TYÖEHTOSOPIMUS

PÖYTÄKIRJA TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖJEN VUONNA 2016 TEKEMÄN KILPAILUKYKY- SOPIMUKSEN MUKAISESTA VUOSITTAISEN TYÖAJAN PIDENTÄMISESTÄ TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN SOVELTAMISALALLA 195

1. Sopimuksen tarkoitus 195

2. Säännöllisen työajan pituus ja sen järjestäminen 195

3. Keskimääräinen viikkotyöaika 196

4. Paikallinen sopiminen työajan pidentämisestä 196

5. Työajan tasaamislisät ja niiden maksaminen (TES 19.3) 199

6. Työtuntijärjestelmä (TES 19.4) 200

7. Työajan järjestäminen paikallisesti sopien (TES 19.7) 200

8. Sunnuntaityö (TES 20.8) 200

9. Arkipyhäkorvaus (TES 23.1) 200

10. Kilpailukykysopimuksen mukaisen työajan

pidentämisen seuranta 200

11. Pöytäkirjan irtisanominen 201

PÖYTÄKIRJA ERÄIDEN PALKKAMÄÄRÄYSTEN JA

-PERIAATTEIDEN SOVELTAMISESTA TEKNOLOGIA- TEOLLISUUDEN SÄHKÖALAN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖ- EHTOSOPIMUKSEN PIIRISSÄ OLLEISIIN TYÖNTEKIJÖIHIN 202

TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITTAMA

PAIKALLINEN SOPIMINEN 206

ASIAHAKEMISTO ‌

Aattopäivä 74, 78, 86, 91

Adoptio 135

Aikapalkka ............................................................ 39, 59-61, 62

— aikapalkkaosuus 60

— aikapalkkojen kehitys 62

— henkilökohtainen aikapalkka .. 61, 62, 67, 70, 71, 72, 85-87,

......................... 91, 99, 105, 130-131, 149, 153, 189, 212

— kuukausipalkka .. 52-52, 54, 55, 58, 67, 71-72, 77, 82,

...................... 86-87, 91, 98, 99, 130, 149, 192, 195, 198,

Alihankinta ........................................................... 184-187, 210

Allekirjoituspöytäkirja (TES) 35-43

—aikapalkat 39

—henkilökohtainen palkanosuus 39

—keskituntiansion korotus 39

—palkkaperusteiden korotus 39

—palkkojen korottaminen 36-38

—suorituspalkat 39

—työehtosopimuksen allekirjoittaminen 35

—työryhmät 42

Ammattiosasto 46, 161, 162-163, 165-166, 178-179,

.............................................................................188, 192

Ammattitutkintopalkkiot 68

Ammattiyhdistysjäsenmaksu 189

Ansionmenetyksen korvaaminen kuukausi- palkkatyössä 71

Arkipyhäkorvaus 109-111

Arkipyhäviikot 75, 78, 85

Asevelvollisuus 70, 101, 154

Asunnon hankkiminen 106-107

Ateriakorvaus 105, 190, 192

Eläkkeelle siirtyminen 100-101

Erikoisammattitutkintopalkkio 68

Erilliset lisät 39, 64-65

—palvelusvuosilisä..................66-68, 81, 83, 95, 111, 207, 212

—poikkeuksellinen haitta tai hankaluus 65

—tilapäinen poikkeama työskentely-

olosuhteissa 64-65

—tulospalkkiolisä 64, 69, 96, 207

—vuorotyö, ilta- ja yötyö 65-66

Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen 162, 181-183

—neuvotteluvelvollisuus 181-182

—paikallinen neuvottelujärjestys erimielisyysasioissa 182

—työtuomioistuin 183

Erimielisyysmuistio 183

Hammassairaus 143

Harmaan talouden torjunta 187

Harjoittelijat/työharjoittelijat ............................ 57-59, 170, 193 Hautauspäivä 112

Helatorstai 78, 91, 110

Henkilökohtainen palkan osuus ............................ 39, 56-57, 59

—ammatinhallinta 56

—huolellisuus 56

—mittausjärjestelmä 56

—monitaitoisuus 56

—määrä 57

—porrastusryhmät 57

—työtulos 56

Henkilönsuojaimet 115

Henkilöstöryhmän edustaja

(yt-lain mukainen) 192

Hinnoitteluperuste..................................................... 61-62, 170

Hyvityssakko 48, 159-160

Hälytysluontoinen työ 93-94

Hälytysraha 71, 93

Hätätyö 66, 79, 96

Hääpäivä 112

Ikääntyneet työntekijät 134-135

Iltatyö 65

Isyysvapaa 111, 127, 135, 139

Isyysvapaan palkka 135, 139

Itsenäisyyspäivä 78, 111, 155

Joulu 74, 78, 91, 108, 110, 155

Juhannus 74, 78, 91, 108, 110, 155

Karenssipäivä................................. 130-132, 133, 136-138, 141

Karkearyhmittely ................................................ 51, 53-54, 207

Keskituntiansio 39, 62, 67-68, 69-70,

.............................. 77, 85-86, 91, 93-94, 96-98, 105, 110,

.....................................113, 122, 130-131, 138, 149, 154,

..................................................... 172, 189, 192, 199-200

—keskituntiansion korotus 39

—keskituntiansion laskeminen 69

—käyttöajanjaksot 70

Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan

pidentäminen 73, 195-205

Kokoontuminen työpaikoilla 184, 188

Kolmivuorotyö 65, 74-75, 77-78, 80, 91-92, 95-96,

.............................................................. 195-196, 198-199

—keskeytymätön ............................ 65, 74-75, 77, 95, 196, 199

—keskeytyvä .............................................................. 74-75, 77

Komennuspaikka 94, 103, 106-108

Konserniyhteistyöhön valittu edustaja 179

Korvaava työ 133-134

Korvauksia ja etuja 110, 112-113

—hautauspäivä 112

—hääpäivä 112

—kutsunta 72, 112-113

—merkkipäivät 112

—reservin harjoitukset 112-113

—väestönsuojelu 113

Kotimatkat 108

Koulutus 52, 63, 72, 77, 88, 92,

............. 118, 124, 125, 134, 137, 145, 147-150, 154-155,

...................................... 163, 167, 174, 176-177, 189-194

— ammatillinen koulutus 58, 72, 88, 124, 137, 145,

............................................................. 184, 189-190, 193

— ay-koulutus 88, 184, 191-192

— koulutusaineisto 52

— koulutustyöryhmä 42, 88, 191

— suunnitelma 193

— yhteinen koulutus................................88, 184, 190-191, 211

Kuormitus 52

Kutsunta 72, 112-113

Kuukausipalkka .. 52-52, 54, 55, 58, 67, 71-72, 77, 82,

....................... 86-87, 91, 98, 99, 130, 149, 192, 195, 198

Laboratoriotutkimukset 143

Lapsen sairastuminen 77, 88, 92, 111, 136-138

— vaikeasti sairaan tai vammaisen lapsen hoito 138

Lauantai ...................................65, 69, 78, 86, 91, 110-111, 155

Lepoaika ................................................................... 80-81, 208

Lomanmääräytymisvuosi............................. 67, 95-98, 100-101

Xxxxxxxx .................................40, 73, 83, 95, 99-101, 111, 209

Lomautus 76, 88, 111,

............. 124-125, 126, 133, 145-146, 147, 150-153, 155,

...... 157-160, 168, 174, 176-177, 179, 185, 193, 210, 213

— erimielisyystapaukset 160

— kanneaika 160

— keskeyttäminen 151

— korvaukset (perusteen rikkominen) 159-160

— lomautusilmoitus/-aika................. 133, 146, 151-152, 155

— lyhennetty työaika 151

— muu työ 151

— neuvottelumenettely (yt) 157-158

— paikallinen sopiminen 151

— perusteet 150

— siirtäminen 147, 151

— työsuhteen päättyminen ja työnantajan korvausvelvollisuus 152-153

— työvoiman vähentämisjärjestys 150

Loppiainen 78, 91, 110

Luottamusmies .. 36-39, 46-47, 60, 62, 63, 68,

.............. 71, 76, 77, 80-83, 90, 91, 99, 109, 122,124-125,

....................... 129, 156, 161-179, 180,182-183,186-187,

......190-192, 197, 206, 207, 208, 209, 210, 211, 212, 213

—ammatillinen kehittyminen ja eteneminen 175

—ammattiosasto 162-166

—ansiokehitys 175

— ansionmenetyksen korvaaminen 172-173

— asema 124, 162, 164, 177-178

— asemaan liittyvät ongelmatilanteet 178

— ehdokassuoja 178-179

— ilmoitusvelvollisuus 165

— jälkisuoja 178-179

—kelpoisuus 162-163

—korvaus työsopimuksen laittomasta

lakkauttamisesta 179

— koulutus 174, 192

— kuukausikorvaus 39, 172-174

—liikkeen luovutus 164

—lomautus 176-177

—luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus 161-162

—luottamusmies- ja työsuojelutehtävien

yhdistäminen 164, 172

—paikallinen neuvottelujärjestys 182

—pääluottamusmies .. 36-38, 62, 68,

.............................................71, 76, 83, 90, 109, 118-119,

..................................................... 129, 161-179, 182-183,

...................................................... 186-187, 191, 206-213

— pääluottamusmiehelle

annettavat tiedot......................................... 168-171, 186-187

— pääluottamusmiehen palkka

(kokonaan työstä vapautettu) 122, 172

— siirto 175

—tehtävät 165-166

— perustehtävät 165-166

— työpaikalla sovittavat tehtävät 166

— tietojen luottamuksellisuus 167, 171

— tiettyä tehtävää varten asettaminen 164, 165, 210

— toimialue ja lukumäärä 163, 165, 171,

.............................................................180, 182, 206, 210

— toimitila 174

— työsopimuksen irtisanominen 177

— työsopimuksen purku 178

— työsuhde 175

— vaali 164, 172, 179

— vapautus työstä 171-172

— vastuualue 163

—varaluottamusmies 165, 178, 192

—varapääluottamusmies 165, 174, 177, 192

—yhtiöittäminen,

toimintojen yhdistäminen 164

—ylityökorvaus 173

Lyhennetty työaika/-viikko 88, 151

Lääkärintarkastus 112, 127, 140-144

—aikaisemmin todettu sairaus 142

—ansionmenetyksen korvaaminen 140-144

—hammassairaus 143

—hoidon määritteleminen 142

—ilmoitusvelvollisuus 141

—korvausvelvollisuuden ulkopuolelle

jäävät tapaukset 141

—laboratorio- ja röntgentutkimukset 143

—lakisääteiset tarkastukset 140

—matkakustannukset ja päiväraha 140, 144

—raskauden aikaiset tarkastukset ja tutkimukset 143

—syöpäsairaus 142

—työajan tarpeettoman menetyksen välttäminen 141

—työhöntulotarkastus 144

—uusi sairaus 142

Lääkärintodistus 128, 134, 143

—epäselvyydet 128

—taannehtiva 128

—työterveyslääkäri 128, 134

Maanantai 79

Majoittumiskustannukset 106

Makuupaikka 106

Makuutila 107

Malmikaivokset 45

Matkatyö ............................................................... 102-109, 213

—aiheeton poissaolo 108

—asunnon hankkiminen 106-107

—ateriakorvaus 105

—ilmoitusvelvollisuus 102

—kiireellinen työkomennus 102

—komennuspaikka 94, 103, 106-108

—kotimatkat juhlapyhien yhteydessä 108

—lepoaika 103

—matka-ajan korvaus 104-105

— komennuspaikkakunnalla 107

—matkakustannukset .................................... 103-104, 107-108

— ammatillisessa koulutuksessa 189

— komennuspaikkakunnalla 107

—matkan alkaminen ja päättyminen 103

—matkavuorokausi 103

—matkustamisvelvollisuus 102

—oman auton käyttö 103, 107, 213

—paikallinen sopiminen 109, 209

—päiväraha .. 104-105, 109, 144

—rajanpintatyöt 109

—Ruotsia koskevat poikkeussäännökset 109

—ulkomailla suoritettava matkatyö 109, 213

—varsinainen työpaikka 102

—yöpymiskustannukset 106

Teollisuusliitto ry:n hallintoelimien kokoukset 113

Monitaitoisuus 56

MTHL ry 45

Määräajan laskeminen 155

Määräaikainen työsopimus 147

Neuvottelujärjestys 78, 161, 163, 165, 167, 182, 183, 206

— paikallisen sopimisen neuvottelujärjestys 182

— paikallinen neuvottelujärjestys

erimielisyysasioissa 182

Neuvotteluvelvollisuus 181-182

Noudattamisvelvollisuus (TES:n) 45

Nuoret työntekijät 39, 57-58

Oman auton käyttö 103, 107, 213

Opintovapaa 154

Opiskelijat......................................................... 57-58, 193, 212

Oppisopimus ..................................................... 58-59, 145, 207

Osa-aikatyö 67, 72, 98, 110, 170

Osa-ajan palkka 72

Paikallinen sopiminen (käsite) 161, 180-181

—paikallisen sopimisen neuvottelujärjestys 178, 206

—sopimuksen jälkivaikutus 181

—tavoitteet 161

—työehtosopimuksen oikeusvaikutukset saava

paikalliset sopimukset 206-211

—työsopimustasoinen paikallinen sopiminen 212-213

Palkanmaksu/-kausi (tilikausi) 36, 38, 49, 72,

.........................................................77, 87, 152, 189, 208

Palkanmääritysjakso 72, 208

Palkkaperusteet

— harjoittelijat 57-58

— henkilökohtainen palkan

osuus 39, 56-57

— hinnoitteluperuste 61, 62, 170

— karkearyhmittely............................................. 51, 53-54, 207

—muu paikallisesti sovittu työnvaativuuden määrittämistapa..................................................... 55-56, 207

— nuoret työntekijät 57-58

— palkkaryhmät 52, 53, 54, 55, 56, 57, 168, 169

— peruspalkka..................................... 40, 50, 57, 59, 60-62, 70

— työkohtainen kuukausipalkka ................................ 52-53, 54

— työkohtainen tuntipalkka ....................................... 52-53, 54

— töiden vaativuusryhmittely 51-52

Palkkaryhmät 57

Palkkaustavat 59-60

Palvelusvuosilisä......................66-68, 81, 83, 95, 111, 207, 212

— vaihtaminen vapaaseen 68, 212

Perusoikeudet 49

Peruspalkka......................................... 40, 50, 57, 59, 60-62, 70

Pitkäperjantai 110

Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus 65

Poissaolo 77, 88, 95, 102, 108, 111, 127,

............................. 129, 130, 134, 136-137, 138, 146, 210

Päiväraha......... 104-106, 108,109, 131-132, 139, 140, 144, 190

Pääluottamusmies ..36-38, 39, 40-41, 46-47, 62, 68,

.................................. 71, 76, 80-83, 90, 91, 99, 109, 122,

...............129, 162-179, 180-183, 186, 187, 191-192, 206

Pääluottamusmiehen varamies 163, 165, 174,

..................................................................... 177-178, 192

Pääsiäinen 78, 91, 108, 110

Rajanpintatyöt 109

Raskaus 143

Rationalisointi 63

Reservin harjoitukset 88, 112-113

Rinnakkaissopimuskielto 44

Ryhmähenkivakuutus 113

Röntgentutkimukset 143

Sairaus.............................. 88, 108, 111, 127-134, 139, 142-144

Sairauspoissaolojen hallinta 129

Sairausajan palkka ........... 77, 104, 111, 127-133, 140-143, 144

—epidemiat 128

—epääminen 132

—ilmoitusvelvollisuus 127

—karenssipäivä ............................. 130-132, 133, 136-138, 141

—korvausajanjaksot 130-132

—korvausperuste 130

—lapsen sairaus 136-138

—maksuajankohta 132

—oma ilmoitus ..................................................... 129-130, 210

—palkkaetujen väärinkäyttö 129

—sairastuminen kesken työpäivän 131

—saman sairauden uusiutuminen 132

—työtapaturma 115, 119, 131

—työterveyslääkäri 128, 134

—vähennykset 139

Sairausvakuutuslaki 131, 132, 135, 138, 140, 143

Selviytymislauseke 40-42

Siviilipalvelus 101, 113, 137, 154-155

Sopimuksen sitovuus (TES:n) 45

Sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuminen 154

Soveltamisala (TES:n) 44

Sunnuntaityö 79, 85, 91

— sunnuntaityölisä ................. 69, 89, 91, 93, 96, 168-169, 172

Suojavaatetus 115

Suorituspalkka(työ)....................................... 39, 59, 61-64, 212

—hinnoitteluperuste 61-62

—keskeytyminen 62

—palkkatakuu 61

—suoran urakan keskeyttäminen 62

—tietojen saantioikeus 61

—yksikköhinnan pysyvyys 62

—yksikköhinnasta sopiminen 62

Sähköalan työntekijöiden palkkamääräykset ja

-periaatteet 50, 202-205

Takaisinottovelvollisuus 148, 193, 213

Tavanomainen työvaatetus 115

TES-ylityö 73, 87-88

Tiedotustoiminta

—henkilöstön keskinäinen 188-189

—kokoontuminen työpaikoilla 188

Tilapäinen poikkeama työskentelyolosuhteissa 64-65

Tulospalkkio/-lisä 64, 96, 207

Tuntipalkka (kuukausipalkkainen) 71

Tutkintopalkkio 68

Tyky-toiminta 116

Työaika 73-94

—järjestäminen 77-83

—keskimääräinen viikkotyöaika ................................ 73-76, 84

—lepoaika................................................................. 80-81, 208

—lisääminen ja vähentäminen 80-83

—lyhentäminen 73-75

—pidentäminen 73, 195-205

—ruokailu 80

—sunnuntaityö 79, 85, 91

—säännöllinen 65, 67, 70-94, 98, 103, 105,

.............................................110, 112, 121, 130-131, 138,

.............................. 140, 144, 173, 189-190, 195-200, 208

—tasaaminen ............ 74-77, 87, 95-96, 112, 195-200, 208, 212

—tasaamislisä .......................... 69, 76-77, 82, 96, 195-200, 208

—tasoittumisjakso 78, 81, 84, 208

—työaikalaki .......................... 73, 78, 80, 81, 85-86, 87, 89, 91

—työaikapankki .................................... 81, 83-85, 95, 208-209

—työtuntijärjestelmä ............... 72, 74-79, 81, 82, 85-86, 90, 91

.........................................................92, 98, 105, 110-112,

...................................... 130-131, 135, 149, 197-200, 208

—työtuntijärjestelmän muutokset ...................... 78-79, 81, 208

—työviikko 79, 86, 153, 196, 208

—työvuorokausi 65, 73, 79, 81, 87, 92, 94,

.....................................................................103, 105, 208

—vapaapäivät ............. 74, 78, 88, 90, 91, 92-93, 105, 108, 137

—virvokkeiden nauttiminen 80

—ylityö 69, 73, 85-94, 96, 121,

............................................................. 168-170, 173, 209

Työehtosopimus

—allekirjoituspöytäkirja 35-43

—noudattamisvelvollisuus 45

—sitovuus 45

—soveltamisala 44

—voimassaolo 49

Työhöntulotarkastus 144

Työkohtainen kuukausipalkka .................................... 52-53, 54

Työkohtainen palkan osuus 50-56

Työkohtainen tuntipalkka ........................................... 52-53, 54

Työkomennus........................................................ 102-109, 209

—ilmoitusvelvollisuus 102

—kiireellinen työkomennus 102

Työkyvyn johtaminen 134

Työllistymisvapaa ................................................. 148-149, 213

Työmatka ...................................................... 102-109, 137, 213

Työnjohto-oikeus 49

Työntutkimukset 63

Työn vaativuuden määritys 50-56

—karkearyhmittely ............................................. 51, 53-54, 207

—töiden vaativuusryhmittely 50-56

Työnvaativuustyöryhmä 52

Työpaikkakäynnit 188

Työpalkat 50-62

Työrajoitteiset 59

Työrauhavelvoite ....................... 45, 48, 161-162, 165-166, 178

Työsopimuksen irtisanominen ..124-126, 145-148,

...................................................................... 153-160, 195

— erimielisyystapaukset 160

— ilmoitus 156-157

— irtisanomisajat 153-155

— irtisanomisajan noudattamatta

jättäminen 154

— irtisanoutuminen 145, 152-153

— kanneaika 160

— korvaukset (perusteen rikkominen) 159

— neuvottelumenettely (yt) 157-158

— perusteet 147, 156

— perusteiden ilmoittaminen 156-157

— toimittamisaika 156

— työntekijän kuuleminen 156

— työvoiman vähentämisjärjestys 147, 150

—luottamusmiehen............................................... 176-177, 178

—työsuojeluvaltuutetun 124-125

—varoitus 167

Työsopimuksen purkaminen 125, 145, 146, 178

Työsopimuksen purkautuminen............ 125, 145-146, 159, 178

Työssäoppiminen 148, 193-194

Työsuhteen kestojan määräytyminen 154

Työsuojelu 114-118

Työsuojeluasiamies .. 116-117, 121-123, 164,

..................................................................... 190-191, 192

Työsuojelupäällikkö 116-117

Työsuojelutoimikunta ....................115-117, 121, 126, 190, 192

Työsuojeluvaltuutettu 39, 77, 114, 116-126, 164, 170,

............................................. 171, 178, 187, 190-192, 192

—ammattitaidon ylläpitäminen 124

—ansiokehitys 122

—ansionmenetyksen korvaaminen 121-122

—kuukausikorvaus 121-122

—liikkeen luovutus 123

—luottamusmies- ja työsuojelutehtävien

yhdistäminen 164, 168

—palkka- ja siirtosuoja 123

—tehtävät 117

—toimitilat 122

—työsuhde 122-123

—työsuhdeturva 124-126

—vapautus työstä 118-120

—varavaltuutettu ...................................117, 124-125, 178, 190

—varavaltuutetun työsuhdeturva 124-125

—ylityökorvaus 121

Työtaistelutoimenpide............................................... 45-48, 166

Työtapaturma 115, 119, 131

Työterveyshoitaja 128

Työterveyshuolto 115, 129, 134, 140

Työterveyslääkäri 128, 134

Työtuntijärjestelmä .................. 72, 74-79, 81, 82, 85-86, 90, 91

.........................................................92, 98, 105, 110-112,

...................................... 130-131, 135, 149, 197-200, 208

— muutokset....................................................... 78-79, 81, 208

Työtuomioistuin 48, 160, 183

Työturvallisuus 114-115

—henkilönsuojaimet 115

—ilmoitusvelvollisuus 114

—pidättäytyminen työstä 114

—suojavaatetus 115

—yleiset velvollisuudet 114

Työuran pidentäminen 134-135

Työviikko 79, 88, 153, 191

Työvoiman vuokraus 184-187

Työvuorokausi 65, 73, 79, 81, 87, 92, 94, 103, 105, 208

Töiden vaativuusryhmittely 51-53

—koulutus 52

—oppimisaika 52

—työkohtaiset tuntipalkat .......................................... 52-53, 54

—työnvaativuusryhmä ................ 52-56, 58, 168, 168-170, 207

—työolosuhteet 52

—työryhmä 52

—vastuu 51

Ulkomaan päiväraha 109

Ulkomailla suoritettava matkatyö 109, 209

—matkustamisvelvollisuus 109

—poikkeukset Ruotsin osalta 109

—rajanpintatyöt 109

—sovittavat asiat 109

Ulkopuolisen työvoiman käyttö 184-187

—alihankinta 184

—harmaan talouden torjunta 187

—tiedottaminen henkilöstön edustajille 187

—tilaajan vastuu ja selvitysten hankkiminen 187

—vuokratyövoiman käyttö ................................... 184-187, 210

Uudenvuodenpäivä 78, 91, 110

Vajaavuorokausi 104

Vapaapäivät................. 74, 78, 88, 90, 91, 92-93, 105, 108, 137

— vapaapäivänä tehty työ 88

Vapunpäivä 78, 110, 155

Varallaolo 72, 94, 213

Varoitus 167

Varsinainen työpaikka 102

—varsinaisen työpaikan ulkopuolella

työskentely 102-109

Viikkovapaa .......................................................... 78-79, 89, 92

— viikkovapaakorvaus 71, 79, 89, 92, 96, 213

Viikoittainen ylityö 86-87

Virvokkeiden nauttiminen 80

Voimassaoloaika (TES:n) 49

Vuorokautinen ylityö 85-86

Vuorotyö 40, 65, 73-75, 76-78, 80, 90-92,

................95-96, 98-99, 116, 137, 168-170, 196-199, 209

—iltavuorolisä 65

—keskeytymättömän sekä jatkuvan

vuorotyön lisä 65

—keskeytymätön kolmivuorotyö ........ 65, 74-75, 77, 91-92, 95

—keskeytyvä kolmivuorotyö ..................................... 74-75, 77

—päivä- ja kaksivuorotyötä koskeva

työajan tasaaminen 74-77

—työvuoro 80

—vuorotyölisä ylityön ajalta 90

—yövuorolisä 65

Vuokratyövoiman käyttö ...................................... 184-187, 210

Vuosiloma 65, 68, 73, 75, 88,

............................................... 95-100, 111, 138, 152-154,

.............................................................156, 174, 192, 209

—lomakorvaus .............................64, 96-98, 100-101, 152-154

—lomanmääräytymisvuosi.......................... 67, 95-98, 100-101

—lomaraha ..............................40, 73, 83, 95, 99-101, 111, 209

—työssäolopäivien veroiset päivät 95, 138

—vuosilomalaki 66, 73, 95, 98, 138, 152-154

—vuosilomapalkka 64, 73, 96-100, 209

— vuorotyölisien maksaminen loma-ajalta kuukausipalkkatyössä 98

Väestönsuojelu 113

Yhdistymisvapaus 49

Yhteinen työpaikka 117, 119

Yhteistoiminta

—kehittämistoiminta 116

—suomalaisessa yritysryhmässä 181

—toteuttaminen 161, 193

—tyky-toiminta 116

—työn- ja aikatutkimukset 63

—työsuojeluyhteistoiminta....................114, 116-118, 121, 124

—yhteistoimintaelin 117, 121, 126, 190

—yt-menettely 157-158

Yhteystiedot 171

Yleiskorotus 36-39

Ylityö 69, 73, 85-94, 96, 121,

............................................................. 168-170, 173, 209

— enimmäismäärän tarkastelujakso 87, 209

— korvaus/lisä ................... 69, 85-86, 88-91, 93, 121, 173, 209

— TES-ylityö 73, 87-88

— viikoittainen 86-87

— vuorokautinen 85

— yksi ylityökäsite 88-90

Yömatkaraha 106

Yöpymiskustannukset 106

Yötyö ............................................................ 66, 80-81, 96, 208

— teettämisen edellytykset 80

Asiahakemisto

Äitiysvapaa 111, 135, 139

—äitiysvapaan palkka 135, 139

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY TEOLLISUUSLIITTO RY ‌

TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika 8.11.2017

Paikka Teknologiateollisuus ry

Läsnä

Teknologiateollisuus ry

Xxxxx Xxxxxxx

Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxx

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxxxxx

Teollisuusliitto ry

Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxxx

1 Työehtosopimuksen allekirjoittaminen

Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu 30.10.2017 saavutetun neuvottelutuloksen mukainen työehtosopimus. Sa- malla todettiin, että 15.6.2016 allekirjoitettu työehtosopimus on lakannut olemasta voimassa 31.10.2017. Nyt allekirjoitettu työ- ehtosopimus tulee voimaan 8.11.2017.

2 Palkkojen tarkistaminen

Palkat

A. Palkkojen tarkistaminen

Palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus

Vuosi 2017

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yri- tyksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkka- rakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantar- kistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa 15.12.2017 mennessä, ellei käsitte- lyajan jatkamisesta sovita.

Palkantarkistuksen toteutustapa ellei paikallista palkkaratkaisua

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korote- taan 1,1 % suuruisella yleiskorotuksella viimeistään 1.1.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Lisäksi viimeistään 1.1.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta työntekijöiden palkkojen korottamiseen käytetään yritys- tai työpaikkakohtainen erä, jonka suuruus on 0,5 %. Erästä työnantaja jakaa kullekin työntekijälle henkilökoh-

taisen korotuksen liittojen ohjeistuksen mukaisesti. Erän jako tu- lee selvittää pääluottamusmiehelle ennen käyttöönottoa. Jos erää ei työpaikalla edellä mainitulla tavalla jaeta tai sovita työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä sen muusta käytöstä, se jaetaan yleiskorotuksena.

Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea pal- kanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkara- kennetta ja palkkaporrastusta, tuottavuuden kehittymistä työpai- kalla, työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista sekä oikaista mahdollisia vinoumia. Työntekijöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.

Vuosi 2018

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantar- kistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa 14.12.2018 mennessä, ellei käsitte- lyajan jatkamisesta sovita.

Palkantarkistuksen toteutustapa ellei paikallista palkkaratkaisua

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korote- taan 0,9 % suuruisella yleiskorotuksella viimeistään 1.1.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Lisäksi viimeistään 1.1.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta työntekijöiden palkkojen korottamiseen käytetään yritys- tai työpaikkakohtainen erä, jonka suuruus on 0,7 %. Erästä työnantaja jakaa kullekin työntekijälle henkilökoh- taisen korotuksen liittojen ohjeistuksen mukaisesti. Erän jako tu- lee selvittää pääluottamusmiehelle ennen käyttöönottoa. Jos erää ei työpaikalla edellä mainitulla tavalla jaeta tai sovita työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä sen muusta käytöstä, se jaetaan yleiskorotuksena.

Vuosi 2019

Palkantarkistukset 1.1.2020

Palkantarkistuksista 1.1.2020 neuvotellaan kevään 2019 huhti- toukokuun aikana työehtosopimuksen 7 luvussa sovituin tavoin.

B. Aikapalkat

Voimassa olevia aikapalkkoja on korotettava siten kuin kohdassa A on sanottu.

C. Suorituspalkat

Voimassa olevia urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja korote- taan siten, että ansio nousee A-kohdassa mainituin tavoin.

D. Palkkaperusteiden korotus

Työehtosopimuksen työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työ- paikkakohtaisesti palkankorotuksen ajankohdasta lukien. Nämä korotukset eivät aiheuta aika- ja suorituspalkkatyössä palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli työpalkat näillä yleisko- rotuksilla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen mää- räykset.

E. Henkilökohtainen palkanosuus

Sovittiin, että henkilökohtaiset palkanosuudet (hko) säilyvät yleiskorotuksen yhteydessä suhteellisesti entisen suuruisina.

F. Keskituntiansion korotus

Palkankorotuksen toteutuksen aikaan käytössä olevaa keskitun- tiansiota korotetaan palkankorotuksen verran.

3 Palkkaluvut, erilliset lisät sekä pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kuukausikorvaukset ennen niiden korottamista

Työehtosopimuksen mukaiset uudet työkohtaiset palkat, alle 18-vuotiaiden työntekijöiden ja opiskelijoiden palkat, erilliset lisät sekä pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kuu- kausikorvaukset tulevat voimaan vasta työehtosopimuksessa erikseen sovitun ajankohdan jälkeen. Tätä ennen näiden osalta noudatetaan 31.10.2017 lakanneen työehtosopimuksen mukaisia määräyksiä.

4 Selviytymislauseke

Taloudelliset ja muut vaikeudet sekä niiden toteaminen, tiedotta- minen liitoille ja suunnitelma

Sopimisen työehtojen sopeuttamisesta pitää liittyä työpaikalla yhteisesti yhteistoimintaneuvottelujen aikana taikka muussa yh- teydessä todettuun työnantajaa kohdanneeseen vakavaan talou- delliseen tai äkillisesti toteutuneeseen tuotannolliseen kriisiin, jonka vaikutuksia – kuten työvoiman vähentämisen välttämistä

- toimenpiteellä voidaan ehkäistä tai rajoittaa.

Työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi voidaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä sopia palk- ka- tai muita taloudellisia etuuksia koskevien työehtojen sopeut- tamisesta myös työehtosopimuksen vähimmäisehdoista poiketen siten kuin jäljempänä on sovittu. Muilla taloudellisilla etuuksilla tarkoitetaan lauantailisää, sunnuntaityölisää, vuorotyölisiä ja olo- suhdelisiä sekä mahdollisuutta vaihtaa lomaraha vapaaksi. Sopi- mus tehdään koskemaan yritystä tai sen osaa.

Työntekijän palkan tulee kuitenkin aina olla vähintään hänen pe- ruspalkkansa suuruinen. Palkkatakuu ei kuitenkaan koske tilan- netta, jossa sovitaan täysimääräisen palkan maksun siirtämisestä myöhempään ajankohtaan. Palkan tai muun rahaerän maksuajan- kohdan ja rahasumman siirtämisen on tapahduttava palkkaturva- säännösten puitteissa.

Tällä kirjauksella ei rajoiteta työsopimusosapuolten keskinäistä sopimusvapautta eikä työnantajan yksipuolista oikeutta sopeut- taa työehtoja lain ja oikeuskäytännön mukaisesti.

Ennen työpaikalla käynnistettäviä neuvotteluja tulee niistä antaa tieto työehtosopimusosapuolille.

Osapuolilla on oikeus käyttää neuvotteluissa apunaan liittojen asiantuntijoita työnantajan taloudellisia vaikeuksia tai tuotannol- lista kriisiä koskevaan toteamiseen liittyen. Pääluottamusmiehen ja mahdollisesti käytettyjen asiantuntijoiden on pidettävä salassa neuvottelujen yhteydessä saadut työnantajan taloudellista ase- maa koskevat tiedot sen mukaisesti kuin työnantaja on ilmoitta- nut tietojen olevan salassa pidettäviä.

Neuvoteltaessa työpaikalla työehtojen sopeuttamista koskevasta sopimuksesta tulee työnantajan selvittää pääluottamusmiehelle avoimesti yrityksen taloudellinen tilanne ja sen kehitysnäkymät.

Työnantajan on lisäksi neuvottelujen alkaessa esitettävä suun- nitelma, jossa selostetaan kokonaisvaltaisesti yrityksen talouden tervehdyttämiseksi ja toimintaedellytysten turvaamiseksi toteu- tetut ja suunnitellut toimenpiteet. Tavoiteltu päämäärä toteutuu parhaiten silloin, kun se otetaan työnantajan kaikessa toimin- nassa johdonmukaisesti huomioon. Suunnitelmaan sisällytetään paikallisten neuvottelujen aikana myös osapuolten yhteisiä ta- voitteita ja kannanottoja sekä työnantajan mahdollisuus palauttaa säästyneitä palkkakuluja kriisin päätyttyä.

Sopimuksen kohteena olevien työehtojen heikennysten välttämät- tömyys ja kohtuullisuus

Työnantajan taloutta tai tuotannollista kriisiä vakauttavien sopeu- tusten palkka- tai muita taloudellisia etuuksia koskeviin työehtoi- hin tulee arvioida olevan välttämättömiä sopimuksen tavoitteet huomioon ottaen. Palkan alentamisen ja muiden taloudellisia etuuksia koskevien työehtojen leikkausten tulee lisäksi olla suh- teessa niillä saavutettaviin etuihin nähden. Osapuolten on tarpeen säännöllisesti arvioida työvoimakulujen säästön vaikutus työan- tajan taloudelliseen tilanteeseen.

Toimenpiteiden tilapäisyys

Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti siksi määräajaksi, jonka kuluessa työnantajan taloudellisen tilanteen arvioidaan vakautu- van, kuitenkin enintään vuodeksi kerrallaan. Määräaikainen sopi- mus voidaan irtisanoa 2 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, jos sopimuksen jatkamiselle ei enää ole asiallisia perusteita.

5 Työehtosopimuksen liitepöytäkirjan allekirjoittaminen

Todetaan, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu työehto- sopimuksen osana noudatettava pöytäkirja eräiden palkkamää- räysten ja -periaatteiden soveltamisesta teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimuksen piirissä olleisiin työntekijöihin.

6 Työryhmät

Liitot asettavat seuraavat työryhmät:

• kilpailukykysopimuksen mukaisen työajan pidentämisen seuranta

• työaikakysymykset

• palkkamääräyksien kehittäminen

• koulutustyöryhmä

• työpaikkakohtaiset kokeilut

• huolto- ja kunnossapitoasiat

• yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen

• ulkopuolinen työvoima ja lähetetyt työntekijät

• työkaari kantaa ja työhyvinvointi ja tuottavuus -hankkeet

• tuottavuusohjelma.

7 Pöytäkirjan tarkastaminen

Sovittiin, että Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx, Xxxx Xxxxx ja Xxxxx Xxxxx- nen tarkastavat tämän pöytäkirjan.

Vakuudeksi: Xxxxx Xxxxxxxxxx

Tarkastettu: Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx

Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY TEOLLISUUSLIITTO RY ‌‌‌

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS

I YLEISIÄ SOPIMUSMÄÄRÄYKSIÄ

1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan jäljempänä mainituin poikkeuksin Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.

Teknologiayritykset voivat harjoittaa muun muassa metalli- en jalostusta, valmistavaa toimintaa tai toiminta voi olla niihin liittyvää tai pääasiallisesti palveluliiketoimintana harjoitettavaa koneiden, laitteiden, laitteistojen, järjestelmien tai vastaavien korjaus-, huolto- ja asennustoimintaa. Työehtosopimuksen so- veltaminen ei riipu työntekijän ammatista, vaan se kattaa muun muassa mekaaniset ja sähköalan työt.

Mikäli joku teknologiateollisuutta harjoittava työnantaja har- joittaa muutakin teollisuutta, mutta kuuluu vain teknologiate- ollisuutta harjoittavien toimipaikkojen tai osastojen osalta Tek- nologiateollisuus ry:hyn, tätä sopimusta sovelletaan vain näiden toimipaikkojen tai osastojen työntekijöiden työsuhteisiin.

Sopijaosapuolet sitoutuvat siihen, ettei tämän työehtosopimuk- sen soveltamispiiriin tehdä rinnakkaissopimuksia.

Tätä sopimusta ei kuitenkaan sovelleta:‌‌‌

- Teknologiateollisuus ry:n jäsenyhdistyksen Metalliteolli- suudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry:n ra- kennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenyritysten ja nii- den työntekijöiden välisiin työsuhteisiin eikä

- allekirjoittajaliittojen välisen malmikaivosten työehtosopi- muksen soveltamisalalla.

2 SOPIMUKSEN SITOVUUS JA NOUDATTAMISVELVOLLISUUS

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset noudattamaan tätä sopi- musta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja nii- hin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

3 TYÖRAUHAVELVOITE

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan sii- tä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpitei- siin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

3.1 Työrauhaa vaarantavat kiistat ja toimenpiteet niiden lopettamiseksi

Liitot pyrkivät lisäksi yhdessä paikallisten osapuolten kanssa seuraavin menettelytavoin joko estämään työpaikoilla työrauhan rikkoutumisen tai palauttamaan työrauhan.

3.1.1 Aloite liittojen toimenpiteiden käynnistämiseksi

Työrauhan vaarantumiseen mahdollisesti johtava tai jo johtanut erimielisyys työpaikalla käynnistää liittojen välisen menettelyn joko

• jommankumman liiton aloitteesta,

• ammattiosastoa työpaikalla edustavan pääluottamusmiehen aloitteesta, jos pääluottamusmies arvioi, etteivät hän ja am- mattiosasto kykene estämään työtaistelutoimia taikka jos ammattiosasto on aikeissa itse niitä toteuttaa tai

• työnantajan aloitteesta, jos tämän näkemyksen mukaan pai- kalliset keinot työrauhan takaamiseksi eivät ole riittävät.

Paikallisen osapuolen aloite on saatettava työpaikalla toiselle tie- doksi. Tämän lisäksi aloite on toimitettava sekä Teknologiateol- lisuus ry:lle että Teollisuusliitto ry:lle.

3.1.2 Toimenpiteet työrauhan rikkoutumisen estämiseksi

A. Välittömät toimenpiteet

Tilanteen edellyttämällä joutuisuudella, viimeistään 3 arkipäivän kuluessa aloitteen tekemisestä, liitot sekä työnantaja ja pääluot- tamusmies selvittävät tapauskohtaisesti tarpeellisiksi katsottavin yhteisin toimin

• mihin työrauhaa vaarantava kiista kohdistuu ja

• mitkä ovat muut työrauhan rikkoutumista uhkaavat xxxx.

Tilannearvion tarkoituksena on poistaa mahdolliset väärinkäsi- tykset toisen osapuolen vaikuttimista ja tavoitteista sekä väärät tulkinnat ja sovellukset työehdoista. Samalla ennakoidaan mah- dollisen työtaistelutoimen vaikutuksia työnantajalle ja työyhtei- sölle sekä työpaikan ulkopuolisiin tahoihin.

Liitot antavat myös ennakkoarvionsa siitä, onko uhkaava työ- taistelutoimi työehtosopimuksen vastainen, ja saattavat kantansa paikallisille osapuolille tiedoksi.

B. Erimielisyyden ratkaiseminen

Paikalliset osapuolet voivat pyytää yhdessä liitoilta sovintoesi- tyksen tai sitovan ratkaisun työrauhaa vaarantavaan riitakysy- mykseen - tästä tarkemmin kohdassa 45.3.

C. Toimintasuunnitelma neuvottelujärjestelmän toimivuuden pa- rantamiseksi

Liittojen myötävaikutuksella laaditaan tarvittaessa paikallinen toimintasuunnitelma työrauhaa vaarantavien vastaisten kiistojen ja ristiriitatilanteiden estämiseksi sekä paikallisen neuvottelujär- jestelmän toimivuuden parantamiseksi.

D. Työnantajan ja pääluottamusmiehen myötävaikutusvelvolli- suus

Liittojen edustajilla on työrauhan rikkoutumisen estämiseksi oi- keus paikallisten osapuolten kuulemiseen parhaimmaksi katso- mallaan tavoin.

3.1.3 Toimenpiteet jo alkaneen työtaistelutoimen lopettami- seksi

Liitot voivat tapauskohtaisesti päättää ryhtyä työpaikalla jo alka- neen työtaistelutoimen rajoittamiseksi ja lopettamiseksi yhdessä työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken pikaisiin toimiin.

Liittojen edustajilla on työrauhan palauttamiseksi oikeus pai- kallisten osapuolten kuulemiseen parhaimmaksi katsomallaan tavoin.

Työrauhan palauduttua voidaan soveltuvin osin noudattaa ala- kohdan 3.1.2 mukaista menettelyä.

3.1.4 Työrauhavelvoitteen rikkomisesta tuomittavan hyvi- tyssakon määrä eräissä tapauksissa ja pidättäytymi- nen kanteesta työtuomioistuimessa ‌

Kiellettyyn työtaistelutoimeen ryhtymisestä ja valvontavelvol- lisuuden laiminlyömisestä voidaan työehtosopimuslain mukaan määrätä hyvityssakko.

Liittojen näkemyksen mukaan hyvityssakon määrään vaikutta- vana, joko sitä korottavana tai alentavana, seikkana tulisi ottaa huomioon tässä kohdassa sovittujen seuraavien menettelysään- töjen rikkominen;

• kieltäytyminen yhteistoiminnasta liittojen kanssa,

• sitovan ratkaisun noudattamatta jättäminen taikka

• laaditun toimintasuunnitelman rikkominen.

Teknologiateollisuus ry sitoutuu olemaan ajamatta työtuomiois- tuimessa työrauhakannetta työtaistelutoimella uhkaamisesta, jos alakohdan 3.1.2 mukaisessa menettelyssä liitot toteavat työnan- tajan työehtosopimusrikkeellään antaneen aiheen työtaistelulla uhkaamiseen tai alakohdan 3.1.2 mukainen menettely on kesken.

4 ENNAKKOILMOITUS TYÖTAISTELUISTA

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä työnantaja- tai työnte- kijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää ai- kaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

5 PERUSOIKEUDET ‌‌‌

Työnantajien ja työntekijöiden perusoikeuksiin kuuluva yhdisty- misvapaus on loukkaamaton. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään.

6 TYÖNJOHTO-OIKEUS

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

7 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa 8.11.2017 lukien 31.10.2020 saakka ja jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolel- ta kirjallisesti irtisanottu.

Palkantarkistuksista neuvotteleminen sopimuskauden aikana ja työehtosopimuksen erityiset irtisanomisperusteet

Osapuolet tarkastelevat kevään 2019 huhti-toukokuun aikana yleistä taloudellista tilannetta, työllisyyden, viennin ja kilpailu- kyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä teknologiate- ollisuudessa ja Suomessa. Arvioinnin perusteella osapuolet neu- vottelevat 31.5.2019 mennessä viimeistään 1.1.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta toteutettavien palkantarkistusten rakenteesta ja suuruudesta.

Mikäli viimeistään 1.1.2020 toteutettavien palkantarkistusten ra- kenteesta ja suuruudesta ei päästä yksimielisyyteen toukokuun 2019 aikana, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän so- pimuksen päättymään 31.10.2019. Irtisanomista koskeva ilmoi- tus on kirjallisesti toimitettava 31.5.2019 mennessä toiselle sopi- jaosapuolelle sekä tiedoksi valtakunnansovittelijalle.

II PALKKAUS ‌‌‌

Tarkista voimassa olevat palkkataulukot liittojen kotisivuil- ta xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx. Palkankorotusajankohdista ja -määräyksistä katso Allekir- joituspöytäkirja. Niiden työntekijöiden työsuhteissa, joissa on 31.10.2017 noudatettu teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimusta, sovelletaan jäljempänä ole- vien palkkamääräysten lisäksi työehtosopimuksen liitteenä olevan erillisen pöytäkirjan määräyksiä.

Palkkausta koskevat määräykset perustuvat samapalkkaisuuspe- riaatteen toteuttamiseen. Tässä periaatteessa on kaksi osaa:

- työnvaativuuden periaate eli vaativammasta työstä enem- män palkkaa kuin vähemmän vaativasta työstä ja

- pätevyyden periaate eli paremmasta pätevyydestä enem- män palkkaa kuin vähäisemmästä pätevyydestä.

Samapalkkaisuusperiaatteen toteuttamiseksi työntekijän perus- palkassa (pp) on kaksi osuutta, joista työkohtaisen palkanosuu- den (tko) määrää hänen tekemiensä töiden vaativuus ja henkilö- kohtaisen palkanosuuden (hko) hänen pätevyytensä.

8 TYÖNVAATIVUUS JA TYÖKOHTAINEN PALKANOSUUS

8.1 Työnvaativuus

Työnvaativuuden määrityksen tarkoituksena on selvittää työpai- kalla tehtävien töiden ja työtehtävien keskinäiset vaativuudet. Määritetyn työnvaativuuden tulee vastata työn todellista vaati- vuutta. Työn ja työolosuhteiden muuttuessa määritetään työnvaa- tivuus uudelleen.

Työntekijöiden edustajilla on oikeus osallistua työnvaativuuden määritykseen. Työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävä sel- vitys työnvaativuuden määritystavasta ja määrityksessä nouda- tettavista periaatteista.

8.1.1 Työnvaativuuden määritystavat

Työpaikalla käytetään vain yhtä määritystapaa. Työnvaativuuden määritystavat ovat:

1. Töiden vaativuusryhmittely (TVR)

2. Karkearyhmittely (KR)

3. Muu työnvaativuuden määritystapa

Karkearyhmittelyn tai muun työnvaativuuden määritystavan käyttämisestä sovitaan paikallisesti. Paikallinen sopimus voidaan perustellusta syystä irtisanoa kuuden kuukauden irtisanomisajal- la.

8.1.2 Töiden vaativuusryhmittely (TVR)

Töiden vaativuusryhmittelyssä työnvaativuus määritetään seu- raavien vaativuustekijöiden perusteella:

Työn vaatima oppimisaika

Oppimisajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka kuluessa työn vaatima suoritusvarmuus, normaali suoritustaso ja työnku- lun edellyttämä harkinta keskimäärin saavutetaan. Oppi- misaika määritetään työkohtaisesti selvittämällä, mikä on tarpeellisen koulutuksen ja käytännön kokemuksen vaati- ma aika.

Työn edellyttämä vastuu

Työn edellyttämällä vastuulla tarkoitetaan sitä vastuuta, joka työntekijälle aiheutuu työn itsenäisyydestä, turvalli- suudesta, tuotteesta tai suoritteesta ja työvälineistä.

Työolosuhteet

Työolosuhteilla tarkoitetaan niitä työssä esiintyviä haittate- kijöitä, jotka aiheutuvat kuormituksesta; työn raskaudesta, yksitoikkoisuudesta, sidonnaisuudesta ja olosuhteista; me- lusta, lämpötilasta, likaisuudesta ja ilman epäpuhtauksista.

Vaativuustekijöiden porrastus ja pisteytys tehdään palkkaraken- teen koulutusaineistossa esitetyllä tavalla.

Työnvaativuustyöryhmä

Ohjetöiden vaativuudet määrittelee työpaikan olosuhteet ja työt tunteva työryhmä. Työryhmän jäsenet saavat tehtäväänsä liittojen sopiman koulutuksen. Työryhmä toimii työnvaativuuteen liitty- vien ylläpito- ja seurantakysymyksien asiantuntijaryhmänä. Ryh- mä kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Muiden töiden vaativuuden määrittelee työnantaja vertailemalla niitä ohjetöihin.

Työkohtaiset tunti- ja kuukausipalkat

Käytettäessä yhdeksää työnvaativuusryhmää työkohtaiset palkat ovat 1.1.2018 alkaen seuraavat:

Työnvaativuus- ryhmä	Työkohtainen tuntipalkka senttiä/tunti	Työkohtainen kuukausipalkka euroa/kuukausi	Palkka- ryhmä
1	892	1555	C
2	937	1633	C
3	983	1714	C
4	1033	1800	B
5	1084	1890	B
6	1138	1985	B
7	1195	2084	A
8	1255	2188	A
9	1318	2297	A

Käytettäessä yhdeksää työnvaativuusryhmää työkohtaiset palkat ovat 1.1.2019 alkaen seuraavat:

Työnvaativuus- ryhmä	Työkohtainen tuntipalkka senttiä/tunti	Työkohtainen kuukausipalkka euroa/kuukausi	Palkka- ryhmä
1	900	1569	C
2	945	1647	C
3	992	1730	C
4	1042	1816	B
5	1094	1907	B
6	1149	2002	B
7	1206	2103	A
8	1266	2208	A
9	1330	2318	A

Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.

Työnvaativuusryhmien lukumäärä on yhdeksän, ellei paikallises- ti sovita toisin. Tällöin työkohtaisten palkkojen alarajana käy- tetään työnvaativuusryhmä 1 työkohtaista palkkaa ja ylärajana työnvaativuusryhmä 9 työkohtaista palkkaa.

8.1.3 Karkearyhmittely (KR)

Karkearyhmittelyn käyttämisestä sovitaan paikallisesti.

Vaativuusryhmät

Töille määritetään vaativuusryhmät seuraavien määritelmien pe- rusteella:

I Työt, jotka edellyttävät lyhyehköä käytännön kokemusta, normaalia vastuuta ja jotka tehdään tavanmukaisissa työti- loissa.

II Työt, jotka edellyttävät normaalia ammattitaitoa ja melkoista vastuuta työn sujumisesta, sekä vaikeissa olosuhteissa tehtä- vät lyhyehköä kokemusta edellyttävät työt.

III Työt, jotka edellyttävät monipuolista ja hyvää ammattitaitoa ja suurta vastuuta työn sujumisesta. Hyvää ammattitaitoa ja melkoista vastuuta edellyttävät työt vaikeahkoissa työolo- suhteissa. Tähän ryhmään kuuluvat myös vaikeissa olosuh- teissa tehtävät normaalia ammattitaitoa ja melkoista vastuuta edellyttävät työt.

Työkohtaiset tunti- ja kuukausipalkat

Työkohtaiset palkat ovat työnvaativuusryhmittäin 1.1.2018 alka- en seuraavat:

Työn- vaativuus- ryhmä	Työkohtainen tuntipalkka senttiä/tunti	Työkohtainen kuukausipalkka euroa/kuukausi	Palkka- ryhmä
I	892	1555	C
II	1033	1800	B
III	1195	2084	A

Työkohtaiset palkat ovat työnvaativuusryhmittäin 1.1.2019 alka- en seuraavat:

Työn- vaativuus- ryhmä	Työkohtainen tuntipalkka senttiä/tunti	Työkohtainen kuukausipalkka euroa/kuukausi	Palkka- ryhmä
I	900	1569	C
II	1042	1816	B
III	1206	2103	A

Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.

Paikallisesti sovittava työkohtainen palkka

Paikallisesti voidaan sopia korkeammista työkohtaisista palkois- ta kuitenkin niin, että työnvaativuusryhmä I työkohtaisen palkan tulee olla pienempi kuin työehtosopimuksessa sovittu työnvaati- vuusryhmä II työkohtainen palkka ja että työnvaativuusryhmä III työkohtainen palkka on korkeintaan TVR:n työnvaativuusryhmä 9 suuruinen.

8.1.4 Muu paikallisesti sovittu työnvaativuuden määrittämistapa

Työnvaativuusryhmät

Työpaikan työt sijoitetaan paikallisesti sovitun työnvaativuuden määrittämistavan mukaisesti vaativuusryhmiin, joita on vähin- tään viisi.

Työkohtaiset tunti- ja kuukausipalkat

Työkohtaiset palkat ovat työnvaativuusryhmissä 1.1.2018 alkaen seuraavat:

	Tuntipalkat senttiä/tunti	Kuukausipalkat euroa/kuukausi
alaraja	892	1555
yläraja	1318	2297

Työkohtaiset palkat ovat työnvaativuusryhmissä 1.1.2019 alkaen seuraavat:

	Tuntipalkat senttiä/tunti	Kuukausipalkat euroa/kuukausi
alaraja	900	1569
yläraja	1330	2318

Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.‌‌‌‌

8.2 Työkohtainen palkanosuus

Työntekijän työkohtainen palkanosuus ja palkkaryhmä määrite- tään hänen säännönmukaisesti tekemiensä töiden perusteella.

Työkohtaisen palkanosuuden suuruus määräytyy sen työnvaa- tivuusryhmän työkohtaisen palkan perusteella, johon kuuluvia töitä työntekijä tekee selvästi eniten.

9 PÄTEVYYS JA HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSUUS

9.1 Pätevyys

Henkilökohtainen palkanosuus määritetään työn kannalta merki- tyksellisten pätevyystekijöiden perusteella.

Pätevyystekijät ovat ammatinhallinta, monitaitoisuus, työtulos ja huolellisuus. Tekijöistä vähintään kaksi valitaan työnantajan laatimaan paikalliseen mittausjärjestelmään.

Järjestelmän sisältö käsitellään työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken. Jokaiselle työntekijälle selvitetään periaatteet, joiden mukaan henkilökohtaiset palkanosuudet porrastuvat.

9.2 Henkilökohtainen palkanosuus

9.2.1 Työntekijän henkilökohtaisen palkanosuuden määrittely

Esimies arvioi työntekijän pätevyyden paikallisen mittausjärjes- telmän mukaisesti. Työntekijän henkilökohtaisen palkanosuuden tulee vastata hänen pätevyyttään. Työntekijälle selvitetään henki- lökohtaisen palkanosuuden määräytymisperusteet.

Uuden työntekijän henkilökohtainen palkanosuus määritellään viimeistään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Ennen henkilökohtaisen palkanosuuden määritystä työntekijän peruspalkkana käytetään työkohtaista palkanosuutta.‌‌

9.2.2 Henkilökohtaisen palkanosuuden suuruus

Henkilökohtainen palkanosuus on suuruudeltaan vähintään 5 % ja enintään 26 % työntekijän työkohtaisesta palkanosuudesta. Henkilökohtaisten palkanosuuksien määrityksessä on käytettävä porrastusryhmittäin koko sovellutusaluetta.

Työpaikkakohtaisesti työntekijöille määriteltyjen henkilökoh- taisten palkanosuuksien prosenttilukujen keskiarvo porrastus- ryhmittäin on 12-18 prosentin välillä. Keskiarvon toteutuminen todetaan kaikkia työntekijöitä koskevien määritysten yhteydessä.

9.2.3 Porrastusryhmät

Vähintään 50 työntekijän työpaikoilla porrastusryhminä käyte- tään palkkaryhmiä. Alle 20 työntekijän palkkaryhmät yhdistetään viereisen palkkaryhmän kanssa yhteiseksi porrastusryhmäksi.

Alle 50 työntekijän työpaikoilla kaikki työntekijät kuuluvat sa- maan porrastusryhmään.

10 ALLE 18-VUOTIAAT TYÖNTEKIJÄT, OPISKELIJAT, HARJOITTELIJAT JA TYÖRAJOITTEISET

10.1 Alle 18-vuotiaat työntekijät, opiskelijat ja harjoittelijat

Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden palkat porrastetaan syntymä- vuoden perusteella. Työntekovuoden aikana 15 vuotta täyttävälle työntekijälle maksetaan portaan 1 mukaista palkkaa.

Opiskelijoiden ja alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tunti- ja kuu- kausipalkat ovat 1.1.2018 alkaen seuraavat:

	senttiä/tunti	euroa/kuukausi
Porras 1	771	1343
Porras 2	809	1410
Porras 3	850	1481
Porras 4	892	1555

Opiskelijoiden ja alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tunti- ja kuu- kausipalkat ovat 1.1.2019 alkaen seuraavat:

	senttiä/tunti	euroa/kuukausi
Porras 1	777	1355
Porras 2	816	1423
Porras 3	857	1494
Porras 4	900	1569

Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.

Opiskelijoille maksetaan osaamisen, kokemuksen ja pätevyyden perusteella vähintään portaan 2 mukaista tunti- tai kuukausipalk- kaa. Opiskelijoilla tarkoitetaan ammatillisesta koulutuksesta an- netussa laissa tarkoitettuja oppisopimusopiskelijoita ja työsuh- teessa olevia alan ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita.

Kohdassa 8.1 mainituista työkohtaisista palkoista voidaan poike- ta sellaisten työsuhteessa olevien harjoittelijoiden suhteen, joilla ei ole asianomaisen työn vaatimaa kokemusta. 18 vuotta täyttä- neiden harjoittelijoiden aikapalkan on kuitenkin oltava vähintään alimman työnvaativuusryhmän suuruinen.

Suorituspalkkatyössä noudatetaan käytössä olevia yksikköhinto- ja, ellei työnantajan ja työntekijän välillä sovita toisin.‌‌‌‌

Työntekijälle, joka on työsuhteessa oppisopimusta solmittaessa, maksetaan opiskelijapalkkana hänen peruspalkkaansa, ellei pai- kallisesti sovita sitä korkeammasta palkasta.

10.2 Työrajoitteiset

Kohdassa 8.1 mainituista palkoista voidaan poiketa sellaisten työntekijöiden suhteen, joiden työkyky kyseisessä työssä sairau- den tai muun syyn takia on pysyvästi alentunut.

11 TYÖNTEKIJÄN PALKKA

11.1 Työntekijän peruspalkka

Työntekijän peruspalkka saadaan lisäämällä työntekijän työkoh- taiseen palkanosuuteen henkilökohtainen palkanosuus.

11.2 Käytettävät palkkaustavat

Käytettävät palkkaustavat ovat:

1 Liittojen yhteisesti laatimat ja sopimat palkkaustavat:

1.1 Aikapalkka

1.2 Suorituspalkka

• Palkkiopalkka

a) kiinteä osuus	85 %
muuttuva osuus	15 %
b) kiinteä osuus	70 %
muuttuva osuus	30 %
c) muuttuva osuus enintään	30 %

• Osaurakka
a) kiinteä osuus	75 %
muuttuva osuus	25 %
b) kiinteä osuus	50 %
muuttuva osuus	50 %
c) muuttuva osuus enintään	50 %

• Suora urakka

2 Paikallisesti sovitut ja kirjatut palkkaustavat

3 Työkohtaisesti työnantajan ja asianomaisen työntekijän tai asianomaisten työntekijöiden välillä sovittu palkkaustapa. Tämä palkkaustapa tulee saattaa luottamusmiehelle tiedok- si.

Riippumatta työhön käytettävästä palkkaustavasta työntekijälle määritetään aikapalkka.

Palkkiopalkan ja osaurakan kiinteä osuus voi olla joko työkohtai- nen tai työ- ja henkilökohtainen. Kiinteän osuuden pätevyysosa porrastetaan tuotannon sujumisen kannalta keskeisten tekijöiden perusteella.

11.2.1 Aikapalkka

Aikapalkkatyöstä maksetaan työntekijälle henkilökohtainen ai- kapalkka (senttiä/tunti tai euroa/kk), joka on vähintään peruspal- kan suuruinen.

Aikapalkka muodostuu peruspalkasta ja mahdollisesta aikapalk- kaosuudesta. Aikapalkkaosuuden tulee tukea peruspalkan mää- rityksessä noudatettavia periaatteita. Osuus voidaan porrastaa esimerkiksi henkilökohtaisen palkanosuuden periaatteiden mu- kaisesti.

Työntekijälle vahvistettua henkilökohtaista aikapalkkaa ei hänen peruspalkkansa muuttuessa muuteta aiempaa pienemmäksi ilman työsopimuslaissa tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä, ellei työnantajan ja työntekijän välillä sovita toisin.

11.2.2 Suorituspalkka

Suorituspalkkatyön hinnoittelu perustuu tehtävän työn työkohtai- seen palkkaan ja suoritusnormiin.

Hinnoittelusääntö ja palkkatakuu

Palkkiopalkkatöissä tulee normaalia palkkiotyötulosta vastaavan hinnoittelupalkan olla 15 % työn työkohtaista palkkaa korkeam- pi.

Urakkatyö on hinnoiteltava niin, että palkka normaalilla urakka- työvauhdilla työskenneltäessä on 20 % työn työkohtaista palkkaa korkeampi. Sama koskee palkkiopalkkatöitä, joissa työntekijän normaalia urakkatyövauhtia vastaava työmäärä voidaan määri- tellä esimerkiksi työnmittauksen avulla.

Suorituspalkkatyöstä maksetaan työntekijälle vähintään perus- palkka.

Työntekijälle annettavat tiedot

Työntekijällä on ennen suorituspalkkatyön aloittamista ja yksik- köhinnasta sopimista oikeus saada tiedot työn palkkaperusteista ja palkan muodostumisesta.

Työntekijälle tai työntekijäryhmälle annettavasta kirjallisesta työmääräimestä tulee ilmetä sekä suorituspalkkatyön määrä että yksikköhinta.

Yksikköhinnasta sopiminen ‌

Työnantaja sopii suorituspalkkatyön yksikköhinnan ennen työn alkamista sen työntekijän tai niiden työntekijöiden kanssa, joille suorituspalkkatyö tarjotaan.

Jos tehtävän työn yksikköhinnasta ei päästä sopimukseen, nouda- tetaan työehtosopimuksen mukaista hinnoittelua.

Yksikköhinnan pysyvyys

Hinnoitteluun vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomi- na pidetään yksikköhinta ennallaan. Yksikköhinnan ja sen pe- rusteena mahdollisesti olevan työn aika-arvon eli työarvon tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.

Suorituspalkkatyön keskeytyminen

Työntekijälle maksetaan suorituspalkkatyön keskeytymisen ajal- ta hänen henkilökohtaista aikapalkkaansa, ellei keskeytyksen ai- heuttanutta työtä voida järjestää suorituspalkalla.

Jos työntekijä työnantajan määräyksestä joutuu keskeyttämään aloittamansa sovitun suoran urakan muun työn takia ilman en- nakkotietoa eikä keskeytyksen aiheuttanutta työtä voida järjes- tää suorituspalkalla, maksetaan työntekijälle tästä työstä hänen keskituntiansionsa mukainen palkka, kuitenkin enintään kuudelta työpäivältä.

11.3 Aika- ja suorituspalkkojen kehityksen vertailu

Työpaikoilla, joilla on käytössä sekä aika- että suorituspalkkoja, aikapalkkaisten ja suorituspalkkaisten työntekijöiden palkkojen kehitys todetaan vuosittain pääluottamusmiehen kanssa käytä- vissä keskusteluissa. Mikäli palkkojen kehityksissä havaitaan merkittäviä eroja, erojen syyt selvitetään ja tehdään mahdollisia korjauksia.

12 TYÖNTUTKIMUKSET ‌

Menetelmien kehittämisen ja työnmittauksen tavoitteena on parantaa yrityksen tuottavuutta, kilpailukykyä ja työsuhteiden jatkuvuutta. Kehittämistoiminnan yhteydessä tulee toimia myös mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön parantami- seksi.

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee voida osallistua työ- organisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Työpaikoilla järjestettävien työn- ja aikatutkimusten tarkoituk- sena on työn tuloksen ja sen kautta työntekijöiden ansioiden ke- hittyminen. Niiden johdosta ehkä toteutettavat muutokset töiden järjestelyssä eivät saa haitallisesti vaikuttaa työntekijöiden nor- maaleihin palkkatuloihin.

Työnantajan käyttäessä työntutkimuksia työntekijöiden edusta- jille tulee antaa riittävä selvitys ja koulutus työntutkimustavoista sekä siitä, miten tutkimusten tuloksia mahdollisesti sovelletaan työntekijöiden palkkaukseen.

Työnmittauksesta ja sen tarkoituksesta ilmoitetaan asianomaisel- le työntekijälle ennen tutkimuksen aloittamista.

Jos työntutkimuksen perusteella määritetystä yksikköhinnasta on syntynyt erimielisyyttä ja työstä suoritetaan tämän vuoksi tarkis- tustutkimus, selvitetään luottamusmiehelle hänen niin halutes- saan tutkimuksen suoritustapa ja tulokset.

13 AIKA- JA SUORITUSPALKKOJA TÄYDENTÄVÄT TULOSPALKKIOT ‌‌‌‌‌

13.1 Tulospalkkiojärjestelmän laatiminen ja käyt- töönotto

Työnantaja voi täydentää aika- ja suorituspalkkoja tulospalkkiol- la, jonka perusteena ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet, kuten tuottavuuden parantaminen ja kehitystavoitteiden saavuttaminen. Tulospalkkion käyttöönotosta sovitaan paikallisesti ja se kirja- taan.

Ennen tulospalkkiojärjestelmän käyttöönottoa työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävä selvitys sen sisällöstä, tarkoituksesta ja tavoitteista sekä maksuperusteista.

13.2 Tulospalkkion käsittely palkkahallinnossa

Työntekijälle maksettu tulospalkkiolisä otetaan huomioon lasket- taessa vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta, mikäli tulospalkkio- lisän laskentaperuste ei näitä sisällä.

Tulospalkkiolisiin ei sovelleta työehtosopimuksen palkankoro- tusmääräyksiä.

14 ERILLISET LISÄT JA PALKKIOT

14.1 Tilapäinen poikkeama työolosuhteissa

Työolosuhteet otetaan huomioon työnvaativuutta määriteltäessä.

Jos työolosuhteissa esiintyy selvästi havaittavaa tilapäistä poik- keamaa, jota ei ole otettu huomioon työnvaativuutta määriteltä- essä, maksetaan haitan suuruuden perusteella määriteltyä erillistä lisää.

Lisä on 1.1.2018 alkaen enintään 59 senttiä tunnissa.‌‌

Lisä maksetaan niiltä tunneilta, jolloin tilapäistä poikkeamaa työ- olosuhteissa esiintyy.

14.2 Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus

Jos työolosuhteissa esiintyy sellaista poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta, jota ei voida ottaa huomioon työnvaativuutta mää- riteltäessä, maksetaan työntekijälle haitan suuruuteen perustuvaa erillistä lisää.

Lisä on 1.1.2018 alkaen vähintään 44 senttiä tunnissa.

Lisä maksetaan niiltä tunneilta, jolloin poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta esiintyy.

14.3 Vuorotyölisät

Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta vuorotyölisää 1.1.2018 alkaen seuraavasti:

iltavuoro	(esim. klo 14 - 22)	119 senttiä/tunti
yövuoro	(esim. klo 22 - 06)	219 senttiä/tunti

Vuorotyölisä voidaan vuoroja kohti jakaa toisinkin, mutta vuoro- kautta kohti maksettavan lisän on yhteensä vastattava yllä mai- nittuja määriä.

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa kak- si- tai yksivuorotyössä työskentelevälle työntekijälle maksetaan hänen kultakin lauantaityövuorokauden aikana tekemältään säännöllisen työajan tunnilta erillinen lauantailisä, jonka suuruus 1.1.2018 alkaen on 219 senttiä/tunti.

14.4 Ilta- ja yötyölisät ‌‌

Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, maksetaan:

- klo 18 - 23 välisenä aikana tehdystä työstä iltavuoron lisää vas- taava korvaus

- klo 23 - 06 välisenä aikana tehdystä työstä yövuoron lisää vas- taava korvaus

14.5 Palvelusvuosilisä

Työntekijälle maksetaan joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan yrityksen normaalin palkanmaksupäivän yhteydessä erillise- nä lisänä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on marraskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt.

Palvelusvuosilisän maksamisen ajankohdasta voidaan paikalli- sesti sopia toisin. Sopimuksen tulee koskea kaikkia palvelusvuo- silisään oikeutettuja työntekijöitä.

14.5.1 Perusteen toteaminen

Se, kuuluuko työntekijä lisän soveltamispiiriin ja minkä perus- teen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle maksetaan, todetaan vuosittain 30.11. Tällöin todettua perustetta noudatetaan seuraa- vaan tarkastusajankohtaan asti. Työsuhteen kestoa ja yhdenjak- soisuutta määriteltäessä noudatetaan vuosilomalain soveltamis- käytäntöä.

14.5.2 Palvelusvuosilisän määrä

Lisä määräytyy seuraavasti:

Työsuhteen kesto Lisän laskentakaava

10 mutta ei 15 vuotta 2 x Lkk x KTA 15 mutta ei 20 vuotta 4 x Lkk x KTA 20 mutta ei 25 vuotta 6 x Lkk x KTA 25 vuotta tai enemmän 8 x Lkk x KTA

Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavi- en kuukausien lukumäärä

KTA on tuntipalkkaisella työntekijällä työehtosopimuksen koh- dassa 15.2 tarkoitettu kolmannen neljänneksen keskitun- tiansio.

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksamisessa tarvittava tun- tipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalkkana ole- va kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.

Osa-aikatyötä tekevän työntekijän palvelusvuosilisän suuruus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien luku- määrän ja luvun 40 osamäärällä edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä.

Jos työntekijä on siirtynyt kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön tai osa-aikatyötä tehnyt työntekijä kokoaikatyöhön edellisen perus- teen toteamishetken (30.11.) jälkeen, suhteutetaan edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä siten, että sen katso- taan jakautuvan kahteentoista osaan ja niiltä täysiltä kuukausil- ta, joina työntekijä on ollut sanottuna ajanjaksona osa-aikainen, kerrotaan tätä vastaava suhteellinen osuus palvelusvuosilisästä osa-aikatyön työviikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

14.5.3 Palvelusvuosilisän vaihtaminen vapaaseen ‌

Työnantaja ja työntekijä voivat vuosittain sopia, että työntekijän ansaitsema palvelusvuosilisä tai sen osa vaihdetaan vastaavaan vapaaseen. Vapaa voidaan pitää palvelusvuosilisän tarkastusajan- kohdan jälkeen. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan ajankoh- dasta tai menettelytavasta, jota vapaan pitämisessä noudatetaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys vaihtokäytännöistä.

Vapaan ajalta maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle keskitun- tiansiota vastaava korvaus.

14.5.4 Työsuhteen päättyminen

Jos lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, maksetaan työntekijälle loppu- tilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosilisänä maksettiin.

14.6 Ammattitutkintopalkkiot

Työntekijälle, joka hyväksyttävästi suorittaa yhdessä sovitun me- tallialan ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon, xxxxx- xxxx tutkinnon suorittamista seuraavan palkanmaksun yhteydessä ammattitutkintopalkkio, jonka suuruus on:

- ammattitutkinto 200 euroa

- erikoisammattitutkinto 300 euroa.

15 TUNTIPALKKAISEN TYÖNTEKIJÄN KESKITUNTIANSIO ‌‌

15.1 Keskituntiansion käyttö ja laskeminen

Keskituntiansiota käytetään palkan ja korvausten maksamisen laskentaperusteena työehtosopimuksessa erikseen mainituissa tapauksissa.

Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänelle kunkin vuosineljänneksen aikana tehdyltä työajalta aika- ja suorituspalk- kojen mukaan kertynyt ansio mahdollisine erillisine lisineen jae- taan tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

Tehdyn työajan lisistä ei oteta huomioon

• ylityölisiä

• sunnuntaityölisiä

• työajan tasaamislisiä

• lauantailisiä

• tulospalkkiolisiä.

Myöskään muun kuin tehdyn työajan lisiä, kuten palvelusvuosi- lisää ja voittopalkkioita, ei huomioida keskituntiansion lasken- nassa.

Jos työntekijä on ollut laskentaneljänneksen aikana työssä vä- hemmän kuin 160 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosineljän- nekseltä lasketa.

Pitkäaikaisesta, eri vuosineljänneksille jakautuneesta suoritus- palkasta saatu kokonaisansio voidaan keskituntiansiota lasketta- essa jakaa tehtyjen työtuntien osoittamassa suhteessa kyseisten vuosineljännesten kesken, mikäli suorituspalkkaan käytettyjen työtuntien lukumäärä tällöin on tiedossa.

15.2 Keskituntiansion käyttöajankohdat ‌‌

Edellisten kohtien mukaan laskettujen eri vuosineljännesten kes- kituntiansioita käytetään seuraavasti:

- helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuosineljänneksen keskituntiansiota,

- touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden I vuosineljän- neksen keskituntiansiota,

- elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosineljänneksen keskituntiansiota sekä

- marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntiansiota.

Tässä kohdassa mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset las- ketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausittain.

Jos tilikausi osuu kahdelle eri kuukaudelle tai vuosineljännek- selle, luetaan se siihen kuukauteen tai vuosineljännekseen, johon suurin osa tilikauden säännöllisistä työtunneista kohdistuu.

15.3 Uusi työntekijä ja eräät muut erityistilanteet

Uudelle työntekijälle maksetaan kohtaan 15.1 perustuva palkka tai korvaus enintään neljän kuukauden ajan hänen henkilökohtai- sen aikapalkkansa mukaan.

Jos keskituntiansio on peruspalkkaa pienempi, maksetaan palkka tai korvaus kuitenkin peruspalkan mukaan.

Työntekijälle, jolle kohdan 15.1 mukaan ei keskituntiansiota ole laskettu esimerkiksi sairauden tai suoritetun asevelvollisuuden takia, maksetaan palkka tai korvaus vastaavasti viimeksi laske- tun keskituntiansion mukaan tai henkilökohtaisen aikapalkan mukaan, jos tämä on korkeampi.

16 PALKANMÄÄRITYSJAKSO JA SEN MUUTTAMINEN ‌‌‌‌

Palkanmääritysjaksolla tarkoitetaan ajanjaksoa, jota kohti palkka on määritetty. Perusmääritysjakson pituus on tunti. Muun mää- ritysjakson käyttöönotosta sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä ja se kirjataan.

Silloin kun määritysjakson pituus muuttuu, työntekijän perus- palkan rakenne säilyy entisellään. Jakson pituuden muutos ei saa haitallisesti vaikuttaa työntekijän normaaleihin palkkatuloihin.

Ennen määritysjakson muuttamista työnantajan tulee antaa työn- tekijöille selvitys muutoksen tavoitteista, sisällöstä ja käytännön menettelytavoista.

Muun kuin perusmääritysjakson käyttöä koskeva sopimus voi- daan perustellusta syystä irtisanoa. Irtisanomisaika on vähintään kuusi kuukautta.

17 KUUKAUSIPALKKAA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

17.1 Ansionmenetyksen korvaaminen

Työehtosopimuksen mukaan korvattava säännöllisen työajan an- sionmenetys maksetaan henkilökohtaisena aikapalkkana olevaan kuukausipalkkaan perustuen.

17.2 Eräiden korvausten kuukausipalkkajakaja

Seuraavien korvausten maksamisessa tarvittava tuntipalkka las- ketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalkkana oleva kuukau- sipalkka jaetaan luvulla 169:

• viikkovapaakorvaus

• hälytysraha

• matka-ajan korvaus säännöllisen työajan ulkopuolella ‌‌‌

• ammatillinen koulutus

• varallaoloajan korvaus

• kutsuntapäivän korvaus.

17.3 Osa-ajan palkka

Jos työntekijällä ei ole oikeutta saada palkkaansa koko palkan- maksukaudelta esimerkiksi palkattoman poissaolon vuoksi, las- ketaan hänelle osa-ajan palkka.

Osa-ajan palkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalk- kana tai suorituspalkan kiinteänä osana oleva kuukausipalkka jaetaan palkanmaksukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten työtuntien määrällä ja saatu tuntipalkka kerrotaan niiden tuntien lukumäärällä, joilta työntekijällä on oikeus saada palkkaa. Suorituspalkan muuttuva osuus maksetaan tehdyn työn mukaan.

17.4 Osa-aikatyö

Osa-aikatyössä, jossa työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia vii- kossa, työkohtaiset kuukausipalkat lasketaan siten, että kerrotaan osa-aikatyötä tekevän työntekijän säännöllisten tuntien lukumää- rän ja luvun 40 osamäärällä kohdassa 8.1 mainitut työkohtaiset kuukausipalkat.

Osa-aikaisella työntekijällä käytetään vakiotuntijakajan 169 ase- mesta jakajana keskimääräistä sovittua työaikaa kuukaudessa.

18 PALKAN MAKSAMINEN

Palkanmääritysjakson ollessa viikkoa lyhyempi, palkka on mak- settava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa, ellei ole paikallisesti sovittu palkan tai sen osan maksamisesta kerran kuukaudessa. Jos palkka on määritetty viikkoa tai sitä pidempää ajanjaksoa kohti, palkka on maksettava vähintään kerran kuukaudessa.

III TYÖAIKA JA VUOSILOMA ‌‌‌

Työaikaa koskevat määräykset sääntelevät säännöllisen työajan pituutta ja sen järjestämistä joko työnantajan työnjohto-oikeuteen perustuen tai paikallisesti sopien. Työajan tarkoituksenmukaisel- la sijoittamisella voidaan parantaa yritysten toimituskykyä, ottaa huomioon työntekijöiden työaikaan liittyvät tarpeet sekä saattaa työn kysyntä ja tarjonta kohtaamaan tehokkaasti.

Työehtosopimuksen määrittämän säännöllisen työajan ylittyessä kyse voi olla joko lain mukaisesta ylityöstä tai TES-ylityöstä. Tällaisesta työstä maksetaan korotettua palkkaa.

Vuosilomamääräykset käsittelevät vuosilomapalkkaa ja lomara- haa.

Muilta kuin työehtosopimuksessa määritellyiltä osin noudatetaan työaikalain ja vuosilomalain säännöksiä.

19 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA

19.1 Säännöllisen työajan pituus

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen vuonna 2016 tekemän kilpailu- kykysopimuksen mukaisesta vuosittaisen työajan pidentämisestä sopimusalalla on tehty työehtosopimuksen liitteenä oleva pöy- täkirja.

19.1.1 Keskimääräinen viikkotyöaika päivä- ja kaksivuoro- työssä

Työskenneltäessä normaalisti täysiaikaisesti eli 40-tuntisin työ- viikoin, tulee työaika päivä- ja kaksivuorotyössä tasata siten, että se on enintään kalenterivuoden aikana

vuonna 2018 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa

vuonna 2019 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa

vuonna 2020 keskimäärin 36,5 tuntia viikossa.

Keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että STK:n ja SAK:n välillä 28.3.1984 ja 15.3.1986 solmittujen sopimusten edellyttämät työajan lyhennykset on muutettu kalenterivuotta koskevaksi keskimääräiseksi viikkotyöajaksi. Myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöaikaa. Keskimää- räinen viikkotyöaika voi kalenterivuosittain työntekijäkohtaises- ti vaihdella riippuen siitä, onko työntekijä mahdollisesti kohdan

19.2. mukaisesti siirtänyt tasaamisvapaata seuraavalle vuodelle taikka siitä, onko tasaamisvapaan määrästä paikallisesti sovittu toisin kohdan 19.7 tarkoittamalla tavalla.

Työajan tasaamisessa keskimääräiseksi noudatetaan 19.2 kohdan määräyksiä.

19.1.2 Keskimääräinen viikkotyöaika kolmivuorotyössä

Säännöllinen työaika on

• keskeytyvässä kolmivuorotyössä keskimäärin 35,8 tuntia viikossa ja

• keskeytymättömässä kolmivuorotyössä keskimäärin 34,9 tuntia viikossa.

Keskimääräiset viikkotyöajat toteutetaan etukäteen laadittavalla työtuntijärjestelmällä. Työajan tulee enintään vuoden, pääsään- töisesti kalenterivuoden, pituisena ajanjaksona tasoittua keski- määrin edellä mainittuihin määriin viikossa.

Arkipyhät ovat työ- tai vapaapäiviä työtuntijärjestelmästä ilme- nevällä tavoin. Arkipyhien sekä juhannus- ja jouluaaton työaikaa

tasaava vaikutus on otettu huomioon edellä mainittuja keskimää- räisiä viikkotyöaikoja laskettaessa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.‌

Keskeytyvällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa niin, että työskentely keskeytyy yleensä vii- konvaihteen ajaksi. Yrityksen tuotantotarpeiden vuoksi arkipy- häviikkojen työaika vaihtelee sen mukaisesti, keskeytyvätkö työt arkipyhinä vai eivät.

Keskeytymättömällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa.

Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevia määräyksiä sovelle- taan myös maan alla tehtävässä kaivostyössä.

19.2 Työajan tasaaminen päivä- ja kaksivuorotyössä

A. Keskimääräisen viikkotyöajan toteuttaminen

Keskimääräinen viikkotyöaika toteutuu antamalla työajan tasaa- misvapaata 12,5 päivää kalenterivuodessa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.

Ellei paikallisesti sovita toisin, toteutetaan työajan tasaaminen pitämällä vapaata työnantajan osoituksen mukaan vähintään työ- vuoro kerrallaan.

Työajan tasaaminen voidaan paikallisesti sopien toteuttaa myös lyhentämällä säännöllistä vuorokautista työaikaa taikka eri työ- ajan tasaamisvaihtoehtoja yhdistelemällä.

B. Tasaamisvapaan antaminen

Tasaamisvapaan ajankohta

• ilmenee etukäteen vahvistetusta työtuntijärjestelmästä,

• ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen tai

• sovitaan paikallisesti.

Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jolloin käytettävänä työaikamuotona asianomaisessa työ- kohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on päivä- tai kaksi- vuorotyö.

Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissa ole- van työntekijän katsotaan saaneen vapaata, vaikkei hänelle ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työ- ryhmä, johon työntekijä kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitet- tua vapaata pitänyt.

C. Tasaamisvapaan siirtäminen

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tasaamisvapaan siirtämi- sestä annettavaksi viimeistään seuraavan vuoden loppuun men- nessä. Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys tasaamisvapaiden siirtokäytännöistä.

Siirtää voidaan sellainen tasaamisvapaa, josta tasaamislisää ei ole maksettu. Siirretyn tasaamisvapaan osalta tasaamislisä makse- taan vapaan pitämisen yhteydessä. Siirrettävän tasaamisvapaan määrästä ja tasaamislisän maksamisajankohdasta voidaan työn- antajan ja työntekijän välillä sopia toisin.

D. Tasaamisvapaa ja lomauttaminen

Vajaatyöllisyystilanteissa käytetään ensisijaisesti työajan tasaa- misvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomaut- tamiseen.

19.3 Työajan tasaamislisät ja niiden maksaminen ‌‌

Työajan tasaamisesta keskimääräiseen viikkotyöaikaan aiheutu- va ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tämän sopimuksen tarkoittamassa työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, joka on päivä- ja kaksivuorotyössä 6,3 %, keskeytyvässä kolmivuorotyössä 11 % ja keskeytymättömässä kolmivuorotyös- sä 14,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä kes- kituntiansiosta.

Lisä maksetaan myös

• työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta,

• ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa

• ajalta, jolta työnantaja maksaa palkkaa lapsen sairauden vuoksi

• siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluu heidän toimiessaan työnanta- jan kanssa sovituissa tehtävissä.

Ansaitut lisät maksetaan päivä- ja kaksivuorotyössä palkanmak- sukausittain, ellei paikallisesti sovita toisin. Kolmivuorotyössä ansaittujen lisien maksamisen ajankohdista sovitaan paikallisesti.

Kuukausipalkkaisen työntekijän työaika tasataan kuukausipalk- kaa alentamatta.

19.4 Työtuntijärjestelmä

Etukäteen laadittavasta työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä sään- nöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen sekä enintään vuoden pituinen ajanjakso, jonka kuluessa työaika ta- soittuu säännölliseen määräänsä.

Kolmivuorotyössä työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektii- vinen. Työajan tasoittumisjakso on enintään vuoden, pääsääntöi- sesti kalenterivuoden, pituinen ajanjakso.

Jos säännöllisen työajan sijoittumisen yksityiskohtainen ilmoit- taminen päivä- ja kaksivuorotyötä koskevassa työtuntijärjestel- mässä koko tasoittumisjaksoksi on tasoittumisjakson pituuden tai työn epäsäännöllisyyden vuoksi erittäin vaikeaa, työtuntijärjes- telmä voidaan tältä osin laatia lyhyemmäksi ajaksi.

Työaika on järjestettävä työtuntijärjestelmää laadittaessa niin, että työaikalain tarkoittama viikoittainen vapaa-aika (viikkova- paa), mikäli mahdollista, sijoitetaan sunnuntain yhteyteen. Käy- tössä oleva työaikamuoto tai -järjestelmä huomioon ottaen pi- detään tavoitteena, että työntekijällä on viikon aikana toinenkin vapaapäivä. Jos tämä vapaapäivä määrätään kiinteäksi viikonpäi- väksi, sen tulee mahdollisuuksien mukaan olla lauantai. Muussa tapauksessa vapaapäivä ilmenee työtuntijärjestelmästä.

Arkipyhäviikot ja vapaapäivät

Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika kahdeksan tuntia, lukuun ottamat- ta pääsiäislauantaita sekä juhannus- ja jouluaattoa, jotka ovat va- paapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi.

Uudenvuodenpäivä-, loppiaispäivä-, vapunpäivä-, helatorstai-, itsenäisyyspäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeiset lauan- tait ovat vapaapäiviä töissä, joissa työaika muutoinkin on järjes- tetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin.

19.4.1 Työtuntijärjestelmän muuttaminen ja muutoksesta ilmoittaminen

Voimassa olevan työtuntijärjestelmän muuttamisen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista neuvotellaan työpaikalla työehto- sopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Pysyvästä muutoksesta voimassa olevaan työtuntijärjestelmään ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle kaksi viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa. Tilapäisestä muutoksesta ilmoitetaan, mikäli mahdollista, viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kui- tenkin viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltä- vänä päivänä. Ilmoitusajoista voidaan paikallisesti sopia toisin.‌‌

Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutostarpeen lakattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työtun- tijärjestelmään.

Työtuntijärjestelmän muuttamista koskevat määräykset eivät koske hätätyötä tai siihen rinnastettavaa työtä.

19.5 Työaikamuodon muutokset

Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen määräytyy työaika ja siitä maksettava erillinen lisä siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan.

19.6 Yleisiä määräyksiä työajan järjestämisestä

Ellei työajan järjestämisestä ole sovittu paikallisesti kohdan 19.7 mukaisesti, on työaika järjestettävä seuraavasti:

1. Työvuorokausi

Työvuorokausi alkaa päivätyössä klo 7.00. Työviikko alkaa maa- nantaina. Sunnuntaityövuorokausi samoin kuin viikkovapaakor- vauksen laskemisessa käytettävä vuorokausi määräytyvät työ- vuorokauden mukaan.

2. Päivittäisen työajan sijoitus

Työaika alkaa päivätyössä klo 7.00, ellei työnantaja ole tuotan- non teknisten syiden sitä perustellusti vaatiessa vahvistanut muu- ta työaikaa.

3. Päivittäinen lepoaika ‌

Päivätyössä on tunnin lepoaika, jona aikana työntekijä voi pois- tua työpaikaltaan.

Kaksivuorotyössä lepoaika on puoli tuntia.

Kolmivuorotyössä varataan tilaisuus ateriointiin työn lomassa tähän tarkoitukseen varatussa paikassa.

Työntekijä voi työpaikalla nauttia työn tekemisen kannalta sopi- vimpana aikana kahvia tai virvokkeita.

4. Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen

Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kolmen viikon pituisin ajanjaksoin muuttua.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työntekijä työs- kentelee jatkuvasti myös samassa vuorossa.

5. Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi

Säännöllistä työaikaa keskimääräiseksi järjestettäessä noudate- taan enintään vuoden, kolmivuorotyössä pääsääntöisesti kalente- rivuoden, pituista tasoittumisajanjaksoa.

6. Yötyö

Yötyötä saadaan teettää työaikalain 26 §:n säännöksiä noudat- taen.

19.7 Työajan järjestäminen paikallisesti sopien, sään- nöllisen työajan lisääminen sekä vähentäminen

Työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä on suositeltavaa tar- kastella vähintään vuosittain

• toimivatko käytössä olevat työaikajärjestelyt tuotannon ja palvelutoiminnan järjestämisen sekä työntekijöiden työaikaa koskevien tarpeiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla

• onko työpaikalla tarpeita ja mahdollisuuksia toteuttaa kalen- terivuoden aikana järjestelyjä säännöllisen työajan lisäämi- seksi tai vähentämiseksi.

Paikallisesti voidaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti sopia:

1. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enim- mäispituus

2. yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta työaikapankkiso- pimuksessa

3. työvuorokauden ja työviikon alkaminen

4. päivittäinen lepoaika

5. työtuntijärjestelmän muuttaminen

6. yötyön teettäminen työaikalain 26 §:stä poiketen.

Sopiminen säännöllisen työajan lisäämisestä sekä vähentä- misestä

A. Aloite ja sopimisen perusteet

Aloitteen sopia säännöllisen työajan lisäämisestä tai vähentä- misestä voi tehdä joko työnantaja tai työntekijöiden edustajana pääluottamusmies taikka palvelusvuosilisää koskien yksittäinen työntekijä.

Perusteita tällaiselle sopimiselle voivat muun muassa olla:

• työvoiman lisätarve ja mahdollisuus ohjata työtä yrityksen omille ammattityöntekijöille

• vajaatyöllisyystilanne

• työntekijän oma toive

B. Työajan lisääminen

Työajan lisäämiseksi paikallisesti voidaan työnantajan ja pääluot- tamusmiehen välillä sopia (kehyssopimus) siitä, että työntekijällä on mahdollista työsuhteensa aikana sopia työnantajan edustajan kanssa toisin työajan tasaamisvapaan määrästä enintään 48 tun- nin/6 päivän osalta.

Kehyssopimuksessa on hyvä mainita työnantajan ja työntekijän sopimuksissa määriteltäviksi asioiksi esimerkiksi:

• monestako tasaamisvapaapäivästä sovitaan

• menettelytavat muutostilanteissa

• etukäteen työtuntijärjestelmään merkittyjen tasaamisvapai- den sopiminen työajaksi

• milloin sopimus tehdään ja sopimuksen voimaantulo.

Sopimukset on tehtävä kirjallisesti ja ne voivat koskea kalenteri- vuotta kerrallaan. Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys sopi- miskäytännöistä.

Mikäli kuukausipalkkaisen työntekijän työajan tasaamisvapaan määrästä tai antamisesta on tämän sopimuskohdan mukaisesti toisin sovittu, hänelle maksetaan erillinen kiinteä kuukausikor- vaus kaikilta kalenterikuukausilta. Sitä ei oteta huomioon muiden palkkaerien laskennassa.

Erillisen kiinteän kuukausikorvauksen suuruus lasketaan seuraa- van kaavan mukaan

kuukausipalkka * 0,051 * työajaksi sovitun tasaamisvapaan määrä 100 tuntia (12,5 päivää)

C. Työajan vähentäminen ‌

Työajan vähentämiseksi voidaan

• paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä so- pia (kehyssopimus) siitä, että työntekijällä on mahdollista työsuhteensa aikana sopia työnantajan edustajan kanssa lo- marahan tai sen osan vaihtamisesta vastaavaan palkalliseen vapaaseen. Sopimukset on tehtävä kirjallisesti.

• työnantajan ja työntekijän välillä vuosittain sopia, että työn- tekijän ansaitsema palvelusvuosilisä tai sen osa vaihdetaan vastaavaan vapaaseen – tarkemmat määräykset asiasta on työehtosopimuksen alakohdassa 14.5.3.

19.8 Työaikapankki

19.8.1 Käsite ja tarkoitus

Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla käyt- töönotettuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joissa sovitaan eri osatekijöiden säästämisestä tai lainaamisesta sekä yhdistämisestä toisiinsa pitkäjänteisesti.

Työaikapankin osatekijöiksi sovittujen erien antamista koskevat aika- ja muut rajoitteet syrjäytyvät työaikapankkisopimuksella, ellei paikallisesti sovita toisin.

Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista.

19.8.2 Työaikapankin käyttöönotto

Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti. Työaikapankin käyttöönottosopimuksessa on sovit- tava ainakin

1. keitä sopimus koskee

2. mistä osatekijöistä työaikapankki muodostuu

3. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enim- mäismäärät

4. työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat, joiden puitteissa säännöllinen työaika voi pidemmällä ajanjaksolla vaihdella

5. palkkaperuste, jonka perusteella aikaa ja/tai rahaa säästetään tai lainataan

6. työajan tasoittumisjakson pituus

7. työkyvyttömyyden vaikutuksesta työaikapankkivapaan käyttöön.

Sopimukseen tulee myös kirjata säännöllisen vuorokautisen ja/ tai viikoittaisen työajan järjestämistä koskevat periaatteet sekä työajan järjestämiseen liittyvät ilmoitus- ja menettelytavat.

Työpäivän tai sitä pidemmän vapaan antamisajankohdasta sovi- taan työnantajan ja työntekijän kesken.

19.8.3 Työaikapankin käyttö

Työaikapankin säästämis- ja lainaamisrajat voidaan sopia va- paasti. Sovittaessa yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta, saa keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika kuitenkin olla enin- tään työaikalain mukainen.

19.8.4 Työsuhteen päättyminen

Työaikapankissa olevat saldot tasataan ennen työsuhteen päätty- mistä. Mikäli kuitenkin työsuhteen päättyessä työaikapankissa on säästettyä aika- tai rahasaldoa, ne maksetaan lopputilin yhte-

ydessä paikallisesti sovitulla tavalla. Lainatut aika- ja rahasaldot peritään lopputilissä.‌‌

Jos työntekijän työsopimus on irtisanottu työnantajasta johtuvas- ta syystä ja työntekijä on vapautettu työvelvoitteestaan koko ir- tisanomisajaksi, irtisanomishetkellä olevaa työaikapankkivelkaa ei peritä takaisin lopputilistä ja työaikapankkiin säästetyt saldot maksetaan rahana.

Työaikapankkisopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ellei paikallisesti sovita toisin. Työaikasaldojen tasaaminen ta- pahtuu irtisanomisajan puitteissa. Mikäli aika- tai rahasaldoja ei ole tasattu irtisanomisajan kuluessa, niiden maksaminen ja ta- kaisin periminen suoritetaan kuten työsuhteen päättyessä, ellei paikallisesti sovita toisin.

20 SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTYMINEN JA SUNNUNTAITYÖ

20.1 Vuorokautinen ylityö

Määritelmä

Työaikalain mukaisella vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan säännöllisen vuorokautisen työajan eli 8 tunnin tai paikallisesti sovitun tätä pidemmän säännöllisen vuorokautisen työajan lisäk- si työvuorokauden aikana tehtyä työtä.

Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tun- tia viikossa, vuorokautista ylityötä on se työ, joka ylittää työ- tuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden säännölliseksi vuorokautiseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

Korvaaminen

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan aika- tai suorituspalkan li- säksi ylityölisää, jonka suuruus 2 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

Arkilauantaina sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuoro- kautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta ylityölisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.‌

Kuukausipalkkaisen työntekijän ylityölisän maksamisessa tarvit- tava tuntipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalk- kana oleva kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.

20.2 Viikoittainen ylityö

Määritelmä

Työaikalain mukaisella viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työehtosopimuksen mukaan määräytyvän säännölli- sen viikoittaisen eli 40 tunnin työajan.

Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tun- tia viikossa, viikoittaista ylityötä on se työ, joka ylittää työtunti- järjestelmässä asianomaisen työviikon säännölliseksi viikoittai- seksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

Viikoittaista ylityötä laskettaessa ei oteta huomioon saman työ- viikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä.

Korvaaminen

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan aika- tai suorituspalkan lisäk- si ylityölisä, jonka suuruus 8 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

Kun viikoittaisen ylityön lisää on maksettu 8 tunnilta, korvataan sen jälkeen työviikon muut ylityölisään oikeuttavat tunnit ylityö- lisällä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta riippumatta siitä, onko kysymyksessä viikoittainen vai vuorokautinen ylityö.

Kuukausipalkkaisen työntekijän ylityölisän maksamisessa tarvit- tava tuntipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalk- kana oleva kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.‌‌

20.3 Ylityön enimmäismäärät

Ylityötä tehdään työaikalaissa säädetyin rajoituksin.

Ylityön enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenteri- vuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso. Tarkastelujakso alkaa siitä palkanmaksukaudesta, jolta palkka maksetaan lähinnä ka- lenterivuoden vaihtumisen jälkeen.

20.4 Lisätyö

Lisätyötä on työ, joka ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden tai työviikon säännölliseksi työajaksi vahvis- tetun tuntimäärän, ylittämättä kuitenkaan työaikalain mukaista säännöllistä työaikaa.

20.4.1 Vuorokautisen lisätyön korvaaminen työaikaa tasattaessa (TES-ylityö)

Lisätyönä tehtävä työ, joka täysiaikaisella työntekijällä työajan tasaamisen vuoksi ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden alle 8 tunniksi vahvistetun vuorokautisen työ- tuntimäärän, korvataan kuten vuorokautinen ylityö.

20.4.2 Viikoittaisen lisätyön korvaaminen työaikaa tasattaessa ja arkipyhäviikkoina (TES-ylityö)

Lisätyönä tehtävä työ

a) joka täysiaikaisella työntekijällä työajan tasaamisen vuoksi ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työviikon alle 40 tunniksi vahvistetun viikoittaisen työtuntimäärän tai

b) joka arkipyhäviikkoina ylittää kyseisen työviikon työntun- tijärjestelmän tuntimäärän mukaisen työajan,‌‌

korvataan kuten viikoittainen ylityö.

20.5 Vapaapäivänä tehdyn työn korvaaminen (TES-ylityö)

Vapaapäivänä tehtävä työ korvataan siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu, silloin kun työntekijällä ei ole seuraavien hyväksyttävien syiden takia ollut työviikon työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tun- tia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työtuntijärjestelmän mukaisina vapaapäivinä.

Hyväksyttävinä syinä pidetään:

• työntekijän vuosilomaa,

• työntekijän sairaudesta johtuvaa työkyvyttömyyttä,

• työehtosopimuksen kohdassa 31.3 tarkoitetun lapsen sairau- desta johtuvaa palkallista poissaoloa,

• taloudellisiin tai tuotannollisiin syihin perustuvaa lomautus- ta (ei koske lyhennettyä työviikkoa),

• työehtosopimuksen kohtien 47.1 - 47.3 mukaista ammatillis- ta tai yhteistä koulutusta tai koulutustyöryhmän hyväksymää ay-koulutusta,

• työnantajan määräyksestä tehtyä matkaa tai

• reservin harjoitusta.

20.6 Paikallisesti sovittava ylityölisä (yksi ylityökäsite)

Paikallisesti voidaan sopia kohdista 20.1 ja 20.2 poiketen ylityö- lisän määräytymisestä ja suuruudesta jäljempänä olevista vaihto- ehdoista valiten:

a) Ylityölisä maksetaan 55 %:n suuruisena kaikilta ylityöli- sään oikeuttavilta tunneilta.

b) Ylityölisä maksetaan sadalta ensimmäiseltä ylityölisään oikeuttavalta tunnilta 50 %:n suuruisena ja seuraavilta 100

%:n suuruisena.

c) Ylityölisä maksetaan viideltäkymmeneltä ensimmäiseltä ylityölisään oikeuttavalta tunnilta 35 %:n suuruisena, seu- raavalta sadalta tunnilta 65 %:n suuruisena ja sitä seuraa- vilta tunneilta 100 %:n suuruisena.

d) Ylityölisän suuruus ja mahdollinen tunteihin perustuva porrastus sovitaan paikallisesti edellä mainittuja esimerk- kejä mukaillen.

Ylityölisästä sopiminen

Paikallista sopimusta laadittaessa selvitetään riittävän pitkältä ajanjaksolta työpaikan nykyisen ylityökorvausjärjestelmän taso ja ratkaisun tavoitteet, jotka voivat liittyä mm. monipuolisten työaikajärjestelyiden edistämiseen, kustannusten hallintaan ja ylityön korvaamista koskevien periaatteiden yksinkertaistami- seen.

Jos ylityölisän suuruus perustuu porrastettuun järjestelmään, voi tuntirajojen seuranta-ajanjakso olla enintään vuoden pituinen.

Paikallinen sopimus koskee sekä työaikalain mukaista että tes- ylityötä.

Paikallisella sopimuksella ei ole vaikutusta sunnuntaityökorotuk- seen tai viikkovapaakorvaukseen.

Paikallisen sopimuksen laatiminen, voimassaolo ja irtisanominen ‌

Paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti ja se voidaan solmia olemaan voimassa tois- taiseksi tai määräajan.

Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanominen on toi- mitettava kirjallisesti. Irtisanomisaika on kolme kuukautta, ellei siitä ole sovittu toisin. Jos käytössä on tehtyjen ylityölisään oi- keuttavien tuntien mukaan porrastettu korvaamistapa, sopimus päättyy kuitenkin aikaisintaan sen seurantajakson päättyessä, joka lähinnä seuraa sopimuksen irtisanomisajan päättymistä, el- lei sovita toisin.

Työpaikan keskimääräinen ylityölisä

Mikäli ylityön korvaamisesta ei muuta sovita, lisä maksetaan 55

%:n suuruisena, ellei riittävän pitkältä ajalta laskettu työpaikan keskimääräinen ylityölisäprosentti ole tätä suurempi.

Liittojen muu ohjeistus

Paikallista sopimista tukevaa aineistoa on liittojen kotisivuilla,

ks. xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx.

20.7 Vuorotyölisä ylityöajalta

Vuorotyöntekijälle maksetaan ylityöajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana hän tekee ylityötä. Vuorotyölisä mak- setaan ylityöajalta yksinkertaisena.

Määräystä sovelletaan, jos vuorotyöntekijä tekee vuorokautisena tai viikoittaisena ylityönä työtä, joka muutoin työtuntijärjestel- män mukaan on järjestetty säännölliseksi vuorotyöksi.

20.8 Sunnuntaityö ‌‌

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä maksetaan aika- tai suorituspalkan ja mahdollisten ylityölisien lisäksi sunnuntaityökorotuksena kultakin työtunnilta lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.

Arkipyhiksi keskeytyvissä työaikamuodoissa voi pääluottamus- mies tiistaiksi, keskiviikoksi tai torstaiksi osuvan kirkollisen juh- lapäivän (uudenvuodenpäivä, loppiainen, helatorstai, joulupäivä, tapaninpäivä) osalta kirjallisesti sopia sunnuntaityökorotuksen maksamisesta tai sen suuruudesta. Tämä mahdollistaa säännöl- lisen työajan siirron kustannusneutraalisti työtuntijärjestelmän mukaiselle vapaapäivälle.

Kuukausipalkkaisen työntekijän sunnuntaityölisän maksamises- sa tarvittava tuntipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalkkana oleva kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.

20.9 Pääsiäislauantaina, juhannus- ja jouluaattona tehty työ

Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä työstä maksetaan lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansios- ta. Tämä ei koske jatkuvaa yksi- ja kaksivuorotyötä eikä keskey- tymätöntä kolmivuorotyötä.

Jos työ jo muuten tulee korvatuksi 100 %:n viikkoylityölisällä, ei edellä mainittua lisää kuitenkaan makseta.

Sanottuina päivinä voidaan työtä tehdä työaikalain 33 §:n 1 mo- mentin mukaisin edellytyksin.

20.10 Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen ja sen korvaaminen ‌

Työntekijälle, jota tilapäisesti tarvitaan hänen viikoittaisena va- paa-aikanaan (viikkovapaan aikana) työhön, korvataan viikko- vapaan aikana työhön käytetty aika ennen työntekoa työntekijän kanssa henkilökohtaisesti tehtävän sopimuksen mukaan joko ly- hentämällä hänen säännöllistä työaikaansa viikkovapaan aikana tehtyyn työhön käytetyllä ajalla tai maksamalla siitä rahakorvaus.

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä taikka jatkuvassa kak- si- tai yksivuorotyössä viikkovapaa katsotaan menetetyksi, jos työntekijä on tehnyt työtä työviikon kaikkina päivinä saamatta 35 tai vähintään 24 tunnin yhdenjaksoista vapaa-aikaa. Tällöin viikkovapaan aikana työhön käytetty aika korvataan edellisessä kappaleessa kerrotuin tavoin.

Viikkovapaan ei katsota toteutuvan aikana, jolloin työntekijä on poissa työstä oman sairautensa tai sairaan lapsen hoidon, työn- antajan määräämän koulutuksen tai työnantajan määräyksestä tehdyn matkan vuoksi.

20.10.1 Viikkovapaakorvauksen laskentaperuste

Viikkovapaakorvausta laskettaessa otetaan huomioon ne työtun- nit, joina työntekijä on ollut työssä sen työvuorokauden tai työ- vuorokausien aikana, jolloin viikkovapaa viimeistään olisi ollut annettava. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä taikka jatku- vassa kaksi- tai yksivuorotyössä otetaan edellä olevasta poiketen huomioon ne työtunnit, joina työntekijä on ollut työssä viimeise- nä työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänä.

20.10.2. Korvaavan vapaan antaminen ‌

Menetetyn viikkovapaan korvaava säännöllisen työajan lyhen- nys on toteutettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä, ellei työnantajan ja työntekijän välillä sovita toisin.

20.10.3 Rahakorvaus

Menetetty viikkovapaa voidaan korvata myös siten, että työn- tekijälle maksetaan aika- tai suorituspalkan sekä mahdollisten ylityö- ja sunnuntaityölisien lisäksi korvaus, joka on 100 % kes- kituntiansiosta.

20.11 Hälytysluontoinen työ

20.11.1 Kutsu hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työ- ajan ulkopuolella

Jos työntekijä kutsutaan hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, kun hän on jo poistunut työpaikaltaan, maksetaan hänelle vähintään yhden tunnin työpalkka sekä ylityö- lisä, jos työ on ylityötä.

Tämän lisäksi maksetaan erityistä hälytysrahaa seuraavasti:

a) Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jäl- keen tai työntekijän vapaapäivänä mutta ennen klo 21:tä, maksetaan kahden tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.

b) Jos mainittu kutsu on annettu klo 21.00:n ja klo 06.00:n vä- lisenä aikana, maksetaan kolmen tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus. Jos työ on samalla ylityötä, maksetaan yli- työlisä tämän kohdan mukaisissa tapauksissa heti 100 %:n suuruisena.

20.11.2 Ilmoitus säännöllisellä työajalla ‌

Jos työntekijälle hänen klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöl- lisellä työajallaan ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikaltaan jo poistuttuaan palata samana työvuorokautena ylityöhön, joka al- kaa klo 21.00:n jälkeen, hänelle maksetaan alakohdassa 20.11.1

a) mainittu ylimääräinen kahden tunnin keskituntiansiota vastaa- va korvaus.

20.12 Varallaolo

Varallaololla tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sopimuksen mukaan velvollinen olemaan työajan ulkopuolella valmiudessa lähtemään kutsuttaessa suorittamaan työtehtäviä. Sopimuksessa on mainittava varallaoloajan pituus. Työn tekeminen voi tapah- tua työpaikalla, komennuspaikalla tai etäyhteyksien välityksellä. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.

Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta varallaolon vapaa-ajan käytölle aiheuttamista rajoituksista.

Varallaoloajalta maksettava korvaus on:

a) 50 % keskituntiansiosta, mikäli työntekijä on velvollinen aloittamaan työn viipymättä, kuitenkin viimeistään 1,5 tun- nin kuluessa kutsusta

b) 35 % keskituntiansiosta, mikäli työntekijä on velvollinen aloittamaan työn viimeistään 3 tunnin kuluessa kutsusta

c) 20 % keskituntiansiosta, mikäli vasteaika on yli 3 tuntia.

Työntekijä ja työnantaja voivat sopia varallaolokorvauksesta toi- sinkin.

Työntekijän työhön kutsumiseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.

21 VUOSILOMA ‌‌

21.1 Vuosiloman pituus ja antaminen

Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan.

21.1.1 Työssäolopäivien veroiset päivät

Vuosilomalain 2 luvun 7 §:ssä säännellään työssäolon veroisena pidettävästä työstä poissaoloajasta vuosiloman pituutta määrättä- essä. Tämän lisäksi työssäolon veroiseksi ajaksi luetaan se työstä vapautusaika, mikä työntekijälle on annettu Teollisuusliitto ry:n liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittohallituksen koko- ukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroi- sena aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, SAK r.y.:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallis- tumiseen tarvitsemastaan ajasta.

Myös työajan tasaamispäivät, työaikapankkivapaat, palvelus- vuosilisävapaa ja lomarahavapaa ovat työssäolopäivien veroisia päiviä.

21.1.2 Vuosiloman järjestäminen kolmivuorotyössä

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmää käytettäessä annetaan työntekijälle, mikäli tuotantotekniset syyt eivät perustellusti muuta vaadi tai paikallisesti sovita toisin, 24 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5.–20.9. välisenä aikana vuosilomaa varten.

Edellä mainitusta kalenteriajanjaksosta jäljelle jääneet lomapäi- vät 24 päivän loman osasta annetaan pääsääntöisesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymis- vuosi päättyy.

Kolmivuorotyössä annetaan se loman osa, joka ylittää 24 lo- mapäivää, sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräyty- misvuosi päättyy tai sitä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.‌

21.2 Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus (koskee 14 työpäivän ansaintasään- nön piirissä olevia)

Työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperus- teena on lomanmääräytymisvuoden keskituntiansio, joka saa- daan siten, että lomanmääräytymisvuonna (1.4.- 31.3.) työssä- olon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä palkan perusosan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

Lomanmääräytymisvuoden keskituntiansion laskentaperusteena olevaan palkkasummaan sisältyvät:

• tehdyn työajan ansiot aika-, urakka- sekä osaurakka- ja palk- kiopalkkatyössä

• vuorotyölisät

• ilta- ja yötyölisät

• työajan tasaamislisät tehdyn työajan osalta

• sunnuntaityölisät

• viikkovapaakorvaukset

• erilaiset olosuhdelisät sekä

• tulospalkkiolisät, jos tulospalkkiolisän laskentaperuste ei jo sisällä vuosilomapalkkaa ja -korvausta.

A. Kertoimet

Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomal- la hänen lomanmääräytymisvuoden keskituntiansionsa lomapäi- vien lukumäärään perustuvalla kertoimella. Kertoimet ovat seu- raavat:

Lomapäivien luku- määrä	Kerroin
2	16,0
3	23,5
4	31,0
5	37,8
6	44,5
7	51,1
8	57,6
9	64,8
10	72,0
11	79,2
12	86,4
13	94,0
14	101,6
15	108,8
16	116,0
17	123,6
18	131,2
19	138,8
20	146,4
21	154,4
22	162,4
23	170,0
24	177,6
25	185,2
26	192,8
27	200,0

28	207,2
29	214,8
30	222,4

Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan ker- rointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.‌‌

B. Osa-aikatyö

Jos lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokauti- nen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosiloma- palkka ja lomakorvaus kertomalla keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllis- ten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

21.3 Kuukausipalkkaisen vuosilomapalkka ja loma- korvaus

Kuukausipalkkainen työntekijä saa ansaitsemaltaan vuosiloma- ajalta palkkansa tai mahdollisen lomakorvauksen vuosilomalain mukaisesti.

Säännönmukaisesti vuorotyössä olevalle työntekijälle maksetaan loma-ajalta työtuntijärjestelmän mukaiset vuorotyölisät työpai- kan käytännön mukaisesti. Lisät maksetaan joko ennen loman alkamista tai säännönmukaisina palkanmaksupäivinä.

21.4 Vuosilomapalkan maksaminen

Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista. Tunti- palkkaiselle työntekijälle saadaan enintään kuuden päivän pitui- selta lomajaksolta lomapalkka maksaa säännönmukaisena pal- kanmaksupäivänä.

Vuosilomapalkan maksamisesta voidaan paikallisesti sopia niin, että lomapalkka maksetaan säännönmukaisina palkanmaksupäi- vinä vuosiloman aikana. Paikallisen sopimuksen tulee koskea

kaikkia työntekijöitä. Lomapalkka tulee tällöin kuitenkin olla ko- konaisuudessaan maksettuna viimeistään siinä palkanmaksussa, jossa maksetaan vuosiloman jälkeisen ensimmäisen työpäivän palkka.‌

21.5 Lomaraha

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hä- nen vuosilomapalkastaan.

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksettavan lomarahan mää- rä saadaan, kun henkilökohtaisena aikapalkkana olevan kuukau- sipalkan ja loma-ajan vuorotyölisien summa jaetaan luvulla 50 ja osamäärä kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.

Työnantaja ja työntekijä voivat kirjallisesti sopia lomarahan tai sen osan vaihtamisesta vastaavaan palkalliseen vapaaseen, jos vaihtamisen mahdollisuudesta on tehty kirjallisesti paikallinen (kehys)sopimus työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä.

Kehyssopimuksessa on hyvä mainita työnantajan ja työntekijän sopimuksissa määriteltäviksi asioiksi esimerkiksi:

• lomarahavapaan ajalta maksettavan palkan maksuajankohta

• työkyvyttömyyden vaikutus lomarahavapaan käyttöön

• sovitun lomarahavapaan ajankohdan mahdollinen muutta- minen

21.5.1 Lomarahan maksaminen vuosilomapalkan yhteydessä

Xxxxxxxx maksetaan seuraavasti, ellei paikallisesti kirjallisesti sovita maksamisen ajankohdasta toisin:

Puolet lomarahasta maksetaan ennen vuosiloman alkamista. Puo- let maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä makse-

Document Metadata

Table of Contents

TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata