KIINTEISTÖVAKUUTUKSEN EHDOT JA OHJEET‌

KIINTEISTÖVAKUUTUKSEN EHDOT JA OHJEET‌

SISÄLLYSLUETTELO

Yleiset sopimusehdot Vakuuttamisalue−ehdot Vakuutusturvaehdot Erityisehdot Suojeluohjeet

30136

YLEISET SOPIMUSEHDOT 001 1.1.2015‌

SISÄLLYSLUETTELO

1. Eräiden vakuutussopimuksessa käytettyjen termien merkitys

2. Sopimuksen tekeminen ja voimassa pitäminen

3. Vakuutussopimuksen lakkaaminen

4. Vakuutusmaksun palauttaminen

5. Inflaatiosuoja

6. Vahinkotilastojärjestelmä

7. Valuuttasäännöt

8. Suojeluohjeet

9. Vahinkotapahtuma

10. Toimenpiteet vahingon tapahduttua

11. Korvauksen hakeminen

12. Korvauksen maksamisen ajankohta

13. Maksamattoman vakuutusmaksun tai muun saatavan vähentäminen korvauksesta

14. Muutoksen hakeminen yhtiön tekemään päätökseen

15. Vakuutusyhtiön oikeus korvauksen takaisinhakuun

16. Vakuutussopimukseen sovellettavat oikeussäännöt

1 ERÄIDEN VAKUUTUSSOPIMUKSESSA KÄYTETTYJEN TERMIEN MERKITYS Vakuutussopimuksen osapuolet

Vakuutuksenottaja ja vakuutusyhtiö ovat vakuutussopimuksen osapuolet.

Vakuutuksenottaja

Vakuutuksenottaja on se, joka on tehnyt vakuutusyhtiön kanssa vakuutussopimuksen.

Kun kysymyksessä on vahinkotapahtuman aiheuttaminen, suojeluohjeiden noudattaminen tai pelastusvelvollisuuden noudattaminen, pidetään vakuutuksenottajana myös henkilöä, joka

− vakuutuksenottajan suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta

− omistaa vakuutetun omaisuuden yhdessä vakuutuksenottajan kanssa ja käyttää sitä yhdessä hänen kanssaan

− asuu vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa ja käyttää vakuutuksen kohdetta hänen kanssaan.

Mitä jäljempänä on sanottu vakuutuksenottajasta, kun kysymys on suojeluohjeiden noudat- tamisesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön, jonka tehtävänä vakuutuksenottajaan olevan työ- tai virkasuhteen perusteella on huolehtia suojeluohjeen noudattamisesta.

Tämän kohdan määräyksiä on täydennetty kuljetusvakuuttamisaluekohtaisissa ehdoissa.

Korvaukseen oikeutettu

− vakuutettu

− vakuutuksenottaja

− pantti- tai pidätysoikeuden haltija

− kiinnityksenhaltija

− omaisuuden omistaja tai haltija

− vahingonkärsinyt

− se nimetty tai nimeämätön henkilö, jonka hyväksi vakuutusturva on voimassa.

Kuluttajaan rinnastettava oikeushenkilö

Kuluttajaan rinnastettava oikeushenkilö on vakuutussopimuslain 3 §:ssä tarkoitettu oikeus- henkilö, joka huomioon ottaen hänen elinkeinotoimintansa tai muun toimintansa laatu ja laajuus sekä olosuhteet muutoin on vakuutusyhtiön sopijapuolena rinnastettavissa kulutta- jaan.

Kun kyseessä on elinkeinonharjoittajan ottama meri- tai muu kuljetusvakuutus tai vakuu- tus, jonka kohteena on ilma-alus, vakuutuksenottajaa ei kuitenkaan pidetä kuluttajaan rin- nastettavana oikeushenkilönä riippumatta elinkeinonharjoittajan toiminnan laadusta ja laa- juudesta.

Yritysasiakas

Yritysasiakkaalla tarkoitetaan vakuutuksenottajaa, joka ei ole edellä tarkoitettu kuluttajaan rinnastettava oikeushenkilö.

Vakuutussopimus, vakuutuskirja, liite

Vakuutussopimusasiakirja ja sen liitteenä olevat vakuutuskirjat yhdessä vakuutuksen ehto- jen ja suojeluohjeiden kanssa määrittelevät vakuutussopimuksen sisällön. Vakuutuskirjat laaditaan vakuuttamisalueittain. Vakuutuskirjan sisältöä voidaan täydentää liitteellä.

Vakuuttamisalue

Vakuutussopimuksen vakuuttamisalueita ovat

– moottoriajoneuvot

– omaisuus

– kuljetus

– vastuu

– keskeytys

– sairaus, tapaturma ja matka

– alus.

Vakuutuksen kohde

Vakuutuksen kohteena on omaisuus, korvausvastuu tai sovitut kustannukset tai liiketoi- minnan tulos sen mukaan, kuin se merkitään vakuutuskirjaan. Vapaaehtoisessa sairaus-, tapaturma- ja matkustajavakuutuksessa vakuutuksen kohteena on henkilö. Kohteena voi olla myös muu vakuutuskirjaan merkitty etuus.

Asiakkaan tunnusluku

Asiakkaan tunnusluku on vakuutusmaksun määrittämisessä käytettävä tieto, jonka vakuu- tuksenottaja ilmoittaa ja joka merkitään vakuutuskirjaan.

Vakuutusturva

Vakuutusturva kattaa vakuutusehdoissa määritellyt vahinkotapahtumat ja liittyy vakuutus- kirjaan merkittyyn vakuutuksen kohteeseen.

Omavastuu

Omavastuu merkitään vakuutussopimukseen tai vakuutuskirjaan.

Vakuutussopimuksen ehdot

Vakuutussopimukseen liittyvät seuraavat ehdot ja ohjeet:

– yleiset sopimusehdot, jossa sovitaan mm. vakuutussopimuksen tekemisestä ja voi- massa pitämisestä, korvauksen hakemisesta ja sen maksamisesta

– maksuehdot, joissa sovitaan vakuutussopimuksen maksuerien lukumäärä, erien suu- ruus, korko ja muut vakuutusmaksun suorittamistapaan liittyvät asiat

− vakuuttamisalueen ehdot, joissa sovitaan mm. vakuutusturvan voimassaolosta, in- deksiehdoista, omavastuusta, korvaussäännöistä

− vakuutusturvaehdot, joissa sovitaan mitä vakuutuksesta korvataan ja mitkä ovat rajoi- tukset

− erityisehdot, joissa vakuutusturvaehtojen korvauspiiriä laajennetaan, rajoitetaan tai joissa sovitaan muista vakuutusturvaan liittyvistä ehdoista

− suojeluohjeet, joissa sovitaan vahinkojen ehkäisemiseen ja rajoittamiseen tähtäävistä suojelutoimenpiteistä.

Vakuutuskausi

Vakuutuskausi on sovittu ajanjakso, joka merkitään sopimukseen ja vakuutuskirjaan va- kuutusturvan voimassaoloajaksi.

Vuosieräpäivä

Vuosieräpäivä on päivä, joka aloittaa vakuutuskauden.

Seurantakausi

Seurantakausi on se 12 kuukauden pituinen ajanjakso, joka päättyy enintään neljä kuu- kautta ennen vakuutuskauden alkua.

Korvaussuhde

Korvaussuhde on seurantakauden aikana maksettujen nettokorvausten ja maksettujen va- kuutusmaksujen suhde.

Nettokorvaus

Nettokorvauksella tarkoitetaan vahingonkorvauksia, joista vähennetään vahinkotavaran myynnistä, takaisinhausta tai asiakkaan palauttamasta vahingonkorvauksesta saadut hyvi- tykset.

2 SOPIMUKSEN TEKEMINEN JA VOIMASSA PITÄMINEN Vakuutussopimuksen sisältö

Vakuutussopimuksessa ja siihen kuuluvassa vakuutuskirjassa yksilöidään sopijapuolet se- kä ne, joiden etua vakuutussopimus koskee. Samoin sopimuksessa yksilöidään omavas- tuukäytäntö ja ne vakuutusehdot, joissa määritellään vakuutussopimuksen osapuolten oi- keudet ja velvoitteet.

Vakuuttamisaluekohtaisissa vakuutuskirjoissa mainitaan, mitä sovitaan

− vakuutuksen kohteista

− vakuutusturvan sisällöstä

− vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden ylärajasta

− vakuutusturvan voimaantulo- ja voimassaoloajasta ja päättymisajankohdasta

− muista sopimukseen liittyvistä asioista.

Vakuutussopimuksen voimaantulo

Vakuutussopimus tulee voimaan, jollei muusta ajankohdasta ole erikseen sovittu, kun va- kuutusyhtiö tai vakuutuksenottaja on antanut tai lähettänyt hyväksyvän vastauksen toisen sopijapuolen tarjoukseen.

Jos kuitenkin on erityisiä syitä, esimerkiksi vakuutuksenottajan aikaisempien vakuutus- maksujen laiminlyönti, vakuutuksenantajan vastuu alkaa vasta, kun ensimmäistä vakuu- tuskautta koskeva maksu on suoritettu.

Näitä säännöksiä sovelletaan myös liikennevakuutusturvaan.

Vakuutussopimuksen kesto

Vakuutussopimus on jatkuva, ellei sitä sovita määräaikaiseksi.

Jatkuva vakuutusturva on voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan ja määräaikainen vakuutusturva sovitun ajan, ellei toinen sopijapuoli näiden ehtojen mukaisesti päätä vakuu- tussopimusta tai vakuutusturvaa.

Tietojen antaminen vakuutussopimusta tehtäessä

Vakuutuksenottajalla ja vakuutetulla on velvollisuus antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutusyhtiön esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutusyhtiön vastuun ar- vioimisen kannalta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun pitää lisäksi vakuutuskauden aikana ilman aiheetonta viivytystä oikaista vakuutusyhtiölle antamansa, vääriksi tai puutteellisiksi havaitsemansa tiedot. Tätä säännöstä sovelletaan myös liikennevakuutusturvaan.

Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään tiedonantovelvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutusyhtiötä.

Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on vahinkovakuutuksessa laiminlyönyt tiedonantovel- vollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se evätä. Jos vakuutusmaksu on vakuutuk- senottajan tai vakuutetun antaman väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienem- mäksi kuin se olisi ollut, jos oikea ja täydellinen tieto olisi annettu, otetaan korvausta alen- nettaessa huomioon sovitun vakuutusmaksun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty oikean ja täydellisen tiedon perusteella.

Henkilövakuutuksessa vakuutusyhtiö on tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin johdosta vastuusta vapaa, jos se ei olisi lainkaan myöntänyt vakuutusta siinä tapauksessa, että oi- keat ja täydelliset tiedot olisi annettu. Jos vakuutusyhtiö olisi myöntänyt vakuutuksen kor- keampaa maksua vastaan tai muutoin toisilla ehdoilla, vakuutusyhtiön vastuu rajoittuu sii- hen, mikä vastaa sovittua vakuutusmaksua tai niitä ehtoja, joilla vakuutus olisi myönnetty. Tätä ehtokohtaa on täsmennetty sairaus-, tapaturma- ja matkavakuuttamisaluekohtaisissa ehdoissa.

Asiakkaan tunnusluku vakuutusmaksun perusteena

Kun vakuutusmaksu määräytyy tekijästä, joka muuttuu vakuutuskauden aikana, täytyy va- kuutuksenottajan toimittaa vakuutusyhtiölle vakuutussopimusta voimaan saatettaessa ja uudistettaessa vakuutusmaksun laskemiseen tarvittavat tunnusluvut.

Jos lopullinen maksu määräytyy veloitettua maksua suuremmaksi, on vakuutuksenottaja velvollinen maksamaan erotuksen. Jos lopullinen maksu on veloitettua pienempi, on va- kuutusyhtiö velvollinen palauttamaan liikaa perityn määrän.

Vakuutuksenottajan ilmoittama tunnusluku merkitään vakuutuskirjaan ja lisämaksun peri- misessä tai palauttamisessa noudatettavat ehdot merkitään Maksuehtoon.

Ellei vakuutuksenottaja lopullisen vakuutusmaksun laskemiseksi tai vakuutussopimuksen uudistamiseksi anna vakuutusyhtiölle pyydettyjä tietoja kuukauden kuluessa, on vakuutus- yhtiöllä oikeus vahvistaa vakuutusmaksu kohtuulliseksi katsomaansa määrään.

Vakuutusmaksun määrittämistä varten on vakuutusyhtiöllä oikeus saada tarvittavat tiedot vakuutuksenottajan kirjanpidosta ja muista käytetyistä tiedostoista.

Vakuutustietojen ylläpitäminen vakuutussopimuksen ollessa voimassa

Jos vakuutusturvaa varten ilmoitetussa vakuutuksen kohteessa tapahtuu muutos, joka olennaisesti lisää vahingonvaaraa, on vakuutuksenottajan ilmoitettava siitä vakuutusyhtiöl- le etukäteen tai yllättävissä tilanteissa kahden viikon kuluessa vaaran lisääntymisestä.

Ilmoittamisvelvollisuus koskee esimerkiksi toimialan muutosta, vakuutuksen kohteessa suoritettavia korjaus-, muutos- tai laajennustöitä tai kohteen käyttötarkoituksen muuttumis- ta. Vakuutuksenottajan on ilmoitettava myös esimerkiksi vakuutetun ryhmän henkilömää- rän muutoksesta ja siitä, jos vakuutettu oleskelee yli kuusi (6) kuukautta ulkomailla. Xxxxx- xxx terveydentilassa tapahtuneet muutokset eivät edellytä ilmoittamista.

Jos vakuutuksenottaja on vahinkovakuutuksessa laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa, vakuutusyhtiöllä on oikeus alentaa korvausta tai evätä se kokonaan. Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun antaman väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikea ja täydellinen tieto olisi annettu, otetaan korvaus-

ta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmaksun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty oikean ja täydellisen tiedon perusteella.

Henkilövakuutuksessa vakuutusyhtiö on ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin johdosta vas- tuusta vapaa, jos se ei olisi pitänyt vakuutusta voimassa siinä tapauksessa, että ilmoitus olisi tehty. Jos vakuutusyhtiö olisi muuttanut vakuutusmaksua tai muita ehtoja, vakuutusyh- tiön vastuu rajoittuu siihen, mikä vastaa sovittua vakuutusmaksua tai niitä ehtoja, joilla va- kuutusta olisi jatkettu.

Muutoksen tekeminen vakuutussopimuksen ollessa voimassa

Vakuutuksenottajalla on mahdollisuus tehdä muutoksia vakuutussopimukseen vakuutus- kauden aikana. Tämä edellyttää, että vakuutuksenottajalla on määräysvalta vakuutuksen kohteeseen.

Kun vakuutusyhtiö saa tiedon muutoksesta, täytyy sen mahdollisimman pian ilmoittaa, mi- ten muutokset vaikuttavat vakuutussopimukseen.

Vakuutusyhtiöllä on oikeus periä muutosta vastaava vakuutusmaksu tai velvollisuus pa- lauttaa muutosta vastaava osa vakuutusmaksua.

Muutos astuu voimaan vakuutuksenottajan ja vakuutusyhtiön sopimasta ajankohdasta.

Vakuutusmaksun suorittaminen

Vakuutusmaksut on maksettava viimeistään sovittuina eräpäivinä.

Mikäli eräpäivän ja laskun päiväyksen erotus on alle 30 vuorokautta, tulee vakuutusmaksu maksaa 30 vuorokauden kuluessa laskun päiväyksestä.

Vaikka jatkuvan vahinkovakuutussopimuksen tai -turvan vakuutusmaksua ei olisikaan suo- ritettu määräaikana, on vakuutussopimus voimassa seuraavaan vuosieräpäivään saakka.

Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa vakuutuskautta koskevan maksun suorittaminen on va- kuutuksenantajan vastuun alkamisen edellytyksenä. Tästä tehdään merkintä maksukuittiin.

Näitä säännöksiä sovelletaan myös liikennevakuutusturvaan.

Viivästyskorko

Jos vakuutusmaksua ei suoriteta määräaikana, peritään myöhästymisajalta vuotuista vii- västyskorkoa korkolain mukaisesti. Tätä säännöstä sovelletaan myös liikennevakuutustur- vaan.

Maksamaton vakuutusmaksu

Viivästynyt maksu voidaan antaa ilman muita toimia suoraan viranomaisen ulosottotoimin perittäväksi. Ellei suoritusta ole kokonaisuudessaan saatu seuraavaan vuosieräpäivään mennessä, vakuutusturva päättyy. Välitön ulosottokelpoisuus ei koske henkilövakuutuksia.

Ennen täytäntöönpanotoimenpiteisiin ryhtymistä vakuutuksenottajalle ilmoitetaan perittävä maksu ja maksun peruste sekä se, että täytäntöönpanotoimenpiteisiin ryhdytään, jos va- kuutuksenottaja ei kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa ilmoituksen lähettämisestä kiistä

maksuvelvollisuuttaan. Jos maksuvelvollisuus kiistetään, täytäntöönpanon edellytyksenä on tuomioistuimen ratkaisu. Tätä ehtokohtaa sovelletaan myös liikennevakuutusturvaan.

Maksamaton vakuutusmaksu ja irtisanominen

Jos vakuutuksenottaja on laiminlyönyt määräaikaisen vakuutussopimuksen, määräaikai- sen vakuutusturvan tai henkilövakuutusturvan maksamisen edellä Vakuutusmaksun suorit- taminen -kohdassa tarkoitetussa määräajassa, vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa vakuu- tussopimus tai vakuutusturva päättyväksi 14 vuorokauden kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä. Jos vakuutuksenottaja suorittaa vakuutusmaksun ennen irtisa- nomisajan päättymistä, jatkuu vakuutusturva entisin ehdoin.

Tämän kohdan määräystä on täydennetty kuljetus-, sairaus-, tapaturma- ja matkavakuut- tamisaluekohtaisissa ehdoissa.

Vakuutusehtojen tai maksuperusteiden muuttaminen

Muutos vakuutuskauden aikana

Vakuutusyhtiöllä on oikeus vakuutuskauden aikana muuttaa vakuutusmaksua tai muita sopimusehtoja vastaamaan uusia olosuhteita

− kun vakuutuksenottaja on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa vakuutusta tehtäessä

− kun vakuutuksenottaja vakuutusyhtiölle sopimusta tehtäessä ilmoittamissa olosuhteissa tai vakuutuskirjaan merkityssä asiantilassa on vakuutuskauden aikana tapahtunut olen- nainen vahingonvaaraa lisäävä muutos, jota vakuutusyhtiön ei voida katsoa ottaneen huomioon sopimusta tehtäessä.

Saatuaan tiedon edellä mainitusta seikasta on vakuutusyhtiö velvollinen ilmoittamaan il- man aiheetonta viivytystä siitä, miten ja mistä ajankohdasta vakuutusmaksu tai muut so- pimusehdot muuttuvat.

Ellei vakuutuksenottaja hyväksy tehtyjä muutoksia on hänellä oikeus irtisanoa vakuutusso- pimus tai -turva.

Jos vakuutusmaksusta menee veroa tai julkista maksua, sen määrä peritään voimassa olevan verokannan tai viranomaisen määräyksen mukaisena.

Muutos vakuutuskauden vaihtuessa

Yritysasiakas tai julkisyhteisö

Kun vakuutuksenottajana on yritysasiakas tai julkisyhteisö tai kysymyksessä on ryhmäva- kuutus, voi vakuutusyhtiö muuttaa vakuutusehtoja, maksuja ja muita sopimusehtoja. Muu- toksia noudatetaan seuraavasta vuosieräpäivästä alkaen. Vakuutusyhtiön on ilmoitettava muutoksista viimeistään 30 vuorokautta ennen aiottua muutosajankohtaa.

Kuluttajaan rinnastettava oikeushenkilö

Kun vakuutuksenottajana on kuluttajaan rinnastettava oikeushenkilö, on vakuutusyhtiöllä oikeus vakuutuskauden vaihtuessa muuttaa vakuutusehtoja, -maksuja ja muita sopi- musehtoja, kun muutoksen perusteena on

− lainsäädännön muutos tai viranomaisen määräys

− ennalta arvaamaton olosuhteiden muutos, kuten esim. poikkeuksellinen luonnontapah- tuma, kansainvälinen kriisi tai suuronnettomuus

− vakuutussopimuksessa mainitun indeksin muutos

− korvausmenon muutos

− vakuutuksenottajan tai muun korvaukseen oikeutetun vahinkokehitys. Tällä perusteella ei kuitenkaan voida muuttaa henkilövakuutuksen ehtoja tai maksuja.

− muutokset vahinkoriskiin vaikuttavissa seikoissa kuten esimerkiksi vakuutuksenottajan, muu korvaukseen oikeutetun, vakuutuksen kohteen tai vakuutettavan riskin asuin-, käyttö- tai sijaintipaikassa, iässä taikka toiminnassa

− vakuutusyhtiön jälleenvakuutusehtojen muutos

− vakuutuksen hallinnointikustannusten muutos

Vahinkotilastojärjestelmän sekä asiakkaan tunnusluvun muutosten perusteella tapahtuvat vakuutusmaksun muutokset eivät ole tässä ehtokohdassa tarkoitettuja muutoksia.

Vakuutusyhtiö voi tehdä vakuutusehtoihin ja muihin sopimusehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutusturvan keskeiseen sisältöön.

Muutoksia noudatetaan seuraavasta vuosieräpäivästä alkaen. Vakuutusyhtiön on ilmoitet- tava muutoksista ja niiden perusteista viimeistään 30 vuorokautta ennen vakuutuskauden alkua. Vakuutussopimus jatkuu muutettuna, ellei vakuutuksenottaja irtisano vakuutusso- pimusta tai -turvaa kirjallisesti ennen uuden vakuutuskauden alkua.

Jos vakuutusyhtiö muuttaa vakuutussopimuksen ehtoja tai maksuja muilla kuin tässä koh- dassa ”Kuluttajaan rinnastettava oikeushenkilö” esitetyillä perusteilla tai poistaa vakuutuk- sesta voimakkaasti markkinoitua etua, tulee vakuutusyhtiön irtisanoa vakuutussopimus tai

-turva päättymään vakuutuskauden lopussa.

Irtisanomisesta ja vakuutusturvan päättymisestä on ilmoitettava vakuutuksenottajalle 30 vuorokautta ennen vakuutuskauden päättymistä.

Palvelukanavan muutos

Mikäli vakuutuksenottaja on valtuuttanut meklarin hoitamaan vakuutusasioitaan ja tämä valtuutus päättyy, on vakuutusyhtiöllä oikeus muuttaa vakuutusmaksua. Maksumuutos tu- lee voimaan valtuutuksen päättymistä seuraavasta vuosieräpäivästä lukien.

3 VAKUUTUSSOPIMUKSEN LAKKAAMINEN Sovittuna ajankohtana

Määräaikainen vakuutussopimus tai vakuutusturva lakkaa sovittuna ja vakuutussopimuk- seen merkittynä ajankohtana.

Vakuutuksenottajan ilmoituksesta

Yritysasiakas tai julkisyhteisö

Kun vakuutuksenottajana on yritysasiakas tai julkisyhteisö, voidaan vakuutussopimus tai vakuutusturva vakuutuksenottajan kirjallisesta ilmoituksesta irtisanoa niin, että se päättyy

vuosieräpäivästä. Vakuutussopimus tai vakuutusturva on tällöin irtisanottava 30 vuorokaut- ta ennen vuosieräpäivää, ellei vakuuttamisaluekohtaisissa ehdoissa toisin määrätä.

Kun vakuutuksenottaja ei hyväksy ehtojen muutosta tai muusta kuin indeksikorotuksesta johtuvaa maksun korotusta, voidaan vakuutussopimus tai vakuutusturva vakuutuksenotta- jan kirjallisesta ilmoituksesta päättää vuosieräpäivästä.

Kuluttajaan rinnastettava oikeushenkilö

Kun vakuutuksenottajana on kuluttajaan rinnastettava oikeushenkilö, voidaan vakuutusso- pimus tai vakuutusturva kirjallisesta ilmoituksesta irtisanoa päättyväksi milloin tahansa va- kuutuskauden aikana.

Ellei vakuutuksenottaja ole määrännyt päättymisaikaa, päättyy vakuutussopimus tai vakuu- tusturva, kun irtisanomista koskeva ilmoitus on jätetty tai lähetetty vakuutusyhtiölle.

Vakuutusyhtiön ilmoituksesta

Vakuutusyhtiön ilmoituksesta vakuutussopimus tai vakuutusturva voidaan päättää vakuu- tuskauden aikana

− kun vakuutuksenottaja tai muu korvaukseen oikeutettu on ennen vakuutusturvan myön- tämistä antanut vääriä tai puutteellisia tietoja ja jos vakuutusyhtiö oikean asianlaidan tuntien ei olisi vakuutusturvaa myöntänyt

− kun vakuutuksenottajan tai muun korvaukseen oikeutetun vakuutusyhtiölle sopimusta päätettäessä ilmoittamissa olosuhteissa tai vakuutuskirjaan merkityssä asiantilassa on vakuutuskauden aikana tapahtunut sellainen olennaisesti vahingonvaaraa lisäävä muu- tos, jota vakuutusyhtiön ei voida katsoa ottaneen huomioon sopimusta päätettäessä

− kun vakuutuksenottaja tai muu korvaukseen oikeutettu on tahallisesti tai törkeästä huo- limattomuudesta laiminlyönyt suojeluohjeiden noudattamisen

− kun vakuutuksenottaja tai muu korvaukseen oikeutettu on aiheuttanut vahinkotapahtu- man tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta

− kun vakuutuksenottaja on yritysasiakas, joka on viranomaisten toimesta todettu mak- sukyvyttömäksi

− kun vakuutuksenottaja tai muu korvaukseen oikeutettu on vahinkotapahtuman jälkeen antanut vakuutusyhtiölle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutusyh- tiön vastuun arvioimisen kannalta

− ryhmäetuvakuutuksessa, kun vakuutuksenottaja on eronnut tai erotettu ryhmästä

lakkaavaksi 30 vuorokauden kuluttua irtisanomisesta. Yritysasiakkaan maksukyvyttömyy- den johdosta vakuutussopimus päättyy 14 vuorokauden kuluttua irtisanomisesta.

Vakuutusyhtiön on suoritettava irtisanominen kirjallisesti ilman aiheetonta viivytystä, kun vakuutusyhtiö on saanut tiedon irtisanomiseen oikeuttavasta perusteesta.

Vakuutuksen irtisanomisesta vakuutusmaksun maksamisen laiminlyönnin johdosta määrä- tään edellä kohdassa "Maksamaton vakuutusmaksu ja irtisanominen".

Vakuutuskauden päättyessä

Vakuutusyhtiöllä on oikeus vapaasti irtisanoa vakuutussopimus tai vakuutusturva päätty- väksi vakuutuskauden lopussa. Irtisanominen suoritetaan kirjallisesti viimeistään 30 vuoro- kautta ennen vakuutuskauden päättymistä. Kun vakuutuksenottajana on kuluttajaan rin-

nastettava oikeushenkilö eikä kyseessä ole ryhmävakuutus, irtisanomisilmoituksessa mai- nitaan irtisanomisen peruste.

Muut syyt

Tätä oikeutta ei ole vakuutusyhtiöllä sairausvakuutuksen kuolemantapausturvan osalta muutoin kuin silloin, kun kysymyksessä on ryhmävakuutus.

Vakuutussopimus tai -turva lakkaa myös

− vakuutetun omaisuuden omistajan vaihtuessa, ei kuitenkaan osamaksulla myydyn omaisuuden haltijan muuttuessa omistajaksi eikä omaisuuden siirtyessä kuolinpesälle. Omistajan vaihtuessa omaisuuden vakuutusturva on kuitenkin voimassa uuden omista- jan hyväksi 14 vuorokauden ajan omistusoikeuden siirrosta, jollei hän ole sitä muuten vakuuttanut. Säännöstä ei sovelleta kuljetusvakuutukseen.

− kun yritysasiakas on asetettu konkurssiin

− sen vakuutuskauden lopussa, jonka vakuutusmaksua ei ole siihen mennessä kokonai- suudessaan maksettu

− henkilövakuutuksissa silloin, kun sopimuskirjassa mainittu enimmäismäärä tai -aika on täyttynyt tai vakuutettu on kuollut.

4 VAKUUTUSMAKSUN PALAUTTAMINEN

Kun vakuutussopimus tai vakuutusturva päättyy, vakuutusmaksun perusteena oleva va- kuutusmäärä, sitä vastaava lukuarvo tai omavastuu muuttuu, palauttaa vakuutusyhtiö va- kuutusmaksusta sen osan, joka vastaa muutoksen aiheuttamaa vakuutusmaksun vähe- nemistä.

Vakuutusyhtiöllä on oikeus pitää koko vakuutusmaksusta kymmenen prosenttia vakuutus- turvan hoitokuluina.

Jos palautettava maksu olisi vähemmän kuin 8 euroa, ei maksua palauteta.

Vakuutusmaksua ei palauteta, jos vakuutuksenottajana on yritysasiakas tai julkisyhteisö ja vakuutussopimus tai vakuutusturva päättyy sen jälkeen, kun vakuutuksen kohde on tuhou- tunut tai koko vakuutusmäärä on käytetty vahingon korvaamiseen.

Vakuutusmaksua ei palauteta myöskään, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäes- sään tiedonantovelvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti.

5 INFLAATIOSUOJA

Vakuutusmäärä ja vakuutusmaksu on sidottu indeksiin, jos vakuutussopimuksessa tai va- kuutuskirjassa niin mainitaan.

6 VAHINKOTILASTOJÄRJESTELMÄ Sopiminen

Vakuutussopimus on sidottu vahinkotilastojärjestelmään, jos siitä on asiakkaan kanssa so- vittu ja tehty merkintä vakuutussopimukseen.

Vakuutusmaksu perustuu seurantakauden korvaussuhteeseen

Vakuutussopimuksen vakuutusmaksu on sidottu korvaussuhteeseen. Korvaussuhdetta laskettaessa otetaan huomioon enintään neljä kuukautta uudistuskautta edeltävän 12 kuu- kauden pituisen ajanjakson aikana vakuutusyhtiön maksamien nettokorvausten ja asiak- kaan maksamien verottomien vakuutusmaksujen välinen suhde. Korvaussuhdetta lasket- taessa ei oteta huomioon liikennevakuutusturvien henkilövahinkojen korvauksiin varattua maksuosuutta eikä henkilövahingoista suoritettuja korvauksia.

Vakuutusmaksun muuttuminen korvaussuhteen perusteella

Vakuutusmaksu muuttuu korvaussuhteen perusteella siten kuin vakuutussopimukseen tai vakuutuskirjaan on merkitty.

Tilastotiedot

Vakuutusyhtiö toimittaa sopimuksen uudistamisen yhteydessä asiakkaalle tiedot seuranta- kauden vakuutusmaksuista ja nettokorvauksista, joiden perusteella uudistuskauden vakuu- tusmaksu määräytyy.

7 VALUUTTASÄÄNNÖT

Kun vakuutusmaksu, vahingonkorvaus tai muu maksu suoritetaan ulkomaanvaluutassa, käytetään muuntokurssina maksuunpanopäivän keskikurssia.

8 SUOJELUOHJEET Yleiset ohjeet

Vakuutuksenottajan ja muun korvaukseen oikeutetun tulee noudattaa lakeja ja asetuksia sekä viranomaisten antamia määräyksiä ja ohjeita.

Vakuutuksenottajan ja muun korvaukseen oikeutetun tulee ryhtyä välittömästi suojaus- ja pelastustoimiin, kun vahingonuhka on ilmeinen.

Tulta, palavia nesteitä ja kaasuja, räjähtäviä ja muita vaarallisia aineita on käsiteltävä huo- lellisesti niin, ettei niistä aiheudu vaaraa ja vahinkoa.

Valmistajan tai myyjän antamia koneiden ja laitteiden tai vaihto-omaisuuden säilytys-, kä- sittely-, käyttö- ja huolto-ohjeita on noudatettava.

Vakuuttamisalueittaiset ohjeet

Vakuutussopimukseen voidaan lisäksi liittää vakuuttamisaluekohtaisia suojeluohjeita.

Suojeluohjeiden noudattaminen

Vakuutusyhtiön vakuutusehdoissa, vakuutuskirjassa tai muutoin kirjallisesti vahingon eh- käisemiseksi ja rajoittamiseksi antamia suojeluohjeita on noudatettava.

Jos vakuutuksenottaja tai muu korvaukseen oikeutettu on tahallisesti tai huolimattomuu- desta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt suojeluohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle tulevaa korvausta vähentää tai sitä ei makseta ollenkaan.

9 VAHINKOTAPAHTUMA Äkillinen ja ennalta-arvaamaton

Vahinkotapahtumalla tarkoitetaan tapahtumaa, jonka toteutuminen ja ajankohta on äkilli- nen ja ennalta-arvaamaton.

Yleisiä rajoituksia

Vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, jonka syntymiseen on vaikuttanut

− ydinase, ydinvahinko tai muu siihen rinnastettava tapahtuma riippumatta siitä, mikä on aiheuttanut kyseisen tapahtuman

− sota tai sotatoimen tapaiset olosuhteet (ehtokohtaa on täsmennetty sairaus-, tapatur- ma- ja matkavakuuttamisaluekohtaisissa ehdoissa)

− lakko tai työnseisaus

− terroriteko (ei koske sairaus-, tapaturma- ja matkavakuutuksia)

– Vakuutusturva korvaa kuitenkin yhteensä enintään miljoonaan euroon saakka yhden vakuutuskauden aikana samalle vakuutuksenottajalle Suomessa tapahtuneet terrorite- on aiheuttamat vastuuvahingot.

– Lisäksi vakuutusturva korvaa Suomessa, Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Virossa, Latviassa tai Liettuassa tapahtuneen omaisuus- tai keskeytysvahingon, jonka syynä tai laajuuteen suoraan tai välillisesti vaikuttavana tekijänä on terroriteko (terrorivahinko) mainitussa maassa. Enimmäiskorvausmäärä kaikkien If Vahinkovakuutusyhtiön (ml. em. maiden If-yhtiöiden) vakuutuksenottajien ja vakuutettujen kesken on 50.000.000 euroa. Siinä tapauksessa, että vakuutusyhtiöllä on aihetta olettaa, että vakuutettujen etuuksien yhteenlaskettu vahinkomäärä ylittää 50.000.000 euroa, korvaus maksetaan sen jälkeen, kun vakuutusyhtiö on lopullisesti arvioinut yhteenlasketun vahinkomäärän. Vakuutusyhtiön on tehtävä arvio kolmen kuukauden kuluessa vahinkotapahtumasta. Jos yhteenlaskettu vahinkomäärä ylittää 50.000.000 euroa korvataan kullekin vakuu- tuksenottajalle ja vakuutetulle vahingosta se osa, joka vastaa 50.000.000 euron suhdet- ta yhteenlaskettuun vahinkomäärään.

– Terrorivahinkoon perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutusyhtiölle kolmen kuukauden kuluessa vahinkotapahtumasta. Jos korvausvaatimus esitetään myöhem- min, vaatimusta ei oteta huomioon yhteenlasketussa vahinkomäärässä eikä vahinkoa korvata.

– Yhteenlaskettua vahinkomäärää arvioitaessa sisällytetään vahingon määrään kaikki vahingot, jotka johtuvat samasta terroriteosta ja aiheutuvat 48 tunnin kuluessa terrorite- osta.

– Omaisuudeksi ei lasketa moottoriajoneuvoja, eikä kuljetusvakuutuksella vakuutettua omaisuutta.

Vahinkoa ei korvata silloin, kun joku muu takuun tai muun sopimuksen perusteella vastuul- linen osapuoli korvaa vahingon.

Kansainväliset pakotteet

Vakuutus ei ole voimassa eikä siitä suoriteta mitään korvauksia, mikäli vakuutusturvan myöntäminen tai korvausten maksaminen olisi vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien pää-

töslauselman taikka Euroopan unionin, Norjan tai Amerikan yhdysvaltojen lakien tai mää- räysten mukaisia kauppa- tai taloudellisia pakotteita, kieltoja tai rajoituksia.

Vilpillinen menettely tai laiminlyönti

Jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenan- tajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvi- oimisen kannalta, hänen korvaustaan voidaan alentaa tai se voidaan evätä.

Sama koskee tilannetta, jos vakuutuksenottaja tai muu korvaukseen oikeutettu ei noudata luvussa 10 asetettuja velvollisuuksia.

Myötävaikuttaminen vahingon syntyyn

Vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa, jos korvaukseen oikeutettu on aiheuttanut vahinkota- pahtuman tahallisesti.

Vakuutusyhtiö voi alentaa korvausta tai kieltäytyä kokonaan korvauksen maksamisesta, jos korvaukseen oikeutettu on aiheuttanut vahinkotapahtuman

– törkeällä huolimattomuudella

– törkeällä liikenneturvallisuuden vaarantamisella

– ollessaan alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena ja se on vaikut- tanut vahingon syntymiseen

– ollessaan tekemässä lainvastaista tekoa.

Edellä mainittuja vahinkotapahtumaan liittyviä määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin kai- killa vakuuttamisalueilla.

Vahinkotapahtuma ja vakuutusturvaehdot

Vakuutusturvaehdoissa määritellään ne vahinkotapahtumat, jotka vakuutusturvasta korva- taan sekä poikkeamat tämän luvun määräyksistä.

10 TOIMENPITEET VAHINGON TAPAHDUTTUA Vakuutuksenottajan toimenpiteet

Vahinkotapahtumasta on heti ilmoitettava vakuutusyhtiöön vahingon tarkastus- ja muita toimenpiteitä varten. Jos kysymyksessä on rikos, on ilmoitus tehtävä myös poliisille. Teh- dystä rikoksesta pitää vakuutuksenottajan vaatia rangaistus.

Vakuutuksenottajan ja muun korvaukseen oikeutetun tulee ryhtyä toimenpiteisiin vahinko- jen torjumiseksi ja rajoittamiseksi sekä osallistua mahdollisuuksiensa mukaan vahingon syyn selvittämiseen.

Jos vahinkotapahtuma on ulkopuolisen aiheuttama, on vakuutuksenottajan ilmoitettava va- kuutusyhtiölle vahingosta vastuussa olevan nimi, osoite ja muut tiedot, jos nämä tiedot ovat vakuutuksenottajan käytettävissä.

Jos näihin toimenpiteisiin ryhtyminen on laiminlyöty tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, voidaan korvausta vähentää tai se evätä.

Vakuutusyhtiön toimenpiteet

Vakuutusyhtiöllä on oikeus korvauksen rahana maksamisen asemasta uudelleen raken- nuttaa, hankkia tai korjauttaa hävinnyt tai vahingoittunut omaisuus.

Vakuutusyhtiöllä on oikeus määrätä rakentaja tai korjaamo, joka uudelleen rakentaa tai korjaa vahingot, tai määrätä hankintapaikka, josta vastaavanlainen omaisuus hankitaan.

Vakuutusyhtiö ei vastaa ennen korvauspäätöksen tekemistä aiheutuneista kustannuksista ja selvittelykuluista.

11 KORVAUKSEN HAKEMINEN Vahinkoilmoitus

Korvauksen maksamisen perusteena on kirjallinen vahinkoilmoitus, johon tulee sisältyä tiedot

− vakuutuksesta ja korvauksen hakijasta osoitteineen; hakijan on tarvittaessa esitettävä selvitys oikeudestaan korvaukseen

− vahinkotapahtumasta; mitä, miten ja xxxxxxx sattui tai todettiin. Lisäselvityksenä on ilmoi- tukseen tarvittaessa liitettävä poliisitutkintapöytäkirja

− vahingon määrästä tai arvio siitä

− vakuutuksenottajan allekirjoitus.

Muut tiedot

Tätä ehtokohtaa on täsmennetty sairaus-, tapaturma- ja matkavakuuttamisaluekohtaisissa ehdoissa.

Lisäksi hakija on velvollinen antamaan muita tarpeellisia tietoja vahingon korvattavuuden, sen määrän ja korvaukseen oikeutetun osoittamiseksi.

Kiinnitetty omaisuus

Kun on kyse määrältään sellaisesta korvauksesta, että kiinnityksenhaltijalla on voimassa olevan oikeuden mukaan oikeus korvaukseen, suoritetaan korvaus vakuutuksenottajalle, jos hän on selvittänyt, että omaisuus on vapaa velan vakuudeksi vahvistetuista kiinnityksis- tä taikka kiinnityksenhaltijat ovat suostuneet korvauksen suorittamiseen.

Vakuutussopimuksen esittäminen

Vakuutussopimuksen esittäminen ei ole korvauksen saamisen ehtona, ellei vakuutta- misaluekohtaisissa ehdoissa tai vakuutuskirjassa toisin mainita.

12 KORVAUKSEN MAKSAMISEN AJANKOHTA

Kun vakuutusyhtiö on saanut vahinkotapahtuman selvittämiseen tarvittavat asiakirjat, täy- tyy sen kuukauden kuluessa niiden saapumisesta suorittaa vakuutussopimuksen mukai- nen korvaus.

Jos syntyy erimielisyyttä korvauksen määrästä, täytyy vakuutusyhtiön suorittaa edellä mai- nitussa ajassa korvauksen riidaton osa.

Viivästyskorko

Myöhästymisajalta vakuutusyhtiön on suoritettava vuotuista korkoa korkolain mukaan. Va- kuutusyhtiö ei suorita viivästyksen johdosta muita korvauksia.

13 MAKSAMATTOMAN VAKUUTUSMAKSUN TAI MUUN SAATAVAN VÄHENTÄMINEN KORVAUKSESTA

Vakuutusyhtiöllä on oikeus vähentää kaikki maksamattomat vakuutusmaksut ja muut saa- tavat korvauksesta, ellei voimassa olevassa laissa ole toisin sanottu.

14 MUUTOKSEN HAKEMINEN YHTIÖN TEKEMÄÄN PÄÄTÖKSEEN Käräjäoikeus

Vakuutusyhtiön tekemään päätökseen haetaan muutosta Helsingin tai Turun käräjäoikeu- dessa. Muutosta voi hakea myös siinä kotimaisessa käräjäoikeudessa, jonka piirissä va- kuutuksenottajalla on kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka. Muutosta voi hakea myös sii- nä kotimaisessa käräjäoikeudessa, jonka piirissä vahinko on tapahtunut, jollei Suomen kansainvälisistä sopimuksista muuta johdu.

Tämän kohdan määräyksistä voidaan poiketa, jos vakuuttamisaluekohtaisissa ehdoissa on toisin mainittu.

Jos kannetta ei ole pantu vireille kolmen vuoden kuluessa siitä, kun asianosainen sai tie- don vakuutusyhtiön päätöksestä ja mainitusta määräajasta, jää vakuutusyhtiön päätös voimaan.

15 VAKUUTUSYHTIÖN OIKEUS KORVAUKSEN TAKAISINHAKUUN

Kun vakuutusyhtiö suorittaa korvausta vahingosta, josta joku muu on voimassa olevan oi- keuden mukaan korvausvastuussa, siirtyy vahingon kärsineen oikeus vaatia korvausta va- hingon aiheuttajalta vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiön oikeus korvaukseen on kuitenkin vain maksettuun korvausmäärään saakka.

Jos vahingon on aiheuttanut yksityishenkilö taikka työntekijä, virkamies tai näihin vahin- gonkorvauslain 3 luvun 1 §:n mukaan rinnastettava muu henkilö, syntyy vakuutusyhtiölle takautumisoikeus kyseistä henkilöä kohtaan vain, jos tämä on aiheuttanut vahingon tahalli- sesti tai törkeästä huolimattomuudesta tai jos hän on korvausvastuussa vahingosta huoli- mattomuudestaan riippumatta. Henkilövakuutuksessa tämä takautumisoikeus koskee ai- noastaan sairauden tai tapaturman aiheuttamia kustannuksia ja varallisuuden menetyksiä.

Vakuutusyhtiö saa vaatia muulle vakuutetulle suorittamansa korvauksen tai osan siitä ta- kaisin siltä vakuutuksenottajalta, vakuutetulta tai vakuutettuun samastettavalta henkilöltä, joka on aiheuttanut vakuutustapahtuman tai laiminlyönyt näissä ehdoissa tai laissa sääde- tyn velvollisuutensa.

Tämän kohdan määräyksistä voidaan poiketa, jos vakuuttamisaluekohtaisissa ehdoissa on toisin mainittu.

16 VAKUUTUSSOPIMUKSEEN SOVELLETTAVAT OIKEUSSÄÄNNÖT

Vakuutussopimukseen sovelletaan Suomen lakia, ellei vakuutusehdoissa tai vakuutuskir- jassa toisin määrätä.

OMAISUUSVAKUUTUKSEN YLEISET EHDOT 100 1.1.2013

101 OMAISUUSVAKUUTUKSESSA KÄYTETTÄVIÄ KÄSITTEITÄ

Jälleenhankinta-arvo

Jälleenhankinta-arvolla tarkoitetaan uuden samanlaisen tai käyttöominaisuudeltaan vas- taavan omaisuuden rakentamis-, valmistus- tai hankintakustannuksia.

Käypä arvo

Nykyarvo

Käyvällä arvolla tarkoitetaan sitä rahamäärää, jonka omaisuudesta olisi saanut myytäessä se normaalilla kaupalla.

Nykyarvolla tarkoitetaan samanlaisen tai käyttöominaisuudeltaan vastaavan omaisuuden arvoa. Tällöin otetaan huomioon omaisuuden arvon aleneminen iän, käytön tai käyttökel- poisuuden alenemisen tai muun vastaavan syyn johdosta. Omaisuuden nykyarvo on enin- tään sen käyvän arvon suuruinen.

Vakuutusmäärä

Vakuutusmäärällä tarkoitetaan vakuutuksen kohteelle vakuutuskirjaan merkittyä tai indek- siehdon mukaan tarkistettua rahamäärää.

Vakuutusmäärän sijaan vakuutuksen kohde voidaan vakuuttaa sovituilla lukuarvoilla.

Ensivastuu

Ensivastuulla tarkoitetaan vakuutusratkaisua, jolloin vakuutetulle omaisuudelle tapahtunut vahinko korvataan enintään sovittuun vakuutusmäärään saakka. Ensivastuuratkaisusta tu- lee olla merkintä vakuutuskirjassa.

Jäännösarvo

Jäännösarvolla tarkoitetaan sitä arvoa, joka omaisuudella on heti vahingon jälkeen, kun arviointiperusteet ovat samat kuin välittömästi ennen vahinkoa.

102 VAKUUTUKSEN KOHDE

Vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty omaisuus. Omiksi vakuutuskohteik- seen tulee merkitä:

− rakennus

− koneet, työkalut ja kalusto

− piirustukset, mallit, muotit sekä arkistot ja muut tallenteet

− varmistettujen atk-tiedostojen palautuskustannukset

− varmistettujen atk-ohjelmien palautuskustannukset

− rahat, arvopaperit, taide- ja arvoesineet

− vaihto-omaisuus

− rakenteilla oleva rakennus ja asennettavana oleva kone tai laite

− tuotantoeläimet

− metsä sekä

− muu omaisuus.

Vakuutuskirjaan on tehtävä merkintä, kun omaisuuden omistaa muu kuin vakuutuksen- ottaja tai kun omaisuus aiotaan hankkia vakuutuskauden aikana.

Vakuutuksen kohteena eivät ole

− liikennevakuuttamiskelpoiset moottoriajoneuvot ja moottorityökoneet

− alukset (ilma- ja vesiliikenteessä)

− maaperä ja vesialueet

− kasvit ja kasvava sato avomaalla.

Vakuutuskohteen pitää kunnoltaan, ominaisuuksiltaan ja toiminnaltaan olla käyttötarkoi- tukseen sopiva. Kone tai laite, johon ei ole saatavana normaalia huoltoa ja varaosia, ei ole vakuutuskelpoinen.

103 VAKUUTUSMÄÄRÄN LASKENNASSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

Rakennuksen jälleenhankinta-arvon mukaisessa vakuutusmäärässä arvioidaan rakennus toteutettavaksi nykyaikaisin rakennusosin, Suomessa yleisesti kaupan olevin rakennustar- vikkein ja nykyaikaisin työmenetelmin. Mikäli rakennus vahingon sattuessa halutaan en- tisöitäväksi, tulee arvioidut entisöintikustannukset ottaa huomioon vakuutusmäärässä ja siitä tulee olla merkintä vakuutuskirjassa.

Mikäli historiallisesti arvokkaat esineet ja kokoelmat vahingon sattuessa halutaan entisöi- täviksi, tulee arvioidut entisöintikustannukset ottaa huomioon vakuutusmäärässä ja siitä tulee olla merkintä vakuutuskirjassa.

Koneen jälleenhankinta-arvon mukaiseen vakuutusmäärään tulee sisällyttää uuden sa- manlaisen tai käyttöominaisuuksiltaan vastaavan koneen hankintahinnan lisäksi sen kulje- tus-, tulli-, asennus-, koekäyttö- ja LVIS-tekniikka yms. kustannukset.

Vaihto-omaisuus tulee vakuuttaa jälleenhankinta-arvostaan ja vakuutusmäärän tulee vas- tata jälleenhankinta-arvon maksimimäärää vakuutuskauden aikana.

Tuotannollisilla toimialoilla vaihto-omaisuuden vakuutusmäärään tulee sisällyttää raaka- aine- ja tuotantokustannusten lisäksi valmiusasteen mukainen myyntikate. Kaupan toimi- aloilla vakuutusmäärään ei sisällytetä katetta, mutta sen tulee sisältää käsittelykustannuk- set.

Omaisuuden vakuutusmäärissä tulee huomioida vahingon johdosta mahdollisesti aiheutu- vat purku-, raivaus- ja esimerkiksi ongelmajätteiden hävittämiskustannukset.

104 VAKUUTUSTURVAN VOIMASSAOLO

Vakuutusturva on voimassa vakuutuspaikassa eli vakuutuskirjaan merkityssä paikassa. Mikäli halutaan vakuutusturvan olevan voimassa muualla kuin vakuutuspaikassa, tulee tästä olla merkintä vakuutuskirjassa.

Vakuutusturva on voimassa myös muualla Suomessa ja Euroopassa, jos vakuutettu omaisuus on poikkeuksellisesti siirretty pois vakuutuspaikasta ja poissaolo on tilapäistä.

Tällöin korvauksen enimmäismäärä on omaisuuden vakuutuskirjaan merkitty vakuutus- määrä, kuitenkin enintään 200 000 euroa. Poikkeuksellista ja tilapäistä ei ole yrityksen varsinaiseen liiketoimintaan liittyvä omaisuuden poissaolo vakuutuspaikasta.

105 INDEKSIEHTO

Vakuutusmäärän ja -maksun indeksiehto

Vakuutusmäärä ja vakuutusmaksu on sidottu indeksiin, jos vakuutussopimuksessa tai va- kuutuskirjassa niin mainitaan.

Vakuutusmäärä ja -maksu on sidottu vakuutuskirjaan merkittyyn indeksiin seuraavia sään- töjä noudattaen.

Perusindeksi on vakuutuskauden alkamiskuukautta neljä kuukautta aikaisemman kalente- rikuukauden indeksi.

Tarkistusindeksi on kunkin seuraavan vakuutuskauden alkamiskuukautta neljä kuukautta aikaisemman kalenterikuukauden indeksi.

Tarkistushetki on vakuutuskauden alkamispäivä, jolloin vakuutuskirjaan merkittyä vakuu- tusmäärää tarkistetaan yhtä monta prosenttia kuin tarkistusindeksi poikkeaa perusindek- sistä. Tarkastushetkestä lähtien erääntyvät vakuutusmaksut muutetaan tarkistettua vakuu- tusmäärää vastaaviksi.

Vakuutusmäärä vahinkohetkellä on yhtä monta prosenttia vakuutuskirjaan merkitystä va- kuutusmäärästä kuin vahinkokuukautta neljä kuukautta aikaisemman kalenterikuukauden indeksi on perusindeksistä.

106 OMAVASTUU

Jokaisessa vahinkotapahtumassa vähennetään vakuutussopimukseen tai vakuutuskirjaan merkitty omavastuu korvattavan vahingon määrästä. Omavastuu vähennetään jokaisen omaisuuden sijaintipaikan osalta erikseen.

Vahingon rajoittamis- ja torjuntakustannuksista ei kuitenkaan vähennetä omavastuuta, lukuun ottamatta lukkojen sarjoituskustannuksia.

107 KORVAUSSÄÄNNÖT

Vahingon määrän laskemisessa käytettävät käsitteet

Omaisuuden arvon ja vahingon määrän laskemisen perusteena ovat jälleenhankinta-arvo, nykyarvo, käypä arvo, vakuutusmäärä ja jäännösarvo.

Vahingon määrän laskeminen

Vahingon sattuessa vahingon määrä lasketaan ja omaisuuden arvo määritetään vahinko- hetkellä vallinneen hintatason mukaan.

Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset.

Jos omaisuuden korjaaminen ei ole mahdollista, ei ole taloudellisesti tarkoituksenmukaista tai omaisuutta ei muusta syystä korjata, on vahingon määrä laskennallisia korjauskustan- nuksia vastaava rahamäärä, kuitenkin enintään omaisuuden nykyarvo vähennettynä jään- nösarvolla.

Vahingon määrään eivät sisälly vahingonselvittämiskustannukset, kuten puhelin- ja mat- kakustannukset, ansiomenetykset ja muut vastaavat kustannukset kuten menetetty työ- aika. Vahingon määrään eivät sisälly myöskään huolto- ja kunnossapitotöistä, tilapäiskor- jauksista sekä muutos- tai perusparannustöistä aiheutuneet kulut.

Korjauskustannusten laskemisen perusteena ovat normaalit työ- ja hankintakustannukset, joihin eivät sisälly yli- ja pyhätyökustannukset eivätkä muut vastaavat kiirehtimiskulut.

Rakennuksen vahingon määrää laskettaessa korjaustyö arvioidaan toteutettavaksi nykyai- kaisin rakennusosin, Suomessa yleisesti kaupan olevin rakennustarvikkein ja nykyaikaisin työmenetelmin.

Korjauskustannuksissa ei oteta huomioon rakennusten, esineiden tai kokoelmien entisöin- nin aiheuttamia lisäkustannuksia, ellei siitä ole vakuutuskirjassa mainintaa. Korvattavuu- den edellytyksenä on entisöinnin toteuttaminen.

Piirustuksia, malleja, muotteja, tietoa ja tiedostoja kohdanneessa vahingossa korvattavuu- den edellytyksenä on niiden uudelleen hankkiminen tai palauttaminen.

Vahingon määrää laskettaessa otetaan huomioon verotuksesta annetut säännökset.

Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus

Vahingosta maksetaan jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus, kun omaisuuden nykyar- vo on vähintään puolet jälleenhankinta-arvosta ja vakuutusmäärä on jälleenhankinta-arvon mukainen.

Vahingon määrä jälleenhankinta-arvon mukaan saadaan, kun omaisuuden jälleen- hankinta-arvosta vähennetään jäännösarvo.

Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus edellyttää, että kahden vuoden kuluessa vahin- gon tapahtumisesta

− vahingoittunut irtain omaisuus korjataan tai tilalle hankitaan uutta samanlaatuista omai- suutta tai

− vahingoittunut rakennus korjataan tai rakennetaan uudelleen samalle paikalle. Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus maksetaan kahdessa erässä:

− ensin maksetaan nykyarvon mukainen korvaus

− sen jälkeen, kun vakuutusyhtiö on saanut selvityksen jälleenhankintatoimenpiteistä, maksetaan lisäkorvaus, joka on jälleenhankinta-arvon ja nykyarvon mukaisten korvaus- ten erotus.

Nykyarvon mukainen korvaus

Kun omaisuuden nykyarvo on vähemmän kuin puolet jälleenhankinta-arvosta tai omai- suutta ei hankita uudelleen taikka rakennusta rakenneta samalle paikalle, korvauksena

maksetaan enintään omaisuuden nykyarvo. Vahingon määrä nykyarvon mukaan on niin suuri osa jälleenhankinta-arvon mukaisesta vahingon määrästä kuin nykyarvo on jälleen- hankinta-arvosta.

Vakuutusmäärän ollessa vähintään nykyarvon suuruinen korvaus on yhtä suuri kuin va- hingon määrä nykyarvon mukaan vähennettynä omavastuulla.

Jos vakuutusmäärä on nykyarvoa pienempi, kysymyksessä on alivakuutus.

Ensivastuukorvaus

Jos vakuutusmäärä on sovittu rahamäärä ensivastuuna, poikkeaa korvaus jälleenhankin- ta- ja nykyarvokorvauksista ainoastaan siltä osin, ettei alivakuutussääntöä sovelleta.

Ali- ja ylivakuutus

Jos vakuutusmäärä on jälleenhankinta-arvoa pienempi tai vakuutuksen kohteesta ilmoite- tut lukuarvot ovat todellisia lukuarvoja pienemmät, omaisuus on alivakuutettu. Tällöin va- kuutusturva korvaa vain niin suuren osan omavastuun määrällä vähennetystä vahingon määrästä kuin vakuutusmäärän ja jälleenhankinta-arvon välinen suhde osoittaa, tai mak- superusteeksi ilmoitettujen ja todellisten lukuarvojen suhde osoittaa.

Jos vakuutusmäärä on nykyarvoa pienempi, korvaa vakuutusturva vain niin suuren osan omavastuun määrällä vähennetystä nykyarvon mukaisesta vahingon määrästä kuin va- kuutusmäärän ja nykyarvon välinen suhde osoittaa.

Jos vakuutusmäärä on jälleenhankinta-arvoa suurempi tai maksuperusteeksi ilmoitetut lu- kuarvot todellisia lukuarvoja suuremmat, omaisuus on ylivakuutettu ja vakuutusturva kor- vaa vain vahingon määrän.

Korvauksen enimmäismäärä ja muut rajoitukset

Vakuutuskaudella ja vahinkoa kohti korvauksen enimmäismäärä on vahingon määrä, kui- tenkin enintään vakuutuskirjaan merkitty tai indeksiehdon mukaisesti tarkistettu omaisuu- den vakuutusmäärä tai sovittu ensivastuun rahamäärä.

Moottorikäyttöisten työkoneiden vahingoissa korvauksen määrä on aina enintään käypä arvo.

108 MUUT MÄÄRÄYKSET

Jos omaisuutta saadaan takaisin korvauksen maksamisen jälkeen, vakuutuksenottajan tu- lee viipymättä ilmoittaa siitä vakuutusyhtiölle tai palauttaa korvaus sen osalta.

Vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutusyhtiölle vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta tai siitä, kun korvauksen hakija on saanut tiedon saamisoi- keudestaan ja joka tapauksessa viimeistään kymmenen vuoden kuluessa vahinkotapah- tuman sattumisesta. Jos vaatimusta ei esitetä tämän ajan kuluessa, ei vakuutusyhtiö kor- vaa vahinkoa.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, josta valmistaja, myyjä, toimittaja, tuottaja, vuokraaja, korjaus-, ylläpito- tai huoltoyhtiö tai joku muu on lain, sopimuksen tai takuun perusteella vastuussa, ellei vakuutuksenottaja näytä toteen, että korvausvelvollinen on kyvytön täyt- tämään velvoitettaan.

OMAISUUSVAKUUTUSTURVAEHTO 210: LAAJA KIINTEISTÖTURVA 1.1.2013

210.1 KORVATTAVAT VAHINGOT

Vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon.

Suoranaisen omaisuusvahingon lisäksi korvataan

− kohtuulliset kustannukset, jotka vakuutuksenottajalle aiheutuvat sattuneen tai välittö- mästi uhkaavan tästä vakuutusturvasta korvattavan vahingon rajoittamisesta tai torju- misesta; nämä kustannukset korvataan, vaikka vakuutusmäärä ylittyisi. Lukkojen sarjoi- tuskustannuksia korvataan vahingontorjuntakuluna vain, jos avain on joutunut ulkopuo- lisen haltuun tämän ehdon mukaan korvattavan murron tai ryöstön yhteydessä

− rakentamista koskevista pakottavista viranomaismääräyksistä aiheutuvat kohtuulliset li- säkustannukset, kuitenkin enintään 10 prosenttia vahingon määrästä. Lisäkustannuksia korvataan ainoastaan niiden tilojen, rakennusosien ja rakennuksen toimintaa palvelevi- en LVIS -järjestelmien ja koneiden osalta, joihin vahinko on kohdistunut. Kokonaiskor- vauksen ylimpänä rajana on vakuutuskirjaan merkitty tai indeksiehdon mukaan tarkis- tettu rakennuksen vakuutusmäärä

− vuokratulomenetykset, jotka vakuutuksenottajalle aiheutuvat sen johdosta, että raken- nusta ei voida kokonaan tai osittain käyttää korvattavan omaisuusvahingon johdosta. Saamatta jääneestä vuokratulosta suoritetaan korvausta enintään yhden vuoden ajalta vahingon sattumispäivästä. Korvauksen määrää laskettaessa vähennetään säästyneet kiinteistön hoitokustannukset. Turva vuokratulomenetyksen osalta on voimassa ainoas- taan, kun vakuutuksenottaja antaa vuokralle enintään puolet rakennuksen hyötyalaan kuuluvista tiloista.

210.2 RAJOITUKSET

Yleisten sopimusehtojen 001 kohdan 9 Vahinkotapahtuma rajoitusten lisäksi vakuutus- turva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu

− julkisen laitoksen räjähdysaineiden räjähtämisestä

− ammattimaisesta räjäytys- tai louhintatyöstä

− maanjäristyksestä

− meren, järven, joen tai muun vesistön vedenpinnan noususta, ellei kyseessä ole poik- keuksellinen merivesi- tai vesistötulva. Merivesitulvalla tarkoitetaan poikkeuksellista merenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, ilmanpaineen vaihtelusta tai virtauk- sesta Tanskan salmissa. Vesistötulvalla tarkoitetaan järven, joen, puron tai ojan poik- keuksellista vedenpinnan nousua, joka johtuu sateesta, lumen sulamisesta tai jääpa- dosta. Poikkeuksellisena pidetään tapahtumaa, jonka esiintymistodennäköisyys on enintään kerran 50 vuodessa

− sadeveden tulvimisesta, ellei kyseessä ole rankkasade, jolla tarkoitetaan poikkeukselli- sen voimakasta paikallista sadetta. Korvattavia vahinkoja ovat rankkasateen aiheutta- ma veden tunkeutuminen rakennukseen maan alla ulkoseinien läpi, pohjaviemärin kautta tai maan pinnalla tulvien. Korvattavuus edellyttää, että sadevesiviemärit, vesieris- tykset ja kallistukset on tehty rakennusmääräysten mukaisesti eivätkä ne ehdi johtaa vettä pois normaalilla tavalla. Poikkeuksellisena pidetään sadetta, jossa tunnin aikana sataa yli 30 mm tai vuorokaudessa yli 75 mm

− sulamis- tai pintavesien tunkeutumisesta rakenteisiin

− kunnallisen tai muun yleisen vesi-, viemäri- tai kaukolämpöputken vaurioitumisesta tai toimimattomuudesta

− sadevesijärjestelmän tukkeutumisesta jäätymisen, lehtien tms. johdosta

− salaojitus- tai muun maaperän kuivanapitojärjestelmän rikkoutumisesta tai toimimatto- muudesta

− vesieristyksen läpi, vesieristyksen läpivientien kuten lattiakaivon tai putkiläpiviennin saumoista, lattiakaivon ja sen korokerenkaan liitoksen tai korokerenkaan putkiläpivien- nin kautta rakenteeseen vuotaneesta nesteestä

− altaan tai ammeen poistoputken tai pohjaventtiilin vuodosta

− valmistus- tai aineviasta

− kulumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, sienettymisestä, pölystä, noesta, lämpöti- lan tai ilman kosteuden muutoksista, kutistumisesta, haihtumisesta tai vastaavasta vä- hitellen tapahtuvasta ilmiöstä

− hajusta

− viranomaisen määräyksestä rajoittaa tarttuvia tauteja

− pohjaveden korkeuden muuttumisesta

− maaperän tai täyttömaan painumisesta, perustuksen liikkumisesta tai rakennuksen hal- keilusta

− katolle kertyneen lumen ja jään vaatimien huoltotoimenpiteiden laiminlyönnistä

− lumen tai jään liikkumisesta

− rakennukselle tuulen aiheuttamasta rakenteiden rikkoutumisesta ellei kysymyksessä ole myrsky. Myrskyllä tarkoitetaan tuulta, jonka keskinopeus on vähintään 21 m/s.

− myrskystä rakennuksen sisäosille tai rakennuksessa olevalle irtaimelle omaisuudelle, ellei se ole seurausta rakennusta kohdanneesta myrskyn aiheuttamasta rikkoutumises- ta

− kondenssivedestä

− varkaudesta ellei vahinko ole tapahtunut murtautumalla vakuutetun omaisuuden sijain- tipaikkaan sitä rajaavan riittävän suojan antava ovi, ikkuna tai muu rakenne murtamalla. Vakuutetun omaisuuden sijaintipaikka on tila, jossa vakuutettu omaisuus sijaitsee. Si- jaintipaikka on vakuutuspaikassa vakuutuksenottajan hallinnassa oleva rakennus, sen osa tai piha-alue

− omaisuuden unohtamisesta tai katoamisesta

− tapahtumasta, jota ei voida määritellä

− petoksesta, kavalluksesta tai vastaavanlaisesta vilpillisestä menettelystä

− virheellisesti suunnitellulle, rakennetulle, asennetulle tai käyttöohjeen vastaisesti käyte- tylle omaisuudelle

− omaisuudelle, kun sitä käytetään sellaiseen tarkoitukseen, johon sitä ei ole suunniteltu

− sähkövirran, kaasun, nesteen, lämmön tai muun tuotannontekijän saannin keskeytymi- sestä, ellei keskeytyminen ole seurausta näiden ehtojen mukaisesta vakuutetulle omai- suudelle aiheutuneesta korvattavasta vahingosta

− tietomurrosta, jolla tarkoitetaan oikeudetonta tunkeutumista tietojärjestelmään

− tietokoneviruksesta, -madosta tai muusta vastaavasta ohjelmiin, tiedostoihin tai laittei- siin kohdistuvasta vahingonteosta

− jäihin, veteen, suohon tai maahan vajoamisesta tai kaivos- tai tunnelisortumasta

− tuhohyönteisistä tai tuhoeläimistä, ellei kyseessä ole niiden aiheuttama LVI-tekniikan vuotovahinko.

Vakuutuksesta ei myöskään korvata

− ulkona olevaa omaisuutta, ellei sitä ole tarkoitettu ulkona käytettäväksi tai säilytettäväk- si

− salaojitus- tai muuta maaperän kuivanapitojärjestelmää

− saniteettikalustetta kuten wc-istuinta tai käsienpesuallasta

− hukkaan vuotanutta nestettä tai kaasua, ellei sitä ole erikseen vakuutettu

− lisääntynyttä energian kulutusta.

Oki 1

OMAISUUSERITYISEHTO 322: KIINTEISTÖNOMISTAJAN−, TOIMITUSJOH− TAJAN− JA HALLITUKSEN VASTUUVAKUUTUSTURVA SEKÄ KIINTEIS− TÖNOMISTAJAN OIKEUSTURVA 1.1.2012

322.1 KIINTEISTÖNOMISTAJAN VASTUUVAKUUTUSTURVA Vakuutusmäärä

Vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä on jokaisessa vahinkotapahtumassa vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana korvauksista, koroista, selvitys− ja oikeudenkäyntikuluis− ta sekä välittömästi uhkaavan vahingon kohtuullisista torjuntakustannuksista.

Välittömästi uhkaavan vahingon kohtuullisilla torjuntakustannuksilla tarkoitetaan ainoastaan nii− tä toimenpiteitä, joilla poistetaan välitön toiselle aiheutuvan vahingon uhka, mutta ei tätä pi− demmälle ulottuvia vahingon jälkitoimia, ellei vakuutusyhtiön kanssa erikseen toimenpiteistä sovita.

Korvattavat vahingot

Vakuutusturva korvaa vakuutuskirjassa mainitun kiinteistön omistajana toiselle aiheutetun hen− kilö− ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on vastuussa voimassa olevan oikeuden mukaan.

Rajoitukset

Vakuutusturva korvaa 16 819 euroon asti myös henkilörekisterilain 42. pykälässä tai vastaavas− sa ulkomaisessa laissa tarkoitetun taloudellisen vahingon, joka on aiheutettu vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa ja joka todetaan vakuutuskauden aikana sen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on vastuussa edellä mainittujen lakien mukaan. Yhden vakuutuskauden aikana todetuista vahingoista korvataan vakuutusmäärä enintään kaksinkertaisena.

Vakuutusturva ei korvaa vahinkoa,

− joka aiheutuu vakuutuksenottajalle itselleen

− joka aiheutuu vakuutuksenottajan työntekijälle tai häneen rinnastettavalle siltä osin kuin hän on oikeutettu saamaan korvausta lakisääteisestä tapaturma− tai liikennevakuutuksesta.

Vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, jota koskeva korvausvastuu perustuu sopimukseen, si− toumukseen, lupaukseen tai takuuseen eikä korvausvastuuta olisi ilman näitä sitoumuksia.

Vakuutusturva ei korvaa tappiota, menetystä tai muuta sellaista vahinkoa, joka ei ole yhteydes− sä henkilö− tai esinevahinkoon.

Vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu

− pohjaveden korkeuden muuttumisesta,

− louhinta−, paalutus−, räjäytys− tai muusta maankaivuutyöstä ja siitä aiheutuvasta maan− painumasta tai maansiirtymästä,

− tapahtumasta, josta vakuutuksenottaja oli tietoinen tai hänen olisi pitänyt olla tietoinen va− kuutuksen voimaan tullessa.

If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, rekisteröity kotipaikka Helsinki, PL 4, 00025 IF. Y−tunnus 1614120−3

Oki 2

Vakuutusturva ei korvaa sakkoa tai muuta senkaltaista seuraamusta riippumatta siitä keneen tai mihin ne kohdistuvat.

Vakuutusturva ei korvaa vahinkoa omaisuudelle, joka vahingon aiheuttaneen teon tai laimin− lyönnin tapahtuessa on tai oli

− vakuutuksenottajan hallussa, lainassa tai muutoin hänen hyödykseen käytettävänä,

− vakuutuksenottajan tai jonkun muun tämän lukuun valmistettavana, asennettava, korjattava− na, säilytettävänä taikka muulla tavoin käsiteltävänä tai huolehdittavana

− vakuutuksenottajan suojaus− tai vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutuksenottajan toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne tai sen väli− tön vaikutuspiiri.

Vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu

− moottoriajoneuvon tai moottorikäyttöisen laitteen liikennevakuutuslain tai vastaavan ulkomai− sen lain mukaiseen liikenteeseen käyttämisestä,

− rekisteröitävän aluksen tai rekisteröitävän veneen käytöstä, ellei käyttö liity vakuutuksenotta− jan itselleen suorittamaan työhön.

Vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu

− tärinästä, melusta, lämmöstä, hajusta, valosta tai muusta senkaltaisesta häiriöstä,

− savusta, noesta, pölystä, höyrystä, kaasusta tai ilman saastumisesta,

− saastumisesta tai muusta vaikutuksesta maaperään, rakennukseen, vedenottamoon, järveen tai muuhun vesialueeseen tai pohjaveteen,

ellei vahingon syynä ole satunnaisen virheen aiheuttama tilapäinen tapahtuma tai olosuhde taikka se, että rakennukseen tai laitteeseen on syntynyt vika tai puute äkillisesti ja arvaamat− tomasti. Korvattavuuden edellytyksenä on, että vahinko on todettu kuuden (6) kuukauden sisällä vahingon aiheuttaneesta tapahtumasta.

Välittömästi uhkaavan vahingon torjuntakuluja korvataan vain tilanteissa, joissa välitön vaara uhkaa jonkun muun kuin vakuutuksenottajan omaisuutta esimerkiksi ympäristöä pilaavien ai− neiden kulkeutuessa pohjaveden tai maaperän kautta omalta maalta muualle.

Korvattavia toimenpiteitä ovat vain ne välttämättömät toimenpiteet, joilla vakuutuksesta korvat− tavan jonkun toisen omaisuutta uhkaavan vahingon välitön uhka on saatu poistetuksi.

Ympäristövahingon satuttua voidaan joutua tekemään välittömän vaaran torjuntaa laajempia toimenpiteitä syntyneen tilanteen loppuun hoitamiseksi. Näitä voivat olla esimerkiksi saastunei− den maamassojen kuljettaminen, syntyneiden ongelmajätteiden hävittäminen tai neutralointi.

Näistä syntyneitä kustannuksia ei korvata vastuuvakuutuksesta torjuntakuluina siinäkään tapa− uksessa, että ne perustuvat viranomaisten pakottavien määräysten mukaisiin toimenpiteisiin.

Vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu

− kosteudesta tai vedestä,

− sadeveden tai sulamisveden aiheuttamasta tulvimisesta.

Vakuutusturva korvaa kuitenkin vahingon, jonka syynä on rakennukseen tai laitteeseen äkilli− sesti ja odottamattomasti syntynyt vika tai puute edellyttäen, että myös vahingon syntyminen on tapahtunut äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti.

Tapahtuma ei ole äkillinen ja odottamaton kun se perustuu esimerkiksi hitaaseen tai vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen, toistuviin tapahtumiin tai jatkettuun tekoon tai laiminlyöntiin.

.

Oki 3

Vakuutusturva ei korvaa homesienestä aiheutunutta vahinkoa, joka on seurausta pysyvästä olosuhteesta, kuten rakennustavasta, suunnittelu− tai rakennusvirheestä taikka rakennuksen tai rakenteen muusta ominaisuudesta. Lukuunottamatta sadeveden tai sulamisvesien tulvimista vakuutusturva korvaa kuitenkin vahingon, jossa vahingon aiheuttanut homesieni on seuraus äkillisestä tai odottamattomasta tapahtumasta taikka rakennukseen tai laitteeseen äkillisesti ja odottamattomasti syntyneestä viasta tai puutteellisuudesta.

Vakuutusturva ei korvaa esinevahinkoja, joiden syynä on palo, noki tai räjähdys ja jotka ovat seurausta sellaisesta tulityöstä, jonka suorittajalla ei ole Finanssialan Keskusliiton ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hyväksymää tulitöiden turvallisuuskoulutusta ja voimassaolevaa henkilökohtaista tulityökorttia.

Vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu toisen käytössä oleviin tiloihin pääsyn mahdol− listavan avaimen tai muun vastaavan välineen katoamisen seurauksena syntyneistä lukkojen tai järjestelmien sarjoitus− tai uusimiskustannuksista.

Vakuutusturva korvaa kuitenkin sellaiset sarjoitus− tai uusimistoimenpiteiden kustannukset, jot− ka ovat välittömästi tarpeelliset avaimen tai välineen väärinkäyttämisen estämiseksi, edellyttä− en, että seuraavat kohdat täyttyvät yhtäaikaisesti.

1. Avaimen tai välineen katoamisen on aiheuttanut virheellään tai laiminlyönnillään vakuutuk− senottajan vastattavaksi kuuluva henkilö tai hänen hallintoelimiinsä kuuluva henkilö.

2. On ilmeistä, että avain on sellaisen hallussa, jolla ei ole siihen oikeutta ja tämän seuraukse− na tiloissa olevaa toisen omaisuutta uhkaa välitön vaara.

Välittömästi tarpeellinen toimenpide on esim. väliaikainen sarjoitus, joka tekee kadonneen avaimen käyttökelvottomaksi asianomaisiin lukkoihin. Välittömästi tarpeellinen toimenpide ei ole lukon tai sen koko sarjan uudistaminen.

Vakuutusturva ei korvaa vahinkoa siltä osin kuin se korvataan vakuutuksenottajan muusta voi− massa olleesta vastuuvakuutuksesta.

322.2 TOIMITUSJOHTAJAN JA HALLITUKSEN VASTUUVAKUUTUSTURVA Vakuutetut

Vakuutettuja ovat vakuutuksenottajan kaikki hallituksen jäsenet ja näiden varajäsenet sekä toi− mitusjohtaja (isännöitsijä) ja yhtiökokouksen puheenjohtaja.

Vakuutusmäärä

Vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä on vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden ylimpänä ra− jana yhden vakuutuskauden aikana esitettyjen kirjallisten korvausvaatimusten korvauksista, joi− hin sisältyvät korot, selvitys− ja oikeudenkäyntikulut sekä välittömästi uhkaavan vahingon koh− tuulliset torjuntakustannukset.

Välittömästi uhkaavan vahingon kohtuullisilla torjuntakustannuksilla tarkoitetaan ainoastaan nii− tä toimenpiteitä, joilla poistetaan välitön toiselle aiheutuvan vahingon uhka, mutta ei tätä pi− demmälle ulottuvia vahingon jälkitoimia, ellei vakuutusyhtiön kanssa erikseen toimenpiteistä sovita.

If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, rekisteröity kotipaikka Helsinki, PL 4, 00025 IF. Y−tunnus 1614120−3

Oki 4

Samasta tapahtumasta tai olosuhteesta aiheutuneet vahingot katsotaan yhdeksi vahinkotapah− tumaksi riippumatta siitä, milloin vahingosta on tehty korvausvaatimus. Jos samaan vahinkota− pahtumaan kuuluvista yksittäisistä vahingoista esitetään korvausvaatimus eri vakuutukausien aikana, katsotaan ne kuuluviksi siihen kauteen, jonka aikana ensimmäisestä vahingosta on esi− tetty kirjallinen korvausvaatimus.

Korvattavat vahingot

Vakuutusturva korvaa vakuutuksen voimassaoloalueella vakuutuksenottajana olevalle yhteisölle tai sivulliselle vakuutuksen voimassaoloaikana aiheutetun taloudellisen vahingon, josta vakuu− tetulle on tehty kirjallinen vaatimus vakuutuksen voimassaoloaikana ja josta vakuutettu on voi− massa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vakuutuksenottajan toimielimen jäsenenä.

Rajoitukset

Taloudellisella vahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka ei ole yhteydessä henkilö− tai esinevahin− koon.

Vakuutusturva ei korvaa seuraavia vahinkoja,

− korvausvastuun perusteena on henkilö− tai esinevahinko

− korvausvastuu perustuu sopimukseen tai muuhun sitoumukseen, jossa vakuutettu on sitoutu− nut voimassaolevaa oikeutta laajempaan vastuuseen

− vahinko on syntynyt vakuutetulle maksettavaa palkkaa, palkkiota tai muuta etuutta koskevan päätöksen johdosta

− vahinko on aiheutettu tai sen syntymistä on edesautettu rikoksella. Jos kuitenkin vahinko on aiheutunut vähäpätöisestä rikkomuksesta, korvausta voidaan myös vähentää tai sitä ei mak− seta ollenkaan

− Vakuutetulle syntyy taloudellista vastuuta vahingosta, joka aiheutuu säteilystä, vuodosta tai neste− tai kaasupurkautumasta tai saastuttamisesta taikka niihin liittyvästä vahingosta. Va− kuutuksesta korvataan kuitenkin ympäristövahinkoon liittyvästä oikeudenkäynnistä aiheutu− neet puolustuskulut. Mikäli oikeudenkäynti koskee ympäristövahinkoon liittyvää rangaistus− vaatimusta, vakuutus korvaa puolustuskulut, jos tuomioistuimen päätös on vapauttava

− vahinko aiheutuu yllä mainitulle vakuutetulle

− korvausvastuu perustuu työsopimuksen, työehtosopimuksen, työsopimuslain tai tasa−arvolain rikkomiseen

− kyseessä on vero, veronkorotus, veronlisäys tai sakko, sopimussakko, hyvitysmaksu tai muu edellä mainittujen kaltainen seuraamus riippumatta siitä keneen tai mihin ne kohdistuvat

− kysymyksessä on rangaistusvaatimuksesta aiheutuvat oikeudenkäyntikulut; vakuutus korvaa ne kuitenkin, jos tuomioistuimen päätös on vapauttava

− vahinko aiheutuu kunnian tai yksityiselämän loukkaamisesta

− vahinko aiheutuu laskuvirheestä käteistä rahaa vastaanotettaessa tai maksettaessa

− vahinko aiheutuu vakuutetun virheestä tai laiminlyönnistä ottaa ja pitää voimassa tarvittavat ja riittävät vakuutukset vakuutuksenottajan lukuun

− vahinko aiheutuu siitä, että vakuutettu hankkii suoraan tai epäsuorasti vakuutuksenottajan lukuun vakuutuksenottajayhtiön tai sen tytäryhtiön osakkeita

− vahinko perustuu ennen vakuutuksen ottamista vallinneeseen tilanteeseen tai olosuhteeseen, mistä vakuutuksenottaja tai vakuutettu tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää

− vahinko aiheutuu yritykselle, joka enemmistöomistuksen perusteella tai muutoin kuuluu va− kuutetun määräysvaltaan

− vahinko on aiheutettu ammattimaisessa isännöintitoiminnassa

− vahinko aiheutuu asbestista tai kvartsipölystä taikka liittyy niihin.

.

Oki 5

322.3 KIINTEISTÖNOMISTAJAN OIKEUSTURVA Vakuutetut

Vakuutettuina ovat vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön omistuksen, hallinnan tai hoidon osalta

− vakuutuksenottaja

− vakuutuksenottajan palveluksessa olevat henkilöt

− sellaiset palkattomat tai satunnaiset työnsuorittajat, joiden aiheuttamista vahingoista vakuu− tuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa

− vakuutuksenottajan työntekijöihin rinnastettavat yrittäjät, joiden aiheuttamista vahingoista va− kuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vakuutuksen voimassaoloalue

Vakuutusturva on voimassa Suomessa.

Vakuutuksen tarkoitus

Vakuutusturvan tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo− ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä vakuutuskirjaan merki− tyn kiinteistön omistukseen, hallintaan tai hoitoon liittyvissä riita−, rikos− ja hakemusasioissa.

Vakuutettu voi käyttää vakuutusta asioissa, jotka voidaan välittömästi saattaa käräjäoikeuden tutkittavaksi.

Vakuutusturvasta ei korvata kuluja asioissa, jotka käsitellään hallinnollisissa viranomaisissa tai erikoistuomioistuimissa, esimerkiksi hallinto−oikeudessa, vakuutusoikeudessa, työtuomioistui− messa, markkinaoikeudessa tai korkeimmassa hallinto−oikeudessa. Vakuutuksesta ei myöskään korvata kuluja asioissa, jotka käsitellään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, Euroopan yh− teisöjen tuomioistuimessa tai yhteisöjen ensimmäisen asteen tuomioistuimessa.

Vakuutusturvasta korvataan vahinkotapahtumasta aiheutuneet välttämättömät ja kohtuulliset asianajo− ja oikeudenkäyntikulut seuraavasti:

Riita− ja hakemusasia

Vakuutetulle asiamiehen käyttämisestä ja todistelusta aiheutuneet kulut.

Jos edellytyksenä riidan saattamiselle tuomioistuimen tutkittavaksi on jokin oikeustoimi taikka jossakin elimessä tai toimituksessa tehty päätös, kustannukset korvataan vasta siitä lukien, kun asia voidaan saattaa käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Jos asiaa on käsitelty tuomioistuinsovittelussa, korvataan vakuutuksesta myös sovittelijan mahdollisen avustajan palkkiosta ja kuluista riidan osapuolten pääluvun mukaisesti laskettu va− kuutetun osuus.

If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, rekisteröity kotipaikka Helsinki, PL 4, 00025 IF. Y−tunnus 1614120−3

Oki 6

Rikosasia

Asianomistajana

Vakuutetulle asiamiehen käyttämisestä ja todistelusta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut siltä osin kuin oikeudenkäynnissä on kysymys rikoksesta johtuvasta muusta vakuutetun yksityisoike− udellisesta vaatimuksesta kuin oikeudenkäyntikuluista.

Vastaajana

Kustannukset vakuutetun puolustuksesta, ei kuitenkaan, jos virallisen syyttäjän syyte koskee tahallista tekoa, törkeää huolimattomuutta tai törkeää varomattomuutta.

Jos virallisen syyttäjän syyte on tuomioistuimen päätöksellä hylätty siltä osin kuin se on koske− nut edellä mainittua tahallista tekoa, törkeää huolimattomuutta tai törkeää varomattomuutta, korvataan kulut jälkikäteen.

Jos virallisen syyttäjän syyte on tuomioistuimen päätöksellä hylätty kokonaan, ei korvausta makseta, sillä tällöin kustannukset tulee vaatia korvattavaksi valtion varoista oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun perusteella.

Jos vakuutettu syyttäjän valituksen johdosta muutoksenhakutuomioistuimessa tuomitaan tässä kohdassa mainitusta tahallisesta teosta, törkeästä huolimattomuudesta tai törkeästä varomat− tomuudesta, ei puolustus− ja oikeudenkäyntikuluja korvata.

Muutoksenhaku korkeimpaan oikeuteen

Jos muutoksenhaku korkeimpaan oikeuteen edellyttää valituslupaa, muutoksenhausta aiheutu− neet kustannukset korvataan vakuutuksesta vain siinä tapauksessa, että lupa on myönnetty.

Tämä edellytys koskee myös niitä asioita, joissa korkein oikeus on ensimmäinen muutoksenha− kuaste.

Ylimääräisten muutoksenhakukeinojen käyttämisestä aiheutuneet kustannukset korvataan vain, jos korkein oikeus on hyväksynyt kantelun tai tuomion purkamisen tai palauttanut menetetyn määräajan.

Yhteisen edun turvaaminen

Rajoitukset

Mikäli asiassa on kysymys olennaisesti muusta kuin vakuutetun omasta intressistä taikka va− kuutetulla on asiassa valvottavana yhteinen etu muiden kuin tällä vakuutuksella vakuutettujen henkilöiden kanssa, vakuutuksesta korvataan vain vakuutetun osuudeksi katsottava osa kustan− nuksista.

Vakuutusturva ei korvaa vakuutetulle aiheutuvia kustannuksia asiassa

− jolla on vakuutetulle vähäinen merkitys

− jossa vaatimuksen riitauttamista ei voida osoittaa

− joka koskee vakuutettua muun kuin vakuutuskirjassa mainitun kiinteistön ja rakennusten omistajana, haltijana tai hoitajana

− joka liittyy kiinteistöllä tai sen rakennuksilla ennen vakuutuksen voimaantuloa aloitettuun ra− kennus−, korjaus− tai purkutyöhön, niiden suunnittelutyöhön tai niitä koskeviin sopimuksiin, takuihin tai vakuuksiin

.

Oki 7

− joka liittyy huoneenvuokrasuhteeseen

− jossa tämän vakuutuksen vakuutetut ovat vastapuolina; vakuutuksesta korvataan kuitenkin vakuutuksenottajan kustannukset

− joka koskee saatavaa tai vaadetta, joka on siirretty vakuutetulle, ellei siirrosta ole riidan syn− tyessä kulunut kahta vuotta

− jossa on kysymys rangaistusvaatimuksen vastustamisesta tuomioistuimessa

− joka koskee vakuutettua vastaan esitettyä sellaiseen tekoon perustuvaa vahingonkorvaus− tai muuta vaatimusta, jonka puolustuskustannuksia ei kohdan Rikosasia mukaan korvata; Vakuu− tuksesta korvataan kuitenkin vakuutuksenottajan kustannukset, mikäli asiassa hänen osal− taan on kysymys työnantajan korvausvastuusta

− joka koskee konkurssimenettelyä

− joka koskee ulosottoa, ulosottokaaressa tarkoitettua täytäntöönpanoriitaa tai ulosottoon liitty− vää täytäntöönpanoa

− joka koskee patenttia tai muuta aineetonta oikeutta

− jossa on kysymys yrityksen saneerauksesta tai yksityishenkilön velkajärjestelystä annettujen lakien mukaisesta menettelystä tai maaseutuelinkeinolain mukaisesta maatalouden harjoitta− jan vapaaehtoisesta velkajärjestelystä

− joka koskee vakuutettuun kohdistuvaa vahingonkorvausvaatimusta, jos vastuuvakuutus peit− tää vahingonkorvausriskin

− josta vakuutetulle aiheutuvat kustannukset korvataan autovakuutukseen liittyvästä oikeustur− vavakuutuksesta

− jota käsitellään ryhmäkanteena

− jossa on kysymys siitä onko vakuutetun ilmoittamasta vahinkotapahtumasta aiheutuneet kus− tannukset joko kokonaan tai osittain korvattava tästä oikeusturvavakuutuksesta.

Vakuutusturva ei korvaa seuraavia kustannuksia

− Vakuutetun maksettavaksi tuomittuja tai sovittuja vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Vakuu− tuksesta korvataan myös oikeuden lainvoimaisella päätöksellä vakuutetun maksettavaksi tuomitut vastapuolen oikeudenkäyntikulut samoin ehdoin kuin vakuutetun omatkin oikeuden− käyntikulut kuitenkin silloin, kun vakuutuskirjassa mainittua kiinteistöä koskeva oikeusturva− vakuutus on jossakin Sampo−ryhmän yhtiössä alkanut ennen 1.1.1997ja vakuutusturva on ol− lut yhtäjaksoisesti voimassa vahinkotapahtuman sattumiseen asti. Sovittuja kuluja ei kuiten− kaan tässäkään tapauksessa korvata.

− Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun perusteella valtion varoista suoritetta− via oikeudenkäyntikuluja.

− Kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet ennen vahinkotapahtumaa suoritetuista toimenpiteistä tai asian alustavasta selvittelystä taikka sellaisesta riitaisen asian selvittelystä tai hoitami− sesta, jonka seurauksena vakuutettu perustellustikin luopuu vaatimuksistaan vastapuolta kohtaan.

− Tuomion tai päätöksen täytäntöönpanosta taikka turvaamistoimenpiteistä aiheutuvia kustan− nuksia. Turvaamistoimenpiteistä aiheutuvat kustannukset korvataan kuitenkin silloin, kun tur− vaamistoimi liittyy turvaamistoimenpidettä haettaessa vireillä olevaan oikeudenkäyntiin ja käsitellään samassa tuomioistuimessa pääasian kanssa ja tästä pääasian oikeudenkäynnistä maksetaan korvausta oikeusturvavakuutuksesta. Turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanosta aiheutuvia kustannuksia ei tällöinkään korvata.

− Vakuutetun ajanhukkaa, omaa työtä tai siitä aiheutuvia kustannuksia, tulon tai ansionmene− tystä, matkoja tai oleskelukustannuksia eikä sitä lisäkustannusta, joka aiheutuu asiamiehen

If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, rekisteröity kotipaikka Helsinki, PL 4, 00025 IF. Y−tunnus 1614120−3

Oki 8

vaihtamisesta tai vakuutetun omasta kustannuksia lisäävästä tai tarpeettomia kustannuksia aiheuttavasta menettelystä.

− Oikeustieteellisen asiantuntijalausunnon hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia.

− Rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön tekemisestä taikka rikosasian esitutkinnasta aiheutuvia kustannuksia.

− Välimiehen ja sovittelijan palkkiota ja kuluja.

− Julkisen oikeusavun hakemisesta aiheutuneita kustannuksia.

− Kustannuksia sellaisista seikoista tai todisteista, joita tuomioistuin ei ota huomioon liian myöhään esitettyinä.

− Kustannuksia, jotka vakuutettu tai hänen asiamiehensä ovat aiheuttaneet jäämällä pois tuo− mioistuimesta, jättämällä noudattamatta tuomioistuimen antamia määräyksiä tai esittämällä väitteen, jonka he ovat tienneet tai heidän olisi pitänyt tietää aiheettomaksi, taikka muutoin ovat oikeudenkäyntiä pitkittämällä tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaneet.

− Kustannuksia oikeudenkäynnistä, jonka vakuutettu tai hänen asiamiehensä on aloittanut il− man, että vastapuoli on antanut siihen aihetta, taikka muutoin ovat tahallisesti tai huolimat− tomuudesta aiheuttaneet tarpeettoman oikeudenkäynnin.

− Kustannuksia oikeudenkäynnistä, jossa vakuutetun vaatimus on jätetty tutkimatta tai hylätty vanhentuneena, ennenaikaisena tai lakiin perustumattomana.

Oikeusturvavakuutuksen korvaussäännöt

Vahinkotapahtuma

Asiassa, jonka johdosta oikeusturvaa haetaan, tulee olla kysymys syytteestä tai riitautetusta vaatimuksesta. Vaatimuksen katsotaan olevan riitautettu silloin, kun asiassa on esitetty yksilöity vaatimus, joka on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään.

Kysymyksessä on yksi vahinkotapahtuma silloin, kun kaksi tai useampia tämän vakuutuksen vakuutettuja on riita−, rikos− tai hakemusasiassa samalla puolella tai vakuutetuilla/vakuutetulla on useita riita−, rikos− tai hakemusasioita, jotka perustuvat samaan tapahtumaan, olosuhtee− seen, oikeustoimeen tai oikeudenloukkaukseen tai jos kyseessä on sama tai samanlainen vaik− kakin eriperusteinen vaatimus.

Vahinkotapahtuman syntymisajankohta ja vakuutuksen voimassaoloaika

Vakuutusturvasta korvataan vakuutusturvan voimassaoloaikana sattuneet vahinkotapahtumat.

Riita− ja hakemusasiassa vahinkotapahtuma on sattunut, kun esitetty yksilöity vaatimus on ni− menomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään.

Rikosasiassa vahinkotapahtuma on sattunut, kun juttu on tullut vireille joko siten, että syyttäjän tai asianomistajan haastehakemus on saapunut käräjäoikeuden kansliaan tai syyttäjä on anta− nut haasteen tiedoksi.

.

Oki 9

Jos vakuutusturva on kuitenkin vahinkotapahtuman syntymisajankohtana ollut voimassa vä− hemmän kuin kaksi (2) vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte pe− rustuu, olla syntynyt vakuutusturvan voimassaoloaikana.

Vakuutusturvan voimassaoloaikaan luetaan se aika, jonka tämä vakuutus vakuutetun osalta on yksin tai peräkkäin yhdessä muiden päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vahinkotapahtuman sattuessa on voimassa useam− pia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä va− kuutus.

Vakuutuksen vastaavansisältöisyys tarkoittaa sitä, että vakuutuksen voimaantulon jälkeen kah− den ensimmäisen vuoden aikana sattuneissa vahinkotapahtumissa korvaus maksetaan niistä vahinkotapahtumista ja sen mukaisena kuin se olisi maksettu myös aikaisemmin voimassa ol− leista vakuutuksista.

Korvauksen enimmäismäärä

Vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä on vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden ylimpänä ra− jana jokaisessa vahinkotapahtumassa.

Yhden vakuutuskauden aikana sattuneista vahingoista korvataan yhteensä enintään kaksi ker− taa vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä.

Korvauksen määrä ja sen laskeminen sekä arvonlisävero

Vakuutuksesta korvattavat asianajo− ja oikeudenkäyntikulut määrätään oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain oikeudenkäyntikuluja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti.

Jos tuomioistuin ei asianosaisten myöntämisen tai jonkin muun syyn vuoksi ole lausunut pää− töksessään asianajo− ja oikeudenkäyntikuluista, tai jos asia on ratkaistu myöntämisen mukai− sesti tai sovintoteitse, korvattavat kustannukset määritellään ottaen huomioon myös vastaavan− laisissa asioissa yleensä tuomitut tai maksetut kulut. Kustannuksista korvataan kuitenkin enin− tään tuomioistuimen vakuutetun vastapuolen maksettavaksi velvoittama kulumäärä, ellei tuo− mioistuin ole ratkaisussaan ilmenevin perustein nimenomaisesti katsonut, että vakuutetun on itse kärsittävä kulunsa osittain tai kokonaan vahinkonaan.

Asiamiehen käytöstä korvataan kohtuullinen palkkio asiamiehen työstä ja välttämättömistä ku− luista. Palkkion ja kulujen kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon riidanalaisen etuuden arvo, asian vaikeus ja laajuus sekä suoritetun työn määrä ja laatu. Korvattavien kustannusten määrä on kuitenkin enintään vakuutetun vastapuolelleen esittämän kuluvaatimuksen suuruinen.

Mikäli riidanalaisen etuuden arvo on rahassa arvioitavissa, vakuutuksesta korvataan vakuutus− kirjaan merkityn vakuutusmäärän rajoissa enintään riidanalaisen etuuden kaksinkertainen mää− rä tai jos riidan kohteena on toistuvaisluonteinen maksu, määrää arvioitaessa otetaan huomi− oon enintään riidanalaisen kertamaksun kymmenkertainen määrä. Etuuden määrää arvioitaes− sa ei oteta huomioon korko− tai asianajo− ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksia.

Jos vakuutettu on arvonlisäverolain mukaan oikeutettu arvonlisäverotuksessaan vähentämään asianajolaskuun tai oikeudenkäyntikuluihin sisältyvän veron, korvauksesta vähennetään kus− tannuksiin sisältyvä arvonlisävero ja vakuutusyhtiö maksaa vakuutetulle korvauksen asianajo−ja oikeudenkäyntikuluista vakuutetun itse maksamaa laskua vastaan.

If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, rekisteröity kotipaikka Helsinki, PL 4, 00025 IF. Y−tunnus 1614120−3

Oki 10

Toimenpiteet vahinkotapahtuman satuttua

Jos vakuutettu haluaa käyttää vakuutusta, on siitä kirjallisesti ilmoitettava vakuutusyhtiölle etu− käteen. Samalla on selvitettävä ja yksilöitävä, millaisesta riita−, rikos− tai hakemusasiasta on kysymys. Vakuutusyhtiö antaa tällöin vakuutetulle kirjallisen korvauspäätöksen.

Korvaamistapa

Vakuutusyhtiö maksaa korvauksen vakuutetun asianajo− ja oikeudenkäyntikuluista tuomioistui− men lainvoimaisen päätöksen tai sovinnon syntymisen jälkeen.

Vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden vähennykseksi on luettava kulukorvaus, jonka vakuutetun vastapuoli on tuomittu tai sitoutunut maksamaan vakuutetulle, mikäli se on saatu perityksi maksuvelvolliselta.

Mikäli vakuutettu on perinyt oikeudenkäyntikulut tai vastapuoli on ne vakuutetulle maksanut tai vakuutettu on muutoin saanut lukea ne hyväkseen, on vakuutetun palautettava ne vakuutusyh− tiölle korkoineen siltä osin kuin ne vakuutusehtojen mukaan on luettava vakuutusyhtiön hyväksi.

Jos vastapuoli on tuomittu tai sitoutunut maksamaan vakuutetulle kulukorvausta, joka vakuu− tuksesta korvausta maksettaessa on maksamatta, vakuutettu on velvollinen siirtämään oikeu− tensa kulukorvaukseen vakuutusyhtiölle tämän maksamaan korvauksen määrään asti.

Jos vakuutettu on joutunut maksamaan osan kustannuksista itse sen vuoksi, että kustannukset ylittävät vakuutuskirjaan merkityn enimmäiskorvauksen, vastapuolelta saatu kulukorvaus jae− taan vakuutusyhtiön ja vakuutetun kesken maksettujen kustannusosuuksien suhteessa.

Henkilön menettelyn vaikutus

Vakuutetun on oikeudenkäynnissä ja sovintoneuvotteluissa vaadittava vastapuolelta korvausta asianajo− ja oikeudenkäyntikuluistaan. Jos vakuutettu ilman perusteltua syytä ei vaadi vasta− puolelta kulujaan, vakuutuksesta maksettavaa korvausta voidaan vakuutussopimuslain mukaan alentaa tai se voidaan evätä.

Vakuutetun asiaa hoitavan henkilön on oltava asianajaja tai muu lakimies. Vakuutetulle aiheu− tuvia kustannuksia ei korvata, jos asiaa on hoitanut muu kuin tuomarinvirkaan oikeuttavan tut− kinnon suorittanut henkilö.

Vakuutusyhtiöllä on oikeus nimetä asiamies, mikäli vakuutusyhtiöllä on asiassa valvottavana yhteinen etu vakuutetun kanssa tai asia käsitellään ulkomailla.

Vakuutetulla ei ole oikeutta myöntää asiansa hoitamisesta aiheutuneiden kustannusten määrää yhtiötä sitovasti. Vakuutetun asiamiehelleen mahdollisesti maksama korvaus asiamiehen palk− kioista ja kuluista ei sido vakuutusyhtiötä arvioitaessa oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuutta, vaan asiamiehen lasku tulee lähettää vakuutusyhtiölle korvauksen määrittelyä varten.

322.4 VAKUUTUKSEN KOHDE

Vastuu−ja oikeusturvavakuutuksen kohteena on kiinteistön omistukseen, hallintaan tai hoitoon liittyvä toiminta tai olosuhde. Vakuutusturva ei korvaa vahinkoa siltä osin kuin se korvataan yri− tyksen tai yhteisön vastuu− tai oikeusturvavakuutuksesta.

.

Oki 11

322.5 OMAVASTUU

Jokaisessa vahinkotapahtumassa vähennetään vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön omavastuu korvattavan vahingon määrästä. Vahingon rajoittamis− ja torjuntakustannuksista ei kuitenkaan vähennetä omavastuuta.

322.6 KORVAUSSÄÄNNÖT Vastuuvakuutuksen korvaussäännöt Vahinkotapahtumien luku ja ajankohta

Samasta tapahtumasta tai olosuhteesta aiheutuneet vahingot katsotaan yhdeksi vahinkotapah− tumaksi riippumatta siitä, onko ne todettu yhden tai usean vakuutuskauden aikana. Jos samaan vahinkotapahtumaan kuuluvat yksittäiset vahingot todetaan eri vakuutuskausien aikana, katso− taan ne kuuluviksi siihen kauteen, jonka aikana ensimmäinen vahinko on todettu.

Muu vastuuvakuutus

Vakuutusturva ei korvaa vahinkoa siltä osin kuin se korvataan vakuutuksenottajan muusta voi− massa olleesta vastuuvakuutuksesta.

Yhteisvastuullisuus

Tahallisuus

Jos usea on velvollinen yhteisvastuullisesti korvaamaan saman vahingon, vakuutusturva korvaa ainoastaan sen osan vahingosta, joka vastaa vakuutuksenottajan tai muun vakuutetun syylli− syyden määrää. Ellei syyllisyyden määrää voida osoittaa, vakuutusturva korvaa enintään päälu− vun mukaisen osuuden kokonaisvahingosta.

Vakuutusturva ei korvaa henkilö− tai esinevahinkoa, joka aiheutuu vakuutuksenottajan tahalli− suudesta tai törkeästä tuottamuksesta.

Vakuutusturva ei korvaa taloudellista vahinkoa, joka aiheutuu vakuutuksenottajan tai hänen vastattavakseen kuuluvan tahallisuudesta tai törkeästä tuottamuksesta.

Maksuluokan ylittävät sairaanhoitokustannukset

Vakuutusyhtiöllä ei ole velvollisuutta korvata vahingonkärsineen sairaanhoitokustannuksia siltä osin kuin ne ylittävät julkisen terveydenhuollon yleisen maksuluokan mukaisen taksan.

322.7 MUUT MÄÄRÄYKSET

Vastuuvakuutusta koskevat määräykset vahinkotapahtuman yhteydessä

Vahinkoilmoitus

Vakuutuksenottajan pitää tehdä vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle vuoden kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon mahdollisesta korvausvelvollisuudestaan.

If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, rekisteröity kotipaikka Helsinki, PL 4, 00025 IF. Y−tunnus 1614120−3

Oki 12

Vakuutuksen päättyessä pitää vahinkoilmoitus tehdä 180 vuorokauden kuluessa vakuutuksen päättymispäivästä.

Vakuutusyhtiö ei korvaa edellä mainittujen määräaikojen jälkeen ilmoitettuja vahinkoja.

Vakuutusyhtiön toimenpiteet

Saatuaan vakuutuksenottajalta vahinkoilmoituksen ja muut vahinkotapahtumaan liittyvät tiedot vakuutusyhtiö

− selvittää, onko vakuutuksenottajalla tai muulla vakuutetulla vahingonkorvausvelvollisuutta il− moitetusta, vakuutukseen kuuluvasta vahinkotapahtumasta

− neuvottelee vakuutuksenottajan tai muun vakuutetun puolesta korvauksen vaatijan kanssa

− hoitaa tarvittaessa vakuutukseen kuuluvasta vahinkotapahtumasta johtuvan, korvausvelvolli− suutta tai vahingon määrää koskevan oikeudenkäynnin ja maksaa siitä aiheutuvat kulut va− kuutusmäärän rajoissa.

Erityiset määräykset

Jos vakuutuksenottaja tai muu vakuutettu korvaa vahingon, sopii siitä tai hyväksyy vaatimuk− sen, ei se sido vakuutusyhtiötä, ellei korvauksen määrä ja peruste ole ilmeisen oikea.

Jos vakuutusyhtiö on valmis maksamaan korvauksen vahingon kärsineelle korvauksen enim− mäismäärän rajoissa, mutta vakuutuksenottaja tai vakuutettu ei siihen suostu, ei vakuutusyhtiö ole velvollinen korvaamaan sen jälkeen aiheutuneita kustannuksia eikä suorittamaan muita sel− vittelyjä asiassa.

.

Oav 1

OMAISUUSERITYISEHTO 327: ASUINKIINTEISTÖN VAKUUTTAMINEN 1.1.2013

Omaisuusvakuutuksen yleisten ehtojen ja vakuutusturvaehtojen lisäksi noudatetaan seuraavia ehtoja.

Vakuutuksen kohde

Vakuutuksen kohteena ovat

− vakuutuskirjassa mainittu rakennus tai katos. Kun kohde on vakuutettu tilavuuden perusteel− la, tilavuus lasketaan RT−kortin 120.12 mukaisesti. Katoksen tilavuus lasketaan kantavan run− gon ulkopintojen mukaan ja korkeus lattiasta vesikattoon saakka. Autokatoksen ja varaston tai muun vastaavan yhdistelmässä tilavuuteen lasketaan niiden yhteistilavuus

− rakennukseen kiinteästi kiinnitetty valomainos, markiisi, parvekelasi, lautasantenni jne., jon− ka vakuutuksenottaja omistaa

− tontilla olevat vakuutuksenottajan omistamat kiinteät tavanomaiset rakenteet ja katokset, joi−

den pinta−ala on enintään 20 m

2

2 tai tilavuus 50 m3

3

sekä rakennukset, joiden pinta−ala on

enintään 10 m tai tilavuus 25 m

− vakuutuksenottajan omistama, vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen toimintaa palvele− va LVIS−ja konetekniikka rakennuksessa ja tontilla sekä liittymäjohdot yleiseen liittymään saakka

− vakuutuksenottajan omistamat, kiinteistön hoitoon käytettävät ei liikennevakuuttamiskelpoiset työkoneet, kiinteistön käyttöä ja hoitoa palveleva muu irtain omaisuus sekä vakuutuksen koh− teena olevan rakennuksen lämmittämiseen tarkoitetut polttoaineet

− vakuutuksenottajan omistama, yksityistalouksien yhteiseen käyttöön tarkoitettu kalusto. Vakuutuksen kohteena eivät ole

− rakennuksen käyttötarkoituksen kannalta välttämätön tuotanto− ja liiketoimintaa palveleva LVIS−,konetekniikka ja kalusto, vaikka ne olisi asennettu jo rakennusvaiheessa eikä niitä saisi pois niitä tai rakenteita rikkomatta

− liikennevakuuttamiskelpoiset moottoriajoneuvot

− rakennus− tai asennustyö materiaaleineen, kun urakkasopimuksen mukainen vahingonvaara on urakoitsijalla.

Ikävähennykset

Seuraavat ikävähennykset tehdään kaikista jälleenhankinnan tai korjauksen aiheuttamista kus− tannuksista mukaan lukien vian etsintä, kosteuskartoitus, rakenteiden avaaminen ja ennalleen saattaminen, maankaivuu− ja täyttötyöt.

LVIS−ja konetekniikan rikkoutumiseen liittyvät ikävähennykset

Rakennuksen toimintaa palvelevan LVIS−ja konetekniikan rikkoutumisvahingoissa tehdään va− hingonkorvausta laskettaessa vakuutetun omaisuuden ikään perustuva 5 prosentin vuosittainen vähennys. Ikävähennystä ei tehdä käyttöönottovuotta seuraavien viiden kalenterivuoden aikana. Vähennys lasketaan kertomalla vähennysprosentti tämän jälkeen alkaneiden kalenterivuosien määrällä.

If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, rekisteröity kotipaikka Helsinki, PL 4, 00025 IF. Y−tunnus 1614120−3

Oav 2

Alla lueteltujen laitteiden osalta tehdään edellisestä poiketen vakuutetun omaisuuden ikään pe− rustuva 15 prosentin vuosittainen vähennys. Näiden osalta ikävähennystä ei tehdä käyttöönotto− vuotta seuraavan kalenterivuoden aikana.

− tietotekniikkalaitteet, esim. työasemat, palvelimet ja niiden oheislaitteet

− tietoliikennelaitteet, esim. modeemit ja reitittimet

− äänen ja kuvan toistamiseen ja tallentamiseen tarkoitetut laitteet sekä vahvistinlaitteet

− palo− ja rikosilmoituslaitteet sekä kulun− ja kiinteistövalvontalaitteistot.

Ikävähennyksiä ei tehdä irtipäässeen tulen, luonnonilmiön tai rikoksen aiheuttamissa vahin− goissa. Ukonilman aiheuttaman sähköpurkauksen johdosta syntyneissä vahingoissa tehdään ikävähennys.

Vuodon ja vesikaton rikkoutumiseen liittyvät ikävähennykset

Vuotovahingoissa, jotka aiheutuvat rakennuksen LVI−tekniikan tai vesikaton rikkoutumisesta tai viemärin tukkeutumisesta, tehdään vahingonkorvausta laskettaessa vuotaneen laitteen, putken tai vesikaton ikään perustuva 4 prosentin vuosittainen vähennys. Ikävähennystä ei tehdä käyt− töönottovuotta seuraavien kahdenkymmenen kalenterivuoden aikana. Vähennys lasketaan ker− tomalla vähennysprosentti tämän jälkeen alkaneiden kalenterivuosien määrällä. Ikävähennys on kuitenkin korkeintaan 60 prosenttia.

Jos rakennuksen sade− tai jätevesiviemärit on korjattu sisäpuolisilla menetelmillä, vähennetään ikävähennystä laskettaessa alkuperäisen putken iästä 25 vuotta. Tämä vähennys tehdään vain sellaisten menetelmien osalta, jotka vakuutuksenantaja on erikseen hyväksynyt.

Erityisomavastuut

Käyttölaite− ja vesikalustevuodot

Vuodon rakennukselle aiheuttamissa vahingoissa on omavastuu 25 prosenttia korvattavan va− hingon määrästä, kuitenkin vähintään valitun omavastuun suuruinen, jos vahinko on aiheutunut käyttölaitteen tai vesikalusteen vuodosta.

Eräät suojeluohjeen laiminlyönnin johdosta sovellettavat vähennykset

Tulityöt

Vahingon aiheutuessa sen johdosta, että vakuutuksenottaja on laiminlyönyt noudattaa Omai− suussuojeluohjeen kohtaa "Tulityö" tai "Katto− ja vedeneristysalan tulityö", korvauksesta suori− tetaan vähennys, joka on vähintään 15 prosenttia korvattavan vahingon määrästä.

Suojaetäisyysvaatimukset

Vahingon aiheutuessa sen johdosta, että vakuutuksenottaja on laiminlyönyt noudattaa Omai− suussuojeluohjeen kohtaa "Tuhopolton torjunta", korvauksesta suoritetaan vähennys, joka on vähintään 25 prosenttia lisääntyneen vahingon määrästä.

.

Oav 3

Rakenteellinen palontorjunta

Palovahingon määrän lisääntyessä sen johdosta, että vakuutuksenottaja on laiminlyönyt nou− dattaa Omaisuussuojeluohjeen kohtaa "Rakenteellinen palontorjunta", korvauksesta suoritetaan vähennys, joka on vähintään 15 prosenttia lisääntyneen vahingon määrästä.

If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, rekisteröity kotipaikka Helsinki, PL 4, 00025 IF. Y−tunnus 1614120−3

Om 1

OMAISUUSSUOJELUOHJE 405: RAKENNUS− JA KORJAUSTYÖT 1.1.2011

SISÄLLYSLUETTELO

0. Tarkoitus ja velvoittavuus

1. Viranomaismääräykset

2. Palontorjunta

3. Rikosten torjunta

4. Vuotovahinkojen torjunta

0 TARKOITUS JA VELVOITTAVUUS

Tämä vakuutuksenottajaa velvoittava suojeluohje antaa ohjeita, joita noudattamalla voidaan ehkäistä vahinkojen syntymistä ja pienentää vahinkomääriä. Suojeluohjetta sovelletaan kaik− keen uudis− ja korjausrakentamiseen sekä purku− ja asennustöihin.

Yleisten sopimusehtojen 001 kohdan 8 mukaan korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä, jos vakuutuksenottaja tai muu korvaukseen oikeutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt suojeluohjeiden noudattamisen.

Vakuutuksenottaja tai päätoteuttaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että suojeluohjeen sisältö on yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevien henkilöiden tiedossa.

1 VIRANOMAISMÄÄRÄYKSET

Rakennustyömaalla on noudatettava työturvallisuuslakia ja sen nojalla annettua Valtioneuvos− ton päätöstä rakennustyön turvallisuudesta sekä muita viranomaismääräyksiä.

2 PALONTORJUNTA Rakennustyömaa−alue

Syttyvien rakennustarvikkeiden ja −materiaalien varastopaikat on valittava siten, etteivät ne mahdollisen palon sattuessa edistä palon leviämistä. Rakennuskohteen ulkoseinien vierustoilla ei saa säilyttää syttyvää materiaalia.

Työmaa−alue on pidettävä järjestyksessä. Jätteet on kerättävä niille varattuihin jäteastioihin tai

−lavoille. Jäteastioiden tai −lavojen on oltava metallisia ja kannellisia, jos ne sijaitsevat ulkona alle 8 metrin etäisyydellä rakennuksista tai syttyvien rakennustarvikkeiden ja −materiaalien va− rastointipaikoista.

Tulityö

Kulkureittejä suunniteltaessa on otettava huomioon palo− ja pelastuskaluston asettamat vaati− mukset kulkureittien leveydelle ja kantavuudelle.

Tulityö on työmenetelmä, jossa syntyy kipinöitä tai käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja työ− menetelmä aiheuttaa palovaaraa.

.

Om 2

Tulityösuunnitelma

Rakennustyömaalla on oltava kirjallinen tulityösuunnitelma tulityön turvallisesta tekemisestä. Jos tulityön turvallisuudesta vastaa urakoitsija, urakoitsijalla on oltava kirjallinen tulityösuunni− telma. Tulityösuunnitelma on laadittava rakennustyömaan turvallisuussuunnitelman osaksi.

Tulityösuunnitelmassa on esitettävä

− tulityöturvallisuudesta vastaava henkilö, joka ylläpitää tulityösuunnitelmaa ja huolehtii siitä, että tämän suojeluohjeen määräykset on mahdollista toteuttaa käytännössä

− henkilöt, joilla on oikeus myöntää tulityölupa

− henkilöt, joilla on oikeus tehdä tulitöitä

− rakennustyömaalla tehtävät tulityöt ja vähäisen palovaaran tulityöt, niiden edellyttämät lupa− menettelyt ja turvatoimet rakennustyömaan eri vaiheissa

− tulityössä tarvittavien suojausmateriaalien ja alkusammutuskaluston saatavuus sekä tulityö− vartioinnin järjestäminen

− vakuutuksenottajan tuotannosta, toimitiloista, ympäristöstä ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuvat tulityöturvallisuuteen vaikuttavat asiat, jotka on otettava huomioon tässä suoje− luohjeessa esitettyjen asioiden lisäksi

− vakituiset tulityöpaikat.

Vähäisen palovaaran tulityö

Vähäisen palovaaran tulityö on esimerkiksi sähköjuotostyö tai kuuman ilman (lämpötila enin−

o

tään 200 C) käyttö olosuhteessa, jossa tulityöntekijä on arvioinut tulen syttymis− ja leviämis−

vaaran vähäiseksi koko tulityön ajan. Palovaaraa arvioitaessa tulityöntekijän on otettava huo− mioon työmenetelmä, työstettävän materiaalin syttymisherkkyys, ympäristössä oleva palava materiaali sekä mahdollisuus itse havaita ja sammuttaa palonalku.

Tulityöntekijän on toteutettava vähäisen palovaaran tulityössä kyseisen työmenetelmän, työkoh− teen ja ympäristön edellyttämät turvallisuustoimet kuten siisteydestä, järjestyksestä ja al− kusammutuskaluston saatavuudesta huolehtiminen. Vähäisen palovaaran tulityön voi tehdä henkilö, jolla ei ole tulityökorttia. Tulityöntekijä ei tarvitse vähäisen palovaaran tulityöhön tuli− työlupaa.

Tulityö vakituisella tulityöpaikalla

Vakituinen tulityöpaikka on erityinen tulityön tekemiseen varattu ympäristöstään rajattu alue, jossa tulityö voidaan tehdä turvallisesti. Vakituiset tulityöpaikat on esitettävä tulityösuunnitel− massa.

Tulityö on tehtävä vakituisella tulityöpaikalla aina kun se on mahdollista. Vakituisella tulityöpai− kalla tulityössä on otettava huomioon kyseisen työmenetelmän, työkohteen ja ympäristön edel− lyttämät turvallisuusasiat. Vakituisella tulityöpaikalla tulityön voi tehdä henkilö, jolla ei ole tuli− työkorttia. Tulityöntekijä ei tarvitse tulityölupaa vakituisella tulityöpaikalla tehtävää tulityötä var− ten. Vakituinen tulityöpaikka on oltava selvästi merkitty.

Vakituisen tulityöpaikan on täytettävä seuraavat vaatimukset:

− tulityöpaikan rakenteiden on oltava palamattomia tai suojaverhottuja, jos rakenteet voivat syttyä palamaan

− tulityöpaikan rakenteiden ja suojausten on oltava niin tiiviitä, että tulityössä syntyvät kipinät ja roiskeet eivät pääse kulkeutumaan työtilan ulkopuolelle tai tunkeutumaan rakenteiden si− sälle

If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, rekisteröity kotipaikka Helsinki, PL 4, 00025 IF. Y−tunnus 1614120−3

Om 3

− tulityöpaikalla on oltava vähintään kaksi 43A 183BC −teholuokan käsisammutinta, joista toisen käsisammuttimen voi korvata pikapalopostilla tai kahdella 27A 144BC −teholuokan käsisam− muttimella

− tulityöpaikalla ei saa olla työhön kuulumatonta materiaalia, joka voi syttyä palamaan

− tulityöpaikalla ja sen läheisyydessä ei saa käsitellä tai säilyttää nestettä tai kaasua, joka voi syttyä palamaan.

Vakituisella tulityöpaikalla on noudatettava tilapäiselle tulityöpaikalle annettuja vaatimuksia, jos tulityön kohde oleellisesti lisää palovaaraa.

Tulityö tilapäisellä tulityöpaikalla

Tilapäisellä tulityöpaikalla tarkoitetaan kaikkia niitä tulityöpaikkoja, jotka eivät täytä vakituisen tulityöpaikan vaatimuksia. Koko rakennustyömaa on tilapäinen tulityöpaikka lukuun ottamatta ti− laa, joka täyttää vakituisen tulityöpaikan vaatimukset.

Tilapäisellä tulityöpaikalla tulityötä saa tehdä vain henkilö, jolla on voimassa oleva tulityökortti. Tulityökortti on määräaikainen todistus hyväksytysti suoritetusta tulitöiden turvallisuustutkinnos− ta. Tulitöiden turvallisuustutkinto on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hyväksymä tutkinto, jolla varmistetaan, että tulityöntekijällä ja tulityöluvan myöntäjällä on riittävä tieto tulityöturvalli− suudesta.

Tulityölupa

Tulityöntekijällä on oltava tilapäistä tulityötä koskeva kirjallinen, määräaikainen tulityölupa.

Tulityöluvan saa myöntää tulityösuunnitelmassa mainittu henkilö, jolla kokemuksensa ja koh− teen tuntemuksensa perusteella on parhaat edellytykset tunnistaa ja arvioida tulityöstä aiheutu− vat vaarat sekä määrätä tämän perusteella tarvittavat turvatoimet. Tulityöluvan myöntäjällä on oltava voimassa oleva tulityökortti.

Tulityöluvan myöntäjän on tulityöpaikalla selvitettävä ja arvioitava tulityöstä aiheutuvat vaarat. Tulityöluvan myöntäjä määrää tulityöluvassa turvatoimet, jotka hän on todennut tarpeelliseksi tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvioinnin perusteella. Tulityön saa aloittaa vasta, kun tulityöntekijä ja tulityövartija ovat varmistaneet, että tulityöluvassa määrätyt turvatoimet on toteutettu. Tulityöluvassa on nimettävä tulityöluvan myöntäjä, tulityöntekijät ja tulityövartijat.

Tulityöluvan myöntäjän on kirjoitettava tulityölupa vähintään neljänä kappaleena. Ennen tulityön aloittamista tulityöluvan myöntäjän on annettava yksi kappale tulityöntekijälle, yksi tulityön ai− kaiselle tulityövartijalle ja yksi tulityön jälkeiselle tulityövartijalle. Tulityöluvassa määrätyt turva− toimet on saatettava kaikkien tulityöntekijöiden ja tulityövartijoiden tietoon.

Tulityöluvan saa myöntää vain määräajaksi. Tulityölupa on tulityöpaikkakohtainen ja vain tuli− työluvassa mainitut tulityöt ovat tulityöpaikalla sallittuja. Mikäli tulityöluvan voimassaolon aika− na tulityöpaikan olosuhteet muuttuvat, tulityöluvan myöntäjän on päivitettävä tulityölupa vas− taamaan uusia olosuhteita.

Turvatoimet tilapäisellä tulityöpaikalla

Tilapäisellä tulityöpaikalla on toteutettava tulitöistä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvioin− nin perusteella määrätyt turvatoimet, kuitenkin vähintään seuraavat:

− tulityöpaikka on puhdistettava syttyvistä materiaaleista

.

Om 4

− syttyvät materiaalit, joita ei voida poistaa, on suojattava tiiviisti palamattomalla suojapeitteel− lä

− tulityöpaikalla olevat laitteet ja varusteet (esim. kaapelit) on suojapeitettävä

− rakenteissa olevat aukot on suojapeitettävä ja raot on tiivistettävä

− rakenteiden syttyvät pinnat on suojapeitettävä

− kipinöiden ja roiskeiden kulkeutuminen ympäristöön sekä lämmön johtuminen rakenteiden sisään on estettävä

− työtilassa on tarvittaessa mitattava kaasupitoisuus ja tila on tarvittaessa tuuletettava

− paloilmoitin ja sammutusjärjestelmä, jonka laukaisu perustuu savunilmaisuun, on erheellis− ten hälytysten estämiseksi tarvittaessa irtikytkettävä alueelta, johon tulityöstä aiheutuvat kä− ryt voivat levitä ja kytkettävä takaisin päälle heti kun se on mahdollista

− sprinklerilaitteistoa ei kytketä pois päältä, vaan tarvittaessa sprinklerisuuttimet suojataan vä− liaikaisella suojauksella, joka poistetaan välittömästi tulitöiden jälkeen

− sammutuskalusto on tuotava tulityöpaikalle. Sammutuskalusto

Tulityöluvassa määrätään tilapäisellä tulityöpaikalla tarvittava sammutuskalusto, jonka on olta− va vähintään kaksi 43A 183BC −teholuokan käsisammutinta. Näistä toisen käsisammuttimen voi korvata pikapalopostilla tai kahdella 27A 144BC −teholuokan käsisammuttimella.

Sammutuskalusto on oltava tulityöpaikalla koko tulityön ja tulityön jälkivartioinnin ajan. Tulityövartiointi

Tulityövartiointi on määrättävä tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvioinnin perus− teella. Tulityövartiointi on toteutettava koko työn ajan, myös työtaukojen aikana. Tulityön jäl− keen on tulityövartiointi toteutettava tulityöluvan mukaisesti, kuitenkin vähintään yhden tunnin ajan. Tulityösuunnitelmassa on esitettävä kuinka tulityövartiointi järjestetään. Tulityöntekijä ei voi toimia työnaikaisena tulityövartijana. Tulityövartioinnin aikana tulityöpaikan ympäristöineen on oltava jatkuvan silmälläpidon alaisena.

Tulityövartijan on tiedettävä tulityöstä aiheutuvat vaarat, osattava tehdä hätäilmoitus ja käyttää tulityöpaikalle varattua alkusammutuskalustoa. Tarvittaessa tulityövartijan on keskeytettävä tuli− työ.

Katto− ja vedeneristysalan tulityö

Katto− ja vedeneristysalan tulityötä on katto− ja vedeneristystyössä tehtävä tulityö. Katto− ja ve− deneristysalan tulityötä on esimerkiksi eristettävän alustan kuivaaminen liekillä tai kuumalla il− malla, bitumin kuumentaminen bitumikeittimessä ja kermieristysten kuumentamalla tapahtuva kiinnitystyö.

Katto− ja vedeneristysalan tulityötä saa tehdä vain henkilö, jolla on voimassa oleva katto− ja ve− deneristysalan tulityökortti. Katto− ja vedeneristysalan tulityökortti on määräaikainen todistus hyväksytysti suoritetusta katto− ja vedeneristysalan tulitöiden turvallisuustutkinnosta. Katto− ja vedeneristysalan tulitöiden turvallisuustutkinto on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hyväk− symä tutkinto, jolla varmistetaan, että katto− ja vedeneristysalan tulityöntekijällä ja tulityöluvan myöntäjällä on riittävä tieto katto− ja vedeneristysalan tulityöturvallisuudesta.

If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, rekisteröity kotipaikka Helsinki, PL 4, 00025 IF. Y−tunnus 1614120−3

Om 5

Katto− ja vedeneristystyön tulityösuunnitelma

Rakennustyömaalla on oltava tulityösuunnitelma katto− ja vedeneristysalan tulitöiden turvalli− sesta tekemisestä. Jos tulityön turvallisuudesta vastaa urakoitsija, urakoitsijalla on oltava kirjal− linen tulityösuunnitelma. Tulityösuunnitelma on laadittava rakennustyömaan turvallisuussuunni− telman osaksi.

Tulityösuunnitelmassa on esitettävä vähintään kohdassa "Tulityöt, Tulityösuunnitelma" mainitut vastaavat asiat, joilla varmistetaan katto− ja vedeneristysalan tulityön turvallinen tekeminen.

Katto− ja vedeneristysalan tulityölupa

Tulityöntekijällä on aina oltava tulityön tekemiseen kirjallinen, määräaikainen katto− ja ve− deneristysalan tulityölupa. Tulityöluvan saa myöntää vain tulityösuunnitelmassa mainittu henki− lö, jolla kokemuksensa ja kohteen tuntemuksensa perusteella on parhaat edellytykset havaita ja arvioida katto− ja vedeneristysalan tulityöstä aiheutuvat vaarat sekä määrätä tämän perus− teella tarvittavat turvatoimet. Tulityöluvan myöntäjällä on oltava voimassa oleva katto− ja ve− deneristysalan tulityökortti. Tulityöntekijä ei voi olla tulityöluvan myöntäjä.

Tulityöluvan myöntäjän on tehtävä tulitöistä aiheutuvien vaarojen selvitys ja arviointi ennen tuli− työluvan myöntämistä. Vaarojen selvityksessä ja arvioinnissa on erityisesti otettava huomioon työkohteen alla olevien rakenteiden ja onteloiden aiheuttamat vaarat. Tulityöluvan myöntäjän

on määrättävä tulityöluvassa turvatoimet, jotka hän on todennut tarpeelliseksi tulityöstä aiheu− tuvien vaarojen selvityksen ja arvioinnin perusteella. Tulityön saa aloittaa vasta, kun tulityönte− kijä ja tulityövartija ovat varmistaneet, että tulityöluvassa määrätyt turvatoimet on toteutettu. Tu− lityöluvassa on nimettävä tulityöluvan myöntäjä, tulityöntekijät ja tulityövartijat.

Tulityöluvan myöntäjän on kirjoitettava tulityölupa vähintään neljänä kappaleena. Ennen tulityön aloittamista tulityöluvan myöntäjän on annettava yksi kappale tulityöntekijälle, yksi tulityön ai− kaiselle tulityövartijalle ja yksi tulityön jälkeiselle tulityövartijalle. Tulityöluvassa määrätyt turva− toimet on saatettava kaikkien tulityöntekijöiden ja tulityövartijoiden tietoon.

Tulityöluvan saa myöntää vain määräajaksi. Tulityölupa on tulityöpaikkakohtainen ja vain tuli− työluvassa mainitut tulityöt ovat tulityöpaikalla sallittuja. Mikäli tulityöluvan voimassaolon aika− na tulityöpaikan olosuhteet muuttuvat, tulityöluvan myöntäjän on päivitettävä tulityölupa vas− taamaan uusia olosuhteita.

Työmenetelmän valinta

Tulityö on korvattava palovaarattomalla työmenetelmällä silloin kun eristettävät rakenteet ovat syttyviä ja rakenteet muodostavat ontelotiloja eikä niitä voida tarkistaa ja valvoa.

Vedeneristettä ei saa kiinnittää pellitysten eikä metallirakenteiden päälle siten, että kiinnitys− kohtaa kuumennetaan.

Avoliekkiä tai kuumaa ilmaa ei saa käyttää rakenteessa olevan aukon tai läpiviennin läheisyy− dessä eikä vaaka− ja pystyrakenteen yhtymäkohdassa siten, että avoliekki tai kuuma ilma pää− see tunkeutumaan rakenteen sisälle.

.

Om 6

Turvatoimet katto− ja vedeneristystöiden tulityöpaikalla

Tulityöpaikalla on toteutettava tulitöistä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvioinnin perus− teella määrätyt turvatoimet, kuitenkin vähintään seuraavat:

− tulityöpaikalta on poistettava työhön kuulumaton syttyvä materiaali

− syttyvät materiaalit, joita ei voida poistaa, on suojattava tiiviisti palamattomalla suojapeitteel− lä

− rakenteissa olevat aukot on suojapeitettävä ja raot on tiivistettävä, jos liekki, roiskeet tai ki− pinät voivat levitä rakenteisiin näiden kautta

− paloilmoitin ja sammutusjärjestelmä, jonka laukaisu perustuu savunilmaisuun, on erheellis− ten hälytysten estämiseksi tarvittaessa irtikytkettävä alueelta, johon tulityöstä aiheutuvat kä− ryt voivat levitä ja kytkettävä takaisin päälle heti kun se on mahdollista

− sprinklerilaitteistoa ei kytketä pois päältä, vaan tarvittaessa sprinklerisuuttimet suojataan vä− liaikaisella suojauksella, joka poistetaan välittömästi tulitöiden jälkeen

− sammutus− ja raivauskalusto on tuotava tulityöpaikalle. Sammutus− ja raivauskalusto sekä suojausmateriaali

Tulityöluvassa määrätään katto− ja vedeneristystyömaalla tarvittava sammutuskalusto, jonka on oltava vähintään kaksi 43A 183BC −teholuokan käsisammutinta. Näistä toisen käsisammuttimen voi korvata paineellisella paloletkulla tai kahdella 27A 144BC −teholuokan käsisammuttimella.

Sammutuskalusto on oltava tulityöpaikalla koko tulityön ja tulityön jälkivartioinnin ajan.

Kattotulityömaalla on oltava palamatonta suojausmateriaalia ja raivauskalusto, jolla palon syt− tyessä saadaan kattoon sammutusaukko sammutusta varten.

Katto− ja vedeneristysalan tulityövartiointi

Tarvittava tulityövartiointi on määrättävä kattotulityöstä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja ar− vioinnin perusteella. Tulityössä ja työn jälkeen on käytettävä tulityövartijaa aina, kun eristettä− vät rakenteet tai niiden läheisyydessä olevat rakenteet ovat syttyviä tai rakenteet muodostavat ontelotiloja. Tulityövartijan on jatkuvasti tarkkailtava tulityöpaikkaa, sen ympäristöä ja alusra− kenteita. Tarvittaessa on nimettävä useita tulityövartijoita. Tulityövartiointi on toteutettava koko työn ajan, myös työtaukojen aikana. Tulityön jälkeen on jälkivartiointi toteutettava tulityöluvan mukaisesti, kuitenkin vähintään yhden tunnin ajan.

Tulityövartijan on tiedettävä tulityöstä aiheutuvat vaarat, osattava tehdä hätäilmoitus ja käyttää tulityöpaikalle varattua alkusammutuskalustoa. Tarvittaessa tulityövartijan on keskeytettävä tuli− työ.

Työmaan rakenteellinen paloturvallisuus

Korjaus−, laajennus− ja saneeraustyökohteissa on normaalikäytössä olevat tilat erotettava työ− maatiloista osastoivin rakennusosin. Rakenteen on oltava vähintään EI 60 −luokkaa, ellei tilojen käytöstä johtuen muuta ole määrätty. Osastoivien ovien, ikkunoiden ja muiden aukkojen on ol− tava vähintään EI 30 −luokkaa.

Työmaatilojen ja normaalikäytössä olevien tilojen välillä osastoivissa seinissä ja välipohjissa olevat aukot ja läpiviennit on tiivistettävä rakenteen palonkestoaikaa vastaaviksi.

Korjaus−, laajennus− ja saneeraustyökohteen automaattisen paloilmoittimen tai sammutuslait− teiston irtikytkentä, joka jatkuu työajan ulkopuolelle, on korvattava jatkuvalla tai määräajoin ta−

If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, rekisteröity kotipaikka Helsinki, PL 4, 00025 IF. Y−tunnus 1614120−3

Om 7

pahtuvalla kohteen vartioinnilla tai muulla paloturvallisuutta ylläpitävällä toiminnalla. Korvaa− vasta toiminnasta on sovittava pelastusviranomaisen kanssa. Sammutuslaitteiston yli 24 tuntia kestävästä irtikytkennästä on ilmoitettava vakuutusyhtiöön.

Alkusammutuskalusto ja hätäilmoituksen tekeminen

Alkusammuttimet on sijoitettava työmaalle siten, ettei etäisyys työmaan mistään kohdasta lä− himpään käsisammuttimeen tai pikapalopostiin ylitä 25 metriä. Käsisammuttimien on oltava te− holuokaltaan vähintään 27A 144B C. Alkusammuttimien sijaintipaikat on merkittävä kilvin. Työn− tekijöille on annettava opastusta alkusammuttimien käytöstä.

Työmaalla on oltava ainakin yksi puhelin, josta voidaan tehdä hätäilmoitus. Jokaisen työmaalla työskentelevän on osattava tehdä hätäilmoitus.

3 RIKOSTEN TORJUNTA

Lukitus

Rikosvahinkojen ehkäisemiseksi edellytetään, että vakuutettu omaisuus on suojattu seuraavissa kohdissa esitettyjen vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Näitä vaatimuksia on noudatettava, kun vakuutettu omaisuus ei ole omaisuuden haltijan valvonnassa.

Lukitus on toteutettava Finanssialan Keskusliiton hyväksymillä lukoilla. Riippulukoilla lukittaes− sa on lisäksi käytettävä hyväksyttyjä kiinnikkeitä.

Työmaarakennusten ja varastokonttien käyttölukot on takalukittava ja varmuuslukot sekä riippu− lukot on lukittava, kun tilat eivät ole käytössä ja viimeistään päivittäisten töiden päättyessä ra− kennustyömaalla. Lukko on takalukossa, kun sen telki lukitusasennossa on liukumaton ja luk− koa ei saa auki oven kummaltakaan puolelta ilman avainta.

Avainturvallisuus

Rakennuskohteen avainten hallinnasta vastaava henkilö on nimettävä. Urakoitsijoille lainattavil− la avaimilla ei saa päästä kuin työtehtävien edellyttämiin tiloihin. Avainten hallinnasta vastaava henkilö saa luovuttaa avaimen vain vastaanottajan kuittausta vastaan ja avainten hallinnasta vastaavan henkilön tulee huolehtia siitä, että avain myös palautetaan.

Avaimissa tai vastaavissa ei saa olla tunnistetietoja, joiden perusteella ulkopuolinen voi yhdis− tää ne tiettyyn rakennukseen tai tilaan.

Yleisavaimen haltija ei saa luovuttaa sitä muiden käyttöön ja yleisavainta ei saa säilyttää työ− maatiloissa tai −alueella.

3.1 TYÖMAARAKENNUKSET Rakenteet

Seinä−, lattia− ja kattorakenteiden sekä ovien on oltava sellaista rakennetta, että kohteeseen tunkeutuminen ei ole mahdollista ilman työkaluilla tapahtuvaa rakenteiden rikkomista.

.

Om 8

Aukkojen ja ikkunoiden suojaus

Aukot, ikkunat ja ovien ikkunat on suojattava teräsristikolla, teräsverkolla, luukulla tai ikkunan on oltava vähintään 6 mm:n vahvuista polykarbonaattilevyä.

Ovet ja lukot

Ovet on lukittava takalukittavalla käyttölukolla ja varmuuslukolla, joiden telkien etäisyyden on oltava vähintään 40 cm. Varmuuslukko voidaan korvata 4. luokan riippulukolla tai 4. luokan riip− pulukolla lukitulla teräspuomilla.

Ovien saranapuolella on oltava vähintään kolme karmiin tai ovilevyyn kiinnitettyä murtosuoja− tappia. Huultamaton metalliovi ja kaikki puiset ovet on käyttölukon kohdalta varustettava rako− raudalla.

3.2 VARASTOKONTIT Rakenteet

Varastokonttien seinä− ja kattorakenteiden on oltava teräslevyä. Rakenteiden on oltava sellai− set, että konttiin tunkeutuminen ei ole mahdollista ilman työkaluilla tapahtuvaa rakenteiden rik− komista.

Ovet ja lukot

Varastokonttien ovet on lukittava kahdella 4. luokan riippulukolla kiinnikkeineen tai 4. luokan riippulukolla lukitulla teräspuomilla, jossa riippulukon sanka on suojattu puomissa olevalla te− räsrakenteella.

Oven rakenteen murronkestävyyden on vastattava varastokontin seinärakenteen murronkestä− vyyttä. Ovien saranapuolella on oltava vähintään kolme karmiin tai ovilevyyn kiinnitettyä mur− tosuojatappia, mikäli saranat voidaan purkaa oven ulkopuolelta.

3.3 OMAISUUDEN SUOJAUS RAKENNUSTYÖMAALLA Työkalut ja pienkoneet

Työkalut ja pienkoneet on työajan jälkeen säilytettävä lukituissa varastokonteissa tai vastaavan suojan antavissa muissa varastointipaikoissa.

Vakuutuksenottajalla on rikosvahingoissa erityisomavastuu, jos työkaluja tai pienkoneita on säi− lytetty rakennuskohteessa. Rakennuskohteen on täytettävä murtosuojausvaatimukset, jotka ase− tetaan vakuutusyhtiön omaisuussuojeluohjeessa valmiille rakennukselle sen tulevan käyttöta− van perusteella. Jos rakennuskohde on asuinkiinteistö, sen porrashuoneiden ulko−ovet on lukit− tava vähintään takalukittavalla käyttölukolla, joka voidaan avata sisäpuolelta vääntönupista.

Pienkoneet ja arvokkaat työkalut on turvamerkittävä. Koneiden sarjanumerot on kirjattava muis− tiin.

If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, rekisteröity kotipaikka Helsinki, PL 4, 00025 IF. Y−tunnus 1614120−3

Om 9

Työkoneet, koneenosat ja laitteet

Työkoneet, koneenosat ja laitteet, joita ei voida säilyttää lukituissa varastokonteissa tai vastaa− van suojan antavassa muussa varastointipaikassa, on kiinnitettävä siten, että niiden anastami− nen kiinnitystä rikkomatta ei ole mahdollista. Kiinnitys on tehtävä vähintään 10 mm pintakar− kaistua kettinkiä ja 3. luokan riippulukkoa käyttäen. Kiinnittämiseen rinnastetaan hinattavan työkoneen aisan lukitseminen aisalukolla.

Rakennusmateriaalit ja −tarvikkeet

Rakennusmateriaalit ja −tarvikkeet on säilytettävä varastokonteissa tai ne on suojattava siten, että niihin kohdistuva anastus ei ole mahdollista ilman työkaluilla tapahtuvaa suojarakenteiden tai −varusteiden rikkomista.

Kodinkoneiden ja muiden vastaavien varkaudelle alttiiden rakennustarvikkeiden varastoinnin työmaalla tulee olla mahdollisimman lyhytaikaista. Varastoinnin tulee tapahtua varastokonteis− sa. Varastointi voi tapahtua myös varastotilassa, jonka rakenteellinen murtosuojaus vastaa työmaarakennuksille asetettuja vaatimuksia.

Kodinkoneet, kalusteet ja varusteet saa asentaa rakennuskohteeseen vasta sen jälkeen, kun se täyttää murtosuojausvaatimukset, jotka asetetaan vakuutusyhtiön omaisuussuojeluohjeessa valmiille rakennukselle sen käyttötavan perusteella.

3.4 OMAISUUS AJONEUVOSSA

Ajoneuvo on oltava lukittuna, ikkunat suljettuina ja omaisuutta ei saa jättää näkyville, kun ajo− neuvossa ei oleskella. Mittalaitteet, tietotekniikkalaitteet, äänen tai kuvan toistamiseen tai tal− lentamiseen tarkoitetut laitteet, joita ei ole asennettu autoon kiinteästi, on tällöin säilytettävä poissa näkyvistä lukitussa tavaratilassa.

Työajan jälkeen omaisuus on poistettava ajoneuvosta tai peräkärrystä, ellei ajoneuvoa tai pe− räkärryä säilytetä lukitussa rakennuksessa tai jatkuvasti valvotulla paikalla.

Peräkärryn kuomun on oltava Tekniset vaatimukset −kohdan mukainen. Kuomuttomassa perä− kärryssä omaisuus on kiinnitettävä vähintään 10 mm pintakarkaistulla kettingillä ja 3. luokan riippulukolla peräkärryyn. Peräkärryn siirtäminen on estettävä aisa− tai pyörälukolla tai perä− kärry on kiinnitettävä vähintään 10 mm pintakarkaistulla kettingillä ja 3. luokan riippulukolla kiinteään rakenteeseen.

3.5 TEKNISET VAATIMUKSET

Murtosuojatappi on teräksestä valmistettu tappi, jonka halkaisija on vähintään 6 mm ja ul− konema vähintään 12 mm. Murtosuojatappi on kiinteästi saranassa tai jälkiasennettuna se on kiinnitetty karmiin saranan läpi.

Rakorauta on oveen lukon kohdalle kiinnitetty teräksestä tai messingistä valmistettu vähintään 30 cm pituinen ja vähintään 3 mm vahvuinen lista, jonka poikkileikkaus on huulletuissa ovissa L ja huultamattomissa ovissa T.

Teräspuomi on teräsprofiilista tai lattateräksestä valmistettu oven tai parioven suojavaruste. Puomi on kiinnitettävä tai lukittava molemmista päistään seinään tai karmiin siten, ettei sitä voida irrottaa. Lisäksi se on tuettava keskeltä kumpaankin oveen. Puomi on valmistettava vä−

.

Om 10

hintään 50 x 30 mm teräsprofiilista, jonka seinämän paksuus on vähintään 3 mm tai vähintään 12 x 50 mm lattateräksestä.

Teräsristikko on hitsaamalla valmistettu ristikko, jossa teräksen poikkipinta−ala on vähintään

2

110 mm (D=12 mm) ja terästen väli korkeintaan 120 mm sekä suurin jänneväli enintään

700 mm.Teräslankaverkko on teräslangasta kutomalla valmistettu verkko, jossa aineen poikki−

pinta−ala on vähintään 12 mm

2

(D=4 mm) ja silmäkoko enintään 22 cm

2

. Teräsverkot tulee kiin−

nittää hitsaamalla erilliseen teräskehikkoon.

Luukku on ikkunan tai aukon peittävä suojavaruste, joka on tehty vaneri− tai teräslevystä. Luuk− ku on kiinnitettävä ikkunan tai aukon sisä− tai ulkopuolelle. Vanerilevyn paksuuden on oltava si− säpuolella vähintään 12 mm tai ulkopuolella vähintään 18 mm. Teräslevyn paksuuden on oltava siäspuolella vähintään 1,5 mm tai ulkopuolella vähintään 2,5 mm.

Teräsverkon, teräsristikon ja luukun kiinnitys ja lukitus. Teräsverkot tulee kiinnittää hitsaamalla erilliseen teräskehikkoon. Teräsverkot ja ristikot on kiinnitettävä ikkunan karmiin tai seinään si− ten, ettei niitä voida ulkopuolelta purkaa tai irrottaa. Avattava teräsverkko, teräsristikko tai luukku on lukittava riippulukolla, irrotettava teräsverkko, teräsristikko tai luukku on lukittava kahdella riippulukolla. Riippulukon on oltava 3. luokan riippulukko, jos se on sisäpuolella tai 4. luokan riippulukko, jos se on ulkopuolella.

Polykarbonaattilevyn on oltava vähintään 6 mm paksuinen ja se on kiinnitettävä karmiin liimal− la. Ikkunakehyksen kyntesyvyyden on oltava vähintään 30 mm.

Peräkärryn kuomun seinämän on oltava vähintään 3 mm:n paksuista ABS−muovia tai lasikuitu− levyä tai vähintään 9 mm:n paksuista vanerilevyä. Kuomu on kiinnitettävä peräkärryn kiinteisiin sivulaitoihin neljällä kiinnikkeellä, jotka ovat lähellä kuomun kulmakohtia. Kiinnikkeet on lukitta− va 2. luokan riippulukoilla.

4 VUOTOVAHINKOJEN TORJUNTA Putkivuoto

Putkistot on suojattava jäätymiseltä. Putkistojen täyttö− ja koestusvaiheessa on huolehdittava siitä, että putkistosta mahdollisesti vuotava vesi ei aiheuta vahinkoa. Osittain käytössä olevien putkistojen liittämättömät päät on tulpattava.

Sadevesivuoto

Vedelle arat rakennustarvikkeet ja rakennusosat on suojattava sateelta. Työsuorituksen vuoksi poistettu suojaus on saatettava kuntoon sateen sattuessa, kuitenkin viimeistään työpäivän päät− tyessä.

If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, rekisteröity kotipaikka Helsinki, PL 4, 00025 IF. Y−tunnus 1614120−3

Oki 1

OMAISUUSSUOJELUOHJE 442: ASUINKIINTEISTÖ 1.1.2013

SISÄLLYSLUETTELO

0. Tarkoitus ja velvoittavuus

1. Viranomaismääräykset

2. Palovahinkojen torjunta

3. Rikosvahinkojen ja ilkivallan torjunta

4. Vuotovahinkojen torjunta

5. Luonnonilmiövahinkojen torjunta

6. Rikkoutumisvahinkojen torjunta

7. Lisävaatimukset käyttämättä olevien tilojen vahingontorjunnalle

8. Ilmoitusvelvollisuus vahingon vaaran lisääntymisestä

0 TARKOITUS JA VELVOITTAVUUS

Tämä vakuutuksenottajaa velvoittava suojeluohje antaa ohjeita, joita noudattamalla voidaan ehkäistä vahinkojen syntymistä ja pienentää vahinkomääriä.

Yleisten sopimusehtojen 001 kohdan 8 mukaan korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä, jos vakuutuksenottaja tai muu korvaukseen oikeutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt suojeluohjeiden noudattamisen.

1 VIRANOMAISMÄÄRÄYKSET

Vakuutuskohteena olevan rakennuksen tulee täyttää rakennusluvan tai toimenpideluvan myön− tämishetkellä voimassa olevat Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset E1 (raken− nusten paloturvallisuus), C2 (kosteus) ja D1 (kiinteistöjen vesi− ja viemärilaitteet).

Asuinrakennuksiin tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla oleviin rakennusryhmiin, joissa on vähintään viisi asuinhuoneistoa, on laadittava pelastussuunnitelma.

Asuinhuoneiston jokaisessa asuinkerroksessa on oltava vähintään yksi toimintakuntoinen palo−

2

varoitin huoneistoalan jokaista alkavaa 60 m kohden. Taloyhtiön on annettava ohjeet ja opas−

tettava asukkaita, vuokralaisia ja osakkaita palovaroittimen hankinnasta ja sen ylläpidosta.

2 PALOVAHINKOJEN TORJUNTA Tuhopolton torjunta

Ulkona säilytettävät syttyvät materiaalit ja jäteastiat on sijoitettava siten, että niiden syttyminen tuhopolton tai muun syyn seurauksena ei aiheuta palon leviämisvaaraa rakennukseen.

Tuhopolton mahdollisuus ja palon leviämisvaara on riittävästi estetty, kun syttyvien materiaali− en ja jätteiden säilytyksessä noudatetaan jäljempänä esitettyjä turvaetäisyyksiä tai rakenteelli− sia toimenpiteitä, jotka vaikeuttavat palon sytyttämistä tai rajoittavat sen leviämistä.

Turvaetäisyydet

Turvaetäisyys on rakennuksen uloimpien rakenteiden ja jäteastioiden tai syttyvien materiaalien välinen vaakasuora vapaa välimatka.

.

Oki 2

Jäteastioiden ja −katoksen turvaetäisyydet on oltava seuraavat:

− Yksittäisen, tilavuudeltaan enintään 600 litran jäteastian turvaetäisyyden on oltava vähintään 4 metriä.

− Yksittäisen, tilavuudeltaan yli 600 litran jäteastian turvaetäisyyden on oltava vähintään 6 met− riä.

− Ryhmässä olevien jäteastioiden turvaetäisyyden on niiden tilavuudesta riippumatta oltava vähintään 6 metriä.

− Metallisen, kannellisen jätekontin turvaetäisyyden on oltava vähintään 4 metriä.

− Jätekatoksen turvaetäisyyden on oltava vähintään 8 metriä.

Syttyvien materiaalien turvaetäisyydet on oltava seuraavat:

− Rullakoissa tai vastaavissa kehikoissa säilytettävien syttyvien pakkausmateriaalien turvaetäi− syyden on oltava vähintään 6 metriä.

− Syttyvää materiaalia sisältävän avonaisen lavan turvaetäisyyden on oltava vähintään 8 met− riä.

− Kuormalavapinojen turvaetäisyyden on oltava vähintään 8 metriä.

− Syttyvien rakennusmateriaalien ja vastaavien turvaetäisyyden on oltava matka, jonka suu− ruus muodostuu materiaalipinon leveydestä ja siihen lisätystä 2,5 metrin lisämatkasta; mikäli materiaalipinon leveys on yli 5,5 metriä, riittävä turvaetäisyys on vähintään 8 metriä.

Rakenteelliset toimenpiteet

Rakenteellinen palontorjunta on vaihtoehto turvaetäisyyksille. Vähintään yksi seuraavista toi− menpiteistä on toteutettava:

− Syttyvät materiaalit ja jätteet säilytetään rakennukseen liittyvissä katoksissa siten, etteivät ulkopuoliset pääse niihin käsiksi. Suojarakenteiden on oltava sellaiset, että käsiksi pääsy ei ole mahdollista ilman työkaluilla tapahtuvaa rakenteiden rikkomista.

− Syttyvät materiaalit ja jätteet säilytetään umpinaisessa ja lukitussa säilytystilassa.

− Syttyvien materiaalien tai jätteiden säilytyspaikalla rakennuksen ulkoseinä ja räystäs tai ul− koseinä ja katos on rakennettu palamattomista rakennustarvikkeista ja ne estävät palon le− viämisen rakennukseen tai vesikaton alapuolisiin tiloihin vähintään 30 minuutin ajan. Raken− teessa olevien ikkunoiden, ovien ja muiden aukkojen palonkestoajan on oltava myös vähin− tään 30 minuuttia.

− Syttyvät materiaalit ja jätteet säilytetään sprinklerilaitteistolla suojatussa katoksessa. Sprink− lerilaitteiston on oltava suunniteltu ja asennettu sprinklerisääntöjen mukaisesti. Katoksen sprinklerilaitteisto on oltava mitoitettu sammuttamaan palo, jossa palaa katoksessa säilytet− tävä suurin mahdollinen määrä materiaaleja ja jätteitä.

Rakenteellinen palontorjunta

Palo−osastoivat rakennusosat on pidettävä kunnossa siten, että ne estävät palon ja savukaasu− jen leviämisen osastosta toiseen ajan, joka on määritelty rakennusluvassa tai pelastusviran− omaisen suorittamassa palotarkastuksessa.

Palo−osastoivan oven tulee olla itsestään sulkeutuva ja salpautuva. Jos ovea pidetään auki normaalikäytössä, se on varustettava laittein, jotka sulkevat oven palon sattuessa.

Palo−osastoivia rakenteita läpäisevät ilmakanavat, putki−, sähkökaapeli− ja vastaavat läpiviennit eivät saa heikentää rakennusosan osastoivuutta.

If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, rekisteröity kotipaikka Helsinki, PL 4, 00025 IF. Y−tunnus 1614120−3

Oki 3

Sähkölaitteet

Vialliset sähkölaitteet (esimerkiksi loistevalaisimet, joiden putket välkkyvät tai hehkuvat päis− tään) on välittömästi korjattava tai irtikytkettävä sähköverkosta.

Tulityö

Sähkölaitteiden ympärillä tulee olla valmistajan antamien ohjeiden mukaiset turvavälit laitteis− ton riittävän jäähdytyksen varmistamiseksi ja ympäristön syttymisen estämiseksi.

Tulityö on työmenetelmä, jossa syntyy kipinöitä tai käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja työ− menetelmä aiheuttaa palovaaraa. Tulityötä on esimerkiksi sähkö− tai kaasuhitsaustyö, kaasu− juotostyö, kuumailmapuhallintyö, polttoleikkaustyö sekä metallin hionta tai katkaisu laikkaleik− kaimella.

Vakuutuksenottajalla on oltava kirjallinen tulityösuunnitelma tulityön turvallisesta tekemisestä. Jos tulityö teetetään ulkopuolisella urakoitsijalla, vakuutuksenottajan on varmistettava, että urakoitsijalla on kirjallinen tulityösuunnitelma. Tällöin voidaan noudattaa urakoitsijan tulityö− suunnitelmaa.

Tulityösuunnitelmassa on esitettävä

− tulityöturvallisuudesta vastaava henkilö, joka ylläpitää tulityösuunnitelmaa ja huolehtii siitä, että tämän suojeluohjeen määräykset on mahdollista toteuttaa käytännössä

− henkilöt, joilla on oikeus myöntää tulityölupa

− henkilöt, joilla on oikeus tehdä tulitöitä

− tulityössä tarvittavien suojausmateriaalien ja alkusammutuskaluston saatavuus sekä tulityö− vartioinnin järjestäminen

− kiinteistön tilojen käyttötarkoituksista johtuvat asiat, jotka on otettava huomioon tulityöturval− lisuudessa tässä suojeluohjeessa esitettyjen asioiden lisäksi.

Kiinteistössä tulityötä saa tehdä vain henkilö, jolla on voimassa oleva tulityökortti. Tulityökortti on määräaikainen todistus hyväksytysti suoritetusta tulitöiden turvallisuustutkinnosta. Tulitöiden turvallisuustutkinto on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hyväksymä tutkinto, jolla varmis− tetaan, että tulityöntekijällä ja tulityöluvan myöntäjällä on riittävä tieto tulityöturvallisuudesta.

Tulityöntekijällä on oltava tilapäistä tulityötä koskeva kirjallinen, määräaikainen tulityölupa.

Tulityöluvan saa myöntää vakuutuksenottajan tulityösuunnitelmassa mainittu henkilö, jolla ko− kemuksensa ja kohteen tuntemuksensa perusteella on parhaat edellytykset tunnistaa ja arvioi− da tulityöstä aiheutuvat vaarat sekä määrätä tämän perusteella tarvittavat turvatoimet. Tulityö− luvan myöntäjällä on oltava voimassa oleva tulityökortti.

Mikäli vakuutuksenottajalla ei ole edellä mainittuja edellytyksiä toimia tulityöluvan myöntäjänä, tulityöluvan voi myöntää urakoitsijan tulityösuunnitelmassa mainittu henkilö, joka voi olla voi− massa olevan tulityökortin omaava tulityöntekijä.

Tulityöluvan myöntäjän on tulityöpaikalla selvitettävä ja arvioitava tulityöstä aiheutuvat vaarat. Tulityöluvan myöntäjä määrää tulityöluvassa turvatoimet, jotka hän on todennut tarpeellisiksi tu− lityöstä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvioinnin perusteella. Tulityön saa aloittaa vasta, kun tulityöntekijä ja tulityövartija ovat varmistaneet, että tulityöluvassa määrätyt turvatoimet on toteutettu. Tulityöluvassa on nimettävä tulityöluvan myöntäjä, tulityöntekijät ja tulityövartijat.

.

Oki 4

Tulityöluvan myöntäjän on kirjoitettava tulityölupa vähintään neljänä kappaleena, joista yksi toimitetaan vakuutuksenottajalle. Ennen tulityön aloittamista tulityöluvan myöntäjän on annetta− va yksi kappale tulityöntekijälle, yksi tulityön aikaiselle tulityövartijalle ja yksi tulityön jälkeiselle tulityövartijalle. Tulityöluvassa määrätyt turvatoimet on saatettava kaikkien tulityöntekijöiden ja tulityövartijoiden tietoon.

Tulityöluvan saa myöntää vain määräajaksi. Tulityölupa on tulityöpaikkakohtainen ja vain tuli− työluvassa mainitut tulityöt ovat tulityöpaikalla sallittuja. Mikäli tulityöluvan voimassaolon aika− na tulityöpaikan olosuhteet muuttuvat, tulityöluvan myöntäjän on päivitettävä tulityölupa vas− taamaan uusia olosuhteita.

Tilapäisellä tulityöpaikalla on toteutettava tulitöistä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvioin− nin perusteella määrätyt turvatoimet, kuitenkin vähintään seuraavat:

− tulityöpaikka on puhdistettava syttyvistä materiaaleista

− rakenteissa olevat raot ja aukot on tiivistettävä

− syttyvät materiaalit ja syttyvät pinnat on suojapeitettävä

− kipinöiden ja roiskeiden kulkeutuminen sekä lämmön johtuminen ympäristöön on estettävä

− alkusammutuskalusto on tuotava tulityöpaikalle

− työnaikainen palovartiointi on toteutettava koko työn ajan

− työn jälkeen jälkivartiointi on toteutettava keskeytyksettä vähintään yhden tunnin ajan.

Tulityöluvassa määrätään tilapäisellä tulityöpaikalla tarvittava sammutuskalusto, jonka on olta− va vähintään 27A 144BC −teholuokan käsisammutin ja sammutuspeite.

Sammutuskalusto on oltava tulityöpaikalla koko tulityön ja tulityön jälkivartioinnin ajan.

Tulityövartiointi on määrättävä tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvioinnin perus− teella. Tulityövartiointi on toteutettava koko työn ajan, myös työtaukojen aikana. Tulityön jäl− keen on tulityövartiointi toteutettava tulityöluvan mukaisesti. Tulityösuunnitelmassa on esitettä− vä kuinka tulityövartiointi järjestetään. Tulityöntekijä ei voi toimia työnaikaisena tulityövartijana.

Tulityövartioinnin aikana tulityöpaikan ympäristöineen on oltava jatkuvan silmälläpidon alaise− na.

Tulityövartijan on tiedettävä tulityöstä aiheutuvat vaarat, osattava tehdä hätäilmoitus ja käyttää tulityöpaikalle varattua alkusammutuskalustoa. Tarvittaessa tulityövartijan on keskeytettävä tuli− työ.

Tulityötila

Mikäli kiinteistössä on tila, jossa tehdään tulityötä esimerkiksi harrastetoiminnan yhteydessä, ti− lan on täytettävä seuraavat vaatimukset:

− tila on oltava palo−osastoitu muista tiloista vähintään EI 60 rakennusosin

− tilan rakenteiden on oltava palamattomia tai suojaverhottuja palamattomalla suojamateriaa− lilla

− tilan rakenteiden ja suojausten on oltava niin tiiviitä, että tulityössä syntyvät kipinät ja rois− keet eivät pääse kulkeutumaan työtilan ulkopuolelle tai tunkeutumaan rakenteiden sisälle

− tilassa on oltava vähintään yksi 27A 144BC −teholuokan käsisammutin ja sammutuspeite

− tilassa ei saa olla työhön kuulumatonta materiaalia, joka voi syttyä palamaan

− tilassa ei saa käsitellä tai säilyttää nestettä tai kaasua, joka voi syttyä palamaan

− jos tulityön kohde aiheuttaa palovaaraa, tulityön aikana on huolehdittava palovartioinnista ja tulityön jälkeen jälkivartioinnista.

If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, rekisteröity kotipaikka Helsinki, PL 4, 00025 IF. Y−tunnus 1614120−3

Oki 5

Henkilön, joka tekee tilassa tulityötä, on oltava tietoinen tulityön aiheuttamista vaaroista ja mi− ten vaarat vältetään. Hänen on osattava käyttää tilassa olevia alkusammuttimia. Henkilöllä, joka tekee tulityön tilassa, ei tarvitse olla tulityökorttia.

Katto− ja vedeneristysalan tulityö

Katto− ja vedeneristysalan tulityötä on katto− ja vedeneristystyössä tehtävä tulityö. Katto− ja ve− deneristysalan tulityö on esimerkiksi eristettävän alustan kuivaaminen liekillä tai kuumalla il− malla, bitumin kuumentaminen bitumikeittimessä ja kermieristysten kuumentamalla tapahtuvat kiinnitystyöt. Omaisuussuojeluohje 405: Rakennus− ja korjaustyöt 1.1.2011on liitettävä urakka− sopimukseen ja urakoitsija on velvoitettava noudattamaan suojeluohjetta.

3 RIKOSVAHINKOJEN JA XXXXXXXXXX XXXXXXXX

Rikosvahinkojen ja ilkivallan ehkäisemiseksi edellytetään, että kiinteistön tekniset tilat ja kiin− teistöä käyttävien yhteiset tilat on lukittu ja rakenteellisesti suojattu seuraavissa kohdissa esi− tettyjen vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Ovet, ikkunat ja aukot tarkoittavat teknisiä tiloja tai yhteisiä tiloja rajoittavissa rakenteissa olevia ovia, ikkunoita ja aukkoja.

Rakenteet

Kiinteistössä sijaitsevien liikehuoneistojen tai yritysten rikosvahinkojen torjunta on toteutettava näitä tiloja koskevien omaisuussuojeluohjeiden mukaisesti.

Seinä−, lattia− ja kattorakenteiden on oltava sellaista rakennetta, että kohteeseen tunkeutuminen ei ole mahdollista ilman työkaluilla tapahtuvaa rakenteiden rikkomista.

Ovet

Rakenteet, ovet ja ikkunat sekä niiden lasiruudut on siten kiinnitettävä, ettei niitä voi ulkopuolel− ta irrottaa.

Ovien on oltava sellaista rakennetta, että kohteeseen tunkeutuminen ei ole mahdollista ilman työkaluilla tapahtuvaa oven rakenteiden rikkomista.

Ikkunat ja aukot

Ikkunoiden ja aukkojen on oltava sisäpuolelta suljettuja siten, ettei niitä voi ulkopuolelta avata.

Lukitus

Teknisiä tiloja ja yhteisiä tiloja rajoittavat ovet on lukittava Finanssialan Keskusliiton hyväksy− millä käyttölukoilla. Riippulukolla lukittaessa on käytettävä vähintään 3. luokan riippulukkoa ja hyväksyttyjä kiinnikkeitä. Vaatimus lukituksesta ei koske asuinkiinteistön porrashuoneiden ulko− ovia.

Huultamattomat metalliovet ja puiset ovet on varustettava käyttölukon kohdalta rakoraudalla.

.

Oki 6

Ilkivallan torjunta

Ilkivaltaisen töhrimisen jäljet on poistettava viipymättä. Toimimattomat ulkovalaisimet on korjat− tava välittömästi.

Irtain omaisuus

Kiinteistön ulkona tai yhteisissä tiloissa säilytettävä irtain omaisuus on kiinnitettävä siten, että sen poiskuljettaminen ei ole mahdollista ilman työkaluilla tapahtuvaa kiinnityksen avaamista.

Avainturvallisuus ja lukkojen sarjoitus

Asuinkiinteistössä asuntojen, teknisten tilojen ja yhteisten tilojen lukot on sarjoitettava omiksi sarjoikseen. Huoltoavaimella voidaan avata vain sisäänkäyntiovi sekä teknisten tilojen ja yh− teiskäytössä olevien tilojen ovet. Huoltohenkilökunnalle tulee luovuttaa vain välttämättömät avaimet käyttötarpeen mukaan kuittausta vastaan. Avaimissa ei saa olla tunnistetietoja, joiden perusteella ulkopuolinen voi yhdistää ne tiettyyn kiinteistöön.

Avaimet on säilytettävä vahvarunkoisessa teräksisessä avainten säilytyskaapissa, jonka seinä− mävahvuus on vähintään 2,5 mm tai kassakaapissa. Avainten tunnisteet on koodattava ja koo− deja ei saa säilyttää samassa tilassa kuin avaimia. Säilytettäessä avaimia taloyhtiön asuin− huoneistossa tai teknisessä tilassa, sen ulko−ovi tulee lisäksi olla lukittu takalukittavalla käyttö− ja varmuuslukolla.

Rakennuksen ulkokuoressa olevassa avainsäilössä saa säilyttää avainta, jolla voidaan avata vain rakennuksen ulko−ovi ja teknisten tilojen ovet. Avainsäilö on kiinnitettävä valmistajan oh− jeiden mukaisesti. Avainsäilössä ei saa säilyttää yleisavainta.

4 VUOTOVAHINKOJEN TORJUNTA Vesi−, viemäri− ja lämpöputkistot

LVI−asiantuntijan on tehtävä kuntoarvio yli 20 vuotta vanhoille vesi−, viemäri− ja lämpöputkistoil− le. Kuntoarviossa on selvitettävä vesi−, viemäri− ja lämpöputkiston kunto sekä tarvittavat kor− jaustoimenpiteet ja niiden kiireellisyys vuotovahinkojen estämiseksi. Kuntoarvio on tehtävä uu− delleen 10 vuoden kuluessa edellisestä kuntoarviosta.

Putkistot on suojattava jäätymiseltä.

Käyttölaitteet

Käyttölaitteiden liitäntöjen tulee olla valmistajan tai myyjän sekä viranomaisten määräysten ja ohjeiden mukaisia. Lisäksi käyttölaitteiden tulee olla liitetty rakennuksen toimintaa palvelevaan vesi− ja viemäriverkkoon kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä ja vesijohtoon sulkuventtiilillä.

Käyttölaitteita käytettäessä niitä ei saa jättää ilman valvontaa. Käyttölaitteen sulkuventtiilin tu− lee olla suljettu, kun käyttölaitetta ei käytetä.

Taloyhtiön edustajan tulee tarkastaa käyttölaitteiden liitännät viiden vuoden välein ja yksittäi− sessä huoneistossa asukkaan vaihtuessa. Liitäntä on varustettava sulkutulpalla, jos käyttölaite poistetaan.

If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, rekisteröity kotipaikka Helsinki, PL 4, 00025 IF. Y−tunnus 1614120−3

Oki 7

Vesijohtoverkostoon liitetyn laitteen alle (esim. astianpesukone) on asennettava vesitiivis suoja− rakenne, jos laitteen vesivuoto voi aiheuttaa omaisuuden vahingoittumista. Suojarakenne on asennettava siten, että vesivuoto havaitaan ennen kuin se aiheuttaa vahinkoa rakenteille tai muulle omaisuudelle.

5 LUONNONILMIÖVAHINKOJEN TORJUNTA Sadevesijärjestelmät

Sadeveden aiheuttamien vahinkojen torjumiseksi katot sekä niiden sadevesijärjestelmät ja

−viemärit on tarkastettava vähintään vuosittain ja tarvittaessa huollettava.

Rankkasateen tai lumen ja jään sulamisen aiheuttaman pintaveden kulkeutuminen rakennuk− seen tulee estää riittävin pihakallistuksin. Viemärit tulee padotuskorkeuden alapuolella varus− taa riittävillä varolaitteilla tulvimisen estämiseksi. Sadevesiviemäröinnin toimivuus on tarkastet− tava vuosittain ja tarvittaessa huollettava.

Lumikuorma

Katolle kertynyt lumi ja jää on poistettava, jos niiden paino vaarantaa kattorakenteiden kanto− kykyä tai aiheuttaa muuta vaaraa.

6 RIKKOUTUMISVAHINKOJEN TORJUNTA Koneet ja laitteet

Koneita ja laitteita on huollettava ja käytettävä niiden valmistajan tai myyjän antamien ohjeiden mukaisesti.

7 LISÄVAATIMUKSET KÄYTTÄMÄTTÄ OLEVIEN TILOJEN VAHINGONTORJUNNALLE

Tässä omaisuussuojeluohjeessa edellytetyt vahingontorjuntatoimenpiteet tulee olla jatkuvasti toteutetut, vaikka rakennus tai sen osa on käyttämättä tai normaalia vähäisemmällä käytöllä.

Tilan, joka on yli viikon pituisen ajan käyttämättömänä, käyttövesiputkiston sulkuventtiili on sul− jettava. Käyttövesi− ja lämmitysputkistojen jäätyminen on estettävä pitämällä tilan lämpötila riit− tävän korkeana. Tilaa uudelleen käyttöönotettaessa on varmistettava, että käyttövesi− ja lämmi− tysputkistoissa ei ole vuotoja. Sähkölaitteiden sähkönsyöttö on katkaistava sähkökeskuksesta lukuun ottamatta tilan ylläpidossa tarvittavaa sähkönsyöttöä.

Käyttämättä tai normaalia vähäisemmällä käytöllä olevat tilat on tarkistettava vähintään kerran viikossa nimetyn henkilön toimesta. Havaitut viat ja rikkoutumiset on korjattava sekä ilkivallan jäljet on poistettava.

Paloilmoitin, sammutuslaitteisto, rikosilmoitusjärjestelmä ja muu vastaava turvallisuus− ja val− vontajärjestelmä on oltava toiminnassa. Järjestelmien koetukset ja huollot on tehtävä niitä kos− kevien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

.

Oki 8

8 ILMOITUSVELVOLLISUUS VAHINGON VAARAN LISÄÄNTYMISESTÄ

Vakuutuksenottajan on ilmoitettava heti vakuutusyhtiölle, jos vakuutettavassa kohteessa tapah− tuu toimintoja tai muutoksia, jotka olennaisesti lisäävät vahingon vaaraa. Näitä asioita ovat kiin− teistöön tehtävät korjaus− ja muutostyöt, rakennuksen tilojen käyttötarkoituksen muutokset ja rakennuksen jääminen tyhjilleen.

Taloyhtiön tulee ohjeistaa yhtiönsä asukkaiden, vuokralaisten ja osakkaiden velvollisuus ilmoit− taa välittömästi taloyhtiön edustajalle havaitsemastaan vahingon vaarasta ja vahingosta.

If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, rekisteröity kotipaikka Helsinki, PL 4, 00025 IF. Y−tunnus 1614120−3