SISÄLTÖ
2024
Sääntökirja
SISÄLTÖ
4
6
9
12
46
58
68
78
92
96
106
Esipuhe
Kansallisten yhdistysten tunnustamisen ehdot Laki Suomen Punaisesta Rististä (238/2000) Tasavallan presidentin asetus
Suomen Punaisesta Rististä (827/2017) Suomen Punaisen Ristin työjärjestys Suomen Punaisen Ristin piirien johtosääntö
Suomen Punaisen Ristin osastojen johtosääntö Suomen Punaisen Ristin taloussääntö
Laki eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä (947/1979 ja 838/2008) Veripalvelulaki (197/2005 muutoksineen) Otteita yhdistyslaista
Näillä periaatteilla toimimme
inhimillisyys tasapuolisuus puolueettomuus riippumattomuus vapaaehtoisuus yleismaailmallisuus ykseys
Hyvä lukija
Punainen Risti on asemaltaan erityinen järjestö, jonka vahva mandaatti pohjaa lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin. Sääntöjen tavoitteena on varmistaa, että järjestömme toimii sille an- nettua mandaattia kunnioittaen yhtenäisesti, läpinäkyvästi ja hyvän hallinnon periaatteita noudattaen.
Järjestön yleiskokous hyväksyi kesäkuussa 2017 säännöt, jotka tulivat voimaan tasavallan presidentin antamalla asetuksella tammi- kuussa 2018. Tähän painokseen on sisällytetty järjestön yleisko- kouksen kesällä 2023 tekemät ja tasavallan presidentin antamalla asetuksella tammikuussa 2024 voimaan tulleet sääntömuutokset sekä vuonna 2020 päivitetyt työjärjestys, taloussääntö sekä osasto- jen ja piirien johtosäännöt.
Mukana ovat edelleen myös Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen konferenssin vuonna 2006 hyväksymät kansallisen yhdistyksen tunnustamisen ehdot, sekä keskeisimmät järjestön toi- mintaa koskevat lait; Veripalvelulaki sekä laki eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä (nk. merkkilaki).
Tästä kirjasta löytyvien sääntöjen lisäksi Suomen Punaisen Ristin toimintaa ohjaavat lukuisat muut lait ja asetukset esimerkiksi tietosuojan, tilintarkastuksen ja kirjanpidon osalta, sekä järjestön hallituksen hyväksymät sisäiset ohjeet.
Parhaatkaan säännöt eivät voi vastata kaikkiin tilanteisiin ja torjua täydellisesti väärinkäytöksiä. Siksi sääntöjen lisäksi on erityisen tärkeää, että toimimme periaatteidemme ja tarkoituksemme mu- kaisesti silloinkin, kun säännöt eivät anna yksiselitteistä vastausta.
Tarvittaessa apua sääntöjen tulkintaan tai ohjeiden löytymiseen saa ottamalla yhteyttä omaan piiriin tai keskustoimistoon.
Xxxx Xxxx pääsihteeri
Artikla 4
Kansallisten yhdistysten tunnustamisen ehdot
Tullakseen kansallisena yhdistyksenä tunnustetuksi 5 artiklan 2b §:n mukaisesti yhdistyksen on täytettävä seuraavat ehdot:
1. Yhdistys toimii itsenäisessä valtiossa, jossa Geneven sopimus haavoittuneiden ja sairaiden sotilaiden auttamiseksi on voimassa.
2. Yhdistys on ainoa Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun yhdistys ao. valtiossa. Sitä johtaa keskushallinto, jolla on yksinomainen oikeus edustaa yhdistystä yhteistyössä kansainvälisen liikkeen muiden jäsenten kanssa (Kansainvälinen Komitea, Kansainvälinen Liitto, muut kansalliset yhdistykset).
3. Yhdistyksen tulee olla maan laillisen hallituksen Geneven sopimusten ja kansallisen lainsäädännön mukaan tunnustama vapaaehtoinen avustusjärjestö, joka toimii viranomaisten apuna humanitaarisissa kysymyksissä.
4. Yhdistyksellä tulee olla sellainen itsenäinen asema, että se pystyy toimimaan kansainvälisen liikkeen perusperiaatteiden mukaisesti.
5. Yhdistyksen tulee käyttää Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun nimeä ja tunnusmerkkiä Geneven sopimusten mukaisesti.
6. Yhdistyksen on kyettävä tehokkaasti toteuttamaan sille sään- töjensä mukaan kuuluvia tehtäviä. Sen on myös rauhan aikana ylläpidettävä valmiutta kriisitilanteen varalta.
7. Yhdistyksen toiminnan tulee ulottua koko valtakunnan alueelle.
8. Yhdistys ei jäseniään hyväksyessään ja henkilökuntaansa palka- tessaan saa tehdä eroa rodun, sukupuolen, sosiaalisen aseman, uskonnon tai poliittisen mielipiteen perusteella.
KANSALLISTEN YHDISTYSTEN TUNNUSTAMISEN EHDOT
Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen säännöt ja menettelytapaohjeet
(Hyväksytty XXV Punaisen Ristin kansainvälisessä konferenssissa Genevessä lokakuussa 1986,
muutettu 1995 ja 2006)
9. Yhdistyksen on noudatettava näitä sääntöjä sekä toimittava yhteenkuuluvaisuuden hengessä sekä yhteistyössä kansainväli- sen liikkeen muiden jäsenten kanssa.
10. Yhdistyksen on kunnioitettava kansainvälisen liikkeen peruspe- riaatteita. Sen on työssään noudatettava
kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteita.
LAKI
SUOMEN PUNAISESTA RISTISTÄ (238/2000)
SISÄLTÖ
1 § Nimi ja asema
2 § Tunnus
3 § Järjestön suojelija ja ansiomerkit
4 § Yhdistyslain säännösten soveltaminen 5 § Järjestön säännöt
6 § Voimaantulo
1 § Nimi ja asema
Suomen Punainen Risti – Finlands Röda Kors, jäljempänä järjestö, on Suomen valtion tunnustama julkisoikeudellinen yhdistys, jonka toiminta perustuu maasotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden
ja sairaiden aseman parantamisesta, merisotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden, sairaiden ja haaksirikkoutuneiden aseman paran- tamisesta, sotavankien kohtelusta sekä siviilihenkilöiden suojelemi- sesta sodan aikana Genevessä 12 päivänä elokuuta 1949 tehtyyn neljään Geneven yleissopimukseen (SopS 8/1955) sekä näiden yleissopimusten Genevessä 8 päivänä kesäkuuta 1977 tehtyyn kahteen lisäpöytäkirjaan, joista ensimmäinen koskee kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemista ja toinen kansainvälistä luonnetta vailla olevien aseellisten selkkausten uhrien suojelemista (SopS 82/1980).
Järjestö kuuluu ainoana kansallisena yhdistyksenä Suomessa kansainväliseen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeeseen. Järjestö noudattaa toiminnassaan Punaisen Ristin kansainvälisissä konferensseissa hyväksyttyjä perusperiaatteita.
2 § Tunnus
Järjestön oikeudesta käyttää Punaisen Ristin nimeä ja tunnusmerk- kiä on voimassa, mitä 1 §:n 1 momentissa mainituissa yleissopi- muksissa ja niiden lisäpöytäkirjoissa määrätään ja mitä eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä annetussa laissa (947/1979) säädetään.
3 § Järjestön suojelija ja ansiomerkit
Tasavallan presidentti voi olla järjestön suojelijana suostumuksensa mukaisesti.
Tasavallan presidentti myöntää järjestön ansiomerkit. Tasavallan presidentti päättää järjestön ansiomerkkien myöntämisestä valtio- neuvostossa ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta.
Järjestön ansiomerkeistä voidaan säätää tasavallan presidentin asetuksella.
4 § Yhdistyslain säännösten soveltaminen
Järjestön ja sen paikallisten tai alueellisten toimintayksiköiden kelpoisuudesta saada nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä kantaa ja vastata on järjestön säännöt huomioon ottaen voimas- sa, mitä yhdistyslain (503/1989) 6 §:n 1 momentissa säädetään
rekisteröidystä yhdistyksestä. Järjestön jäsenten henkilökohtaisesta vastuusta järjestön sekä sen paikallisten tai alueellisten toimintayk- siköiden velvoitteista on vastaavasti voimassa, mitä yhdistyslain 6
§:n 2 momentissa säädetään rekisteröidyn yhdistyksen jäsenten vastuusta. Järjestöstä ja sen jäsenistä on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä säädetään yhdistyslain 8 ja 9 §:ssä, 3 luvussa, 26 §:n
2 momentissa, 27–29 §:ssä, 35 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 36–39
§:ssä.
5 § Järjestön säännöt
Järjestön yleiskokouksen hyväksymät säännöt annetaan tasavallan presidentin asetuksella.
6 § Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1. päivänä maaliskuuta 2000.
SISÄLTÖ
1 §
2 §
3 §
4 §
5 §
6 §
7 §
8 §
9 §
10 §
11 §
12 §
13 §
14 §
15 §
16 §
17 §
18 §
19 §
20 §
21 §
22 §
23 §
24 §
25 §
1 luku
YLEISET SÄÄNNÖKSET
Kotipaikka Tarkoitus Toimintamuodot
Toimielimet ja järjestöyksiköt Suojelija
Tunnus Kielet
Punaisen Ristin perusperiaatteet Syrjintäkielto
2 luku JÄSENET
Jäsenistö Henkilöjäsenet Kunniajäsenet Kannatusjäsenet
Jäsenen eroaminen, erottaminen ja eronneeksi katsominen Jäsenluettelo
Jäsenmaksut ja kannatusmaksut Aloiteoikeus
3 luku
LUOTTAMUSHENKILÖT, NIMENKIRJOITTAMINEN JA HAASTEEN TIEDOKSIANTAMINEN
Luottamushenkilöiden ehdolle asettaminen Periaatteet luottamushenkilöitä ehdolle asetettaessa Luottamushenkilöiden kelpoisuus ja toimikausi Nimenkirjoittajat
Nimenkirjoittajaluettelo Haasteen tiedoksiantaminen
4 luku
OSASTOT JA PIIRIT
Osaston perustaminen ja purkaminen Osaston erottaminen
TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUS SUOMEN PUNAISESTA RISTISTÄ
(827/2017)
(Xxxxxxx Xxxxxxxxxx presidentin päätöksellä 1. joulukuuta 2017)
Muutettu asetuksella 989/2023
26 § 26 a § 27 § 28 § | Osastojen yhdistyminen tai jakaantuminen Toimintansa lopettaneen osaston yhdistäminen toiseen osastoon Osaston kokoukset Osaston kokouksen koollekutsuminen | 51 § | 8 luku JÄRJESTÖN HALLITUS, PUHEENJOHTAJA JA PÄÄSIHTEERI Järjestön hallitus |
29 § | Ääni-, puhe- ja läsnäolo-oikeus osaston kokouksessa | 52 § | Järjestön hallituksen tehtävät |
30 § | Osaston hallitus ja rahastonhoitaja | 53 § | Järjestön hallituksen jäsenen eroaminen ja erottaminen |
31 § | Osaston hallituksen jäsenen eroaminen ja erottaminen | 54 § | Järjestön puheenjohtaja |
5 luku | 55 § | Pääsihteeri | |
32 § | PIIRIT Piirin perustaminen ja lakkauttaminen | 9 luku SOVITTELULAUTAKUNTA | |
33 § | Piirin kokoukset | 56 § | Sovittelulautakunnan kokoonpano |
34 § 35 § | Piirin kokouksen koollekutsuminen Äänioikeus ja äänivallan käyttäminen | 57 § | Sovittelulautakunnan tehtävät |
36 § | piirin kokouksessa Läsnäolo- ja puheoikeus piirin kokouksessa | 10 luku VERIPALVELU | |
37 § 38 § | Xxxxxx hallitus Piirin hallituksen jäsenen eroaminen ja erottaminen | 58 § | Veripalvelun tehtävät |
6 luku YLEISKOKOUS | 59 § | 11 luku HUOMIONOSOITUKSET Suomen Punaisen Ristin ansiomerkit | |
39 § | Varsinainen ja ylimääräinen yleiskokous | 60 § | Suomen Punaisen Ristin ansiomerkkien kuvaus |
40 § | Äänioikeus ja äänivallan käyttäminen yleiskokouksessa | 61 § | Suomen Punaisen Ristin ansiomerkkien myöntäminen |
41 § 42 § | Läsnäolo- ja puheoikeus yleiskokouksessa Yleiskokouksen koollekutsuminen sekä laillisuus ja | 62 § | Muut huomionosoitukset |
43 § | päätösvaltaisuus Varsinaisen yleiskokouksen asiat | 12 luku TALOUSHALLINTO JA SISÄINEN VALVONTA | |
44 § | Yleiskokouksen vaalitoimikunta | 63 § | Toiminta- ja tilikausi |
7 luku | 64 § 65 § | Järjestön kokonaisomaisuus Taloudenhoito, kirjanpito ja tilintarkastus | |
45 § | VALTUUSTO Valtuuston kokoonpano | 66 § 67 § | Tilintarkastajan toimikaudet Sisäinen valvonta ja tarkastus |
46 § | Valtuuston tehtävät | 68 § | Tarkastusvaliokunta |
47 § 48 § | Valtuuston kokoontuminen Päätösvaltaisuus sekä läsnäolo- ja | 69 § | Tarkastusvaliokunnan tehtävät |
49 § | puheoikeus valtuustossa Valtuuston kevätkokous | 13 luku ERINÄISET SÄÄNNÖKSET | |
50 § | Valtuuston syyskokous | 70 § | Päätöksenteko |
71 § | Vaalit | ||
72 § | Etäosallistuminen ja etäkokous |
73 §
74 §
75 §
76 §
77 §
1 §
2 §
Esteellisyys Vahingonkorvausvelvollisuus
Asetuksen muuttaminen sekä varojen käyttö järjestön lakatessa
14 luku
VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
Voimaantulo Siirtymäsäännökset
Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään Suomen Punaisesta Rististä annetun lain (238/2000) 5 §:n nojalla:
1 luku
Yleiset säännökset
Kotipaikka
Järjestön Suomen Punainen Risti – Finlands Röda Kors kotipaikka on Helsinki.
Tarkoitus
Järjestön tarkoituksena on Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liikkeen perusperiaatteiden (Punaisen Ristin perusperiaatteet) mukaisesti:
1) kaikissa oloissa suojella elämää ja terveyttä sekä puolustaa ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia;
2) edistää kansojen välistä yhteistyötä ja rauhaa;
3) pelastaa ihmishenkiä kotimaassa ja ulkomailla;
4) auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia inhimillisten kärsimysten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi;
5) tukea ja avustaa maan viranomaisia niin rauhan kuin sodan ja aseellisten selkkausten aikana ihmisten hyvinvoinnin edistämi- seksi;
6) edistää kansalaisten keskuudessa yhteisvastuuta ja auttamis- mieltä;
7) edesauttaa vapaaehtoistoimintaa ihmisten auttamiseksi;
8) edistää auttamisvalmiutta; sekä
9) lisätä ymmärrystä Punaisen Ristin työtä ja yleisinhimillisiä pyrkimyksiä kohtaan.
3 § Toimintamuodot
Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö:
1) ylläpitää ja vahvistaa auttamisvalmiutta ja harjoittaa humani- taarista avustustoimintaa;
2) ylläpitää auttamismieltä;
3) ylläpitää ja vahvistaa järjestön valmiutta;
4) hankkii jäseniä ja vapaaehtoisia;
5) harjoittaa ja kehittää osaltaan terveyden, hyvinvoinnin, turvalli- suuden ja pelastustoimen vapaaehtoistoimintaa;
6) huolehtii henkilötiedustelutoiminnasta;
7) harjoittaa tarvittavaa sosiaali- ja terveyspalvelutoimintaa;
8) harjoittaa ensiaputoimintaa ja –koulutusta;
9) harjoittaa veripalvelutoimintaa veripalvelulain (197/2005) mukaisesti;
10) harjoittaa nuorisotyötä ja -toimintaa;
11) edistää yhdenvertaisuutta ja harjoittaa monikulttuurisuustyötä;
12) harjoittaa ihmisoikeus- ja kansainvälisyyskasvatusta;
13) kouluttaa jäseniä, vapaaehtoisia ja ammattihenkilöstöä sekä organisoi näiden työtä;
14) harjoittaa viestintä- ja julkaisutoimintaa;
15) tekee tunnetuksi Suomen Punaisesta Rististä annetun lain (238/2000) 1 §:n 1 momentissa mainittuja valtiosopimuksia sekä muuta kansainvälistä humanitaarista oikeutta sekä omalta osaltaan edistää niiden täytäntöönpanoa ja noudattamista;
16) järjestää avustuskeräyksiä ja kampanjoita;
17) harjoittaa toimintansa tukemiseksi järjestön tarkoitusta edistä- vää taloudellista toimintaa sekä muuta varainhankintaa;
18) toimii yhteistyössä kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen keskuselinten sekä muiden maiden kansallis- ten yhdistysten kanssa;
19) voi toimia yhteistyössä toisten oikeuskelpoisten yhteisöjen, säätiöiden ja laitosten kanssa;
20) ryhtyy tarvittaessa muihin järjestön tarkoitusta edistäviin tai tukeviin toimiin.
4 § Toimielimet ja järjestöyksiköt
Järjestön paikalliset toimielimet ovat osaston kokous ja osaston hallitus.
Järjestön alueelliset toimielimet ovat piirin kokous ja piirin hallitus. Järjestön valtakunnalliset toimielimet ovat yleiskokous, valtuusto,
järjestön hallitus ja pääsihteeri.
Järjestöyksiköitä ovat järjestön keskushallinto, piirit ja osastot. Järjestöyksiköt laitoksineen muodostavat Suomen Punaisen Ristin.
Keskushallinnolla tarkoitetaan järjestön hallitusta, pääsihteeriä, keskustoimistoa sekä järjestön hallituksen päätöksellä perustettuja keskushallinnon laitoksia.
5 § Suojelija
Järjestön hallitus päättää tasavallan presidentin kutsumisesta järjes- tön suojelijaksi, kuten Suomen Punaisesta Rististä annetun lain 3 §:n 1 momentissa säädetään.
6 § Tunnus
Punaisen ristin tunnuksen suojelu- ja ilmaisevasta käytöstä vastaa valtio eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä anne- tun lain (947/1979) sekä Suomen Punaisesta Rististä annetun lain 1
§:n 1 momentissa mainittujen valtiosopimusten mukaisesti.
Järjestöllä on Punaisen Ristin kansainvälisesti tunnustettuna kansallisena yhdistyksenä oikeus käyttää punaisen ristin tunnusta ilmaisemaan omaa toimintaansa.
Järjestön hallitus valtakunnallisesti sekä piirin hallitus alueellisesti ja osaston hallitus paikallisesti omalta osaltaan valvovat punaisen ristin tunnuksen sekä Punaisen Ristin, Punaisen Puolikuun ja Punai- sen Kristallin nimen käyttöä.
Järjestön hallitus voi vahvistaa punaisen ristin tunnuksen käytöstä graafiset ohjeet sekä antaa tarvittaessa muitakin ohjeita.
7 § Kielet
Järjestön kielet ovat suomi ja ruotsi. Saamelaisten kotiseutualueella järjestön toiminnassa turvataan saamelaisten kielelliset oikeudet noudattamalla soveltuvin osin saamen kielilakia (1086/2003).
8 § Punaisen Ristin perusperiaatteet
Järjestön kaikkien jäsenten, toimielinten ja vapaaehtoisten on noudatettava toiminnassaan Punaisen Ristin perusperiaatteita, joita ovat inhimillisyys, tasapuolisuus, puolueettomuus, riippumattomuus, vapaaehtoisuus, yleismaailmallisuus ja ykseys.
Punaisen Ristin perusperiaatteiden sekä Suomen Punaisesta Ris- tistä annetun lain 1 §:n 1 momentissa mainittujen valtiosopimusten perusteella järjestöllä jäsenineen ja toimielimineen on sekä oikeudel- lisesti että toiminnallisesti riippumaton asema suhteessa valtion ja kuntien viranomaisiin sekä muun julkisen vallan käyttäjiin.
9 §
10 §
11 §
12 §
Valtion ja kuntien viranomaisten sekä muun julkisen vallan käyttäji- en tulee kunnioittaa Punaisen Ristin perusperiaatteita.
Syrjintäkielto
Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, perhesuhteiden, terveydentilan, vammai- suuden, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella järjestön missään toiminnoissa, erityisesti jäsenyyteen liittyvissä asioissa. Tämän estämättä valtuustolla on mah- dollisuus vahvistaa jollekin jäsenryhmälle alennettu henkilöjäsenmaksu.
2 luku
Jäsenet
Jäsenistö
Järjestön jäseniä ovat:
1) henkilöjäsenet;
2) kunniajäsenet; sekä
3) kannatusjäsenet.
Henkilöjäsenet (muutettu asetuksella 989/2023, 2.11.2023) Järjestön henkilöjäseneksi pääsee jokainen, joka noudattaa Punai- sen Ristin perusperiaatteita ja edistää Punaisen Ristin tarkoituksen toteuttamista.
Sen, joka tahtoo liittyä järjestön jäseneksi, tulee ilmoittaa aikomuk- sestaan järjestölle.
Järjestön hallitus päättää jäsenten hyväksymismenettelystä ja hyväksymisen edellytyksistä. Henkilöjäsen kirjataan siihen osastoon, johon hän haluaa liittyä. Jollei jäsen ilmoita, mihin osastoon hän haluaa liittyä, henkilöjäsen kirjataan hänen ilmoittamansa osoitteen perusteel- la asuinpaikkaansa lähinnä olevaan osastoon.
Kunniajäsenet
Yleiskokous voi järjestön hallituksen esityksestä kutsua järjestön kunniajäseniksi niitä, jotka ovat erityisesti ansioituneet järjestön toiminnassa.
Piirin kokous voi piirin hallituksen esityksestä kutsua piirin kun- niajäseniksi niitä, jotka ovat ansioituneet järjestön alueellisessa tai paikallisessa toiminnassa.
13 §
14 §
15 §
Osaston kokous voi osaston hallituksen esityksestä kutsua osaston kunniajäseniksi niitä, jotka ovat ansioituneet järjestön paikallisessa toiminnassa.
Kunniajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus yleiskokouksessa sekä sen järjestöyksikön kokouksessa, joka on kutsunut hänet kunniajäse- nekseen. Kunniajäsenellä ei ole muita henkilöjäsenen oikeuksia eikä velvollisuuksia.
Kannatusjäsenet
Järjestö järjestön hallituksen päätöksellä, piirit piirin hallituksen päätöksel- lä ja osastot osaston hallituksen päätöksellä voivat ottaa itselleen kanna- tusjäseniä, joita voivat olla yksityis- ja julkisoikeudelliset oikeushenkilöt.
Kannatusjäsenellä on läsnäolo-oikeus yleiskokouksessa sekä sen piirin tai osaston kokouksessa, jonka kannatusjäsen se on. Kannatus- jäsenen jäsenmaksuvelvollisuudesta säädetään 16 §:ssä.
Kannatusjäsenellä ei ole muita henkilöjäsenen oikeuksia eikä velvol- lisuuksia.
Jäsenen erottaminen ja eronneeksi katsominen
Järjestön jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota järjestöstä ilmoitta- malla siitä järjestölle.
Järjestön hallitus voi omasta aloitteestaan tai piirin hallituksen tai osaston hallituksen esityksestä erottaa jäsenen, joka on menettelyllään vahingoittanut järjestöä, toiminnallaan järjestön jäsenenä loukannut Punaisen Ristin perusperiaatteita tai sääntöjä tai aiheuttanut merkit- tävää taloudellista haittaa. Erotetulle jäsenelle ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.
Jäsenelle, jonka erottamista on esitetty, on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi ennen asian käsittelyä.
Erotettu jäsen voi vaatia erottamisasiansa uudelleenkäsittelyä val- tuustossa. Kirjallinen vaatimus asiasta on tehtävä valtuustolle 30 päivän kuluessa erottamispäätöksen tiedoksisaannista.
Jäsenmaksuvelvollinen jäsen, joka on jättänyt suorittamatta jäsenmaksunsa, katsotaan eronneeksi järjestöstä toimintavuoden päättyessä.
Jäsenluettelo
Järjestön hallitus pitää järjestön kaikista jäsenistä piiri- ja osastokohtais- ta luetteloa, johon merkitään kunkin jäsenen osalta nimi ja syntymäaika, jäsenyyden laji, riittävät osoitetiedot sekä 11 luvun mukaisesti annetut huomionosoitukset.
16 §
17 §
18 §
Jäsenluettelossa olevien tietojen tarkastamisesta ja luovuttami- sesta säädetään henkilötietolaissa (523/1999).
Hallitus tai pääsihteeri hallituksen valtuuttamana päättää, ovatko tietojen luovuttamisen edellytykset olemassa.
Jäsenluetteloa on pidettävä niin, että järjestön jäsen voi ilmoittaa kielekseen jonkin 7 §:ssä mainituista kielistä.
Jäsenmaksut ja kannatusmaksut
Henkilöjäsenet suorittavat järjestölle vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruuden valtuusto vahvistaa kevätkokouksessaan seuraavaksi ka- lenterivuodeksi. Valtuusto voi vahvistaa henki-löjäsenille ainaisjäsen- maksun, jonka suuruus on vähintään kymmenen vuoden vuotuinen jäsenmaksu. Valtuusto voi vahvistaa jollekin jäsenryhmälle alennetun henkilöjäsenmaksun, kuitenkin enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan.
Kannatusjäsenet suorittavat järjestölle vuotuisen kannatusmak- sun, jonka vähimmäismäärän valtuusto vahvistaa kevätkokoukses- saan seuraavaksi kalenterivuodeksi.
Xxxxxxxxxxxxxxx ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta.
Järjestön hallitus järjestää jäsenmaksujen valtakunnallisen perinnän.
Aloiteoikeus
Järjestön jokaisella jäsenellä ja toimielimellä on oikeus tehdä jär- jestön paikallista, alueellista tai valtakunnallista toimintaa koskevia aloitteita. Aloitteiden käsittelystä määrätään järjestön työjärjestyk- sessä.
3 luku
Luottamushenkilöt, nimenkirjoittaminen ja haasteen tiedoksi antaminen
Luottamushenkilöiden ehdolle asettaminen
(muutettu asetuksella 989/2023, 2.11.2023)
Järjestön henkilöjäsen voi esittää ehdokkaita luottamushenkilön vaalia varten siinä osastossa, johon hänet on kirjattu. Järjestön hen- kilöjäsen ja osaston hallitus voivat esittää ehdokkaita oman piirinsä luottamushenkilön vaalia varten.
Järjestön henkilöjäsen, osaston hallitus ja piirin hallitus voivat esit- tää ehdokkaita yleiskokouksen valitsemien luottamushenkilöiden ja
19 §
20 §
21 §
tilintarkastajien vaaleja varten 44 §:ssä tarkoitetulle vaalitoimikun- nalle viimeistään kuusi viikkoa ennen yleiskokousta yleiskokouksen vaalitoimikunnan ilmoittamalla tavalla.
Periaatteet luottamushenkilöitä ehdolle asetettaessa
Luottamushenkilöitä ehdolle asetettaessa tulee ehdokkailta edellyttää sitoutumista Punaisen Ristin perusperiaatteisiin sekä halua edistää Punaisen Ristin tarkoituksen toteuttamista. Tämän lisäksi tulee ottaa mahdollisimman tarkoin huomioon toimielinten kokoonpanossa alueellinen ja kielellinen sekä eri sukupuolten ja eri ikäryhmien edustus.
Luottamushenkilöiden kelpoisuus ja toimikausi
Järjestön luottamustoimeen voidaan tilintarkastajia, toiminnantar- kastajia ja valtion viranomaisten valtuustoon nimeämiä edustajia lukuun ottamatta valita vain järjestön henkilöjäsen. Luottamustoi- meen valittavan tulee olla kirjoilla kyseisessä osastossa tai, piirin ollessa kyseessä, piirin alueella toimivassa osastossa. Järjestön työntekijä ei voi toimia järjestön luottamustoimessa.
Järjestön luottamustoimeen valittavan on oltava 15 vuotta täyt- tänyt. Konkurssissa oleva, liiketoimintakieltoon määrätty tai se, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu, ei voi olla järjestön luottamustoi- messa.
Järjestön luottamustoimeen valittavalla tulee olla tehtävän laa- juus ja vastuut huomioon ottaen riittävä osaaminen ja kokemus.
Henkilöjäsentä ei saa valita samaksi toimikaudeksi sekä valtuus- toon että järjestön hallitukseen.
Yleiskokouksen valitsemien luottamushenkilöiden toimikausi alkaa heti yleiskokouksen päätyttyä ja jatkuu seuraavan yleiskokouk- sen päättymiseen.
Piirin ja osaston luottamushenkilöiden toimikauden alkamisesta ja päättymisestä määrätään piirien ja osastojen johtosäännöissä.
Nimenkirjoittajat
Järjestön nimen kirjoittavat järjestön puheenjohtaja tai varapuheen- johtajat, kukin erikseen yhdessä pääsihteerin tai yhden hallituksen keskuudestaan valtuuttaman jäsenen kanssa.
Xxxxxx nimen kirjoittavat piirin puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai kumpikin erikseen yhdessä piirin toiminnanjohtajan kanssa.
22 §
23 §
24 §
Osaston nimen kirjoittavat osaston puheenjohtaja ja varapuheen- johtaja yhdessä tai kumpikin erikseen yhdessä yhden hallituksen keskuudestaan valtuuttaman jäsenen, osaston rahastonhoitajan tai osaston toiminnanjohtajan kanssa. Osaston hallitus voi valtuuttaa keskuudestaan enintään kaksi nimenkirjoittajaa kerrallaan.
Nimenkirjoittajan on oltava 18 vuotta täyttänyt. Konkurssissa ole- va, liiketoimintakieltoon määrätty tai se, jonka toimikelpoisuutta on rajoitettu, ei voi toimia järjestön, piirin tai osaston nimenkirjoittajana.
Nimenkirjoittajaluettelo
Järjestön hallitus pitää nimen kirjoittamiseen oikeutetuista järjestön, piirien ja osastojen nimenkirjoittajista luetteloa, joka on esillä järjestön keskustoimistossa ja josta annetaan tietoja ja otteita niitä haluaville.
Nimenkirjoittajaluetteloon merkitään piirien ja osastojen nimi, kotipaikka, kieli ja alue. Lisäksi nimenkirjoittajaluetteloon merkitään piirin ja osaston ilmoittama osoite tai sähköpostiosoite.
Nimenkirjoittajaluetteloa varten järjestöyksiköt ovat velvollisia toimittamaan heti henkilövalintojen jälkeen nimenkirjoittajatiedot sekä muut luetteloon merkittävät tiedot mahdollisimman pian pääsihteerille tämän määräämällä tavalla.
Haasteen tiedoksiantaminen
Haaste tai muu tiedoksianto on katsottava annetuksi järjestölle taikka sen piirille tai osastolle, kun joku järjestöyksikön nimen kirjoit- tamiseen oikeutetuista on saanut siitä tiedon.
4 luku
Osastot
Osaston perustaminen ja purkaminen
Osaston voi piirin hallituksen suostumuksella perustaa vähintään 20 järjestön henkilöjäsentä, jotka ilmaisevat halunsa liittyä perustetta- vaan osastoon. Piirin hallitus, jonka alueelle osasto halutaan perustaa, hyväksyy osaston järjestöön kuuluvaksi ja päättää osaston nimen, kotipaikan, kielen ja alueen.
Osaston alueesta päätettäessä on otettava huomioon, että osastojen aluejaon on katettava koko piirin alue. Samalla alueella voi toimia useampia osastoja. Kaksikieliselle alueelle voidaan
25 §
26 §
perustaa suomenkielisiä, ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä osastoja. Niillä voi olla kokonaan tai osittain samat alueet, ja ne voivat kuulua eri piireihin.
Päätös osaston purkamisesta on tehtävä osaston kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan ääntenenemmistöllä annetuista äänistä. Tällöin piirin hallitus määrää, miten osaston omaisuus ja sitoumukset jaetaan. Purkautuvaan osastoon kirjattu jäsen siirre- tään siihen osastoon, johon purkautuvan osaston alue liitetään tai muuhun piirin hallituksen määräämään osastoon, jollei jäsen ilmoita, mihin osastoon hän haluaa siirtyä.
Osaston erottaminen
Osasto, joka rikkoo järjestöön kuulumisesta johtuvia velvoitteita tai tarkoituksellisesti toimii järjestön perusperiaatteiden vastaisesti, voidaan järjestön hallituksen päätöksellä erottaa järjestöstä.
Erotettu osasto voi vaatia erottamisasiansa uudelleenkäsittelyä valtuustossa. Kirjallinen vaatimus asiasta on tehtävä valtuustolle 30 päivän kuluessa erottamispäätöksen tiedoksisaannista.
Erotettu osasto menettää oikeutensa käyttää Punaisen Ristin ni- meä ja tunnusta. Osaston omaisuus siirtyy piirin hallituksen hoidet- tavaksi. Omaisuus on käytettävä järjestön tarkoitusta toteuttavaan toimintaan osaston alueella.
Erotettuun osastoon kirjattu jäsen siirretään siihen osastoon, johon erotetun osaston alue liitetään tai muuhun piirin hallituksen määräämään osastoon, jollei jäsen ilmoita, mihin osastoon hän haluaa siirtyä.
Osastojen yhdistyminen tai jakaantuminen
Kaksi tai useampi osasto voi yhdistyä joko perustamalla uuden osaston tai liittymällä yhteen olemassa olevaan osastoon. Osasto voi jakautua kahteen tai useampaan osastoon.
Osastot päättävät yhdistymisestä tai jakautumisesta kunkin osaston kokouksessa vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.
Lopullisen päätöksen osastojen yhdistymisestä tai jakautumi- sesta tekee piirin hallitus sen jälkeen, kun osastot ovat päättäneet yhdistymisestä tai jakautumisesta omissa kokouksissaan. Xxxxxx hallitus päättää yhdistymisen tuloksena syntyneen osaston tai jakautumisen tuloksena syntyneiden osastojen nimestä ja rajoista, sekä yhdistyvien tai jakautuvien osastojen omaisuuden ja sitoumus- ten siirtymisestä.
26 a §
27 §
Yhdistyvien osastojen luottamushenkilöiden vaalista määrätään osastojen johtosäännössä.
Jakautuvaan osastoon kirjattu jäsen siirretään ilmoittamansa osoitteen perusteella asuinpaikkaansa lähinnä olevaan osastoon, jollei hän ilmoita, mihin osastoon hän haluaa siirtyä.
Yhdistyvään osastoon kirjattu jäsen siirretään syntyvään uuteen osastoon, jollei hän ilmoita haluavansa siirtyä johonkin toiseen osastoon.
Toimintansa lopettaneen osaston yhdistäminen toiseen osastoon (lisätty asetuksella 989/2023, 2.11.2023)
Jos osaston kokousta ei ole pidetty kahden peräkkäisen kalenterivuo- den aikana ja sen tilinpäätöstä ei ole vahvistettu kahden peräkkäisen tilikauden ajalta, piirin hallitus voi päättää osaston yhdistämisestä toiseen osastoon. Xxxxxx hallitus päättää yhdistymisen tuloksena syntyneen osaston nimestä ja rajoista sekä toimintansa lopettaneen osaston omaisuuden ja sitoumusten siirtymisestä.
Toimintaa jatkava osasto päättää yhdistämisen hyväksymisestä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.
Toimintansa lopettaneeseen osastoon kirjattu jäsen siirretään toimintaa jatkavaan osastoon, jollei hän ilmoita haluavansa siirtyä johonkin toiseen osastoon.
Osaston kokoukset
Osaston kokouksia ovat varsinaiset kokoukset, joita ovat vuosittain viimeistään maaliskuussa pidettävä kevätkokous ja viimeistään marraskuussa pidettävä syyskokous, sekä ylimääräinen kokous.
Ylimääräinen osaston kokous pidetään, kun osaston kokous niin päättää, osaston hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kymmenesosa osaston jäsenistä taikka kun yksikin osaston tilintarkastajista tai toiminnantarkastaja sitä vaatii. Ylimääräisessä osaston kokouksessa käsitellään asiat, joita varten se on kutsuttu koolle ja jotka osaston hallitus on kokoukselle esittänyt.
Osaston kokous on pidettävä 1 momentissa säädettynä aikana. Jos sitä ei ole kutsuttu koolle, on jokaisella osastoon kirjatulla jäsenel- lä oikeus vaatia osaston kokouksen pitämistä.
Vaatimus osaston kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallises- ti osaston hallitukselle. Osaston hallituksen on viipymättä vaati- muksen saatuaan kutsuttava osaston kokous koolle. Jollei osaston kokousta ole kutsuttu koolle tai vaatimusta ole voitu esittää osaston hallitukselle, piirin hallituksen tulee vähintään kahden kokouksen
28 §
29 §
pitämistä vaatineen osastoon kirjatun jäsenen hakemuksesta velvoittaa piirin toiminnanjohtaja kutsumaan koolle osaston kokous osaston kustannuksella.
Osaston kokous on laillinen, jos se on kutsuttu koolle 28 §:n mukai- sesti, ja päätösvaltainen, kun kokouksessa on läsnä vähintään kolme osastoon kirjattua henkilöjäsentä.
Osaston kokouksen toimihenkilöksi sihteeriä lukuun ottamatta voidaan valita vain osastoon kirjattuja henkilöjäseniä.
Osaston kokouksen koollekutsuminen
(muutettu asetuksella 989/2023, 2.11.2023)
Osaston hallitus kutsuu osaston kokouksen koolle. Kokouskutsu on toimitettava jokaiselle osastoon kirjatulle jäsenelle joko henkilökoh- taisena viestinä, tai julkaisemalla kutsu osaston alueella ilmesty- vässä sanomalehdessä tai osaston käyttämällä sähköisellä alustalla viimeistään viikkoa ennen kokousta.
Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Päätöstä osaston kokouksessa ei saa tehdä seuraavista asioista, jos asiaa ei ole mainittu kokouskutsussa:
1) osaston kiinteän omaisuuden myyminen, muu luovuttaminen tai kiinnittäminen taikka osaston toiminnan kannalta huomat- tavan muun omaisuuden luovuttaminen;
2) osaston hallituksen tai osaston hallituksen jäsenen taikka tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan valitseminen tai erotta- minen;
3) osaston purkaminen, yhdistyminen yhden tai useamman osas- ton kanssa tai jakaantuminen useampaan osastoon;
4) osaston tilinpäätöksen vahvistaminen sekä vastuuvapauden myöntäminen osaston hallitukselle ja muille tilivelvollisille; sekä
5) osaston nimen, kotipaikan, kielen tai alueen muuttaminen.
Ääni-, puhe- ja läsnäolo-oikeus osaston kokouksessa
Henkilöjäsenellä on läsnäolo-, puhe- ja äänioikeus sen osaston kokouksessa, johon hänet on kirjattu. Lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus osaston kokouksessa on osaston kunniajäsenellä, osaston toimin- taan säännöllisesti osallistuvilla vapaaehtoisilla, osaston tilin- ja toiminnantarkastajilla sekä niillä, joille osaston kokous on myöntänyt puheoikeuden. Osaston kannatusjäsenellä on läsnäolo-oikeus osas- ton kokouksessa.
30 §
31 §
Osaston hallitus ja rahastonhoitaja
Osaston hallitukseen kuuluvat osaston puheenjohtaja ja varapu- heenjohtaja sekä vähintään neljä ja enintään kymmenen muuta jäsentä sen mukaan kuin osaston kokous on päättänyt. Muista jäse- nistä vähintään kaksi ja enintään viisi on vuosittain erovuorossa.
Osaston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut osaston hallituksen jäsenet valitsee osaston kokous kahden kalenterivuoden pituiseksi toimikaudeksi. Osaston rahastonhoitajan valitsee osaston hallitus.
Osaston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja rahastonhoitajan on oltava eri henkilöitä.
Jos piirin hallitus perustellusta syystä katsoo, että osaston luottamustoimeen valittu henkilö ei täytä 8 ja 20 §:ssä jäsenelle ja luottamushenkilölle asetettuja edellytyksiä, sen tulee viipymättä velvoittaa piirin toiminnanjohtaja kutsumaan koolle uusi osaston kokous osaston kustannuksella.
Sama henkilö voidaan valita osaston hallituksen puheenjoh- tajaksi tai varapuheenjohtajaksi enintään kolmeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.
Osaston hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet sen jäsenistä osaston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna.
Osaston hallituksen jäsenen eroaminen ja erottaminen
Osaston hallituksen jäsen voi erota tehtävästä ennen toimikauden päättymistä. Ennenaikaisesta eroamisesta on ilmoitettava kyseisen osaston hallitukselle.
Osaston kokous voi erottaa osaston hallituksen jäsenen kesken toimikauden, jos hallituksen jäsen:
1) on pysyvästi esteellinen;
2) on toiminut järjestön sääntöjen vastaisesti; tai
3) on toiminut Punaisen Ristin perusperiaatteita tai muuten olen- naisesti järjestön tarkoitusta vastaan.
Jos osaston hallituksen jäsenyys tulee kesken toimikautta avoi- meksi tai jos osaston hallituksen jäsen menettää kelpoisuutensa teh- tävään, osaston hallituksen on huolehdittava siitä, että uusi hallituksen jäsen valitaan osaston kokouksessa jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Erotetulle osaston hallituksen jäsenelle ilmoitetaan päätökses- tä kirjallisesti. Erotettu osaston hallituksen jäsen voi vaatia tässä
pykälässä tarkoitetun erottamisasiansa uudelleenkäsittelyä järjestön
32 §
33 §
hallituksessa tekemällä siitä kirjallisen vaatimuksen järjestön halli- tukselle 30 päivän kuluessa erottamispäätöksen tiedoksisaannista.
5 luku
Piirit
Piirin perustaminen ja lakkauttaminen
Alueellista toimintaa varten maa jaetaan piireihin. Valtuusto määrää piirien lukumäärän, kotipaikat, kielet, rajat ja nimet. Kaksikieliselle alueelle voidaan perustaa suomenkielisiä, ruot-sinkielisiä tai kaksikie- lisiä piirejä. Suomen- ja ruotsinkielisillä piireillä voi olla kokonaan tai osittain samat alueet.
Jos piirin aluetta laajennetaan tai supistetaan taikka jos muo- dostetaan uusi piiri jakamalla tai yhdistämällä piirejä tai piirien osia taikka jos piiri lakkautetaan, järjestön hallitus määrää, miten piirien omaisuus ja sitoumukset jaetaan. Omaisuuden ja muiden oikeuksien sekä sitoumusten jakamisessa otetaan huomioon piirien tai piirien osien jäsenluku, pinta-ala, asukasluku tai muu kohtuullinen peruste, sekä muut periaatteet siten kuin piirien johtosäännössä määrätään.
Piirin kokoukset
Piirin kokouksia ovat varsinainen kokous sekä ylimääräinen kokous. Varsinainen kokous on piirin vuosikokous, joka on pidettävä vuosit- tain huhtikuussa.
Ylimääräinen piirin kokous pidetään, kun piirin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kymmenesosa piirin osastoista taikka kun yksikin piirin tilintarkastajista sitä vaatii. Ylimääräisessä piirin kokouksessa käsitellään ne asiat, joita varten se on kutsuttu koolle ja jotka piirin hallitus on kokoukselle esittänyt.
Piirin varsinainen kokous on pidettävä 1 momentissa säädettynä aikana. Jos sitä ei ole kutsuttu koolle, on jokaisella osastolla oikeus vaatia piirin kokouksen pitämistä.
Vaatimus piirin kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti piirin hallitukselle. Piirin hallituksen on viipymättä vaatimuksen saatuaan kutsuttava piirin kokous koolle. Jollei piirin kokousta ole kutsuttu koolle tai vaatimusta ole voitu esittää piirin hallitukselle, järjestön hallituksen tulee vähintään kahden kokouksen pitämistä vaatineen osaston hakemuksesta velvoittaa pääsihteeri kutsumaan koolle piirin kokous piirin kustannuksella.
34 §
35 §
36 §
37 §
Piirin kokous on laillinen, jos se on kutsuttu koolle 34 §:n mukai- sesti, ja päätösvaltainen, jos kokouksessa on edustettuna vähintään yksi viidesosa piirin osastoista.
Piirin kokouksen toimihenkilöt yhtä tai useampaa sihteeriä lukuun ottamatta voidaan valita vain osastojen äänivaltaisista edustajista.
Piirin kokouksen koollekutsuminen
(muutettu asetuksella 989/2023, 2.11.2023)
Piirin hallitus kutsuu piirin kokouksen koolle. Kokouskutsu on toimi- tettava piirin osastoille osasto-kohtaisena viestinä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.
Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Päätöstä piirin kokouksessa ei saa tehdä seuraavista asioista, jos asiaa ei ole mainittu kokouskutsussa:
1) piirin toiminnan kannalta huomattavan omaisuuden luovutta- minen;
2) piirin hallituksen tai piirin hallituksen jäsenen taikka tilintarkas- tajan valitseminen tai erottaminen;
3) piirin lakkauttaminen, yhdistyminen toiseen piiriin tai piirin jakaantuminen; sekä
4) piirin nimen, kotipaikan, kielen tai alueen muuttaminen.
Äänioikeus ja äänivallan käyttäminen piirin kokouksessa
Piirin kokouksessa osastolla on yksi äänivaltainen edustaja kutakin alkavaa 100 jäsentään kohden. Äänivaltaisten edustajien
määrän perusteena on edellisen vuoden jäsenmaksunsa suorittanei- den osaston henkilöjäsenten määrä. Osaston edustajat piirin koko- ukseen valitsee osaston hallitus osastossa kirjoilla olevista jäsenistä.
Läsnäolo- ja puheoikeus piirin kokouksessa Henkilöjäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus sen piirin kokouksessa, johon hänen osastonsa kuuluu. Äänivaltaisten edustajien lisäksi puheoikeus piirin kokouksessa on piirin hallituksen jäsenillä, piirin kunniajäsenellä, tilintarkastajilla sekä niillä, joille piirin kokous on myöntänyt puheoikeuden. Piirin kannatusjäsenellä on läsnäolo- oikeus piirin kokouksessa.
Piirin hallitus (muutettu asetuksella 989/2023, 2.11. 2023)
Piirin hallitukseen kuuluvat piirin puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä vähintään kuusi ja enintään kuusitoista muuta jäsentä sen
38 §
mukaan kuin piirin kokous on päättänyt. Muista jäsenistä vähintään kolme ja enintään kahdeksan on vuosittain erovuorossa.
Piirin puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut piirin hal- lituksen jäsenet valitsee piirin kokous kahden vuoden pituiseksi toimikaudeksi.
Jos järjestön hallitus perustellusta syystä katsoo, että piirin luottamustoimeen valittu henkilö ei täytä 8 ja 20 §:ssä jäsenelle ja luottamushenkilölle asetettuja edellytyksiä, sen tulee velvoittaa pää- sihteeri kutsumaan koolle uusi piirin kokous piirin kustannuksella.
Sama henkilö voidaan valita piirin hallituksen jäseneksi enintään kolmesi peräkkäiseksi toimikaudeksi.
Piirin hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet sen jäsenistä piirin puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna.
Piirin hallitus ottaa ja erottaa toiminnanjohtajan, jonka tehtävänä on valmistella piirin hallituksessa käsiteltävät asiat ja panna täytän- töön piirin hallituksen päätökset.
Piirin hallituksen jäsenen eroaminen ja erottaminen
Piirin hallituksen jäsen voi erota tehtävästä ennen toimikauden päättymistä. Ennenaikaisesta eroamisesta on ilmoitettava kyseisen piirin hallitukselle.
Xxxxxx kokous voi erottaa piirin hallituksen jäsenen kesken toimi- kauden, jos hallituksen jäsen:
1) on pysyvästi esteellinen;
2) on toiminut järjestön sääntöjen vastaisesti; tai
3) on toiminut Punaisen Ristin perusperiaatteita tai muuten olen- naisesti järjestön tarkoitusta vastaan.
Jos piirin hallituksen jäsenyys tulee kesken toimikautta avoimeksi tai jos piirin hallituksen jäsen menettää kelpoisuutensa tehtävään, piirin hallituksen on huolehdittava siitä, että uusi hallituksen jäsen valitaan piirin kokouksessa jäljellä olevaksi toimikaudeksi
Erotetulle piirin hallituksen jäsenelle ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti. Erotettu piirin hallituksen jäsen voi vaatia tässä pykälässä tarkoitetun erottamisasiansa uudelleenkäsittelyä järjestön hallituk- sessa tekemällä siitä kirjallisen vaatimuksen järjestön hallitukselle 30 päivän kuluessa erottamispäätöksen tiedoksisaannista.
39 §
40 §
41 §
42 §
6 luku
Yleiskokous
Varsinainen ja ylimääräinen yleiskokous
Järjestön varsinainen yleiskokous pidetään joka kolmas vuosi kesä- kuun 20. päivään mennessä.
Ylimääräinen yleiskokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun valtuusto tai vähintään yksi kymmenesosa osastoista sitä vaatii. Ylimääräisessä yleiskokouksessa käsitellään asiat, joita varten se on kutsuttu koolle ja jotka hallitus on kokouksel- le esittänyt.
Äänioikeus ja äänivallan käyttäminen yleiskokouksessa
Järjestön yleiskokouksessa osastolla on yksi äänivaltainen edustaja kutakin alkavaa 200 jäsentä kohden. Äänivaltaisten edustajien määrän perusteena on edellisen vuoden jäsenmaksunsa suorittanei- den osastoon kirjattujen henkilöjäsenten määrä. Osaston edustajat yleiskokoukseen valitsee osaston hallitus. Osaston edustajien tulee olla kirjoilla edustamassaan osastossa.
Yleiskokouksessa jokaisella piirillä on yksi piirin hallituksen valitse- ma äänivaltainen edustaja.
Yleiskokouksen toimihenkilöt sihteereitä lukuun ottamatta voi- daan valita vain äänivaltaisista edustajista.
Läsnäolo- ja puheoikeus yleiskokouksessa Yleiskokouksessa on läsnäolo-oikeus järjestön kaikilla jäsenillä sekä kaikilla niillä, joilla on puheoikeus.
Äänivaltaisten edustajien lisäksi puheoikeus yleiskokouksessa on tilintarkastajilla, valtuuston jäsenillä, järjestön hallituksen jäsenillä, tar- kastusvaliokunnan ja sovittelulautakunnan jäsenillä, pääsihteerillä sekä niillä, joille yleiskokous on päätöksellään myöntänyt puheoikeuden.
Yleiskokouksen koollekutsuminen sekä laillisuus ja päätösvaltaisuus
Järjestön hallituksen on ilmoitettava varsinaisen yleiskokouksen ajankohta ja paikka viimeistään neljä kuukautta ennen kokousta.
Kokouskutsu, jonka hallitus antaa, on lähetettävä osastoille ja piireille kirjeitse viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.
43 §
Edellä 2 momentissa tarkoitettu kokouskutsu voidaan toimittaa sähköisesti, jos osaston tai piirin hallitus on ilmoittanut haluavansa kutsut yleiskokoukseen toimitettavan tällä tavalla.
Yleiskokous on laillinen, jos se on kutsuttu koolle tämän pykälän mukaisesti, ja päätösvaltainen, jos kokouksessa on edustettuna vähin- tään yksi viidesosa osastoista.
Varsinaisen yleiskokouksen asiat
Järjestön varsinaisessa yleiskokouksessa:
1) kokouksen avaa järjestön puheenjohtaja tai joku varapuheenjoh- tajista tai heidän estyneinä ollessaan iältään vanhin läsnä oleva järjestön hallituksen jäsen;
2) valitaan kokouksen puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa sekä xxxxxxxxxx määrä sihteereitä;
3) kokouksen pöytäkirjaa tarkastamaan valitaan vähintään kaksi pöytäkirjantarkastajaa;
4) valitaan kokoukselle ääntenlaskijoiden vanhin ja vähintään kuusi muuta ääntenlaskijaa;
5) todetaan kokouksen osanottajat ja vahvistetaan heidän valtuutensa;
6) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
7) päätetään kokouksen työjärjestyksestä;
8) käsitellään valtuuston ja järjestön hallituksen kertomukset kolmel- ta edellisestä vuodelta;
9) hyväksytään järjestön toimintalinjaus, joka sisältää toiminnan ja talouden suuntaviivat, seuraavaksi kolmeksi kalenterivuodeksi sekä päätetään käsittelyn yhteydessä tehtyjen ponsiehdotusten hyväksymisestä toimintalinjausta tukeviksi suosituksiksi;
10) valitaan järjestön puheenjohtaja sekä kolme varapuheenjohtajaa seuraavaksi kolmeksi vuodeksi;
11) valitaan järjestön hallituksen kuusi muuta jäsentä seuraavaksi kolmeksi vuodeksi;
12) valitaan tilintarkastaja tilintarkastuslain (1141/2015) mukaisesti tarkastamaan järjestön tilejä kolmelta seuraavalta tilikaudelta;
13) valitaan valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 23 jäsentä ja varajäsentä seuraavaksi kolmeksi vuodeksi;
14) käsitellään muut järjestön hallituksen esittämät asiat ja ne asiat, jotka yleiskokous kolmen neljäsosan ääntenenemmistöllä xxxx- tuista äänistä päättää ottaa käsiteltävikseen;
15) käsitellään yleiskokoukselle tehdyt aloitteet, jotka on toimitettava järjestön hallitukselle vähintään kaksi kuukautta ennen kokousta;
16) päätetään kokous.
44 §
45 §
46 §
Yleiskokouksen vaalitoimikunta
Yleiskokouksessa suoritettavia vaaleja valmistelee järjestön halli- tuksen asettama vaalitoimikunta, jonka jäseninä toimivat 40 §:n 2 momentin mukaisesti valitut piirien edustajat. Järjestön hallitus
kutsuu vaalitoimikunnan koolle järjestäytymiskokoukseen yleiskoko- usvuotena helmikuun viimeiseen päivään mennessä.
Vaalitoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja vara- puheenjohtajan sekä tarvittaessa ottaa itselleen sihteerin.
Vaalitoimikunta ei saa ehdottaa jäseniään yleiskokouksessa täytet- täviin luottamustoimiin.
Vaalitoimikunnan tehtävänä on todeta ne luottamushenkilöt, joiden vaali tulee toimitettavaksi yleiskokouksessa, sekä esittää perusteltu ehdotuksensa valittavista henkilöistä yleiskokoukselle.
7 luku
Valtuusto
Valtuuston kokoonpano
Valtuustossa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 23 muuta yleiskokouksen valitsemaa jäsentä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Jokaisen piirin tulee olla edustettuna valtuustossa.
Sama henkilö voidaan valita valtuuston varsinaiseksi jäseneksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi kaudeksi.
Edellä 1 momentissa tarkoitettujen jäsenten lisäksi valtuustossa on seitsemän valtion viranomaisten nimeämää jäsentä henkilökoh- taisine varajäsenineen. Näistä yksi edustaa ulkoasiainministeriötä, yksi sisäministeriötä, yksi puolustusministeriötä, yksi oikeusministe- riötä, yksi opetus- ja kulttuuriministeriötä, yksi sosiaali- ja terveysmi- nisteriötä ja yksi työ- ja elinkeinoministeriötä.
Valtuuston tehtävät
Valtuuston tehtävänä on:
1) valvoa yleiskokouksen hyväksymän toimintalinjauksen ja mui- den päätösten toteutumista;
2) valvoa järjestön toimintaa, taloutta ja hallintoa valtakunnallises- ti;
3) hyväksyä järjestön työjärjestys, taloussääntö sekä johtosääntö piireille ja osastoille;
47 §
48 §
4) vahvistaa järjestön toimintakertomus ja keskushallinnon tilin- päätös sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä järjestön hallituksen jäsenille, pääsihteerille ja muille keskushallinnon tilivelvollisille
5) vahvistaa järjestön hallituksen esityksestä järjestön jäsenmaksut;
6) erottaa järjestön hallituksen jäsen siten kun tässä asetuksessa säädetään;
7) valita uusi järjestön hallituksen jäsen jäljellä olevaksi toimikau- deksi, jos järjestön hallituksen jäsenyys tulee kesken toimikaut- ta avoimeksi;
8) ottaa kantaa ajankohtaisiin humanitaarisiin kysymyksiin;
9) keskustella järjestön toiminta- ja talouspoliittisista periaate- kysymyksistä sekä käsitellä järjestön tulevaisuuden kannalta keskeisiä kysymyksiä;
10) osallistua Punaisen Ristin yhteiskuntasuhteiden ylläpitämiseen;
11) kehittää järjestön toimintaa muilla vastaavilla tavoilla; sekä
12) huolehtia muualla tässä asetuksessa säädetyistä tehtävistä.
Valtuuston kokoontuminen
(muutettu asetuksella 989/2023, 2.11.2023)
Valtuusto kokoontuu varsinaiseen kokoukseen kaksi kertaa vuodes- sa. Kevätkokous on pidettävä maaliskuun 1 päivän ja toukokuun 31 päivän välisenä aikana ja syyskokous on pidettävä lokakuun 1 päivän ja joulukuun 15 päivän välisenä aikana. Valtuuston ylimääräinen kokous pidetään, kun valtuuston puheenjohtaja katsoo sen tarpeel- liseksi tai kun vähintään yksi kolmasosa valtuuston jäsenistä sitä vaatii. Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään asiat, joita varten se on kutsuttu koolle ja jotka järjestön hallitus on kokoukselle esittänyt.
Valtuuston puheenjohtaja kutsuu valtuuston kokoukset koolle.
Kutsu valtuuston kokouksiin lähetetään jäsenille ja tarvittaessa vara- jäsenille kirjeitse viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat, jotka järjestön hallitus valmistelee.
Päätösvaltaisuus sekä läsnäolo- ja puheoikeus valtuustossa
Valtuusto on päätösvaltainen, kun läsnä on kokouksen puheenjohta- ja sekä vähintään 15 muuta jäsentä.
Valtuuston kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus järjestön hal- lituksen jäsenillä, pääsihteerillä, tarkastusvaliokunnan jäsenillä, tilin- tarkastajilla sekä niillä, joille valtuusto on myöntänyt puheoikeuden.
49 §
50 §
51 §
52 §
Valtuuston kevätkokous
Valtuuston kevätkokouksessa:
1) käsitellään järjestön hallituksen toimintakertomus ja keskushal- linnon tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta;
2) esitetään yhteenveto piirien ja laitosten tilinpäätöksistä edelli- seltä tilikaudelta;
3) esitetään järjestön tilintarkastuskertomus;
4) vahvistetaan keskushallinnon tilinpäätös ja päätetään vas- tuuvapauden myöntämisestä järjestön hallituksen jäsenille, pääsihteerille ja muille keskushallinnon tilivelvollisille;
5) vahvistetaan järjestön hallituksen esityksestä järjestön jäsen- maksun suuruus ja kannatusjäsenmaksun vähimmäismäärä sekä niiden käyttö seuraavaksi kalenterivuodeksi; sekä
6) kuullaan pääsihteerin katsaus järjestön toiminnallisesta ja taloudellisesta tilasta.
Valtuuston syyskokous
Valtuuston syyskokouksessa käsitellään valtuuston toimivaltaan kuuluvat asiat 46 §:n 8—11 kohtien mukaisesti sekä kuullaan pääsih- teerin katsaus järjestön toiminnallisesta ja taloudellisesta tilasta.
8 luku
Järjestön hallitus, puheenjohtaja ja pääsihteeri
Järjestön hallitus
Järjestön hallitukseen kuuluvat yleiskokouksen valitsemat järjestön puheenjohtaja, kolme varapuheenjohtajaa sekä kuusi muuta jäsentä.
Sama henkilö voidaan valita järjestön hallituksen jäseneksi enin- tään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.
Järjestön hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puo- let järjestön hallituksen jäsenistä järjestön hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna.
Valtuuston puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituk- sen kokouksessa.
Järjestön hallituksen tehtävät
Järjestön hallituksen tehtävänä on:
1) ottaa ja erottaa järjestön henkilöjäsenet, sekä pitää jäsen- luetteloa;
2) kutsua koolle ja valmistella yleiskokous sekä valmistella valtuus- ton kokous;
3) valvoa yleiskokouksen, valtuuston ja järjestön hallituksen pää- tösten täytäntöönpanoa;
4) valmistella ja hyväksyä järjestön vuotuinen toimintasuunnitel- ma, keskushallinnon ja piirien yhteinen taloussuunnitelma ja keskushallinnon talousarvio sekä valvoa niiden toteutumista;
5) huolehtia siitä, että järjestön toiminta on järjestetty asianmu- kaisella tavalla ja antaa siitä tarvittaessa ohjeita;
6) huolehtia järjestön kokonaistaloudesta ja omaisuudesta ja siitä, että järjestön kirjanpito on lainmukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty;
7) päättää koko järjestöä koskevista merkittävistä ja laajakantoi- sista asioista yleiskokouksen ja valtuuston päätösten puitteissa;
8) huolehtia siitä, että riskienhallinta, sisäinen valvonta ja tarkastus on asianmukaisesti järjestetty koko järjestössä;
9) vahvistaa järjestön henkilöstöpoliittinen yleislinja sekä periaat- teet henkilöstön edustuksesta hallinnossa;
10) päättää keskushallinnon kiinteän omaisuuden hankinnasta ja luovuttamisesta;
11) ottaa ja erottaa järjestön pääsihteeri, keskushallinnon johtavas- sa asemassa olevat henkilöt ja laitosten johtajat, sekä päättää näiden palkkauksen perusteista ja palkitsemisesta;
12) päättää järjestön toimintamuotojen järjestämisestä tarkoituk- senmukaisessa oikeudellisessa muodossa;
13) päättää järjestön omistuksessa olevien yritysten omistajaoh- jauksesta;
14) asettaa tarvittaessa alaistensa laitosten johtokunnat ja määrätä tällöin niiden toiminnasta johtosäännöin;
15) valvoa osaltaan, että Punaisen Ristin, Punaisen Puolikuun ja Punaisen Kristallin nimeä ja tunnusta ei käytetä säännösten vastaisesti;
16) päättää sovittelulautakunnan sille käsiteltäväksi antamista asioista järjestön sääntöjen mukaisesti;
17) vahvistaa osastojen äänivaltaisten edustajien määrä yleis- kokouksessa;
18) huolehtia muualla tässä asetuksessa säädetyistä tehtävistä; sekä
19) käsitellä muut pääsihteerin esittelemät asiat.
Hallitus voi asettaa määräämäänsä tehtävää varten valio- tai toimikuntia taikka työryhmiä, joissa jäsenyys on määräaikainen.
53 §
54 §
55 §
Johtokunnat vastaavat laitostensa toiminnasta järjestön hallituk- sen hyväksymän toimintasuunnitelman ja talousarvion mukaisesti niiden johtosäännöissä ja järjestön työjärjestyksessä määrätyllä tavalla.
Järjestön hallitus voi siirtää toimivaltaansa kuuluvien asioiden ratkaisemisen valio-, toimi- tai johtokunnalle, pääsihteerille tai toimi- henkilölle siten kuin järjestön työjärjestyksessä määrätään.
Järjestön hallituksen jäsenen eroaminen ja erottaminen
Järjestön hallituksen jäsen voi erota tehtävästä ennen toimikauden päättymistä. Ennenaikaisesta eroamisesta on ilmoitettava järjestön hallitukselle.
Valtuusto voi erottaa järjestön hallituksen jäsenen kesken toimi- kauden, jos hallituksen jäsen:
1) on pysyvästi esteellinen;
2) on toiminut järjestön sääntöjen vastaisesti; tai
3) on toiminut Punaisen Ristin perusperiaatteita tai muuten olen- naisesti järjestön tarkoitusta vastaan.
Jos järjestön hallituksen jäsenyys tulee kesken toimikautta avoimeksi tai jos järjestön hallituksen jäsen menettää kelpoisuuten- sa tehtävään, valtuuston on valittava uusi hallituksen jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Erotetulle hallituksen jäsenelle ilmoitetaan päätöksestä kirjallises- ti. Erotettu hallituksen jäsen voi vaatia tässä pykälässä tarkoitetun erottamisasiansa uudelleenkäsittelyä valtuustossa tekemällä siitä kirjallisen vaatimuksen valtuustolle 30 päivän kuluessa erottamis- päätöksen tiedoksisaannista.
Järjestön puheenjohtaja
Järjestön puheenjohtajan tehtävänä on:
1 johtaa järjestön hallituksen työskentelyä;
2) toimia pääsihteerin esimiehenä ja yhdessä muun hallituksen kanssa valvoa tämän toimintaa; sekä
3) vastata muualla tässä asetuksessa säädetyistä tai työjärjestyk- sessä ja taloussäännössä hänelle määrätyistä tehtävistä.
Pääsihteeri
Pääsihteerin tehtävänä on:
1) johtaa ja kehittää koko järjestön työtä sekä vastata toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta ja tehokkuudesta;
56 §
57 §
2) raportoida järjestön toiminnasta järjestön hallitukselle ja val- tuustolle;
3) vastata järjestön hallituksessa käsiteltäviksi tulevien asioiden valmistelusta ja esittelystä;
4) vastata yleiskokouksen, valtuuston ja järjestön hallituksen päätösten täytäntöönpanosta;
5) ohjata ja valvoa järjestön henkilöstön toimintaa;
6) ohjata järjestön taloudenpitoa ja seurata, että järjestön omai- suutta ja varoja hoidetaan ja käytetään tarkoituksenmukaisesti; sekä
7) vastata toiminnan edellyttämästä tiedonvälityksestä yhteis- kunnan, kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen ja järjestön jäsenten ja vapaaehtoisten välillä.
Pääsihteeri voi siirtää toimivaltaansa kuuluvien yksittäisten asioi- den käsittelyn ja ratkaisemisen toimihenkilöille siten kuin järjestön työjärjestyksessä määrätään.
Pääsihteeri voi ottaa ratkaistavakseen tai esiteltäväkseen kes- kushallinnon toimihenkilölle kuuluvan asian tai siirtää jonkin asian järjestön hallituksen ratkaistavaksi.
9 luku
Sovittelulautakunta
Sovittelulautakunnan kokoonpano
Yleiskokousvuotena valtuusto asettaa syyskokouksessaan kolmen seuraavan kalenterivuoden toimikaudeksi sovittelulautakunnan, johon kuuluvat puheenjohtajana järjestön puheenjohtaja sekä pääsihteeri ja valtuuston valitsemat vähintään kolme ja enintään seitsemän muuta jäsentä.
Sovittelulautakunnan jäsenillä on oltava lautakunnan tehtäväalu- een edellyttämä pätevyys.
Xxxxxxxxxx valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja ottaa tarvittaessa itselleen sihteerin.
Sovittelulautakunnan tehtävät
Sovittelulautakunnan tehtävänä on:
1) selvittää ja ratkaista sellaisia järjestön sisäisiä erimielisyyksiä ja muita riitakysymyksiä, joita ei ole voitu sopia, ratkaista tai selvittää järjestön sääntömääräisessä hallinnossa;
58 §
59 §
60 §
2) käsitellä sellaisia tapauksia, joissa on esitetty, että järjestön jäsen, toimielin, osasto tai vapaaehtoinen on toiminut järjestön periaatteiden, sääntöjen, työjärjestyksen tai johtosääntöjen vastaisesti;
3) esittää järjestön hallitukselle suosituksia toimenpiteistä 1 ja 2 kohdissa mainituissa asioissa; ja
4) selvittää ja ratkaista sääntöjen tulkinnasta aiheutuneet erimieli- syydet.
Xxxxxxxxxx päättää itse, ottaako se jonkin asian käsiteltäväkseen. Asian lautakunnassa käsittelyyn ottamiseen oikeutetuista tahois-
ta sekä menettelystä sovittelulautakunnassa määrätään työjärjes- tyksessä.
10 luku
Veripalvelu
Veripalvelun tehtävät
Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun (Veripalvelu) tehtävänä on vas- tata veripalvelutoiminnasta Suomessa normaali- ja poikkeusoloissa. Se harjoittaa myös osaamiseensa liittyvää palvelu-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja osallistuu kansainväliseen kehitystyöhön.
11 luku
Huomionosoitukset
Suomen Punaisen Ristin ansiomerkit
Järjestön ansiomerkkejä ovat Suomen Punaisen Ristin ansioristi, Suomen Punaisen Ristin kultainen ansiomitali, Suomen Punaisen Ristin hopeinen ansiomitali ja Suomen Punaisen Ristin pronssinen ansiomitali.
Ansiomerkki voidaan antaa sekä Suomen kansalaiselle että ulko- maalaiselle ansiokkaasta ja epäitsekkäästä työstä järjestön ja sen tarkoituksen hyväksi.
Suomen Punaisen Ristin ansiomerkkien kuvaus
Suomen Punaisen Ristin ansioristi on punainen emaloitu risti, jonka keskellä on vihreän tammenoksaseppeleen reunustama ympyrä ja
61 §
62 §
63 §
64 §
sen sisäpuolella valkoisella pohjalla Punaista Ristiä kuvaava tunnus. Sekä itse ristissä että ympyrän sisällä olevassa Punaista Ristiä kuvaa- vassa tunnuksessa on kullanvärinen reunus. Ansioristin takasivulla on lyhennyksenä järjestön nimestä kirjaimet SPR ja niiden alla kirjaimet FRK.
Suomen Punaisen Ristin ansiomitalin etusivulla on tammenoksa- seppeleen kehystämä Punaista Ristiä kuvaava tunnus ja sanat Inter arma caritas sekä takasivulla järjestön nimi.
Suomen Punaisen Ristin ansiomitaliin kuuluu punainen valkorai- tainen nauha, jonka leveys on 30 millimetriä.
Suomen Punaisen Ristin ansiomerkkien myöntäminen
Tasavallan presidentti päättää Suomen Punaisen Ristin ansiomerkki- en myöntämisestä siten kuin Suomen Punaisesta Rististä annetussa laissa säädetään. Järjestön hallitus tekee esityksen ansiomerkkien myöntämisestä sisäministeriölle.
Ansiomerkkiä seuraa järjestön virallisesti allekirjoittama kunnia- kirja. Ansiomerkki ja kunniakirja annetaan maksutta.
Muut huomionosoitukset
Järjestön hallitus voi päättää muidenkin huomionosoitusten kuin ansiomerkkien käyttöönotosta sekä antaa niistä tarkempia ohjeita.
12 luku
Taloushallinto ja sisäinen valvonta
Toiminta- ja tilikausi
Järjestön sekä piirien ja osastojen toiminta- ja tilikausi on kalenteri- vuosi.
Järjestön kokonaisomaisuus
Järjestön kokonaisomaisuutta, joka jakautuu keskushallinnon, piirien ja osastojen hallinnassa ja omistuksessa olevaan omaisuuteen, on hoidettava huolellisesti ja suunnitelmallisesti siten, että se turvaa järjestön toimintaedellytykset järjestön tarkoituksen toteuttamisek- si 2 §:ssä säädetyn mukaisesti.
Katastrofirahastoon tai järjestön piirissä käytettäväksi ei saa hyväksyä lahjoituksia, jotka ovat ristiriidassa Punaisen Ristin perus-
65 §
66 §
67 §
periaatteiden kanssa tai jotka ovat muutoin järjestön tarkoituksen vastaisia.
Humanitaarista apua lukuun ottamatta järjestö toimielimineen voi lahjoittaa varoja ja omaisuutta henkilölle tai yhteisölle ainoastaan järjestön hallituksen päätöksen mukaisesti.
Piirien tai osastojen toimintaan, josta voi aiheutua järjestölle mer- kittäviä taloudellisia vastuita tai joka voi olennaisesti vaikuttaa piirin tai osaston omaisuuden määrään ja asemaan järjestön kokonais- omaisuutena, on piirin etukäteen haettava lupa järjestön hallitukselta ja osaston piirin hallitukselta.
Taloudenhoito, kirjanpito ja tilintarkastus
Järjestön taloudenhoidossa ja kirjanpidossa noudatetaan kirjanpi- tolakia (1336/1997) ja kirjanpitoasetusta (1339/1997) sekä tilintar- kastuksessa tilintarkastuslakia. Järjestön keskushallinnolla, piireillä ja osastoilla on velvollisuus järjestää tilintarkastus tai toiminnantarkas- tus siten kuin yhdistyslaissa (503/1989) säädetään.
Tarkempia määräyksiä järjestön keskushallinnon, piirien ja osastojen taloudenhoidosta, kirjanpidosta, tilintarkastuksesta ja toiminnantarkastuksesta annetaan valtuuston hyväksymässä taloussäännössä.
Tilintarkastajan toimikaudet
Järjestön, piirin tai osaston tilintarkastajaksi valitun tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön toimikausien yhteenlaskettu kesto saa olla enintään yhdeksän vuotta.
Sisäinen valvonta ja tarkastus
(muutettu asetuksella 989/2023, 2.11.2023)
Järjestön sisäisellä valvonnalla varmistetaan, että järjestössä nouda- tetaan siihen soveltuvaa lainsää-däntöä ja muita määräyksiä sekä järjestön sääntöjä, ohjeita ja toimintaperiaatteita.
Kunkin järjestöyksikön hallituksen on järjestettävä riittävä sisäinen valvonta järjestöyksikössä sekä sen alaisissa laitoksissa ja muissa yksiköissä.
Pääsihteerillä, tarkastusvaliokunnalla sekä keskushallinnon sisäisellä tarkastajalla on velvollisuus ja oikeus toteuttaa sisäistä tarkastusta siten kuin valtuuston hyväksymässä taloussäännössä määrätään.
68 §
69 §
Tarkastusvaliokunta
Järjestön hallitus asettaa yleiskokouskaudeksi tarkastusvaliokunnan, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi vähintään kolme ja enintään seitsemän muuta jäsentä. Valiokunta nimeää keskuudestaan vara- puheenjohtajan.
Tarkastusvaliokunnan jäsenillä on oltava valiokunnan tehtävä- alueen edellyttämä pätevyys ja vähintään yhdellä jäsenellä tulee olla asiantuntemusta erityisesti laskentatoi-men, kirjanpidon ja tarkastuksen alalla.
Valiokunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä mukaan lukien puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä.
Tarkastusvaliokunnan tehtävät
Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on:
1) avustaa järjestön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän tarkoituk- senmukaisuuden arvioimisessa;
2) avustaa tilinpäätösraportoinnin ja muun taloudellisen raportoin- nin oikeellisuuden varmistamisessa;
3) arvioida järjestön sisäisen valvonnan, riskienhallintajärjestelmi- en ja tarkastustoiminnan tehokkuutta;
4) käsitellä järjestön sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen tarkas- tussuunnitelmat ja käsitellä sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen tarkastusraportit;
5) arvioida lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja seurata tilintarkastajan muiden palvelu- jen tarjoamista järjestölle;
6) valmistella tilintarkastajan valintaa koskeva päätösehdotus vaalitoimikunnalle;
7) arvioida lakien ja määräysten noudattamista järjestössä; sekä
8) varmistaa, että kirjanpitoa, sisäistä valvontaa tai sisäistä tar- kastusta koskevien huomautusten tekeminen on mahdollista mukaan lukien nimettömät ja luottamukselliset huomautukset järjestön palveluksessa olevilta.
Tarkastusvaliokunnan toiminta koskee kaikkia keskushallinnon yksiköitä, piirejä ja osastoja laitoksineen. Tarkastusvaliokunnalla on oikeus saada tarpeelliset tiedot tehtäviensä toteuttamiseksi. Tarkas- tusvaliokunta raportoi käsittelemistään asioista sekä havainnoistaan järjestön hallitukselle.
70 §
71 §
72 §
13 luku
Erinäiset säännökset
Päätöksenteko
Järjestön valtakunnallisissa, alueellisissa ja paikallisissa toimielimissä sekä muissa järjestöyksiköissä kullakin ennen vaali- tai äänestyspäi- vää 12 vuotta täyttäneellä äänioikeutetulla on yksi ääni. Äänioikeutta ei voi valtakirjalla tai muutoin siirtää toiselle henkilölle.
Sekä asia- että menettelytapakysymyksissä päätökseksi tulee, 24, 26, 43 §:n 14 kohdassa ja 75 §:ssä säädetyin poikkeuksin se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Jos äänet menevät tasan, päätökseksi tulee se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.
Järjestön toimielimissä ei saa tehdä päätöstä, joka aiheuttaa jäsenelle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua toisen jäsenen tai järjestön, piirin tai osaston kustannuksella.
Päätöksiä valmisteltaessa on mahdollisuuksien mukaan kuultava säännöllisesti järjestön toimintaan osallistuvia vapaaehtoisia.
Päätöksen moitteenvaraisuuden, mitättömyyden ja täytäntöön- panokiellon osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä yhdistyslain 32—34 §:ssä säädetään.
Vaalit
Järjestön toimielimissä kullakin äänioikeutetulla on yksi ääni.
Vaaleissa kukin äänioikeutettu saa äänestää enintään niin monta ehdokasta kuin on valittaviakin.
Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Jos valittavia on vain yksi, valituksi tulemiseen tarvitaan kuitenkin yli puolet annetuis- ta äänistä. Jos äänet menevät tasan, vaaleissa ratkaisee arpa.
Vaalit toimitetaan suljettuna lippuäänestyksenä taikka tietoliiken- neyhteyttä tai muuta teknistä apuvälinettä käytettäessä vastaavalla teknisellä menetelmällä.
Etäosallistuminen ja etäkokous
(muutettu asetuksella 989/2023, 2.11.2023)
Kokouksen pitämisestä tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuväli- neen avulla tai siitä, että kokous jär-jestetään ilman kokouspaikkaa siten, että jäsenet käyttävät päätösvaltaansa tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla, voi päättää järjestön toimielin niin, että:
73 §
74 §
75 §
1) yleiskokouksesta päättää yleiskokous tai järjestön hallitus;
2) valtuuston kokouksesta päättää valtuusto tai järjestön hallitus;
3) piirin kokouksesta päättää piirin kokous tai piirin hallitus
4) osaston kokouksesta päättää osaston kokous tai osaston hallitus. Kun järjestön toimielin päättää kokouksen järjestämisestä 1 mo-
mentissa tarkoitetulla tavalla, se voi samalla päättää, että jäsen voi kokouksessa käyttää vain osaa jäsenen oikeuksista tai että oikeutta voi käyttää vain sen päättämällä tavalla.
Jos kokoukseen voi osallistua tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla, tästä on mainittava kokouskutsussa. Kokouskut- sussa on lisäksi mainittava osallistumisen teknisestä toteutuksesta sekä jäsenen oikeuksien käyttämisen mahdollisista rajoituksista.
Esteellisyys
Järjestön luottamustoimeen valitun tulee järjestöön liittyvissä kysy- myksissä toimia järjestön edun mukaisesti.
Kukaan ei saa osallistua sellaisen asian käsittelyyn, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa järjestön edun kanssa yhdistyslain 26 tai 37 §:ssä tarkoitetulla ta-valla.
Vahingonkorvausvelvollisuus
Vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään yhdistyslaissa.
Asetuksen muuttaminen sekä varojen käyttö järjestön lakatessa
Muutoksista tähän asetukseen sisältyviin järjestön sääntöihin säädetään tasavallan presidentin asetuksella sen jälkeen, kun asiasta on päätetty vähintään kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä annetuista äänistä järjestön yleiskokouksessa.
Yleiskokouksen päätös järjestön toiminnan lopettamisesta teh- dään 1 momentissa säädetyssä järjestyksessä.
Järjestön lakatessa sen varat on käytettävä 2 §:ssä mainitun tarkoituksen toteuttamiseen ottaen lisäksi huomioon lahjakirjoihin ja testamentteihin sisältyvät erityismääräykset.
76 §
77 §
14 luku
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.
Tällä asetuksella kumotaan Suomen Punaisesta Rististä annettu tasavallan presidentin asetus (811/2005).
Siirtymäsäännökset
Valtuuston tällä asetuksella kumottavan asetuksen nojalla antamat työjärjestys ja taloussääntö sekä osastojen ja piirien johtosään- nöt voidaan muuttaa valtuuston kokouksessa tämän asetuksen
mukaisiksi jo ennen tämän asetuksen voimaantuloa, kuitenkin siten, että ne voivat tulla voimaan aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta 2018. Siihen asti kumottavan asetuksen nojalla annetut järjestön työjärjestys ja taloussääntö sekä piirien ja osastojen johtosäännöt jäävät edelleen voimaan.
Järjestön hallituksen tulee pyytää oikeusministeriötä nimeämään edustajansa valtuuston jäseneksi ja varajäseneksi ja antamaan tästä tieto järjestön hallitukselle viimeistään 15. päivänä joulukuuta 2017.
Laskettaessa tämän asetuksen mukaisia peräkkäisiä toimikausia otetaan ensimmäisenä toimikautena huomioon se toimikausi, joka alkaa tai on kulumassa 1 päivänä tammikuuta 2018.
Asetus 989/2023 tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024. Laskettaessa asetuksen 37 §:n 4 momentin mukaisia peräkkäisiä toimikausia otetaan ensimmäisenä toimikautena huomioon se toi- mikausi, joka alkaa tai on kulumassa 1 päivänä tammikuuta 2024.
1 §
2 §
3 §
4 §
5 §
6 §
7 §
8 §
9 §
10 §
11 §
12 §
13 §
14 §
15 §
16 §
17 §
18 §
19 §
20 §
21 §
22 §
SISÄLTÖ
1 luku
PÄÄTÖKSENTEKO JA TÄYTÄNTÖÖNPANO
Työjärjestyksen tavoite Päätöksenteon periaatteet Esittelymenettely Päätösten täytäntöönpano
Järjestön hallituksen toimivallan siirtäminen Pääsihteerin toimivallan siirtäminen
Kielet
Järjestön hallituksen kokoontuminen
2 luku ALOITTEET
Aloitteiden käsittely
Paikallista toimintaa koskeva aloite Alueellista toimintaa koskeva aloite Valtakunnallista toimintaa koskeva aloite
3 luku
YLEISKOKOUKSEN VAALITOIMIKUNTA
Yleiskokouksen vaalitoimikunnan menettelytavat Vaalitoimikunnan ehdotus yleiskokoukselle
4 luku
TOIMINNAN JA TALOUDEN SUUNNITTELU JA SEURANTA
Järjestön toimintalinjauksen valmistelu Toimintasuunnitelmien valmistelu Toiminnan ja talouden seuranta
5 luku
PÄÄSIHTEERI SEKÄ JÄRJESTÖN JOHTAVAT TOIMIHENKILÖT JA MUU HENKILÖSTÖ
Pääsihteerin ottaminen
Keskushallinnon johtavien toimihenkilöiden ottaminen ja erottaminen
Henkilöstö
Suhteet työmarkkinoihin Eläkehakemusten käsittely
SUOMEN PUNAISEN RISTIN TYÖJÄRJESTYS
(Hyväksytty Suomen Punaisen Ristin valtuuston kokouksessa
15. päivänä toukokuuta 2020)
23 §
24 §
25 §
26 §
27 §
28 §
29 §
30 §
31 §
32 §
1 §
6 luku
JÄRJESTÖN TIETOHALLINTO JA ASIAKIRJAT
Pöytäkirjan pitäminen Pöytäkirjan tiedoksisaamisoikeus Arkistointivelvollisuus Sääntöluettelo
7 luku SOVITTELULAUTAKUNTA
Sovittelulautakunnan käsittelyn esittämiseen oikeutetut tahot
Menettely sovittelulautakunnassa
8 luku
JÄSENLUETTELO, TIETOSUOJA JA HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY
Jäsenluettelo Tietosuoja Tietoturvaloukkaukset
9 luku VOIMAANTULO
Voimaantulo
Hyväksytty Suomen Punaisen Ristin valtuuston kokouksessa 15. päivänä toukokuuta 2020:
1 luku
Päätöksenteko ja täytäntöönpano
Työjärjestyksen tavoite
Tämän työjärjestyksen tavoitteena on:
1) edistää ykseyden periaatteen mukaisesti järjestön voimavaro- jen tehokasta käyttöä, päätöksenteon sujuvuutta ja toiminnan suunnitelmallisuutta;
2) vahvistaa yhteisvastuuta järjestön eri toimielinten ja toimihen- kilöiden kesken;
3) edistää jäsenten aktiivista osallistumista Punaisen Ristin toi- mintaan ja sitä koskevaan päätöksentekoon; ja
4) hyvää hallintotapaa edistäen yhdenmukaistaa järjestön sisällä hallinnollisia ja taloudenpitoon liittyviä menettelytapoja sekä toimivaltuuksien siirtoa ja käyttöä.
2 § Päätöksenteon periaatteet
Järjestön toiminta ja päätöksenteko on suunniteltava ja järjestettävä siten, että siihen kuuluvat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyk- settä ja tehokkaasti. Järjestön päätöksenteossa noudatetaan hyvän hallintotavan ja avoimuuden periaatteita.
Päätöksentekoon osallistuneella, joka on tehnyt vastaehdotuksen tai äänestänyt päätöstä vastaan, on oikeus ilmoittaa päätöksestä eriävä mielipide. Ilmoitus on tehtävä heti, kun päätös on tehty. Ennen pöytäkirjan tarkastamista esitetyt kirjalliset perustelut liitetään pöytäkirjaan.
Päätöstä vastaan äänestänyt tai eriävän mielipiteen ilmoittanut ei ole vastuussa päätöksestä.
Jos pääsihteeri, piirin toiminnanjohtaja tai laitoksen johtaja katsoo, että toimielimen päätös ei ole syntynyt voimassa olevien säädösten ja määräysten mukaisessa järjestyksessä, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti päätöksen tehneelle toimielimelle.
3 § Esittelymenettely
Järjestön hallitus, piirin hallitus tai laitoksen johtokunta ratkaisee asiat pääsihteerin, piirin toiminnanjohtajan tai kyseisen laitoksen johtajan tai muun tähän valtuutetun esittelijän esittelystä.
Osaston hallituksessa asian esittelee osaston toiminnanjohtaja tai se hallituksen jäsen, jonka vastuulle asian valmistelu on hallituk- sessa annettu.
Asian esittelijällä, jos päätös poikkeaa päätösehdotuksesta, on oikeus ilmoittaa päätöksestä eriävä mielipide. Ilmoitus on tehtävä heti, kun päätös on tehty. Esittelijä on vastuussa hänen esittelystään tehdystä päätöksestä, jollei hän ole ilmoittanut eriävää mielipidettä.
4 § Päätösten täytäntöönpano
Pääsihteerin, piirin toiminnanjohtajan sekä laitoksen johtajan on huolehdittava siitä, että järjestön luottamuselinten ja laitosten johtokuntien päätökset pannaan asianmukaisesti ja viivytyksettä täytäntöön.
Pääsihteerin, piirin toiminnanjohtajan sekä laitoksen johtajan on huolehdittava siitä, että hänen johtamansa järjestöyksikkö tai laitos pysyy ajan tasalla niin, että päätösten täytäntöönpano on tehokasta
ja taloudellista, sekä tehtävä siinä tarkoituksessa tarpeelliset muu- tosehdotukset järjestön hallitukselle, piirin hallitukselle tai laitoksen johtokunnalle.
5 § Järjestön hallituksen toimivallan siirtäminen
Järjestön hallituksen siirtäessä toimivaltaansa kuuluvan asian käsit- telemisen ja ratkaisemisen SPR-asetuksen 52§:n mukaisesti, päätös siirrosta on tehtävä kirjallisesti, ellei asia ole vähäinen. Päätös on kirjattava pöytäkirjaan niin, että siitä käy selville delegoinnin toimin- nallisten ja taloudellisten vastuiden rajat sekä raportointivelvollisuus ja muut mahdollisesti annetut ohjeet.
6 § Pääsihteerin toimivallan siirtäminen
Pääsihteerin siirtäessä toimivaltaansa kuuluvan asian käsittelemisen ja ratkaisemisen alaiselleen toimihenkilölle SPR-asetuksen 55§:n mukaisesti päätös siirrosta on tehtävä kirjallisesti, ellei asia ole vähäinen. Päätöksestä on käytävä selville delegoinnin toiminnallisten ja taloudellisten vastuiden rajat sekä raportointivelvollisuus ja muut mahdollisesti annetut ohjeet.
7 § Kielet
Valtakunnallisten toimielinten asiakirjat on laadittava suomeksi ja käännettävä tarvittaessa ruotsiksi.
Alueellisten ja paikallisten toimielinten kielistä määrätään piirien ja osastojen johtosäännöissä.
8 § Järjestön hallituksen kokoontuminen
Järjestön hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän ollessa estyneenä yhden varapuheenjohtajan kutsusta. Jos järjestön hallitus ei ole toisin sopinut, kokouksesta on ilmoitettava hallituksen jäsenille viimeistään viisi päivää ennen kokousta. Järjestön hallitus voi sopia sähköisestä kokouksesta sekä siitä, että sen kokoukseen voi osal- listua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
Järjestön hallituksen kokous pidetään, kun järjestön hallitus katsoo sen tarpeelliseksi.
Järjestön hallituksen ylimääräinen kokous pidetään, jos vähintään kolme järjestön hallituksen jäsenistä tai kolme piiriä piirin hallituksen päätöksellä sitä järjestön puheenjohtajalta tai tämän ollessa estynee- nä yhdeltä kolmesta varapuheenjohtajasta vaatii. Järjestön hallituksen
9 §
10 §
11 §
12 §
ylimääräisessä kokouksessa käsitellään ne asiat, joita varten se on kutsuttu koolle sekä ne asiat jotka järjestön hallitus päättää ottaa käsiteltäväkseen.
2 luku
Aloitteet
Aloitteiden käsittely
Järjestön paikallista, alueellista tai valtakunnallista toimintaa koske- vat aloitteet käsitellään tämän luvun määräysten mukaisesti.
Jos aloite on tehty toimielimelle, jonka käsiteltäväksi se ei kuulu, aloite on siirrettävä viipymättä toimivaltaiselle elimelle.
Aloitteiden johdosta tehdyt päätökset tai muut kannanotot on annettava tiedoksi aloitteiden tekijöille viipymättä.
Paikallista toimintaa koskeva aloite
Paikallista toimintaa koskeva aloite on tehtävä asianomaisen osas- ton hallitukselle.
Osaston kokoukselle tehdyt aloitteet on toimitettava osaston hallitukselle viimeistään kuukausi ennen osaston kokousta.
Osaston hallituksen on käsiteltävä paikallista toimintaa koskeva aloite kolmessa kuukaudessa.
Alueellista toimintaa koskeva aloite
Alueellista toimintaa koskeva aloite voidaan tehdä osaston hallituk- selle tai asianomaisen piirin hallitukselle. Osaston on lähetettävä aloite piirin hallituksen käsiteltäväksi.
Piirin kokoukselle tehdyt aloitteet on toimitettava piirin hallituk- selle viimeistään kuukausi ennen piirin kokousta.
Piirin hallituksen on käsiteltävä alueellista toimintaa koskeva aloite kolmessa kuukaudessa.
Valtakunnallista toimintaa koskeva aloite Valtakunnallista toimintaa koskeva aloite voidaan tehdä osaston hallitukselle, piirin hallitukselle tai järjestön hallitukselle. Osaston
hallitukselle tai piirin hallitukselle annetut aloitteet on toimitettava järjestön hallitukselle.
Järjestön hallituksen on käsiteltävä valtakunnallista toimintaa kos- keva aloite kuudessa kuukaudessa, missä ajassa järjestön hallituksen
13 §
14 §
15 §
on myös käsiteltävä yleiskokouksen hyväksymät ponnet.
Yleiskokoukselle tehdyt aloitteet on toimitettava järjestön halli- tukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen yleiskokousta.
3 luku
Yleiskokouksen vaalitoimikunta
Yleiskokouksen vaalitoimikunnan menettelytavat
SPR-asetuksen 44§:ssä tarkoitetun yleiskokouksen vaalitoimikun- nan on toiminnassaan noudatettava seuraavia menettelytapoja:
1) ehdokasasettelussa otetaan huomioon esitetyistä ehdokkaista vain ne ehdokkaat, jotka todistettavalla tavalla ovat antaneet ehdokkuudelleen suostumuksensa;
2) varmistetaan kaikkien yleiskokouksen vaalitoimikunnan eri luot- tamuselimiin valittaviksi ehdottamien henkilöiden täyttävän
ne osaamiseen, kokemukseen, edustavuuteen ja kielitaitoon liittyvät vaatimukset, joista säädetään SPR-asetuksen 19 ja 20
§:ssä.
Vaalitoimikunnan ehdotus yleiskokoukselle
Yleiskokouksen vaalitoimikunta tekee ehdotuksensa perusteluineen yleiskokouksessa SPR-asetuksen 43§:n 10–13 kohdassa tarkoitettu- ja vaaleja varten viimeistään neljä viikkoa ennen yleiskokousta.
Yleiskokouksen vaalitoimikunnan ehdotus toimitetaan osastoille ja piireille yleiskokouksen kokouskutsun yhteydessä.
4 luku
Toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta
Järjestön toimintalinjauksen valmistelu
Yleiskokouksen käsiteltäväksi annettavaa toimintalinjausta ja talo- utta koskevia suuntaviivoja valmisteltaessa osastot ja piirit antavat ehdotuksensa järjestön painopistealueista ja yhteisistä tavoitteista yleiskokousvuoden maaliskuun loppuun mennessä järjestön halli- tuksen osoittamalla tavalla.
Järjestön hallitus laatii osastojen ja piirien ehdotusten pohjalta ehdotuksensa toimintalinjaukseksi yleiskokousta varten.
16 §
17 §
18 §
19 §
Järjestön toimintasuunnitelmien valmistelu Yleiskokousvuotena järjestön hallitus hyväksyy järjestön kolmi- vuotisen toimintasuunnitelman marraskuun loppuun mennessä yleiskokouksen hyväksymän toimintalinjauksen pohjalta. Järjestön hallitus tarkentaa toimintasuunnitelmaa seuraavalle toimintavuodel- le vuosittain marraskuun loppuun mennessä.
Toiminnan ja talouden seuranta
Järjestön hallituksen on järjestettävä järjestön toiminnan ja talouden seuranta siten, että järjestöyksiköt ja laitokset voivat seurata koko järjestön toiminnan ja talouden, mukaan lukien keskushallinnon ja piirien yhteisen taloussuunnitelman, toteutumista ja kehitystä.
Järjestöyksikön hallituksen tulee huolellisesti käsitellä ja seurata olennaisia poikkeamia toimintasuunnitelmasta ja vuosittaisesta talousarviosta sekä päättää niiden mahdollisesti edellyttämistä toimenpiteistä.
Piirit ja osastot sekä laitokset ovat velvollisia antamaan toimin- nastaan ja taloudestaan sellaiset tiedot, jotka järjestön hallitus tai pääsihteeri katsoo tarpeelliseksi.
5 luku
Pääsihteeri sekä järjestön johtavat toimihenkilöt ja muu henkilöstö
Pääsihteerin ottaminen
Pääsihteerin toimen tullessa avoimeksi järjestön hallituksen on julis- tettava toimi haettavaksi julkisesti 30 päivän kuluessa.
Hallituksen on nimitettävä pääsihteeri niistä henkilöistä, jotka ovat määräajassa hakeneet tointa.
Jos pääsihteerin tointa määräajassa hakeneiden joukossa ei kui- tenkaan ole henkilöä, joka voidaan nimittää tehtävään, hallituksella on oikeus kutsua pääsihteeriksi harkintansa mukaan tehtävään sopivaksi katsomansa henkilö.
Keskushallinnon johtavien toimihenkilöiden ottaminen ja erottaminen
Otettaessa tai erotettaessa SPR-asetuksen 52§:n 1 momentin
11-kohdan mukaisesti keskushallinnon johtavassa asemassa olevia toimihenkilöitä on noudatettava samaa järjestystä kuin edellä
20 §
21 §
22 §
23 §
18§:ssä määrätään pääsihteerin osalta, ellei ole erityistä perustetta menetellä toisin.
Henkilöstö
SPR-asetuksessa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi järjestöllä on tarvittava henkilöstö palkattuina työntekijöinä.
Piirien ja osastojen palkattu henkilöstö tai osa siitä voi olla järjes- tön henkilöstöä vain, jos asiasta on erikseen sovittu järjestön halli- tuksen kanssa. Muussa tapauksessa piirit ja osastot toimivat omina työnantajinaan ja noudattavat järjestöä sitovia työehtosopimuksia.
Suhteet työmarkkinoihin
Järjestön hallitus päättää järjestön kuulumisesta työnantajajärjes- töön ja työehtosopimusten solmimisesta koko järjestön puolesta.
Järjestön osalta voidaan solmia omat työehtosopimukset. Työehtosopimusneuvotteluja ja yleisen työmarkkinakehityksen seuraamista varten järjestön hallitus asettaa neuvottelijat.
Eläkehakemusten käsittely
Järjestön henkilöstön oikeudesta eläkkeeseen ja eläkkeiden määrästä määrätään valtuuston vahvistamalla eläkesäännöllä. Järjestön työnte- kijöiden lisäeläkehakemukset käsittelee ja niistä päättää pääsihteeri.
Eläkkeenhakijalla on oikeus valittaa kirjallisesti päätöksestä järjestön hallitukselle 60 päivän kuluessa saatuaan eläkepäätöksestä tiedon.
6 luku
Järjestön tietohallinto ja asiakirjat
Pöytäkirjan pitäminen
Kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että järjestön valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten toimielinten kokouksissa tehdyistä päätöksistä laaditaan pöytäkirja. Muiden toimielinten pää- töksistä laaditaan päätösasiakirja, jonka kyseinen päätöksentekijä vahvistaa allekirjoituksellaan.
Kokouksen puheenjohtajan sekä pöytäkirjan pitäjän on allekirjoi- tettava pöytäkirja. Pöytäkirja on hyväksyttävä ja tarkastettava joko samassa tai seuraavassa kokouksessa tai vähintään yhden kokouk- sessa valitun pöytäkirjan tarkastajan on tarkastettava pöytäkirja.
24 §
25 §
26 §
27 §
Päätöksentekoon osallistuneella, joka on tehnyt vastaehdotuksen tai äänestänyt päätöstä vastaan, sekä asian esitelleellä henkilöllä,
jos päätös poikkeaa päätösehdotuksesta, on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan.
Pöytäkirjan tiedoksisaamisoikeus
Järjestön jäsenellä on oikeus pyynnöstä saada järjestön valtakunnal- listen toimielinten sekä oman piirinsä ja oman osastonsa toimielin- ten tarkastetut kokouspöytäkirjat nähtäväkseen siltä osin, kuin se voi tapahtua tuomatta sivullisten tietoon kenenkään henkeä ja terveyttä tai muutoin yksityisyyden suojan piiriin kuuluvaa seikkaa, liikesalai- suutta taikka muuta seikkaa, joka lain mukaan on salassa pidettävä.
Arkistointivelvollisuus
Järjestön hallituksen tehtävänä on valvoa, että järjestöyksiköt ja laitokset noudattavat hyvää tietoturva- ja tietosuojalinjausta ja noudattavat voimassa olevaa lainsäädäntöä.
Järjestöyksiköt laitoksineen ovat velvollisia huolehtimaan toimin- takertomustensa ja tilinpäätöstensä sekä toimielintensä pöytäkirjo- jen ja päätösasiakirjojen arkistoinnista.
Sääntöluettelo
Pääsihteeri pitää järjestön sisäisesti voimassaolevista säännöistä ja määräyksistä luetteloa, johon merkitään SPR-lain ja –asetuksen lisäksi voimassaolevat järjestön työjärjestys, taloussääntö, piirien johtosääntö ja osastojen johtosääntö sekä muut valtakunnallisten toimielinten hyväksymät määräykset ja ohjeet.
Sääntöluettelosta ja sen sisältämistä asiakirjoista annetaan tie- toja järjestön työntekijöille, jäsenille ja vapaaehtoisille, luottamus- ja avainhenkilöille, sekä piireille ja osastoille.
7 luku
Sovittelulautakunta
Sovittelulautakunnan käsittelyn esittämiseen oikeutetut tahot
Asian voivat esittää SPR-asetuksen 56§:ssä tarkoitetun sovittelu- lautakunnan käsittelyyn otettavaksi antamalla asian tiedoksi lauta- kunnalle järjestön hallituksen määräämään osoitteeseen lähetetyllä
28 §
29 §
viestillä;
1) jokainen järjestön henkilöjäsen;
2) jokainen järjestön valtakunnallinen, alueellinen tai paikallinen toimielin;
3) sisäistä valvontaa ja tarkastusta koskevissa sekä muita hyvää hallintotapaa koskevissa asioissa pääsihteerin valtuuttamana keskushallinnon sisäinen tarkastaja tai järjestön talous- ja hallintojohtaja sekä oman piirinsä tai oman piirinsä osastojen osalta piirin toiminnanjohtaja tai hänen valtuuttamansa piirin talousasioista vastaava henkilö; tai
4) jokaisen järjestöyksikön yksikin tilintarkastaja tai toiminnantar- kastaja.
Menettely sovittelulautakunnassa
Sovittelulautakunta noudattaa toiminnassaan seuraavia menet- telytapoja:
1) ennen päätöksensä antamista lautakunta kuulee kaikkia asian- osaisia, mukaan lukien sitä alueellista tai paikallista toimielintä tai järjestöyksikköä, jota asia koskee;
2) lautakunta voi kuulla asiantuntijoita sekä hankkia osapuolten antaman selvityksen lisäksi muutakin asian selvittämisen kannalta tarpeellista aineistoa;
3) lautakunta voi kaikkia osapuolia kuultuaan tehdä suosituksia toimenpiteiksi järjestön hallituksen päätettäväksi.
Lautakunta voi sopia myös muista menettelytavoista.
Lautakunta soveltaa voimassaolevaa lainsäädäntöä, järjestön sääntöjä, työjärjestystä, taloussääntöä, ja piirien ja osastojen johto- sääntöjä.
8 luku
Jäsenluettelo, tietosuoja ja henkilötietojen käsittely
Jäsenluettelo
Tämä työjärjestys tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2018. Tällä työjärjestyksellä kumotaan valtuuston 12. päivänä toukokuuta 2006 hyväksymä Suomen Punaisen Ristin työjärjestys.
Järjestön jäsenistä on pidettävä luetteloa SPR-asetuksen 15 §:n mukaisesti. Järjestön jäsenelle on pyydettäessä varattava tilaisuus
30 §
31 §
32 §
tutustua jäsenluettelon sisältämiin nimiin.
Järjestön jäsenluettelossa olevien tietojen luovuttamiseen ja henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan, mitä tietosuojalaissa
(1050/2018) sekä muussa soveltuvassa lainsäädännössä säädetään.
Tietosuoja
Järjestöllä on tietosuojavastaava, jonka aseman ja tehtävien perus- teista säädetään tietosuojalaissa. Tarvittaessa järjestön hallitus voi täsmentää tietosuojavastaavan asemaa ja tehtäviä.
Järjestön hallituksen tulee huolehtia, että järjestöllä on tietosuo- jalinjaus, joka koskee kaikkea järjestössä ja sen lukuun tehtävää hen- kilötietojen käsittelyä, riippumatta tietojen alkuperästä, sisällöstä tai käyttötarkoituksesta. Tietosuojalinjauksessa määritellään järjestön, piirien ja osastojen velvollisuudet, roolit ja vastuut järjestön nimiin tehtävässä henkilötietojen käsittelyssä.
Tietosuojalinjausta voidaan täydentää järjestön hallituksen anta- milla tarkemmilla ohjeilla koskien muun muassa henkilörekisterien ylläpitoa, rekisteröityjen oikeuksien toteuttamista ja tietoturvalouk- kausten hallintaa.
Tietoturvaloukkaukset
Mikäli tulee ilmi tai on syytä epäillä, että järjestössä on tapahtunut tietoturvaloukkaus, asiasta tulee viipymättä ilmoittaa pääsihteerille tai järjestön tietosuojavastaavalle, jonka tulee ryhtyä tarvittaviin korjaaviin toimiin sekä huolehtia siitä, että tietoturvaloukkauksen käsittely ja tarvittavat ilmoitukset rekisteröidyille ja tietosuojavaltuu- tetulle tehdään järjestön hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.
9. luku
Voimaantulo
Voimaantulo
Tämä työjärjestys tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2021. Tällä työjärjestyksellä kumotaan valtuuston 17. päivänä marraskuuta 2017 hyväksymä Suomen Punaisen Ristin työjärjestys.
1 §
2 §
3 §
4 §
5 §
6 §
7 §
8 §
9 §
10 §
11 §
12 §
13 §
14 §
15 §
SISÄLTÖ
1 luku
YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Piirin tehtävät
Piirien yhteistyö ja työnjako Piirin kielet
2 luku
PIIRIN KOKOUS
Piirin vuosikokous Piirin vaalitoimikunta
3 luku
PIIRIN HALLITUS JA TOIMINNANJOHTAJA
Piirin hallituksen tehtävät
Xxxxxx hallituksen kokoontuminen Piirin puheenjohtaja
Piirin toiminnanjohtajan ottaminen ja erottaminen Piirin toiminnanjohtajan tehtävät
Piirin hallituksen tai toiminnanjohtajan toimivallan siirtäminen
4 luku
PIIRIN HALLINTO
Piirin toiminnan ja talouden suunnittelu Piirin toiminnan ja talouden seuranta
Piirin omaisuuden ja muiden oikeuksien jakamisesta eräissä tapauksissa
5 luku VOIMAANTULO
Voimaantulo
SUOMEN PUNAISEN RISTIN PIIRIEN JOHTOSÄÄNTÖ
(Hyväksytty Suomen Punaisen Ristin valtuuston kokouksessa
15. päivänä toukokuuta 2020)
Hyväksytty Suomen Punaisen Ristin valtuuston kokouksessa 15. päivänä toukokuuta 2020:
1 luku
Yleisiä määräyksiä
1 § Piirin tehtävät
Piirin tehtävänä on SPR-asetuksen 2 ja 3 §:n säännöksiä sekä järjes- tön perusperiaatteita noudattaen:
1) edustaa osaltaan kansainvälistä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikettä alueellisesti;
2) koordinoida alueensa osastojen toimintaa;
3) tukea ja edistää alueensa osastojen jäsenten ja vapaaehtoisten toiminta- ja vaikuttamismahdollisuuksia;
4) kanavoida ja toteuttaa hätätilanteissa Punaisen Ristin kotimaan apua alueellaan;
5) ylläpitää järjestöllistä toimintavalmiutta ja vapaaehtoista autta- misvalmiutta; sekä
6) tuottaa tarvittaessa erityispalveluita alueellisista tarpeista lähtien.
Piirin tulee noudattaa toiminnassaan järjestön sääntöjä, työjärjes- tystä, taloussääntöä ja johtosääntöjä sekä järjestön valtakunnallisten toimielinten päätöksiä.
2 § Piirien yhteistyö ja työnjako
Piiri toimii sen omalla alueella. Samalla alueella toimivat piirit sopivat keskinäisestä yhteistyöstä ja työnjaosta. Jos piirit eivät ole sopineet työnjaosta, järjestön hallitus määrää tarvittaessa samalla alueella toimivien piirien tarkoituksenmukaisesta työnjaosta ja ratkaisee erimielisyydet kuultuaan asianomaisten piirien hallituksia.
Piirit voivat sopia yhteisistä toimintayksiköistä ja toimintamuo- doista sekä asettaa tätä varten tarpeelliset yhteiset toimielimet.
3 § Piirin kielet
Yksikielisissä piireissä asiakirjat on laadittava piirin kielellä. Kaksikieli- sissä piireissä asiakirjat on laadittava jäsenistön enemmistön kielellä ja käännettävä tarvittaessa jäsenistön vähemmistökielelle.
Kokouskutsu kaksikielisen piirin kokoukseen on lähetettävä sekä suomen- että ruotsinkielisenä.
Kaksikielisessä piirissä piirin kokouksen esityslistat sekä toiminta- suunnitelma, talousarvio, toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkas- tuskertomus on pidettävä saatavilla kummallakin kielellä.
2 luku
Piirin kokous
4 § Piirin vuosikokous
SPR-asetuksen 33§:ssä tarkoitetussa piirin varsinaisessa kokouksessa (vuosikokous):
1) kokouksen avaa piirin puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka heidän estyneinä ollessaan iältään vanhin läsnä oleva piirin halli- tuksen jäsen;
2) valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja tarvittaessa enintään kolme varapuheenjohtajaa sekä xxxxxxxxxx määrä sihteereitä;
3) valitaan kokouksen pöytäkirjaa tarkastamaan vähintään kaksi pöytäkirjantarkastajaa;
4) valitaan kokoukselle vähintään kaksi ääntenlaskijaa;
5) todetaan kokouksessa osastojen äänivaltaiset edustajat ja vahvis- tetaan heidän valtuutensa;
6) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
7) päätetään kokouksen esityslistasta ja tarvittaessa työjärjestyksestä;
8) merkitään tiedoksi mahdolliset huomionosoitukset ja ilmoitusasi- at;
9) esitetään kokoukselle piirin hallituksen antama piirin edellisen toimintavuoden toimintakertomus, joka pitää sisällään katsauksen piirin ja sen osastojen toiminnallisesta ja taloudellisesta tilasta, ja edellisen tilikauden tilinpäätös sekä piirin tilintarkastajien antama tilintarkastuskertomus;
10) päätetään piirin tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuva- pauden myöntämisestä piirin hallitukselle, toiminnanjohtajalle ja muille tilivelvollisille;
11) vahvistetaan piirin hallituksen hyväksymät piirin toimintasuun- nitelma ja talousarvio kuluvalle vuodelle ottaen huomioon yleis- kokouksen ja järjestön hallituksen päätökset järjestön toiminnan painopisteistä sekä osastojen ehdotukset piirin toiminnan paino- pistealueiksi;
12) valitaan joka toinen vuosi piirin puheenjohtaja ja varapuheenjohta- ja kahden vuoden toimikaudeksi, joka alkaa heti piirin vuosiko-
kouksen päätettyä ja jatkuu kahden vuoden kuluttua pidettävän piirin vuosikokouksen päättymiseen asti;
13) päätetään SPR-asetuksen 37 §:n 1 momentin asettamissa rajoissa piirin hallituksen muiden jäsenten lukumäärästä seu- raavalle kahdelle vuodelle;
14) valitaan piirin hallitukseen erovuoroisten tilalle muut piirin hallituksen jäsenet kahden vuoden toimikaudeksi, joka alkaa heti piirin vuosikokouksen päätyttyä ja jatkuu kahden vuoden kuluttua pidettävän piriin vuosikokouksen päättymiseen asti;
15) valitaan tilintarkastuslain (1141/2015) mukaiset tilintarkastajat tarkastamaan piirin kuluvan tilikauden tilit;
16) asetetaan piirin seuraavassa vuosikokouksessa suoritettavia vaaleja valmisteleva vaalitoimikunta 5 §:n mukaisesti;
17) päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista; ja
18) päätetään kokous.
5 § Piirin vaalitoimikunta
Piirin vuosikokouksessa suoritettavia vaaleja valmistelee vaalitoimi- kunta, jonka jäseninä toimivat piirin edellisessä vuosikokouksessa valitut vaalitoimikunnan puheenjohtaja, vaalitoimikunnan varapu- heenjohtaja ja viisi muuta jäsentä. Vaalitoimikunta ottaa tarvittaessa itselleen sihteerin.
Piirin hallituksen jäsentä ei saa valita vaalitoimikuntaan. Vaalitoi- mikunta ei saa ehdottaa jäseniään vuosikokouksessa täytettäviin luottamustoimiin.
Vaalitoimikunnan tehtävänä on todeta ne luottamushenkilöt, joiden vaali tulee toimitettavaksi piirin vuosikokouksessa, ja esittää perusteltu ehdotuksensa, joka toimitetaan osastoille viimeistään vuosikokouskutsun yhteydessä.
3 luku
Piirin hallitus ja toiminnanjohtaja
6 § Piirin hallituksen tehtävät
Piirin hallituksen tehtävänä on:
1) kutsua koolle ja valmistella piirin kokous, ja valvoa kokouksen päätösten täytäntöönpanoa;
2) huolehtia siitä, että osastot saavat toimintaa ja taloudenhoitoa varten osaavan ja riittävän tuen;
3) hyväksyä piirin toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle;
4) valvoa piirin omaisuuden ja talouden hoitoa ja huolehtia, että piirin varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty;
5) päättää piirin kiinteän omaisuuden hankinnasta ja muista huo- mattavista investoinneista;
6) järjestää henkilöstön edustus piirin hallituksessa sekä sen alai- sissa piirin hallintoelimissä järjestön hallituksen vahvistamien periaatteiden mukaan;
7) ottaa ja erottaa piirin toiminnanjohtaja sekä muu palkattu henkilöstö;
8) tarvittaessa määrätä samalla alueella toimivien osastojen tarkoituksenmukaisesta työnjaosta ja ratkaista mahdolliset erimielisyydet kuultuaan asianomaisten osastojen hallituksia;
9) määrätä osaston omaisuuden hoidosta SPR-asetuksen 24§:ssä säädetyissä tilanteissa;
10) valita piirin edustaja järjestön yleiskokoukseen;
11) vahvistaa osastojen äänivaltaisten edustajien määrä piirin kokouksissa;
12) huolehtia alueellaan Punaisen Ristin valmiussuunnittelun koor- dinoimisesta;
13) asettaa alaisiinsa laitoksiin johtokunnat ja päättää niiden toi- minnasta;
14) valvoa osaltaan alueellisesti, että Punaisen Ristin, Punaisen Puolikuun ja Punaisen Kristallin nimeä ja tunnusta ei käytetä säännösten vastaisesti;
15) huolehtia muista niistä piirin hallituksen tehtävistä, joista säädetään SPR-asetuksessa ja määrätään työjärjestyksessä, taloussäännössä ja johtosäännöissä; sekä
16 päättää muista toiminnanjohtajan esittelemistä asioista.
Piirin hallitus voi asettaa määräämäänsä tehtävää varten määrä- ajaksi valio- tai toimikuntia.
7 § Xxxxxx hallituksen kokoontuminen
Xxxxxx hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän ollessa estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta. Jos piirin hallitus ei ole toisin sopinut, kokouksesta on ilmoitettava piirin hallituksen jäsenille viimeistään viikko ennen kokousta.
Piirin hallitus voi sopia sähköisestä kokouksesta sekä siitä, että sen kokoukseen voi osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
8 §
9 §
10 §
Piirin hallituksen kokous pidetään, kun piirin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi. Piirin hallituksen ylimääräinen kokous pidetään, jos vähintään viisi piirin hallituksen jäsenistä tai vähintään viisi piiriin kuuluvaa osastoa sitä piirin puheenjohtajalta tai tämän ollessa esty- neenä varapuheenjohtajalta vaatii. Piirin hallituksen ylimääräisessä kokouksessa käsitellään asiat, joita varten se on kutsuttu koolle ja jotka piirin hallitus on kokoukselle esittänyt.
Piirin puheenjohtaja
Piirin puheenjohtajan tehtävänä on:
1) johtaa piirin hallituksen työskentelyä;
2) valvoa piirin hallituksen päätösten toimeenpanoa;
3) toimia toiminnanjohtajan esimiehenä ja valvoa tämän toimin- taa; sekä
4) huolehtia muualla järjestön säännöissä, työjärjestyksessä, taloussäännössä ja johtosäännöissä määrätyistä tehtävistä.
Piirin toiminnanjohtajan ottaminen ja erottaminen
Ennen päätöksentekoa piirin toiminnanjohtajan ottamisesta ja erottamisesta on kuultava pääsihteeriä.
Piirin toiminnanjohtajan toimen tullessa avoimeksi piirin hallituk- sen on julistettava toimi haettavaksi julkisesti 30 päivän kuluessa.
Piirin hallitus nimittää toiminnanjohtajan niistä henkilöistä, jotka ovat määräajassa hakeneet tointa.
Jos toiminnanjohtajan tointa määräajassa hakeneiden joukossa ei ole henkilöä, joka voidaan nimittää tehtävään, piirin hallituksen on julistettava toimi uudelleen haettavaksi tai kuultuaan pääsihteeriä kutsuttava toiminnanjohtajaksi harkintansa mukaan tehtävään sopivaksi katsomansa henkilö.
Piirin toiminnanjohtajan tehtävät
Piirin toiminnanjohtajan tehtävänä on:
1) johtaa ja kehittää piirin työtä piirin hallituksen alaisuudessa pii- rin kokouksen hyväksymän toimintasuunnitelman ja järjestön yleiskokouksen hyväksymän toimintalinjauksen mukaisesti;
2) vastata piirin hallituksessa käsiteltäviksi tulevien asioiden valmistelusta ja esittelystä;
3) vastata piirin kokouksen ja piirin hallituksen päätösten täytän- töönpanosta;
4) ohjata ja valvoa piirin henkilöstön toimintaa;
11 §
12 §
5) ohjata piirin taloudenpitoa ja seurata, että piirin ja sen alueella toimivien osastojen hallinnassa ja omistuksessa olevaa järjestön kokonaisomaisuutta hoidetaan huolellisesti ja suunnitelmallises- ti;
6) pitää yhteyttä pääsihteeriin; sekä
7) suorittaa muut piirin hallituksen hänelle antamat tehtävät.
Piirin hallituksen tai toiminnanjohtajan toimivallan siirtäminen
Piirin hallitus voi siirtää toimivaltaansa kuuluvien asioiden ratkaise- misen valio-, toimi- tai johtokunnille, toiminnanjohtajalle tai piirin työntekijälle.
Toiminnanjohtaja voi siirtää toimivaltaansa kuuluvien yksittäisten asioiden käsittelyn ja ratkaisemisen piirin työntekijälle. Toiminnanjoh- taja voi ottaa ratkaistavakseen tai esiteltäväkseen piirin työntekijälle kuuluvan asian tai siirtää jonkin asian piirin hallituksen ratkaistavaksi.
Siirrettäessä 1 ja 2 momentin mukaisesti toimivaltaan kuuluvien asioiden käsittely ja ratkaiseminen päätös siirrosta on tehtävä kirjallisesti, ellei asia ole vähäinen. Päätöksestä on käytävä selville delegoinnin toiminnallisten ja taloudellisten vastuiden rajat sekä raportointivelvollisuus ja muut mahdollisesti annetut ohjeet.
4 luku
Piirin hallinto
Piirin toiminnan ja talouden suunnittelu
Piirin hallituksen on huolehdittava, että piirille laaditaan vuotuinen toimintasuunnitelma ja talousarvio, huomioiden keskushallinnon ja piirien yhteinen taloussuunnitelma sekä järjestön toimintasuun- nitelma. Piirin hallitus vahvistaa piirin toimintasuunnitelman ja talousarvion, jotka lähetetään pääsihteerille vuosittain joulukuun loppuun mennessä.
Piirin toimintasuunnitelmassa toteutetaan järjestön yleisko- kouksen hyväksymää toimintalinjausta, järjestön vuotuisessa toi- mintasuunnitelmassa vahvistettuja painopistealueita sekä yhteisiä tavoitteita alueellisten tarpeiden pohjalta.
Piirin toiminnan ja talouden suunnittelussa otetaan lisäksi huomioon mitä siitä määrätään järjestön työjärjestyksessä sekä taloussäännön 2. luvussa.
13 §
14 §
Piirin toiminnan ja talouden seuranta
Piirin hallituksen on järjestettävä piirin toiminnan ja talouden seuranta siten, että järjestön hallitus, piirin hallitus ja piirin alueella toimivat osastot voivat seurata piirin toiminnan ja talouden toteutu- mista ja kehitystä.
Piirit lähettävät piirinsä tilinpäätöksen, toimintakertomuksen, osastojen taloustietoyhteenvedon, tilintarkastuskertomuksen ja – muistion pääsihteerille huhtikuun loppuun mennessä.
Piirin omaisuuden ja muiden oikeuksien jakamisesta eräissä tapauksissa
SPR-asetuksen 32§:ssä säädetyissä tapauksissa omaisuuden ja muiden oikeuksien jakamisessa otetaan huomioon, että:
1) omaisuus jaetaan piirien tai piirien osien jäsenluvun, pinta-alan, asukasluvun tai muun kohtuullisen perusteen mukaan;
2) omaisuus tai muu oikeus, joka on tullut piirin omaksi lahjana tai testamentilla ja joka on määrätty käytettäväksi erityiseen
tarkoitukseen, käytetään tuohon tarkoitukseen sopivalla tavalla;
3) kiinteä omaisuus, joka on aiottu yksinomaan tai pääasiallisesti erityisen laitoksen tai alueen hyödyksi, annetaan sille piirille, johon tuo laitos tai alue tulee kuulumaan; ja
4) muu omaisuus annetaan sille piirille, jolle se laatunsa puolesta tai muuten oikeuden ja kohtuuden mukaan katsotaan parhaiten kuuluvaksi.
Velkoja ja muita sitoumuksia jaettaessa otetaan huomioon, että:
1) velka, joka rasittaa omaisuutta taikka on sen hyväksi syntynyt, siirretään samalle piirille kuin omaisuuskin;
2) muu velka on jaettava piirien kesken sen mukaan kuin ne ovat omaisuuttakin saaneet;
3) velkaa ja muita sitoumuksia ei saa saamamiehen suostumuk- setta siirtää tai jakaa; ja
4) jos velka tai muu sitoumus 3) kohdassa tarkoitetusta syystä jää jakamatta, vastaavat siitä kaikki ne piirit, joiden alueeseen sisäl- tyy osia siitä piiristä, jonka velasta tai muusta sitoumuksesta on kysymys.
15 §
5 luku
Voimaantulo
Voimaantulo
Tämä johtosääntö tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2021. Tällä johtosäännöllä kumotaan valtuuston 17. päivänä marraskuuta 2017 vahvistama Suomen Punaisen Ristin piirien johtosääntö.
1 §
2 §
3 §
4 §
5 §
6 §
7 §
8 §
9 §
10 §
11 §
12 §
13 §
14 §
15 §
16 §
17 §
18 §
SISÄLTÖ
1 luku
YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Osastojen tehtävät
Osastojen yhteistyö ja työnjako Osaston kielet
2 luku
OSASTON KOKOUS
Osaston kevätkokous Osaston syyskokous Osaston vaalitoimikunta
3 luku
OSASTON HALLITUS, LUOTTAMUSTOIMET JA TOIMINNANJOHTAJA
Osaston hallituksen tehtävät Osaston hallituksen kokoontuminen Osaston puheenjohtaja
Luottamushenkilöiden valinta ja toimikaudet osastojen yhdistyessä tai jakaantuessa Osaston toiminnanjohtaja
Osaston toiminnanjohtajan ottaminen ja erottaminen Päätösten toimeenpano ja toimivallan siirtäminen
4 luku
OSASTON HALLINTO
Osaston toiminnan ja talouden suunnittelu Osaston toiminnan ja talouden seuranta Tilintarkastajat ja toiminnantarkastus
Osaston omaisuuden ja muiden oikeuksien jakamisesta eräissä tapauksissa
5 luku VOIMAANTULO
Voimaantulo
SUOMEN PUNAISEN RISTIN OSASTOJEN JOHTOSÄÄNTÖ
(Hyväksytty Suomen Punaisen Ristin valtuuston kokouksessa
15. päivänä toukokuuta 2020)
Hyväksytty Suomen Punaisen Ristin valtuuston kokouksessa 15. päivänä toukokuuta 2020:
1 luku
Yleisiä määräyksiä
1 § Osastojen tehtävät
Osaston tehtävänä on SPR-asetuksen 2 ja 3 §:n säännöksiä sekä järjestön perusperiaatteita noudattaen:
1) edustaa osaltaan kansainvälistä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikettä paikallisesti;
2) ottaa vastaan järjestön toiminnasta kiinnostuneet ja etsiä heille heidän taitojensa mukaisia tehtäviä järjestössä;
3) tarjota jäsenille ja vapaaehtoisille toiminta- ja vaikuttamismah- dollisuuksia;
4) kanavoida ja toteuttaa hätätilanteissa Punaisen Ristin kotimaan apua alueellaan;
5) kehittää ja ylläpitää järjestöllistä toimintavalmiutta ja vapaaeh- toista auttamisvalmiutta;
6) vastata äkillisiin avuntarpeisiin ajantasaisen valmiussuunnitel- mansa mukaisesti; sekä
7) mahdollisuuksien mukaan tuottaa erityispalveluita paikallisista tarpeista lähtien.
Osaston tulee noudattaa toiminnassaan järjestön sääntöjä, työjärjestystä, taloussääntöä ja johtosääntöjä sekä järjestön valta- kunnallisten ja alueellisten toimielinten päätöksiä.
2 § Osastojen yhteistyö ja työnjako
Auttamisvalmiuden ja vapaaehtoistoiminnan edistämiseksi osasto- jen tulee tarvittaessa sopia tehtäviensä hoitamisesta yhteistyössä, perustaa tätä varten yhteisiä toimintayksiköitä tai toimintaryhmiä sekä asettaa tätä varten tarpeelliset toimielimet.
Samalla alueella toimivat osastot sopivat keskenään tarkoituk- senmukaisesta työnjaosta. Jos osastot eivät ole työnjaosta sopineet, piirin hallitus ratkaisee erimielisyydet kuultuaan asianomaisten osastojen hallituksia.
3 § Osaston kielet
Yksikielisissä osastoissa asiakirjat on laadittava osaston kielellä. Kaksikielisissä osastoissa asiakirjat on laadittava osaston jäsenistön
enemmistön kielellä ja käännettävä tarvittaessa jäsenistön vähem- mistökielelle.
Kokouskutsu kaksikielisen osaston kokoukseen on lähetettä- vä suomen- ja ruotsinkielisinä sekä saamenkielisissä osastoissa saamenkielellä.
Kaksikielisessä osastossa osaston kokouksen esityslistat sekä toimintasuunnitelma, talousarvio, toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus on pidettävä saatavilla kummallakin kielellä.
2 luku
Osaston kokous
4 § Osaston kevätkokous
SPR-asetuksen 27§:ssä tarkoitetussa osaston kevätkokouksessa:
1) kokouksen avaa osaston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka heidän estyneinä ollessaan iältään vanhin läsnä oleva osaston hallituksen jäsen;
2) valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri;
3) valitaan kokouksen pöytäkirjaa tarkastamaan vähintään kaksi pöytäkirjantarkastajaa;
4) valitaan kokoukselle vähintään kaksi ääntenlaskijaa;
5) todetaan kokouksen osanottajat ja vahvistetaan heidän äänioi- keutensa;
6) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
7) päätetään kokouksen esityslistasta ja tarvittaessa työjärjestyk- sestä;
8) merkitään tiedoksi mahdolliset huomionosoitukset ja ilmoitus- asiat;
9) päätetään SPR-asetuksen 30 §:n 1 momentin asettamissa rajoissa osaston hallituksen muiden jäsenten lukumäärästä;
10) asetetaan tarvittaessa osaston syyskokouksessa suoritettavia vaaleja valmisteleva vaalitoimikunta;
11) esitellään kokoukselle osaston hallituksen antama osaston edelli- sen toimintavuoden toimintakertomus, ja edellisen tilikauden tilinpäätös sekä osaston toiminnantarkastajan tai tilintarkastajan antama toiminnantarkastus- tai tilintarkastuskertomus, sekä annetaan osaston hallituksen katsaus osaston toiminnallisesta ja taloudellisesta tilasta;
12) päätetään osaston tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä osaston hallitukselle ja muille tilivelvollisille;
13) käsitellään osaston ehdotukset piirin toiminnan painopistealu- eiksi sekä yleiskokousvuosina järjestön yleiskokouksessa hyväk- syttävän järjestön toimintalinjauksen tavoitteiksi;
14) päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista; ja
15) päätetään kokous.
5 § Osaston syyskokous
SPR- asetuksen 27§:ssä tarkoitetussa osaston syyskokouksessa:
1) kokouksen avaa osaston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka heidän estyneinä ollessaan iältään vanhin läsnä oleva osaston hallituksen jäsen;
2) valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri;
3) valitaan kokouksen pöytäkirjaa tarkastamaan vähintään kaksi pöytäkirjantarkastajaa;
4) valitaan kokoukselle vähintään kaksi ääntenlaskijaa;
5) todetaan kokouksen osanottajat ja vahvistetaan heidän äänioi- keutensa;
6) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
7) päätetään kokouksen esityslistasta ja tarvittaessa työjärjestyk- sestä;
8) merkitään tiedoksi mahdolliset huomionosoitukset ja ilmoitus- asiat;
9) hyväksytään osaston toimintasuunnitelma ja vahvistetaan talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi ja kuullaan osaston hallituksen katsaus osaston toiminnallisesta ja taloudellisesta tilasta;
10) valitaan joka toinen vuosi osaston puheenjohtaja ja varapu- heenjohtaja seuraavaksi kahdeksi kalenterivuodeksi;
11) valitaan osaston hallitukseen erovuoroisten tilalle muut osaston hallituksen jäsenet seuraavaksi kahdeksi kalenterivuodeksi;
12) valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja, tai niissä osastoissa, joilla on tilintarkastuslain (1141/2015) mukai- nen velvollisuus valita tilintarkastaja, valitaan tilintarkastuslain mukaiset tilintarkastajat;
13) käsitellään osaston ehdotukset piirin toiminnan seuraavan toimintavuoden painopistealueiksi sekä yleiskokousvuotta edeltävässä kevätkokouksessa järjestön yleiskokouksessa hyväksyttävän järjestön toimintalinjauksen tavoitteiksi;
14) päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista; ja
15) päätetään kokous.
Osaston on annettava 1 momentin 10)-, 11) ja 12)-kohdassa valitut henkilöt tiedoksi pääsihteerille oman piiritoimiston kautta pääsihteerin vahvistamalla tavalla joulukuun loppuun mennessä.
6 § Osaston vaalitoimikunta
Osaston syyskokouksessa suoritettavien vaalien valmistelua varten voidaan osaston kevätkokouksessa asettaa vaalitoimikunta. Tällöin noudatetaan soveltuvin osin piirin vaalitoimikuntaa koskevia piirien johtosäännön määräyksiä.
3 luku
Osaston hallitus, luottamustoimet ja toiminnanjohtaja
7 § Osaston hallituksen tehtävät
Osaston hallituksen tehtävänä on:
1) kutsua koolle ja valmistella osaston kokous ja päättää kokouk- sen päätösten täytäntöönpanosta;
2) kehittää ja ohjata osaston toimintaa;
3) huolehtia osaston omaisuuden ja talouden hoidosta ja siitä, että osaston varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty;
4) huolehtia jäsenhankinnasta omalla alueellaan sekä pitää sään- nöllisesti yhteyttä jäseniin;
5) ottaa ja erottaa osaston työntekijät ja määrätä heidän tehtävis- tään;
6) nimetä osaston sihteeri, tiedottaja, keräysjohtaja, osaston ko- timaan avun yhteyshenkilö ja osaston tietosuojayhteyshenkilö sekä osaston muut yhteys- ja avainhenkilöt ja huolehtia heidän perehdyttämisestään;
7) valita osaston rahastonhoitaja;
8) valita osaston edustajat järjestön yleiskokoukseen sekä piirin kokoukseen;
9) päättää osaston toimintayksiköiden perustamisesta ja muista niitä koskevista asioista;
10) vastata alueellaan Punaisen Ristin valmiussuunnittelusta;
11) asettaa tarvittaessa keskuudestaan tai muista henkilöistä alaisiinsa laitoksiin johtokunnat ja määrätä niiden toiminnoista;
12) valvoa osaltaan paikallisesti, että Punaisen Ristin, Punaisen Puolikuun ja Punaisen Kristallin nimeä ja tunnusta ei käytetä säännösten vastaisesti;
13) huolehtia muista niistä osaston hallituksen tehtävistä, joista säädetään SPR-asetuksessa ja määrätään työjärjestyksessä, taloussäännössä ja johtosäännöissä; sekä
14) käsitellä muita vastaavanlaisia asioita.
Osaston hallitus voi asettaa keskuudestaan tai muista henkilöistä määräämäänsä tehtävää varten valio- tai toimikuntia taikka työryh- miä, joissa jäsenyys on määräaikainen.
Osaston on annettava 1 momentin 6)- ja 7)-kohdassa valitut henkilöt tiedoksi pääsihteerille oman piiritoimiston kautta pääsihtee- rin vahvistamalla tavalla tammikuun loppuun mennessä. Samalla tavalla samassa yhteydessä on annettava tiedoksi SPR-asetuksen
21 §:n 3 momentissa tarkoitetut osaston hallituksen keskuudestaan valitsemat nimenkirjoittajat.
8 § Osaston hallituksen kokoontuminen
Osaston hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän ollessa estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta. Jos osaston hallitus ei ole toisin sopinut, kokouksesta on ilmoitettava hallituksen jäsenille viimeistään kolme päivää ennen kokousta.
Osaston hallitus voi sopia sähköisestä kokouksesta sekä siitä, että sen kokoukseen voi osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
Osaston hallituksen ylimääräinen kokous pidetään, kun osaston hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään kolme osaston hallituksen jäsenistä sitä puheenjohtajalta tai tämän ollessa esty- neenä varapuheenjohtajalta vaatii. Osaston hallituksen ylimääräises- sä kokouksessa käsitellään asiat, joita varten se on kutsuttu koolle ja jotka osaston hallitus on kokoukselle esittänyt.
9 § Osaston puheenjohtaja
Osaston puheenjohtajan tehtävänä on erityisesti:
1) johtaa osaston hallituksen työskentelyä;
2) valvoa osaston hallituksen päätösten toimeenpanoa;
3) toimia toiminnanjohtajan, mikäli sellainen on nimetty, ja muun palkatun henkilöstön esimiehenä ja valvoa näiden toimintaa; sekä
4) huolehtia muualla järjestön säännöissä säädetyistä sekä työjär- jestyksessä, taloussäännössä ja johtosäännöissä määrätyistä tehtävistä.
10 §
11 §
12 §
13 §
Luottamushenkilöiden valinta ja toimikaudet osastojen yhdistyessä tai jakaantuessa
SPR-asetuksen 26§:ssä tarkoitetuissa tilanteissa, joissa osasto on yhdistynyt olemassa olevan osaston kanssa, sen osaston, johon toinen osasto on yhdistynyt, hallituksen jäsenet jatkavat toimikau- tensa loppuun saakka, ellei yhdistymisen jälkeen syntyneen osaston kokous toisin päätä.
SPR-asetuksen 26§:ssä tarkoitetuissa tilanteissa, joissa kaksi tai useampi osastoa on yhdistynyt perustamalla uuden osaston, uuden osaston on kuukauden kuluessa osaston perustamisesta kutsuttava koolle ylimääräinen osaston kokous, jossa valitaan osaston hallitus.
SPR-asetuksen 26§:ssä tarkoitetuissa tilanteissa, joissa osasto on jakaantunut useammaksi osastoksi, uusien osastojen on kuukauden kuluessa osaston perustamisesta kutsuttava koolle ylimääräinen osaston kokous, jossa valitaan osaston hallitus.
Osaston luottamushenkilöiden toimikausien määrää lasketta- essa toimikausina otetaan huomioon jakautuneen tai yhdistyneen osaston luottamustoimessa toimitut kaudet.
Osaston toiminnanjohtaja
Osastolle voidaan ottaa toiminnanjohtaja. Osaston toiminnanjohtajan valinnan yhteydessä osaston hallitus määrittelee toiminnanjohtajan valtuudet ja vastuut. Toiminnanjohtaja toimii esittelijänä osaston hallituksen kokouksessa ja hänen vastuuseensa sovelletaan Suomen Punaisen Ristin työjärjestyksen esittelijää koskevia määräyksiä.
Osaston toiminnanjohtajan ottaminen ja erottaminen Ennen päätöksentekoa osaston toiminnanjohtajan ottamisesta ja erottamisesta on kuultava piirin toiminnanjohtajaa.
Osaston toiminnanjohtajan toimen tullessa avoimeksi osaston hallituksen on julistettava toimi haettavaksi julkisesti 30 päivän kuluessa. Osaston hallituksen on nimitettävä toiminnanjohtaja niistä henkilöistä, jotka ovat määräajassa hakeneet tointa.
Jos toiminnanjohtajan tointa määräajassa hakeneiden joukossa ei ole henkilöä, joka voidaan nimittää tehtävään, osaston hallituksella on oikeus, kuultuaan piirin toiminnanjohtajaa, kutsua toiminnanjoh-
tajaksi harkintansa mukaan tehtävään sopivaksi katsomansa henkilö.
Päätösten toimeenpano ja toimivallan siirtäminen Osaston hallituksen päätösten toimeenpanosta vastaa osaston hallitus tai osaston toiminnanjohtaja.
14 §
15 §
16 §
Osaston hallitus voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian käsit- telemisen, ratkaisemisen ja toimeenpanon alaiselleen toimintayksi- kölle, osaston työntekijälle tai muulle osaston toiminnassa mukana olevalle henkilölle.
Osaston hallituksen siirtäessä toimivaltaansa kuuluvan asian kä- sittelemisen ja ratkaisemisen on päätös siirrosta tehtävä kirjallisesti, ellei asia ole vähäinen. Päätöksestä on käytävä selville delegoinnin toiminnallisten ja taloudellisten vastuiden rajat sekä raportointivel- vollisuus ja muut mahdollisesti annetut ohjeet.
4 luku
Osaston hallinto
Osaston toiminnan ja talouden suunnittelu
Osaston hallituksen on huolehdittava, että osastolle laaditaan vuo- tuinen toimintasuunnitelma ja talousarvio, jotka osaston syyskokous hyväksyy. Osastot lähettävät osastonsa toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä jäljennöksen tarkastetusta syyskokouspöytäkirjas- taan piirinsä toiminnanjohtajalle joulukuun loppuun mennessä.
Osaston toimintasuunnitelmassa toteutetaan järjestön yleisko- kouksen hyväksymää toimintalinjausta, järjestön vuotuisessa toi- mintasuunnitelmassa vahvistettuja painopistealueita sekä yhteisiä tavoitteita alueellisten ja paikallisten tarpeiden pohjalta.
Osaston toimintasuunnitelma ja talousarvio on laadittava järjes- tön hallituksen ohjeiden mukaisesti.
Osaston toiminnan ja talouden seuranta
Osastot lähettävät osastonsa tilinpäätöksen, toimintakertomuksen, toiminnantarkastuskertomuksen tai tilintarkastuskertomuksen sekä jäljennöksen tarkastetusta kevätkokouspöytäkirjastaan piirinsä toiminnanjohtajalle huhtikuun 15. päivään mennessä.
Osaston toiminnan ja talouden seurannassa noudatetaan lisäksi mitä siitä määrätään järjestön työjärjestyksessä.
Tilintarkastajat ja toiminnantarkastus
Osastoilla, joilla ei ole tilintarkastuslain (1141/2015) mukaista tilintar- kastajaa, on oltava toiminnantarkastaja.
Toiminnantarkastajan ja toiminnantarkastuksen osalta muutoin noudatetaan soveltuvin osin yhdistyslain (503/1989) säännöksiä.
17 §
18 §
Järjestön hallitus voi antaa toiminnantarkastuksen järjestämises- tä ja toteuttamisesta ohjeita.
Osaston omaisuuden ja muiden oikeuksien jakamisesta eräissä tapauksissa
SPR-asetuksen 24 ja 26 §:ssä säädetyissä tapauksissa omaisuuden ja muiden oikeuksien jakamisessa otetaan huomioon, että:
1) omaisuus jaetaan osastojen tai osastojen osien jäsenluvun, pinta-alan, asukasluvun tai muun kohtuullisen perusteen mu- kaan;
2) omaisuus tai muu oikeus, joka on tullut osaston omaksi lahjana tai testamentilla ja joka on määrätty käytettäväksi erityiseen tarkoitukseen, käytetään tuohon tarkoitukseen sopivalla tavalla;
3) kiinteä omaisuus, joka on aiottu yksinomaan tai pääasiallisesti erityisen laitoksen tai alueen hyödyksi, annetaan sille osastolle, johon tuo laitos tai alue tulee kuulumaan; ja
4) muu omaisuus annetaan sille osastolle, jolle se laatunsa puolesta tai muuten oikeuden ja kohtuuden mukaan katsotaan parhaiten kuuluvaksi.
Velkoja ja muita sitoumuksia jaettaessa otetaan huomioon, että:
1) velka, joka rasittaa omaisuutta taikka on sen hyväksi syntynyt, siirretään samalle osastolle kuin omaisuuskin;
2) muu velka on jaettava osastojen kesken sen mukaan kuin ne ovat omaisuuttakin saaneet;
3) velkaa ja muita sitoumuksia ei saa saamamiehen suostumuk- setta siirtää tai jakaa; ja
4) jos velka tai muu sitoumus 3) kohdassa tarkoitetusta syystä jää jakamatta, vastaavat siitä kaikki ne osastot, joiden alueeseen sisältyy osia siitä osastosta, jonka velasta tai muusta sitoumuk- sesta on kysymys.
5 luku
Voimaantulo
Voimaantulo
Tämä johtosääntö tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2021. Tällä johtosäännöllä kumotaan valtuuston 17. päivänä marraskuuta 2017 vahvistama Suomen Punaisen Ristin osastojen johtosääntö muutoksineen.
1 §
2 §
3 §
4 §
5 §
6 §
7 §
8 §
9 §
10 §
11 §
12 §
13 §
14 §
15 §
16 §
17 §
18 §
19 §
20 §
21 §
SISÄLTÖ
1 luku
HALLINNOLLISIA MÄÄRÄYKSIÄ
Talouden ja varainhoidon johto ja valvonta Määritelmät
Tarkastusvaliokunta
Taloustapahtumien ja -päätösten kirjaaminen Huolellisuusvelvollisuus
Ohjeiden vahvistaminen Kirjanpidon järjestäminen Tilinpäätös ja toimintakertomus Erillistuloslaskelma
2 luku
TALOUSSUUNNITTELU JA SEURANTA
Vuosittaisen talousarvion laatiminen ja seuranta Keskushallinnon ja piirien yhteisen kolmivuotisen taloussuunnitelman valmistelu
Laitosten vuosittainen talousarvio
3 luku
VAROJEN JA OMAISUUDEN HOITO
Taloudenhoidon yleiset periaatteet Ilmoitusvelvollisuus rikostapauksissa Omaisuuden erillään pito
Pankkitilit Palveluntarjoajat Vastuusitoumukset
4 luku
VARAINHANKINTA JA KERÄYKSET
Varainhankinnassa noudatettavat määräykset
5 luku
XXXXXXX SUORITTAMINEN,
MENOTOSITTEET JA MENON HYVÄKSYMINEN SEKÄ KULUKORVAUSTEN PERUSTEET
Suoritteiden vastaanottaminen ja menotositteiden tarkistaminen Menojen hyväksyminen
SUOMEN PUNAISEN RISTIN TALOUSSÄÄNTÖ
(Hyväksytty Suomen Punaisen Ristin valtuuston kokouksessa 15. päivänä toukokuuta 2020)
22 §
23 §
24 §
25 §
26 §
27 §
28 §
29 §
30 §
31 §
32 §
33 §
34 §
35 §
36 §
37 §
Kulukorvausten perusteet Maksujen suorittaminen
6 luku HANKINNAT
Yleiset määräykset Tarjousten pyytäminen
Xxxxxxxxxx käsittely ja päätöksenteko
7 luku RAHASTOT
Katastrofirahaston varojen käyttö Yhteistoimintarahasto Järjestöpankki
Omakatteiset rahastot
8 luku
SISÄINEN VALVONTA JA TARKASTUS
Sisäisen tarkastuksen järjestäminen
Järjestön sisäisen tarkastuksen toteuttaminen Piirin ja osaston sisäinen tarkastus
9 luku TILINTARKASTUS
Tilintarkastajat ja toiminnantarkastajat Tarkastusaineisto
Järjestöyksiköiden tilintarkastajien välinen yhteistyö
10 luku VOIMAANTULO
Voimaantulo
Hyväksytty Suomen Punaisen Ristin valtuuston kokouksessa 15. päivänä toukokuuta 2020:
1 luku
Hallinnollisia määräyksiä
1 § Talouden ja varainhoidon johto ja valvonta
Talouden ja varainhoidon johto ja valvonta kuuluu kunkin järjestöyk- sikön hallitukselle, laitoksen johtokunnalle sekä pääsihteerille yhdes- sä eri toimialojen, järjestöyksiköiden ja laitosten johtajien kanssa.
2 § Määritelmät
SPR-asetuksen 4§:ssä säädetyn mukaisesti tässä taloussäännössä tarkoitetaan:
1) järjestöyksiköllä järjestön keskushallintoa, piirejä ja osastoja. Järjestöyksiköt laitoksineen muodostavat Suomen Punaisen Ristin; ja
2) keskushallinnolla järjestön hallitusta, pääsihteeriä, keskus- toimistoa sekä järjestön hallituksen päätöksellä perustettuja keskushallinnon laitoksia.
Talousääntöä sovellettaessa järjestöön katsotaan kuuluvaksi myös järjestön omistamat tytäryhtiöt ja omistusyhteysyritykset.
3 § Tarkastusvaliokunta
Järjestöllä on tarkastusvaliokunta, jonka asettamisesta ja tehtävistä säädetään SPR-asetuksen 68§ ja 69§:ssa.
4 § Taloustapahtumien ja -päätösten kirjaaminen
Kunkin järjestöyksikön hallituksen tai laitoksen johtokunnan pöytä- kirjaan tulee merkitä:
1) huomattavimmat talouteen liittyvät tapahtumat ja päätökset;
2) huomattavat poikkeamat talousarviosta;
3) tilintarkastajien tai toiminnantarkastajien raportit;
4) organisaatiossa mahdollisesti tapahtuneet merkittävät muu- tokset; sekä
5) päätökset merkittävistä hankinnoista ja omaisuuserien luovu- tuksista.
5 § Huolellisuusvelvollisuus
Järjestön kaikkien toimielinten sekä valio-, johto- ja toimikuntien jäsenten sekä työntekijöiden tulee hoitaa tehtävänsä huolellisesti.
Järjestön työntekijät ovat velvollisia huolehtimaan, että heidän hoidossaan oleva järjestön omaisuus pidetään tarkoituksenmu- kaisesti kunnossa ja omaisuus on tarkoituksenmukaisella tavalla vakuutettu.
6 § Ohjeiden vahvistaminen
Järjestön hallitus voi erikseen vahvistaa eri järjestöyksiköissä käytet- tävät tilinpäätös- ja talousarviokaavat ja -mallit sekä tililuettelot ja kirjausohjeet.
7 § Kirjanpidon järjestäminen
Kirjanpito on järjestettävä voimassaolevan kirjanpitolain ja kirjan- pitoasetuksen vaatimusten mukaisesti sekä hyvää kirjanpitotapaa noudattaen niin, että se vastaa kyseisen järjestöyksikön tai laitoksen toiminnan laatua ja laajuutta.
Pääsihteeri voi erikseen antaa täsmentäviä ohjeita ja määräyksiä kirjanpidon järjestämisestä ja tilinpäätöksen laadinnasta.
8 § Tilinpäätös ja toimintakertomus
Kunkin järjestöyksikön on laadittava kultakin tilikaudelta kirjanpi- tolain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla hyvää kirjanpitotapaa noudattaen tilinpäätös.
Kaikkien piirien ja niiden osastojen, joita ei kirjanpitolain mukaan luokitella mikroyritykseksi, tulee laatia kirjanpitolain mukainen toimintakertomus ja liittää se tilinpäätökseen.
Sen lisäksi, mitä kirjanpitolaissa säädetään, toimintakertomuk- sessa tulee kuvata millä tavoin asianomainen järjestöyksikkö on toiminut järjestön tarkoituksen toteuttamiseksi tilikauden aikana.
9 § Erillistuloslaskelma
Laitosten osalta tulee esittää erillistuloslaskelma, josta käy ilmi niiden tuotot ja kulut.
10 §
11 §
12 §
2 luku
Taloussuunnittelu ja seuranta
Vuosittaisen talousarvion laatiminen ja seuranta
Järjestön hallituksen vahvistama, järjestön yhteisen talouden suun- nittelun kehysarvio kullekin vuodelle toimitetaan piirien hallituksille edellisen vuoden toukokuun loppuun mennessä. Tämän koko järjestön kehysarvion puitteissa piirin hallitus valmistelee piirin alus- tavan talousarvion ja lähettää sen pääsihteerille vuosittain syyskuun loppuun mennessä.
Keskushallinnon osalta pääsihteerin tulee laatia ehdotuksen- sa seuraavan toiminta- ja tilikauden talousarvioksi, joka sisältää valtakunnallisten laitosten talousarviot. Keskushallinnon vuosittai- sen talousarvion hyväksyy järjestön hallitus marraskuun loppuun mennessä.
Järjestöyksikköjen ja laitosten talousarviot on laadittava järjestön hallituksen ohjeiden mukaisesti.
Keskushallinnon ja piirien yhteisen kolmivuotisen taloussuunnitelman valmistelu
Järjestön hallitus vahvistaa vuosittain keskushallinnon ja piirien yh- teisen taloussuunnitelman talousarviovuotta ja vähintään kahta sitä seuraavaa vuotta koskevaksi marraskuun loppuun mennessä. Tämän keskushallinnon ja piirien yhteisen kolmivuotisen taloussuunnitel- man tulee sisältää myös erillisten oikeushenkilöiden talousvaikutuk- set yhteiseen taloussuunnitelmaan.
Keskushallinnon ja piirien laatimat vuosittaiset talousarviot tulee sovittaa järjestön keskushallinnon ja piirien yhteiseen taloussuunni- telmaan siten, että turvataan koko valtakunnan alueella tarvittavat voimavarat järjestön toimintalinjauksen toteuttamiseen ja järjestön perustehtävien suorittamiseen, ensisijassa osastojen työn tukemi- seen ja ohjaamiseen.
Laitosten vuosittainen talousarvio
Kunkin keskushallinnon alaisen laitoksen johtokunta laatii ehdo- tuksensa kyseisen laitoksen vuosittaiseksi talousarvioksi edellisen vuoden lokakuun loppuun mennessä, jotta se voidaan sisällyttää keskushallinnon seuraavan vuoden talousarvioon.
Piirien ja osastojen alaisten laitosten talousarviot sisällytetään vastaavasti niiden talousarvioihin.
13 §
14 §
15 §
16 §
3 luku
Varojen ja omaisuuden hoito
Taloudenhoidon yleiset periaatteet
Järjestön kokonaisomaisuutta, johon sisältyvät myös kerätyt varat sekä saadut lahjoitukset ja maksut, on käytettävä järjestön paikallis- ten, alueellisten ja valtakunnallisten toimielinten päätösten mukaan niin, että noudatetaan voimassaolevaa lainsäädäntöä ja järjestön sisäisiä määräyksiä ja ohjeita omaisuuden ja rahavarojen hoidosta.
Määrätarkoituksiin lahjoitettujen varojen hoidosta päättää se toimielin, joka lahjoituksen ehdot on hyväksynyt. Ehdot eivät saa olla ristiriidassa Punaisen Ristin perusperiaatteiden kanssa.
Määrätarkoituksiin käytettävien tuottojen osalta hallitus voi vah- vistaa erillisohjeet niille järjestöyksiköille, joita se koskee.
Ilmoitusvelvollisuus rikostapauksissa
Jos työntekijä tai luottamushenkilö toimessaan saa tietää, että on syytä epäillä järjestön omaisuuden joutuneen rikoksen kohteeksi, tai että sellainen rikos on hankkeilla, hänen on ilmoitettava siitä järjes- töyksikkönsä hallitukselle, toiminnanjohtajalle, järjestön keskushal- linnon sisäiselle tarkastajalle tai muulle paikalliselle, alueelliselle tai valtakunnalliselle toimielimelle.
Pääsihteeri, toiminnanjohtaja, järjestöyksikön hallituksen pu- heenjohtaja tai keskushallinnon sisäinen tarkastaja on velvollinen selvittämään mahdollisuuksien mukaan ilmoituksen perusteet ja, jos siihen ilmenee syytä, tekemään asiasta tutkintapyynnön esitutkinta- viranomaiselle tiedotettuaan asiasta pääsihteeriä. Sama velvollisuus koskee muuta tahoa, jolle ilmoitus on tehty.
Omaisuuden erillään pito
Järjestöyksikön varallisuus on säilytettävä varmassa säilytyspaikassa erillään yksityisistä varoista. Arvopaperit voidaan antaa myös pankin tai muun rahalaitoksen hoidettavaksi.
Pankkitilit
Pankkitilien avaamisesta ja sulkemisesta sekä niiden hoidosta päättää kyseisen järjestöyksikön hallitus, joka myös päättää, miten rahavaroja hoidetaan. Järjestöyksikön tilinpäätöksen tase-erittelyissä on lueteltava jokainen voimassa oleva pankkitili, vaikka sillä ei olisi saldoa.
17 §
18 §
19 §
20 §
Kunkin järjestöyksikön hallituksen on vuosittain nimettävä ja mer- kittävä pöytäkirjaan henkilöt, joilla on pankkitilien käyttöoikeus.
Palveluntarjoajat
Varojen ja omaisuuden hoito ja maksuliikenteeseen sekä varain- hankintaan liittyvät toiminnot voidaan antaa erillisen palvelun- tarjoajan tai pankin hoidettavaksi, kun se perustuu asianomaisen järjestöyksikön hallituksen tai sen valtuuttaman toimielimen päätökseen.
Vastuusitoumukset
Järjestöyksikölle otettavien lainojen sekä näiden puolesta annettavi- en vakuuksien, panttien ja muiden vastuusitoumusten tulee perus- tua kyseisen järjestöyksikön hallituksen tekemään päätökseen.
4 luku
Varainhankinta ja keräykset
Varainhankinnassa noudatettavat määräykset Arpajaisten, myyjäisten, keräysten sekä muun vastaavanlaisen varainhankinnan osalta tulee noudattaa niistä annettuja lakeja ja
säädöksiä sekä viranomaisten niistä antamia määräyksiä ja ohjeita.
Järjestön varainhankinnan osalta on jokaisen järjestöyksikön noudatettava pääsihteerin antamia ohjeita ja määräyksiä.
Keräystoiminnassa tulee noudattaa järjestön keräys- ja tilitysoh- jetta, jonka hyväksyy järjestön hallitus.
5 luku
Menojen suorittaminen,
menotositteet ja menon hyväksyminen sekä kulukorvausten perusteet
Suoritteiden vastaanottaminen ja menotositteiden tarkistaminen
Suoritteen vastaanottajan on tarkastettava, että tavaraerien ja työsuoritusten laadut ja määrät ovat tilauksen tai sopimuksen mu- kaiset, oikeat ja riittävästi eritellyt.
21 §
22 §
23 §
24 §
Menotositteiden tarkistamisessa on noudatettava järjestön keskustoimiston antamia ohjeita.
Menojen hyväksyminen
Menotositteet ja ennakkomaksut hyväksyy aukottomasti se henkilö, joka järjestöyksikön hallituksen päätöksellä tai muutoin on siihen valtuutettu.
Menotositteiden hyväksymisessä on noudatettava keskustoimis- ton laatimia ja pääsihteerin vahvistamia ohjeita.
Järjestöyksikön tai laitoksen johtajalle tai osaston puheenjohta- jalle suoritettavat maksut ja laskut sekä hänen kulunsa hyväksyy kyseisen järjestöyksikön hallituksen tai laitoksen johtokunnan pu- heenjohtaja tai muu kyseisen järjestöyksikön hallituksen tai laitoksen johtokunnan määräämä henkilö.
Kulukorvausten perusteet
Järjestö tai mikään sen järjestöyksikkö ei maksa järjestöyksikön hallituksen tai laitoksen johtokunnan jäsenille tai muille järjestön luottamus- ja vapaaehtoistehtävissä oleville kokouspalkkiota.
Järjestöyksikön työntekijöille maksettavien kulukorvausten tulee perustua valtion matkustussääntöön.
Järjestöyksikön hallituksen tai laitoksen johtokunnan jäsenille ja muille vapaaehtoisille maksettavien kulukorvausten tulee perustua hallituksen hyväksymään ohjeeseen vapaaehtoisille maksettavista kulukorvauksista.
Maksujen suorittaminen
Maksut suorittaa henkilö, joka työtehtäviensä perusteella huo- lehtii maksuliikenteestä. Maksut on pyrittävä suorittamaan pankin välityksellä.
Jos maksu suoritetaan käteisenä, on kassatositteessa oltava mak- sun saajan tai hänen valtuuttamansa kuittaus päiväyksineen.
6 luku
Hankinnat
Yleiset määräykset
Hankinnalla tarkoitetaan raaka- ja tarveaineiden, puolivalmisteiden sekä valmiiden ja tilauksesta valmistettavien tavaroiden sekä palve-
25 §
26 §
luiden ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa.
Hankinnat on suoritettava taloudellisesti, tarkoituksenmukaisesti ja eettisesti siten, että hankinta on elinkaareltaan kokonaistalou- dellisesti mahdollisimman edullinen. Koko järjestöä koskevista yhteishankinnoista vastaa keskustoimisto.
Markkinoiden kilpailuolosuhteita on käytettävä hyväksi kilpailut- tamalla merkittävät hankinnat aina, kun se vaatimukset ja toiminta huomioiden on mahdollista. Tarjouksia ja tarjousten tekijöitä on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättömästi.
Tavaravarastot tulee pitää sen suuruisina kuin se järjestöyksikön häiriöttömän toiminnan tai järjestön auttamisvalmiuden kannalta on tarpeen.
Kukaan ei saa osallistua hankinnan käsittelyyn, jos hän on esteel- linen yhdistyslain 26 tai 37 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Julkisin varoin tehtävissä hankinnoissa tai hankinnoissa, joita varten on saatu tukea julkisista varoista yli puolet hankinnan ennakoidusta arvosta, on laissa säädettyjen kynnysarvojen ylittyessä noudatettava voimassa olevaa lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista.
Hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Jos hankinta toteutetaan samanaikaisesti erillisinä osina, kaikkien osien ennakoitu arvo on otettava huomioon hankintasopimuksen ennakoitua koko- naisarvoa laskettaessa.
Tarjousten pyytäminen
Tarjouspyyntö on kilpailun aikaansaamiseksi lähetettävä mikäli mahdollista vähintään kolmelle toimittajalle tai sille määrälle mitä ulkopuolisen rahoittajan rahoitusehdoissa edellytetään.
Tarjoukset pyydetään kirjallisina. Jos hankinta on arvoltaan vähäi- nen, voidaan tarjoukset vastaanottaa suullisena.
Tarjouksia pyytämättä voidaan luotettavalta myyjältä ostaa arvoltaan vähäinen määrä tavaraa, kun hinta tiedetään aikaisempien ostojen, kiinteän hintaluettelon tai kyselyn perusteella edulliseksi.
Xxxxxxxxxx käsittely ja päätöksenteko
Käyttöomaisuutta hankittaessa kuuluu päätösvalta hankinnan arvosta riippuen järjestöyksikön tai laitoksen johtajalle tai yksikön esimiehelle siitä riippuen, kenen vastuulla olevan yksikön käyttöön tavara tulee ja mikä on hankinnan euromääräinen suuruus. Tässä momentissa tarkoitettujen hankintavaltuuksien euromääräiset rajat päättää järjestöyksikön hallitus.
27 §
28 §
Avustustarvikkeiden hankinnasta järjestön logistiikkakeskukseen antaa pääsihteeri erityisohjeet ottaen huomioon Huoltovarmuus- keskuksen kanssa tehty huoltovarmuussopimus sekä varaston osittainen käyttö vapaavarastona.
Osaston merkittävistä hankinnoista on oltava osaston hallituksen päätös ja hankintavaltuutus.
7 luku
Rahastot
Katastrofirahaston varojen käyttö
Kotimaista ja kansainvälistä avustustoimintaa varten järjestöllä on katastrofirahasto ja –varasto. Katastrofirahaston pääoma on pidettävä erillään järjestön muusta pääomasta ja se on käytet- tävä humanitaariseen avustustoimintaan sekä kotimaassa että ulkomailla.
Järjestön hallitus päättää katastrofirahaston käytöstä. Hallitus voi vahvistamissaan katastrofirahaston säännöissä määrätä katastrofi- rahaston toimintaperiaatteista.
Järjestön hallitus voi joustavan ja nopean avustustoiminnan turvaamiseksi siirtää määräämillään ehdoilla varojen käyttöoikeuden pääsihteerille ja piirien toiminnanjohtajille sekä osastojen nimeämille kotimaan avun yhteyshenkilöille.
Yhteistoimintarahasto
Järjestöllä voi olla yhteistoimintarahasto, jonka tarkoituksena on:
1) tukea keskushallinnon ja piirien yhteisen taloussuunnitelman toteuttamista;
2) varmistaa, että piireillä on tarvittavat voimavarat osastojen työn tukemiseen ja ohjaamiseen;
3) edistää järjestön perustehtävien hoitoa koko valtakunnan alueella; sekä
4) vakauttaa piirien taloutta lyhytaikaisten, yllättävien tilanteiden varalta.
Järjestön hallitus päättää yhteistoimintarahaston varojen käytöstä. Järjestön hallitus voi vahvistamissaan yhteistoimintara- haston säännöissä määrätä yhteistoimintarahaston toimintaperi- aatteista.
29 §
30 §
31 §
Järjestöpankki
Järjestöllä on sisäinen järjestöpankki, jonka tarkoituksena on:
1) vastaanottaa eri järjestöyksiköiden talletuksia;
2) myöntää järjestötoimintaa varten luottoja; sekä
3) sijoittaa järjestöpankkitalletuksia mahdollisimman tarkoituk- senmukaisesti ja tuottavasti.
Järjestön hallitus päättää järjestöpankin varojen käytöstä. Järjes- tön hallitus voi vahvistamissaan järjestöpankin säännöissä määrätä järjestöpankin toiminnasta.
Omakatteiset rahastot
Omakatteinen rahasto muodostetaan silloin, kun järjestöyksikön ulkopuolisella tahdonilmaisulla merkittävästi rajoitetaan järjestön saaman lahjoituksen, testamentin tms. käyttöä ja lisäksi edellytetään saatujen varojen erillään pitoa järjestöyksikön muista varoista.
Omakatteisten rahastojen kirjanpito tulee järjestää siten, että määrätarkoitukseen sidottujen rahastojen tuloja ja menoja sekä rahaston varojen, pääomien ja mahdollisten velkojen muutoksia voidaan kirjanpidon avulla seurata.
Erillään hoidettavat varat eli omakatteisten rahastojen omaisuus ja pääoma on erikseen ilmoitettava taseessa tai sen liitteessä.
Omakatteisen rahaston varat eritellään lajeittain. Omakatteisen rahaston varojen sijoittamisen on oltava suunnitelmallista.
8 luku
Sisäinen valvonta ja tarkastus
Sisäisen tarkastuksen järjestäminen
Valvontatarkastus järjestöyksiköissä voidaan järjestää:
1) osana varsinaisten tilintarkastajien työtä siitä heidän kanssaan erikseen sopimalla;
2) nimittämällä järjestöyksikön hallituksen jäsen tai ulkopuolinen taho, joka raportoi järjestöyksikön hallitukselle, suorittamaan sisäistä tarkastusta ja raportoimaan siitä hallitukselle;
3) osana keskushallinnon sisäisen tarkastuksen työohjelmaa siitä erikseen pääsihteerin kanssa sopimalla; tai
4) ulkopuolisten tarkastajien toimesta järjestön tai järjestöyksikön hallituksen määräyksestä.
32 §
33 §
34 §
Järjestön sisäisen tarkastuksen toteuttaminen Pääsihteerillä ja hänen tai tarkastusvaliokunnan valtuuttamana keskushallinnon sisäisellä tarkastajalla tai keskushallinnon talou- desta vastaavan yksikön johtajalla on velvollisuus suorittaa sisäistä tarkastusta kaikissa järjestöyksiköissä, silloin kun on perusteltua aihetta epäillä tapahtuneen järjestön hyvän hallintotavan tai hyvän
kirjanpitokäytännön vastaisia toimintoja tai laiminlyöntejä taikka kun on perusteltua aihetta epäillä järjestön kokonaisomaisuutta hoidet- tavan SPR-asetuksen 64 §:n vastaisesti.
Pääsihteerillä, tarkastusvaliokunnalla ja näistä toisen valtuutta- mana keskushallinnon sisäisellä tarkastajalla tai keskushallinnon taloudesta vastaavan yksikön johtajalla on oikeus suorittaa sisäistä tarkastusta kaikissa järjestöyksiköissä, silloin kun se on tarpeellista järjestön taloushallinnon, varainhankinnan tai toiminnan ja talouden kehittämiseksi.
Sisäisen tarkastuksen toimivalta on omalla toiminta-alueellaan rajoittamaton ja sillä on oikeus saada käyttöönsä kaikki tarkastusteh- tävien suorittamiseksi tarvittavat tiedot ja muu aineisto.
Piirin ja osaston sisäinen tarkastus
Piirin toiminnanjohtajalla tai hänen valtuuttamallaan piirin talousasi- oista vastaavalla henkilöllä on velvollisuus suorittaa sisäistä tarkastus- ta piirin omissa toimipisteissä ja piirin alueella toimivissa osastoissa, silloin kun on perusteltua aihetta epäillä tapahtuneen järjestön hyvän hallintotavan tai hyvän kirjanpitokäytännön vastaisia toimintoja tai laiminlyöntejä taikka kun on perusteltua aihetta epäillä järjestön koko- naisomaisuutta hoidettavan SPR-asetuksen 64 §:n vastaisesti.
Piirin toiminnanjohtajalla tai hänen valtuuttamallaan piirin talous- asioista vastaavalla henkilöllä on oikeus suorittaa sisäistä tarkastusta piirin omissa toimipisteissä ja piirin alueella toimivissa osastoissa silloin kun se on tarpeellista järjestön taloushallinnon, varainhankin- nan sekä toiminnan ja talouden kehittämiseksi.
9 luku
Tilintarkastus
Tilintarkastajat ja toiminnantarkastajat
Järjestöyksiköiden, joilla on tilintarkastuslain mukaan oltava tilintar- kastaja ja joiden on toimitettava tilintarkastus, tulee mahdollisuuk-
35 §
36 §
37 §
sien mukaan valita tilintarkastajakseen järjestön yleiskokouksen valitsema järjestön tilintarkastaja.
Järjestöyksiköiden, joiden ei ole tilintarkastuslain mukaan pakko valita tilintarkastajaa ja toimittaa tilintarkastusta, on valittava toimin- nantarkastaja.
Koko järjestön tilintarkastaja valitaan yleiskokouksessa SPR- asetuksessa säädetyllä tavalla ja piirien osalta niiden varsinaisissa kokouksissa, kuten piirien johtosäännössä määrätään.
Osaston tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja valitaan osaston syyskokouksessa osastojen johtosäännössä määrätyllä tavalla suorit- tamaan tarkastus seuraavan tilikauden osalta.
Toiminnantarkastajan ja toiminnantarkastuksen osalta nouda- tetaan voimassa olevia yhdistyslain säännöksiä ja järjestön omaa sisäistä toiminnantarkastuskäytäntöä.
Toiminnantarkastaja raportoi tarkastuksestaan osaston hallituk- selle, piirin toiminnanjohtajalle ja järjestön sisäiselle tarkastajalle.
Tarkastusaineisto
Tilintarkastajien ja toiminnantarkastajien käyttöön on kaikkien järjestöyksiköiden annettava kaikki olennainen tieto ja aineisto, jonka nämä katsovat tarvitsevansa tarkastuksessa oikean ja riittävän kuvan luomiseksi järjestön toiminnasta ja taloudellisesta asemasta sekä järjestön sisäisen valvonnan laadusta.
Järjestöyksiköiden tilintarkastajien välinen yhteistyö Yleiskokouksen valitsema järjestön tilintarkastaja esittää tilintarkas- tuskertomuksensa järjestön keskushallinnon osalta valtuustolle saa- tuaan sitä ennen käyttöönsä myös yhteenvedon piirien sekä niiden laitosten, tytäryhtiöiden ja omistusyhteysyritysten tilinpäätöksistä ja tilintarkastajien raportoinnista.
Yleiskokouksen valitsema tilintarkastaja voi antaa ohjeita muiden järjestöyksiköiden tilintarkastuksen suorituksesta ja raportoinnista.
10 luku
Voimaantulo
Voimaantulo
Tämä taloussääntö tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2021. Tällä taloussäännöllä kumotaan valtuuston 17. päivänä marraskuuta 2017 hyväksymä Suomen Punaisen Ristin taloussääntö.
1 § Punaisen ristin tunnusmerkkiä, punaisen puolikuun tunnusmerkkiä, punaisen kristallin tunnusmerkkiä, nimityksiä punainen risti
tai Geneven risti, punainen puolikuu, punainen kristalli sekä väestönsuojelun kansainvälistä tunnusta ei saa käyttää muissa kuin tässä laissa sallituissa tapauksissa. (7.11.2008/838)
Punaisen ristin tunnusmerkillä tarkoitetaan valkoisella pohjalla olevaa punaista ristiä, jonka käytöstä määrätään Geneven yleis- sopimuksissa (SopS 8/1955) sekä kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta ja kansainvälistä luonnetta vailla olevien aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta tehdyissä Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjoissa (SopS 82/1980). (7.11.2008/838)
Punaisen puolikuun tunnusmerkillä tarkoitetaan valkoisella poh- jalla olevaa punaista puolikuuta, jonka käytöstä määrätään Geneven yleissopimuksissa sekä kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta ja kansainvälistä luonnetta vailla olevien aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta tehdyissä Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjoissa. (7.11.2008/838)
Punaisen kristallin tunnusmerkillä tarkoitetaan valkoisella pohjalla olevaa punaista kristallia, jonka käytöstä määrätään Geneven yleissopimuksissa sekä uuden tunnusmerkin käyttöönottoa kos- kevassa Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjassa (SopS /2009). (7.11.2008/838)
Väestönsuojelun kansainvälisellä tunnuksella tarkoitetaan oranssinvärisellä pohjalla olevaa tasasivuista sinistä kolmiota, jonka käytöstä määrätään kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta tehdyssä Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjassa.
2 § (7.11.2008/838)
Sellaisia merkkejä, kuvia tai nimityksiä, jotka muistuttavat 1 §:ssä tarkoitettuja tunnusmerkkejä tai nimityksiä, ei saa käyttää.
3 § (7.11.2008/838)
Punaisen ristin tunnusmerkkiä ja tarvittaessa tilapäisesti punaisen puolikuun ja punaisen kristallin tunnusmerkkiä sekä nimityksiä käy- tetään aseellisen selkkauksen aikana suojaamaan lääkintähuoltoa ja hengellistä henkilöstöä siten kuin 1 §:n 2–4 momentissa mainituissa yleissopimuksissa ja lisäpöytäkirjoissa määrätään sekä rauhan aika- na osoittamaan sotilaallista lääkintähuoltoa ja hengellistä henkilös- töä siten kuin 1 §:n 2–4 momentissa mainituissa yleissopimuksissa ja lisäpöytäkirjoissa määrätään.
LAKI ERÄIDEN KANSAINVÄLISESTI SUOJATTUJEN TUNNUSTEN KÄYTÖSTÄ (21.12.1979/947 JA 7.11.2008/838)
Punaisen Ristin kansainvälisillä järjestöillä ja niiden asianmu- kaisesti laillistetulla henkilökunnalla on oikeus käyttää punaisen ristin, punaisen puolikuun ja punaisen kristallin tunnusmerkkejä ja nimityksiä siten kuin 1 §:n 2–4 momentissa mainituissa yleissopi- muksissa ja lisäpöytäkirjoissa määrätään. Sama oikeus on Suomen Punaisen Ristin suostumuksella vieraiden valtioiden Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liikkeen kansallisilla yhdistyksil- lä Suomessa tapahtuvan toiminnan osalta.
Suomen Punainen Risti saa toimintansa yhteydessä käyttää Punaisen Ristin nimeä ja tunnusmerkkiä ja tarvittaessa punaisen kristallin tunnusmerkkiä siten kuin 1 §:n 2 ja 4 momentissa maini- tuissa yleissopimuksissa ja lisäpöytäkirjoissa määrätään.
Tämän pykälän 2 ja 3 momentissa säädetyissä tapauksissa punaisen kristallin tunnusmerkkiä voidaan osoittamistarkoitukses- sa käyttää myös siten, että sen sisäpuolelle sijoitetaan jokin muu Geneven yleissopimuksilla tunnustettu tunnusmerkki tai näiden tunnusmerkkien yhdistelmä.
Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioihin osallistuva lääkin- tähenkilöstö ja hengellinen henkilöstö voi osallistuvien valtioiden suostumuksella käyttää jotakin 1 §:n 2–4 momentissa mainituista tunnusmerkeistä.
4 § (7.11.2008/838)
Terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntää Suomen Punaisen Ristin suostumuksella luvan punaisen ristin tunnusmerkin käyttämi- seksi sairaankuljetukseen tarkoitettujen kulkuneuvojen merkitse- miseen ja sellaisten ensiapuasemien paikkojen osoittamiseen, jotka on varattu yksinomaan vammautuneiden tai sairaiden maksutonta hoitoa varten.
5 § Väestönsuojelun kansainvälistä tunnusta käytetään aseellisen selkkauksen aikana suojaamaan väestönsuojelutoimintaa siten kuin 1 §:n 5 momentissa mainitussa lisäpöytäkirjassa määrätään. (7.11.2008/838)
Sisäasiainministeriön suostumuksella saadaan väestönsuojelun kansainvälistä tunnusta käyttää rauhan aikana väestönsuojelutoi- minnan tunnuksena.
6 § Joka liiketoiminnassa tai muuten luvattomasti käyttää 1 ja 2 §:ssä tarkoitettuja tunnusmerkkejä, kuvia tai nimityksiä, on tuomittava kansainvälisesti suojatun tunnuksen luvattomasta käytöstä sakkoon
tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta.
7 § Tämän lain voimaantulosta säädetään asetuksella.
Tällä lailla kumotaan eräiden muun muassa kansainvälisessä sai- raanhoidossa käytettyjen tunnusmerkkien ja nimitysten suojelemi- sesta 27. päivänä tammikuuta 1933 annettu laki (14/33).
1 §
2 §
3 §
4 §
5 §
6 §
7 §
8 §
9 §
10 §
11 §
12 §
13 §
14 §
15 §
16 §
17 §
18 §
19 §
20 §
21 §
22 §
23 §
24 §
25 §
SISÄLTÖ
1 luku
YLEISET SÄÄNNÖKSET
Soveltamisala Määritelmät
Verenluovutuksen vapaaehtoisuus ja maksuttomuus Toimilupa ja ilmoitus (16.10.2009/777)
2 luku VERIPALVELUTOIMINNAN TOTEUTTAMINEN JA -SISÄLTÖ
Veripalvelulaitoksen vastuuhenkilö Henkilöstö
Laatujärjestelmä (16.10.2009/777) Dokumentaatio
Jäljitettävyys Veriturvatoiminta
Luovuttajiin liittyvät tiedot (29.6.2016/543) Luovutuskelpoisuus
Luovutetun veren tutkiminen (16.10.2009/777) Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Tietojen säilytys
Säilytys-, kuljetus- ja jakeluolosuhteet (16.10.2009/777)
Laatu- ja turvallisuusvaatimukset (16.10.2009/777)
3 luku
OHJAUS JA VALVONTA
Ohjaus ja valvonta Tarkastukset
Tarkastuksessa annettava määräys
Toimiluvan peruuttaminen ja uhkasakon asettaminen (16.10.2009/777)
4 luku
ERINÄISET SÄÄNNÖKSET
Veren ja sen osien tuonti Suomeen Xxxxxxxxxxxxx (7.8.2015/1044) Kumottu (7.8.2015/1044) Voimaantulo
VERIPALVELULAKI
(197/2005 muutoksineen)
1 luku
Yleiset säännökset
1 § Soveltamisala
Tässä laissa säädetään ihmisveren ja sen -osien luovutuksesta ja tutkimisesta, ei kuitenkaan tieteelliseen tutkimukseen kerätystä verestä eikä verinäytteistä. Laissa säädetään myös verensiirtoon tarkoitetun veren ja sen osien käsittelystä, säilytyksestä ja jakelusta.
Tätä lakia ei sovelleta veren kantasoluihin.
2 § Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) veripalvelutoiminnalla veren ja sen osien luovutusta, tutkimista, käsittelyä, säilytystä, kuljetusta ja jakelua;
2) veripalvelulaitoksella toimintayksikköä, joka kerää ja tutkii ihmisverta ja sen osia sekä käsittelee, säilyttää ja jakelee veren- siirtoon tarkoitettua verta ja sen osia; sekä
3) verikeskuksella terveydenhuollon toimintayksikön osaa, joka varastoi ja jakelee sekä voi jatkokäsitellä verta ja sen osia sekä suorittaa niitä koskevia sopivuustutkimuksia terveydenhuol- lon toimintayksikön johdolla tapahtuvaa verensiirtotoimintaa varten.
3 § Verenluovutuksen vapaaehtoisuus ja maksuttomuus
Veren ja sen osien luovutuksen on oltava vapaaehtoista. Luovuttajal- le ei saa antaa luovutuksesta rahallista korvausta eikä muuta siihen rinnastettavaa etuutta.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, voidaan luovu- tuksesta aiheutuvat matkakulut korvata luovuttajalle. Luovutuksen yhteydessä voidaan antaa myös arvoltaan vähäistä tarjoilua ja vähäisiä lahjaesineitä.
4 § Toimilupa ja ilmoitus (16.10.2009/777) Veripalvelulaitoksella on oltava Lääkealan turvallisuus- ja kehittä- miskeskuksen myöntämä toimilupa. Toimilupaan voidaan liittää
veripalvelutoiminnan laajuutta koskevia ehtoja. Veripalvelulaitoksen on tehtävä toimintansa olennaisista muutoksista ilmoitus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen on myönnettävä kirjallisesta hakemuksesta toimilupa veripalvelutoimintaa varten kunnalle, kuntayhtymälle, yhdistykselle tai muulle vastaavalle yhtei- sölle, jolla on edellytykset täyttää tässä laissa veripalvelutoiminnalle asetetut laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Lupahakemuksessa on oltava laitoksen henkilöstöä, tiloja, laitteita ja tarvikkeita koskevat tiedot sekä tiedot veren ja sen osien luovutusta, tutkimista, käsit- telyä, säilytystä, kuljetusta, jakelua ja veriturvatoimintaa koskevista menettelytavoista.
Verikeskuksen on tehtävä toiminnastaan ja sen olennaisista muu- toksista ilmoitus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan säätää veripal- velulaitoksen toimilupahakemuksesta, verikeskuksen toiminnasta tehtävästä ilmoituksesta sekä toimilupahakemuksessa ja ilmoituk- sessa vaadittavista tiedoista.
2 luku
Veripalvelutoiminnan toteuttaminen ja -sisältö
5 § Veripalvelulaitoksen vastuuhenkilö
Veripalvelulaitoksella on oltava vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on huolehtia 4 §:ssä tarkoitetusta toimiluvan hakemisesta sekä 6–17
§:ssä veripalvelulaitokselle säädettyjen velvollisuuksien täytäntöön- panosta.
Veripalvelulaitoksen vastuuhenkilön on täytettävä laatu- ja turval- lisuusvaatimusten asettamisesta ihmisveren ja veren komponent- tien keräämistä, tutkimista, käsittelyä, säilytystä ja jakelua varten sekä direktiivin 2001/83/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/98/EY 9 artiklan mukaiset pätevyysvaatimukset.
Veripalvelulaitoksen on ilmoitettava Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle 1 momentissa mainitusta vastuuhenkilöstä ja hänen sijaisestaan. (16.10.2009/777)
6 § Henkilöstö
Veripalvelulaitoksen ja verikeskuksen henkilöstöllä on oltava tehtäviin asianmukainen pätevyys ja henkilöstölle on järjestettävä säännöllisesti asianmukaista koulutusta.
7 §
8 §
9 §
10 §
Laatujärjestelmä (16.10.2009/777)
Veripalvelulaitoksessa ja verikeskuksessa on oltava dokumentaa- tiojärjestelmää, henkilöstöä ja toimitiloja sekä veripalvelulaitoksen osalta myös verenluovutuskäytäntöjä koskeva laatujärjestelmä. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus voi antaa tarkempia määräyksiä laatujärjestelmän sisällöstä ja toteuttamisesta.
Dokumentaatio
Veripalvelulaitoksella ja verikeskuksella tulee olla dokumentaatio- järjestelmä, joka kattaa toiminnan ohjeistuksen, käytössä olevat lo- makkeet ja asiakirjat sekä muut toiminnan ja sen valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot.
Jäljitettävyys
Veripalvelulaitoksessa ja terveydenhuollon toimintayksikössä on oltava järjestelmä, jonka avulla kaikki kerätyt, tutkitut, käsitellyt, säi- lytetyt tai jaellut verierät ja veren osat voidaan jäljittää luovuttajasta vastaanottajaan ja päinvastoin. Jäljitettävyyttä koskevista tiedoista voidaan antaa tarkempia säännöksiä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.
Veripalvelulaitoksella on oikeus erityisestä syystä yksittäista- pauksessa saada salassapitosäännösten estämättä luovuttajan jäljittämiseksi tarvittavat tiedot.
Veriturvatoiminta
Veripalvelulaitoksen ja terveydenhuollon toimintayksikön tulee pitää luetteloa kaikista sen tietoon tulleista vereen tai sen osiin liittyvistä vaaratilanteista ja haittavaikutuksista.
Veripalvelulaitoksen tulee ilmoittaa viipymättä Lääkealan turval- lisuus- ja kehittämiskeskukselle toimintaansa liittyvät, veren tai sen osien laatuun ja turvallisuuteen mahdollisesti vaikuttavat vakavat vaaratilanteet sekä veren tai sen osien laatupoikkeamasta mahdol- lisesti johtuvat verensiirron aikana tai sen jälkeen havaitut vakavat haittavaikutukset. (16.10.2009/777)
Terveydenhuollon toimintayksikön tulee ilmoittaa 2 momentin mukaiset tapahtumat veripalvelulaitokselle, jonka on toimitettava niistä tieto viipymättä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuk- selle. (16.10.2009/777)
Terveydenhuollon toimintayksikkö voi lisäksi ilmoittaa muut ve- restä tai sen osista johtuvat tai verensiirtoihin liittyvät vaaratilanteet ja haittavaikutukset veripalvelulaitokselle.
11 §
12 §
Verta ja sen osia, joista on tehty 2 tai 3 momentissa tarkoitet- tu ilmoitus, ei saa käyttää ja tällainen veri ja sen osa tulee poistaa
jakelusta. Tällainen veri ja sen osa voidaan ottaa käyttöön, jos erillisen selvityksen perusteella voidaan osoittaa, että se täyttää tämän lain mukaiset laatuvaatimukset.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa säännöksiä menettelystä, jolla vaaratilanteet ja haittavaikutukset ilmoitetaan ja ilmoituksessa käytettävästä lomakkeesta.
Luovuttajiin liittyvät tiedot (29.6.2016/543)
Veren ja sen osan luovuttajalle on ennen luovutusta annettava luovu- tukseen liittyvät tarpeelliset tiedot sekä henkilötietolain (523/1999) 24 §:n mukaiset tiedot ja luovuttajaa on informoitava tietojen salas- sapidosta. Luovuttajalta on pyydettävä hänen yksilöintiään koskevat tiedot, luovutuskelpoisuutta arvioitaessa hänen terveydentilaansa liittyvät ja välttämättömät luovuttajan luovutuskelpoisuutta koske- vat tiedot sekä luovuttajan omakätinen allekirjoitus tai kehittynyt sähköinen allekirjoitus, josta säädetään sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämark- kinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 910/2014. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus voi antaa tarkempia määräyksiä luovuttajille annettavista ja heiltä pyydettävistä tiedoista.
Luovutuskelpoisuus
Veren tai sen osan luovutuskelpoisuus edellyttää, että luovuttajan sairaus, lääkitys tai sairauden riski ei vaaranna luovuttajan terveyttä eikä luovutetun veren tai sen osan turvallisuutta. Veripalvelulaitoksen terveydenhuollon
ammattihenkilön on ennen verenluovutusta selvitettävä, että luovutukselle ei ole estettä.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus voi antaa tarkem- pia määräyksiä luovutuskelpoisuuden selvittämisestä ja perus- teista, joilla verta ei voi luovuttaa pysyvästi tai määräaikaisesti. (16.10.2009/777)
Veripalvelulaitoksen lääkäri voi erityisestä syystä yksittäistapauk- sessa poiketa luovutuskelpoisuuden edellytyksistä. Veripalvelulaitok- sen on kirjattava nämä tapaukset.
13 §
14 §
15 §
16 §
Luovutetun veren tutkiminen (16.10.2009/777) Veripalvelulaitoksen on tutkittava jokainen luovutettu verierä tai veren osaerä turvallisuuden varmistamiseksi. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus voi antaa tarkempia määräyksiä vaadittavista tutkimuksista ja niiden hyväksyttävistä tuloksista.
Verenluovuttajarekisteri
Veripalvelulaitoksen pitää tallentaa verenluovuttajarekisteriin verenluovuttajan nimi, henkilötunnus sekä tarpeelliset yhteystie- dot verenluovuttajan jäljittämiseksi sekä hänen suostumuksellaan tapahtuvaa verenluovutukseen kutsumista varten. Lisäksi rekisteriin tulee tallettaa veripalvelutoimintaa varten välttämättömät luovut- tajan luovutuskelpoisuutta koskevat tiedot sekä verta koskevat tutkimustulokset.
Henkilöstä, jota ei ole hyväksytty luovuttajaksi, voidaan rekisteriin tallentaa nimi, henkilötunnus, yhteystiedot sekä luovutuskiellon yleinen peruste. Nämä tiedot on hävitettävä välittömästi sen jälkeen, kun näiden tietojen käsittelylle ei enää ole perustetta.
Rekisteriin talletetut sekä muut veripalvelutoiminnan yhteydessä luovuttajista saadut tiedot sekä asiakirjat ovat salassa pidettäviä.
Rekisterin tietojen keräämisessä, käytössä ja säilyttämisessä on lisäksi otettava soveltuvin osin huomioon, mitä arkistolaissa (831/1994) ja henkilötietolaissa säädetään.
Tietojen säilytys
Veripalvelulaitoksen, verikeskuksen ja terveydenhuollon toimintayk- sikön on säilytettävä 9 §:n mukaiset jäljitettävyyteen liittyvät tiedot 30 vuotta. Veripalvelulaitoksen on säilytettävä toimintakertomuk- sensa sekä 11 §:n 1 momentissa ja 12–14 §:ssä tarkoitetut tiedot 15 vuotta.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus voi antaa tarkem- pia määräyksiä 11 §:n tarkoitettujen tietojen säilyttämisestä. (16.10.2009/777)
Asiakirjojen säilyttämisestä pysyvästi säädetään arkistolaissa.
Säilytys-, kuljetus- ja jakeluolosuhteet (16.10.2009/777) Veripalvelulaitoksen ja verikeskuksen on varmistettava, että veren ja sen osien säilytys-, kuljetus- ja jakeluolosuhteet ovat asianmukaiset. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus voi antaa tarkempia määräyksiä säilytysolosuhteista ja säilytysajasta sekä kuljetus- ja jakeluolosuhteista.
17 §
18 §
19 §
Laatu- ja turvallisuusvaatimukset (16.10.2009/777) Veripalvelulaitoksen on varmistettava, että veren ja sen osien laatu ja turvallisuus ovat asianmukaiset. Lääkealan turvallisuus- ja kehit- tämiskeskus voi antaa tarkempia määräyksiä laatu- ja turvallisuus- vaatimuksista.
3 luku
Ohjaus ja valvonta
Ohjaus ja valvonta
Veripalvelutoiminnan ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveys- ministeriön alaisena Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksel- le. (16.10.2009/777)
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan säännökset valvonnasta perittävistä maksuista ottaen huomioon, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) tai sen nojalla säädetään tai mää- rätään.
Verikeskuksen ohjauksesta ja valvonnasta on voimassa, mitä kan- santerveyslaissa (66/1972), erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989), yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) säädetään.
Tarkastukset
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen tulee tarkastaa veripalvelulaitos säännöllisesti, kuitenkin vähintään kahden vuoden välein. (16.10.2009/777)
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus voi lisäksi tarvittaessa tarkastaa veripalvelulaitoksen, jos sen toiminnassa havaitaan veren tai sen osien laatuun ja turvallisuuteen liittyvä vakava vaaratilanne tai vakava haittavaikutus tai jos epäillään, että sellainen on tapahtunut. (16.10.2009/777)
Tarkastaja on päästettävä kaikkiin veripalvelulaitoksen toimitiloi- hin. Tarkastuksessa on esitettävä salassapitosäännösten estämättä kaikki tarkastajan pyytämät asiakirjat, jotka ovat tarpeellisia tarkas- tuksen toimittamiseksi. Tarkastajalle on annettava maksutta hänen pyytämänsä jäljennökset tarkastuksen toimittamiseksi tarpeellisista asiakirjoista sekä näytteet toimipisteessä olevista aineista ja valmis- teista erikseen tarkemmin tutkittaviksi. Tarkastajalla on erityisestä
20 §
21 §
22 §
syystä oikeus salassapitosäännösten estämättä saada 14 §:ssä mainitun verenluovuttajarekisterin sisältämiä tietoja. Tarkastajalla on myös oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana.
Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Tarkastuksessa erityises- ti huomioon otettavista asioista, tarkastusmenettelyn tarkemmasta sisällöstä sekä pöytäkirjasta, sen säilytysajasta ja tiedoksi antami- sesta voidaan antaa tarkemmat säännökset sosiaali- ja terveysmi- nisteriön asetuksella.
Tarkastuksessa annettava määräys
Tarkastaja voi antaa määräyksiä havaittujen puutteiden korjaamisek- si. Tarkastuksessa mahdollisesti annetun määräyksen johdosta on viipymättä ryhdyttävä asian vaatimiin toimenpiteisiin.
Toimiluvan peruuttaminen ja uhkasakon asettaminen (16.10.2009/777)
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus voi peruuttaa määräajak- si tai kokonaan veripalvelulaitokselle annetun toimiluvan tai asettaa sakon uhan siten kuin uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään, jos:
1) toimiluvan edellytykset eivät enää täyty;
2) veripalvelulaitos on olennaisella tavalla toiminut tämän lain tai toimiluvan ehtojen vastaisesti taikka sen toiminta muutoin vakavasti vaarantaa veren tai sen osien turvallisuuden; tai
3) 20 §:n perusteella annettujen määräysten mukaisiin toimenpi- teisiin ei ole ryhdytty.
4 luku
Erinäiset säännökset
Veren ja sen osien tuonti Suomeen
Veripalvelulaitos saa tuoda verta tai sen osia Suomeen Euroopan unionin jäsenvaltiosta tämän lain ja veripalvelulaitoksen toimiluvan ehtojen mukaisesti.
Veren tai sen osien tuominen kolmansista maista Suomeen edel- lyttää Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen lupaa. Lupa voidaan myöntää veripalvelulaitokselle, jos se osoittaa tuotavan, ver- ta tai sen osia koskevan erän täyttävän tässä laissa asetetut laatu-, turvallisuus- ja jäljitettävyysvaatimukset. (16.10.2009/777)
23 §
24 §
25 §
Muutoksenhaku (7.8.2015/1044)
Tämän lain 4 §:ssä ja 22 §:n 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen sekä 20 §:ssä tarkoitettuun määräykseen saa vaatia oikaisua Lääke- alan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselta siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Xxxxxxxxxxxxxxx tämän lain 20 §:ssä tarkoi- tetusta määräyksestä on tehtävä 30 päivän kuluessa tarkastuksen päättymisestä. Määräyksen mukaisiin toimenpiteisiin on ryhdyttävä muutoksenhausta huolimatta.
Muuhun tämän lain nojalla tehtyyn päätökseen sekä oikaisuvaa- timukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
Hallinto-oikeuden päätökseen toimiluvan peruuttamista koske- vassa asiassa saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallinto- lainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Kumottu (7.8.2015/1044)
24 § on kumottu L:lla 7.8.2015/1044.
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2005.
Tällä lailla kumotaan veripalvelutoiminnasta 4 päivänä marras- kuuta 1994 annettu laki (968/1994).
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
Suomen Punaisen Ristin on 31 päivään toukokuuta 2005 men- nessä ilmoitettava Lääkelaitokselle, että sen veripalvelun toiminta vastaa tätä lakia ja sen nojalla annettua sosiaali- ja terveysministe- riön asetusta ja Lääkelaitoksen määräyksiä. Lääkelaitoksen on 31 päivään lokakuuta 2005 mennessä ratkaistava toimilupa-asia.
Suomen Punaisesta Rististä annetun lain 4 §:ssä, Suomen Punaisesta Rististä annetun asetuksen 53, 56, ja 57 §:ssä sekä taloussäännön 35 §:ssä viitataan yhdistyslain kohtiin, joita sovelletaan, järjestön säännöt huomioon ottaen, järjestöön, piireihin, osastoihin ja henkilöjäseniin.
SISÄLTÖ
6 §
8 §
9 §
10 §
11 §
12 §
13 §
14 §
15 §
26 §
27 §
28 §
29 §
32 §
33 §
34 §
35 §
36 §
37 §
38 §
38a §
39 §
Rekisteröinnin oikeusvaikutukset (2 momentti) Xxxxxxx
Kaksikielisyys, yhdistyksen nimi Jäsenet
Jäsenluettelo Jäseneksi liittyminen
Yhdistyksestä eroaminen Yhdistyksestä erottaminen Erottamismenettely
Esteellisyys yhdistyksen kokouksessa (2 momentti) Päätöksentekojärjestys
Vaalit
Vaalien toimittaminen Päätöksen moitteenvaraisuus Päätöksen mitättömyys Täytäntöönpanokielto Hallitus (1 ja 2 momentti) Yhdistyksen nimenkirjoittajat Xxxxxxxxxxxx
Tilintarkastus Toiminnan tarkastus
Vahingonkorvausvelvollisuus
6 § Rekisteröinnin oikeusvaikutukset (2 momentti) Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista.
8 § Säännöt
Yhdistyksen säännöissä on mainittava:
1) yhdistyksen nimi;
2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta;
YHDISTYSLAKI
(503/1989 muutoksineen)
Otteita
9 §
10 §
11 §
3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot;
4) jäsenen velvollisuudesta suorittaa yhdistykselle jäsenmaksuja ja muita maksuja;
5) yhdistyksen hallituksen jäsenten ja yhdistyksen tilintarkastajien sekä toiminnantarkastajien lukumäärä tai vähimmäis- ja enim- mäismäärä sekä toimikausi; (16.7.2010/678)
6) yhdistyksen tilikausi;
7) milloin yhdistyksen hallitus ja tilintarkastajat sekä toiminnantar- kastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään; (16.7.2010/678)
8) miten ja missä ajassa yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle; sekä
9) miten yhdistyksen varat on käytettävä, jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan
Kaksikielisyys, yhdistyksen nimi
Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, että yhdistys on sekä suomen- että ruotsinkielinen. Tällainen yhdistys voidaan 51 §:ssä säädetyin edellytyksin merkitä rekisteriin kaksikielisenä.
Sen lisäksi, mitä 1 momentista seuraa, kaikkien yhdistysten säännöissä voidaan määrätä, että yhdistyksellä on suomenkielinen, ruotsinkielinen ja saamenkielinen nimi taikka nimi kahdella maini- tuista kielistä, jolloin mitä tahansa asianomaisista nimistä voidaan käyttää yhdistyksen nimenä.
Jäsenet
Yhdistyksen jäsenenä voi olla yksityinen henkilö, yhteisö ja säätiö.
Jos yhdistyksen varsinaisena tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin, saavat yhdistyksen jäseninä olla vain Suomen kansalaiset ja sellaiset ulkomaalaiset, joilla on kotipaikka Suomessa, sekä sellaiset yhdistykset, joissa tai joihin suoraan tai välillisesti kuu- luvissa yhdistyksissä on jäseninä vain edellä mainittuja henkilöitä. (29.12.1989/1331)
Jäsenluettelo
Yhdistyksen jäsenistä on hallituksen pidettävä luetteloa. Luette- loon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka. (30.12.1992/1614)
Yhdistyksen jäsenelle on pyydettäessä varattava tilaisuus tutus- tua 1 momentissa tarkoitettuihin tietoihin. Jäsenluettelossa olevien tietojen luovuttamisesta muutoin säädetään [henkilötietolaissa
12 §
13 §
14 §
15 §
(523/1999) – SPR viittauspäivitys lakitekstiin]. Luovuttamisesta voi päättää yhdistyksen hallitus.
Jäseneksi liittyminen
Sen, joka tahtoo liittyä yhdistyksen jäseneksi, on ilmoitettava aikomuksestaan yhdistykselle. Jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus, jollei säännöissä ole toisin määrätty.
Yhdistyksestä eroaminen
Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota yhdistyksestä ilmoitta- malla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheen- johtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Säännöissä voidaan mää- rätä, että eroaminen tulee voimaan vasta määrätyn ajan kuluttua eroamisilmoituksen tekemisestä. Aikaa ei saa määrätä yhtä vuotta pitemmäksi.
Yhdistyksestä erottaminen
Yhdistys voi erottaa jäsenen säännöissä mainitulla erottamisperus- teella. Yhdistyksellä on kuitenkin aina oikeus erottamiseen, jos jäsen:
1) on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistyk- seen liittymällä sitoutunut;
2) on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomatta- vasti vahingoittanut yhdistystä; tai
3) ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäse- nyyden ehtoja.
Erottamismenettely
Jäsenen erottamisesta päättää yhdistys kokouksessaan, jollei sään- nöissä ole toisin määrätty. Päätöksessä on mainittava erottamisen syy. Jäsen ei ole yhdistyksen kokouksessa esteellinen äänestämään itseään koskevasta erottamisasiasta.
Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.
Jos erottamisesta sääntöjen mukaan päättää hallitus, voidaan säännöissä määrätä, että jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen säännöissä määrätyssä ajassa yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi.
Säännöissä voidaan määrätä, että yhdistys voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa säännöissä määrätyn ajan maksamatta.
26 §
27§
Esteellisyys yhdistyksen kokouksessa (2 momentti)
Hallituksen jäsen tai muu, jolle on uskottu yhdistyksen hallintoon kuuluva tehtävä, ei saa äänestää päätettäessä tilintarkastajan tai toi- minnantarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta taikka vastuuvapauden myöntämisestä, kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa. (16.7.2010/678)
Päätöksentekojärjestys
Yhdistyksen päätökseksi tulee, jollei säännöissä ole toisin määrätty:
1) se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä;
2) äänten mennessä tasan se mielipide, jota kokouksen puheen- johtaja ilmoittaa kannattavansa, tai, jos päätös tehdään ilman kokousta erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse taikka tieto- liikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, arvalla ratkaistava tulos; sekä (16.7.2010/678)
3) sääntöjen muuttamista, yhdistyksen purkamista tai yhdistyk- sen omaisuuden pääosan luovuttamista koskevassa asiassa se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa äänestyksessä annetuista äänistä.
Päätös sääntöjen muuttamisesta 17 §:n 2 momentissa tai 19 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla taikka siten, että enemmistövaa- litapa korvataan suhteellisella vaalitavalla, on kuitenkin pätevä, jos päätöstä on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä ja se muutoin on tehty siten kuin sääntöjen muuttamisesta on säädetty tai määrätty.
Sen estämättä mitä jäljempänä säädetään päätöksen mitättö- myydestä, on päätös sääntöjen muuttamisesta, joka koskee vaalin toimittamistapaa, jäsenen äänimäärää, toimielimen kokoonpanoa taikka jäsenen maksuvelvollisuutta, pätevä, vaikka muutos johtaisi jäsenelle säännöissä taatun erityisen edun tai jäsenten yhdenvertai- suuden loukkaamiseen, jos päätös on tehty siten kuin 1 momentin 3 kohdassa tai 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa sanotussa momentissa on säädetty.
Jos yhdistys sääntöjensä mukaan kuuluu toiseen yhdistykseen, voidaan säännöissä määrätä, että niiden muuttamiseen vaaditaan myös sen yhdistyksen hyväksyminen, johon yhdistys suoraan tai välillisesti kuuluu.
28 §
29 §
Vaalit (16.7.2010/678)
Kokouksessa toimitettavassa vaalissa noudatetaan enemmistövaali- tapaa, jollei henkilövalinta tapahdu yksimielisesti tai jollei säännöissä ole toisin määrätty. Ilman kokousta erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla toimitettavassa vaalissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa, jollei säännöissä ole toisin määrätty. Kaikille päätösvallan käyttöön oikeutetuille on turvattava oikeus osallistua ehdokkaiden asettami- seen vaalia varten.
Vaalien toimittaminen
Enemmistövaalitapaa käytettäessä tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet, jollei säännöissä ole vaadittavasta enemmistöstä muuta määrätty.
Jos vaali lain tai sääntöjen mukaan on toimitettava suhteellisena vaalina, säännöissä on määrättävä, miten vaali tällöin toimitetaan.
Suhteellinen vaali voidaan säännöissä määrätä toimitettavaksi:
1) ehdokaslistoja käyttäen siten, että kukin ääni annetaan ehdo- kaslistalle kokonaisuudessaan, jolloin kullakin ehdokaslistalla ensimmäisenä oleva saa vertausluvukseen ehdokaslistan saaman koko äänimäärän, toisena oleva puolet äänimäärästä, kolmantena oleva yhden kolmasosan äänimäärästä ja niin edel- leen ja valituiksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden vertausluku- jen mukaisessa järjestyksessä;
2) ehdokaslistoja käyttäen, mutta siten, että kukin ääni annetaan jollekin ehdokaslistassa olevalle ehdokkaalle, jolloin kullakin ehdokaslistalla ääniä eniten saanut saa vertausluvukseen ehdo- kaslistan saaman koko äänimäärän, toisena oleva puolet ääni- määrästä, kolmantena oleva yhden kolmasosan äänimäärästä ja niin edelleen ja valituiksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä;
3) ehdokaslistoja käyttämättä siten, että vaalissa jokainen annettu ääni jaetaan vaalilippuun merkittyjen ehdokkaiden kesken en- simmäisenä olevan ehdokkaan saadessa yhden äänen, toisena olevan puoli ääntä, kolmantena olevan yhden kolmasosan ääntä ja niin edelleen ja valituiksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden saamien äänien mukaisessa järjestyksessä; sekä
4) muulla säännöissä määrätyllä tavalla.
Suhteellinen vaali toimitetaan suljetuin lipuin taikka tietoliiken- neyhteyttä tai muuta teknistä apuvälinettä käytettäessä vastaavalla
32 §
33 §
34 §
teknisellä menetelmällä. Tasatulos vaalissa ratkaistaan arvalla. (16.7.2010/678)
Päätöksen moitteenvaraisuus
Yhdistyksen jäsen, hallitus ja hallituksen jäsen saavat moittia yhdistyk- sen päätöstä yhdistystä vastaan ajettavalla kanteella, jos päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä ja virhe on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön tai muuten yhdistyksen jäsenen oikeuteen taikka päätös on muuten tämän lain tai yhdistyksen sääntöjen vastainen.
Oikeutta moitekanteen nostamiseen ei ole sillä, joka on kokouksessa myötävaikuttanut päätöksen tekemiseen. (29.6.2016/497)
Kanne on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä tai, jos päätös on tehty ilman kokousta erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirja on päivätty. Jollei kannetta nosteta määräajassa, päätöstä on pidettävä pätevänä. (16.7.2010/678)
Jos yhdistyksen hallitus on nostanut kanteen, yhdistyksen kokous on viipymättä kutsuttava koolle valitsemaan edustaja vastaamaan yhdistyksen puolesta.
Päätöksen mitättömyys
Päätös on moitekanteesta riippumatta mitätön, jos se loukkaa sivullisen oikeutta.
Mitätön on myös päätös, joka vähentää yhdistyksen jäsenel- lä sääntöjen mukaan olevaa erityistä etua yhdistyksessä taikka
sisällöltään tai päätöksentekotavaltaan olennaisesti loukkaa jäsenen yhdenvertaisuutta, jollei 27 §:n 3 momentista muuta johdu.
Yhdistyksen jäsen, hallitus tai hallituksen jäsen sekä se, joka kat- soo päätöksen loukkaavan oikeuttaan, voi nostaa kanteen yhdistystä vastaan sen vahvistamiseksi, että yhdistyksen päätös on mitätön.
Täytäntöönpanokielto
Kun kanne yhdistystä vastaan on pantu vireille, tuomioistuin voi kiel- tää yhdistyksen päätöksen täytäntöönpanon tai määrätä sen kes- keytettäväksi. Tällainen kielto tai määräys voidaan myös peruuttaa.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuun tuomioistuimen päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta.
35 §
36 §
37 §
Hallitus (16.7.2010/678) (1 ja 2 momentti)
Yhdistyksellä on oltava hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä. Hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita. Hallituksen
on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Hallitus edustaa yhdistystä.
Hallituksella on oltava puheenjohtaja. Puheenjohtaja ei saa olla vajaavaltainen. Hallituksen muiden jäsenten on oltava 15 vuotta täyttäneitä. Konkurssissa oleva ei voi olla hallituksen jäsenenä.
Yhdistyksen nimenkirjoittajat
Hallituksen puheenjohtajalla on oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi, jollei tätä oikeutta ole rajoitettu jäljempänä 3 momentissa tarkoite- tuin tavoin.
Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, että oikeus yhdistyksen nimen kirjoittamiseen on lisäksi:
1) yhdellä tai useammalla hallituksen jäsenellä;
2) asemansa perusteella muulla henkilöllä; tai
3) henkilöllä, jolla on siihen hallituksen erikseen antama henkilö- kohtainen oikeus.
Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi edustaa yhdistystä eikä toimia sen nimenkirjoittajana. Oikeutta yhdistyksen nimen kirjoittamiseen voidaan säännöissä rajoittaa niin, että kahdella tai useammalla henkilöllä on vain yhdessä oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi. Muuta rajoitusta ei saa merkitä yhdistysrekisteriin.
Yhdistyksen allekirjoituksessa tulee olla yhdistyksen nimi ja nimenkirjoittajan tai nimenkirjoittajien omakätinen allekirjoitus.
Xxxxxx ja muu tiedoksianto katsotaan yhdistykselle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi henkilölle, jolla on oikeus yksin tai yhdes- sä toisen kanssa kirjoittaa yhdistyksen nimi.
Esteellisyys
Hallituksen jäsen tai yhdistyksen toimihenkilö ei saa osallistua hänen ja yhdistyksen välistä sopimusta koskevan eikä muunkaan sellaisen asian käsittelyyn eikä ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa.
38 §
38 a §
39 §
Tilintarkastus (16.7.2010/678)
Yhdistyksen tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tässä laissa ja tilintarkastuslaissa (459/2007) säädetään.
Toiminnantarkastus (16.7.2010/678)
Yhdistyksellä on oltava toiminnantarkastaja, jos yhdistyksellä ei ole tilintarkastajaa. Jos valitaan vain yksi toiminnantarkastaja, on lisäksi valittava varatoiminnantarkastaja, johon sovelletaan, mitä toimin- nantarkastajasta säädetään.
Toiminnantarkastajan on oltava luonnollinen henkilö. Toimin- nantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Toiminnantarkastajana ei voi olla vajaavaltai- nen taikka se, joka on konkurssissa tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu. Toiminnantarkastajan on oltava riippumaton tarkastusta suorittaessaan.
Jos toiminnantarkastajaa ei ole valittu tämän lain tai yhdistyksen sääntöjen mukaisesti, aluehallintovirasto määrää ilmoituksesta toiminnantarkastajan noudattaen vastaavasti, mitä tilintarkastuslain 2 luvun 8 §:n 3 ja 4 momentissa tilintarkastajan määräämisestä säädetään. (18.9.2015/1210)
Toiminnantarkastajan on tarkastettava yhdistyksen talous ja hallinto yhdistyksen toiminnan edellyttämässä laajuudessa sekä annettava tarkastuksestaan kirjallinen toiminnantarkastuskertomus tilinpäätöksestä päättävälle yhdistyksen tai valtuutettujen kokouk- selle. Jos tarkastuksessa on ilmennyt, että yhdistykselle on aiheutu- nut vahinkoa tai tätä lakia tai sääntöjä on rikottu, siitä on mainittava tarkastuskertomuksessa.
Yhdistyksen hallituksen velvollisuuteen avustaa toiminnantar- kastajaa sekä toiminnantarkastajan läsnäoloon kokouksessa ja salassapitovelvollisuuteen sovelletaan, mitä tilintarkastuslain 3 luvun 9 ja 10 §:ssä sekä 4 luvun 8 §:ssä tilintarkastajan osalta säädetään. (18.9.2015/1210)
Vahingonkorvausvelvollisuus
Hallituksen jäsen, yhdistyksen toimihenkilö ja toiminnantarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhdistykselle. Sama koskee tätä lakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla yhdistyksen jäsenelle tai muulle aiheutettua vahinkoa. Työntekijän asemassa
olevan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään erikseen. Tilintar- kastajan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään tilintarkastus- lain 10 luvun 9 §:ssä. (12.8.2016/628)
Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakau- tumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/74) 2 ja 6 luvussa on säädetty.
Kanne yhdistykselle aiheutetun vahingon korvaamisesta voidaan nostaa myös yhdistyksen kotipaikan tuomioistuimessa.
114 Yhdistyslaki/otteita
”Kussakin maassa voi olla vain yksi Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun yhdistys, jonka tulee olla avoin kaikille ja ulottaa toimintansa koko maan alueelle.”
Ykseyden periaate
”Punaisen Ristin liike on itsenäinen. Vaikka kansalliset yhdistykset toimivat humanitaarisissa tehtävissä oman
maansa hallitusten apuna ja ovat maansa lainsäädännön alaisia, niiden tulee säilyttää itsemääräämisoikeutensa niin, että ne voivat aina toimia Punaisen Ristin periaatteiden mukaisesti. ”
Riippumattomuuden periaate
Iloa.
Toivoa.
Luottamusta.
Suomen Punainen Risti 2024 ISBN 978-951-658-144-7