TÄYDENTÄVÄT RAKENNUSSELITYKSET 4
1
TYÖSELOSTUS
8788
Ilmajoen kunta KÄPÄLÄMÄKI 3 KUNNALLISTEKNIIKKA
5.10.2020
SISÄLLYSLUETTELO:
TÄYDENTÄVÄT RAKENNUSSELITYKSET 4
1 YLEISTÄ 1
1.1 Rakennuskohde 1
1.2 Käytettävät asiakirjat 1
1.3 Työmaahallinto 1
1.3.1 Rakennuttaja 1
1.3.2 Suunnittelija 1
1.4 Katselmukset 2
1.4.1 Katselmukset 2
1.4.2 Räjäytys- ja tärinäkatselmus 2
1.5 Noudatettavat luvat ja asiakirjat 2
2 TYÖMAAHALLINTO 2
2.1 Liikennejärjestelyt ja suojaustoimenpiteet 2
3 TYÖMAAN HUOLTO 3
3.1 Työturvallisuus 3
4 MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA 3
4.1 Mittaukset 3
4.1.1 Työnaikaiset mittaukset 4
4.1.2 Työmäärien mittaukset 4
4.1.3 Tarkemittaukset 4
4.2 Maaperätutkimukset 5
4.5 Maanrakennustöiden laadunvalvonta 5
4.5.1 Materiaalien laadunvalvonta 5
4.5.1.1 Maa-ainekset 5
4.5.1.2 Muut materiaalit 5
4.5.3 Tiivistämistyön laadunvalvonta 5
4.6 Näytteenotto ja tutkimukset 6
5 YLIJÄÄMÄMASSOJEN KÄSITTELY 6
10000 MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET 6
11000 OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT 6
11100 Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus 6
11111 Poistettava kasvillisuus 6
11112 Siirrettävä kasvillisuus 7
11200 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet 7
00000 Xxxxxxxxxxxx xxxxxxxxx 0
11212 Siirrettävät rakenteet 7
11213 Suojattavat rakenteet 7
11400 Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet 8
00000 Xxxxxxxxxxxx xxxxxxxxx 0
14200 Suojaukset ja eristykset 8
14220 Lämmöneristykset 8
14300 Kuivatusrakenteet 8
14310 Salaojat 8
14320 Salaojien kaivot ja tarkastusputket 8
14330 Avo-ojat ja uomat 8
14332 Laskuojat 9
14340 Rummut 9
16000 MAALEIKKAUKSET JA –KAIVANNOT 9
16110 Maaleikkaukset 9
16200 Maakaivannot 10
16210 Putki- ja johtokaivannot 10
16212 Kaapelikaivannot 11
16300 Kaivannon tukirakenteet 11
16500 Penkereiden alitukset 11
17000 Kallioleikkaukset, -kaivannot ja –tunnelit 12
18000 PENKEREET MAAPADOT JA TÄYTÖT 12
18100 Penkereet 12
18110 Maapenkereet 12
18120 Louhepenkereet 12
18300 Kaivantojen täytöt 13
18310 Asennusalustat 13
18320 Alkutäytöt 13
18330 Lopputäytöt 14
18360 Massanvaihtoon kuuluvat täytöt 15
20000 PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET 15
21000 PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT 15
21100 Suodatinrakenteet 16
21110 Suodatinkerrokset 16
21120 Suodatinkankaat 17
21200 Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset 17
21210 Jakavat kerrokset 17
21300 Kantavat kerrokset 17
21310 Sitomattomat kantavat kerrokset 17
21400 Päällysteet ja pintarakenteet 17
21410 Asfalttipäällysteet 17
21500 Siirtymärakenteet 18
21510 Siirtymäkiilat 18
23000 KASVILLISUUSRAKENTEET 18
23100 Kasvualustat ja katteet 18
23200 Nurmi- ja niittyverhoukset 18
31000 VESIHUOLTO 18
31100 JÄTEVESIVIEMÄRIT 18
31100.1 Jätevesiviemärin materiaalit 18
31100.1.1 Jätevesiviemäriputket 18
31100.1.2 Tarkastus- ja jätevesikaivot sekä putket 19
31100.2 Jätevesiviemärin asennusalusta 20
31100.3 Jätevesiviemärin rakentaminen 20
31100.4 Valmis jätevesiviemäri 21
31100.5 Vaatimusten mukaisuuden osoittaminen 21
31200 HULEVESIVIEMÄRIT 21
31300 VESIJOHDOT 22
31300.1 Vesijohtoputkistot 22
31300.1.1 Vesijohtoputkien yleiset vaatimukset 22
31300.1.9 Vesijohtoputkien kulmatuet 22
31300.1.10 Vesijohtolinjan laitteiden vaatimukset 22
31300.2 Asennusalustan vaatimukset 22
31300.3 Vesijohdon rakentamisen vaatimukset 23
31300.3.2 Vesijohtoputken asentaminen 23
31300.3.3 Sulkuventtiilin asentaminen 24
31300.3.7 Vesijohtoputken kulmatuen rakentaminen 24
31300.4 Valmiin vesijohtorakenteen vaatimukset 24
31300.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen 24
31300.5.2.2 Vesijohdon desinfiointi 24
33000 SÄHKÖ-, TELE- JA KONETEKNISET JÄRJESTELMÄT 25
33600 Valaistusrakenteet 25
Piirustukset ja Liitteet:
Kts. erillinen piirustus ja asiakirjaluettelo
TÄYDENTÄVÄT RAKENNUSSELITYKSET
Työkohtaista rakennusselitystä täydentävät puuttuvilta osin seuraavat ylei- set työselitykset seuraavassa järjestyksessä:
• Rakennustieto Oy: InfraRYL 2010 Osa 1 Väylät ja alueet
• Rakennustieto Oy: InfraRYL 2006 Osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat
• Suomen kuntatekniikan yhdistys: Katu 2002 Katusuunnittelun ja – rakentamisen ohjeet
• Rakennustieto: Infra RYL 2006
• RIL 126, Rakennusten ja tonttialueiden kuivatus
• RIL 121, Pohjarakennusohjeet
• PANK ry:n julkaisu: Asfalttinormit 2000
• Suomen kuntaliiton julkaisu: Asfalttiurakan asiakirjat 2017. Työselostus ja arvonmuutosperusteet.
• Suomen Rakennusinsinöörien Liitto ry: RIL 77-1990 Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket. Asennusohjeet.
• Suomen kuntatekniikan yhdistys: Betoninormit 2000
• SFS: muoviputkistandardit
• Vesi- ja ympäristöhallitus: Räjäytys- ja louhintatöiden yleinen työselitys 1990.
• Rakennustietosäätiö: Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset -90
• Valmistajan ja materiaalitoimittajien ohjeet
• Suomen Kuntaliitto: Kunnallisteknisten töiden määrämittausperusteet 02
• MaaRYL 2000 (salaojat)
Lisäksi työssä noudatetaan yleisesti käytettyjä normeja ja normiluontoisia ohjeita, jotka koskevat ko. töitä, mm. RIL:n julkaisuja.
Rakennusselityksen numerointi on InfraRYL:n mukainen ja tämä työselitys täydentää em. julkaisuja.
1 YLEISTÄ
1.1 Rakennuskohde
Tämä rakennustyöselostus koskee Käpälämäki 3 kunnallistekniikan raken- tamista Ilmajoen kunnassa.
1.2 Käytettävät asiakirjat
Työkohtaista rakennusselitystä täydentävät puuttuvilta osin sisällysluette- lossa esitetyt julkaisut sisällysluettelon järjestyksessä.
Lisäksi työssä noudatetaan yleisesti käytettyjä normeja ja normiluontoisia ohjeita, jotka koskevat ko. töitä, mm. RIL:n julkaisuja.
Rakennustyöselostuksen numerointi on InfraRYL:n mukainen
1.3 Työmaahallinto
1.3.1 Rakennuttaja
Ilmajoen kunta PL 23
60801 Ilmajoki Yhdyshenkilö:
Xxxxx Xxxxxx 044 4191 300
1.3.2 Suunnittelija
Rakennussuunnitelman on laatinut Aluetaito Oy.
Xxxxxxxxx 0
62100 LAPUA
Yhdyshenkilö
Xxxx Xxxxx, puh. 040 838 3281 xxxx.xxxxx@xxxxxxxxx.xx
1.4 Katselmukset
1.4.1 Katselmukset
Ennen töiden aloittamista pidetään rakennuspaikalla katselmus. Katsel- muksessa käydään lävitse yksityiskohtaisesti rakennuskohteen erityisvaa- timukset. Rakennuttaja edellyttää, että urakoitsija on tutustunut kohtee- seen myös ennen urakkatarjouksen jättämistä.
1.4.2 Räjäytys- ja tärinäkatselmus
Ennen louhinta- ja räjäytystöiden aloittamista pidetään katselmus, jotta mahdolliset tärinävaikutusten aiheuttamat vauriot voidaan todeta myö- hemmin. Katselmuksen yhteydessä sovitaan myös tärinämittauskohteet.
1.5 Noudatettavat luvat ja asiakirjat
Työn suorittamista varten rakennuttaja hankkii rakennusluvat. Urakoitsijan on hankittava rakennusluvat työn suorituksessa tarvittavia tilapäisiä ra- kennuksia ja laitoksia varten. Samoin urakoitsijan tulee huolehtia kaikista muista työn suoritukseen liittyvistä luvista ja takauksista (mahdollisista hiekan- ja soranottoluvista sekä niiden tienkäyttöluvista).
Urakoitsijan on huolehdittava myös yksityisteiden tienkäyttöluvista ja so- vittava mahdollisista korvauksista tiekunnan kanssa.
Rakennuttaja hankkii maanomistajilta luvat putkien ja laitteiden sijoittami- sesta.
Työkohtaisen työselostuksen litteroiden ja kuvien numerointi viittaa Infra- RYL 2010/2006 - julkaisujen otsikoihin ja kuvien numeroihin. Tässä hanke- kohtaisessa työselostuksessa tarkennetaan ja täydennetään em. julkaisuis- sa esitettyjä teknisiä vaatimuksia ja ohjeita. Tässä selostuksessa esitetyt vaatimukset tulevat pätemisjärjestyksessä ennen InfraRYL:n ja muiden yleisten ohjeiden vaatimuksia. Yksityiskohtainen asiakirjojen pätemisjärjes- tys esitetään urakkasopimuksen liitteenä olevassa urakkaohjelmassa.
2 TYÖMAAHALLINTO
2.1 Liikennejärjestelyt ja suojaustoimenpiteet
Kaikkien tilapäisten liikennejärjestelyjen suorittamiselle tulee hankkia tien tai kadun pitäjän lupa.
Mikäli tierakenteen sortumisvaaran tai työkoneiden sijainnin vuoksi joudu- taan osa väylästä sulkemaan yleiseltä liikenteeltä, suunnittelee ja toteuttaa urakoitsija liikennejärjestelyt voimassa olevien säännösten mukaan. Lii- kennejärjestelyt on hyväksytettävä tienpitäjällä. Tien alitukset tehdään ali- tusluvan ohjeen mukaan.
Urakoitsija suunnittelee ja toteuttaa mahdolliset työskentelyaluetta rajaa- vat suoja-aitaukset ja muut suojarakenteet, jotka ovat tarpeen ulkopuolis- ten henkilö- ja omaisuusvahinkojen välttämiseksi.
Työkohteiden kunnossapidosta vastaa urakoitsija.
Urakoitsijan on suoritettava työt sähkö-, puhelin-, vesihuoltolinjojen sekä kaukolämpölinjojen läheisyydessä johtojen omistajan ohjeiden mukaisesti.
Liikenteen käyttämälle ajoradalle ei saa kasata maata eikä sillä saa säilyttää rakennusaineita tai muita liikennettä haittaavia tarvikkeita.
Työaluetta on katualue ja muu tilaajan osoittama alue. Tonttialue on yksi- tyisaluetta ja käyttö rakennusalueena ja läjitysalueena on kielletty.
3 TYÖMAAN HUOLTO
3.1 Työturvallisuus
Rakennuttaja laatii työstä turvallisuusasiakirjan. Urakoitsija laatii turvalli- suusasiakirjan pohjalta työturvallisuussuunnitelman.
Tämän työselityksen piiriin kuuluvissa töissä on noudatettava rakennus- työn turvallisuudesta annettua valtioneuvoston päätöstä.
4 MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA
4.1 Mittaukset
Maastomallimittaukset alueella on suorittanut Aluetaito Oy. Suunnitelma on sidottu ETRS GK23 koordinaattijärjestelmään sijainnin suhteen, korkeu- det on sidottu N2000-korkeusjärjestelmään.
Kaivojen merkintämittaukset tehdään takymetrillä koordinaatteihin perus- tuen. Työstettävät pinnat osoitetaan korkeusmerkeillä. Kaivojen koordi- naatit ja katujen pääpistelaskennan toimittaa suunnittelija GT - formaatissa.
Muu tarvittava mittaustieto on mahdollista mitata suhdeviivaimella suun- nitelmakartalta. Työalueelle on rakennettava riittävä määrä apukiintopis- teitä. Mittaustaitoisen ryhmän on oltava käytettävissä aina tarpeen vaa- tiessa työn aikana.
Kaikki mitat on tarkistettava ennen kunkin työvaiheen aloittamista.
4.1.1 Työnaikaiset mittaukset
Ennen mittaustöiden aloittamista varmistetaan, että rakennuskaavan tie- alueen pyykit on asianmukaisesti merkitty. Ennen raivaustöiden ja pinta- maiden poistotöiden aloittamista tie merkitään riittävällä tarkkuudella maastoon, jotta vältytään tarpeettomalta puiden kaadolta ja pintamaiden raivaukselta. Lopullinen tielinjan paalutus ja korkomerkkien asennus suori- tetaan pintamaiden poiston jälkeen.
Suunnitelma merkitään maastoon kunkin työvaiheen edellyttämällä taval- la. Maastoon sijoitetaan sellainen määrä paaluja, että niiden perusteella työ on tehtävissä suunnitelman mukaisesti ja, että on mahdollista luotet- tavasti todeta työn suunnitelmanmukaisuus näiden merkkien perusteella.
4.1.2 Työmäärien mittaukset
Paljastettu kallio leikkauskohdissa ja johtokaivannoissa mitataan ennen louhintaa. Suoritemäärien mittaukset tehdään suunnitelmissa annettujen teoreettisten mittojen ja Rakennustieto Oy:n julkaisussa ”Infra 2015 Ra- kennusosa- ja hankenimikkeistö Määrämittausohje” annettujen ohjeiden mukaan.
4.1.3 Tarkemittaukset
Urakoitsija laatii tarkepiirustukset ja luovuttaa ne rakennuttajalle pdf-, dwg- ja paperitulosteena. Tarkemittauksissa on ilmettävä vähintään seu- raavat tiedot:
Kadut
- Tien reunat, keskilinja ja reunakivet mitattuna kymmenen metrin välein
- Jätevesi-, ja hulevesikaivojen kansi, lähtevän ja tulevien putkien korkeus- asema
- Leikkauspohjan (=alusrakenteen) reunat ja keskilinja mitattuna kahden kymmenen metrin välein
- Valaisinpylväät
Tarkepiirustukset laatii suunnittelija, ellei toisin sovita. Urakoitsija ilmoittaa tarkepiirustusten tekijälle milloin tarkemittaukset on suoritettavissa. Tästä ilmoituksesta vastaanottotarkastus voi olla aikaisintaan kahden viikon ku- luttua.
4.2 Maaperätutkimukset
Alueella on tehty painokairauksia, joiden leikkauskuvista voi päätellä poh- jamaan laadun ja mahdollisen kallionpinnan. Enimmäkseen pohjamaa on moreenia.
4.5 Maanrakennustöiden laadunvalvonta
Noudatetaan tätä työkohtaista työselostusta ja sisällysluettelossa mainittu- ja yleisiä työselostuksia.
4.5.1 Materiaalien laadunvalvonta
4.5.1.1 Maa-ainekset
Urakoitsijan tulee esittää ennakkoon rakeisuuskäyrät käyttämistään ra- kennemateriaaleista ja niiden tulee täyttää InfraRYL 2010- julkaisussa esi- tetyt vaatimukset. Rakentajan tulee tehdä rakennusaikana ennen kunkin työvaiheen päättymistä työmaalle tuoduista materiaaleista kuivaseulon- ta jokaista alkavaa 500 m3rtr kohti.
4.5.1.2 Muut materiaalit
Muiden työssä käytettävien materiaalien tulee olla kyseiseen kohteeseen ja kyseisissä olosuhteissa yleisesti hyväksyttyjä. Varastoinnissa ja käytössä noudatetaan valmistajan antamia ohjeita.
4.5.3 Tiivistämistyön laadunvalvonta
Asennusalusta tiivistetään vähintään 90 %:in tiiviysasteeseen parannetulla Proctor –kokeella määriteltyyn kuivatilavuuspainoon verrattuna. Vaaditun tiiviyden saavuttamiseksi tulee tiivistettävän maa-aineksen olla lähellä op- timivesipitoisuuttaan.
Koneellista tiivistystä käytetään liikenne- ja piha-alueilla.
Tiivistävää jyräystä pitää suorittaa juuri oikea määrä, koska ylimääräinen jyräys alkaa löyhdyttää rakennetta. Kunkin kerroksen tiivistystyön yhtey- dessä kerroksen pinta muotoillaan lopulliseen yläpinnan kaltevuuteen ja
tasoitetaan niin, että kerroksen pinnalle ei jää harjanteita eikä vettä kerää- viä painanteita.
Pienin sallittu keskimääräinen tiiviysaste % | Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste % | Pienin sallittu keskimääräinen kantavuus E2 MN/m2 | Pienin sallittu yksittäinen kantavuus E2 MN/m2 | |
Suodatinkerros | 92 | 90 | ||
Kantava kerros | 150 | 140 | ||
Jakava kerros | 130 | 120 |
Levykuormituskokeessa suhde E2/E1 saa olla enintään 2,2.
Tiiviysmääritys kustakin kerroksesta tehdään kaduilla noin 100 metrin tut- kimuspistevälein. Tiiviys- ja kantavuuskokeet suoritetaan levykuormitus- laitteella.
4.6 Näytteenotto ja tutkimukset
Urakoitsija suorittaa kaikki urakan läpiviemiseksi tarvittavat laadunvalvon- nalliset näytteenotot ja tutkimukset omalla kustannuksellaan.
5 YLIJÄÄMÄMASSOJEN KÄSITTELY
Urakoitsija huolehtii ylijäämämassojen asianmukaisesta käsittelystä.
10000 MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET
11000 OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT
11100 Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus
Tekniset vaatimukset InfraRYL kohdan 11100 mukaisesti.
11111 Poistettava kasvillisuus
Hyötypuun hakkuu ja energiapuun keräys kuuluvat urakoitsijalle. Muu käyttökelpoinen puuaines (myös hyötypuun hakkuusta jäänyt) kasataan rakennuttajan osoittamaan paikkaan kulkukelpoisen tien varteen. Hakkuun
jäljiltä jääneiden kantojen, oksien, risujen ja rankojen raivaus ja kuljetus lä- jityspaikalle kuuluu urakoitsijalle.
Hakkuun ja raivauksen määrän tulee urakoitsijan todeta maastossa ennen tarjouksen antamista.
11112 Siirrettävä kasvillisuus
Suunnittelualueella ei ole siirrettäviksi esitettyjä puita.
11200 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet
11211 Poistettavat rakenteet
Purettavat rakennukset ja rakenteet osoitetaan suunnitelma-asiakirjoissa. Purku käsittää alueella rakennustyön takia purettavien rakennusten ja ra- kenteiden purkutyön ja purkujätteiden hävittämisen tai varastoinnin.
Vanhat tierummut, kaivot ym. poistetaan ja viedään asianmukaiseen paikkaan.
11212 Siirrettävät rakenteet
Kaikkien maarakennustöiden alueelle sijoittuvien putkien, sähkö- ja tele- kaapeleiden sekä johtojen tarkka sijainti tulee selvittää ennen kaivutöiden aloittamista ja tarvittaessa ne tulee tukea tai siirtää työn ajaksi. Siirto teh- dään ko. putken, kaapelin tai johdonomistajan ohjeiden mukaisesti.
11213 Suojattavat rakenteet
Kaapelien, pylväiden, rajamerkkien ym. suojaamisesta on sovittava raken- nuttajan ja laitteiden omistajan kanssa.
Kaivettaessa pylvään vierestä on pylväs tuettava niin, että pylvään sijainti ei muutu. Tarvittaessa on kaivanto tuettava.
Räjäytystärinät eivät saa aiheuttaa vaurioita rakenteille ja laitteille. Ennen räjäytys- ja louhintatöiden aloittamista on alueella suoritettava katselmus. Katselmuksen perusteella päätetään tärinämittauskohteet. Xxxxxxxxx täk- käys on suoritettava niin hyvin, ettei irtokiviä pääse lentämään. Louhinta- suunnitelmassa urakoitsijan on otettava huomioon mahdolliset tärinävau- riot. Vaurioista vastaa urakoitsija.
Alueella sijaitsee rakennettuja kaapeleita, jotka on otettava huomioon ra- kennusvaiheessa.
11400 Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet
Raivauksen ja pintamaan poiston tekniset vaatimukset InfraRYL 11400 mukaisesti.
11410 Poistettavat pintamaat
Kasvualustaksi kelpaava pintamaa varastoidaan muista maamateriaaleista erikseen rakennuttajan osoittamaan paikkaan. Kasvualustaksi kelpaamat- tomat pintamaat kuljetetaan rakennuttajan osoittamaan paikkaan.
Mahdollinen vanha asfaltti kuljetetaan pois jätelainsäädännön mukaiseen paikkaan.
14200 Suojaukset ja eristykset
14220 Lämmöneristykset
Lämmöneristeenä voidaan käyttää vain suulakepuristettua polysty- reenisolumuovilevyä. Eristeen paksuuden tulee olla vähintään 70 mm. Lämpöeriste tehdään vesijohdolle ja jätevesiviemärille, kun putken etäi- syys maanpinnasta on alle 1,8 m.
14300 Kuivatusrakenteet
14310 Salaojat
Salaojaputkina käytetään ympärirei'itettyjä SN-8 luokan salaojaputkia. Sa- laojan alkutäyttönä käytetään salaojasoraa. Salaojien asentamisen tekniset vaatimukset InfraRYL 14310 mukaisesti.
14320 Salaojien kaivot ja tarkastusputket
Salaojat liitetään rakennettaviin hulevesikaivoihin (kohta 31200) tai erilli- siin salaojien tarkastuskaivoihin.
14330 Avo-ojat ja uomat
Teiden sivuille kaivetaan avo-ojat tai painanteet suunnitelmien mukaisesti. Avo-ojan pohjan tulee olla 0,2 m rakennekerrosten alapintaa alempana.
14332 Laskuojat
Laskuojat on osoitettu suunnitelmakartoissa.
14340 Rummut
Rummut rakennetaan suunnitelmassa osoitettuihin paikkoihin ko. kohdan laatuvaatimusten mukaisesti. Rummulle rakennetaan murskearina # 0 – 32 murskeesta, paksuus ≥ 300. Murskearinan päälle rakennetaan normaali ta- sauskerros ≥150 hiekasta tai hienosta murskeesta.
Puolirumpujen päihin asennetaan verkot tukkeentumisen estämiseksi.
16000 MAALEIKKAUKSET JA –KAIVANNOT
16110 Maaleikkaukset
Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 2010:n kohdan 16100 mukaiset. Katujen maaleikkaukset tehdään rakennepoikkileikkausten mukaan. Poistettavat ylijäämämaat ja vanhat rakennekerrokset käytetään alueelle tehtäviin maastonmuotoiluihin ja mahdollisesti tästä ylijäävät massat kuljetetaan urakoitsijan hankkimaan läjitys paikkaan tai mahdollisesti tilaajan osoittamaan paikkaan. Katujen moreeniselle pohjamaalle tehdään kiviharaus TSV – 1,8 m.
Leikkaustyö ulotetaan vähintään turpeen alapintaan saakka. Pellolla maanleikkaus ulotetaan ruokamultakerroksen alapintaan. Ylimääräinen ruokamulta läjitetään pellon reunaan. Maaleikkauksissa tulee huomioida tontinrajojen läheisyydessä olevat nykyiset johdot ja kaapelit sekä säilytettäviksi tarkoitetut puut ja pensaat juuristoineen.
Leikkaustyön vaikeuksia ja alusrakenteen häiriintymistä vältetään tekemäl- lä kuivatustyöt ennen leikkaustöitä, jolloin olosuhteet saadaan kuivem- maksi. Maanleikkaustyö suunnitellaan eteneväksi siten, että leikkauspoh- jan paljaalla pinnalla ei ajeta koneilla lainkaan koska leikkauspohja on erit- täin herkästi häiriintyvä. Leikkaustyön yhteydessä pohjamaan kantavuutta verrataan suunnitelmissa esitettyyn kantavuusluokkaan. Mikäli ilmenee poikkeamia, selvitetään niiden vaikutus rakentamiseen.
Teoreettisen leikkauspohjan alapuolinen turve, ruokamulta tai pehmeä pintamaa poistetaan, mikäli sitä jollain kohtaa esiintyy.
Laatuvaatimukset
Alusrakenteen yläpinnan (= leikkauspohja tai penkereen pinta) tulee täyt- tää suunnitelman mukaiset mitat. Maa leikataan piirustuksissa esitettyihin
ohjeellisiin leikkaustasoihin siten, että leikkauksen pohja ei missään ole suunnitelman mukaisen korkeuden yläpuolella. Leikkaustyössä löyhtynyt leikkauspohja on tiivistettävä uudelleen. Alusrakenteen yläpintaan ei saa jäädä vettä kerääviä painanteita.
Mittavaatimukset
Leikkauspinnan yläpinnan korkeuden keskimääräinen poikkeama suunni- tellusta tasosta saa olla enintään –50 mm ja suurin yksittäinen poikkeama enintään –100 mm. Leikkauspohjaan sallitaan yllämainitut toleranssit eh- dolla, ettei leikkauspohjaan jää vettä kerääviä painanteita.
16200 Maakaivannot
Maakaivannot tehdään InfraRYL 2010, kohdan 16200 ohjeellisia luiskakal- tevuuksia noudattaen. Liikakaivua sekä leveys- että pituussuunnassa on vältettävä. Kaivannon alaosa kaivetaan varovasti, jotta alapuolinen maape- rä ei tarpeettomasti häiriinny.
Kaivumaat on siirrettävä vähintään 2 metrin etäisyydelle kaivannon reu- nasta. Xxxxxxxxx teossa on noudatettava Työsuojeluhallituksen ohjetta ”Kapeat kaivannot”.
Kaivu suoritetaan siten, että putket voidaan asettaa suoraan kaivetun maapohjan varaan vähäistä lapiotyönä tapahtuvaa tasausta lukuun otta- matta, ellei tasauskerrosta tarvita (ks. 32000).
Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei kaivannon pohjassa eikä seinämissä ole kiviä, jotka voivat painaa ja vahingoittaa putkia. Kalliossa, louhikossa ja kivisessä maaperässä, joissa tarvitaan tasaus- ja suojauskerrosta, ulotetaan kaivu ko. kerroksen vaatimaan syvyyteen.
Esiin tulevat salaojat kunnostetaan vähintään vastaavaan kuntoon kuin ne olivat ennen työn alittamista noudattaen ao. normeja. Korjattavan sala- ojan alapuolinen täyttö on tiivistettävä kaivannon ympäröivän maan tiivey- teen, jotta korjattu salaoja ei painu peittämisen jälkeen.
16210 Putki- ja johtokaivannot
InfraRYL 2010 kuvissa 16210:K1 ja 16210:K2 on esitetty tukemattoman maakaivannon mitat.
Kaivannon tulee olla niin laaja, että seinämät tulevat vähintään 400 mm etäisyydelle putkista, kaivoista ja laitteista. Vesijohtojen etäisyys lähim-
mästä viemäriputkesta määräytyy viemärin tarkastuskaivon koon perus- teella siten, että kaivon ja vesijohtoputken ulkopintojen väliin jää 100 mm vapaata tilaa.
Kylmän sään aikana estetään kaivannon pohjan jäätyminen joko tekemällä loppukaivu välittömästi ennen putkiasennusta tai käyttämällä sopivia suo- jaustoimenpiteitä. Samoin tulee estää kaivannon seinämien jäätyminen kaivannon ylimmän putken laen korkeutta alempaa.
16212 Kaapelikaivannot
Kaapelikaivannon rakentamisessa noudatetaan InfraRYL:n ko. kohtaa.
16300 Kaivannon tukirakenteet
Xxxxxxxxx seinämät tuetaan, mikäli luiskia ei voida tai ei ole tarkoituksen- mukaista tehdä riittävän loivina. Tukemistavan valitsee urakoitsija raken- nuspaikan työnaikaisten pohjasuhteiden ja kaivannon mittojen perusteella.
Xxxxxxxxx tukirakenteet on tehtävä siten, että työstä ei aiheudu haitallisia maaperän siirtymiä työn aikana. Tuenta puretaan siten, että maan liikku- minen kaivannon ympäristössä estyy. Kaivanto täytetään tukien poistami- sen yhteydessä ja purkutyön on edettävä niin varovasti, ettei kaivanto pää- se sortumaan tai putket siirtymään. Kaikki tukirakenteet poistetaan kai- vannosta, ellei suunnitelmassa ole toisin esitetty.
Soveltuvin osin noudatetaan VTT:n geotekniikan laboratorion tiedonantoja 29/77 "Johtokaivantojen tukemisohjeet" ja 28/77 "Pienten kaivantojen tu- keminen", sekä työsuojeluhallituksen ohjetta "Kapeat kaivannot”.
InfraRYL 2010:n kuvassa 16300:K2 on esitetty tuetun maakaivannon poikki- leikkauksen vähimmäismitat.
16500 Penkereiden alitukset
Maantien ja katujen alitukset tehdään poraamalla tai tunkkaamalla. Alituk- sissa tulee huomioida alitusluvan määräykset. Porauksen ja tunkkauksen aloituskaivannot tehdään riittävän laajoina tai kaivannot tuetaan. Putket asennetaan suojaputkeen keskitysrenkain. Muilta osin noudatetaan Infra- RYL 2010.
17000 Kallioleikkaukset, -kaivannot ja –tunnelit
Mahdollisessa kalliokaivannossa ei saa olla poikkeamia suunnitelmanmu- kaisesta sijainnista. Kaivannossa tulee olla riittävät levennykset kaivojen kohdalla.
InfraRYL 2010 kuvassa 17210:K1 on esitetty louhittavan kaivannon poikki- leikkauksen vähimmäismitat.
Kaivannon sijainti ja leikkaustaso todetaan työn aikana tehtävin tarkemit- tauksin ennen asennusalustan tekoa.
Suurien > 1 m3 kivien irrotus, kuormaus ja kuljetus kuuluvat urakkaan. Määrämittauksen suorittaa urakoitsija ja hyväksyttää rakennuttajalla.
Alusrakenteen yläpinnan tulee täyttää suunnitelman mukaiset mitat. Xxxxxx louhitaan piirustuksissa esitettyihin ohjeellisiin leikkaustasoihin siten, että leikkauksen pohja ei missään ole suunnitelman mukaisen korkeuden ylä- puolella.
18000 PENKEREET MAAPADOT JA TÄYTÖT
18100 Penkereet
18110 Maapenkereet
Tarvittavan pengermateriaalin on oltava maalajiltaan hiekkaa, mutta sille ei aseteta rakeisuusvaatimuksia, penger tiivistetään 90 % proctortiiviyteen. Pengermateriaalina voidaan käyttää myös moreenia tai louhetta. Maapen- kereen rakentamisessa noudatetaan ko. InfraRYL:in kohtaa.
18120 Louhepenkereet
Louhepenkereen kiilatun ja tiivistetyn yläpinnan tulee olla suunnitelman mukaisessa muodossa ja korkeudessa. Penkereen pinta ei saa olla suunni- telman mukaisen korkeuden yläpuolella. Pintaa ei saa jäädä vettä kerääviä painanteita.
Materiaalivaatimukset
Alle kolmen metrin korkuisessa louhepenkereessä lohkareiden suurin lä- pimitta on enintään 600 mm.
Louhepenkereen ylin 300 mm saa sisältää ainoastaan läpimitaltaan enin- tään 200 mm:n louhetta. Yläpinta rikotetaan iskuvasaralla edelle esitettyi- hin vaatimuksiin sopivaksi. Louhepenkereen yläpinta voidaan kiilata myös # 150 mm:n murskeella.
Louhepenger rakennetaan päätypengerryksenä siten, että kuormat kipa- taan 5 m:n päähän päätypenkereen etenemäkohdasta ja työnnetään pus- kukoneella penkereeseen.
Louherakenteen kokonaispaksuus on 1,4 m (päällysrakenne 0,35 m ja lou- hepenger 1,05 m). Louhepenkereen rakentamisessa noudatetaan ko. Inf- raRYL:in kohtaa.
18300 Kaivantojen täytöt
18310 Asennusalustat
Putkilinjat perustetaan maanvaraisesti. Mikäli kaivutöiden yhteydessä ha- vaitaan tarvetta tukevampaan perustustapaan, käytetään 30 cm sora- arinaa InfraRYL 2010 kohdan 13310 mukaisesti.
Tasauskerroksen materiaalina käytetään hiekkaa, soraa tai mursketta. Suu- rin sallittu raekoko on DN<200 putkelle 20 mm ja DN>200 putkelle 32 mm. Murskeen käyttö on sallittavaa muoviputkien DN >100 tasauskerrokseen, suurin sallittu raekoko on 16 mm.
Kun olosuhteet ovat sellaiset, että asennusalustan hienoaines voi jäätyä, asennusalusta voidaan tehdä sepelistä tai sorasepelistä, jonka raekoko on # 8-32 mm (hienoaines puuttuu).
Kaivannon pohjalle tehdään vähintään 150 mm paksuinen tasauskerros. Kerros tiivistetään vähintään 90 % tiiviysasteeseen tai < 2,8 tiiveyssuhtee- seen.
Tasauskerroksen tiiviysaste todetaan myöhemmin rakennettavien teiden alituskohdista. Pienin sallittu yksittäinen mittaustulos saa olla tiiveysasteen mittauksissa 88 %.
18320 Alkutäytöt
Alkutäyttö tehdään pääsääntöisesti hiekasta, sorasta tai murskeesta, joka täyttää putken tasauskerrokselle esitetyt vaatimukset ja tiivistetään vaadit-
tuun tiiveyteen. Muoviputkien alkutäyttö tehdään vaiheittain noudattaen julkaisun ”Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket” ohjeita.
Liikennöitävän alueen ulkopuolella alkutäyttömateriaaliksi soveltuvat hiek- ka, sora, murske, savi, siltti tai moreeni, joiden raekoko ei ylitä tasausker- rokselle asetettuja enimmäisarvoja. Jäätynyttä materiaalia ei saa käyttää.
Alkutäyttö tiivistetään vähintään 95 %:n tiiviysasteeseen tai < 2,5 tiiveys- suhteeseen. Täyttö ulotetaan vähintään 300 mm ylimmän putken laen ylä- puolelle.
Alkutäytön tiiviysaste todetaan myöhemmin rakennettavien teiden alitus- kohdista. Pienin sallittu yksittäinen mittaustulos saa olla 93%.
Jos kaivanto on huonosti vettä läpäisevässä maalajissa, tulee veden virtaus tasauskerroksessa ja täyttömateriaalissa estää. Kaivantoon rakennetaan tällöin noin 1 metrin pituisia sulkuja vedenläpäisevyydeltään samanarvoi- sesta maalajista kuin ympäröivä maaperä. Padon kohta tiivistetään mah- dollisimman hyvin alkutäytön tiiviysvaatimusta vastaavaksi.
Ennen täyttöä tarkastetaan, että putket ovat vahingoittumattomat, oikeilla paikoillaan ja oikein asennettu. Alkutäyttömateriaali lasketaan kaivantoon varovasti, tasaisesti putkien molemmille puolille. Täytön ensimmäinen vai- he tehdään lapiotyönä tai muulla sellaisella menetelmällä, etteivät putket siirry paikaltaan tai vaurioidu. Alkutäyttömateriaalia sullotaan putkien alle ja sivuille siten, ettei putkien korkeusasema muutu. Ensimmäinen täyttö- kerros tehdään enintään putken puolivälin korkeuteen.
Täytekerroksen tulee olla putken molemmilla puolilla täytön eri vaiheissa likimain samalla korkeudella. Alkutäyttö ulotetaan lopputäyttömateriaalin suurimman lohkarekoon verran, kuitenkin vähintään 300 mm, ylimmän putken yläpuolelle. Muoviputken päälle tulevat täyttömassat saadaan tii- vistää koneellisesti vasta sen jälkeen, kun putken laen päällä on vähintään
0.3 m:n paksuinen täyttökerros.
18330 Lopputäytöt
Täyttömateriaali ei saa sisältää aineita, jotka voivat vahingoittaa putkia tai liitosmateriaalia.
Lopputäyttö ulotetaan katurakenteen rakennekerrosten alarajaan. Loppu- täyttö tehdään tiivistämiskelpoisella kivennäismaalla. Mikäli kaivannoista saatu maa-aines on hyvin tiivistyvää, käytetään sitä. Mikäli täyttömateriaali tuodaan muualta, sen tulee routimisominaisuuksiltaan vastata kaivannosta poistettua materiaalia. Suurin sallittu kivien tai lohkareiden läpimitta on
2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta, kuitenkin enintään 400 mm. Jos lopputäyttö on niin ohut, että louhetta ei voida käyttää, täyttö tehdään jakavan kerroksen kiviaineksilla. Maalla tehty lopputäyttö tiiviste- tään kerroksittain 90 % tiiviysasteeseen tai <.2,8 tiiveyssuhteeseen.
Lopputäyttöön käytetään kaivumaita. Lopputäyttömateriaalin suurin sallit- tu raekoko on sama kuin liikennöitävällä alueella. Täytön tiivistys ei ole välttämätöntä. Kaivanto tulee täyttää sellaiseen korkeuteen, että täyttö myöhemmin tiivistyessään asettuu ympäröivän maanpinnan korkeuteen.
Liikennöitävillä alueilla lopputäyttö tiivistetään kerroksittain 90 % tiiviysas- teeseen ja ulotetaan rakennekerrosten alapintaan. Kaivojen sivuilla loppu- täyttö tehdään vähintään 0,4 m etäisyyteen niiden ulkopinnasta. Loppu- täyttö tehdään routimattomalla materiaalilla.
Lopputäytön tiiviysaste todetaan mittauksin 50 m välein, kuitenkin vähin- tään yksi mittaus/työkohde. Pienin sallittu yksittäinen mittaustulos saa olla 88 % (Proctor).
Kaivojen, palopostien ja sulkuventtiilien sivuilla, vähintään 0,4 m:n etäisyy- teen niiden ulkopinnasta, lopputäyttö tehdään routimattomalla materiaa- lilla.
Tuetun kaivannon lopputäyttö tehdään tukirakenteiden poistamisen ede- tessä siten, ettei kaivanto pääse sortumaan, tiivistetty kaivantotäyte löyh- tymään tai putket siirtymään.
Työalue siistitään ja kunnostetaan entistä vastaavaan kuntoon. Maanpinta tasataan sekä muotoillaan, kun putkilinjan painumat ovat saavuttaneet lo- pullisen tasonsa. Kaikki rakennusjätteet ja tilapäisiksi tarkoitetut rakenteet poistetaan. Tukkeutuneet ojat ja rummut avataan. Tilapäisesti siirretyt kasvit, laitteet yms. siirretään takaisin entisille paikoilleen.
18360 Massanvaihtoon kuuluvat täytöt
Eloperäinen maa-aines, pensaat, metsäkaatojätteet ja muu puuaines pois- tetaan penkereen alta kaikkialla.
20000 PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET
21000 PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT
Päällysrakenteiden osat ja kerrokset käyvät ilmi tyyppipoikkileikkauksesta piirustuksesta 8788.151 ja rakeisuusvaatimukset Infra RYL 2010:n mukai- sesti.
Lajittumat rakenteissa tulee torjua siten, että kerroksia tehdessä kuormat on kipattava 5 m päähän päätypenkereen etenemäkohdasta ja työnnettä- vä puskukoneella rakenteeseen.
Siirtymäkiilat
Siirtymäkiilat tehdään pituuskaltevuuteen 1:10, ellei piirustuksissa toisin mainita. Siirtymäkiilan pohja muotoillaan samaan kaltevuuteen kuin alus- rakenteen pinta. Siirtymäkiilat tehdään normaalissa kiviainespäällysraken- teessa rumpujen tai putkijohtojen molemmin puolin.
Materiaalit
Päällysrakennemateriaalien tulee täyttää niille yleisessä työselityksessä asetetut rakeisuusvaatimukset ja muut laatuvaatimukset. Käytettävien ki- viainesten tulee olla CE-merkittyjä.
Laatuvaatimukset
Materiaalien rakeisuus määritetään kuivaseulonnalla 1 näyte / 500 m3. Suodatinhiekkakerroksen pinnan tasaisuuden suurin sallittu yksittäinen poikkeama saa olla enintään -50 mm ja suurin sallittu epätasaisuus 5 m matkalla 50 mm. Kantavan kerroksen yläpinnan korkeuden suurin sallittu yksittäinen poikkeama suunnitelman mukaisesta tasosta saa olla enintään - 30 mm ja suurin epätasaisuus 5 m matkalla 20 mm.
21100 Suodatinrakenteet
Tekniset vaatimukset InfraRYL 21100 mukaiset.
21110 Suodatinkerrokset
Suodatinkerros rakennetaan suodatinkelpoisesta suodatinhiekasta tai KaM 0-100.
Suodatinkerroksen ollessa hiekkaa, tulee materiaalin olla routimatonta. Savi- tai silttipaakkuja ei saa esiintyä materiaalissa. Hiekan tulee rakeisuu- deltaan asettua ohjealueelle InfraRYL 2010:n mukaan.
Suodatinkerros tehdään joko yhtenä tai useampana kerroksena tiivistyska- lustosta riippuen. Tiivistäminen suoritetaan täryjyrällä.
21120 Suodatinkankaat
Tien päällysrakenteen alla käytetään N 3 luokan suodatinkangasta. Suoda- tinkangas sisältyy urakkaan aina, jos suodatinkerroksen aineksena käyte- tään hiekan sijasta muuta jakavan tai kantavan kerroksen ainesta.
21200 Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset
Tekniset vaatimukset InfraRYL 21200 mukaiset.
21210 Jakavat kerrokset
Jakava kerros rakennetaan murskeesta # 0-65 mm. Jakava kerros rakenne- taan yhtenä tai useampana kerroksena tiivistyskalustosta riippuen. Levit- täminen tulee tehdä siten, ettei kiviaines pääse lajittumaan. Tiivistäminen suoritetaan täryjyrällä. Materiaalin tulee rakeisuudeltaan asettua ohjealu- eelle Infra RYL 2010:n mukaan.
21300 Kantavat kerrokset
Tekniset vaatimukset InfraRYL 21300 mukaiset
21310 Sitomattomat kantavat kerrokset
Kantavan kerroksen kiviaineksen lujuusvaatimus on vähintään lujuus- luokka La 30 tai tätä parempi.
Kantava kerros tehdään murskeesta M 0-32. Se tehdään yhtenä kerrokse- na ja levittäminen tulee tehdä siten, ettei kiviaines pääse lajittumaan. Tii- vistäminen suoritetaan täryjyrällä. Materiaalin tulee rakeisuudeltaan aset- tua ohjealueelle Infra RYL 2010:n mukaan.
21400 Päällysteet ja pintarakenteet
21410 Asfalttipäällysteet
Päällysteen sidottu yläosa tehdään AB 16/120 massasta. Asfalttipäällysteenä on ajoradalla AB 16. Päällystepaksuus ajoradalla 50 mm ja kevyen liikenteen väylällä 40 mm. AB-päällysteellä (ajoradan kulutuskerros) kiviaineksen luokan tulee olla AN19 ja FI35 mukaiset. Laatu ja ohjeet viimeisimmän "Asfalttinormit" mukaan, sekä InfraRYL 21410 mukaisesti.
21500 Siirtymärakenteet
21510 Siirtymäkiilat
Siirtymäkiilat tehdään InfraRYL 21510 mukaisesti. Siirtymäkiilat tehdään rumpujen tai putkijohtojen molemmin puolin.
23000 KASVILLISUUSRAKENTEET
23100 Kasvualustat ja katteet
Toteutetaan kyseisen InraRYL:n ko. kohdan mukaisesti. Katujen ojien luis- kien kasvualustat tehdään ”Nurmikko A2” vaatimusten mukaan.
23200 Nurmi- ja niittyverhoukset
Suunnittelualueen kaikki nurmetettaviksi merkityt alueet sekä töiden yhteydessä mahdollisesti vaurioituneet alueet toteutetaan nurmetus- luokan A2 mukaisesti. Niittymäinen nurmi toteutetaan nurmetusluokan Maisemanurmi 1 mukaisesti. Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 2010:n kohdan 23200 mukaiset.
31000 VESIHUOLTO
Vesihuollon maarakennustyöt tehdään lukujen 16200 ja 18300 mukaisesti.
31100 JÄTEVESIVIEMÄRIT
31100.1 Jätevesiviemärin materiaalit
31100.1.1 Jätevesiviemäriputket
Muoviputket
Viettoviemäriputkena käytetään PVC- muoviputkea, luokka SN8 ja paine- putket ovat PEH PN 10 paineluokan muoviputkea hitsaus- ja laippaliitoksin.
Käytettävät putkikoot ilmenevät suunnitelmista. Viettoviemäriputken tulee olla viettoviemäriksi tarkoitettua putkea (SFS-EN 1401-1).
Xxxxxxxxxx laatuvaatimukset
Hitsaustöissä on käytettävä putken valmistajan hyväksymän hitsauskurssin käyneitä ja kokeneita ammattihenkilöitä sekä hitsauskoneena putken val- mistajan hyväksymää laitteistoa.
Muotokappaleet
Muotokappaleina käytetään tarkoitukseen soveltuvia syöpymättömiä maahan asennettavaksi tarkoitettuja standardiosia. Laippojen sekä alusle- vyjen, ruuvien ja muttereiden tulee olla haponkestäviä, laipat polypropee- nia.
Asennustyöt
PVC-putken liitokset tehdään käyttäen kumirengastiivisteistä muhviliitosta ja PEH-putken liitokset käyttäen hitsausliitosta. Asennustyön aikana on putkia käsiteltävä huolellisesti putken valmistajan ohjeiden mukaan.
Kulmatuet
PEH-putken pienet pysty- ja vaakataitteet tehdään putkea taivuttamalla. PVC-putkien pysty- ja vaakataitteet tehdään käyttäen tehdasvalmisteisia kulmakappaleita.
Paineviemärin sulkuventtiilit
Paineviemärin sulkuventtiileinä käytetään kohdan 31300.1.10 mukaisia sulkuventtiileitä ja niiden tulee soveltua jätevedelle.
Muilta osin noudatetaan InfraRYL 2006:ta.
31100.1.2 Tarkastus- ja jätevesikaivot sekä putket
Viemärin tarkistuskaivoina käytetään vähintään 400 mm muovisia tele- skooppikaivoja suunnitelmien mukaisesti (kts. kaivokortit). Liikennealuei- den ulkopuolella voidaan käyttää kiinteitä, rosterikansilla varustettuja tar- kastuskaivoja.
Kaivojen kansistorenkaisiin asennetaan 40 t umpikansistot. Muilta osin noudatetaan julkaisua InfraRYL 2006, Vesihuolto.
31100.2 Jätevesiviemärin asennusalusta
Viettoviemärilinjat perustetaan asennusalustan varaan InfraRYL 2006:n kohdan 18310 Asennusalusta mukaisesti. Venttiilit, kaivot ja yms. peruste- taan aina asennusalustan varaan.
31100.3 Jätevesiviemärin rakentaminen
Kaivanto on pidettävä niin kuivana, että kaivannossa tehtävät työt voidaan asianmukaisesti suorittaa ja materiaalit tiivistää vaadittavaan tiiveyteen. Tarvittaessa alennetaan pohjavettä ennalta laaditun suunnitelman mukai- sesti. Maa-aineksia sisältävää vettä ei työn aikana saa johtaa jo rakennet- tuihin putkistoihin.
Kylmän sään aikana estetään kaivannon pohjan jäätyminen joko tekemällä loppukaivu välittömästi ennen putkiasennusta tai käyttämällä sopivia suo- jaustoimenpiteitä. Samoin tulee estää kaivannon seinämien jäätyminen kaivannon ylimmän putken laen korkeutta alempaa. Umpiputkien alkutäyt- töön käytettävä savi ei saa jäätyä.
Putket asennetaan siten, että ne tukeutuvat koko pituudeltaan tiivistettyyn asennusalustaan. Putkien välisen vaakasuoran etäisyyden tulee olla vähin- tään 200 mm. Putken etäisyys kaivoista tai muista rakenteista tulee olla vähintään 100 mm. Pystysuoran vapaan etäisyyden risteävään johtoon tu- lee olla vähintään 100 mm.
Viettoviemärit asennetaan suunnitelmien mukaiseen syvyyteen. Painevie- märi asennetaan suunnitelmien mukaiseen peitesyvyyteen.
Muilta osin noudatetaan julkaisua InfraRYL 2006, Vesihuolto.
31100.3.2 Tarkastuskaivojen ja -putkien asentaminen
Noudatetaan julkaisua InfraRYL 2006, Vesihuolto.
31100.3.4 Jätevesiviemärin suojarakenteen rakentaminen
Paineviemäri tuetaan kulmakohdistaan kuten vesijohto, kohta 31300.3.7
31100.3.7 Liitoksen tekeminen olemassa olevaan viemäriin
Liitokset nykyiseen runkoverkostoon suunnitelmakarttaan merkityssä koh- dassa. Liitokset tehdään julkaisun InfraRYL 2006, Vesihuolto mukaisesti.
31100.4 Valmis jätevesiviemäri
Noudatetaan julkaisua InfraRYL 2006, Vesihuolto.
31100.5 Vaatimusten mukaisuuden osoittaminen 31100.5.1 Jätevesiviemärin kelpoisuuden osoittaminen
Jätevesiviemärin sijainnin toteaminen
Urakoitsija tekee kaikki tarkemittaukset. Tarkemittaukset tehdään InfraRYL 2006, Vesihuolto mukaisesti.
Viettoviemärin tiiviyden toteaminen
Tiiveyskoe tehdään kaikille uusille viettoviemäreiden johto-osille InfraRYL 2006, Vesihuolto, kohdan 31100.5.1.2 mukaisesti.
Paineviemärin tiiviyden toteaminen:
Tiiveyskoe tehdään kaikille uusille paineviemärin johto-osille InfraRYL 2006, Vesihuolto, kohdan 31100.5.1.3 mukaisesti.
31200 HULEVESIVIEMÄRIT
Hulevesiputkina käytetään SN-8 luokan PEH-muoviputkia. Katujen viereiset hulevesiputket, jotka ovat kooltaan 315 mm tai tätä pienempiä ovat ns. yhdistelmäputkia tai umpiputkia (suunnitelmakartalla merkintä YP, jos yh- distelmäputki). Yhdistelmäputkien yläosassa kello 10-12-14 kohdassa on reiät. Yli 315 mm putket ovat umpiputkia, sekä katujen alitusputket ja pur- kuputket ovat myös umpiputkia.
Hulevesikaivot tehdään suunnitelman mukaisina kaivoina. Sadevesikaivot varustetaan valurautaisella ritiläkannella (40t). Kaivoissa tulee olla tele- skooppikansisto. Mikäli kaivot ovat alle 70 cm korkeita, teleskooppikansis- toa ei käytetä. Painanteissa olevat kaivot varustetaan kupuritiläkannella.
Muutoin noudatetaan julkaisua InfraRYL 2006.
31300 VESIJOHDOT
31300.1 Vesijohtoputkistot
31300.1.1 Vesijohtoputkien yleiset vaatimukset
Vesijohdot rakennetaan PN 10 luokan putkista. Putkiosuuksissa, jotka ovat halkaisijaltaan suurempia kuin 50 mm käytetään seinämäsarjan SDR 17 (PE 100) putkia. Vesijohdoissa tulee olla merkintänä sininen raita putken kyl- jessä. Vesijohtojen putkikoot ilmenevät suunnitelmista.
Rakentamisessa käytetään uusia, laadultaan hyviä ja hyviksi tunnetuilta valmistajilta hankittuja putkia ja tarvikkeita. Niiden tulee olla voimassa ole- vien standardien ja määräysten mukaisia. Ellei suunnitelmassa tai muussa työkohteen asiakirjassa ole toisin määrätty, on käytettävä nimellispaineelle PN 10 tarkoitettuja vesijohtotarvikkeita.
Muilta osin noudatetaan julkaisua InfraRYL 2006, Vesihuolto.
31300.1.9 Vesijohtoputkien kulmatuet
≥110 PEH vesijohdon jyrkkiin kulmiin ja T-haaroihin asennetaan kulmatuet InfraRYL 2006 mukaisesti.
31300.1.10 Vesijohtolinjan laitteiden vaatimukset
Sulkuventtiilien vaatimukset
Venttiileinä käytetään kumiluistiventtiilejä elementtirakenteisin karanjat- koin. Karanjatkot tulee olla lämpöeristettyjä. Sulkuventtiilien tulee olla tii- viitä, toimintavarmoja sekä hyvin suojattuja korroosiota vastaan. Niiden tulee olla myötäpäivään sulkeutuvia. Venttiilien karan tulee olla ruostuma- tonta terästä. Kaikkien liitososien kiinnitystarvikkeiden on oltava A4- terästä. Venttiilimallit tulee hyväksyttää tilaajalla. Muilta osin noudatetaan julkaisua InfraRYL 2006, Vesihuolto.
Palopostit
Noudatetaan julkaisua InfraRYL 2006, Vesihuolto.
Muiden tarvikkeiden vaatimukset
Noudatetaan julkaisua InfraRYL 2006, Vesihuolto.
31300.2 Asennusalustan vaatimukset
Venttiilit, kaivot ja yms. perustetaan aina asennusalustan varaan.
31300.3 Vesijohdon rakentamisen vaatimukset
31300.3.2 Vesijohtoputken asentaminen
Kaivannon kuivanapito
Kaivanto on pidettävä niin kuivana, että kaivannossa tehtävät työt voidaan asianmukaisesti suorittaa ja materiaalit tiivistää vaadittavaan tiiveyteen. Tarvittaessa alennetaan pohjavettä ennalta laaditun suunnitelman mukai- sesti. Maa-aineksia sisältävää vettä ei työn aikana saa johtaa jo rakennet- tuihin putkistoihin.
Talvityöt
Kylmän sään aikana estetään kaivannon pohjan jäätyminen joko tekemällä loppukaivu välittömästi ennen putkiasennusta tai käyttämällä sopivia suo- jaustoimenpiteitä. Samoin tulee estää kaivannon seinämien jäätyminen kaivannon ylimmän putken laen korkeutta alempaa. Alkutäyttöön käytet- tävä maa-aines ei saa jäätyä.
Asennustyöt
Putket asennetaan tasaiselle asennusalustalle niin, ettei putkistoon jää jännityksiä. Asennustöissä noudatetaan putkivalmistajan asennusohjetta ja tätä työselitystä.
Putkien välisen vaakasuoran etäisyyden tulee olla vähintään 200 mm. Put- ken etäisyyden kaivoista tai muista rakenteista tulee olla vähintään 100 mm. Pystysuoran vapaan etäisyyden risteävään johtoon tulee olla vähin- tään 100 mm, ellei suunnitelmissa ole esitetty muuta.
Vesijohtoputket liitetään yhteen hitsaamalla joko käyttäen sähköhitsaus- muhvia tai puskuhitsausta. Putkihitsauksessa tulee käyttää hitsaustyöhön koulutettua henkilökuntaa.
Tonttijohdot
Talosulkuventtiili sijoitetaan uuteen tonttijohtoon mahdollisimman lähelle kiinteistörajaa. Tonttivesijohdon koko materiaali on omakotitaloissa 40 PEM-10, rivitaloissa tonttijohdon koko on ilmoitettu suunnitelmakartassa.
Putkien peittosyvyys
Putkien peittosyvyys on suunnitelman mukainen.
Vesijohdot liitetään rakennettuihin vesijohtoihin suunnitelmissa esitetyissä kohdissa. Vesijohdot huuhdellaan, desinfioidaan ja puhdistetaan ennen käyttöönottoa kaupunkiliiton yleistyöselityksen mukaan. Rakennuttaja hankkii/antaa veden puhdistusta ja huuhtelua varten. Vesijohdon käyt- töönotosta päättää rakennuttaja. Ennen desinfiointia tulee putkiston pai-
nekoe olla suoritettu. Koe suoritetaan SFS 3115-standardin mukaan tai Inf- raRYL 2006, Vesihuolto mukaan.
Muilta osin noudatetaan julkaisua InfraRYL 2006, Vesihuolto.
31300.3.3 Sulkuventtiilin asentaminen
Liikennealueilla venttiilit varustetaan kelluvilla valurautakansistoilla. Lii- kennealueen ulkopuolella venttiilit varustetaan valurautaisin venttiiliha- tuin. Katso InfraRYL 2006, Vesihuolto, kuva 31300:K5.
Venttiilien paikat on merkitty piirustuksiin.
Venttiilit merkitään maastoon rakennuttajan käyttämän mallin mukaan.
31300.3.7 Vesijohtoputken kulmatuen rakentaminen
110 PEH vesijohdon jyrkkiin kulmiin ja T-haaroihin asennetaan kulmatuet InfraRyl 2006 mukaisesti.
31300.4 Valmiin vesijohtorakenteen vaatimukset
Noudatetaan julkaisua InfraRYL 2006, Vesihuolto.
31300.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen
31300.5.2 Vesijohdon vaatimusten mukaisuuden osoittaminen
Noudatetaan InfraRYL 2006, Vesihuolto.
Sijainnin toteaminen
Urakoitsija tekee kaikki tarkemittaukset. Tarkemittaukset tehdään julkai- sun InfraRYL 2006, Vesihuolto mukaan.
Vesijohdon tiiveyden toteaminen
Tiiveyskoe tehdään kaikille uusille vesijohto-osuuksille (InfraRYL 2006, Ve- sihuolto, kohta 31300 Vesijohdot) noudattaen standardia; SFS 3115 Muo- viputket.
31300.5.2.2 Vesijohdon desinfiointi
Noudatetaan julkaisua InfraRYL 2006, Vesihuolto.
33000 SÄHKÖ-, TELE- JA KONETEKNISET JÄRJESTELMÄT
33600 Valaistusrakenteet
Mahdollinen valaistus toteutetaan erillisen suunnitelman mukaan
Aluetaito Oy
Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx