KUMITEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
KUMITEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
1.2.2022 - 31.1.2024
LIITTEENÄ KUMITEOLLISUUS RY:N JA TEOLLISUUSLIITTO RY:N YLEISET SOPIMUKSET
KUMITEOLLISUUS RY TEOLLISUUSLIITTO RY
SISÄLLYSLUETTELO
8
KUMITEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2022–31.1.2024
24
24
24
2 § LIITTOJEN VÄLISET SOPIMUKSET
24
3 § TYÖSUHTEEN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN SEKÄ JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS
24
Työsopimuksen irtisanomisajat 24
Varoituksesta sekä työsopimuksen purkamisesta ilmoittaminen 25
Esittelytilaisuudet uusille työntekijöille 25
Takaisinottamisesta toisin sopiminen 25
26
Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2. momentissa tarkoitetut tapaukset 26
Menettelytavat vajaita vuosilomia koskien 26
27
27
5 § A. TYÖKOHTAISET TUNTIPALKAT
27
NUORTEN ALLE 18-VUOTIAIDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TUNTIPALKAT (EUROA/TUNTI) 27
Opiskelijat sekä harjoittelijat 28
5 § B. TÖIDEN SIJOITTAMINEN PALKKALUOKKIIN
28
28
Erityissäännös koskien tiettyjä vieraalla paikkakunnalla tehtäviä töitä 29
30
6 § A. URAKKATYÖN TEKEMINEN JA URAKKAHINNOITTELU
30
Palkkiourakka- sekä tuotantopalkkiotyö 30
6 § B. URAKKAHINNOITTELUN TARKISTUS
31
Urakkahinnan pysyvyys / olosuhteiden muutos 31
Voimassa olevat urakkahinnat 32
Alistaminen liittojen ratkaistavaksi 32
Työehtosopimuksen 6 § B soveltaminen 32
32
7 § A. VUOROTYÖ SEKÄ ILTA- JA YÖTYÖ
32
Vuorotyölisien määräytyminen 32
Vuorolisät 31.1.2023 asti ovat 32
Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen 33
Paikallinen sopiminen vuoro-, ilta- ja yötyölisistä 33
33
7 § C. TYÖPAIKKAKOHTAINEN TYÖNLUOKITUKSEEN PERUSTUVA OLOSUHDELISÄ
33
34
Palvelusvuosilisän maksuajankohta 34
Työsuhteen päättyminen ennen palvelusvuosilisän vuosittaista maksua 34
Paikallinen sopiminen maksamisajankohdasta ja maksutavasta 35
MUUT PALKKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
35
35
Paikallinen sopiminen laskentatavasta sekä käyttöjaksoista 35
9 § SIIRTO TOISEEN TYÖHÖN JA KESKEYTYKSET TYÖSSÄ
36
Poikkeukset tilapäisiä siirtoja koskien 36
Paikallinen sopiminen tehtäväsiirtojen yhteydessä 36
37
37
Suositus palkanmaksusta rahalaitosten välityksellä 37
Erityissäännös koskien työsopimuksen purkamis- tai purkautumistilanteita 37
38
12 § SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN MÄÄRÄYTYMISTAVAT
38
Keskimääräinen viikkotyöaika 38
Vuorokautisen työajan pidentäminen 38
Liittojen kannanotto koskien paikallista sopimista 12 tunnin pituisista työvuoroista 38
Aloittamis- ja lopettamistyö 39
TYÖAIKAPANKKI 1.2.2022-31.1.2024 40
40
14 § ARKIPYHÄVIIKKOJEN TYÖAIKA
40
15 § PÄIVITTÄISEN TYÖAJAN JÄRJESTÄMINEN SEKÄ PÄIVITTÄISET LEPOAJAT
41
16 § TYÖVIIKON JA TYÖVUOROKAUDEN ALKAMINEN
41
17 § MUUTOKSISTA ILMOITTAMINEN
41
18 § TYÖAIKA PÄIVÄTYÖSSÄ SEKÄ YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ
42
Työajan tasaamisen soveltamisala 42
Työajan tasaamisvapaan kertyminen 42
Säännöllisiin työpäiviin rinnastettavat päivät 42
Ylimääräisten vapaiden huomioon ottaminen 43
Työsuhteen päättymistilanteet 43
Paikallinen sopiminen vapaiden pitämättä jättämisestä 43
Korvaus viikoittaista ylityötä koskevien säännösten mukaan 43
43
Työajan pituus ja työajan tasaaminen 43
Työajan tasaamisesta aiheutuvan ansion vähentymisen korvaaminen 44
Muuhun työaikamuotoon siirtyminen sekä työsuhteen päättyminen 44
20 § KESKEYTYMÄTÖN KOLMIVUOROTYÖ
44
Työajan pituus ja työajan tasaaminen 44
Työajan tasaamisesta aiheutuvan ansion vähentymisen korvaaminen 44
Muuhun työaikamuotoon siirtyminen sekä työsuhteen päättyminen 45
21 § VUOROKAUSILEPO JA VIIKOITTAINEN VAPAA-AIKA
45
22 § YLITYÖ, LISÄTYÖ SEKÄ SUNNUNTAITYÖ
46
KORVAUS VIIKOITTAISTA YLITYÖTÄ KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN MUKAAN (NS. TES-YLITYÖ) 47
Rahakorvauksen vaihtaminen vapaa-aikaan 47
Sunnuntaityökorotuksen maksaminen tietyissä erityistapauksissa 47
Yli- ja sunnuntaityökorotuksen laskentaperuste 47
23 § HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ SEKÄ VARALLAOLO
47
Hälytysluontoisen työn edellytykset sekä siitä maksettava korvaus 47
48
48
Työssäoloon rinnastettavat ammattiliiton kokoukset 48
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus 48
25 § SAIRAUSAJAN PALKKA JA ÄITIYS- JA ISYYSVAPAAN PALKKA
50
Sairausajan palkan maksamisen ajallinen kesto 50
Saman sairauden uusiutuminen 51
Sairastuminen kesken työpäivän 51
Työkyvyttömyyden toteaminen pääsääntöisesti lääkärintodistuksella 51
Edellytykset työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan todistuksen hyväksymiselle epidemiatilanteissa 52
Sairauslomatodistuksiin mahdollisesti liittyvät epäselvyydet 52
Työntekijän ilmoitusvelvollisuus sairastumisestaan 52
Sairausajan palkan epääminen 52
Vähennykset sairausajan palkasta. Työnantajan palautusoikeus 53
Työnantajan maksamien korvausten laskentaperuste 53
Muu järjestely paikallisesti sopien 53
54
Korvauksen maksamisen yleiset edellytykset 54
Selvitys lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta 54
Lapsen sairastuminen kesken työpäivän 54
Saman sairauden uusiutuminen 55
Sopimusmääräyksessä tarkoitettu yksinhuoltaja 55
Xxxxxx vanhemmat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä 55
55
1.1 Lakisääteiset lääkärintarkastukset 55
1.2 Muut lääkärintarkastukset 56
58
58
Suojavaatteet tai -varusteet 58
58
30 § MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN
58
Matkan alkaminen ja päättyminen 59
Matkustamisesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen 59
Majoittumiskustannusten korvaaminen 60
Työnantajan järjestämän asunnon taso 60
Erityismääräyksiä matkatyötä koskien 61
62
Arkipyhäkorvauksen maksamisen yleiset edellytykset 62
Arkipyhän osuminen tietyn poissaolon ajalle 63
Viikko- tai kuukausipalkkaiset työntekijät 63
63
Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen sekä vaalilautakunnan kokoukset 63
Omat häät. Läheisen omaisen kuolema 64
VI LUOTTAMUSMIEHET JA AMMATTIOSASTO
64
33 § LUOTTAMUSMIEHET SEKÄ TYÖSUOJELUVALTUUTETUT
64
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimistovälineitä 65
Luottamushenkilön asemaan liittyvä liittokäsittely 66
34 § TYÖPAIKAN ILMOITUSTAULUJEN KÄYTTÖ
66
66
Kokousten järjestäminen työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä 66
36 § AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PIDÄTTÄMINEN
67
67
67
67
39 § TYÖSÄÄNTÖJEN JA MUIDEN MÄÄRÄYSTEN NOUDATTAMINEN
67
67
67
41 § HENKILÖKOHTAISET TYÖSUHDEASIAT
67
68
Sopimisoikeus ja sopimusosapuolet 68
Sopimuksen voimassaolo, sitovuus ja muoto 68
Vuoropuheluun liittyvät haasteet 68
Paikallisesta sopimisesta tuloksia 68
43 § ERIMIELISYYDET JA NIIDEN RATKAISEMINEN
69
Paikalliset neuvottelut sekä asian alistaminen liittojen ratkaistavaksi 69
Liittojen väliset neuvottelut. Työtuomioistuin 69
44 § KOULUTUKSET JA KEHITTÄMISTILAISUUDET
70
70
45 § TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITON HALLINTOELINTEN KOKOUKSET
70
46 § TYÖEHTOSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO. SOPIMUSKAPPALEET
71
KORJAUSPAJOJEN AMMATTITYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAPERUSTEET
72
72
73
3 § PALKKOJEN KEHITYKSEN SEURAAMINEN
73
4 § SUOSITUS TYÖVUOROLUETTELON LAATIMISEKSI
73
5 § PÖYTÄKIRJAN SOVELTAMINEN TIETTYIHIN LAITOSMIEHIIN
73
73
7 § PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN
74
75
2 LUKU YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA 76
3 LUKU YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT 77
3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset 77
3.2 Työsuojelua koskevat määräykset 78
4 LUKU LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 79
4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen 79
5 LUKU TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET 82
6 LUKU HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN 84
7.3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat 85
8 LUKU ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ 86
88
88
2 § VUOSILOMAPALKKA JA LOMAKORVAUS
88
89
89
KUMITEOLLISUUDEN IRTISANOMISSUOJASOPIMUS
90
90
II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ
93
95
IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 99
LIITE 1 SELVIYTYMISTOIMET YRITYKSEN TALOUDELLISISSA VAIKEUKSISSA 101
LIITE 2 TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA KESÄHARJOITTELUOHJELMA VUOSIKSI 2022 - 2023 102
LIITE 3 SOVELTAMISOHJE PK-YRITYKSET JA AY-KOULUTUS 103
KUMITEOLLISUUS RY TEOLLISUUSLIITTO RY
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUMITEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI AJALLE 1.2.2022 - 31.1.2024
Aika 24.2.2022
Paikka Kumiteollisuus ry, Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Kumiteollisuus ry
Xxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx
Teollisuusliitto ry
Xxxx Xxxxx Xxxx Xxxxx
1. Sopimuskausi
Todettiin, että osapuolina olevat liitot ovat 1.2.2022 saavuttaneet neuvottelutuloksen kumiteol- lisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen teksti- ja palkkamuutoksista. Liitot ovat tä- nään allekirjoittaneet edellä mainittua alaa koskevan työehtosopimuksen.
Todettiin, että uusi työehtosopimus korvaa 1 2.2022 lukien osapuolten kesken ajalle 21.2.2020
– 31.1.2022 allekirjoitetun työehtosopimuksen. Tämä sopimus on voimassa 1.2.2022 – 31.1.2024
2. Palkankorotukset
2.1. Yleiskorotuksen suuruus ja ajankohta Vuosi 2022
Työntekijän henkilökohtaista palkkaa ilman palvelusaikalisää ja muita erillisiä lisiä, korotetaan 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,6 %.
Vuosi 2023
Vuoden 2023 korotuksista ja sopimuskaudesta sovitaan lokakuun 2022 loppuun mennessä. Palkankorotukset määräytyvät ensisijaisesti liittojen kesken sovittavilla mittareilla. Mikäli mitta- reista ei päästä sopuun syyskuun 2022 loppuun mennessä, neuvotellaan palkantarkistuksista vuodelle 2023 lokakuun 2022 loppuun mennessä.
Ellei vuoden 2023 palkantarkistuksista löydetä ratkaisua edellä mainituilla tavoilla lokakuun 2022 loppuun mennessä, sopimus päättyy 31.1.2023, ellei toisin sovita.
2.2. Yrityskohtaisesti toteutettavan palkankorotuksen suuruus ja ajankohta
Yritys- tai toimipaikkakohtaisesti palkkoja korotetaan 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,4 % suuruisella paikallisella erällä, jonka jakamisesta työnantaja päättää. Paikallinen erä lasketaan helmikuussa 2022 työsuhteessa olevien työeh- tosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden henkilökohtaisten palkkojen yhteen- lasketusta summasta. Koko kuukauden työstä poissa olevien työntekijöiden palkkoja ei lasketa mukaan, mikäli työntekijälle on palkattu sijainen.
Paikallisen erän laskeminen
Palkkoina käytetään aika-, urakka- ja palkkiotyöpalkkoja ilman erillisiä lisiä, esim. palvelus- vuosi-, vuorotyö-, olosuhdelisiä.
Esimerkki paikallisen erän laskemisesta
Yrityksellä on helmikuussa kolme työntekijää, A, B ja C. A:n palkka on 15,05 euroa/tunti, B:n palkka on 14,93 euroa/tunti ja C:n palkka on 16,16 euroa/tunti. Palkkojen yhteenlaskettu summa (15,05 + 14,93 + 16,16) on 46,14 euroa/tunti. Paikallinen erä on siten 46,14 euroa/tunti x 0,4 % = 0,18 euroa/tunti. Työntekijöi- den tuntipalkkojen korottamiseen käytetään yhteensä 0,18 euroa/tunti työnanta- jan päättämällä tavalla.
2.3. Kriisilauseke
Yrityksen toimintaedellytysten niin edellyttäessä voidaan paikallisesti luopua osittain tai koko- naan pääluottamusmiehen kanssa sopien vuosien 2022 ja 2023 palkankorotuksista. Mikäli yri- tyksessä maksettavat palkat ovat taulukkopalkan suuruisia, voidaan sopia paikallisesti palat- tavan kokonaan tai osittain aikaisempaan taulukkopalkkaan määräajaksi.
2.4. Sovittaessa pysyvästi kerran kuussa palkanmaksusta yrityksessä
Jos sopimus siirtymisestä pysyvästi kerran kuussa palkanmaksuun tehdään 30.4.2022 men- nessä, maksetaan vuoden 2022 palkankorotus kokonaan 2,0 % suuruisena yleiskorotuksena. Sopimus tehdään kirjallisesti. Siirtyminen kerran kuussa palkanmaksuun voi tapahtua myös 30.4.2022 jälkeenkin.
Tämä ei koske yrityksiä, joissa palkka maksetaan jo kerran kuukaudessa.
2.5. Luottamusmiehelle annettavat tiedot
Korotusten tekemisen jälkeen kohtuullisessa ajassa työnantaja kertoo pääluottamusmiehelle, ja ellei pääluottamusmiestä ole valittu, koko työntekijäryhmälle työntekijöiden palkkojen korot- tamiseen käytetyn yrityskohtaisen erän suuruuden.
2.6. Palkantarkistusten myöhentämisestä sopiminen
Mikäli korotuksen ajankohtaa myöhennetään, sopimus tulee tehdä kirjallisesti pääluottamus- miehen kanssa 30.4.2022 mennessä. Ellei yrityksessä ole luottamusmiestä, työnantaja käy neuvottelut koko henkilöstöryhmän kanssa. Sopimus tehdään kirjallisesti.
Mikäli sovitaan palkan tarkistusten myöhentämisestä, tulee samalla sopia muutoksesta mah- dollisesti aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta vastaavalla kertaluontoisella erällä. Erotus maksetaan viimeistään palkankorotuksen toteuttamisajankohdasta.
2.7. Palkankorotusten huomioiminen työehtosopimuksen mukaisia palkankorotuksia toteutettaessa
Mikäli yrityksissä tehdään palkankorotuksia työehtosopimuksen palkankorotuksista poik- keavina ajankohtina, voidaan paikallisesti sopia otettavaksi huomioon työehtosopimukseen perustuvia korotuksia toteutettaessa. Tällöin työntekijälle on ilmoitettava, että korotus pitää si- sällään työehtosopimukseen perustuvan korotuksen.
2.8. Liittojen tuki
Liitot laativat yhteisen ohjeistuksen esimerkkeineen ja järjestävät koulutusta paikallisille osa- puolille työehtosopimuksen mukaiseen palkkojen korottamiseen.
2.9. Palkkataulukot Vuosi 2022
Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden työkohtaiset tuntipalkat (euroa/tunti) ovat 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:
Alkupalkka | 9,46 |
1. palkkaluokka | 10,22 |
2. palkkaluokka | 10,50 |
3. palkkaluokka | 10,77 |
4. palkkaluokka | 11,14 |
5. palkkaluokka | 11,51 |
6. palkkaluokka | 11,89 |
7. palkkaluokka | 12,28 |
8. palkkaluokka | 12,59 |
Nuorten alle 18- vuotiaiden työntekijöiden tuntipalkat (euroa/tunti) ovat 1.5.2022 tai lä- hinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:
Alle 17 -vuotiaat 9,07
17 vuotta täyttäneet 9,22
Erittäin vaativat työt
1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (euroa/tunti):
9. palkkaluokka | 12,84 |
10. palkkaluokka | 13,05 |
11. palkkaluokka | 13,24 |
12. palkkaluokka | 13,49 |
13. palkkaluokka | 13,71 |
Urakkatyön hinnoittelupalkat (euroa/tunti) 6 § A
1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (euroa/tunti):
1. palkkaluokka 12,26
2. palkkaluokka 12,60
3. palkkaluokka 12,92
4. palkkaluokka 13,37
5. palkkaluokka 13,81
6. palkkaluokka 14,27
7. palkkaluokka 14,74
8. palkkaluokka 15,11
Korjauspajojen ammattityöntekijät
1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (eu- roa/tunti):
Ns. nuoremmat ammattityöntekijät 11,79 Ns. vanhemmat ammattityöntekijät 12,56 Erikoisammattityöt 13,09
3. Tekstimuutokset
3.1. 3 § Työsuhteen alkaminen ja päättyminen sekä järjestäytymisvapaus Muutetaan pykäläviittaukset uuden yhteistoimintalain 1333/21 voimaantulon johdosta: Neuvotteluajan laskenta
Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä, yhteistoimintalain (1333/2021) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä koh- dassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa. Tä- män kohdan määräykset ovat lakia täydentäviä ja niillä korvataan lain vastaavat kohdat.
Yhteistoimintalain soveltamispiirissä olevan työnantajan harkitessa työntekijän ir- tisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä yhteistoiminta- velvoitteet katsotaan yhteistoimintalain 19 §:n neuvotteluesityksen antamista ja 23 §:n neuvotteluvelvoitteen täyttymistä koskevista säännöksistä poiketen täyte- tyksi, kun neuvotteluja on käyty yhteistoimintalaissa edellytetyllä tavalla kirjallisen neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen ja etukäteen annettujen tarpeellisten tie- tojen pohjalta yhteistoimintalain 23 §:n mukaan määräytyvän neuvotteluajan, jollei lain nojalla ole sovittu muusta neuvotteluajasta.
Pöytäkirjamerkintä:
Pykäläviittaukset yhteistoimintalakiin ovat ainoastaan informatiivisia.
3.2. 7 § A. Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö Vuorolisät 31.1.2023 asti ovat Iltavuorolisä 1,27 €/tunti
Yövuorolisä 2,37 €/tunti
3.3. 7 § A. Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö, Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen
Muutetaan vuorotyön määritelmää siten, että paikallisesti voidaan sopia vuorojen muuttumis- ajanjaksosta toisin siten, että se voi olla enemmänkin kuin kolme viikkoa.
Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kolmen viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Paikallisesti voidaan sopia muuttumisajanjaksosta toisin. Työntekijää voidaan kuitenkin sovittaessa pitää työssä jatkuvasti myös sa- massa vuorossa.
3.4. 7 § A Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö
Lisätään pykälään 7 A uusi kohta, jonka mukaan vuorotyölisien ja ilta- ja yötyölisien ajankoh- dista voidaan paikallisesti sopia toisin.
Paikallinen sopiminen vuoro-, ilta- ja yötyölisistä
Vuoro-, ilta- ja yötyölisien ajankohdista voidaan paikallisesti sopia toisin.
3.5. 12 § Säännöllinen työaika, Vuorokautisen työajan pidentäminen Lisätään pöytäkirjamerkintä seuraavasti:
Ennen uuden työaikajärjestelyn käyttöönottoa todetaan yhteisesti, mihin työeh- tosopimuksen mukaiseen työaikamuotoon järjestely kuuluu.
3.6. 12 § Säännöllisen työajan määräytymistavat, 10-tuntinen
Muutetaan toinen kappale kuulumaan seuraavasti:
Enintään 10-tuntisia päiviä voidaan teettää yksittäisellä työntekijöillä enintään 30 päivänä kalenterivuodessa ja enintään kahtena peräkkäisenä työviikkona.
3.7. 12 § Säännöllisen työajan määräytymistavat, Xxxxxxx työaika
Lisätään uusi kohta Xxxxxxx työaika seuraavasti:
Liukuva työaika
Liukuvan työajan enimmäismäärän seurantajaksona voidaan käyttää 12 kuu- kautta.
3.8. 12§ Säännöllisen työajan määräytymistavat, Työaikapankki
Tuodaan työehtosopimuksen liite 2 Työaikapankki työehtosopimuksen 12 §:ään otsikolla työ- aikapankki ja muutetaan sopimuskauden ajaksi työaikapankkia koskeva kirjaus. Muutos on määräaikainen ollen voimassa 31.1.2024 asti, jonka jälkeen työaikapankkikirjaus palautuu sa- maan muotoon kuin sopimuskaudella 21.2.2020-31.1.2022, ellei työehtosopimusneuvotte- luissa toisin sovita. Uusi työaikapankkia koskeva kirjaus:
Työaikapankista sovitaan paikallisesti. Sopimus tehdään kirjallisesti työnantajan ja henkilöstön edustajan välillä.
Työaikapankin käyttöönoton yhteydessä sovitaan säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismääristä, joita ei rajoita työehtosopimuksen 12 §:n enimmäismääriä koskeva kirjaus. Työaikapankkiin voidaan sopia säästettäväksi työaikaa, työehtosopimuksen mukaisia palkallisia vapaita, säästövapaita, työ- ajaksi muutettavia rahaeriä tai muita rahanarvoisia eriä.
Pankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäisen identiteettinsä, eivätkä niitä koske esimerkiksi työaika- tai vuosilomalain mukaiset tasoittumis- tai vanhentu- misajat.
Liitot ovat yhtä mieltä
• ettei vapaiden antaminen ja pitäminen saa johtaa ylityön tekemisen tar- peeseen tai tuotannon keskeyttämiseen
• periaatteesta, jonka mukaan työn vähentyessä pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen turvautumista.
3.9.16 § Työviikon ja työvuorokauden alkaminen
Työviikko lasketaan alkavaksi yksi- ja kaksivuorotyössä maanantaina aamuvuo- ron alkamisajasta sekä kolmivuorotyössä sunnuntaina yövuoron alkamisajasta. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä lasketaan sunnuntaivuorokausi alka- vaksi lauantaina yövuoron alkamisajasta.
Sunnuntaivuorokauden ajankohdasta ja siitä maksettavan korvauksen ajankoh- dasta voidaan sopia paikallisesti kaikissa työaikamuodoissa.
3.10. 25 § Sairausajan palkka ja äitiys- ja isyysvapaan palkka Karenssipäivän poistuminen
Lisätään luetteloon uusi kohta, joka on seuraava:
- Jos työntekijä on työskennellyt vuokratyöntekijänä ja siirtyy suoraan (enintään viikon keskeytyksellä) käyttäjäyrityksen palvelukseen, huomioidaan karenssiai- kaa laskettaessa aika, jonka työntekijä yhdenjaksoisesti työskenteli vuokratyön- tekijänä kyseisessä yrityksessä välittömästi ennen siirtymistä.
3.11. 31 § Arkipyhäkorvaus, Arkipyhäkorvauksesta toisin sopiminen
Lisätään uusi kohta Arkipyhäkorvauksesta toisin sopiminen niin, että esim. helatorstai voi- daan paikallisesti sopien muuttaa normaaliksi työpäiväksi ja siitä maksettava korvaus siirtää toiselle työpäivälle seuraavasti:
Arkipyhän ajankohtaa ja siitä maksettavia korvauksia voidaan paikallisesti so- pien siirtää, jolloin myös sunnuntaityökorotus siirtyy.
3.12. 11 § Palkanmaksu
Lisätään 1. kohtaan suositus maksaa palkka kerran kuukaudessa, mahdollisuus maksaa muut- tuvat tuntiperusteiset palkanosat ja käsitellä palkattomat poissaolot kerran kuukaudessa sekä muutetaan pöytäkirjamerkintää.
Liitot suosittelevat, että palkat maksetaan kerran kuukaudessa. Ellei paikallisesti toisin sovita, palkat maksetaan joko kaksi kertaa kuukaudessa tai joka toinen viikko. Muuttuvat palkanosat, kuten tuntiperusteiset lisät ja ylityön palkat voidaan maksaa ja palkattomat poissaolot voidaan käsitellä kerran kuukaudessa.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Muuttuvilla tuntiperusteisilla palkanosilla tarkoitetaan erikseen las- kettavia tuntiperusteisiä lisiä, esim. vuorolisiä, lisä- ja ylityön perus- ja korotusosia, sunnuntaityökorotusta, olosuhdelisiä sekä viikkole- pokorvauksia.
3.13. 25 § Sairausajan palkka ja äitiys- ja isyysvapaan palkka Saman sairauden uusiutuminen
Muutetaan 1. kappale seuraavaksi:
Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päivän kulu- essa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin sairausajan palkkaa tai sairaus- päivärahaa, käsitellään tapausta yhtenä sairautena. Tällöin sairausajan palkan maksamista jatketaan tämän pykälän mukaisesti, kuitenkin enintään edellä toi- sessa kappaleessa tarkoitetun ajanjakson päättymiseen saakka. Saman sairau- den uusiutuessa korvausajanjakso voi koostua myös useammasta työkyvyttö- myysjaksosta; sairausajan palkkaa maksetaan siinäkin tapauksessa enintään edellä mainitun ajanjakson päättymiseen saakka. Jotta saman sairauden uusiu- tumista voidaan pitää uutena sairautena, tulee työntekijän työskennellä työvuo- roluettelon mukaisesti 30 kalenteripäivän ajanjaksolla. Tähän ajanjaksoon ei lasketa vuosilomapäiviä. Ratkaisu sen seikan suhteen, onko kyseessä sama vaiko eri sairaus, tapahtuu epäselvissä tapauksissa sairausvakuutuslain tulkin- toja noudattaen.
3.14. 25 § Sairausajan palkka ja äitiys- ja isyysvapaan palkka
Muutetaan äitiys- ja isyysvapaan palkanmaksua siten, että äitiys- ja isyysvapaan palkkana maksetaan palkan ja päivärahan erotus, sekä lisätään uusi pöytäkirjamerkintä.
Xxxxxx äitiysvapaan ajalta
Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi (6) kuukautta ennen laskettua aikaa, maksetaan äitiysvapaan ajalta palkkaa palkan ja päivärahan ero- tus 42 päivän pituisen ajanjakson työpäiviltä työsopimuslaissa tarkoitetun äitiys- vapaan alkamispäivästä lukien.
Isyysvapaan palkka
Sairausvakuutuslain mukaiseen 18 arkipäivän pituiseen isyysvapaaseen liittyen maksetaan työntekijälle säännöllisen työajan palkka palkan ja päivärahan erotus ensimmäiseltä kuuden (6) arkipäivän isyysvapaajaksolta. Isyysajan palkan mak- sussa noudatetaan samoja edellytyksiä ja muita säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa.
Pöytäkirjamerkintä:
Erotuspalkan maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äitiys- ja isyysrahan suuruudesta sekä perhevapaauudistuksen voimaantulon jälkeen vastaavien per- hevapaata koskevien päivärahojen selvittämistä.
3.15. 36 § Ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättäminen
Poistetaan lause: ”Työntekijälle annetaan verotusta varten todistus pidätetystä summasta ka- lenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä” ja lisätään uusi lause "Jäsen ilmoittaa työsuhteen ai- kana päättyvästä jäsenmaksuperinnästä tai palkattomasta jaksosta työsuhteen aikana Teolli- suusliittoon." niin, että määräys on seuraava:
Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, työntekijän palkasta palkanmaksukausittain Teollisuusliitto ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne Te- ollisuusliitto ry:n osoittamalle pankkitilille. Jäsenmaksujen pidättäminen suorite- taan siten, kuin siitä on liittojen välillä erikseen sovittu. Jäsen ilmoittaa työsuhteen aikana päättyvästä jäsenmaksuperinnästä tai palkattomasta jaksosta työsuhteen aikana Teollisuusliittoon.
3.16. 42 § Paikallinen sopiminen
Lisätään määräykseen uudet kappaleet seuraavasti.
Vuoropuheluun liittyvät haasteet
Luottamusmiesten ja työnantajaedustajien hyvä yhteistyö työpaikalla luo edelly- tykset niin paikalliselle sopimiselle, yrityksen tuottavuuden parantamiselle, kilpai- lukyvylle ja työllisyydelle sekä hyvälle työilmapiirille.
Osana paikallisen sopimisen edistämistä liitot tukevat yhdessä työpaikkojen so- pijaosapuolia vuoropuheluun liittyvissä haasteissa. Ongelmien ilmetessä, osa- puoli tai osapuolet yhdessä voivat olla liittoihin yhteyksissä ja pyytää apua. Tavat, joilla yhteistyötä kehitetään, katsotaan tämän jälkeen kunkin työpaikan tarpeiden mukaisesti. Mahdollisiin ongelmiin puututaan kuitenkin viivytyksettä.
Paikallisesta sopimisesta tuloksia
Onnistuminen paikallisessa sopimisessa edellyttää muutostarpeen yhteistä ym- märtämistä, luottamusta ja sopimisrohkeutta.
Mikäli työpaikalla on jo yritetty sopia yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn, työlli- syyden tai työhyvinvoinnin parantamiseksi tärkeistä asioista siinä onnistumatta, neuvotteluosapuolet voivat pyytää yhdessä tai yksin molempien liittojen edustajia tueksi paikallisiin neuvotteluihin sopimukseen pääsemiseksi. Tavoitteena on, että sopimisen haasteisiin saadaan apua mahdollisimman varhaisessa vai- heessa. Mahdollisiin haasteisiin puututaan viivytyksettä.
Liitot voivat myös auttaa neuvotteluosapuolia avaamalla työehtosopimuksen ja työlainsäädännön tarjoamia muita vaihtoehtoja muutostarpeen ratkaisemiseksi. Liitot eivät puutu paikallisten osapuolten sopimusvapauteen.
Ratkaisuun voidaan päästä esimerkiksi seuraavin toimin:
• Purkamalla paikallisen sopimisen esteitä ja siihen liittyviä ennakkoluu- loja.
• Kartoittamalla paikallisen sopimisen tarpeita ja mahdollisuuksia.
• Varmistamalla että sopijaosapuolilla on ajantasainen tieto sopimisen taustoista ja tavoitteista.
3.17. 45 § Teollisuusalojen ammattiliiton hallintoelinten kokoukset
Muutetaan 45 § Teollisuusalojen ammattiliiton hallintoelinten kokoukset 2. lause seuraavasti:
Työntekijän on ilmoitettava kokoukseen osallistumisesta viivytyksettä ja esitet- tävä asianmukainen selvitys työstä vapautuksen tarpeesta. Selvitys voi olla esi- merkiksi virallinen kokouskutsu, josta ilmenee minkä elimen kokous on kyseessä, aika ja paikka.
3.18. Yleissopimus, 7.4 Korvaukset
Muutetaan ateriakorvaus vuodelle 2022 26,21 euroa.
3.19. Yleissopimus, 8.3 Vuokratyövoima
Lisätään kohdan loppuun uusi 4. kappale, seuraavasti:
Vuokratyövoiman käyttämisestä voidaan sopia toisin paikallisesti.
3.20. Irtisanomissuojasopimus, 14 § Lomauttaminen
Lisätään soveltamisohjeen jälkeen uusi kappale Ennalta-arvaamaton ja poikkeuksellinen ti- lanne sekä pöytäkirjamerkintä seuraavasti:
Ennalta-arvaamaton ja poikkeuksellinen tilanne
Ylivoimaisena esteenä pidettävän ennalta-arvaamattoman ja poikkeuksellisen ti- lanteen kohdatessa työnantaja voi, xxxxxxxxxxx ollessa välttämättömiä, noudat- taa viiden päivän lomautusilmoitusaikaa, ellei paikallisesti toisin sovita. Ylivoimai- sena esteenä pidetään ennalta-arvaamatonta tilannetta, johon työnantaja ei ole voinut omilla toimillaan vaikuttaa.
Näissä tilanteissa mahdollinen yhteistoimintaneuvotteluaika on viisi päivää, ellei paikallisesti toisin sovita. Yhteistoimintalain (L1333/21) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuk- sen osa.
Pöytäkirjamerkintä:
Ennalta-arvaamaton ja poikkeuksellinen tilanne ei ole sellainen, joka toistuu esi- merkiksi joka pääsiäinen tai joulu.
3.21. Liite paikallisen sopimisen mahdollisuuksista työehtosopimuksessa
Tehdään uusi liite ”Paikallisen sopimisen mahdollisuudet työehtosopimuksessa”, johon kerä- tään työehtosopimuksesta kohdat, joista voidaan sopia paikallisesti toisin, sekä muutetaan liit- teiden numerointia vastaavasti.
3.22. Liite, Soveltamisohje pk-yritykset ja ay-koulutus
Lisätään soveltamisohje uudeksi liitteeksi ja muutetaan liitteiden numerointia vastaavasti.
TEOLLISUUSLIITON JÄRJESTÄMILLE KURSSEILLE OSALLISTUMINEN
Pienten ja keskisuurten yritysten ottaminen huomioon
Kumiteollisuus ry ja Teollisuusliitto ry toteavat yhdessä, että kurssien määrässä ja henkilöstöedustajien osallistumisoikeudessa huomioidaan pienet ja keskisuu- ret yritykset.
Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä henkilöstöedustajat osallistuvat töihin ja henkilöstön edustustehtäviin, jolloin kursseille osallistuminen saattaa aiheuttaa tuntuvaa haittaa yrityksen tuotannolle tai toiminnalle. Edellä mainituista syistä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä kursseilla käydään yleensä hitaammassa tahdissa verrattuna isoihin yrityksiin. Toimitusvarmuus ei kurssien takia saa vaa- rantua. Ylityön tekemistä vältetään mahdollisuuksien mukaan ja pyritään ratkai- semaan vapautus työstä joustavin järjestelyin.
Xxxxxxx henkilöstön edustaja on hakeutunut kurssille, ja työnantaja on tehnyt kiel- teisen päätöksen tai mikäli työnantaja joutuu yrityksen tuotannollisesta tai toimin- nallisesta syystä siirtämään kurssia, pyritään yhteisesti selvittämään muu mah- dollinen sopiva ajankohta. Epäselvissä tilanteissa osapuolet voivat olla yhtey- dessä Teollisuusliiton koulutusyksikköön ja/tai Kemianteollisuuden työsuhdeasi- antuntijoihin.
Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu tai heidän varamiehensä eivät pie- nissä ja keskisuurissa yrityksissä osallistu samasta yrityksestä samaan aikaan ay-kursseille, ellei paikallisesti toisin sovita.
Kehittämiskeskustelut
Vähintään toimikauden alussa työnantaja käsittelee yhdessä pääluottamusmie- hen kanssa
• työpaikan neuvottelujärjestelmälle asetettavia/asetettuja tavoitteita ja sen toimivuutta
• yhteiset tavoitteet yrityksen toimintaedellytysten, paikallisen sopimisen, työpaikan ja hyvinvoinnin kehittämiseksi
• Teollisuusliiton järjestämät, työnantajan tuen piirissä olevat koulutukset
• luottamusmiehen tehtävään ja yhteisiin tavoitteisiin liittyvän koulutuksen tarve, aikataulut ja tavoitteet.
Osapuolet suosittelevat, että työsuojeluvaltuutetun kanssa käydään samanlai- nen keskustelu koulutustarpeineen.
Opiskelu
Opiskelumahdollisuuksien monipuolistamiseksi Teollisuusliiton kurssitarjon- nassa on myös monimuotokoulutusta. Kurssien kehitystyössä hyödynnetään Ke- mianteollisuuden Paikallisen sopimisen monimuotokurssin kokemuksia.
Verkko-opinnot
Osa verkko-opinnoista voi olla ohjattuja verkkoluentoja, jotka ilmoitetaan ennak- koon ja osa itsenäisesti suoritettavia opintoja, joita toteutetaan suunnitelman mu- kaan. Myös verkko-opintojen osalta työnantaja maksaa ansionmenetyskorvauk- sen.
Verkko-opinnoista tehdään ohjeellinen ajankäyttö- ja etenemissuunnitelma, jonka opiskelija toimittaa kurssin opettajalle. Koulutuksissa voi olla myös yhteisiä webinaareja sekä itseopiskeluun tarkoitettua materiaalia ja tehtäviä. Lisäksi mu- kana voi olla täydentävää materiaalia hyödynnettäväksi oman kiinnostuksen mu- kaan.
Verkko-opintoihin osallistuakseen opiskelija tarvitsee käyttöönsä työnantajaltaan tietokoneen, jossa on verkko-opiskeluun riittävät ominaisuudet. Opiskelija voi käyttää myös omaa tietokonetta. Jos verkko-opintoja suoritetaan työpaikalla, työskentelytila järjestetään siten, että se mahdollistaa häiriöttömän osallistumi- sen koulutukseen.
Liittojen sivuilta löytyy pohja, jonka avulla työnantajan edustaja ja henkilöstön edustaja voivat suunnitella ajankäyttö- ja etenemissuunnitelman.
Helsingissä 1.2.2022
KUMITEOLLISUUS RY TEOLLISUUSLIITTO RY
3.23. Liite 1, Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa
Lisätään uusi kappale ennen pöytäkirjamerkintää seuraavasti:
Kun yhteisesti todetaan, että yritys on ajautumassa poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen, voidaan työnan- tajan päätöksellä ottaa käyttöön pidennetty lomakausi 1.4.–31.10.
4. Allekirjoituspöytäkirjamerkinnät
4.1 Jatkuva neuvottelu
Jatkuvan neuvottelun tavoitteena on edistää yhteistoimintaa työpaikoilla, kehittää alan työlli- syyttä ja tuottavuutta, valmistella sopimuskauden aikana muutoksia työehtosopimuksiin sekä laatia yhteisiä soveltamisohjeita työpaikoilla hankaliksi koettuihin tilanteisiin.
Osapuolet toteuttavat jatkuvan neuvottelun periaatetta sopimuskauden aikana siten, että so- pimuskauden aikana neuvotellaan ja etsitään ratkaisua erillisiin teemoihin. Osapuolet voivat neuvotella muistakin esiin tulevista asioista toisen osapuolen esityksestä.
Sopimuskauden 1.2.2022 - 31.1.2024 aikana jatkuvassa neuvottelussa käsitellään ainakin ar- kipyhäkorvausten maksamisen perusteita arkipyhän osuessa muulle kuin työpäivälle sekä vuorotyölisien määräytymisen perusteita (sarake F).
Neuvotteluissa sovitut työehtosopimuksen tekstimuutokset hyväksytään sopijaosapuolten hal- linnossa ja tulevat voimaan erikseen sovittuna aikana.
Yhteinen strategia yhteistyön ja työehtosopimuksen kehittämiseksi
Laaditaan yhteinen strategia yhteistyön ja työehtosopimusten tavoitteelliseksi kehittämiseksi 31.5.2022 päivään mennessä, jonka jälkeen toteutus tapahtuu jatkuvassa neuvottelussa ja sen asettamissa työryhmissä.
Käytetään pohjana seuraavia yhdessä sovittuja suuntaviivoja ja konkretisoidaan suuntaviivo- jen sisältö.
• työmarkkinatoiminta on ennakoivaa, uudistuvaa ja edistyksellistä
• asiakkaiden tarpeisiin ja muutoksiin pystytään vastaaman ketterästi ja nopeasti yh- dessä niin liittotasolla kuin yrityksissäkin
• ymmärretään hyvinvoivan ja motivoituneen henkilöstön merkitys yritysten pärjäämi- sessä
• yhdessä parannetaan kemianteollisuuden vetovoimaisuutta erityisesti nuorten kes- kuudessa
• sopimuskausien aikana työrauha pitää
• kaikki toimet tähtäävät siihen, että Suomessa toimivat kemianteollisuuden yritykset ovat kilpailukykyisiä maailman markkinoilla
Työaikakokeilu
Liitot käynnistävät ajalle 1.2.2022 – 31.1.2024 määräaikaisen hankkeen, jossa seurataan työ- paikkakohtaisia työaikakokeiluja uudentyyppisistä, osapuolten yhteisen edun mukaisista työ- aikajärjestelyistä. Paikallisesti sopien näissä kokeiluissa voidaan poiketa työehtosopimuksen III luvun määräyksistä enintään työehtosopimuskauden ajaksi. Osapuolten on kuitenkin kai- kissa tapauksissa noudatettava työaikalain pakottavaa lainsäädäntöä (työajan määritelmä, lisä- ja ylityön määritelmät ja suostumus, työajan enimmäismäärä keskimäärin 48 tuntia vii- kossa kalenterivuoden ajanjaksolla).
Jos paikallisessa sopimuksessa on poikettu työehtosopimuksen määräyksistä, sopimus on saatettava liittojen työaikatyöryhmälle tiedoksi. Liitot eivät puutu osapuolten sopimusvapau- teen.
Työantajan edustaja ja henkilöstön edustaja tai henkilöstö yhdessä voivat ilmoittaa työpaik- kansa kokeiluun milloin tahansa sopimuskauden aikana. Ilmoittautuminen tapahtuu sähkö- postitse osoitteeseen xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxx.xx
Liittojen välinen työryhmä antaa mukaan lähteville neuvotteluosapuolille alkukoulutuksen pa- kottavista työaikamääräyksistä.
Työryhmä laatii 31.10.2023 raportin kokeilusta saaduista tuloksista ja esittävät näiden perus- teella mahdollisia muutoksia työehtopimukseen tai Monipuoliset työajat kemianteollisuudessa
-oppaaseen.
Kemianteollisuuden nuorten oppisopimusmalli
Kemianteollisuus ry ja Teollisuusliitto ry nimeävät työryhmän, joka luo toimialalle uuden työs- säoppimisen mallin ammatilliseen toisen asteen koulutukseen 31.5.2022 mennessä. Uuden mallin on tarkoitus kasvattaa nuorten, 16–20-vuotiaiden, opiskelijoiden koulutus- ja työssäop- pimisjaksoja kemianteollisuuden jäsenyrityksissä. Työryhmä linjaa uuden mallin palkkaporras- tuksesta opiskelijan osoittamiin näyttöihin perustaen ja aloituspalkkaan kiinnitetään erityistä huomiota. Malliin kuuluu myös opettajille suunniteltava koulutusjakso, jonka avulla lisätään yh- teistyötä oppilaitosten ja yritysten välillä. Työryhmä keskustelee yritysten, koulutuksen järjes- täjien ja alan opettajien kanssa mallin toimivuudesta. Mallin valmistuttua sitä pilotoidaan ensin soveltuvissa oppilaitoksissa ja yrityksissä.
Niillä työpaikoilla, joissa nuorten oppisopimusmalli otetaan käyttöön, käydään yhdessä läpi op- pisopimusoppilaan perehdyttämiskäytännöt.
Mallilla halutaan lisätä alan vetovoimaa nuorten osaajien keskuudessa, vastata työvoimatar- peeseen sekä alan hiilineutraaliuskehityksen vauhdittamaan osaamistarpeeseen.
4.2. Paikallisen sopimisen kokonaisuus Sparraustilaisuudet
Sopimusosapuolet aloittavat yritysten neuvotteluosapuolille suunnattuja paikallisen sopimisen sparraustilaisuudet. Niiden tarkoituksena on tavoittaa kaikki Kumiteollisuus ry:n jäsenyritykset ja luoda perusta työpaikkatason sopimiselle alalla.
Yhteiset koulutukset
Sopimusosapuolet järjestävät keväällä ja syksyllä kiertueen yritysten neuvotteluosapuolille työehtosopimusten paikallisen sopimisen mahdollisuuksista ja tuovat esille hyviä sopimisen käytäntöjä alan yrityksistä. Tilaisuuksien tarkoituksena on rohkaista osapuolia kokeilemaan paikallista sopimista.
Paikallisen sopimisen kurssi työnantajien edustajille ja luottamusmiehille Murikassa 29.3.2022 + 1 etäpäivä
Kemianteollisuus ja Teollisuusliitto kouluttavat yhdessä neuvotteluosapuolet paikallisen sopi- misen mahdollisuuksiin. Koulutuksen tarkoituksena on tukea osapuolten yhteistyötä.
Työkalu työaikojen suunnitteluun
Sopimusosapuolet rakentavat kevään 2022 aikana helppokäyttöisen työkalun paikallisen so- pimisen helpottamiseksi erityisesti työaikakysymyksissä.
Tarinakilpailu
Sopijaosapuolet jatkavat tarinakilpailua, jolla kerätään hyviä käytäntöjä paikallisesta sopimi- sesta. Kilpailuun osallistutaan kertomalla hyviä esimerkkejä paikalliseen sopimiseen liittyvästä työpaikan neuvottelukulttuurista. Työpaikan neuvotteluosapuolet kirjoittavat tarinan joko yh- dessä, yksin, parina tai ryhmässä. Tarinoita voidaan julkaista esimerkiksi liittojen nettisivuilla. Lisäksi niitä hyödynnetään paikallisen sopimisen kehittämisessä toimialalla. Parhaat tarinat palkitaan syksyllä 2022 yhdessä Ammattiliitto Pron kanssa pidettävässä gaalaillassa.
Paikallisen sopimisen toteutumisen seuranta kumiteollisuudessa
Sopimusosapuolet mittaavat neljännesvuosittain paikallisen sopimisen toimivuutta lyhyellä ky- selyllä. Kyselyn painopisteessä ovat kilpailukyvyn, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämi- seen tähtäävät paikalliset sopimusneuvottelut etenkin työaikakysymyksissä ja miten näissä on edistytty. Liitot käsittelevät jatkuvassa neuvottelussa mahdollisia epäkohtia ja minkälaisia toi- menpiteitä nämä liitoilta vaativat.
4.3. Työhyvinvoinnin kehittäminen
Työhyvinvointi syntyy työn tavoitteista, tarkoituksesta ja sisällöstä, työyhteisön ja yksilöiden erilaiset tarpeet, resurssit ja vahvuudet tunnistavasta sekä yhteensovittavasta johtamisesta sekä työyhteisötaitojen hallinnasta kohti menestyvää liiketoimintaa. Hyvinvoiva työntekijä on myös tuottava.
Työkyvyn tukeminen
Sopijaosapuolet keräävät hyviä käytäntöjä eri ikäisten työntekijöiden työkyvyn ylläpitämisestä järjestämällä yhteisen keskustelutilaisuuden alan työnantajille ja luottamusmiehille.
Sairastavuuden vähentäminen
Seurataan sairauspoissaolojen kehittymistä, tavoitteena sairauspoissaolojen väheneminen. Selvitetään tarvittaessa keinoja poissaolojen aiheuttamien tuotannollisten ongelmien ratkaise- miseksi. Kerätään hyviä käytäntöjä, joilla on vaikutusta sairauspoissaolojen vähentämiseen. Näitä voi olla esim. korvaava työ, varhainen välittäminen, esimiehen luvalla sairauspoissaolo, yhteistyö työterveyshuollon kanssa.
4.4. Suositus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta
Osapuolet pitävät tärkeänä, että työpaikalla tapahtuva koulutus on hyvää työkulttuuria ja teho- kasta oppimista edistävää. Oppimisjakson suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa tarvi- taan laajaa ja monipuolista yhteistyötä oppilaitosten ja työpaikan edustajien kesken koulutuk- sen tavoitteet huomioon ottaen.
Harjoittelijan oppimistavoitteet täyttävistä tehtävistä sovitaan harjoittelusopimuksessa kunkin oppilaitoksen ohjeistuksen mukaisesti. Tavoitteena on, että harjoittelun jälkeen harjoittelija osaa arvioida opinnoissaan syntynyttä osaamista suhteessa työelämän vaatimuksiin ja arvi- oida omaa osaamistaan suhteessa niihin.
Harjoittelijalle nimetään työpaikkaohjaaja, joka voi olla esimies, toimihenkilö tai työntekijä, jolla on ohjaamiseen tarvittava osaaminen. Työpaikkaohjaajan tehtävänä on huolehtia harjoittelun tavoitteiden täyttymisestä, riittävästä perehdytyksestä ja ohjauksesta. Työpaikkaohjaajalle maksetaan peruspalkka tai mikäli syntyisi ansionmenetystä, korvaus ansionmenetyksestä.
4.5. Työpaikan suunnitelmat
Liitot suosittelevat, että työpaikoilla laadittavaksi tulevat erilaiset suunnitelmat yhdistetään käy- tännölliseksi kokonaisuudeksi. Uuden yhteistoimintalain mukaiseen työyhteisön kehittämis- suunnitelmaan voidaan sisällyttää työsuojelun toimintaohjelma, tasa-arvosuunnitelma ja yh- denvertaisuussuunnitelma. Suunnitelmien yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi helpottaa kokonaiskuvan hahmottamista, vähentää hallinnollista taakkaa, edesauttaa suunnitelmien yl- läpitämistä ja auttaa keskustelun fokusointia eri aihealueiden osalta siten, että se vastaa käy- tännön työelämän tarpeita.
4.6. Työrauha ja valvontavelvollisuus
Työehtosopimuksen 43 §:n kohdissa 2–6 määritetään työrauha ja valvontavelvollisuus sekä eri osapuolten roolit ja tehtävät muun muassa työtaisteluiden ennaltaehkäisemiseksi ja työrau- han palauttamiseksi. Liitot arvioivat nykyisen järjestelmän toimivuutta ja laativat yhteisen kir- jallisen toimintatavan 30.6.2022 mennessä, jolla tehostetaan määräyksen toimivuutta ja sel- keytetään osapuolten rooleja työtaistelun uhatessa tai sen aikana. Huomioita kiinnitetään muun muassa tiedon saamiseen uhkaavasta työrauhahäiriöstä riittävän ajoissa, yhteiseen viestiin riidan osapuolille ja aiheutuvien vahinkojen käsittely. Liitot voivat kuulla yritystason edustajia tässä työssä.
5. Sopimuksen voimassaolo
Työehtosopimus on voimassa 1.2.2022−31.1.2024 saakka, ellei alla olevasta muuta johdu, jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päät- tymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
Vuoden 2023 korotuksista ja sopimuskaudesta sovitaan lokakuun 2022 loppuun mennessä. Palkankorotukset määräytyvät ensisijaisesti liittojen kesken sovittavilla mittareilla. Mikäli mitta- reista ei päästä sopuun syyskuun 2022 loppuun mennessä, neuvotellaan palkantarkistuksista vuodelle 2023 lokakuun 2022 loppuun mennessä.
Ellei vuoden 2023 palkantarkistuksista löydetä ratkaisua edellä mainituilla tavoilla lokakuun 2022 loppuun mennessä, sopimus päättyy 31.1.2023, ellei toisin sovita.
Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet.
6. Pöytäkirjan sitovuus ja tarkastaminen
Tällä pöytäkirjalla on sama sitovuus ja voimassaoloaika kuin osapuolten välisellä työehtosopi- muksella. Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin osapuo- lelle. Tämä pöytäkirja katsotaan tarkastetuksi ja hyväksytyksi sopijaliittojen allekirjoituksin.
Helsingissä 24.2.2022 KUMITEOLLISUUS RY
Xxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx TEOLLISUUSLIITTO RY
Xxxx Xxxxx Xxxx Xxxxx
KUMITEOLLISUUS RY TEOLLISUUSLIITTO RY
KUMITEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2022–31.1.2024 I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
1 § Sopimuksen soveltamisala
Tätä työehtosopimusta sovelletaan Kumiteollisuus ry:n jäsenyritysten tuotantolaitosten ja nii- den työntekijäin välisissä työsuhteissa.
Kotityöntekijät
Sopijapuolet suosittelevat, että työehtosopimuksen palkkamääräyksiä noudatetaan soveltuvin osin myös kotityöntekijöihin.
Kotityöntekijöitä koskevia määräyksiä on lisäksi kirjattu työehtosopimuksen 23 ja 30 §:ään.
2 § Liittojen väliset sopimukset
Seuraavia sopimuksia noudatetaan työehtosopimuksen osana:
Yleissopimus 2017
Lomapalkkasopimus 2017
Irtisanomissuojasopimus 2017
3 § Työsuhteen alkaminen ja päättyminen sekä järjestäytymisvapaus Työnjohto-oikeus
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työnjohdosta.
Työsopimuksen irtisanomisajat
Jollei muusta ole sovittu, työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan seuraavia irtisanomisai- koja:
Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika
Enintään vuoden 14 päivää
Yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta 1 kuukausi Yli neljä vuotta, mutta enintään kahdeksan vuotta 2 kuukautta Yli kahdeksan vuotta, mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta Yli 12 vuotta 6 kuukautta
Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika
Enintään viisi vuotta 14 päivää
Yli viisi vuotta 1 kuukausi
Työsopimuslain 7 luvun 5 ja 8 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa noudatetaan laissa säädettyä irtisanomismenettelyä.
Varoituksesta sekä työsopimuksen purkamisesta ilmoittaminen
Työntekijälle rikkomuksen tai laiminlyönnin vuoksi annetusta varoituksesta ilmoitetaan myös asianomaiselle luottamusmiehelle, mikäli tämä ei ollut läsnä varoitusta annettaessa. Työsopi- muksen purkamisesta annetaan tieto pääluottamusmiehelle ennen purkamisen toimeenpa- noa.
Järjestäytymisvapaus
Työnantajalla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään omiin järjestöihinsä.
Esittelytilaisuudet uusille työntekijöille
Yrityksissä, joissa se työpaikan suuruus ja muut olosuhteet huomioon ottaen on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista, järjestetään uusille työntekijöille yritystä ja sen työsuhdeasioita koskevia esittelytilaisuuksia. Niissä selostetaan paitsi yrityksen organisaatiota ja työehtosopimusasiain neuvottelujärjestystä, myös työturvallisuuteen, sosiaalisiin kysymyksiin, työmarkkinajärjestö- jen toimintaan kuuluvia sekä mahdollisesti muita työsuhteeseen liittyviä asioita.
Työntekijän perehdyttämiseen sisällytetään myös työnantajan edustajan, pääluottamusmie- hen ja työsuojeluvaltuutetun yhdessä antama opastus yrityksen yhteistoimintajärjestelmistä, paikallisista sopimuksista ja niiden mahdollisuuksista työehtosopimuksessa.
Takaisinottamisesta toisin sopiminen
Irtisanomissuojasopimuksen 19 §:n tarkoittamasta takaisinottamisesta ja työsopimuslain 6 lu- vun 6 §:n mukaisesta työntekijän takaisin ottamisesta voidaan poiketa työnantajan ja työnteki- jän välillä tehtävällä kirjallisella sopimuksella.
Neuvotteluajan laskenta
Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä, yhteistoimin- talain (1333/2021) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatettava yhteistoiminta- lain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työeh- tosopimuksen osa. Tämän kohdan määräykset ovat lakia täydentäviä ja niillä korvataan lain vastaavat kohdat.
Yhteistoimintalain soveltamispiirissä olevan työnantajan harkitessa työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä yhteistoimintavelvoitteet katsotaan yhteistoimintalain 19 §:n neuvotteluesityksen antamista ja 23 §:n neuvotteluvelvoitteen täyttymistä koskevista säännöksistä poiketen täytetyksi, kun neuvotteluja on käyty yhteistoimintalaissa edellytetyllä tavalla kirjallisen neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen ja etukäteen annettujen tarpeellisten tietojen pohjalta yhteistoimintalain 23 §:n mukaan määräytyvän neuvotteluajan, jollei lain no- jalla ole sovittu muusta neuvotteluajasta.
Pöytäkirjamerkintä:
Pykäläviittaukset yhteistoimintalakiin ovat ainoastaan informatiivisia.
4 § Lomauttaminen
Työntekijöitä lomautettaessa noudatetaan liittojen välistä irtisanomissuojasopimusta.
Ennakkoselvitys
Ennakkoselvitystä koskien noudatetaan liittojen välisen irtisanomissuojasopimuksen 15 §:n määräyksiä.
Lomautusilmoitus
Lomautuksen johtuessa taloudellisista tai tuotannollisista syistä on lomautusilmoitusaika vä- hintään 14 päivää ja tällaisesta lomautuksesta ilmoitetaan asianomaiselle luottamusmiehelle sekä työvoimaviranomaiselle.
Pöytäkirjamerkintä:
Irtisanomissuojasopimuksen 14 §:n sisältää määräyksen poikkeavasta lomau- tusilmoitusajasta yllättävässä ja ennalta-arvaamattomassa tilanteessa.
Lomautusilmoitusajasta voidaan työnantajan ja asianomaisen luottamusmiehen kesken sopia toisinkin.
Niin ikään taloudellisesta tai tuotannollisista syistä johtuvasta työvoiman vähentämisestä ilmoi- tetaan asianomaiselle luottamusmiehelle sekä työvoimaviranomaiselle.
Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2. momentissa tarkoitetut tapaukset
Turvauduttaessa lomauttamiseen työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa noudatetaan lain määräyksiä.
Menettelytavat vajaita vuosilomia koskien
Mikäli työntekijällä ei ole lainkaan oikeutta vuosilomaan tai hänellä ei ole oikeutta täyteen vuo- silomaan ja työt työpaikalla keskeytetään pisimpien vuosilomien ajaksi, ei tällaiselle työnteki- jälle makseta keskeytysajalta palkkaa enempää, kuin hänelle vuosilomalain säännösten pe- rusteella mahdollisesti on tuleva. Työntekijän työsuhde ei kuitenkaan katkea, mikäli hän töiden alettua ilmoittautuu työhön.
II TYÖPALKAT AIKAPALKKATYÖ
5 § A. Työkohtaiset tuntipalkat
Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden työkohtaiset tuntipalkat (eu- roa/tunti) ovat 1.3.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:
Alkupalkka | 9,27 |
1. palkkaluokka | 10,02 |
2. palkkaluokka | 10,28 |
3. palkkaluokka | 10,56 |
4. palkkaluokka | 10,92 |
5. palkkaluokka | 11,28 |
6. palkkaluokka | 11,66 |
7. palkkaluokka | 12,04 |
8. palkkaluokka | 12,34 |
Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden työkohtaiset tuntipalkat (eu- roa/tunti) ovat 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:
Alkupalkka | 9,46 |
1. palkkaluokka | 10,22 |
2. palkkaluokka | 10,50 |
3. palkkaluokka | 10,77 |
4. palkkaluokka | 11,14 |
5. palkkaluokka | 11,51 |
6. palkkaluokka | 11,89 |
7. palkkaluokka | 12,28 |
8. palkkaluokka | 12,59 |
Alkupalkkaa voidaan maksaa lyhyehkön ajan teollisuustyöhön tottumattomalle työntekijälle.
Mikäli työntekijä ei omaa työnluokituksen työltä edellyttämää kokemusaikaa eikä ammattitai- toa, maksetaan työntekijälle yhtä palkkaluokkaa alempaa palkkaa. Vastaavasti työntekijän pystyessä työnsä tai työryhmänsä normaalisaavutukseen, maksetaan hänelle ammattikoke- musajasta riippumatta kyseisen työn palkkaluokan mukainen palkka.
Nuorten alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tuntipalkat (euroa/tunti)
1.3.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:
Alle 17-vuotiaat 8,89
17 vuotta täyttäneet 9,04
1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:
Alle 17-vuotiaat 9,07
17 vuotta täyttäneet 9,22
Edellä mainittuja nuorten työntekijöiden palkkoja sovelletaan alkupalkkoina työhön otettaessa. Nuoren työntekijän saavutettua tarpeellisen harjaantumisen tarkistetaan hänen tuntipalk- kaansa hänen työtaitonsa ja työtehonsa kehittymistä vastaavasti.
Nuoren työntekijän suorittaessa samaa työtä kuin 18 vuotta täyttäneet ja hänen omatessaan kyseisen työn edellyttämän työtaidon ja ammattikokemuksen, määräytyy hänen palkkansa asi- anomaisen työn palkkaperusteiden mukaisesti.
Opiskelijat sekä harjoittelijat
Ammattioppilaitoksissa, teknillisissä kouluissa ja opistoissa sekä muualla opiskelevien harjoit- telijoiden palkkamääräyksiä ei ole kirjattu työehtosopimukseen.
5 § B. Töiden sijoittaminen palkkaluokkiin
Työt sijoitetaan edellä 5 § A-kohdassa mainittuihin palkkaluokkiin työnluokituksen pistetaulu- kon perusteella ympäristöolosuhteiden ja ammattitautivaaran mahdollisesti antamia pisteitä lu- kuun ottamatta seuraavasti:
1. palkkaluokka | – | 7 pistettä | |
2. palkkaluokka | 8 | – | 11 pistettä |
3. palkkaluokka | 12 | – | 15 pistettä |
4. palkkaluokka | 16 | – | 19 pistettä |
5. palkkaluokka | 20 | – | 23 pistettä |
6. palkkaluokka | 24 | – | 27 pistettä |
7. palkkaluokka | 28 | – | 31 pistettä |
8. palkkaluokka | 32 | – | pistettä |
Töiden vaativuuden puoleen tai toiseen olennaisesti muuttuessa tai uusien töiden ollessa ky- symyksessä sovitaan liittojen välillä siitä, kuinka mainitut tilanteet työehtosopimuksen palkka- luokittelussa otetaan huomioon. Samoin menetellään, mikäli sopimuskauden aikana otetaan käyttöön uusi työnluokitusjärjestelmä. Varsinainen töiden luokitus suoritetaan työpaikkakohtai- sesti työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken.
Paikallisesti sopimalla voidaan ottaa käyttöön palkkaluokkiin sijoittelun pohjaksi myös muu työnluokituksen tai työn vaativuuden arviointijärjestelmä tai käyttää palkkauksen perusteena jotain muuta dokumentoitua menetelmää.
5 § C. Erityismääräyksiä
Erikoisammattityöntekijälle, koulutustehtäviin määrätylle työntekijälle tai kokeiluluontoista työtä tekevälle työntekijälle, jolla ammattitaitonsa perusteella on edellytys urakkatyössä päästä ta- vanmukaiseen urakka-ansioon, mutta joka työn laadusta johtuen työnantajan määräyksestä joutuu suorittamaan työtä pääasiassa aikapalkalla, voidaan tapauskohtaisesti määrätä korke- ampi tuntipalkka. Ohjeena on, että tuntipalkka tällöin on samassa suhteessa asianomaisessa työssä työehtosopimuksen 6 §:n A-kohdan mukaisesti normaalilla urakkatyövauhdilla saavu- tettavaan ansioon, kuin mitä työntekijän työsuoritus vaativuutta, laatua, määrää sekä tehtävän edellyttämää vastuuta silmällä pitäen on kulloiseenkin keskimääräiseen urakkasaavutukseen. Edellä mainittuihin työntekijöihin rinnastetaan vastaavin edellytyksin vaativaa työtä tekevä täy- sin ammattitaitoinen työntekijä. Samoin menetellään, vaikka kysymyksessä ei ole edellä tar- koitettu vaativa ammattityö, mutta työ sen laadusta tai muista siihen verrattavista syistä johtuen työnantajan nimenomaisesta määräyksestä tehdään aikapalkalla.
Erittäin vaativat työt
Työn vaativuuden selvästi ylittäessä edellä 5 § B-kohdassa määritellyn kahdeksannen palkka- luokan töiden vähimmäisvaativuuden, on tämä työnluokitusta hyväksi käyttäen vastaavassa suhteessa otettava huomioon. Tällöin noudatetaan seuraavia palkkaperusteita:
1.3.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:
Euroa / tunti | |
9. palkkaluokka | 12,59 |
10. palkkaluokka | 12,79 |
11. palkkaluokka | 12,98 |
12. palkkaluokka | 13,23 |
13. palkkaluokka | 13,44 |
1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:
Euroa / tunti | |
9. palkkaluokka | 12,84 |
10. palkkaluokka | 13,05 |
11. palkkaluokka | 13,24 |
12. palkkaluokka | 13,49 |
13. palkkaluokka | 13,71 |
Erityissäännös koskien tiettyjä vieraalla paikkakunnalla tehtäviä töitä
Korjauspajojen ulkopuolisilla apuosastoilla sekä kumitus- ja asennustöissä aikapalkalla työs- kenteleville työntekijöille maksetaan edellä tämän sopimuskohdan ensimmäisessä kappa- leessa mainituin edellytyksin suuruudeltaan vähintään 20 % kyseisen työn työkohtaisen ylit- tävä palkka siinä tapauksessa, että työ tehdään vieraalla paikkakunnalla. Vieraalla paikkakun- nalla tehtävän työn korvaamisesta voidaan sopia paikallisesti toisin.
Kuukausipalkat
Muut aikapalkat määräytyvät tuntipalkkojen mukaisessa suhteessa.
Työntekijän aikatuntipalkkaa kuukausipalkaksi muutettaessa käytetään kertoimena lukua 170. Näin laskettua kuukausipalkkaa korotetaan erillisesti korvattavien arkipyhien vaikutukseksi katsottavalla 4,7 prosentilla. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelevien työnteki- jöiden osalta määräystä sovelletaan ottaen huomioon, mitä liittojen välisessä pöytäkirjassa 22.2.2002 helatorstaiviikon työajan järjestelystä on sovittu.
Kuukausipalkan jakajana käytetään vastaavasti lukua 170.
SUORITUSPALKKATYÖ
6 § A. Urakkatyön tekeminen ja urakkahinnoittelu
Työt, jotka kumiteollisuudessa vakiintuneen tavan mukaan tai teknillisistä taikka tuotannon jär- jestelyn edellyttämistä syistä on järjestetty urakkatyöksi, suoritetaan urakkatyönä.
Urakkatyö on, mikäli mahdollista aikatutkimuksia hyväksi käyttäen, hinnoiteltava siten, että työntekijän ansio normaalilla urakkatyövauhdilla nousee alla sovittuun asianomaisen palkka- luokan urakkatyön hinnoittelupalkkaan ja että ansiotyön suorituksen tai työtehon lisääntyessä kasvaa vähintään samassa suhteessa.
Urakkatyön hinnoittelupalkat ovat seuraavat:
1.3.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:
Euroa / tunti | |
1. palkkaluokka | 12,02 |
2. palkkaluokka | 12,34 |
3. palkkaluokka | 12,67 |
4. palkkaluokka | 13,10 |
5. palkkaluokka | 13,54 |
6. palkkaluokka | 13,99 |
7. palkkaluokka | 14,45 |
8. palkkaluokka | 14,81 |
1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:
Euroa / tunti | |
1. palkkaluokka | 12,26 |
2. palkkaluokka | 12,60 |
3. palkkaluokka | 12,92 |
4. palkkaluokka | 13,37 |
5. palkkaluokka | 13,81 |
6. palkkaluokka | 14,27 |
7. palkkaluokka | 14,74 |
8. palkkaluokka | 15,11 |
Urakkatyötä tehtäessä on asianomaisen työn työkohtainen tuntipalkka taattu.
Palkkiourakka- sekä tuotantopalkkiotyö
Sellaisissa töissä, joissa se osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi, voidaan soveltaa palkkiourak- kaa tai tuotantopalkkiojärjestelmää. Tuotantopalkkiotyössä noudatetaan soveltuvin osin, mitä edellä tämän sopimuskohdan ensimmäisessä ja neljännessä kappaleessa urakkatyön osalta on sovittu sekä nk. palkkiourakkatyössä myös, mitä kolmannessa kappaleessa on hinnoittelu- perusteen osalta sovittu. Tuotantopalkkiotyössä maksetaan kiinteänä palkkaosana asianomai- sen työn työkohtainen tuntipalkka.
Tuotantopalkkiojärjestelmää voidaan soveltaa myös niihin työntekijöihin, joiden työvauhdin voidaan työntutkimuksen avulla tai muulla tavalla todeta olevan suuremman kuin mitä aika- työssä yleensä edellytetään johtuen siitä, että he työskentelevät välittömästi sellaisten työnte- kijäryhmien kanssa, jotka suorittavat urakka- tai tuotantopalkkiotyötä.
Työsuorituksen tuotantopalkkiotyössä vastatessa urakkatyön hinnoittelupalkan mukaista työ- suoritusta, tulee ansion nousta kyseiseen hinnoittelupalkkaan. Työnantaja huolehtii siitä, että työntekijä voi tarkastaa urakka- ja tuotantopalkkiotyöstä saamansa ansion.
6 § B. Urakkahinnoittelun tarkistus
Jos urakkahinnoittelu ei ole työehtosopimuksen 6 § A-kohdan toisen ja kolmannen kappaleen mukainen tai jos työ- ja tuotantomenetelmissä, työn järjestelyssä tai työvälineissä taikka raaka- aineen laadussa on tapahtunut tai tapahtuu muutoksia, määritellään työlle uusi urakkahinta.
Urakkahinnan pysyvyys / olosuhteiden muutos
Urakkahinnan perustuessa voimassa olevaan työntutkimukseen tai suoritettuun hinnoitteluun ja sen muutoin vastatessa todellisia olosuhteita ja menetelmiä, pidetään urakkahinta ennal- laan. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden muuttuessa korjataan hintaa muutosta vastaavasti. Hinnoittelu suoritetaan tällöin työehtosopimuksen 6 § A-kohdan toisen ja kolmannen kappa- leen perusteita noudattaen ottaen samalla huomioon työssä saavutettu normaali suoritustaso.
Ns. hiipivät muutokset
Edellä tarkoitettujen muutosten tulee olla urakkahinnoitteluun vaikuttavia ja siten perusteltuja. Työn suorittamiseen oleellisesti vaikuttavissa tekijöissä esiintyvät ns. hiipivät muutokset saat- tavat myös antaa aiheen hinnoittelun muuttamiseen. Näidenkin hinnoittelumuutosten tulee pe- rustua selvästi todettaviin olosuhteiden muutoksiin. Ns. hiipivien muutosten toteamisen helpot- tamiseksi on pyrittävä tarkkoihin työnkuvauksiin työntutkimuksia suoritettaessa.
Työn- ja aikatutkimukset
Työn- ja aikatutkimusten osalta noudatetaan TT:n ja SAK:n välisessä yleissopimuksessa so- vittuja periaatteita.
Uudet urakat
Uusista urakkahinnoista sovitaan ensisijaisesti asianomaista työtä suorittavan työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa. Ellei työnantaja voi heti tarjota jatkuvaksi tarkoitettua urakkahintaa, suoritetaan työ aluksi tilapäisellä urakkahinnalla, jonka tulee täyttää työehtosopimuksen 6 § A- kohdan määräykset urakkatyön hinnoitteluperusteista.
Jos työntekijä katsoo, että jatkuvaksi tarkoitettu uusi urakkahinta on virheellinen, tulee hänen ilmoittaa tästä työnantajan edustajalle silmällä pitäen tarjotun urakkahinnan tarkistamista, mutta työtä ryhdytään kuitenkin suorittamaan tilapäiseksi katsottavalla tarjotulla urakkahin- nalla. Jatkuvaksi tarkoitetun urakkahinnan määrittelemistä varten tarpeellisiin tutkimuksiin tai neuvotteluihin on ryhdyttävä ensi tilassa, ja mikäli paikallisissa neuvotteluissa ei yksimielisyyttä saavuteta, alistetaan erimielisyys sopijaliittojen käsiteltäväksi. Mikäli urakkahinta tarkistuksen perusteella muuttuu, sovelletaan tarkistettua urakkahintaa siitä päivästä alkaen, jolloin urakka- hinnan tarkistusta oli pyydetty.
Voimassa olevat urakkahinnat
Jos työntekijä perustellusti esittää, että voimassa oleva urakkahinta ei ole työehtosopimuksen mukainen ja sen nojalla pyytää uutta aikatutkimusta tai uutta selvitystä urakkahinnoittelun pe- rusteista, on tällaisen tutkimuksen tai selvityksen suorittamiseen ryhdyttävä kaikkea tarpee- tonta viivytystä välttäen. Mikäli urakkahinta suoritetun tutkimuksen tai selvityksen perusteella todetaan virheelliseksi, sovelletaan tarkistettua urakkahintaa siitä lukien, kun tällaista tarkis- tusta tai selvitystä oli pyydetty.
Alistaminen liittojen ratkaistavaksi
Jos urakkahinnoittelun tarkistuksesta työpaikalla syntyy erimielisyyttä, jota ei siellä voi selvit- tää, voidaan kysymys alistaa sopijaliittojen käsiteltäväksi. Erimielisyyskysymystä ratkaistes- saan tai antaessaan suosituksen sen selvittämisestä, tulee liittojen huomioon ottaa ne tekijät, jotka ovat vaikuttaneet asian vireilläoloajan pituuteen ja niiden perusteella määrätä uuden urakkahinnoittelun voimaantuloajasta.
Työehtosopimuksen 6 § B soveltaminen
Mitä edellä tässä sopimuskohdassa 6 § B on sanottu urakkahintojen sopimisesta ja tarkista- misesta, koskee vastaavasti myös palkkiourakkatyötä. Samaten noudatetaan tämän sopimus- kohdan 6 § B menettelytapoja käsiteltäessä palkkaustavan muuttamista työssä.
ERILLISET LISÄT
7 § A. Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö Vuorotyölisien määräytyminen
Iltavuorolisän määrä on 7,50 prosenttia ja yövuorolisän määrä 14,00 prosenttia laskettuna ku- miteollisuuden työntekijöiden neljännen vuosineljänneksen säännöllisen työajan ansiosta il- man olosuhde- ja vuorotyölisiä sekä ilman (ylityö-) ja sunnuntaityökorotuksia (EK:n palkkati- lasto sarake F).
Vuorotyölisien rahamäärät todetaan liittojen välillä vuosittain maalis-huhtikuussa neljännen vuosineljänneksen palkkatilastojen valmistuttua. Mahdolliset muutokset tulevat voimaan tätä toteamista seuraavan kesäkuun 1. päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta.
Vuorolisät 31.1.2023 asti ovat
Iltavuorolisä 1,27 €/tunti
Yövuorolisä 2,37 €/tunti
Rajoitus
Vuorotyölisää ei makseta viimeistään kello 18.00 päättyvältä vuorolta.
Limittäiset vuorot
Iltavuoron alkaessa ennen aamuvuoron päättymistä maksetaan iltavuorolisää vasta aamuvuo- ron päättymisajankohdasta lukien. Yövuoron puolestaan alkaessa ennen iltavuoron päätty- mistä maksetaan yövuorolisää vastaavasti iltavuoron normaalista päättymisajankohdasta lu- kien, kuitenkin enintään kello 6.00 saakka.
Vuorotyölisä ylityössä
Ylityön ajalta vuorotyötä tekevälle työntekijälle maksetaan sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään.
Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen
Vuorotyössä tulee vuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kolmen viikon pituisin ajanjak- soin muuttua. Paikallisesti voidaan sopia muuttumisajanjaksosta toisin.Työntekijää voidaan kuitenkin hänen kanssaan erikseen sopien myös jatkuvasti pitää samassa vuorossa.
Ilta- ja yötyö
Työntekijän säännöllisen työajan sijoittuessa kello 16 ja kello 22 välille työn kuitenkaan ole- matta vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä, katsotaan sanotulle aikavälille sijoittuva työ iltatyöksi ja maksetaan sanotun aikavälin työtunneilta iltavuorolisän suuruista lisää. Samoin edellytyksin katsotaan kello 22 ja kello 6 välisenä aikana tehtävä työ yötyöksi ja maksetaan tämän aikavälin työtunneilta yövuorolisän suuruista lisää.
Paikallinen sopiminen vuoro-, ilta- ja yötyölisistä
Vuoro-, ilta- ja yötyölisien ajankohdista voidaan paikallisesti sopia toisin.
7 § B. Puhdistautumislisä
Mikäli työntekijä joutuu työssään jatkuvasti käsittelemään nokea tai erityisen tahraavia väriai- neita, maksetaan hänelle korvauksena työajan ulkopuolisesta puhdistautumisesta 11 senttiä jokaiselta työtunnilta. Puhdistautumislisästä voidaan sopia paikallisesti toisin.
7 § C. Työpaikkakohtainen työnluokitukseen perustuva olosuhdelisä
Työskentelyolosuhteiltaan normaalia teollisuustyötä olennaisesti epäedullisemmiksi katsotta- vissa töissä maksetaan työnluokituksella määritettyä erillistä olosuhdelisää. Lisän suuruus määräytyy seuraavasti:
Olosuhdepisteitä | Pisteen hinta |
1-3 | 2 senttiä tunnilta |
4-7 | 2,5 senttiä tunnilta |
8- | 3,0 senttiä tunnilta |
Mikäli työskentelyolosuhteet suuntaan tai toiseen ovat työnluokitukseen verrattuna olennai- sesti muuttuneet, voidaan olosuhdelisiä työehtosopimuskaudenkin aikana vastaavasti tarkis- taa. Työpaikkakohtaisesta työnluokitukseen perustuvasta olosuhdelisästä voidaan sopia pai- kallisesti toisin.
7 § Palvelusvuosilisä
Työntekijälle maksetaan työsuhteen yhdenjaksoisen keston perusteella määräytyvää palve- lusvuosilisää seuraavasti:
Lisän soveltamisperuste
Lisän soveltamisperuste todetaan vuosittain 30. päivänä marraskuuta, jota perustetta nouda- tetaan aina seuraavaan tarkastusajankohtaan saakka.
Työsuhteen yhdenjaksoisuutta tarkastellaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä noudattaen.
Palvelusvuosilisän määrä
Palvelusvuosilisän suuruus saadaan kaavasta:
Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto | Lisän määrä |
5 -9 vuotta | Lkk x 1,0 x KTA |
10–14 vuotta | Lkk x 2,0 x KTA |
15–19 vuotta | Lkk x 4,0 x KTA |
20–24 vuotta | Lkk x 6,0 x KTA |
25-vuotta | Lkk x 8,0 x KTA |
Kaavassa Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien luku- määrä sekä KTA työehtosopimuksen 8 §:ssä tarkoitettu III vuosineljänneksen keskituntiansio.
Palvelusvuosilisän maksuajankohta
Palvelusvuosilisä maksetaan erillisenä lisänä lähinnä 15. päivää joulukuuta ajoittuvan palkan- maksun yhteydessä, kuitenkin viimeistään 18. päivänä joulukuuta. Sitä ei oteta huomioon työ- ehtosopimuksen 8 §:n mukaista keskituntiansiota eikä vuosilomapalkkaa laskettaessa.
Työsuhteen päättyminen ennen palvelusvuosilisän vuosittaista maksua
Palvelusvuosilisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhteen päättyessä ennen lisän vuosittaista maksua todetaan työsuhteen päättymiseen mennessä kertyneiden lomaan oikeut- tavien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä työsuhteen päättymistä edeltävän joulukuun alusta laskettuna. Työntekijälle maksetaan lopputilin yhteydessä jokaiselta näin lasketulta lo- maan oikeuttavalta lomanmääräytymiskuukaudelta 1/12 hänelle palvelusvuosilisänä viimeksi maksetusta summasta.
Esimerkki: Työntekijän työsuhde päättyy 30. päivänä huhtikuuta kaikkien edeltävän joulukuun alusta laskettavien lomanmääräytymiskuukausien ollessa täysiä ja siten lomaan oikeuttavia. Työntekijälle maksetaan 5/12 edeltävän joulukuun puolivälissä maksetusta palvelusvuosili- sästä.
Paikallinen sopiminen maksamisajankohdasta ja maksutavasta
Palvelusvuosilisän maksamisajankohdasta ja maksutavasta voidaan paikallisesti sopien poi- keta edellä tässä sopimuskohdassa 7 § D sanotusta. Paikallista sopimusta tehtäessä suositel- tavana pidetään kirjallista muotoa sekä selkeästi määriteltyä voimassaoloaikaa.
MUUT PALKKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
8 § Keskituntiansio Käyttötilanteet
Keskituntiansiota käytetään laskentatekijänä palkan ja korvausten maksamisessa työehtoso- pimuksessa erikseen määrätyissä tilanteissa.
Laskenta
Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosineljänneksen työajalta palkkaustavasta riippumatta saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen jaetaan kyseisen vuosineljänneksen tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä. Keskituntiansiolaskelmaan ei sisälly- tetä ylityö- eikä sunnuntaityölisiä, kuten ei myöskään palvelusvuosilisää eikä työajan tasaami- sesta maksettavia korvauksia.
Uuden työntekijän keskituntiansio lasketaan käyttäen laskentajaksona vuosineljänneksen ase- mesta sellaista lähinnä edeltävää tilikautta, jolta keskituntiansio voidaan luotettavasti laskea. Samoin menetellään työntekijän oltua vuosineljänneksen aikana työssä vähemmän kuin 160 tuntia.
Käyttöajanjaksot
Edellä kolmannen kappaleen mukaisesti laskettua keskituntiansiota käytetään seuraavasti: Helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuosineljänneksen keskituntiansiota Touko-, kesä- ja heinäkuun aikana I vuosineljänneksen keskituntiansiota
Elo-, syys- ja lokakuun aikana II vuosineljänneksen keskituntiansiota Marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntiansiota
Tilikauden jakautuessa kahdelle yllä mainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljännek- selle tilikausi luetaan kuuluvaksi suuremman määrän säännöllisiä työtunteja sisältävään jak- soon.
Paikallinen sopiminen laskentatavasta sekä käyttöjaksoista
Keskituntiansion laskentatavasta ja sen käyttöjaksoista voidaan paikallisesti sopien poiketa siitä, mitä edellä tässä pykälässä on sanottu.
9 § Siirto toiseen työhön ja keskeytykset työssä Pääsääntö
Työnantajan siirtäessä työntekijän toiseen työhön työntekijälle maksetaan heti siirron alusta alkaen uuden työn mukainen palkka.
Poikkeukset tilapäisiä siirtoja koskien
Edellisen kappaleen mukaisesta pääsäännöstä poiketaan tilapäisiä siirtoja koskien seuraa- vasti:
Jos aikapalkalla työskentelevä työntekijä siirretään tilapäisesti toiseen aikapalkkatyöhön, hä- nelle maksetaan siirron ajalta entinen aikapalkka, kuitenkin enintään seuraavan tilikauden lop- puun saakka.
Jos normaaliin urakkasuoritukseen pystyvä jatkuvaa urakkatyötä tekevä työntekijä siirretään tilapäisesti aikapalkalla tehtävään toiseen työhön, hänelle maksetaan siirron ajalta enintään seuraavan tilikauden loppuun saakka 90 % hänen keskituntiansiostaan, kuitenkin vähintään entisen työn mukainen urakkatyön hinnoittelupalkka. Mikäli työntekijälle maksetaan työehto- sopimuksen 5 § C-kohdan ensimmäisen kappaleen mukaista korotettua aikapalkkaa, ei edel- listä virkettä sovelleta.
Työntekijän säännönmukaisesti suorittaessa eri töitä ei tällaista työjärjestelyä pidetä siirtona toiseen työhön eikä edellä tilapäisiä siirtoja koskevia määräyksiä siten sovelleta. Mikäli eri töi- den palkkausmuotona on yksinomaan aikapalkka, voidaan työntekijän kanssa sopia henkilö- kohtaisesta aikapalkasta hänen pääasiallisesti tekemiensä töiden perusteella.
Jos normaaliin urakkasuoritukseen pystyvä jatkuvaa urakkatyötä tekevä työntekijä siirretään tekemään tai hänelle annetaan tehtäväksi toista urakkatyötä, jossa hän ei aluksi pysty nor- maaliin urakkasuoritukseen, hänelle maksetaan 90 % hänen keskituntiansiostaan, kuitenkin vähintään uuden työn urakkatyön hinnoittelupalkka. Sanotun suuruista palkkaa maksetaan seuraavan työviikon loppuun saakka, mikäli uuden työn vaatima kohtuullinen harjaantumisaika ei edellytä pidempää määräaikaa.
Edellä tässä pykälässä urakkatyöntekijän osalta sanottua sovelletaan myös palkkiourakka- työtä tekevään työntekijään sekä työntekijään, jolle maksetaan työehtosopimuksen 5 § C-koh- dassa tarkoitettua korotettua aikapalkkaa.
Työnteon keskeytyminen
Jos työntekijän työ keskeytyy tavanomaisesta poikkeavan teknisen tai tuotannollisen häiriön vuoksi eikä työnantaja voi järjestää keskeytyksen ajaksi toista työtä, maksetaan työntekijälle keskeytysajalta työkohtainen tuntipalkka edellyttäen, että työntekijä on ilmoittanut keskeytyk- sestä työnjohtajalleen. Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa työn kes- keytymistapauksissa noudatetaan palkanmaksun osalta lain määräyksiä.
Paikallinen sopiminen tehtäväsiirtojen yhteydessä
Palkkauksesta tehtäväsiirtojen yhteydessä voidaan paikallisesti sopia toisinkin, kuin edellä tässä pykälässä on sanottu.
10 § Luontoisedut
Palkkaan mahdollisesti sisältyvien luontoisetujen raha-arvo määräytyy verohallituksen vahvis- tamien laskentaperusteiden mukaan.
11 § Palkanmaksu
Liitot suosittelevat, että palkat maksetaan kerran kuukaudessa. Ellei paikallisesti toisin sovita palkat maksetaan joko kaksi kertaa kuukaudessa tai joka toinen viikko. Muuttuvat palkanosat, kuten tuntiperusteiset lisät ja ylityön palkat voidaan maksaa ja palkattomat poissaolot voidaan käsitellä kerran kuukaudessa.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Muuttuvilla tuntiperusteisilla palkanosilla tarkoitetaan erikseen laskettavia tunti- perusteisiä lisiä, esim. vuorolisiä, lisä- ja ylityön perus- ja korotusosia, sunnuntai- työkorotusta, olosuhdelisiä sekä viikkolepokorvauksia.
Mikäli käytössä on kuukausipalkka, palkka voidaan maksaa kerran kuukaudessa.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Liitot suosittelevat, että tällöin työntekijälle varataan mahdollisuus palkkakauden puoliväliin sijoittuvaan ennakkopalkkaan, jonka suuruudesta sovitaan työntekijän kanssa.
Tilikauden käsittäessä puoli kuukautta ja palkanmaksupäivän sattuessa sunnuntaiksi tai muuksi vapaapäiväksi palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä. Palkan laskemista varten saadaan jättää viiden (5) työpäivän palkka sisään.
Tilikauden käsittäessä kaksi työviikkoa palkat maksetaan tilikautta seuraavan viikon viimei- senä tai viimeistään sitä seuraavan viikon viimeisenä arkityöpäivänä.
Palkanmaksuajankohdasta ja sisään jätettävästä palkasta voidaan sopia paikallisesti toisin.
Suositus palkanmaksusta rahalaitosten välityksellä
Liitot suosittelevat, että työpaikoilla sovitaan rahalaitosten välityksellä tapahtuvasta palkan- maksusta. Rahalaitoksen tällöin ollessa palkanmaksupäivänä suljettuna palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä.
Erityissäännös koskien työsopimuksen purkamis- tai purkautumistilanteita
Työsuhteen päättyessä purkamisen tai purkautumisen johdosta koeaika mukaan lukien, voi- daan erääntynyt palkka maksaa yrityksen seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä, kui- tenkin viimeistään kuudentena arkipäivänä työsuhteen päättymisestä.
III TYÖAIKA
12 § Säännöllisen työajan määräytymistavat Työaikalain noudattaminen
Työaikaan nähden noudatetaan voimassa olevaa työaikalakia.
Perussääntö
Säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.
Keskimääräinen viikkotyöaika
Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on päivä- ja kaksivuo- rotyössä keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään 26 viikon pituisena ajanjaksona tai paikalli- sesti sopien enintään vuoden pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennalta laadittu työajan tasoittumissuunnitelma vähintään sen pituiseksi ajaksi, jonka kuluessa viikoit- tainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Keskeytyvän sekä keskeyty- mättömän kolmivuorotyön työajasta on säädetty jäljempänä työehtosopimuksen 20 ja 21
§:ssä.
Vuorokautisen työajan pidentäminen
Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan paikallisesti sopien pidentää enintään kahteen- toista tuntiin viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän ollessa 60 tuntia. Työajan tu- lee tällöin enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittua kahdeksaan tuntiin vuorokaudessa ja 40 tuntiin viikossa.
Pöytäkirjamerkintä:
Ennen uuden työaikajärjestelyn käyttöönottoa todetaan yhteisesti, mihin työeh- tosopimuksen mukaiseen työaikamuotoon järjestely kuuluu.
Jaksotyö
Työaikalain 7 §:n mukaisessa jaksotyössä säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 7 §:n 1 momentin mukaan.
Liittojen kannanotto koskien paikallista sopimista 12 tunnin pituisista työvuoroista
Liittojen yhteisen kannan mukaisesti 12 tunnin pituisia työvuoroja voidaan paikallisesti sopien käyttää, milloin se työn laatu sekä työterveys- ja työturvallisuusseikat huomioon ottaen on tuo- tantoteknisesti perusteltua.
10-tuntinen
Äkillisen ja ennalta-arvaamattoman tai poikkeuksellisen tuotannollisen tilanteen niin edellyttä- essä työnantaja voi kolmen päivän ilmoitusaikaa noudattaen pidentää tilapäisesti muiden kuin
vuorotyöntekijöiden vuorokautisen säännöllisen työajan enintään 10 tuntiin ja viikoittaisen työ- ajan enintään 50 tuntiin. Palkanmaksu säilyy säännöllisen työajan mukaisena sekä pidennet- tyä työaikaa tehdessä että työaikaa tasattaessa, pois lukien arkipyhänä tai sunnuntaina tehtä- vät tunnit, joista korvaus maksetaan toteutuneen työssäolon ja työehtosopimusmääräysten mukaisesti. Paikallisesti sopien työaikamuutos voidaan tehdä ilman ilmoitusaikaa.
Enintään 10-tuntisia päiviä voidaan teettää yksittäisellä työntekijällä enintään 30 päivänä ka- lenterivuodessa ja enintään kahtena peräkkäisenä työviikkona.
Edellä mainitusta poiketen työnantaja voi kolmen päivän ilmoitusaikaa noudattaen pidentää kunnossapitotyöntekijöiden säännöllisen työajan enintään 10 tuntiin ja viikoittaisen työajan enintään 50 tuntiin, enintään 2 viikkona huoltoseisakkien tai muiden vastaavien tilanteiden kunnossapitotöissä.
Työntekijällä on mahdollisuus kieltäytyä tämän työehtosopimusmääräyksen mukaisista työai- kamuutoksista tapauskohtaisesti, asiallisista henkilökohtaisista syistä johtuen (esim. tervey- delliset syyt, lasten tai omaisten hoito).
Työajan täytyy tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa 52 kalenteriviikon kuluessa. Työnan- taja laatii alustavan tasoittumissuunnitelman ja osapuolet sopivat vapaan ajankohdasta 4 ka- lenteriviikon kuluessa työn tekemisestä. Jos vapaan ajankohdasta ei päästä sopimukseen, työntekijällä on oikeus tasata työaikansa keskimäärin 40 tuntiin viikossa 3 viikon ilmoitusaikaa noudattaen pitämällä vapaat ensisijaisesti kokonaisina päivinä. Työntekijän ilmoittamaa va- paata ei kuitenkaan voi pitää silloin, jos yrityksen tuotannollinen toiminta vakavasti häiriintyy tai viikoilla, joille työnantaja on ilmoittanut tarpeen tehdä tämän työehtosopimusmääräyksen mukaista pidennettyä työaikaa.
Mikäli tässä työehtosopimusmääräyksessä tarkoitettuja vapaita ei ole pidetty 52 kalenteriviikon kuluessa, työnantaja korvaa tasaamatta jääneet tunnit 50 % korotettuna seuraavan palkan- maksun yhteydessä.
Aloittamis- ja lopettamistyö
Aloittamis- ja lopettamistyö on toimitusvarmuuden parantamiseksi ja tuotantohäiriöiden pois- tamiseksi säännöllinen työaika ylittäen tehtävää lisätyötä, jonka teettämisestä sovitaan paikal- lisesti. Sopimuksesta tiedotetaan henkilöstöä.
Aloittamis- ja lopettamistyöhön luetaan säännöllisen työajan lisäksi ennen tai jälkeen omaa säännöllistä työvuoroa tehtävä lisätyö. Aloittamis- ja lopettamistyö voi koostua työstä, joka on
• välttämätöntä, jotta työpaikan muut työntekijät voivat tehdä työtä koko säännöllisen työaikansa ja jotta tehtaan varsinainen tuotannollinen toiminta saataisiin päivittäin määräaikana alkamaan ja tuotanto voisi jatkua koko säännöllisen työajan
• joka on vuorotyössä tarpeen tietojen vaihtamiseksi työvuorojen vaihtuessa.
Aloittamis- ja lopettamistyöstä voidaan sopia työsopimuksella.
Aloittamis- ja lopettamistyötä saa teettää työntekijäkohtaisesti enintään viisi tuntia viikossa.
Aloittamis- ja lopettamistyöstä maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka mah- dollisine työaika- ja olosuhdelisineen. Paikallisesti voidaan sopia myös määrältään vastaa- vasta kiinteästä kuukausikorvauksesta.
Työaikapankki 1.2.2022-31.1.2024
Työaikapankista sovitaan paikallisesti. Sopimus tehdään kirjallisesti työnantajan ja henkilöstön edustajan välillä.
Työaikapankin käyttöönoton yhteydessä sovitaan säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismääristä, joita ei rajoita työehtosopimuksen 12 §:n enimmäismääriä koskeva kirjaus. Työaikapankkiin voidaan sopia säästettäväksi työaikaa, työehtosopimuksen mukaisia palkallisia vapaita, säästövapaita, työajaksi muutettavia rahaeriä tai muita rahanarvoisia eriä.
Pankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäisen identiteettinsä, eivätkä niitä koske esimer- kiksi työaika- tai vuosilomalain mukaiset tasoittumis- tai vanhentumisajat.
Liitot ovat yhtä mieltä
• ettei vapaiden antaminen ja pitäminen saa johtaa ylityön tekemisen tarpeeseen tai tuotannon keskeyttämiseen
• periaatteesta, jonka mukaan työn vähentyessä pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen turvautumista.
Liukuva työaika
Liukuvan työajan enimmäismäärän seurantajaksona voidaan käyttää 12 kuukautta.
13 § Vapaapäivät
Tavoitteena pidetään, että työntekijällä on sunnuntain lisäksi viikon aikana toinenkin vapaa- päivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, mikäli mahdollista olla lauantai. Toisen viikoittaisen vapaapäivän puolestaan ollessa liikkuva tulee sen ilmetä en- nalta laaditusta työvuoroluettelosta.
14 § Arkipyhäviikkojen työaika
Arkipyhäviikolla on arkipyhäksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika kahdeksan tuntia lukuun ottamatta pääsiäislauantaita sekä juhannus- ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi. Samaten on uudenvuodenpäivävii- kon, loppiaisviikon, vapunpäiväviikon, helatorstaiviikon ja itsenäisyyspäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai vapaapäivä sellaisessa työssä, jossa lauantai on säännönmu- kaisesti työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä. Vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä suoritetaan vastaava työajan lyhennys työvuoroluettelon puitteissa.
Rajoitus
Edellisen kappaleen määräystä ei sovelleta keskimääräistä viikkotyöaikaa käytettäessä eikä myöskään silloin, kun vuorokautinen säännöllinen työaika on järjestetty edellä työehtosopi- muksen 12 §:n kolmannen kappaleen mukaisesti.
Helatorstaiviikon työaika
Helatorstaiviikon vaikutuksesta työaikaan on sovittu liittojen välillä 22.2.2002 allekirjoitetulla pöytäkirjalla.
15 § Päivittäisen työajan järjestäminen sekä päivittäiset lepoajat
Päivittäisen säännöllisen työajan järjestää työnantaja yksityiskohtaisesti työaikalain sekä työ- ehtosopimuksen määräysten pohjalta.
Lepoaika päivätyössä
Säännöllisen työajan ollessa päivätyössä yli kuusi tuntia on työntekijällä tunnin kestävä lepo- aika, jolloin hän saa vapaasti poistua työpaikaltaan, mikäli työn tekninen laatu ei aseta estettä. Työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella päivätyön lepoaika voidaan lyhentää vähin- tään puoleen tuntiin edellyttäen, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpai- kalta.
Arkipyhäviikkojen arkipyhien aattoja koskien voidaan paikallisesti sopia työajan sijoituksesta ja työskentelystä myös päivätyössä ilman ruokailutaukoa. Tällöin työntekijällä on oikeus työnsä ääressä pitää kaksi kymmenen minuutin pituista taukoa, mikäli se on mahdollista tuotannon jatkuvaa kulkua keskeyttämättä. Mikäli tämä ei työn luonteen vuoksi ole mahdollista, työnteki- jälle järjestetään yksi 15 minuutin pituinen tauko.
Vuorotyö
Vuorotyössä ei työntekijällä ole lepoaikaa, mutta hänelle varataan tilaisuus työn aikana tapah- tuvaan ruokailuun työn suorittamisen kannalta kulloinkin sopivimpana ajankohtana pyrkimyk- senä ruokailun ajoittuminen työvuoron puolivälin tienoille. Mikäli työn laatu ja tuotannon järjes- tely eivät sitä estä, voidaan kaksivuorotyössä sopia puolen tunnin lepoajasta, jonka aikana työntekijä saa vapaasti poistua työpaikalta.
Virvokkeiden nauttiminen
Työntekijällä on oikeus kahdesti päivässä nauttia työpaikalla virvokkeita tuotannon jatkuvan kulun kuitenkaan keskeytymättä ja siten, että siitä mahdollisimman vähän koituu haittaa tuo- tannolle.
16 § Työviikon ja työvuorokauden alkaminen
Työviikko lasketaan alkavaksi yksi- ja kaksivuorotyössä maanantaina aamuvuoron alkamis- ajasta sekä kolmivuorotyössä sunnuntaina yövuoron alkamisajasta. Keskeytymättömässä kol- mivuorotyössä lasketaan sunnuntaivuorokausi alkavaksi lauantaina yövuoron alkamisajasta.
Sunnuntaivuorokauden ajankohdasta ja siitä maksettavan korvauksen ajankohdasta voidaan sopia paikallisesti kaikissa työaikamuodoissa.
17 § Muutoksista ilmoittaminen
Työvuoroluettelon sekä työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksista on ilmoitettava asian- omaisille työntekijöille hyvissä ajoin ja, mikäli mahdollista, kaksi viikkoa ennen muutoksen voi- maantuloa. Muutoksen aiheutuessa sellaisesta äkillisestä tai yllättäen ilmenneestä syystä, jo- hon työnantaja ei ole voinut ennakolta varautua, asiasta on ilmoitettava ensi tilassa.
Työaikamuodon muuttamista lyhyeksi ajaksi ei tule suorittaa, ellei se johdu poikkeuksellisesta tarpeesta.
18 § Työaika päivätyössä sekä yksi- ja kaksivuorotyössä Työajan tasaamisen soveltamisala
Työajan tasaaminen koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia vii- kossa. Sellaisia ovat normaalisti päivätyö, kaksivuorotyö sekä jatkuva yksi- ja kaksivuorotyö. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuotuista työaikaansa lyhentävät muutoin vain kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, it- senäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.
Työajan lyhennys ei kuitenkaan koske enintään kolmeksi kuukaudeksi määräaikaiseen työ- suhteeseen otettuja työntekijöitä. Jos määräaikaista työsopimusta jatketaan, kertyvät työajan tasausvapaat työsuhteen alusta lukien.
Työajan tasaamisvapaan kertyminen
Työntekijälle kertyy vapaata kalenterivuoden aikana edellä ensimmäisessä kappaleessa tar- koitetuissa työaikamuodoissa tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:
Vähintään | 17 työpäivää | 1 vapaa |
” | 34 ” | 2 vapaata |
” | 51 ” | 3 ” |
” | 68 ” | 4 ” |
” | 85 ” | 5 ” |
” | 102 ” | 6 ” |
” | 119 ” | 7 ” |
” | 136 ” | 8 ” |
” | 153 ” | 9 ” |
” | 170 ” | 10 ” |
” | 187 ” | 11 ” |
” | 204 ” | 12 ” |
” | 212 " | 12,5 ” |
Säännöllisiin työpäiviin rinnastettavat päivät
Tehtyihin säännöllisiin työpäiviin rinnastetaan vapaan kertymistä laskettaessa
˗ Päivät, joilta työnantaja työehtosopimuksen mukaisesti maksaa palkkaa työntekijän sairau- den tai synnytysloman sekä alle 10-vuotiaan lapsen sairauden ajalta karenssipäivä kum- massakin sairaustapauksessa mukaan lukien
˗ Työnantajan korvattava koulutus- ja matkustusaika säännöllisen työajan osalta
˗ Työehtosopimuksen 31 §:ssä tarkoitetut palkalliset poissaolopäivät
˗ Teollisuusliiton liittovaltuuston ja/tai -hallituksen kokouksiin säännöllisen työajan osalta käytetty aika
˗ Enintään 30 työpäiväksi sattuvaa lomautuspäivää vuodessa, ei kuitenkaan lomautuksen johtuessa muiden työntekijöiden vuosilomista
˗ Tässä sopimuskohdassa tarkoitetut vapaapäivät
Annettavan vapaan sisältyessä edellä mainittuun säännöllisiä työpäiviä kerryttävään aikaan katsotaan vapaapäivä pidetyksi.
Ylimääräisten vapaiden huomioon ottaminen
Työajan tasaamisvapaan määrästä vähennetään muut kuin tämän pykälän ensimmäisessä kappaleessa mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.
Kertyneen vapaan antaminen
Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraavan vuo- den huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti työnantajan ja työntekijän kesken toisin sovita. Vapaan antamistavan ja ajankohdan määrää työnantaja. Ajankohdasta ilmoitettaessa noudatetaan työehtosopimuksen 17 §:n ilmoitusaikoja, ellei paikallisesti toisin sovita.
Vapaata annetaan vähintään työvuoro kerrallaan sekä täyden työvuoron yli ansaittu vapaa (neljä tuntia) yhdenjaksoisesti, ellei paikallisesti toisin sovita.
Työsuhteen päättymistilanteet
Työntekijän työsuhteen päättyessä hyvitetään kertyneet, mutta siihen mennessä pitämättömät vapaat maksamalla niistä korvaus keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen.
Vastaavasti työnantaja voi työsuhteen päättyessä pidättää lopputilistä liikaa annetut vapaat.
Paikallinen sopiminen vapaiden pitämättä jättämisestä
Työntekijän kanssa voidaan myös sopia siitä, ettei vapaata pidetä. Tällöin vapaan ajalta mak- settavan korvauksen lisäksi työntekijälle maksetaan tehdystä työstä yksinkertainen palkka.
Ansiotaso
Tuntipalkkaisille työntekijöille maksetaan vapaan ajalta korvaus keskituntiansiota laskentape- rusteena käyttäen. Kuukausipalkkaisten työntekijöiden kuukausipalkka säilytetään vastaavasti ennallaan.
Korvaus viikoittaista ylityötä koskevien säännösten mukaan
Annettavien vapaapäivien lyhentäessä työntekijän säännöllistä viikkotyöaikaa maksetaan va- paapäivänä tehdystä työstä korvaus kuten viikoittaisesta ylityöstä.
Vuosiloman ansaitseminen
Vuosiloman pituutta laskettaessa pidetään tässä pykälässä tarkoitettuja vapaapäiviä työssä- olon veroisina.
19 § Keskeytyvä kolmivuorotyö Työajan pituus ja työajan tasaaminen
Säännöllinen työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä on 8 tuntia vuorokaudessa ja keski- määrin 35,8 tuntia viikossa. Vuosityöaika saadaan kertomalla työviikot luvulla 35,8. Työajan tasaaminen tapahtuu antamalla vapaata siten, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjak- sona tasoittuu sanottuun keskimäärään. Työtä varten tulee ennalta laatia työvuoroluettelo vä- hintään tasoittumisjakson pituiseksi ajaksi. Työntekijä tulee työajan tasaamisen piiriin työsken- neltyään keskeytyvässä kolmivuorotyössä aamu-, ilta- ja yövuoron.
Työajan tasaamisesta aiheutuvan ansion vähentymisen korvaaminen
Työajan tasaamisesta aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansait- see jokaiselta keskeytyvässä kolmivuorotyössä työskentelemältään säännöllisen työajan tun- nilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 11,0 prosenttia työntekijän työehtosopimuksen 8
§:n mukaan määräytyvästä keskituntiansiosta. Lisä maksetaan myös työehtosopimuksen mu- kaan työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta sekä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.
Mikäli ansaittujen lisien maksamisajankohdista ei paikallisesti toisin sovita, lisät maksetaan palkanmaksukausittain.
Vuosiloman ansaitseminen
Vuosiloman pituutta laskettaessa työajan tasoittumissuunnitelman mukaisia vapaapäiviä pide- tään työssäolon veroisina, kuitenkin vähennettynä päivätyöntekijöiden asianomaiseen kalen- terikuukauteen sisältyvien tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.
Viikoittainen ylityö
Työviikon työajan tasoittumissuunnitelman mukaisen viikkotyöajan ylittävä työ korvataan siten, kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
Muuhun työaikamuotoon siirtyminen sekä työsuhteen päättyminen
Muuhun työaikamuotoon siirryttäessä sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan ansait- tujen pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai mak- samalla rahassa 8 §:n mukaista keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen.
20 § Keskeytymätön kolmivuorotyö Työajan pituus ja työajan tasaaminen
Säännöllinen työaika keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 35 tuntia viikossa. Työajan tasaaminen tapahtuu antamalla vapaata siten, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu sanottuun keskimäärään. Työtä var- ten tulee ennalta laatia työtuntijärjestelmä vähintään tasoittumisjakson pituiseksi ajaksi. Työn- tekijä tulee työajan tasaamisen piiriin työskenneltyään keskeytymättömässä kolmivuorotyössä aamu-, ilta- ja yövuoron.
Työajan tasaamisesta aiheutuvan ansion vähentymisen korvaaminen
Työajan tasaamisesta aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansait- see jokaiselta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelemältään säännöllisen työ- ajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 14,3 prosenttia työntekijän työehtosopi- muksen 8 §:n mukaan määräytyvästä keskituntiansiosta. Lisä maksetaan myös työehtosopi- muksen mukaan työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta sekä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.
Ansaittujen lisien maksamisajankohdista voidaan paikallisesti sopia käytettävän vuorojärjes- telmän tarpeiden mukaan sekä sitä silmällä pitäen, että suositeltavaa on mahdollisimman ta- saisen ansion aikaan saaminen.
Vuosiloman antaminen
Työajan tasaamisen tapahtuessa 5-vuorojärjestelmää käyttäen annetaan työntekijälle vuosilo- maa varten 22 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5 ja 20.9 välisenä aikana. Edellä olevasta käyttämättä jäävät lomapäivät 24 päivän loman osasta annetaan pääsääntöisesti yh- dessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy. Paikalli- sesti sopien voidaan tämän kappaleen vuosiloman antamista koskevista määräyksistä poi- keta.
Käytettävästä vuorojärjestelmästä riippumatta annetaan 24 päivää ylittävä loman osa sen ka- lenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy tai sitä seuraavan vuoden huhti- kuun loppuun mennessä. Paikallisesti sopien voidaan tämän kappaleen määräyksistä poiketa.
Muilta osin noudatetaan vuosilomaa annettaessa, kuten myös vuosilomien ajankohdista ilmoi- tettaessa, vuosilomalain määräyksiä.
Viikoittainen ylityö
Työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan ylittävä työ korvataan siten, kuin viikoit- taisesta ylityöstä on sovittu. Keskeytymättömän kolmivuorotyön päättyessä kesken tasoittu- misjakson, lasketaan vuorokautista ylityötä mukaan lukematta, montako tuntia keskimääräinen työaika kesken jääneenä ajanjaksona on viikkoa kohti 35 tuntia pidempi. Näin lasketuilta sa- notun tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan korvaus, kuten viikoittaisesta ylityöstä.
Arkipyhäkorvaukset
Arkipyhäkorvaukset maksetaan työehtosopimuksen 31 §:n mukaisin edellytyksin.
Muuhun työaikamuotoon siirtyminen sekä työsuhteen päättyminen
Muuhun työaikamuotoon siirryttäessä sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan ansait- tujen pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai mak- samalla rahassa 8 §:n mukaista keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen.
21 § Vuorokausilepo ja viikoittainen vapaa-aika Vuorokausilepo
Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähin- tään 11 tunnin, sekä jaksotyössä vähintään yhdeksän tunnin keskeytymätön lepoaika, jollei kysymyksessä ole varallaoloaikana tehty työ. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestäminen edellyttää, työnantaja ja asianomainen työntekijä voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon ta- saamisesta. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia.
Mikäli se esimerkiksi vuorokierron tai muun sellaisen syyn vuoksi katsotaan tarpeelliseksi, voi- daan paikallisesti sopia vuorokausilevon lyhentämisestä siten, että se on vähintään 7 tuntia.
Edellä esitetystä voidaan tilapäisesti poiketa enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana kerrallaan työaikalain 25 § 3. momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Lepoajan on kui- tenkin oltava vähintään viisi tuntia. Lyhennetyn vuorokausilevon korvaava lepoaika on annet- tava työntekijälle seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista syistä mahdollista, niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kulu- essa. Korvaava lepoaika on annettava yhdenjaksoisena, eikä sitä saa sijoittaa varallaoloajalle.
Viikoittainen vapaa-aika
Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajan- jakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.
Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi, enin- tään 12 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Tek-nisten olosuhteiden tai työn järjestelyjen niin edellyttäessä voidaan menetellä vastaavalla ta-valla, jos siihen on työntekijän suostumus.
Pöytäkirjamerkintä:
Määräyksen tulkinta vastaa vanhan työaikalain (9.8.1996/605) 31 §:n säännök- sen tulkintaa (mukaan lukien sitä koskevat työneuvoston lausunnot, esim. TN 1365-00 ja TN 1417-06).
Viikoittaisesta vapaa-ajasta voidaan poiketa, jos säännöllinen työaika on enintään 3 tuntia vuo- rokaudessa sekä työaikalain 28 §:ssä mainituissa poikkeustapauksissa. Näissä poikkeusta- pauksissa viikoittainen vapaa-aika on korvattava saman pykälän 2. momentissa säädetyllä ta- valla.
22 § Ylityö, lisätyö sekä sunnuntaityö Ylityön teettäminen
Ylityötä tehdään työaikaan nähden laissa säädetyin rajoituksin sekä maksetaan sen ajalta palkka ja ylityökorvaus siten, kuin jäljempänä tässä pykälässä sanotaan.
Työnantajan tulee, mikäli mahdollista, ilmoittaa työntekijälle ylityöstä ennen edellisen työvuo- ron päättymistä.
Vuorokautinen ylityö
Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työaikalain mukaisesti korotettu palkka. Siten kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan 50 prosentilla ja sen jälkeisiltä ylityötunneilta 100 pro- sentilla korotettu palkka. Työehtosopimuksen 13 §:n 3. kappaleen tarkoittamassa tapauksessa ylityökorotus maksetaan sovitun säännöllisen työajan jälkeisiltä tunneilta.
Vuorokauden vaihteen yli jatkunut ylityö luetaan kuuluvaksi sen vuorokauden tunteihin, jolloin ylityö alkoi.
Viikoittainen ylityö
Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta (8) ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta ylityötunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Korvaus viikoittaista ylityötä koskevien säännösten mukaan (ns. Tes-ylityö)
Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä maksetaan korvaus kuten viikoittaisesta ylityöstä. Samaa sääntöä noudatetaan arkipyhäviikkojen työvuoroluettelon ylit- tävään työhön, mikäli sitä ei korvata vuorokautisena ylityönä. Tämä kappale ei koske keskey- tymätöntä vuorotyötä.
Mikäli työntekijällä vuosiloman, sairauden, työnantajan määräyksestä suoritetun matkan, liitto- jen välisen yleissopimuksen 7 luvun 1 kohdan mukaiseen ammatilliseen ja 2 kohdan mukai- seen sekä 3 kohdan mukaiseen ay-koulutukseen osallistumisen vuoksi tai muun hänestä riip- pumattoman hyväksyttävän syyn takia ei ole työviikon työvuoroluettelon mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta työskennellä koko säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tällöin tekee työtä työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänään, maksetaan vapaapäivänä tehdystä työstä korvaus, kuten viikoittaisesta ylityöstä.
Rahakorvauksen vaihtaminen vapaa-aikaan
Lisä- ja ylityöstä maksettava palkka voidaan työaikalain 21 §:n mukaisesti sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana.
Eri työaikamuodot
Ylityötä koskevia määräyksiä on myös työehtosopimuksen 18, 19 ja 20 §:ssä.
Sunnuntaityökorotuksen maksaminen tietyissä erityistapauksissa
Työaikamuodosta riippumatta maksetaan sunnuntaityökorotus niissä arkityövuoroissa, jotka sisältyvät jouluaaton ja juhannusaaton aamuvuorolla alkavaan kolmen vuorokauden jaksoon. Pääsiäislauantaina tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorotus jokaisessa työvuorossa.
Yli- ja sunnuntaityökorotuksen laskentaperuste
Yli- ja sunnuntaityökorotuksen laskentaperusteena käytetään työehtosopimuksen 8 §:n mu- kaista keskituntiansiota.
Työajan enimmäismäärä
Työajan enimmäismäärä noudattaa työaikalaissa säädettyjä rajoituksia. Työajan enimmäis- määrän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkas- telujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen tarkastelujakso.
Ylityön enimmäismäärän tarkastelujaksona voidaan käyttää kalenterivuotta 31.12.2020 saakka.
23 § Hälytysluontoinen työ sekä varallaolo
Hälytysluontoisen työn edellytykset sekä siitä maksettava korvaus
Hälytysluontoista työtä on työ, jota tehdään hälytyskutsun perusteella ja työntekijä joutuu tule- maan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella ja poistuttuaan työpaikalta. Mikäli työnte- kijä tulee tekemään työtä hälytyskutsun perusteella varsinaisen työaikansa ulkopuolella, mak- setaan hänelle tällöin tehdyn työn lisäksi kahden (2) tunnin palkkaa vastaava korvaus ilman
ylityökorotusta. Työajalta maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Yhtä tuntia lyhyemmältä työ- ajalta maksetaan tunnin palkka.
Mikäli päivätyötä tekevälle työntekijälle ilmoitetaan hänen kello 16 mennessä päättyvällä sään- nöllisellä työajallaan, että hänen tulisi säännöllisen työaikansa päätyttyä ja työpaikalta jo pois- tuttuaan, samana päivänä palata kello 21 jälkeen alkavaan ylityöhön, maksetaan hänelle yli- määräinen kahden (2) tunnin palkkaa vastaava korvaus ilman ylityökorotusta. Tehdystä yli- työstä maksetaan palkka sekä ylityökorotus, kuten edellä työehtosopimuksen 21 §:ssä on sa- nottu. Yhtä tuntia lyhyemmältä työajalta maksetaan tunnin palkka.
Työhön käytettyä aikaa, jolta työntekijälle edellä tässä pykälässä sanotun mukaisesti on mak- settu korotettua palkkaa, ei lueta säännölliseen työaikaan.
Varallaolo
Xxxxxxx työntekijä sopimuksen mukaan, jossa on määriteltävä varallaoloajan pituus, on velvol- linen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön, maksetaan hänelle tällaiselta asuntovarallaoloajalta puoli palkkaa varallaoloaikaa työaikaan lukematta. Muunlaisesta varallaolosta sovittaessa on samalla sovittava siitä maksettavan korvauksen määrästä ottaen huomioon tällaisen vapaamuotoisen varallaolon työntekijän vapaa-ajan käy- tölle aiheuttamat rajoitukset.
Varallaoloaikana ei sovelleta tämän pykälän hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.
IV SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET
24 § Vuosiloma Vuosiloman määräytyminen
Työntekijä saa voimassa olevan lain mukaisen vuosiloman.
Mikäli työntekijä on työnantajan aloitteesta siirtynyt saman työnantajan toiseen tuotantolaitok- seen, luetaan vuosiloman pituutta laskettaessa työntekijän hyväksi hänen yhtämittaisesti sa- man työnantajan palveluksessa oloaikansa.
Työssäoloon rinnastettavat ammattiliiton kokoukset
Mikäli työntekijälle on annettu vapautusta työstä hänen osallistuakseen
˗ Teollisuusliiton liittokokoukseen
˗ Teollisuusliiton valtuuston tai hallituksen kokoukseen
˗ SAK:n edustajakokoukseen tai SAK:n valtuuston kokoukseen
katsotaan tällainen työstä vapautuksen aika työssäolon veroiseksi vuosiloman pituutta lasket- taessa. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys edellä mai- nittuihin kokouksiin osallistumiseen tarvittavasta ajasta.
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus määräytyvät liittojen välisen lomapalkkasopimuksen mukai- sesti.
Paikallisesti voidaan sopia, että lomapalkka kokonaan tai osa siitä maksetaan yrityksen nor- maalina palkanmaksupäivänä.
Lomaraha
Pääsääntö
Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen vuosilomapalkastaan. Lomarahasta puolet maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Jäljelle jäävä osuus lomara- hasta maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä
vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön. Edellytyksenä lomarahan jälkimmäisen osuuden maksamiselle on kuiten- kin se, että työntekijän työsuhde on voimassa vielä vuosiloman viimeisenä päivänä.
Maksaminen useammassa erässä
Lomaraha voidaan maksaa myös siten, että puolet siitä maksetaan yhtenä tai useampana eränä (esimerkiksi tilikausittain) 24 arkipäivää käsittävää loman osaa välittömästi edeltävän kahden kuukauden aikana sekä vastaavasti jäljelle jäävä osuus lomarahasta kyseistä loman osaa välittömästi seuraavan kahden kuukauden aikana.
Lomarahan maksaminen lomakorvauksen yhteydessä
Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä siinä tapauksessa, että työsuhde päättyy lomakautena (= 2.5. – 30.9.) muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Tällöin lomaraha maksetaan ainoastaan edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuo- den lomakorvauksesta. Viimeisen kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauk- sesta lomaraha ei sen sijaan makseta. Tätä kappaletta sovellettaessa määräaikaisen työsopi- muksen päättymistä ei pidetä työntekijästä itsestään johtuvana työsuhteen päättymisen syynä.
Työsuhteen päättyminen lomakauden aikana
Työnantajan päättäessä työntekijän työsuhteen lomakauden aikana muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä kesken työntekijän vuosiloman, maksetaan työntekijälle myös lo- marahan jälkimmäinen osuus. Mikäli työntekijä ei ennen tällä tavoin tapahtunutta työsuhteensa päättämistä ole ehtinyt saada lainkaan vuosilomaa, maksetaan työntekijälle koko lomaraha.
Xxxxxxxxx maksaminen eläkkeelle siirtymisen yhteydessä
Työntekijän siirtyessä vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle, varhennetulle vanhuuseläk- keelle tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle, lomaraha maksetaan siitä vuosilomapalkasta ja mah- dollisesta lomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu. Täten eläkkeelle siirtyvälle työn- tekijälle maksetaan lomaraha myös mahdollisesta kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.
Asevelvollisuutta suorittamaan lähtevän työntekijän lomaraha
Asevelvollisuutta suorittamaan lähtevän työntekijän lomaraha maksetaan siitä vuosilomapal- kasta ja lomakorvauksesta, johon hän palvelukseen astuessaan on oikeutettu.
Paikallinen sopiminen lomarahan maksamisen ajankohdasta
Päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta kertyneeseen vuosilomaan liittyvä lomaraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useampana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään kyseisen kalenterivuoden loppuun mennessä.
Lomarahan maksamisen siirrosta tulee sopia ennen vuosiloman tai sen osan alkamista. Mak- suajankohdista tulee sopia niin täsmällisesti, että lomarahan erääntymispäivä – tai päivät ovat riidattomat.
Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi
Paikallisesti voidaan sopia lomarahan tai sen osan korvaamisesta vastaavalla vapaalla, joka on pidettävä lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä.
Työntekijän työsuhteen päättyessä ennen lomarahan paikallisesti sovittua maksuajankohtaa lomaraha maksetaan työsuhteen päättyessä, mikäli työntekijä muutoin on siihen työehtosopi- muksen mukaan oikeutettu. Mikäli lomarahasta on jo osa maksettu, koskee edellä sanottu lomarahan vielä maksamatta olevaa osuutta.
Kotityöntekijät
Kotityöntekijälle maksetaan kunkin palkanmaksun yhteydessä lomakorvausta ja lomarahaa vastaava 14 prosentin suuruinen erillinen lisä. Mikäli kotityöntekijän työsuhde on lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään vuoden, lisän suu- ruus on 16,5 prosenttia.
25 § Sairausajan palkka ja äitiys- ja isyysvapaan palkka Sairausajan palkan maksamisen ajallinen kesto
Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairau- den tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä ja jonka työsuhde ennen työkyvyttömyyden alkua on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään yhden kuukauden, sairausajan palkkana täyden palkan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työ- päivä, jäljempänä määriteltyjen ajanjaksojen työpäiviltä.
Työsuhde ennen työkyvyttömyyden alkua
jatkunut yhtäjaksoisesti Ajanjakso
Vähintään yhden kuukauden, mutta alle kolme vuotta 28 päivää Kolme vuotta, mutta alle viisi vuotta 35 päivää
Viisi vuotta, mutta alle kymmenen vuotta 42 päivää
Kymmenen vuotta tai kauemmin 56 päivää Alle yhden kuukauden kestäneet työsuhteet
Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen, kuin työntekijän työ-
suhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 prosenttia työntekijän henkilökohtaisesta aikapalkasta enintään työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeiset yhdeksän (9) arkipäivää käsittävän ajanjakson työvuoroluettelon mukaisilta työpäi- viltä. Muilta osin (esimerkiksi karenssipäivä) noudatetaan tämän pykälän määräyksiä.
Saman sairauden uusiutuminen
Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päivän kuluessa siitä päi- västä, jolloin viimeksi maksettiin sairausajan palkkaa tai sairauspäivärahaa, käsitellään ta- pausta yhtenä sairautena. Tällöin sairausajan palkan maksamista jatketaan tämän pykälän mukaisesti, kuitenkin enintään edellä toisessa kappaleessa tarkoitetun ajanjakson päättymi- seen saakka. Saman sairauden uusiutuessa korvausajanjakso voi koostua myös useammasta työkyvyttömyysjaksosta; sairausajan palkkaa maksetaan siinäkin tapauksessa enintään edellä mainitun ajanjakson päättymiseen saakka. Jotta saman sairauden uusiutumista voidaan pitää uutena sairautena, tulee työntekijän työskennellä työvuoroluettelon mukaisesti 30 kalenteripäi- vän ajanjaksolla. Tähän ajanjaksoon ei lasketa vuosilomapäiviä. Ratkaisu sen seikan suhteen, onko kyseessä sama vaiko eri sairaus, tapahtuu epäselvissä tapauksissa sairausvakuutuslain tulkintoja noudattaen.
Saman sairauden uusiutuessa ei uuteen työkyvyttömyysjaksoon enää liitetä karenssipäivää. Myös ensimmäisen työkyvyttömyysjakson mahdollinen karenssipäivä poistuu siinä tapauk- sessa, että työkyvyttömyysjaksot yhteen laskettuina ovat ensimmäisen sairastumispäivän jäl- keen jatkuneet vähintään kuusi (6) arkipäivää.
Karenssipäivän poistuminen
Sairausajan palkka maksetaan myös karenssipäivältä seuraavissa tapauksissa:
˗ Työntekijän työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään vuo- den
˗ Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuessa sairastumispäivän jälkeen vähintään kuusi (6) arkipäivää sekä
˗ Työkyvyttömyyden aiheuduttua työpaikalla todistettavasti sattuneesta työtapaturmasta
˗ Saman sairauden uusiutuessa siten, kuin edellä tässä pykälässä on sanottu
˗ Jos työntekijä on työskennellyt vuokratyöntekijänä ja siirtyy suoraan (enintään viikon kes- keytyksellä) käyttäjäyrityksen palvelukseen, huomioidaan karenssiaikaa laskettaessa aika, jonka työntekijä yhdenjaksoisesti työskenteli vuokratyöntekijänä kyseisessä yrityksessä välittömästi ennen siirtymistä.
Sairastuminen kesken työpäivän
Työntekijän sairastuessa kesken työpäivänsä hänelle maksetaan palkka sairastumispäivän loppuun ja seuraavaa työpäivää (jos työntekijä olisi työssä) pidetään karenssipäivänä.
Työkyvyttömyyden toteaminen pääsääntöisesti lääkärintodistuksella
Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella. Edellisen virkkeen mukaisesti taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen perusteet taannehtivuudelle.
Työntekijällä on edelleen oikeus valita lääkärinsä. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että työn- tekijä valitsisi toispaikkakuntalaisen tai sellaisen lääkärin palveluksia, joita hänen ei ole mah- dollista saada oman säännöllisen työaikansa ulkopuolella. Sairausajan palkan maksamisen perusteena oleva työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin xxxx- xxxxx todistuksella, ellei työntekijä esitä perusteltua syytä muun lääkärin käyttöön.
Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi oma lääkäri -järjestelmän käyttäminen, erikoislääkärin tarve, pitkäaikainen hoitosuhde, työterveysaseman aukioloajat tai pitkä matka työterveyslää- kärin vastaanotolle. Omankin työterveyslääkärin palvelujen osalta tarkoituksena on, että niitä, mikäli mahdollista, käytetään työntekijän säännöllisen työajan ulkopuolella.
Edellytykset työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan todistuksen hyväksymiselle epi- demiatilanteissa
Työntekijöiden sairastumiset voivat epidemioiden aikana olla siinä määrin lukuisia, että lääkä- riin pääsy vaikeutuu. Sama tilanne voi syntyä tilapäisesti myös silloin, kun lääkärin palveluksia asian hoitamiseksi ei riittävässä määrin ole saatavissa. Tällaisissa tapauksissa sairaus voi- daan katsoa todistetuksi, kun työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja tutkimuksensa perusteella ilmoittaa havaitsemansa oireet ja mahdollisen sairasloman tarpeen enintään kolmeen vuoro- kauteen saakka kerrallaan edellyttäen, että kertautuvan todistuksen antaja on sama työter- veyshoitaja tai terveydenhoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisen lääkä- rinhoidon tarpeeseen. Lisäksi työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan on ennen sairausloma- todistuksen antamista täytynyt yhdessä lääkärin kanssa todeta edellä tarkoitettujen tilanteiden olemassaolo.
Sairauslomatodistuksiin mahdollisesti liittyvät epäselvyydet
Sairauslomatodistus on edellä mainituin edellytyksin hyväksyttävä todistus, jollei työnantaja perustelluin syin pysty osoittamaan väärinkäytöstä. Mahdolliset epäselvyydet ratkaistaan työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti saattaen asia tarvittaessa sairauslomato- distuksia käsitteleviin viranomais- ja asiantuntijaelimiin.
Työntekijän ilmoitusvelvollisuus sairastumisestaan
Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan ilmoit- tamalle muulle henkilölle, mikäli mahdollista jo ennen työvuoron alkua. Tähän liittyvät menet- telytavat työnantajan tulee saattaa työntekijöiden tietoon. Jos ilmoituksen tekeminen tahalli- sesti laiminlyödään, alkaa työnantajan sairausajan palkan maksuvelvollisuus aikaisintaan sinä päivänä, jona ilmoitus on tehty.
Sairausajan palkan epääminen
Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aiheuttanut sairauden tai tapaturman tahal- lisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella. Myös sairausajan palkkaetujen tahallinen väärinkäyttö aiheuttaa sairausajan palkan epäämi- sen.
Korvaava työ
Työntekijä ja työterveyslääkäri voivat keskenään sopia ns. korvaavan työn tekemisestä, mikäli työntekijän terveydentila sen mahdollistaa.
Tämän jälkeen työntekijä ja hänen esimiehensä sekä tarvittaessa työterveyshuollon asiantun- tija selvittävät onko työntekijälle mahdollista osoittaa korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vas- taavaa. Tilanteesta riippuen korvaavan työn tekemisen sijaan työntekijälle voidaan järjestää koulutusta.
Xxxxxx äitiysvapaan ajalta
Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi (6) kuukautta ennen laskettua aikaa, maksetaan äitiysvapaan ajalta palkan ja päivärahan erotus 42 päivän pituisen ajanjakson työ- päiviltä työsopimuslaissa tarkoitetun äitiysvapaan alkamispäivästä lukien.
Isyysvapaan palkka
Sairausvakuutuslain mukaiseen 18 arkipäivän pituiseen isyysvapaaseen liittyen maksetaan työntekijälle palkan ja päivärahan erotus ensimmäiseltä kuuden (6) arkipäivän isyysvapaajak- solta. Isyysajan palkan maksussa noudatetaan samoja edellytyksiä ja muita säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa.
Pöytäkirjamerkintä:
Erotuspalkan maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äitiys- ja isyysrahan suuruudesta sekä perhevapaauudistuksen voimaantulon jälkeen vastaavien per- hevapaata koskevien päivärahojen selvittämistä.
Vähennykset sairausajan palkasta. Työnantajan palautusoikeus.
Sairauden tai synnytysloman ajalta maksettavasta palkasta vähennetään, mitä työntekijä lain tai työsuhteeseen liittyvän tai muutoin työnantajan kanssa tehdyn sopimuksen nojalla saa sa- man työkyvyttömyyden tai synnytyksen perusteella samalta ajanjaksolta päivä- tai äitiysrahaa tai siihen verrattavaa muuta korvausta, kuten esimerkiksi työ- tai tapaturmaeläkettä. Vähen- nysoikeutta ei kuitenkaan ole siltä osin, kuin korvausta maksetaan työntekijän itse kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.
Työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle tulevan edellisessä kappaleessa tarkoitetun päivä- tai äitiysrahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saa- maan sen määrän takaisin työntekijältä siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan tai synnytysloman palkkaa, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.
Jos päivä- tai äitiysrahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai se maksetaan vähäisempänä, kuin mihin työntekijällä lain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää sairaus- tai synnytysloman palkasta työntekijän lai- minlyönnin johdosta suorittamatta jäänyt päiväraha tai sen osa.
Työnantajan maksamien korvausten laskentaperuste
Tässä pykälässä tarkoitetut korvaukset maksetaan työehtosopimuksen 8 §:n mukaista keski- tuntiansiota laskentaperusteena käyttäen.
Muu järjestely paikallisesti sopien
Paikallisesti sopien sairausajan palkan maksaminen voidaan järjestää sitä varten perustetun erityisen kassan välityksellä hoidettavaksi.
26 § Lapsen sairastuminen
Korvauksen maksamisen yleiset edellytykset
Työehtosopimuksen 24 §:n sairausajan palkkaa koskevan säännöksen sisältämiä periaatteita noudattaen maksetaan alle 10-vuotiaan oman lapsen tai muun kodissa pysyvästi asuvan alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa äidille tai isälle, tai jälkimmäisen tapauksen ollessa kyseessä asianomaiselle huoltajalle, korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä, tilapäisestä poissaolosta. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopi- muksen 24 §:n sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin.
Korvaus maksetaan myös siinä tapauksessa, että toinen vanhemmista on sairauden, matkan, työskentelystä, opiskelusta tai koulutukseen osallistumisesta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi tilapäisesti estynyt osallistumasta lapsen hoitoon eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi tämän pykälän mukaisesti. Tätä kohtaa sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansiotyöhön.
Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle vanhemmista. Tarvittaessa työnantajalla on oikeus saada selvitys siitä, että vain toinen vanhemmista on käyttänyt tässä pykälässä tarkoitettua etuutta hyväkseen.
Selvitys lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta
Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta pois- saolosta annetaan sama selvitys, kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omak- sutun käytännön mukaan vaaditaan työntekijän omasta sairaudesta. Yleensä tämä merkitsee lääkärintodistuksen hankkimista lapsen sairaudesta. Mikäli kuitenkin työpaikalla hyväksytään työntekijän sairastumistapauksessa jokin muu selvitys, tulee tämän riittää myös lapsen sairas- tumisen vuoksi tapahtuvan poissaolon selvittämiseksi. Niin ikään sovelletaan lapsen sairastu- mistapauksessa ensisijaisesti epidemiatilanteisiin tarkoitettuja määräyksiä sairaslomatodistus- ten antamisesta.
Edellytyksenä poissaololle on molempien vanhempien ansiotyössä olo. Lähtökohtana on, että työntekijän tulisi ensisijaisesti pyrkiä järjestämään hoito. Vasta silloin, kun tähän ei ole mah- dollisuuksia, hän voi itse jäädä hoitamaan lasta. Poissaolotapauksissa työntekijältä vaaditaan selvitykseksi poissaolon välttämättömyydestä vain tieto lapsen hoitopaikan sekä samassa ta- loudessa asuvien perheenjäsenten hoitomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään.
Tämä merkitsee sitä, ettei työnantajalle tarvitse antaa selvitystä naapurien, kunnallisten kodin- hoitajien ynnä muiden hoitajien puutteesta. Perheenjäsenillä tarkoitetaan kyseisen lapsen van- hempia, isovanhempia, lapsen vanhempia sisaruksia sekä muita työntekijän taloudessa elä- viä.
Lapsen sairastuminen kesken työpäivän
Mikäli sopimuksen muut edellytykset ovat olemassa, tulee työntekijälle korvata poissaolota- pauksessa palkka työehtosopimuksen mukaisesti. Yleensä tämä merkitsee sitä, että työntekijä saa lapsen sairastumispäivältä palkan työvuoronsa loppuun asti. Sairastumispäivää seuraava päivä on yleensä sairasloman ensimmäinen päivä, johon sovelletaan muun muassa työehto- sopimuksen karenssiaikaa koskevia määräyksiä.
Saman sairauden uusiutuminen
Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa, suoritetaan työehto- sopimuksen sairausajan palkka myös lapsen hoidon osalta ilman karenssia, kuten se tapah- tuisi työntekijän omankin sairauden osalta. Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uu- siutumisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään työntekijän ja lapsen peräkkäiset sairaudet eivät kes- kenään muodosta työehtosopimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta.
Poissaolon pituus
Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sopimus ei si- ten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän palkalliseen enimmäispoissaoloon. Poissa- olon ollessa sovittua pidemmän, ei korvausta suoriteta. Xxxxxxxxxxxx on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jättää yksin lapsen sairauden jatkuessa pidempäänkin, kuin sen ajan, jolta korvausta suoritetaan.
Vuosiloman ansainta
Vuosilomalain 3 §:n luettelo työssäolopäivien veroisista päivistä ei sisällä lapsen sairastumi- sesta johtuvia poissaolopäiviä. Keskusjärjestöt ovat kuitenkin sopineet, että palkallinen pois- saolo lapsen äkillisen sairastumisen johdosta ei vähennä työntekijän vuosiloman ansaitse- mista. Tämän mukaan kyseiset poissaolopäivät rinnastetaan lain tarkoittamiin työssäolopäi- vien veroisiin päiviin.
Sopimusmääräyksessä tarkoitettu yksinhuoltaja
Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös henkilö, joka ilman eril- listä asumusero- tai avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuolisos- taan sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.
Xxxxxx vanhemmat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä
Mikäli lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä siten, että van- hempien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle vanhemmalle mahdollisuus il- man palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen van- hemmista palaa työvuorostaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, joka kuluu edestakaiseen työmatkaan.
27 § Lääkärintarkastukset
1.1 Lakisääteiset lääkärintarkastukset
1.1.1 Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen hyvän työterveyshuoltokäytännön pe- riaatteita, työterveyshuollon sisältöä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutusta koskevan valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimin- tasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Sa- moin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorista työntekijöistä annetussa laissa
(998/1993) ja säteilylaissa (592/1991) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudate- taan lisäksi niissä tartuntatautilain (583/1986) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkas- tus vaaditaan.
1.1.2 Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös kor- vauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.
1.1.3 Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauk- sena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa Kelan sairauspäivärahan vähimmäismäärää.
1.2 Muut lääkärintarkastukset
Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:
1.2.1 Perusedellytykset (koskevat kaikkia kohtia 1.2.21 – 1.2.25)
1.2.11 Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työn- antajan hyväksymä selvitys (esimerkiksi lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnan- tajan pyytäessä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odotuksineen ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.
1.2.12 Muissa kuin kohdassa 1.2.11 tarkoitetuissa sairastumis- tai tapaturmatapauksissa edel- lytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esimerkiksi normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työnteki- jän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulko- puolella.
1.2.13 Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.
1.2.14 Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.
1.2.15 Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta an- sionmenetyksestä lääkärintarkastuksia koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta. Kor- vausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.
1.2.16 Milloin sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei an- sionmenetystä korvata.
1.2.2 Erityisedellytykset
Ansionmenetys korvataan:
1.2.21 Uusi tai uusiutuva sairaus
Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.
Lääkärin toimenpiteestä johtuneen enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.
Xxxxxxx työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
1.2.22 Aikaisemmin todettu sairaus
Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on asianomaisen erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.
Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lää- kärintarkastukseen.
Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen asianomaisen erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen, esimerkiksi silmälasien, hankkimiseksi.
Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuk- sen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.
Valtioneuvoston asetuksen mukaisen syöpäseulonnan ajalta.
Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
1.2.23 Laboratorio- ja röntgentutkimukset
Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkas- tusta. Erillisen laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä edellä mainittuun laboratorio- tai röntgentut- kimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodis- tuksella.
1.2.24 Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset
Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärintodistuksen tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.
1.2.25 Äkillinen hammassairaus
Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyy- den, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimen- piteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
1.3 Laskenta
Edellä kohdissa 1.1 – 1.2 tarkoitettu ansionmenetys määräytyy työehtosopimuksen sairaus- ajan palkan laskenta- ja yhteensovitussääntöjen mukaan. Samoin sovelletaan kohdassa 1.1.2 tarkoitetun päivärahan osalta työehtosopimuksen matkakustannusten korvausmääräyksiä.
28 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja kustantaa työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen keskusjärjestöjen välillä sovitun mukaisesti.
29 § Työturvallisuus Yleissääntö
Tapaturmien ja ammattitautien välttämiseksi ryhdytään työntekijöiden turvallisuutta silmällä pi- täen kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin. Erityisesti milloin tuotannon yhteydessä joudutaan käyttämään erilaisia kemikaaleja, on työturvallisuuslain niitä koskevat määräykset otettava huomioon. Sanottu merkitsee muun muassa sitä, että työnantajan on selvitettävä, missä mää- rin ne ovat terveydelle vaarallisia sekä huolehdittava tarpeellisista suojatoimenpiteistä. Lisäksi työturvallisuuskysymysten kaikin puolin tärkeää merkitystä korostaen liitot kiinnittävät paikal- listen osapuolten huomiota myös tällä alueella tapahtuvaan rakentavaan yhteistoimintaan.
Kieltäytymistä suorittamasta työtä, jota varten viranomaisten määräämiä varmuuslaitteita ei ole tehty, ei ole pidettävä työehtosopimuksen vastaisena kieltäytymisenä työstä.
Suojavaatteet tai -varusteet
Mikäli asiantuntijalausuntojen, työtapaturma- ja ammattitautitilastojen perusteella tai muuten yhteisesti todetaan, että suojavaatteiden tai -varusteiden käytöllä työssä on työturvallisuutta tai työterveyttä tässä työssä olennaisesti parantava vaikutus, työnantaja hankkii tällaisen suo- javaatteen tai -varusteen työntekijän käyttöön, vaikka toimenpide ei työtuvallisuuslain mukaan olisikaan välttämätöntä. Edellä sanottu ei tarkoita tavanomaista työvaatetusta.
Xxxxxxxxx kappaleen määräystä sovelletaan ensisijaisesti
˗ Nokisiilojen täyttäjiin
˗ Ns. pienkemikaalien ja noen punnitsijoihin
˗ Nokisekoituskoneen hoitajiin sekä
˗ Nokisekoitusosastolla siivoojina työskenteleviin
V ERINÄISET KORVAUKSET
30 § Matkakustannusten korvaaminen Matkojen suorittaminen
Työtehtävien edellyttämät matkat suoritetaan tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei mat- kaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän, kuin tehtävien hoitaminen välttä- mättä vaatii.
Matkan alkaminen ja päättyminen
Matka katsotaan alkaneeksi silloin, kun työntekijä lähtee välittömästi komennuspaikkakunnalle suuntautuvalle matkalle työpaikalta tai asunnostaan ja päättyneeksi silloin, kun hän palaa työ- paikalleen. Mikäli työntekijä ei voi palata työpaikalleen säännöllisen työajan kuluessa, katso- taan matka päättyneeksi silloin, kun hän palaa asuntoonsa.
Matkustusajan määrittely
Matkustusaika lasketaan etukäteen määriteltyjen kulkuneuvojen lähtö- ja saapumisaikojen mukaan, mikäli ennalta ei ole toisin sovittu. Matkustusaikaan luetaan myös julkisten liikenne- välineiden kulkuvuoroista johtuva välttämätön odotus.
Työkomennuksen kestäessä yli seitsemän (7) vuorokautta lisätään varsinaiseen matkustusai- kaan yhden tunnin pituinen valmistautumisaika.
Matkustamisesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen
Matkaliput
Työnantaja korvaa kaikki komennuspaikkakunnalle ja sieltä takaisin tai edelleen toiselle ko- mennuspaikkakunnalle tapahtuvasta matkustamisesta aiheutuvat tarpeelliset matkakustan- nukset. Tällaisiksi luetaan II-luokan määräiset matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä yöllä matkustettaessa edellä mainitun luokan määräiset makuupaikkalippujen hinnat.
Oman auton käyttö
Työntekijän oman auton käytöstä matkatyössä sekä mahdollisesta muiden henkilöiden ynnä tavaran kuljettamisesta sovitaan ennen matkan alkamista. Milloin näin on sovittu, työntekijälle maksettava korvaus on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.
Matka-ajan korvaus
Työntekijälle maksetaan matka-ajan korvausta enintään 16 matkatunnilta työvuorokaudessa. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisenä työvuorokautena säännöllisen työajan tuntimää- rän rajoissa tehdyt työtunnit.
Menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastaavalta määrältä matkatunteja maksetaan keskitunti- ansion mukainen korvaus. Vapaa-aikana tapahtuvasta matkustamisesta maksetaan enintään 8 matkatunnilta keskituntiansion mukainen korvaus. Muilta matkatunneilta, kuitenkin enintään 8 tunnilta, maksetaan 90 % keskituntiansiosta.
Milloin työntekijälle on järjestetty makuupaikka, ei matka-ajan korvausta makseta kello 22 ja kello 7 väliseltä ajalta.
Päivärahat
Päivärahan maksamisen edellytykset
Työn tekemispaikkakunnan sijaitessa yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti yli 55 kilometrin päässä työntekijän vakituisesta työpaikasta ja asunnosta työntekijälle maksetaan kultakin mat- kavuorokaudelta päivärahaa seuraavasti:
˗ Kokopäiväraha maksetaan työmatkan kestettyä yli kymmenen (10) tuntia
˗ Osapäiväraha maksetaan työmatkan kestettyä yli kuusi (6) tuntia
˗ Osapäiväraha maksetaan myös täyden matkavuorokauden jatkeesta, joka käsittää vähin- tään kaksi (2) ja enintään kuusi (6) tuntia.
Matkavuorokausi lasketaan alkavaksi matkan alkamisesta. Päivärahan määrä
Päiväraha on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.
Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyvän ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivära- han kyseessä ollen kahta sekä osapäivärahan kyseessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. Määräystä sovellettaessa ilmainen ruoka voi olla muunkin kuin työnantajan järjestämä.
Majoittumiskustannusten korvaaminen
Mikäli työntekijälle ei ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, korvaa työnantaja työkomen- nuksen aikaisena majoittumiskorvauksena ensisijaisesti majoitusliikkeen antaman tositteen mukaisen määrän ja toissijaisesti muuhun luotettavaan selvitykseen perustuvan määrän tai kulloinkin voimassa olevan valtion matkustussäännön mukaisen majoittumiskorvauksen mää- rän.
Majoittumiskustannuksia ei korvata matkustusajalta silloin, kun työntekijälle on järjestetty il- mainen tyydyttävä asunto. Määräystä sovellettaessa ilmainen asunto voi olla muukin kuin työn- antajan järjestämä.
Vajailta alle kuusi (6) tuntia käsittäviltä majoitusvuorokausilta ei korvausta makseta.
Matkustusajalta majoittumiskustannuksia ei korvata eikä myöskään silloin, kun työntekijälle on järjestetty ilmainen tyydyttävä asunto. Määräystä sovellettaessa ilmainen asunto voi olla muunkin kuin työnantajan järjestämä.
Työnantajan järjestämän asunnon taso
Kiinteät työkohteet
Työkohteen ollessa kiinteä ja työnantajan tällöin järjestäessä työntekijälle komennuspaikka- kunnalta asunnon, tulee tarkoitukseen varatun majoituskaluston olla sellaista, että asumistilaa
kutakin majoitettavaa työntekijää kohti on vähintään 10 kuutiometriä ja että samaan huonee- seen majoitetaan enintään kaksi henkilöä. Lisäksi majoitustilojen yhteyteen varataan olosuh- teisiin nähden riittävät sosiaali- ja virkistystilat.
Työnantajan hankkimassa majoitukseen käytetyssä asuntovaunussa asumistilaa on oltava 7 kuutiometriä majoitettavaa työntekijää kohti.
Liikkuvat työryhmät
Osapuolet toteavat, että edellä sanotut asunnon tasoa koskevat määräykset eivät kaikissa olosuhteissa ole sovellettavissa. Esimerkiksi työn edistymisen myötä paikasta toiseen siirtyvät
ns. liikkuvat työryhmät joutuvat työnsä laadun vuoksi asumaan tilapäismajoituksessa. Tällöin asumismuodot määräytyvät olosuhteiden mukaan.
Ateriakorvaus
Työn suorituspaikan sijaitessa yli 5 kilometrin päässä työntekijän vakinaisesta työpaikasta ja asunnosta työntekijälle maksetaan
˗ Matkakustannukset
˗ Matka-ajan korvaus edellä tässä pykälässä sanotun mukaisesti sekä
˗ Ateriakorvauksena ¼ kotimaan päivärahasta, mikäli työntekijällä ei ole mahdollisuutta ruo- kailla vakinaisella työpaikallaan tai kotonaan ja työpaikalla ei anneta ilmaista ruokaa.
Mikäli toisin ei ole sovittu, tapauksissa, joissa työntekijän edellisessä kappaleessa tarkoitettu työ matkoineen on kestänyt vähintään 12 tuntia ja työntekijä sen vuoksi voi palata kotiinsa vasta myöhään illalla, korvataan syntyvät kustannukset toisella ateriakorvauksella. Mainittuihin
tunteihin lasketaan mukaan myös välittömästi ennen matkaa saman työvuorokauden aikana tehdyt työtunnit.
Jos työntekijä kesken työpäivän joutuu kulkemaan vakinaisen työpaikan ja työn suorituspaikan välillä, hänelle maksetaan matkakustannukset ja matka-ajan korvaus, vaikka työn suoritus- paikka sijaitsee alle 5 kilometrin päässä työntekijän varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta.
Työ ulkomailla
Päiväraha
Ulkomaan komennuksella työntekijälle maksetaan ateriakorvauksen ja majoittumiskustannus- ten korvauksen asemesta kokonaiskorvauksena tavanomaisista kuluista maakohtaista päivä- rahaa verohallituksen vuosittain verovapaaksi vahvistama määrä. Työntekijän saadessa ilmai- sen asunnon tai ruoan tai molemmat, päivärahaa vähennetään vastaavasti.
Ulkomaan päivärahan maksaminen alkaa sinä päivänä, kun työntekijä ylittää Suomen rajan. Muut työehdot
Työajan osalta noudatetaan sen maan ja työpaikan työaikoja, missä työ suoritetaan. Muilta osin sovelletaan myös ulkomaan matkoihin tämän pykälän määräyksiä.
Erityismääräyksiä matkatyötä koskien
Korvaus ruoasta rahana pyhä- ja juhlapäivinä
Työskennellessään vieraalla paikkakunnalla, jossa hänelle kustannetaan vapaa ylöspito, työn- tekijä on pyhä- ja juhlapäivinä halutessaan oikeutettu saamaan korvauksen ruoasta rahana.
Kotimatkat
Työkomennuksen kestettyä kotimaassa vieraalla paikkakunnalla yhdenjaksoisesti vähintään kuusi viikkoa työntekijä on oikeutettu matkustamaan kotiinsa, mikäli työn teknillinen laatu tai muut pakottavat syyt eivät sitä estä. Tällöin työnantaja maksaa hänelle edellä tässä pykälässä
sanotun mukaisesti matkan kotipaikkakunnalle ja sieltä takaisin työpaikalle sekä matkustami- sen ajalta kulloinkin kysymykseen tulevan kotimaan päivärahan. Kotimatkan johdosta mahdol- lisesti menetettyä työaikaa ei sen sijaan korvata. Tämän kappaleen määräyksiä sovelletaan myös Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa tehtävään työhön.
Oleskelun kotipaikkakunnalla kestäessä tavanomaisen viikonloppuvapaan ajan ei edellä tässä pykälässä tarkoitettua laskua vastaan maksettavaa majoittumiskustannusten korvausta kysei- seltä ajalta keskeytetä.
Rajoitus pykälän soveltamista koskien
Tätä pykälää sovellettaessa työntekijän kotipaikkakunnalla tarkoitetaan tehdaspaikkakuntaa. Mikäli työtä komennuspaikkakunnalla kuitenkin suorittaa paikkakuntalainen tai muu työntekijä, joka on siellä työhön otettu, ei hän ole oikeutettu tässä pykälässä tarkoitettuihin etuihin.
Työturvallisuus
Tapaturmien ja ammattitautien välttämiseksi matkatyössä ryhdytään työntekijän turvallisuutta silmällä pitäen kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin. Kieltäytymistä suorittamasta työtä, jota var- ten viranomaisten määräämiä varmuuslaitteita ei ole tehty, ei ole pidettävä työehtosopimuksen vastaisena työstä kieltäytymisenä.
31 § Arkipyhäkorvaus Korvattavat arkipyhät
Työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksena kahdeksan (8) tunnin palkka työehtosopimuk- sen 8 §:n keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen:
˗ Uudenvuodenpäivältä
˗ Muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvalta loppiaiselta
˗ Pitkäperjantailta
˗ Xxxxxxxx pääsiäispäivältä
˗ Vapunpäivältä
˗ Helatorstailta
˗ Juhannusaatolta
˗ Pyhäinpäivältä
˗ Jouluaatolta sekä
˗ Ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä
Liittojen välillä 22.2.2002 allekirjoitetun pöytäkirjan mukaisesti helatorstain arkipyhäkorvaus ei koske keskeytymätöntä kolmivuorotyötä eikä niitä jatkuvia (keskeytymättömiä) työaikamuo- toja, joissa vuosityöaika on yli kahdeksan (8) tuntia päivätyön vuosityöaikaa lyhyempi.
Arkipyhäkorvauksen maksamisen yleiset edellytykset
Edellytyksenä arkipyhäkorvauksen maksamiselle on, että työntekijän työsuhde on yhdenjak- soisesti kestänyt vähintään kolme (3) kuukautta ennen kyseistä arkipyhää. Lisäksi edellyte- tään, että työntekijä on ollut työvuoroluettelon mukaisesti työssä viimeisenä arkipyhää edeltä- neenä ja sitä lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaoloon on ollut työnantajan lupa tai se on johtunut työntekijän sairaudesta, reservin harjoituksesta tai muusta niihin verrattavasta syystä.
Arkipyhän osuminen tietyn poissaolon ajalle
Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän pykälän tarkoittamalle työntekijälle myös arkipyhiltä, jotka sattuvat
˗ Vuosiloman ajaksi
˗ Enintään kolme (3) kuukautta arkipyhää ennen kestäneen sairauden ajaksi
˗ Työehtosopimuksen 25 §:ssä tarkoitetun lapsen sairaudesta johtuvan palkallisen poissa- olon ajaksi
˗ Lakisääteisen vanhempainloman ajaksi
˗ Taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan enintään kaksi (2) viikkoa arkipyhää en- nen kestäneen lomautuksen ajaksi
˗ Työntekijän vapaapäiväksi riippumatta siitä, onko työntekijä sanottuna päivänä ollut työssä. Jos poissaolo työvuoroluettelon mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipyhänä on johtunut muusta kuin hyväksyttävästä syystä, ei arkipyhäkorvausta kuitenkaan makseta.
Arkipyhäkorvauksesta toisin sopiminen
Arkipyhän ajankohtaa ja siitä maksettavia korvauksia voidaan paikallisesti sopien siirtää, jolloin myös sunnuntaityökorotus siirtyy.
Itsenäisyyspäivä
Jos työntekijä ei edellisessä kappaleessa mainittujen tilanteiden takia ole oikeutettu lainmukai- seen itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan itsenäisyyspäivältä arkipyhäkorvaus tässä pykä- lässä määrätyin edellytyksin.
Viikko- tai kuukausipalkkaiset työntekijät
Arkipyhäkorvausta ei makseta viikko- tai kuukausipalkkaiselle työntekijälle.
Kotityöntekijät
Kotityöntekijälle maksetaan tämän pykälän määräyksiä soveltuvin osin noudattaen kunkin pal- kanmaksun yhteydessä hänen ansaitsemastaan rahapalkasta arkipyhäkorvausta vastaava 4,7 prosentin suuruinen erillinen lisä.
32 § Muita korvauksia
Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen sekä vaalilautakunnan kokoukset
Työnantaja maksaa
a) kunnallisvaltuuston tai –hallituksen jäsenenä toimivalle työntekijälle sekä
b) valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai –toimikunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle
valtuuston tai hallituksen kokouksesta (a-kohta) tai tällaisen lautakunnan tai toimikunnan ko- kouksesta (b-kohta) aiheutuvasta säännöllisen työajan ansionmenetyksestä korvausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa täydet palkkaedut.
Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen korvauksesta.
50- ja 60-vuotispäivät
Työntekijällä, jonka työsuhde on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään kolme (3) kuukautta, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä merkkipäivän sattuessa hänen työvuoroluettelon mukaiseksi työpäiväkseen.
Asevelvollisuuskutsunta
Kutsuntapäivän korvaus
Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsuntapäivän korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaavan määrän. Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päivältä, jona kutsuntatoimitus pide- tään.
Mikäli työntekijä kutsuntapäivänä on myös työssä, maksetaan hänelle edellisessä kappa- leessa mainitun korvauksen lisäksi palkka työssäoloajalta.
Kutsuntaan liittyvä erillinen lääkärintarkastus
Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle työntekijälle korvataan tästä johtuva ja hyväksyttävästi selvitetty säännöllisen työajan ansionmenetys.
Reservin harjoitukset
Työnantaja maksaa reservin harjoitukseen osallistuvalle työntekijälle harjoituksen ajalta palk- kaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut. Määräystä sovelletaan myös väestönsuojelulain nojalla väestönsuojelun erikoistehtäviin kou- lutettaviin.
Omat häät. Läheisen omaisen kuolema
Työntekijällä on oikeus palkalliseen vapaaseen omana hääpäivänään. Työntekijällä on niin ikään oikeus saada yksi päivä palkallista vapaata läheisen omaisen kuoleman johdosta. Lä- heisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, vakiintunutta avo- puolisoa, vanhempia, veljiä ja sisaria sekä aviopuolison vanhempia.
Korvausten laskentaperuste
Tässä pykälässä mainitut korvaukset maksetaan työehtosopimuksen 8 §:ssä tarkoitettua kes- kituntiansiota laskentaperusteena noudattaen.
VI LUOTTAMUSMIEHET JA AMMATTIOSASTO
33 § Luottamusmiehet sekä työsuojeluvaltuutetut
Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään liit- tojen välisen yleissopimuksen edellyttämää säännöllistä vapautusta työstä sekä maksetaan hänelle kuukausittain korvausta seuraavasti:
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun vapautus työstä ja kuukausikorvaus 1.4.2020
alkaen
Työntekijöiden lukumäärä | Vapautus työstä/viikko | Kuukausikorvauksen määrä |
Alle 20 työntekijää | 1,5 tuntia | 64 |
21-30 | 6,5 tuntia | 74 |
31-40 | 7 tuntia | 76 |
41-50 | 8 tuntia | 77 |
51-80 | 11 tuntia | 81 |
81-100 | 12 tuntia | 88 |
101-150 | 16 tuntia | 94 |
151-200 | 19 tuntia | 106 |
201-275 | 24 tuntia | 114 |
276-350 | 28 tuntia | 120 |
351-450 | 34 tuntia | 128 |
451- | kokonaan vapautettu | 133 |
Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tehtäviensä hoitamista varten myönnettävän työstä vapautuksen pituutta ja kuukausikorvauksen määrää vahvistettaessa todetaan työpai- kan työntekijäin lukumäärä välittömästi ennen pääluottamusmies- tai työsuojeluvaltuutettuvaa- leja sekä vastaavana ajankohtana vuoden kuluttua vaalien jälkeen tai muuna paikallisesti so- vittavana ajankohtana kerran vuodessa. Tämän mukaan todetun vapautuksen pituutta ja kuu- kausikorvauksen määrää noudatetaan seuraavaan tarkistukseen saakka. Mikäli edustettavien työntekijöiden määrässä tapahtuu olennaisia muutoksia, voidaan vapautuksen ja kuukausikor- vauksen määriä tarkistaa muunakin ajankohtana.
Pöytäkirjamerkintä:
Työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen tehtävät määräytyvät yleissopimuk- sen kohtien 3.1 ja 3.2 mukaan.
Varaluottamusmies ja työsuojeluvaravaltuutettu
Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen tai työsuojeluvaravaltuutetun työso- pimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen tai työsuojeluval- tuutetun sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisenjohtuneen työntekijän luottamusmiestehtä- västä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta syystä. Tämä sopimusmää- räyksen mukainen olettama on voimassa varamiehen toimikauden aikana ja kuusi kuukautta sen päättymisen jälkeen.
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimistovälineitä
Työehtosopimuksen liitteenä olevan liittojen välisen yleissopimuksen 4.2 kohdan toista kappa- letta koskien liitot toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden kä- sitteen piiriin kuuluvat myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityk- sen koko, pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
Luottamushenkilön asemaan liittyvä liittokäsittely
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liittyvistä riidoista työnan- tajan on ilman tarpeetonta viivytystä ilmoittaa työnantajaliitolle, jonka on saatettava asia työn- tekijäliiton tietoon.
Liittojen on ilman aiheetonta viivytystä selvitettävä paikallisten osapuolten myötävaikutuksella työsuhteen päättämiseen liittyvät taustat.
Liittojen on viikon kuluessa selvitystyön päättymisestä käsiteltävä pääluottamusmiehen työ- suhteen päättämiseen liittyvät erimielisyydet liittojen välisessä neuvottelussa ja esitettävä omat kantansa asiassa. Liittojen kannat saatetaan tiedoksi työnantajalle.
34 § Työpaikan ilmoitustaulujen käyttö
TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton sekä sen paikallisen ammattiosaston ja edunvalvontaryh- män ilmoituksia ja tiedotteita saadaan tehdasalueella kiinnittää työnantajan niitä varten osoit- tamille ilmoitustauluille. Ne eivät saa olla ristiriidassa tämän työehtosopimuksen kanssa.
35 § Ammattiosaston kokoukset
Kokousten järjestäminen työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä
Teollisuusliiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä sekä sen työpaikalla olevalla edunvalvontaryh- mällä tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokailu- tauolla tai välittömästi työajan päätyttyä sekä erikseen sovittaessa myös viikoittaisena vapaa- aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edelly- tyksin:
Sopiminen työnantajan kanssa
a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa jäljempänä b-kohdassa tarkoitetussa paikassa on sovittava työnantajan kanssa, mikäli mahdollista kolme päivää ennen aiottua kokousta.
Kokouspaikka
b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan joko työpaikalta tai sen läheisyydessä olevasta tarkoi- tukseen soveltuvasta tilasta. Ellei tällaista ole, on asiasta tarvittaessa neuvoteltava tarkoi- tuksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitet- tävä mm. työturvallisuutta, työhygieniaa ja paloturvallisuutta koskeviin määräyksiin sekä siihen, että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.
Kokouksen järjestäjän vastuu
c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.
Ammattiliiton edustajat
d) Kokouksen järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen Teollisuusliiton ja sen alayhdistyk- sen, kuten myös asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.
Teollisuusliiton toimihenkilöiden vierailut työpaikoilla
e) Teollisuusliiton toimihenkilöillä on oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin tämän työehto- sopimuksen piiriin kuuluvilla työpaikoilla siitä asianomaiselle työnantajan edustajalle ilmoi- tettuaan.
36 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen
Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, työntekijän palkasta pal- kanmaksukausittain Teollisuusliitto ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne Teollisuusliitto ry:n osoitta- malle pankkitilille. Jäsenmaksujen pidättäminen suoritetaan siten, kuin siitä on liittojen välillä erikseen sovittu. Jäsen ilmoittaa työsuhteen aikana päättyvästä jäsenmaksuperinnästä tai pal- kattomasta jaksosta työsuhteen aikana Teollisuusliittoon.
VII JÄRJESTYSMÄÄRÄYKSIÄ
37 § Työvälineiden hoito
Työntekijän tulee hyvin ja huolellisesti hoitaa työnantajan työtä varten antamia työvälineitä.
38 § Työajan tarkkailu
Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun kellokorttia tai muuta siihen rinnas- tettavaa laitetta apuna käyttäen. Järjestely ei saa aiheuttaa työntekijöille turhaa ajanhukkaa.
39 § Työsääntöjen ja muiden määräysten noudattaminen
Työpaikalle yhteistoimintalain mukaisesti sovittuja työsääntöjä ovat sekä työnantaja että työn- tekijät velvolliset noudattamaan.
Työntekijän on lisäksi noudatettava työnantajan tai tämän edustajan antamia määräyksiä ja ohjeita, mikäli ne eivät ole ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön, tämän työehtosopi- muksen tai työsääntöjen kanssa.
40 § Työstä poissaolo
Sairastumisesta tehtävästä ilmoituksesta työnantajalle on säädetty työehtosopimuksen 24
§:ssä. Muun pätevän syyn takia voi työnjohtaja tai muu esimies työntekijän pyynnöstä myöntää luvan poissaoloon, mikäli sille ei ole tuotannollista estettä. Ilman pätevää estettä ei työntekijä saa jäädä pois työstään.
VIII NEUVOTTELUJÄRJESTYS
41 § Henkilökohtaiset työsuhdeasiat
Mikäli kysymys ei ole tämän työehtosopimuksen soveltamisesta tai tulkinnasta, työntekijän tu- lee häntä itseään henkilökohtaisesti koskevassa asiassa kääntyä työnjohtajansa tai muun esi- miehensä puoleen.
42 § Paikallinen sopiminen Sopimisoikeus ja sopimusosapuolet
Työehtosopimuksessa erikseen mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopi- muksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja työntekijän kesken tai luotta- musmiehen ja työnantajan kesken. Jälkimmäinen menettely tulee kysymykseen silloin, kun sovittava asia koskee koko tuotantolaitosta, työosastoa tai siihen verrattavaa suurempaa työn- tekijäryhmää.
Sopimuksen voimassaolo, sitovuus ja muoto
Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voi- massa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työn- tekijöitä, joita luottamusmies liittojen välisen yleissopimuksen mukaan edustaa ja se on solmit- tava kirjallisesti, mikäli jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Kirjallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa.
Vuoropuheluun liittyvät haasteet
Luottamusmiesten ja työnantajaedustajien hyvä yhteistyö työpaikalla luo edellytykset niin pai- kalliselle sopimiselle, yrityksen tuottavuuden parantamiselle, kilpailukyvylle ja työllisyydelle sekä hyvälle työilmapiirille.
Osana paikallisen sopimisen edistämistä liitot tukevat yhdessä työpaikkojen sopijaosapuolia vuoropuheluun liittyvissä haasteissa. Ongelmien ilmetessä, osapuoli tai osapuolet yhdessä voivat olla liittoihin yhteyksissä ja pyytää apua. Tavat, joilla yhteistyötä kehitetään, katsotaan tämän jälkeen kunkin työpaikan tarpeiden mukaisesti. Mahdollisiin ongelmiin puututaan kui- tenkin viivytyksettä.
Paikallisesta sopimisesta tuloksia
Onnistuminen paikallisessa sopimisessa edellyttää muutostarpeen yhteistä ymmärtämistä, luottamusta ja sopimisrohkeutta.
Mikäli työpaikalla on jo yritetty sopia yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn, työllisyyden tai työ- hyvinvoinnin parantamiseksi tärkeistä asioista siinä onnistumatta, neuvotteluosapuolet voivat pyytää yhdessä tai yksin molempien liittojen edustajia tueksi paikallisiin neuvotteluihin sopi- mukseen pääsemiseksi. Tavoitteena on, että sopimisen haasteisiin saadaan apua mahdolli- simman varhaisessa vaiheessa. Mahdollisiin haasteisiin puututaan viivytyksettä.
Liitot voivat myös auttaa neuvotteluosapuolia avaamalla työehtosopimuksen ja työlainsäädän- nön tarjoamia muita vaihtoehtoja muutostarpeen ratkaisemiseksi. Liitot eivät puutu paikallisten osapuolten sopimusvapauteen.
Ratkaisuun voidaan päästä esimerkiksi seuraavin toimin:
• Purkamalla paikallisen sopimisen esteitä ja siihen liittyviä ennakkoluuloja.
• Kartoittamalla paikallisen sopimisen tarpeita ja mahdollisuuksia.
• Varmistamalla että sopijaosapuolilla on ajantasainen tieto sopimisen taustoista ja ta- voitteista.
43 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen
Paikalliset neuvottelut sekä asian alistaminen liittojen ratkaistavaksi
Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä työehtosopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijän kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se jommankumman paikallisen osapuolen niin halutessa alistaa liittojen ratkaista- vaksi.
Tällöin asiasta on laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat. Itse erimieli- syyden aihetta koskevan selostuksen lisäksi muistioon kirjataan kummankin paikallisen osa- puolen kanta asiaan yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava kappale kum- mallekin paikalliselle osapuolelle.
Liittojen väliset neuvottelut. Työtuomioistuin
Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa, mitä liittojen välisessä yleissopimuksessa on sovittu. Jos erimielisyyttä ei liittojenkaan välillä pystytä selvittämään, voidaan se saattaa työ- tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Työrauhavelvoite
Turvautuminen työnseisaukseen (lakkoon tai työsulkuun) tai muuhun toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi riitakysymyksen yhtey- dessä on kielletty.
Ammattiosasto, luottamusmiehet ammattiosaston edustajana ja työnantaja ovat velvollisia yl- läpitämään työrauhaa työpaikalla. Työrauhahäiriön uhan tultua ammattiosaston, luottamus- miehen tai työnantajan tietoon, nämä ovat velvollisia viipymättä saattamaan asian ja kaikki sen arviointiin vaikuttavat seikat liittojen tietoon. Paikallisten osapuolten on pidättäydyttävä kaikista työtaistelutoimista, kunnes liitot ovat käsitelleet asian.
Liittojen on edellisessä kohdassa tarkoitetun ilmoituksen saatuaan viipymättä selvitettävä syy uhkaavaan työtaisteluun ja annettava vuorokauden kuluessa siitä tiedon saatuaan arvionsa siitä, onko uhkaava työtaistelutoimi työehtosopimuslain vastainen. Liitot saattavat kantansa paikallisille osapuolille tiedoksi. Työtaistelun ollessa liittojen arvion mukaan työehtosopimus- lain vastainen työtaisteluun ei saa ryhtyä. Ammattiosastojen on noudatettava liittojen näke- mystä ja pidättäydyttävä työtaistelusta tai mikäli työrauhahäiriö on jo käynnissä, päätettävä työtaistelutoimet ja palautettava työrauha välittömästi.
Liittojen tulee ohjata paikallisia osapuolia työrauhan ylläpitoon. Paikallisten osapuolten pyyn- nöstä liitot sekä työnantaja ja pääluottamusmies selvittävät kolmen arkipäivän kuluessa tar- peellisiksi katsottavin yhteisin toimin mihin työrauhaa vaarantanut kiista kohdistuu ja mitkä ovat sen syyt ja mitkä olisivat mahdollisen työtaistelun seuraukset. Mikäli paikallinen erimielisyys liittyy työehtosopimuksen soveltamiseen tai tulkintaan, asia tulee käsitellä työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä.
44 § Koulutukset ja kehittämistilaisuudet
Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittami- sen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, laitteisto- tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa jär- jestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään 8 tuntia kalenterivuodessa.
Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun sään- nöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka mahdollisine työaika- ja olosuhdelisineen.
Koulutus tai kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran, kuitenkin enintään kahdella tunnilla päivässä. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämisti- laisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville.
Muutoin koulutustoiminnan osalta noudatetaan liittojen välisen yleissopimuksen määräyksiä.
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli edellä mainittu koulutus tai tilaisuus järjestetään työpaikan ulkopuolella, matkakustannusten korvaamisessa sovelletaan 29 §:n määräyksiä.
IX ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
45 § Teollisuusalojen ammattiliiton hallintoelinten kokoukset
Työntekijällä, joka on valittu jäseneksi Teollisuusliitto ry:n hallitukseen, valtuustoon tai liittoko- kousedustajaksi, on oikeus saada vapautusta työstä osallistuakseen näiden hallintoelinten vi- rallisiin kokouksiin. Työntekijän on ilmoitettava kokoukseen osallistumisesta viivytyksettä ja esitettävä asianmukainen selvitys työstä vapautuksen tarpeesta. Selvitys voi olla esimerkiksi virallinen kokouskutsu, josta ilmenee minkä elimen kokous on kyseessä, aika ja paikka.
46 § Työehtosopimuksen voimassaolo. Sopimuskappaleet Työehtosopimuksen voimassaolo
Työehtosopimus on voimassa 1.2.2022 - 31.1.2024 jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjal- lisesti irtisanottu.
Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet.
Sopimuskappaleet
Tätä työehtosopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Helsingissä 1. päivänä helmikuuta 2022
KUMITEOLLISUUS RY TEOLLISUUSLIITTO RY
Xxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxx
Xxxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxx
KUMITEOLLISUUS RY
TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY
KORJAUSPAJOJEN AMMATTITYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAPERUSTEET
Aika 4. päivänä tammikuuta 2018
Paikka Kemianteollisuus ry
Läsnä Xxxx Xxxxxxxx Kumiteollisuus ry
Xxxx Xxxxxxxxx Kumiteollisuus ry
Xxxx Xxxxx Teollisuusliitto ry
Xxxx Xxxxx Teollisuusliitto ry
1 § Palkkaperusteet
Kumiteollisuuden korjauspajojen ammattityöntekijöiden vähimmäispalkat määräytyvät työeh- tosopimuksen 5 §:stä poiketen seuraavasti:
Nuoremmat ammattityöntekijät
Työntekijä, joka yleisen 2- tai 3-vuotisen oman alan ammattikoulun hyväksytysti suoritettuaan on työskennellyt ammatissa kaksi vuotta tai hyvää kehityskykyä osoittaneena yhden vuoden.
Vanhemmat ammattityöntekijät
Työntekijällä tulee ammatissaan omata seuraava pätevyys:
a) Työskentely piirustusten tai vastaavien työohjeiden mukaan
b) Itsenäinen työsuoritus
c) Xxxxxx työkoneiden tuntemus ja käytön hallinta
d) Mitta- ja työvälineiden hallitseminen
Mainittu pätevyys saavutetaan yleensä työntekijän työskenneltyä ammatissaan viisi vuotta. Tällöin opetusohjelman mukaan hyväksytysti loppuun suoritetusta lähinnä oman alan ammat- tikoulusta lasketaan puolet ammatissa oloaikaa korvaavaksi ajaksi.
Pätevyyttä määritettäessä apuna voidaan käyttää pätevyydenluokitusjärjestelmiin sisältyviä periaatteita.
Vaativat tai vastuulliset erikoisammattityöt
Ottaen huomioon paikalliset erot tehtävien vaativuudessa sekä työntekijöiden yksilöllisessä pätevyydessä pidetään asianmukaisena, että noin 25 prosenttia edellä ns. vanhemman am- mattityöntekijän pätevyyden omaavista korjauspajojen ammattityöntekijöistä kuuluisi tähän ryhmään. Tehtävän vaativuudesta ja työntekijän pätevyydestä riippuen porrastetaan ns. nuo- rempien ja ns. vanhempien ammattityöntekijöiden henkilökohtaiset aikapalkat jäljempänä seu- raavissa taulukoissa mainittujen vähimmäispalkkojen välisille palkka-alueille sekä vaativissa tai vastuullisissa erikoisammattitöissä työskentelevien ammattityöntekijöiden henkilökohtaiset aikapalkat näistä ylöspäin.
2 § Vähimmäispalkat
1.3.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:
Euroa / tunti
Ns. nuoremmat ammattityöntekijät 11,56 Ns. vanhemmat ammattityöntekijät 12,31 Erikoisammattityöt 12,83
1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:
Euroa / tunti
Ns. nuoremmat ammattityöntekijät Ns. vanhemmat ammattityöntekijät Erikoisammattityöt
11,79
12,56
13,09
3 § Palkkojen kehityksen seuraaminen
Sopimuskauden aikana neuvotellaan paikallisesti kahdesti vuodessa korjauspajatyöntekijöi- den palkoista yleisen palkkakehityksen pohjalta kiinnittäen erikoisesti huomiota metallin ansio- kehitykseen.
4 § Suositus työvuoroluettelon laatimiseksi
Liitot suosittelevat, että työnantaja laatii työvuoroluettelon niitä korjauspajojen työntekijöitä var- ten, jotka työnantajan määräyksestä tekevät kunnossapitotyötä viikonvaihteessa. Työvuorolu- ettelo laaditaan ajaksi, jonka kuluessa työntekijän säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikossa.
5 § Pöytäkirjan soveltaminen tiettyihin laitosmiehiin
Tämän pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan myös sellaisiin laitosmiehiin, jotka tehtävänsä vaa- tivuuden ja ammattipätevyytensä kannalta ovat rinnastettavissa korjauspajojen ammattityön- tekijöihin.
6 § Voimassaolo ja sitovuus
Tällä pöytäkirjalla sovitut palkkaperusteet sekä niiden nojalla tarkistetut henkilökohtaiset aika- palkat tulevat voimaan samasta ajankohdasta lukien kuin kumiteollisuuden työehtosopimus.
Tällä pöytäkirjalla on sama sitovuus ja voimassaoloaika kuin kumiteollisuuden työehtosopi- muksella.
7 § Pöytäkirjan tarkastaminen ja hyväksyminen
Pöytäkirja todettiin molempien osapuolten allekirjoituksilla tulleen tarkastetuksi ja hyväksy- tyksi.
KUMITEOLLISUUS RY
Xxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx
TEOLLISUUSLIITTO RY
Xxxx Xxxxx Xxxx Xxxxx
KUMITEOLLISUUDEN YLEISSOPIMUS
1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Lähtökohtia
Osapuolet pyrkivät edistämään työpaikoilla neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa sekä vai- kuttamaan kolmikantavalmisteluun yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Osapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.
Perusoikeudet
Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorga- nisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa- arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.
Työnjohto-oikeus
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.
Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen
Jommankumman osapuolen esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä.
Osapuolet voivat yhdessä pyytää EK:n ja SAK:n lausunnon sopimusten tulkinnasta.
Osapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla
Ennakkoilmoitus työtaisteluista
Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovitte- lijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan Kumiteollisuus ry:n jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin rajoituk- sin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Kumiteollisuus ry:n jäsenyrityksen tuotanto- yksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.
Organisaatio- yms. muutokset
Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, su- lautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta
saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaa- maan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.
Lakiviittaukset
Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityk- sissä annettua lakia (334/07) sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoi- minnasta annettua lakia (44/2006), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.
2 LUKU YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA Kehittämistoiminta
Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.
Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhtey- dessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden pa- rantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.
Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.
Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henki- löstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan pai- kallisesti.
Yhteistoiminnan toteuttaminen
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvottelukun- nassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostetta- vassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.
Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä halua- vat.
Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimin- taelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (1383/01) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suun- nitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.
Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuk- sen mukaista.
On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työ- paikkaterveydenhuoltoon.
Tyky-toiminta
Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpi- detään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua suun- nitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.
3 LUKU YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT
3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset
Valitseminen
Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemia pääluottamusmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan yksikön luot- tamusmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Teollisuusliitto ry:n rekiste- röityä alayhdistystä.
Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olo- suhteisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työ- suojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pääluottamusmies tai päinvastoin.
Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä sovitaan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön valitaan luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudel- taan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioin- nissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamie- hen tehtäviä tai päinvastoin.
Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työn- antaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.
Tehtävät
Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtoso- pimuksen soveltamista koskevissa asioissa.
Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä ky- symyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön vä- lisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
Neuvottelujärjestys
Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämi- seen vaikuttavat tiedot.
Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.
Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on sopijaosapuolilla oikeus lähettää edustajansa paikalliseen erimielisyysneuvotteluun.
Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehto- sopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.
Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättä- mistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.
3.2 Työsuojelua koskevat määräykset
Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oi- keus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muu- toksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.
Tehtävät
Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojelu- valtuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perus- teella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtä- vänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellai- set tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidetta- vaksi.
Asiamies
Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikalli- sesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannessa kappaleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuu- destaan.
Toimikunta
Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuo- dosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.
Soveltamisalan rajoitus
Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpaikassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.
3.3 Ilmoitukset
Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmiehen sijaisena, työsuo- jeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä on ammatti- osaston tai vastaavan ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuo- jeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työn- antaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kans- saan.
Jos pääluottamusmies on ollut estynyt hoitamasta tehtäviään vähintään kuukauden ajan ja poissaolo jatkuu, eikä ilmoitusta varamiehestä ole tehty työnantajalle, hänen varamiehensä toimii pääluottamusmiehen sijaisena. Jos työsuojeluvaltuutettu on ollut estynyt hoitamasta teh- täviään vähintään kuukauden ajan ja poissaolo jatkuu, eikä ilmoitusta varamiehestä ole tehty työnantajalle, hänen varamiehensä toimii työsuojeluvaltuutetun sijaisena muissakin kuin Yleis- sopimuksen 3.2. kuvatussa tilanteessa.
Jos pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun varamies hoitaa pääluottamusmiestehtä- viä/työsuojeluvaltuutetun tehtäviä vähintään kahden viikon ajan, maksetaan kuukausikorvaus tältä ajalta hänelle.
4 LUKU LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUO- JELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen
Vapautus
Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulle luotta- musmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja hen- kilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.
Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryh- mään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtä- vien määrään.
Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistuviksi mää- räajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättö- mien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuute- tun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.
Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta sovittu, lasketaan työsuojeluval- tuutetun ajankäyttö 1.4.1986 voimaan tulleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Vapau- tus on kuitenkin aina vähintään neljä tuntia neljän perättäisen viikon aikana.
Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan li- säävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.
Ansionmenetyksen korvaaminen
Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja me- nettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimies- saan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.
Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytettävä keskituntiansio sovitaan alakohtai- sesti, ellei ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla ole liittojen kesken sovittu.
4.2 Asema
Työsuhde
Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilöstön edustajat ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamus- tehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työn- teosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.
Toimitilat
Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä eri- tyistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmie- hellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. väli- neitä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
Palkka- ja siirtosuoja
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun
henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomi- oon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjes- tely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuute- tun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.
Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.
Ammattitaidon ylläpitäminen
Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä va- pautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.
Liikkeen luovutus
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toi- xxxxxxxx päättymisestä lukien.
4.3 Työsuhdeturva
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksi- kön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
Yksilösuoja
Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjes- tää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden suostumusta, joita hän edustaa.
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautu- neena vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 – 3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestys-määräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.
Ehdokassuoja
Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmies- ehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammatti- osasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yh- teistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valit- tavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.
Jälkisuoja
Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä tai työsuo- jeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymi- sen jälkeen.
Korvaukset
Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuu- kauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oi- keuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään 12 luvun 2
§:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.
Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimus- lain 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti.
4.4 Varamiehet
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun va- ramieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen mukaisesti toimivat sijaisina.
5 LUKU TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot
Ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita, on pääluottamusmiehellä oikeus tehtäviensä hoitoa varten saada Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi EK:n palkkatilaston valmistuttua edel- lyttäen, että yrityksestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. An- siotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.
Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluottamus- miehelle annettavista palkkatiedoista sovittava erikseen.
Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tieto toimialueensa työntekijöiden nimestä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen alkamisajasta, ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kerran vuodessa silloin yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä.
Pääluottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa ole- viin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuodoissa käytettävien olosuhdelisien määräy- tymis- ja laskentasääntöihin. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.
Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta
Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen pääluottamusmiehelle. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikä- teen viivytyksettä. Edellä mainitut asiat tiedotetaan, mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuu- tetulle.
Oppisopimus- ja koulutussopimusoppilaat
Työnantaja on velvollinen ilmoittamaan pääluottamusmiehelle uusista oppisopimus- ja koulu- tussopimusoppilaista.
Työaikakirjanpito
Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (872/2019) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.
Tietojen luottamuksellisuus
Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.
Säädökset
Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuojelutoiminta- elinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.
Yritystä koskevat tiedot
Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:
Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudelli- sesta tilasta.
Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusraken- teen kehitysnäkymät.
Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja ase- massa odotettavissa olevista muutoksista.
Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.
Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoi- mintalain 3 luvun 10 § 2 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edusta- jille pyydettäessä kirjallisena.
Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja henkilöstösuunnitel- mien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista tiedottaa myös eri toimintayksikköjen toiminnallisesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitysnäkymistä henkilöstölle tai sen edustajalle käyttäen apuna sitä selvittäviä tunnuslukuja.
Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä yri- tyksen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon.
Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen taloutta koskevien tietojen yhtey- dessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja taloudellisia näkymiä.
Salassapitovelvollisuus
Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saa- neet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuu- desta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tie- tojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammat- tisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.
6 LUKU HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄR- JESTÄMINEN
Teollisuusliitto ry:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työ- huonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmark- kina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.
Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuo- lella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenil- leen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tie- donannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.
Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilös- tön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustau- lulla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.
7 LUKU KOULUTUS
7.1 Ammatillinen koulutus
Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin työaikana, korvataan koulutuksen aiheuttamat suo- ranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan lasket- tuna. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä säännöllisen työajan päälle sijoit- tuvalta kurssiajalta että sen päälle sijoittuvalta matka-ajalta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen hen- kilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.
Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, siihen osallistumisesta on sovittava kyseisen työn- tekijän kanssa. Näissä tilanteissa korvataan koulutuksesta johtuvat suoranaiset kustannukset. Koulutukseen osallistumisen korvausperusteista sovitaan tarvittaessa paikallisesti.
Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilai- suuteen ilmoittautumista.
Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matka- ja majoituskustannuksia, kurssimaksuja, kus- tannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista ja internaattikurssien täysihoito- maksua.
7.2 Yhteinen koulutus
Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenlii- tot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.
Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla ta- valla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.
Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikois- kurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.
Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 kohdassa on määrätty. Koulutuk- seen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tu- levassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.
Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikal- lista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliit- tojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjes- telmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulu- tustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.
7.3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
SAK:n ja Teollisuusliitto ry:n järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kurs- seille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheutta- matta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.
Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kes- tää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.
Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen ai- heuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen to- dettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle kor- vauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laa- juus.
7.4 Korvaukset
Kurssilta, joka järjestetään SAK:n ja Teollisuusliitto ry:n koulutuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksa- maan luottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, -varavaltuute- tulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttä- män koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjestettyjen luotta- musmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asi- anomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jä- sentä.
Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheu- tuvien ruokailukustannusten korvaukseksi ateriakorvaus. Ateriakorvauksen suuruus on vuonna 2022 26,21 euroa. Ateriakorvauksen määrä tulevalle kalenterivuodelle vahvistetaan aina edeltävän kalenterivuoden syyskuun loppuun mennessä tarkistamalla aikaisemman ate- riakorvauksen määrää elinkustannusindeksissä tarkasteluvuotta edeltävästä heinäkuusta tar- kasteluvuoden heinäkuuhun mennessä tapahtuneella muutoksella.
Esimerkki: Ateriakorvauksen määrä vuodelle 2023 todetaan syyskuussa 2022 pohjautuen elin- kustannusindeksin muutokseen aikavälillä heinäkuu 2021 - heinäkuu 2022.
Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.
7.5 Sosiaaliset edut
Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
8 LUKU ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ
8.1 Yleistä
Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimek- sianto-, työnteko- jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällai- seen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.
Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.
Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.
Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.
8.2 Alihankinta
Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdol- lista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankin- tatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.
Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.
8.3 Vuokratyövoima
Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoite- tun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.
Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat vuok- ratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rin- nalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan.
Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle täl- laisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.
Vuokratyövoiman käyttämisestä voidaan sopia toisin paikallisesti.
9 LUKU SOPIMUKSEN SITOVUUS
Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.
KUMITEOLLISUUS RY TEOLLISUUSLIITTO RY
LOMAPALKKASOPIMUS
Allekirjoittaneet liitot ovat vuosilomalain (162/2005) 30 §:n nojalla tehneet vuosilomapalkan ja loman korvauksen laskemisesta seuraavan työehtosopimuksen:
1 § Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan vuosilomalain 11 §:ssä tarkoitettuihin tuntipalkkaisiin työntekijöi- hin.
2 § Vuosilomapalkka ja lomakorvaus
1. Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskitun- tiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työn- tekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopi- muksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ot- tamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.
2. Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) koh- dassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6 § 1 momentissa tarkoitet- tujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:
Lomapäivien lukumäärä | kerroin |
2 | 16,0 |
3 | 23,5 |
4 | 31,0 |
5 | 37,8 |
6 | 44,5 |
7 | 51,1 |
8 | 57,6 |
9 | 64,8 |
10 | 72,0 |
11 | 79,2 |
12 | 86,4 |
13 | 94,0 |
14 | 101,6 |
15 | 108,8 |
16 | 116,0 |
17 | 123,6 |
18 | 131,2 |
19 | 138,8 |
20 | 146,4 |
21 | 154,4 |
22 | 162,4 |
23 | 170,0 |
24 | 177,6 |
25 | 185,2 |
26 | 192,8 |
27 | 200,0 |
28 | 207,2 |
29 | 214,8 |
30 | 222,4 |
Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.
Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti kes- kituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.
3 § Työssäolon veroinen aika
Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liit- totoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pi- detään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallis- tumiseen tarvitsemastaan ajasta.
4 § Sopimuksen sitovuus
Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.
KUMITEOLLISUUS RY TEOLLISUUSLIITTO RY
KUMITEOLLISUUDEN IRTISANOMISSUOJASOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Yleinen soveltamisala
Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä me- nettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske
1. merimiestyösopimuslaissa (756/2011),
2. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitettuja työsuhteita.
Soveltamisohje Yleinen soveltamisala
Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisano- mista työntekijästä johtuvasta syystä.
Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:
1. Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8 luvun 1 §:n ja 8 luvun 3 §:n perusteella.
2. Työsopimuslain 1 luvun 3 §:n 2 momentin perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopi- muksia.
3. Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1 luvun 4 §:n 4 momentin pe- rusteella.
4. Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työsopimuslain 7 luvun 3 – 4 §:n perusteella.
5. Työsopimuslain 7 luvun 5 §:n ja 7 luvun 7-8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luo- vutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).
Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat käsitellään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.
Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7 luvun 3 – 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisa- noa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin perusteella.
Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9 luvun 1 – 2 §:n ja 9 luvun 4 – 5 §:n menettelytapasäännöksiä.
Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kuitenkin myös irti- sanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.
2 § Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7 luvun 1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.
Soveltamisohje
Määräys vastaa työsopimuslain 7 luvun 1 – 2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän hen- kilöön liittyvät irtisanomisperusteet.
Työsopimuslain 7 luvun 2 § 2 momentissa on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.
Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien mää- räysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
Asiallinen ja painava syy -käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.
Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mu- kaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laimin- lyömisen tai rikkomisen vakavuudella.
Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioita- essa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauk- sessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.
Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.
Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esityk- sen (HE 157/2000) perusteluissa.
3 § Irtisanomisajat
Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä | Irtisanomisaika |
1. enintään vuoden | 14 päivää |
2. yli vuoden mutta enintään 4 vuotta | 1 kuukausi |
3. yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta | 2 kuukautta |
4. yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta | 4 kuukautta |
5. yli 12 vuotta | 6 kuukautta |
Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä | Irtisanomisaika |
1. enintään 5 vuotta | 14 päivää |
2. yli 5 vuotta | 1 kuukausi |
Soveltamisohje
Työsuhteen kestoajan määräytyminen
Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, ote- taan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksettä työnantajan palve- luksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovutus, äitiys- ja vanhempain- loma sekä hoitovapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa eivät katkaise työsuhdetta.
Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää irtisano- misaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollisten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (1438/2007) mukaista asevelvollisuuden suorittamista ja sen jälkei- nen aika edellyttäen, että työntekijä on em. lain nojalla palannut työhön. Työsuhteen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista asevelvollisuusaikaa.
Määräajan laskeminen
Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeudellisessa lainsäädännössä eikä määräyksiä työehtosopimuksissa. Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa (150/30) olevia määräaikojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liit- tyviä määräaikoja, kuten irtisanomisaikaa ym. laskettaessa. Irtisanomissuojasopimukseen si- sältyviä määräaikoja laskettaessa noudatetaan siten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sään- töjä.
1. Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei määräai- kaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.
Esimerkki 1
Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen 1.3., on en- simmäinen lomautuspäivä 16.3.
2. Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päivän jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai -kuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnu- meroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppu- päivänä.
Esimerkki 2
Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta 30.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9. Mikäli mainitun työntekijän irtisanominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnumeroltaan vastaavaa päivää, jona määräaika päättyisi.
Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomisessa pyhäpäiväksi, itse- näisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi tahi arkilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.
Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus
Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulumisen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä koskeva määräaikainen työsopimus.
4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on makset- tava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.
Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pi- dättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.
Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.
Soveltamisohje
Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on kysymys toisen sopimuspuolen laiminlyönnistä. Palkka lasketaan tällaisessa tapauksessa alakohtaisen työehtosopimuk- sen sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.
Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työntekijä työsuhteen kes- täessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin noudatetaan alakohtaisia työehtosopimus- määräyksiä tai -käytäntöä.
5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen
Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeis- tään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.
Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi an- netulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.
6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.
II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ
7 § Soveltamisala
Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.
8 § Irtisanomisen toimittaminen
Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.
9 § Työntekijän kuuleminen
Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.
Soveltamisohje
Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi työntekijän omaa luottamus- miestä tai työtoveria.
10 § Tuomioistuinkäsittely
Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai työntekijäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta anne- tun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.
11 § Välimiesmenettely
Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä määrätä välimiesten ratkaistavaksi.
12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta
Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastai- sesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuk- sen perusteettomasta irtisanomisesta.
13 § Korvauksen määrä
Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.
Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammatti- aan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työn- tekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.
Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työ- sopimuslain 12 luvun 3 §:ssä säädetyllä tavalla.
Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.
Soveltamisohje
Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyy- destä johtuvista palkkaedusta. Vähennyksen määrä on pääsääntöisesti 75 prosenttia ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta, 80 prosenttia peruspäivärahasta ja työ- markkinatuki kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pie- nempi vähennys tai jättää vähennys kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.
Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen perusteetonta irtisanomista koskevassa asiassa tehdään sopimus, myös sovitusta korvauksesta on tehtävä vähen- nys siten kuin edellisessä kappaleessa on sovittu.
III LOMAUTUS
14 § Lomauttaminen
Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.
Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusilmoitusajasta ja lomau- tuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomauttamisesta työsopi- muslain 5 luvun 2 §:n 2 momentin mukaisissa tapauksissa.
Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.
Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säily- misestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13 luvun 5 §:ssä.
Soveltamisohje
Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukaisesti. Sopimuk- sella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.
Ennalta-arvaamaton ja poikkeuksellinen tilanne
Ylivoimaisena esteenä pidettävän ennalta-arvaamattoman ja poikkeuksellisen tilanteen koh- datessa työnantaja voi, lomautusten ollessa välttämättömiä, noudattaa viiden päivän lomau- tusilmoitusaikaa, ellei paikallisesti toisin sovita. Ylivoimaisena esteenä pidetään ennalta-arvaa- matonta tilannetta, johon työnantaja ei ole voinut omilla toimillaan vaikuttaa.
Näissä tilanteissa mahdollinen yhteistoimintaneuvotteluaika on viisi päivää, ellei paikallisesti toisin sovita. Yhteistoimintalain (L1333/21) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on nou- datettava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteis- toimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa.
Pöytäkirjamerkintä:
Ennalta-arvaamaton ja poikkeuksellinen tilanne ei ole sellainen, joka toistuu esimerkiksi joka pääsiäinen tai joulu.
15 § Ennakkoselvitys
Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakko- selvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alka- misajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa luottamusmiehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomau- tuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusil- moitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.
Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työsopimuslain, muun so- pimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitettävä vastaava selvitys tai neu- voteltava lomauttamisesta työntekijöiden tai luottamusmiehen kanssa.
16 § Lomautusilmoitus
Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 16 §:n 1 – 2 kappaleen mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen.
Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käy- vät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.
Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työn- antajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentissa tarkoitetuista tapauksista.
Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista
Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin tarkoittamissa tapauksissa työnantajan palkan- maksuvelvollisuus määräytyy lain mukaisesti. Tällöin työnantaja ei ole velvollinen antamaan erillistä lomautusilmoitusta palkanmaksun lakatessa.
Sopimukseen sisältyy lisäksi maininta lomautusilmoituksen tarpeettomuudesta tapauksissa, joissa hänellä "ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi". Työsopimuslakia koskevassa hallituksen esityksessä mainitaan esimerkkeinä tällaisista poissaoloista perhevapaa, opintovapaa ja asevelvollisuu- den suorittaminen. Toisaalta lomautusilmoituksen antamiselle myös näissä tapauksissa ei ole estettä. Jos työntekijä ilmoittaa lomautuksen kuluessa palaavansa työhön ennakoitua aikai- semmin jo ennen lomautuksen päättymistä, työnantajan on kuitenkin annettava hänelle lomau- tusilmoitus.
Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa
Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen säily- essä muutoin voimassa.
Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enimmäisaikaa. Työnteki- jällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippumatta ilman irtisano- misaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomau- tuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.
Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen ai- kana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irti- sanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mu- kaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Korvaus maksetaan palkanmaksukausit- tain, ellei toisin sovita.
Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, kuten edelli- sessä kappaleessa on sovittu. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.
Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomau- tetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan palkanmaksuvelvollisuus samojen periaattei- den mukaisesti.
Erorahan saamisen edellytysten katsotaan näissä tapauksissa alkavan sinä päivänä, jona työ- suhde päättyy.
Poikkeukselliset lomautustilanteet
1. Lomautuksen peruuttaminen
Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen pe- ruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoi- tuksiin.
2. Lomautuksen siirtäminen
Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lo- mauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista vaan lomautuksen alkamisajankoh- taa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoi- tusaikana ilmaantunut työ kestää.
Esimerkki:
Työnantajan annettua 2.4.2018 lomautusilmoituksen 17.4. alkavasta lomautuksesta hänelle ilmaantuu 10.4.2018 uutta työtä 7 päivän ajaksi.
Työnantaja voi uutta lomautusilmoitusta antamatta siirtää lomautuksen alkamisajankohtaa si- ten 7 päivällä eli 24.4.2018.
3. Lomautuksen keskeyttäminen
Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on
syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn ar- vioitu kestoaika.
Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kan- taa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.
Xxxxxxxx ja lyhennetty työaika
Lomauttamismenettelyyn liittyvät määräykset koskevat sekä varsinaista lomautusta (työnteon keskeyttäminen kokonaan) että ns. kollektiivista siirtymistä lyhennettyyn työaikaan. Näin ollen sopimuksen määräyksiä ennakkoselvityksestä ja lomautusilmoitusajasta noudatetaan myös siirryttäessä lyhennettyyn työviikkoon, ellei toisin ole sovittu.
Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä työajan tasoittumissuunnitelman muuttamisesta. Näissä tapauksissa on kysymyksessä yleensä työaikajärjestelyt alalla tai yrityksessä nouda- tetun työajan puitteissa, eivätkä nämä tapaukset ole rinnastettavissa lyhennettyyn työaikaan siirtymiseen.
Mikäli työehtosopimuksessa on toisaalla määrätty lyhennettyyn työaikaan siirtymisessä nou- datettavasta ilmoitusmenettelystä, syrjäyttää tällainen sopimusmääräys tämän liittojen välisen irtisanomissuojasopimuksen välisen sopimuksen määräykset.
Työn alkamisesta ilmoittaminen
Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomautetulle työnte- kijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työn- tekijällä on tällöin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Määräyksen mukaista ilmoitusta ei tarvitse tehdä silloin kun työntekijä on lomautettu määräajaksi.
Muu työ lomautusaikana
Lomauttaminen ei sopimuksen mukaan estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä.
Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen antamisen jäl- keen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruuttamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mah- dollista.
Asunto lomautusaikana
Sopimuksen mukaan asuntoedun säilymisestä lomautusaikana noudatetaan työsopimuslain 13 luvun 5 §:n säännöksiä. Tämän säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuoneistoa sen ajan, jolloin työnteko on keskeytynyt hyväksyttä- vän syyn, kuten lomauttamisen, vuoksi. Työnantajalla on kuitenkin oikeus periä työntekijältä vastike huoneiston käytöstä aikaisintaan palkanmaksuvelvollisuuden päättymistä seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta. Vastike saa olla neliömetriltä enintään määrä, joka on asu- mistukilain (938/2014) nojalla vahvistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi enimmäisasumisme- noiksi neliömetriä kohden. Vastikkeen perimisestä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen maksuvelvollisuuden alkamista.