Sisällysluettelo

SUOMEN RIISTAKESKUSTA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 2022-2024

Aika	10.02.2022
Paikka	Teams-neuvottelu
Läsnä	Xxxxx Xxx, Palta ry	Xxxxxx Xxxxx, Meto ry
	Xxxxx Xxxxxx, Palta ry	Xxxxx Xxxxxxx, YTN ry
	Xxxxx Xxxxx, Suomen riistakeskus	Xxxxx Xxxxx, Jyty ry
	Xxxx Xxxxx, Suomen riistakeskus	Xxxx Xxxxxxx, plm
		Xxxxx Xxxxxxx, plm
		Xxxxx Xxxxxxxxx, plm

1. Sopimuskausi ja voimassaolo

Tämän neuvottelutuloksen mukainen työehtosopimus tulee voimaan, kun liittojen hallinnot ovat sen hyväksyneet. Uuden työehtosopimuksen voi- maantuloon asti noudatetaan aiemman sopimuksen määräyksiä.

Uusi sopimuskausi alkaa 1.2.2022 ja päättyy 31.1.2024. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 16.12.2022 mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 31.1.2023.

Sopimus jatkuu 31.1.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sopimusta irti- sanota kirjallisesti viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.

2. Palkantarkastukset

Vuosi 2022

Palkkoja korotetaan 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta 1,9 %:n suuruisella korotuksella. Korotuksesta 1,4 % suoritetaan yleiskorotuksena ja 0,5 % yrityskohtaisena eränä.

Taulukoita korotetaan 1.5.2022 lukien 1,4 %.

Vuosi 2023

Vuoden 2023 palkantarkastusten ajankohta, suuruus ja rakenne sovitaan työehtosopimusosapuolten välisissä neuvotteluissa joulukuun 16. päivä 2022 mennessä. Mikäli vuoden 2023 palkantarkastuksen ajankohdasta, suuruudesta ja rakenteesta ei päästä yksimielisyyteen 16.12.2022 men- nessä, voivat työehtosopimusosapuolet irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 31.1.2023. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitettava kir- jallisesti viimeistään 31.12.2022.

Yrityskohtaisen erän jako vuonna 2022

Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, oikaista mahdollisia vinoumia ja tukea työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista. Toimihenkilöiden osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.

Yrityskohtaisen erän suuruus lasketaan työehtosopimuksen piirissä ole- vien toimihenkilöiden helmikuun 2022 kuukausipalkoista luontoisetui- neen. Työnantaja ilmoittaa pääluottamusmiehille jaettavissa olevan erän kokonaiseuromäärän.

Yrityskohtaisen erän jakoperiaatteista neuvotellaan palkkasalaisuus huo- mioon ottaen pääluottamusmiesten kanssa yhteisymmärrykseen pyrkien 1.4.2022 mennessä. Mikäli jakoperiaatteista ei päästä paikallisesti sopi- mukseen, jaetaan erästä 0,1 % yleiskorotuksena kaikille sopimuksen so- veltamispiiriin kuuluville toimihenkilöille ja työnantaja päättää 0,4 %:n erän kohdentamisesta.

3. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvaukset

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 1.5.2022 lukien 1,9 %:lla.

4. Työehtosopimukseen ja sen liitteenä oleviin sopimuksiin tehtävät teksti- muutokset

Työehtosopimuksen puhtaaksikirjoitusvaiheessa tarkastetaan numeroin- nin oikeellisuus ja loogisuus ottaen huomioon sopimukseen tehtävät muu- tokset.

3 § 6. kohta uusi teksti toimihenkilön irtisanoutumista käsittelevään koh- taan

Toimihenkilön sanoessa työsopimuksen irti on irtisanomis- aika, jollei toisin ole sovittu:

30 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista uusi mo- mentti lisäyksenä nykyisen tekstin jälkeen

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyönseisaukseen ryhtymistä siitä suositellaan ilmoitettavan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantajaliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työnseisauksen syyt, alkamishetki ja laa- juus.

Uusi 31 § Selviytymislauseke uusi teksti

Mikäli Suomen riistakeskus sopimuskauden aikana kohtaa poikkeuksellisen taloudellisen vaikeuden, voivat sopijaosa- puolet arvioida uudelleen tehdyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja so- pia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen toimin- taedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskau- della.

Suomen riistakeskuksen kohdatessa poikkeuksellisen talou- dellisen vaikeuden voidaan myös paikallisesti työnanta- jan ja pääluottamusmiesten välillä sopia poikkeuksia työeh- tosopimuksen sisältöön. Työnantajan ja pääluottamusmies- ten välille syntynyt sopimus tilanteen vaatimista muutoksista sopimusratkaisun sisältöön on lähetettävä työehtosopimuk- sen osapuolille. Työehtosopimusosapuolilla on oikeus joko hyväksyä paikallisten osapuolten välinen sopimus, tai mää- räajassa kieltää sen voimaantulo. Sopimus tulee voimaan, kun kaikki työehtosopimusosapuolet ovat sen hyväksyneet, tai kun kaksi viikkoa on kulunut siitä ajankohdasta, kun sopi- mus on lähetetty työehtosopimusosapuolille, eikä yksikään työehtosopimusosapuolista ole ilmoittanut kieltävänsä sen voimaantuloa.

Vanha 31 § Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen muutetaan nume- rointi muotoon 32 §

Matkustussääntö 2 § kohta 1.: lisäyksenä nykyisen tekstin jälkeen

Muilta osin korvaukset suoritetaan Verohallinnon ohjeiden ja päätösten mukaisesti.

Matkustussääntö 2 § kohta 5.: poistetaan kokonaisuudessaan

Matkustussääntö 5 § kohta 2.: kokonaan uusi teksti entisen tilalle

Kun työmatka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuo- rokauden ajan ja työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden vähintään kahdella tunnilla, se oikeuttaa uuteen osapäivärahaan, ja yli kuudella tunnilla, se oikeuttaa uuteen kokopäivärahaan.

Matkustussääntö 7 § kohta 1.: kokonaan uusi teksti entisen tilalle

Jos toimihenkilö jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, maksetaan osa- päiväraha tältä osin 50 % alennettuna. Vastaavasti alenne- taan kokopäivärahaa, jos toimihenkilö on saanut 2 ilmaista ruokaa matkavuorokauden aikana. Maksamisen edellytyk- set määräytyvät Verohallinnon vahvistamien perusteiden mukaisesti.

5. Työryhmät ja muut asiat

5.1 Selkeytystyöryhmä

Työehtosopimusosapuolet asettavat työryhmän tarkastelemaan ja uudis- tamaan työehtosopimuksen kieliasua ja lakiviittauksia siten, että sopimuk- sen tosiasiallinen sisältö tai tulkinnat eivät muutu. Työryhmä kiinnittää eri- tyistä huomiota mahdollisuuteen modernisoida työehtosopimuksen termi- nologiaa muuttamalla vanhahtavat sanat ”toimistotyö” ja ”toimistotyöaika” ajantasaisempaan muotoon, esimerkiksi muotoon ”säännöllinen työaika”. Työryhmän tavoitteena on saattaa työ valmiiksi työehtosopimuskauden aikana ennen seuraavia työehtosopimusneuvotteluita. Työryhmän muo- dostavat liittojen neuvottelijat.

5.2 Perhevapaauudistustyöryhmä

Osapuolet perustavat työryhmän, joka tarkastelee perhevapaauudistuk- sesta johtuvia mahdollisia muutostarpeita työehtosopimusmääräyksiin vuoden 2022 loppuun mennessä. Muutetaan voimassa olevan työehtoso- pimuksen perhevapaata koskevat käsitteet uusia lakeja vastaaviksi uu- sien lakien voimaantulosta 1.8.2022 alkaen. Muutos toteutetaan kustan- nusneutraalisti ja siten, että sopimuksen tulkinnat eivät muutu. Työryh- män muodostavat liittojen neuvottelijat.

5.3 Paikallisesta sopimisesta

Sopimusosapuolet pitävät tärkeänä paikallisen sopimisen mahdollisuuk- sien kehittämistä. Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamuk- seen perustuvaa vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä.

5.4 Vuosilomatyöryhmä

Työehtosopimusosapuolet asettavat työryhmän uudistamaan työehtoso- pimuksen vuosilomamääräyksiä siten, että Suomen riistakeskuksessa voitaisiin siirtyä 5-päiväiseen laskentaan vuosiloman antamisessa. Muu- tos toteutetaan kustannusneutraalisti siten, että vuosilomapäivien määrää tai vuosilomakustannuksia ei kasvateta nykyisestä. Työryhmän lähtökoh- tana käytetään aikaisemman työryhmätyöskentelyn tuloksena syntynyttä mallia. Työryhmän tavoitteena on saada työnsä valmiiksi 31.10.2022 mennessä, jotta uusi vuosilomalaskenta voidaan ottaa käyttöön 1.4.2023 alkaen.

Helsingissä, 10.02.2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

METO – METSÄALAN ASIANTUNTIJAT RY

AMMATTILIITTO JYTY RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

1 § Sopimuksen soveltamisala ‌

1. Sopimus sitoo sopijaosapuolina Palvelualojen työnantajat PALTA ry:tä ja sen jäsenenä olevaa Suomen riistakeskusta sekä Ammattiliitto Jyty ry:tä, METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:tä ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:tä jäsenyhdistyksineen.

Sopimuksen määräyksiä sovelletaan Suomen riistakeskuksen sekä edellä mainittujen toimihenkilöyhdistyksien tai näiden jäseninä olevien jäljempänä määritellyissä tehtävissä toimivien toimihenkilöiden työ- suhteisiin.

2. Sopimus ei koske

a) johtoon kuuluvia toimihenkilöitä.

Johtoon luetaan tässä yhteydessä johtaja, apulaisjohtaja ja julkis- ten hallintotehtävien päällikkö

b) työaikamääräysten osalta johtavassa asemassa olevat paikalli- sesti todetut toimihenkilöt, joihin ei sovelleta työaikamääräyksiä.

c) palkkausjärjestelmän osalta henkilöitä, jotka paikallisesti on sovittu jätettäväksi järjestelmän ulkopuolelle.

2 § Järjestäytymisoikeus ‌

1. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

2. Jos toimihenkilö katsoo tulleensa erotetuksi tai toimessaan syrjityksi alan ammatillisissa järjestöissä toimimisen vuoksi, asia on selvitettävä sopijapuolten välisessä neuvottelussa ennen kuin asia viedään tuo- mioistuimen käsiteltäväksi.

3 § Työsuhteen alkaminen ja päättyminen ‌

1. Työnantajalla on oikeus suunnitella ja järjestää työt, johtaa ja valvoa työn suorittamista sekä ottaa ja erottaa toimihenkilöt.

2. Toimihenkilön tulee työssään valvoa ja edistää työnantajan etua sekä noudattaa työnantajan edun edellyttämää vaiteliaisuutta työnantajan toimintaa kohtaan.

3. Työnantajan tulee avoimesti neuvotella toimihenkilön kanssa tämän hoidettavana olevista asioista sekä myötämielisesti tukea toimihenki- löä hänen tehtävissään.

4. Toimihenkilön kanssa voidaan sopia työsopimuslain mukaan määräy- tyvästä koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin työsuhde päät- tyy sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta teh- tiin. Työsopimuksella voidaan sopia myös lyhyemmästä koeajasta.

5. Työsopimus tehdään kirjallisena.

6. Työnantaja noudattaa seuraavia irtisanomisaikoja, jollei toisin ole sovittu:

− 14 päivää, jos työsuhde on kestänyt enintään vuoden

− 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta

− 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta

− 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta,

− 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta

Toimihenkilön sanoessa työsopimuksen irti on irtisanomisaika, jollei toisin ole sovittu:

− 14 päivää, jos työsuhde on kestänyt alle 5 vuotta,

− yksi kuukausi, jos työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta.

7. Työsopimus voidaan puolin ja toisin kirjallisesti irtisanoa ja purkaa laissa säädetyin edellytyksin.

8. Korvaus irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä määräytyy työso- pimuslain 6 luvun 4 §:n mukaan.

9. Irtisanominen on toimitettava kirjallisesti.

10. Jos toimihenkilöllä työsuhteen päättyessä on kulumassa olevalta lo- manmääräytymisvuodelta pitämätöntä vuosilomaa, voidaan tämä loma sisällyttää irtisanomisaikaan, mikäli molemmat osapuolet ovat siitä yhtä mieltä.

4 § Työaika ‌

4.1 § Yleiset määräykset ‌

1. Pääsääntöisesti noudatetaan viisipäiväistä työviikkoa siten, että toimi- henkilöllä sunnuntai ja pääsääntöisesti lauantai ovat vapaapäiviä, mi- käli se töiden järjestämisen kannalta on mahdollista. Vapaapäiviksi merkittäviä lauantaipäiviä ovat aina uudenvuoden viikon, loppiaisvii- kon, pääsiäisviikon, vappuviikon, itsenäisyyspäiväviikon ja joulun jäl- keisen viikon lauantait.

2. Vapaapäiviä, jotka lyhentävät arkipyhäviikon säännöllistä työaikaa ovat seuraavat arkipyhät ja niitä seuraavat lauantait: pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto, uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja ta- paninpäivä.

3. Asunnon ja työpaikan välisiä matkoja ei lueta kuuluvaksi työaikaan.

4. Laskennallisen säännöllisen päivittäisen työajan (enintään 7,5 tuntia) ylittävä matka-aika ei ole työaikaa, mutta korvataan / hyvitetään kuten säännöllinen työaika.

5. Työajan tasoitusjakson pituus on kuusi kuukautta. Työaikalain 18 §:n mukaisen työajan enimmäismäärän tasoittumisjaksona voidaan käyt- tää 6 kuukautta.

6. Työviikko alkaa maanantaina klo 00.00 ja työvuorokausi klo 00.00 ellei muuta ole sovittu.

7. Työkyvyn edistäminen ja toiminnan kehittäminen

Työnantaja voi osoittaa Suomen riistakeskuksen henkilökunnalle toi- minnan kannalta tarpeellista työkykyä tai riistakeskuksen toimintaedel- lytyksiä edistävää toimintaa, yhteensä enintään 24 tuntia kalenterivuo- dessa. Toiminnan tavoitteena on parantaa ja ylläpitää työn tehokasta suorittamista ja työssäjaksamista. Tarkemmasta toteutustavasta pää- tetään paikallisesti.

Toiminta järjestetään vuosittaisen työajan lisäksi ja se voidaan toteut- taa myös kokonaisena päivänä. Toimintaa ei voida sijoittaa arkipyhä- päiville eikä pyhäpäiville.

4.2 § Toimistotyö ‌

1. Toimistotyötä suorittavilla toimihenkilöillä tarkoitetaan henkilöitä, joi- den pääasialliset työtehtävät ovat henkilöstö- ja taloushallinnon sekä toimistonhoidon tehtäviä, tai muita toimistopalvelu-, varastonhoito- ja kiinteistönhoitotehtäviä.

2. Toimistotyöaika on 6 - 8 tuntia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia keskimäärin viikossa. Työajan tulee tasoittua edellä sanottuun viikko- työaikaan tasoitusjakson aikana.

3. Toimistotyössä voidaan paikallisesti sopia otettavaksi käyttöön työai- kalain mukainen liukuva työaika.

5 § Lepoajat (toimistotyö)‌

1. Toimihenkilölle annetaan sunnuntain ajaksi vähintään 38 tunnin viik- kolepo. Xxxxxxx toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikko- leponsa aikana, voidaan viikkolepo siirtää annettavaksi yhden kuukau- den kuluessa.

2. Viikkolevon järjestämistavasta riippumatta viikkolepo voidaan antaa myös viikkojen vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.

3. Päivittäinen tunnin lepoaika voidaan tarvittaessa lyhentää 30 minuu- tiksi.

4. Jos toimihenkilöllä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus poistua työpaikalta, lepoaikaa ei lasketa työajaksi.

5. Paikallisesti voidaan sopia, että em. tauko voidaan lukea työaikaan, jos se tehtävien hoidon kannalta on tarpeellista.

6 § Lisätyö (toimistotyö)‌

1. Säännöllisen vuorokautisen työajan ja 8 tunnin välinen erotus sekä säännöllisen viikoittaisen työajan ja 40 tunnin välinen erotus (ns. lisä- työ) korvataan antamalla toimihenkilölle vastaava määrä vapaa-aikaa.

2. Vapaa-aika annetaan tasoitusjakson aikana, jollei toisin sovita. Jos va- paa-aikaa ei voida järjestää, toimihenkilölle maksetaan tehdyiltä työ- tunneilta viimeistään tasoitusjaksoa seuraavan kuukauden aikana henkilökohtaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.

3. Jos lisätyö tehdään viikolla, johon sisältyy 4 §:ssä lueteltuja päiviä, vii- koittaisen lisätyön kynnys lisätyön määrää laskettaessa alenee vas- taavasti työpäivien lukumäärän mukaisesti.

7 § Säännöllisen työajan ylittäminen (toimistotyö)‌

1. Ylityön tekeminen edellyttää molempien osapuolten kulloinkin erik- seen antamaa suostumusta.

2. Työnantajan ja toimihenkilön sopiessa voidaan ylityö korvata anta- malla ylityönä tehtyjä tunteja vastaava määrä korotettuna vapaana. Vapaa on annettava ja pidettävä viimeistään seuraavan tasoitusjak- son aikana.

3. Vuorokautisen työajan ylittäessä 8 tuntia, maksetaan kahdelta ensim- mäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka.

4. Viikoittaisen työajan ylittäessä 40 tuntia suoritetaan kahdeksalta en- simmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla koro- tettu tuntipalkka.

5. Säännöllisen työajan ollessa 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa tun- tipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 156. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.

8 § Sunnuntaityökorvaus (toimistotyö)‌

1. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvauksena 100 %:lla korotettu palkka.

2. Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello 18.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.

3. Jos sunnuntaityö on ylityötä, siitä on lisäksi suoritettava 10 §:n mukai- nen korvaus, joka lasketaan toimihenkilön korottamattomasta pal- kasta.

9 § Ilta- ja yötyökorvaus (toimistotyö)‌

1. Työstä, jota tehdään kello 18.00 – 22.00 välisenä aikana, toimihenki- lölle maksetaan kultakin tehdyltä tunnilta erillinen 15 %:n suuruinen iltatyölisä, joka lasketaan yksinkertaisesta tuntipalkasta.

2. Työstä, jota tehdään kello 22.00 – 06.00 välisenä aikana, toimihenki- lölle maksetaan kultakin tehdyltä tunnilta erillinen 30 %:n suuruinen yötyölisä, joka lasketaan yksinkertaisesta tuntipalkasta.

10 § Työaika muut toimihenkilöt (vapaamuotoinen työaika)‌

1. Muihin tämän sopimuksen piiriin kuuluviin toimihenkilöihin noudate- taan vapaamuotoista työaikaa, jonka pituus voi päivittäin ja viikoittain vaihdella. Ohjeellisena viikkotyöaikana pidetään 37,5 tuntia viikossa. Myöskään päivittäistä työn alkamista tai päättymistä ei määritellä. Toi- mihenkilö seuraa itse työaikaansa ja huolehtii siitä, että se tasoitusjak- son aikana tasoittuu ohjeellisen työajan puitteisiin. Erillistä työaikalain tarkoittamaa työaikakirjanpitoa ei pidetä. Työpäivän aikana toimihen- kilö voi hoitaa myös omia asioitaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Omien asioiden hoitamiseen kuluva aika ei ole työaikaa.

2. Mikäli työnantaja ja toimihenkilö yhteisesti toteavat, että toimihenkilön ohjeellinen viikkotyöaika ylittyy toistuvasti, eikä työajan tasoittaminen ole mahdollista, sopivat he korvauksesta tapauskohtaisesti.

3. Jos toimihenkilö esimiehen aloitteesta omalla suostumuksellaan tekee työtä sopimuksen mukaisena tai vahvistettuna vapaapäivänä, makse- taan siitä arkipäivänä 50 % korotettu palkka ja sunnuntaina tai muuna pyhäpäivänä 150 % korotettu palkka.

11 § Palkka ja palkanmaksu ‌

1. Toimihenkilön palkka määräytyy palkkausjärjestelmän perusteella kuukausipalkkana, jollei työsopimuksin toisin sovita muusta palkan määräytymisjaksosta. Muusta määräytymisjaksosta voidaan työsopi- muksin sopia, jos työsuhteen lyhyt kesto, työn urakkaluonne, tavan- omaisesta poikkeava työaikajärjestely tai muu vastaava perusteltu syy sitä edellyttää.

2. Koululaisten ja muiden vastaavien nuorten työntekijöiden palkka on vähintään 70 % alimman palkkaryhmän palkasta. Opintoihin liittyvää pakollista harjoittelua suorittavien harjoittelijoiden palkka on vähintään 75 % alimman palkkaryhmän palkasta.

3. Xxxx aikaisempaa työkokemusta vailla olevien oppisopimussuhteisten työntekijöiden palkka on ensimmäisen vuoden aikana vähintään 80 % alimman palkkaryhmän palkasta ja toisen vuoden aikana vähintään 90

% alimman palkkaryhmän palkasta. Työsuhteen kestäessä aloitettu oppisopimuskoulutus rinnastetaan palkkauksen osalta työntekijän omaan tehtävään.

4. Toimihenkilön palkka maksetaan viimeistään kunkin palkanmaksu- kuukauden 15. päivänä, ellei siitä paikallisesti sovita. Mikäli palkan- maksupäivä sattuu lauantaiksi tai sunnuntaiksi, palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä.

5. Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan tavanomaisena palkan- maksupäivänä.

6. Näyttelyiden ja vastaavien tilaisuuksien ajalta suoritettavista korvauk- sista sovitaan paikallisesti erikseen.

7. Päiväpalkkajakaja on 21,5 ja tuntipalkkajakaja toimistotyössä 156 ja vapaamuotoisessa työajassa 158.

8. Erikseen sovittavaa palkan lisäksi maksettavaa sijaisuuskorvausta maksetaan toimihenkilölle, jonka työnantaja on määrännyt kahta viik- koa kauemmin hoitamaan oman toimensa ohella toisen toimihenkilön tehtäviä, maksetaan sijaiselle erikseen sovittu korotus hänen henkilö- kohtaisesta palkastaan. Korvaus maksetaan koko sijaisuusajalta. Kor- vaukset ja muut työehtoihin liittyvät asiat tulee sopia ennen sijaisuu- den alkamista.

12 § Palkkausjärjestelmä ‌

1. Uusi palkkausjärjestelmä on sovittu paikallisesti 31.5.2014. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto ei johda samasta työstä maksetta- van palkan laskemiseen.

Vaativuuden mukaiset peruspalkat

Palkkataulukot 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien:

1.	2 013	euroa
2.	2 309	euroa
3.	2 650	euroa
4.	3 042	euroa
5.	3 492	euroa
S	4 837	euroa

Palkkausjärjestelmä perustuu tehtävän vaativuuteen ja rooleihin pe- rustuvaan palkanosaan (peruspalkka) ja henkilökohtaiseen suoriutu- miseen perustuvaan palkanosaan (henkilökohtainen palkka). Lisäksi toimihenkilölle voidaan maksaa tämän pykälän 3 kohdan mukaista tu- lospalkkaa ja kokemuslisää. Palkkausjärjestelmän käyttöönotto ei laske toimihenkilön euromääräistä palkkaa, ellei hänen tehtävänsä sa- manaikaisesti muutu.

2. Tehtäväkohtainen palkka määräytyy tehtävän vaativuustason/roolien mukaisesti. Tehtävän muuttuessa sen arviointi uudistetaan. Uutta palkkaa maksetaan muutosta seuraavan kuukauden alusta lukien.

3. Henkilökohtaisen suoriutumiseen perustuvan palkanosuuden perus- teet sovitaan ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvasta pal- kanosasta päätetään johtoryhmässä toimihenkilön ja hänen esimie- hensä vuotuisen kehityskeskustelun pohjalta.

4. Toimihenkilölle tai toimihenkilöiden ryhmälle voidaan suorittaa riista- keskuksen, toimintayksikkönsä tai oman hyvän tuloksen perusteella tulospalkkioita. Maksamisen perusteet tulee käsitellä etukäteen nou- dattaen yhteistoimintalain periaatteita. Maksamisen edellytykset tar- kistetaan vuosittain esim. tilinpäätösmenettelyn yhteydessä. Vaihtoeh- toisesti maksamisen edellytykset voidaan todeta jo ennen tilikauden päättymistä.

5. Kokemuslisä määräytyy työsuhteen keston perusteella peruspalkasta seuraavasti

−	5 vuotta,	kerroin 1.04
−	10 vuotta,	kerroin 1.07
−	15 vuotta,	kerroin 1.10.

Pöytäkirjamerkintä:

Kokemuslisällä tarkoitetaan ko. vuosien jälkeen vähimmäis- palkan määrää. Kokemuslisäprosentti lasketaan kunakin tar- kasteluajankohtana (5, 10 ja 15 vuotta) sen hetkisestä tehtä- väkohtaisesta peruspalkasta.

13 § Matkakustannukset ja päivärahat ‌

1. Toimihenkilölle suoritetaan korvausta työtehtävien hoitoon kuuluvien matkojen aiheuttamista kustannuksista tämän sopimuksen liitteenä olevan matkustussäännön mukaan.

2. Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen suuruuden osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa verohallinnon päätöstä vero- vapaista matkakustannusten korvauksista.

14 § Sairausajan palkka ‌

1. Toimihenkilölle, joka sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyt- tömyyden takia on poissa työstä, maksetaan palkkaus työnteon kes- keytyksen ajalta seuraavasti:

Jos työsuhde on kestänyt ennen työkyvyttömyyden alkua yli kuukau- den mutta alle viisi vuotta, toimihenkilöllä on oikeus saada palkkansa kahden kuukauden (60 kalenteripäivän) ajalta.

Jos työsuhde on kestänyt ennen työkyvyttömyyden alkua vähintään viisi vuotta, toimihenkilöllä on oikeus saada palkkansa kolmelta kuu- kaudelta (90 kalenteripäivän).

Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman takia useammin kuin ker- ran poissa työstä, hänellä on kalenterivuoden aikana oikeus 1 koh- dassa tarkoitettuun palkkaan yhteensä enintään siinä mainitulta ajalta.

Mikäli sairasloma jatkuu vuodenvaihteen yli, oikeus sairasajan palk- kaan tämän sairauden osalta on enintään 60 / 90 kalenteripäivää.

Oikeus uuteen sairasajan palkkaan alkaa sen jälkeen, kun toimihen- kilö tervehdyttyään ja töihin palattuaan on sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden takia poissa työstä. Jos työntekijä sai- rastuu samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisesta, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairasajan palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairaslomajakso.

Kuitenkin jokaisessa uudessa sairauspoissaolotapauksessa toimihen- kilöllä on oikeus palkkaan 14 kalenteripäivältä.

Mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta, on toimihenki- löllä työsuhteen kestosta riippumatta oikeus saada palkka kolmelta kuukaudelta.

Jos työkyvyttömyyteen on syynä toimihenkilöä hänen tehtäviensä joh- dosta kohdannut väkivalta, toimihenkilöllä on oikeus saada palkkansa kuudelta kuukaudelta.

2. Toimihenkilö, joka sairauden tai tapaturman takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen ilmoittamaan siitä viipymättä työnantajalle, sa- moin myös siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. Työkyvyttömyy- destään toimihenkilö on velvollinen toimittamaan työnantajalle lääkä- rintodistuksen vaadittaessa sekä aina, kun työkyvyttömyys jatkuu yli kolme päivää.

3. Toimihenkilöllä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on itse tarkoituksellisesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman tai estänyt parantumisen tai hänen törkeä huolimattomuutensa on olennaisesti myötävaikuttanut sairauden, vian tai vamman syntymiseen tai paran- tumisen estymiseen.

4. Osasairaspäiväraha

Kyse on vapaaehtoisesta järjestelystä työntekijän ja työnantajan vä- lillä. Paluuta osa-aikaisesti työhön voi esittää työntekijä, työterveys- huolto tai työnantaja. Työhön paluun on tapahduttava terveyttä tai toi- pumista vaarantamatta.

5. Oikeus työnantajan järjestämään työterveyshuoltoon on myös lo- mautetuille toimihenkilöillä.

15 § Erityisäitiys- äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa ‌

1. Toimihenkilön oikeus erityisäitiys, äitiys-, isyys ja vanhempainvapaa- seen määräytyy sairasvakuutuslain ja työsopimuslain mukaan.

2. Äitiysvapaan ajalta maksetaan palkka kolmelta kuukaudelta. Palkan- maksun edellytyksenä on, että toimihenkilön työsuhde on jatkunut vä- hintään kuusi kuukautta ennen laskettua synnytyksen aikaa.

15 § tulee uudessa alla olevassa muodossaan voimaan 1.8.2022 siten, että sitä sovelletaan tilanteissa, joissa lapsen syntymän laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen.

15 § Erityisraskaus- raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa

1. Toimihenkilön oikeus erityisraskaus, raskaus- ja vanhempainvapaa- seen sekä hoitovapaaseen määräytyy sairasvakuutuslain ja työsopi- muslain mukaan.

2. Synnyttävälle vanhemmalle maksetaan palkka kolmelta kuukaudelta raskausvapaan ja vanhempainvapaan ajalta yhdenjaksoisesti ras- kausvapaan alusta lukien. Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimi- henkilön työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen las- kettua synnytyksen aikaa.

16 § Sairausvakuutuslain etuudet ja ansionmenetyskorvaukset ‌

1. Toimihenkilön oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja äitiys- rahaan siirtyy sairaus- ja äitiysvapaan ajalta työnantajalle siltä osin kuin päivä- ja äitiysrahan määrä ei ylitä hänen samalta ajalta saa- maansa palkkauksen määrää.

2. Jos päivä- tai äitiysrahaa ei toimihenkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sai- rausvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vä- hentää osa, mikä toimihenkilölle laiminlyönnin vuoksi on jäänyt mak- samatta.

3. Jos toimihenkilö saa saman työkyvyttömyyden perusteella korvausta ansionmenetyksestä tapaturmalain, työntekijäin eläkelain tai työnan- tajan kustantaman liikennevakuutuksen nojalla, vähennetään korvaus samalta ajalta maksettavasta sairausajan palkasta.

16 § tulee uudessa alla olevassa muodossaan voimaan 1.8.2022 siten, että sitä sovelletaan tilanteissa, joissa lapsen syntymän laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen.

16 § Sairausvakuutuslain etuudet ja ansionmenetyskorvaukset

1. Toimihenkilön oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- raskaus- ja vanhempainrahaan siirtyy sairaus-, raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta työnantajalle siltä osin kuin päivä-, raskaus- ja vanhempainra- han määrä ei ylitä hänen samalta ajalta saamaansa palkkauksen mää- rää.

2. Jos päivä-, raskaus- tai vanhempainrahaa ei toimihenkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mi- hin hänellä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, työnanta- jalla on oikeus vähentää osa, mikä toimihenkilölle laiminlyönnin vuoksi on jäänyt maksamatta.

17 § Muut poissaolot ‌

1. Toimihenkilöllä on oikeus palkkaan enintään kolmen kalenteripäivän poissaolon ajalta, kun poissaolo johtuu toimihenkilön alle kymmenvuo- tiaan lapsen tai vammaisen lapsen tai muun hänen kodissaan pysy- västi asuvan alle kymmenvuotiaan lapsen äkillisestä sairastumisesta lapsen tilapäisen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Edel- lytyksenä on, että lapsen molemmat huoltajat ovat ansiotyössä, ja ettei toinen huoltaja samanaikaisesti käytä vastaavaa poissaolo-oikeutta. Sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajaan.

2. Toimihenkilölle myönnetään palkallinen vapaapäivä hänen omana vih- kiäispäivänään, hänen täyttäessä 50 ja 60 vuotta sekä lähiomaisen kuolin- ja hautajaispäivänä, milloin em. päivät sattuvat hänen työpäi- vikseen.

3. Toimihenkilölle, joka on kutsuttu reservin kertausharjoituksiin, maan- puolustuskurssille tai väestönsuojelulain (438/58) 6 §:n 2 momentin nojalla väestönsuojelukoulutukseen, maksetaan henkilökohtainen

palkkaus vähennettynä reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauk- sella.

Jos reservin kertausharjoituksiin kutsutulle toimihenkilölle ei makseta asevelvolliselle suoritettavasta palkkauksesta annetun lain (294/53)

4 §:n nojalla reserviläispalkkaa, ei hänelle makseta myöskään edellä tarkoitettua palkkausta.

4. Opintovapaalain (273/79) nojalla myönnetystä opintovapaasta on voi- massa, mitä siitä on mainitussa laissa säädetty.

5. Toimihenkilölle, joka on poissa työstä osallistuessaan keskusjärjes- tönsä tai tähän sopimukseen osallisen järjestönsä päättävien toimie- linten kokouksiin, jollaisiksi luetaan liittokokous, valtuusto ja hallitus sekä niiden asettamiin toimikuntiin, maksetaan toimihenkilön henkilö- kohtainen palkkaus, kun kokouksissa käsitellään työehtosopimusasi- oita.

6. Toimihenkilön, joka on poissa työstä jostakin edellä mainitusta syystä, mutta on estynyt ilmoittamasta siitä, tulee välittömästi esteen poistut- tua ilmoittaa poissaolon syy työnantajalle.

7. Erinäisiä määräyksiä

Työnantaja korvaa toimihenkilölle lakisääteistä työterveyshuoltoa kos- kevan valtioneuvoston päätöksen (950/94) tarkoittamista ja työter- veyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyistä työsuhteen aikana suoritettavista terveystarkastuksista sekä niihin liittyvistä matkoista ai- heutuvan ansionmenetyksen hänen menettämiään säännöllisiä työ- tunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, jotka on mainittu nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa (998/93).

Toimihenkilölle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoi- tettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitar- kastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Jos tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan. Matka- kustannusten korvaus ja päiväraha maksetaan toimihenkilöiden mat- kustussäännön mukaisesti.

18 § Vuosiloma ‌

1. Toimihenkilön vuosilomaan sovelletaan vuosilomalakia, ellei jäljem- pänä olevista määräyksistä muuta johdu.

2. Toimihenkilö saa varsinaista vuosilomaa:

a) kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta,

b) kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuu- kaudelta, jos hänen työsuhteensa on lomavuoden maaliskuun lop- puun mennessä jatkunut vähintään yhden vuoden.

c) kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänen työsuhteensa on lomavuoden maaliskuun loppuun men- nessä jatkunut vähintään viisitoista vuotta.

3. Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmää- räytymisvuoden aikana vuosilomalain 10.4 §:n 1. lauseen tarkoitta- malla tavalla, niin vuosilomapäivien palkka lasketaan päiväarvolla 0,38 % vuosilomalain 12 §:n mukaisesta lomanmääräytymisvuoden palkasta.

19 § Loman antaminen ja siirto ‌

Sen lisäksi, mitä vuosilomalain 5 luvussa on loman antamisesta säädetty, noudatetaan seuraavaa:

a) Kalenteriviikkoina myönnetyissä lomissa lasketaan lomapäivien luku- määrä arkipäivien mukaisesti. Vajaitten kalenteriviikkojen ja yksittäis- ten lomapäivien osalta sisältyy lomaan kutakin viittä lomapäivää kohti yksi arkilauantai.

b) Milloin osa lomasta annetaan työnantajan vahvistaman lomasuunni- telman mukaisesti varsinaisen lomakauden ulkopuolella, myönnetään loma tältä osin pidennettynä 50 prosentilla.

c) Sairausvakuutuslain mukaan määräytyvään erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaakauteen määrätty vuosiloma tai sen osa siirretään myöhäisempään ajankohtaan.

19 § 1 momentin c) -kohta tulee uudessa alla olevassa muodossaan voi- maan 1.8.2022 siten, että sitä sovelletaan tilanteissa, joissa lapsen syn- tymän laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen.

c) Sairausvakuutuslain mukaan määräytyvään erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainvapaakauteen määrätty vuosiloma tai sen osa siirre- tään myöhäisempään ajankohtaan.

20 § Vuosiloman säästäminen ‌

1. Sen estämättä, mitä loman antamisesta on määrätty, toimihenkilö voi, ellei siihen ole erittäin painavaa estettä, säästää osan vuosittaisista varsinaisista lomapäivistään pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.

2. Sopimalla voidaan säästää joko osittain tai kokonaan varsinaisesta vuosilomasta kahdeksantoista päivää ylittävä osa.

3. Työnantaja ja toimihenkilö laativat yhdessä ennen säästämiseen ryh- tymistä suunnitelman säästämisestä ja säästöloman pitämisestä.

4. Säästövapaa annetaan työnantajan ja toimihenkilön tarkemmin sopi- mina ajankohtina viimeistään viiden vuoden kuluttua sen lomavuoden päättymisestä, jonka varsinaisesta vuosilomasta säästövapaa oli säästetty.

5. Oikeudesta säästövapaan siirtämiseen ja vuosiloma.

6. Palkasta säästövapaan aikana sekä lomakorvauksesta ja sen laske- misesta työsuhteen päättyessä on voimassa, mitä niistä muuten on säädetty tai sovittu. Työsuhteen muuttuessa osa aikaiseksi tai toimi- henkilön joutuessa toistaiseksi lomautetuksi hänellä on oikeus saada korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta sen mukaan kuin vuosi- lomakorvauksesta työsuhteen päättyessä on säädetty tai sovittu.

21 § Lomaraha ‌

1. Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 % hänen loma-ajan palkas- taan. Lomarahaa ei makseta mahdollisen vuosilomapidennyksen osalta.

2. Työsuhteen päättyessä toimihenkilöllä ei ole oikeutta lomarahaan, mi- käli toimihenkilö itse irtisanoutuu tai hän on itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen.

3. Xxxxxxxxx vaihtamisesta vapaaksi voidaan sopia työnantajan ja toi- mihenkilön kesken.

22 § Henkilöstön edustajat ‌

Luottamusmiestoiminnassa noudatetaan osapuolten välillä sovittua luot- tamusmiessopimusta.

23 § Työsuojelu ja terveydenhuolto ‌

1. Työsuojelun puitteiden luomiseksi työpaikalla noudatetaan määräyk- siä työsuojelun valvonnasta. Työsuojelun yhteistoiminnan järjestämi- sestä Suomen riistakeskuksessa on sovittu erillisellä pöytäkirjalla (liite 1).

2. Työnantaja huolehtii toimihenkilöiden ennaltaehkäisevästä terveyden- hoidosta järjestämällä kustannuksellaan vähintään lakisääteisen työ- terveyshuollon.

24 § Perehdyttäminen ‌

1. Osapuolet pitävät tärkeänä, että Suomen riistakeskuksen organisaa- tiossa kiinnitetään huomiota suunnitelmalliseen toimihenkilöiden pe- rehdyttämiseen. Tässä toiminnassa on annettava tiedot erityisesti or- ganisaatiosta, työoloista, työsuojelumääräyksistä ja -organisaatiosta sekä neuvottelu- ja yhteistoimintajärjestelmästä erillisen perehdyttä- missuunnitelman mukaisesti.

2. Opastuksessa otetaan huomioon ammatin ja työmenetelmien asetta- mat vaatimukset, työturvallisuustekijät ja opastettavan aikaisempi ko- kemus.

25 § Koulutustoiminta ‌

Sopijapuolet sopivat vuosittain tai tapauskohtaisesti toimihenkilöiden osallistumisesta työmarkkinakoulutukseen ja muutoin koulutuskysymyk- sissä noudatetaan, mitä tähän sopimukseen liittyvässä koulutussopimuk- sessa on sovittu.

26 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja järjestää kustannuksellaan toimihenkilöilleen työmarkkinoi- den keskusjärjestöjen sopiman ryhmähenkivakuutusturvan mukaisen ryh- mähenkivakuutuksen.

27 § Työpaikkaruokailutuki ‌

Työnantaja voi tukea toimihenkilöiden työpaikkaruokailua, silloin kun se ei pysty työpaikalla järjestämään kohtuullista työpaikkaruokailua. Työ- paikkaruokailun tukea maksetaan kuukausittaisena palkanlisänä 47 eu- roa toimistotyötä tekeville ja 36 euroa vapaamuotoista työaikaa noudatta- ville.

28 § Jäsenmaksujen periminen ‌

1. Xxxxxx toimihenkilö on antanut siihen valtuuden, perii työnantaja liiton jäsenmaksut toimihenkilön palkasta ja toimihenkilölle annetaan vuo- den päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut liiton ilmoittamalle pank- kitilille saamiensa ohjeiden mukaisesti.

29 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja toimihenkilön tai luottamusmiehen välillä. Neuvottelut on aloitettava 2 viikon kuluessa neuvottelupyynnön esittämisestä.

2. Niissä tapauksissa, missä paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, ja toinen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka mo- lemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvo- teltu asia. Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadit- tava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on

lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia, tosiseikat ja molempien osapuolten kanta.

3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on aloitettava 2 viikon kulu- essa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.

4. Jos osapuolet ovat yksimielisiä, voidaan riita asia alistaa keskusjärjes- töjen välillä neuvoteltavaksi. Ellei liittojen ja mahdollisissa keskusliitto- jen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

30 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen ko- konaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty sopimuksen voimassa ollessa.

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyönseisaukseen ryhtymistä siitä suosi- tellaan ilmoitettavan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnan- tajaliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisem- min. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työnseisauksen syyt, alkamis- hetki ja laajuus.

31 § Selviytymislauseke ‌

Mikäli Suomen riistakeskus sopimuskauden aikana kohtaa poikkeukselli- sen taloudellisen vaikeuden, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tehdyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen toi- mintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

Suomen riistakeskuksen kohdatessa poikkeuksellisen taloudellisen vai- keuden voidaan myös paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiesten välillä sopia poikkeuksia työehtosopimuksen sisältöön. Työnantajan ja pääluottamusmiesten välille syntynyt sopimus tilanteen vaatimista muu- toksista sopimusratkaisun sisältöön on lähetettävä työehtosopimuksen osapuolille. Työehtosopimusosapuolilla on oikeus joko hyväksyä paikal- listen osapuolten välinen sopimus, tai määräajassa kieltää sen voimaan- tulo. Sopimus tulee voimaan, kun kaikki työehtosopimusosapuolet ovat sen hyväksyneet, tai kun kaksi viikkoa on kulunut siitä ajankohdasta, kun sopimus on lähetetty työehtosopimusosapuolille, eikä yksikään työehto- sopimusosapuolista ole ilmoittanut kieltävänsä sen voimaantuloa.

32 § Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen ‌

Sopimuskausi alkaa 1.2.2022 ja päättyy 31.1.2024. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 16.12.2022 mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 31.1.2023. Sopimus jatkuu 31.1.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei so- pimusta irtisanota kirjallisesti viimeistään kahta kuukautta ennen sopi- muskauden päättymistä.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat aiemman työehtoso- pimuksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet

Helsingissä, 10.2.2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY METO – METSÄALAN ASIANTUNTIJAT RY AMMATTILIITTO JYTY RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Luottamusmiessopimus – PALTA, Jyty, METO ja YTN

1 § Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan PALTA – Jyty - METO – YTN välisen työeh- tosopimuksen tarkoittamiin toimihenkilöihin.

2 § Luottamusmies ja hänen tehtävänsä

1. Luottamusmiehen tulee olla kyseisen työnantajan palveluksessa ja työehtosopimusalalla työskentelevä toimihenkilö. Hänen tulee myös olla asianomaisen työehtosopimuksen solmineen toimihenkilöjärjes- tön jäsen.

2. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on valvoa työehtosopi- muksen ja työlainsäädännön noudattamista. Hän edustaa oman sopi- musalansa piiriin kuuluvia toimihenkilöitä paikallisissa neuvotteluissa kysymyksissä, jotka koskevat määräysten soveltamista, työnantajan ja toimihenkilöiden välisiä suhteita tai neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämistä.

3 § Valitseminen

1. Työnantajan palveluksessa olevat järjestäytyneet, asianomaisen toi- mihenkilöjärjestön jäsenenä olevat toimihenkilöt valitsevat luottamus- miehen ja hänen varamiehensä vaalilla.

2. Tämän sopimuksen tarkoittaman työnantajan palveluksessa olevia so- pijajärjestöjen jäseniä edustamaan valitaan kolme luottamusmiestä ja heille varamiehet.

3. Vaali voidaan järjestää työpaikalla työaikana siten, että kaikilla äänioi- keutetuilla toimihenkilöillä on mahdollisuus osallistua vaaliin. Työai- kana työpaikalla järjestettävästä vaalista on ilmoitettava työnantajalle viimeistään 7 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

4. Valituista luottamusmiehistä ja heidän varamiehistään sekä luotta- musmiestehtävän päättymisestä on työehtosopimukseen sidotun yh- distyksen tai vaalin järjestäjän ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Luottamusmiehen estyneenä ollessa hänen oikeutensa ja velvollisuu- tensa siirtyvät sijaisena toimivalle, työnantajalle ilmoitetulle

varamiehelle. Saatuaan tiedon valituista luottamusmiehistä työnanta- jan tulee ensi tilassa antaa luottamusmiehelle kirjallinen ilmoitus siitä, kuka toimii vastaavana työnantajan edustajana.

4 § Työsuhdeturva

1. Syrjintäkielto

Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävänsä vuoksi painostaa, erottaa työstä eikä muutoinkaan syrjiä. Luottamusmiestehtävän ai- kana tai sen johdosta häntä ei saa siirtää alempipalkkaiseen, vähem- piarvoiseen tai luottamusmiestehtäviä selvästi vaikeuttavaan työhön.

2. Irtisanomisperusteet

Jos työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisilla tai tuotan- nollisilla perusteilla, luottamusmiehen osalta on edellä mainituissa ti- lanteissa noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos yhteisesti todetaan, että luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa.

Luottamusmiehellä on työsopimuslain mukainen erityinen irtisanomis- suoja.

Työsuhteen päättymisestä, syystä ja irtisanomisajan alkamispäivästä on luottamusmiehelle ilmoitettava kirjallisesti vähintään kuukautta en- nen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista.

Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain 43 §:n perusteella sairauden vuoksi noudattamatta irtisanomisaikaa eikä ve- toamalla työsopimuslain 13 §:n järjestysmääräyksiin.

3. Korvaukset

Luottamusmiehelle, jonka työsopimus on lakkautettu tämän sopimuk- sen vastaisesti, on suoritettava korvauksena vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvauksen suuruuteen vaikuttavina seikkoina on otettava huomioon työsopimuslain 47 f §:n 2 momentin määräykset sekä toimihenkilön luottamusmiesasema. Mikäli tuomioistuimen har- kinnan mukaan edellytykset työsuhteen jatkamiselle olisivat ole- massa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, otetaan se huomioon korvausta lisäävänä tekijänä.

5 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot

1. Työnantajan tulee hyvissä ajoin ilmoittaa luottamusmiehelle asian- omaisen työpaikan toimihenkilöiden työsuhteisiin liittyvistä asioista.

2. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, luotta- musmiehelle on annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

3. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovitulla ta- valla seuraavat edustamiaan toimihenkilöitä koskevat tiedot:

− Suku- ja etunimet kerran vuodessa, uusista toimihenkilöistä aina- kin neljännesvuosittain,

− työpaikka ja organisatorinen osasto,

− uusien toimihenkilöiden palvelukseen tuloaika ainakin neljännes- vuosittain sekä tieto irtisanotuista ja lomautetuista,

− tiedot määräaikaisista toimihenkilöistä ja työsuhteen sovittu kesto- aika,

− vuosittain palkkaryhmä tai vastaava, johon toimihenkilö tai hänen suorittamansa työ kuuluu; uusista toimihenkilöistä ainakin neljän- nesvuosittain,

− koko- ja osa-aikaisten toimihenkilöiden lukumäärä sekä puolen vuoden aikana työssä olleiden erikseen työhön kutsuttavien tai muun tilapäisen henkilöstön lukumäärä kaksi kertaa vuodessa,

− selvitys työhönoton yhteydessä kerättävistä tiedoista ja niissä ta- pahtuvat muutokset.

4. Ellei muuta ole erikseen mainittu, tiedot annetaan aina aiemmin ilmoi- tetun tilanteen muuttuessa.

5. Edellä mainitut tiedot annetaan toimihenkilön antamin valtuuksin, joiksi on katsottava työnantajalle toimitettu jäsenmaksun perintäsopi- mus tai vastaava.

6. Luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saa- mansa tiedot luottamuksellisina.

6 § Työstä vapautus ja säilytystilat

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada luottamusmiestehtävien hoita- mista varten riittävä vapautus työstä. Vapautuksen määrään vaikutta- vina tekijöinä tulee ottaa huomioon mm. toimihenkilöiden ja työpistei- den lukumäärä, toimipaikan sijainti ja toiminnan luonne sekä luotta- musmiestehtävien vaikutus muihin tehtäviin. Luottamusmiestehtävän hoitaminen ei aiheuta ansionmenetystä.

2. Luottamusmiehelle annetaan riittävästi säilytystilaa hänen tarvitsemil- leen asiakirjoille ja tarvittaessa oikeus käyttää työnantajan hallinnassa olevia tavanomaisia toimistovälineitä sekä toimistotilaa, jotta asiakirjat voidaan säilyttää ja tehtävän vaatimat keskustelut käydä niin, että luot- tamuksellisuus säilyy.

7 § Luottamusmieskorvaus

1. Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen korvauksen, jonka suuruus on 105 euroa/kk 1.5.2022 alkaen.

2. Jos luottamusmies joutuu matkustamaan työnantajan kanssa sovittu- jen luottamusmiestehtävien johdosta, suoritetaan matkakorvaukset kuten normaalien työtehtävien yhteydessä.

3. Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä hänen toimialueellaan tapahtuvaa ansiokehitystä, joka tarkastellaan vuosit- tain.

8 § Luottamusmiehen koulutus

Luottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutukseen siten kuin siitä on liittojen välillä erikseen koulutussopimuksessa sovittu. Mikäli luottamus- mieskoulutus järjestetään työnantajan kanssa yhteisenä koulutuksena, korvataan matkakustannukset matkustussäännön mukaisesti.

9 § Neuvottelujärjestys

1. Xxxxxxx toimihenkilö haluaa selvitystä palkkaustaan tai työehtojaan koskevissa kysymyksissä, tulee hänen kääntyä esimiehensä puoleen.

2. Ellei asiaa saada selvitetyksi suoraan esimiehen kanssa, voidaan asia saattaa luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotte- luissa ratkaistavaksi. Ellei asiaa saada ratkaistuksi, voi luottamusmies siirtää sen työehtosopimusosapuolten ratkaistavaksi.

3. Paikalliset neuvottelut tulee aloittaa ja käydä viivytyksettä. Mikäli neu- vottelut koskevat työsuojeluun liittyviä asioita, voi neuvotteluun osal- listua myös työsuojeluvaltuutettu.

4. Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkais- tuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista menettelyä erimieli- syyksien ratkaisemiseksi.

5. Jos erimielisyys koskee luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen neuvottelut käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu. Jos pääluotta- musmies riitauttaa taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla tapahtu- neen irtisanomisen, on liittojen väliset neuvottelut käytävä irtisanomis- ajan kuluessa.

10 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi. Irtisanomisaika on kuusi kuu- kautta. Sopimus on irtisanomisen jälkeen voimassa siihen asti, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai neuvottelut jommankumman osapuo- len toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä 3.4.2020

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry METO – Metsäalan Asiantuntijat ry

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

Koulutussopimus ‌

1 § Koulutustyöryhmä

1. Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kolme edustajaa.

2. Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenteri- vuoden.

3. Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdolli- sesti pyytämistä tiedoista.

4. Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettä- essä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, kor- vataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan an- sionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan niistä johtuvat suoranai- set kustannukset.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteistyöelimissä tai ellei sellaista ole, työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

4.1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

1. Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyöryhmässä hyväksytyille enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yleisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.

2. Kielteisessä tapauksessa luottamushenkilölle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

3. Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on an- nettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

4. Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluval- tuutettuihin.

4.2. Korvaukset

1. Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutustyöryh- män hyväksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähenne- tään. Luottamusmiehen osalta ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pidemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pidem- mältä ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on li- säksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä.

2. Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröi- tyjen liiton alayhdistyksen tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille, jos he työskentelevät yrityksessä, jossa on vähintään 100 toimihenkilöä ja rekisteröidyssä alayhdistyksessä tai työpaikkaosastossa vähintään 20 jäsentä.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuo- siloma, eläke tai muiden niihin verrattavien etuisuuksien vähenemistä.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2018 ja on voimassa toistaiseksi ja on irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla.

Helsingissä 1. päivänä helmikuuta 2018 Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry METO – Metsäalan Asiantuntijat ry

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

Matkustussääntö ‌

1 § Soveltamisala

Palvelualojen työnantajat Palta ry:n, METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:n, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY ry:n ja Ylemmät Toi- mihenkilöt ry:n välisen työehtosopimuksen liiteosana noudatetaan tätä matkustussääntöä työsuhteissa, joihin edellä mainittua työehtosopimusta sovelletaan.

2 § Työmatka

1. Toimihenkilölle suoritetaan korvausta työmatkasta aiheutuneista kus- tannuksista matkustussäännön mukaan. Muilta osin korvaukset suori- tetaan Verohallinnon ohjeiden ja päätösten mukaisesti.

2. Työmatka on matka, jonka toimihenkilö tekee määräyksestä tehtävien hoitamista varten työpaikan ulkopuolelle. Työmatkana ei pidetä mat- kaa toimihenkilön asunnosta työpaikalle ja takaisin.

3. Työpaikalla tarkoitetaan toimihenkilön kiinteää toimipaikkaa, jossa hän työskentelee.

4. Työmatka alkaa joko toimihenkilön asunnosta tai työpaikalta ja päättyy sinne, kumpaan näistä hän ensimmäiseksi palaa.

((eri kappale))

5. Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjak- soa, joka alkaa toimihenkilön lähtiessä työpaikaltaan tai asunnostaan sen mukaan, kummasta hän lähtee ja kumpaan hän ensiksi palaa.

((ennen 7))

6. Työmatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustan- nuksin kuin, ottaen huomioon toimihenkilön hoidettavien tehtävien tar- koituksenmukainen suorittaminen, on mahdollista.

3 § Matkaliput ja muut välittömät maksut

1. Toimihenkilölle suoritetaan korvaus matkalipuista ja hänen suoritta- mistaan rahtimaksuista, paikka- ja makuupaikkalipuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista. Tällaisina maksuina ei kuitenkaan pidetä esi- merkiksi vakuutusmaksuja eikä muita kuin jäljempänä mainittuja sei- sontapaikkamaksuja.

2. Lentokentällä tai hotellimajoituksen yhteydessä autosta perittävä sei- sontapaikkamaksu korvataan tositteen mukaan, kuitenkin enintään kolmelta päivältä kutakin työmatkaa kohden.

3. Jos toimihenkilö on joutunut suorittamaan eri maksuja työvälineiden tai muiden sellaisten esineiden kuljetuksesta, joita hänen on ollut pi- dettävä mukanaan, korvataan suoritettu määrä.

4. Rautateillä matkustettaessa korvataan maksu II luokan paikasta, jos etukäteen muusta ei ole sovittu.

4 § Oman ajoneuvon käyttö

1. Toimihenkilön oman tai hänen hallitsemansa ajoneuvon käyttö työ- matkoihin korvataan, kun työn suorittaminen edellyttää ajoneuvon käyttöä. Ajoneuvon käyttökorvausten euro ja senttimäärät määräyty- vät Verohallinnon vuosittain päättämien verovapaiden korvausten mu- kaisesti.

5 § Päiväraha

1. Päivärahaa voidaan suorittaa, kun työmatka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle toimihenkilön asunnosta tai työpaikasta, mitattuna ylei- sesti käytettyä kulkutietä sen mukaan, tapahtuuko lähtö asunnosta vai työpaikasta ja paluu vastaavasti asuntoon vai työpaikkaan.

2. Osapäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia. Kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.

Kun työmatka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ajan ja työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden vähintään kahdella tunnilla, se oikeuttaa uuteen osapäivärahaan, ja yli kuudella tunnilla, se oikeuttaa uuteen kokopäivärahaan.

Osapäivärahan ja kokopäivärahan suuruus määräytyy Verohallinnon vuosittain päättämien verovapaiden korvausten mukaisesti. Mahdolli- set muutokset korvauksissa huomioidaan vastaavasti tässä matkus- tusmääräyksessä.

6 § Ulkomaan päivärahat

1. Ulkomaille tehdyn työmatkan matkavuorokausilta suoritettavat päivä- rahat määräytyvät verohallinnon kulloinkin vahvistamien ja voimassa olevien, verosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteiden ja määrien mukaan.

2. Toimihenkilöllä on oikeus sitä maata tai aluetta koskevaan päivära- haan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, päiväraha määräytyy sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

3. Jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokau- den yli kahdella tunnilla, toimihenkilöllä on oikeus matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 35 % viimeisen ulkomailla päät- tyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta, ja jos yli kymmenellä tunnilla hänellä on oikeus kyseisen matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 65 % viimeisen ulkomailla päät- tyneen matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta.

4. Jos työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, suoritetaan päiväraha kotimaan matkojen säännösten mukaisesti.

7 § Päivärahan alentaminen

1. Jos toimihenkilö jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkali- pun hintaan sisältyneen ruoan, maksetaan osapäiväraha tältä osin 50

% alennettuna. Vastaavasti alennetaan kokopäivärahaa, jos toimihen- kilö on saanut 2 ilmaista ruokaa matkavuorokauden aikana. Maksami- sen edellytykset määräytyvät Verohallinnon vahvistamien perusteiden mukaisesti.

8 § Ateriakorvaus

1. Jos työmatkasta ei makseta päivärahaa, mutta toimihenkilö on aterioi- nut tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella vähintään 10 kilo- metrin etäisyydellä työpaikastaan tai asunnostaan ja matka on kestä- nyt yli 4 tuntia, hänelle maksetaan ateriakorvausta.

Ateriakorvauksen suuruus määräytyy Verohallinnon vuosittain päättä- mien verovapaiden korvausten mukaisesti.

9 § Majoittumiskorvaus

1. Majoittumiskorvaus suoritetaan toimihenkilön esittämän maksutosit- teen perusteella toimihenkilölle majoittumisesta aiheutuneen kustan- nuksen suuruisena. Majoittumiskorvaukseen ei saa sisältyä aterioiden hintoja. Ateriaksi ei katsota tässä kohdassa aamiaista, jos se tavan- omaisesti sisältyy majoittumisen hintaan.

Majoittumiskorvauksen sijasta toimihenkilölle suoritetaan yöpymis- raha, jos työmatka on kestänyt yli 10 tuntia ja siitä vähintään neljä tun- tia on ollut kello 21.00 ja 7.00 välisenä aikana, eikä muu toimihenkilölle suoritettava korvaus sisällä maksua yöpymiskustannuksista. Yöpy- misrahan suuruus määräytyy Verohallinnon vuosittain päättämien ve- rovapaiden korvausten mukaisesti.

10 § Ennakko

1. Toimihenkilöllä on oikeus saada arvioitujen matkakustannusten määrä ennakkona.

11 § Laskutus

1. Lasku haettavasta korvauksesta on esitettävä työnantajalle kahden kuukauden kuluessa työmatkan päättymisestä, tai työnantajan vaati- muksesta lyhyemmänkin ajan kuluessa, jos työnantajalla on tähän eri- tyisiä syitä.

2. Matkalaskuun on liitettävä matkaliput, kuitit tai muut tositteet tai luotet- tavat selvitykset toimihenkilön suorittamista maksuista, joista kor- vausta haetaan.

12 § Voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa kuten osapuolten välinen työehtosopimus ja on irtisanottava työehtosopimuksen määräyksiä noudattaen.

2. Jos sopimuksen voimassaoloaikana verovapaiksi katsottavien kustan- nusten korvausten määrät muuttuvat, osapuolet kokoontuvat neuvot- telemaan sovittujen korvausten tarkistamisesta.

Helsingissä 1.2.2018

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry METO – Metsäalan Asiantuntijat ry

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

LIITE 1

Sopimus työsuojelun yhteistoiminnasta Suomen riistakeskuksessa

1 § Sopimuksen tarkoitus ja soveltamisala

Toimihenkilöiden terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi työpaikoilla, työsuojelutoimikunnalle myönteisen ilmapiirin aikaansaamiseksi ja työn- antajien ja toimihenkilöiden yhteistyön edistämiseksi työsuojelussa sopi- jaosapuolet ovat tehneet tämän lain työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta tarkoittaman sopimuksen.

Tätä sopimusta sovelletaan Suomen riistakeskuksessa.

2 § Työsuojelun toimielimet

Työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta, jo- hon kuuluu neljä jäsentä: työnantajan nimeämä yhteistoiminnasta vas- taava työsuojelupäällikkö, toimihenkilöitä yhteistoiminnassa edustava työ- suojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Toimikunnan toimikausi on neljä vuotta.

Työsuojeluvaltuutetun ja kahden varavaltuutetun valintaan nähden nou- datetaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoimin- nasta annettua lakia ja vastaavaa asetusta.

3 § Työsuojeluyhteistyö

Työsuojeluyhteistoiminnassa käsitellään laadittavan toimintasuunnitel- man mukaisesti

− toimistojen työolosuhteiden kehitystä ja kehittämisesityksiä

− toimihenkilöiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä työpaikan asioita

− toimistojen työolosuhteisiin vaikuttavia muutos- ja uudistussuunnitel- mia ja niiden toteutumista

− työsuojeluun liittyvän toimihenkilöiden koulutuksen, työhönopastuk- sen ja perehdyttämisen järjestämistä sekä

− työterveyshuollon toimeenpanoa.

4 § Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö ja korvaus tehtävien hoitamisesta

Toimihenkilöitä edustavalla työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada riittä- västi vapautusta työstään työsuojeluvaltuutetun tehtävien asianmukaista hoitamista varten työn kannalta sopivana aikana. Vapautuksen määrä ja järjestelyt selvitetään ja sovitaan kussakin tapauksessa erikseen.

Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetulle tehtävien hoitamisesta erilli- sen korvauksen, jonka suuruus on 1.5.2022 alkaen 105 euroa.

5 § Voimaantulomääräykset

Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2018. Voimaantulon jälkeen sopimus on irtisanottavissa kirjallisesti kahden kuukauden irtisanomisajalla. Irtisa- novan osapuolen tulee samalla tehdä pääkohdittainen ehdotus uudeksi sopimukseksi. Irtisanomisesta huolimatta osapuolet noudattavat tätä so- pimusta, kunnes uusi on solmittu.

Helsingissä 1.2.2018

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry METO – Metsäalan Asiantuntijat ry

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

Document Metadata

Table of Contents

Sisällysluettelo

Document Metadata