TALOTEKNIIKKA-ALAN
TALOTEKNIIKKA-ALAN
LVI-toimialan työehtosopimus työntekijöille
1.3.2022–29.2.2024
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry Rakennusliitto ry
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n ja
Rakennusliitto ry:n
TALOTEKNIIKKA-ALAN
LVI-toimialan TYÖEHTOSOPIMUS
2022–2024
(1.3.2022–29.2.2024)
Talotekniikka-alan LVI-toimialan työehtosopimus 2022–2024
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry Xxxxxxxxxxxxxxxx 00, 00000 Xxxxxxxx
Puh. 020 743 5750
Rakennusliitto ry
Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx
Puh. 000 000 000
Jakelu ja myynti: Rakennustieto Oy xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx
ISBN 978-952-267-413-5
ISBN 978-952-267-414-2 (pdf)
Taitto: DTPage Oy
Painopaikka: Waasa Graphics, Vaasa 2022
SISÄLLYSLUETTELO
TALOTEKNIIKKA-ALAN LVI-TOIMIALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 11
1 VOIMASSAOLO JA MUUTOKSET 11
2 PALKANKOROTUKSET 12
3 TYÖEHTOSOPIMUKSEN TEKSTIMUUTOKSET 14
4 TYÖRYHMÄT 18
5 LIITTOJEN YHTEINEN KANNANOTTO KEVYTYRITTÄJYYDESTÄ 19
6 RAKENNUSTEOLLISUUDEN JA RAKENNUSLIITON VÄLILLE
SOVITUT TYÖRYHMÄT 20
7 TUOTTAVAA JA KANNUSTAVAA PALKKAUSTA KOSKEVA
PAIKALLINEN SOPIMINEN 20
8 KULUNSEURANTA JA -VALVONTA 21
9 KÄYTÄNNÖSTÄ POIKKEAVAT TYÖAJAT 22
10 TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 22
11 MUITA SOVITTUJA ASIOITA 22
12 PÖYTÄKIRJAN PÄTEVYYS JA ALLEKIRJOITTAMINEN 22
TYÖEHTOSOPIMUS 2022–2024 23
1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA 23
2 § TYÖEHTOSOPIMUKSEN LIITTEIDEN NOUDATTAMINEN 23
3 § TYÖRAUHAVELVOITE 24
4 § PAIKALLINEN SOPIMINEN 24
5 § TYÖSUHDE 25
6 § TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 28
7 § ERITYISTILANTEISSA MAKSETTAVIA KORVAUKSIA 33
8 § YLITYÖLISÄT 34
9 § TYÖAJAN LYHENNYS (PEKKASPÄIVÄT) 37
10 § TYÖPALKAT 39
10.1 Palkkaustavat 39
10.2 Henkilökohtainen aikapalkka 39
10.3 Henkilökohtainen kokonaisansio 39
10.4 Henkilökohtaisen aikapalkan perusteena olevat perustuntipalkat 39
10.5 Kuukausipalkka 40
10.6 Nuoret työntekijät 40
10.7 Työntekijän työkyvyn vaikutus vähimmäispalkkoihin 40
11 § TALOTEKNIIKKA-ALAN AIKAPALKKAUSJÄRJESTELMÄ 41
11.1 Työntekijän palkkaryhmän määräytyminen 41
11.2 Tehtävien vaativuusryhmittelyn ja palkkaryhmittelyn käytännön toteutus 41
11.3 Tehtävien vaativuusryhmittelyn määritelmät 42
11.4 Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen 44
11.5 Arviointimatriisin soveltaminen 45
11.6 Erityisiä määräyksiä 46
11.7 Ulkomaalaisen LVI-asentajan palkkaryhmittely 46
12 § KESKITUNTIANSIO 47
13 § ODOTUSAIKA JA SEN KORVAUS 47
14 § LISÄT JA NIIDEN MAKSUPERUSTEET 47
14.1 Näyttötutkintolisät 47
14.2 Erityistyölisä 48
14.3 Etumieslisä aikapalkkauksella tehtävissä töissä 49
15 § MATKAKUSTANNUKSET 49
15.1 Päivittäiset matkakustannukset 49
15.2 Matkatyöt ja päivärahat 51
16 § TYÖ ULKOMAILLA 52
17 § TUNTIKORTIT 54
18 § PALKANMAKSUPÄIVÄ 55
19 § VUOSILOMA 56
19.1 Vuosiloman alkaminen ja päättyminen 56
19.2 Vuosilomapalkka 56
19.3 Erityisiä säännöksiä työssäolon veroiseksi luettavasta ajasta 56
19.4 Vuosiloma ja keskeneräinen työkomennus 57
19.5 Vuosilomalain mukaiset lisävapaapäivät 57
19.6 Lomaraha 57
LOMAPALKKASOPIMUS, Liite 1 59
20 § SAIRAUSAJAN PALKKAA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ 61
20.1 Sairausajalta maksettava palkka 61
20.2 Sairausajalta maksettavan palkan edellytykset 61
20.3 Sairausajan palkanmaksun karenssi 61
20.4 Sairaudesta ilmoittaminen 62
20.5 Todistus sairaudesta 62
20.6 Sairauspoissaolo työntekijän ilmoituksella 62
20.7 Sairauden uusiutuminen 63
20.8 Äitiys- ja isyysloman palkanmaksu sekä adoptio 63
20.9 Väärinkäytösten ehkäisy 63
20.10 Sairauspoissaolojen seuranta 64
20.11 Lääkärintarkastukset 64
20.12 Kvartsipölylle altistuneiden työntekijöiden terveystarkastukset 65
20.13 Xxxxxx sairaus 65
21 § ERINÄISIÄ KORVAUKSIA 66
21.1 Kunnallisista tehtävistä aiheutuneen ansion menetyksen korvaaminen 66
21.2 Henkilökohtaisten merkkipäivien viettäminen palkallisina
vapaapäivinä 66
21.3 Kutsunnasta aiheutuneen ansion menetyksen korvaaminen 66
21.4 Reserviharjoitusajan palkka 66
21.5 Omaisten kuolemantapaukset 66
21.6 Korvausten määrä ja korvausten saajat 67
21.7 Harjannostajaistilaisuudet 67
22 § TYÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET 67
23 § SUOJAVAATETUS JA TYÖVÄLINEET 68
24 § SOSIAALITILAT 69
25 § RYHMÄHENKIVAKUUTUS 69
26 § AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERIMINEN 70
27 § TYÖEHTOSOPIMUKSEN KEHITTÄMINEN SOPIMUSKAUDEN AIKANA 70
28 § MENETTELYTAPAMÄÄRÄYKSIÄ 70
29 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA 70
YLEISSOPIMUS, Liite 2 71
YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 71
Lähtökohtia 71
Perusoikeudet 71
Työnjohto-oikeus 71
Ennakkoilmoitus työtaisteluista 71
Organisaatio- yms. muutokset 71
Lakiviittaukset 71
SOPIMUS TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJISTA SEKÄ TYÖNTEKIJÖIDEN JA TYÖNANTAJAN VÄLISESTÄ YHTEISTOIMINNASTA TALOTEKNIIKKA-ALAN YIRTYKSISSÄ 72
Yleisiä määräyksiä 72
1 § Työnantajan edustajat 72
2 § Työntekijöiden edustajat 73
3 § Työntekijöiden edustajien kelpoisuusvaatimukset 73
4 § Työntekijöiden edustajien alueellinen toimivalta ja toimikauden kesto 74
5 § Työntekijöiden edustajan valinta 74
6 § Työntekijöiden edustajan tehtävät 75
7 § Työntekijöiden edustajien vapautus ja ansionmenetyksen korvaus 75
8 § Toimitilat ja tarvikkeet 76
9 § Työmaakäynnit 77
10 § Oikeus osallistua koulutukseen 77
11 § Ammattitaidon kehittäminen 77
12 § Palkka ja siirtosuoja 77
13 § Luottamusmiehen töihin sijoittaminen 78
14 § Työsuhdeturva 78
15 § Työnantajan tiedottamisvelvoitteet 80
16 § Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun vastuu 83
17 § Oikeudet ja velvollisuudet 83
18 § Neuvottelujärjestys 83
19 § Sopijapuolten vastuu 83
20 § Ammatillinen koulutus 83
21 § Yhteinen koulutus 84
22 § Ay-koulutus 84
23 § Korvaukset 85
24 § Sosiaaliset edut 85
25 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö 86
26 § Voimassaolo 87
SUORITUSPALKKAUSTYÖMÄÄRÄYKSET, Liite 3 88
PUTKIALA 88
1 § SUORITUSPALKAT 88
1. Suora urakka 88
2. Suora palkkio 88
3. Muut palkkiot 88
4. Ulosmaksu- ja takuupalkat 88
2 § SUORITUSPALKKAUSTYÖMÄÄRÄYKSET 89
Putkiala 89
A. Suorituspalkkaustyötä koskevat yleiset määräykset 89
B. Normiajoitettuja urakkatöitä koskevat lisämääräykset 91
3 § ETUMIESLISÄ 93
Etumiehen tehtävät työmaalla 94
Erikoisetumies 95
PUTKIASENNUSALAN URAKKAHINNOITTELU 2020–2022 96
PUTKIALAN NORMIAJAT RAKENNUSTYÖMAIDEN PUTKITÖILLE 96
1 § YHTEISET MÄÄRÄYKSET 96
Mom. 1. URAKKASUMMA SUORASSA URAKKAPALKKAUKSESSA 96
Mom. 2. YLEISET NORMIAIKARAJAT 96
Kohta 1 Normiaikoihin sisältyvät työt 96
Kohta 2 Normiaikoihin eivät sisälly seuraavat työt 97
Mom. 3. YLEISET MÄÄRÄYKSET 98
Kohta 1 Uudet ja vanhat rakennukset 98
Kohta 2 Vaativuus- ja olosuhdelisät 98
Kohta 3 Kytkennät 99
Kohta 4 *Purkutyöt 100
Kohta 5 Sarjatyöt 100
Kohta 6 Esivalmistelut 101
Kohta 7 Muut työt ja haittatekijät 101
Kohta 8 Normiaikalisän valinta 102
Mom. 4. MITTAUS 103
Kohta 1 Putkien mittaus 103
Kohta 2 Kojeiden mittaus 103
2 § PUTKIASENNUS 103
Mom. 1. METALLIPUTKET JA HITSATTAVAT TERÄSPUTKET 104
Mom. 2. KUPARIPUTKET JA KOMPOSIITTIPUTKET 104
Mom. 3. TAIPUISAT PUTKET (KIEPPEINÄ TOIMITETUT) 105
Mom. 4. VALURAUTAISET VIEMÄRIPUTKET JA PAINEMUHVIPUTKET 105
Mom. 5. ERISTYSELEMENTIT JA SISÄPUTKET 106
Xxxxxxxxxxxxx 000
*Avattavien elementtien asennus (AS-elementit tai vast.) 107
Mom. 6. HST- JA RST-VIEMÄRIT MUHVILIITOKSIN SEKÄ MUOVISET VIEMÄRILIITOSTAVASTA RIIPPUMATTA, PAINEMUHVIPUTKET
JA *PÖLYNIMURIPUTKISTOT 108
Mom. 7. *MUOVIPUTKET EI VIEMÄRIKÄYTTÖÖN EIKÄ PÖLYNIMURI- KÄYTTÖÖN 109
Mom. 8. RAUTARAKENNETYÖT 109
Kiinto- ja ohjauspisteet 110
3 § KOJEIDEN ASENNUS 110
Mom. 1. *LÄMMINVESI- JA HÖYRYKATTILAT, LÄMMINILMAKEHITTIMET SEKÄ LAUHDUTTIMET 110
Mom. 2. LÄMMÖNSIIRTIMET JA VALMIIT LÄMMÖNJAKOKESKUKSET 111
Mom. 3. PAISUNTA-ASTIAT 112
Mom. 4. LÄMMITYSPATTERIT, KIERTOILMAKOJEET JA LATTIELÄMMITYS 112
*Normiajat lattialämmitysputkistoille 112
Mom. 5. PANEELIT (SÄTEILIJÄT) JA PALKIT 113
Mom. 6. PUMPUT, *KOMPRESSORIT JA *KESKUSPÖLYNIMURI-
LAITTEET 114
Mom. 7. SÄÄTÖJÄRJESTELMÄT (SEKOITUSRYHMÄT) 114
Mom. 8. *LAUHDEVESISÄILIÖT, LÄMMINVESISÄILIÖT, LÄMMINVESI- VARAAJAT, LÄMMINVESIKOJEET, SUURTEHOVARAAJAT, KYLMÄVESISÄILIÖT, VEDEN SUODATTIMET, PAINESÄILIÖT 115
Mom. 9. KAATOALTAAT 116
Mom. 10. ASTIANPESUPÖYDÄT 116
Mom. 11. PESUALTAAT 116
Mom. 12. WC-LAITTEET JA KAATOKULHOT 116
Mom. 13. KYLPYAMMEET JA SUIHKUALTAAT 116
Mom. 14. PESUISTUIMET 116
Mom. 15. VIRTSALOT 117
Mom. 16. JUOMA-ALTAAT 117
Mom. 17. PESUKONEHANAT 117
Mom. 18. SEKOITTAJAT 117
Mom. 19. VESIMITTARIT, ENERGIAMITTARIT, VUODON ILMAISIMET,
VESI JA PALOPOSTIT SEKÄ VARUSTEET 117
Mom. 20. ”ALCUTERM” TAI VASTAAVA 117
Mom. 21. SAIRAALAKAASURASIOIDEN ULOSOTTOPISTEET
JA PIKASULKULAATIKKO 118
Mom. 22. *EROTUS- JA VENTTIILIKAIVOT, PUMPPAAMOT KAIVOINEEN, SAKOKAIVOT JA LOKASÄILIÖT 118
Mom. 23. ÖLJYLÄMMITYSLAITTEET 118
Öljypolttimet 118
*Öljysäiliöt 119
PUTKIERISTYSALA, Liite 4 120
1 § SUORITUSPALKAT 120
Ulosmaksu ja takuupalkat 120
Normiajoitetut putkieristysalan urakkatyöt 120
Muut työt (huolto- ja korjaustyöt, varastotyöt yms.) 120
Putkieristysalan urakkayksikön rahakerroin 120
PUTKIERISTYSALA 121
Urakkatyömääräykset 121
PUTKIERISTYSALAN URAKKAHINNOITTELU 122
I LVI-alan lämpöeristystyöt 122
I Y Yleiset määräykset 122
Mineraalivillakouruilla tehdyt eristystyöt 124
I A 1 Valmiiksi päällystettyjen kourujen kiinnitys langalla ja teippaamalla 124
I A 2 Mineraalikourut, päällystettynä ohuella (enintään 0,7 mm) muovilevyllä,
julkiset- ja teollisuusrakennukset 125
I B Mineraalivillamatoilla tehdyt eristystyöt 126
I B Y Yleiset määräykset 126
I B 2 Mineraalivillaverkkomaton kiinnitys Bb/Bc, kuutiopaino 100 kg/m3 saakka 126
I B 3 IImastointialumiinifoliomaton kiinnitys Ba/Be 127
I C a Eri pintakäsittelystä maksettavat yksiköt 128
I D Erillishintoja 128
I D a Laippaventtiilin eristys 128
II Jäähdytyseristystyöt 129
II Y Yleiset määräykset 129
II A 1 Solukumieristys suljetuissa kuiluissa ja konehuoneissa letkusta tai
levystä liimattuna 129
II A 1 -taulukon solueristystä koskevat lisähinnoittelut 130
II A 2 Solukumieristys suljettujen kuilujen ja konehuoneiden ulkopuolella 130
II B II A 1- ja II A 2 -taulukoiden solueristystä koskevat lisähinnoittelut 131
Laippojen ja venttiilien eristys 131
LVI-TOIMIALAN IV-ALA, Liite 5 132
1 § Suorituspalkat 132
1. Suora urakka 132
2. Suora palkkio 132
3. Muut palkkiot 132
4. Ulosmaksu- ja takuupalkka 132
2 § Suorituspalkkaustyömääräykset 133
IV-ala 133
A. Suorituspalkkaustyötä koskevat yleiset määräykset 133
B. Normiajoitettuja urakkatöitä koskevat lisämääräykset 135
3 § Etumieslisä 137
IV-ala 137
Etumiehen tehtävät työmaalla 137
Erikoisetumies 138
IV-ALAN NORMIAJAT RAKENNUSTYÖMAIDEN IV-TÖILLE 139
1 § Yhteiset määräykset 139
Mom. 1. URAKKASUMMA SUORASSA URAKKAPALKKAUKSESSA 139
Mom. 2. YLEISET NORMIAIKARAJAT 139
Kohta 1 Normiaikoihin sisältyvät työt 139
Kohta 2 Normiaikoihin eivät sisälly seuraavat työt 140
Mom. 3. YLEISET MÄÄRÄYKSET 141
Kohta 1 Uudet ja vanhat rakennukset 141
Kohta 2 Vaativuus- ja olosuhdelisät 141
IV-URAKAN NORMITUNTITAULUKKO 142
Mom. 1. PYÖREÄT KANAVAT JA OSAT 142
Mom. 2. SUORAKAIDEKANAVAT 144
Mom. 3. VENTTIILIT 146
Mom. 4. ILMANVAIHTOKONEET 147
Koneosien normituntitaulukko 147
Mom. 5. PIENKOJEET 148
*Kiertoilmakojeet, jäähdytyspalkit, talotekniikkapalkit ja
passiivipaneelit 149
Mom. 6. AKSIAALIPUHALTIMET 150
Mom. 7. OSIEN TEKO 152
IV-LYHENTEET 153
LVI-TOIMIALAN SPRINKLERASENNUSALA, Liite 6 154
1 § Suorituspalkat 154
1. Suora urakka 154
2. Suora palkkio 154
3. Muut palkkiot 155
4. Ulosmaksu- ja takuupalkat 155
2 § Suorituspalkkausmääräykset, sprinklerala 155
A. Suorituspalkkaustyötä koskevat yleiset määräykset 155
B. Normiajoitettuja urakkatöitä koskevat lisämääräykset 157
3 § Etumieslisä 159
Etumiehen tehtävät työmaalla 160
Erikoisetumies 161
SPRINKLERASENNUSALAN URAKKAHINNOITTELU 162
SPRINKLERALAN NORMIAJAT RAKENNUSTYÖMAIDEN SPRINKLERTÖILLE.162 1 § Yhteiset määräykset 162
Mom. 1. URAKKASUMMA SUORASSA URAKKAPALKKAUKSESSA 162
Mom. 2. YLEISET NORMIAIKARAJAT 162
Kohta 1 Normiaikoihin sisältyvät työt 162
Kohta 2 Normiaikoihin eivät sisälly seuraavat työt 162
Mom. 3. YLEISET MÄÄRÄYKSET 163
Kohta 1 Uudet ja vanhat rakennukset 163
Kohta 2 Vaativuus- ja olosuhdelisät 163
Kohta 3 Esivalmistelut 164
SPRINKLERURAKAN NORMIAJAT 164
Mom. 1. SUUTTIMET 164
Mom. 2. SYÖTTÖRUNKOPUTKET 165
Mom. 3. KOJEET JA VARUSTEET 165
PAIKKAKUNTAKOHTAISET NOLLAPISTEET, Liite 7 167
LVI-ALAN AAKKOSELLINEN ASIAHAKEMISTO 168
TALOTEKNIIKKA-ALAN LVI-TOIMIALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika 2.3.2022
Paikka LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n toimisto, Helsinki
Läsnä
Xxxx Xxxxxx XXX-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry Xxxx Xxxxxxxx LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry Eeva Salmi LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry Xxxxx Xxxxxxx XXX-Xxxxxxxx Urakoitsijat LVI-TU ry Xxxx-Xxxxx Xxxxxxx LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry Xxxxx Xxxxxxxxxx Rakennusliitto ry
Xxxxx Xxxxxxx Rakennusliitto ry Xxxx Xxxxxxx Rakennusliitto ry Xxx Xxxxx Rakennusliitto ry
1 VOIMASSAOLO JA MUUTOKSET
Työehtosopimusneuvottelujen lähtökohtana on ollut 14.4.2020 allekir- joitettu Talotekniikka-alan LVI-toimialan työehtosopimus, siinä liitteenä olevat putkialan suorituspalkkausmääräykset, iv-alan suorituspalkkaus- määräykset, putkieristysalan suorituspalkkausmääräykset ja sprinkler- alan suorituspalkkausmääräykset.
Putki-, ilmastointi-, sprinkler-, putkieristysalojen normiaikahinnoittelu- järjestelmään tehdyt muutokset tulevat voimaan kunkin työn osalta niissä työkohteissa, joissa tilaajan ja urakoitsijan välillä solmittu urakkasopimus perustuu 1.5.2022 jälkeen annettuun ensimmäiseen urakkatarjoukseen.
Työehtosopimus tulee voimaan 1.3.2022 ja on voimassa 29.2.2024 asti. Mikäli vuoden 2023 palkankorotuksista ei päästä sopimukseen 30.11.2022 mennessä, työehtosopimus voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2023.
Muutokset on sisällytetty Talotekniikka-alan LVI-toimialan työehtosopi- mukseen ja sen liitteenä oleviin putkialan suorituspalkkaustyöt määräyk- siin, iv-alan suorituspalkkaustyöt määräyksiin, sprinklerasennusalan suori- tuspalkkaustyöt ja putkieristysalan suorituspalkkaustyöt määräyksiin.
2 PALKANKOROTUKSET
2.1 Ensimmäinen korotusvaihe 2022
Aikapalkat
Henkilökohtaisia aikapalkkoja (PTP + HPO) korotetaan 1.6.2022 tai lä- hinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,0 %:lla.
Perustuntipalkat
Perustuntipalkat 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta.
Pr | €/h |
S | 11,62 |
1 | 14,00 |
2 | 16,56 |
3 | 17,41 |
4 | 18,37 |
Henkilökohtainen palkanosa muodostuu siten, että työntekijän korote- tusta aikapalkasta (PTP + HPO) vähennetään uusi perustuntipalkka. Jäl- jelle jäänyt erotus on työntekijän uusi henkilökohtainen palkanosa.
Kuukausipalkat
Sovittuja kuukausipalkkoja korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,0 %:lla.
Kuukausipalkat tarkistetaan korotusten jälkeen niin, että täyttävät työ- ehtosopimuksen 10.5 kohdan määräykset.
Keskituntiansio
Vuosiloman keskituntiansion korotusprosentti lomanmääräytymisvuo- delle 1.4.2022–31.3.2023 on seuraava:
– 1.4.2022–31.3.2023 välisenä aikana 1,67 %.
Työehtosopimuksen suoritussidonnaiset palkat
Palkankorotus toteutetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta.
Urakka- ja palkkiopalkkaustyöt
Putki-, ilmastointi- ja sprinklerasennusalojen normituntikerroin 17,56 €/ NH.
Putkieristysalan urakkahinnoittelun rahakerroin 3,89 €/yks.
Putki-, ilmastointi- ja sprinklerasennusalojen normituntikerroin ja put- kieristysalan rahakertoimet otetaan käyttöön siten, että korotuksen vai- kutus otetaan huomioon tehtyjen työtuntien suhteessa.
Palkkiopalkkaustyöt
Työt, joista palkkiopalkkaussopimus on tehty ennen 1.6.2022 tai lähin- nä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alkua, maksetaan tehdyille tunneille erillisenä lisänä 0,34 €/h tilikausittain seuraavan palkankoro- tusvaiheen alkuun saakka. Tätä erillistä lisää ei vähennetä suorituspalk- kaussummasta.
Lisä | €/h |
Iltavuorolisä | 1,09 |
Yövuorolisä | 2,20 |
Iltatyölisä | 1,09 |
Yötyölisä | 2,20 |
Työvuoron siirtoilmoituksen myöhästymislisä | 2,57 |
Ammattitutkintolisä | 0,54 |
Erikoisammattitutkintolisä | 0,99 |
Putkieristysalan työkalukorvaus
Työkalukorvaus 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta: 1,89 €/päivä
Etumieslisä putki-, ilmastointi- ja sprinklerialat
Etumieslisän taattu osa on 0,39 €/h
Etumieslisä aikapalkkauksella tehtävissä töissä on 0,61 €/h
Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettava erilliskorvaus
Edustettavien työntekijöiden Euroa/kahden määrä viikon tilijakso
10–50 työntekijää 34,94
51–100 työntekijää 43,68
yli 100 työntekijää 65,47
2.2 Toinen korotusvaihe 2023
Vuoden 2023 korotuksista sovitaan erikseen. Mikäli palkankorotuksista ei päästä sopimukseen 30.11.2022 mennessä, työehtosopimus voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2023 mennessä.
3 TYÖEHTOSOPIMUKSEN TEKSTIMUUTOKSET
20 § SAIRAUSAJANPALKKAA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ
20.1 Sairausajalta maksettava palkka
Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti ajanjakso
Lisätään olemassa olevan tekstiin uusi rivi
2 viikkoa mutta alle 1 kuukausi Sairausvakuutuksen karenssiajalta
20.11 Lääkärintarkastukset
Korvataan pykälän teksti
– syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen ja sen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta.
23 § SUOJAVAATETUS JA TYÖVÄLINEET
23.1 Suojavaatetus
Poistetaan kohdasta yliviivattu teksti
Työsuhteessa olevalle työntekijälle annetaan omaksi tai käyttöön suoja- pukuja ja turvajalkineet. Suojapukuja annetaan keskimäärin kaksi ja tur- vajalkineita yksi pari vuodessa, elleivät olosuhteet tai käyttötarve muuta edellytä. Yrityksessä voidaan sopia muusta vastaavasta menettelystä sekä työvaatehuollosta.
Lisätään olemassa olevan tekstin kohtaan vihreällä korostettu
Työnantaja vastaa suojavaatteiden ja suojavälineiden puhtaanapidosta, huollosta ja mahdollisista tarkastuksista. Toteutustapa sovitaan paikalli- sesti 28.2.2023 mennessä.
Suojavaatteilla tarkoitetaan valtioneuvoston asetuksen 427/2021 mukaisia kehon suojaukseen tarkoitettuja vaatteita ja muita vastaavia varusteita.
Suojavaatetuksen järjestämisessä tulee lisäksi ottaa huomioon:
– työvaatetuksen paloturvallisuus
– kylmät sääolosuhteet, jolloin annetaan käyttöön tai omaksi asianmu- kainen lämpöhaalari tai vastaava sekä
– muut työvaatetukselle asetettavat erityisvaatimukset.
23.2 Optiset suojalasit
Lisätään olemassa olevan tekstin alle uusi kohta
Työnantaja hankkii optisesti hiotut häikäisyn estävät suojalasit niitä työs- sään tarvitseville, ellei häikäisyvaaraa muutoin voida torjua, kun työter- veyshuolto on todennut ne tarpeellisiksi.
26 § AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERIMINEN
Lisätään olemassa olevaan tekstiin vihreällä korostettu teksti
Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, ammattiliitoille tulevat ammattiyhdistysjäsenmaksut ja tilittää ne pal- kanmaksukausittain liittojen määräämille tileille. Työntekijä on vii- mekädessä itse vastuussa, että vuotuista jäsenmaksua kertyy vaadittu määrä.
SOPIMUS TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJISTA SEKÄ TYÖNTEKIJÖIDEN JA TYÖNANTAJAN VÄLISESTÄ YHTEISTOIMINNASTA TALOTEKNIIKKAALAN YRITYKSISSÄ
5 § Työntekijöiden edustajan valinta
Lisätään olemassa olevan tekstin loppuun vihreällä korostettu uusi teksti
1. Työntekijöiden edustajien vaalin toimittamista varten työnantajan on annettava käytettäväksi luettelo yrityksessä tai pysyväisluontoisessa toi- mipaikassa työskentelevistä työntekijöistä sekä heidän yhteystietonsa (puhelinnumero, sähköposti). Vaihtoehtoisesti työnantaja voi luovuttaa tiedot suoraan sähköiseen vaalijärjestelmään.
15 § Työnantajan tiedottamisvelvoitteet
Lisätään olemassa olevan tekstiin vihreällä korotettu uusi kohta
Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot
Ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita, on pääluottamusmie- hellä oikeus tehtäviensä hoitoa varten saada EK:n neljännesvuositilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi EK:n palkkatilaston valmistuttua edellyttäen, että yrityk- sestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä ei anneta.
Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilas- toa, on pääluottamusmiehelle annettavista palkkatiedoista sovittava xxxx- xxxx.
Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus kirjallises- ti saada tieto toimialueensa työntekijöiden nimistä, palkkaryhmistä tai vastaavista sekä työsuhteen alkamisajankohdista, ellei paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan heille aina pyydettäessä. Uusista työntekijöistä edellä mainitut tiedot ja työmaaosoite annetaan viikon kuluessa työsuh- teen alkamisesta.
Uusien työntekijöiden perehdytyksen yhteydessä työntekijöille on an- nettava henkilöstön edustajien yhteystiedot (puhelinnumero, sähköpos- ti). YT-lain mukaisessa vuoropuhelussa tulee lisäksi käsitellä se, miten henkilöstön edustajien ja heidän edustamiensa työntekijöiden välinen yhteydenpito käytännössä varmistetaan.
Pääluottamusmiehelle annetaan palkkausjärjestelmästä tiedot yritys- tai toimipaikkakohtaisesti työntekijöiden palkkaryhmiin jakautumisesta, perustuntipalkan ja henkilökohtaisen palkanosan (PTP + HPO) suuruu- den palkkaryhmäkohtaisesta jakautumisesta keskimäärin ja mahdollisen pistepohjaisen järjestelmän muodostumisesta.
Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kul- loinkin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuo- doissa käytettävien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin.
20 § Ammatillinen koulutus
Lisätään olemassa olevan tekstiin vihreällä korostettu uusi teksti
Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset, korvaus matka-ajasta päivittäisten matkakustannusten korvausten (15.1) mukaisesti ja sään- nöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan.
25 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö
Poistetaan kohdasta punaisella korostettu yliviivattu teksti Lisätään poistetun tilalle vihreällä korostettu teksti Xxxxxxxx selvitysvelvollisuus ja vastuu
Mikäli tilaaja on täyttänyt laissa tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vas- tuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/2006; jäljempänä ”ti- laajavastuulaki”) tilaajalle asetetun selvitysvelvollisuuden lain edellyt- tämällä tavalla, määräytyy tilaajan vastuu tilaajavastuulain mukaisesti. Palkkasaatavan synnyttyä, tilaajan on osoitettava, mitä selvityksiä ali-
hankkijalta tai aliurakoitsijalta on hankittu tai millä tilaajanvastuulaissa mainitulla perustellulla syyllä tilaajan ei ole tarvinnut niitä pyytää.
Mikäli tilaaja on laiminlyönyt tilaajavastuulain mukaisen selvitysvel- vollisuutensa, vastaa tilaaja siitä, että lvi-työn toteuttamiseen liittyvän aliurakoitsijan tai -hankkijan työntekijän palkka, jonka työntekijä on an- sainnut tilaajan työmaalla, tulee maksetuksi.
Tilaaja vastaa niin ikään tilaajavastuulain laiminlyöntitilanteessa siitä, että aliurakoitsijan tai -hankkijan työntekijän tilaajan työmaalla ansait- sema lomakorvaus ja mahdolliset urakan pohjarahat tulevat maksetuiksi.
Tilaaja vastaa vain sellaisista saatavista, joista työntekijä tai luottamus- mies ilmoittaa tilaajalle tai tämän edustajalle viimeistään seitsemäntenä kalenteripäivänä siitä, kun saatava olisi työehtosopimuksen mukaan pitä- nyt työntekijälle maksaa-. 14. kalenteripäivänä sen jälkeen, kun saatava on erääntynyt maksettavaksi. Ennen maksua tilaajalle on esitettävä saa- tavan peruste ja määrä selkeästi.
Vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa sovellettavat työehtosopimuk- seen perustuvat vähimmäisehdot määräytyvät työsopimuslain 2. luvun 9 §:n 1. momentin mukaisesti. Käyttäjäyritysten tulee vastata siitä, että vuokratyöntekijän työolot työmailla ovat tasa-arvoiset yrityksen omien työntekijöiden kanssa. Työmaaperehdytys, työmaan turvallisuuskäytän- töjen ohjeistus ja valvonta, työnjohdon toteuttama opastus sekä sosiaali- tilojen käyttö ja saatavuus on järjestettävä tasapuolisesti työmaan kaikil- le työntekijöille.
Putkiasennusalan urakkahinnoittelu
Sopijaosapuolet toteavat, että 2 § Putkiasennus, Mom. 6 viemäritaulukon normiajat ovat voimassa vain, kun asennus tehdään valmistajan antamien ohjeiden ja takuuehtojen mukaisesti. Esimerkiksi muovisten, sadevesi- viemäri käyttöön asennettavien ns. HT muhviliitosputkien osalta tilaajan mahdollisesti vaatima painekoe ei kuulu normiaikaan.
LVI-TOIMIALAN SPRINKLERASENNUSALA liite 6
Urakkahinnoittelun kokeilu päätetään ja sovittu hinnoittelu liitetään työ- ehtosopimuksen osaksi.
4 TYÖRYHMÄT
HPO
Sopijaosapuolet ovat yhdessä todenneet, että TES:n mukaisia kehitys- keskusteluja ei kaikilta osin käydä asianmukaisesti. Syynä pidetään TES määräysten paikoin heikkoa tunnettuutta. Tilanteen parantamisek- si sovittiin yhdessä järjestettävästä koulutustilaisuuksien sarjasta, joihin molempien liittojen jäseniä kannustetaan vahvasti osallistumaan. Kou- lutuksen ja sen ohessa tapahtuvan ohjaamisen vaikuttavuutta arvioidaan sopimuskauden lopussa tehtävällä selvityksellä LVI-TU:n jäsenyrityk- sissä toteutettujen kehityskeskustelujen kattavuudesta.
Sopijaosapuolet on sopineet sopimuskauden aikana tehtävästä työryh- mätyöskentelystä, jonka tavoitteena on tuottaa arvio Talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän toimivuudesta ja sen perusteella tehdä ehdo- tuksia aikapalkkajärjestelmän parantamiseksi.
HUOLTOASENTAJAT
Työryhmään: Huoltoasentajille omat määräykset
a. Perustetaan työryhmä, jossa mukana, huollon ja ylläpidon työnanta- jan ja työntekijöiden yritysedustajat.
b. Työryhmä määrittelee työehtosopimuksen käsiteltävät kohdat.
YHTEISTOIMINTAMENETTELY
Yhteistoimintamenettelyä koskevan työryhmän perustaminen
Työryhmä selvittää sopimuskauden aikana eri toimintamalleja yhteistoi- mintaprosessiin liittyen ja arvioi niiden toimivuutta ja käytännön hyötyjä sekä haittoja. Eri toimintamalleilla tarkoitetaan erityisesti talotekniikassa ja rakennusteollisuudessa käytössä olevia yhteistoimintamalleja.
LOMAPALKKA
Perustetaan työryhmä selvittämään LVI-TU:n työehtosopimusneuvotte- lujen yhteydessä esiin nostamat vuosilomapalkkaan liittyvät ongelmat. Työryhmän tavoitteena on tehdä esitys lomapalkan laskentaa koskevaksi uudeksi työehtosopimusmääräykseksi.
Mom. 3. YLEISET MÄÄRÄYKSET
KOHTA 7 Muut työt ja haittatekijät Kohta 8 Normiaikalisän valinta
Selkeyttäminen sekä haittalisätaulukko vastaamaan nykyistä rakennus-
tyyppiluokitusta.
YLEISSOPIMUS
Muutetaan teksti alla olevan mukaiseksi
Lakiviittaukset
Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteis- toimintalakia (1333/2021) ja työsuojelun valvonnasta ja työpaikan yhteis- toiminnasta annettua lakia (44/06), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.
15 § Työnantajan tiedottamisvelvoitteet
Lakiviittauskorjaus Yritystä koskevat tiedot
Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 20, annetaan yhteistoimintalain § 1 mom. 3 kohdan tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.
5 LIITTOJEN YHTEINEN KANNANOTTO KEVYTYRITTÄJYYDESTÄ
UTS-sopimuksen mukaan ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu kahdessa muodossa: alihankintatyönä ja työvoiman vuokrauksena. Työ- markkinoille on leviämässä kevytyrittäjyyden konsepti. Kyse on työ- suhteessa tehtävän työn ja aidon yrittäjätoiminnan väliin luodusta jär- jestelystä, jossa mm. tapaturma-, työttömyys- ja eläkevakuutusmaksut siirtyvät kevytyrittäjän itsensä hoidettavaksi. Kevytyrittäjyydestä aiheu- tuu lisäksi kustannuksia laskutus- ja maksupalveluista ja yrittäjävoiton mahdollisuus on usein epärealistinen.
Tilaajayrityksen kannalta kevytyrittäjyyteen liittyy ongelmia mm. sosi- aalivakuutusmaksujen suorittamisen, tapaturmavakuuttamisen sekä työ- ehtojen toteutumisen näkökulmasta.
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-Tu ry ja Rakennusliitto ry katsovat, että toimittaessa yhteisellä työmaalla vastuusuhteiden selkeys on ensiarvoi- sen tärkeää. Kevytyrittäjyys on ristiriidassa alan yritysten yhteiskun- nallisen vastuun ja sosiaalisesti kestävän työelämän tavoitteiden kans- sa. Tilaajien asemassa toimivien yritysten on syytä varmistua siitä, että ulkopuolisen työvoiman käyttö tapahtuu työehtosopimuksen ja tämän suosituksen mukaisesti. Se tarkoittaa, että alihankkijan ja vuokratyövoi- mayrityksen henkilöstön asema on järjestetty työsuhteiseksi.
6 RAKENNUSTEOLLISUUDEN JA RAKENNUSLIITON VÄLILLE SOVITUT TYÖRYHMÄT
Tämän työehtosopimuksen osapuolet sitoutuvat osallistumaan Raken- nusteollisuuden ja Rakennusliiton välille perustettaviin työryhmiin:
Perhevapaat
Perustetaan työryhmä arvioimaan perhevapaauudistuksen vaikutuksia olemassa oleviin työehtosopimusmääräyksiin.
Tuottavuuskokeilujen jatkaminen
Osapuolet sopivat tuottavuuskokeilujen jatkamisesta myöhemmin sovit- tavalla tavalla. Osapuolet sitoutuvat osallistumaan yhteiseen projektiin, jonka tavoitteena on selvittää keinoja alan tuottavuuden parantamiseksi.
7 TUOTTAVAA JA KANNUSTAVAA PALKKAUSTA KOSKEVA PAIKALLINEN SOPIMINEN
LVI-toimialalla voidaan työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa sopia tuottavasta ja kannustavasta palkkauksesta. Sopimuksessa voidaan sopia mm. seuraavista asioista:
– Sopimuksen kohteena olevan työn tavoiteaikataulu
– Työtä koskevista työaikajärjestelyistä;
• Työn sujuvuuden ja tuottavuuden parantamiseksi voidaan keskelle viikkoa osuvana arkipyhänä tehdä töitä. Pitämätön arkipyhä kor- vataan vapaa-aikana tai rahana työaikalain mukaisesti eikä erillistä arkipyhäkorvausta makseta.
• Tuottavaa ja kannustavaa palkkausta koskevassa sopimuksessa voidaan sopia työehtosopimuksen ja työaikalain mahdollistamista työajan joustoista kuten liukuvasta työajasta ja keskimääräisestä työajasta.
– Työn lopputulokselta edellytettävä laatu
– Työssä käytettävän materiaalin määrästä ja laadusta
– Palkkion suuruus ja em. tekijöiden vaikutus palkkion suuruuteen
– Palkkion maksamisen ajankohta
– Takuupalkasta, joka maksetaan siinäkin tapauksessa, että sovitut ta- voitteet tai työ ei valmistunut työntekijästä tai työntekijöistä riippu- mattomista syistä johtuen.
Työehtosopimusosapuolet ovat valmiita parantamaan alan tuottavuutta yhteisin toimenpitein, esimerkiksi yhteisin koulutustilaisuuksin, joissa opastetaan tuottavien ja kannustavien palkkausjärjestelmien sekä jousta- vien työaikojen käyttöön.
8 KULUN SEURANTA JA VALVONTA
Sähköinen kulunvalvonta ja palkanmaksu urakointialoilla
Päätoteuttaja on velvollinen pitämään yhteisellä rakennustyömaalla (työ- maa) työskentelevistä henkilöistä kirjallista luetteloa ja ilmoittamaan kuukausittain työntekijöiden tiedot verohallinnolle. Kulunvalvonta- ja seurantatietojen käytöstä työntekijöiden palkanmaksuun ovat Rakennus- teollisuus ja Rakennusliitto sopineet seuraavaa:
Järjestelmän käyttöönoton ja sen mahdollistamien työaikajoustojen käyt- töönoton kannalta osapuolet suosittelevat, että päätoteuttajat luovuttaisi- vat hallinnassaan olevat aliurakoitsijoiden ja sivu-urakoitsijoiden työnte- kijöiden kulunvalvontatiedot / työajan seurantatiedot aliurakoitsijoille ja sivu-urakoitsijoille näiden työntekijöitä koskien.
a) Työnantaja voi yhteistoimintalakia noudattaen järjestää työajan seu- rannan käyttämällä kulunvalvontaan tai kulunseurantaan soveltuvia laitteita/teknisiä ratkaisuja. Mikäli yrityksen ei kokonsa puolesta tar- vitse noudattaa YT-lakia, on käyttöönotosta keskusteltava luottamus- miehen tai tämän puuttuessa kaikkien työntekijöiden kanssa. Työn- tekijän omaa puhelinta ei ole mahdollista käyttää ilman työntekijän suostumusta. Käytöstä aiheutuvista kuluista vastaa työnantaja.
b) Rakennusteollisuus RT:n jäsenyhdistyksiin järjestäytyneissä yrityk- sissä voidaan kulunvalvonnasta ja kulunseurannasta saatavia tulo- ja lähtöaikoja käyttää palkanmaksun perusteena. Järjestelmää käyttöön otettaessa on keskusteltava luottamusmiehen tai tämän puuttuessa kaikkien työntekijöiden kanssa ja yksilöitävä menettelytavat vikati- lanteessa, käytännöt työajan ylitysten ja alitusten osalta sekä menet- telyistä suorituspalkkauksessa. Kaikille kulunvalvonnan ja kulun- seurannan piirissä oleville työntekijöille on järjestettävä tietojensa tarkistamiseen yksinkertainen ja viivytyksetön keino.
c) Kulunseurantatietoja ei saa käyttää epäasiallisiin tarkoituksiin, eikä seurantaa saa käyttää työntekijän työsuorituksen eikä henkilön jatku- vaan seurantaan. Laitteisiin ja koneisiin yhdistetty jatkuva kulunseu- ranta on kuitenkin mahdollista.
d) Järjestelmän käyttöönotossa ja käytössä noudatetaan EU:n tietosuo- ja-asetusta sekä tietosuojavaltuutetun ohjeita koskien yksityisyyden suojaa työelämässä.
9 KÄYTÄNNÖSTÄ POIKKEAVAT TYÖAJAT
Xxxxxx toimivien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työsopi- muksissa työpäivät ja työtunnit määritellään siten, että työntekijä tietää etukäteen kuluvan ja seuraavan tilikauden työpäivät ja työtunnit.
10 TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS
Aikaisempi suositus koulutukseen osallistumisesta pidetään voimassa.
11 MUITA SOVITTUJA ASIOITA
Harjoittelijat ja opiskelijat
Hyväksytään ohjeistukseksi RT:n ja RL:n välillä 26.3.2009 allekirjoitet- tu koulutus- ja harjoittelupaikkoja koskeva ohje.
Tutustu työelämään ja tienaa -suositukset
Hyväksytään noudatettavaksi viimeistä keskusjärjestöjen allekirjoitta- maa Tutustu työelämään ja tienaa -suositusta.
12 PÖYTÄKIRJAN PÄTEVYYS JA ALLEKIRJOITTAMINEN
Todettiin, että tällä pöytäkirjalla on sama voima kuin varsinaisella työ- ehtosopimuksella.
Helsingissä 2 maaliskuuta 2022
LVI-TEKNISET URAKOITSIJAT LVI-TU ry
Xxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxxxx
RAKENNUSLIITTO ry
Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxx
TYÖEHTOSOPIMUS 2022–2024
1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA
Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan LVI-Tekniset Ura- koitsijat LVI-TU ry:n talotekniikka- tai rakennusalalla toimiviin jäsen- yrityksiin ja niiden työntekijöihin, jotka suorittavat lämpö-, vesi-, ilmas- tointi- ja spriklerasennustöitä sekä teknisiä eristystöitä edellä mainituissa töissä asennettujen laitteiden ja tarvikkeiden huoltoa ja kunnossapitoa sekä kunnostusta eri teknisin menetelmin.
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:llä on työehtosopimuslain 8 §:n mukainen valvontavelvollisuus edellä tarkoitettujen, tämän työehtoso- pimuksen työehtosopimuslain mukaisessa sidottuisuuspiirissä olevien jäsenyritystensä osalta.
Tähän työehtosopimukseen lain mukaan sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan kaikkia tämän työehtosopimuksen määräyksiä sellaisi- naan.
2 § TYÖEHTOSOPIMUKSEN LIITTEIDEN NOUDATTAMINEN
Liitteenä olevat sopimukset ja sitovat asiakirjat ovat tämän työehtosopi- muksen osia.
Liite 1 Lomapalkkasopimus
Liite 2 Yleissopimus
Liite 3 Putkialan urakkahinnoittelu ja urakkatyömääräykset Liite 4 Putkieristysalan urakkahinnoittelu ja urakkamääräykset Liite 5 IV-alan urakkahinnoittelu ja urakkatyömääräykset
Liite 6 Sprinklerialan urakkahinnoittelu ja urakkatyömääräykset Liite 7 Matka-aika- ja matkalippukorvausten paikkakuntakohtaiset
nollapisteet
3 § TYÖRAUHAVELVOITE
3.1 Sitovuus
Tämä työehtosopimus sitoo LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:tä ja niitä sen jäsenyrityksiä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet liiton jäseniä.
Tämä työehtosopimus sitoo Rakennusliitto ry:tä ja sen alayhdistyksiä sekä työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat ol- leet liiton jäseniä.
Tämän sopimuksen voimassa ollessa ei saa toimeenpanna työehtosopi- muksen määräyksiin kohdistuvia työehtosopimuslain tarkoittamia työ- taistelutoimenpiteitä.
3.2 Työrauhavelvoite
Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopi- mus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia välittömästi ryhtymään kaikin käytettävissä olevin keinoin toimenpiteisiin uhkaavan työtaistelun estämiseksi tai rikkoutuneen työrauhan palauttamiseksi.
Liitot ovat velvollisia ryhtymään heti työehtosopimusrikkomuksesta tai alkavasta rikkomisesta tiedon saatuaan kaikin käytettävissä olevin kei- noin toimenpiteisiin rikkomisen estämiseksi tai lopettamiseksi.
Rakennusliitto ry:n mahdollisesti hyväksymä lakko jollakin toisella sen toiminta-alalla ei koske allekirjoittaneiden työnantajajärjestöjen jäsenyri- tysten tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevia työntekijöitä.
4 § PAIKALLINEN SOPIMINEN
4.1 Sovittavat asiat
Tähän työehtosopimukseen sidotuissa järjestäytyneissä yrityksissä on mahdollista sopia paikallisesti asioista, joista työehtosopimukseen on otet- tu erillinen maininta ja viitattu tähän paikallisen sopimisen pykälään (4 §).
4.2 Sopimusosapuolet
Työntekijöitä yleisesti koskevista asioista sovitaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestelmän mukaisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Yksittäistä työntekijää tai työryhmää koskevista asioista sovitaan työnantajan ja asianomaisen työntekijän tai työryhmän kesken.
Pääluottamusmiehen tekemä sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joita pääluottamusmiehen on katsottava edustavan. Yksittäisen työnteki- jän tai työryhmän tekemä sopimus ei voi olla ristiriidassa pääluottamus- miehen tekemän samaa asiaa koskevan sopimuksen kanssa
4.3 Sopimuksen muoto
Paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisesti.
4.4 Voimassaolo
Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva paikallinen sopimus voidaan irtisanoa kol- men kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Määräajaksi solmittu paikallinen sopimus voidaan työ- ehtosopimuksen lakattua irtisanoa kuukauden kuluessa uuden työehto- sopimuksen voimaantulon jälkeen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.
Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo on muutoin lakannut.
5 § TYÖSUHDE
Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn joh- tamisesta.
5.1 Työsopimus
Työhönoton yhteydessä on osapuolten laadittava kahtena kappaleena kir- jallinen työsopimus, josta selviävät työsopimuslaissa tarkoitetut työsuh- teen ehdot, kuten:
– työntekijän henkilötiedot ja työnantajan tiedot
– työsuhteen alkamisajankohta
– työsuhteen luonne:
• toistaiseksi voimassa oleva
• määräaikainen (sopimuksessa mainittava määräaikaisen sopimuk- sen kesto ja sen peruste)
– koeaika
– työhönottopaikka
– tehtävä
– noudatettava työehtosopimus
– palkan määräytymisen peruste ja palkanmaksukausi
– säännöllinen työaika
– vuosiloman määräytyminen
– irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste
5.2 Koeaika
Koeajan pituus on toistaiseksi voimassaolevissa tai vähintään kuusi kuu- kautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa enintään kolme kuukaut- ta ellei työnantaja järjestä työntekijälle työsopimuslain 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua koulutusta. Kuusi kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta.
Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukau- della kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 ka- lenteripäivää kohden. Työnantaja on ilmoitettava koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.
5.3 Annettavat tiedot
Työhön otettaessa työnantaja ilmoittaa työntekijälle pääluottamusmie- hen ja työsuojeluvaltuutetun nimet sekä tarvittavat yhteystiedot.
5.4 Työsuhdeturva
Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että talotekniikka-alalla työsken- televien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät tämän sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin.
Työnantaja voi ottaa oppisopimusoppilaita työsuhteeseen omiin työnteki- jöihin kohdistuvan työn tarjoamisvelvollisuuden tai takaisinottovelvolli- suuden sitä estämättä, mikäli yrityksessä on näin YT-menettelyssä sovittu.
5.5 Lomauttaminen
Työnantaja voi lomauttaa työntekijän määräajaksi lomautusilmoitusai- kaa noudattamalla samoilla perusteilla, joilla työsopimus voitaisiin irti- sanoa tai purkaa työntekijästä johtuvasta syystä.
5.6 Lomautuksen peruuttaminen tai siirto
Työnantaja voi peruuttaa lomautusilmoituksen tai siirtää kerran lomau- tuksen toimeenpanoa tarvitsematta noudattaa uutta lomautusilmoitusai- kaa. Ilmoitus peruutuksesta tai siirrosta on tehtävä viimeistään työn päät- tymispäivää edeltävänä työpäivänä ensisijaisesti kirjallisesti tai milloin se ei kohtuudella ole mahdollista, muuten todistettavasti.
5.7 Lomautuksen keskeyttäminen
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä lomautuksen kes- täessä, jolloin lomautus voi jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen ja ilman eri lomautusilmoitusaikaa.
Mikäli lomautettuna oleva työntekijä kutsutaan ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen ja hän suostuu siihen tulemaan, lomautuksen jat- kuessa koulutuksen jälkeen ei lomautuspäiviä lasketa uudelleen vuosi- lomalain 7 §:n 2 momentin 7-kohdan mukaisiksi (30 lomautuspäivää) työssäolopäivien veroisiksi päiviksi.
5.8 Irtisanominen
Ellei muuta ole sovittu, noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja: Työnantajan irtisanoessa
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika alle 1 vuosi – 14 vuorokautta
1 vuosi, mutta alle 3 vuotta 1 kk
3 vuotta, mutta alle 5 vuotta 2 kk
5 vuotta, mutta alle 10 vuotta 3 kk
10 vuotta tai enemmän 4 kk
Työntekijän irtisanoessa 14 vuorokautta
5.9 Irtisanomisajan palkka
Irtisanomisajanpalkkaa vahingonkorvausluonteisesti maksettaessa ja va- hingonkorvausten määrän laskemisessa perusteena käytetään työehtoso- pimuksen keskituntiansiota.
5.10 Vähentämisjärjestys
Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuu- den määrään.
5.11 Työhönottopaikat
Työhönottopaikalla tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaorganisaati- oon liittyvää pysyväisluonteista toimipaikkaa (pää- tai haaratoimistoa), jossa työntekijä on työhön otettu.
6 § TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
Työsuhteissa noudatetaan työaikalain määräysten ohella tässä sovittuja työaikaa koskevia ehtoja.
6.1 Työviikko ja työvuorokausi
Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi alkaa päivätyössä kello 00.00, ellei yrityksessä toisin sovita.
6.2 Säännöllinen työaika
Säännöllinen työaika voidaan järjestää seuraavasti:
– Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
– Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se keskimäärin on 40 tuntia viikossa enintään 2 viikon pituisena ajan- jaksona edellyttäen, että siitä on ilmoitettu vähintään 2 viikkoa ennen em. ajanjakson alkua.
– Paikallisesti voidaan 4 §:n mukaisesti sopia keskimääräisestä työajas- ta jäljempänä tässä pykälässä mainitulla tavalla.
Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso on 12 kuukautta.
6.3 Vuoro-, ilta- ja yötyö
Vuorotyö on työtä, joka on laissa tarkoitetulla tavalla järjestetty kahteen tai useampaan työvuoroon. Vuorotyöjärjestelmää tulee käyttää vain pa- kottavissa tapauksissa.
Iltatyötä on työ, jota tehdään yrityksessä käytössä olevasta työajasta poikkeavana työaikana.
Yötyötä on työ, joka tehdään klo 23.00–06.00 välisenä aikana. Yötyön teettäminen muissa kuin työaikalain 26 §:n tarkoittamissa tilanteissa edellyttää lisäksi työsuojeluviranomaisen lupaa.
6.4 Työajan säännönmukainen sijoitus
Työ alkaa päivätyössä yleensä aikaisintaan klo 07.00 ja päättyy viimeis- tään klo 17.00. Työajan sijoitus voidaan sopia muiden työmaalla työs- kentelevien ammattiryhmien työajan mukaiseksi.
Mikäli työntekijän ei ole ennen työn aloittamista välttämätöntä käydä työhönottopaikassa, alkaa ja loppuu vuorokautinen työaika työmaalla. Materiaalien ja työkalujen haku sekä palautus samoin kuin työstä mah- dollisesti johtuvat selvittelyt suoritetaan työaikana.
6.5 Vapaapäivät
Noudatettaessa 40 tunnin viikoittaista työaikaa työntekijällä tulee olla sunnuntain lisäksi toinen vapaapäivä, joka on lauantai, elleivät erityiset syyt vaadi työn tekemistä lauantaina. Erityisten syiden niin vaatiessa va- paapäivä voi olla myös liikkuva, jolloin sen tulee ilmetä etukäteen laadi- tusta työvuoroluettelosta. Edellä oleva ei kuitenkaan koske keskeytymä- töntä vuorotyötä.
55 vuotta täyttäneillä työntekijöillä on oikeus ylimääräiseen viiden arki- päivän mittaiseen palkattomaan vapaaseen. Vapaan ajankohdasta sovi- taan työntekijän ja työnantajan välillä. Työnantaja päättää vapaan ajan- kohdasta kuultuaan työntekijää. Vapaa on työssäoloajan veroista aikaa.
Paikallisesti voidaan 4 §:n mukaisesti sopia muunlaisestakin vapaapäivi- en sijoittelusta. Arkipyhäviikolla lauantaipäivät ovat vapaapäiviä, ellei- vät erityiset syyt muuta vaadi.
6.6 Poikkeavasta työajasta maksettava korvaus
Vuorotyöstä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta vuorolisää 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:
Lisä | €/h |
Iltavuorolisä klo 17-23 | 1,09 |
Yövuorolisä klo 23-06 | 2,20 |
Jos kyseessä on säännöllisen työajan ylittävä ylityö, josta maksetaan yli- työlisää, ei ilta- tai yötyölisää makseta.
6.7 Siirretty työaika
Säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohtia voidaan tilapäises- ti siirtää vain pakottavissa tapauksissa.
Säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohdasta poikkeaminen tulee kohdistaa päivittäiseen työaikaan kokonaisuudessaan.
Siirretystä työajasta maksetaan ilta- ja yötyön osalta lisää 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:
Lisä | €/h |
Iltavuorolisä klo 17-23 | 1,09 |
Yövuorolisä klo 23-06 | 2,20 |
6.8 Tauot
Kahdeksantuntisen työvuoron puoliväliin sijoitetaan tunnin kestävä ruo- kailutauko, jota ei lueta työajaksi. Yksivuoroisessa päivätyössä ruokailu- tauko on sijoitettava klo 11.00–13.00 väliseksi ajaksi. Yrityksessä voi- daan sopia puolen tunnin ruokatauosta.
Työntekijällä on oikeus pitää 8 tunnin työaikana työvuoron ensimmäi- sellä ja toisella puoliskolla yksi 12 minuutin pituinen tauko. Ne luetaan työajaksi.
Suoritettaessa yli-, ilta- ja yötyötä on työntekijälle annettava joka kahden tunnin kuluttua 12 minuutin pituinen tauko. Mikäli yli tunnin kestävä ylityö alkaa välittömästi tavallisen työajan päätyttyä, on työntekijällä oi- keus pitää 12 minuutin tauko jo ennen ylityön aloittamista. Edellä maini- tut tauot luetaan työajaksi.
6.9 Työvuoroluettelot, työajan siirtäminen
Etukäteen laadittavasta työvuoroluettelosta on käytävä ilmi työajan alka- minen ja päättyminen sekä päivittäiset ja viikoittaiset lepoajat. Poikkea- vaa työajan järjestelyä (vuoro-, ilta- tai yötyötä) varten on työvuoroluette- lot laadittava ja ilmoitettava kolme päivää ennen ensimmäistä työvuoroa.
Mikäli muutetun työajan noudattamisen ja sitä koskevan ilmoituksen vä- liin jää vähemmän kuin kolme työvuoroa, työntekijälle on maksettava ensimmäiseen viiteen vuoroon sijoittuvilta aiemmasta työajasta poikkea- vilta työtunneilta myöhästymislisää 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen al- kavan palkanmaksukauden alusta 2,57 €/h.
Ilta- ja yötyölisiä ei makseta yhtä aikaa edellä mainitun lisän kanssa.
Paikallisesti 4 §:n mukaisesti sovittua keskimääräiseksi järjestettyä työ- aikaa varten on työvuoroluettelo laadittava siten, että vähintään kolmen viikon työvuorot ovat tiedossa etukäteen. Edellä tarkoitettua työvuoro- luetteloa muutetaan ensisijaisesti sopimalla. Mikäli asiasta ei voida so- pia, työnantajalla on oikeus muuttaa työvuoroluetteloa töiden järjeste- lyyn liittyvästä painavasta syystä. Tällöin tulevat noudatettaviksi edellä olevat määräykset.
Mikäli työntekijälle maksetaan ansionmenetyksen korvausta yli sen ajan- jakson, jonka ajaksi työvuoroluettelo on laadittu, katsotaan yli menevien päivien työvuorojen olevan 8 tunnin mittaisia. Muulloin ansionmenetyk- sen korvaus maksetaan työvuoroluettelon mukaisesti.
6.10 Paikallinen sopiminen työajoista
Työajoista 4 §:n mukaisesti paikallisesti sovittaessa noudatetaan seuraa- via menettelytapoja:
– Paikallisen sopimuksen tulee olla aina kirjallinen.
– Sopimuksen työajoista on oikeutettu tekemään pääpääluottamusmies ja työryhmä. Työryhmän sopimus ei kuitenkaan saa olla ristiriidassa pääpääluottamusmiehen tekemän sopimuksen kanssa. Työryhmäl- lä tarkoitetaan tässä yhteydessä yhtä tai useampaa työntekijää, jotka työskentelevät yhdessä samassa työkohteessa.
– Mikäli sopijapuolena on työryhmä, työnantajan on annettava sopimus viipymättä tiedoksi pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle.
– Työntekijä, joka ei itse ole ollut sopijana, on oikeutettu noudattamaan aikaisempaa työaikaansa, jos hän ilmoittaa siitä työnantajalle viimeis- tään kahta päivää ennen paikallisen sopimuksen soveltamista.
Paikallisesti voidaan 4 §:n mukaisesti sopia seuraavista työaikaan liitty- vistä asioista:
– Säännöllinen työaika voidaan sopia keskimääräiseksi siten, että se ta- soittuu enintään 26 viikon aikana samaan työtuntimäärään kuin päivä- työssä vastaavana aikana. Viikoittainen työaika voi tällöin olla enin- tään 50 tuntia ja päivittäinen enintään 10 tuntia.
– Vapaapäivien sijoittelusta.
– Poikkeavasta työajasta (ilta- ja yötyö) maksettavasta korvauksesta.
– Säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajoista.
– Työvuoroluettelon muuttamisesta työaikaa keskimääräistettäessä.
– Tasaavasta palkanmaksusta keskimääräistä työaikaa käytettäessä.
Sovittaessa säännöllinen työaika keskimääräiseksi on työtä varten en- nakolta määriteltävä aika, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn keskimäärään (= tasoittumisjärjestelmä).
Työntekijän lomautus ei voi alkaa ennen kuin työaika on tasoitettu sa- maan työtuntimäärään, kuin päivätyössä vastaavana aikana. Jos työnteki- jän työsuhde päättyy kesken tasoittumisjakson muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä niin, ettei tasoittumisvapaata anneta ennen työsuhteen päättymistä, maksetaan sellaisilta tehdyiltä säännöllisiltä työtunneilta, jotka ylittävät päivätyössä vastaavana aikana kertyvän työtuntimäärän, 50 %:lla korotettu palkka keskituntiansion mukaan.
6.11 LVI-huoltoasentajien paikallisesti sovittavat työaikamääräykset
Lvi-huoltoasentaja noudattaa keskimääräistä työaikaa, joka tasoittuu säännölliseen 37,5 tai 40 tuntiin viikossa neljän kuukauden mittaisella tarkastelujaksolla. Tarkastelujakson ajaksi ei tarvitse laatia päiväkohtais- ta työaikasuunnitelmaa, vaan työajat määräytyvät päivittäisten töiden tarkoituksenmukaisen tekemisen ja lvi-huoltoasentajan henkilökohtais- ten tarpeiden perusteella yrityksessä sovittujen pelisääntöjen mukaisesti.
Päivittäinen työaika alkaa ja päättyy annettujen työtehtävien ja lvi-huol- toasentajan harkinnan mukaan. Tavoitteena on, että työpäivän pituuteen nähden saavutetaan mahdollisimman paljon sellaisia työtunteja, joista voidaan laskuttaa tilaajaa. Työpäivät pyritään kuitenkin mitoittamaan niin, että ne eivät ole kuin poikkeuksellisesti kuutta (6) tuntia lyhyempiä tai kymmentä (10) tuntia pidempiä. Työntekijän on aina saatava pitää työaikalain mukaiset lepoajat.
Työntekijä ilmoittaa työpäivän alkamisen ja päättymisen sekä mahdol- lisesti sovitun käytännön mukaisesti käynnit työkohteissa työnantajan hankkimalla sähköisellä seurantalaitteella, esim. älypuhelimella. Muuta jatkuvaa työaikaseurantaa ei työpäivän aikana tehdä. Jos työpäivät alka- vat tai päättyvät muualla kuin työnantajan toimipaikassa, tähän liittyvistä menettelytavoista on sovittava. Samoin on sovittava periaatteet huoltoau- ton käytöstä työntekijän kodin ja työkohteiden välisiin matkoihin.
Työntekijällä on aina oikeus vähintään työsopimuksen mukaiseen sään- nöllisen työajan palkkaan. Työntekijän on vältettävä tarpeettomien yli- työtuntien kerryttämistä työajan seurantajaksolla. Työnantaja ei saa puolestaan käyttää työehtosopimuksen tarkoittamia odotustunteja keski- määräisen työajan tasoittamiseen.
Jos työntekijän työaikaa ei tasoitu 40 tuntiin viikossa neljän kuukauden tarkastelujakson aikana, kymmenestä ensimmäisestä ylityötunnista mak- setaan 50 %:lla korotettu palkka. Tämän jälkeen ensimmäisestä puolesta ylityötunteja maksetaan 50 %:lla ja lopuista 100 %:lla korotettu palkka.
Jos työnantaja erikseen pyytää työntekijää ylityön tekemiseen, tällaista päivää ei lasketa mukaan keskimääräiseen työaikaan. Kyseisen päivän työajaksi katsotaan 8 tuntia ja sen jälkeen ylityökorvaukset maksetaan normaalisti työehtosopimuksen mukaisesti. Jos tarkastelujakson työtun- nit jäävät keskimäärin vähäisemmäksi kuin 37,5 tai 40 tuntia viikossa, tämä ei vaikuta vähentävästi työntekijän vuosilomaetuuksiin.
Palkka maksetaan normaalisti palkanmaksukausittain työsopimuksen mukaisen säännöllisen työajan tuntien perusteella. Tasoitusjakson pää- tyttyä säännöllisen työajan ylittävien työtuntien palkka maksetaan tasoi- tusjakson päättymistä lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.
Sairaus- ja tapaturma-ajan palkka maksetaan työpäiviltä aina kahdeksal- ta (8) tunnilta.
Paikallisen sopimuksen tekeminen
Paikallisen sopimuksen lvi-huoltoasentajan työaikamääräyksistä tekevät yhdessä työnantaja, pääluottamusmies ja kaikki ne lvi-huoltoasentajat, jotka haluavat tähän työaikajärjestelyyn ryhtyä.
Työnantaja ja lvi-huoltoasentajat sopivat keskenään tuntipalkan korot- tamisesta yhteisesti sovittavalla palkitsemismallilla. Lvi-huoltoasentajan palkan korotus on edellytyksenä tähän ryhtymiselle.
Korotettua tuntipalkkaa maksetaan jokaiselle työtunnille.
Tähän paikalliseen sopimukseen noudatetaan työehtosopimuksen pai- kallista sopimista koskevia määräyksiä. Pääluottamusmies voi kuitenkin irtisanoa sopimuksen koko yrityksen osalta ja yksittäinen lvi-huoltoasen- taja omalta osaltaan kuukauden irtisanomisajalla. Työnantaja voi myös kuukauden irtisanomisajalla irtisanoa sopimuksen kaikkia työntekijäitä tai yksittäistä lvi-huoltoasentajaa koskien. Paikallisen sopimuksen päät- tymisen jälkeen lvi-huoltoasentajat ryhtyvät noudattamaan normaaleja työehtosopimuksen mukaisia työaikoja.
7 § ERITYISTILANTEISSA MAKSETTAVIA KORVAUKSIA
7.1 Arkipyhäkorvaus
Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksena keski- tuntiansion mukainen palkka seuraavilta arkipyhiltä: uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, juhannusaatto, jouluaatto, ensimmäinen ja toinen joulupäivä.
Mikäli työntekijä on mainittuna arkipyhänä työssä, maksetaan hänelle palkka samojen perusteiden mukaan kuin sunnuntaityöltä eikä arkipyhä- korvausta suoriteta.
Korvausta ei kuitenkaan makseta seuraavissa tilanteissa:
– Työsuhde on kestänyt alle 6 viikkoa ennen arkipyhää.
– Työntekijä on luvatta poissa arkipyhää edeltävänä tai lähinnä seuraa- vana työpäivänä.
– Arkipyhä sijoittuu lauantaille tai sunnuntaille.
– Arkipyhä sijoittuu vanhempain-, perhe- tai kuntoutusvapaan sisään.
– Arkipyhä sijoittuu lomautusta seuranneen kahden ensimmäisen viikon ulkopuolelle.
– Arkipyhä jää sellaisen sairausjakson sisään, jolta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvoitetta.
7.2 Itsenäisyyspäivän palkka
Työpäiväksi sattuvalta itsenäisyyspäivältä maksetaan lain mukaisin pe- rustein määräytyvä palkka, jolloin palkanmääräytymisperusteena sovel- letaan työehtosopimuksen keskituntiansiota.
Kun itsenäisyyspäivä sattuu työntekijän sairasloman sisään sille ajalle, jolta työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus, maksetaan työntekijälle työpäiväksi sattuvalta itsenäisyyspäivältä palkka.
8 § YLITYÖLISÄT
8.1 Vuorokautinen ylityö
Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan säännöllisen vuorokautisen työ- ajan 8 tunnin lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä. Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin työntekijän säännöllisen viik- kotyöajan pituinen, vuorokautista ylityötä on se työ, joka ylittää työvuo- roluettelon mukaisen vuorokautisen työajan.
Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisää, jonka suuruus kahdelta ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.
8.2 Viikoittainen ylityö
Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää säännöllisen vii- koittaisen 40 tunnin työajan. Viikoittaiseen ylityöhön ei lasketa mukaan saman työviikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä. Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin työntekijän säännöllisen viikko- työajan pituinen, viikoittaista ylityötä on se työ, joka ylittää työvuoro- luettelon mukaisen viikoittaisen työtuntimäärän.
Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisää, jonka suuruus kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tun- neilta 100 % keskituntiansiosta.
Itsenäisyyspäivän, joulun, uudenvuodenpäivän, loppiaisen, pääsiäisen, vapunpäivän ja helatorstain jälkeisenä lauantaina ja sunnuntaina kuten myös pääsiäislauantaina ja juhannuspäivänä tehtävästä työstä maksetaan palkkaa kuten viikoittaisesta ylityöstä.
8.3 Matkustusaika
Matkustusaikaa ei lueta varsinaiseksi työajaksi, mutta matkustaminen yrityksessä käytössä olevana työaikana rinnastetaan työaikaan vuorokau- tista ja viikoittaista työaikaa laskettaessa.
8.4 Osallistuminen koulutukseen
Mikäli työntekijä osallistuu työnantajan lähettämänä ammattiinsa liit- tyvään koulutukseen, katsotaan tähän säännöllisenä työaikana käytetty aika työaikaan rinnastettavaksi ajaksi viikoittaista ylityötä laskettaessa.
8.5 Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitaminen
Työntekijän säännöllisenä työaikana työnantajan kanssa sovittujen pää- luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen käyt- tämä aika rinnastetaan työaikaan ylityötä ja viikkolepokorvausta lasket- taessa.
8.6 Säännöllisen työajan lyhennys
Mikäli säännöllisen työajan lyhennys riippuu työnantajasta, maksetaan ylityöstä jota tehdään lyhentyneestä työpäivästä huolimatta, ylityölisä säännöllisen työajan päätyttyä, kuten muistakin ylityötunneista.
8.7 Ylityölisien korvausperuste
Ylityölisät samoin kuin sunnuntaityölisät ja viikkolepokorvaus makse- taan keskituntiansion perusteella.
8.8 Ylitöiden enimmäismäärät
Työaikalain mukaisena ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Tätä määräystä sovelletaan vain tähän työeh- tosopimukseen sidotuissa järjestäytyneissä yrityksissä.
8.9 Odottamattomat työt
Mikäli työntekijälle yrityksessä käytännössä olevana työaikana ilmoite- taan, että hänen tulisi työpaikalta välillä poistuttuaan palata työhön kello 18.00–06.00 välisenä aikana, maksetaan hänelle valmistautumis- ja pe- seytymiskorvauksena yhden tunnin henkilökohtainen aikapalkka. Var- sinaiselta työajalta maksetaan palkka työehtosopimuksen mukaan. Ly- hyemmältä kuin yhden tunnin työajalta maksetaan tunnin palkka.
8.10 Hälytysluontoinen työ
Mikäli työntekijä kutsutaan takaisin työhön hänen jo työmaalta pois- tuttuaan, maksetaan hänelle valmistautumis- ja peseytymiskorvauksena kahden tunnin henkilökohtainen aikapalkka.
Varsinaiselta työajalta maksetaan 100 %:n lisä (sisältää ylityölisän) kui- tenkin enintään siihen asti, kunnes yrityksessä käytännössä oleva työaika seuraavana aamuna alkaa. Mikäli työ suoritetaan sunnuntaina tai muuna lepopäivänä, jatkuu em. 100 %:n lisä koko työn ajan päättyen kuiten- kin kuten edellä on sanottu. Em. palkan lisäksi suoritetaan työntekijälle lain ja tämän työehtosopimuksen kulloinkin määrittelemät sunnuntaityö- tms. lisät ja mahdollinen viikkolepokorvaus.
Hälytysluontoisessa työssä matkustusaika luetaan työaikaan. Lyhyem- mältä kuin yhden tunnin työajalta maksetaan tunnin palkka. Em. 100
%:n lisä maksetaan keskituntiansion perusteella.
8.11 Varallaolo
Varallaolosta on yrityksessä sovittava kirjallisesti ja sopimuksesta on käytävä ilmi varallaolon kesto ja sen luonne.
Varallaolosta sovittaessa on sovittava myös siitä suoritettavasta korvauk- sesta. Korvauksen määrässä on otettava huomioon varallaolosta työnte- kijän vapaa-ajan käytölle aiheutuvat rajoitukset. Jos työntekijä on varal- laolon aikana velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, varallaoloon käytetystä ajasta on vähintään puolet korvattava joko rahassa tai vastaavalla säännöllisenä työ-aikana annettavalla palkallisella vapaa-ajalla.
Jos työntekijällä ei ole varallaoloaikana velvollisuutta oleskella asunnos- saan, varallaoloon käytetystä ajasta on vähintään 20 % korvattava joko rahassa tai vastaavalla säännöllisenä työaikana annettavalla palkallisella vapaa-ajalla. Palkkaperuste on henkilökohtainen kokonaisansio. Yrityk- sessä voidaan paikallisesti sopia vastaavan tason takaavasta muustakin järjestelystä.
Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaoloajan pituus ja varalla- olon toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä.
8.12 Kehityskeskustelut
Kehityskeskusteluun käytetystä ajasta maksetaan työntekijälle palkkaa seuraavasti:
– Aikatyöstä tulevalle henkilökohtainen aikapalkka
– Urakkatyöstä tulevalle työmaalla käytävän kehityskeskustelun ajalta henkilökohtainen aikapalkka
– Urakkatyöstä tulevalle muualla kuin työmaalla käytävän kehityskes- kustelun ajalta keskituntiansio
9 § TYÖAJAN LYHENNYS (PEKKASPÄIVÄT)
9.1 Soveltamisala
Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan työntekijöihin, joiden sään- nöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.
Työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on alle 40 tuntia ja vähin- tään 24 tuntia viikossa ja jotka eivät lyhemmän työaikansa vuoksi kuulu työajan lyhennysjärjestelmän piiriin, maksetaan työajanlyhennyksestä erillistä palkanosaa. Näille työntekijöille ei kerry oikeutta työajanlyhen- nysvapaaseen.
Työajan lyhennyskausi on kalenterivuosi.
9.2 Työajan lyhennyksen määrä
Työajan lyhennyksen määrä on enintään 96 tuntia vuodessa. Työajan- lyhennystä kertyy 8 tuntia kultakin kuukaudelta, jossa on vähintään yksi työpäivä tai vuosilomalain mukainen työssäolon veroinen päivä.
9.3 Työajan lyhennysvapaan antaminen
Työajan lyhennysvapaa annetaan vapaapäivinä työnantajan määräämänä ajankohtana seuraavan kalenterivuoden maaliskuun loppuun mennessä. Vapaa voidaan antaa myös lyhentämällä päivittäistä työaikaa, jos työnan- taja ja työntekijä siitä sopivat. Työnantajan tulee ilmoittaa kunkin lyhen- nysvapaan ajankohdasta vähintään 2 viikkoa ennen vapaata.
Jos työnantaja on ennakolta laatinut työajan käyttösuunnitelman, jossa lyhennysvapaiden ajankohdat on määritelty, työnantajalla on oikeus siir- tää käyttösuunnitelmassa ilmoitettuja lyhennysvapaita työajan lyhennys- kauden rajoissa ilmoittamalla siirrosta ja samalla uudesta vapaan ajan- kohdasta vähintään 1 viikko ennen vapaata.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennyksen säästämises- tä tai pitämättä jättämisestä. Tämän sopimuksen perusteella annetut va- paapäivät, luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomapäiviä ansaittaessa.
9.4 Työajan lyhennysraha
Ansiokompensaatio työajan lyhennyksestä suoritetaan työajan lyhennys- rahalla. Työajan lyhennysrahan määrä on 5,5 % työssäolon ajalta makse- tusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä makset- tava korvaus mukaan lukien.
Työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on alle 40 tuntia ja vähin- tään 24 tuntia viikossa ja jotka eivät lyhemmän työaikansa vuoksi kuulu työajan lyhennysjärjestelmän piiriin maksetaan 5,5 % suuruista erillistä palkanosaa. Palkanosaa maksetaan työssäolon ajalta maksetusta tai mak- settavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätäyöstä maksettava korvaus mukaan lukien.
Kuukausipalkalla työskenteleville työntekijöille työajanlyhennys anne- taan kuukausipalkkaa vähentämättä. Kuukausipalkkalaiselle, jolla on työsuhteen päättyessä pitämätöntä työajanlyhennyskertymää, suoritetaan päiväpalkan suuruinen korvaus kultakin työajanlyhennyspäivältä.
Työajan lyhennysrahaa ei makseta lomansa aikana työssä oleville opis- kelijoille.
9.5 Työajan lyhennysrahan maksaminen
Työajan lyhennysraha maksetaan kunkin tilijakson mukaisena palkan- maksupäivänä. Jäsenyrityksissä voidaan edellisestä poiketen sopia toi- sin siten, että työajan lyhennysrahaa maksetaan lyhennysjaksoa vastaava osuus sen palkanmaksukauden yhteydessä, jolloin työajan lyhennys on annettu. Kaikki työajanlyhennysrahat tulee kuitenkin maksaa viimeis- tään sen palkanmaksun yhteydessä, jossa maksetaan palkka maaliskuun
31. päivältä.
10 § TYÖPALKAT
10.1 Palkkaustavat
Tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevan työntekijän palk- kaa kutsutaan määräytymistavan mukaan aikapalkaksi tai urakkapalkak- si. Työstä käytetään vastaavasti nimitystä aikatyö tai urakkatyö. Palkkio- palkkaus sisältyy toimialakohtaisiin urakkatyömääräyksiin.
10.2 Henkilökohtainen aikapalkka
Jokaiselle työsuhteeseen tulevalle työntekijälle on määriteltävä henkilö- kohtainen aikapalkka.
Työntekijän henkilökohtainen aikapalkka muodostuu palkkaryhmän mu- kaisesta perustuntipalkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Työnte- kijän palkkaryhmään perustuva perustuntipalkka määräytyy vertaamalla työntekijän osaamista töiden vaatimusryhmittelyteksteihin. Palkkaryh- miä koskevat ryhmittelymääritelmät sekä henkilökohtaisen palkanosan yrityskohtaiseen muodostamiseen sovellettavat määräykset on esitetty tämän työehtosopimuksen kohdissa 11.3 ja 11.4.
Työntekijälle, jonka palkkauksessa sovelletaan kohdan 10.5 mukaista sovittua kuukausipalkkaa ja nuorelle työntekijälle, joita koskeva vähim- mäispalkka määräytyy kohdan 10.6 mukaan, ei kuitenkaan määritellä henkilökohtaista aikapalkkaa.
10.3 Henkilökohtainen kokonaisansio
Työntekijän henkilökohtaisen kokonaisansio muodostuu henkilökohtai- sesta aikapalkasta johon lisätään mahdolliset erityistyölisät ja näyttötut- kintolisä.
10.4 Henkilökohtaisen aikapalkan perusteena olevat perustuntipalkat
1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
€/h | |
S | 11,62 |
1 | 14,00 |
2 | 16,56 |
3 | 17,41 |
4 | 18,37 |
10.5 Kuukausipalkka
Jatkuvaa aikatyötä tekevän työntekijän palkka voidaan sopia maksetta- vaksi sovittuna kuukausipalkkana tai muunnettuna kuukausipalkkana.
Sovitun kuukausipalkan tulee vastata määrältään vähintään sen talo- tek- niikka-alan aikapalkkausjärjestelmän mukaisen palkkaryhmän, jota työn- tekijään sovellettaisiin, jos hän tekisi työtä kysymyksessä olevan palk- kausjärjestelmän mukaisella palkalla, perustuntipalkan ja luvun 175 tuloa.
Muunnettu kuukausipalkka muodostetaan siten, että työntekijälle koh- dan 10.2 määräysten mukaan määritelty henkilökohtainen aikapalkka kerrotaan luvulla 173.
Jos työntekijän säännöllinen viikoittainen työaika on lyhempi kuin 40 tuntia, käytetään kertoimena
– sovitussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 175 ker- rotaan viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä
– muunnetussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 173 kerrotaan viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä.
Työajan lyhennysvapaat pidetään kertymän mukaisesti työnantajan mää- rääminä työpäivinä kuukausipalkkaa vähentämättä.
10.6 Nuoret työntekijät
Kohdan 10.2 palkkamääräyksiä ei sovelleta alle 18 vuotiaisiin, jotka ei- vät ole suorittaneet työsopimuksen mukaista ammattialaansa koskevaa ammatillista tutkintoa tai eivät ole oppisopimussuhteessa.
Työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka nuorelle työntekijälle, joka ei edellä olevan mukaisesti ole tämän työehtosopimuksen yleisten palkkamääräysten piirissä on 80 % talotekniikka-alan aikapalkkausjär- jestelmän palkkaryhmän S mukaisesta perustuntipalkasta.
Edellä olevan vähimmäispalkan ohella nuorelle työntekijälle maksetaan tämän työehtosopimuksen määräysten mukaisilla edellytyksillä toimi- alakohtaiset erikoislisät. Henkilökohtaista palkanosaa ei makseta tässä tarkoitetun vähimmäispalkan yhteydessä.
10.7 Työntekijän työkyvyn vaikutus vähimmäispalkkoihin
Palkkamääräykset koskevat täysin työkykyisiä työntekijöitä. Mikäli työn- tekijän invaliditeetti vaikuttaa oleellisesti työkykyyn, voidaan työn- tekijän palkkauksessa työehtosopimuksen määräyksistä poiketen käyttää sopimus- palkkausta. Palkkauksesta tulee sopia kirjallisesti työsopimusta tehtäessä.
11 § TALOTEKNIIKKA-ALAN AIKAPALKKAUSJÄRJESTELMÄ
Talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän tavoitteena on kannustaa työntekijöitä ammattitaitonsa kasvattamiseen ja luoda mahdollisuuksia yrityskohtaisen palkkapolitiikan kehittämiselle. Tavoitteiden saavutta- miseksi aikapalkkausjärjestelmä tulee ensisijaisesti toteuttaa yrityksessä työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa sopien ja pyr- kiä lopputulokseen, joka kohtelee työntekijöitä tasapuolisesti ja on työn- teon kannalta motivoiva.
11.1 Työntekijän palkkaryhmän määräytyminen
Työsopimusta solmittaessa suoritetaan alustava palkkaryhmän määrittä- minen vertaamalla työntekijän osaamista jäljempänä oleviin talotekniik- ka-alan eri toimialoille yhteisiin (perusluokitus) sekä toimialakohtaisiin töiden vaativuusryhmittelyteksteihin.
Samassa yhteydessä määritetään työntekijälle henkilökohtainen palkan- osa, jota sovelletaan väliaikaisena siihen saakka, kunnes työntekijän palkkaryhmän tarkemman määrittelyn yhteydessä hänen henkilökohtai- nen palkanosansa määritetään noudattaen samoja perusteita kuin yrityk- sen muiden työntekijöiden osalta.
Kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen solmimisesta tulee suorittaa tarkempi palkkaryhmän määrittely. Tässä yhteydessä työntekijän tulee esittää sellainen aikaisempi työhistoriansa, jolla voi olla vaikutusta mää- rittelyä tehtäessä. Tällöin on mahdollista, että alustavasti määritelty palk- karyhmä voi nousta tai laskea.
Palkkaryhmän tarkemman määrittelyn yhteydessä määritetään työnteki- jän henkilökohtainen palkanosa jäljempänä esitettävän kehityskeskuste- lumenettelyn perusteella.
11.2 Tehtävien vaativuusryhmittelyn ja palkkaryhmittelyn käytännön toteutus
Työtehtävien osaamista koskeva vaativuusryhmittely tehdään työnanta- jan ja työntekijöiden edustajan (edustajien) kanssa yrityksessä sovitta- valla kokoonpanolla.
Työntekijän palkkaryhmän määrityksen tekevät työnantajan edusta- ja, joka on mahdollisimman hyvin perehtynyt yrityksen työntekijöiden palkkauksen ja henkilöstöpolitiikan kokonaishallintaan, ja asianomainen työntekijä. Mikäli ryhmittelystä tällöin syntyy erimielisyyttä työntekijä voi kutsua mukaan pääluottamusmiehen. Jos yrityksessä ei päästä ryh- mittelystä yksimielisyyteen, asia siirretään liitojen välillä ratkaistavaksi.
11.3 Tehtävien vaativuusryhmittelyn määritelmät
Talotekniikka-alan yleiset ja LVI-toimialakohtaiset töiden vaativuus- ryhmittelytekstit
Perusluokitus | Putki | Eristys |
S. Työssä perehdytään toimi- alan tavallisimpiin tarvikkei- siin ja asennustapoihin. Perehtymisaika enintään 24 kk. | S. Työ tehdään mallin mukaan toisen asentajan avustuksella. Työssä ei edellytetä itsenäistä työmenetelmien osaamista. | S. Työ tehdään toisen eristäjän avustuksella. Työssä ei edelly- tetä itsenäistä työmenetelmien osaamista |
1. Työssä vaaditaan perustie- tämys toimialan tavallisim- mista tarvikkeista ja asennus tavoista. | 1. Tehtävä koostuu toisen ohjauksessa tehtävistä LVV- asennuksista. | 1. Tehtävä koostuu toisen ohjauk- sessa tehtävistä eristystöistä. |
2. Työssä vaaditaan toimialan määräysten ja työpiirustus- ten ja asennustapojen hyvä osaaminen ja tunteminen. | 2. Tehtävä koostuu työselityksen ja piirustusten mukaan tehtävistä LVV-asennuksista tai tehtävä kä- sittää LVV kunnossapitotehtäviä. | 2. Tehtävä koostuu työselitysten ja piirustusten mukaan tehtävistä LV- ja jäähdytyseristyksistä tai IV-eristyksistä. |
3. Työssä vaaditaan toimialan kahden osaamisalueen hal- linta ja omatoiminen toteu- tusosaaminen projekti- ja kunnossapitotoiminnoissa. | 3. Tehtävä koostuu työselityksen ja -piirustusten mukaan tehtävis- tä LVV ja erikoisputkistoasennuk- sista tai tehtävä käsittää LVV- ja erikoisputkiston kunnossapito- tehtävät. | 3. a) Tehtävä koostuu työselitys- ten ja piirustusten mukaan tehtä- vistä LV- ja jäähdytyseristyksistä sekä IV-eristyksestä tai valmiiden peltiosien asennuksista. b) Tehtävä koostuu työselitysten ja piirustusten mukaan tehtävistä IV-eristyksistä ja LV- ja jääh- dytyseristyksistä tai valmiiden peltiosien asennuksista. |
4. Työssä vaaditaan itsenäi- nen kokonaisvaltainen osaa- minen toimialan rakennus- tai teollisuuden kone- ja laiteasennuksissa. | 4. Tehtävä koostuu vaihtelevien projektien kuten sairaaloiden, laboratorioiden, rahtiterminaalien, autokorjaamoiden, meijerien ja teollisuuslaitosten asennusten ja muutostöiden tai kunnossa- pitotöiden kokonaistoimintojen itsenäisestä osaamisesta. | 4. Tehtävä koostuu vaihtelevien kuten kylmä-, palo-, ääni-, ja korkealämpöeristys- ja kunnos- sapitotöiden kokonaistoimintojen osaamisesta. |
Ilmastointi | Automaattiset sammutusjärjestelmät |
S. Työ tehdään mallin mukaan asentajan avustuksella. Työssä ei edellytetä itsenäistä työmenetelmien osaamista. | S. Työ tehdään mallin mukaan toisen asenta- jan avustuksella. Työssä ei edellytetä itsenäis- tä työmenetelmien osaamista. |
1. Tehtävä koostuu toisen ohjauksessa tehtä- vistä IV-asennuksista. | 1. Tehtävä koostuu toisen ohjauksessa tehtä- vistä automaattisten sammutusjärjestelmien asennuksista. |
2. Tehtävä koostuu työselityksen ja piirustus- ten mukaan tehtävistä IV- ja konesaennuk- sista tai tehtävä koostuu IV-kunnossapitoteh- tävistä. | 2. Tehtävä koostuu työselitysten ja piirustus- ten mukaan itsenäisesti tehtävistä automaat- tisten sammutusjärjestelmien asennuksista tai tehtävä käsittää em. järjestelmien kun- nossapitotehtäviä. |
3. Tehtävä koostuu työselityksen ja piirus- tusten mukaan tehtävistä IV-asennuksista ja vaativista koneasennuksista tai tehtävä käsittää IV- ja koneasennusten kunnossa- pitotehtäviä. | 3. Tehtävä koostuu työselitysten, säädösten ja piirustusten mukaan itsenäisesti tehtävistä automaattisten sammutusjärjestelmien ja erikoisjärjestelmän asennuksista tai tehtävä käsittää em. järjestelmien kunnossapitoteh- tävät. Asennustyömaalla tehtävä edellyttää valmiuksia toimia etumiehenä. |
4. Tehtävä koostuu vaihtelevien projektien kuten toimisto/liikerakennusten isojen tuo- tantolaitosten, urheiluhallien ja kalliosuojien asennusten- ja muutostöiden tai kunnossa- pitotöiden kokonaistoimintojen itsenäisestä osaamisesta. | 4. Tehtävä koostuu vaativien projektien, sekä pumppaamoiden ja vaahtolaitosten asennus- ten ja muutostöiden tai kunnossapitotöiden kokonaistoimintojen itsenäisestä osaami- sesta. Asennustyömaalla tehtävä edellyttää valmiuksia toimia vaativien kohteiden etu- miehenä. |
11.4 Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen
Henkilökohtaisen palkanosan määrittelyssä tulee huomioida yrityksen kilpailukyvyn parantaminen ja työntekijöitä motivoivan palkkausjärjes- telmän yrityskohtainen luominen. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus ratkaistaan yrityksessä oheisen matriisin ja käytyjen kehityskeskustelu- jen perusteella. Jokaiselle työntekijälle on kuitenkin maksettava henkilö- kohtaista palkanosaa.
Kehityskeskustelun perusteella työntekijän on voitava kehittää itseänsä asetettujen tavoitteiden mukaan ja näin parantaa henkilökohtaista palk- kaustaan.
Työsuhteen kestäessä esimiehen ja työntekijän tulee vuosittain käydä ke- hityskeskustelu, jonka perusteella työntekijän henkilökohtainen palkan- osa määritetään. Vuoropuhelun on oltava avointa ja siinä on läpikäytävä työntekijän nykytilanne ammattitaidon, koulutuksen ja työyhteisöön so- peutumisen kannalta. Kehityskeskusteluista voidaan sopia paikallisesti TES:n 4 §:n mukaisesti.
Kehityskeskustelu voi johtaa vain henkilökohtaisen palkanosan parane- miseen tai pysymiseen ennallaan. Poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa työnantajalla olisi oikeus päättää työntekijän työsuhde tämän käyttäyty- misen perusteella, voidaan kehityskeskustelun jälkeen matriisin yksittäi- seen kohtaan tai yksittäisiin kohtiin perustuvaa arviointia alentaa. Työn- tekijän henkilökohtainen palkanosa alenee tällöin samassa suhteessa.
Kehityskeskustelussa käydään läpi seuraavat seikat (matriisi):
TEKIJÄ | Tekijöiden kuvaus | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | |
1 | Työmäärä | − on aikaansaapa työssään | |||||
2 | Työn laatu | − sitoutuneisuus yrityksen laatujärjestelmiin ja/tai laatunormeihin − joutuu harvoin korjaamaan huolimattomuu- desta tai ennakoitavista virheistä johtuvia puutteita | |||||
3 | Yhteistyökyky | − kykenee työskentelemään onnistuneesti muiden kanssa | |||||
4 | Asiakaslähtöisyys | − ottaa vastuun asiakkaasta − edustaa yritystä myönteisellä tavalla | |||||
5 | Kehityskyky | − halu ja kyky oppia uusia asioita, tehtäviä ja menetelmiä | |||||
6 | Taloudellisuus | − kustannustietoisuus | |||||
7 | Erikoisosaaminen | − ammatillisen erikoistehtäväalueen osaaminen, joka ei sisälly perusluokituksessa huomioituun ja joka tuo lisäarvoa yritykselle | |||||
8 | Yrityskohtainen | − (joku työntekijän ominaisuus, jolla on merki- tystä työnteon kannalta) | |||||
9 | Yrityskohtainen |
11.5 Arviointimatriisin soveltaminen
Jollei yrityksessä ole muuta sovittu, arviointimatriisin pystysarakkeet ovat pisteitä ja kultakin vaakariviltä kertyvien pisteiden painoarvo on sama.
Riviltä kertyvä pisteluku kolme osoittaa, että työntekijän asianomainen ominaisuus vastaa keskimääräistä tasoa. Jos pisteluku on alhaisempi, työntekijän asianomainen ominaisuus on alle keskimääräisen tason. Kol- mea suurempi pisteluku osoittaa vastaavasti työntekijän asianomaisen ominaisuuden olevan yli keskimääräisen tason.
Jos yritys toimii useammalla paikkakunnalla tai useammassa toimipai- kassa, tulee kaikkiin työntekijöihin soveltaa samoja henkilökohtaisen palkanosan määräytymisperusteita. Henkilökohtainen palkanosa voi kui- tenkin saman yrityksen eri paikkakunnilla olevissa toimipaikoissa olla erisuuruinen.
Työntekijän palkkaryhmän muuttuessa säilyy työntekijän henkilökohtai- nen palkanosa entisen suuruisena.
11.6 Erityisiä määräyksiä
Ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneet, oppisopimussuhtee- seen tulevat sekä 18 vuotta täyttäneet toimialan ammattikoulutusta vailla olevat sijoitetaan heidän työhön tullessaan palkkaryhmään S.
Heidän perehdyttämisensä on järjestettävä siten, että palkkaryhmä 1:n edellyttämä osaaminen saavutetaan:
– ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla 12 kk:n kuluttua.
– vailla ammattikoulutusta olevilla 24 kk:n kuluttua.
Talotekniikan perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneet työntekijät sijoitetaan palkkaryhmään 1.
Sisääntulopalkkaryhmän 24 kuukauden työssäoloa kertyy kesätöissä vain 18 vuotta täyttäneille.
Ammattitutkinnon suorittaneen ammattitaito rinnastetaan palkkaryhmän 3 vaativuusluokitukseen ja erikoisammattitutkinnon suorittaneen palkka- ryhmän 4 vaativuusluokitukseen.
Itsenäistä työtä tekevät varastomiehet ja autonkuljettajat sijoitetaan palk- karyhmään 2 ja toisen ohjauksessa työskentelevät varastomiehet ja au- tonkuljettajat sijoitetaan palkkaryhmään 1.
Sopijaosapuolet toteavat, että työssäoppijat eivät kuulu työehtosopi- muksen soveltamisalan piiriin. Työpaikkaohjaajaksi ryhtyminen on va- paaehtoista. Henkilön tulee olla tehtävään halukas ja motivoitunut. Työ- paikkaohjaustoiminnasta mahdollisesti johtuvien ansion tasomuutosten vaikutuksista tai muista palkkatekijöistä neuvotellaan paikallisesti.
11.7 Ulkomaalaisen LVI-asentajan palkkaryhmittely
Suomeen lähetetyn tai sellaisen Suomeen tilapäisesti töihin tulevan ulko- maalaisen LVI-asentajan, jonka vakituinen asuinpaikka sijaitsee Suo- men rajojen ulkopuolella, palkkaryhmäksi määritellään ensimmäiseksi kolmeksi kuukaudeksi palkkaryhmä 2. Mikäli työntekijän osaaminen sitä edellyttää, palkkaryhmä voidaan suoraan määritellä tätä korkeammaksi.
Mikäli kolmen kuukauden työskentelyn jälkeen todetaan, että ulkomaa- lainen työntekijä on sijoitettu ammattitaitoonsa nähden liian korkeaan palkkaryhmään, palkkaryhmä voidaan arvioida uudelleen. Tässä yhtey- dessä työnantajan on ilmoitettava yksilöidysti ne puutteet ammattitai- dossa, jotka ovat perusteina palkkaryhmän alentamiselle. Samalla on ilmoitettava se ajanjakso, jonka aikana työntekijä koulutetaan vähintään palkkaryhmän 2 edellyttämälle osaamistasolle.
12 § KESKITUNTIANSIO
Keskituntiansiona käytetään edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta lomapalkkasopimuksen mukaan laskettua vuosilomakeskituntiansiota, jota korotetaan liittojen sopimalla prosentilla.
Korotusprosentti ajalla 1.4.2022–31.3.2023 on 1,67 %.
Lomanmääräytymisvuoden viimeinen palkanmaksukausi on se, joka päättyy 31.3. tai lähinnä sitä ennen. Korotusprosentilla korjattu keski- tuntiansio astuu voimaan, kun liitot ovat sopineet korotusprosentin suu- ruuden.
Työntekijälle, jolle ei vielä ole laskettu edellä mainittua vuosilomakes- kituntiansiota, lasketaan keskituntiansio joka toinen palkanmaksukausi työsuhteen alusta lukien kuten lomapalkkasopimuksen 2 § edellyttää vuosilomakorvauksen laskettavaksi. Näin saatua keskituntiansiota käyte- tään sellaisenaan kaksi seuraavaa palkanmaksukautta. Työsuhteen alus- sa keskituntiansiotunnit korvataan takautuvasti ensimmäisellä lasketulla keskituntiansiolla kun se saadaan lasketuksi.
Keskituntiansion tulee olla vähintään henkilökohtaisen aikapalkan suu- ruinen.
Mikäli työntekijän palkkaryhmä muuttuu sopimuskauden aikana, tarkis- tetaan hänen keskituntiansionsa siten, että sitä korotetaan hänen perus- tuntipalkkojensa suhteessa.
13 § ODOTUSAIKA JA SEN KORVAUS
Työntekijälle, joka odottaa työtä verstaalla tai työpaikalla, maksetaan odotusajan palkkana palkkaryhmän 2 mukainen perustuntipalkka, paitsi palkkaryhmässä 1 perustuntipalkan mukaisesti ja palkkaryhmässä S pe- rustuntipalkan mukaisesti.
14 § LISÄT JA NIIDEN MAKSUPERUSTEET
14.1 Näyttötutkintolisät
Tutkinnolla tarkoitetaan Opetushallituksen vahvistamaa ammatti- ja eri- koisammattitutkintoa, joka vastaa työntekijän talotekniikka-alan työteh- täviä.
Lisää maksetaan vain yhden hyväksytyn ammatti- tai erikoisammattitut- kinnon perusteella. Tutkintolisää ei makseta ammatillisen perustutkinnon
perusteella. Erikoisammattitutkinnon perusteella maksettavan tutkintoli- sän ohella työntekijälle ei makseta tutkintolisää ammattitutkinnosta.
Ammattitutkinnon suorittaneelle työntekijälle maksetaan tutkintolisää
– 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 0,54 €/h.
Erikoisammattitutkinnon suorittaneelle työntekijälle maksetaan tutkinto- lisää
– 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 0,99 €/h.
Aikaisemmin suoritetut näyttötutkinnot, joista edellä mainittu lisä on maksettu, kuuluvat lisän piiriin.
Lisää maksetaan työsuhteen alusta alkaen, jos työntekijä on esittänyt to- distuksen suoritetusta tutkinnosta työsuhteen alkaessa. Muussa tapauk- sessa lisää aletaan maksaa tutkintotodistuksen esittämispäivää lähinnä seuraavan palkkakauden alusta lukien. Lisä maksetaan kaikissa palkka- usmuodoissa erillisenä, eikä sitä oteta huomioon jaettaessa yhteisurak- kaa urakkaan osallistuneiden työntekijöiden kesken.
Mikäli tutkinnon näyttöä ei pystytä järjestämään työntekijän työpaikal- la normaalien työtehtävien yhteydessä, työntekijälle korvataan näyttöön muualla osallistumisesta aiheutunut ansionmenetys keskituntiansion mukaan sekä muut välittömät kustannukset. Xxxxxxxxxx saamisen edel- lytyksenä on, että työntekijä on sopinut osallistumisestaan etukäteen työnantajan kanssa. Korvaukset suoritetaan enintään yhteensä neljältä työpäivältä.
Mikäli mahdollista tutkinnon näytön uusimista ei pystytä järjestämään työntekijän työpaikalla normaalien työtehtävien yhteydessä, työntekijäl- lä on oikeus saada vapautusta työstä siihen muualla osallistumista varten ilmoitettuaan siitä vähintään viikkoa etukäteen työnantajalle. Velvolli- suutta maksaa edellä mainittuja korvauksia ei tässä tapauksessa ole.
14.2 Erityistyölisä
Edellä mainitun henkilökohtaisen aikapalkan lisäksi voidaan työntekijän kanssa sopia erillistä työkohdetta koskevasta erityistyölisästä. Erityis- työlisää koskeva sopimus on voimassa määräajan tai toistaiseksi. Tois- taiseksi voimassa oleva sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla, mikäli muusta irtisanomisajasta ei ole sovittu.
14.3 Etumieslisä aikapalkkauksella tehtävissä töissä
Mikäli putki-, ilmastointi tai sprinklertyöhön sisältyy ennakkoarvion mu- kaan yli 100 normituntia, ja se sovitaan tehtäväksi aikatyönä, on työkoh- teessa yksi etumies. Putki-, ilmastointi- tai sprinkleriasentajalle, joka toi- mii työkohteessa etumiehenä, maksetaan etumieslisää. Lisän suuruudesta voidaan sopia paikallisesti, kuitenkin siten, että se on 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta vähintään 0,61 €/h. Etu- miehen tehtävät on määritelty osana tämän työehtosopimuksen putki- ja ilmastointialojen suorituspalkkausmääräyksiä.
15 § MATKAKUSTANNUKSET
Verovapaiksi katsottavien matkakustannusten korvaukset ja niiden pe- rusteet vuosina 2022–2024 määräytyvät Verohallinnon niitä koskevien päätösten mukaisesti.
15.1 Päivittäiset matkakustannukset
Kiinteä toimipaikka
Yrityksen kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan liikettä, konttoria, verstas- ta sekä varastoaluetta.
Ateriakorvaus
Yrityksen kiinteän toimipaikan ulkopuolella suoritettavasta työstä, joka päivässä kestää vähintään 4 tuntia, maksetaan ateriakorvaus, joka on 1/4 osa kotimaassa maksettavasta päivärahasta päivältä
1.1.2022 lukien 11,25 €
Ateriakorvausta ei makseta tässä työehtosopimuksessa määrättyyn päi- värahaan oikeuttavassa matkatyössä olevalle työntekijälle.
Asentajalle, jonka tehtäviin kuuluu yrityksen kiinteän toimipaikan ul- kopuolella suoritettavat korjaustyöt, lasketaan em. tilojen ulkopuolella suoritetuiksi työtunneiksi kaikki ne työtunnit, jotka tehdään sellaisen korjaustyömääräyksen perusteella, jonka suorittaminen vaatii, että osa työtunneista suoritetaan yrityksen kiinteän toimipaikan ulkopuolella.
Jos asentaja työskentelee tämän pykälän edellyttämissä olosuhteissa vä- hintään 4 tuntia yli normaalin työajan, maksetaan hänelle ateriakorvaus toiseen kertaan. Tähän aikaan ei lasketa matkustamiseen käytettyä aikaa.
Matkalippukorvaus
Mikäli työmaa sijaitsee jäljempänä olevassa taulukossa paikkakuntakoh- taisesti määriteltyjen kilometrirajojen ulkopuolella paikkakunnan nolla- pisteestä, työntekijälle korvataan työpäivää kohden edestakainen matka- lipun arvo työmaalle ja takaisin.
Matka mitataan yleisen liikenteen käytössä olevaa lyhintä reittiä myöten. Pääkaupunkiseudulla (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) etäisyys määritetään HSL:n reittioppaan mukaan. Niillä paikkakunnilla, joita ei taulukossa mainita, kilometrimäärä on 6 km.
Paikkakunta | Kilometriä | Paikkakunta | Kilometriä | Paikkakunta | Kilometriä |
Heinola | 3 | Kouvola | 2 | ||
Pääkaupunkiseutu | 8 | Kuopio | 3 | Rovaniemi | 4 |
Hämeenlinna | 3 | Lahti | 3 | Savonlinna | 3 |
Hyvinkää | 7 | Lappeenranta | 3 | Seinäjoki | 5 |
Imatra | 11 | Mikkeli | 4 | Tampere | 2 |
Joensuu | 3 | Nokia | 2,5 | Tornio | 5,5 |
Jyväskylä | 6,5 | Oulu | 6 | Turku | 3 |
Kajaani | 3 | Pieksämäki | 5 | Vaasa | 2 |
Kemi | 3 | Pori | 2 | Varkaus | 3,5 |
Kokkola | 8 | Raahe | 6 | ||
Kotka | 4 | Rauma | 3,5 |
Mikäli työnantaja on järjestänyt työntekijöiden kuljetukset työmaalle, ei matkalippukorvausta suoriteta. Kuljetukset tapahtuvat työajan ulko- puolella ja työaika on tässä työehtosopimuksessa mainittu säännöllinen työaika. Kuljetukset on suoritettava henkilöliikenteen tarkoitetuilla, läm- mityslaitteilla varustetuilla ajoneuvoilla.
Matkalippukorvauksesta voidaan LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n jäsenyrityksessä sopia toisin.
Matka-aikakorvaus
Mikäli matka-aika paikkakunnan 0-pisteestä työpaikalle aamuin ja illoin säännöllisiä kulkuvuoroja tai työnantajan järjestämää kuljetusta käyt- täen, odotusajan huomioon ottaen yhteensä ylittää 1 tunnin, maksetaan siitä sisääntuloryhmän mukainen tuntipalkka. Samaa maksuperiaatetta käyttäen maksetaan korvaus jokaiselta seuraavalta täydeltä tunnilta. Pää- kaupunkiseudulla matka-aika määritetään reittioppaan mukaan.
Matka-aikakorvauksesta voidaan LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n jäsenyrityksessä sopia toisin.
15.2 Matkatyöt ja päivärahat
Kun työ suoritetaan vieraalla paikkakunnalla, josta työntekijä ei voi saa- pua yöksi kotiinsa, korvataan hänelle tästä aiheutuvat kustannukset seu- raavasti:
– kodin ja komennuspaikkakunnan välillä kaikki tarpeelliset matkakus- tannukset, joiksi luetaan rautatie ja laiva- ja matkalippujen hinnat II luokassa, matkatavarakustannukset sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, matkalippujen hinnat vastaavissa luokissa.
– komennuspaikkakunnalla asunnon ja työpaikan väliset matkakustan- nukset.
Matkustusaika
Matkustamiseen käytetyltä ajalta maksetaan työntekijälle sisääntuloryh- män mukainen tuntipalkka. Milloin työntekijälle on järjestetty makuupaik- ka, ei kello 22.00–7.00 väliseltä ajalta tuntipalkan korvausta suoriteta.
Päiväraha
Kultakin vuorokaudelta, jonka työntekijä on matkalla tai paikkakunnalla, jolla työ suoritetaan, maksetaan päivärahaa.
Päivärahan suuruus on Verohallinnon päätöksen mukainen. 1.1.2022 lukien 45 €
1.1.2023 lukien
Matkaan liittyvistä vajaavuorokausista, jotka käsittävät enintään kuusi tuntia, maksetaan Verohallinnon päätöksen mukainen osapäiväraha.
1.1.2022 lukien 20 €
1.1.2023 lukien
Majoituskorvaus
Majoituskustannukset korvataan työnantajan hyväksymän selvityksen mukaisesti. Korvauksen suuruus vuorokautta kohti on enintään 1 1/2 kertaa päivärahan suuruinen.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Majoituskorvausta ei makseta, mikäli työnantaja on hankkinut joko itse tai muu- toin työntekijälle ilmaisen asunnon, jonka työntekijä hyväksyy.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Kahviaamiainen tai muut ateriat eivät sisälly majoituskustannuksina korvatta- viin kustannuksiin. Xxxxxxx majoituslaskuun sisältyy ilman kustannuserittelyä
kahviaamiainen tai muita aterioita tai työntekijälle muutoin on järjestetty ilmai- set ateriat, suoritetaan päiväraha seuraavasti vähennettynä.
Kahviaamiaisen osalta vähennys on 15 % ja muiden aterioiden osalta kultakin 30 %.
Juhlapäiviä koskeva matkakorvaus
Xxxxxxx työntekijä ennen pääsiäis-, juhannus tai joulupäivää on vieraal- la paikkakunnalla yhtäjaksoisesti työssä, on hän mikäli työn laatu tai muut pakottavat syyt eivät sitä estä, oikeutettu mainituiksi juhlapäiviksi matkustamaan kotiinsa. Työnantaja korvaa hänelle edellisen mukaisesti matkakustannukset kotipaikkakunnalle ja sieltä takaisin työpaikalle sekä ateriakorvauksen ja palkan menetetyltä työajalta, kuitenkin enintään 8 tunnilta matkaajan vuorokaudelta, matkustusaikaa koskevan kohdan mu- kaisesti.
Pöytäkirjamerkintä 3:
Milloin työntekijä matkustaa muina kuin edellä mainittuina vapaapäivinä kotiin- sa, maksetaan näiltä päiviltä päiväraha.
Sairastuminen työkomennuspaikkakunnalla
Jos työntekijä sairauden tai tapaturman johdosta joutuu sairaalahoitoon vieraalla paikkakunnalla, maksetaan sairaalassaoloajalta vieraalla paik- kakunnalla päivärahana 4,40 euroa vuorokaudelta siltä ajalta, jona työn- antajalla on velvollisuus sairausajan palkan maksamiseen.
16 § TYÖ ULKOMAILLA
16.1 Noudatettavat säädökset
Milloin työkohde sijaitsee Suomen rajojen ulkopuolella, työsuhteessa noudatetaan Suomen työoikeutta ja työntekijäin sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä sekä Talotekniikka-alan LVI-toimialan kulloinkin voimas- sa olevaa työehtosopimusta niin kuin Suomen alueella suoritettavassa työssä, mikäli paikallisista olosuhteista tai niiden asettamista erityisvaa- timuksista ei muuta johdu.
16.2 Työtaistelut Suomessa
Suomen työmarkkinajärjestöjen mahdollisesti julistamat työtaistelutoi- menpiteet eivät koske Suomen rajojen ulkopuolella suoritettavia työkoh- teita.
16.3 Päiväraha
Työntekijällä on oikeus päivärahaan, jonka suuruus on vähintään koti- maan päivärahan suuruinen ja joka maksetaan normaalin palkanmaksun yhteydessä.
16.4 Matkakustannukset
Työnantaja kustantaa työntekijälle matkat työkohteeseen ja takaisin työntekijän kotipaikkakunnalta työsuhteen alkaessa ja päättyessä. Muista työnantajan kustantamista kotimatkoista, matkustamisajan palkasta sekä matkakustannusten korvaamisesta työskentelypaikkakunnalla työnantaja ja työntekijä sopivat erikseen.
16.5 Majoitus
Työnantaja antaa työntekijän käyttöön korvauksetta paikalliset olosuh- teet huomioon ottaen kohtuullisen asunnon.
16.6 Työaika
Suomen työaikamääräyksiä sovellettaessa työaika voidaan järjestää myös siten, että työtuntien määrä tasoittuu keskimäärin neljäänkymmeneen
(40) tuntiin viikossa enintään kuuden (6) kuukauden tasoittumisjaksolla. Mikäli ulkomaantyön kesto on alle kuusi (6) kuukautta, tasoittumisjak- son pituus voi olla kuitenkin enintään ulkomaantyön keston mittainen.
Työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia sellaisesta työaikajärjestelystä, joka on työntekomaan pakottavien työaikamääräysten vastainen.
Käytettäessä keskimääräistä neljänkymmenen (40) tunnin viikkotyöai- kaa työtuntijärjestelmä on laadittava etukäteen kirjallisesti koko tasoittu- misjakson ajaksi. Työtuntijärjestelmän muuttaminen kesken tasoittumis- jakson voi tapahtua vain molemminpuolisella sopimuksella.
Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksen 16 §:n kohdan ”Työ ulkomailla” määräyksiä sovelletaan myös niihin työntekijöihin, jotka komennusmiehinä tulleina siirtyvät suoraan toisen suomalaisen työn- antajan palvelukseen solmimalla uuden kirjallisen sopimuksen, vaikka sopimusta ei solmitakaan muodollisesti Suomessa.
16.7 Ylityö ja hätätyö
Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisen vuo- rokautisen työajan lisäksi, on kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetta- va viidelläkymmenellä prosentilla ja seuraavilta tunneilta sadalla prosen- tilla korotettu palkka.
Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisen vii- koittaisen työajan lisäksi, on kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta mak- settava viidelläkymmenellä prosentilla ja seuraavilta tunneilta sadalla prosentilla korotettu palkka.
16.8 Työsopimus
Työsopimus on tehtävä aina kirjallisesti työnantajan ja työntekijän välillä liittojen yhteisesti hyväksymien periaatteiden mukaan ennen työntekijän lähtöä työntekomaahan. Työsopimuksesta tulee ilmetä työsopimuslain 2 luvun 4 §:n (HE55/2001) edellyttämien seikkojen lisäksi päivärahan suuruus ja sen määräytymisperuste (miltä päiviltä päiväraha maksetaan), työnantajan kustantamat kotimatkat, matkakustannusten korvaus työnte- komaassa ja palkanmaksutapa sekä majoitusjärjestelyt ja niiden arvioitu laatu.
16.9 Lainvalinta ja sosiaaliturva Pohjoismaissa sekä Euroopan Unionin jäsenmaissa
Milloin työkohde sijaitsee Pohjoismaassa tai toisessa Euroopan Unionin jäsenmaassa voivat työnantaja ja työntekijä työsopimuksella sopia työso- pimukseen sovellettavasta laista myös seuraavasti:
– Työsopimukseen sovelletaan työntekomaan lakia ja työntekomaassa noudatettavia yleisiä työehtoja.
– Työsopimukseen sovelletaan Suomen lakia ja voimassa lainsäädäntöä sekä Talotekniikka-alan LVI-toimialan työehtosopimusta. Työaikojen ja työajasta johtuvien lisien osalta sovelletaan työntekomaan lakia ja työntekomaassa noudatettavia yleisiä työaikoja koskevia työehtoja.
Työntekijöiden sosiaaliturva määräytyy näissä maissa lakien ja kansain- välisten sopimusten perusteella.
17 § TUNTIKORTIT
17.1 Tuntikorttien täyttäminen
Työnantajan on annettava työntekijöiden käyttöön tuntikortit, joista työntekijä kortin täytettyään saa itselleen jäljennöksen. Tuntikortit voi- daan täyttää myös sähköisesti.
Tuntikorttien täyttäminen tapahtuu työaikana.
17.2 Tuntikortteihin merkittävät tiedot
Työntekijän on niin aika kuin urakkatöissäkin säännöllisesti merkittävä suorittamansa työn laatu, samoin kuin siihen käytetyt tuntimäärät, ateria-
korvaukset, matkakulut, lisät jne. työnantajalle esitettävään tuntikorttiin. Urakan jako suoritetaan työehtosopimuksen mukaisesti niiden tietojen perusteella, mitä tuntikortteihin on merkitty.
17.3 Urakkaan kuulumattomien tuntien merkintä tuntikorttiin
Jos kyseinen työ ei kuulu tilaajan ja työnantajan väliseen urakkaan, on tuntikorttiin tai vastaavaan tositteeseen saatava tilaajan tai hänen edusta- jansa kirjallinen hyväksyminen. Sama koskee myös sellaisia töitä, jotka kokonaan suoritetaan ns. laskutyönä.
17.4 Tuntikorttien hyväksyminen
Työntekijälle on ennen työn aloittamista selvitettävä, mitä hyväksymis- menettelyä kulloinkin on noudatettava.
17.5 Tuntikortteihin tehtävät korjaukset
Tuntikortteihin tehtyjä merkintöjä ei palkanlaskennan yhteydessä saa korjata siten, että alkuperäistä merkintää ei myöhemmin saada selvite- tyksi. Jos tuntikorttiin tehtyjä merkintöjä joudutaan korjaamaan, on työn- tekijälle mahdollisimman pian ilmoitettava korjauksesta sekä sen syystä.
18 § PALKANMAKSUPÄIVÄ
18.1 Palkanmaksukausi
Palkanmaksukausi on kaksi (2) viikkoa, paikallisesti voidaan sopia, että varsinainen palkanmaksu tapahtuu kerran kuukaudessa. Tällöin työnte- kijällä on oikeus pyynnöstä saada palkkapäivien puolivälissä ennakko- palkka säännöllistä työaikaa vastaavilta työtunneilta.
Yrityksessä voidaan lisäksi sopia, että jatkuvaa aikatyötä tekevän työn- tekijän palkka maksetaan sovittuna kuukausipalkkana tai muunnettuna kuukausipalkkana siten, kuin työehtosopimuksen kohdassa 10§ Työpal- kat kohta 10.5 Kuukausipalkka määrätään.
18.2 Palkanmaksupäivä
Palkanmaksupäivä on perjantai, ellei yrityksessä ole muusta sovittu. Jos perjantai on juhlapäivä, maksetaan palkka edellisenä päivänä. Palkan tu- lee olla nostettavissa palkanmaksupäivänä. Palkka maksetaan työntekijän osoittamalle pankkitilille Suomessa toimivan rahalaitoksen välityksellä.
18.3 Palkanmaksu työsuhteen päättyessä
Työsuhteen päättyessä palkanmaksu tapahtuu säännöllisen palkanmak- sun yhteydessä.
18.4 Palkanlaskenta-aika
Palkanlaskenta-aika on pääsääntöisesti 7 työpäivää mutta enintään 9 työ- päivää.
Järjestelyt tulee toteuttaa siten, että sisällä olevan palkan ulosmaksu ei kohtuuttomasti viivästy tilikausien alkamis ja päättymisajankohdista ja palkkalaskentaa ja maksutoimenpiteisiin liittyvistä tekijöistä johtuen.
18.5 Palkkaerittely
Työntekijälle tulee antaa hänelle maksettavasta palkasta erittely pal- kanmaksukausittain, josta palkanmuodostusperusteet käyvät riittävän selvästi ilmi, kuten erikseen aika ja urakkatyö, ylityö ja sunnuntaityö, matkakorvaukset, ateriakorvaukset ja päivärahat, veronpidätykset jne. tarpeen mukaan.
19 § VUOSILOMA
Tämän työehtosopimuksen ohella noudatetaan vuosilomalain määräyksiä.
19.1 Vuosiloman alkaminen ja päättyminen
Vuosiloma alkaa ja päättyy työntekijän työhönottopaikalla.
19.2 Vuosilomapalkka
Tuntipalkalla olevalle työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka ja kor- vaus tämän työehtosopimuksen liitteenä olevan allekirjoittajaosapuolien välisen lomapalkkasopimuksen mukaan (liite 1 tämän pykälän lopussa). Tulos- ja tuotantopalkkiot otetaan vuosilomalain 11 §:n laskusäännön mukaisesti huomioon vuosilomapalkkaa laskettaessa.
19.3 Erityisiä säännöksiä työssäolon veroiseksi luettavasta ajasta
Ammattiliiton tilaisuuksiin osallistuminen
Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa edustajiston kokoukseen/ liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liit- tohallituksen/ liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen koko- ukseen sekä liittojen välisiin työehtosopimusneuvotteluihin osallistumis- ta varten.
Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, SAK ry:n edustaja-
kokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.
Viikkotyöajan tasaaminen
Vuosiloman pituutta määrätessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, jona työntekijällä on työtuntijärjestelmän mukaan ollut työstä vapaa keski- määräisen viikkotyöajan tasaamisen vuoksi.
Työnantajan määräyksestä matkustaminen
Vuosiloman pituutta määrätessä työssäolon veroiseksi luetaan se aika, jona työntekijä on ollut estynyt suorittamaan työtä työnantajan määräyk- sestä tapahtuneen matkustamisen takia.
19.4 Vuosiloma ja keskeneräinen työkomennus
Ellei toisin sovita, on käynnissä oleva komennus keskeytettävä tai pää- tettävä ja työntekijä määrättävä palaamaan työhönottopaikkaansa ennen vuosiloman alkamista.
19.5 Vuosilomalain mukaiset lisävapaapäivät
Lisävapaapäivien antamiseen sovelletaan vuosiloman antamista koske- via säännöksiä. Työntekijälle maksetaan lisävapaapäiviltä korvaus keski- tuntiansiolla laskettuna.
19.6 Lomaraha
Lomarahan määrä
Lakisääteiseltä vuosilomalta maksettavasta vuosilomapalkasta tai -kor- vauksesta suoritetaan lomarahana 50 % tämän vuosilomapalkan tai -kor- vauksen määrästä.
Oikeutta lomarahaan ei ole silloin kun:
– työnantaja irtisanoo tai purkaa työsuhteen työntekijän henkilöön liit- tyvällä perusteella.
Lomarahan maksaminen
Xxxxxxxxx ennakko suoritetaan lomalle lähdettäessä vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Xxxxxxx on puolet lomarahasta. Lomarahan ennakkoa eivät koske jäljempänä olevat lomarahan saamista koskevat edellytykset.
Lomarahan jälkimmäinen puolikas suoritetaan sen palkanmaksukauden yhteydessä, jolloin työntekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan tai olisi maksettu, mikäli hän on estynyt saapumasta työhön hyväksyt- tävästä syystä. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomarahasta noudattaen vastaavasti, mitä edellä on määrätty. Paikallisesti voidaan työntekijäkohtaisesti sopia koko lomarahan maksamisesta viimeksi annettavan lomanosan yhteydessä.
Työsuhteen päättyessä ei lomarahan saamiseen edellytetä vuosiloman aloittamista.
Silloin kun työntekijä on pois töistä hoitovapaan tai asevelvollisuus- tai siviilipalvelulain mukaiseen palvelukseen astumisen vuoksi, maksetaan lomaraha vasta, mikäli työntekijä palaa työhön vapaan tai palvelusajan päätyttyä.
Hoitovapaalle jäävän työntekijän lomaraha maksetaan vuosilomalain mukaisesti pidetyltä vuosilomalta.
Palveluksen suorittamisen jälkeen työhön palatessa maksettavan lomara- han määrä lasketaan siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtu- nut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaraha vastaavasti työntekijäl- le maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä.
Yrityksessä voidaan sopia lomaraha tai osa siitä korvattavaksi palkallise- na työssäolon veroisena vastaavana vapaana.
LOMAPALKKASOPIMUS, Liite 1
Allekirjoittaneet liitot ovat vuosilomalain (162/2005) 30 §:n nojalla teh- neet vuosilomapalkan ja loman korvauksen laskemisesta seuraavan työ- ehtosopimuksen:
1 § Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan vuosilomalain 11 §:ssä tarkoitettuihin työn- tekijöihin.
2 § Vuosilomapalkka ja lomakorvaus
1. Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperustee- na on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuon- na työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspal- kan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.
2. Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1
§:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:
Lomapäivien lukumäärä | Kerroin |
2 | 16,0 |
3 | 23,5 |
4 | 31,0 |
5 | 37,8 |
6 | 44,5 |
7 | 51,1 |
8 | 57,6 |
9 | 64,8 |
10 | 72,0 |
11 | 79,2 |
Lomapäivien lukumäärä | Kerroin |
12 | 86,4 |
13 | 94,0 |
14 | 101,6 |
15 | 108,8 |
16 | 116,0 |
17 | 123,6 |
18 | 131,2 |
19 | 138,8 |
20 | 146,4 |
21 | 154,4 |
Lomapäivien lukumäärä | Kerroin |
22 | 162,4 |
23 | 170,0 |
24 | 177,6 |
25 | 185,2 |
26 | 192,8 |
27 | 200,0 |
28 | 207,2 |
29 | 214,8 |
30 | 222,4 |
Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.
Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lo- makorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työ- tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.
3 § Työssäolon veroinen aika
Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittotoimikunnan tai näi- tä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee va- pautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallis- tumiseen tarvitsemastaan ajasta.
4 § Voimaantulo
Tämä sopimus tulee voimaan 1. päivänä toukokuuta 2018 ja on voimassa toistaiseksi.
Sopimus voidaan irtisanoa päättymään vuosittain lomanmääräytymis- vuoden päättyessä. Irtisanominen on tällöin toimitettava viimeistään syyskuun loppuun mennessä.
Helsingissä 9. toukokuuta 2018
LVI-TEKNISET URAKOITSIJAT LVI-TU ry RAKENNUSLIITTO ry
20 § SAIRAUSAJAN PALKKAA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ
20.1 Sairausajalta maksettava palkka
Työntekijälle maksetaan ansionmenetyksen korvausta keskituntiansion mukaan sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden ajanjakson työpäivil- tä seuraavasti:
Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti ajanjakso
2 viikkoa mutta alle 1 kk sairausvakuutuksen karenssiaika 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta 28 kalenteripäivää
3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 kalenteripäivää
5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 kalenteripäivää
10 vuotta tai kauemmin 56 kalenteripäivää
Työtapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajanjaksolta maksetaan täysi palkka, vaikka työsuhde olisi kestänyt alle kuukauden.
Työnantaja on oikeutettu nostamaan työntekijälle tulevan sairausvakuu- tuslain mukaisen päivärahan vastaavalta ajanjaksolta.
20.2 Sairausajalta maksettavan palkan edellytykset
Palkanmaksun edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden ja ettei työkyvyttömyyttä ole aiheutettu omalla törkeällä tuottamuksella, kevytmielisellä elämällä, tai työkyvyttömyys ei ole ai- heutunut muualla tehdystä ansiotyöstä, eikä sairautta ole tieten salattu työsopimusta solmittaessa.
Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä mihin hä- nellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työantajalla oikeus vähentää sai- raus- tai synnytysloman palkasta se päiväraha tai sen osa, mikä työnteki- jän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.
20.3 Sairausajan palkanmaksun karenssi
Jos työsuhde on kestänyt alle kuusi (6) kuukautta eikä kyseessä ole työta- paturma, on työkyvyttömyyden alkamispäivä tai mikäli työkyvyttömyys on alkanut kesken työpäivän, sitä seuraava työpäivä palkaton. Mikäli sai- rauden aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu sairastumispäivän jälkeen vä- hintään kuusi arkipäivää, maksaa työnantaja palkan työkyvyttömyyden alusta alkaen.
20.4 Sairaudesta ilmoittaminen
Työkyvyttömäksi tultuaan työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoit- tamaan työnantajalleen siitä sekä sen arvioidun keston. Tähän liittyvät menettelytavat työnantajan tulee saattaa työntekijöiden tietoon.
Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alkaessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja miten poissaolo- tapauksessa työt sinä päivänä järjestetään.
20.5 Todistus sairaudesta
Lääkärintodistus
Työnantajan vaatiessa on työntekijän esitettävä työterveyslääkärin tai muun työnantajan hyväksymän lääkärin antama todistus sairaudestaan.
Perusteltu syy muun lääkärin käytölle voi olla esimerkiksi työterveysyk- sikön pitkä etäisyys työntekijän työ-, koti- tai oleskelupaikasta tai vas- taanottoajan kohtuuttoman pitkä odotus.
Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärinto- distusta siihen liittyvän epäselvyyden takia, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.
Taannehtiva lääkärintodistus
Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelle.
Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet
Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuk- sen neuvottelu-järjestyksen mukaisesti.
20.6 Sairauspoissaolo työntekijän ilmoituksella
Omailmoitusmenettely
Yrityksissä on flunssatyyppisissä enintään 3 vuorokautta kestävissä sai- rauspoissaoloissa sovittava omailmoitusmenettelystä. Sopia ei voi, että aina vaaditaan lääkärintodistus. Sopimuksen on syytä olla kirjallisessa muodossa.
Mikäli omailmoitusmenettelystä ei ole sovittu, työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyttö- myydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa. Tässä tapauksessa omailmoitukseen noudatetaan seuraavia sääntöjä:
– Työntekijän on ilmoitettava sairauspoissaolostaan omalle esimiehel- leen välittömästi tai viimeistään ennen työvuoron alkua. Ellei ilmoi- tusta ole tehty ennen työvuoron alkua, poissaolon ajalta ei makseta sairausajan palkkaa.
– Työnantaja voi perustellusta syystä, mm. silloin kun työntekijällä on useita toistuvia sairauspoissaoloja, vaatia työkyvyttömyyden osoituk- seksi lääkärintodistusta.
– Omailmoitusmenettelyä ei sovelleta vuosiloman aikana.
Osapuolet suosittelevat, että sovittaessa omailmoitusmenettelystä, pai- kalliseen sopimukseen sisällytetään menettelytavat alle 10-vuotiaan lap- sen tilapäisestä hoidosta aiheutuvista poissaoloista.
20.7 Sairauden uusiutuminen
Jos työntekijän työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudel- leen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin sairausajan palkkaa, ei työntekijä ole oikeutettu uuteen edellä sanottuun sairausajan palkan ajanjaksoon.
20.8 Äitiys- ja isyysloman palkanmaksu sekä adoptio
Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa, maksetaan äitiysvapaan ajalta palkka 56 saira- usvakuutuslain mukaisen arkipäivän pituisen kalenterijakson tuntijärjes- telmän mukaisilta työpäiviltä. Palkan määrä muodostuu työntekijän pal- kan ja äitiyspäivärahan erotuksesta. Palkka maksetaan työsopimuslain 4 luvun 1§:n mukaisen äitiysvapaan alkamispäivästä lukien.
Työntekijälle, jonka työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuukautta ennen lapsen syntymää, maksetaan isyysvapaan ajalta palkka 6 päivän sairaus- vakuutuslain mukaisen arkipäivän pituisen kalenterijakson työtuntijär- jestelmän mukaisilta työpäiviltä. Isyysvapaan palkanmaksussa noudate- taan samoja säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa.
Xxxxxxx työntekijä on adoptoinut alle 7-vuotiaan lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä vastaavan pituinen palkallinen äitiys- tai isyysvapaaseen rinnastettava vapaa. Tämä ei koske perheen sisäistä adoptiota.
20.9 Väärinkäytösten ehkäisy
Työnantajan ja pääluottamusmiesten tulee (yhdessä) ohjata työntekijöitä työehtosopimuksen säännösten oikeaan noudattamiseen ja pyrkiä (omal- ta osaltaan) ehkäisemään väärinkäytöksiä.
Perehdyttämisen yhteydessä uusille työntekijöille tulee antaa asiaa kos- kevaa valistusta ja ohjausta.
20.10 Sairauspoissaolojen seuranta
Sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edun mukaista on sairauspois- saolojen saaminen mahdollisimman vähäisiksi. On suositeltavaa, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan sairauspoissaolojen kehitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden ennalta ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.
20.11 Lääkärintarkastukset
Lakisääteinen lääkärintarkastus
Työntekijä voi palkallisena työaikana käydä työhönsä liittyvässä työnan- tajan, lain tai viranomaispäätöksen edellyttämässä terveystarkastuksessa. Tällaiseen tarkastukseen, siitä seuraavaan tutkimukseen ja jälkitarkas- tukseen matkustaminen korvataan kuten työmatkat.
Muut lääkärintarkastukset
Työntekijän palkkaa ei vähennetä sairauden toteamiseksi välttämättö- män lääkärintarkastuksen ajalta, mikäli lääkärinhoidon tarve on akuutti, eikä vastaanottoaikaa ole kohtuullisen ajan kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella.
Palkkaa ei vähennetä myöskään, jos kysymys on:
– erikoislääkärin suorittamasta tarkastuksesta apuvälineen hankkimi- seksi
– työterveyslääkärin, erikoislääkärin tai erikoisalan poliklinikan suorit- tamasta tarkastuksesta kroonisen sairauden hoidon määrittelemiseksi
– korvattavaan lääkärintarkastukseen liittyvästä laboratorio- tai röntgen- tutkimuksesta
– sairausvakuutuslain mukaisesta äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevasta terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättö- mästä tarkastuksesta tai muista synnytystä edeltävistä lääketieteelli- sistä tutkimuksista
– hammaslääkärissä käynnistä, jos äkillinen hammassairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden, joka vaatii saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Kiireellisyystarve osoitetaan hammaslääkärin todistuksella.
– syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen ja sen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta.
– Naisten rintasyöpäseulonta sekä kohdun kaulaosan syövän seulonta.
Lääkärintarkastuksiin liittyvät menettelytavat voidaan sopia myös 4 §:n mukaisesti pääpääluottamusmiehen kanssa paikallisten yrityskohtaisten tarpeiden mukaisesti.
20.12 Kvartsipölylle altistuneiden työntekijöiden terveystarkastukset
Kvartsipölylle altistumisen johdosta ASA-rekisteriin merkittyjen hen- kilöiden osalta säännöllisten määräaikaisten terveystarkastusten välit määrittelee työterveyshuollon ammattihenkilö. Määräaikaistarkastus on toistettava 1–3 vuoden välein, ellei erityisestä syystä työterveyslääkäri muuta edellytä.
20.13 Lapsen sairaus
Oikeus palkalliseen vapaaseen
Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan työntekijälle tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttä- mättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Hoidon järjestämisen tai hoitamisen kestäessä 1, 2, 3 tai 4 päivää pidetään poissaoloa sopimukses- sa tarkoitettuna poissaolona.
Palkanmaksun edellytykset
Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta on lääkärin todistus ja että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksami- sesta koskevien määräysten mukainen selvitys. Palkalliset poissaolopäi- vät, jotka johtuvat lapsen sairastumisesta, rinnastetaan vuosilomalain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.
Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin ja samassa taloudessa asuviin puolison lapsiin. Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero tai avio- eropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen avio- tai avopuoli- sostaan sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoi- toon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoituksen vuoksi.
Samoin perustein maksetaan vastaava korvaus työntekijälle, mikäli toi- sella puolisolla ei sairauden, matkan, työskentelystä, opiskelusta tai kou- lutukseen osallistumisesta johtuvan, toisella paikkakunnalla asumisen tms. tilapäisen esteen vuoksi ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi tämän momentin mukaisesti. Tätä momenttia sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansiotyöhön.
Oikeus palkattomaan vapaaseen
Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairasvakuutuslain 10 luvun 2 §:n tar- koittamaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sanotussa laissa tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.
21 § ERINÄISIÄ KORVAUKSIA
21.1 Kunnallisista tehtävistä aiheutuneen ansion menetyksen korvaaminen
Työnantaja maksaa kunnallisvaltuuston tai hallituksen jäsenenä toimi- valle työntekijälle valtuuston tai hallituksen kokouksesta aiheutuvasta säännöllisen työajan ansionmenetyksestä korvausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen ja palkkion kanssa saa täydet palkkaedut.
Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työnanta- jalle selvityksen kunnan maksamasta korvauksesta ja palkkiosta.
21.2 Henkilökohtaisten merkkipäivien viettäminen palkallisina vapaapäivinä
Työntekijälle, joka on yrityksen palveluksessa, on oikeus 50- ja 60-vuo- tispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työs- tä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.
21.3 Kutsunnasta aiheutuneen ansion menetyksen korvaaminen
Työnantaja maksaa työsuhteessa olevalle työntekijälle varusmiespalve- luksen edellyttämän kutsunnan johdosta aiheutuneen ansionmenetyksen.
Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle kor- vataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa säännöllisenä työaika- naan.
21.4 Reserviharjoitusajan palkka
Työnantaja maksaa työsuhteessa olevalle työntekijälle reservinharjoitus- ajalta palkkaa siten, että naimisissa oleva tai muuten huoltovelvollinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut ja ei- huoltovelvollinen 2/3 niistä. Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka re- serviläisinä on kutsuttu väestönsuojelukoulutukseen. Työnantajalla ei ole oikeutta vähentää reservinharjoitusajalta maksettavaa palkkaa lauantaina ja sunnuntaina maksettavan valtion reserviläispalkan osalta. Työnantajal- la ei ole myöskään oikeutta vähentää reservinharjoitusajalta maksettavaa lapsikorotusosaa.
21.5 Omaisten kuolemantapaukset
Työntekijälle annetaan oikeus palkalliseen vapaapäivään sellaisissa tapauksissa, joissa on kysymys työntekijäin vanhempien, puolison tai lasten kuolemantapauksesta.
Vastaava oikeus palkalliseen vapaapäivään annetaan hänelle myös niis- sä tapauksissa, joissa työntekijä joutuu henkilökohtaisesti suorittamaan veljensä, sisarensa tai aviopuolisonsa vanhempien kuolemantapauksesta johtuvat toimenpiteet.
21.6 Korvausten määrä ja korvausten saajat
Kohdissa 21.1–21.5 mainitut korvaukset suoritetaan keskituntiansion mukaan.
Kohdissa 21.1–21.5 mainitut etuudet koskevat vakinaisessa työsuhtees- sa olevien työntekijöiden lisäksi sellaisia tilapäisessä työsuhteessa olevia työntekijöitä, jotka ovat olleet välittömästi ennen ao. päiviä tai tapahtu- mia työsuhteessa vähintään yhden kuukauden ajan.
21.7 Harjannostajaistilaisuudet
Työntekijällä on oikeus osallistua työmaallaan järjestettävään harjan- nostajaistilaisuuteen säännöllisenä työaikana. Harjannostajaistilaisuuden palkka on asianomaisen työntekijän perustuntipalkka. Palkkaryhmissä 2–4 maksetaan palkkaryhmä 2 perustuntipalkan mukaan.
22 § TYÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET
22.1 Noudatettavat säännökset
Työtapaturmien ja ammattitautien välttämiseksi ja työntekijöiden ter- veyden suojaamiseksi on työpaikoilla ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin. Tapaturmien välttämiseksi ei työntekijä ainoastaan ole oikeutettu, vaan hän on myös velvollinen vaatimaan, että ryhdytään kaik- kiin tarpeellisiin toimenpiteisiin turvallisuuden aikaansaamiseksi.
Työnantajan tulee järjestää työt siten, että työssä noudatetaan työtur- vallisuuslakia, valtioneuvoston asetusta rakennustyön turvallisuudesta (205/2009), yleissopimuksen työsuojelua koskevia määräykset sekä vel- voittavaa työsuojelulainsäädäntöä.
22.2 Osallistuminen työsuojelukierrokseen
Työryhmän edustajan osallistuessa työnantajan kanssa sovitulla tavalla työkohteessa järjestettävään työsuojelukierrokseen, maksetaan hänelle tähän käytetyltä ajalta palkka keskituntiansion mukaan.
Tapaturmien välttämiseksi ei työntekijä ainoastaan ole oikeutettu, vaan hän on myös velvollinen vaatimaan, että ryhdytään kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin turvallisuuden aikaansaamiseksi.
22.3 Työstä kieltäytyminen
Jos työntekijä kieltäytyy suorittamasta työtä, jossa tarpeellisiin työtur- vallisuustoimenpiteisiin ei ole huomautuksesta huolimatta ryhdytty, ei tätä voida pitää työstä kieltäytymisenä.
22.4 Erityisiä määräyksiä
Liikenneväylät
Liikenneväylillä tms. paikoissa työskenneltäessä, missä liikenne aiheut- taa tapaturman vaaraa, on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vaaran välttämiseksi. Työntekijän pyynnöstä työnantajan on huolehdittava var- tioinnista. Xxxxxxx ei saa poistua vartiointipaikalta ennen työn päättymistä.
Kontaktiliimaus
Kontaktiliimaustöissä noudatetaan valmistajan ilmoittamia suojeluohjeita.
Hepatiittirokotus
Työnantaja kustantaa työntekijälle hepatiitti A- tai B-rokotuksen silloin, kun työterveyshuolto on todennut sen tarpeelliseksi.
Sopijapuolet suosittelevat seuraavaa:
Työnantaja kustantaa hepatiitti A-rokotuksen (rokotteen sekä rokotuksen kulut) sellaiselle työntekijöille, jotka altistuvat työssään jätevedelle.
Työnantaja kustantaa hepatiitti B-rokotuksen (rokotteen sekä rokotuk- sen kulut) niille työntekijöille, jotka joutuvat työskentelemään tervey- denhuoltoon, ravintolatoimintaan tai jäteveden puhdistukseen liittyvissä korjaus- tai saneerauskohteissa.
23 § SUOJAVAATETUS JA TYÖVÄLINEET
23.1 Suojavaatetus
Työsuhteessa olevalle työntekijälle annetaan omaksi tai käyttöön suoja- pukuja ja turvajalkineet. Suojapukuja annetaan keskimäärin kaksi ja tur- vajalkineita yksi pari vuodessa, elleivät olosuhteet tai käyttötarve muuta edellytä. Yrityksessä voidaan sopia muusta vastaavasta menettelystä.
Työnantaja vastaa suojavaatteiden ja suojavälineiden puhtaanapidosta, huollosta ja mahdollisista tarkastuksista. Toteutustapa sovitaan paikalli- sesti 28.2.2023 mennessä.
Suojavaatteilla tarkoitetaan valtioneuvoston asetuksen 427/2021 mukaisia kehon suojaukseen tarkoitettuja vaatteita ja muita vastaavia varusteita.
Suojavaatetuksen järjestämisessä tulee lisäksi ottaa huomioon:
– työvaatetuksen paloturvallisuus
– kylmät sääolosuhteet, jolloin annetaan käyttöön tai omaksi asianmu- kainen lämpöhaalari tai vastaava sekä
– muut työvaatetukselle asetettavat erityisvaatimukset.
23.2 Optiset suojalasit
Tarkkuutta vaativissa tehtävissä työskenteleville, esim. hitsaustyöt, työn- antaja hankkii optisesti hiotut suojalasit silloin, kun työterveyshuolto on todennut ne tarpeellisiksi.
Työnantaja hankkii optisesti hiotut häikäisyn estävät suojalasit niitä työs- sään tarvitseville, ellei häikäisyvaaraa muutoin voida torjua, kun työter- veyshuolto on todennut ne tarpeellisiksi.
23.3 Työvälineet
Työnantaja on velvollinen pitämään korvauksetta työntekijän käytettä- vissä kunkin työn edellyttämät kunnolliset, ajanmukaiset ja turvalliset työvälineet putki-, ilmastointi- ja sprinkleriasentajille.
24 § SOSIAALITILAT
Milloin työmaan suuruus ja sen jatkuvuus edellyttävät, tulee työnantajan huolehtia siitä, että työntekijöillä on mahdollisuus Työturvallisuuslain 48§:ssä mainittujen sosiaalitilojen käyttöön. Työnantajan tulee huolehtia, että tarjolla olevat sosiaalitilat ovat siistit ja sisältävät kunnolliset pesu- mahdollisuudet ja että sosiaalitilat siivotaan päivittäin.
Milloin työntekijän työpaikka on liikkeen toimipaikalla tai sen välittö- mässä läheisyydessä (työpaja, varasto tms.) pätee edellä mainittu myös näihin työntekijöihin. Edellä mainittu työnantajan velvollisuus on riip- pumaton siitä, miten työnantajan suhteet rakennuttajaan (tilaajaan) on järjestetty.
25 § RYHMÄHENKIVAKUUTUS
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähen- kivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu. Va- kuutusehdot ovat saatavissa vakuutusyhtiöstä ja työnantajalta.
26 § AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERIMINEN
Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, ammattiliitoille tulevat ammattiyhdistysjäsenmaksut ja tilittää ne palkan- maksukausittain liittojen määräämille tileille. Työntekijä on viimekädes- sä itse vastuussa, että vuotuista jäsenmaksua kertyy vaadittu määrä.
Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotus- ta varten todistus pidätetystä summasta. Mikäli työntekijä ei työsuhteen päättyessä tee jäsenmaksun perintäsopimuksen peruutusilmoitusta on työnantajan huomautettava hänelle tästä.
27 § TYÖEHTOSOPIMUKSEN KEHITTÄMINEN SOPIMUSKAUDEN AIKANA
Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työehtojen ja työehtosopimuksen kehittäminen ei saa pysähtyä sopimuskaudeksi. Osapuolet sitoutuvat so- pimuskauden aikana neuvottelemaan työehtosopimusmuutoksista, joilla pyritään yksinkertaistamaan ja selkeyttämään. Muutokset, joista ollaan yhtä mieltä, voidaan toteuttaa ennen sopimuskauden päättymistä.
28 § MENETTELYTAPAMÄÄRÄYKSIÄ
Vähentämisjärjestystä koskeva kanneaika on sama kuin työsopimuksen päättämistä koskevissa riita-asioissa.
Työsuhdeturvaan liittyvien menettelytapamääräysten noudattamatta jättä- misestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamaa hyvityssakkoseuraa- musta. Hyvityssakkoa ei voida tuomita työnantajalle myöskään
sellaisten velvollisuuksien rikkomisesta, josta voidaan tuomita vahin- gonkorvausta, korvausta taikka hyvitystä.
Allekirjoittaneet liitot pyrkivät työehtosopimuksen neuvottelujärjestyk- sen mukaisesti sopimaan viedäänkö erimieliseksi jäänyt työsuhdeturva- asia yleisen oikeuden tai työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
29 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA
Tämän työehtosopimuksen määräykset tulevat voimaan 1.3.2022– 29.2.2024 asti.
Helsingissä 1. maaliskuuta 2022
LVI-TEKNISET URAKOITSIJAT LVI-TU ry RAKENNUSLIITTO ry
YLEISSOPIMUS, Liite 2
Tämän yleissopimuksen määräyksiä sovelletaan tähän työehtosopimuk- seen sidottujen järjestäytyneiden yritysten talotekniikka-alalla toimiviin työntekijöihin, jotka suorittavat rakennuksissa tai rakennelmissa tai nii- hin liittyen lämpö-, vesi- ja ilmastointiasennustöitä sekä teknisiä eristys- töitä, samoin kuin mainituissa töissä asennettujen laitteiden ja tarvikkei- den huoltoa ja kunnossapitoa sekä kunnostusta eri teknisin menetelmin.
YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Lähtökohtia
Sopijapuolet pyrkivät edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimin- taa työpaikoilla. Sopijapuolet pyrkivät näihin tavoitteisiin yhteistoimin- nan eri muotoja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopi- muksia.
Perusoikeudet
Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaama- ton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuu- tensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen koh- telu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.
Työnjohto-oikeus
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.
Ennakkoilmoitus työtaisteluista
Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoite- taan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työn- tekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisem- min. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
Organisaatio- yms. muutokset
Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liik- keen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaor- ganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työ- paikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.
Lakiviittaukset
Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yh- teistoimintalakia (1333/2021) ja työsuojelun valvonnasta ja työpaikan yhteistoiminnasta annettua lakia (44/06), jotka eivät ole tämän sopimuk- sen osia.
SOPIMUS TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJISTA SEKÄ TYÖNTEKIJÖIDEN JA TYÖNANTAJAN VÄLISESTÄ YHTEISTOIMINNASTA TALOTEKNIIKKA- ALAN YRITYKSISSÄ
Yleisiä määräyksiä
Yrityksen jatkuva toiminta ja sitä kautta henkilökunnan työsuhteiden py- syvyys edellyttää jatkuvaa yhteistyötä yrityksen johdon ja henkilöstön välillä. Yhteistyöllä voidaan tehostaa yrityksen kilpailukykyä ja kannat- tavuutta, mahdollistaa yrityksen sopeutuminen alati muuttuviin markki- noihin sekä edesauttaa työympäristön ja työmenetelmien kehittämistä.
Työturvallisuus työpaikoilla ja yrityksessä edellyttää työsuojelutoimin- nalle myönteistä ilmapiiriä, joka saavutetaan parhaiten työnantajan ja työntekijän välisellä yhteistyöllä.
Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvottelusuhteisiin, joilla turva- taan osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnanta- jan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyys- ym. kysymysten nopea käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen työehtosopimusjärjestelmän edel- lyttämällä tavalla.
Edellä mainittujen päämäärien toteuttamiseksi LVI-TU ja Rakennusliit- to ovat tehneet sopimuksen työntekijöiden edustajista ja työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistyöstä talotekniikka-alan LVI-toimialan yrityksissä. Tätä sopimusta sovelletaan tähän työehtosopimukseen 1§:n mukaisesti sidotuissa jäsenyrityksissä.
1 § Työnantajan edustajat
Työnantajan edustajia ovat tämän sopimuksen tarkoittamassa yhteistyös- sä työnjohto ja työsuojelupäälliköt.
2 § Työntekijöiden edustajat
1. Työntekijät voivat valita keskuudestaan yrityksen toimipaikkaan pää- luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun. Toimipaikassa olevaan yksik- köön voidaan valita luottamusmies.
2. Toimipaikalla tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaorganisaatioon liittyvää pysyväisluonteista toimipaikkaa (pää- tai haaratoimistoa), jossa työntekijä on työhön otettu.
3. Pääluottamusmiehelle on valittava varamies ja työsuojeluvaltuutetul- le kaksi varamiestä.
Pääluottamusmiesten yhteysmies
Usealla paikkakunnalla pysyvästi toimivassa ja kooltaan merkittävässä talotekniikka-alan yrityksessä tai useamman talotekniikka-alan yritysten muodostamassa konsernissa voidaan sopia järjestelystä, jolla yritykseen tai konserniin valitaan talotekniikka-alan pääluottamusmiesten yhteysmies.
Sopimuksen yritys- tai konsernikohtaisesta pääluottamusmiesten yhteys- miehestä tekevät kirjallisesti työnantaja ja toimipaikkojen pääluottamus- miehet. Sopimuksessa on määriteltävä ainakin seuraavat asiat:
1. Valitaanko yhteysmieheksi joku toimipaikkojen pääluottamusmiehis- tä vai joku muu yrityksen tai konsernin työntekijä. Mikäli yhteysmiehek- si valitaan pääluottamusmies, on samalla sovittava, toimiiko hän tehtä- vän ohella pääluottamusmiehenä.
2. Suorittavatko yhteysmiehen valinnan toimipaikkojen pääluottamus- miehet vai osallistuvatko valintaan kaikki yrityksen tai konsernin talo- tekniikka-alan työehtosopimuksen piiriin kuuluvat työntekijät.
3. Pääluottamusmiesten yhteysmiehen
– toimikauden kesto
– tehtävät ja työnjako pääluottamusmiesten kanssa
– tietojen saanti
– työstä vapautuksen määrä
– palkka tai korvausperusteet
4. Mikäli pääluottamusmiesten yhteysmieheksi valitaan joku muu kuin jonkin toimipaikan pääluottamusmies, yhteysmiehen muut oikeudet, vel- vollisuudet ja työsuhdeturva määräytyvät samoin kuin tämän yleissopi- muksen mukaan ne määräytyvät toimipaikan pääluottamusmiehelle.
3 § Työntekijöiden edustajien kelpoisuusvaatimukset
1. Pääluottamusmieheksi pysyväisluontoiseen toimipaikkaan voidaan valita yritykseen työsuhteessa ja työssä oleva henkilö, joka on Raken- nusliiton jäsen ja perehtynyt yrityksen olosuhteisiin.
2. Työsuojeluvaltuutetuksi yritykseen ja pysyväisluontoiseen toimipaik- kaan voidaan valita toimipaikan toiminta-alueella työssä oleva henkilö.
4 § Työntekijöiden edustajien alueellinen toimivalta ja toimikauden kesto
1. Pysyväisluontoisen toimipaikan pääluottamusmiehen ja työsuojeluval- tuutetun toimialueena on toimipaikan alue ja toimikausi on kaksi vuotta.
2. Mikäli tehtävään valitun henkilön työsuhde päättyy tai hän luopuu tehtävästään kesken toimikauden, varamies hoitaa hänen tehtäviään toi- mikauden jäljellä olevan ajan. Muissa tapauksissa varamies hoitaa esty- neen työntekijöiden edustajan tehtäviä vain esteen ajan.
Työnantajalle on tehtävä ilmoitus siitä, että varamies ryhtyy hoitamaan työntekijän edustajan tehtäviä.
5 § Työntekijöiden edustajan valinta
1. Työntekijöiden edustajien vaalin toimittamista varten työnantajan on annettava käytettäväksi luettelo yrityksessä tai pysyväisluontoisessa toi- mipaikassa työskentelevistä työntekijöistä sekä heidän yhteystietonsa (puhelinnumero, sähköposti). Vaihtoehtoisesti työnantaja voi luovuttaa tiedot suoraan sähköiseen vaalijärjestelmään.
2. Työntekijöiden on saatava käyttää maksutta työnantajan hallinnassa olevia tarkoitukseen soveltuvia tiloja vaalin toimittamiseen. Vaalista ei saa aiheutua tarpeettomasti häiriötä työpaikan toiminnalle.
3. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun vaali on järjestettävä siten, että kaikilla yrityksen tai pysyväisluontoisen toimipaikan työnteki- jöillä on mahdollisuus osallistua siihen.
4. Vaalien ehdokasasettelusta sekä ajasta ja paikasta on sovittava enna- kolta työnantajan kanssa ja niistä on ilmoitettava kaikille työntekijöille toimitettavalla tiedonannolla vähintään 7 päivää ennen ehdokasasettelun alkamista.
5. Ehdokkaita ovat oikeutettuja asettamaan kaikki yrityksen tai pysy- väisluontoisen toimipaikan työntekijät ja ehdokasasettelulle on varattava aikaa 7 päivää. Ehdokasasettelun määräajan päättymisen ja vaalitoimi- tuksen välille tulee jäädä vähintään 7 päivää.
6. Mikäli yrityksen tai pysyväisluontoisen toimipaikan työntekijämäärä on vähäinen, vaalit voidaan järjestää edellä mainittuja määräaikoja nou- dattamatta. Kaikille yrityksen tai pysyväisluontoisten toimipaikkojen vaalioikeutetuille työntekijöille pitää kuitenkin pyrkiä antamaan mah- dollisuus osallistua vaaliin tai muuten järjestettyyn valintatapahtumaan.
7. Vaalin tai ilman vaalia tehdyn valinnan tuloksesta on ilmoitettava kir- jallisesti työnantajalle.
6 § Työntekijöiden edustajan tehtävät
Toimipaikan pääluottamusmies
– toimii toimipaikan työntekijöiden edustajana henkilöstöpolitiikkaan ja työsuhteisiin liittyvissä asioissa sekä tiedonvälittäjänä yrityksen ja edustamiensa työntekijöiden välillä
– edustaa työntekijöitä työehtosopimukseen perustuvassa paikallisessa sopimisessa
– valvoo työehtosopimuksen ja työlainsäädännön noudattamista sekä työrauhaa
– on Rakennusliiton edustaja suhteessa työnantajaan neuvottelujärjes- telmän mukaisesti ja pitää yhteyttä liiton ammattiosastoihin ja alue- organisaatioon
Toimipaikan työsuojeluvaltuutettu
– edustaa työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa toimi- paikkaa koskevien asioiden osalta ja toimii tiedonvälittäjänä työsuoje- luun liittyvissä asioissa
– tutustuu alkavien työkohteiden työsuojelua liittyviin suunnitelmiin
– seuraa toimipaikan työterveyshuoltoa
– hoitaa työsuojelulainsäädännön edellyttämiä työsuojeluvaltuutetulle kuuluvia tehtäviä
7 § Työntekijöiden edustajien työstä vapautus ja ansionmenetyksen korvaus
1. Työntekijöiden edustajalla on oikeus saada työstä vapautusta edus- tajatehtävien hoitamiseen tarpeen mukaan. Mikäli olosuhteet eivät anna aihetta muuhun, arvioidaan pysyväisluontoisten toimipaikkojen pääluot- tamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö seuraavasti:
Pääluottamusmies/luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu
Toimipaikan/yksikön työntekijäin lukumäärän ollessa:
Työntekijöitä | tuntia/vuosi |
5 – 9 | 52 |
10 – 14 | 80 |
15 – 19 | 110 |
20 – 29 | 150 |
30 – 39 | 200 |
40 – 79 | 260 |
80 – 139 | 340 |
140 – 199 | 430 |
200 – 279 | 520 |
280 – 339 | 630 |
340 – | sovitaan erikseen |
Sopijaosapuolina olevat liitot suosittelevat, että työsuojeluvaltuutettu ja työnantaja yhdessä edistävät yrityksen työturvallisuutta ja työhyvin- vointia.
Matkustusaikaa työnantajan kanssa sovittuihin kohteisiin ei lueta perus- ajankäyttöön. Keskilukumäärä tarkistetaan kalenterivuoden alussa. Mi- käli henkilöstön lukumäärä muuttuu merkittävästi vuoden aikana, voi- daan tarkistus tehdä esimerkiksi neljännesvuosittain.
Mikäli pääluottamusmies on vapautettu säännöllisesti toistuviksi mää- räajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa luottamusmiestehtävänsä sinä ai- kana. Kiireellisten asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa pääluottamusmiehelle vapautusta työstä ja lupa poistua työmaalta.
Ansionmenetyksen korvaaminen
Työnantaja korvaa pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle sen ansion, jonka hän menettää työaikana luottamusmiestehtävien hoitami- seen liittyvissä tehtävissä. Ansionmenetys lasketaan keskituntiansion mukaan. Jos työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä suoritetaan säännölli- sen työajan ulkopuolella, maksetaan tähän käytetystä ajasta ylityökorva- us, jollei muusta lisäkorvauksesta ole sovittu.
Erilliskorvaukset
Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle, joka on Rakennusliitto ry:n jäsen, maksetaan erilliskorvausta sen mukaan, montako työntekijää hän edustaa.
1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta: Edustettavien työntekijöiden määrä Korvauksen määrä 10–50 työntekijää 34,94 € / 2 vko
51–100 työntekijää 43,68 € / 2 vko
yli 100 työntekijää 65,47 € / 2 vko
Edellä mainitut korvaukset ovat työssäoloajalta maksettua palkkaa, mutta sitä ei lasketa vuosilomakeskituntiansiota kerryttävään palkkasummaan.
Kun pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun vuosiloman, sairau- den tai vastaavan syyn takia varamies hoitaa edustajan tehtäviä vähintään kahden viikon ajan, maksetaan erilliskorvausta tältä ajalta hänelle.
8 § Toimitilat ja tarvikkeet
Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tar- koituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyt-
tämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoi- tamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yri- tyksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
9 § Työmaakäynnit
1. Pysyväisluontoisen toimipaikan pääluottamusmiehellä ja työsuojelu- valtuutetulla on oikeus käydä toimialueensa työkohteissa, milloin se on tehtävien suorittamisen kannalta tarpeellista. Työmaakäynneistä ja niihin liittyvistä pelisäännöistä sovitaan yrityksessä.
2. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tehtävien hoidosta aiheutuvista matkoista sovittua matkustustapaa käyt- täen syntyneet matkakustannusten korvaukset, työehtosopimuksen mu- kaiset ruoka- ja päivärahat sekä mahdollisen matka-ajan korvauksen.
10 § Oikeus osallistua koulutukseen
1. Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle varataan RL:n ja RT:n välisen koulutussopimuksen mukaisesti tilaisuus osallistua koulu- tukseen, mikä on omiaan lisäämään heidän pätevyyttään edustajatehtä- vien hoitamisessa.
2. Usealla toimipaikalla toimivilla yrityksen pääluottamusmiehillä tai työsuojeluvaltuutetuilla on oikeus järjestää koulutus- tai muu yhteinen tilaisuus vähintään kerran vuodessa.
11 § Ammattitaidon kehittäminen
Kokonaan tai pääosin työstä vapautetun pääluottamusmiehen tai työsuo- jeluvaltuutetun tehtävän päättymisen jälkeen tulee yrityksessä selvittää, edellyttääkö työntekijän paluu entiseen tai sitä vastaavaan työhön amma- tillista koulutusta.
12 § Palkka ja siirtosuoja
Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myös- kään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan
olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmie- hen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yritys- tai toi- mipaikkakohtaista ansiokehitystä.
Mikäli pääluottamusmiehen työsuhde on edellyttänyt työskentelyä sekä aika- että urakkatyössä, jatkuu hänen työsuhteensa tässä suhteessa en- nallaan eikä edellä mainitusta syystä johtuvia ansiovaihteluita katsota palkkauksessa tapahtuviksi huononnuksiksi.
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehitystä verrataan työhönottopaikan palkkatilaston saman palkkaryhmän säännöllisen työ- ajan keskituntiansion kehitykseen puolivuosittain ja mikäli jälkeenjää- neisyyttä havaitaan, on ryhdyttävä paikallisesti palkantarkistus- ja oikai- sutoimenpiteisiin.
13 § Luottamusmiehen töihin sijoittaminen
Töiden jaossa on noudatettava normaalia jakojärjestystä. Normaali jako- järjestys tarkoittaa sitä, että töiden jaossa otetaan huomioon asentajille asetettavat pätevyysvaatimukset alkavissa töissä ja että työt jaetaan siinä järjestyksessä kuin käynnissä olevat työtä päättyvät ja niistä vapautuvat asentajat seuraavia töitä varten. Työt on pätevyysvaatimusten tultua huo- mioonotetuksi jaettava asentajille siinä järjestyksessä kuin he vapautuvat vanhoista töistä.
Lisäksi jakojärjestykseen vaikuttavat sairauslomat, vuosilomat ja erilai- set kurssit, joille pääluottamusmies osallistuu.
Mikäli pääluottamusmies ohitetaan töiden jaossa, tulee työnantajan esit- tää asiasta kirjalliset perustelut. Normaalin jakojärjestyksen ohittamista- pauksissa ansionmenetyksen korvaus maksetaan KTA:n mukaan.
14 § Työsuhdeturva
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaa- vaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
Varamiehen työsuhdeturva
Mikäli taloudellinen tai tuotannollinen irtisanominen tai lomautus koh- distuu pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun sijaisena ilmoituk- sen mukaan toimineeseen varamieheen, työnantajalla on velvollisuus selvittää, ettei toimenpide johdu henkilöstön edustajan tehtävien xxxxx- xxxxxxx.
Työntarjoamisvelvollisuus yrityskohtaista varaluottamusmiestä ja vara- työsuojeluvaltuutettua lomautettaessa tai irtisanottaessa määräytyy irti- sanomisesta ja lomauttamisesta sovittujen määräysten mukaan kuitenkin niin, että tarkastellaan onko heille mahdollisuutta tarjota työtä. Tarkaste- lusta annetaan kirjallinen selvitys. Tähän menettelyä koskevaan määrä- ykseen noudatetaan työehtosopimuksen 29 §:n määräyksiä
Yksilösuoja
Pääluottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 10 § 2 momentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päät- tyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.
Pääluottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.
Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa pur- kaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 § 1 momentin säännöksiä. Työsopi- muksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmää- räyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin velvoitteita.
Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkupe- rusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.
Ehdokassuoja
Edellä olevaa työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös ehdokkaisiin pääluottamusmieheksi ja työsuojeluvaltuutetuksi, mikäli ehdokkuudesta on annettu työnantajalle tai työsuojelusta vastaavalle yh- teistoimintaelimelle kirjallinen ilmoitus. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamus-
miehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.
Jälkisuoja
Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluotta- musmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.
Korvaukset
Jos pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkau- tettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauk- sena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä työsopimuslain 12 luvun 2 § 2 momentin (laissa 55/2001) perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyk- sikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, on edel- lä mainittu korvaus työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään neljän (4) ja enintään kahdenkymmenen neljän (24) kuukauden palkka.
Varamiehet
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työ- suojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.
15 § Työnantajan tiedottamisvelvoitteet
Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot
Ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita, on pääluottamusmie- hellä oikeus tehtäviensä hoitoa varten saada EK:n neljännesvuositilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi EK:n palkkatilaston valmistuttua edellyttäen, että yritykses- tä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. An- siotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä ei anneta.
Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilas- toa, on pääluottamusmiehelle annettavista palkkatiedoista sovittava xxxx- xxxx.
Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus kirjallises- ti saada tieto toimialueensa työntekijöiden nimistä, palkkaryhmistä tai
vastaavista sekä työsuhteen alkamisajankohdista, ellei paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan heille aina pyydettäessä. Uusista työntekijöistä edellä mainitut tiedot ja työmaaosoite annetaan viikon kuluessa työsuh- teen alkamisesta.
Uusien työntekijöiden perehdytyksen yhteydessä työntekijöille on an- nettava henkilöstön edustajien yhteystiedot (puhelinnumero, sähköpos- ti). YT-lain mukaisessa vuoropuhelussa tulee lisäksi käsitellä se, miten henkilöstön edustajien ja heidän edustamiensa työntekijöiden välinen yhteydenpito käytännössä varmistetaan.
Pääluottamusmiehelle annetaan palkkausjärjestelmästä tiedot yritys- tai toimipaikkakohtaisesti työntekijöiden palkkaryhmiin jakautumisesta, perustuntipalkan ja henkilökohtaisen palkanosan (PTP + HPO) suuruu- den palkkaryhmäkohtaisesta jakautumisesta keskimäärin ja mahdollisen pistepohjaisen järjestelmän muodostumisesta.
Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kul- loinkin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuo- doissa käytettävien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin.
Tiedot työkannasta ja ulkopuolisesta työvoimasta
Pääluottamusmiehelle, luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tu- lee antaa tiedot toimialueellaan käytetystä työvoimasta aliurakoinnin ja vuokratyövoiman osalta kirjallisesti. Tietojen tulee olla käytettävissä töi- den alkaessa.
Työaikakirjanpito
Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen työsuojeluval- tuutetulla on lain mukaan oikeus.
Tietojen luottamuksellisuus
Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtä- viensä hoitamista varten.
Säädökset
Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun ja muiden työsuojelutoiminta- elinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.
Yritystä koskevat tiedot
Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:
Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.
Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.
Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön mää- rässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.
Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.
Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 20, annetaan yhteistoimintalain § 1 mom. 3 kohdan tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.
Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja henkilöstösuunnitelmien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmu- kaista tiedottaa myös eri toimintayksikköjen toiminnallisesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitysnäkymistä henkilöstölle tai sen edustajalle käyttäen apuna sitä selvittäviä tunnuslukuja.
Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä yrityksen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon.
Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen taloutta kos- kevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja taloudellisia näkymiä.
Salassapitovelvollisuus
Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopi- muksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salas- sapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassa- pitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henki- löstön edustajalle.
16 § Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun vastuu
1. Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ovat työsuhteessa työnan- tajaan samassa asemassa kuin muut työntekijät. Heillä on velvollisuus henkilökohtaisesti noudattaa yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä ja muita järjestysmääräyksiä.
2. Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu vastaavat siitä, että työn- antajan hänelle antamia tietoja käytetään ainoastaan siihen tarkoituk- seen, jota varten ne on annettu.
17 § Oikeudet ja velvollisuudet
Edellä määritellyt oikeudet ja velvollisuudet koskevat pysyväisluonteis- ten toimipaikkojen pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja, 6 §:n mukaisia tehtävämäärittelyjä lukuun ottamatta.
18 § Neuvottelujärjestys
Yrityksessä syntynyt erimielisyys pyritään ratkaisemaan yritystasolla. Mikäli tässä ei onnistuta, asia siirretään tarvittaessa liittojen välisiin neu- votteluihin.
19 § Sopijapuolten vastuu
Työehtosopimuksen osapuolet sitoutuvat omalta ja edustamiensa jäsen- ten osalta noudattamaan työehtosopimusosapuolten välillä sekä tämän sopimuksen perusteella tehtyjä sopimuksia, noudattamaan työehtosopi- muksen mukaista työrauhaa sekä selvittämään erimielisyydet neuvotte- lujärjestelmän mukaisesti.
20 § Ammatillinen koulutus
Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset, korvaus matka-ajasta päivittäisten matkakustannusten korvausten (15.1) mukaisesti ja sään- nöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan.
Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.
Koulutusta annettaessa on koulutukseen halukkaista asentajista valittava työnantajan kannalta tarkoituksenmukaisimmat työntekijät. Koulutusta haluaville työntekijöille varataan vuorollaan mahdollisuus osallistua hä- nen tehtäviensä kannalta tarkoituksenmukaisimpaan koulutukseen.
Vaikka työajan ulkopuolella tapahtuvasta koulutuksen korvauksesta on sovittu, se ei saa johtaa siihen, että yritykset järjestävät koulutusta yksin- omaan työajan ulkopuolella.
Mikäli työntekijä osallistuu työnantajan järjestämään ammattiinsa liit- tyvään koulutukseen, katsotaan tähän säännöllisenä työaikana käytetty aika työaikaan rinnastettavaksi ajaksi laskettaessa sekä viikoittaista että vuorokautista ylityötä
21 § Yhteinen koulutus
Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjär- jestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsen- liittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.
Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksen- mukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuh- teet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.
Työsuojelun yhteistoiminnan kurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä kou- lutusta. Kurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työ- suojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työ- suojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.
Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 20 §:ssä on mää- rätty eli keskituntiansion mukaan. Koulutukseen osallistumisesta sovi- taan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevas- sa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.
Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumis- järjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutuk- seen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustar- jonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulu- tustarjonnan toteutumista.
22 § Ay-koulutus
SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työ- suhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannol- le tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioita- essa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.
Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman var- hain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pidemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.
Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellai- nen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauk- sia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.
23 § Korvaukset
Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai muussa Rakennusliiton organisoimassa koulutustapahtumassa ja jon- ka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksa- maan pääluottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle, työsuojeluval- tuutetulle, -varavaltuutetulle ja työsuojelutoimikunnan jäsenelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmene- tyksestä, edellä mainituille pääluottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitoksis- sa järjestettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuk- sien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomai- sen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähin- tään 50 jäsentä.
Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöis- tä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi Rakennusliiton ja Rakennusteollisuuden välillä sovittu ate- riakorvaus.
Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vas- taavasta koulutustilaisuudesta.
24 § Sosiaaliset edut
Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
25 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö
Ulkopuolisella työvoimalla tarkoitetaan alihankintaa ja työvoiman vuok- rausta.
Alihankinnasta on kyse, kun tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä itse työsuorituk- sen kanssa.
Työvoiman vuokrauksesta on kyse, kun työvoimaa vuokraavan liikkeen toimittamat vuokramiehet tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän joh- don ja valvonnan alaisena.
Ulkopuolisen työvoiman käytön osalta sopijapuolet toteavat, että ulko- puolisen työvoiman käyttöä ei ole syytä estää, silloin kun se yrityksen toiminnan ja hoitamisen kannalta on perusteltua.
Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudat- tamaan Talotekniikka-alan LVI-toimialan työehtosopimusta sen 1 § tar- koittamissa töissä sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä. Normaalisti muuta työehtosopimusta noudattava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta.
Xxxxxxxxxxx tulee pyrkiä järjestämään siten, ettei yrityksen vakinaista työvoimaa jouduta vähentämään. Jos näin kuitenkin joudutaan menet- telemään yrityksen tulee sijoittaa ko. työntekijät yrityksen muihin tehtä- viin ja ellei se ole mahdollista kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvit- see työvoimaa, ottamaan kyseiset alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.
Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen ta- saamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettui- hin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitai- tovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.
Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritys- ten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yritysten normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alai- sena pidemmän ajan.
Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pää- luottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysy- mykset.
Yrityksen pääluottamusmiehelle on selvitettävä ulkopuolisen työvoiman käyttöön liittyvät kysymykset siten, kuin tämän sopimuksen 16 §:ssä on mainittu ja kuten yhteistoiminta yrityksissä -lain 9 §:ssä edellytetään.
Työnantajan ja työntekijän väliselle työsopimukselle ei saa antaa sellais- ta muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yritysten kes- keinen urakkasopimus silloin, kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.
Tilaajan selvitysvelvollisuus ja vastuu
Mikäli tilaaja on täyttänyt laissa tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vas- tuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/2006; jäljempänä ”ti- laajavastuulaki”) tilaajalle asetetun selvitysvelvollisuuden lain edellyt- tämällä tavalla, määräytyy tilaajan vastuu tilaajavastuulain mukaisesti. Palkkasaatavan synnyttyä, tilaajan on osoitettava, mitä selvityksiä ali- hankkijalta tai aliurakoitsijalta on hankittu tai millä tilaajanvastuulaissa mainitulla perustellulla syyllä tilaajan ei ole tarvinnut niitä pyytää.
Mikäli tilaaja on laiminlyönyt tilaajavastuulain mukaisen selvitysvel- vollisuutensa, vastaa tilaaja siitä, että lvi-työn toteuttamiseen liittyvän aliurakoitsijan tai -hankkijan työntekijän palkka, jonka työntekijä on an- sainnut tilaajan työmaalla, tulee maksetuksi.
Tilaaja vastaa niin ikään tilaajavastuulain laiminlyöntitilanteessa siitä, että aliurakoitsijan tai -hankkijan työntekijän tilaajan työmaalla ansait- sema lomakorvaus ja mahdolliset urakan pohjarahat tulevat maksetuiksi.
Tilaaja vastaa vain sellaisista saatavista, joista työntekijä tai luottamus- mies ilmoittaa tilaajalle tai tämän edustajalle viimeistään 14. kalente- ripäivänä sen jälkeen, kun saatava on erääntynyt maksettavaksi. Ennen maksua tilaajalle on esitettävä saatavan peruste ja määrä selkeästi.
Vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa sovellettavat työehtosopimuk- seen perustuvat vähimmäisehdot määräytyvät työsopimuslain 2. luvun 9 §:n 1. momentin mukaisesti. Käyttäjäyritysten tulee vastata siitä, että vuokratyöntekijän työolot työmailla ovat tasa-arvoiset yrityksen omien työntekijöiden kanssa. Työmaaperehdytys, työmaan turvallisuuskäytän- töjen ohjeistus ja valvonta, työnjohdon toteuttama opastus sekä sosiaali- tilojen käyttö ja saatavuus on järjestettävä tasapuolisesti työmaan kaikil- le työntekijöille.
26 § Voimassaolo
Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2022 ja on voimassa 29.2.2024 asti. Helsingissä 1. maalikuuta 2022
LVI-TEKNISET URAKOITSITSIJAT LVI-TU ry RAKENNUSLIITTO ry
SUORITUSPALKKAUSTYÖMÄÄRÄYKSET, Liite 3
PUTKIALA
1 § SUORITUSPALKAT
1. Suora urakka
Urakkasumma (US) saadaan kertomalla normituntien summa (NHS) normituntikertoimella (NHK).
US = NHS x NHK
Tähän sopimukseen liittyvä työmaiden putkitöiden normitunti (NH) ker- rotaan seuraavalla normituntikertoimella (NHK).
1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta, suo- ran urakan normituntikerroin on 17,56 €/NH
2. Suora palkkio
Palkkiosumma muodostuu työnantajan ja työryhmän etumiehen yhtei- sestä sopimuksesta. Sopimus tehdään ennen ko. työn aloittamista. Sovit- tua palkkiosummaa ei jälkikäteen muuteta, ellei työmääräysten muutos- ten johdosta työn laajuus muutu.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot suosittelevat, että sovittaessa suoran palkkion sopimuksia (ns. könttäura- koita) sopimusosapuolilla on riittävän pitkä aika perehtyä sopimusasiakirjoihin.
3. Muut palkkiot
Työnantaja ja etumies tai etumiehen puuttuessa työntekijä voivat sopia myös muista palkkiotavoista ja -perusteista.
4. Ulosmaksu- ja takuupalkat Normiajoitetut putkityöt
Normiajoitettujen putkitöiden suorituspalkkaustyössä on jäljempänä mai- nittu perustuntipalkka taattu ja se maksetaan ennakkona tilikausittain.
Palkkaryhmässä S ja 1 on ulosmaksu- ja takuupalkka on taulukon mu- kaan, 2–4 palkkaryhmissä 3 palkkaryhmän mukaan
Perustuntipalkat 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta:
Pr | €/h |
S | 11,62 |
1 | 14,00 |
2 | 16,56 |
3 | 17,41 |
4 | 18,37 |
Normiajoitettuja urakkatöitä koskevat lisämääräykset
Jollei muuta ole sovittu, 2–4 palkkaryhmien osalta maksetaan tilikausit- tain ulosmaksuna 3 palkkaryhmän palkka + 1,7 €/tunnilta.
Muut työt (huolto- ja korjaustyöt, varastotyöt yms.)
Mikäli muita kuin normiajoitettuja (hinnoiteltuja) töitä tehdään suori- tuspalkkauksella, käytetään takuupalkkana työntekijän henkilökohtaista kokonaisansiota, jollei muuta ole sovittu.
2 § SUORITUSPALKKAUSTYÖMÄÄRÄYKSET
Putkiala
A. Suorituspalkkaustyötä koskevat yleiset määräykset
1. Suorituspalkkaustavat
x. xxxxxxxxxxx
b. suora palkkio
c. muut palkkiot
2. Suorituspalkkojen valinta
1.-kohdassa mainittujen palkkaustapojen valinta perustuu työnantajan ja työryhmän etumiehen sopimukseen.
Jollei muusta ole sovittu, suoritetaan normiajoitettu työmääräyksen mu- kaan vähintään 24 NH:n työ pientalotyömaalla ja 100 NH:n työ muulla rakennustyömaalla suorituspalkkauksella. Ellei em. töiden suorituspalk- kaustavasta päästä yksimielisyyteen käytetään a) -kohdan mukaista suo- raa urakkapalkkausta. (Pientalotyömaat: Rakennusluokituksen 01, 02 ja 04 pääluokat)
Henkilökohtainen kokonaisansio maksetaan seuraavista töistä
Työnantajan antaman työmääräyksen perusteella suoritettavista muutos ja lisätöitä, jotka eivät kuulu urakkasopimukseen ja joita ei voida järjes- tää suorituspalkkaustyönä suoritettavaksi,
Mikäli normiajoittamatonta työtä ei sovita suorituspalkkaustyönä, suo- ritetaan se aikatyönä. Tämä määräys ei koske normiajoitettujen töiden yhteydessä olevien yksittäisten osien tai kappaleiden hinnoitteluerimie- lisyyksiä
Ellei muiden töiden suorituspalkkauksesta päästä yksimielisyyteen, työ suoritetaan työehtosopimuksessa määritellyllä ko. työn mukaisella aika- palkalla
3. Suorituspalkkaustyön perustana ovat sovitun palkkaustavan lisäksi mah- dollisesti työtä varten laaditut piirustukset ja työselitykset.
4. Muutostöitä, lisätöitä ja työmääräykseen kuulumattomia töitä saadaan tehdä vain työnantajan määräyksestä.
5. Suorituspalkkauksen sisältö ja työmääräyksen laajuus on ennen työn alkamista kirjattava käyttämällä tätä varten vahvistettuja lomakkeita. Xxxxxx laaditaan kaksin kappalein, ja se on etumiehen ja työnantajan allekirjoitettava.
6. Työnantajalla on, keskusteltuaan asiasta ensin urakkatyökunnan etumie- hen kanssa, oikeus tarvittaessa lisätä tai vähentää työvoimaa urakkatyö- kohteeseen määriteltyään ensin työn valmiusasteen. Lomanaikaisesta menettelystä työmaalla keskustellaan ennen etumiehen vuosilomaa.
7. Työntekijä tai työryhmä voidaan määrätä keskeyttämään jo aloitettu suo- rituspalkkatyö, mikäli suoritettu työ ei vastaa sitä summaa, mikä työstä on maksettu tai jos työntekijä rikkoo työmääräyksiä tahi laiminlyö sen, mikä kuuluu hyvään järjestykseen.
8. Xxxxxxx suorituspalkkaustyöryhmä työnantajan määräyksestä joutuu kes- keyttämään aloittamansa suorituspalkkaisen työn ja mikäli tällaista työtä ei aloiteta viimeistään 4 kuukauden kuluttua keskeytyksestä, maksetaan mahdollinen ylijäämä kokonaisuudessaan suorituspalkkaustyöryhmälle. Tämän kohdan tarkoittamalla tavalla keskeytynyt työ on tarjottava niiden työntekijöiden jatkettavaksi, jotka sen aloittivat ja nämä ovat velvolliset siihen ryhtymään, ellei uusi suorituspalkkaussopimus tai muu laillinen este heitä siitä estä.
9. Jollei muusta ole sovittu, viimeistään 7 vuorokauden kuluessa suoritus- palkkaustyön valmistumisesta on loppulaskenta suoritettava ja mahdolli- nen ylijäämä maksettava seuraavana palkanmaksupäivänä.
Suorituspalkkaustyö katsotaan valmistuneeksi silloin kun työnantajan edustajan ja etumiehen toimesta on suoritettu nk. itselle luovutus, ja mahdolliset viat ja puutteet on korjattu. Itselle luovutuksessa tarkaste- taan, että työt on suoritettu oikein ja suunnitelmien mukaisesti valmiiksi saakka. Mahdolliset puutteet todetaan ja korjataan viipymättä.
Itselle luovutus tehdään viipymättä kun etumies on ilmoittanut työnanta- jan edustajalle suorituspalkkaustyön valmistumisesta. Xxxxxx itselle luo- vutus työnantajan edustajasta johtuvasta syystä siirtyy yli 7 kalenteripäi- vää etumiehen tekemästä ilmoituksesta, katsotaan suorituspalkkaustyö valmistuneeksi.
Muistutukset palkkio- tai urakkalaskelman suhteen on tehtävä kahden kuukauden kuluessa palkkio- tai urakkavoiton maksamisesta lukien, ellei työntekijä voi todistettavasti osoittaa, ettei hänellä sairauden tai muun laillisen esteen vuoksi ollut mahdollisuutta tehdä muistutustaan määrä- ajassa.
10. Työntekijälle, jonka työsuhde päättyy suorituspalkkatyön ollessa kes- ken, maksetaan hänelle mahdollisesti tuleva jäljellä oleva suorituspalk- kaosuutensa samaan aikaan kuin 8. kohdassa on mainittu, edellyttäen, että hän on jättänyt palkanmaksuun tarvittavat tiedot.
B. Normiajoitettuja urakkatöitä koskevat lisämääräykset
1. Urakan välimittaus suoritetaan sovittuna aikana ennen asennuksen pii- loon jäämistä tai purkutyöhön ryhtymistä, ellei purkutyötä voida mitata piirustuksista.
2. Jollei muusta ole sovittu, suoritetaan välimittaus sopivien työvaiheiden valmistuttua noin 2–3 kuukauden välein ja työntekijöille maksetaan mit- taustuloksesta 90 %. Kunkin työntekijän osuus em. summasta lasketaan 5-kohdan mukaan. Tarkastelujaksoon sisältyy aina laskelma työn alusta mittaushetkeen.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot kehottavat urakan välimittauksissa kiinnittämään huomiota siihen, että mittaustulos on oikeassa suhteessa työn valmiusasteeseen.
3. Mikäli jokin pieni osa työmääräyksen mukaisesta urakasta puuttuu sen kuitenkaan estämättä laitoksen käyttöön ottoa ja sen valmistuminen siir- tyy yli 30 vrk:lla on urakkaryhmällä oikeus, jos niin haluaa, vaatia urak- ka katkaistavaksi ja mitattavaksi tehdyn työn osalta ja urakkaylijäämä maksettavaksi kokonaisuudessaan.
4. Sen jälkeen kun työ urakkatyömääräyksen mukaisesti mahdollisine lisä- ja muutostöineen on loppuun suoritettu, on sovittuna aikana työpaikalla suoritettava urakan mittaaminen, elleivät asianomaiset sovi siitä, että työ mitataan piirustusten perusteella.
Suorituspalkkaustyö todetaan valmistuneeksi kohdan 9. (itselle luovutus) määräysten mukaan. Lisätöiden, jotka käynnistyvät alkuperäisen urakan jo valmistuttua, palkkaustavoista sovitaan erikseen työehtosopimuksessa määritellyin keinoin.
Mittauksen tulos on oleva urakkahinnan laskemisen perusteena. Jos toi- nen osapuoli jää pois sovitusta mittaustoimituksesta, pätee toisen osa- puolen mittaustulos. Selvitys urakkalaskentaan liittyvistä laskelmista, tunneista sekä urakkapohjien jaosta annetaan kaikille, jotka ovat urakka- kunnassa työskennelleet.
5. Urakkavoiton jakaminen
Jollei muusta ole sovittu, palkkaryhmien 2–4 työntekijä saa suorituspalk- kasummasta osan, jonka suuruuden määrää palkkaryhmän 3 mukainen perustuntipalkka kerrottuna hänen työhön käyttämällään tuntimäärällä. Kunkin työntekijän kohdalla vähennetään hänen osuudestaan se summa, mikä on hänelle aiemmin jo ko. suorituspalkkaustyöstä maksettu (ulos- maksetut palkat ja välipohjat).
Jollei muuta ole sovittu, palkkaryhmän 1työntekijä saa suorituspalkka- summasta osan, jonka suuruuden määrää osuus, joka on 50 % palkka- ryhmä 3 perustuntipalkasta. Kunkin työntekijän kohdalla vähennetään hänen osuudestaan se summa, mikä hänelle aiemmin on jo ko. suoritus- palkkaustyöstä maksettu (ulosmaksetut palkat ja välipohjat).
Jollei muuta ole sovittu, palkkaryhmän S työntekijät eivät ole jakamassa urakkavoittoa.
a) Normiajoitettujen töiden urakkasopimus on kokonaisuus, eikä tä- hän työehtosopimukseen sidottu työnantaja saa erottaa eri työvaiheita rakennustyömaalla erilaisiksi urakoiksi seuraavia poikkeuksia lukuun ottamatta:
– työt, jotka suoritetaan muualla kuin rakennustyömaalla,
– työnantajan palveluksessa ei ole kaikkiin työvaiheisiin pystyviä työn- tekijöitä,
– kun ”putkijohtoalan normiajat rakennustyömaiden putkitöille” -osas- sa on merkitty *:llä, työ voidaan antaa muun kuin urakkaryhmän suo- ritettavaksi,
– erikoislaitteet ja niiden asennukseen liittyvät putkityöt,
– rakennuksen ulkopuolisten putkien asennukset myös silloin, kun ul- kopuolisten putkien asennus edellyttää asennustöitä rakennuksen si- säpuolella,
– pohjaviemärit enintään pohjalattiatason pintaan asti,
– vaiheittain suoritettavat urakat,
– laskutyöt,
– öljylämmityslaitokset,
– palonsammutuslaitokset,
– jäähdytyslaitokset,
– prosessilaitokset,
– paineastia-asetuksen (549/73) nojalla määritetyt A-ryhmään kuuluvi- en putkistojen asennukset,
– kaukolämpö-, vesilaitosten sekä niihin verrattavien laitosten hallin- taan kuuluvien laitteistojen asennukset,
– eri rakennukset useiden uudisrakennusten muodostamalla rakennus- työmaalla.
6. Xxxxxxxxxxxxx on suoritettava ottamansa urakkatyö loppuun saakka, ellei hänellä ole pätevää estettä. Xxxxxxx työntekijä työnantajan määräykses- tä joutuu keskeyttämään aloittamansa sovitun urakan ja hänet siirretään pois ko. urakkatyömaalta, eikä keskeytyksen aiheuttanutta työtä voida järjestää suorituspalkalla, maksetaan keskeytyksen ajalta, kuitenkin enintään kuudelta työpäivältä, palkka keskituntiansion mukaan.
3 § ETUMIESLISÄ
Mikäli putkityöhön sisältyy ennakkoarvion mukaan yli 100 normituntia, on rakennuksella tai yhtenäisellä rakennusryhmällä yksi etumies. Mikäli työryhmään kuuluu etumiehen lisäksi vähintään viisi muuta työntekijää, etumiesten lukumäärä on kaksi. Mikäli putkityöhön sisältyy ennakkoar- vion mukaan 24–100 normituntia, on siinä yksi etumies.
Putkiasentajalle, joka toimii rakennustyömaalla etumiehenä, maksetaan etumiestuntien suhteessa etumieslisänä 5,3 % suorituspalkkasumman ja maksetun työehtosopimuksen mukaisen takuupalkkasumman erotukses- ta. Mikäli työmaalla on kaksi etumiestä, jaetaan em. lisä näiden kesken etumiestuntien suhteessa.
1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta: Xxxxxxxx etumiehelle taataan etumieslisänä työtuntia kohti 0,39 €/h.
Taattu etumieslisä maksetaan ennakkona tilikausittain. Etumieslisää ei vähennetä sovitusta suorituspalkkasummasta.
Tämän pykälän määräyksistä voidaan 4 §:n mukaisesti jäsenyrityksissä paikallisesti sopia toisin.
Etumiehen tehtävät työmaalla
1. Ottaa vastaan ja välittää työnjohdolle vastaavan rakennusmestarin anta- mat tiedotukset.
2. Putkiasennustyön alkaessa ovat asennusliikkeen työnjohto sekä työmaan etumies velvollisia neuvottelemaan rakennustyömaan vastaavan johdon kanssa putkiasennustyöhön liittyvien tarpeellisten pukeutumis-, ruokai- lu-, työ- ja varastointitilojen sekä purkutavaroiden kokoamispaikan jär- jestämisestä.
3. Etumiehen tulee valvoa työn alkaessa, että työmaalle saapuneet tarvik- keet toimitetaan asennuskohteitten välittömään läheisyyteen sekä huo- lehtia, että tarvikkeet varastoidaan niille varattuihin paikkoihin sekä kä- sitellään huolellisesti.
4. Tarkastaa saapuneet tarvikkeet hänelle luovutetun tavaraluettelon, kuor- makirjan tai muiden työhön liittyvien asiakirjojen mukaan, sekä epäsel- vyyksien sattuessa ilmoittaa viipymättä asennusliikkeeseen tai lähetys- paikkaan.
5. Työn kuluessa tarpeelliseksi havaittujen työkalujen, putkien, osien ja varusteiden, joita tarvikeluetteloa laadittaessa ei ole voitu edellyttää tar- vittavan, lisätilaus liikkeen varastosta. Etumiehen tulee riittävän ajoissa, mikäli työ suoritetaan liikkeen sijaintipaikkakunnalla vähintään 8 työ- tuntia ennen ja mikäli työ suoritetaan muulla kotimaan paikkakunnalla vähintään 16 työtuntia ennen, tehdä edellä mainittu tilaus.
6. Valvoa, että ylijäämätarvikkeet toimitetaan asennusliikkeen varastoon ja tehdä ilmoitus kuljetusta varten varastolle. Toimittaa välittömästi rikkou- tuneet ja vialliset tarvikkeet pois asennustyömaalta, ettei niitä vahingossa asennettaisi sekä valvoa, että purettavat tarvikkeet kootaan niille varat- tuun paikkaan.
7. Tarkistaa urakkaryhmään kuuluvien työntekijäin tuntilistat.
8. Huolehtia siitä, että kannakkeiden ja reikien merkitseminen suoritetaan oikein.
9. Huolehtia siitä, että asennustyö suoritetaan annettujen piirustusten mu- kaan. Hoitaa työnantajan määräämien ylimääräisten töiden suoritus si- ten, että laskutyölapulle merkitään käytetyt tarvikkeet ja työtunnit oikein sekä palauttaa ko. lomakkeet tilaajan hyväksyminä työnjohdolle.
Erikoisetumies
Tämän kohdan tarkoittamasta erikoisetumiestehtävästä sovitaan kirjalli- sesti erikseen työmaan alkaessa. Tässä tarkoitetut erikoisetumiestehtävät ovat vaativampia ja laajempia kuin muualla tässä työehtosopimuksessa tarkoitetut etumiestehtävät. Tehtävät ovat myös sellaisia, etteivät ne si- sälly normiaikoihin.
Erikoisetumiehen tehtävät voivat olla mm. seuraavia
– osallistuminen tilaajan ja urakoitsijan välisiin työmaakokouksiin yri- tyksen edustajana tai yhdessä työnjohdon kanssa
– osallistuminen tavanomaista laajemmin sovittavalla tavalla erilaisiin viranomaistarkastuksiin. Näitä voivat olla mm. rakennusvalvontavi- ranomaisten, kaukolämpölaitoksen tai Tukes:n tarkastukset
– osallistuminen työmaalla tapahtuviin katselmuksiin tai tarkastuksiin suorituspalkkausmääräysten ylittävässä määrin
– osallistuminen työmaalla pidettäviin urakoitsija-, aikataulu-, reikä- ja risteyspalavereihin ja kokouksiin suorituspalkkausmääräysten ylittä- vässä määrin
Tämän kohdan tarkoittamat erikoisetumiestehtävät edellyttävät erillistä sopimista ja niihin ryhtymisen tulee olla vapaaehtoista. Erikoisetumie- hen tehtävistä tehtävässä sopimuksessa tulee mainita ainakin tehtävien pääkohdat ja valtuudet, joilla erikoisetumiehen tehtävään sitoutunut työntekijä toimii. Jollei muusta ole sovittu, maksetaan erikoisetumiehen tehtävien hoidosta työntekijälle henkilökohtaisen keskituntiansion mu- kainen palkka.
Erikoisetumiehen tehtäviin siirtyminen tai niissä toimiminen voi edel- lyttää ennakkokoulutusta tai tehtävän jatkuessa täydennyskoulutusta. Yrityksen tulee ottaa nämä koulutustarpeet huomioon.
PUTKIASENNUSALAN URAKKAHINNOITTELU 2022–2024 PUTKIALAN NORMIAJAT RAKENNUSTYÖMAIDEN PUTKITÖILLE
1 § YHTEISET MÄÄRÄYKSET
Mom. 1. URAKKASUMMA SUORASSA URAKKAPALKKAUKSESSA
Tämä kirja koskee mittaukseen perustuvia suoralla urakkapalkalla suori- tettavia putkitöitä rakennustyömailla. Kirja määrittelee ne perusteet, joi- den mukaan suoritettu työ mitataan ja muutetaan normiajoiksi.
Urakkasumma saadaan kertomalla tämän työehtosopimuksen perusteella määräytyvällä urakkatöiden normituntikertoimella normiaikojen summa.
Mom. 2. YLEISET NORMIAIKARAJAT
Kohta 1 Normiaikoihin sisältyvät työt
a. sisältävät kaikki putkien ja kojeiden sekä niiden varusteiden myös mahdollisien kapillaarijohtojen ja kojeisiin valmiiksi asennettujen putkien asennuksiin ja purkuun tarvittavat työvaiheet työmääräyksen mukaisen työn valmiiksi suorittamista varten suunnitelmien ja Talo- tekniikka-RYL:n edellyttämällä tavalla.
b. niiden työn kuluessa tarpeelliseksi havaittujen työkalujen, putkien, osien ja varusteiden, joita tarvikeluetteloa laadittaessa ei ole voitu edellyttää tarvittavan, lisätilaus liikkeen varastosta. Urakkamiehen tulee riittävän ajoissa, mikäli työ suoritetaan liikkeen sijaintipaikka- kunnalla, vähintään 8 työtuntia ennen ja mikäli työ suoritetaan muu- alla kotimaan paikkakunnalla vähintään 16 tuntia ennen, tehdä edellä mainittu tilaus.
c. lisätöitä ja työmääräykseen kuulumattomia töitä saadaan tehdä vain työnantajan määräyksestä.
SANEERAUS
d. Purettujen tarvikkeiden kokoaminen jäljempänä kohdassa ”Purkutyöt” mainitulla tavalla.
Kohta 2 Normiaikoihin eivät sisälly seuraavat työt
a. Tarvikkeiden, veden ja työkalujen haku kauempaa kuin 30 metrin etäi- syydeltä siitä kulkuaukosta, josta tarvikkeet kuljetetaan
b. Jos työntekijän täytyy odottaa tarvikkeita, jotka hän on 1 b-kohdan mukaisesti tilannut tai jos muutoin ilmaantuu esteitä urakkatyön jatka- miselle ja asiasta on hyvissä ajoin ilmoitettu työnantajalle eikä muuta työtä järjestetä, on näin menetetty työaika korvattava odotusajan pal- kan mukaan
c. Telineiden teko ja purku
d. Putkien läpimenoja varten tarvittavien reikien teko ja niiden paikkaa- minen
e. Eristystyöt, lukuun ottamatta läpimenokohtiin tehtäviä hylsyjä
f. Kaivantojen teko ja täyttö
g. Merkitsemistyö silloin, kun viranomaisen vaatimat reikäkuvat puuttu- vat tai ovat puutteelliset, tai kun asentaja varta vasten lähetetään työ- maalle ainoastaan merkitsemistyöhön
h. Maalaustyöt, lukuun ottamatta paikkamaalauksia pohjamaalilla yh- teen kertaan
i. Varsinaiset talonrakennustyöt viemäreiden kannakointiin liittyvät lan- kutukset ja siihen liittyvät työt
j. Palautusluettelon laatiminen
k. Työselityksessä vaadittu putkistojen putken osien ja laitteiden pesu puhdistusnesteellä ennen asennustyötä
l. Säätömittaukset ja -pöytäkirjan teko
m.Lisätilaus liikkeen varastosta, milloin tarvikeluettelo puuttuu tai on oleellisesti puutteellinen
n. Sykehuuhtelu
o. Kulkeminen taukotiloihin, jotka sijaitsevat yli 100m kulkuaukosta (Viranomaismääräyksen mukaan taukotilassa on oltava vähintään yksi neliömetri rakennustyömaan kunkin työvuoron työntekijää kohden. Taukotila on kalustettava asianmukaisilla pöydillä ja selkänojallisilla istuimilla siten, että työntekijöillä on esteettömään ruokailuun. Joll- ei taukotilassa ole mahdollisuutta lämpimän aterian saantiin, tila on varustettava laitteilla mukana tuodun ruuan ja juoman säilyttämistä varten. Taukotilassa on tällöin oltava jääkaappi.)
SANEERAUS
p. Asbestipitoisten eristeiden purku.
q. Erityistoimenpiteitä edellyttävä palosuojaus sekä palovartiointi silloin, kun työntekijä ei vartioinnin ohessa suorita samanaikaisesti muita työtehtäviä.
Mom. 3. YLEISET MÄÄRÄYKSET
Kohta 1 Uudet ja vanhat rakennukset
Normiajat ovat voimassa, kun työ tehdään uudisrakennustyömaalla tai vanhan rakennuksen työmaalla, ellei poikkeusta ole erikseen merkitty sanalla ”Saneeraus”.
Kohta 2 Vaativuus- ja olosuhdelisät Vaativuuslisät
Hitsattavat HST-putket | + 10 % | metrinormiaikoihin |
Hitsattavat RST-putket | + 10 % | metrinormiaikoihin |
Hitsattavat HST- ja RST-putket suojakaasulla hitsattaessa | + 20 % | metrinormiaikoihin |
Luokkahitsattavat teräsputket | + 20 % | metrinormiaikoihin |
Höyry- ja lauhdevesiputket | + 10 % | metrinormiaikoihin |
Sairaalakaasuputket Sairaalakaasuputket koteloon asennettuina lisäkorotus | + 10 % + 20 % | metrinormiaikoihin metrinormiaikoihin |
Laboratoriokaasuputket | + 10 % | metrinormiaikoihin |
Hammaslääkärintuolin imu- ja kaasuputket | + 10 % | metrinormiaikoihin |
Sairaaloiden ja laboratorioiden di-ionivapaat, ionivapaat ja tislatun veden putket | + 10 % | metrinormiaikoihin |
Yksinomaan sairaala- ja laboratoriokalusteisiin liittyvät paineilma-, vesijohto- ja viemäriputket | + 10 % | metrinormiaikoihin |
Yksinomaan laitoskeittiölaitteisiin liittyvät vesijohto- ja viemäriputket | + 15 % | metrinormiaikoihin |
Olosuhdelisät
Työskentelytila kanavassa jonka leveys on alle 0,6 metriä ja syvyys yli 1,2 metriä | + 25 % |
Vapaan työskentelytilan korkeus 0,9 metriä | + 50 % |
Vapaan työskentelytilan korkeus 1,8 metriä | + 25 % |
Työskentelykorkeus lattiasta tai maasta putkeen yli 5,0 metriä | + 25 % |
Työskentelykorkeus lattiasta tai maasta putkeen yli 8,0 metriä | + 50 % |
Huomautus:
Työskentelykorkeus mitataan putken keskikorkeuteen tai kojeen alapin- taan siitä lattian, katon tai maan pinnasta, jolle teline on pystytetty paitsi kuilujen kohdalla siitä tasosta, josta kuiluun voidaan siirtyä.