SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

VAPO OY TYÖEHTOSOPIMUS

METO - METSÄALAN ASIANTUNTIJAT RY Perusosa

Ajalle 1.2.2020–31.1.2022

1 §

SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

1 Sopimus sitoo sopijapuolia, Vapo Oy:tä ja METO - Metsäalan Asiantun- tijat ry:tä.

2 Sopimuksen määräyksiä sovelletaan Vapo Oy:n sekä sen palveluk- sessa olevien METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n toimipaikkaosastojen tai/ja alueyhdistysten jäseninä olevien Vapon liiketoimintojen, tuotannon ja logistiikan toimihenkilöiden välisiin työsuhteisiin.

3 Toimihenkilöillä tarkoitetaan tässä sopimuksessa henkilöä, joka toimen edellyttämän tietopuolisen ja käytännöllisen pätevyyden omaavana toi- mii jäljempänä määritellyissä tehtävissä, eli

a) henkilöä, joka työsopimussuhteensa perusteella toimii työnantajan edustajana työntekijöihin nähden ja joka työnantajalle kuuluvaa oikeutta ja valtaa käyttäen, jakaa, johtaa, valvoo tai tarkkailee työtä ottamatta säännöllisesti osaa itse työhön ja osallistumatta työntekijän urakka-ansi- oihin

b) henkilöä, joka välittömästi johtamatta työntekijäin työtä suunnittelee, ohjaa ja tarkastaa alaansa kuuluvia toimenpiteitä tai edustaa työnanta- jaa vastaanotoissa tai luovutuksissa sekä henkilöä, joka työskentelee teknisissä-, koulutus-, neuvonta- tai tutkimustehtävissä.

Sopimus ei koske:

a) Vapon johdossa sen toimintaan vaikuttavassa asemassa toimivia toi- mihenkilöitä.

4 Mikäli yksittäistapauksissa syntyy erimielisyyttä siitä, onko toimihenkilö tämän sopimuksen alainen, selvitetään se sopijapuolten välisissä neu- votteluissa.

2 §

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

1 Sopimus pyrkii säilyttämään työnantajan ja toimihenkilöiden välillä vallit- sevat luottamukselliset suhteet, järjestämään työehtoja yleensä, ehkäi- semään erimielisyyksien syntymistä ja helpottamaan ehkä sattuvien eri- mielisyyksien selvittämistä.

2 Toimihenkilön tulee työssään valvoa ja edistää työnantajan etuja, nou- dattaa täydellistä vaiteliaisuutta Vapon toimintaa, kuten suunnittelua, ko- keiluja, tutkimuksia, hinnoittelua ja liikesuhteita koskevissa asioissa, sekä tarkoin ja säästäväisesti hoitaa hänen huostaansa uskottuja varoja ja muuta omaisuutta.

3 Työnantajan tulee luottamuksella neuvotella toimihenkilön kanssa tä- män hoidettavana olevista asioista ja myönteisesti tukea toimihenkilöä

hänen tehtävissään erityisesti ottaen huomioon hänen asemansa työn- antajan edustajana.

4 Sopijapuolet ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että tämän sopimuksen määräyksiä noudatetaan.

3 § JÄRJESTÄYTYMISOIKEUS

1 Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

2 Toimihenkilöllä on oikeus toimia tähän työehtosopimukseen sidotun lii- ton ja sen jäsenyhdistysten luottamustehtävissä. Meto – Metsäalan Asi- antuntijat ry:n tai sen keskusjärjestöjen luottamustehtävään valitulla toi- mihenkilöllä on oikeus saada mainitun tehtävän hoitamista varten tar- peellinen määrä vapaa-aikaa. Xxxxxxxx yksittäistapauksessa on kuiten- kin asiasta sovittava ao. esimiehen kanssa.

3 Milloin toimihenkilö katsoo tulleensa erotetuksi tai toimessaan syrjityksi toimintansa vuoksi alansa ammatillisissa järjestöissä, on, ennen kuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asia pyrittävä kiireellisesti selvit- tämään tämän sopimuksen sopijapuolten välisissä neuvotteluissa.

4 § TYÖSUHDE

1 Työnantajalla on oikeus suunnitella, ohjata ja järjestää työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilö.

2 Työsopimusta tehtäessä voidaan sopia enintään 4 kuukauden pituisesta koeajasta, jolloin työsopimus ilman irtisanomista voidaan molemmin puolin purkaa. Jos työnantaja järjestää toimihenkilölle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, koeaika saadaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi. Määräaikaisessa työsopimuksessa koeaika saa kuitenkin olla enintään puolet työsuhteen kestosta, kuitenkin siten, että koeaika on enintään 4 kuukautta.

Ellei työsopimusta ole purettu koeajan kestäessä, jatkuu työsuhde ilman eri ilmoitusta.

3 Työnantajalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa myös henkilöä, jolle toi- mihenkilön toimeen ottaminen ja erottaminen kuuluu.

5 §

KUNNALLISET LUOTTAMUSTEHTÄVÄT

Mikäli kunnan- tai kaupunginvaltuuston, kunnan- tai kaupunginhallituk- sen, vaalilautakunnan, tai vaalitoimikunnan kokous taikka vaalitoimitus pidetään toimihenkilön työaikana, maksaa työnantaja palkan ja toimi- henkilön vastaavalta ajalta kunnalta saaman ansiomenetyksen korvauk- sen erotuksen.

6 §

IRTISANOMINEN JA LOMAUTUS

1 Työsuhteen irtisanomiseen ja lomauttamiseen noudatetaan EK:n ja STTK:n välistä irtisanomissuojasopimusta, kuitenkin siten, että lomau- tusilmoitusaika 1 kuukausi.

7 §

RYHMITTELYMÄÄRITELMÄT JA PALKKAUS

1 Toimihenkilön palkka määritellään kuukausipalkkana, joka määräytyy palkkaryhmittelyn ja/tai henkilökohtaisen osaamisen, vastuun, monipuo- lisen ammattitaidon ja tuloksellisten työsuoritusten perusteella.

Neuvottelut toimihenkilön pätevyyden vaikutuksesta palkkaan käydään esimiehen ja toimihenkilön kesken vähintään kerran vuodessa kehitys- keskusteluissa. Esimies tekee tarvittavat esitykset henkilökohtaisten palkkojen korottamisesta.

30.01.2020 sovitut %-korotukset

	1.3.2020	1.2.2021
Yleiskorotus	1,2	0,7
Merit	0,9	0,5
Taulukko	2,1	1,2

1.3.2020 alkaen toteutetaan Merit-korotuserä 0,9%, joka lasketaan työehtosopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden tammikuun 2020 lopun palkkasummasta.

1.2.2021 alkaen toteutetaan Merit-korotuserä 0,5%, joka lasketaan työehtosopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden tammikuun 2021 lopun palkkasummasta.

2 Palkkaryhmä A

Toimihenkilöt, jotka vastaavat taloudelliselta tai operatiiviselta kannalta vaativista tehtävistä siten, että heidän alaisuuteensa kuuluu määrätyistä työmaista, tuotantolaitoksista jne. muodostettu kokonaisuus. Heidän alaisuuteensa voi kuulua myös edelliseen rinnastettava itsenäisesti joh- dettu tuotantoyksikkö tms.

Toimihenkilöt, jotka hoitavat itsenäisesti erittäin vaativia suunnittelu-, myynti-, maanhankinta- tai muita erikoistehtäviä (esim. puunhankinta).

Ryhmän A peruspalkka on 1.3.2020 alkaen 3033 euroa/kk

Palkkaryhmä B

Toimihenkilöt, jotka vastaavat itsenäisesti oman toimialueensa operatii- visista toiminnoista ja sen laadusta ja kustannuksista. Vastuualueena

esim. urakoitsijaohjausta tukevat kenttätoiminnot, raaka-aineen han- kinta, koneet ja laitteet, lämpölaitokset, toimitusten ajojärjestely (ei jak- sotyö), laskutus, tilitys ja tietojärjestelmät

Ryhmän peruspalkka on 1.3.2020 alkaen 2639 euroa/kk.

Palkkaryhmä C

Toimihenkilöt, jotka työskentelevät tavanomaisissa alan teknisissä-, koulutus-, neuvonta- tai tutkimustehtävissä.

Ryhmän peruspalkka on 1.3.2020 alkaen 2295 euroa/kk.

Palkkaryhmä E

Toimihenkilöt, jotka hoitavat kuljetusten ohjaamista ja joihin sovelletaan työehtosopimuksen 11§:n kohdan 4 mukaista työaikaa.

Ryhmän peruspalkka on 1.3.2020 alkaen 3045 euroa/kk

3 Peruspalkan muodostuminen

4 Osaamisen laajentamisen ja laajan vastuun määritteleminen ja kriteerit:

Tyypillisen vastuun kriteerit:

- Hallitsee erityisvastuualueen määritetyt osaamisvaatimukset (ks. rooli- kuvaus)

- Pystyy itsenäisesti toimimaan ko. roolissa ja edustamaan yhtiötä tässä roolissa

- Pystyy tarvittaessa opastamaan toista henkilöä tällä vastuualueella

- Henkilön esimies yhdessä esimiehen esimiehen kanssa päättää, onko henkilöllä tämä osaamisalue riittävästi hallinnassa.

- Toiminnon vetäjä hyväksyy palkankorotuksen

Laajan ja erityisen laajan vastuun kriteerit:

- Vastuu määritetään kokonaisarviona, jossa vastuulla olevan toiminnan laajuus mitataan sekä euroissa että laadullisesti (esim. toimintaympä- ristön vaativuus)

- Henkilön esimies yhdessä esimiehen esimiehen kanssa esittää, että ko. henkilöllä on laaja tai erittäin laaja vastuu.

- Toiminnon vetäjä hyväksyy palkankorotuksen

Vastuun määrittelyn kokonaisarvion apuna käytetään erillistä vastuunmäärittelyn ohjeistusta. Ohjeistus laaditaan sopijaosapuolten kesken.

5 Työnantajan tulee toimihenkilön työsuhteen alkaessa tai tehtävien muuttuessa kirjallisesti ilmoittaa toimihenkilöille, mihin palkkaryhmään toimihenkilö kuuluu.

6 Toimen palkkaryhmä määräytyy toimenkuvauksen ja ryhmittelymääritelmien perusteella.

7 Toimihenkilön palkan tulee olla vähintään toimihenkilöä koskevan peruspalkan suuruinen.

8 Toimihenkilölle voidaan työsuhteen alussa maksaa enintään 10% alempaa palkkaa sinä ajanjaksona, jolloin hän tarvitsee perehdyttämistä ja tukea, kuitenkin enintään yhden vuoden ajan. Esimiehen päätöksellä henkilö siirretään hänen varsinaiseen palkkaryhmäänsä.

9 Sopijapuolet tarkkailevat kerran vuodessa koottavan tilaston nojalla toi- mihenkilöiden kuukausiansioiden tasoa. Tilasto kootaan edelliseltä nel- jältä vuodelta. Tilastosta tulee näkyä toimihenkilöiden lukumäärät ja kes- kipalkat palkkaryhmittäin (keskipalkka ei sisällä mahdollisia kiinteitä yli- työkorvauksia, luontaisetuja, eikä tulospalkkioita).

8 §

MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUS

1 Matkakustannusten korvauksen suhteen noudatetaan kulloinkin voimas- saolevaa Vapo-konsernin matkustussääntöä sekä verohallinnon vuosit- tain vahvistamia verovapaita matkakustannusten korvausperiaatteita.

2 Kullekin toimihenkilölle määritellään hänen varsinainen työntekopaikka.

Samanaikaisesti toimihenkilöllä voi olla vain yksi varsinainen työnteko- paikka.

Tämän lisäksi toimihenkilölle voidaan määrittää toissijainen työnteko- paikka, jolloin asunnon ja toissijaisen työntekopaikan väliset matkakus- tannusten korvaukset määräytyvät verohallinnon verovapaiden matka- kustannusten korvausten enimmäismäärien mukaan.

3 Työnantaja ei korvaa toimihenkilön asunnon ja hänen varsinaisen työn- tekopaikkansa välisiä matkoja.

4 Xxxxxx toimihenkilö aloittaa tai lopettaa työnsä työmaansa sellaisessa työpisteessä, johon matka hänen asunnoltaan on pitempi kuin matka asunnolta hänen varsinaiseen työntekopaikkaansa ja hän joutuu kulke- maan matkan omalla ajoneuvolla, maksetaan hänelle matkakorvausta edellä mainittujen matkojen erotuksesta Vapon matkustussäännön mu- kaan.

Mikäli toimihenkilö asunnon ja varsinaisen toimipaikkansa välisellä mat- kalla työnantajan määräyksestä kuljettaa tarvikkeita tai suorittaa muita työnantajan määräämiä tehtäviä, maksetaan tältä matkan osuudelta kor- vaus Vapon matkustussäännön mukaan.

Xxxxxx toimihenkilö joutuu muuttamaan työnantajan pyynnöstä, työnan- taja korvaa muuttokustannukset.

9 §

ETÄTYÖ- tai KOTITOIMISTOJÄRJESTELYT

Milloin toimihenkilön varsinainen työntekopaikka on työntekijän oma koti (ns. kotitoimisto), työnantaja varustaa kotitoimiston tarvittavilla tietolii- kenneyhteyksillä, kannettavalla tietokoneella ja tarvittaessa tulostimella. Kotitoimiston käyttämisestä sovitaan työntekijän kanssa työsopimuk- sessa tai sen liitteessä kirjallisesti.

Etätyön osalta noudatetaan Vapo-konsernin kulloinkin voimassa olevaa etätyöohjetta.

10 §

TYÖTERVEYSHUOLTO, SAIRAUSAJAN PALKKA JA ERÄÄT PALKALLISET VAPAAPÄIVÄT

1 Lääkärin palkkioiden, lääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon osalta noudatetaan Vapo Oy:n työterveyshuollon ohjetta. Xxxxxxx- ja äitiyslo- man ajan palkan osalta noudatetaan Vapo Oy:n ohjetta palkanmaksusta sairaus- ja äitiysloman ajalta.

2 Toimihenkilö, joka sairauden tai tapaturman takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työantajalle siitä sekä mil- loin esteen arvioidaan päättyvän. Työnantajan sitä vaatiessa on toimi- henkilön esitettävä työnantajan hyväksymä lääkärintodistus.

3 Jos toimihenkilö on hänen kanssaan työsopimusta tehtäessä tieten sa- lannut työnantajalta sairautensa, ei työnantaja xxx xxxxxxxxxxx suoritta- maan palkkaa tällaisen sairauden ajalta.

4 Kun alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti, maksetaan äidille tai isälle välttämättömästä poissaolosta lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi palkka enintään neljältä päivältä.

Palkan maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin toimihenkilön omasta sairaudesta.

Saman sairauden takia palkka maksetaan vain toiselle vanhemmista.

5 Toimihenkilölle myönnetään muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuoti- aan lapsen sairastumispäivänä palkallinen vapautus työstä, mikäli se on hoidon järjestämiseksi välttämätöntä.

6 Toimihenkilölle myönnetään vapautus työstä omana hääpäivänään, sekä hänen 50- ja 60-vuotispäivänään.

7 Toimihenkilölle myönnetään vapautus työstä lähiomaisen hautajaispäi- vänä, perheenjäsenen kuolemantapauksen vuoksi. Lähiomaisella tarkoi- tetaan toimihenkilön puolisoa, lapsia, lastenlapsia, vanhempia ja xxxxxx- xxxxxx sekä hänen puolisonsa lapsia, lastenlapsia, vanhempia ja iso- vanhempia sekä toimihenkilön veljiä ja sisaria.

11 §

SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA

1 Työnjohtajien ja heihin verrattavien työaika on enintään 8 tuntia päi- vässä ja 40 tuntia viikossa. Työviikko alkaa maanantaina.

2 Pääasiallisesti toimistotyössä työskentelevien toimihenkilöiden säännöl- linen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa. Työviikko al- kaa maanantaina.

3 Yrityksessä on käytössä liukuvan työajan järjestelmä.

4 Palkkaryhmään E kuuluvilla toimihenkilöillä, jotka hoitavat kuljetusten ohjausta on säännöllinen työaika 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 40 tuntia viikossa.

Päivittäisen työvuoron alkamis- ja päättymisaika vaihtelevat. Työvuoron tulee sijoittua klo 6.00–22.00 välille. Työvuorojen tulee säännöllisesti vä- hintään kolmen viikon välein vaihtua. Vuorolisiä ei makseta.

Työtuntijärjestelmän mukaisessa jaksossa tulee toimihenkilölle antaa keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti.

Työvuorolista on laadittava viimeistään viikkoa ennen jakson alkua. Jak- son pituus on vähintään 3 viikkoa ja enintään 9 viikkoa.

Tasoittumisjakso palkkaryhmä E:ssä on 1.9–30.8. Tasoittumisjakso voi olla myös vuotta lyhyempi, mikäli tästä on asianomaisen toimihenkilön kanssa sovittu. Lyhyempää tasoittumisjaksoa käytetään tilanteissa, joissa henkilö siirtyy toiseen työaikamuotoon kesken tasoittumisjakson. Tällöin jaksotyön on tasoituttava ennen kuin siirrytään toiseen työaika- muotoon.

5 Tasoittumisjakso kaikissa työaikamuodoissa on 12 kk.

6 Muista työaikamuodoista sovitaan tarvittaessa sopijapuolten kesken.

12 §

KIINTEÄT YLITYÖKORVAUKSET JA VAPAAMUOTOINEN TYÖAIKA

Tämän sopimuksen piiriin kuuluvan toimihenkilön ja työnantajan välillä voidaan sopia, että lisä-, ylityö- ja sunnuntaityökorvaukset maksetaan erillisenä kuukausikorvauksena. Korvauksen tulee olla täsmällisesti ra- hana yksilöity palkanlisä, euroa/kuukausi.

Korvauksen tulee tasoltaan vastata työehtosopimuksen mukaan mää- räytyvää ylityökorvausta. Toimihenkilön työkuorma ja resursointi arvioi- daan yhdessä toimihenkilön ja esimiehen kesken vuosittain käytävän tavoite- ja kehityskeskustelun yhteydessä.

Sopimus on voimassa seuraavaan vastaavaan keskusteluun saakka, kuitenkin enintään 1,5 vuotta sen allekirjoittamisesta.

Mikäli tarkistamista koskevan keskustelun yhteydessä ei päästä sopi- mukseen korvauksen tasosta, siirrytään välittömästi työehtosopimuksen mukaiseen menettelyyn.

Viikoittaisella vapaa-ajalla tehdystä työstä maksettavaa ”viikkolepokor- vausta” ei voida sisällyttää em. kiinteään korvaukseen. Työsopimus, jonka mukaan ylityö on otettu huomioon kuukausipalkassa, ei ole tältä osin pätevä.

Mikäli on sovittu edellä mainitulla tavalla kiinteästä ylityökorvauksesta ja toimihenkilön työ on luonteeltaan itsenäistä ja hän tekee työtä sellai- sissa olosuhteissa, ettei työnantajalla ole tosiasiallista mahdollisuutta ohjata ja valvoa työtä, voidaan soveltaa seuraavaa työaikamallia.

Työnantaja ja toimihenkilö yhdessä huolehtivat töiden suunnittelulla, koulutuksella, teknisiä apuvälineitä käyttäen ja muilla toimenpiteillä, ett- eivät työt muodostu toimihenkilölle liian rasittaviksi eikä päivittäinen työ- aika kohtuuttoman pitkäksi.

Toimihenkilöön noudatetaan ns. vapaamuotoista työaikaa, jonka pituus voi päivittäin ja viikoittain vaihdella. Viisipäiväisen työviikon ohjeellinen työaika on 40 tuntia. Työaikaa koskevaa kirjanpitoa ei pidetä. Työpäivän aikana toimihenkilö voi hoitaa myös omia asioitaan.

Xxxxxx toimihenkilö kuitenkin toteaa, että vapaamuotoisen työajan ohjeel- linen 40 tunnin viikkotyöaika ei keskimäärin riitä työtehtävien hoitami- seen tai työaikalain lepoajat eivät toteudu, tulee hänen kirjata toteutunut työaikansa. Aloittaessaan työaikakirjanpidon tulee toimihenkilön aloittaa sen kalenteriviikon alusta ja ilmoittaa asiasta esimiehelleen viimeistään työaikakirjanpidon aloittamista edeltävän viikon perjantaihin mennessä. Xxxxxxx antaa ohjeet, miten työaikakirjanpito tulee tehdä. Työaikakirjan- pidon ohjeellinen seuranta-aika on 4 viikkoa.

Mikäli työajanseurannan jälkeen todetaan, että ohjeellinen 40 tunnin viikkotyöaika ylittyy tai työaikalain lepoajat eivät toteudu, tekevät toimi- henkilö ja esimies suunnitelman työtehtävien uudelleen suunnittelusta siten, että ohjeellinen viikkotyöaika tai työaikalain lepoajat saavutetaan.

13 §

TYÖAJAN LYHENTÄMINEN

1 Toimihenkilön, jonka vuosiloma on enintään 30 päivää ja työaika 40 tuntia viikossa tai 8 tuntia päivässä, työaikaa lyhennetään enintään 12,5 päivällä kalenterivuodessa siten, että hän ansaitsee yhden vapaapäivän kutakin 17 työpäivää kohden.

Ennen 2.1.1984 Vapo oy:n palvelukseen tulleiden toimihenkilöiden, joilla on 30 päivän vuosilomaoikeusoikeus ja oikeus talvilomapidennykseen, vähentää talvilomapidennys vastaavasti työajan lyhennyspäivien määrää. Mikäli pidennyspäiviä on täysimääräiset kuusi (6 pv), vähentää se työajan lyhennyspäiviä viidellä (lauantain vaikutus).

2 Tehdyiksi työpäiviksi lasketaan työpäivien ohella myös ne toimihenkilön sairauspäivät, joilta työnantaja maksaa palkkaa sekä päivät, jolloin toimihenkilö osallistuu työnantajan määräämään ja kustantamaan koulutukseen. Vuosilomapäiviä ei lasketa tehdyiksi työpäiviksi.

3 Työnantaja ilmoittaa vapaan antamisesta vähintään viikkoa ennen, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita. Vapaa annetaan viimeistään kertymisvuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei toimihenkilön ja työnantajan välillä ole toisin sovittu.

4 Työajan lyhentäminen toteutetaan ansiotasoa alentamatta. Toimihenkilölle maksetaan vapaan ajalta hänen normaali kuukausipalkkansa.

5 Mikäli kertynyttä vapaata ei ole annettu siihen mennessä, kun toimihenkilön työsuhde päättyy, maksetaan kertyneitä vapaapäiviä vastaava palkka.

Mikäli vapaapäiviä on annettu enemmän kuin niitä on kertynyt, työnantaja on oikeutettu vähentämään liikaa annettuja vapaapäiviä vastaavan palkan lopputilistä.

6 Vapaapäivän palkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21.

7 Työajan lyhentämispäiviä pidetään vuosiloman pituutta laskettaessa työssäolopäivien veroisina päivinä.

14 § ARKIPYHÄVIIKOT

1 Arkipyhäviikolla on arkipyhäksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä lukuun ottamatta

- uudenvuodenpäivän viikon lauantaita,

- loppiaisviikon lauantaita,

- pääsiäislauantaita,

- pääsiäisen jälkeistä lauantaita,

- vapunpäivän viikon lauantaita,

- juhannusaattoa,

- itsenäisyyspäiväviikon lauantaita,

- jouluaattoa ja

- joulun jälkeistä lauantaita,

jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi.

2 Mikäli tuotannolliset syyt edellyttävät työskentelyä mainittuina päivinä, on tällaisen vapaapäivän menettäminen korvattava muuna aikana tai korvaamalla niinä vapaapäivinä suoritettu työ samalla tavoin kuin mitä viikkoylityöstä on sanottu.

15 § YLITYÖ

1 Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään laissa säädettyjen työajan säännöllis- ten enimmäismäärien lisäksi.

2 Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta ja viikkoylityöstä kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla sekä seuraa- vilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

3 Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 160, kun viikkotyöaika on 40 tuntia. Mikäli viikkotyöaika on 37,5 tuntia, jakaja on 158.

4 Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden vaihteen yli, katso- taan työ ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi sii- hen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden sään- nöllistä työaikaa laskettaessa.

5 Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdollisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa.

6 Ylityöstä suoritettava palkka voidaan toimihenkilöiden suostumuksella vaihtoehtoisesti antaa turpeen nostokauden ulkopuolella tai tuotantokat- kojen yhteydessä palkallisena vapaa-aikana. Tällainen vapaa-aika rin- nastetaan vuosilomaa ansaittaessa vuosilomalaissa mainittuihin työssä- olopäivien veroisiin päiviin.

16 §

OSA-AJAN PALKKA

Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta saadaan päivältä maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukau- teen sisältyvien säännöllisten työpäivien määrällä.

Säännöllisten työpäivien määrä kuukausittain on eri vuosina seuraava:

	2020	2021	2022
tammikuu	21	19	20
helmikuu	20	20	20
maaliskuu	22	23	23
huhtikuu	20	20	19
toukokuu	19	20	21
kesäkuu	21	21	21
heinäkuu	23	22	21
elokuu	21	22	23
syyskuu	22	22	22
lokakuu	22	21	21
marraskuu	21	22	22
joulukuu	21	21	20

17 § VARALLAOLO

Määrättyyn paikkaan sidottu varallaolo

Jos toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asun- nossaan tai muualla päivystysvalmiudessa, josta hänet tarvittaessa voi- daan sovitulla tavalla kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta puoli palkkaa laskettuna säännöllisestä peruspalkasta. Työnantaja ja toimihenkilö voivat myös so- pia, että korvaus annetaan vastaavana vapaana.

Milloin kysymyksessä on määrättyyn paikkaan sidotusta varallaolosta ei varallaoloajan pituus ja varallaolon toistuvuus saa haitata kohtuuttomasti toimihenkilön vapaa-ajan käyttöä. Varallaolon on pysyttävä kohtuulli- sena huomioiden lepoajat. Sopijapuolet seuraavat määrättyyn paikkaan sidotun varallaolon toteutumista (seurantajakso 1.9. – 31.8).

Ns. vapaamuotoinen varallaolo

Varallaolo voidaan järjestää ns. vapaamuotoisena, jolla tarkoitetaan pu- helinpäivystystä häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi.

a) Työnantaja ja toimihenkilö sopivat säännöllisen työajan ulkopuolella tehtävästä puhelinpäivystyksestä ja sen kestosta ennen päivystyksen alkamista.

b) Puhelinpäivystyksestä vastaava toimihenkilö sitoutuu siihen, että hän on tavoitettavissa puhelimitse vuorokaudenajasta riippumatta ja velvolli- nen hoitamaan sovittujen prosessien häiriöttömän kulun varmistavaa ohjausta puhelinta käyttäen. Toimihenkilö voi vapaasti valita oleskelu- paikkansa eikä hän ole sidottu oleskelemaan asunnossaan.

c) Puhelinpäivystyksen pituus voi olla enintään kaksi viikkoa kerrallaan, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita. Aika määritellään kokonaisina vuorokausina.

d) Mikäli puhelinpäivystyksen aikana ryhdytään puhelintyöskentelyä lu- kuun ottamatta muuhun työntekoon, maksetaan siitä korvaus työehtoso- pimusmääräysten mukaisesti.

e) Vapaamuotoisen varallaolon päivystyskorvauksena maksetaan arki- päiviltä (ma klo 12 – pe klo 12) 10 % ja pyhänseudulta (pe klo 12 – ma klo 12) 28 % päiväpalkasta, ellei paikallisesti muuta kirjallisesti sovita. Päivystyskorvaus lasketaan toimihenkilön henkilökohtaisesta kuukausi- palkasta päiväpalkaksi muutettuna ja maksetaan niiltä vuorokausilta, joina päivystystä suoritetaan. Päiväpalkka saadaan jakamalla henkilö- kohtainen kuukausipalkka luvulla 21,5. Muussa osa-ajan palkanlasken- nassa käytetään työehtosopimuksen mukaista menettelyä.

Polttoainetoimituksiin liittyvä varallaolo toimitusten häiriöttömän kulun varmistamiseksi

a) Polttoainetoimituksiin liittyvä määrättyyn paikkaan sidottu varallaolo

Palkkaryhmään E kuuluvalle toimihenkilölle maksetaan siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta puoli palkkaa laskettuna säännöllisestä peruspalkasta.

Kun palkkaryhmään E kuuluva toimihenkilö tekee töitä määrättyyn paik- kaan sidottuna varallaoloaikana, maksetaan hänelle työajalta normaali palkka ilman ylityökorvausta (lisätyö). Työajalta ei makseta varallaolokor- vausta. Mikäli työjakso varallaoloaikana on puolta tuntia lyhyempi, mak- setaan työjaksolta puolen tunnin palkka ja mikäli työjakso on pidempi kuin puolituntia, maksetaan palkka jokaiselta alkavalta puolelta tunnilta. Tämä edellä kuvattu lisätyö annetaan ensisijaisesti vapaana.

Mikäli muun kuin palkkaryhmään E kuuluvan toimihenkilön kanssa on sovittu polttoainetoimituksiin liittyvästä paikkaan sidotusta varallaolosta, siitä maksettavat kokonaiskorvaukset ovat seuraavat:

• Arki klo 16.00 – 08.00; 1.3.2020 alkaen 155 euroa, joka sisältää va- rallaolon ja mahdollisen lisätyön varallaoloaikana toimitusten häiriöt- tömän kulun varmistamiseksi

• lauantai klo 08.00 - 08.00; 1.3.2020 alkaen 235 euroa, joka sisältää varallaolon ja mahdollisen lisätyön toimitusten häiriöttömän kulun var- mistamiseksi

• sunnuntai tai arkipyhä klo 08.00 – 08.00; kokonaiskorvaus 1.3.2020 alkaen 235 euroa, joka sisältää varallaolon ja lisätyön toimitusten häi- riöttömän kulun varmistamiseksi. Lisäksi henkilö ansaitsee yhden nor- maalin työvuoron mittaisen palkallisen vapaapäivän, joka annetaan ensisijaisesti vapaana kahden viikon kuluessa ao. ajankohdasta.

b) Polttoainetoimituksiin liittyvä vapaamuotoinen varallaolo

Polttoainetoimituksiin liittyvällä vapaamuotoisella varallaololla tarkoite- taan säännöllisen työajan ulkopuolella tehtävää puhelinpäivystystä toi- mitusten häiriöttömän kulun varmistamiseksi.

Puhelinpäivystyksestä vastaava toimihenkilö sitoutuu siihen, että hän on tavoitettavissa puhelimitse vuorokaudenajasta riippumatta ja velvollinen hoitamaan sovittujen prosessien häiriöttömän kulun varmistavaa oh- jausta puhelinta käyttäen. Toimihenkilö voi vapaasti valita oleskelupaik- kansa eikä hän ole sidottu oleskelemaan asunnossaan.

Puhelinpäivystyksen pituus voi olla enintään kaksi viikkoa kerrallaan, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita. Aika määritellään kokonaisina vuorokausina.

Vapaamuotoisen varallaolon päivystyskorvauksena maksetaan arkipäi- viltä (ma klo 12 – pe klo 12) 10 % ja pyhänseudulta (pe klo 12 – ma klo 12) 28 % päiväpalkasta, ellei paikallisesti muuta kirjallisesti sovita. Päi- vystyskorvaus lasketaan toimihenkilön henkilökohtaisesta kuukausipal- kasta päiväpalkaksi muutettuna ja maksetaan niiltä vuorokausilta, joina päivystystä suoritetaan. Päiväpalkka saadaan jakamalla henkilökohtai- nen kuukausipalkka luvulla 21,5. Muussa osa-ajan palkanlaskennassa käytetään työehtosopimuksen mukaista menettelyä.

Mikäli puhelinpäivystyksen aikana ryhdytään puhelintyöskentelyä lukuun ottamatta muuhun työntekoon, maksetaan siitä korvaus lisätyön mukai- sesti, joka pidetään ensisijaisesti vapaana.

18 § SEISOKKIAIKA

1 Toimihenkilön suorittaessa työtä ns. seisokkiaikana seisokin alaisessa tuotantolaitoksessa tai sen osastossa, maksetaan hänelle suorittamas- taan työstä häneen sovellettavasta työaikamuodosta riippumatta tältä ajalta tulevan muun palkan lisäksi yksinkertainen peruspalkka. Perus- palkka lasketaan siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan lu- vulla 160, kun viikkotyöaika on 40 tuntia. Mikäli viikkotyöaika on 37,5 tuntia, jakaja on 158.

2 Seisokkiajalla tarkoitetaan aikaa, jolloin palkkasopimuksissa erikseen sovitun pyhä- tai juhlapyhän johdosta koko tuotantolaitoksen tai sen osaston toiminta on pysähdyksissä.

19 §

HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ

1 Hälytysluontoisessa työssä työ tehdään hälytyskutsun perusteella ja toi- mihenkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta.

2 Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella seuraavasti:

a) kahden tunnin palkka, jos kutsu annetaan klo 16.00 mennessä päät- tyvällä säännöllisellä työajalla tai työajan jälkeen ennen klo 21.00 ja

b) kolmen tunnin palkka, jos kutsu annetaan klo 21.00 ja 06.00 välisenä aikana.

3 Milloin kutsu hälytysluontoiseen työhön on annettu klo 21.00 ja 06.00 välisenä aikana maksetaan työhön käytetyltä ajalta 100 prosentilla koro- tettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset. Lasket- taessa maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 160, kun viikkotyö- aika on 40 tuntia. Mikäli viikkotyöaika on 37,5 tuntia, jakaja on 158.

4 Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka.

5 Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti toimi- henkilön säännöllistä työaikaa.

20 § SUNNUNTAITYÖ

1 Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juh- lapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksin- kertainen peruspalkka.

Palkkaryhmään E kuuluville toimihenkilöille korotus annetaan ensisijai- sesti korotusta vastaavana vapaana.

21 § LEPOAJAT

1 Toimihenkilölle on annettava sunnuntaiksi tai, jollei se ole mahdollista, muuna saman viikon aikana vähintään 30 tuntia kestävä yhdenjaksoi- nen viikkolepo.

2 Tämän pykälän säännöksistä voidaan kuitenkin tehdä poikkeuksia,

a) toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä,

b) milloin työn tekninen laatu ei salli joidenkin henkilöiden täydellistä työstä vapauttamista,

c) milloin toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa aikana.

3 Kun työaika on kuutta tuntia pitempi, on toimihenkilölle annettava työn aikana ainakin yksi säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika. Se voidaan kuitenkin sen jälkeen, kun siitä on paikallisesti sovittu, lyhentää 1/2 tuntiin asti. Toimihenkilöllä on oikeus poistua lepoaikana esteettö- mästi työpaikalta.

Tämä ei kuitenkaan koske sellaisia toimihenkilöitä, joiden työpaikalla olo on työn jatkumiselle välttämätöntä. Tällöin toimihenkilölle on annettava tilaisuus aterioida työn aikana.

4 Työn aikana annettua lepoaikaa ei lueta työaikaan, jos toimihenkilö saa sinä aikana esteettömästi poistua työpaikalta.

22 § VIIKKOLEPOKORVAUS

1 Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikkoleponsa aikana teke- mästä työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen säännöllistä työai- kaansa viimeistään seuraavan kalenterikuukauden aikana tai, jos siitä etukäteen sovitaan, maksamalla viikkolepokorvaus tämän pykälän 6 kohdan mukaisesti kokonaisuudessaan rahana.

2 Jos työtä tehdään viikon kaikkina päivinä, on, ellei muuta ole sovittu, sunnuntai korvattava viikkolepopäivä päivätyössä.

3 Jos viikkolepopäivä on arkipäivä, ei toimihenkilöllä mahdollista ylityökor- vausta lukuun ottamatta ole vapaa-ajan lisäksi oikeutta muuhun kor- vaukseen.

4 Jos viikkolepopäivänä tehty työ on sunnuntaityötä, on toimihenkilölle va- paa-ajan lisäksi maksettava tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sun- nuntaityökorotukset.

5 Sillä viikolla, jona vastaava vapaa annetaan, on säännöllinen työaika työtuntijärjestelmän mukainen viikkotyöaika vähennettynä annetun va- paan tuntimäärällä.

6 Jos toimihenkilö siihen suostuu, voidaan viikkolepokorvaus suorittaa ko- konaisuudessaan rahana siten, että hänelle suoritetaan kuukausipalkan lisäksi työhön käytetyltä ajalta

- peruspalkka 100 %:lla korotettuna sekä

- tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sun- nuntaityökorotukset

Korvaustavasta on sovittava samalla kun sovitaan viikkolevon aikana tehtävästä työstä.

23 § VUOSILOMA

1 Toimihenkilöiden vuosilomiin noudatetaan vuosilomalain määräyksiä, ellei jäljempänä ole toisin sovittu.

2 Ennen 1.1.1984 Vapon palvelukseen tulleilla toimihenkilöllä, joiden osalta on silloin sovittu 36 päivän lomaoikeudesta ja talvilomapidennyk- sestä, noudatetaan silloin sovittua vuosilomamenettelyä.

3 Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Työnantajan ja toimihenkilön sopimuksesta voidaan osa kesälomasta antaa lomakauden (2.5.-30.9.) ulkopuolella. Xxxxxxxxxx on kuitenkin käytettävä huhtikuun loppuun mennessä.

4 Vuosilomaa ei vähennä lyhyt tilapäisloma, jonka toimihenkilö on saanut perheessä sattuneen sairauden tai läheisen omaisen kuoleman vuoksi tai reservin kertausharjoitusten, väestönsuojelukurssin tai sellaisten yhteiskunnallisten luottamustehtävien hoitamista varten, joista ei ole oikeutta kieltäytyä.

5 Lomapäiviksi luetaan kaikki muut päivät paitsi sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, juhannusaatto, jouluaatto, pääsiäislauantai ja vappupäivä.

6 Mikäli vuosiloma jaetaan osiin, tulee vajaiden kalenteriviikkojen ja yksittäisten lomapäivien osalta määrätä kutakin tällaisista päivistä koostuvaa viittä päivää kohden yksi vapaa arkilauantai lomapäiväksi.

7 Kalenterikuukausi oikeuttaa lomaan, jos toimihenkilö on ollut työssä vähintään 14 päivää.

Osa-aikaisessa työsuhteessa olevalla toimihenkilöllä on oikeus lomaan kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työssä vähintään 35 tuntia.

8 Työntekijällä on oikeus tietyin edellytyksin siirtää vuosilomaansa sairau- den tai tapaturman vuoksi vuosilomalaissa määritellyin perustein (laki- muutos 1.4.2016).

9 Vuosilomapalkka ja vuosilomakorvaus lasketaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25.

10 Lomaltapaluuraha on 50 % vuosilomapalkasta. Se maksetaan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä.

Lomakauden ulkopuolella pidettävältä lomanpidennykseltä lomaltapaluurahaa ei makseta.

11 Eläkkeelle jääviä toimihenkilöitä lukuun ottamatta, ei työsuhteen päätty- essä maksettavasta vuosilomakorvauksesta makseta lomaltapaluura- haa. Työsuhteen aikana pidetystä lomasta lomakorvaus maksetaan.

12 Työnantajan ja toimihenkilön kesken voidaan sopia lomaltapaluurahan vaihtamisesta vapaaksi.

24 § RYHMÄHENKIVAKUUTUS

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmä- henkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

25 §

TYÖRIIDAT, JOIHIN TOIMIHENKILÖT EIVÄT OSALLISTU

1 Jos työnantajan ja tämän sopimuksen ulkopuolella olevan henkilöryh- män välillä puhkeaa työriita (lakko, sulku, saarto jne.), joka ei ole sopi- musten tai viranomaisten antamien määräysten vastainen, tulee toimi- henkilön:

a) tavalliseen tapaan suorittaa ne tehtävät, jotka hänelle säännöllisesti toimensa perusteella kuuluvat,

b) suorittaa tehtäviä, jotka yleensä kuuluvat samassa yrityksessä työs- kenteleville tämän sopimuksen piiriin kuuluville toimihenkilöille,

c) suorittaa koneiden, työkalujen sekä muiden yrityksen omassa käy- tössä olevien laitteiden suojaamis- ja kunnossapitotöitä,

d) suorittaa sellaisia työselkkauksen piiriin kuulumattomia tehtäviä, jotka helpottavat ja jouduttavat työn uudelleen käyntiin panoa ja käynnissä pitämistä ja tehostamista selkkauksen päätyttyä, sekä

e) osallistua suojelutoimenpiteisiin, joilla tarkoitetaan työtä käytön kes- keyttämiseksi teknillisesti sopivalla tavalla sekä toimenpiteitä ihmisiin kohdistuvan mahdollisen vaaran tai rakennuksiin ja muihin laitteisiin, aluksiin, koneisiin tai varavarastojen pilaantumisen ehkäisemiseksi; tä- hän verrattavissa on erittäin pakottavista syistä suoritettava työ, jota joku on velvollinen lain tai asetuksen perusteella suorittamaan, sekä työ, jonka laiminlyönnistä voi joutua syytteeseen.

2 Sopimuksen tai viranomaisten määräysten vastaisen työriidan aikana tulee toimihenkilön hänen esimiehensä sitä vaatiessa mahdollisuuksien mukaan suorittaa kaikkea kysymykseen tulevaa työtä.

3 Työriidan kestäessä pyrkii työnantaja omalta osaltaan helpottamaan toi- mihenkilön asemaa työriidan alaiseen henkilöryhmään nähden.

26 § LUOTTAMUSMIEHET

1 Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneeseen järjestöön kuuluvilla toi- mihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja varaluot- tamusmies, joka luottamusmiehen estyneenä ollessa hoitaa tämän teh- täviä.

2 Luottamusmiesten lukumäärän ja toimialueen vahvistavat sopijapuolet.

Jommankumman sopijapuolen halutessa otetaan heidän lukumääränsä sopijapuolten käsiteltäväksi.

3 Tehtäväänsä valitun luottamusmiehen tulee olla Vapon palveluksessa.

4 Luottamusmiestehtävien hoitamista varten tulee asianomaisen esimie- hen antaa luottamusmiehelle tilapäistä vapautusta työn kannalta sopi- vana aikana.

5 Luottamusmiestä ei saa tässä pykälässä tarkoitettujen tehtävien hoita- misesta aiheutuvista syistä irtisanoa tai siirtää alempaan tehtävään.

6 Luottamusmiehen tehtävänä on toimihenkilöiden työsuhteita koskevien paikallisten kysymysten seuraaminen ja selvittely. Luottamusmies on oikeutettu saamaan työnantajalta tehtävänsä hoitamista varten tarvitta- vat tiedot. Tehtävänsä täyttämiseksi luottamusmiehen tulee:

käsitellä ja tutkia ne palkka- ja muita työsuhdeasioita koskevat valituk- set, joista työnantajan ja toimihenkilön kesken ei ole päästy yksimieli- syyteen sekä tarvittaessa sovitella näitä erimielisyyksiä keskenään ja osapuolten kanssa

- tarvittavassa laajuudessa suorittaa tutkimuksia paikallisesti asiaan perehtyäkseen

- tarvittaessa ja vaadittaessa koota ja antaa alueeltaan tilastollisia ym. tietoja

- suorittaa muita tehtäviä, joita sopijapuolet katsovat tarpeellisiksi tur- veteollisuuden toimihenkilöiden työsuhdeasioissa

- osallistua sopijapuolten sopimaan luottamusmiestehtävän hoitamista edistävään koulutukseen.

7 Työnantajan on ilmoitettava asianomaisille luottamusmiehille mahdolli- simman aikaisessa vaiheessa alueen toimihenkilöiden työsuhteissa tai muissa vastaavissa asioissa tapahtuvista muutoksista.

8 Luottamusmiestehtäviä hoitavalle toimihenkilöiden luottamusmiehelle maksetaan erillinen korvaus, jonka suuruus on 1.3.2020 alkaen 174 eu- roa kuukaudessa.

Korvausta ei makseta siltä ajalta, jolloin luottamusmies vuosiloman, sai- rauden tai muun niihin verrattavan esteen vuoksi ei hoida luottamus- miestehtäviään. Xxxxxxx varaluottamusmies työnantajalle asian- mukaisesti tehdyn ilmoituksen ajalla hoitaa luottamusmiehen estyneenä ollessa tämän tehtäviä, maksetaan korvaus ko. kuukauden ajalta jaka- mattomana varaluottamusmiehelle.

9 Osapuolet sitoutuvat järjestämään ja/tai ohjaamaan paikallisille osapuo- lille lisää koulutusta ja tämä aika luetaan työajaksi. Tällaiset koulutusti- laisuudet hyväksytään erikseen TES-osapuolten kesken.

27 §

TYÖSUOJELUVALTUUTETUILLA MAKSETTAVAT KORVAUKSET

Työsuojeluvaltuutetun korvaus on 1.3.2020 alkaen 124 euroa kuukau- dessa.

28 §

VARSINAISEN LUOTTAMUSMIEHEN JA VARSINAISEN TYÖSUOJELUVALTUUTETUN JÄLKISUOJA

Luottamusmiehen/työsuojeluvaltuutetun jälkisuoja on 6 kk tehtävän päät- tymisen jälkeen.

29 §

ERIMIELISYYKSIEN KÄSITTELY

1 Tässä sopimuksessa ja sen liitteessä määritettyjen työehtojen sovelta- misesta sekä yleensä työnantajan ja toimihenkilön välisiä suhteita kos- kevista asioista tulee työnantajan ja toimihenkilön ensisijaisesti sopia keskenään.

2 Jos asianomaisten välillä syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen sovel- tamisesta tai tulkinnasta eikä sitä saada selvitetyksi heidän välillään, on asia jommankumman puolen sitä halutessa siirrettävä työnantajan ja luottamusmiehen käsiteltäväksi.

3 Neuvottelupyyntö voidaan esittää myös suullisesti.

4 Edellä tarkoitettu neuvottelu on aloitettava viimeistään kahden viikon ku- luessa neuvottelupyynnön esittämisestä lukien ja neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen.

5 Mikäli työnantaja ja luottamusmies eivät ole päässeet ratkaisusta yksi- mielisyyteen tai osapuoli ei tyydy tehtyyn ratkaisuun, jätetään asia sopi- japuolten selvitettäväksi.

6 Milloin asia saatetaan sopijapuolten käsiteltäväksi, on siitä laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä aiheuttanut asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä kappaleet sopijapuolille.

7 Elleivät sopijapuolten väliset neuvottelut johda tulokseen voi jompikumpi sopijapuolista saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

8 Erimielisyydestä ja muustakin kysymyksestä, josta tahdotaan neuvotte- luja sopijapuolten kesken, on toiselle sopijapuolelle annettava kirjallinen ilmoitus ja neuvottelut aloitettava viimeistään kahden viikon kuluessa sen jälkeen. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä vält- täen.

9 Tämän sopimuksen soveltamisesta johtuvien erimielisyyksien johdosta ei sopimuksen voimassa ollessa saa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin tai siihen verrattavaan joukkotoimenpiteeseen.

30 §

XXXXXXXX Tämä sopimus estää ryhtymästä lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muu- hun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen voimassa- oloaikana, samoin kuin joukkoirtisanomiseen tai joukkoirtisanoutumi- seen saman tarkoituksen saavuttamiseksi. Samoin on laita tämän sopi- muksen liiteosaan nähden sen voimassa ollessa.

31 §

JATKUVAN NEUVOTTELUN PERIAATE

Sopijapuolet noudattavat sopimuskaudella jatkuvan neuvottelun periaa- tetta siten, että sopijapuolten ollessa neuvoteltavasta asiasta yksimieli- siä, voidaan voimassa olevaa työehtosopimusta siltä osin muuttaa.

32 §

SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA IRTISANOMINEN

Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2020 ja on voimassa 31.1.2022 asti, kunnes se jommankumman sopijapuolen toimesta irtisanotaan. Sopimus voidaan irtisanoa osapuolten kesken 4 kk irtisanomisajalla ennen sopi- muskauden päättymistä.

Uudesta sopimuksesta neuvoteltaessa sopimusmääräykset ovat voi- massa kunnes uusi sopimus on tehty tai sopimusneuvottelut on todettu yhdessä päättyneiksi taikka toinen osapuoli on todennut kirjallisesti sopi- musneuvottelut päättyneiksi.

Vantaa 13.3.2020

VAPO OY

Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

METO - METSÄALAN ASIANTUNTIJAT RY

Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx