Työaika ja palkka

– joka jäsenen sopimusopas

Työ- ja virkaehtosopimukset ovat kaikkien turva

OPETUSHENKILÖSTÖN TYÖN ydin on oppimisen edistäminen. Sen vuoksi suomalaisella opettajalla on korkeatasoinen koulutus. Hänet on haluttu kouluttaa oppimisen, kasvatuksen ja opettamisen ammattilaiseksi. Tältä pohjalta ovat syntyneet kansainvälisestikin tunnustetut maailman huippua olevat oppimistulokset.

Oppimisen edistämisen on pystyttävä jatkossakin opettajuuden ytimenä. Siitä OAJ pyrkii järjes- telmätasolla pitämään huolen. Suuri vastuu siitä, että opettajan työkuvan ydin pysyy oppimisessa, on myös koko oppilaitosyhteisöllä ja opettajalla itsellään. Suomalaista työelämää on vuosikymmen- ten aikana rakennettu sopimusyhteiskunnan kautta. Yhdessä työnantajajärjestöjen kanssa työnte- kijäjärjestöt sopivat työelämän pelisäännöt. Niiden syntyyn vaikuttavat monet eri sopimukset ja val- tiovallan kanssa valmisteltu lainsäädäntö.

Keskeisin osa järjestelmää ovat työ- ja virkaehtosopimukset. Niissä määritellään jokaisen yksit- täisen työntekijän työsopimuksen rajat. Esimiesten työsopimuksissa voi olla väljempiä sanamuo- toja, opettajien sopimukset taas varsin selvärajaisia. Työ- ja virkaehtosopimukset eivät ole mitään suosituksia, vaan niiden määräykset sitovat niin työnantajaa kuin työntekijääkin.

Työ- ja virkaehtosopimuksissa ja niiden tulkintaohjeissa määritellään tehtävistä maksettavat korvaukset. Työtehtävien rajaaminen on tullut tärkeäksi erityisesti nyt, kun taloudellinen tilanne on kiristynyt. Tehtäviin pyritään lisäämään jopa ilman erillistä korvausta sellaisia töitä, jotka joko eivät sinne kuulu tai joista tulee maksaa erillinen lisäkorvaus. Myös erilaiset kehittämishankkeet saatta- vat johtaa samaan tilanteeseen.

Opettajan työn luonteen vuoksi tarkkaa tehtäväluetteloa on lähes mahdotonta sopimuksin määrittää. Siksi tulkintoja ohjaa parhaiten terve järki. Haluamme varjella opettajan ammatin profes- siona, joka tukee oppijan oppimista. Opettajan profession ydin ei ole sosiaali- tai terveystyössä, vi- ranomaistyössä tai perhetyössä, ei hanketyössä, raportoinnissa ja muussa paperityössä. Muun kuin opetuksen osuuden järjestelmällinen lisääminen tekee opettajasta konttorivirkamiehen, joka vie- raantuu työn ytimestä. Muutoksesta kärsivät pahimmin lapset, nuoret ja myös aikuiset opiskelijat.

Opettajan työaikamalleista on puhuttu kymmeniä vuosia. Niitä on tarpeen kehittää ja kehitys- työtä tehdäänkin koko ajan. Palkka ja työ ovat oikeassa suhteessa silloin, kun opettajat tekevät vain sen, mistä palkkaa maksetaan. Nyt opettajien ja esimiesten tehtäväksi vyörytetään monia opetuk- seen kuulumattomia töitä ilman korvausta. Ei ole ihme, että yhä useampi kokee uupuvansa ja työn suuntautuvan sivuun kaikkein tärkeimmästä, opettamisesta.

Tällainen kehityssuunta on katkaistava ja käännettävä. Opettajien on voitava keskittyä oleelli- seen. On oikein, luvallista ja sopimusten hengen mukaista kieltäytyä ilman korvausta tehtäväksi vaa- dittavista lisätehtävistä ja jätettävä sellaiset tehtävät tekemättä, joihin työaika ei riitä.

Tässä opettaja on itsensä tärkein puolustaja. OAJ ja sen paikalliset luottamusmiehet ja muut järjestöaktiivit kyllä kertovat, mitä on tehtävä ja mitä voi jättää tekemättä.

On aika ryhdistäytyä ja sen teemme yhdessä ja yhtenä joukkona. Se on tehtävä nyt.

28.5.2014 UlKoasU: Nimiö

Xxxx Xxxxxxxxxx

puheenjohtaja OAJ

LINKKIVINKKI

Linkkivinkkien alku OAJ:n omille jäsensivuille on aina sama (ellei toisin ole kirjoitettu):

xxx.xxx.xx > Jäsensivut > Virka- ja työehtosopimukset >

LINKKIVINKKI

Tämä tietopaketti ei sisällä opet- tajien palkkataulukoita. Voimassa olevat ajantasaiset palkat ja palkkiot löytyvät aina OAJ:n Jäsensivuilta:

xxx.xxx.xx > Jäsensivut > Virka- ja työsuhde > Palkka ja palkkaus- järjestelmä > Palkat ja palkkiot

Sisältö

Työ- ja virkaehtosopimukset turvana

Töissä kunnalla Peruskoulu ja lukio Peruskoulu

Lukio ja aikuislukio Yleissivistävän koulun rehtori ja apulaisrehtori

Ammatillinen oppilaitos

TÄMÄN OPPAAN teksti kuvaa sopimustul- kintojen pääkohtia. On siis syytä huomioida, että poikkeuksia ja yksityiskohtia on paljon. Ne voit tarkistaa kunkin asiakohdan linkki-

vinkkien avulla, TES-kirjoista tai olemalla yh- teydessä omaan luottamusmieheesi. Tavoit- teena on, että kaikki jäsenemme tuntisivat työaikaansa ja palkkaustaan koskevat kes-

keisimmät sopimusmääräykset.

Yksityinen opetusala

Yksityinen yleissivistävä oppilaitos

Ammatillinen oppilaitos

Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus

Ammattikorkeakoulu

Musiikkioppilaitos

Lasten ja nuorten taidekoulut

Vapaan sivistystyön oppilaitos

Yliopisto

Päiväkoti

Töissä kunnalla

OPETTAJALLA TARKOITETAAN tässä oppaassa kaikkia opetushenkilöstöön kuuluvia viranhalti- joita ja työntekijöitä, ellei siitä ole erikseen mainit- tu, ja kunnalla tarkoitetaan myös kuntayhtymää

Opettajan tehtävät

VIRASSA OLEVAN opettajan ja tuntiopettajan on hoidettava virkasuhteeseensa kuuluvat tehtävät asianmukaisesti. Hänen pitää noudattaa sään- nöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjoh- to- ja valvontamääräyksiä.

Työn hallinnan parantamiseksi opettajan perus- tehtävää ja työn painopisteitä tulee käsitellä esimerkiksi kehityskeskusteluissa ja henkilö- kunnan yhteisissä kokouksissa.

REHTORIN JA opettajien työn sisältöä ja tehtä- viä ei nykyisin luetella varhaiskasvatusta ja kou- lutusta koskevassa lainsäädännössä.Tehtävät määräytyvät työsopimuksen tai viranhoitomää- räyksen sekä vakiintuneen käytännön mukaises- ti. Yleisesti voi edellyttää, että tehtävä on sellai- nen, että sen voidaan katsoa kuuluvan rehtorin tai opettajan professioon.

Opettajan virkaan kuuluvia tehtäviä Opettajan virkaan kuuluvista tehtävistä ei ole yksityiskohtaisia säädöksiä. Työtehtävät liittyvät opettajan työnkuvaan eikä hänelle voida määrä- tä mitä tahansa tehtäviä.

Työnkuvaan kuuluvia tehtäviä:

⊲ Opetussuunnitelman mukaisen opetuksen sekä oppilaan ohjauksen antaminen

⊲ Kolmiportaiseen tuen antaminen

⊲ Turvallisesta oppimisympäristöstä huoleh- timinen

⊲ Oman opetuksen suunnitteleminen ja arviointi

⊲ Koulun ja kodin välinen yhteistyö

⊲ Oppilaiden arviointi

⊲ Tukiopetuksen antaminen

⊲ Koulun arviointiin ja kehittämistyöhön osallistuminen

⊲ Oppilashuoltoon osallistuminen tarvittaessa

Omien oppituntiensa ulkopuolisena aikana opet- taja hoitaa virkatehtäväänsä kuuluvia oppituntien valmistelu-, suunnittelu- ja jälkityötehtäviä. Tänä aikana voi olla mm. yhteissuunnittelutyöaikaan liittyviä tehtäviä sekä erityistehtävien hoitoa. Opettajan virkavelvollisuuksiin ei kuulu mm. toi- sen opettajan virkaan kuuluvien tehtävien hoito.

Työtä, joka ei selkeästi kuulu rehtorin tai opettajan tehtäviin, ei tarvitse tehdä. Myöskään sellaista työtä, josta ei makseta virka- tai työehto- sopimuksen mukaista palkkaa tai jota ei lueta työaikaan, ei tarvitse tehdä.

Katso tehtävät varhaiskasvatuksen osalta s. 32.

Esimerkki: Lapsen lääkehoidon tukeminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Työnantaja määrää opettajan seuraamaan dia- betesta sairastavan oppilaan veren sokeritasoa päivittäin ja antamaan oppilaalle tarvittavat in- suliinipistokset.

Terveydenhoito ei kuulu opettajan tehtä- viin. Kyse on sellaisista terveydenhoitotehtävis- tä, jotka koulutuksen järjestäjän tulee selvittää yhdessä hoitoalan ammattilaisten, kuten kou- luterveydenhuollon ja hoitoa tarvitsevien op- pilaiden vanhempien kanssa. Eri asia on vaka- vaan vaaraan joutuneen oppilaan auttaminen, mikä yleisenä lakisääteisenä velvoitteena kos- kee myös opettajaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suo- men Xxxxxxxxxxx kanssa toimintamallin diabetes- ta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoi- dosta, jota voi käyttää soveltuvin osin muidenkin sairauksien lääkehoidon tukemiseen. Toiminta- mallissa todetaan, että koulun opetushenkilökun- nan osallistuminen oppilaan koulupäivän aikana tarvitseman lääkehoidon toteuttamisen tukemi- seen edellyttää suostumusta. Opettajaa ei voida määrätä lääkehoidon tukijaksi, ellei hän itse ha- lua tähän ryhtyä. Opettajan kelpoisuusvaatimuk- siin ei kuulu lääkehoidon tai hoitotoimenpiteiden toteuttamiseen valmistavaa peruskoulutusta.

KATSO STM:N OHJEET Turvallisesta lääkehoi- dosta ja toimintamalli diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta:

→ xxx.xxx.xx

Esimerkki: Luokan ulkopuolinen työ Ammatillisissa oppilaitoksissa luokan ulkopuo- linen työ korvataan siten, että 1,5 tuntia esimer- kiksi suunnittelutyötä oikeuttaa ylituntipalkki- oon. Tämä edellyttää määräystä ja arviointia siitä, montako tuntia työn tekemiseen tarvitaan.

Työssäoppimisen ohjaustehtävä korvataan lukemalla se opettajan opetusvelvollisuuteen si- ten, että yhden tunnin työ vastaa yhtä opetus- velvollisuustuntia. Työssäoppimisen ohjaaminen pitää voida tehdä annetun resurssin puitteissa. Myös tämä edellyttää määräystä ja arviointia sii- tä, montako tuntia työn tekemiseen tarvitaan.

Esimerkki: Muuttotyö

Koulutyötä ollaan aloittamassa uudessa koulu- kiinteistössä ja opettaja määrätään osallistumaan muuttotöihin iltaisin ja viikonloppuisin.

Opettaja ei ole velvollinen tekemään koulus- sa tapahtuvia muuttotöitä, joten tehtävästä voi kieltäytyä. Mikäli opettaja haluaa niitä kuitenkin tehdä, tulee tehtävistä ja niiden korvauksesta so- pia ennen töiden aloittamista työnantajan kans- sa erikseen tehtävällä sopimuksella.

Työkuormitus

TYÖTURVALLISUUSLAIN JA työterveyshuoltolain perusteella voidaan puuttua työn kuormittavuu- teen. Työn suunnittelussa, esimerkiksi opetus- ja toimintasuunnitelmia tai työvuorolistoja laaditta- essa, tulee pyrkiä jakamaan kuormitus tasaises- ti. Jos työntekijän todetaan kuormittuvan työs- sään terveyttä vaarantavalla tavalla, työnantajan on ryhdyttävä tarvittaviin toimiin saatuaan tie- don asiasta. Työntekijällä on oikeus perustellus- ta syystä pyytää selvitys työkuormituksestaan. Kuormittavuus kannattaa nostaa esiin työsuoje- lu- tai yhteistoimintaorganisaatiossa. Työpaikal- la tulee olla selkeä toimintamalli, miten henkilön ylikuormittumista mitataan ja miten asiaa selvi- tetään työpaikalla.

Palkkausjärjestelmä

PALKKA JA palkkauksen eri elementit ovat kes- keisiä palvelussuhteen ehtoja. Hyvä palkkausjär- jestelmä tukee toimintaa, vaikuttaa myönteisesti organisaation tavoitteisiin ja on osa johtamis- ta. Palkkausta järjestelmällisesti kehittämällä voidaan edistää työnantajan toiminnan tulok- sellisuutta ja motivoida henkilökuntaa. Palk- kausjärjestelmät pohjautuvat paikallisiin arvi- ointijärjestelmiin.

LINKKIVINKIT

Palkka ja palkkausjärjestelmä

> Virka- ja työehtosopimuksia

Palkka ja palkkausjärjestelmä

> Palkkausjärjestelmien kuvaus

Tehtäväkohtainen palkka

Jokaiselle opettajaryhmälle on määritelty perus- palkka. Peruspalkat ilmoitetaan palkkataulukos- sa hinnoittelutunnuksittain. Eri hinnoittelutun-

4 Työaika ja palkka 2015 Työaika ja palkka 2015 5

nukset muodostuvat tutkinnon, kelpoisuuden ja tehtävänimikkeen perusteella.

Opettajan tehtäväkohtaista palkkaa päätet- täessä on otettava huomioon tehtävien vaati- vuus. Tehtäväkohtainen palkka on osa varsinais- ta palkkaa. Tehtäväkohtaista palkkaa voi alentaa vain, jos tehtävien vaativuus laskee oleellisesti.

Vaativa tehtävä tulee huomioida palkassa Töiden ja tehtävien vaativuuden objektiivinen ar- viointi edellyttää paikallista palkkausjärjestelmää. Oikeudenmukaisen palkan perusteena ovat teh- tävien vaativuus, työkokemus, henkilökohtainen ammatinhallinta ja työsuoritukset sekä työyksi- kön tuloksellisuus.

Arvioinnissa ei vertailla eri opettajaryhmiä keskenään vaan arviointi tehdään hinnoittelu- tunnuksittain ja/tai ammattinimikkeittäin. Järjes- telmässä ei arvioida henkilökohtaista osaamista.

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

Tehtävien vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon:

⊲ Xxxx xxxxxxxxxxx osaaminen (tiedot,

taidot, harkinta)

⊲ Työn vaikutukset ja vastuu (laajuus, pysy- vyys, johtaminen ja vaikutukset toiminta- edellytyksiin)

⊲ Työn edellyttämät yhteistyötaidot (vuoro- vaikutus, ihmissuhdevaatimukset)

⊲ Työolot (tavanomaisesta poikkeavat työ- olot, ei työsuojelutoimenpitein poistetta- vissa)

Työn vaativuuden arviointijärjestelmä koskee koko opetushenkilöstöä varhaiskasvatuksessa, yleissivistävissä kouluissa, ammatillisissa oppi- laitoksissa, musiikkioppilaitoksissa sekä taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön oppilai- toksissa. Järjestelmää käytetään soveltuvin osin myös ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa.

Opettajien ylituntipalkkiot

Muut lisät, palkkiot ja korvaukset

Henkilökohtainen lisä

Viranhaltijalle ja työntekijälle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa henkilökohtais- ta lisää. Lisää maksetaan yleensä työsuorituk- sen arvioinnin perusteella. Lisän perusteena ovat henkilön ammatinhallinta, henkilökohtaiset työ- suoritukset ja sekä muut paikallisesti määritellyt henkilökohtaiset taidot.

Työnantajan ja henkilöstön edustajat määrit- televät paikallisesti yhdessä henkilökohtaisen li- sän yleiset maksamisperusteet. Henkilökohtaisia lisiä maksettaessa on eri työntekijäryhmiä koh- deltava tasapuolisesti.

Miten palkassasi näkyy?

Tehtävän vaativuus. Hyvä ammattitaito ja hyvät työsuoritukset.

↓

Eivätkö näy? Eikö opettajan työsi olekaan:

○ xxxxxxxx ja vastuullista

○ vahvaa ammattitaitoa vaativaa

○ vaikeiden xxxxxxx kanssa toimimista

○ hankalissa olosuhteissa työskentelyä,

josta kaikesta suoriudut mallikkaasti.

↓

OAJ auttaa, mutta miten?

○ juttele kollegasi kanssa

○ puhu esimiehen kanssa

○ kysy luottamusmieheltä palkasta ja sen perusteista

RAKENNETAAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TYÖNANTAJALLESI!

OAJ:n paikallisyhdistys OAJ:n alueyhdistys OAJ:n toimisto

}

auttavat

Lisän myöntämisen ja muuttamisen pitää pe- rustua henkilön työsuorituksen arviointiin, joka voidaan tehdä vuosittain kehityskeskustelun yh- teydessä. Henkilökohtaisen lisän maksamisen perustelut on annettava pyydettäessä.

tava palvelu seuraavin ehdoin:

⊲ Vähintään 30 kalenteripäivän tai täyden kuukauden työ

⊲ Vähintään 18 vuoden ikä

⊲ Opetusalan työ

⊲ Yrittäjän työ, josta olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä yhteensä enintään viisi vuotta

⊲ Muu työ, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä (työnantajan harkin- nan mukaan)

Oikeus vuosisidonnaiseen lisään tai työkokemus- lisään alkaa palvelusajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta. Huom! vuosisidon- nainen lisä on haettava kirjallisesti viimeistään kahden vuoden kuluessa siitä, kun oikeus lisään on syntynyt ja sitä maksetaan takautuvasti vuo- den ajalta.

LINKKIVINKKI

Palkka ja palkkausjärjestelmä > Opet- tajan palkan rakenne > Peruspalkka ja automaattiset lisät kunnallisissa oppilaitoksissa

Voit tarkistaa itseäsi koskevat korotusprosentit OAJ:n verkkosivuilta.

Tulospalkkio

Työyksikön tai henkilö- kohtainen tulos

Ammatinhallinta ja työtulokset

Työkokemus

Tehtävän vaativuuteen perustuva lisä

Tehtävän vaativuus

Henkilökohtainen lisä Vuosisidonnainen lisä

}

TEHTÄVÄKOHTAINEN PERUSPALKKA

Kun työvuosia ja työkokemusta kertyy

Vuosisidonnainen lisä ja työkokemuslisä perus-

Myös opetusalalla lisätyöt tulee korvata

OPETTAJALLE MÄÄRÄTTY projekti-, suunnittelu- tai kehittämistyö, jonka tekemiseen yhteissuunnit- telutyön, koulukohtaisen lisätehtävän ja opetta- jatyöpäivien tuoma resurssi ei riitä, tulee korva- ta muulla tavoin.

Ennen kuin työnantaja määrää opettajalle

Perustehtävä

Vähimmäispalkka kalliinpaikanlisineen

tuvat työkokemukseen. Lisään oikeuttavaan pal- velusaikaan luetaan kaikki päätoimiseksi katsot-

lisätyön, opettajan ja työnantajan täytyy yhdessä arvioida työhön tarvittava tuntimäärä ja sen aikana tehtävän työn laatu, määrä ja painopisteet.

6 Työaika ja palkka 2015 Työaika ja palkka 2015 7

Lisätyön korvaaminen edellyttää erillistä mää- rärahavarausta. Määrärahoja lisätyön korvaami- seen ei siis saa ottaa tuntiresurssista suurenta- malla ryhmäkokoja tai vähentämällä lähiopetusta.

Esimerkki: opetussuunnitelma Opetussuunnitelmatyötä ei voida sen laajuuden ja laadun vuoksi pitää opettajan tavanomaisena virkatehtävänä, vaan kysymys on lisätyöstä. Lisä- työn korvaaminen tulee neuvotella paikallises- ti, jolloin samalla arvioidaan työn laajuus ja laa- juutta vastaava korvaus.

Veso-päivistä voidaan osa käyttää kunnan opetussuunnitelman kehittämiseen. Tarvittaes- sa työnantaja voi määrätä lukuvuodessa enin- tään kaksi ylimääräistä kehittämispäivää, joista opettajalle maksetaan ylimääräinen päiväpalkka. Opettajalle voidaan myös erityisestä syystä kor- vata osoitettu lisätyö, jonka työmäärä ja sitä vas- taava korvaus on määriteltävä ennen työhön ryhtymistä.

Opetusalalla sovelletaan myös KVTES:n ker- tapalkkiota koskevaa palkkausmääräystä, joka sopii hyvin tämän kaltaisen satunnaisen lisätyön korvaamisen.

Kertapalkkio

Opettajalle voidaan maksaa kertapalkkio, jos kun- nan tai kuntayhtymän asianomainen viranomai- nen harkitsee sen suorittamisen perustelluksi. Kertapalkkiota voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun työnantaja haluaa palkita yksilöä tai ryhmää.

Ylituntipalkkio

Ylituntipalkkio lasketaan viran tehtäväkohtaisen palkan ja opetusvelvollisuuden perusteella. Yli- tuntipalkkioon eivät vaikuta vuosisidonnainen tai henkilökohtainen lisä eivätkä muut liitteissä erikseen mainitut palkkatekijät.

Opettajan ylituntipalkkion suuruus kuukau- dessa eli vuosiviikkoylituntipalkkio lasketaan kertomalla tehtäväkohtainen palkka luvulla 0,83. Tulo jaetaan huojentamattomalla opetusvelvol- lisuudella.

Yhden yksittäisen ylitunnin hinta eli kerta- tuntipalkkio saadaan siten, että vuosiviikkoyli- tuntipalkkio kuukaudessa muutetaan vuotuisek- si kertomalla se luvulla 12 ja jakamalla saatu tulo koulun tai oppilaitoksen opetustyöviikkojen lu- kumäärällä. Peruskoulussa ja lukiossa ja amma- tillisella perusasteella opetustyöviikkoja on 38, aikuislukiossa 33 ja musiikkioppilaitoksessa 35. Kertatuntipalkkio sisältää myös koulun loma-ai- kojen palkkaosuuden.

Koulu- ja kuntakohtainen lisätehtävä

Koulu- tai oppilaitoskohtaisen opetuksen kehit- tämiseen, suunnitteluun tai hallintoon liittyväs- tä erikseen määrätystä tehtävästä maksetaan opettajalle korvaus, jonka työnantaja vahvistaa palkkaliitteestä.

Peruskoulussa koulukohtainen rahamäärä määräytyy palkkaperusteryhmien lukumäärän mukaan. Peruskoulun ja lukion koulu- ja oppi- laitoskohtainen lisätehtäväkorvaus ei ole harkin- nanvarainen palkkatekijä. Koulun palkkaperus- teryhmien mukainen euromäärä tulee käyttää kokonaisuudessaan. Peruskoulun kuntakohtai- sen ja aikuislukion lisätehtäväkorvauksen mak- saminen sen sijaan on harkinnanvaraista.

Xxxxx varhaiskasvatuksen osalta s. 32.

Kun tarvitaan sijaista

OPETTAJAN POISSAOLON ajaksi tarvitaan sijainen, jotta koulutuslainsäädännössä säädetyt oppi- laiden ja opiskelijoiden oikeudet sekä muiden opettajien työssäjaksaminen voidaan turvata. Sijaiskielto voi johtaa lainvastaisiin opetusjär- jestelyihin. Oppilaan ja opiskelijan tulee saada opetussuunnitelman mukaista opetusta opetus- suunnitelman perusteiden ja kyseistä oppilaitos- ta koskevan lainsäädännön perusteella. Samoin oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön.

Virkavapaan sijaisuusjärjestelyt kuuluvat työnantajan tehtäväksi. Yleensä tämä tehtävä kuuluu lähiesimiehelle.

Virkavapaalla oleva opettaja ei ole työnantajan käytettävissä eikä hoida virkatehtäviään.

TYÖNANTAJA EI voi määrätä opettajalle tavan- omaista enempää työtehtäviä virka- ja työvapaa- ta edeltävällä viikolla tai viikoilla. Virkavapaata haetaan yleensä etukäteen ja sen myöntämi- nen edellyttää hakemusta, poikkeuksena esimer- kiksi sairausloman hakeminen ja myöntäminen. Jos sijaista ei esimerkiksi opettajan äkillisen sairastumisen takia heti löydy, voidaan koulun muu opettaja määrätä suostumuksellaan huo- lehtimaan poissaolevan opettajan luokasta oman oppituntinsa tai muun palkallisen tehtävän kans- sa samanaikaisesti. Erityisesti on huomattava, että tällaisen oman viran ohessa määräyksen voi antaa vain silloin, jos kahden luokan yhtäaikai- nen hoitaminen on työsuojelumääräykset huo- mioon ottaen mahdollista. Xxxxxxxxx vaihtoehto on jättää oppitunti pitämättä. Peruskoulun oppi- laita ei voi jättää kesken koulupäivän valvomatta. Pääsääntö on, että opettajaa ei voida ilman suostumustaan määrätä huolehtimaan toiseen virkaan kuuluvista tehtävistä eli toisen opetta- xxx luokasta tai opettamaan toisen opettajan

ryhmää omalla hyppytunnillaan.

Työnantajan velvollisuus on perehdyttää si- jainen koulun käytänteisiin ja turvallisuusohjei- siin. Etukäteen on sovittava virkavapaan aikana pidettävän kokeen korjaamisesta ja siitä johtu- vista mahdollisista palkkioista. Opettajan ja hä- nen sijaisensa tulee noudattaa opetuksen jär- jestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Tästä vastaa työnantaja.

Sijaisen palkka oppilaitoksessa

Viransijaisen palvelussuhteen kestäessä enintään viisi koulun työpäivää maksetaan sijaiselle tunti- palkkio tuntiopettajia koskevien palkkioperustei- den mukaan. Jos sijaisuus kestää yli viisi koulun työpäivää, maksetaan palkka ensimmäisestä si- jaisuuspäivästä alkaen päiväpalkkana.

Kesäaika, lomat ja korvaukset

SUURI OSA opettajista on opetusvelvollisuustyö- ajassa tai vuosityöajassa, jolloin he eivät kuulu vuosilomamääräysten tai vuosilomalain piiriin.

Oikeus vuosilomaan

Vuosilomaan on oikeus varhaiskasvatuksen opet- tajilla ja johtajilla, rehtoreilla ja apulaisrehtorinvi- ran haltijoilla, osalla ammatillisten oppilaitosten opettajia ja aikuiskoulutusjohtajia ja opinto-oh- jaajia.

Vuosilomapäivien kertyminen perustuu pal- velussuhteen kestoon ja aikaisempaan työko- kemukseen. Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1. huhtikuuta ja päättyy seuraavan vuoden maa- liskuun viimeisenä päivänä.

Jos sairastut kesällä, katso oppaan s. 10.

Laskennallinen vuosiloma Opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmään ei kuulu vuosilomaoikeutta. Siinä opettajan työ rytmittyy opetustyöaikaan ja opetustyöajan keskeytyksiin eli koulun loma-aikoihin. Sen sijaan opettajilla on ns. laskennallinen vuosiloma, joka vaikuttaa muun muassa sairausvakuutuslain mukaisten päivärahojen maksamiseen laskennallisen vuo- siloman ajalta työnantajan sijasta suoraan opet- tajalle itselleen. Sairauspäiväraha, äitiysraha, van- hempainraha, määräaikainen kuntoutustuki ja kuntoutusraha maksetaan laskennallisen vuo- siloman ajan opettajalle riippumatta siitä, onko hän hakenut virkavapaata vai ei.

Lomaraha

Lomaraha maksetaan elokuun palkanmaksun yhteydessä, ellei paikallisesti toisin sovita. Lo- maraha maksetaan myös palvelussuhteen päät- tyessä. Sivutoimisille tuntiopettajille ei makseta lomarahaa. Lomarahan suuruus lasketaan hei- näkuun varsinaisesta palkasta.

Opettajalla ei ole oikeutta sopia lomarahan vaihtamisesta vapaaksi.

8 Työaika ja palkka 2015 Työaika ja palkka 2015 9

Kun tarvitset vapautusta työstä

Ota yhteyttä luottamusmieheen aina ennen kuin haet virkavapaata, jotta vältät turhat palkan- menetykset.

Palkalliset virka- ja työvapaat

⊲ Sairausloma, palkallinen 60 kalenteripäivää vuodessa

⊲ Äitiysvapaa, palkallinen 72 arkipäivää

⊲ Isyysvapaa, palkallinen 6 päivää

⊲ Tilapäinen hoitovapaa, 3 kalenteripäivää palkallisena kunnalla

⊲ Reservin kertausharjoitus ja väestön- suojelukoulutus

⊲ 50- ja 60-vuotispäivä

⊲ Oma vihkiäispäivä tai parisuhteen rekisteröinti

⊲ Lähiomaisen hautajaispäivä

⊲ Kutsuntapäivä

⊲ Työnantajan määräämä terveyden- hoidollinen tutkimus

Palkattomat virka- ja työvapaat

⊲ Isyysvapaa (kuitenkin 6 päivää palkallista)

⊲ Vanhempainvapaa

⊲ Erityisäitiysvapaa

⊲ Hoitovapaa ja osittainen hoitovapaa

⊲ Poissaolo pakottavista perhesyistä

⊲ Xxxxxxxxx perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi

⊲ Opintovapaa

⊲ Useimmat harkinnanvaraiset virka- ja työvapaat (mm. vuorotteluvapaa)

Jos sairastun

Työpaikoilla pitää olla sopimukset siitä, miten toi- mitaan, kun sairastutaan. Työntekijällä ja viran- haltijalla on velvollisuus ilmoittaa sairastumises- taan työnantajalle. Työnantajalla on oikeus pyytää sairaustodistusta jo ensimmäisestä poissaolopäi- västä. Työnantajalla on myös oikeus edellyttää, että sairaustodistus on työterveyshuollon lääkä- riltä. Opettajien ei pidä tehdä töitä sairauslomalla.

Sairausloma-ajan palkka

Edellytyksenä palkan saamiselle sairauden ajal- ta on, että palvelussuhde on välittömästi ennen sairauslomaa jatkunut vähintään 60 kalenteripäi- vää. Jos palvelussuhde on kestänyt lyhemmän ajan, opettajalla on oikeus saman kalenterivuo- den aikana saada sairausloman ajalta vähintään varsinainen palkkansa 14 kalenteripäivän ajalta, minkä jälkeen ei suoriteta mitään palkkaetuja. Palkan maksaminen edellyttää lisäksi, että opet- tajan virantoimitus tai työsuhde on jo tosiasialli- sesti alkanut eli opettaja ollut työssä työpaikalla ennen sairastumistaan.

Saman kalenterivuoden aikana on oikeus saa- da sairausloman ajalta täysi palkka 60 kalenteri- päivän ajalta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa 120 kalenteripäivän ajalta. Lisäksi voidaan harkinnan perusteella maksaa enintään kaksi kolmasosaa palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta.

Jos sairaus johtaa eläkkeelle jäämiseen tai määräaikaisen kuntoutustuen saamiseen, oikeus sairausajan palkkaan päättyy 180 kalenteripäi- vän jälkeen, vaikka kalenterivuosi olisi vaihtunut. Näissä tapauksissa ota aina yhteys luottamus- mieheen.

Jos sairastun kesällä

Suuri osa opettajista on opetusvelvollisuuteen tai vuositunteihin perustuvassa työaikajärjes- telmässä, johon ei kuulu vuosilomaoikeutta. Heidän ei ole mahdollista siirtää sairauden takia ”kesälomaansa” pidettäväksi myöhemmin. Sen tähden opettajien ei ole pakko hakea sairauslo- maa oppilaitoksen kesäkeskeytysajaksi, vaikka he olisivat silloin työkyvyttömiä ja heillä olisi oi- keus sairauspäivärahaan.

Laskennallisen vuosiloman päiviä ei laske- ta sairausloman, työtapaturman, ammattitau- din eikä eläketapahtumaan tai kuntoutukseen johtavan sairauden palkallisten sairauspäivien lukumäärään. Sen sijaan sairauspäiviksi laske- taan laskennallisen vuosiloman ulkopuolelle jää- vät sellaiset päivät, joiksi opettaja ei ole hakenut virkavapautta, jos virkavapaa on alkanut ennen kesäkeskeytyksen alkua ja jatkuu sen päätyttyä.

Jos opettaja, jolla on vuosilomaoikeus, on vuosiloman alkaessa tai sen aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman vuoksi työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuo- silomapäivät myöhäisempään ajankohtaan, jos viranhaltija tai työntekijä pyytää siirtoa ilman ai- heetonta viivytystä ja mikäli mahdollista ennen loman alkua. Samoin menetellään, jos vuosilo- man alkaessa tiedetään, että opettaja joutuu sel- laiseen sairaanhoitoon, jonka aikana hän on työ- kyvytön.

Sairausvakuutuslain mukainen päiväraha Työnantaja saa sairausloman ajalta maksamaan- sa palkkaa vastaavan osan sairausvakuutuslain mukaisesta päivärahasta. Kun palkanmaksu lop- puu, ole yhteydessä Kelaan tarkistaaksesi, kuinka pitkän ajan voit saada sairauspäivärahaa.

→ xxx.xxxx.xx

Äitiysvapaa

Äitiysvapaan pituus on vähintään 72 arkipäivää. Äidillä on oikeus saada äitiysvapaan 72 ensim- mäiseltä arkipäivältä täysi palkka, jos hän on ol- lut saman kunnan palveluksessa välittömästi ennen äitiysvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta, hakenut äitiysvapaata viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista ja esittänyt työnantajalle lääkärin tai terveyskes- kuksen antaman sairausvakuutuslaissa tarkoite- tun todistuksen raskauden kestosta ja lasketus- ta synnytysajasta.

Isyysvapaa

Isällä on oikeus saada varsinainen palkkansa isyysvapaansa kuudelta ensimmäiseltä arkipäi- vältä edellisessä kappaleessa mainituin edel- lytyksin.

Kun lapsi sairastuu

Kun alle 10-vuotias tai vammainen lapsi sairas- tuu äkillisesti, on lapsen vanhemmalla, huolta- jalla tai samassa taloudessa vakituisesti asuval- la oikeus saada tilapäistä hoitovapaata lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi enintään

4 työpäivää. Oikeus vapaaseen on lapsi- ja sairauskohtainen. Vanhemmat voivat jakaa tila- päisen hoitovapaan 4 päivää.

Tilapäiseltä hoitovapaalta maksetaan palkka enintään 3 peräkkäiseltä kalenteripäivältä lap- sen sairastumisesta lukien. Jos lapsi sairastuu kesken päivän perjantaina, palkallisia päiviä ovat lauantai, sunnuntai ja maanantai. Vapaata voi pi- tää täydet 4 työpäivää, jolloin tiistai, keskiviikko ja torstai ovat palkattomia.

Päätoimisella tuntiopettajalla ja määräaikai- sella opettajalla on oikeus 3 palkalliseen hoito- päivään, jos palvelussuhde on kestänyt vähintään 60 kalenteripäivää. Jos lapsi joutuu äkillisenkin sairauden takia sairaalahoitoon, katsotaan, että lapsen hoito on järjestetty sairaalassa eikä van- hemmilla ole oikeutta palkalliseen virkavapau- teen. Etukäteen tiedossa oleva lapsen sairaala- hoito tai lääkärillä käyminen ei täytä tilapäisen hoitovapaan edellytyksiä. Näissä tapauksissa van- hemmilla voi olla oikeus palkattomaan poissa- oloon pakottavista perhesyistä.

Lääkärissä ja tutkimuksissa käynnit työajalla

Lääkärissä tai tutkimuksissa käynti on palkallis- ta vain, jos henkilö on työnantajan määräämäs- sä terveydenhoidollisessa tutkimuksessa, jatko- tutkimuksessa tai tarkastuksessa tai viranhoidon edellyttämässä lakimääräisessä tarkastuksessa. Samoin jos henkilö on joutunut todellisen tar- peen niin vaatiessa lääkärin määräämään tutki- mukseen tai synnytystä edeltäviin lääketieteel- lisiin tutkimuksiin tai lääkärintarkastukseen, joka on välttämätön sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamiseksi. Tutkimukseen on todel- linen tarve, jos sitä ei voida tehdä työajan ulko- puolella tai jos on kyse äkillisestä tutkimustar- peesta. Tämä ei koske oma-aloitteista lääkärissä ja hoidossa käyntiä eikä useamman päivän kes- täviä tutkimuksia eikä tutkimuksia, jotka on teh- ty viranhaltijan oma-aloitteisen lääkärissäkäyn- nin yhteydessä.

10 Työaika ja palkka 2015 Työaika ja palkka 2015 11

Palkattomat virka- ja työvapaat

Perhevapaat ja hoitovapaa

Palkattomat perhevapaat eivät ole harkinnan- varaisia virkavapaita. Niiden hakemista ja myön- tämistä määrittävät määräykset ja säännökset. Vanhemmilla on oikeus itse valita palkattomien perhevapaiden alkamis- ja päättymisajankohdat, jos he noudattavat niiden hakemista, pituutta ja jaksottamista koskevia säädöksiä ja määräyksiä. Hoitovapaata on oikeus saada siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Alle kouluikäisen ot- tolapsen vanhemmat voivat olla hoitovapaalla siihen saakka, kun lapsi täyttää 3 vuotta tai niin kauan, että lapseksi ottamisesta on kulunut 2 vuotta. Perhevapaita on haettava yleensä vii- meistään 2 kuukautta ennen vapaan aiottua al- kamista. Virkasuhteisten on haettava virkavapaa- ta kirjallisesti ja työsuhteisten on todisteellisesti ilmoitettava työnantajalle työvapaasta.

Jos opettajalla ei ole oikeutta vuosilomaan, hänen ei tarvitse hakea virkavapaata kesäkes- keytysajaksi. Jos kunnan opettaja on ollut palkat- tomalla virkavapaalla ennen koulun lyhytaikaista lomaa eikä ole hakenut vapaata koulun tai op- pilaitoksen loma-ajaksi (syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäisloma), hänellä ei ole oikeutta loma-ajan palkkaan. Määräyksen tavoitteena on turvata sijaiselle palkka myös loman ajalta.

Osittainen hoitovapaa

Osittaista hoitovapaata voi saada siihen saakka, kun peruskoulussa olevan lapsen toinen luku- vuosi päättyy tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen kolmas lukuvuosi päättyy. Osittaista hoitovapaata pitää hakea viimeistään 2 kuukautta ennen aiottua vapaan aloittamis- ta. Vapaan pitämisestä ja pituudesta sovitaan työnantajan kanssa. Opetusvelvollisuustyöajas- sa olevan opettajan osittainen hoitovapaa toteu- tetaan siten kuin työnantaja ja opettaja siitä so- pivat. Sopimus kannattaa tehdä kirjallisena. Jos sopimukseen ei päästä, opettajan opetustunti- määräksi vahvistetaan keskimäärin 18 tuntia vii- kossa. Kokonaistyöaikaa noudattavalle opettajal-

le osittainen hoitovapaa myönnetään samassa suhteessa opetustunneista ja muusta työajasta kuin nämä työajan osat ovat viikoittaisesta ko- konaistyöajasta.

Tilapäinen poissaolo pakottavista perhesyistä

Viranhaltijalla ja työntekijällä on oikeus tilapäi- seen poissaoloon työstä, jos hänen läsnäolon- sa on välttämätöntä perhettä kohdanneen, sai- raudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Täl- löin virkavapaus on palkatonta. Kela voi maksaa erityishoitorahaa.

Kun perheesi tarvitsee sinua Työsopimuslaissa on määräys, jossa säädetään työstä poissaolosta perheenjäsenen hoitamisek- si. Tämä perhevapaa on tilanteisiin, joissa työnte- kijän perheenjäsen tarvitsee apua jokapäiväisissä toiminnoissa. Säädöstä sovelletaan työsuhteisten henkilöiden lisäksi myös kunnan viranhaltijoihin, koska heidän perhevapaansa määräytyvät työ- sopimuslain säännösten perusteella.

Kun haluat opiskella

Opintovapaata voi pitää enintään kaksi vuotta viiden vuoden aikana, kun päätoiminen palve- lussuhde on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden. Jos palvelussuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta, henki- löllä on oikeus enintään viiden päivän opintova- paaseen. Vapaan voi käyttää yhdessä tai useam- massa jaksossa. Opintovapaalla oleva voi saada aikuiskoulutustukea, jonka myöntää ja maksaa Koulutusrahasto. Tuen kestoajan ja määrän voi laskea Koulutusrahaston laskureilla.

→ xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx

Vuorotteluvapaa – kun tarvitset pidempää irtiottoa

Vuorotteluvapaa on harkinnanvarainen virka- vapaa, joten sen saamisen ehdoista kannattaa kysyä omalta luottamusmiehiltä tai esimieheltä. Vuorotteluvapaan ehdoista, saamisen edellytyk-

sistä, jaksottamisesta ja muista yksityiskohdista löytyy tietoa mm. OAJ:n Jäsensivuilta, Opettajien työttömyyskassan kotisivuilta tai työ- ja elinkei- noministeriön kotisivuilta.

→ xxx.xxxxx.xx

→ xxx.xxx.xx

Harkinnanvarainen virkavapaa Harkinnanvaraisen virkavapaan myöntäminen ei ole itsestäänselvyys. Työnantaja myöntää vir- kavapaan anomuksesta. Kysy siis aina asiaa en- sin esimieheltäsi. Jos haluat virka- tai työvapaata jostain muusta kuin aiemmin mainituista syistä, työnantajalla on oikeus harkita, maksetaanko vapaan ajalta palkkaa, ja jos maksetaan, minkä verran. Työnantaja voi myös päättää, myönne- täänkö vapaata ylipäätään.

Opettajien tasapuolinen kohtelu edellyttää, että harkinnanvaraisten virkavapaiden myöntä- misen periaatteista on neuvoteltu työnantajan ja henkilöstön kesken ja neuvottelujen tuloksena on luotu periaatteet harkinnanvaraisten virkava- paiden myöntämisen perusteista, palkallisuudes- ta ja esimerkiksi vapaapäivien mukaan lukemi- sesta. Periaatteiden tulee olla koko henkilöstön tiedossa. Harkinnanvarainen virkavapaa myön- netään opettajan xxxxxxxxxx mukaan tai hylä- tään. Jos työnantaja pitää mahdollisena myöntää virkavapaa haettua lyhempänä tai pidempänä, pitää opettajan tehdä uusi hakemus tai antaa kirjallinen suostumus muuksi ajaksi myönnet- tävään virkavapaaseen.

Peruskoulu ja lukio

Työaika

Lukuvuoden pituus

Peruskoulun lukuvuosi alkaa 1. elokuuta ja päät- tyy 31. heinäkuuta. Lukuvuodessa on 190 työ- päivää. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvat it- senäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä. Luku- vuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeise- nä arkipäivänä.

Työnantajan määrättävissä oleva opettajan työaika tulee sijoittaa siten, että opettajalle an- netaan esimerkiksi syys-, joulu- ja urheiluloma sekä kesällä entistä vastaava vapaa-aika ope- tuksesta ja muusta opettajan työstä.

Oppitunnin pituus

Perusopetusasetuksen mukaan oppitunnin pi- tuus on 60 minuuttia, josta opetukseen tulee käyttää peruskoulussa tuntia kohti vähintään 45 minuuttia. Opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. Luki- ossa ja aikuislukiossa on edelleen noudatetta- va oppilaitoksessa vakiintunutta käytäntöä, joka oli voimassa ennen 1.1.1999. Lukion oppitunnilla annetaan opetusta yleensä 45 minuuttia ja ai- kuislukiossa 40 minuuttia. Jos kuitenkin luot- tamusmiehen kanssa erikseen sovitaan lukion tai aikuislukion opetukseen käytettävän ajan ja välituntien järjestämisestä vakiintuneesta käy- tännöstä poikkeavalla tavalla, se ei saa johtaa opettajien työpäivän pitenemiseen eikä siihen, että yhdistettyjen välituntien aikana teetetään muuta työtä.

Luku- ja työjärjestyksiä ja vuosisuunnitelmia tehtäessä on syytä huomioida, että opettajan työajoista ei voi sopia paikallisesti.

12 Työaika ja palkka 2015 Työaika ja palkka 2015 13

Opettajatyöpäivät

Veso- eli suunnittelu- ja koulutuspäivät Peruskoulun, lukion ja aikuislukion toistaiseksi otetulla opettajalla ja vähintään lukuvuoden työ- ajaksi otetulla määräaikaisella opettajalla on vel- vollisuus osallistua lukuvuoden aikana kolmeen kuusi tuntia kestävään suunnittelu- ja koulutus- työpäivään eli ns. veso-päivään. Yksi päivistä voi- daan jakaa pidettäväksi kahtena eri tilaisuute- na, joiden yhteispituus on kuusi tuntia. On myös mahdollista sopia työnantajan kanssa veso-päi- vän korvaamisesta muulla vastaavalla koulutuk- sella. Jos päätoimisen opettajan palvelussuhde, esimerkiksi sijaisuus, kestää vain osan lukuvuo- den työajasta, hänellä ei ole osallistumisvelvol- lisuutta, ei myöskään sivutoimisella tuntiopet- tajalla. Jos opettaja on osittaisella hoitovapaalla, osa-aikaeläkkeellä tai muuten osittaisella virka- vapaalla, veso-päiviin osallistutaan samassa suh- teessa kuin työaika on täydestä työajasta. Ope-

leista tehtävistään ja määrätään osallistumaan koulutukseen virkamatkana. Opettajalle makse- taan koulutuksen ajalta normaali palkka.

Opetusvelvollisuuteen perustuvassa työaika- järjestelmässä oleva opettaja ei ole velvollinen osallistumaan veso-päivien lisäksi muuhun kuin työjärjestyksen mukaisten tuntien aikaiseen kou- lutukseen. Kokonaistyöaikaa tai vuositunteihin perustuvaa työaikaa noudattavien opettajien kou- lutukseen käytetty aika luetaan vuositunteihin.

Työn tekeminen kesällä

Opettajia ei voida määrätä opetustyöhön kesä- aikana laajemmin tai pidemmäksi aikaa kuin en- nen vuotta 1999 on ollut mahdollista, ellei kesä- opetuksesta sovita paikallisesti luottamusmiehen kanssa. Myös muut oppilaitoksen loma-ajat ovat samalla tavoin suojattuja. Kesäkeskeytysaikana voidaan edelleen pitää uusintakuulusteluja yhtä paljon ja samoina aikoina kuin vakiintuneesti en- nen vuotta 1999. Aikuislukioiden elokuun kesä-

Tuntiopettajat

MÄÄRÄAJAKSI OTETTU VIRANHALTIJA

Enemmän kuin 5 työpäivää

⊲ Palkkausperusteet ja työvelvollisuus kuten toistaiseksi otetulla viranhaltijalla

→ Kuukausipalkka

→ Vuosisidonnainen lisä

→ Ylituntipalkkio

⊲ Yhteissuunnittelutyövelvollisuus

⊲ Opettajatyöpäivät, jos on palkattu luku- vuoden koko työajaksi

⊲ Lomaraha ( jos ≥ 16 pv/kk)

⊲ Lomapäiväkorvaus ( jos ≥ 16 pv/kk)

⊲ Sairausloma-ajan palkka kuten toistaiseksi otetulla viranhaltijalla

⊲ Oikeus palkallisiin virkavapaisiin riippuu sijaisuuden kestosta

Enintään 5 koulun työpäivää

⊲ Tuntiopetuspalkkio kultakin pidetyltä tunnilta

→ Valmistelu, jälkityö, valvonnat

→ Ei yhteissuunn. velvollisuutta

⊲ Peruskoulu 0,94 x tuntiopettajan palkka

⊲ Lukio/aikuislukio 0,96 x tuntiopettajan palkka

⊲ Ei lukion kerroinlisiä eikä lukioresurssi- tunteja

⊲ Ei vuosisidonnaista lisää

⊲ Ei kalliinpaikanlisää

⊲ Ei lomarahaa

⊲ Ei lomapäiväkorvausta

⊲ Ei palkallisia virkavapaita

kuntayhtymässä on osoitettavissa tarvetta pää- toimiselle tuntiopettajalle, tulee toistaiseksi otet-

tusvelvollisuus vastaa täyttä työaikaa.

Kehittämispäivät

Veso-päivien lisäksi työnantaja voi määrätä opet- tajan osallistumaan enintään kahteen kuuden tunnin pituiseen suunnittelu-, koulutus- ja työ- yhteisön kehittämispäivään lukuvuodessa. Päivät on sijoitettava välittömästi lukukauden työajan päättymisen tai alkamisen yhteyteen. Jos kehit- tämistyöpäiviä on lukuvuodelle määrätty kaksi, toinen niistä saadaan järjestää kahtena kolmen tunnin oppilastyöpäivälle ajoitettavana tilaisuu- tena. Kehittämistyöpäivästä opettajalle makse- taan päiväpalkka.

Muu henkilöstökoulutus

Kunta-alan henkilöstökoulutuksesta on sovit- tu koulutussopimuksessa. Sen mukaan täyden- nyskoulutukseen osallistuvalle henkilölle mak- settavat koulutusajan palkka ja kustannusten korvaukset riippuvat siitä, miten tarpeellisena kuntatyönantaja pitää koulutusta. Jos koulutusta pidetään henkilön virka- tai työtehtävien kannalta välttämättömänä, henkilö vapautetaan normaa-

kurssit ovat olleet vakiintunutta toimintaa.

Määräajaksi otettu viranhaltija

Määräaikaisen opettajan lomapäiväkorvaus OAJ on neuvotellut lomapäiväkorvauksen koko lukuvuoden työajan palveluksessa olleelle mää- räaikaiselle päätoimiselle opettajalle, jolla ei ole oikeutta vuosilomaan. Palvelussuhteen päätty- essä maksetaan lomapäiväkorvauksena kahden päivän varsinainen palkka jokaista palvelussuh- teeseen sisältyvää lomanmääräytymiskuukautta kohden. Lomapäiväkorvausta vähentävät palve- lussuhteeseen sisältyvät kesäkeskeytyspäivät.

Lukuvuoden työaikaa lyhemmissä palve- lussuhteissa kesäkeskeytyspäivien lisäksi myös syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäisloman arkipäivät vähentävät lomapäiväkorvausta. Arkipäiviä ovat muut päivät paitsi kalenterin ”punaiset päivät”, jouluaatto, juhannusaatto ja pääsiäislauantai. Lomapäiväkorvaus ei koske sivutoimisia tunti- opettajia.

Työaika ja palkka 2015

JOS PÄÄTOIMISEN tuntiopettajan tuntimäärä on alle viranhaltijan opetusvelvollisuustuntimäärän, maksetaan hänelle se osa varsinaisesta palkas- ta, joka vastaa hänen tuntimääränsä suhdetta viran opetusvelvollisuuteen. Jos kunnassa tai

Päätoiminen tuntiopettaja

⊲ Vähintään 16 viikkotuntia

→ Aikuislukiossa 14 vt

⊲ Palkkaus ja työvelvollisuus kuten vast. viranhaltijalla

→ Kuukausipalkka

→ Vuosisidonnainen lisä

→ Ylituntipalkkio

→ Lomaraha

⊲ Yhteissuunn. velvollisuus

⊲ Opettajatyöpäivät

⊲ Lomapäiväkorvaus

⊲ Sairausloma-ajan palkka kuten viranhaltijalla

⊲ Oikeus palkallisiin virkavapaisiin riippuu palvelussuhteen kestosta

Työaika ja palkka 2015

tu tuntiopettaja määritellä päätoimiseksi. Avointa tuntimäärää ei saa käyttää annettaessa virka- määräystä (tuntiopettaja toistaiseksi). Jos tar- vetta päätoimiselle tuntiopettajalle ei ole, tun- tiopettaja on sivutoiminen.

Sivutoiminen tuntiopettaja

⊲ Tuntipalkkio kultakin pidetyltä tunnilta

⊲ Ei yhteissuunnittelutyöaikaa, ei vesoa

⊲ Peruskoulussa 0,94 x päätoimisen palkkio

⊲ Lukiossa 0,96 x päätoimisen palkkio

⊲ Ei vuosisidonnaista lisää

⊲ Ei lomarahaa

⊲ Ei lomapäiväkorvausta

→ Tuntipalkassa kesäajan osuus

⊲ Sairausloma-ajan palkka enintään 9 arki- päivää, jos palvelussuhde on jatkunut

vähintään 60 kalenteripäivää

⊲ Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava palvelusaika ei kartu

Peruskoulu

Yhteissuunnitteluaika

VIIKOITTAISTEN OPETUS- ja muiden tehtävien li- säksi opettajan tulee osallistua koulussa kolmen tunnin ajan viikossa opetuksen yhteissuunnit- teluun, aine- ja asiaryhmittäisiin neuvonpitoi- hin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä opetuksen suunnitteluun ja koulun toiminnan kehittämiseen liittyvien tehtävien tekemiseen.

Yhteissuunnittelutyöaikana tehtävää työtä on esimerkiksi:

⊲ Yhteistyö oppilaiden huoltajien kanssa

⊲ Koulun kasvatustyön ja koulun toimintaan liittyvien tapahtumien, juhlien, retkien ym. suunnittelu

⊲ Yhteistyö muiden koulujen ja päiväkotien opettajien kanssa

⊲ Yhteistyö koulupsykologin, koulukuraatto- rin, terveydenhuoltohenkilöiden tai muiden viranomaisten kanssa oppilasasioissa

⊲ Kahden tai useamman opettajan yhteistyö- nä tapahtuva opetuksen suunnittelu

Yhteissuunnittelutyöaikaan ei lueta:

⊲ Omien oppituntien suunnittelua, valmiste- lua ja jälkityötä

⊲ Muita erikseen korvattavia tehtäviä (esi- merkiksi luokanvalvojan tehtävät)

⊲ Opettajatyöpäiviä (veso)

⊲ Tehtäviä, joita varten opettaja on vapautet- tu tavanomaisesta opetustyöstään

⊲ Välitunti on osa oppituntia, joten välitun- tien aikana tehtyä työtä ei voida lukea yt- aikaan kuuluvaksi

YT-AJALLA VOI tehdä yksinäänkin koulun toimin- nan kehittämiseen liittyviä suunnittelu- ja valmis- telutöitä. Kodin ja koulun välisen yhteistyön tulisi korostua erityisesti esiopetuksen, vuosiluokkien

1–6 ja erityisopetuksen opettajien yhteissuun- nittelutyössä. Perusopetuksen opetussuunni- telman perusteissa määrätään, että koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat tukea lastensa tavoitteellista oppimis- ta ja koulunkäyntiä.

Yhteiset kokoukset luetaan yt-aikaan. Kuiten- kaan kaikkia koskevat viikoittaiset yhteistyöko- koukset tai tiimit eivät ole tarkoituksenmukaisia. Yt-ajalla tehtäväksi tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niitä tehdään muuallakin kuin koululla. Mm. tästä syystä yt-aika ei kuulu lukujärjestykseen. Voi silti olla tarkoituksenmukaista, että työjärjestyk- seen jätetään tilaa opettajien käytännön yhteis- työlle. Yt-aika ole sidottua työaikaa.

Yhteissuunnittelutyön painopistealueet, re- sursointi ja toteuttaminen päätetään yhdessä opettajien kanssa koulun lukuvuoden toimin- tasuunnitelmaa laadittaessa. Yt-aikaa ei voi ylit- tää. Yhteissuunnittelutyövelvollisuus ei koske sivutoimisia tuntiopettajia eikä enintään viiden koulun työpäivän pituisessa palvelussuhteessa olevia määräaikaisia opettajia kuten viransijaisia.

Opetusvelvollisuus

VOIT XXXXXXXXX oman opetusvelvollisuutesi OAJ:n verkkosivuilta.

LINKKIVINKKI

Virka- ja työsuhde > Työaika

JOS AINEENOPETTAJANVIRAN haltija tai päätoimi- nen tuntiopettaja opettaa kahta tai useampaa ai- netta, joissa on eri opetusvelvollisuus, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus.

Nämä tehtävät voivat olla osa opetusvelvollisuutta

Koulunjohtajan tehtävät

Yhden tai useamman vuosiluokkien 1–6 koulun ja erityiskoulun (myös vuosiluokkien 1–6 kou- lun ja erityiskoulun yhteisen) johtajan opetus- velvollisuuteen voidaan lukea 1–12 tuntia riippu- en koulun koosta. Jos vuosiluokkien 1–6 koululla ja erityiskoululla on yhteinen johtaja, määräytyy tuntimäärä kunkin koulun osalta erikseen, kui- tenkin niin, että johtajalle jää opetustyötä vähin- tään neljä tuntia viikossa.

Apulaisjohtajan tehtävät

Yhden tai useamman vuosiluokkien 1–6 koulun apulaisjohtajan tehtäviä hoitavan opettajaviran haltijan opetusvelvollisuuteen voidaan lukea 2–14 tuntia riippuen koulun koosta.

Muut opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat tehtävät

Jos opettajalle ei voida osoittaa hänen opetus-

velvollisuutensa edellyttämää tuntimäärää, hä- nen opetusvelvollisuuteensa voidaan lukea esi- merkiksi luokanvalvontatyö, oppilaanohjaustyö, kiertävän opettajan huojennukset ja demonst- raatioiden valmistelu. Demonstraatioiden val- mistelutunnit, koulukohtainen lisätehtäväkor- vaus ja taito- ja taideaineiden korvaus eivät ole harkinnanvaraisia. Ne on maksettava sopimuk- sen mukaisina.

Muita erikseen korvattavia tehtäviä ovat:

⊲ Tukiopetuspalkkio

⊲ Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio

⊲ Yksityisopiskelijan kuulustelupalkkio

⊲ Koulu- tai kuntakohtainen lisätehtävä

⊲ Rehtorin hallinnollisten tehtävien hoitami- nen rehtorin virantoimituksen keskeytyk- sen ajan

⊲ Kielistudion esimies

Jos opettajalle määrätään jokin edellä mainittu erityistehtävä, siitä on maksettava sopimuksen

mukainen palkkio. Jos työnantaja ei määrää esi- merkiksi av-välineiden hoitajaa, välineitä käyttä- vät opettajat huolehtivat niistä samalla tavalla kuin muistakin koulun opetusvälineistä.

Ylituntipalkkio

OPETTAJALLE MAKSETAAN viran opetusvelvolli- suuden ylittävistä tunneista ylituntipalkkio.

Oppilaanohjauksen lehtorin työ- aika ja tehtäväkohtainen palkka

OPPILAANOHJAUKSEN LEHTORIN vuosityöaika muodostuu työnantajan ajan ja paikan suhteen määrättävissä olevasta ja omavalintaisesta työ- ajasta. Sidottu työaika on 1 221 tuntia lukuvuo- dessa. Sidotun työajan ulkopuolista, ajan ja pai- kan suhteen omavalintaista työaikaa ei määritellä ajallisesti.

Rehtorin ja oppilaanohjaajan tulee lukuvuo- den alkaessa yhteistyössä laatia työaikasuunni- telma oppilaanohjaajan vuosityöaikaan kuulu- vista tehtävistä.

LINKKIVINKIT

Työaika > Peruskoulun opettajat > Kun- nalliset peruskoulut > Opetusvelvolli- suuteen lukeminen ja erityistehtävät

Työaika > Peruskoulun opettajat > Kunnalliset peruskoulut > Vuosityö- ajassa oleva oppilaanohjaaja

16 Työaika ja palkka 2015 Työaika ja palkka 2015 17

Lukio ja aikuislukio

Yhteissuunnittelutyöaika

AINEENOPETTAJAN TYÖAIKAAN kuuluu osallistu- minen yhteissuunnitteluun siten, että opettajan- kokouksiin, aineryhmäkokouksiin ja neuvotte- luihin varataan koulukohtaisesta toteutuksesta riippuen 2–5 tuntia opettajaa kohti kahdessa vii- kossa. Lue lisää sivulta 16.

Opetusvelvollisuus

VOIT XXXXXXXXX oman opetusvelvollisuutesi OAJ:n verkkosivuilta.

LINKKIVINKKI

Virka- ja työsuhde > Työaika

Kerrointunnit

Luokkaopetustuntimäärä kerrotaan palkan- maksun perusteena olevan kokonaistuntimää- rän saamiseksi luvulla 1,10. Luokkaopetustun- neilla tarkoitetaan tässä yhteydessä oppiaineen luokkatunteja, oppilaanohjauksen luokkatunteja, tukiopetustunteja sekä demonstraatioiden val- mistelutunteja.

Lukioresurssitunnit

Työsuunnitelmassa opettajalle osoitettuihin töi- hin ja tehtäviin, joita rehtori ja opettajat pitävät tärkeinä lukion tavoitteelle, on lukion käytettävä 20 viikkotuntia lukiota kohden ja 0,14 viikkotun- tia opiskelijaa kohden. Tällaisia keskeisiä tehtä- viä ovat esimerkiksi ylioppilaskirjoituksiin kuulu- vien kokeiden valmistava tarkistaminen ja lukion päättötutkintoon sisältyvät suulliset kuulustelut. Lukion opettajat voivat myös päättää, että

lukuvuoden aikana käytetään pienempää re- surssia. Tällöin viikkotuntimäärä, jota ei käyte- tä luokan ulkopuolisiin tehtäviin, on käytettä- vä opetustyöhön. Jotta opettajat tietävät, mistä ovat päättämässä, heille tulee etukäteen selvit- tää lukioresurssituntien määrä ja se, mistä teh- tävistä, kenelle ja kuinka paljon tunteja kertyy.

Sopimus määrittelee opiskelijamäärästä joh- tuvan tuntikiintiön, joka tulee käyttää lukion mui- den tehtävien kuin oppituntien ja niihin rinnas- tettavien tukiopetuksen ja demonstraatiotuntien korvaamiseen. Mikäli kiintiötä poikkeuksellisesti käytetään opetustyöhön opettajakunta käytän- nössä kustantaa oppitunteja resurssista, jonka se on saanut käyttöönsä muita tehtäviä varten. Lukioresurssitunneista pääosa tulee käyttää ylioppilaskirjoituksiin kuuluvien kokeiden valmis- tavaan tarkistamisen ja päättötutkintoon kuulu- vien suullisten kuulustelujen aiheuttamien tehtä- vien korvaamiseen lukiokohtaisesti päätettävällä tasapuolisella ja oikeudenmukaisella tavalla. Li- säksi lukioresurssitunteja voidaan käyttää mui- hin lukion tärkeinä pitämiin luokan ulkopuolisiin tehtäviin, esimerkiksi ryhmänohjaajan tai tieto-

tekniikkavastaavan tehtäviin.

Lukioresurssituntikiintiö ei ole harkinnan- varainen. Se tulee käyttää kokonaisuudessaan. Opettajille määrätyt lukioresurssitunnit kirjataan työsuunnitelmaan palkanmaksun perusteeksi. Ne vaikuttavat mm. sairausloman ja äitiysvapaan palkkaan ja lomarahan määrään. Lukioresurssi- kiintiö ei useimmiten kata edes kaikkea yliop- pilaskirjoituksiin ja tarpeellisiin erityistehtäviin liittyvää työtä. Työnantajan tulee turvautua yhä useammin lisätyöpykälän tarkoittamaan määrä- ykseen, jolloin opettajalla on oikeus saada kor- vaus tekemästään työstä.

Opiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskokeen valmistava tarkistus ja arvostelu

Xxxxxx oman opiskelijan ylioppilastutkintoon

kuuluvan kokeen valmistavasta tarkistamises- ta ja arvostelusta maksetaan lukioresurssitunti- kiintiöstä opettajan oman ylituntipalkkioperus- teen mukainen korvaus. Maksettava tuntimäärä

päätetään lukiokohtaisesti. (Katso edellä lukio- resurssitunnit.)

Lukion oman opiskelijan kuulustelusta ja yli- oppilaskokeen valmistavasta tarkistuksesta ja arvostelusta maksetaan yksityisoppilaan kuu- lustelumaksun suuruinen korvaus, jos opiskeli- jaa kuulustellaan aineessa, jota tässä lukiossa ei opeteta. Ylioppilastutkinnon valvonta kuuluu lu- kion opettajan virkatehtäviin, eikä siitä makseta erillistä korvausta.

Etäopetus

Opiskelijan etäopiskelusta opettajalle määrätystä luokan ulkopuolisesta työstä luetaan opetusvel- vollisuuteen työnantajan ja opettajan etukäteen yhdessä arvioima ja työnantajan työsuunnitel- massa vahvistama tuntimäärä. Palkanmaksun perusteena 1,5 tuntia etäopetustyötä vastaa yhtä oppituntia.

LINKKIVINKKI

Työaika > Etäopetus, verkko-opetus ja itsenäinen opiskelu

Opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat erityistehtävät

Jos opettajanviran haltijan opetusvelvollisuus ei täyty luokkaopetustunneista, voidaan siihen lu- kea kerrointunteja ja lukioresurssitunteja. Muita opetusvelvollisuuteen luettavissa olevia tehtäviä ovat demonstraatioiden valmistelutunnit, kiertä- vän opettajan työaika ja oppilaan ohjaus. Ope- tusvelvollisuuden ylimeneviltä tunneilta makse- taan opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukainen korvaus.

Muita erityistehtäviä ja palkkioita

SEURAAVIA ERITYISTEHTÄVIEN palkkioita ei lueta opetusvelvollisuuteen:

⊲ Xxxxxxx toisen opettajan tunnin hoitami- sesta

⊲ Tukiopetuspalkkio

⊲ Koulu- ja oppilaitoskohtainen lisätehtävä

⊲ Rehtorin hallinnollisten tehtävien hoitami- nen rehtorin virantoimituksen keskeytyk- sen ajan

⊲ Opiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskokeen valmistava tarkistus ja arvostelu aineessa, jota siinä lukiossa ei opeteta

⊲ Yksityisopiskelijan kuulustelu ja ylioppilas- kirjoituksiin liittyvät tehtävät

⊲ Ylioppilaskirjoitusten järjestelytehtävä rehtorin ollessa jäävi

⊲ Etäopetukseen liittyvä työ

⊲ Kerhotyö

Ylituntipalkkio

JOS OPETTAJANVIRAN haltijalle määrätään ylitun- teja tai erityistehtäviä peruskoulusta, maksetaan ne peruskoulun tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan. Päätoimiselle tuntiopettajalle makse- taan erikseen palkka lukiosta ja peruskoulusta.

Aikuislukiolisä

OPETTAJANVIRAN HALTIJAN opetusvelvollisuu- teen luetaan aikuislukiolisänä seuraavat tunti- määrät: 1) lukion päättötutkintoon kuuluvien suullisten loppukuulustelujen vastaanottami- sesta sekä ylioppilaskokeen valmistavasta tar- kastamisesta ja arvostelusta kutakin pakollisen ja valinnaisen oppimäärän lukio-opetuksen 28 oppitunnin kurssista 5 tuntia sekä 2) perusope- tuksen kurssista ja lukio-opetuksen muusta kuin yllämainitusta 28 oppitunnin kurssista 3 tuntia.

18 Työaika ja palkka 2015 Työaika ja palkka 2015 19

Yleissivistävän koulun rehtori ja apulaisrehtori

Tehtävän vaativuus

TEHTÄVÄKOHTAISTA PALKKAA päätettäessä on otettava huomioon tehtävien vaativuus ja vas- tuullisuus. Palkka-asteikon yläraja voidaan pe- rustellusta syystä ylittää. Yleensä esimiesase- massa olevalla tehtäväkohtaisen palkan pitää olla selvästi korkeampi kuin hänen alaisellaan, jollei tästä poikkeamiseen ole erityistä, perustel- tua syytä. Johto- tai esimiestehtävissä toimivan tehtäväkohtaista palkkaa harkittaessa on otet- tava huomioon mm. johdettavan yksikön koko, vastuualueen tai johdettavan yksikön palvelutar- jonnan laajuus ja moninaisuus, erikoispalveluiden tuottaminen sekä muut erityispiirteet, yhteistyö- vaatimus muiden hallinnonalojen ja palvelujen tuottajien kanssa, sekä esimiestyön merkitys toi- minnan tuloksellisuudessa ja toimintaedellytys- ten luomisessa. Rehtorin tehtävän vaativuuteen vaikuttavat oppilaitoksen/koulun koon lisäksi mm. erityisryhmät ja -luokat, koulun erityisteh- tävä, muun henkilöstön määrä sekä yhteistyö muiden hallinnonalojen kanssa.

Työaika ja työaikasuunnitelma

Ennen työvuoden alkua on rehtorille vahvistet- tava työaikasuunnitelma. Työaikasuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti.

PERUSKOULUN, LUKION ja aikuislukion rehtorin ja apulaisrehtorin joustava kokonaistyöaika perus- tuu toimistotyöaikaan. Joustavuuden perustana ovat koulun toiminnalliset vaatimukset. Työmää- rä voi vaihdella lukuvuoden eri aikoina ja tehtävät olla osittain sellaisia, että niiden tekeminen toi-

mistotyöajan sisällä on vaikeaa. Lisäksi rehtorilla on sellaisia työtehtäviä, jotka on tarkoituksenmu- kaista tehdä muualla kuin koululla. Työaikajärjes- telmä ei edellytä rehtorin olevan koululla koko työaikaansa. Toimistotyöaikaan perustumisella tarkoitetaan myös työajan pituutta. Koko luku- vuoden keskimääräisen viikkotyöajan pitää olla 36 tuntia 15 minuuttia ja vuosityöajan noin 1 600 tuntia vuosiloman pituudesta riippuen.

Vuosiloman pituus riippuu palvelussuhteen kestosta. Joustava työaikajärjestelmä ei edel- lytä rehtorin olevan koululla kesäkeskeytyksen aikana vuosilomapäiviensä ulkopuolella. Xxxxx- xxxxxx opetustuntimäärille on sovittu viikoittai- set tai vuotuiset vähimmäis- ja enimmäismäärät. Enimmäismääriä ei voi ylittää. Opetustuntimää- rää vahvistettaessa tulee ottaa huomioon mm. koulun koko, toiminta eri toimipisteissä ja muut paikalliset erityisolot.

Apulaisrehtorin viran haltijan opetustunti- määrä on vähintään koulun rehtorin opetustunti- määräasteikon yläraja. Työnantaja voi päättää lu- kion opetustuntimäärän lukuvuosittain enintään kolme viikkotuntia edellä mainittua alemmaksi paikallisten erityisolojen perusteella. Peruskou- lun rehtori – lukuun ottamatta vuosiluokkien 1–6 ja 7–9 koulun rehtoria, jonka opetustunti- määrä viikossa on enintään kaksi – voi lukea opetustuntimääräänsä luokanvalvojan tehtä- vät, demonstraatioiden valmistelutunnit ja tu- kiopetuksen antamisen sekä erityisestä syystä kirjaston ja kokoelmien hoitamisen, musiikkiesi- tysten hoitamisen, oppilaanohjauksen, kerhotyön ja opetuksen ohjauksen. Lukion rehtorin ope- tustuntimäärään ei voi lukea lukioresurssitunte- ja. Aikuislukion rehtorin opetustuntimäärään voi sisältyä äidinkielen ja kirjallisuuden harjoitusten ohjaus- ja valvontatehtäviä ja kesäkurssien jär- jestelytehtäviä.

Työajan seuranta hyödyttää rehtoreita. Seuran- nasta saatujen kokemusten perusteella voidaan todeta, että aiemmin ns. omalla ajalla tehtyjä töitä on voitu järjestelmän käyttöönoton jälkeen korvata vastaavan pituisella työvapaalla.

Ammatillinen oppilaitos (Kunta)

Työaika

OPETTAJIEN OPETUS- ja koulutustyöpäivien luku- määrä, oppitunnin pituus ja opetus- ja muun työ- ajan sijoitus määräytyvät sekä 31.12.1998 voimassa olleen lainsäädännön että työsuunnitelmasta tai sitä vastaavasta asiakirjasta ilmenevän vakiintu- neen käytännön mukaisesti. Toisin sanoen opet- tajalle annetaan edelleen syys-, joulu- ja urhei- luloma sekä kesällä entistä vastaava vapaa-aika opetuksesta ja muusta opettajan työstä.

Määräys koskee myös kokonaistyöajassa olevien opettajien vuosilomien sekä opetuksen päättymisen ja alkamisen välisiä aikoja. Amma- tillisissa oppilaitoksissa on yleensä 190 opetus- työpäivää, joita vähentävät muiksi arkipäiviksi kuin lauantaiksi sattuvat loppiainen, vapunpäi- vä ja itsenäisyyspäivä.

Opetusvelvollisuus työajassa

AMMATTIOPPILAITOKSEN, kauppaoppilaitoksen, taide- ja viestintäkulttuurioppilaitoksen ja meren- kulkuoppilaitoksen opettajien työajan ja palkka- uksen perustana ovat vuotuiset opetusvelvolli- suus- ja ylitunnit.

Koulutus ja suunnittelupäivät Ammattioppilaitoksessa opettajien koulutus- ja suunnittelupäiviä on vähintään viisi ja kauppa- oppilaitoksessa vähintään kaksi.

Suunnittelutyöaika

MERENKULKUOPPILAITOKSEN OPETTAJAN hen-

kilökohtainen suunnittelutyöaika on 1,5 tuntia

ja taide- ja viestintäkulttuurioppilaitoksen opet- tajan 1,0 tuntia viikossa. Suunnittelutyöaika lue- taan opettajan opetusvelvollisuuteen.

Ammattioppilaitoksessa opettajan tulee osal- listua keskimäärin 1,5 tunnin ajan viikossa oppilai- toksen toiminnan kannalta tarpeelliseen suunnit- telutyöhön, jota ei lueta opetusvelvollisuuteen. Suunnittelutyöaika koskee kokoaikaisten viranhaltijoiden lisäksi oppilaitoksen tuntien ja päätoimisuuteen luettavien muiden tehtävien varassa päätoimiseksi tulevaa tuntiopettajaa (keskimäärin vähintään 16 viikkotuntia) sekä nii- tä osa-aikaisia viranhaltijoita, joilla on vähintään päätoimisuuden edellyttämä tuntimäärä (16 tun- tia). Määräyksen soveltaminen edellyttää lisäksi, että opettajan palvelussuhde oppilaitokseen kes- tää yli viikon. Suunnittelutyöhön kuuluvista teh- tävistä on määräykset kussakin sopimuksessa.

Ylitunnit

Opettajalle maksetaan opetusvelvollisuuden ylit- täviltä tunneilta ylituntipalkkio, joka lasketaan kalleusluokan mukaisesta lisäkertoimilla lisätystä peruspalkasta. Kerroin on 0,83. Ylituntipalkkio on myös muista kuin virkaan kuuluvista tunneista sama kuin viran mukaisista ylitunneista.

Muut kuin luokanopetustehtävät

Työssäoppimisjaksolla olevan opiskelijan ohjaamistehtävä

Jos ammatillisen oppilaitoksen opettaja määrä- tään hoitamaan työssäoppimisjaksolla olevan opiskelijan ohjaamistehtävää, luetaan työhön käytettäväksi määrätty tuntimäärä opettajan opetusvelvollisuuteen. Tunti työssäoppimisen- ohjausta vastaa yhtä oppituntia.

Sen, missä laajuudessa ohjausta annetaan, esimerkiksi kuinka usein opettaja käy työpai- kalla, määrää opettajan työnantaja. Työnantaja vastaa työssäoppimisjakson laadusta ja päättää käytettävän resurssin suuruuden. Tärkeää on siis, että opettaja tietää etukäteen sen ohjaamisteh- tävän sisällön ja tuntimäärän, jonka mukaisesti

20 Työaika ja palkka 2015 Työaika ja palkka 2015 21

hän työssäoppimista ohjaa. Tehtävä työ on suh- teutettava varattuun tuntimäärään ja työstä mak- settavaan korvaukseen.

ja muut paikalliset olosuhteet. Opinto-ohjaajalla voi olla enintään 500 opetustuntia, apulaisrehto- rilla enintään 760, aikuiskoulutusjohtajalla enin- tään 350 ja rehtorilla enintään 456 opetustuntia

Yksityinen opetusala

Opettajalle määrättävät muut tehtävät

Opettajalle korvataan työnantajan määräämät muut kuin luokanopetustehtävät. Xxxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että tehtävät ovat työnantajan määräämiä. Etukäteen on tärkeää sopia työnantajan kanssa tehtävistä, jotka opet- tajan edellytetään tekevän, ja määritellä aikamää- rä, jonka sisällä tehtävät tehdään.

Opettajalle maksetaan työmäärää vastaava palkkio, jonka perusteena käytetään opettajan omaa ylituntipalkkiota siten, että yhtä ylituntipalk- kiota vastaava työmäärä on 1,5 muun työn tuntia.

Kokonaistyöajassa

TYÖAIKA ON kokonaistyöaika, joka on soveltu- vin osin oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika; keskimäärin 36 tuntia 15 minuuttia viikossa lukuvuoden aikana.

lukuvuodessa. Monialaisen ammatillisen oppilai- toksen rehtorin opetustuntimäärä voi olla enin- tään 320 tuntia lukuvuodessa.

Sosiaali- ja terveysalan sekä metsä- ja puutalous- oppilaitosten opettajat

Työaikasuunnitelma ja työajanseuranta Sopimus velvoittaa tekemään opettajalle työ- aikasuunnitelman, joka sisältää opettajan kaik- ki työtehtävät, ennen työkauden alkua. Tämän suunnitelman toteutumista seurataan säännölli- sesti. Työaika tasoittuu korkeintaan kahden vuo- den tasoittumisjaksolla. Jos tämän jakson jälkeen opettajalla on määrättyä lisätyötä, siitä makse- taan lisätyökorvaus tai annetaan vastaava vapaa seuraavan lukuvuoden aikana.

KUNNAN OPPILAITOKSIA ja opettajia koskevia määräyksiä noudatetaan yleensä myös yksityi- sissä oppilaitoksissa. Keskeisimmät poikkeuk- set koskevat palkallista sairausloma-oikeutta.

Sairausloma-ajan palkka

TOIMIHENKILÖLLE JA päätoimiselle tuntiopet- tajalle maksetaan työsuhteen jatkuessa täysi palkka kunkin työkyvyttömyystapauksen yhte- ydessä sen mukaan, miten kauan hänen työ- suhteensa on jatkunut yhdenjaksoisesti ennen sairauslomaa.

Jos toimihenkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaami- sestaan, lasketaan aika, jolta työnantaja on vel-

vollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjak- so. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin sa- man sairauden näin uusiutuessa vähintään saira- usvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta, joka on sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää.

Yhdenjaksoinen työsuhde	Täysi palkka kunkin työ- kyvyttömyystapauksen yhteydessä
alle 1 kk	täysi palkka enintään sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää
1 kk - alle 3 vuotta	täysi palkka 4 viikkoa
3 vuotta - alle 5 vuotta	täysi palkka 5 viikkoa
5 vuotta - alle 10 vuotta	täysi palkka 6 viikkoa
vähintään 10 vuotta	täysi palkka 8 viikkoa

Osa opettajan tehtävistä on sellaisia, joiden tekeminen toimistotyöajan sisällä on vaikeaa, ja osa sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukai-

semmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Näistä

Kunkin opettajan työajan jakaantumisesta opetus- ja muuhun työhön päätetään paikallisesti kussakin oppilaitoksessa. Muuhun kuin opetus-

työhön on varattava sosiaali- ja terveysalan op-

Yksityinen yleissivistävä oppilaitos

syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuo- den eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyössä noudatettavasta työajasta.

Lukuvuotinen kokonaistyöaika riippuu siitä, miten pitkä vuosiloma viranhaltijalla on. Vuosi- loma on pisimmillään 38 työpäivää.

Vuotuinen työaika saadaan seuraavalla taval- la: Kalenterivuoden päivistä (365 päivää) vähen- netään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentä- vät arkipyhät (ma–pe) sekä kyseisen opettajan vuosilomapäivät (ma–pe). Näin saatu luku kerro- taan päivittäisen toimistotyöajan pituudella (7,25).

Opinto-ohjaajat, apulaisrehtorit, aikuiskoulutusjohtajat ja rehtorit Opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti luku- vuosittain ottaen huomioon oppilaitoksen koko

pilaitoksissa vähintään 752 tuntia lukuvuodessa ja metsä- ja puutalousalan oppilaitoksissa vähin- tään 700 tuntia lukuvuodessa

Lukio-opetus

Lehtorille, jolla on lukion aineenopetuksen opet- tajan kelpoisuus ja joka opettaa lukion opetus- suunnitelman mukaisesti ammatillisen oppilai- toksen opiskelijoista koottua ylioppilastutkintoon valmentautuvaa opetusryhmää äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraassa kielessä tai matematiikassa, lasketaan painotettu opetusvelvollisuus. Ylioppilaskirjoi- tusten valmistavasta tarkistamisesta maksetaan opettajalle kutakin koetta kohden 37,78 euron suuruinen palkkio.

YKSITYISTEN OPPILAITOSTEN opettajien työeh- tosopimus noudattelee pitkälti kunnallisen ope- tushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta. Mer- kittävä ero on se, että yksityisten oppilaitosten opettajat ovat työsuhteessa, jolloin heihin nou- datetaan työsopimuslain määräyksiä.

Seuraavassa on koottuna yksityisten perus- koulujen ja lukioiden sekä aikuislukioiden opet- tajien keskeisimmät poikkeamat kunnallisista sopimusmääräyksistä.

Työaika

OPPILASTYÖPÄIVÄT, OPPITUNTIEN pituudet ja ke-

sätyö noudattelevat 31.12.1998 voimassa ollutta lainsäädäntöä ja vakiintunutta käytäntöä.

Yhteissuunnittelutyöaika

OPETTAJALLE MÄÄRÄYTYVIEN opetus- ja muiden tehtävien lisäksi opettajan tulee osallistua kou- lussa koulukohtaisesta toteutuksesta riippuen 2–5 tuntia kahdessa viikossa opetuksen yhteis- suunnitteluun, aineryhmittäisiin ja asiaryhmit- täisiin neuvopitoihin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä opetuksen suunnitteluun ja koulun toiminnan kehittämiseen liittyvien teh- tävien tekemiseen.

Opetusvelvollisuus

JOS OPETTAJAN opetusvelvollisuus ei täyty luok- katunneista, hänen opetusvelvollisuuteensa voi- daan laskea erityistehtäviä.

22 Työaika ja palkka 2015 Työaika ja palkka 2015 23

Opetusvelvollisuuden huojentaminen Apulaisrehtorina toimivan opettajan opetusvel- vollisuutta huojennetaan. Koulunjohtajan tai apu- laisjohtajan opetusvelvollisuudesta on mahdolli- sesti koulukohtaisesti sovittu toisin.

naista hyötyä toimihenkilön nykyisissä teh- tävissä

⊲ Vähintään täysi työssäolokuukausi

Oikeus kokemuslisään alkaa palvelusajan täyt-

Ammatillinen oppilaitos

(AVAINOTES)

Luokanopettajan, jonka opetusryhmään kuu- luu kahden tai useamman vuosiluokan oppilaita, opetusvelvollisuutta huojennetaan. Kun opetus- ryhmässä on yksi tai useampi esiluokan oppilas, opetusvelvollisuutta huojennetaan.

Koulutus ja suunnittelutyö

KOULUTYÖPÄIVIEN LISÄKSI opettajan on osal- listuttava koulutukseen ja suunnittelutyöhön 18 tuntia lukuvuodessa. Työnantaja voi määrä-

tymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta. Huom! Kokemuslisää on haettava kirjallisesti.

LINKKIVINKKI

Palkka ja palkkausjärjestelmä > Opet- tajan palkan rakenne > Peruspalkka ja automaattiset lisät yksityisissä oppi- laitoksissa (EK)

VOIT TARKISTAA itseäsi koskevat korotusprosen- tit ja vuodet OAJ:n verkkosivuilta.

AMMATILLISEN PERUSASTEEN sopimusmääräyk- set ovat pääsääntöisesti vastaavat kuin kunnal- la, palkallista sairauslomaa koskevia määräyksiä lukuun ottamatta.

Yksityinen SIVISTA

Ammatillisen perusasteen sopimusmääräykset ovat pääsääntöisesti vastaavat kuin kunnalla,

palkallista sairauslomaa koskevia määräyksiä lukuun ottamatta.

Kunnan määräyksistä poikkeavat kuitenkin sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset sekä met- sä- ja puutalousoppilaitokset. Niissä noudatetaan toimistotyöaikaa soveltuvin osin. Lisäksi opetta- jilla on vuotuinen opetusvelvollisuus ja he ovat vuosilomajärjestelmässä.

tä opettajalle koulun kehittämistyötä sopimuk- sessa siihen varatun työajan lisäksi. Korvauksena opettaja saa 1,5 tunnin työmäärästä yhden tun- nin ylituntipalkkion. Vastaavasti maksetaan myös muusta työnantajan määräämästä lisätyöstä.

Lukion opettaja

Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus

(Kunta, Sivista ja AVAINOTES)

Koulukohtaiset tehtävät

Opettajalle, jolle määrätään koulukohtaisen ope- tuksen kehittämiseen, suunnitteluun tai hallintoon liittyvä erikseen määrätty tehtävä, maksetaan sii- tä erillinen euromääräinen lisä. Koulukohtaisesti tätä tarkoitusta varten käytetään kuukausittain palkkataulukossa oleva summa. Jos peruskoulu ja lukio toimivat yhdessä, määräytyy kiintiö yh- teenlasketun oppilasmäärän mukaan.

Kun työvuosia ja työkokemusta kertyy Kokemuslisä perustuu työkokemukseen. Ope- tushenkilöstöön kuuluvalle päätoimiselle opet- tajalle maksetaan kokemuslisiä 3, 5, 8, 13 ja 20 vuoden palvelun täytyttyä, poikkeuksena Stei- ner-koulut sekä eräät ammatilliset oppilaitokset. Kokemuslisiin oikeuttavaksi ajaksi luetaan:

⊲ Vähintään 18 vuoden ikä

⊲ Työ kotimaisen tai ulkomaisen työnantajan palveluksessa

⊲ Päätoiminen kokemus opettajan tai rehto- rin tehtävistä tai tehtävistä, joista on olen-

Lukion opettajan kerroin on 1,1 kuten kunnalli- sissa lukioissa. Opettajakohtaisen kertoimen li- säksi osoitetaan työsuunnitelmassa opettajien palkanmaksun perusteeksi lukioresurssia kun- nallisen lukion tapaan mm. ylioppilaskirjoituk- siin kuuluvien kokeiden valmistavaan tarkista- miseen. Yksityisissä lukioissa lukioresurssia ei voi käyttää opetukseen.

Tuntiopettaja

PÄÄTOIMISEN TUNTIOPETTAJAN palvelusuhteen ehdot ovat samat kuin vastaavan tehtävän toi- menhaltijalla.

Työaika ja palkka 2015

AMMATILLISISSA aikuiskoulutuskeskuksissa nou- datetaan viikoittaista työaikaa ja kaikki opettajan työtehtävät tehdään työajan sisällä. Koko- ja osa- aikaiset opettajat ovat vuosilomajärjestelmässä. Säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää siten, että se tasoittuu enintään vuo-

den tasoitusjakson aikana.

Lisäksi OVTES:ssa ja AVAINOTES:ssa sopimus velvoittaa tekemään opettajalle ennen työkau- den alkua työaikasuunnitelman, joka sisältää opettajan kaikki työtehtävät. Tämän suunnitel- man toteutumista seurataan säännöllisesti.

	Työaika kokoaikainen	Työaika osa-aikainen
KUNTA/OVTES	38 h 25 min	16–38 h 25 min
AVAINOTES yksityinen	38 h 25 min	16–38 h 25 min
SIVISTA yksityinen	37 h 50 min	16–37 h 50 min

Työaika ja palkka 2015

Sivutoiminen tuntiopettaja

SIVUTOIMISEN TUNTIOPETTAJAN säännöllinen viikoittainen työaika on alle 16 tuntia ja hänen palkkansa perustuu pidettyihin oppitunteihin.

Palkkaus

OPETTAJAN PALKAT määräytyvät erillisen palk- kataulukon mukaan. Palkkaa määrättäessä ote- taan huomioon tehtävien vaativuus ja vastuulli- suus sekä työntekijän taito ja kyky.

Osa-aikaisen opettajan kuukausipalkka on samassa suhteessa kokoaikaisen opettajan palk- kaa alempi kuin hänen viikoittainen työaikansa on kokoaikaisen opettajan työaikaa lyhyempi.

Lisäksi Sivistystyönantajien alaisessa aikuis- koulutuskeskuksessa: Jos opettaja on suorittanut opettajankoulutuksen, palkkaryhmittelyn ala- ja ylärajoja korotetaan yksityisessä aikuiskoulutus- keskuksessa 10 prosentilla.

Ammattikorkeakoulu

(Sivista ja AVAINOTES)

Musiikkioppilaitos

(Kunta, Sivista, AVAINOTES)

Työaika

KOKOAIKAISEN OPETTAJAN vuosityöaika on 1600 tuntia työvuodessa, siten että vähintään 400 tunnin (tekniikassa 600 tunnin) osalta opetta- ja saa itse määrätä työn tekemisen ajan ja pai- kan. Osa-aikaisen opettajan vuosityöaika on 760

– 1599 tuntia, josta vähintään 25 % on aikaan ja paikkaan sitomatonta työaikaa. Kaikki ammat- tikorkeakoulujen yliopettajat, lehtorit sekä osa- aikaiset ja kokoaikaiset tuntiopettajat kuuluvat vuosityöaikaa koskevien sopimusten piiriin. Ul- kopuolelle jäävät tällä hetkellä sivutoimiset tun- tiopettajat sekä muilla kuin EK-sektorilla muuta pedagogista hallinto-, johto- ja suunnittelutyö- tä tekevät henkilöt. AVAINOTES:ssa laboratorio- ja harjoitteluinsinöörit ovat toiminnalliset vaati- mukset huomioon ottavassa kokonaistyöajassa.

Työaikasuunnitelma ja seuranta

JOKAISELLE OPETTAJALLE tulee lukuvuosittain tai kalenterivuosittain etukäteen vahvistaa työ- aikasuunnitelma, joka sisältää kaikki opettajan työtehtävät ja niille varatun työajan sekä vapaa- jaksojen ajankohdat. Työajan toteutumista seu- rataan säännöllisesti. Jos opettajan työaikasuun- nitelma ei näytä vastaavan todellisuutta, pitää työaikasuunnitelmaa tarkistaa. Jos vahvistettu vuosityöaika ylittyy, maksetaan lisätyökorvaus.

Vapaajaksot

Opettajalle on annettava 2.5.–30.9. välisenä ai- kana kahdeksan viikon (56 kalenteripäivän) mit- tainen vapaajakso, johon työnantaja ei saa sijoit- taa työaikaa. Vapaajakso voidaan antaa enintään kahdessa osassa.

Opettajalle on lisäksi annettava muuna ai- kana neljän viikon (28 kalenteripäivän) pituinen vapaajakso ja se voidaan antaa enintään neljäs- sä osassa. Opettajan kanssa voidaan sopia va- paajakson sijoitusajankohdasta ja jaksotukses- ta toisin.

Lukuvuotta lyhemmäksi ajaksi otetun opet- tajan palvelussuhteen päättyessä maksetaan opettajalle sopimuksen mukainen kesävapaa- jaksokorvaus.

Yksityinen AVAINOTES

ja yksityinen SIVISTA, peruspalkat:

→ xxx.xxx.xx > Jäsensivut

tai Opettaja-lehden palkkaliitteet

OPETTAJAN TYÖVUOSI sisältää 38 viisipäiväistä työviikkoa, joista vähintään 35 viikkoa on ope- tusta ja enintään 3 viikkoa muuta kuin opetus- työtä; 30 tuntia viikossa.

Tuntiopettajan työvuoteen sisältyvät pelkäs- tään 35 opetusviikkoa, eikä hänellä ole muun työn velvollisuutta.

Opetustunnilla tarkoitetaan 45 minuutin ope- tusjaksoa. Käytännössä oppituntien pituus vaih- telee. 30 minuutin oppitunti on melko tavallinen nuorimmilla oppilailla, ja tuntikirjanpidossa se on 2/3 oppituntia. Vastaavasti 60 minuutin opetus- jakso on 1 1/3 opetustuntia ja 90 minuutin ope- tusjakso 2 opetustuntia. Tämä laskentatapa on käytössä myös Opetushallituksen vahvistamis- sa laajan oppimäärän opetussuunnitelmien pe- rusteissa.

Työviikko on viisipäiväinen. Muuksi arkipäi- väksi kuin lauantaiksi osuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä vähentävät vuotuisia työpäiviä. Koska päätoimisiin tuntiopettajiin so- velletaan samaa palkkausjärjestelmää kuin viran- ja toimenhaltijoihin, nämä arkipyhiksi osuvat työ- päivät vähennetään opetuspäivistä.

Jos oppilaitos määrää tästä huolimatta pi- dettäväksi arkipyhän puuttuvat tunnit, niistä tu- lee maksaa ylituntipalkkio. Viran- tai toimenhal- tijalla voidaan 35 opetusviikon jälkeen pidettävät tunnit kirjata ylituntipalkkion sijasta muun työn osuutta vähentäviksi työaikamääräyksissä sovi- tun mukaisesti: 45 minuuttia opetusta tai säes- tystä vähentää muun työn osuutta 120 minuuttia. Rehtoreiden ja apulaisrehtoreiden viroissa ja toimissa noudatetaan joustavaa kokonaistyöai- kaa, jolloin rehtori tai apulaisrehtori työskente- xxx xxxxxxxxxx osin toimistotyöaikaa koskevien määräysten mukaisesti. Huomioon on kuitenkin otettava rehtorin tai apulaisrehtorin työn erikois- luonne. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että työaikaan liittyvistä tehtävistä osa voidaan tehdä

muualla kuin varsinaisella työpaikalla, joten työ- paikalla oloaika ei ole sama kuin toimistotyössä. Rehtoreiden ja apulaisrehtoreiden virat ja toi-

met ovat vuosilomajärjestelmän piirissä.

Palkkaus ja opetusvelvollisuudet

MUSIIKKIOPPILAITOKSIA ON kolmella eri sopimus- alueella. Kullakin näistä (kunnan OVTES, yksityi- set Sivistan ja AVAINOTES) palkkaus ja sen pe- rusteet poikkeavat toisistaan.

→ xxx.xxx.xx > palkat

KUN PÄÄTOIMISEN tuntiopettajan viikkotuntimää- rä on alle opetusvelvollisuustuntimäärän, palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka sen perus- teena olevalla opetusvelvollisuustuntimäärällä ja kertomalla tulos opettajan viikkotuntimäärällä. Yksittäisen opetustunnin hinta, kertatunti- palkkio, saadaan kertomalla kuukausittainen yli- tuntipalkkio luvulla 12 ja jakamalla se luvulla 35.

Oikeus työmatkakorvauksiin

SIVISTAN JA AVAINOTES:N sopimusaloilla tunti- opettajalle, joka opettaa yhdessä musiikkiopis- tossa alle 16 tuntia viikossa ja asuu toimipisteen sijaintikunnan ulkopuolella, maksetaan työmat- kasta aiheutuneet kustannukset. Kunnan sopi- musalueella kustannusten korvaus on harkin- nanvarainen.

Matkakilometreihin perustuvat lisät Opettajanviran tai -toimen haltijalle ja päätoimi- selle tuntiopettajalle, joka opettaa pääkoulun li- säksi yhdessä tai useammassa sivutoimipistees- sä, maksetaan korkeampaa palkkaa. Lisä riippuu pääkoululta tai asunnosta sivutoimipisteeseen tai

-pisteisiin viikoittain kuljetun matkan pituudesta.

26 Työaika ja palkka 2015 Työaika ja palkka 2015 27

Lasten ja nuorten taidekoulut

(Kunta, yksityinen/Sivista)

Kansalais- ja työväenopistot

KUNNAN SOPIMUSMÄÄRÄYKSISSÄ kansalaisopisto

-nimikkeellä tarkoitetaan opistoja, joiden nime- nä on kansalaisopisto tai työväenopisto. Yksityi-

Suunnittelijaopettajan työaika

Kunnallisissa opistoissa on lisäksi sovittu suun- nittelijaopettajan työajasta, jota voidaan soveltaa opettajan suostumuksella muihinkin kuin suun- nittelijaopettajan virka- tai työnimikkeellä ole-

Opettajan työaika

KUVATAIDEKOULUJEN OPETTAJAN työajassa on

kaksi vaihtoehtoa: opettajan vuosityöaika on joko 790 tai 1 200. Molemmissa opetustuntien määrä on enintään 578.

Päätoimisen opettajan työ- ja opetusvelvol- lisuutta vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvan loppiaisen vuoksi laskennal- lisesti yhden päivän työ- ja opetusvelvollisuutta vastaavalla osalla.

Tuntiopettaja

TUNTIOPETTAJAN PALKKA määräytyy pidettävien tuntien mukaan. Lisäksi opettajalle maksetaan näyttelyiden suunnittelusta ja järjestämisestä 50 % tuntipalkkiosta. Oikeus lomakorvaukseen määräytyy vuosilomalain mukaan ja lomakor- vauksen suuruus virka- tai työehtosopimuksen mukaan. Lomaraha maksetaan virka- tai työeh- tisopimuksen mukaisesti. OVTES:n mukaan lo- makorvausta ei makseta, jos tuntiopettaja saa samanaikaisesti vuosilomaa, lomakorvausta tai lomarahaa saman työnantajan muun palvelus- suhteen perusteella.

Palkalliseen sairauslomaan, äitiysvapaaseen ja tilapäiseen hoitovapaaseen on oikeus tunti-

opettajalla, joka opettaa keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa.

Taidekoulunjohtaja

Kunnallisessa taidekoulussa johtajana toimivan opettajan opetusvelvollisuus on 1–4 tuntia alem- pi kuin muutoin.

Yksityisessä taidekoulussa koulunjohtajana toimivan opettajan palkka on korkeampi ja ope- tusvelvollisuus alempi kuin muutoin.

Rehtorit

Rehtoreiden palkkausta ja opetusvelvollisuutta määrättäessä tulee ottaa huomioon mm. koulun opetuspisteiden lukumäärä ja sijainti sekä koulun muun henkilökunnan määrä. Opetusvelvollisuus on kunnallisissa oppilaitoksissa 6–14 viikkotun- tia ja yksityisissä oppilaitoksissa 5–14 viikkotun- tia. Työaika ja vuosiloma määräytyvät kuten mui- denkin oppilaitosmuotojen rehtoreilla.

Peruspalkat:

→ xxx.xxx.xx > Jäsensivut

tai Opettaja-lehden palkkaliitteet

sen opetusalan sopimusmääräyksissä käytetään kumpaakin nimikettä.

Opettajan työaika

Työvuosi alkaa 1.8. ja päättyy 31.7. Työ- ja loma- aikojen jaksotuksesta ei ole säädöksiä eikä mää- räyksiä, mutta niihin sovelletaan virka- ja työeh- tosopimusten yhteisissä määräyksissä sovittuja periaatteita.

Vuotuinen työvelvollisuus jakaantuu opetus- velvollisuuteen ja muuhun työvelvollisuuteen. Opettajan muu työvelvollisuus on 350 tuntia työ- vuodessa.

Opetusvelvollisuuden huojennukset

Sekä yksityisellä että kunnallisella opetusalal- la on sovittu opetusvelvollisuuden huojennuk- sista apulaisrehtorin tehtävien, erityistehtävien, osastonjohtajan ja opetusalan johtavan opetta- jan tehtävien hoitamisesta.

Opetusvelvollisuuteen kuuluvan opetustun- nin pituus on 45 minuuttia ja muuhun työvelvol- lisuuteen kuuluvan tunnin pituus 60 minuuttia. Opetustunteihin sisältyy opetuksen valmis- telu samoin kuin opetukseen kuuluvien kertaus- ja muiden tehtävien sekä kokeiden valmistus ja korjaus ja osallistuminen opettajainkokouksiin.

Muu työvelvollisuus

Opettajan muuhun työvelvollisuuteen kuuluvat opiston erityisluonteen vuoksi yleiset järjeste- lyt, opetussuunnitelman laatiminen, opetuksen

viin. Tällöin vuotuinen tuntimäärä voi olla 1 200 tuntia siten, että opetusvelvollisuus on enintään sama kuin muilla vastaavan aineen opettajilla.

Rehtorin ja apulaisrehtorin työaika

Rehtorin ja apulaisrehtorin virassa/toimessa nou- datetaan kokonaistyöaikaa, jolloin asianomai- nen työskentelee soveltuvin osin toimistotyöai- kaa koskevien määräysten mukaisesti kuitenkin rehtorin/ apulaisrehtorin työn erikoisluonne xxx- xxxxx xxxxxx.

Kansanopistot

Opettajien työaika

Yleismääräykset työajan jaksotuksesta sekä ope- tusvelvollisuuden huojennuksista ovat pääosin samat kuin kansalais- ja työväenopistossa.

Opettajiin sovelletaan vaihtoehtoisesti joko kokonaistyövelvollisuutta (Kunta, Sivista) tai 1600 tunnin kokonaistyöaikaa (Sivista) tai toiminnal- liset vaatimukset huomioon ottavaa toimisto- työaikaa (Kunta).

TUNTIOPETTAJILLE MAKSETAAN palkka pidettyjen tuntien mukaan. Palkkataulukon mukaiset euro- määrät ovat vähimmäispalkkaperusteita, joihin ei sisälly pätevyyslisiä eikä määrävuosikorotusta. Tuntiopettajalla on oikeus lomakorvauk- seen ja lomarahaan. Oikeus lomakorvaukseen määräytyy vuosilomalain mukaan ja lomakor-

Vapaan sivistystyön oppilaitos

(Kunta, Sivista, AVAINOTES)

kehittäminen, opiskelijan ohjaus, opistolaiskun- tatoimintaan osallistuminen sekä muut saman- tapaiset tehtävät.

Opettajan työ- ja opetusvelvollisuus vähenee muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvan lop-

vauksen suuruus virka- tai työehtosopimuksen mukaan. Lomaraha maksetaan virka – tai työ- ehtosopimuksen mukaisesti. OVTES:n mukaan lomakorvausta ei makseta, jos tuntiopettaja saa samanaikaisesti vuosilomaa, lomakorvausta tai

LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ LUOKITELLAAN vapaaksi si-

vistystyöksi kansalais- ja työväenopistojen sekä kansanopistojen lisäksi opintokeskukset, kesä-

yliopistot ja liikunnan koulutuskeskukset. Täs- sä yhteydessä käsittelemme näistä kahta ensin mainittua opistomuotoa.

piaisen vuoksi laskennallisesti yhden päivän. Vuo- tuista työvelvollisuutta vastaavat osat vähenne- tään työ- ja opetusvelvollisuuksista.

lomarahaa saman työnantajan muun palvelus- suhteen perusteella.

28 Työaika ja palkka 2015 Työaika ja palkka 2015 29

Yliopisto

Kokonaistyöaika

OPETUS- JA tutkimushenkilöstön vuosittainen työaika on 1 600 tuntia. Jokainen henkilö laatii vuosittain ennen seuraavan lukukauden alkamis- ta työsuunnitelman yhteistyössä esimiehensä kanssa. Siihen kirjataan 1 600 tunnin työajan koh- dentaminen eri tehtäväalueille seuraavan luku- kauden aikana, ja laadinnassa otetaan huomioon henkilön osallistuminen opetukseen, tutkimus- toimintaan ja muihin tehtäviin. Yliopisto hyväk- syy työsuunnitelmat organisaationsa mukaisesti. Työntekijä vastaa omasta työajastaan ja sen käyttämisestä työsuunnitelmassa oleviin tehtä- viin. Lukukauden aikana työntekijä ja esimies voi- vat tarkastella työsuunnitelman toteutumista ja

työn tuloksia kokonaistyöajan puitteissa.

Kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärät Sellaisen henkilön, jolla on 392 tunnin enimmäis- opetusvelvollisuus, kontaktiopetuksen määrä ei voi kasvaa. Myöskään muut kontaktiopetuksen enimmäismäärät eivät voi nousta. Korkeammat opetuskatot ovat edelleen käytössä mutta kui- tenkin niin, että niiden suhteellinen osuus yli- opistoissa säilyy ennallaan eikä kasva.

Opetuspainotteisissa tehtävissä työsuunni- telmaan sisällytettävän opetustuntituntikatto on 392 tuntia lukuvuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli henkilöllä on kontaktiopetusta 392 tuntia, käytännössä vuosittainen työaika 1 600 tuntia täyttyy. Tällöin voi työsuunnitelmaan mah- tua enintään noin 100 tuntia esimerkiksi ope- tusohjelman yleistä suunnittelua tai muita lai- toshallintotehtäviä.

Tavanomaista vähemmän valmistelua vaati- vissa tehtävissä opetuskatto voi olla 448 h. Tämä on mahdollista ainoastaan sellaisissa opetus- tehtävissä, joissa tehtävän velvollisuuksiin ei varsinaisesti sisälly tutkimusta. Tutkimuksen

puuttuminen ei ole automaattinen peruste kor- keamman opetustuntikaton käytölle. Samalla tu- lee ottaa huomioon, että sopijaosapuolten välil- lä on sovittu, että korkeampien opetuskattojen suhteellinen osuus yliopistoissa ei saa muuttua.

Yliopistojen palkkausjärjestelmä

PALKKA YLIOPISTOISSA muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen suoriutumi- seen perustuvasta palkanosasta sekä 31.12.2009 voimassa olleeseen virka- tai työsuhteeseen liit- tyvästä, silloin voimassa olleeseen virka- ja työ- ehtosopimukseen perustuvasta palkan takuu- osuudesta.

Tehtäväkohtainen palkanosa Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella. Tehtävän vaativuus- arviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään, tehtävänkuvaukseen ja tehtävään so- vellettavaan arviointijärjestelmään. Yliopistoissa on kaksi arviointijärjestelmää: opetus- ja tutki- mushenkilöstöön sekä muuhun henkilöstöön sovellettava arviointijärjestelmä.

Vaativuusarvioinnissa käytettävät päävaa- tivuustekijät ovat opetus- ja tutkimushenkilö- kunnan järjestelmässä työn luonne ja vastuu, tehtävän edellyttämät vuorovaikutustaidot sekä tehtävän edellyttämät tiedolliset ja taidolliset val- miudet. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan arvi- ointijärjestelmässä tehtävien vaativuustasoja on

11. Vaativuusarvioinnin tulee pohjautua tehtävän vaativuuden arviointiin eikä nimikkeen pohjalta tehtävään sijoitteluun eri vaativuustasoille.

Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa tar- kastellaan henkilön ja hänen esimiehensä väli- sissä arviointikeskusteluissa, joiden pohjalta esi-

mies tekee ehdotuksen vaativuustasosta. Tämän jälkeen yksikön johtaja ja yliopiston yhteinen ar- viointiryhmä ottavat kantaa. Lopuksi työnantaja vahvistaa vaativuustasot ehdotukset saatuaan. Työnantaja voi vain perustellusta syystä poike- ta arviointiryhmän esityksestä.

Esimerkki: Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaa- tivuustasokartan alimmat tasot 1–4 on tarkoitettu pääosin väitöskirjatyötä tekeville. Vaativuustason 4 tasokuvauksessa mainittu ”perusopetukseen liittyviä itsenäisesti toteutettavia tehtäviä” liit- tyy nuoremman tutkijan opetuksellisiin vastui- siin eikä sisällä opetuspainotteisen toimen teh- täväkuvausta.

TUTKIMUS- JA opetuspainotteisten tehtävien ku- vaukset ovat puolestaan eriytetty vaativuusta- sosta 5 lähtien. Tasolla 5 opetuspainotteisen teh- tävän kuvaukseen liittyy keskeisesti arviointi ja kehittäminen. Jos opettajalta edellytetään itse- näistä opiskelijoiden arviointia, opintokokonai- suuksien eli kurssien suunnittelua ja toteutusta, perustutkintotasoista opetusta sekä perustutkin- to-opiskelijoiden ohjausta, vaativuustasokartan mukainen alin vaativuustaso on 5.

Kokemus on osoittanut, että on ensiarvoista määritellä vaativuustason oikein jo työsuhteen ensi metreillä. Jos olet epävarma vaativuusta- sosta, ota yhteys yliopistosi luottamusmieheen.

Henkilökohtainen palkanosa Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henkilön suoritustason perusteella. Opetus- ja tutkimus- henkilökunnan henkilökohtaisen suoriutumisen tasoja on 9. Henkilökohtaisen suoriutumisen ar- viointijärjestelmän pääarviointitekijät ovat ope- tukselliset ansiot, tutkimukselliset ansiot sekä yliopistoyhteisölliset ja yhteiskunnalliset ansiot.

Henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritusta- soa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä arviointikeskusteluissa, jotka käydään koko yliopiston tasolla kahden vuoden välein. Seuraava arviointiajankohta on keväällä 2017.

Suoritusarviointi koskee henkilön suoriutu-

mista tehtävässään ja hänelle asetetuista tavoit- teista. Henkilökohtainen suoriutuminen arvioi- daan suhteessa työtehtäviin ja työsuunnitelmaan tai muulla vastaavalla tavalla asetettuihin tavoit- teisiin. Lisäksi suoriutumista arvioidaan vertaa- malla työtehtäviin liittyviä ansioita muiden vas- taavilla aloilla, samoissa vaativuusryhmissä ja yhtä vaativissa tehtävissä toimivien ansioihin.

Esimies tekee näillä perusteilla ehdotuksen työsuorituksen arvioinniksi ja suoritustasoksi. Työnantaja vahvistaa henkilökohtaisen suorituk- sen tason. Työnantaja voi perustellusta syystä poiketa esimiehen suoritusarvioinnista.

Vaativuuslisä

Tehtäväkohtaisen palkanosan lisäksi työnanta- ja voi maksaa vaativuuslisää, joka on 50 % hen- kilön tehtävän vaativuustason ja sitä seuraavan ylemmän vaativuustason välisestä palkkaeros- ta, ottaen huomioon myös henkilökohtaisen pal- kanosan. Vaativuuslisä voidaan myöntää myös määräajaksi. Vaativuuslisä ei vaikuta vaativuus- tasokarttojen tai vaativuuskehikon tulkintaan tai vaativuuskehikon sisältöön. Tehtävät mää- ritellään vaativuustasolle palkkausjärjestelmän mukaisesti. Suoritustasoa ei arvioida uudelleen vaativuuslisää myönnettäessä.

Suorituskorotus

Suorituskorotus on 50 % työntekijän suoritus- tason ja sitä ylemmän suoritustason välisestä euromäärästä. Tämä elementti ei koske harjoit- telukouluja.

Harjoittelukoulut

LINKKIVINKIT

Työaika > Peruskoulujen opettajat > Yliopistojen harjoittelukoulut (EK) tai Työaika > Lukion opettajat > Yliopisto- jen harjoittelukoulut (EK)

30 Työaika ja palkka 2015 Työaika ja palkka 2015 31

Päiväkoti

(Kunta, SOSTES, AVAINTES)

Työaika

Suunnittelu- ja yhteistyöaika

Työaikaa koskevien erityismääräysten mukaisesti tulee varata kulloinkin riittävä aika (vähintään 8

% koko työajasta) lapsiryhmän ulkopuolisiin teh- täviin, kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja valmisteluun sekä vanhempien ym. yhteistyö- tahojen tapaamisiin. Osa työajasta voidaan teh- dä esimiehen ohjeen mukaan myös työpaikan ulkopuolella.

Esiopetuksesta vastaavalle lastentarhanopet- tajalle tulee lisäksi varata aikaa opetussuunni- telman laatimiseen ja lapsi- ja ryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen. Opetus- ja kasvatustyöhön säännöllisesti osallistuvan joh- tajan työajassa pitää huomioida myös päiväko- din johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Jos koko työaika kuluu lapsiryhmätyöhön, ei työaikamääräyksiä ole noudatettu oikein. Viikko- työajasta on aina varattava riittävä aika lapsiryh- män ulkopuolisiin tehtäviin. Lastentarhanopettaja vastaa varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatus- tehtävien lisäksi varhaiskasvatuksen suunnitte- lusta ja kehittämisestä, yhteistyöstä vanhempi- en ja muiden yhteistyökumppanien kanssa sekä oman työtiiminsä pedagogisesta johtamisesta. Näihin työtehtäviin on varattava riittävästi aikaa,

jotta varhaiskasvatuksen laatu turvataan.

LINKKIVINKKI

Työaika > Varhaiskasvatuksen opetta- ja sekä Jäsensivut > Julkaisut > Lasten- tarhanopettajan työaikaa koskevat eri- tyismääräykset

Yleistyöaika

Päiväkodin johto- sekä opetus- ja kasvatustehtä- vissä työskentelevän säännöllinen työaika mää- räytyy yleistyöajan mukaisesti. Yleistyöajassa säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuo- rokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa tai 38 tuntia 20 min (SOSTES).

Yleistyöaika voidaan myös järjestää siten, että viikkotyöaika on keskimäärin 38 tuntia 15 minuut- tia enintään kuuden viikon ajanjaksossa. Viikkoa pidempää tasoittumisjaksoa on perusteltua käyt- tää vain silloin, kun se on päiväkodin toiminnan kannalta tarpeellista. Käytännössä 2–4 viikon ta- soittumisjakso on yleensä riittävä.

Mikäli käytössä on tasoittumisjakso, työvuo- roluettelo on laadittava ennalta koko jaksolle. Yleistyöajassa on määritelty sekä vuorokautinen että viikoittainen ylityöraja. Ylityötä ei voi korva- ta tunti tunnista -periaatteella.

Tunti tunnista korvattavaa lisätyötä voi muo- dostua vain osa-aikatyöntekijälle tai KVTES:n ja AVAINTES:n mukaan täyttä työaikaa tekevälle arkipyhäviikolla.

Ylityön muodostuminen yleistyöajassa viikkoa pidemmässä tasoittumisjaksossa Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää sekä työvuoroluetteloon merkityn sään- nöllisen työajan että seuraavat ylityörajat:

⊲ Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai tätä korkeampi työvuoroluetteloon etukäteen merkitty tuntimäärä, kuitenkin enintään

9 tuntia

⊲ Viikoittainen ylityöraja on 38 h 15 min (SOSTES 38 h 20 min). Viikkoa pidemmäs- sä tasoittumisjaksossa viikkoylityöraja on työvuoroluetteloon merkitty kunkin viikon säännöllinen viikkotyöaika.

Työvuoroluettelo on laadittava koko tasoittumis- jaksoksi. Tasoittumisjakson viikko- ja työpäivien työajoissa otetaan etukäteen huomioon ajan- jaksoon sijoittuvat työajantarpeet, esimerkiksi vanhempien tapaamiset ja koulutustilaisuudet, jotka tasoitetaan tasoittumisjakson työajoissa. Tasoittumisjaksossa ei kuitenkaan ole tarkoituk- sena tasoittaa kyseisen ajanjakson aikana tule- via työvuoroluetteloon suunniteltujen työtuntien yllättäviä ylityksiä.

Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden/viranhaltijoiden tietoon vähin- tään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkua. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa ei voi muuttaa kuin suostumuksella tai perustellusta syystä. Työnantaja ei voi yksipuolisesti muut- taa työvuoroluettelon mukaista työvuoroa sen jälkeen, kun työntekijä/viranhaltija on saapu- nut työvuoroon.

Työtuntien muodostuminen ylityöksi ei ole sopimuksen tarkoittama perusteltu syy muuttaa työvuoroluetteloa. Työaikojen ylityksistä syntyy pääsääntöisesti ylityötä, ja ylityön muoto riip- puu siitä, ylittyykö työvuoroluetteloon suunni- tellun työajan lisäksi vuorokautinen vai viikoit- tainen ylityöraja.

Yleistyöaika on myös päiväkodinjohtajan työ- aikamuoto riippumatta siitä, työskenteleekö hän lapsiryhmässä vai ei. Päiväkodinjohtajat toimivat ammatillisen työn johtajina ja alaistensa välittö- minä esimiehinä, minkä vuoksi heillä on täysi oi- keus työaikakorvauksiin.

Työaikaa koskevia sopimusmääräyksiä tulee noudattaa täsmällisesti myös silloin, kun käy- tössä on sähköinen työvuorojen suunnittelu- ja seurantaohjelmisto. Mikäli päiväkodissa on työ- aikaan liittyviä ongelmia, kannattaa olla yhtey- dessä luottamusmieheen.

Lauantaityöpäivästä korvataan enemmän kuin tunti tunnista

Lauantaina järjestettävä kehittämis- tai koulu- tuspäivä tulee ottaa huomioon työvuoroluet- teloa laadittaessa. Lauantaipäivän työajan tulee sisältyä viikkotyöaikaan, tai jos käytössä on use-

amman viikon tasoittumisjakso, tasoittumisjak- son yhteenlaskettuun työaikaan. Tällöin lauan- taityöpäivä tehdään säännöllisenä työaikana ja siitä korvataan lauantaityökorvaus.

Jos lauantaipäivä halutaan korvata tasoittu- misjakoa myöhemmin kokonaisella vapaapäiväl- lä, asiasta pitää sopia erikseen luottamusmiehen kanssa, jos se koskee vähintään viittä työnteki- jää/viranhaltijaa. Paikallisessa sopimuksessa on syytä sopia siitä, että lauantaina tehdyt työtun- nit sisällytetään säännölliseen työaikaan, jolloin vapaana annettavissa tunneissa huomioidaan myös lauantaityökorvaus. Lisäksi on sovittava, miten kehittämispäivä merkitään työvuoroluet- teloon, ja miten se otetaan työajan kertymises- sä huomioon.

Jos työtunteja ei etukäteen oteta huomioon viikkotyöajassa, syntyy tehdystä lauantaipäivästä viikoittaista ylityötä, josta kunnallisissa- ja AVAIN- TA-päiväkodeissa 5 ensimmäistä tai EK-päiväko- deissa 8 ensimmäistä tuntia korvataan 50 %:lla korotettuna ja seuraavat 100 %:lla. Kun lauantai- työ tehdään ylityönä, se ei sisälly säännölliseen työaikaan, minkä johdosta siitä ei korvata lau- antaityökorvausta.

Palkkaus

Kunnallisissa päiväkodeissa palkka perustuu tehtävän vaativuuteen

KVTES:n mukaan palkkaus koostuu tehtäväkoh- taisesta palkasta ja henkilökohtaisesta lisästä sekä työkokemuslisästä Tärkein palkan osa on tehtäväkohtainen palkka, joka perustuu tehtä- vien vaativuuteen (Xxxxx s. 6: Töissä kunnalla > Palkkausjärjestelmä)

Palkkahinnoittelussa on käytössä hinnoittelu- kohdat, joissa on mainittuna pääasialliset tehtä- vät ja vähimmäisperuspalkat. Tehtävän vaativuu- den arvioinnissa lastentarhanopettajan tehtävän vaativuutta verrataan toisen lastentarhanopet- tajan tehtävään. Erityislastentarhanopettajan tehtäväkohtaisen palkan tulee olla selvästi las- tentarhanopettajan palkkaa korkeampi, koska

32 Työaika ja palkka 2015 Työaika ja palkka 2015 33

erityislastentarhanopettajalta edellytetään eri- koistumiskoulutusta.

Päiväkodinjohtajan ja hänen johtamansa hen- kilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen eron pitää olla riittävän suuri.

Tehtävien vaativuuden arvioinnin tulee perus- tua tehtäväkuvaukseen, josta käyvät ilmi pääasi- allinen työtehtävä, työn tarkoitus ja siihen kuulu-

vat olennaiset tehtäväkokonaisuudet. Kaikkien

keakoulututkintoa, alkuopetuksen, erityislasten- tarhanopettajan, musiikkileikkikoulun opettajan tai seikkailukasvattajan opintoja. Päiväkodin joh- tajan tehtävissä tällaisena tehtävän edellyttämä- nä lisäkoulutuksena voidaan pitää esim. johta- mistaitoon tai taloushallintoon liittyviä opintoja.

Yksityiset AVAINTA-päiväkodit

AVAINTES:n mukaan palkkaus koostuu peruspal-

Apua ongelmatilanteissa

Jos sinulle tulee ongelmia työssäsi, ota ensin yhteyttä

a) lähimpään esimieheen b) yhdistysasioissa OAJ:n yhteysopettajaan

JOS ASIA EI SELVIÄ

työntekijäryhmien mallitehtäväkuvaukset tulee laatia yhteistyössä työnantajan edustajan ja asi- anomaisen ammattiryhmän edustajan kanssa.

Jos tehtäväkuvauksessa määriteltyjä tehtä- väkokonaisuuksia muutetaan tai ne ovat muut- tuneet vähäistä merkittävämmin, tarkistetaan myös tehtäväkuvaus muuttuneen tilanteen mu- kaiseksi ja arvioidaan tehtävän vaativuus uudel- leen. Sen jälkeen arvioidaan muutosten vaiku- tukset tehtäväkohtaiseen palkkaan.

Yksityiset EK-päiväkodit

Suurimmassa osassa yksityisiä päiväkoteja nou- datetaan Yksityisen sosiaalipalvelualan työehto- sopimusta. Henkilökohtainen kuukausipalkka si- sältää tehtäväkohtaisen palkan ja palveluslisät. Yksityisellä alalla on usein käytäntönä soveltaa ylempiä palkkaluokkia vähimmäispalkkaluokan sijaan. Yksityisen päiväkodin ylläpitäjän kannat- taa pitää palkkataso kuntaan nähden kilpailu- kykyisenä.

kasta ja kokemuslisistä. Työntekijä peruspalkka on sitä korkeampi, mitä ylemmälle tasolle hä- nen työtehtäviensä vaativuus, ammattitaitonsa ja työsuorituksensa on arvioitu. Palkka on yleen- sä korkeampi kuin AVAINTES:ssa mainittu vähim- mäisperuspalkka.

Jokaiseen työyhteisöön on laadittava arvi- ointijärjestelmä, jonka perusteella työntekijän henkilökohtainen peruspalkka saadaan määri- teltyä. Tehtävän vaativuutta lisäävinä tekijöinä voidaan lastentarhanopettajan tehtävässä huo- mioida mm. lapsiryhmän heterogeenisyys, esi- opetuksesta vastaaminen, esimiehen varahen- kilönä toimiminen tai kasvatus- ja työyhteisön ohjaukseen ja johtamiseen liittyvät muut lisä- vastuut. Henkilökohtaisen ammatinhallinnan ar- vioinnissa otetaan huomioon mm. taito suoriutua tehtävän edellyttämien opetus- ja kasvatusme- netelmien valintatilanteista sekä monitaitoisuus tai erityisosaaminen jollakin varhaiskasvatuksen osa-alueella. Työsuorituksen arvioinnissa ote-

Luottamusmies

⊲ työaika ja palkkaus

⊲ palvelussuhteen ehdot

⊲ henkilöstöhallinto ja johtaminen

⊲ olennaiset muutokset työtehtävissä, töiden ja työtilojen järjestelyissä

⊲ määräaikaisuudet

⊲ varoitukset

Yhteysopettaja Xxxx Xxx. @	Opetus- tai kasvatushenkilöstön työsuojeluvaltuutettu Nimi Puh. @	OAJ:n paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Xxxx Xxx. @
Pääluottamusmies Nimi	Luottamusmies Nimi	Oman yhdistyksesi kotisivujen osoite:
Puh.	Puh.	@
@	@

⊲ irtisanomiset, lomautukset

Ota yhteyttä

Työsuojeluvaltuutettu

⊲ työturvallisuuden ja

-terveyden pelisäännöt

⊲ työterveyshuollon toimivuus

⊲ työn kuormittavuus

⊲ työhyvinvointiin liittyvät kysymykset

⊲ terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat työn tai työolojen muutokset

OAJ:n paikallisyhdistys (tai muu jäsenyhdistys)

⊲ kasvatuksen ja koulutuksen resurssit

⊲ paikalliset koulutusasiat

⊲ aloitteet OAJ:n toiminnan kehittämiseksi

⊲ yhdistystoiminta

⊲ jäsenasiat

⊲ järjestäjäverkkoa koskevat asiat

⊲ koulujen lakkautukset

Työntekijän palkan tasoon vaikuttaa työteh- tävien vaativuus. Mikäli työntekijän työtehtävät ovat selvästi kyseisen palkkaryhmän perustyö- tä vaativammat tai vastuullisemmat, tulee tämä huomioida joko korkeampana palkkaluokkana tai euromääräisenä lisänä. Samoin voidaan toi- mia, jos työtehtävät edellyttävät erityistä koulu- tusta tai kokemusta.

Tehtävä on vaativampi, jos lastentarhanopet- tajalla on ohjausvastuuta muihin työntekijöihin nähden esimerkiksi silloin, kun lastentarhanopet- taja toimii oman yksikkönsä vastaavana lasten- tarhanopettajana tai pedagogisena johtajana. Lastentarhanopettajan palkassa huomioitavana lisäkoulutuksena voidaan pitää mm. ylempää kor-

taan huomioon mm. taito käyttää ammatillisia valmiuksiaan itselle ja työyhteisölle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa.

LINKKIVINKIT

Virka- ja työsuhde > Palkka ja palk- kausjärjestelmä > Palkkausjärjestel- mien kuvaus > KVTES palkkausjärjes- telmä tai Yksityisen sosiaalipalvelualan palkkausjärjestelmä tai AVAINTAn palk- kausjärjestelmä > AVAINTA-palkkaus- järjestelmä yksityisissä päiväkodeissa

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Toimisto on avoinna ma–pe klo 8.30–16.00

Katuosoite: Xxxxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx

Postiosoite: PL 20, 00521 Helsinki

Puhelin: 020 748 9600 (vaihde)

Jäsenrekisteri

020 748 9790 ma–to klo 9–14

Medlemsregister 020 748 9791 mo–to klo 9–14

⊲ Kesäaikana puhelinpalvelu ti–to klo 9–14

Edunvalvontaosaston puhelinpalvelu:

⊲ Palvelussuhteen ehdot 020 748 9780 arkisin

klo 9–11 (ma 10–11) ja 14–16 (pe 14–15).

⊲ Vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen käyttö ja oikeudellinen neuvonta 020 748 9788 arkisin

klo 10–11 ja 14–15.

⊲ Koulutuspolitiikan erityisasiantuntijat toimiston aukioloaikoina 020 748 9600 (vaihde) tai suorat numerot OAJ:n nettisivuilta.

⊲ Kesäaikana puhelinpalvelua on vain aamupäivisin.

Faksi jäsenrekisteriin

020 748 9758

Sähköposti xxx@xxx.xx xxxxxx xxxxxxxx@xxx.xx xxxxxxxx@xxx.xx

OAJ:n aluetoimistot

⊲ neuvovat jäsenyys- ja jäsenmaksuasioissa

⊲ opastavat jäseneduissa

⊲ auttavat edunvalvonta-asioissa oikean henkilön puheille

⊲ tiedottavat alueen koulutuksista ja tapahtumista.

Aluetoimistojen sijaintipaikkakunnat ja yhteystiedot löydät OAJ:n nettisivuilta. xxx.xxx.xx

Opettajien työttömyyskassan yhteystiedot löydät tämän liitteen työttömyysturvaa koskevan jutun yhteydestä tai xxx.xxxxx.xx .

34 Työaika ja palkka 2015 Työaika ja palkka 2015 35

Olitpa sitten uusi alalla tai jo konkari, tarkista lukuvuoden aluksi ainakin:

⊲ Että sinulla on viranhoitomääräys tai työsopimus kirjallisena, ja jos olet määräaikainen, että sille peruste sopimuksessasi

⊲ Miten palkanmaksusi perusteena olevassa dokumentissa (esim. opettajatietolomake) määritellään tehtäväsi: kelpoi- suus, työaika ja lisätehtävät

⊲ Hinnoittelutunnuksesi tai palkkaluokkasi

⊲ Palkkalaskelmasi kuukausittain

⊲ Kuka on luottamusmiehesi

LUE NETISTÄ

xxx.xxx.xx → Jäsensivuille

SEURAA SOMESSA

#jokuroti Facebook /oajry Twitter @oajry Instagram @oajry Youtube /oajvideot

36 Työaika ja palkka 2015

Document Metadata

Table of Contents

Työaika ja palkka

Document Metadata