Sähkötekniset työnantajat STTA ry Palvelualojen työnantajat PALTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry

SÄHKÖISTYS- JA SÄHKÖASENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2018–31.3.2020

Sähkötekniset työnantajat STTA ry Palvelualojen työnantajat PALTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry

2018

SISÄLTÖ

LIITE 1: SÄHKÖISTYS- JA SÄHKÖASENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA 9

1 Lähtökohdat 9

2 Sopimuskausi 9

3 Palkantarkistukset 9

3.1 Palkankorotukset 9

3.2 Palkkataulukot 10

3.3 Lisät 10

3.4 Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettavat korvaukset 10

3.5 Korvauskeskituntiansio 11

4 Työehtosopimukseen tehtävät muutokset

(muutokset voimaan 1.6.2018 lukien) 11

4.1 Kotelointi 11

4.2 Työajan pidennys 11

4.3 Työehtosopimukseen sisällytettävät keskusjärjestösopimusten määräykset 12

4.4 Palkkataulukkomuutos 13

4.5 Osaamisen kehittäminen 14

4.6 Ammatillinen koulutus 15

4.7 Vuokratyö 15

5 Työryhmät ja muut asiat 16

5.1 Työpaikoilla tapahtuva ammatillinen koulutus ja työvoiman saanti 16

5.2 Urakkalaskentaesimerkit-kirjasen päivittäminen ja käyttöönotto 17

5.3 Asuntotuotantohinnoittelua koskeva työryhmä 17

5.4 Urakkatyötä koskeva työryhmä 17

5.5 Työehtosopimuksen huolto- ja ylläpitotoimintaa ja teollisuuden ja telakoiden sähköasennuksia koskevat määräykset -työryhmä 17

5.6 Sähkötyöturvallisuus 17

5.7 Työajan pidentämisen vaikutukset 18

5.8 Työaikapankkia koskeva työryhmä 18

6 Jatkuvan neuvottelun periaate 18

SÄHKÖISTYS- JA SÄHKÖASENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 19

1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA 19

2 § TYÖEHTOSOPIMUKSEN LIITTEIDEN NOUDATTAMINEN 19

3 § TYÖRAUHAVELVOITE 19

4 § PAIKALLINEN SOPIMINEN 20

1 Paikallinen sopiminen 20

2 Paikallisen sopimuksen osapuolet 21

3 Sopimuksista tiedottaminen 21

4 Paikallisen sopimuksen muoto 21

5 Paikallisen sopimuksen oikeusvaikutukset ja voimassaolo 21

5 § TYÖSOPIMUS 22

1 Yleistä 22

2 Työsopimus 22

3 Työhönottopaikka 22

4 Annettavat tiedot 23

6 § TYÖSUHDETURVA 23

1 Koeaikapurun menettelytavat 23

2 Lomauttaminen 23

3 Vuorolomautus 23

4 Lomautuksen siirto 23

5 Lomautuksen tilapäinen keskeytys 23

6 Lomautus rangaistuksena 24

7 Yhteistoimintamenettelyä koskevia määräyksiä 24

8 Irtisanominen 25

7 § TYÖAIKA 27

1 Työviikko ja työvuorokausi 27

2 Säännöllinen työaika 27

2 A Työajan pidentäminen (voimaan 1.1.2017) 27

3 Työajan säännönmukainen sijoitus, vapaapäivät 28

4 Tauot 29

5 Ylityöt 30

6 Vuorokautinen ylityö 30

7 Viikoittainen ylityö 30

8 Ylitöiden enimmäismäärä 30

9 Työaikaan rinnastettava aika 30

10 Sunnuntaityö 31

11 Viikkolepo 31

12 Odottamattomat työt ja hälytysluontoiset työt 31

13 Varallaolo ja varallaoloaikana tehtävä työ 32

14 Työvuoroluettelot, työajan siirtäminen 33

15 Paikallinen sopiminen keskimääräisestä työajasta 34

16 Arkipyhät, arkipyhäkorvaus ja itsenäisyyspäivän palkka 34

17 Työajan lyhentäminen 35

8 § TYÖPALKAT 37

Palkkaustavat 37

8 § A AIKATYÖ 38

A 1 Henkilökohtainen aikapalkka 38

A 2 Perustuntipalkat ja henkilökohtaiset aikapalkat 39

A 3 Erityistyölisä 40

A 4 Henkilökohtainen kokonaisansio 40

A 5 Kuukausipalkka 40

A 6 Sähköalan erikoisasentajien palkkausjärjestelmän mukainen aikapalkka 40

A 7 Erikoislisät 41

A 8 Nuoret työntekijät 41

A 9 Työntekijän työkyvyn vaikutus vähimmäispalkkoihin 41

TALOTEKNIIKKA-ALAN AIKAPALKKAUSJÄRJESTELMÄ 41

Johdanto 41

Työntekijän palkkaryhmän määräytyminen 42

Tehtävien vaativuusryhmittelyn ja palkkaryhmittelyn käytännön toteutus 42

Tehtävien vaativuusryhmittelyn määritelmät 43

Palkkaryhmä 5 44

Täsmennyksiä sähköasennusta koskeviin työn vaativuusryhmittelyteksteihin 45

Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen yrityskohtaisessa

järjestelmässä 47

Arviointimatriisin soveltaminen 48

Erityisiä määräyksiä 49

8 § B URAKKAPALKAT 50

1 Yleistä 50

1.1 Työmaan selvitys 50

2 Urakan rajaus 50

2.1 Työn määrän rajaus 50

2.2 Suoritusajan rajaus 50

2.3 Muut rajausehdot 50

3 Työmaan tyypit 51

3.1 Uudisrakennustyöt 51

3.2 Muut urakalla tehtävät työt 51

4 Työstä sopiminen 51

4.1 Työmaasopimuksen solmiminen 52

5 Hinnoittelusäännöt 53

5.1 Urakkahinnoittelu 53

5.1.1 Kokonaisurakkaperiaate 53

5.1.2 Uudisrakennustyön hinnoittelu 53

5.2 Muiden urakalla tehtävien töiden hinnoittelu 54

5.2.1 Asuntotuotanto 54

5.3 Urakkapalkka 56

5.4 Palkkaus ilman sopimista 57

5.5 Järjestöjen sopima poikkeus hinnoittelusääntöihin 57

5.6 Työhinnoittelun peruste 58

5.6.1 Tuottavuuspalkkaurakka 58

5.6.2 Aikatyö 58

5.6.3 Jokin muu paikallisesti sovittu palkkaustapa 58

5.6.4 Palkkiopalkat 58

5.7 Takuupalkka 58

5.8 Neuvottelujen päättyminen 58

6 Lisä- ja muutostyöt 59

7 Urakkatyön kokonaisuuden sisältämät työt ja osapuolten velvoitteet 59

7.1 Yleistä 59

7.2 Työn osapuolilta vaatimat velvoitteet 59

7.2.1 Urakkaan sisältyy 59

7.2.2 Työnjohto sekä työohjeet ja piirustukset 60

7.2.3 Asennustarvikkeet, niiden tilaukset ja varastointi 62

7.2.4 Aputyöt 65

7.2.5 Työtelineet ja työvälineet 66

7.2.6 Työryhmä 66

7.2.7 Kärkimies 67

7.2.7.1 Kärkimiehen tehtävänä on 69

8 Urakan selvitys 69

8.1 Urakkasumman laskeminen yksikköhinnoitellussa työssä 69

8.2 Valmistautuminen 70

8.3 Urakkalaskelma 70

8.4 Urakan selvitys 71

8.5 Mittaus 71

8.6 Työehtosopimuskausien huomioiminen 71

8.6.1 Urakkahinnoittelun mukainen palkka 71

Esimerkki urakkatyönä tehtyjen töiden jakamisesta 72

8.6.2 Muut urakalla tehtävät työt 72

9 Urakkasumman maksaminen 72

9.1 Työn valmistuttua 72

9.2 Urakan selvitys ja jako 72

9.2.1 Muu urakanjakoperustepalkka 73

9.3 Selvittelyn ja maksun viivästyminen 73

10 Katkaistu urakka 74

10.1 Väliaikaisesti katkaistu urakka 74

10.2 Lopullisesti katkaisu urakka 74

11 Urakan ulkopuolella maksettavat korvaukset ja lisät 74

12 Urakkatyön keskeytyminen; urakkaan sisältymättömät työt 74

12.1 Urakkatyökohteessa 74

12.2 Urakkatyökohteen ulkopuolella 75

12.3 Keskeytystyön palkka 75

12.4 Urakan ulkopuoliset työtunnit urakassa 75

8 § C TYÖEHTOSOPIMUKSEN YKSIKKÖHINTOIHIN PERUSTUVA URAKKAHINNOITTELU 75

9 § KORVAUSKESKITUNTIANSIO 76

10 § ODOTUSAIKA JA SEN KORVAUS 77

11 § LISÄT 78

11.1 Ammattitutkintolisä 78

Ammattitutkinnon suoritus 78

11.2 Erittäin likaisen ja erittäin raskaan työn lisä 79

11.3 Vaativan ja hankalan työn lisä 80

11.4 Autonkuljettajalisä 81

11.5 Kärkimieslisä aikapalkkauksella tehtävissä töissä 81

12 § KOULUTUSSOPIMUS JA TYÖPAIKKAOHJAAJALISÄ 82

13 § AMMATILLINEN KOULUTUS 83

14 § MATKAKUSTANNUKSET 83

A KORVAUKSET TYÖHÖNOTTOPAIKAN ULKOPUOLELLA

TEHTÄVISTÄ TÖISTÄ 83

1 Ateriakorvauksen maksaminen 84

2 Päivärahan maksaminen 84

3 Matkakulujen korvaus 85

4 Matka-ajan korvaus 85

5 Majoituskorvaukset 86

6 Päivärahajärjestelmän soveltaminen eräissä tapauksissa 87

B Työnantajan järjestämä kuljetus 88

C Oman auton käyttö 88

D Työskentely ulkomailla 89

2 Ulkomaan päivärahat 90

E Ennakonpidätys matkakustannuksista 90

F Paikallinen sopiminen 90

15 § TUNTIKORTIT 94

16 § PALKANMAKSUPÄIVÄ 94

17 § VUOSILOMA 95

Yleistä 95

Vuosilomapalkka ja -korvaus 95

Lomaraha 96

18 § SAIRAUSAIKA, ÄITIYS-, ISYYS- JA TILAPÄINEN HOITOVAPAA 98

Lakisääteinen lääkärintarkastus 99

Muut lääkärintarkastukset 99

Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa 99

Lyhyt tilapäinen palkallinen vapaa 100

Vaikeasti sairaan lapsen hoito 100

Poissaolo ja vuosiloma 100

19 § ERINÄISIÄ KORVAUKSIA 101

20 § TYÖTURVALLISUUS 102

21 § LÄHETETYT TYÖNTEKIJÄT 102

22 § TYÖVÄLINEET JA SUOJAVAATETUS 103

23 § SOSIAALITILAT 104

24 § ERIMIELISYYDET JA NIIDEN RATKAISEMINEN 104

25 § AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERIMINEN 105

26 § RYHMÄHENKIVAKUUTUS 105

27 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA 105

LIITE 2: TES § 5, ESIMERKKILUETTELO JATKUVAA YHTEISTOIMINTA-

MENETTELYÄ SOVELLETTAESSA KÄSITELTÄVISTÄ ASIOISTA 107

LIITE 3: TES § 8 C, SÄHKÖISTYS- JA SÄHKÖASENNUSALAN

URAKKAHINNOITTELU 1.6.2015 109

LIITE 4: TES § 8 B 5.2.1, PIIRROSESIMERKIT ASUNTOTUOTANTO-

HINNOITTELUN PERUSPISTEIDEN MÄÄRITELMISTÄ 147

LIITE 5: TES § 14, KOMENNUSMIESTEN MAJOITUSTASO 148

LIITE 6: YLEISSOPIMUS 149

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 149

Lähtökohtia 149

Perusoikeudet 149

Organisaatio- yms. muutokset 149

1. LUKU: LUOTTAMUSMIES- JA TYÖSUOJELUORGANISAATIOT 149

1 Luottamusmiesorganisaatio 149

1.1 Käsitteistö 149

1.1.1 Pääluottamusmies 149

1.1.2 Luottamusmies 150

1.1.3 Pääluottamusmiesten yhteysmies 150

1.2 Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen valinta 151

1.3 Yleisperiaatteet pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen tehtävistä 151

2 Työsuojeluorganisaatiot 152

2.1 Käsitteistö 152

2.1.1 Työsuojelupäällikkö 152

2.1.2 Työsuojeluvaltuutettu 152

2.1.3 Työsuojeluasiamies 152

2.1.4 Työsuojelutoimikunta 152

2.2 Yleisperiaatteet työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun ja

työsuojeluasiamiehen tehtävistä 152

2.2.1 Työsuojelupäällikön tehtävät 152

2.2.2 Työsuojeluvaltuutetun tehtävät 152

2.2.3 Työsuojeluasiamiehen tehtävät 153

3 Ilmoitukset 153

2. LUKU: LUOTTAMUSMIESTEN, TYÖSUOJELUVALTUUTETUN, TYÖSUOJELUASIAMIEHEN SEKÄ HENKILÖSTÖN EDUSTAJIEN

ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 153

2.1 Vapautus työstä, yleisperiaatteet 153

2.2 Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun säännöllinen vapautus

työstä 154

2.3 Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävän hoitoa koskevia

määräyksiä 155

2.4 Ansionmenetyksen korvaaminen 155

2.5 Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettava erilliskorvaus 156

2.6 Luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen sekä

henkilöstön edustajan työsuhde ja toimitilat 157

2.6.1 Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimitilat 157

2.6.2 Työsuhde 157

2.6.3 Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun siirtosuoja 158

2.6.4 Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehitys 158

2.6.5 Työsuojeluasiamiehen siirtosuoja 159

2.6.6 Ammattitaidon ylläpitäminen 159

2.6.7 Liikkeen luovutus 159

2.7 Työsuhdeturva 159

2.7.1 Lomauttaminen tai irtisanominen taloudellisesta ja tuotannollisesta

syystä 159

2.7.2 Irtisanominen henkilöön liittyvästä syystä 159

2.7.3 Neuvotteluvelvoite 160

2.7.4 Ehdokassuoja 160

2.7.5 Jälkisuoja 160

2.7.6 Korvaukset pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun

työsopimuksen päättämisestä sopimuksen vastaisesti 160

2.7.7 Varamiehet 161

3. LUKU: TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET 161

3.1 Yritystä koskevat tiedot 161

3.2 Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot 162

3.3 Tiedot työkannasta ja ulkopuolisesta työvoimasta 162

3.4 Työaikakirjanpito 163

3.5 Tietojen luottamuksellisuus ja salassapitovelvollisuus 163

4. LUKU: HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA

KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN 163

5. LUKU: KOULUTUS 164

5.1 Yhteinen koulutus 164

5.2 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat 164

5.2.1 Korvaukset 165

5.3 Sosiaaliset edut 165

6. LUKU: ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ 165

6.1 Ulkopuolinen työvoima 165

6.1.1 Alihankinta 165

6.1.2 Työvoiman vuokraus 166

6.2 Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin sopimuksiin sisällytettävät sopimusmääräykset 166

6.3 Vuokratyövoiman käytön edellytykset 166

6.4 Vuokratyöntekijän käyttämistä koskevat erityismääräykset vuokratyöntekijän tehdessä urakkaan sisältyvää työtä 167

6.5 Ulkopuolisen työvoiman käyttörajoitukset 167

6.6 Luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle annettavat tiedot 168

6.7 Tilaajan selvitysvelvollisuus ja vastuu 168

7. LUKU: VOIMASSAOLO 168

VEROHALLINNON PÄÄTÖS VEROVAPAIDEN MATKAKUSTANNUSTEN

KORVAUSTEN MÄÄRISTÄ VUONNA 2018 169

LIITE 7: MÄÄRÄAJAN LASKEMINEN 170

AAKKOSELLINEN ASIAHAKEMISTO 171

LIITE 1

SÄHKÖISTYS- JA SÄHKÖASENNUSALAN TYÖEHTO- SOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA

Aika 17.5.2018

Paikka Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n toimisto, Eteläranta 10, Helsinki

Läsnä Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n, Sähkötekniset työn- antajat STTA ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n edustajat

1 LÄHTÖKOHDAT

Allekirjoittaneet järjestöt ovat 17.5.2018 hyväksyneet vt. valtakunnan- sovittelija Xxxxx Xxxxxxx 16.5.2018 tekemän sovintoesityksen Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimukseksi ajalle 1. 2.2018–31.3.2020.

Uusi työehtosopimus perustuu ajalla 1.2.2017–31.1.2018 voimassa ollee- seen Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimukseen hyväksytyn sovintoesityksen sisältämin seuraavin muutoksin.

2 SOPIMUSKAUSI

Uusi työehtosopimus tulee voimaan 1. 2.2018 ja on voimassa 31.3.2020

saakka.

3 PALKANTARKISTUKSET

3.1 Palkankorotukset Vuosi 2018

Työntekijöiden henkilökohtaisia aikapalkkoja ja sovittuja kuukausipalkkoja korotetaan 1.5.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,7 % suuruisella yleiskorotuksella.

Sähköistys- ja sähköasennusalan urakkahinnoittelukerrointa korotetaan 1,7 % 1.5.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien. Keskeneräisissä töissä korotus lasketaan 1.5.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien työehtosopimuksen 8 §:n 8.6.1 kohdan mukaan.

Työehtosopimuksen 8 §:n B 5.2.1 mukaista huoneistokohtaista asunto- tuotanto- ja lisäpistehintaa korotetaan 1,7 % 1.5.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Vapaasti hinnoiteltuja, ns. könttäurakoita ja asuntotuotantohinnoitteluun perustuvia urakoita korotetaan jäljellä olevan työmäärän osalta 1,7 % 1.5.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Vuosi 2019

Työntekijöiden henkilökohtaisia aikapalkkoja ja sovittuja kuukausipalkkoja korotetaan 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,7 % suuruisella yleiskorotuksella.

Sähköistys- ja sähköasennusalan urakkahinnoittelukerrointa korotetaan 1,7 % 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien. Keskeneräisissä töissä korotus lasketaan 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien työehtosopimuksen 8 §:n 8.6.1 kohdan mukaan.

Työehtosopimuksen 8 §:n B 5.2.1 mukaista huoneistokohtaista asunto- tuotanto- ja lisäpistehintaa korotetaan 1,7 % 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Vapaasti hinnoiteltuja, ns. könttäurakoita ja asuntotuotantohinnoitteluun perustuvia urakoita korotetaan jäljellä olevan työmäärän osalta 1,7 % 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

3.2 Palkkataulukot

Perustuntipalkkataulukkoa, henkilökohtaista aikapalkkataulukkoa, urakan takuupalkkoja sekä keskeytysajan, neuvotteluajan ja aloittamisvaiheen palkkoja korotetaan 1.5.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien 1,7 %:lla ja 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,7 %:lla.

3.3 Lisät

Työehtosopimuksen 7 §:n 3.5 ja 3.6 kohtien vuorolisiä, 7 §:n 14.3 kohdan

mukaista lisää, 8 §:n B-kohdan 7.2.7 kohdassa sekä 11 ja 12 §:ssä tar- koitettuja lisiä korotetaan 1.5.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien 1,7 %:lla ja 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,7 %:lla.

Työehtosopimuksen 8 §:n A 4 kohdan mukaista erityistyölisää sekä pai- kallisesti sovittuja lisiä korotetaan 1.5.2018 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta lukien 1,7 %:lla ja 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,7 %:lla, ellei paikallisesti toisin sovita.

3.4 Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettavat korvaukset

Korotetaan pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettavaa korvausta 3,4 %:lla 1.5.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta lukien.

3.5 Korvauskeskituntiansio

Poiketen siitä, mitä työehtosopimuksen 9 §:n 9.2 kohdan toisessa kap- paleessa on määrätty, sovelletaan 31.3.2018 päättyneen lomanmääräy- tymisvuoden vuosilomakeskituntiansion perusteella muodostettua 9.1 kohdassa tarkoitettua korvauskeskituntiansiota 1.5.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien. Järjestöjen sopima korotusprosentti ajalle 1.5.2018–31.3.2019 on 1,7 %.

4 TYÖEHTOSOPIMUKSEEN TEHTÄVÄT MUUTOKSET (MUUTOKSET VOIMAAN 1.6.2018 LUKIEN)

4.1 Kotelointi

Poistetaan työehtosopimuksen 1 §:n soveltamisalamääräyksestä ja muista työehtosopimuksen kohdista seuraavat pöytäkirjamerkinnät sekä niitä asiallisesti vastaavat kirjaukset (ns. koteloinnit):

Ne yritykset, jotka ovat olleet Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n jäsen- yrityksiä 31.5.2016, ovat oikeutettuja soveltamaan Sähköistysalan työ- ehtosopimuksen 2015–2017 ”8 § B 8.3 Urakkalaskelmaa” koskevia mää- räyksiä tämän työehtosopimuksen vastaavien määräysten sijasta.

Niiden Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyritysten työntekijöiden työsuhteissa, joihin on noudatettu 31.5.2016 Sähköasennusalan työehto- sopimuksen 2015–2017 ”8 § A AIKATYÖ” henkilökohtaista aikapalkkaa koskevia määräyksiä, sovelletaan tämän työehtosopimuksen sijasta ko. määräyksiä.

4.2 Työajan pidennys

Poiketen työehtosopimuksen 7 §:n 2 A 1 kohdan ensimmäisen kappaleen mukaisesta sopimisen aikataulusta voidaan vuoden 2018 osalta työajan pidentämisen toteutuksesta sopia paikallisesti 30.6.2018 mennessä.

Muutetaan työehtosopimuksen 7 §:n 2 A 1 kohdan toinen kappale kuulu- maan seuraavasti:

Työaikaa voidaan sopimalla pidentää esimerkiksi hyödyntämällä työajan lyhentämisvapaita, arkipyhiä, arkilauantaipäiviä, vuosiloman ylittäviä lisä- vapaita ja muita vastaavia. Lisäksi työaikaa voidaan pidentää jatkamalla vuorokautista säännöllistä työaikaa enintään neljällä tunnilla vuorokau- dessa tai pidentämällä säännöllistä työaikaa viikoittain puolella tunnilla kerrallaan, muuttamalla aloittamis- ja lopettamistyötä säännölliseksi työ- ajaksi, siirtämällä työaikana tapahtuvaa koulutusta vapaa-ajalle, huomi- oimalla työajan lisääminen liukuvan työajan järjestelmässä tai työaika- pankissa taikka muilla konkreettisilla tavoilla.

Muutetaan työehtosopimuksen 7 §:n 2 A 2 kohta kuulumaan seuraavasti: 2 A 2 Työajan pidentäminen muutoin kuin sopimalla

Ellei edellä 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla ole sovittu työajan pidentä- misestä, vuosittaista työaikaa pidennetään lisäämällä vuorokautista työ- aikaa viikoittain yhtenä päivänä 30 minuutilla tai perustelluista syistä enintään neljällä tunnilla. Työnantajan on ilmoitettava pidennetyn työajan ajankohdasta ja sijoittamisesta neljätoista päivää aikaisemmin.

Pidennyksen ajalta ei makseta palkkaa. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että edellä mainittu työajan pidennys on säännöllistä työaikaa. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työajan pidentäminen toteutuu ansiotason muut- tumatta eivätkä työehtosopimuksen määräykset muodosta tälle estettä.

Työaikaa pidennetään työhönottopaikka- tai yksikkökohtaisesti ottaen huomioon liiketoiminnan tarpeet sekä työntekijöiden yhdenvertaisen koh- telun periaate.

Työnantaja selvittää ratkaisua koskevan alustavan suunnitelman ja sen perusteet pääluottamusmiehelle. Erityistä huomiota tulee tällöin kiinnittää siihen, millä tavoin ratkaisu on perusteltavissa liiketoiminnallisten sekä työntekijöiden tarpeiden näkökulmasta.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellä mainituilla perustelluilla syillä tarkoitetaan esimerkiksi työpaikan toiminnallisiin erityistarpeisiin perustuvia syitä, kuten työajan pidentä- misen käyttöä koulutus- tai muihin osaamisen kehittämiseen liittyviin tarkoituksiin.

4.3 Työehtosopimukseen sisällytettävät keskusjärjestösopimusten määräykset

Lisätään työehtosopimuksen 6 §:ään seuraava uusi 1 kohta, jolloin muu- tetaan aiempaa numerointia yhdellä numerolla eteenpäin:

1 Koeaikapurun menettelytavat

Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1

– 2 §:n ja 9:4 – 5 §:n menettelytapasäännöksiä.

Lisätään 6 §:n johdantoon uusi toinen kappale seuraavasti:

Työehtosopimuksen tarkoittamia määräaikoja laskettaessa noudatetaan liitteen 7 määräyksiä.

Lisätään työehtosopimukseen uusi liite 7:

Määräajan laskeminen

Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeudellisessa lainsäädännössä eikä määräyksiä työehtosopimuksissa. Säädettyjen

määräaikain laskemisesta annetussa laissa (150/30) olevia määräaiko- jen laskemissääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liittyviä määräaikoja, kuten irtisanomisaikaa ym., laskettaessa. Ellei työehtosopi- muksessa toisin ole sovittu, noudatetaan seuraavia sääntöjä.

1. Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.

Esimerkki 1:

Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusilmoitus- aikaa noudattaen 1.3., on ensimmäinen lomautuspäivä 16.3.

2. Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päi- vän jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai -kuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vas- taavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäivänä.

Esimerkki 2:

Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta 30.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9. Mikä- li mainitun työntekijän irtisanominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnumeroltaan vastaavaa päivää, jona määräaika päättyisi.

Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomi- sessa pyhäpäiväksi, itsenäisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi tahi arkilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimat- ta työsuhteen päättymispäivä.

4.4 Palkkataulukkomuutos

Yhdistetään 8 §:n A 2 perustuntipalkkataulukko ja A 3 henkilökohtaista aikapalkkaa koskeva taulukko yhdeksi taulukoksi seuraavasti:

Palkkataulukko xx.xx.xxxx lukien
Pr	A2 Perustuntipalkka	A3 Henkilökohtainen aikapalkka
S
1
2
3
4
5

4.5 Osaamisen kehittäminen

Muutetaan työehtosopimuksen 8 §:n A 9 kohdan pöytäkirjamerkintää seuraavasti:

Pöytäkirjamerkintä:

Ammatillisen oppilaitoksen perustutkinto käsittää 180 osaamispistettä. Suoritettu lukio tai ylioppilastutkinto lyhentää tätä opintoaikaa perus- tutkintoa koskevien normien mukaisesti.

Työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka nuorelle työntekijälle, joka ei edellä olevan mukaisesti ole tämän työehtosopimuksen yleisten palkkamääräysten piirissä, on 80 % talotekniikka-alan aikapalkkaus- järjestelmän palkkaryhmän S mukaisesta perustuntipalkasta.

Edellä olevan vähimmäispalkan ohella nuorelle työntekijälle maksetaan tämän työehtosopimuksen määräysten (11 §) mukaisilla edellytyksillä erikoislisät (kohta A 8). Henkilökohtaista palkanosaa ei makseta tässä tarkoitetun vähimmäispalkan yhteydessä.

Muutetaan työehtosopimuksen Talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestel- män erityisiä määräyksiä 2 kohdassa olevaa pöytäkirjamerkintää ja tau- lukkoa seuraavasti:

Pöytäkirjamerkintä:

Ammatillisen oppilaitoksen perustutkinto käsittää 180 osaamispistettä. Suoritettu lukio tai ylioppilastutkinto lyhentää tätä opintoaikaa perus- tutkintoa koskevien normien mukaisesti.

Poistetaan työehtosopimuksen Talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestel- män erityisiä määräyksiä 2 kohdan neljäs kappale:

	Oppisopimus ilman koulutusta		Ammatillisen oppilaitoksen perustutkinto ilman näyttöä		Ammatillisen oppilaitoksen perustutkinto näytöllä
Pr S	24 kk		6 kk		– – –
Pr 1	∨		∨	vuosi	∨	6 kk
	Pr 2			∨			∨

Muutetaan 12 § kuulumaan seuraavasti:

12 § KOULUTUSSOPIMUS JA TYÖPAIKKAOHJAAJALISÄ

Ammatillisesta koulutuksesta 531/2017 annetun lain mukaan työpaikalla järjestettävä koulutus voidaan järjestää koulutussopimuksen mukaisena opiskeluna tai oppisopimuksella, jolloin työpaikalla tapahtuva koulutus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen.

Työssäoppijat ja koulutussopimuksen perusteella yrityksessä työskente- levät opiskelijat eivät kuulu työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin.

Ennen kuin yritykseen otetaan opiskelijoita oppisopimussuhteeseen hen- kilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaiseen koulutukseen, tulee selvittää, ettei työsopimuslaki aseta estettä oppisopimukseen liitty- vän uuden määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle.

Työpaikkaohjaajaksi ryhtyminen on vapaaehtoista. Henkilön tulee olla tehtävään halukas, motivoitunut ja riittävän ammattitaitoinen.

Koulutus työpaikkaohjaajan tehtävään tulee tehdä yhteistoiminnassa oppi- laitosten kanssa, ja siinä on syytä korostaa mm. turvallisen työskentelyn merkitystä osana alan ammatillista osaamista ja toimintakulttuuria sekä henkilön ammattitaitoa.

Työntekijälle, jonka työtehtäviin kuuluu oman työnsä ohessa ohjata, neu- voa, opastaa ja valvoa työpaikalla työtä koulutussopimuksen perusteella tekeviä opiskelijoita, maksetaan ohjaustehtävän ajalta työpaikkaohjaaja- lisää seuraavan taulukon mukaan siinä mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

1.5.2018–31.3.2019	1.4.2019–31.3.2020
0,43 €/h	0,44 €/h

4.6 Ammatillinen koulutus

Muutetaan 13 §:n neljäs kappale kuulumaan seuraavasti:

”Koulutustilaisuuden aiheuttamien matkakustannusten korvaamiseen so- velletaan tämän sopimuksen 14 §:n määräyksiä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.”

Muutetaan 14 §:n 6.2 kohdan teksti kuulumaan seuraavasti:

”Työnantajan järjestämän koulutuksen osalta noudatetaan tämän pykälän matkustusmääräyksiä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.”

4.7 Vuokratyö

Lisätään yleissopimuksen 6 lukuun (ulkopuolisen työvoiman käyttö) koh- dan 6.3 jälkeen:

6.4 Vuokratyöntekijän käyttämistä koskevat erityismääräykset vuokra- työntekijän tehdessä urakkaan sisältyvää työtä

6.4.1 Vuokratyövoimaa käyttävä yritys on velvollinen selvittämään vuokra- työntekijän työnantajalta vuokratyöntekijän tämän työehtosopimuksen mukaisen palkkaryhmän. Mikäli vuokratyöntekijän työnantaja ei ole palkka- ryhmää määrittänyt, on vuokratyövoimaa käyttävä yritys velvollinen mää- rittämään vuokratyöntekijän palkkaryhmän.

6.4.2 Vuokratyövoimaa käyttävä yritys on velvollinen ilmoittamaan vuokra- työntekijän työnantajalle vuokratyöntekijän tämän työehtosopimuksen mukaisen palkkaryhmän ja vuokratyöntekijälle hänen vuokrasopimuksen perusteella tekemästään työstä tämän työehtosopimuksen ja työmaa- sopimuksen mukaan maksettavan palkan suuruuden.

6.4.3 Vuokratyövoimaa käyttävä yritys on velvollinen toimittamaan urakan- jakoselvityksen vuokratyöntekijälle ja vuokratyöntekijän työnantajalle jakolaskelman vuokratyöntekijää koskevat tiedot loppupohjien ja niiden perusteella oikaistavien vuosilomaetuuksien maksamista varten. Näiden maksamisesta vastaa vuokratyöntekijän työnantaja. Vuokratyövoimaa käyttävä yritys on velvollinen toimimaan samalla tavalla urakan välilaskel- man osalta, mikäli sellainen laaditaan.

5 TYÖRYHMÄT JA MUUT ASIAT

5.1 Työpaikoilla tapahtuva ammatillinen koulutus ja työvoiman saanti

Sopijaosapuolet seuraavat sopimuskauden aikana toisen asteen amma- tillisen koulutuksen uudistusta ja siihen liittyvää koulutussopimukseen perustuvaa työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Tavoitteena on selvittää, miten työpaikoilla tapahtuva opetus vaikuttaa työpaikkaohjaajien tehtävän- kuvaan ja palkkaukseen sekä työpaikan yhteistoimintaan ja työntekijöiden asemaan, työhön, sähkötyöturvallisuuteen ja ansionmuodostukseen eri- tyisesti urakalla tehtävissä töissä. Sopijaosapuolet arvioivat selvityksen perusteella, edellyttääkö ammatillisen koulutuksen uudistus työehtosopi- muksen määräysten muuttamista.

Sopijaosapuolet tarkastelevat sopimuskauden aikana myös ammatillisen koulutuksen laatua ja saatavuutta sekä sitä, vastaako koulutus alan yritysten ja henkilöstön tarpeita, sekä selvittävät myös mahdollisuuksia yhteisiin toimenpiteisiin osaavan työvoiman saannin turvaamiseksi.

Osapuolet toteavat työehtosopimuksen 12 §:ään liittyen seuraavaa:

Sopijaosapuolet pitävät tärkeänä, että sähköalan perustutkintoja suo- rittavien opiskelijoiden koulutussopimuksen perusteella yrityksessä tapahtuva oppiminen toteutetaan siten, että opiskelijoille annetaan mahdollisimman hyvät edellytykset oppia käytännön työelämän taitoja henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti.

Sopijapuolet toteavat edelleen, että yrityksellä tulee olla mahdollisuudet toteuttaa koulutussopimuksen ja/tai oppisopimuskoulutuksen mukai- nen oppiminen ammatillisesta koulutuksesta säädetyn lain (531/2017) mukaisesti.

Liitot suosittelevat, että työehtosopimuksen 12 §:ään liittyen koulutus- tai oppisopimukseen perustuvan opiskelun toimintatavat ja yleiset peri- aatteet käydään läpi yrityskohtaisessa yhteistoimintaelimessä tai pää- luottamusmiehen kanssa.

Liitot korostavat, että koulutussopimukseen perustuvalla työnteolla ei ole tarkoitus korvata yrityksen tilapäistä tai pysyvää työvoiman tarvetta.

Liitot toteavat, että työpaikkaohjaajaksi ryhtyminen on vapaaehtoista ja henkilön tulee olla tehtävään halukas, motivoitunut ja riittävän ammatti- taitoinen. Riittävä ammattitaito useissa tapauksissa edellyttää palkka- ryhmän 3 osaamista.

5.2 Urakkalaskentaesimerkit-kirjasen päivittäminen ja käyttöönotto

Vuonna 2017 päivitetyn urakkalaskentaesimerkit-kirjasen hyväksymisestä laaditaan allekirjoituspöytäkirja ja se otetaan käyttöön 30.6.2018 mennessä.

5.3 Asuntotuotantohinnoittelua koskeva työryhmä

Työryhmän tavoitteena on uudistaa sopimuskauden aikana Sähköistys- ja sähköasennusalan 8 §:n B 5.2.1 kohdassa tarkoitetut asuntotuotanto- hinnoittelun hinnoitteluperusteet ja asuntotuotantohinnoitteluun liittyvät urakkatyömääräykset kokonaisuudessaan.

5.4 Urakkatyötä koskeva työryhmä

Työryhmä käy läpi työehtosopimuksen urakkatyömääräykset sekä säh- köistys- ja sähköasennusalan urakkahinnoittelun kattavuuden ja muutos- tarpeet kiinnittäen erityisesti huomiota paloturvallisiin asennuksiin sekä kehittyneisiin asennustarvikkeisiin 31.1.2019 mennessä. Lisäksi työ- ryhmä selvittää mahdollisuutta tehdä instrumentointiasennuksia varten oma hinnoittelunsa 31.12.2019 mennessä. Työryhmä tekee tarpeellisiksi katsomansa esitykset työehtosopimukseen tai urakkalaskentaesimerkit- kirjaseen mahdollisesti tehtävistä muutoksista ja niiden käyttöönottoajan- kohdista.

Työryhmä käy sopimuskauden aikana läpi työehtosopimuksen urakka- työmääräykset sekä sähköistys- ja sähköasennusalan urakkahinnoittelun kattavuuden ja muutostarpeet ja tekee tarpeellisiksi katsomansa muutos- esitykset.

5.5 Työehtosopimuksen huolto- ja ylläpitotoimintaa ja teollisuuden ja telakoiden sähköasennuksia koskevat määräykset -työryhmä

Työryhmä selvittää sopimuskauden aikana mahdollisuuksia kehittää työ- ehtosopimuksen mukaista sähköistys- ja sähköasennustyötä koskevia määräyksiä, jotka liittyvät muun muassa työaikoihin, palkkaukseen ja matkustamiseen erityisesti pitkäkestoisissa huolto- ja ylläpitokohteissa sekä telakoilla ja teollisuudessa.

5.6 Sähkötyöturvallisuus

Osapuolet perustavat työryhmän kehittämään alan sähkötyöturvallisuutta. Osapuolet pitävät tärkeänä, että sähkötyössä noudatetaan sähkötyö-

turvallisuutta koskevia määräyksiä. Työryhmä selvittää tarvittavien selvi- tysten ja tutkimusten avulla sähkötyöturvallisuuden nykytilaa yrityksissä. Työryhmä selvittää yritysten sähkötyöturvallisuuskäytäntöjä ja työmene- telmien ohjeistuksia. Työryhmä voi myös konsultoida asiantuntijoita ja sähkötyötä valvovia viranomaisia. Työryhmän tehtävänä on kehittää alan yritysten sähkötyöturvallisuuskäytäntöjä erityisesti nuorten ammattiin oppimassa olevien työntekijöiden suojelemiseksi.

Työryhmä laatii 31.10.2019 mennessä raportin työryhmän työn tuloksista sekä tekee selvitykseen perustuen ehdotuksia mahdollisista työehtosopi- muksen muutostarpeista.

5.7 Työajan pidentämisen vaikutukset

Liittojen välinen työryhmä selvittää 30.11.2019 mennessä kilpailukyky- sopimuksessa sovitun työajan pidentämisen vaikutuksia toimialan yritys- ten kilpailukykyyn ja työpaikkojen määrän kehittymiseen. Työpaikoilta saatavan palautteen pohjalta työryhmä arvioi jatkuvan neuvottelun peri- aatetta noudattaen mahdollisia muutostarpeita työehtosopimuksen mää- räysten muuttamisesta 1.1.2020 lukien ja tekee tätä koskevat ehdotukset ottaen huomioon alakohtaiset kehittämistarpeet sekä määräysten mah- dollisen muuttamisen kustannusvaikutukset.

5.8 Työaikapankkia koskeva työryhmä

Liitot asettavat työryhmän, jonka tavoitteena on sopimuskauden aikana selvittää työaikapankkijärjestelmän mahdollisuuksia. Työryhmä ottaa työssään huomioon vireillä olevan työaikalakiuudistuksen mukaiset muu- tokset sekä alakohtaiset tarpeet ja tekee tarvittaessa ehdotukset työehto- sopimuksen muutoksiksi.

6 JATKUVAN NEUVOTTELUN PERIAATE

Sopijaosapuolet jatkavat vireillä olevien ja esille nousevien asioiden käsit- telyä jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti.

Tarkastettu

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxxxx

Sähkötekniset työnantajat STTA ry

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxx Xxxxxx

Sähköalojen ammattiliitto ry

Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

SÄHKÖISTYS- JA SÄHKÖASENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS‌‌‌

1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

1 Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Sähkötekniset työn- antajat STTA ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (myöhemmin STTA ja PALTA) jäsenyritysten palveluksessa oleviin työntekijöihin, jotka työskentelevät

– sähkölaitteistojen rakennus-, korjaus-, huolto- ja ylläpitotöissä tai näi- hin läheisesti liittyvissä tehtävissä tai

– sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotöissä.

Pöytäkirjamerkintä:

Sähkölaitteistolla ja -laitteella tarkoitetaan kaikilla jännitetasoilla toimi- via kojeita, verkostoja ja järjestelmiä.

Sähkölaitteisto voi sijaita myös laivassa tai se voi liittyä tuotevalmistuk- seen.

2 Kohdassa 1. mainittu yritys voi kuulua tämän työehtosopimuksen sovelta- mispiiriin myös yksinomaan jonkin osastonsa tai toimintansa osalta.

2 § TYÖEHTOSOPIMUKSEN LIITTEIDEN NOUDATTAMINEN

Liitteenä olevat sopimukset ja sitovat asiakirjat ovat tämän työehtosopi- muksen osia:

Liite 1 Työehtosopimuksen uudistamista koskeva pöytäkirja, s. 9 Liite 2 Esimerkkiluettelo jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä sovellet-

xxxxxx käsiteltävistä asioista, s. 107

Liite 3 Sähköistys- ja sähköasennusalan urakkahinnoittelu 1.6.2015, s. 109

Liite 4 Piirrosesimerkit työehtosopimuksen 8 § B -kohdan 5.2.1 mukaisen asuntotuotantohinnoittelun peruspisteiden määritelmistä, s. 147

Liite 5 Komennusmiesten majoitustaso, s. 148

Liite 6 Yleissopimus, s. 149

Liite 7 Määräajan laskeminen, s. 170

3 § TYÖRAUHAVELVOITE

1 Tämä työehtosopimus sitoo 1 §:ssä mainittuja työnantajajärjestöjä (STTA ja PALTA) ja niiden jäsenyrityksiä, jotka ovat tai sopimuksen voimassa- oloaikana ovat olleet jommankumman yhdistyksen jäsenenä.

Tämä työehtosopimus sitoo myös Sähköalojen ammattiliitto ry:tä (myö- hemmin Sähköalojen ammattiliitto) ja sen alayhdistyksiä sekä työnteki- jöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

2 Tämän sopimuksen voimassa ollessa ei saa toimeenpanna työehtosopi- muksen määräyksiin kohdistuvia työehtosopimuslain tarkoittamia työtais- telutoimenpiteitä.

3 Allekirjoittaneet järjestöt ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huoleh- timaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

Allekirjoittaneet järjestöt ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia välittö- mästi ryhtymään kaikin käytettävissä olevin keinoin toimenpiteisiin uhkaa- van työtaistelun estämiseksi tai rikkoutuneen työrauhan palauttamiseksi.

Samoin allekirjoittaneet järjestöt ovat velvollisia ryhtymään heti työehto- sopimusrikkomuksesta tai alkavasta rikkomisesta tiedon saatuaan kaikin käytettävissä olevin keinoin toimenpiteisiin rikkomisen estämiseksi tai lo- pettamiseksi.

4 Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaisille työnantaja- tai työntekijä- järjestöille vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainit- tava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

4 § PAIKALLINEN SOPIMINEN

1 Paikallinen sopiminen

STTA:n ja PALTA:n jäsenyrityksissä, joihin on valittu tämän työehtosopi- muksen liitteen 6 mukaan pääluottamusmies, on mahdollista sopia paikal- lisesti tämän työehtosopimuksen määrittelemässä laajuudessa asioista, joita koskevissa työehtosopimusmääräyksissä on erikseen viitattu tähän paikallista sopimista koskevaan 4 §:ään.

Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuo- ropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamal- liksi tulee omaksua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyksestä.

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yri- tyksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämi- seen. Samalla luodaan edellytykset myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopiminen tulee ymmärtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi.

2 Paikallisen sopimuksen osapuolet

Työntekijöitä yleisesti koskevista asioista sovitaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestelmän mukaisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken.

Pääluottamusmiehen tekemä sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joi- ta pääluottamusmiehen on katsottava edustavan.

Luottamusmiehen tekemä sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.

Yksittäistä työntekijää tai työryhmää koskevista asioista sovitaan työn- antajan ja asianomaisen työntekijän tai työryhmän kesken.

Luottamusmiehen, yksittäisen työntekijän tai työryhmän tekemä sopimus ei saa olla ristiriidassa pääluottamusmiehen tekemän, samaa asiaa kos- kevan sopimuksen kanssa.

3 Sopimuksista tiedottaminen

Muu kuin pääluottamusmiehen kanssa tehty sopimus on työnantajan an- nettava tiedoksi pääluottamusmiehelle.

4 Paikallisen sopimuksen muoto

Paikallinen sopimus on solmittava kirjallisena ja sen tulee olla kohdassa 2 tarkoitettujen sopijaosapuolten allekirjoittama. Näiden määräysten vas- tainen sopimus on mitätön.

5 Paikallisen sopimuksen oikeusvaikutukset ja voimassaolo

Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo on lakannut siihen saakka, kunnes paikallinen sopimus on määräaikaisuuden tai irtisanomisen kautta päättynyt.

Jos yrityksessä syntyy erimielisyyttä paikallisen sopimuksen sisällöstä tai sen noudattamisesta, on työnantajan annettava Sähköalojen ammatti- liitolle pyydettäessä sopimukset käyttöön erimielisyyden selvittämiseksi.

Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukau- den irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.

Määräajaksi solmittu sopimus voidaan irtisanoa työehtosopimuksen voimassaolon päätyttyä kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

5 § TYÖSOPIMUS

1 Yleistä

Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä oikeus johtaa ja valvoa työtä.

2 Työsopimus

Työhönoton yhteydessä on osapuolten laadittava kahtena kappaleena kirjallinen työsopimus, josta selviävät työsopimuslaissa tarkoitetut työsuh- teen ehdot ja muut työsopimuslain selvitettäväksi määräämät tiedot, jollei niitä anneta erikseen kirjallisesti, kuten

– työnantajan nimi, Y-tunnus, kotipaikka ja liikepaikan osoite

– työntekijän nimi, henkilötunnus, osoite

– työntekijän pääasialliset työtehtävät

– työsopimuksen kestoaika:

a) toistaiseksi voimassa oleva

b) määräaikainen

– määräaikaisen työsopimuksen kesto ja peruste

– koeaika*

– noudatettava työehtosopimus

– työhönottopaikka**

– työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työn- tekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa

– työnteon alkamisajankohta

– palkan ja muun vastikkeen määräytymisperusteet; palkka, palkka- ryhmä

– palkanmaksukausi

– säännöllinen työaika

– vuosiloman määräytyminen

– irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste.

*Koeajan pituus on toistaiseksi voimassa olevissa tai vähintään 8 kuu- kautta kestävissä määräaikaisissa työsopimuksissa enintään 4 kuukautta.

Kahdeksan kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsopimuksissa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta.

3 Työhönottopaikka

**Työhönottopaikalla tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaorganisaa- tioon liittyvää pysyväisluontoista toimipaikkaa (pää- tai haaratoimistoa), jossa työntekijä on työhön otettu.

4 Annettavat tiedot

Työhön otettaessa työnantaja ilmoittaa työntekijälle vakuutuslaitoksen, josta ryhmähenkivakuutus on otettu, sekä luottamusmiehen ja työsuojelu- valtuutetun nimet yhteystietoineen.

Työntekijä on velvollinen ilmoittamaan työnantajalle työsopimukseen mer- kittyjen osoitetietojensa muuttumisesta.

6 § TYÖSUHDETURVA

Työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräyty- vät tämän sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain (55/2001) mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin.

Työehtosopimuksen tarkoittamia määräaikoja laskettaessa noudatetaan liitteen 7 määräyksiä.

1 Koeaikapurun menettelytavat

Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1 – 2 §:n ja 9:4 – 5 §:n menettelytapasäännöksiä.

2 Lomauttaminen

Työntekijä voidaan lomauttaa työsopimuslain (55/2001) 5 luvun 2 §:ssä säädetyllä perusteilla. Lomautusilmoitus on annettava lomautettavalle henkilökohtaisesti ja kirjallisena.

3 Vuorolomautus

Työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt toteavat, että lomautus- järjestelyjä harkittaessa tulee vuorolomautusmahdollisuus käsitellä yhte- nä vaihtoehtona lomautuksen toteuttamiseksi.

4 Lomautuksen siirto

Työnantaja voi peruuttaa lomautusilmoituksen tai siirtää kerran lomau- tuksen toimeenpanoa alkamaan tiettynä päivänä tarvitsematta noudattaa uutta lomautusilmoitusaikaa. Ilmoitus peruutuksesta tai siirrosta on tehtä- vä viimeistään työn päättymispäivää edeltävänä työpäivänä, ensisijaisesti kirjallisesti tai milloin se ei kohtuudella ole mahdollista, muuten todistet- tavasti.

5 Lomautuksen tilapäinen keskeytys

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä tai ammatillisesta jatko- tai täydennyskoulutuksesta lomautuksen kestäessä, jolloin lomau- tus jatkuu välittömästi työn tekemisen tai koulutuksen jälkeen ja ilman eri lomautusilmoitusaikaa. Tilapäisestä työstä on kyse, jos työ kestää enin- tään kaksi viikkoa.

Xxxxxxxxxxx jatkuessa koulutuksen jälkeen ei lomautuspäiviä lasketa uudelleen vuosilomalain (162/2005) 7 § 2 momentin 7. kohdan mukaisiksi (30 lomautuspäivää) työssäolopäivien veroisiksi päiviksi.

6 Lomautus rangaistuksena

Työnantaja voi lomauttaa työntekijän määräajaksi lomautusilmoitusaikaa noudattamatta samoilla perusteilla, joilla työsopimus voitaisiin irtisanoa tai purkaa työntekijästä johtuvasta syystä.

7 Yhteistoimintamenettelyä koskevia määräyksiä

STTA:n ja PALTA:n jäsenyrityksissä, joissa on säännöllisesti vähintään 20 palkansaajaa, voidaan poiketa yhteistoiminnasta yrityksissä säädetyn lain (334/2007) 8. luvun mukaisesta menettelystä työvoiman käyttöä vä- hennettäessä silloin, kun kysymyksessä on työhönottopaikkakohtaisesti enintään yhdeksään työntekijään kohdistuvasta lomautuksesta, jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatetta noudattaen seuraavasti:

7.1 Työnantaja ja pääluottamusmies neuvottelevat työhönottopaikkakohtai- sesti osapuolten sopimin määräajoin vähintään kuusi (6) kertaa vuodessa yhteistoimintalain piiriin kuuluvista asioista.

Kokouksista pidetään pöytäkirjaa, jonka osallistujat allekirjoituksellaan hyväksyvät.

7.2 Jatkuvaa neuvottelumenettelyä toteutettaessa

– työnantajalla on oikeus poiketa edellä mainitun lain 45 §:n kirjallista neuvotteluesitystä koskevista säännöksistä

– työnantajan katsotaan edellä mainitun lain 51 §:n säännöksistä poi- keten täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun jatkuvaa neuvottelu- menettelyä toteutettaessa on yhden kerran neuvoteltu pääluottamus- miehen kanssa

– alihankintasopimusten mahdollisia henkilöstövaikutuksia käsitellään yrityksissä säännöllisesti resurssiennusteiden tarkastelun yhteydes- sä.

7.3 Jatkuvan neuvottelumenettelyn käyttämisestä on sovittava kirjallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Jatkuvaa neuvottelumenet- telyä varten työehtosopimusosapuolet ovat tehneet esimerkkiluettelon kä- siteltävistä asioista (liite 2, sivu 107).

Mikäli jatkuvaa neuvottelumenettelyä ei toteuteta kirjallisen sopimuksen mukaisesti, noudatetaan yhteistoimintalakia sellaisenaan.

8 Irtisanominen

8.1 Työnantajan irtisanoessa noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika alle 1 vuoden – 14 vuorokautta

1 vuoden, mutta alle 3 vuotta 1 kk

3 vuotta, mutta alle 5 vuotta 2 kk

5 vuotta, mutta alle 10 vuotta 3 kk

10 vuotta tai enemmän 4 kk

8.2 Työntekijän irtisanoessa 14 vuorokautta

8.3 Työntekijän muutosturva

Jolleivät työnantaja ja työntekijä työnantajan irtisanottua työsopimuksen työsopimuslain (55/2001) 7. luvun 3 §:ssä tai 7 §:ssä tarkoitetuilla perus- teilla ole sopineet muuta, työntekijällä on oikeus vapaaseen täydellä pal- kalla osallistuakseen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta säädetyn lain (916/2012) tarkoittaman työllistymisohjelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimi- seen tai oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen.

Työllistymisvapaan pituus määräytyy työsuhteen pituuden mukaan seu- raavasti:

a) enintään 5 päivää, jos työntekijän työsuhde on kestänyt enintään 4 vuotta

b) enintään 10 päivää, jos työntekijän työsuhde on kestänyt yli 4, mutta enintään 8 vuotta

c) enintään 20 päivää, jos työntekijän työsuhde on kestänyt yli 8 vuotta.

Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoi- tettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä vapaamuotoinen selvitys va- paan pitämisestä.

Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittä- vää haittaa.

Pöytäkirjamerkintä:

Täydellä palkalla tarkoitetaan korvauskeskituntiansiota.

8.4 Irtisanomisajan palkka

Irtisanomisajan palkkaa vahingonkorvausluonteisesti maksettaessa ja maksettaessa korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä vahingonkorvausten määrän laskemisen perusteena käytetään työehto-

sopimuksen korvauskeskituntiansiota. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle korvaus määräytyy vuosilomalain (162/2005) 10 §:n mukaisin perustein.

8.5 Työn odottaminen irtisanomisaikana

Jos yrityksen toiminta on lakkautettu, työntekijä on vapautettu työvelvolli- suudesta tai muutoin olosuhteista käy ilmi, ettei työnantajan tarkoituksena ole tarjota irtisanotulle työntekijälle uutta työtä, on kyseiseltä osalta irti- sanomisaikaa maksettava korvauskeskituntiansion mukaista korvausta.

8.6 Työntekijän takaisin ottaminen

Työsopimuslain (55/2001) 6 luvun 6 §:n mukaisesta takaisinottovelvolli- suudesta voidaan poiketa työnantajan ja työntekijän välisellä, työsuhdetta päätettäessä tehtävällä sopimuksella.

Tiedusteltaessa työvoimaviranomaiselta yhdeksän kuukauden aikana työsuhteen päättymisestä, onko sen välityksellä yrityksen entisiä työn- tekijöitä edelleen työtä vailla, on kiinnitettävä huomiota siihen, että tiedus- teluajankohdan ja uuden työntekijän työsuhteen alkamisajankohdan väli- nen aika ei muodostu sellaiseksi, että irtisanottujen työntekijöiden asema aiheettomasti heikentyy.

8.7 Vähentämisjärjestys

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toi- minnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä.

Tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kesto- aikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

8.8 Työntarjoamisvelvoitteen alueellinen rajoittaminen

Tilanteissa, joissa työnantajalla on työsopimuslakiin tai työehtosopimuk- seen perustuva työntarjoamisvelvollisuus työntekijälle irtisanomiseen, lo- mauttamiseen, osa-aikaistamiseen tai takaisinottovelvoitteeseen liittyen, rajoittuu tämä velvollisuus alueellisesti työhön, jota on tarjolla työntekijän työsopimuksen mukaisessa työhönottopaikassa tai enintään 80 kilometrin päässä työntekijän vakituisesta työnantajan tiedossa olevasta asuinpai- kasta.

Mikäli työntekijä kuitenkin ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti olevansa kiin- nostunut kaikkialla Suomessa tarjolla olevista työtehtävistä, ei edellisessä kappaleessa tarkoitettua alueellista rajausta työnantajan työntarjoamis- velvollisuuteen sovelleta. Työnantajan tulee kysyä työntekijältä tämän kiinnostuksesta alueellisesti rajoittamattomaan töiden vastaanottamiseen.

7 § TYÖAIKA

Työsuhteissa noudatetaan työaikalain säännösten ohella tässä sovittuja työaikaa koskevia ehtoja.

1 Työviikko ja työvuorokausi

Työviikko alkaa maanantaina työntekijän työvuoron alkaessa ja työvuoro- kausi alkaa työntekijän työvuoron alkaessa, ellei paikallisesti 4 §:n mukai- sesti kirjallisesti toisin sovita.

2 Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia vii- kossa. Työntekijän säännöllinen työaika on määritettävä työsopimuksessa.

Alle 4 tunnin vuorokautista työaikaa ei tule käyttää, elleivät työntekijän tar- peet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. Työnantajan on etukäteen ilmoi- tettava työntekijälle tämän työpäivät ja työtunnit palkanmaksukausittain.

2 A Työajan pidentäminen (voimaan 1.1.2017)

Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Osa-aikaisissa työsuhteissa työajan pidentämi- nen suhteutetaan työaikaan. Vain osan vuotta työskentelevän työntekijän osalta työaikaa pidennetään suhteessa työsuhteen kestoon.

Osapuolet toteavat, että työajan pidennyksen osalta työaika järjestetään jäljempänä kuvatulla tavalla keskimääräiseksi siten, että työaika tasoittuu 52 viikon aikana enintään 40 viikkotuntiin eikä työehtosopimus muodosta tälle estettä. Työajan pidentämisen toteuttaminen ei edellytä työajan ta- soittumisjärjestelmää.

2 A 1 Työajan pidentäminen paikallisesti sopimalla

Työajan pidentämisen toteutuksesta sovitaan paikallisesti. Paikallisella sopimuksella työaikaa pidennetään työpaikan työn ja työaikamuotojen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Pääluottamusmies sopii työn- antajan kanssa marraskuun loppuun mennessä siitä, millä tavoin työn- tekijöiden vuosittaista työaikaa pidennetään 24 tunnilla ansiotasoa muut- tamatta. Sopimus tehdään kirjallisesti ja se on voimassa kalenterivuoden kerrallaan ja jatkuu toistaiseksi, ellei sopijaosapuoli viimeistään syyskuun loppuun mennessä kirjallisesti irtisano sopimusta päättymään kuluvan vuoden loppuessa. Samalla sovitaan ilmoitusajoista.

Työaikaa voidaan sopimalla pidentää esimerkiksi hyödyntämällä työajan lyhentämisvapaita, arkipyhiä, arkilauantaipäiviä, vuosiloman ylittäviä lisä- vapaita ja muita vastaavia. Lisäksi työaikaa voidaan pidentää jatkamalla vuorokautista säännöllistä työaikaa enintään neljällä tunnilla vuorokau- dessa tai pidentämällä säännöllistä työaikaa viikottain puolella tunnilla

kerrallaan, muuttamalla aloittamis- ja lopettamistyötä säännölliseksi työ- ajaksi, siirtämällä työaikana tapahtuvaa koulutusta vapaa-ajalle, huomi- oimalla työajan lisääminen liukuvan työajan järjestelmässä tai työaika- pankissa taikka muilla konkreettisilla tavoilla.

2 A 2 Työajan pidentäminen muutoin kuin sopimalla

Ellei edellä 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla ole sovittu työajan pidentä- misestä, vuosittaista työaikaa pidennetään lisäämällä vuorokautista työaikaa viikottain yhtenä päivänä 30 minuutilla tai perustelluista syistä enintään neljällä tunnilla. Työnantajan on ilmoitettava pidennetyn työajan ajankohdasta ja sijoittamisesta neljätoista päivää aikaisemmin.

Pidennyksen ajalta ei makseta palkkaa. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että edellä mainittu työajan pidennys on säännöllistä työaikaa. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työajan pidentäminen toteutuu ansiotason muut- tumatta eivätkä työehtosopimuksen määräykset muodosta tälle estettä.

Työaikaa pidennetään työhönottopaikka- tai yksikkökohtaisesti ottaen huomioon liiketoiminnan tarpeet sekä työntekijöiden yhdenvertaisen koh- telun periaate.

Työnantaja selvittää ratkaisua koskevan alustavan suunnitelman ja sen perusteet pääluottamusmiehelle. Erityistä huomiota tulee tällöin kiinnittää siihen, millä tavoin ratkaisu on perusteltavissa liiketoiminnallisten sekä työntekijöiden tarpeiden näkökulmasta.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellä mainituilla perustelluilla syillä tarkoitetaan esimerkiksi työpaikan toiminnallisiin erityistarpeisiin perustuvia syitä kuten työajan pidentä- misen käyttöä koulutus- tai muihin osaamisen kehittämiseen liittyviin tarkoituksiin.

3 Työajan säännönmukainen sijoitus, vapaapäivät

3.1 Työ alkaa päivätyössä yleensä aikaisintaan klo 07.00 ja päättyy viimeis- tään klo 17.00.

3.2 Mikäli työntekijän ei ole ennen työn aloittamista välttämätöntä käydä työ- hönottopaikassa, alkaa ja loppuu vuorokautinen työaika työn tekemispai- kalla.

Tarveaineiden ja työkalujen haku sekä palautus samoin kuin työstä mah- dollisesti johtuvat selvittelyt suoritetaan työaikana.

3.3 Noudatettaessa tämän kohdan tarkoittamaa viikoittaista työaikaa työn- tekijällä tulee olla sunnuntain lisäksi toinen vapaapäivä, joka on lauantai, ellei laadittu työvuoroluettelo muuta määrää.

3.4 Arkipyhäviikolla lauantaipäivät ovat vapaapäiviä sekä joulu- ja juhannus- aatot ovat vapaapäiviä, ellei työvuoroluettelo toisin määrää.

3.5 Vuorotyö on työtä, joka on järjestetty kahteen tai useampaan työvuoroon. Varsinaisesta vuorotyöstä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta erityistä vuorolisää alla olevan taulukon mukaisesti siinä mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:

	1.5.2018–31.3.2019 €/h	1.4.2019–31.3.2020 €/h
Iltavuorolisä vuorotyössä klo 14.00–22.00	1,28	1,30
Yövuorolisä vuorotyössä klo 22.00–06.00	2,34	2,38

3.6 Iltatyö on työtä, jota tehdään yrityksessä käytössä olevasta työajasta poikkeavana työaikana klo 17.00–22.00. Yötyötä on työ, joka tehdään klo 22.00–06.00.

Iltatyöstä sekä yötyöstä, joka ei ole vuorotyötä eikä ylityötä, maksetaan erityistä ilta- tai yötyölisää alla olevan taulukon mukaisesti siinä mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seu- raavasti:

	1.5.2018–31.3.2019 €/h	1.4.2019–31.3.2020 €/h
Iltatyölisä työssä, joka ei ole vuorotyötä eikä ylityötä klo 17.00–22.00	1,28	1,30
Yötyölisä työssä, joka ei ole vuorotyötä eikä ylityötä klo 22.00–06.00	2,34	2,38

4 Tauot

4.1 Elleivät erityiset työn järjestelyyn liittyvät syyt muuta vaadi, työvuoron puoliväliin sijoitetaan tunnin kestävä ruokailutauko, jona aikana työntekijä voi poistua työpaikaltaan. Ruokailutaukoa ei lueta työajaksi.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia puolen tunnin ruokatauosta.

4.2 Työntekijällä on oikeus pitää vähintään 6 tunnin työaikana työvuoron en- simmäisellä ja toisella puoliskolla yksi 12 minuutin pituinen kahvitauko. Ne luetaan työajaksi.

Suoritettaessa yli-, ilta- ja yötyötä on työntekijälle annettava joka kahden tunnin kuluttua 12 minuutin pituinen lepotauko. Mikäli yli tunnin kestävä ylityö alkaa välittömästi tavallisen työajan päätyttyä, on työntekijällä oikeus pitää 15 minuutin tauko jo ennen ylityön aloittamista. Edellä mainitut tauot luetaan työajaksi.

5 Ylityöt

Ylityöllä tarkoitetaan säännöllisen työajan ylittävää työtä, jota tehdään työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella.

6 Vuorokautinen ylityö

6.1 Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan tämän työehtosopimuksen 7 § 2. kohdassa mainitun säännöllisen vuorokautisen enimmäistyöajan, työn- tekijän työsopimuksen mukaisen säännöllisen työajan tai laaditun työtunti- järjestelmän lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä.

6.2 Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisää, jonka suuruus kahdelta ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % korvauskeskituntiansiosta.

7 Viikoittainen ylityö

7.1 Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työehtosopimuksen

7 § 2. kohdassa mainitun säännöllisen viikoittaisen enimmäistyöajan, työntekijän työsopimuksen mukaisen säännöllisen työajan tai laaditun työtuntijärjestelmän mukaan määräytyvän säännöllisen viikoittaisen työ- ajan.

7.2 Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisää, jonka suu- ruus kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % korvauskeskituntiansiosta.

Pöytäkirjamerkintä:

Viikonloppuina (la–su) tehty viikkoylityö korvataan siten, että 8 ensim- mäistä tuntia on 50 % ja seuraavat 100 % korvauskeskituntiansiosta.

8 Ylitöiden enimmäismäärä

Työaikalain (605/1996) mukaisena ylitöiden enimmäismäärän tarkas- telujaksona käytetään kalenterivuotta. Tätä määräystä sovelletaan vain STTA:n ja PALTA:n jäsenyrityksissä.

9 Työaikaan rinnastettava aika

Vuorokautista ja viikoittaista ylityötä koskevaa korvausta laskettaessa työaikaan rinnastetaan kaikki sellainen aika,

– jolta työnantaja lain tai tämän työehtosopimuksen mukaan maksaa työntekijälle palkkaa tai ansionmenetyksen korvausta; tai

– jona työntekijä on ollut lomautettuna; tai

– on työvuoroluettelon mukaisena säännöllisenä työaikana osallistunut ammattiliiton tai asianomaisen ammatillisen keskusjärjestön hallinto- elinten kokouksiin, tätä työehtosopimusta koskeviin neuvotteluihin tai tämän työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen välisellä so- pimuksella perustettujen työryhmien neuvotteluihin.

Kunnallisten hallintoelinten kokouksiin (19 §) osallistuminen ei kuitenkaan rinnastu työaikaan.

10 Sunnuntaityö

Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä maksetaan työ- palkan ja mahdollisten ylityölisien lisäksi lain mukaisena sunnuntaityö- korotuksena kultakin työtunnilta lisä, jonka suuruus on 100 % korvaus- keskituntiansiosta.

11 Viikkolepo

Mikäli työntekijälle ei työviikon aikana ole ollut mahdollista antaa työaika- lain (605/1996) edellyttämää yhtäjaksoista 35 tunnin viikoittaista vapaa- aikaa (viikkolepo ), korvataan sen aikana tehty työ maksamalla ko. tunneilta korvauskeskituntiansion mukainen korvaus tai antamalla vastaava määrä palkallista vapaata em. palkalla kuukauden kuluessa työn suorittamisesta.

12 Odottamattomat työt ja hälytysluontoiset työt

12.1 Mikäli työntekijän kanssa hänen työvuoronsa aikana sovitaan, että työnte- kijän tulisi työpaikalta välillä poistuttuaan saman työvuorokauden aikana palata työhön, maksetaan hänelle odottamattomasta työstä valmistau- tumis- ja peseytymiskorvauksena työntekijän korvauskeskituntiansion mukainen palkka yhdeltä tunnilta. Odottamattoman työn varsinaiselta työajalta maksetaan palkka lain ja tämän työehtosopimuksen mukaan. Lyhyemmältä kuin yhden tunnin työajalta maksetaan tunnin palkka.

12.2 Mikäli työntekijän kanssa sovitaan hänen poistuttuaan jo työstä, että xxxx- tekijä tulee uudelleen työhön ennen seuraavan säännöllisen työvuoronsa alkamista, maksetaan hänelle hälytysluonteisesta työstä valmistautu- mis- ja peseytymiskorvauksena kahden tunnin palkka korvauskeskitunti- ansion mukaan.

Hälytysluontoisen työn varsinaiselta työajalta maksetaan 100 %:n lisä (sisältää ylityölisän) korvauskeskituntiansion mukaan kuitenkin enintään työntekijän seuraavan säännöllisen työvuoron alkuun saakka. Lyhyem- mältä kuin yhden tunnin työajalta maksetaan kuitenkin tunnin palkka.

12.3 Em. palkan lisäksi suoritetaan työntekijälle lain ja tämän työehtosopimuk- sen kulloinkin määrittelemät sunnuntaityölisä, TES 11 §:n mukaiset lisät (ns. erikoislisät) ja mahdollinen viikkolepokorvaus.

12.4 Odottamattomassa ja hälytysluontoisessa työssä matkustusaika luetaan työaikaan. Työmatkasta johtuvat matkakulujen korvaukset ja matkustus- aika määräytyvät todellisen kuljetun matkan ja tämän työehtosopimuksen 14 §:n mukaan.

13 Varallaolo ja varallaoloaikana tehtävä työ

13.1 Varallaololla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työntekijä on kohdissa 13.3 ja

13.4 tarkoitettujen sopimusten nojalla velvollinen olemaan vapaa-aika- naan tavoitettavissa niin, että hänet tarvittaessa voidaan kutsua töihin.

13.2 Varallaoloaika ei ole työaikaa. Varallaoloajan pituus ja varallaolon toistu- vuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä.

13.3 Varallaolosta, siitä maksettavasta korvauksesta ja/tai mahdollisesta lähtö- rahasta, joka maksetaan, kun työntekijä varallaoloaikana kutsutaan työ- hön, on sovittava kirjallisesti pääluottamusmiehen tai pääluottamusmie- hen puuttuessa varallaoloon osallistuvan henkilöstön kanssa yhteisesti. Sopimuksesta on käytävä ilmi varallaolon kesto ja sen luonne.

13.4 Varallaoloon liittymisestä sovitaan kirjallisesti työnantajan ja työntekijän kesken. Sopimuksesta annetaan kopio pääluottamusmiehelle.

13.5 Työnantaja vastaa varallaoloon liittyvistä yhteydenpitovälineistä, ellei va- rallaolosopimuksessa ole toisin sovittu.

13.6 Jos työntekijä on varallaolon aikana velvollinen oleskelemaan asunnos- saan, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, varallaoloon käyte- tystä ajasta on vähintään puolet korvattava joko rahassa tai vastaavalla säännöllisenä työaikana annettavalla palkallisella vapaa-ajalla. Varalla- olokorvaus määräytyy työntekijän henkilökohtaisen kokonaisansion (8 § A 5) mukaan.

13.7 Jos työntekijällä ei ole varallaoloaikana velvollisuutta oleskella asunnos- saan, sovitaan kohdan 13.3 mukaisessa varallaolosopimuksessa, kuinka suuri prosenttiosuus varallaoloajasta korvataan työntekijälle joko rahassa tai vastaavalla säännöllisenä työaikana annettavalla palkallisella vapaa- ajalla. Sovittavan korvauksen määrässä on otettava huomioon varalla- olosta työntekijän vapaa-ajan käytölle aiheutuvat rajoitukset.

Varallaolokorvaus määräytyy työntekijän henkilökohtaisen kokonaisan- sion (8 § A 5) mukaan. Varallaolokorvaus voidaan tämän kohdan tarkoit- tamissa tapauksissa sopia myös kiinteänä euromääräisenä korvauksena.

13.8 Jos kohdassa 13.3 tarkoitetussa varallaolosopimuksessa on sovittu lähtö- rahasta sopimatta kuitenkaan sen määrästä, lähtöraha on tämän sopi- muksen 7 §:n kohdan 12.2 hälytysluontoista työtä koskevan valmistautu- mis- ja peseytymiskorvauksen suuruinen.

13.9 Työajalta, joka tehdään, kun varalla ollut työntekijä kutsutaan työhön, maksetaan 100 %:n lisä (sisältää ylityölisän) korvauskeskituntiansion mukaan kuitenkin enintään siihen asti, kunnes yrityksessä käytännössä oleva työntekijän työaika seuraavana aamuna alkaa. Mikäli työ suorite- taan sunnuntaina tai muuna lepopäivänä, jatkuu em. 100 %:n lisä koko työn ajan päättyen kuitenkin kuten edellä on sanottu. Lyhyemmältä kuin

yhden tunnin työajalta maksetaan tunnin palkka. Matkustusaika työnteko- paikalle ja takaisin luetaan työaikaan.

13.10 Edellä mainitun työajan palkan lisäksi suoritetaan työntekijälle lain ja tämän työehtosopimuksen kulloinkin määrittelemät sunnuntaityö-, viikkolepo- korvaus sekä TES 11 §:n mukaiset lisät.

13.11 Kohdan 13.3 tarkoittama varallaolosopimus samoin kuin kohdan 13.4 tar- koittama sopimus liittymisestä varallaoloon voidaan päättää irtisanomalla noudattaen kuuden viikon pituista irtisanomisaikaa.

14 Työvuoroluettelot, työajan siirtäminen

14.1 Työnantaja laatii kirjallisesti työvuoroluettelon, josta on käytävä ilmi sään- nöllisen työajan alkamis- ja lopettamisajat, päivittäisten lepoaikojen ajan- kohdat, vapaapäivät sekä viikkolepo.

14.2 Alle 4 tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

14.3 Poikkeavan työajan järjestelyä (vuoro-, ilta- tai yötyötä) varten on työvuoro- luettelot laadittava ja ilmoitettava kaksi (2) viikkoa ennen työntekijän en- simmäistä työvuoroa, ellei paikallisesti 4 §:n mukaisesti toisin sovita.

Mikäli laaditusta työvuoroluettelosta poiketaan siten, että muutetun työ- vuoron ja sitä koskevan ilmoituksen väliin jää vähemmän kuin kolme työntekijän työvuoroa, työntekijälle on maksettava hänen viiteen ensim- mäiseen työvuoroonsa sijoittuvilta, aiemmasta työajasta poikkeavilta tun- neilta lisää alla olevan taulukon mukaisesti siinä mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:

1.5.2018–31.3.2019	2,57 €/h
1.4.2019–31.3.2020	2,61 €/h

14.4 Edellä tarkoitettua työvuoroluetteloa muutetaan ensisijaisesti sopimalla. Mikäli asiasta ei voida sopia, työnantajalla on oikeus muuttaa työvuoro- luetteloa töiden järjestelyyn liittyvästä painavasta syystä. Tällöin tulevat noudatettaviksi edellä olevat kohdan 14.3 määräykset.

14.5 Mikäli työntekijälle maksetaan ansionmenetyksen korvausta yli sen ajan- jakson, jonka ajaksi työvuoroluettelo on laadittu, katsotaan yli menevien päivien työvuorojen olevan 8 tunnin mittaisia. Muulloin ansionmenetyksen korvaus maksetaan työvuoroluettelon mukaisesti.

14.6 Ellei kirjallista työvuoroluetteloa ole tehty, ovat yli 8 tunnin päivittäiset työ- ajan tunnit ylityötä ja yli 40 tuntia viikossa ylittävät tunnit viikoittaista yli- työtä. (Huomioi tulkinta kohdassa ”Viikoittainen ylityö”.)

Arkipyhät samoin kuin juhannus- ja jouluaatto sekä pääsiäislauantai ly- hentävät viikoittaista työaikaa vastaavasti. Jos työntekijällä on työvuoro-

xxxxxxxxx mukaan työvuoro em. päivinä, on hänelle annettava työaikaa vastaava palkaton arkipyhävapaa tasoittumisjakson aikana. Työajan ta- soittumispäivät eivät voi sijoittua edellä lueteltuihin päiviin, vuosilomapäi- viin eikä työajan lyhennyspäiviin.

15 Paikallinen sopiminen keskimääräisestä työajasta

15.1 Työaika voidaan 4 §:n mukaisesti paikallisesti sopia keskimääräiseksi siten, että työaika tasoittuu enintään 12 viikon aikana 40 tuntiin viikossa. Vuorokautinen työaika on tällöin enintään 10 tuntia ja viikoittainen enin- tään 50 tuntia.

15.2 Alle 4 tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

15.3 Sovittaessa säännöllinen työaika keskimääräiseksi, on työtä varten enna- kolta määriteltävä aika, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn keskimäärään (= tasoittumisjärjestelmä).

15.4 Keskimääräiseksi järjestettyä työaikaa varten on työvuoroluettelo laaditta- va siten, että vähintään kolmen viikon työvuorot ovat tiedossa etukäteen.

15.5 Työntekijän lomautus ei voi alkaa ennen kuin työaika on tasoitettu samaan työtuntimäärään kuin päivätyössä vastaavana aikana.

15.6 Jos työntekijän työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä niin, ettei tasoittumisvapaata anneta ennen työsuhteen päättymis- tä, maksetaan tehdyiltä työtunneilta, jotka ylittävät työtuntijärjestelmän mukaisen työajan, ylityökorvaus tämän työehtosopimuksen ylityömää- räysten mukaisesti.

Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika enintään kahdeksan tuntia, ellei laadittu työtunti- järjestelmä toisin määrää. Pääsiäislauantai, juhannusaatto ja jouluaatto ovat vapaapäiviä, elleivät erityiset syyt muuta vaadi.

16 Arkipyhät, arkipyhäkorvaus ja itsenäisyyspäivän palkka

16.1 Muulle kuin kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan uudenvuoden- päivältä, loppiaiselta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapun- päivältä, helatorstailta, juhannusaatolta, itsenäisyyspäivältä, jouluaatolta sekä ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä arkipyhäkorvauksena jäljem- pänä mainituin edellytyksin korvauskeskituntiansion mukainen palkka työtuntijärjestelmän mukaisilta säännöllisiltä työtunneilta, mikäli mainitut päivät muuten olisivat olleet hänen työpäiviään tai työajan tasoittumispäi- viä tai poissaoloon on ollut työnantajan lupa.

16.2 Tämän sopimuksen 7 §:n kohdan 15.1 mukaisesti sovittua työtuntijärjes- telmää tekeville työntekijöille maksetaan arkipyhäkorvaus 8 tunnilta kor- vauskeskituntiansion mukaan laskettuna.

16.3 Arkipyhäkorvaus maksetaan, kun arkipyhä sijoittuu päiväksi, jota edeltä- vältä tai seuraavalta päivältä maksetaan työntekijälle palkkaa tai korvaus- ta jonkin tämän työehtosopimuksen kohdan mukaan.

16.4 Arkipyhän jommallakummalla puolella voi olla myös vapaapäiviä (esim. lauantai tai sunnuntai).

16.5 Arkipyhäkorvaus maksetaan myös taloudellisista ja tuotannollisista syistä toimeenpannun lomautuksen alkamista seuranneen kahden ensimmäi- sen viikon ajalle sisältyvältä arkipyhältä.

Mikäli työntekijä on työssä päivänä, jolta arkipyhäkorvausta tulee kohdan

16.1 mukaan maksaa, maksetaan hänelle arkipyhäkorvauksen lisäksi palkkaa samojen perusteiden mukaan kuin sunnuntaityöltä.

17 Työajan lyhentäminen

17.1 Soveltamisala

Sellaisen kokoaikaisen tai osa-aikaeläkkeellä olevan työntekijän, jonka säännöllinen työaika määräytyy 7 §:n mukaisesti, työajan lyhennyksen ko- konaiskertymä kuukautta kohti on 8 tuntia 20 minuuttia, ja työaikaa lyhen- netään kalenterivuosittain enintään 100 tunnilla.

Edellytyksenä kuitenkin on, että työntekijällä on työsopimuksen mukaan oikeus enintään 30 päivän vuosilomaan ja että vuosittaista työaikaa ly- hentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäi- vä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

Tulkinta: Kokoaikaisella työntekijällä tarkoitetaan tässä henkilöä, jonka säännöllinen työaika on vähintään 7 tuntia/päivä ja 35 tuntia/viikko.

17.2 Vapaan määrä ja antaminen

Vapaan kertymisen määräytymiskausi on kalenterivuosi. Vapaata kertyy työntekijälle alla olevan taulukon mukaisesti niiltä lomanmääräytymis- kuukausilta, joilta hänelle vuosilomalain 6 §:n ensimmäisen momentin mukaan muodostuu oikeus vuosilomaan. Työssäolopäivien veroisina ei kuitenkaan pidetä sanotun lain 7 §:n 2 momentin kohdissa 1, 5 ja 8 mai- nittuja päiviä.

Työssäolopäivien veroisiksi päiviksi luetaan myös 17 § kohdassa 3 tar- koitetut päivät.

Lomanmääräytymis- Työajan lyhennyskertymä kuukausia

1 kk 8 h 20 min

2 kk 16 h 40 min

3 kk 25 h

4 kk 33 h 20 min

5 kk 41 h 40 min

6 kk 50 h

7 kk 58 h 20 min

8 kk 66 h 40 min

9 kk 75 h

10 kk 83 h 20 min

11 kk 91 h 40 min

12 kk 100 h

Mikäli työajan lyhennyksen maksamis- tai antamistilanteessa kertymä on vajaita tunteja, pyöristetään kertynyt lyhennysvapaa lähimpään täyteen tuntiin. Mikäli säännöllinen työaika on lyhyempi kuin 8 tuntia päivässä ja/ tai 40 tuntia viikossa, lasketaan työajan lyhennys keskimääräisen työajan suhteessa. Esimerkiksi 7 tunnin työpäivää keskimäärin tekevällä henki- löllä työajanlyhennyskertymä on 7/8 x 8 tuntia 20 minuuttia = 7 tuntia 18 minuuttia.

Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana seuraavan ka- lenterivuoden maaliskuun loppuun mennessä.

Vapaa annetaan työpäivinä (8 h), mikäli työnantajan ja työntekijäin välillä ei muusta sovita.

Vapaapäiviä ei saa määrätä pidettäväksi päivänä, jonka työntekijä on muusta syystä saanut vapaapäiväksi.

17.3 Vapaasta ilmoittaminen – siirto

Vapaapäivästä ilmoitetaan vähintään 14 vuorokautta ennen, jos vapaa- jakso on yli työpäivän mittainen ja vähintään 7 vuorokautta ennen, jos on kyse yksittäisestä päivästä.

Työnantajalla on oikeus siirtää vapaapäivää ja myös tällöin noudatetaan 7 vuorokauden ilmoitusaikaa.

Jos työntekijä joutuu pakottavasta syystä työhön vapaapäivänään työn olematta työehtosopimuksessa tarkoitettua hälytystyötä,

– hänelle ilmoitetaan joko uusi vapaapäivä; tai

– työajalta maksetaan 100 %:lla korotettua palkkaa.

Mikäli työntekijä vapaapäivän ilmoittamisen jälkeen estyy sen pitämisestä sellaisen syyn perusteella, josta työnantaja on velvollinen korvaamaan ansionmenetyksen muiden sopimusmääräysten perusteella, ei uutta vapaapäivää anneta tilalle.

Jos työnantaja taloudellisista ja tuotannollisista syistä lomauttaa hänet ennen kuin siirretty vapaapäivä on annettu, vapaapäivä on kuitenkin annettava ennen lomautuksen alkamista.

17.4 Menettely työsuhteen päättyessä

Jos työntekijän työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen men- nessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palk- ka korvauskeskituntiansion mukaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy ja hänelle on annettu ja maksettu vapaata enemmän kuin sitä on kertynyt, työntekijä on velvollinen maksamaan takaisin sen määrän, joka hänelle tästä syystä on liikaa suoritettu. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta palkasta.

17.5 Ansionmenetyksen korvaus

Vapaapäiviltä suoritetaan korvaus korvauskeskituntiansion mukaan. Kuu- kausipalkkaiset saavat kuukausipalkkansa vähentymättömänä. Xxxxxxx- xxx edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä vapaapäivää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lä- hinnä seuraavana työpäivänä, tai toisena näistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai työntekijän sairaudesta tai reservinharjoituksesta tai muusta niihin verrattavasta syystä.

Työntekijälle on annettava mahdollisuus vapaan pitämiseen.

Maksettaessa edellisen vuoden pitämättömät työajan lyhennyspäivät maaliskuun lopussa todetaan menettelyn olevan työehtosopimuksen mu- kainen.

17.6 Viikoittainen ylityö

Jos työntekijä tekee työtä vapaapäivänään (esim. lauantai tai sunnuntai) sillä viikolla, jolla hän pitää tämän sopimuksen mukaisen työajanlyhen- nysvapaan, maksetaan näiltä tunneilta ylityölisä kuten viikoittaisesta yli- työstä.

17.7 Vaikutus vuosilomaan

Vapaapäivät ovat vuosilomalain tarkoittamia työssäolopäivien veroisia päiviä vuosiloman pituutta määrättäessä.

8 § TYÖPALKAT

Palkkaustavat

Tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevan työntekijän palkkaa kutsutaan määräytymistavan mukaan aikapalkaksi tai urakkapalkaksi.

Työstä käytetään vastaavasti nimitystä aikatyö tai urakkatyö. Palkkiopalkkaus sisältyy urakkatyömääräyksiin.

Työnantaja voi täydentää työehtosopimuksen mukaan maksettavia palk- koja tulospalkkioilla, joiden perusteina ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet, kuten tuottavuus- ja kehitystavoitteiden saavuttaminen, ja voittopalkkioilla, jotka olennaisilta osiltaan tai kokonaan perustuvat taloudelliseen tulok- seen kuten liikevaihtoon, käyttökatteeseen ja liiketulokseen.‌

Edellä mainitun tulos- ja voittopalkkiojärjestelmän käyttöönotto, muutta- minen ja lopettaminen käsitellään yhteistoimintamenettelyssä. Käteisen voittopalkkion ja voitonjakoerän osalta noudatetaan Eläketurvakeskuksen katsauksesta 2009:14 ilmeneviä ohjeita.

Jos tulospalkkio jaetaan työntekijöiden kesken työntekijöiden tekemien työtuntien suhteessa, otetaan tulospalkkio huomioon laskettaessa työnte- kijän vuosilomapalkkaa ja -korvausta, ylityötä ja työaikakorvauksia tai työ- ehtosopimuksen mukaan määräytyviä muita palkkoja, lisiä ja korvauksia. Muissa tapauksissa koko tulos- ja voittopalkkio maksetaan työntekijälle kertakorvauksena eikä sitä oteta erikseen huomioon laskettaessa edelli- sessä kappaleessa mainittuja eriä.

Tulos- ja voittopalkkiolisiin ei sovelleta työehtosopimuksen palkankoro- tusmääräyksiä.

8 § A AIKATYÖ

A 1 Henkilökohtainen aikapalkka

Jokaiselle työsuhteeseen tulevalle työntekijälle on määriteltävä palkka- ryhmä, perustuntipalkka ja henkilökohtainen aikapalkka.

Palkkaryhmä ja perustuntipalkka määritetään työehtosopimuksen talo- tekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmää koskevien määräysten mukaan vertaamalla työntekijän osaamista töiden vaatimusryhmittelyteksteihin.

Henkilökohtainen aikapalkka voi olla kohdan A 2 taulukon B mukainen tai se voidaan muodostaa yrityskohtaisesti työehtosopimuksen talotekniikka- alan aikapalkkausjärjestelmää koskevien määräysten mukaan palkkaryh- män mukaisesta perustuntipalkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta.

Myös yrityskohtaiseen järjestelmään perustuvien henkilökohtaisten aika- palkkojen tulee olla vähintään kohdassa A 2 olevan taulukon B osoittaman suuruisia.

Työntekijälle, jonka palkkauksessa sovelletaan kohdan A 5 mukaista so- vittua kuukausipalkkaa, ja nuorelle työntekijälle, jota koskeva vähimmäis- palkka määräytyy kohdan A 8 mukaan, ei kuitenkaan määritellä henkilö- kohtaista aikapalkkaa.

A 2 Perustuntipalkat ja henkilökohtaiset aikapalkat

Perustuntipalkat ja henkilökohtaiset aikapalkat ovat alla olevien taulukoi- den mukaiset siinä mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:

Perustuntipalkka ja henkilökohtainen aikapalkka, TES 8 § A 2

Pr	A. Perustuntipalkka 1.5.2018–31.3.2019 €/h	B. Henkilökohtainen aikapalkka 1.5.2018–31.3.2019 €/h
S	10,40	10,93
1	12,75	13,28
2	14,88	15,52
3	15,81	16,46
4	16,70	17,34
5	17,64	18,29

Perustuntipalkka ja henkilökohtainen aikapalkka, TES 8 § A 2

Pr	A. Perustuntipalkka 1.4.2019–31.3.2020 €/h	B. Henkilökohtainen aikapalkka 1.4.2019–31.3.2020 €/h
S	10,58	11,12
1	12,97	13,51
2	15,13	15,78
3	16,08	16,74
4	16,98	17,63
5	17,94	18,60

Perustuntipalkkaa käytetään vain niissä suorituksissa, joissa työehtosopi- mus erikseen määrittelee käytettäväksi perustuntipalkkaa, kuten makset- taessa matka-ajan korvausta 18 § kohdan 4.1 mukaan.

Työntekijän aikapalkalla tekemästä työstä kohdan A 1 mukaan makset- tavan henkilökohtaisen aikapalkan tulee olla määrältään vähintään yllä olevan henkilökohtaisen aikapalkan taulukon B osoittaman suuruinen.

Henkilökohtaisen aikapalkan taulukkoa B ei sovelleta kohdan A 8 tarkoit- tamien alle 18-vuotiaiden työntekijöiden työsuhteissa.

A 3 Erityistyölisä‌‌‌

Edellä mainitun henkilökohtaisen aikapalkan lisäksi voidaan työntekijän kanssa sopia erillistä työkohdetta koskevasta erityistyölisästä. Erityistyöli- sää koskeva sopimus on voimassa määräajan tai toistaiseksi.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukau- den irtisanomisajalla, mikäli muusta irtisanomisajasta ei ole sovittu.

A 4 Henkilökohtainen kokonaisansio

Henkilökohtainen aikapalkka lisättynä mahdollisella erityistyölisällä, eri- koislisillä ja ammattitutkintolisällä muodostaa työntekijän henkilökohtai- sen kokonaisansion.

A 5 Kuukausipalkka

Jatkuvaa aikatyötä tekevän työntekijän palkka voidaan sopia maksetta- vaksi sovittuna kuukausipalkkana tai muunnettuna kuukausipalkkana.

Sovitun kuukausipalkan tulee vastata määrältään vähintään talotekniikka- alan aikapalkkausjärjestelmän mukaisen palkkaryhmän, jota työntekijään sovellettaisiin, jos hän tekisi työtä kysymyksessä olevan palkkausjärjes- telmän mukaisella palkalla, perustuntipalkan ja luvun 175 tuloa.

Muunnettu kuukausipalkka muodostetaan siten, että työntekijälle kohdan A 1 kohdan A 2 sisältämän taulukon B määräysten mukaan määritelty henkilökohtainen aikapalkka kerrotaan luvulla 173.

Jos työntekijän säännöllinen viikoittainen työaika on lyhyempi kuin 40 tun- tia, käytetään kertoimena

a) sovitussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 175 ker- rotaan viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä

b) muunnetussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 173 kerrotaan viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä.

Työajan lyhennysvapaat pidetään kertymän mukaisesti työnantajan mää- rääminä työpäivinä kuukausipalkkaa vähentämättä.

A 6 Sähköalan erikoisasentajien palkkausjärjestelmän mukainen aikapalkka

Sähköalan erikoisasentajien aikapalkka voi olla kohdan A 2 henkilökohtai- sen aikapalkan taulukon B mukainen tai se voidaan muodostaa yrityskoh- taisesti työehtosopimuksen talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmää koskevien määräysten mukaan palkkaryhmän mukaisesta perustuntipal- kasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Yrityskohtaisesti muodostetun henkilökohtaisen aikapalkan tulee olla vähintään kohdan A 2 henkilökoh- taisen aikapalkan taulukon B mukainen.

A 7 Erikoislisät‌‌‌

Työehtosopimuksen asianomaisten määräysten mukaisilla edellytyksillä (11 §), maksetaan edellä kohdissa A 1, A 2, A 5, A 6 ja A 8 mainittujen aikapalkkojen lisäksi toimialakohtaiset erikoislisät ja ammattitutkintolisä.

A 8 Nuoret työntekijät

Xxxxxx A palkkamääräyksiä ei sovelleta alle 18-vuotiaisiin, jotka eivät ole suorittaneet ammatillisessa oppilaitoksessa työsopimuksen mukaista ammattialaansa koskevaa perustutkintoa tai jotka eivät ole oppisopimus- suhteessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Ammatillisen oppilaitoksen perustutkinto käsittää 180 osaamispistettä. Suoritettu lukio tai ylioppilastutkinto lyhentää tätä opintoaikaa perus- tutkintoa koskevien normien mukaisesti.

Työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka nuorelle työntekijälle, joka ei edellä olevan mukaisesti ole tämän työehtosopimuksen yleisten palkkamääräysten piirissä, on 80 % kohdan A 2 sisältämän taulukon A mukaisesta palkkaryhmän S perustuntipalkasta.

Edellä olevan vähimmäispalkan ohella nuorelle työntekijälle maksetaan tämän työehtosopimuksen määräysten (11 §) mukaisilla edellytyksillä erikoislisät (kohta A 8). Henkilökohtaista palkanosaa ei makseta tässä tarkoitetun vähimmäispalkan yhteydessä.

A 9 Työntekijän työkyvyn vaikutus vähimmäispalkkoihin

Kohdan A palkkamääräykset koskevat täysin työkykyisiä työntekijöitä.

Mikäli työntekijän invaliditeetti vaikuttaa oleellisesti työkykyyn, voidaan työntekijän palkkauksessa työehtosopimuksen määräyksistä poiketen käyttää sopimuspalkkausta. Palkkauksesta tulee sopia kirjallisesti työ- sopimusta tehtäessä.

TALOTEKNIIKKA-ALAN AIKAPALKKAUSJÄRJESTELMÄ

Johdanto

Talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän tavoitteena on kannustaa työntekijöitä ammattitaitonsa kasvattamiseen ja luoda mahdollisuuksia yrityskohtaisen palkkapolitiikan kehittämiseen. Tavoitteiden saavuttami- seksi aikapalkkausjärjestelmä tulee ensisijaisesti toteuttaa yrityksessä työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa sopien ja pyrkiä lopputulokseen, joka kohtelee työntekijöitä tasapuolisesti ja on työnteon kannalta motivoiva.

Työntekijän palkkaryhmän määräytyminen

Työsopimusta solmittaessa suoritetaan alustava palkkaryhmän määrittä- minen vertaamalla työntekijän osaamista jäljempänä oleviin sähköasen- nusalan perusluokitus- sekä toimialakohtaisiin töiden vaativuusryhmittely- teksteihin.

Lähetetyn työntekijän palkkaryhmän määräytymistä koskevat erityismää- räykset ovat tämän työehtosopimuksen 21 § kohdassa 1.

Jos työntekijän henkilökohtainen aikapalkka ei määräydy kohdassa A 2 olevan henkilökohtaista aikapalkkaa koskevan taulukon mukaan, vaan perustuu yrityskohtaiseen järjestelmään, määritetään työntekijälle henkilö- kohtainen palkanosa, jota sovelletaan väliaikaisena siihen saakka, kun- nes työntekijän palkkaryhmän tarkemman määrittelyn yhteydessä hänen henkilökohtainen palkanosansa määritetään noudattaen samoja perus- teita kuin yrityksen muiden työntekijöiden osalta. Myös yrityskohtaiseen järjestelmään perustuvien henkilökohtaisten aikapalkkojen tulee olla vä- hintään kohdassa A 2 olevassa henkilökohtaisen aikapalkan taulukossa mainitun suuruisia.

Kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen solmimisesta tulee suorittaa tar- kempi palkkaryhmän määrittely.

Tässä yhteydessä työntekijän tulee esittää sellainen aikaisempi työhisto- riansa, jolla voi olla vaikutusta määrittelyä tehtäessä. Tällöin on mahdol- lista, että alustavasti määritelty palkkaryhmä voi nousta tai laskea.

Tämän työehtosopimuksen mukaista sähköalan työtä tekevä työntekijä sijoitetaan työehtosopimuksen vaativuusryhmittelyn mukaisesti osaami- sen laajuudesta riippuen palkkaryhmiin S–5.

Ellei palkkaryhmämääritystä ole tehty lainkaan, työntekijälle maksetaan palkkaryhmän 2 mukainen palkka hänen tekemästään työstä.

Jos työntekijän henkilökohtainen aikapalkka ei määräydy kohdassa A 2 olevan henkilökohtaisen aikapalkan taulukon mukaan, vaan perustuu yritys- kohtaiseen järjestelmään, palkkaryhmän tarkemman määrittelyn yhtey- dessä määritetään työntekijän henkilökohtainen palkanosa jäljempänä esitettävän kehityskeskustelumenettelyn perusteella. Myös yrityskohtai- seen järjestelmään perustuvien henkilökohtaisten aikapalkkojen tulee olla vähintään kohdassa A 2 olevassa henkilökohtaisen aikapalkan taulu- kossa mainitun suuruisia.

Tehtävien vaativuusryhmittelyn ja palkkaryhmittelyn käytännön toteutus

Työtehtävien osaamista koskeva vaativuusryhmittely tehdään työnantajan ja työntekijöiden edustajan (edustajien) kanssa yrityksessä sovittavalla kokoonpanolla.

Työntekijän palkkaryhmän määrityksen tekevät työnantajan edustaja, joka on mahdollisimman hyvin perehtynyt yrityksen työntekijöiden palk- kauksen ja henkilöstöpolitiikan kokonaishallintaan, ja asianomainen työn- tekijä. Mikäli ryhmittelystä tällöin syntyy erimielisyyttä, työntekijä voi kut- sua mukaan luottamusmiehen.

Jos yrityksessä ei päästä ryhmittelystä yksimielisyyteen, asia siirretään tämän työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen välillä ratkais- tavaksi.

Tehtävien vaativuusryhmittelyn määritelmät

Sähkö- ja ilmastointialan yleiset ja toimialakohtaiset töiden vaativuus- ryhmittelytekstit:

Pr	Perusluokitus	Sähkö	Ilmastointi
S	Työssä perehdytään toimialan tavallisimpiin tarvikkeisiin ja asennustapoi- hin. Perehdyttämis- aika enintään 24 kk.	Työ tehdään mallin mukaan toisen asentajan avustuk- sella. Työssä ei edellytetä itsenäis- tä työmenetelmien osaamis- ta.	Työ tehdään mallin mukaan toisen asentajan avustuksella. Työssä ei edel- lytetä itsenäistä työmenetelmien osaamista.
1	Työssä vaaditaan perustietämys- tä toimialan tavallisimmista tarvikkeista ja asennus- tavoista.	Tehtävä koostuu toisen ohjauksessa tehtävistä heikkovirta- tai vahvavirta- asennuksista.	Tehtävä koostuu toisen ohjauk- sessa tehtävistä IV-asennuksista.
2	Työssä vaadi- taan toimialan määräysten, työpiirustusten ja asennus- tapojen hyvää osaamista ja tuntemista.	Tehtävä koostuu työseli- tyksen ja työpiirustusten mukaan tehtävistä heikko- virta- ja vahvavirta-asennuk- sien kokonaissuorituksista (pois lukien järjestelmien koestamiseen ja käyttöön liit- tyvät mittaukset) tai tehtävä käsittää em. alueella heikko- virta- tai vahvavirta-alueen kunnossapitotehtävät.	Tehtävä koostuu työselityksen ja piirustusten mukaan tehtävis- tä IV- ja kone- asennuksista tai IV-kunnossapito- tehtävistä.

3	Työssä vaadi- taan toimialan kahden osaa- misalueen hallintaa ja omatoimista to- teutusosaamis- ta projekti- ja kunnossapito- toiminnoissa.	Tehtävä koostuu työseli- tyksen ja työpiirustuksen mukaan tehtävistä rakennus- ten kiinteistösähköverkon heikkovirta- ja vahvavirta- asennuksista (pois lukien järjestelmien koestamiseen ja käyttöön ottoon liittyvät mittaukset) tai tehtävä käsit- tää em. alueen heikkovirta- ja vahvavirtakunnossapito- tehtävät.	Tehtävä koostuu työselityksen ja piirustuksen mu- kaan tehtävistä IV-asennuksista ja vaativista ko- neasennuksis- ta tai tehtävä käsittää IV- ja koneasennusten kunnossapito- tehtävät.
4	Työssä vaadi- taan itsenäistä, kokonaisval- taista osaa- mista toimialan rakennus- tai teollisuuden kone- ja laite- asennuksissa.	Tehtävä koostuu erikoisra- kennusten (toimenpideosas- toja, esim. kirurgiaosastoja, käsittävien sairaaloiden, voimalaitosten, teollisuuden tms.) vahvavirta- ja heikko- virtakokonaistoimituksista kiinteistö- tai prosessisäh- köistyksissä ja lisäksi näiden rakennusten erikoisjärjestel- mien asennus- ja muutos- töistä tai näiden kunnossapi- totöiden kokonaistoimintojen itsenäisestä osaamisesta.	Tehtävä koostuu vaihtelevien pro- jektien kuten toi- misto-/liikeraken- nusten, isojen tuotantolaitosten, urheiluhallien ja kalliosuojien asennusten ja muutostöiden tai kunnossa- pitotöiden koko- naistoimintojen itsenäisestä osaamisesta.

Palkkaryhmä 5

Tehtävät edellyttävät teknisen osaamisen (Pr 4) lisäksi eri osa-alueita suorittavan suurehkon työryhmän itsenäistä johtamista ja vastuuta työ- ryhmän tehtävien mukaisista kokonaissuorituksista tai itsenäistä ja laaja- alaista asiakasvastuuta huolto- ja kunnossapitotehtävissä.

Lisäksi edellytetään osoitettua taloudellista ajattelutapaa sekä tuottavuu- den kehittämiskykyä asennustekniikoihin tai laitteiden teknisiin toimintoi- hin liittyen.

Työssä tai tehtävässä vaaditaan palkkaryhmää 4 laajempaa ammatti- taitoa, joka edellyttää jatkokoulutusta tai pitkäaikaista kokemusta.

Täsmennyksiä sähköasennusta koskeviin työn vaativuusryhmittelyteksteihin

Työntekijän osaamisen arvioinnissa sovelletaan kaikille toimialoille yhteis- ten sekä toimialakohtaisten työn vaativuusryhmittelytekstien ohella tämän työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen sopimia seuraavia täs- mennyksiä sähköalaa koskeviin työn vaativuusryhmittelyteksteihin.

Palkkaryhmässä 2 työntekijän osaamisen edellytetään käsittävän seuraa- vien vahvavirta- tai heikkovirta-alueen töiden suorittamisen itsenäisesti työselityksen ja työpiirustusten mukaan.

Vahvavirta-asennukset	tai	Heikkovirta-asennukset
1. Johtoteiden asennus 2. Johtojen asennus 3. Keskusten asennus 4. Kojeiden asennus 5. Kytkennät 6. Valaistusasennus		Piirustusten mukaiset verkostojen asennukset ja kytkennät. Vaatimuksena kolmen riittävän laaja-alaisen heikkovirtajärjestelmän verkostojen asennukset ja kytkennät piirustusten mukaisesti. Yrityskohtaisessa palkkausjärjestel- mätyöryhmässä sovitaan ne heikko- virtajärjestelmät, jotka täyttävät em. laaja-alaisuuden ja joista työntekijän tulee osata kolme. Edellä mainitun laaja-alaisuuden täyttävät esimerkiksi seuraavat järjestelmät: puhelin-, atk-, paloilmoitin- ja kulunvalvontajärjestel- mät.

Palkkaryhmässä 3 työntekijän osaamisen edellytetään käsittävän seu- raavien vahvavirta- ja heikkovirta-alueen töiden suorittamisen itsenäisesti työselityksen ja työpiirustusten mukaan.

Vahvavirta-asennukset	ja	Heikkovirta-asennukset
1. Johtoteiden asennus 2. Johtojen asennus 3. Keskusten asennus 4. Kojeiden asennus 5. Kytkennät 6. Valaistusasennus		Piirustusten mukaiset verkostojen asen- nukset ja kytkennät. Vaatimuksena kolmen riittävän laaja- alaisen heikkovirtajärjestelmän verkosto- jen asennukset ja kytkennät piirustusten mukaisesti. Yrityskohtaisessa palkkausjärjestelmätyö- ryhmässä sovitaan ne heikkovirtajärjestel- mät, jotka täyttävät em. laaja-alaisuuden ja joista työntekijän tulee osata kolme. Edellä mainitun laaja-alaisuuden täyttävät esimer- kiksi seuraavat järjestelmät: puhelin-, atk-, paloilmoitin- ja kulunvalvontajärjestelmät.

Palkkaryhmässä 4 työntekijän osaamisen edellytetään käsittävän erikois- rakennusten, erikoiskohteiden ja niiden erikoisjärjestelmien vahvavirta- ja heikkovirta-alueen töiden suorittamisen itsenäisesti ja kokonaisvaltaisesti työselityksen ja työpiirustusten mukaan.

Vahvavirta-asennukset	ja	Heikkovirta-asennukset
1. Johtoteiden asennus 2. Johtojen asennus 3. Keskusten asennus 4. Kojeiden asennus 5. Kytkennät 6. Valaistusasennus Koestus/käyttöönotto - eristysvastus- mittaukset - releiden koestus - piirikoestus		Piirustusten mukaisten verkostojen ja laitteiden asennukset ja kytkennät sekä koestus ja käyttöönotto. Vaatimuksena kolmen riittävän laaja- alaisen heikkovirtajärjestelmän verkosto- jen asennukset ja kytkennät piirustusten mukaisesti sekä järjestelmien koestami- seen ja käyttöönottoon liittyvien mittausten ja ohjelmointitoimenpiteiden suorittaminen järjestelmän omalla ohjelmointimekanis- milla. Yrityskohtaisessa palkkausjärjestelmätyö- ryhmässä sovitaan ne heikkovirtajärjestel- mät, jotka täyttävät em. laaja-alaisuuden ja joista työntekijän tulee osata kolme. Edellä mainitun laaja-alaisuuden täyttävät esimerkiksi seuraavat järjestelmät: puhelin-, atk-, paloilmoitin- ja kulunvalvon- tajärjestelmät.

Työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt toteavat vielä täsmennyksinä edellisiin, että

a) käyttöönottomittaukset eivät sisälly työn vaativuusryhmittelytekstien aset- tamiin osaamisvaatimuksiin

b) neljännen palkkaryhmän osaamisvaatimuksiin sisältyvä ohjelmointi tar- koittaa laitteiston yhteydessä olevan ohjelmointilaitteen avulla tehtävää, esimerkiksi paloilmoitusaikajärjestelmän, murtohälytys- tai muun tällaisen laitteiston käyntiin ohjelmointia, ei varsinaista tietokoneohjelmointia

c) talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän työn vaativuusryhmittelytekstit perustuvat sähkötöitä koskevilta osiltaan vahvavirta- ja heikkovirtatöiden soveltamiseen. Jos yritys suorittaa myös muita tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvia sähköalan töitä, tulee yrityksessä sopia näihin töihin so- veltuvista töiden vaativuusryhmittely teksteistä, joita yrityksessä käytetään talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmää sovellettaessa.

Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen yrityskohtaisessa järjestelmässä

Henkilökohtaisen palkanosan määrittelyssä tulee huomioida yrityksen kilpai- lukyvyn parantaminen ja työntekijöitä motivoivan palkkausjärjestelmän yri- tyskohtainen luominen. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus ratkaistaan yrityksessä oheisen matriisin ja käytyjen kehityskeskustelujen perusteella. Jokaiselle työntekijälle on kuitenkin maksettava henkilökohtaista palkanosaa siten, että työntekijän henkilökohtainen aikapalkka on vähintään kohdassa A 2 olevan henkilökohtaista aikapalkkaa koskevan taulukon suuruinen.

Kehityskeskustelun perusteella työntekijän on voitava kehittää itseänsä ase- tettujen tavoitteiden mukaan ja näin parantaa henkilökohtaista palkkaustaan.

Työsuhteen kestäessä esimiehen ja työntekijän tulee vuosittain, ellei paikalli- sesti toisin sovita, käydä kehityskeskustelu, jonka perusteella työntekijän hen- kilökohtainen palkanosa määritetään. Vuoropuhelun on oltava avointa ja siinä on läpikäytävä työntekijän nykytilanne ammattitaidon, koulutuksen ja työyhtei- söön sopeutumisen kannalta.

Kehityskeskustelu voi johtaa vain henkilökohtaisen palkanosan paranemiseen tai pysymiseen ennallaan. Poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa työnantajalla olisi oikeus päättää työntekijän työsuhde tämän käyttäytymisen perusteella, voidaan kehityskeskustelun jälkeen matriisin yksittäiseen kohtaan tai yksittäi- siin kohtiin perustuvaa arviointia alentaa. Työntekijän henkilökohtainen palkan- osa alenee tällöin samassa suhteessa.

Kehityskeskustelussa käydään läpi seuraavat seikat (matriisi):

TEKIJÄ	Tekijöiden kuvaus	1	2	3	4	5
1 Työmäärä	on aikaansaapa työssään
2 Työn laatu	sitoutuneisuus yrityksen laatu- järjestelmiin ja/tai laatunormeihin joutuu harvoin korjaamaan huoli- mattomuudesta tai ennakoitavista virheistä johtuvia puutteita
3 Yhteistyökyky	kykenee työskentelemään onnistu- neesti muiden kanssa
4 Asiakaslähtöisyys	ottaa vastuun asiakkaasta edustaa yritystä myönteisellä tavalla
5 Kehityskyky	halu ja kyky oppia uusia asioita, tehtäviä ja menetelmiä
6 Taloudellisuus	kustannustietoisuus
7 Erikoisosaaminen	ammatillisen erikoistehtäväalueen osaaminen, joka ei sisälly perus- luokituksessa huomioituun ja joka tuo lisäarvoa yritykselle
8 Yrityskohtainen	jokin työntekijän ominaisuus, jolla on merkitystä työnteon kannalta
9 Yrityskohtainen	jokin työntekijän ominaisuus, jolla on merkitystä työnteon kannalta

Arviointimatriisin soveltaminen

Jollei yrityksessä ole muuta sovittu, arviointimatriisin pystysarakkeet ovat pisteitä ja kultakin vaakariviltä kertyvien pisteiden painoarvo on sama.

Riviltä kertyvä pisteluku kolme osoittaa, että työntekijän asianomainen ominaisuus vastaa keskimääräistä tasoa. Jos pisteluku on alhaisempi, työntekijän asianomainen ominaisuus on alle keskimääräisen tason. Kol- mea suurempi pisteluku osoittaa vastaavasti työntekijän asianomaisen ominaisuuden olevan yli keskimääräisen tason.

Jos yritys toimii useammalla paikkakunnalla tai useammassa toimipaikas- sa, tulee kaikkiin työntekijöihin soveltaa samoja henkilökohtaisen palkan- osan määräytymisperusteita. Henkilökohtainen palkanosa voi kuitenkin saman yrityksen eri paikkakunnilla olevissa toimipaikoissa olla erisuurui- nen kuitenkin siten, että työntekijöiden henkilökohtainen aikapalkka on vähintään kohdassa A 2 olevan henkilökohtaista aikapalkkaa koskevan taulukon suuruinen.

Työntekijän palkkaryhmän muuttuessa säilyy työntekijän henkilökohtainen palkanosa entisen suuruisena kuitenkin siten, että työntekijän henkilö- kohtainen aikapalkka on vähintään kohdassa A 2 olevan henkilökohtaista aikapalkkaa koskevan taulukon suuruinen.

Erityisiä määräyksiä

1. Varastomiehet ja autonkuljettajat

a) Itsenäistä työtä tekevät varastomiehet ja autonkuljettajat sijoitetaan palkkaryhmään 2 ja

b) toisen ohjauksessa työskentelevät varastomiehet ja autonkuljettajat sijoitetaan palkkaryhmään 1.

2. Ammatillisesta oppilaitoksesta ilman alan perustutkintoa valmistuneet, oppisopimussuhteeseen alan perustutkinnon suorittamiseksi tulevat sekä 18 vuotta täyttäneet toimialan ammattikoulutusta vailla olevat sijoitetaan työhön tullessaan palkkaryhmään S.

Sähköalan ammattiin perehtymässä olevien, ammattikoulutusta vailla ole- vien harjaantuminen on järjestettävä siten, että palkkaryhmä 1:n edellyttä- mät taidot saavutetaan viimeistään 24 kk:n kuluttua.

Xxxx ammatillisen oppilaitoksen ilman alan ammattiosaamisen näyttöä suorittaneiden työntekijöiden harjaantuminen tulee vastaavasti järjestää siten, että palkkaryhmä 1:n edellyttämät taidot saavutetaan viimeistään 6 kk:n kuluttua ja palkkaryhmän 2 edellyttämä osaaminen, kun työntekijä on ollut palkkaryhmässä 1 yhden vuoden ajan.

Xxxx ammatillisen oppilaitoksen ammattiosaamisen näytöllä suorittaneet työntekijät sijoitetaan palkkaryhmään 1 ja viimeistään 6 kuukauden kulut- tua palkkaryhmään 2.

Pöytäkirjamerkintä:

Ammatillisen oppilaitoksen perustutkinto käsittää 180 osaamispistettä. Suoritettu lukio tai ylioppilastutkinto lyhentää tätä opintoaikaa perus- tutkintoa koskevien normien mukaisesti.

	Oppisopimus ilman koulutusta	Ammatillisen oppilaitoksen perustutkinto ilman näyttöä		Ammatillisen oppilaitoksen perustutkinto näytöllä
Pr S	24 kk	6 kk		– – –
Pr 1	∨	∨ vuosi		∨ 6 kk
Pr 2		∨		∨

3. Sisääntulopalkkaryhmän 24 kuukauden työssäoloa kertyy kesätöissä vain 18 vuotta täyttäneille.

4. Pääluottamusmiehelle annetaan tiedot yritys- tai toimipaikkakohtaisesta työntekijöiden palkkaryhmiin jakautumisesta, henkilökohtaisen palkan- osan suuruuden jakautumisesta keskimäärin ja mahdollisen pistepohjai- sen järjestelmän muodostumisesta.

Jos syntyy epäselvyyttä lähetetyn työntekijän palkkaryhmittelystä, pää- luottamusmiehelle on annettava aineisto, jonka perusteella palkkaryhmit- tely on tehty.

8 § B URAKKAPALKAT

1 Yleistä

1.1 Työmaan selvitys

Mikäli työ täyttää seuraavien kohtien mukaiset rajausehdot urakkatyön tekemiseksi, työntekijälle on varattava mahdollisuus suorittaa työ urakka- työnä seuraavia määräyksiä noudattaen.

2 Urakan rajaus

2.1 Työn määrän rajaus

Urakkaan sisältyvien töiden rajaus on voitava tehdä ennen työn aloitta- mista käyttäen apuna työstä laadittua sähkötyöselitystä tai rakennus- tapaselostusta sähkötöiden osalta ja sähköpiirustuksia. Työ on silloinkin rajattavissa, kun esim. teollisuuslaitoksen saneerauksen yhteydessä työn laajuudesta on käytettävissä laitteiden sijoituspiirustuksia tai piirikaavioita sekä keskuksista syöttöjohtojen paikat.

2.2 Suoritusajan rajaus

Työstä tulee suoritusajan osalta olla riittävän tarkka arvio.

2.3 Muut rajausehdot

Urakkatyönä ei tehdä seuraavia töitä, elleivät urakalla tekemisestä ole osapuolet yhteisesti sopineet:

a) laskutyönä tilatut työt

b) työt, jotka tehdään tilaajan työnjohdon alaisuudessa

c) asuinrakennukset, joissa on 1–2 asuntoa. Mikäli työkohde on tilattu kiinteään hintaan, työ tehdään urakkamääräysten mukaan, elleivät osapuolet muusta sovi.

Tätä sopimuskohtaa ei ole tarkoitettu sovellettavaksi siten, että on aihetta epäillä tarkoituksena olevan urakkatyön kiertäminen. Epäselvissä tilan- teissa tämän työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt selvittävät asian kiireellisesti.

Mikäli työ on tilattu a-kohdassa tarkoitettuna laskutyönä, mutta se täyttää urakan rajausta koskevat kriteerit (2.1 ja 2.2), ja jos urakkatyön kiertä- mistä on aihetta epäillä ja työnantaja kieltäytyy selvittämästä asiaa tai jos

järjestöt toteavat kyseessä olevan urakkatyön kiertäminen, maksetaan työstä urakan takuupalkka kohdan 5.3 mukaisesti. Kyseessä ei ole kui- tenkaan urakkatyö, eikä työhön sovelleta urakkatyömääräyksiä.

3 Työmaan tyypit

Ennen urakkatyön sopimista on sopijaosapuolten todettava työmaan tyyppi sekä sen soveltuvuus hinnoittelusääntöihin seuraavan jaottelun perusteella:

3.1 Uudisrakennustyöt

Pääsääntöisesti uudisrakennustyön piiriin kuuluvat kiinteistöjen sähköver- kon sähköasennustyöt. Uudisrakennuksella tarkoitetaan seuraavanlaista sähköasennuskohdetta (rakennusta tai rakennelmaa):

a) kohdetta ei ole aikaisemmin sähköistetty

b) kohde rakennetaan tai on rakennettu käyttöpaikalleen ja se täyttää urakkahinnoittelun kokonaisurakkaperiaatteen

c) rakennuksen tai sen osan saneeraus sähkötöiden osalta, kun sanee- rauskohde on purettu sähköasennusten osalta ennen uuden asen- nuksen aloittamista

d) rakennelman tai rakennuksen sisältämät varsinaiseen tuotantoon liittyvien laitehankintojen sähköasennustyöt (esim. koneasennukset teollisuuslaitoksissa)

3.2 Muut urakalla tehtävät työt Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi:

a) rakennuksen tai sen osan saneeraus sähkötöiden osalta, kun sanee- rauskohteen sähköasennuksiin liitetään uusia sähköasennuksia

b) laivasähköasennukset

c) erillisesti asennettavat järjestelmät

d) osatoimitustyö, jossa kokonaisurakkaperiaate ei toteudu

e) muut urakalla sovituksi tehtävät työt

4 Työstä sopiminen

Sopimisaikaa lyhytaikaisissa töissä on enintään 10 työpäivää ja muissa enintään 30 työpäivää.

Lyhytaikaiseksi työksi katsotaan työ, jonka kesto on enintään 30 miestyö- päivää (240 h).

Neuvotteluajan alkamishetkestä on osapuolten sovittava.

Neuvotteluaika alkaa kulua, kun työntekijä on merkannut tuntikorttiinsa kohtien 3.1 tai 3.2 mukaiselle työlle tunteja ja työnjohto on sen hyväksynyt.

Työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt antavat neuvotteluapua, jos edellä mainittujen neuvotteluaikojen kuluessa ei ole mahdollista päästä ratkaisuun.

Urakan keskeytyslisätöistä sekä urakasta neuvoteltaessa ja työn aloittamis- vaiheen töistä maksetaan työmaalla työskenteleville ja neuvottelijoille seuraavan taulukon mukainen palkka siinä mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:

Pr	Urakan keskeytys- lisäpalkka 1.5.2018–31.3.2019 €/h	Urakan keskeytys- lisäpalkka 1.4.2019–31.3.2020 €/h
S	11,83	12,03
1	14,53	14,78
2	16,75	17,03
3	17,23	17,52
4	17,64	17,94
5	18,36	18,67

Työntekijän henkilökohtaisen aikapalkan (PTP + HPO) ollessa suurem- pi kuin em. taulukon mukaan määräytyvä palkka maksetaan työntekijälle henkilökohtainen aikapalkka.

4.1 Työmaasopimuksen solmiminen

Jos kohdan 2 rajausehdot mahdollistavat työn tekemisen urakkatyönä, siitä on sovittava seuraavasti.

Osapuolten kesken tehdään työstä kirjallinen työmaasopimus. Työnanta- xxx velvollisuus on esittää työstä työmaasopimus työryhmälle. Sopimusta tehdään kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Sopimuksen allekirjoittavat työnantajan edustaja ja työryhmän puolesta kärkimies sekä työryhmän valtuuttama työntekijä.

Työnantaja toimittaa työmaasopimuksesta kopion pääluottamusmiehelle hänen sitä pyytäessään.

Urakkatyötä varten ovat tämän työehtosopimuksen osapuolina olevat jär- jestöt laatineet työmaasopimuslomakkeen.

Työmaasopimuksella on määriteltävä vähintään seuraavat asiat:

a) urakkaan sisältyvät työt

b) suoritusvaatimukset sekä työn laatutaso

c) suoritusajan rajaus

d) urakkatyön edellytykset ja millä tavoin ne järjestetään

e) palkanmuodostusperusteet

f) urakan seurantajärjestelmä sekä työn kestäessä maksettava urakka- palkan osuus

g) uudisrakennuksen arvioitu työn hinta / muun urakkatyön arvioitu hinta / köntän hinta

5 Hinnoittelusäännöt

5.1 Urakkahinnoittelu

Työehtosopimuksessa on yksikköhintoihin perustuva urakkahinnoittelu, 8 § C.

5.1.1 Kokonaisurakkaperiaate

Urakkahinnoittelu on laadittu kokonaisurakkaperiaatteella, jolle on omi- naista se, että urakkahinnoittelun taulukoiden hintojen epätasaisuudet tasaavat toisensa. Tästä syystä uudisrakennuksen työmäärä sovitaan ja lasketaan yhtenä urakkana. Mikäli työmäärä on niin laaja, että se sisältää erillisiä rakennuksia tai selvästi rajattavissa olevia kokonaisuuksia, joissa kussakin toteutuu kokonaisurakkaperiaate, ne voidaan kukin sopia erilli- seksi kokonaisurakaksi.

5.1.2 Uudisrakennustyön hinnoittelu

Uudisrakennustyöt tehdään tämän työehtosopimuksen 8 § C-kohdan urakkahinnoittelun mukaisella palkanmuodostusperiaatteella.

Työehtosopimuksen 8 § C-kohdan mukaisena yksikköhintoihin perustu- vana urakkahinnoitteluna käytetään

– tilaajalle 1.6.2015 tai sen jälkeen tarjotuissa töissä Sähköistys- ja sähkö- asennusalan urakkahinnoittelua (1.6.2015).

Sähköistys- ja sähköasennusalan urakkahinnoittelun (1.6.2015) urakka- hinnoittelukerroin on 1.5.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta 1,023 ja 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta 1,040.

Sähköistys- ja sähköasennusalan urakkahinnoittelu (1.6.2015) on tä- män työehtosopimuksen liitteenä 3, sivu 109.

− tilaajalle 31.5.2015 tai sitä ennen tarjotuissa töissä Sähköasennus- alan urakkahinnoittelua (1.6.2002)

Sähköasennusalan urakkahinnoittelun (1.6.2002) urakkahinnoittelu- kerroin on 1.5.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta 1,379 ja 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta 1,402.

Pöytäkirjamerkintä:

Sähköasennusalan urakkahinnoittelu (1.6.2002) saattaa olla edelleen käytössä tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana pitkäkestoi- sissa työkohteissa, jotka on tarjottu tilaajalle 31.5.2015 tai sitä ennen.

5.2 Muiden urakalla tehtävien töiden hinnoittelu

Työstä sovittaessa on todettava seuraavien palkanmuodostusperustei- den soveltuvuus kyseessä olevaan työkokonaisuuteen:

a) sähköistys- ja sähköasennusalan urakkahinnoittelun kohdan 5.1 mu- kainen työ

b) työkohtaisesti sovittu yksikköhinnoittelu

c) sovittaessa kokonaishintaurakasta (könttä) työryhmän tulee saada tarvittavat tiedot, jotta työryhmä voi muodostaa käsityksen urakka- hinnan muodostumisesta sekä urakkaan sisältyvästä työmäärästä. Tarvittavat tiedot voidaan antaa esim. piirustusten, työselitysten tai massalistojen muodossa.

Kokonaishintaurakka (könttä) tulee sopia siten, että normaalilla urakka- työvauhdilla saavutetaan vähintään seuraavan taulukon mukainen tavoiteansio, joka kasvaa työsuorituksen lisääntyessä. Tavoiteansio on taulukossa mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta määrältään seuraavan suuruinen:

1.5.2018–31.3.2019 €/h	1.4.2019–31.3.2020 €/h
18,28	18,59

Takuupalkka em. töissä on mainittu kohdassa 5.3.

Urakkaa sovittaessa on selvitettävä, millä tavoin lisä- ja muutostyöt vai- kuttavat kokonaishintaan.

5.2.1 Asuntotuotanto

Asuntotuotannon urakkapalkka koskee asuinkerrostaloja ja samaan työ- urakkaan sisältyviä rivitaloja pois lukien kohteet, joissa on sähkölämmitys.

Rivitaloja koskevat kohteet tehdään kohtien 3.1 tai 5.5 mukaisella palkan- muodostusperiaatteella.

Asuntokohteen (8 § B 5.2.1) urakkapalkkaus määräytyy rakennuksen asuntojen (huoneistojen) pistemäärän ja perushinnan perusteella taulukos- sa mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:

	Perushinta €/huoneisto	Peruspistemäärä kpl	Lisäpisteen hinta €/kpl
1.5.2018–31.3.2019	906	60	11,86
1.4.2019–31.3.2020	921	60	12,06

Perushinta ja pistelukumäärä lasketaan asuntokohtaisesti.

Tämän kohdan mukaisesta urakkapalkkauksesta voidaan sopia 8 § B kohdan 5.5 mukaisesti toisin.

Työn perushintaan sisältyvät seuraavat mahdolliset työt:

a) rakennuksen huolto- ja yhteisten tilojen sekä ulkoalueiden sähkötyöt, kuten lämmityspistorasiat ja ulko- ja pylväsvalaistus

b) työryhmän asentamien tarvikkeiden pakkaus- ja johtojätteiden kuljet- taminen työskentelypaikasta työmaalla osoitettuihin kerroskohtaisiin koontipaikkoihin.

Mahdolliset rakennuksen yhteydessä olevat liike- tai toimistotilat ja esim. palvelutalojen yhteistilat samoin kuin autohallit sovitaan kohtien 3.1 tai

5.5 mukaan.

Tämän kohdan mukaan tehtyjen töiden takuupalkka on kohdan 5.3 mu- kainen.

Asuntokohtaiseen hintaan sisältyvällä pisteellä tarkoitetaan:

a) Osan 23 ryhmäkeskuksen asennus tai muun järjestelmän keskuksen asennus ryhmäjohtojen kytkentöineen / järjestelmä

b) Osan 24 mukainen koje sisältäen ryhmäjohdon kytkennän

c) Potentiaalikiskon asennus huoneistoon kytkentöineen (rivitalohuo- neisto)

d) Putkistomaadoitus/asunto (rivitalohuoneisto)

e) Osan 27 mukainen lämmityskaapelin asennus alkavaa 35 metrin pi- tuutta kohti. (Sisältää ”kylmän” pään asennuksen.) (Taipuisat lämmi- tyselementit sovitaan erikseen.)

f) Rakennusten väliset kaapelit / 40 metrin ylittävä osuus on 2 pistettä ( / kaapeli)

g) Osan 28 mukainen rasia kalusteineen

h) Osan 29 mukainen valaisin sisältäen ryhmäjohdon kytkennän ja mah- dollisen jatkamisen

i) Pienjännitemuuntaja ja spotit 4 kohti / muuntaja. Lisäspotti = 1 piste

j) Kuituvalon projektori ja alkavat 8 kuitua

k) Osan 31 mukaisten tilaelementtien kytkettävä piste

l) Osan 31 mukaisen tilaelementtikylpyhuoneen/-saunan toiminnan tar- kastus on 2 pistettä)

m) Varauksen ”pää” (xxxxx, kaapeli tms. sisältää mahdollisen kannen)

Tarkastukset, joista muodostuu yksi piste:

n) silmämääräinen tarkastus, lattialämmitysten eristysvastuksen mittaus 2 kertaa, sähköturvallisuuden toteaminen esim. schukotesterillä ja vikavirtasuojien laukaisun testaus kertaalleen, nollajohdon ja maadoi- tusjohdon erillään olo ja toimintojen tarkastus.

Taulukon 3110 ja 3121 työt sisältyvät perushintaan, ellei toisin ole mainittu.

Asuntojen perushintoihin eivät sisälly seuraavat työt:

a) Räystäs-, syöksytorvi- tms. sulanapitolämmitys

b) Erilliset ilmastointikonehuoneet

Piirrosesimerkit peruspisteiden määritelmistä, jotka täydentävät näitä tekstejä, ovat tämän työehtosopimuksen liitteenä 4, sivu 147.

5.3 Urakkapalkka

Urakkatyötä tehtäessä työntekijän urakkapalkka määräytyy työn tuotta- vuuden mukaan.

Työnaikainen urakkapalkka muodostuu perustuntipalkasta ja urakka- ennakosta. Urakkaennakosta sovitaan työmaasopimuksessa.

Työnaikainen urakkapalkka on vähintään urakan takuupalkan suuruinen.

Urakkatyön tuottoa tulee seurata työn aikana siten, ettei urakalla laske- tusta työn tuottavuudesta jää sisälle urakkavoittona maksettavaksi 15 %:a suurempaa osuutta.

Urakkatyössä on takuupalkka seuraavan taulukon mukainen tehtyä työ- tuntia kohti ilman kohdan 5.6.4 mukaisia palkanosia.

Urakan takuupalkat ovat seuraavan taulukon mukaiset taulukossa mainit- tuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:

Pr	1.5.2018–31.3.2019 €/h	1.4.2019–31.3.2020 €/h
S	11,83	12,03
1	14,53	14,78
2	16,75	17,03
3	17,23	17,52
4	17,64	17,94
5	18,36	18,67

Työntekijän henkilökohtaisen aikapalkan (PTP + HPO) ollessa suurem- pi kuin em. taulukon mukaan määräytyvä palkka maksetaan työntekijälle henkilökohtainen aikapalkka.

Näitä palkkoja sovelletaan myös asuntotuotantoon.

5.4 Palkkaus ilman sopimista

Uudisrakennuskäsitteen (kohta 3.1) mukaisen urakkatyön kyseessä ol- lessa työryhmä tai työryhmän jäsen voi kuukauden kuluessa, urakan sel- vitysajan umpeuduttua esittää jälkilaskennan kohteesta edellyttäen, että

a) työmaasopimusta ei urakan rajauksineen ja palkanmuodostusperus- teineen ole tehty kohdan 4.1 tarkoittamalla tavalla; tai

b) urakkaa ei ole laskettu eikä kohdan 9.2 mukaista urakanjakoselvitystä ole tehty selvitysaikojen kuluessa.

Mikäli työtä ei ole laskettu eikä urakanjakoselvitystä eikä erimielisyys- muistiota tehty em. määräaikojen kuluessa, maksetaan tällaisesta työstä urakan takuupalkkaa kohdan 5.3 mukaisesti.

Tämän kohdan mukaisesti toimitaan myös, lukuun ottamatta jälkilasken- taa, kun kyseessä on kohdan 3.2 mukainen urakkatyö.

Kuitenkin asuntotuotannon osalta noudatetaan kohtien 5.2.1 ja 5.3 mää- räyksiä.

5.5 Järjestöjen sopima poikkeus hinnoittelusääntöihin

Ne yritykset, jotka ovat STTA:n tai PALTA:n jäseniä ja joissa on pää- luottamusmies, voivat paikallisesti sopien toteuttaa työn tuottavuutta ja työn organisointeja kehittävää palkkausmuotoa. Sopiminen tapahtuu yri- tyksissä työnantajan, pääluottamusmiehen ja työryhmien kesken kirjalli- sesti.

Muuten kuin kirjallisesti tehty ja osapuolten allekirjoittama sopimus on mitätön.

Työmaakohtaisesti kärkimiehellä työryhmän edustajana on oikeus tehdä paikallisia sopimuksia työehtosopimuksen mukaan hänelle kuuluvissa asioissa. Mikäli sopimusoikeutta halutaan em. aluetta laajemmaksi, on asiasta sovittava työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä.

Tämän kohdan tarkoittama poikkeus yleissitoviin hinnoittelusääntöihin on tehtävä siten, että työnantajan edustajalla on yksilöity kirjallinen esitys palkkaustavasta/palkkaustapavaihtoehdoista. Jos tässä neuvottelussa ei synny tulosta eli ko. työmaata koskevaa työmaasopimusta, on neuvottelun lopputulos kuitenkin kirjattava ja se, miksi neuvottelutulosta ei syntynyt.

Työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt toteavat, että em. tavoit- teiden saavuttamiseksi käytävissä neuvotteluissa keskeisesti paranne- taan työntekijöiden työn tekemiseen liittyviä edellytyksiä niin, etteivät työntekijät joudu työehtosopimuksen hengen vastaisesti kohtuuttoman rasituksen kohteeksi.

Sovittaessa tämän kohdan perusteella kokonaishintaurakasta noudate- taan kohdan 5.2 c) määräyksiä, jolloin kokonaishintaurakan töiden takuu- palkka on vähintään kohdan 5.3 mukainen.

5.6 Työhinnoittelun peruste

5.6.1 Tuottavuuspalkkaurakka

Työhinnoittelun perustana on sähköistys- ja sähköasennusalan urakka- hinnoittelu sekä työaikaan perustuva palkka.

Työlle määritellään urakkahinnoittelulla kokonaishinta, joka perustuu työ- hön laskettuun asennustarvikemäärään. Asennustarvikemäärällä määri- tellään urakkaan sisältyvä työpalkkakokonaisuus. Mikäli näin määritelty kokonaisuus muuttuu, on sovittava, millä tavoin muuttuvat materiaalimää- rät vaikuttavat urakan kokonaishintaan. Muissa kuin uudisrakennuksissa määritellään työpalkka asennustarvikemäärän tai tarvikemäärän ja sovit- tujen kokonaishintojen perusteella.

Sellaisissa töissä, joissa ei hinnoiteltuja asennustarvikkeita käytetä ollen- kaan, määritellään työpalkka sovitun kokonaishinnan perusteella.

Näin saadusta kokonaishinnasta lasketaan uudisrakennuksissa säh- köistys- ja sähköasennusalan urakkahinnoittelulla maksettavaksi A % ja muissa kuin uudisrakennuksissa määritellystä kokonaishinnasta B %. Em. prosentit sovitaan yrityksissä. Työn aikana maksetaan urakkatyön ennakkona vähintään urakan takuupalkka.

5.6.2 Aikatyö

Mikäli uudisrakennuksen tai muun urakkatyöksi luokiteltavan työn palkan- muodostusperusteeksi sovitaan aikatyö, on tästä aina tehtävä työmaa- kohtainen sopimus, josta käy selville pätevä peruste palkkausmuodon valinnalle.

5.6.3 Jokin muu paikallisesti sovittu palkkaustapa

5.6.4 Palkkiopalkat

Tuottavuuspalkaksi urakka- ja aikatyössä voidaan paikallisesti sopia eri- näisiä säästö-, tulos- ja tuotantopalkkioita, jotka pohjautuvat kokonaiskus- tannus-, asennusmateriaali- tai työn läpimenoajan säästöihin.

5.7 Takuupalkka

Kohdan 5.6 mukaisissa palkkaustavoissa takuupalkka on ilman kohdan

5.6.4 mukaisia palkanosia vähintään kohdan 5.3 mukainen.

5.8 Neuvottelujen päättyminen

Mikäli sopimusta ei paikallisesti synny, on työehtosopimus sellaisenaan voimassa kaikilta osiltaan.

6 Lisä- ja muutostyöt

Yleistä

Muutos- ja lisätyöt ovat työmaasopimuksen perustana olevista piirustuk- sista, työselityksistä tai ohjeista poikkeavasti suoritettu työ. Sovitun urakka- työkokonaisuuden lisä- ja muutostöiden hinnoittelu suoritetaan seuraavin periaattein:

6.1 Muutokset ja lisätyöt, jotka ovat tiedossa ennen työn tai työvaiheen aloi- tusta, lasketaan urakasta sovitulla hinnoittelulla. Tällaiset työt ja työvai- heet on sovittava ja kirjattava ne työmaasopimukseen liitteellä.

6.2 Sellaiset muutos- ja lisätyöt, jotka aiheuttavat jo valmiin asennustyön pur- kua, on todettava ja sovittava, millä palkkauksella purkutyö suoritetaan. Samassa yhteydessä on sovittava, millä palkkausperusteella varsinainen muutos- tai lisätyö suoritetaan.

6.3 Kokonaishintaurakoissa on kohdassa 5.2 määrätty lisä- ja muutostyöt sel- vitettäväksi samoin kuin se, millä tavoin niiden vaikutus huomioidaan ko- konaishinnassa ja työmäärässä. Ko. kokonaishintaurakassa voivat lisä- ja muutostyöt vaikuttaa joko sovittua työmäärää lisäävästi tai vähentävästi, joten tosiasiallisen työmäärän toteamiseksi on työn alussa ja sen kestäes- sä tehtävä liitesopimus työmaasopimukseen jokaisesta lisä- ja muutos- työstä.

6.4 Kohtien 6.2 ja 6.3 työt voidaan sopia tehtäväksi työstä sovitulla urakkahin- noittelulla tai vähintään kohdan 4 mukaisella palkalla.

7 Urakkatyön kokonaisuuden sisältämät työt ja osapuolten velvoitteet

7.1 Yleistä

Sopijaosapuolet ovat velvollisia yhteisesti huolehtimaan urakkatyön ylei- sestä edistymisestä siten, ettei urakkatyön sopimuksellinen luonne vaa- rannu.

Urakkatyö on pyrittävä suorittamaan oikea-aikaisesti kunkin työkohteen edistymisen mukaisessa järjestyksessä.

Työsuoritusten ammattitaidollinen vaativuus arvioidaan ennalta.

Työntekijöitä urakkatyöhön sijoitettaessa edellytetään, että heidän am- mattitaitonsa vastaa työsuoritusten vaativuutta.

7.2 Työn osapuolilta vaatimat velvoitteet

7.2.1 Urakkaan sisältyy

Työryhmän ja kärkimiehen tehtäviin kuuluu

a) oman työnjohdon ja urakkaryhmän kesken käytävät työtä koskevat neuvottelut

b) toisten työryhmien edustajien kanssa käytävät työtä koskevat neuvot- telut

c) tilaajan edustajien (esim. työnvalvojan, suunnittelijan) kanssa käytä- vät neuvottelut

– neuvotteluilla tarkoitetaan edellä olevista kohdista käytäviä kes- kusteluja pääsääntöisesti työmaalla ja

– puhelinkeskusteluja, jotka koskevat lähinnä työn suoritustapoja ja järjestystä

d) työaika- ja määräselvitysten (tunti- ja työkorttien) täyttäminen, työ- maakirjanpito ja työpalkkalaskenta

Työn luonteeseen ja normaaliin suoritukseen sisältyvät

a) ennalta ja yleisesti tiedossa olevat valmistautumis-, suoritus-, keskey- tys- ja lopetusosat ”Odotusaika ja sen korvaus” -kohdassa mainittua odotusaikaa lukuun ottamatta

b) työsuoritusten edellyttämä liikkuminen työmaa-alueella sekä työnteki- jän henkilökohtaisiin tarpeisiin käyttämä aika, mikäli ao. työtä koske- vassa työmaasopimuksessa ei toisin ole sovittu

c) työmaasopimuksen, piirustusten, työselityksen ja annettujen työohjei- den vastaisesti asennettujen kohteiden korjaaminen, jotka ao. tarkas- tuksessa on määrätty korjattavaksi

d) osallistuminen tarkastukseen, jossa todetaan kertaalleen osatoimituk- sen tai työkokonaisuuden vastaavuus työmaasopimukseen, piirustuk- siin, työselitykseen ja sähköturvallisuusmääräyksiin.

7.2.2 Työnjohto sekä työohjeet ja piirustukset

Työnantajan tehtävät	Työryhmän ja kärkimiehen tehtävät
Työnantaja huolehtii tarpeellisesta työnjohdosta ja työohjeiden an- tamisesta niin hyvissä ajoin, että eri työvaiheet voidaan työpaikalla järjestellä tarkoituksenmukaisesti. Työmaa-, urakointi- tai aikataulu- kokouksissa tehdyt päätökset, jotka vaikuttavat sähkötöiden suorittamiseen, on välittömästi saatettava tiedoksi kärkimiehelle.	Vaativuustasoltaan 1–2 asuinhuo- neen sähköistyksen tai vastaavan muun urakkatyön suorittamiseksi ei välttämättä tarvita yksityiskoh- taisia piirustuksia.
Työstä tai työvaiheesta on hyvissä ajoin ennen sen alkua toimitettava työmaalle tarpeelliset työpiirus- tukset sekä työstä mahdollisesti laadittu työselitys.	Työsuoritukseen liittyviin piirus- tuksiin, työselvityksiin ja muihin ohjeisiin perehtymiseen käytetty aika.

Piirustukset tehdään suomalaisten piirustusstandardien mukaisesti. Mikäli joudutaan suorittamaan ul- komaisten toimittamien laitteiden asennuksia tai muuten poikkea- maan suomalaisten standardien mukaisista piirustuksista, on työnantaja velvollinen antamaan riittävän opastuksen.	Mikäli työn aikana on työpiirus- tuksiin tehtävä muutoksia, on muutoksen aiheuttajan merkittävä ne työpiirustuksiin. Työnaikaiset piirustukset ao. merkintöineen on annettava työn- antajan käyttöön loppupiirustusten tekemistä varten.
Erilaisten järjestelmien, keskus- ten, kojeiden ja kojeyhdistelmien asennusta varten on annettava riittävät asennus-, kokoonpano- ja kytkentäpiirustukset sekä toiminta- selostukset.	Työn teknillinen suunnittelu ja val- vonta työselityksen ja työpiirustus- ten sekä työmaan yleisen työsuo- ritusjärjestyksen mukaisesti.
Urakkatyömailla tulee asentajilla olla käytettävissä myös mitoitetut rakennus-kalustopiirustukset sekä muiden urakoitsijoiden ja toimitta- jien laitteiden asennuspiirustukset ja toimintaselosteet siinä laajuu- dessa kuin se on tarpeellista sähkötöiden suorittamiseksi.	Xxxxxxx työntekijä havaitsee työohjeissa puutteellisuuden tai virheen, on hän velvollinen ilmoittamaan tästä työnjohdolle ensitilassa.
	Mikäli rakenteellisista tai muista perusteluista syistä on poikettava piirustuksista tai käytettävä toista asennustapaa, siitä on ilmoitetta- va työnjohdolle.
	Työssä on työntekijän noudatet- tava oman työnjohdon antamia ohjeita siten, että työn lopputulos täyttää sähköturvallisuus- ja muut vastaavat määräykset.

7.2.3 Asennustarvikkeet, niiden tilaukset ja varastointi

Työnantajan tehtävät	Työryhmän ja kärkimiehen tehtävät
Urakkatyön suorittaminen edel- lyttää kunkin työvaiheen kaikkien asennustarvikkeiden toimittamista työmaalle oikea-aikaisesti, että työntekijä voi välttyä aikatappioil- ta, jotka aiheuttavat työvaiheen jakaantumisen osatyövaiheisiin tarvikepuutteen takia.	Tarvikkeiden tuhlaaminen sekä perusteeton, annetuista ohjeista ja määräyksistä poikkeaminen, josta on aiheutunut vahinkoa työnanta- jalle, saattaa johtaa korvausvaati- mukseen työnantajan taholta.
Työnantaja määrittää työhön tar- vittavien tarvikkeiden lajit, laadut ja määrät. Työnantaja huolehtii niiden tilaamisesta urakkaryh- män kanssa sovitun tarvikkeiden toimittamisohjelman ja täyden- nystilausten mukaisesti. Toimit- tamisohjelman tulee olla riittävän tarkka ja laadittu ennen kunkin työvaiheen aloittamista. Työnan- taja antaa kärkimiehelle ohjeet, mistä ja miten tilaaminen suorite- taan (yleisesti tilaukset tehdään kirjallisesti.)	Sopiminen tarvikkeiden toimit- tamisohjelmasta ja täydennys- tilauksista. Huolehtia siitä, että työhön sen eri vaiheissa tarvittavista tarvikkeiden täydennystilauksista ilmoitetaan hyvissä ajoin työnantajalle tai hänen edustajalleen. Tarviketoimitusohjelmien toimitus- erien täydennystilaukset.
Toimitusohjelma tulee molempien osapuolten yhteisesti sovittaa ja ajoittaa työn edistymisen mukaan.	Toimitusohjelman tulee molempi- en osapuolten yhteisesti sovit- taa ja ajoittaa työn edistymisen mukaan.
Asennustarvikkeiden mukana toimitetaan lähetyserän määrän mukainen lähetysluettelo, johon on merkittävä koodinumeroiden lisäksi myös tarvikkeiden nimitys yleisen käytännön mukaisesti.	Tiedot vastaanotetuista tarvik- keista on ensi tilassa ilmoitettava työnantajalle tämän käyttämän tarvikehuollon seurantajärjestel- män mukaisesti. Seurantajärjes- telmän tietoja saavat työntekijät käyttää työmaakirjanpidossaan. Järjestelmästä johtuvat työnteki- jöiden toimenpiteet on pyrittävä rajoittamaan mahdollisimman vähäisiksi.

Työmaalle on työnantajan osoi- tettava riittävät ja tarkoituksenmu- kaiset sähköasennustarvikkeiden varastotilat. Pinta-alaltaan laajois- sa sekä tilavuudeltaan suurissa työkohteissa on päävaraston lisäksi järjestettävä tarpeellinen määrä alavarastoja. Ne on sijoitet- tava rakennusalueelle siten, et- teivät tarvikkeiden ja työvälineiden siirtomatkat asennuskohteisiin muodostu kohtuuttoman pitkiksi.	Työnmaan varastojen ja alavaras- tojen hoito sekä tarvikkeiden palautus asennuskohteista varas- toihin kuuluu urakkaan. Tarvikkeet vastaanotetaan ja siirretään urakkaryhmän toimes- ta työmaa- ja alavarastoihin tai asennuspaikalle huomioon ottaen kohdan 7.2.4 aputyövelvoite.
Osan varastotiloista tulee olla kyl- mänä vuodenaikana lämmitettyjä.
Tarvikkeet toimitetaan työnantajan toimesta urakkaryhmän kanssa sovituille purkauspaikoille.	Purkauspaikoista sopiminen.
Työnantaja palkkaa erikseen ja riittävän ajoissa työmaavaraston- hoitajat sellaisen työmaavaraston hoitoa varten, jota pääasiallisesti käyttää pitkäaikaisesti (väh. 2 kk) yli 20 työntekijää.	Pientehtäviä ovat mm. tarvikkei- den pakkauksista purkaminen, kaapeleiden ja ryhmäjohtojen työnaikaiset merkinnät, työn viimeistelyyn liittyvät kojeiden oikaisut ja asennon tarkistukset.
	Työn valmistuttua ja työnantajan määräyksestä jo työn kestäessä tulee työmaalta palauttaa kaikki jäännöstarvikkeet. Urakkahintaan sisältyy palautettujen tarvikkeiden järjestely palautuskuntoon, lajitte- lu ja pakkaus sekä palauttamisen edellyttämät siirrot työmaalla. Pai- navien esineiden siirrossa sisältyy urakkaan vain valvonta.

Katso viereinen jäännöstarvikkei- den mittaus Jäännöstarvikkeiden mittauksen, laskennan ja palautus- luettelon laatimisen voivat suo- rittaa työnantaja ja työntekijä yhdessä tai erikseen. Milloin näitä tehtäviä suoritetaan työnantajan toimeksiannosta, maksetaan niistä korvaus urakan ulkopuolella urakan keskeytyslisän mukaisena palkkana. Mittaus on saatettava päätökseen kahden viikon kuluessa urakan päättymisestä. Mittaustuloksesta vastaavien hen- kilöiden allekirjoittama palautus- luettelo tai sen jäljennös on annet- tava molemmille osapuolille.

HUOM!

Mikäli työryhmän työtehtäviä lisätään kohdassa 7.2.3 mainittuja lisä- tilauksia enemmän, sovitaan siitä työmaasopimuksen liitteellä, josta ilmenee, millä tavoin lisääntynyt työmäärä on hinnoiteltu.

7.2.4 Aputyöt

Työnantajan tehtävät		Työryhmän ja kärkimiehen tehtävät
Työnantaja huolehtii tarvittavista aputyösuorituksista.
Työnantaja osoittaa työryhmän käyttöön riittävästi aputyövoimaa siten, että vähin- tään seuraavat toiminnot suorite- taan aputyövoimaa käyttäen:
– –	Kojeet, jotka painavat yli 25 kg, sekä yli 40 kg painavat tar- vikkeet siirretään varastoihin ja asennuspaikoille aputyö- voimaa käyttäen. Samaa sovelletaan myös hankalasti käsiteltäviin tarvik- keisiin, joita voivat olla esim. suuret tarvike-, valaisin- ja johtotie-erät, keskukset sekä kaapelikelat.
Suuren tarvike-erän siirto on ky- symyksessä silloin, kun siirretään esim. VR:n lavallisen tai häkillisen verran tarvikkeita tai valaisimia. Asennuspaikalla tarkoitetaan sitä aluetta, johon edellä mainitun suuruinen tarvike-erä asennetaan.

HUOM!

Mikäli työnantajan velvoitteesta poiketaan, on siitä erikseen sovittava työmaasopimuksen liitteellä. Samassa yhteydessä on sovittava aputöi- den palkanmaksuperusteista, kuitenkin vähintään 4 kohdan mukaisesti.

7.2.5 Työtelineet ja työvälineet

Työnantajan tehtävät	Työryhmän ja kärkimiehen tehtävät
Työnantaja järjestää työryhmän käyttöön työsuorituksissa tarvitta- vat ja työryhmän kanssa sovitut työhön soveltuvat pukit ja telineet.	Työtelineiden tarpeen ilmoitta- minen ja yhtä työntekijää varten rakennettujen kevyiden telineiden siirto. Urakkahinnoittelun osassa 22 määriteltyjen siirrettävien teli- neiden siirto. Muista telineiden siirroista sovitaan työkohtaisesti.
Työnantaja antaa työntekijöiden käyttöön riittävästi tarkoituksen- ja ajanmukaisia sekä turvallisia työ- ja apuvälineitä.	Työvälineiden tilaaminen ja vas- taanottaminen sekä niiden siirrot tai siirron valvonta sekä työväli- neistä huolehtiminen työmaalla.
	Työntekijä huolehtii kuittaamis- taan työvälineistä ja on niistä vastuussa.

7.2.6 Työryhmä

Työryhmän haitalliset vaihtelut ja erityisesti työvoimatarpeen ruuhkautu- minen työsuoritusajan lopulle on estettävä yhteisin toimenpitein.

Työvoiman lisäämistä urakkatyömaalle ei tule suorittaa yksinomaan sillä perusteella, että yrityksen työntekijöitä on vapautunut muilta työmailta ja he ovat työtä vailla.

Edellä sanottuun rinnastettavia muita tilanteita, jotka johtavat työmaalla jo olevien asentajien urakka-ansioiden alenemiseen, tulee mahdollisuuksien mukaan välttää.

Urakkaryhmää muodostettaessa on niihin pyrittävä sijoittamaan palkka- ryhmiin S–5 kuuluvia työntekijöitä.

Työntekijöitä, jotka kuuluvat muuhun kuin palkkaryhmiin S–5, ei tule sijoit- taa urakkaryhmään, ellei työryhmän kanssa toisin sovita, eivätkä he osal- listu urakkaan eivätkä urakan jakoon.

Työnantaja määrittelee työryhmän kokoonpanon ja sopii siinä työn kestä- essä suoritettavista muutoksista kärkimiehen kanssa. Työnantaja vastaa myös siitä, että työn kestäessä tehtävät muutokset eivät vaaranna urak- katyön sopimuksellista luonnetta eivätkä aiheuta aikatappiota urakkatyö- suorituksiin.

7.2.7 Kärkimies

Työnantajan on nimettävä kuhunkin alkavaan rakennuskohteeseen kärki- mies, joka edustaa työryhmää työmaalla. Kärkimiehelle eivät kuulu varsi- naiseen työnjohtoalueeseen kuuluvat tehtävät.

Kärkimiehen tulee olla yritykseen työsuhteessa oleva henkilö.

Kärkimiehiä nimettäessä yrityksen työntekijöiden näkemykset huomioi- daan.

Työntekijä voi toimia vain yhden työryhmän kärkimiehenä kerrallaan. Poikkeuksena on tapaus, jolloin kärkimies uudelle työmaalle siirtyessään hoitaa ylimenovaiheessa kärkimiestehtäviä molemmilla työmailla.

Kärkimiehelle nimetään varamies hänen joutuessaan tilapäisesti jättä- mään tehtävänsä. Varamiehen nimeämisen yhteydessä työryhmälle il- moitetaan toimenpiteen syy sekä sovitaan varamiehen kärkimiestehtävän kestoaika.

Varamiehellä on tehtävässäoloaikanaan samat oikeudet ja velvollisuudet kuin vakinaisella kärkimiehelläkin.

Neuvottelut toisesta kärkimiehestä on aloitettava, kun työryhmän jäsen- määrä ylittää kahdeksan asentajaa. Kun työryhmän jäsenmäärä ylittää 11, on nimettävä toinen kärkimies.

Suuriin työkohteisiin voi olla tarpeellista nimetä useampia kärkimiehiä. Tällaisesta menettelystä sovitaan erikseen.

Työryhmään nimetylle ensimmäiselle kärkimiehelle tai hänen varamiehel- leen maksetaan kärkimieslisää jäljempänä mainittujen tehtävien hoitami- sesta seuraavan taulukon mukaan siinä mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:

Työryhmän jäsenmäärä	1.5.2018–31.3.2019 €/h	1.4.2019–31.3.2020 €/h
1–2	0,36	0,37
3–6	0,57	0,58
7–10	0,89	0,91
11–12	1,15	1,17
13–20	1,55	1,58
Yli 20	2,45	2,49

Ensimmäisen kärkimiehen lisäksi määrätylle toiselle tai useammalle kärki- miehelle maksettavat lisät urakkatyössä ovat taulukossa mainittuna päivä- nä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:

Muun kuin ensimmäisen kärkimiehen kärkimies- tehtävien piirissä olevien työntekijöiden lukumäärä	1.5.2018–31.3.2019 €/h	1.4.2019–31.3.2020 €/h
1–2	0,36	0,37
3–6	0,57	0,58
7–10	0,89	0,91
yli 10	1,15	1,17

Urakkaryhmän jäsenmäärän kohotessa kolmeen korvataan urakkaryh- mälle osa ensimmäisen kärkimiehen työajasta urakan keskituntiansion mukaan urakan ulkopuolella seuraavasti:

Työryhmän jäsenmäärä	Työryhmälle korvattava aika kärkimiehen työajasta
3–6	10 %
7–10	20 %
11–15	30 %
16–20	40 %
yli 20	50 %

Mikäli sähkötöiden työnjohdon pääasiallinen sijoituspaikka on työkohtees- sa, ei urakan ulkopuolisia prosentteja makseta. Kärkimieslisän maksun aloittaminen tai lisän suuruuden muuttuminen työryhmän jäsenmäärän noustessa taulukon seuraavan portaan vähimmäismäärään edellyttää, että työryhmän jäsenmäärä säilyy vähintään viikon ajan taulukon edellyt- tämänä vähimmäismääränä.

Mikäli työryhmän jäsenmäärä laskee, muuttuu kärkimieslisän suuruus kahden viikon portaissa siten, että seuraavan portaan edellyttämää lisää aletaan maksaa, kun em. aika on kulunut. Kärkimieslisän maksamis- perusteiden kiertämisenä pidetään sellaista menettelyä, jossa kärkimies työn kestäessä vaihdetaan pelkästään kärkimieslisän suuruuden muuttu- misen vuoksi.

Matka- ja odotusajalta tms. ei kärkimieslisää makseta.

7.2.7.1 Kärkimiehen tehtävänä on

a) töiden jakaminen työntekijöille ja töiden suoritustekninen ohjaus ja valvonta

b) kirjoittaa työryhmänsä tarviketilaukset tarpeen mukaan

c) ottaa vastaan ja kuitata työmaalle toimitetut tarvikkeet

d) valvoa työryhmänsä työtuntien jakautuminen ja oikea määrä eri las- kutusperusteisiin, ja että työtunnit tulevat oikein merkityiksi työnanta- jalle jätettävään ns. tunti-ilmoitukseen

e) huolehtia, että työsuhteessa oleville urakkaryhmän jäsenille toimite- taan kohdan 9.2 tarkoittama urakanjakoselvitys

f) milloin työkohteeseen ei ole valittu omaa työsuojeluasiamiestä, valvoa työntekijäin edustajana työryhmänsä työterveydellisiä ja työturvalli- suusolosuhteita sekä neuvotella niistä tarvittaessa työstä vastaavan henkilön ja työnantajansa työsuojelusta vastaavan henkilön kanssa. Näiden tehtävien hoitamista varten työnantaja antaa kärkimiehelle ja työsuojeluasiamiehelle (joka ei ole koulutussopimuksen piirissä) riittä- vän kirjallisen materiaalin ja tarvittavan opetuksen

g) osallistua työryhmänsä työhön siinä määrin kuin se kärkimiestehtä- vien hoitamisen lisäksi on mahdollista.

HUOM! Kärkimiehen tai työryhmän edustajan ei ilman erikseen sovittavaa korvausta kuulu edustaa työnantajaansa esim. työmaa-, urakointi- tai aika- taulukokouksissa.

Mikäli työryhmän työtehtäviä lisätään osallistumisella työmaa- tai urakoit- sijakokouksiin, sovitaan siitä työmaasopimuksen liitteellä, josta ilmenee, millä tavoin lisääntynyt työmäärä on hinnoiteltu.

Sopimuksesta tulee ilmetä, millaista taloudellista sopimusvaltaa kärki- mies voi käyttää ko. kokouksien yhteydessä.

Mikäli kärkimiehen muita tehtäviä lisätään, sovitaan siitä työmaasopimuk- sen liitteellä, josta ilmenee, millä tavoin lisääntynyt työmäärä on hinnoiteltu.

Kärkimiehen lisätehtäviä voivat tämän poikkeussäännön perusteella olla esimerkiksi

a) työmaakokouksiin ja urakoitsijakokouksiin osallistuminen

b) tarvikehuolto ja tarvikemääritys

c) työvälinehuolto

d) telineistä ja nostimista sekä niiden turvallisuudesta huolehtiminen

e) laadusta ja tarkastuksista huolehtiminen oikea-aikaisesti

f) yms.

8 Urakan selvitys

8.1 Urakkasumman laskeminen yksikköhinnoitellussa työssä

Yksikköhinnoitellulla työllä tarkoitetaan tässä tapauksia, joissa urakka- summa muodostuu urakkahinnoittelun tai työkohtaisesti sovittujen yksik- köhintojen perusteella.

8.2 Valmistautuminen

Jo urakkatyön kestäessä tulee osapuolten aloittaa työmäärän tarkistus niin, että urakkasummasta voidaan määräajassa olla yksimielisiä.

8.3 Urakkalaskelma

Osapuolten on sovittava jo työtä aloitettaessa, tehdäänkö urakkalaskelma yhdessä tai erikseen.

Yksikköhinnoitellusta työstä muodostuva lopullinen urakkapalkka laske- taan työn valmistuttua tehdyn työmäärän perusteella laatimalla urakka- laskelma.

Työmäärää todettaessa käytetään mm. seuraavia perusteita:

a) työmaasopimusta liitteineen

b) tarvikkeiden lähetys- ja palautusluetteloita

c) työstä tehtyjä loppupiirustuksia

d) työnjohdon ja työntekijän työnaikaisia muistiinpanoja ja työmaakirjan- pitoa

e) muita mahdollisia perusteita, kuten työmaalla suoritettuja mittauksia.

Mikäli muusta ei ole sovittu, tulee urakkahinnoittelun mukaan tehdyn työn loppulaskelma laatia urakkahinnoittelun taulukoiden mukaisessa järjes- tyksessä osasummia käyttäen kuitenkin siten, että yksityiskohtaiset asen- nushinnat voidaan tarkistaa (esim. keskus, koje, valaisin jne.).

Edellä mainittu urakkalaskelma laaditaan urakkahinnoittelun yksikköhin- noin (ilman kertoimia).

Osapuolten laatiessa urakkalaskelmat erikseen voivat osapuolet sopia kir- jallisesti työtä aloittaessa tai työn kestäessä ajankohdasta, jona osapuolet sitoutuvat viimeistään esittämään eritellyn urakkamääräysten kohdan 8.3 mukaisen urakkalaskelman toiselle osapuolelle. Ajankohdasta on kui- tenkin sovittava viimeistään sen jälkeen, kun urakka on valmistunut. Jos jompikumpi osapuoli laiminlyö esittää urakkalaskelmansa viimeistään sovittuna ajankohtana, on laskelmansa asianmukaisesti esittäneen osa- puolen urakkalaskelmaa pidettävä lopullisena urakkahintana, ellei kysei- nen laskelma ole ilmeisen virheellinen.

Osapuolet voivat kirjallisella sopimuksella poiketa edellä sovitusta ajan- kohdasta. Samassa yhteydessä on sovittava uudesta ajankohdasta urak- kalaskelmien esittämiselle. Muutosta esittävän osapuolen on esitettävä toiselle osapuolelle perustelut sille, miksi ajankohdasta olisi perusteltua sopia toisin.

Osapuolten laatiessa urakkalaskelmat erikseen voi eritellyn loppulaskel- mansa ensiksi valmiiksi saanut esittää sen toiselle osapuolelle, joka on velvollinen antamaan esittäjälle todisteen laskelman esittämispäivästä.

8.4 Urakan selvitys

Mikäli osapuolet tekevät loppulaskelmat erikseen, määritellään lopullinen urakkahinta laskelmia vertaamalla.

Mikäli laskelmien alustavan vertailun yhteydessä osapuolet toteavat eroa- vuudet pieniksi, voidaan lopullinen urakkasumma sopia ilman tarkempaa vertailua. Yksityiskohtaisempaa vertailua varten on kummallakin osapuo- lella oikeus käydä läpi toisen osapuolen edellisen kohdan mukaiset las- kelmat.

Ellei vertailu johda yksimielisyyteen, on osapuolten yhteisesti yksilöitävä eroavuudet laatimalla eroavaisuusmuistio ja oikaistava laskelmien mah- dolliset virheet.

Mikäli lopullisesta urakkasummasta ei voida sopia, laaditaan erimielisyys- muistio, johon kirjataan laskelmien erimielisyydet ja osapuolten mahdolli- set kannanotot.

Työryhmä voi valita keskuudestaan urakan selvittäjän, jos työmaan kärki- mies siirretään toiselle työmaalle ennen kuin urakka on selvitetty.

8.5 Mittaus

Mikäli yksimielisyyttä urakan loppusummasta ei muuten saavuteta, tulee osapuolten suorittaa eroavuuskohdista mittaus ja laskenta kaikki hinnoitte- lukohteet käsittävistä piirustuksista sekä kontrollimittaukset työkohteessa todellisilta asennuspaikoilta. Ennen mittaukseen ryhtymistä on kirjallisesti sovittava työvarojen määrä ja huomioimistapa. Mittauksen lopputulos on lopullinen ratkaisu kiistaan.

Mittausta varten työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt ovat laa- tineet yhteisen lomakkeen.

8.6 Työehtosopimuskausien huomioiminen

8.6.1 Urakkahinnoittelun mukainen palkka

Selvitetyn urakkalaskelman perusteella saatu urakkahinta korjataan työ- ehtosopimuksien mukaisilla urakkahinnoittelukertoimilla seuraavasti:

Urakkahinta jaetaan hinnoittelukausien mukaisiin kauden urakkahintoihin tehtyjen työtuntien suhteessa.

Näin lasketut hinnoittelukausien urakkahinnat korotetaan ko. hinnoittelu- kauden urakkahinnoittelukertoimella. Näin saadut hinnoittelukausien urakkahinnat lasketaan yhteen. Aikatyö- ja/tai ukl-palkat otetaan mukaan urakan jakoon, ellei muusta ole sovittu, ja ne lisätään jaettavaan urakan kokonaishintaan urakkavoittokerrointa laskettaessa, joka jaetaan jako- perustepalkkojen ja tehtyjen tuntien suhteessa kullekin asentajalle.

Esimerkki urakkatyönä tehtyjen töiden jakamisesta

1. kausikerroin =

Kauden urakanjakoon osallistuvat tunnit Kaikkien kausien urakanjakoon osallistuvat tunnit

1. kauden urakkahinta = Kausikerroin × koko urakkahinta × kauden 1

urakkahinnoittelukerroin

2. kausikerroin =

Kauden urakanjakoon osallistuvat tunnit Kaikkien kausien urakanjakoon osallistuvat tunnit

2. kauden urakkahinta = Kausikerroin × koko urakkahinta × kauden 2

urakkahinnoittelukerroin

Urakan kokonaishinta = 1. kauden urakkahinta + 2. kauden urakkahinta +

kausien (1 ja 2) aikatyö- ja/tai ukl-palkat

Urakkavoittokerroin =

       Urakan kokonaishinta          Asentajien urakanjakoon osallistuvat tunnit × jakoperusteet

Asentajan osuus = Urakkavoittokerroin × asentajanjakoperuste ×

asentajan urakanjakoon osallistuvat tunnit Asentajan loppupohjat = Asentajan osuus – (maksetut ennakot + välipohjat)

Jos urakka jakautuu useamman kuin kahden eri urakkahinnoittelukertoi- men alueelle, niin seuraavat kaudet lasketaan urakan kokonaishintaan kuten esim. kausi 2.

8.6.2 Muut urakalla tehtävät työt

Muun urakalla sovitun urakan määrä tarkistetaan työehtosopimuksen mu- kaisten palkantarkistusten osalta kuten työehtosopimuksessa on mainittu. Työt selvitetään ja maksetaan kuten kohdassa 8 on mainittu.

9 Urakkasumman maksaminen

9.1 Työn valmistuttua

Mikäli osapuolet urakan kestäessä ovat väärin arvioineet urakan tuotta- vuuden ja loppuselvityksessä todetaan ennakoita maksetun enemmän kuin urakan loppusumma edellyttää, oikaistaan virhe urakan selvityksen yhteydessä tai myöhemmin maksettavissa palkkaerissä työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 17 §:n määrittelemällä tavalla.

9.2 Urakan selvitys ja jako

Sen jälkeen kun työ on valmistunut ja urakkalaskelmat on esitetty, on se osa urakkasummasta, josta osapuolet ovat yksimielisiä, jaettava ja mak- settava työntekijöille normaalin palkanmaksun yhteydessä viivyttelemättä.

Urakkasumman jäljelle jäänyt osa on kokonaan selvitettävä 30 työpäivän aikana em. ajankohdasta. Lyhytaikaisissa töissä on loppuselvittelyn ta- pahduttava 10 työpäivän aikana em. ajankohdasta.

Mikäli työmaasopimuksessa yhteisesti sovittua urakan selvitystä ei ole tehty edellä mainittujen selvitysaikojen kuluessa, tulee asia saattaa selvi- tettäväksi työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä.

Lopullisen urakkasumman selvitykseen tarvittavasta ajasta kuuluu urak- kaan 10 työpäivää luettuna työn valmistumisesta ja urakkalaskelman esit- tämisestä. Lyhytaikaiseksi työksi katsotaan työ, joka on alle 30 miestyö- päivää (240 h).

Urakkahinta jaetaan työhön osallistuneiden työntekijöiden kesken suh- teessa heidän jakoperustetuntipalkkaansa ja siihen työtuntimäärään, jon- ka kukin on tehnyt ko. urakassa.

Jakoperustepalkkana käytetään työntekijän perustuntipalkkaa, ellei koh- dasta 9.2.1 muuta johdu.

Urakan jakamisessa, olipa jakoperusteena perustuntipalkka tai kohdan

9.2.1 mukainen jakoperustetuntipalkka, käytetään työntekijöiden työn alussa voimassa olleita em. palkkoja, ellei kyseessä ole palkkaryhmän noususta johtuva muutos.

Urakkasumma on kokonaisuudessaan selvittelyn jälkeen maksettava seuraavan normaalin palkanmaksun yhteydessä.

Työryhmän jäsenille on annettava lopullisen urakkasumman maksamisen yhteydessä kirjallinen urakanjakoselvitys edellyttäen, että työntekijä on tämän työmaasopimuksessa hyväksynyt. Urakanjakoselvityksestä tulee selvitä kunkin työntekijän urakkaan tehdyt tunnit, PTP, urakkahinnoittelu- kerroin, urakkavoittokerroin, maksetut urakkaennakot, jakoperuste ja loppupohjina maksetut määrät. Vastaavat tiedot annetaan pääluottamus- miehelle hänen niitä pyytäessään.

9.2.1 Muu urakanjakoperustepalkka

Yrityksen tai sen toimipisteen toistaiseksi voimassa olevassa työsuhtees- sa olevat työntekijät voivat enemmistöpäätöksellä, siitä työnantajalle kir- jallisesti ilmoittamalla, sopia kohdasta 9.2 poiketen muun kuin työntekijän perustuntipalkan käyttämisestä jakoperustepalkkana.

Päätös urakan jakamisesta koskee seuraavan 12 kuukauden aikana aloi- tettavia urakkatyökohteita.

9.3 Selvittelyn ja maksun viivästyminen

Urakan loppuselvittelyn viivästyessä yli kohdassa 9.2 mainitun aikamää- rän (10 työpäivää) maksetaan ylittävältä ajalta em. työhön osallistuvalle työntekijälle niin kuin urakan keskeyttävistä töistä.

Mikäli urakkasumman jäljelle jääneen osan maksaminen viivästyy sovi- tuista selvittelyajoista (30/10 työpäivää) ja normaalista palkanmaksuajas- ta, on tähän summaan lisättävä korkoa korkolain mukaisesti, mikäli ei toisin sovita.

10 Katkaistu urakka

10.1 Väliaikaisesti katkaistu urakka

Väliaikaisena pidetään katkaisua silloin, kun urakka keskeytyy tilaajasta johtuvasta syystä ennalta tiedettävästi, enintään kolmen (3) kuukauden ajaksi ja sama urakkaryhmä jatkaa työtä keskeytyksen jälkeen. Tällöin tehty työmäärä lasketaan vertaamalla tehtyä tuntimäärää arvioituun koko- naistuntimäärään. Em. tavalla laskettu osuus maksetaan, kuten urakka- summa, ja otetaan huomioon urakkaa selvitettäessä.

10.2 Lopullisesti katkaistu urakka

Urakka on lopullisesti katkaistu, jos keskeytyksen jälkeen sama urakka- ryhmä saman työnantajan palveluksessa ei voi jatkaa työtä. Urakka kat- sotaan lopullisesti katkaistuksi myös silloin, kun keskeytys jatkuu yli kol- me (3) kuukautta.

Urakka on lopullisesti katkaistu silloin, kun voidaan todeta, että sitä ei voida enää jatkaa.

Katkaistun urakan urakkasumma määräytyy ja selvitetään kuten normaa- listi päättynyt urakka.

11 Urakan ulkopuolella maksettavat korvaukset ja lisät

Urakkahintaan ja -aikaan ei tule sisällyttää erikseen mainittujen toiminto- jen lisäksi

a) palkkoja ja/tai korvauksia matka-ajalta eikä matkakustannuksia

b) päivärahoja ja ateriakorvauksia

c) yli- ja sunnuntaityölisiä

d) TES:n 8 § B 7.2.7, 11 § ja 12 § lisiä

e) tarvikkeiden kuljetuskustannuksia

f) tilaajan tai päätoteuttajan järjestämiä perehdytystilaisuuksia

g) työnantajan määräämän perehdyttäjän perehdyttämiseen käyttämää aikaa.

12 Urakkatyön keskeytyminen; urakkaan sisältymättömät työt

12.1 Urakkatyökohteessa

Työntekijä joutuu tilapäisesti keskeyttämään aloittamansa urakan työn- antajan määräyksestä urakkakohteessa suoritettavan, mutta urakkaan kuulumattoman työn tähden.

Tällaisia töitä ovat

1. tarvikkeiden siirrot kohdassa 7.2.3 tarkoitettujen varastojen välillä tai siirtojen valvonta

2. tarvikevarastojen siirrot paikasta toiseen tai varastojen siirron valvon- ta ja näistä aiheutuneet varastojen järjestelyt

3. työmaalta palautettavien jäännöstarvikkeiden mittaus, laskenta ja pa- lautusluettelon laatiminen työnantajan toimeksiannosta

4. tarvikkeiden nouto-, palautus- ja kuljetustehtävät urakkakohteen ulko- puolella

5. piirustuksista ja työselityksistä poikkeavasti suoritettaviksi vaadittavat lisätyöt ja muutokset

6. aikaisempien asennusten purku- ja korjaustyöt

7. osallistuminen muihin kuin työn lopputarkastuksiin

8. väli-, loppu- tai jälkitarkastusten yhteydessä määrätyt lisä- ja korjaus- työt, jotka eivät johdu työntekijän tekemästä virheestä tai virheellises- tä asennustavasta

9. tulitöistä johtuvat järjestelyt sekä jälkivalvonta

10. käyttöturvatiedotteista aiheutuvat järjestelyt, kuten suojaus- yms. toi- menpiteet

11. työturvallisuuslain (738/2002)14 §:n mukainen opastus

12. sähköturvallisuustoimien valvonta

13. jännitetyö ja ns. lähityö jännitteisissä laitteissa

14. käyttöönottomittaukset

15. pakkaus- yms. jätteen ”siivoaminen”.

12.2 Urakkatyökohteen ulkopuolella

Työntekijä joutuu väliaikaisesti keskeyttämään aloittamansa urakan xxx- xxxx toisessa työkohteessa suoritettavan työn tähden palaten takaisin työn valmistuttua urakkatyökohteeseen.

12.3 Keskeytystyön palkka

Työntekijän suorittaessa edellisissä kohdissa mainittuja töitä, joita ei voi- da suorittaa urakalla, hänelle maksetaan näistä töistä kohdan 4 mukaan.

12.4 Urakan ulkopuoliset työtunnit urakassa

Urakkatyökohteessa suoritetun aikatyön suhteen voidaan myös sopia, että aikatyöpalkoilla korotetaan lopullista urakkasummaa ennen sen osi- tusta, jolloin aikatyötunnit otetaan huomioon osituksessa urakkatyötun- tien veroisina.

Sama määräys koskee myös muita kohdan 4 mukaan maksettuja palk- koja.

8 § CTYÖEHTOSOPIMUKSEN YKSIKKÖHINTOIHIN PERUSTUVA URAKKAHINNOITTELU

Tämän työehtosopimuksen mukaisena yksikköhintoihin perustuvana urakkahinnoitteluna (TES 8 § B 5.1) käytetään

− tilaajalle 1.6.2015 tai sen jälkeen tarjotuissa töissä Sähköistys- ja sähköasennusalan urakkahinnoittelua (1.6.2015).

Sähköistys- ja sähköasennusalan urakkahinnoittelun (1.6.2015) urakka- hinnoittelukerroin on 1.5.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta 1,023 ja 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta 1,040.

Sähköistys- ja sähköasennusalan urakkahinnoittelu (1.6.2015) on tämän työehtosopimuksen liitteenä 3, sivu 109.

− tilaajalle 31.5.2015 tai sitä ennen tarjotuissa töissä Sähköasennus- alan urakkahinnoittelua (1.6.2002)

Sähköasennusalan urakkahinnoittelun (1.6.2002) urakkahinnoittelu- kerroin on 1.5.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta 1,379 ja 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta 1,402.

Pöytäkirjamerkintä:

Sähköasennusalan urakkahinnoittelu (1.6.2002) saattaa olla edelleen käytössä tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana pitkäkestoi- sissa työkohteissa, jotka on tarjottu tilaajalle 31.5.2015 tai sitä ennen.

9 § KORVAUSKESKITUNTIANSIO

9.1 Korvauskeskituntiansiona käytetään edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta 17 § 4. kohdan mukaan laskettua vuosilomakeskituntiansiota, jota korotetaan tämän työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen so- pimalla prosentilla.

9.2 Lomanmääräytymisvuoden viimeinen palkanmaksukausi on se, joka päättyy 31.3. tai lähinnä sitä ennen.

Tätä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien käytetään kohtien 9.1 ja 9.3 mukaan muodostettua uutta korvauskeskituntiansiota ottaen lisäksi huomioon kohtien 9.4 ja 9.5 määräykset.

9.3 Järjestöjen sopima korotusprosentti ajalle 1.5.2018–31.3.2019 on 1,7 %.

9.4 Mikäli työntekijän palkkaryhmä muuttuu sopimuskauden aikana, tarkiste- taan hänen korvauskeskituntiansionsa siten, että sitä korotetaan hänen perustuntipalkkojensa suhteessa.

9.5 Korvauskeskituntiansion tulee olla vähintään työntekijän henkilökohtaisen aikapalkan suuruinen.

9.6 Työntekijälle, jolle ei vielä ole laskettu edellä kohdassa 1 mainittua vuosi- lomakeskituntiansiota, lasketaan vuosilomakeskituntiansio joka toinen palkanmaksukausi työsuhteen alusta lukien kuten 17 §:n kohta 4 edellyt- tää vuosilomakorvauksen laskettavaksi.

Näin saatua vuosilomakeskituntiansiota käytetään sellaisenaan työnteki- jän korvauskeskituntiansiona kaksi seuraavaa palkanmaksukautta.

Työsuhteen alussa korvauskeskituntiansiotunnit korvataan takautuvasti ensimmäisellä lasketulla vuosilomakeskituntiansiolla, kun se saadaan lasketuksi.

10 § ODOTUSAIKA JA SEN KORVAUS

10.1 Milloin työ on suoritettu loppuun ja työntekijä töiden järjestelyn väliaikana joutuu odottamaan lyhytaikaisesti uutta työtä, maksetaan hänelle odotus- ajalta perustuntipalkan suuruista odotusajan palkkaa.

10.2 Jos työntekijä joutuu odottamaan ilman omaa syytään käynnissä olevalla työmaalla, jolla tehtävästä työstä hänelle maksetaan henkilökohtaista aika- palkkaa, maksetaan hänelle odotusajalta saman suuruista odotusajan palkkaa. Jos työntekijälle on edellä mainitussa työssä sovittu maksetta- vaksi erityistyölisää, otetaan erityistyölisä huomioon myös odotusajan palkan määrässä.

10.3 Jos työntekijä joutuu käynnissä olevalla urakkatyömaalla odottamaan ilman omaa syytään, maksetaan hänelle odotusajalta 9 §:n mukaisesti määritellyn korvauskeskituntiansion mukaista palkkaa, jota ei vähennetä urakan lopullisesta urakkahinnasta.

Tällaisia odotustilanteita ovat mm.

a) asennustarvikkeiden, työvälineiden, piirustusten, työnjohdon tms. odottaminen

b) työnteon keskeytyminen koko työmaalla tai sen merkittävällä osalla pakkasen, myrskyn tms. luonnonvoiman aiheuttaman esteen takia

c) rakennustyön etenemisestä johtuva ennalta arvaamaton viive.

Työntekijä tai työryhmän kärkimies on velvollinen viipymättä ilmoittamaan lähimmälle esimiehelleen odotustilanteen alkamisesta.

Työnantajan tulee osoittaa odotustilanteeseen joutuneelle työntekijälle alan työtä joko ko. työmaalla tai muussa työkohteessa ja työntekijä on velvollinen tätä suorittamaan.

Ellei yrityksellä ole mitään muuta alan työtä tarjota ja odottaminen muo- dostuu pitempiaikaiseksi, vähintään viikon mittaiseksi, voidaan työntekijä lomauttaa määräaikaisesti edellisenä päivänä työaikana annettavalla kir- jallisella ilmoituksella.

Tällöin on kuitenkin otettava huomioon työsopimuslain (155/2001) 2 luvun 12 §:n 2 ja 3 momentin määräykset työnantajan palkanmaksuvelvollisuu- desta.

Xxxx töiden luonteesta johtuvat työnteon keskeytymiset urakkatyömaalla eivät kuulu odotusaikakäsitteen piiriin.

Työnteon keskeytyessä yhtä työpäivää pitemmäksi ajaksi on työntekijä joko kutsuttava pois työmaalta tai hänet voidaan lomauttaa edellä maini- tulla tavalla.

Mikäli työntekijälle annetaan sen sijaan ohjeet jäädä työmaalle, makse- taan hänelle palkkaa korvauskeskituntiansion mukaan.

11 § LISÄT

Lisien tulee olla erillisinä palkkalaskelmassa.

11.1 Ammattitutkintolisä

Työntekijälle maksetaan hänen oman tehtäväalueensa suoritetusta am- mattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta seuraavan taulukon mukaan siinä mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta:

	1.5.2018–31.3.2019 €/h	1.4.2019–31.3.2020 €/h
Ammattitutkintolisä	0,53	0,54
Erikoisammatti- tutkintolisä	0,96	0,98

Ammattitutkinnoilla ja erikoisammattitutkinnoilla tarkoitetaan työntekijän hyväksyttävästi suorittamia opetushallituksen hyväksymiä ammattitutkin- tolain mukaisia tutkintoja alalta, joka vastaa työntekijän suorittamia työ- tehtäviä.

Aikaisemmin suoritetut ammattitutkinnot, joista edellä mainittu lisä on maksettu, kuuluvat lisän piiriin.

Lisää maksetaan vain yhden sähköalalle hyväksytyn ammatti- tai erikois- ammattitutkinnon perusteella, eikä erikoisammattitutkinnon perusteella maksettavan lisän ohella työntekijälle enää makseta lisää ammattitutkin- nosta.

Edellä mainittua lisää maksetaan työsuhteen alusta alkaen, jos työnteki- jä on esittänyt todistuksen suoritetusta tutkinnosta työsuhteen alkaessa. Muussa tapauksessa lisää aletaan maksaa tutkintotodistuksen esittämis- päivää lähinnä seuraavan palkkakauden alusta lukien.

Lisä maksetaan kaikissa palkkausmuodoissa erillisenä, eikä sitä oteta huomioon jaettaessa yhteisurakkaa urakkaan osallistuneiden työntekijöi- den kesken.

Ammattitutkinnon suoritus

Työntekijälle korvataan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suo- rittamistilaisuuteen osallistumisesta aiheutunut ansionmenetys korvaus- keskituntiansion mukaan ja suoranaiset kustannukset edellyttäen, että työntekijä on sopinut tutkinnon suorittamisesta ja osallistumisestaan etu- käteen työnantajan kanssa.

Edellä mainitut korvaukset maksetaan tutkinnon suoritukseen tarvittavien vähimmäiskertojen mukaan, ei kuitenkaan hylättyjen näyttöjen uusinta- kerroilta.

Työntekijällä on oikeus saada vapautusta työstä tutkinnon tai sen osan uusimista varten ilmoitettuaan siitä vähintään viikkoa etukäteen työn- antajalle.

11.2 Erittäin likaisen ja erittäin raskaan työn lisä

1 Milloin työntekijä joutuu työskentelemään olosuhteissa, jotka erikoisolojen perusteella on katsottava erittäin likaisiksi tai erittäin raskaiksi, maksetaan hänelle niiltä työtunneilta, jolloin hän ko. työtä suorittaa, erillistä lisää seu- raavan taulukon mukaan siinä mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

1.5.2018–31.3.2019	0,43 €/h
1.4.2019–31.3.2020	0,44 €/h

Erittäin likaisista töistä työpäivää kohti maksettavan lisän vähimmäismää- rä on em. lisä nelinkertaisena.

Erittäin raskaista töistä ei ole mahdollista laatia esimerkkiluetteloa. Luet- telon puuttuminen ei kuitenkaan saa olla erittäin raskaan työn lisän mak- samisen esteenä, jos suoritettava työ raskaudeltaan oleellisesti poikkeaa alan raskaista töistä.

Jos työ on samanaikaisesti sekä erittäin likaista että erittäin raskasta, ei yllämainittuja lisiä makseta kaksinkertaisena.

2 Erittäin likaisista töistä ei suoriteta yllämainittuja lisiä, milloin työntekijän käytettäväksi annetaan tarpeellinen ja riittävä suojavaatetus.

3 Erittäin likaisia työkohteita ovat käytössä olevat tai olleet puhdistamatto- mat eläinsuojat ja jätteenkäsittelytilat, vanhat pajat, takomot, hiili- ja koksi- varastot, valimot, likaisten moottoreiden pesu, likaisten pesemättömien moottorien korjaus, maakuopissa suoritettavat kaapelien jatkamiset ja korjaukset, öljykatkaisijoiden ja muuntajien öljyn vaihto, tulipalon jälkeen tulipalopaikalla suoritetut työt, vanhojen talojen erittäin likaiset kellarit, tuoreiden kyllästettyjen pylväiden käsittely, öljyiset suurvalumuotit, van- hojen laivojen kone- ja ruorihuoneet ja pilssit sekä öljytyt holvit, milloin ne voidaan rinnastaa öljyttyihin suurvalumuotteihin.

4 Erittäin likaisia töitä saattaa myös esiintyä esim. autojen huoltokuopis- sa, öljypoltinlaitteiden huolto- ja korjaustöissä, öljysatamissa jne. Näistä töistä maksetaan likaisen työn lisää, mikäli niitä likaisuudeltaan voidaan rinnastaa kohdassa 3 esitettyihin töihin.

5 Hissialan töiden osalta tarkoitetaan erittäin likaisella työllä sellaista työtä, joka selvästi erottuu muista hissialan töistä ja joissa vaatteiden kulutus on niin suuri, ettei työntekijän kohdan 2 mukaisen suojavaatetuksen voida katsoa riittävän. Erittäin likaisia töitä ovat mm. konehuoneessa olevien koneiden ja kojeiden korjaus, tarraus- ja vaakalaitteiden sekä veräjien korjaus, murtopyörien käsittely, köysien veto ja lyhentäminen, vanhojen hissien purkaus osittain ja kokonaisuudessaan, hissitarkastukset sekä nk. vuosittainen suursiivous.

Erittäin raskailla töillä tarkoitetaan sellaisia töitä, jotka selvästi erottuvat alan raskaista töistä. Erittäin raskaita töitä ovat isompien moottoreiden ja vetopyörien vaihto.

6 Laiva- ja maakaapelitöiden yhteydessä ahtaissa paikoissa mahdollisesti suoritettavien erittäin likaisten ja erittäin raskaiden töiden suhteen nouda- tetaan myös kohdassa 4 esitettyä periaatetta.

7 Sellaisissa työpaikoissa, joissa muut työt voidaan katsoa erittäin likaisiksi töiksi, ei sähköistystöitä yksinomaan tällä perusteella katsota näihin kuu- luviksi.

8 Työnantajan ja työntekijän tulee ennen töiden aloittamista sopia niistä työ- kohteista, joista kyseistä lisää maksetaan.

11.3 Vaativan ja hankalan työn lisä

1 Ennen kuin ryhdytään suorittamaan työtä, jossa lisän maksaminen saat- taa tulla kysymykseen, on työnantajan ja työntekijän yhteisesti todettava lisän maksuperusteet ja sovittava lisän maksamisesta.

Sellaisissa tapauksissa, joissa edellä mainittua menettelytapaa ei käytän- nössä voida soveltaa, on työntekijä velvollinen vaadittaessa antamaan yk- sityiskohtaisen selvityksen syistä, joiden perusteella hän katsoo olevansa oikeutettu lisään. Vaatimus lisästä on merkittävä seuraavaan sisälle jätet- tävään tunti-ilmoitukseen. Myöhemmin tulleita vaatimuksia työnantaja ei ole velvollinen ottamaan huomioon.

2 Lisä on taulukossa mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavan suuruinen:

1.5.2018–31.3.2019	1,71 €/h
1.4.2019–31.3.2020	1,74 €/h

Lisä on ylimääräinen korvaus tehtävän vaativuudesta.

Tämän kohdan töiksi katsotaan mm. seuraavat työt:

1. sellaiset asennustyöt, jotka suoritetaan vähintään 2-kerroksisten ra- kennusten vinokatoilla tai vastaavalla korkeudella ulkoseinällä;

2. suoritettaessa sähköturvallisuusmääräysten edellyttämiä suojatoimen- piteitä suurjännitelaitteissa;

3. työskentely tikkailla tai keinulaudalla (puosmannin tuolilla), milloin työ- kohteen etäisyys lattiasta tai muusta alustasta on vähintään 4 metriä;

4. korkeisiin työkohteisiin kiipeäminen, mastot, savupiiput, erikoispyl- väät. Lisä maksetaan ylös ja alas tulemiseen ja työskentelyyn käyte- tyltä ajalta.

Samanarvoisiksi katsottavissa töistä voidaan laatia yritys- tai toimipaikka- kohtaisia luetteloita.

11.4 Autonkuljettajalisä

Työntekijälle, joka oman työnsä ohella sopimuksen mukaan kuljettaa työnantajan autoa, maksetaan autonkuljettajalisää kutakin ajopäivää kohti seuraavan taulukon mukaan siinä mainittuna päivänä tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta:

1.5.2018–31.3.2019	2,61 €/päivä
1.4.2019–31.3.2020	2,65 €/päivä

Edellä mainittu ei koske työntekijää, joka on palkattu autonkuljettajaksi.

Lisän maksaminen edellyttää, että kuljettaja tarkkailee auton kuntoa ja ilmoittaa havaitsemistaan vioista ja puutteista.

11.5 Kärkimieslisä aikapalkkauksella tehtävissä töissä

Jos työnantaja nimeää kärkimiehen aikapalkkauksella tehtävään työkoh- teeseen, jossa työskentelee kärkimiehen lisäksi vähintään kaksi työnteki- jää, maksetaan kärkimiehelle kärkimieslisää jäljempänä olevan taulukon mukaan.

Sama koskee tilannetta, kun olosuhteista käy ilmi, että asentaja hoitaa kärkimiehen tehtäviä työmaalla.

Kärkimiehen tulee olla yritykseen työsuhteessa oleva henkilö.

Kärkimiehen tehtävistä aikapalkkauksella tehtävissä töissä sovitaan kärki- miehen kanssa, tai muutoin hänen tehtävänsä määräytyvät soveltuvin osin työehtosopimuksen 8 § B 7.2.7.1:n mukaisesti.

Kärkimieslisää aikapalkkauksella tehtävissä töissä maksetaan seuraavan taulukon mukaan siinä mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

Työryhmän jäsenmäärä	1.5.2018–31.3.2019 €/h	1.4.2019–31.3.2020 €/h
3–6	0,57	0,58
7–10	0,89	0,91
11–12	1,15	1,17
13–20	1,55	1,58
Yli 20	2,45	2,49

Urakkatyönä tehtävissä kohteissa kärkimiestä koskevat määräykset ovat kohdassa 8 § B 7.2.7, Kärkimies.

12 § KOULUTUSSOPIMUS JA TYÖPAIKKAOHJAAJALISÄ

Ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) annetun lain mukaan työpaikalla järjestettävä koulutus voidaan järjestää koulutussopimuksen mukaisena opiskeluna tai oppisopimuksella, jolloin työpaikalla tapahtuva koulutus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen.

Työssäoppijat ja koulutussopimuksen perusteella yrityksessä työskente- levät opiskelijat eivät kuulu työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin.

Ennen kuin yritykseen otetaan opiskelijoita oppisopimussuhteeseen hen- kilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaiseen koulutuk- seen, tulee selvittää, ettei työsopimuslaki aseta estettä oppisopimukseen liittyvän uuden määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle.

Työpaikkaohjaajaksi ryhtyminen on vapaaehtoista. Henkilön tulee olla tehtävään halukas, motivoitunut ja riittävän ammattitaitoinen.

Koulutus työpaikkaohjaajan tehtävään tulee tehdä yhteistoiminnassa oppi- laitosten kanssa, ja siinä on syytä korostaa mm. turvallisen työskentelyn merkitystä osana alan ammatillista osaamista ja toimintakulttuuria sekä henkilön ammattitaitoa.

Työntekijälle, jonka työtehtäviin kuuluu oman työnsä ohessa ohjata, neu- voa, opastaa ja valvoa työpaikalla työtä koulutussopimuksen perusteella tekeviä opiskelijoita, maksetaan ohjaustehtävän ajalta työpaikkaohjaaja- lisää seuraavan taulukon mukaan siinä mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

1.5.2018–31.3.2019	1.4.2019–31.3.2020
0,43 €/h	0,44 €/h

13 § AMMATILLINEN KOULUTUS‌‌

Työntekijän osallistuessa työnantajan osoituksesta ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, maksetaan koulutukseen osallistumisen ajalta

a) aikatyöstä tulevalle henkilökohtaisen aikapalkan mukaan

b) urakkatyöstä tulevalle urakan keskeytystyölisäpalkan mukaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Koskee koulutusaikaa niin työaikana kuin työajan ulkopuolella.

Koulutusajaksi lasketaan koulutukseen tai luennoille osallistumiseen käy- tetty aika, ei yhteisiä illanviettoja tai muuta vastaavaa.

Koulutusajalta ei makseta ylityökorvauksia.

Koulutustilaisuuden aiheuttamien matkakustannusten korvaamiseen so- velletaan tämän sopimuksen 14 §:n määräyksiä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

Työntekijän säännöllisenä työaikanaan työnantajan järjestämään amma- tilliseen koulutukseen käyttämä aika on työssäoloaikaan rinnastuvaa ai- kaa vuosiloman kertymisen osalta.

Koulutusta ei saa järjestää yksinomaan työajan ulkopuolella.

14 § MATKAKUSTANNUKSET

A KORVAUKSET TYÖHÖNOTTOPAIKAN ULKOPUOLELLA TEHTÄVISTÄ TÖISTÄ

Työhönottopaikalla tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaorganisaatioon liittyvää pysyväisluontoista toimipaikkaa (pää- tai haaratoimistoa), jossa työntekijä on työhön otettu.

Työntekijä on velvollinen suorittamaan työtehtävän edellyttämät työmat- kat. Matkakustannukset korvataan tämän pykälän määräysten mukai- sesti.

Matkustamisessa noudatetaan Verohallinnon kulloinkin voimassa olevia veroista vapaaksi katsottavia matkakustannusten korvausten euro- ja tunti- määriä päivärahojen, ulkomaanpäivärahojen, ateriakorvausten, yömatka- rahojen sekä kilometrikorvausten osalta.

Matkaan liittyvät yksityiskohdat, kuten matkustustapa (työnantajan järjes- tämä kuljetus, julkinen liikenne, työntekijän oman / hallinnassa olevan ajo- neuvon käyttö) ja matkan alkamis- ja päättymispaikka, selvitetään ennen matkalle lähtöä.

Työntekijän on tehtävä työmatkasta tunti-ilmoitukseen tai erilliseen mat- kalaskuun selvitys, josta käyvät ilmi matkan lähtöpaikka, matkan kohde, matkakulujen määrä ja matkan kesto.

1 Ateriakorvauksen maksaminen

1.1 Ateriakorvaus maksetaan työntekijälle, joka päivässä työskentelee tai osallistuu työnantajan määräämään koulutukseen vähintään 4 tuntia työhönottopaikkansa ulkopuolella. Ko. tuntimäärä voi muodostua myös useammasta lyhyestä työskentelystä työhönottopaikan ulkopuolella.

Tulkinta: Työhönottopaikkaan (kiinteistöön tai sen osaan sekä piha-aluee- seen) luetaan kuuluvaksi esim. seuraavat tilat: konttori, myymälä, verstas, varastotila tai -alue yms.

Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa.

Ateriakorvauksen suuruus on ¼ Verohallinnon vahvistaman päivärahan määrästä.

Ateriakorvaus on 1.1.2018 alkaen 10,50 €.

1.2 Vähintään 10 tuntia kestäneeltä työmatkalta maksetaan ateriakorvaus kaksinkertaisena. Työmatkan keston ollessa vähintään 14 tuntia makse- taan ateriakorvaus kolminkertaisena.

1.3 Ateriakorvausta ei makseta autonkuljettajaksi palkatulle työntekijälle.

1.4 Ateriakorvausta ei makseta, milloin työntekijälle on työpaikalle järjestetty kunnollinen vapaa ruoka.

2 Päivärahan maksaminen

2.1 Päivärahan ja osapäivärahan maksamisedellytyksenä on, että erityinen työntekopaikka on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten vähin- tään 40 km:n etäisyydellä työhönottopaikasta ja vähintään 15 km:n etäi- syydellä kotoa.

Kokopäiväraha maksetaan, kun työmatkan kesto on yli 10 tuntia, ja osa- päiväraha työmatkan kestäessä yli 6 tuntia.

2.2 Kun viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy yli 6 tuntia, maksetaan koko- päiväraha.

2.3 Kun viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy yli 2 tuntia, maksetaan osa- päiväraha.

2.4 Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa työntekijän lähtiessä työmatkalle siitä kohdan 3.2 lähtöpaikas- ta, josta matkalle tosiasiallisesti lähdetään.

Viimeinen matkavuorokausi päättyy työntekijän palattua työmatkalta edel- lä mainittuun lähtöpaikkaan.

2.5 Mikäli työpäivä yrityksessä käytännössä olevan työajan mukaan on päät- tynyt ja työntekijä joutuu tulemaan uudelleen työhön, matkaa käsitellään uutena työmatkana, jos työmatka kestää vähintään 4 tuntia.

Korvaukset maksetaan tuolloin edellä olevan mukaisesti huomioiden, et- tei samalle päivälle voida maksaa ateriakorvausta ja/tai osapäivärahaa kokopäivärahan ylittävää määrää.

3 Matkakulujen korvaus

3.1 Tämän kohdan matkakorvauksella tarkoitetaan edestakaisesta matkasta erityiselle työntekopaikalle sekä työkomennuksen alkaessa, päättyessä tai keskeytyessä ja komennuskohteessa (huom. 3.7) tehdystä työmatkas- ta syntyvien kulujen korvausta.

3.2 Matkakulukorvauksen lähtöpiste on joko koti tai työhönottopaikka.

Matkakulukorvaus maksetaan todellisen kuljettavan matkan mukaan siitä lähtöpisteestä, kummasta matka työntekopaikkaan on lyhyempi.

3.3 Matkakuluksi katsotaan esim. linja-auto- tms. liput, rautatie-, lento- ja laivaliput mahdollisine makuupaikkalippuineen II-luokassa sekä muut kul- jetuskustannukset ja matkatavaramaksut.

3.4 Muusta työnantajan määräämästä kulkemisesta työajalla tai sen ulkopuo- lella korvataan todelliset matkakulut.

3.5 Yleisiä kulkuneuvoja käytettäessä korvataan matkakulut ns. kertalippu- maksun mukaan.

Käytettäessä ns. sarja-, kuukausi- yms. lippuja kuuluu niiden hankinta työnantajalle.

3.6 Milloin sopivien yleisten kulkuneuvojen puuttuessa joudutaan käyttämään työntekijän omaa tai hallinnassa olevaa kulkuneuvoa, tai sen käytöstä on sovittu, matkakustannukset korvataan Verohallinnon päätöksen enim- mäismäärien mukaisesti.

3.7 Komennuspaikkakunnalla maksetaan työntekijälle korvaus syntyneistä matkakustannuksista matka-ajan korvauksineen asunnon ja työpaikan väliseltä matkalta tämän 14 § määräysten mukaisesti.

4 Matka-ajan korvaus

4.1 Matka-ajalta suoritetaan perustuntipalkan mukainen korvaus.

4.2 Matka-aika korvataan sen kulkuneuvon kulkuaikojen mukaisesti, jonka mukaan matkakulukorvaus maksetaan.

4.3 Mikäli työntekijä joutuu siirtymään kulkuneuvosta toiseen, niin siirtoaika luetaan matka-ajaksi.

4.4 Jos työmatkoihin kulkuneuvojen säännöllisen kulkuajan mukaan aamulla ja illalla yhteensä käytetään aikaa enemmän kuin 1, mutta enintään 2 tuntia, maksetaan matka-aikakorvaus yhdeltä tunnilta.

Jos työmatkoihin vastaavasti käytetään aikaa enemmän kuin 2 tuntia, mutta enintään 3 tuntia, maksetaan matka-aikakorvaus vastaavasti kah- delta tunnilta jne.

4.5 Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työaikaan kolmen (3) päivittäi- sen, yrityksessä käytännössä olevan työajan ulkopuolella suoritetun mat- katunnin osalta.

4.6 Komennuskohteisiin joissa yövytään, maksetaan matka-ajan korvaus työ- komennuksen alkaessa, päättyessä tai keskeytyessä kohdasta 4.4 poike- ten todellisen matka-ajan mukaan.

4.7 Milloin työntekijälle on järjestetty makuupaikka, ei klo 22.00–07.00 välisel- tä ajalta korvausta makseta.

4.8 Matka-ajan korvausta määrättäessä on työmatkan lähtökohtana pidettävä kohdan 3.2 mukaan määrättyjä lähtökohtia ja työmatkan päättymiskohta- na työkohteessa olevaa työntekijän sosiaalitilaa.

4.9 Työmaalle mahdollisesti maksettava matka-ajan korvaus on selvitettävä heti työn alkaessa.

Epäselvissä tapauksissa tapahtuu toteaminen koeajolla, joka on suoritet- tava samana ajankohtana, jolloin työmaalle tavallisesti mennään ja sieltä palataan. Koeajo tapahtuu sillä kulkuvälineellä, jonka mukaan työnantaja maksaa matkakulut.

4.10 Matka-ajalta työaikana maksetaan sama palkka kuin tehdystä työstä.

5 Majoituskorvaukset

Xxxxxxx matkan aikana joudutaan majoittumaan, hoidetaan majoittumis- kustannukset seuraavien vaihtoehtojen mukaan:

5.1 Ensisijaisesti työnantajan kustantama ja järjestämä ilmainen majoitus.

Jos työnantaja tai tilaaja järjestää ilmaisen asunnon, voi kyseeseen tulla majoitus yleiseen majoitusliikkeeseen, asuinhuoneistoon tai asuinhuo- neeseen, vierashuoneeseen tms.

Työmaamajoituksen tason tulee olla sellainen, että asumistilaa kutakin majoitettavaa kohti on vähintään 10 m2 ja, että samaan huoneeseen si- joitetaan enintään kaksi henkilöä. Tämän lisäksi varataan olosuhteisiin nähden riittävät sosiaali- ja virkistystilat.

Yli viikon kestävissä työkomennuksissa majoitus järjestetään yhden hen- gen huoneessa, mikäli paikalliset olosuhteet huomioiden se on mahdol- lista.

Komennusmiesten majoitustasoa koskevat määräykset ovat tämän työ- ehtosopimuksen liitteenä 5, s. 148.

5.2 Ellei työnantaja ole hankkinut majoitusta työntekijälle, työntekijä järjestää majoituksen itse ja veloittaa majoituksesta aiheutuvat kustannukset ma- joitusliikkeen tositetta vastaan työnantajalta.

Niissä tapauksissa, joissa työntekijä on vuokrannut asunnon yksityishen- kilöltä, sovitaan osapuolten kesken niistä menettelytavoista, joilla majoi- tuskustannukset korvataan.

5.3 Ilman tositetta suoritetaan yömatkarahaa Verohallinnon vuotuisen pää- töksen enimmäismäärän mukaan. Yömatkaraha suoritetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta yöpymiseltä, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta, tai hän ei ole saanut edellisessä kohdassa mainittua majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa.

Yömatkarahaa ei kuitenkaan suoriteta, milloin työntekijä on perusteetto- masti jättänyt käyttämättä hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoitta- man majoitusmahdollisuuden.

6 Päivärahajärjestelmän soveltaminen eräissä tapauksissa

6.1 Ilmainen ruoka

Jos työntekijä jonain matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruuan, päivärahan enimmäismäärä on puolet täyden päivärahan määrästä. Ilmaisella ruualla tarkoitetaan kokopäivärahan ky- symyksessä ollessa kahta ilmaista ateriaa ja osapäivärahan osalta vas- taavasti yhtä ilmaista ateriaa.

6.2 Koulutustilaisuudet ja vastaavat

Työnantajan järjestämän koulutuksen osalta noudatetaan tämän pykälän matkustusmääräyksiä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

6.3 Eräiden juhlapyhien kotimatkat

Milloin työntekijä ennen pääsiäis-, juhannus- tai joulupäivää on vieraalla paikkakunnalla yhtäjaksoisesti työskennellyt vähintään neljä viikkoa, on hän oikeutettu mainituiksi juhlapyhiksi matkustamaan kotiinsa ja hänelle maksetaan matkakulut, päiväraha ja matka-ajan korvaus tämän 14 §:n määräysten mukaan.

6.4 Luvattomat poissaolot‌

Tapauksissa, joissa työntekijä komennuspaikkakunnalla on poissa työstä koko päivän tai sen osan ilman, että poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai työntekijän sairaudesta, reserviharjoituksesta tai muista niihin verrattavista syistä, menetellään päivärahan suhteen seuraavasti:

6.4.1 Vapaapäiviltä maksettava päiväraha

Jos poissaolo välittömästi liittyy työpäivää seuraavaan taikka sitä edeltä- vään vapaapäivään, ei päivärahaa seuraavalta tai edeltävältä vapaapäi- vältä suoriteta.

Jos työntekijä sen sijaan on poissa työstä sekä vapaapäivän edellisen että jälkeisen työpäivän tai osan niistä, ei päivärahaa lainkaan makseta.

6.4.2 Päiväraha työpäivältä

Päivärahan määrää poissaolopäivältä vähennetään suhteessa siihen ai- kaan, jonka työntekijä on ollut työtä tekemättä (pienin vähennys 1/8 päivä- rahasta).

B Työnantajan järjestämä kuljetus

Työnantaja voi järjestää työntekijöille yhteiskuljetuksen työkohteeseen (työmaalle tai komennuspaikkakunnalle) 14 § kohdan 3.2 mukaisista läh- töpaikoista.

Silloin kun työntekijän matkakorvaukset määräytyvät työhönottopaikasta, maksetaan hänelle yhteiskuljetukseen osallistumisesta aiheutuvat lisään- tyneet kulut matka-aikoineen (piirros 3, s. 92).

Työntekijälle, jonka matkakorvaukset määräytyvät kotoa ja joka liittyy työnantajan järjestämään kuljetukseen työhönottopaikasta tai työhön- ottopaikan ja työntekopaikan välillä, maksetaan kaikki yhteiskuljetukseen osallistumisesta aiheutuneet kulut.

Mikäli työntekijä kuljettaa tämän kohdan tarkoittamaa kulkuneuvoa oman työnsä ohella, luetaan matka-aika hänen työajakseen.

C Oman auton käyttö

1.1 Käytettäessä työntekijän hallinnassa olevaa kulkuneuvoa työnantajan maksamaa korvausta vastaan on osapuolten siitä sovittava erikseen.

Sopimus suositellaan laadittavaksi kirjallisena.

1.2 Oman auton käyttöä koskeva sovellusohje

Mikäli oman auton käyttösopimuksesta ei muuta johdu, voidaan työmaa- kohtaisesti sopia ns. kimppakyydin käyttämisestä. Matkakulukorvauksena maksetaan omaa tai hallinnassa olevaa autoa kimppakyytiin käyttävälle

työntekijälle 14 §:n kohdan 3.2 mukaisen työmatkan lähtöpaikan ja työ- maan väliseltä edestakaiselta matkalta Verohallinnon päätöksen enim- mäismäärien mukaisesti.

Sopiminen edellyttää, että ko. työmaan kimppakyytiin osallistuvat työn- tekijät asuvat sellaisella alueella, että työntekijöiden matka-aika ei oleel- lisesti lisäänny.

Kimppakyydin käyttämisestä sopivat työnantaja ja ne ko. työmaan työn- tekijät, jotka osallistuvat kimppakyytiin.

Mikäli sopimusta edellä määritellyssä tapauksessa ei synny, ei työnanta- jalla ole määräysvaltaa kimppakyydin käyttämisestä.

Kimppakyytiin osallistuville maksetaan todelliset edestakaiset matkakulut kokoontumispaikalle.

1.3 Mikäli työntekijät asuvat eri suunnilla työntekopaikasta katsoen ja siitä syystä kimppakyyti ei ole mahdollinen, työnantaja maksaa jokaiselle työn- tekijälle työehtosopimuksen oman auton käyttöä koskevien sopimusmää- räysten mukaisesti.

D Työskentely ulkomailla

1.1 Työnantaja ja työntekijä solmivat kirjallisen komennussopimuksen työstä, joka suoritetaan ulkomailla. Komennussopimuksessa selvitetään palk- kaukseen liittyvät kysymykset samoin kuin muut komennukseen liittyvät seikat, kuten työaika-, majoitus-, vakuutus-, sairaus-, verotus-, kotona- käynti-, vuosiloma-, keskeytys- tms. asiat.

1.2 Lyhytaikaisessa komennuksessa, joita ovat huolto- ja korjaustyöt tai muut kestoajaltaan niihin verrattavat lyhytaikaiset asennustyöt, sovelle- taan alan työehtosopimusta, mikäli asemamaan olosuhteet eivät poikkea olennaisesti kotimaan vastaavista olosuhteista. Matka-ajan palkkaa ei kuitenkaan makseta työajan ulkopuoliselta matkan osalta. Vapaapäivänä tapahtuvalta matkustamiselta suoritetaan yksinkertainen perustuntipalkka enintään 8 tunnilta, ei kuitenkaan 22–07 väliseltä ajalta.

1.3 Milloin työkohteen laajuus, kestoaika, työntekijämäärä yms. sitä edellyt- tävät, sovitaan työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen kesken työkohteissa työskenteleviin työntekijöihin sovellettavista yleisistä työsuh- teen ehdoista, kuten palkkaukseen, työaikaan, vuosilomaan, sairausajan palkkaan, keskeytykseen, kotona käyntiin, ja vakuutukseen liittyvät kysy- mykset.

Järjestöjen välinen sopimus voi olla myös nk. kolmikantasopimus, jolloin sopimuksen allekirjoittajana on myös työn suorittava työnantaja.

Mikäli järjestöjen välistä sopimusta ei ole solmittu ennen työntekijän mat- kan alkua, ei se estä työntekijää aloittamasta komennusta ja työn suorit- tamista kohdassa 1.1 mainitulla sopimuksella.

1.4 Ulkomaan komennukselle ei tule määrätä työntekijää ilman hänen suos- tumustaan, ellei työsuhde perustu nimenomaan tällaiselle työskentelylle.

Suomessa toimeenpantavat lakot, työsulut ja muut työtaistelutoimenpiteet eivät koske ulkomailla sijaitsevia työkohteita.

1.5 Jos työntekijä kuolee työmatkalla ulkomailla, työnantaja huolehtii kustan- nuksellaan tai vakuutusturvan hankkimalla vainajan Suomeen kuljetta- misesta. Myös työntekijän sairastuessa vakavasti työmatkalla ulkomail- la työnantaja huolehtii kustannuksellaan tai vakuutusturvan hankkimalla työntekijän Suomeen kuljettamisesta silloin, kun se on hoidon kannalta välttämätöntä tai kun työntekijä ei voi sairaanhoidon jälkeen jatkaa työn- tekoa ja joutuu palaamaan Suomeen.

2 Ulkomaan päivärahat

Päivärahaa maksetaan seuraavasti:

2.1 Päivärahan suuruus kussakin maassa on se, jonka Verohallinto vahvistaa vuosittain verovapaaksi.

Jos työntekijä jonain matkavuorokautena saa ilmaiseksi tai matkalipun hintaan sisältyvänä kaksi ilmaista ruokaa, päivärahan enimmäismäärä on puolet täyden päivärahan määrästä.

2.2 Pitkien ulkomaankomennusten osalta voidaan yrityksessä sopia päivä- rahoista toisinkin.

2.3 Päivärahan määrää määriteltäessä sovitaan myös siitä, mikä osa päivä- rahasta maksetaan ko. maan valuuttana ja mikä euroina. Samoin sovi- taan, mikä osa päivärahasta maksetaan työntekijälle ko. työmaalla ja mikä osa työntekijän pankkiin kotimaassa.

E Ennakonpidätys matkakustannuksista

Milloin tässä pykälässä mainitut korvaukset ylittävät Verohallinnon vero- vapaiksi määritellyt rahamäärät, suorittaa työnantaja ylittäviltä osin enna- konpidätyksen ja sosiaaliturvamaksut. Nämä ylittävät erät kirjataan työn- tekijän palkaksi erillisinä erinä, joita ei lueta tehdyn työajan palkaksi.

F Paikallinen sopiminen

Tämän 14 § määräyksistä voidaan STTA:n ja PALTA:n jäsenyrityksissä sopia 4 §:n mukaisesti toisin. Sopimus on tehtävä kirjallisesti ja sen alle- kirjoittajana on oltava pääluottamusmies.

ATERIAKORVAUSTULKINTA

Piirros 1. Ateriakorvaustulkinta

1.

AITA

B

Yritys A (varasto)

K A T U

Yritys B Yritys A Sähköurakoitsija Yritys C

K A T U

Kun sähköurakoitsija A:n asentaja työskentelee vähintään neljä (4) tuntia asiakasyrityksessä B ja C, maksetaan ateriakorvaus.

Kun asentaja työskentelee omassa aidan takana olevassa tilassa (varas- to), johon on kulku kadun kautta, maksetaan ateriakorvaus.

Jos aitaa työhönottopaikan ja varaston välissä ei ole ja kulku voi käydä suoraan varastoon, ei ateriakorvausta makseta.

Piirros 2. Matkakorvaukset

Työmaa A = Ateriakorvaus, aika ja matkakustannukset työhönottopaikasta Työmaa B = Ateriakorvaus, aika ja matkakustannukset kotoa

Työmaa C = Päiväraha / 10 h, aika ja kustannukset kotoa; osapäiväraha, jos kesto on 6 h

Työmaa D = Päiväraha / 10 h, aika ja kustannukset työhönottopaikasta; osapäiväraha, jos kesto on 6 h

Työmaa C ja D = jos ajat eivät täyty, niin maksetaan ateriakorvaus

Työhönottopaikka

Kokoontumis- paikka

40 km

50 km

Työmaa

40 km

60 km

Asentaja 7

Asentaja 8

Asentaja 6

Asentaja 5

Asentaja 4

Asentaja 2

Asentaja 1

Asentaja 3

Piirros 3. Työnantajan järjestämä kuljetus

Työhönottopaikan ja työmaan väli 120 km

Työnantaja on järjestänyt kuljetuksen työhönottopaikasta työmaalle.

– Asentajat 1, 2 ja 3 tulevat kuljetuksen lähtöpaikalle (työhönottopaikka) ilmoitettuun lähtöaikaan omalla kustannuksella.

– Mikäli työnantaja velvoittaa työntekijän tulemaan yhteiskuljetukseen siten, että työntekijälle syntyy lisäkustannuksia (kuluja/aikaa) työn- antaja korvaa lisääntyneet kustannukset.

– Matkan varrella olevasta kokoontumispaikasta on sovittu.

– Asentajille 4 ja 5 maksetaan matkakustannukset kotoa kokoontumis- paikalle ja takaisin.

– Asentaja 6 nousee matkan varrelta pysäkiltä kyytiin.

– Työnantaja maksaa asentajien 7 ja 8 matkakustannukset kotoa työ- maalle ja takaisin.

Kokoontumis- paikka 1

Työhönottopaikka

Asentaja 4

Kokoontumis- paikka 2

Työmaa

Asentaja 6

Asentaja 5

Asentaja 2

Asentaja 3

Asentaja 1

Piirros 4. Kimppakyyti

Kimppakyydistä on sovittu siten, että kokoontumispaikka on työhönotto- paikassa tai kokoontumispaikaksi on sovittu jokin muu kohde kuin työhön- ottopaikka (esim. asentajan koti).

Kokoontumispaikalle kulkeville asentajille maksetaan matkakorvaukset kotoa kokoontumispaikalle.

Kokoontumispaikasta työn tekemispaikkaan ajavalle asentajalle mak- setaan Verohallinnon vuotuisen päätöksen mukaisesti kilometrikorvaus ja lisäkorvaus kyydissä olevien asentajien määrän mukaan (v. 2018: 0,42 €/km + 0,03 €/km).

15 § TUNTIKORTIT‌

Työntekijän on niin aika- kuin urakkatöissäkin säännöllisesti merkittävä suorittamansa työn laatu, samoin kuin siihen käytetyt tuntimäärät, ateria- korvaukset, päivärahat, matkakulut, lisät jne. työnantajalle esitettävään tuntikorttiin.

Urakan jako suoritetaan työehtosopimuksen mukaisesti niiden tietojen perusteella, mitä tuntikortteihin on merkitty.

Jos kyseinen työ ei kuulu tilaajan ja työnantajan väliseen urakkaan, on tuntikorttiin tai vastaavaan tositteeseen saatava tilaajan tai hänen edus- tajansa kirjallinen hyväksyminen. Sama koskee myös sellaisia töitä, jotka kokonaan suoritetaan ns. laskutyönä.

Työntekijälle on ennen työn aloittamista selvitettävä, mitä hyväksymis- menettelyä kulloinkin on noudatettava.

Tuntikortteihin tehtyjä merkintöjä ei palkanlaskennan yhteydessä saa kor- jata siten, että alkuperäistä merkintää ei myöhemmin saada selvitetyksi.

Jos tuntikorttiin tehtyjä merkintöjä joudutaan korjaamaan, on työntekijälle mahdollisimman pian ilmoitettava korjauksesta sekä sen syystä.

Tuntikorttien täyttäminen tapahtuu työaikana.

Työnantajan on annettava työntekijöiden käyttöön tuntikortit tai välineet sähköisen tuntikortin täyttämiseen.

Työntekijän tulee saada jäljennös täyttämästään tuntikortista.

16 § PALKANMAKSUPÄIVÄ

1 Palkanmaksupäivä on perjantai, ellei yrityksessä ole muusta maksupäi- västä sovittu ja palkanmaksukausi on kaksi (2) viikkoa, ellei kyseessä ole kuukausipalkka.

2 Palkanmaksun yhteydessä maksetaan palkkakauden palkat, kulukor- vaukset yms.

3 Järjestelyt tulee toteuttaa siten, että sisällä olevan palkan ulosmaksu ei kohtuuttomasti viivästy tilikausien alkamis- ja päättymisajankohdista ja palkkalaskentaan ja maksutoimenpiteisiin liittyvistä tekijöistä johtuen.

4 Palkanlaskenta-aika on pääsääntöisesti 5 työpäivää mutta enintään 7 työ- päivää.

5 Jos perjantai on juhlapäivä, maksetaan palkka edellisenä päivänä. Palkan tulee olla nostettavissa palkanmaksupäivänä. Työsuhteen päättyessä on palkan loppuselvitys kuitenkin tehtävä viivytyksettä ja yleisestä palkan- maksupäivästä riippumatta.

6 Työntekijälle tulee antaa hänelle maksettavasta palkasta ja kulukorvauk- sista erittely palkanmaksukausittain, josta palkanmuodostusperusteet käyvät riittävän selvästi ilmi, kuten erikseen perustuntipalkka, henkilö- kohtainen palkanosa, maksettavat aikatyöpalkat sekä urakkatyöpalkat, vuosilomakeskituntiansio, korvauskeskituntiansio, erilliset lisät, ylityö-, sunnuntaityö- ja viikkolepokorvaukset, matkakorvaukset, ateriakorvauk- set ja päivärahat sekä ennakon- ym. pidätykset.

7 Palkkaerittelyssä tulee lisäksi mahdollisuuksien mukaan ilmetä työajan lyhennyskertymä sekä eritellä urakka- ja aikatyöpalkat työmaakohtaisesti.

17 § VUOSILOMA

Yleistä

1 Tämän sopimuksen lisäksi noudatetaan vuosilomalain säännöksiä.

2 Vuosiloma alkaa ja päättyy työntekijän 14 §:n kohdan 3.2 mukaisessa matkakulukorvauksen lähtöpaikassa.

3 Käynnissä oleva komennus on keskeytettävä tai päätettävä ja työntekijä määrättävä palaamaan 14 § kohdan 3.2 mukaiseen matkakulujen kor- vauksen lähtöpaikkaan ennen vuosiloman alkamista, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroisiksi päiviksi luetaan vuosilomalain (162/2005) 2 luvun 7 §:ssä mainittujen päivien lisäksi aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä Sähköalojen ammattilii- ton edustajiston kokoukseen, hallituksen ja johtokunnan kokouksiin sekä tämän työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen välisiin työehto- sopimusneuvotteluihin tai järjestöjen sopimuksiin perustuvien työryhmien neuvotteluihin osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroise- na myös aikaa, joksi vapautusta on annettu asianomaisen keskusjärjes- tön, jonka jäsen Sähköalojen ammattiliitto on, edustajakokoukseen tai val- tuustoon taikka näitä vastaavien hallintoelinten kokouksiin osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

Samoin työssäolon veroisina päivinä pidetään myös niitä päiviä, joina työn- tekijä on työtuntijärjestelmän mukaan ollut työstä vapaa keskimääräisen viikkotyöajan tasaamisen vuoksi tai hän on ollut estyneenä suorittamasta työtä työnantajan määräyksestä tapahtuneen matkustamisen takia.

Vuosilomapalkka ja -korvaus

4 Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palk- ka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan

lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työ- tuntien lukumäärällä.

Tulospalkkio, joka jaetaan työntekijöiden kesken työntekijöiden tekemien työtuntien suhteessa, otetaan huomioon laskettaessa työntekijän vuosi- lomapalkkaa ja -korvausta. Muissa tapauksissa, kun koko tulos- tai voitto- palkkio maksetaan työntekijälle kertakorvauksena, se ei vaikuta työnteki- jän vuosilomapalkkaan tai -korvaukseen.

5 Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen

4. kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain (162/2005) 5 ja

6.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyväl- lä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:

Lomapäivien lukumäärä	Kerroin	Lukumäärä	Kerroin
2	16,0	16	116,0
3	23,5	17	123,6
4	31,0	18	131,2
5	37,8	19	138,8
6	44,5	20	146,4
7	51,1	21	154,4
8	57,6	22	162,4
9	64,8	23	170,0
10	72,0	24	177,6
11	79,2	25	185,2
12	86,4	26	192,8
13	94,0	27	200,0
14	101,6	28	207,2
15	108,8	29	214,8
		30	222,4

Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa lu- vulla 7,2 lomapäivää kohden.

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työ- aika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja loma- korvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työ- tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

Lomaraha

6 Työntekijälle suoritetaan xxxxxxxxxx 50 % hänen vuosilomapalkastaan.

7 Lomarahasta 1/3 maksetaan lomalle lähdettäessä.

Lomarahasta 2/3 suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työn- tekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan normaalisti.

8 Työntekijän pyytäessä maksetaan tästä lomarahan osasta (2/3) ennak- koa tapauksissa, joissa sen maksaminen normaalina palkanmaksupäivä- nä siirtyisi pidemmälle kuin 5 työpäivän päähän vuosilomalta paluusta. Ennakon määrä voi olla enintään puolet tämän lomarahan osan (2/3) määrästä.

9 Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan lomaraha erikseen kultakin loma- jaksolta noudattaen, mitä edellä on määrätty. Paikallisesti voidaan sopia koko lomarahan maksamisesta viimeksi annettavan lomanosan yhtey- dessä.

10 Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle var- haiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha edellä mainit- tuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakor- vauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.

Lomakorvaus maksetaan edellä mainituin tavoin 50 %:lla korotettuna, kun työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi saamatta jäänyt loma vuosilomalain (162/2005) 26 §:n mukaisesti korvataan työntekijälle maksamalla hänelle lomakorvaus.

11 Työntekijälle, joka aloittaa asevelvollisuuslain (1438/2007) tai siviilipalve- luslain (1446/ 2007) mukaisen palveluksen, maksetaan lomakorvauksen lisäksi 1/3 lomarahasta. Työntekijällä on oikeus saada lomarahan 2/3, mikäli hän palatessaan palveluksesta työhön menettelee maanpuolus- tusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta säädetyn lain (305/2009) edellyttämällä tavalla.

12 Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisa- nonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloma-aikana siten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosi- lomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomarahaan. Myöskään työnantajan konkurssin takia työntekijä ei menetä oikeuttaan lomarahaan.

13 Paikallisesti voidaan sopia lomaraha tai osa siitä korvattavaksi palkallise- na, työssäolon veroisena vastaavana vapaana.

14 Korotettu lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä suoritetaan työntekijälle 50 %:lla korotettu loma- korvaus. Edellä sanottu ei kuitenkaan koske tapauksia, joissa työnantaja päättää työsuhteen työntekijästä itsestään johtuvasta syystä tai työntekijä päättää työsuhteensa lain tai sopimuksen vastaisesti itse.

15 Työntekijän, johon sovelletaan lähetetyistä työntekijöistä säädettyä lakia (1146/1999), vuosilomapalkkaan ja lomarahaan sovelletaan edellä ole- vasta poiketen tämän työehtosopimuksen 21 §:n määräyksiä.

18 § SAIRAUSAIKA, ÄITIYS-, ISYYS- JA TILAPÄINEN HOITOVAPAA

1 Työntekijälle maksetaan sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyt- tömyyden ajalta ansionmenetyksen korvausta alla olevan taulukon osoit- tamaan ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä.

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti Ajanjakso

– alle 3 vuotta 28 kalenteripäivää

– 3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 kalenteripäivää

– 5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 kalenteripäivää

– 10 vuotta tai kauemmin 56 kalenteripäivää

2 Työntekijän sairastuessa kesken työpäivän maksetaan sairausajan palk- ka myös työpäivän jäljellä olevilta tunneilta. Tämä päivä ei sisälly edellä oleviin korvattavuusjaksoihin.

3 Ansionmenetyksen korvaus maksetaan korvauskeskituntiansion mukaan.

4 Alle vuoden kestäneissä työsuhteissa työkyvyttömyyden alkamispäivä tai mikäli työkyvyttömyys on alkanut kesken työpäivän, sitä seuraava työ- päivä on palkaton, mikäli kyseessä ei ole työtapaturma. Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu sairastumispäivän jälkeen vähintään 6 arkipäivää, maksaa työnantaja palkan työkyvyttömyyden alusta alkaen.

5 Sairausajan palkanmaksun edellytyksenä on, ettei työkyvyttömyyttä ole aiheutettu omalla törkeällä tuottamuksella, kevytmielisellä elämällä, tai työkyvyttömyys ei ole aiheutunut muualla tehdystä ansiotyöstä, eikä sai- rautta ole tieten salattu työsopimusta solmittaessa.

6 Työkyvyttömäksi tultuaan työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoitta- maan työnantajalleen siitä sekä sen arvioidun keston.

7 Työnantajan vaatiessa on työntekijän esitettävä työterveyslääkärin tai työnantajan hyväksymän muun lääkärin antama todistus tai muu työnan- tajan hyväksymä selvitys sairaudestaan.

8 Jos työntekijän työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudel- leen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin sairausajan palkkaa, ei työntekijä ole oikeutettu uuteen edellä sanottuun sairausajan palkan ajanjaksoon.

9 Työnantaja on oikeutettu nostamaan työntekijälle tulevan sairausvakuutus- lain (1224/2004) mukaisen päivärahan vastaavalta ajanjaksolta. Jos päivä- rahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta, tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairaus- tai synnytysloman palkasta se päiväraha tai sen osa, mikä työntekijän laimin- lyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

Lakisääteinen lääkärintarkastus

Työntekijä voi palkallisena työaikana käydä työhönsä liittyvässä työnanta- jan, lain tai viranomaispäätöksen edellyttämässä terveystarkastuksessa. Tällaiseen tarkastukseen, siitä seuraavaan tutkimukseen ja jälkitarkastuk- seen matkustaminen korvataan kuten työmatkat.

Muut lääkärintarkastukset

1 Työntekijän palkkaa ei vähennetä sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ajalta, mikäli lääkärinhoidon tarve on akuutti, eikä vastaanottoaikaa ole kohtuullisen ajan kuluessa saatavissa työajan ulko- puolella.

2 Terveyden ja hyvinvoinnin kartoittamiseen ja terveysongelmien ennalta- ehkäisemiseen liittyvät seulontatutkimukset ja muut vastaavat seulonta- tutkimukset voidaan suorittaa palkallisella työajalla, mikäli käynnit eivät ole mahdollisia työajan ulkopuolella.

3 Työntekijällä on oikeus osallistua kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärin- tarkastukseen palkallisena työaikana.

4 Palkkaa ei vähennetä myöskään, jos kysymys on

a) erikoislääkärin suorittamasta tarkastuksesta apuvälineen hankkimiseksi

b) työterveyslääkärin, erikoislääkärin tai erikoisalan poliklinikan suoritta- masta tarkastuksesta kroonisen sairauden hoidon määrittelemiseksi

c) korvattavaan lääkärintarkastukseen liittyvästä laboratorio- tai rönt- gentutkimuksesta

d) sairausvakuutuslain mukaisesta äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevasta terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättö- mästä tarkastuksesta tai muista synnytystä edeltävistä lääketieteel- lisistä tutkimuksista

e) hammaslääkärissä käynnistä, jos äkillinen hammassairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden, joka vaatii saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Kiireellisyystarve osoitetaan hammaslääkärin todistuksella.

f) syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttamasta työ- kyvyttömyydestä.

5 Lääkärintarkastuksiin liittyvät menettelytavat voidaan sopia tämän työ- ehtosopimuksen 4 §:n mukaisesti pääluottamusmiehen kanssa yritys- kohtaisten tarpeiden mukaisesti.

Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa

1 Jos työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta en- nen synnytystä, maksetaan äitiysloman ajalta palkka 56 päivän ajanjak- solta. Työnantaja on oikeutettu nostamaan vastaavalta ajanjaksolta työn- tekijälle sairausvakuutuslain mukaan tulevan päivärahan.