TYÖEHTOSOPIMUS
Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n
ja
Teollisuusliitto ry:n
välinen
TYÖEHTOSOPIMUS
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÄT
6.2.2023-30.11.2024
978-952-238-300-6
978-952-238-301-3 (pdf)
TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 35
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 42
I YLEISIÄ SOPIMUSMÄÄRÄYKSIÄ 42
2 SOPIMUKSEN SITOVUUS JA NOUDATTAMISVELVOLLISUUS 43
3.1 Työrauhaa vaarantavat kiistat ja toimenpiteet niiden lopettamiseksi 44
4 ENNAKKOILMOITUS TYÖTAISTELUISTA 46
8 TYÖNVAATIVUUS JA TYÖKOHTAINEN PALKANOSUUS 48
8.2 Työkohtainen palkanosuus 55
9 PÄTEVYYS JA HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSUUS 55
9.2 Henkilökohtainen palkanosuus 55
10 ALLE 18-VUOTIAAT TYÖNTEKIJÄT, OPISKELIJAT, HARJOITTELIJAT JA TYÖRAJOITTEISET 56
10.1 Alle 18-vuotiaat työntekijät, opiskelijat ja harjoittelijat 56
11.1 Työntekijän peruspalkka 58
11.2 Käytettävät palkkaustavat 58
11.3 Aika- ja suorituspalkkojen kehityksen vertailu.62
11.4 Paikallisesti sovittu palkkausjärjestelmä 62
13 AIKA- JA SUORITUSPALKKOJA TÄYDENTÄVÄT TULOSPALKKIOT 64
13.1 Tulospalkkiojärjestelmän laatiminen ja käyttöön- otto 64
13.2 Tulospalkkion käsittely palkkahallinnossa 64
14 ERILLISET LISÄT JA PALKKIOT 64
14.1 Tilapäinen poikkeama taikka poikkeuksellinen haitta tai hankaluus työolosuhteissa 64
14.5 Ammattitutkintopalkkiot 68
15 TUNTIPALKKAISEN TYÖNTEKIJÄN KESKITUNTIANSIO 69
15.1 Keskituntiansion käyttö ja laskeminen 69
15.2 Keskituntiansion käyttöajankohdat 70
15.3 Uusi työntekijä ja eräät muut erityistilanteet 70
16 PALKANMÄÄRITYSJAKSO JA SEN MUUTTAMINEN 71
17 KUUKAUSIPALKKAA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 71
17.1 Ansionmenetyksen korvaaminen 71
17.2 Eräiden korvausten kuukausipalkkajakaja 71
19.1 Säännöllisen työajan pituus 73
19.2 Työajan tasaaminen päivä- ja
19.3 Työajan tasaamislisät ja niiden maksaminen 76
19.5 Työaikamuodon muutokset 79
19.6 Yleisiä määräyksiä työajan järjestämisestä 79
19.7 Työajan järjestäminen paikallisesti sopien, sään- nöllisen työajan lisääminen sekä vähentäminen80
20 SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTYMINEN JA
20.5 Vapaapäivänä tehdyn työn korvaaminen
20.6 Paikallisesti sovittava ylityölisä
20.7 Vuorotyölisä ylityöajalta 90
20.9 Pääsiäislauantaina, juhannus- ja jouluaattona tehty työ 90
20.10 Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen ja
20.11 Hälytysluontoinen työ 92
21.1 Vuosiloman pituus ja antaminen 94
21.2 Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus (koskee 14 työpäivän ansaintasäännön piirissä olevia) 95
21.3 Kuukausipalkkaisen vuosilomapalkka ja lomakorvaus 97
21.4 Vuosilomapalkan maksaminen 98
IV TYÖKOMENNUKSET JA KORVAUKSET 101
22 TYÖSKENTELY VARSINAISEN TYÖPAIKAN ULKOPUOLELLA 101
22.1 Varsinaisen työpaikan määritelmä 101
22.2 Matkustamisvelvollisuus ja työkomennuksesta ilmoittaminen 101
22.3 Työmatkan ja matkavuorokauden alkaminen ja päättyminen 102
22.4 Työkomennuksesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen 102
22.5 Asunnon hankkiminen 105
22.6 Erikoismääräyksiä 106
22.7 Työ ulkomailla 108
22.8 Eräät poikkeusmääräykset 108
22.9 Paikallinen sopiminen 108
23 ARKIPYHÄKORVAUS SEKÄ MUITA KORVAUKSIA JA ETUJA 109
23.1 Korvattavat arkipyhät 109
23.2 Arkipyhäkorvauksen maksamisen
edellytykset 109
23.3 Muita korvauksia ja etuja 110
V TYÖTURVALLISUUS JA TYÖSUOJELU 112
24 YLEISET TYÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET 112
25 HENKILÖNSUOJAIMET JA SUOJAVAATETUS 113
26 TYÖTERVEYSHUOLTO 113
26.1 Tyky-toiminta 114
27 TYÖSUOJELUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 114
27.1 Työsuojeluyhteistoiminnan järjestäminen 114
27.2 Toimikunta ja muut yhteistoimintaelimet 115
27.3 Työsuojeluhenkilöstön tehtävät 115
27.4 Koulutustarve ja säädösten hankkiminen 116
28 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN JA TYÖSUOJELUASIAMIEHEN
TOIMINTAEDELLYTYKSET 116
28.1 Vapautus työstä 116
28.2 Ansionmenetyksen korvaaminen ja kuukausikorvaus 119
28.3. Toimitilat 120
29 HENKILÖSTÖN EDUSTUSTEHTÄVÄN HOITAMISEN VAIKUTUKSET TYÖSUHTEESEEN, TYÖTEHTÄVIIN JA PALKKAAN 121
30 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN
TYÖSUHDETURVA 122
30.1 Työsopimuksen irtisanominen ja työsuojelu- valtuutetun lomauttaminen taloudellisista ja tuotannollisista syistä 122
30.2 Työsopimuksen irtisanominen työsuojeluvaltuutetun henkilöstä
johtuvasta syystä 123
30.3 Työsopimuksen purkaminen ja purkautuneena käsitteleminen 124
30.4 Työsuojeluvaltuutetun ehdokas- ja jälkisuoja .124 30.5 Korvaukset 125
30.6 Varamiehet 125
VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 126
31 TYÖKYVYTTÖMYYS, RASKAUS- JA VANHEMPAINVAPAA SEKÄ TILAPÄINEN HOITOVAPAA 126
31.1 Työkyvyttömyys 126
31.2 Raskaus- ja vanhempainvapaa 134
31.3 Lapsen sairastuminen 135
31.4 Sairausajan tai raskaus- ja vanhempainvapaan palkasta tehtävät vähennykset 138
32 LÄÄKÄRINTARKASTUKSET 139
32.1 Ansionmenetyksen korvaaminen lakisääteisen lääkärintarkastuksen ajalta 139
32.2 Ansionmenetyksen korvaaminen muiden lääkä- rintarkastusten ajalta 140
32.3 Työhöntulotarkastus 143
32.4 Korvausperuste ja vähennykset 143
VII TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN 144
33 SOVELTAMISALA 144
34 TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TYÖN- TEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA TAI HÄNEN HENKILÖÖNSÄ LIITTYVÄSTÄ SYYSTÄ 145
34.1 Lomauttaminen työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä 145
34.2 Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperus- teet 145
34.3 Purkamisen ja purkautuneena käsittelemisen perusteet 145
35 TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN TALOUDELLISISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYISTÄ JOHTUVISTA
SYISTÄ 146
35.1 Irtisanomisen perusteet 146
35.2 Työvoiman vähentämisjärjestys 146
35.3 Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus 146
35.4 Työntekijän takaisin ottaminen 147
36 TYÖLLISTYMISVAPAA 147
36.1 Työllistymisvapaan tarkoitus 147
36.2 Työllistymisvapaan pituus 148
36.3. Työllistymisvapaan käyttäminen 148
37 TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TALOUDELLISISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYISTÄ JOHTUVISTA
SYISTÄ 149
37.1 Xxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxx 000
37.2 Työvoiman vähentämisjärjestys 149
37.3 Lomautusilmoitusaika 150
37.4 Lyhennetty työaika 150
37.5 Paikallinen sopiminen 150
37.6 Xxxxxxxxxxx siirtäminen 150
37.7 Lomautuksen keskeyttäminen 150
37.8 Muu työ lomautusaikana 151
37.9 Työsuhteen päättyminen lomautuksen aikana.151
38 TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMISAJAT JA TYÖSUHTEEN KESTOAJAN
MÄÄRÄYTYMINEN 152
38.1 Irtisanomisajat 152
38.2 Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 153
38.3 Työsuhteen kestoajan määräytyminen 153
38.4 Määräajan laskeminen 154
39 TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMISMENETTELY 155
39.1 Irtisanomisperusteeseen vetoaminen 155
39.2 Työntekijän kuuleminen 155
39.3 Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä 155
39.4 Työsopimuksen päättämisen perusteiden ilmoittaminen 156
40 NEUVOTTELUMENETTELY TYÖVOIMAN KÄYTTÖÄ VÄHENNETTÄESSÄ 156
41 KORVAUKSET TYÖSOPIMUKSEN PERUSTEETTOMASTA PÄÄTTÄMISESTÄ JA TYÖNTEKIJÄN PERUSTEETTOMASTA
LOMAUTTAMISESTA 158
41.1 Korvausten määräytyminen 158
41.2 Yhden korvauksen periaate ja korvauksen suhde hyvityssakkoon 158
41.3 Menettelytapamääräysten rikkominen 159
42 TOIMIVALTAINEN TUOMIOISTUIN JA KANNEAIKA 159
VIII LUOTTAMUSMIEHET, PAIKALLINEN SOPIMINEN JA ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN 160
43 LUOTTAMUSMIEHET 160
43.1 Luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus 160
43.2 Luottamusmiehen asema 161
43.3 Luottamusmieskelpoisuus ja luottamusmiehen valitseminen 161
43.4 Luottamusmiehen toimintaedellytykset 165
43.5 Luottamusmiestehtävän hoitamisen vaikutukset työsuhteeseen, työtehtäviin ja palkkaan 174
43.6 Luottamusmiehen työsuhdeturva 175
44 PAIKALLINEN SOPIMINEN 179
44.1 Mahdollisuus paikalliseen sopimiseen 179
44.2 Paikallisen sopimisen osapuolet 179
44.3 Paikallisen sopimuksen sitovuus 180
44.4 Paikallisen sopimuksen muoto ja kestoaika 180
44.5 Paikallisen sopimisen valmiudet ja sopimusten seuranta 180
44.6 Paikallisen sopimuksen jälkivaikutus 181
44.7 Yhteistoiminta suomalaisessa yritysryhmässä 181
44.8 Yhteistoimintalain mukaisen vuoropuhelun toteuttaminen yritysryhmissä 182
45 ERIMIELISYYDET JA NIIDEN
RATKAISEMINEN 182
45.1 Neuvotteluvelvollisuus ja painostuskielto 182
45.2 Paikallinen neuvottelujärjestys 182
45.3 Liittojen myötävaikutus 183
45.4 Erimielisyysmuistio ja työtuomioistuin 183
IX ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ JA MUITA ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 185
46 ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ 185
46.1 Alihankinta 185
46.2 Vuokratyövoima 185
46.3 Ulkopuolisesta työvoimasta tiedottaminen 188
46.4 Tilaajan vastuu ja selvitysten hankkiminen 188
46.5 Kokoontuminen työpaikalla 189
46.6 Tiedotustoiminta 190
46.7 Ammattiyhdistysjäsenmaksujen
pidättäminen 190
47 KOULUTUS 191
47.1 Ammatillinen koulutus 191
47.2 Yhteinen koulutus 191
47.3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat 192
47.4 Tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvä työharjoittelu ja koulutussopimukseen perustuva koulutus 194
OHJEITA PAIKALLISEN SOPIMISEN TUEKSI 197
ASIAHAKEMISTO
Aattopäivä 74, 78, 85, 90
Adoptio 135
Aikapalkka ....................................................... 38, 58-60, 61-62
— aikapalkkaosuus 60
— aikapalkkojen kehitys 62
— henkilökohtainen aikapalkka .. 60-62, 64, 67, 69,70, 71,
.........................................90, 98, 104, 130, 148, 191, 200
— kuukausipalkka .. 50-54, 57, 67, 71-72,
................... 77, 82, 85-86, 90, 97, 98, 129, 147, 191, 193
Alihankinta 185-190
Allekirjoituspöytäkirja (TES) 35-41
—aikapalkat 38
—henkilökohtainen palkanosuus 38
—keskituntiansion korotus 39
—palkkaperusteiden korotus 39
—palkkojen korottaminen 36-39
—suorituspalkat 38
—työehtosopimuksen allekirjoittaminen 35
—työryhmät 40
Ammattiosasto ......... 44, 160, 161-162, 164-165, 178, 190, 193 Ammattitutkintopalkkiot 68
Ammattiyhdistysjäsenmaksu 190
Ansionmenetyksen korvaaminen kuukausipalkkatyössä 71
Arkipyhäkorvaus 109-110
Arkipyhäviikot 78, 87
Asevelvollisuus 70, 100, 153-154
Asunnon hankkiminen 105-106
Ateriakorvaus 104, 191, 193
Eläkkeelle siirtyminen 100
Erikoisammattitutkintopalkkio 68
Erilliset lisät 39, 64-66
—palvelusvuosilisä......................... 66-68, 81, 82, 94, 198, 202
—poikkeuksellinen haitta tai hankaluus 64-65
—tilapäinen poikkeama työskentelyolosuhteissa 64-65
—tulospalkkiolisä 64, 69, 95, 198
—vuorotyö, ilta- ja yötyö 65-66
Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen .. 44-46, 63,
..................................................... 161, 165, 178, 182-184
—neuvotteluvelvollisuus 182-183
—paikallinen neuvottelujärjestys erimielisyysasioissa 182-183
—työtuomioistuin 183-184
Erimielisyysmuistio 183-184
Hammassairaus 142
Harmaan talouden torjunta 189
Harjoittelijat/työharjoittelijat ............................ 56-58, 169, 194 Hautauspäivä 110
Helatorstai 78, 90, 109
Henkilökohtainen palkan osuus ....................... 39, 55-56, 58-60
—ammatinhallinta 55
—huolellisuus 55
—mittausjärjestelmä 55
—monitaitoisuus 55
—määrä 56
—porrastusryhmät 56
—työtulos 55
Henkilönsuojaimet 113
Henkilöstöryhmän edustaja (yt-lain mukainen) 193
Hinnoitteluperuste.................................................... 60-61, 169
Hyvityssakko 46, 158
Hälytysluontoinen työ 92-93
Hälytysraha 71, 92-93
Hätätyö 66, 79, 95
Hääpäivä 110
Ikääntyneet työntekijät 134
Iltatyö 66
Itsenäisyyspäivä 78, 110, 154
Joulu 74, 78, 90, 107, 109, 154
Juhannus 74, 78, 90, 107, 109, 154
Karenssipäivä................................ 130-131, 133, 135, 137, 140
Karkearyhmittely ................................................ 49, 52-53, 198
Keskituntiansio 39, 61, 69-70,
....................................85-86, 90, 92-93, 95-97, 104, 109,
.....................................111, 129, 131, 134-135, 137, 152,
.............................................................153, 171, 191, 193
—keskituntiansion korotus 39
—keskituntiansion laskeminen 69-70
—käyttöajanjaksot 70
Kokoontuminen työpaikoilla 189-190
Kolmivuorotyö............... 65-66, 74-75, 75-77, 80, 90-92, 94-95
—keskeytymätön ...................... 65-66, 74-75, 77, 90-92, 94-95
—keskeytyvä .............................................................. 74-75, 77
Komennuspaikka 93, 102, 105-107
Konserniyhteistyöhön valittu edustaja 179, 181
Korvaava työ 133
Korvauksia ja etuja 109-111
—hautauspäivä 110
—hääpäivä 110
—kutsunta 72, 110-111
—merkkipäivät 110
—reservin harjoitukset 110-111
—väestönsuojelu 111
Kotimatkat 107
Koulutus 50, 63, 72, 77, 88, 91,
............. 116, 122, 123, 133, 136, 144, 146-149, 153-154,
..................... 162, 166, 173, 175, 176, 181, 185, 191-195
— ammatillinen koulutus 57, 72, 88, 122, 136, 144,
.....................................................................175, 191, 194
— ay-koulutus 88, 185, 192, 194
— koulutusaineisto 50
— koulutustyöryhmä 40, 88, 193
— suunnitelma 195
— yhteinen koulutus............................... 88, 185, 191-192, 201
Kuormitus 49
Kutsunta 72, 110-111
Kuukausipalkka .. 50-54, 57, 67, 71-72,
............ 77, 82, 85-86, 90, 97, 98, 129, 147-148, 191, 193
Laboratoriotutkimukset 141-142
Lapsen sairastuminen 77, 87, 91, 128, 135-138
— vaikeasti sairaan tai vammaisen lapsen hoito 137
Xxxxxxxx ...................................66, 69, 78, 85, 90, 109-110, 154
Lepoaika 79, 81, 199
Lomanmääräytymisvuosi 67, 97, 99, 100
Lomaraha .............................................. 73, 82, 94, 98-100, 200
Lomautus 76, 88, 109,
...... 122-123, 125, 132-133, 144-145, 146, 149-151, 154,
156-159, 167, 173, 175-176, 179, 186-187, 195, 201, 203
— erimielisyystapaukset 159
— kanneaika 159
— keskeyttäminen 150
— korvaukset (perusteen rikkominen) 158-159
— lomautusilmoitus/-aika......... 132, 145, 150-151, 154, 201
— lyhennetty työaika 150
— muu työ 151
— neuvottelumenettely (yt) 156-158
— paikallinen sopiminen 150
— xxxxxxxxx 000
— siirtäminen 150
— työsuhteen päättyminen ja työnantajan korvausvelvollisuus 151-152
— työvoiman vähentämisjärjestys 149
Loppiainen 78, 90, 109
Luottamusmies .. 36-40, 44-45, 59, 62, 63, 68,
........................... 71, 76, 77, 80-83, 89, 98, 108, 120,123,
............................................. 128, 155, 160-184,187-188,
..................................................................... 193, 197-203
—ammatillinen kehittyminen ja eteneminen 174
—ammattiosasto 161-165
—ansiokehitys 174-175
— ansionmenetyksen korvaaminen 171-173
— asema 161, 163, 164, 177-179
— asemaan liittyvät ongelmatilanteet 177-179
— ehdokassuoja 178
— ilmoitusvelvollisuus 164
— jälkisuoja 178
—kelpoisuus 161-162
—korvaus työsopimuksen laittomasta
lakkauttamisesta 178-179
— koulutus 173, 192-193
— kuukausikorvaus 39, 172-173
—liikkeen luovutus 163
—lomautus 175-176
—luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus 160-161
—luottamusmies- ja työsuojelutehtävien
yhdistäminen 163, 171
—paikallinen neuvottelujärjestys 182-183
—pääluottamusmies .. 36-40, 44-45, 62, 68,
................................... 71, 76, 80-83, 89-90, 98, 108, 120,
........................ 128, 162-184,187-188, 192-194, 197-203
— pääluottamusmiehelle
annettavat tiedot......................................... 166-171, 188-189
— pääluottamusmiehen palkka
(kokonaan työstä vapautettu) 172
— siirto 174
—tehtävät 164-165
— perustehtävät 164-165
— työpaikalla sovittavat tehtävät 165
— tietojen luottamuksellisuus 166, 170
— tiettyä tehtävää varten asettaminen 163, 164, 201
— toimialue ja lukumäärä 162, 164, 169, 171,
..................................................... 174-175, 179, 183, 201
— toimitila 173
— työsopimuksen irtisanominen 175-178
— työsopimuksen purku 177
— työsuhde 174
— vaali 162, 171, 178
— vapautus työstä 171
— vastuualue 162
—varaluottamusmies 164, 177, 193
—varapääluottamusmies 162, 164, 173, 176, 193
—yhtiöittäminen,
toimintojen yhdistäminen 163
—ylityökorvaus 172
Lyhennetty työaika/-viikko 88, 150
Lääkärintarkastus 110, 126, 139-143
—aikaisemmin todettu sairaus 141
—ansionmenetyksen korvaaminen 139-143
—hammassairaus 142
—hoidon määritteleminen 141
—ilmoitusvelvollisuus 140
—korvausvelvollisuuden ulkopuolelle
jäävät tapaukset 140
—laboratorio- ja röntgentutkimukset 141-142
—lakisääteiset tarkastukset 139
—matkakustannukset ja päiväraha 139, 143
—raskauden aikaiset tarkastukset ja tutkimukset 142
—syöpäsairaus 141
—työajan tarpeettoman menetyksen välttäminen 140
—työhöntulotarkastus 143
—uusi sairaus 141
Lääkärintodistus 128, 133, 142
—epäselvyydet 128
—taannehtiva 127
—työterveyslääkäri 127, 133
Maanantai 79
Majoittumiskustannukset 105
Makuupaikka 102,104
Makuutila 106
Malmikaivokset 43
Matkatyö .. 101-108, 200, 203
—aiheeton poissaolo 107
—asunnon hankkiminen 105-106
—ateriakorvaus 104
—ilmoitusvelvollisuus 101
—kiireellinen työkomennus 101
—komennuspaikka 93, 102, 105-106
—kotimatkat juhlapyhien yhteydessä 107
—lepoaika 102
—matka-ajan korvaus 103-104
— komennuspaikkakunnalla 106
—matkakustannukset .................................... 102-103, 106-107
— ammatillisessa koulutuksessa 191
— komennuspaikkakunnalla 106
—matkan alkaminen ja päättyminen 102
—matkavuorokausi 102
—matkustamisvelvollisuus 101
—oman auton käyttö 102, 106, 203
—paikallinen sopiminen 108, 200
—päiväraha............................ 103-104, 107-108, 130, 139, 143
—rajanpintatyöt 108
—Ruotsia koskevat poikkeussäännökset 108
—ulkomailla suoritettava matkatyö 108, 203
—varsinainen työpaikka 101
—yöpymiskustannukset 105
Monitaitoisuus 55
MTHL ry 43
Määräajan laskeminen 154
Määräaikainen työsopimus 146
Neuvottelujärjestys 45, 78, 160, 162,
..................................................... 164, 166, 182-184, 197
— paikallisen sopimisen neuvottelujärjestys 182-183
— paikallinen neuvottelujärjestys erimielisyysasioissa 182-183
Neuvotteluvelvollisuus 182
Noudattamisvelvollisuus (TES:n) 43
Nuoret työntekijät 39, 56-58
Oman auton käyttö 102, 106, 203
Opintovapaa 153
Opiskelijat................................................. 56-57, 194, 198, 202
Oppisopimus ..................................................... 57-58, 144, 198
Osa-aikatyö ................................. 67, 72, 97, 109, 156-158, 169
Osa-ajan palkka 72
Paikallinen sopiminen (käsite) 160, 179-183
— paikallisen sopimisen neuvottelujärjestys........ 182-183, 197
— paikallisen sopimisen valmiudet ja sopimusten
seuranta 180-181
— paikallisen sopimisen työryhmä 180-181
— sopimuksen jälkivaikutus 181
— tavoitteet 160
— työehtosopimuksen oikeusvaikutukset saavat
paikalliset sopimukset 197-201
— työsopimustasoinen paikallinen sopiminen 202-203
Palkanmaksu/-kausi (tilikausi) .. 37-38, 66, 68-70, 77, 86,
......................................................... 98-99, 132, 151, 199
Palkanmääritysjakso 71, 72, 199
Palkkaperusteet
— harjoittelijat 56-58
— henkilökohtainen palkan
osuus 39, 55-56
— hinnoitteluperuste ................................................. 60-61, 169
— karkearyhmittely............................................. 49, 52-53, 198
—muu paikallisesti sovittu työnvaativuuden määrittämistapa 54, 198
— nuoret työntekijät 56-58
— palkkaryhmät ..................................... 50-54, 55-56, 167, 168
— paikallisesti sovittu palkkausjärjestelmä 62, 198
— peruspalkka................................................. 48, 56, 58-62, 70
— työkohtainen kuukausipalkka 50-54
— työkohtainen tuntipalkka 50-54
— töiden vaativuusryhmittely 49-55
Palkkaryhmät ......................................... 50-54, 55-56, 167, 168
Palkkaustavat 58-60
Palvelusvuosilisä............................. 66-68, 81, 82, 94, 198, 202
— vaihtaminen vapaaseen 68, 202
Perusoikeudet 47
Peruspalkka..................................................... 48, 56, 58-62, 70
Pitkäperjantai 109
Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus 64-65
Poissaolo 72, 87, 94, 97, 101, 107, 109-111, 126,
............................................. 128, 129, 130, 134-138, 145
Päiväraha................................ 103-104, 107-108, 130, 139, 143
Pääluottamusmies .. 36-40, 44-45, 62, 68,
................................... 71, 76, 80-83, 89-90, 98, 108, 120,
....................... 128, 162-184, 187-188, 192-194, 197-203
Pääluottamusmiehen varamies 162, 164, 173,
..................................................................... 176-177, 193
Pääsiäinen 78, 90, 107, 109
Rajanpintatyöt 108
Raskaus 142
Raskaus- ja vanhempainvapaa
(ent. äitiys- ja isyysvapaa) 126, 134, 138, 153
Rationalisointi 63
Reservin harjoitukset 88, 110-111
Rinnakkaissopimuskielto 42
Ryhmähenkivakuutus 111
Röntgentutkimukset 141-142
Sairaus.............................. 77, 107, 110, 126-133, 135, 137-143
Sairauspoissaolojen hallinta 128
Sairausajan palkka ........... 77, 107, 110, 126-133, 135, 137-143
—epidemiat 127
—epääminen 132
—ilmoitusvelvollisuus 126
—karenssipäivä .................... 130-131, 134, 133, 135, 137, 140
—korvausajanjaksot ............................................. 129-131, 137
—korvausperuste 129
—lapsen sairaus 128, 135-138
—maksuajankohta 132
—oma ilmoitus ..................................................... 128-129, 201
—palkkaetujen väärinkäyttö 129
—sairastuminen kesken työpäivän 131
—saman sairauden uusiutuminen 131
—työtapaturma 113, 117, 130
—työterveyslääkäri 127, 133
Sairausvakuutuslaki .............. 130, 131, 134-135, 137, 139, 142
Siviilipalvelus ................................ 100, 100-111, 136, 153-154
Sopimuksen sitovuus (TES:n) 43
Sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuminen 153
Soveltamisala (TES:n) 42-43
Sunnuntaityö 79, 90
— sunnuntaityölisä ............... 69, 90, 92, 95, 167-168, 171, 200
Suojavaatetus 113
Suorituspalkka(työ)................................. 38, 58-62, 69, 72, 202
—hinnoitteluperuste ................................................. 60-61, 169
—keskeytyminen 61
—palkkatakuu 60
—suoran urakan keskeyttäminen 61
—tietojen saantioikeus 61
—yksikköhinnan pysyvyys 61
—yksikköhinnasta sopiminen 61
Takaisinottovelvollisuus 147, 195, 203
Tavanomainen työvaatetus 113
Teollisuusliitto ry:n hallintoelimien kokoukset 111
TES-ylityö 73, 87-88
Tiedotustoiminta
—henkilöstön keskinäinen 190
—kokoontuminen työpaikoilla 189-190
Tilapäinen poikkeama työskentelyolosuhteissa 64-65
Tulospalkkio/-lisä 64, 69, 95, 198
Tuntipalkka (kuukausipalkkainen) 67, 71
Tutkintopalkkio 68
Tyky-toiminta 114
Työaika 73-94
—järjestäminen 79-84
—keskimääräinen viikkotyöaika 73-94
—lepoaika .. 79-80, 199
—lisääminen ja vähentäminen 80-82
—lyhentäminen 75-77
—ruokailu 79, 80, 199
—sunnuntaityö 79, 90
—säännöllinen .. 65-66, 69-94, 97, 102, 104,
............................................ 109, 111, 120, 129, 131, 137,
............................................. 139, 143, 172, 191-192, 199
—tasaaminen ........................... 73-76, 84, 94-95, 110, 199, 200
—tasaamislisä ............................................... 69, 76-77, 95, 199
—tasoittumisjakso ............................. 74, 77-78, 80-81, 83, 199
—työaikakokeilu 39-40
—työaikalaki ..................... 40, 73, 78, 80, 81, 84-85, 88-89, 91
—työaikapankki .................................... 81, 83-84, 94, 199-200
—työtuntijärjestelmä 72, 74-79, 81-82, 85-87, 90-91,
...............................................................98, 104, 110-111,
.............................................. 129-130, 134-135, 148, 199
—työtuntijärjestelmän muutokset ...................... 78-79, 81, 199
—työviikko................. 67, 73, 79, 81, 85-88, 91, 138, 152, 199
—työvuorokausi ..................... 66, 73, 79, 81, 85, 86-87, 91, 93
.....................................................................102, 104, 199
—vapaapäivät ......................... 74, 78, 87, 91-92, 104, 107, 136
—virvokkeiden nauttiminen 80
—ylityö 69, 73, 85-93, 95, 120,
............................................................. 167-169, 172, 200
—allekirjoituspöytäkirja 35-41
—noudattamisvelvollisuus 43
—sitovuus 43
—soveltamisala 42-43
—voimassaolo 47
Työelämässä oppiminen 194
Työhöntulotarkastus 143
Työkohtainen kuukausipalkka 50-54
Työkohtainen palkan osuus 48-55
Työkohtainen tuntipalkka 50-54
Työkomennus........................................................ 101-108, 200
—ilmoitusvelvollisuus 101
—kiireellinen työkomennus 101
Työkyvyn johtaminen 134
Työllistymisvapaa ................................................. 147-148, 203
Työmatka ...................................................... 102-108, 137, 203
Työnjohto-oikeus 47, 73
Työntutkimukset 63
Työn vaativuuden määritys 48-55
—karkearyhmittely ............................................. 49, 52-53, 198
—töiden vaativuusryhmittely 48-55
Työnvaativuustyöryhmä 50
Työpaikkakäynnit 189-190
Työpaikkaohjaaja 194-195
Työpalkat 48-62
Työrajoitteiset 56, 58
Työrauhavelvoite ............................... 43-46, 160-161, 165, 177
Työsopimuksen irtisanominen ........122-123, 145-147, 155-160
— erimielisyystapaukset 159
— ilmoitus 155-156
— irtisanomisajat 152-154
— irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 153
— irtisanoutuminen 144, 151-152
— kanneaika 159
— korvaukset (perusteen rikkominen) 158-159
— neuvottelumenettely (yt) 156-158
— perusteet 146, 155
— perusteiden ilmoittaminen 156
— toimittamisaika 155
— työntekijän kuuleminen 155
— työvoiman vähentämisjärjestys 146, 149
—luottamusmiehen 175-178
—työsuojeluvaltuutetun 123-125
—varoitus 166
Työsopimuksen purkaminen 124, 144,
............................................. 145, 151, 155-156, 158, 177
Työsopimuksen purkautuminen 124, 145, 158, 177
Työssäoppiminen ........................................... 147-148, 194-195
Työsuhteen kestojan määräytyminen 153-154
Työsuojelu 112-118
Työsuojeluasiamies ..116-118, 119-120, 163,
..................................................................... 191-193, 200
Työsuojelupäällikkö 114-115
Työsuojelutoimikunta 114, 115, 119, 124, 192
Työsuojeluvaltuutettu 39, 77, 112, 114-125, 163, 169,
.............................................................192, 193, 200, 201
—ammattitaidon ylläpitäminen 122
—ansiokehitys 121
—ansionmenetyksen korvaaminen 119-120
—kuukausikorvaus 119
—liikkeen luovutus 121
—luottamusmies- ja työsuojelutehtävien
yhdistäminen 163, 171, 173
—palkka- ja siirtosuoja 121-122
—tehtävät 115
—toimitilat 120
—työsuhde 121
—työsuhdeturva 122-124
—vapautus työstä 116-118
—varavaltuutettu ..................................114,-116, 123, 178, 192
—varavaltuutetun työsuhdeturva 125
—ylityökorvaus 120
Työtaistelutoimenpide............................................... 43-46, 165
Työtapaturma 113, 117, 130
Työterveyshoitaja 127
Työterveyshuolto ...................................114-115, 128, 134, 139
Työterveyslääkäri 127, 133
Työtuntijärjestelmä 72, 74-79, 81-82, 85-87, 90-91,
................. 98, 104, 110-111, 129-130, 134-135, 148, 199
— muutokset....................................................... 78-79, 81, 199
Työtuomioistuin 46, 159, 183-184
Työturvallisuus 112-114
—henkilönsuojaimet 113
—ilmoitusvelvollisuus 112
—pidättäytyminen työstä 112
—suojavaatetus 113
—yleiset velvollisuudet 112
Työuran pidentäminen 134
Työviikko .................... 67, 73, 79, 81, 85-88, 91, 138, 152, 199
Työvoiman vuokraus ..................... 117, 170-172, 185-189, 201
Työvuorokausi ........................ 66, 73, 79, 81, 85, 86-87, 91, 93
.....................................................................102, 104, 199
Töiden vaativuusryhmittely 49-55
—koulutus 49
—oppimisaika 49
—työkohtaiset tuntipalkat 50-54
—työnvaativuusryhmä .............................. 50-58, 167-169, 198
—työolosuhteet 49, 64-65
—työryhmä 50
—vastuu 49
Xxxxxxxx xxxxxxxxx 000
Ulkomailla suoritettava matkatyö 108, 200
—matkustamisvelvollisuus 108
—poikkeukset Ruotsin osalta 108
—rajanpintatyöt 108
—sovittavat asiat 108
Ulkopuolisen työvoiman käyttö 185-189
—alihankinta 185
—harmaan talouden torjunta 189
—tiedottaminen henkilöstön edustajille 188
—tilaajan vastuu ja selvitysten hankkiminen 188-189
—vuokratyövoiman käyttö ................................... 185-189, 201
— vuokratun työntekijän työsuhteen ehdot 185–186
Uudenvuodenpäivä 78, 90, 109
Vajaavuorokausi 103
Vapaapäivät..................................... 74, 78, 87, 91-92, 104, 107
— vapaapäivänä tehty työ 87-88
Vapunpäivä 78, 109, 154
Varallaolo ............................................................ 72, 93-94, 203
Varoitus 124, 166, 177
Varsinainen työpaikka 101
—varsinaisen työpaikan ulkopuolella
työskentely 101-108
Viikkolepo..................................................... 77-78, 91, 92, 203
— viikkolepokorvaus........................ 71, 79, 89, 91-92, 95, 203 Viikoittainen ylityö 85-86
Xxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxx 00
Voimassaoloaika (TES:n) 47
Vuorokautinen ylityö 85
Vuorotyö 40, 65-66, 73-80, 90-92,
.................................... 94-95, 98, 114, 137, 167-169, 200
—iltavuorolisä 66
—keskeytymättömän sekä jatkuvan
vuorotyön lisä 65-66
—keskeytymätön kolmivuorotyö ..65-66, 74-75, 77, 90-92,
................................................................................ 94-95
—keskeytyvä kolmivuorotyö ..................................... 74-75, 77
—päivä- ja kaksivuorotyötä koskeva
työajan tasaaminen 75-76
—työvuoro 75, 80
—vuorotyölisä ylityön ajalta 90
—yövuorolisä 66
Vuokratyövoiman käyttö ...................................... 185-189, 201
Vuosiloma 64, 66-68, 73, 75, 87,
...................................................... 94-100, 138, 151, 153,
.............................................................155, 173, 194, 200
—lisävapaapäivät 97
—lomakorvaus ............................. 64, 95-97, 98, 100, 151, 153
—lomanmääräytymisvuosi 67, 97, 99, 100
—lomaraha ........................................... 73, 82, 94, 98-100, 200
—työssäolopäivien veroiset päivät 94, 138
—vuosilomalaki 66, 73, 94, 97, 138, 151
—vuosilomapalkka ..................................... 64, 73, 95-100, 200
— vuorotyölisien maksaminen loma-ajalta kuukausipalkkatyössä 98
Väestönsuojelu 111
Yhdistymisvapaus 47
Yhteinen työpaikka 117
Yhteistoiminta
—kehittämistoiminta 114
—suomalaisessa yritysryhmässä 181
—toteuttaminen 160
—tyky-toiminta 114
—työn- ja aikatutkimukset 63
—työsuojeluyhteistoiminta............................ 112, 114-116, 119
—yhteistoimintaelin ...................... 115, 119-120, 124, 191-192
—yhteistoimintamenettely 156-158
— yhteistoimintalain mukainen vuoropuhelu 182
Yhteystiedot 169
Yleiskorotus 37-39
Ylityö 69, 73, 85-93, 95, 120,
............................................................. 167-169, 172, 200
— enimmäismäärän tarkastelujakso 86, 200
— korvaus/lisä 69, 85-86, 87-90, 92, 95, 120,
..................................................... 167-169, 170, 172, 200
— TES-ylityö 73, 87-88
— viikoittainen 85-86
— vuorokautinen 85
— yksi ylityökäsite 88-89
Yömatkaraha 105
Yöpymiskustannukset 105
Yötyö ...................................................... 65, 66, 80-81, 95, 199
— teettämisen edellytykset 80, 81
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT RY TEOLLISUUSLIITTO RY
TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika 6.2.2023
Xxxxxx Xxxxxxxxxx 00, Xxxxxxxx
Läsnä | Teknologiateollisuuden työnantajat ry Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx | Teollisuusliitto ry Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx |
1
Työehtosopimuksen allekirjoittaminen
Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu 3.2.2023 saavutetun neuvottelutuloksen mukainen työehtosopimus. Nyt allekirjoitettu työehtosopimus tulee voimaan 6.2.2023.
2
Palkkojen tarkistaminen Palkat
A. Palkkojen tarkistaminen
Palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus
Vuosi 2023
Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista
Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yri- tyksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkka- rakennetta ja palkkaporrastusta, tuottavuuden kehittymistä työ- paikalla sekä oikaista mahdollisia vinoumia.
Paikallinen palkkaratkaisu
Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantar- kistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa 15.3.2023 mennessä, ellei käsittely- ajan jatkamisesta sovita.
Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkai- sua
Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, työntekijälle maksetaan kertaluontoisena vuodelta 2023 kertakorvaus 400 eu- roa, jonka kustannusvaikutus on keskimäärin 1,0 % säännöllisen työajan ansiosta. Kertakorvaus ei korota aikapalkkoja. Kertakor- vaus maksetaan seuraavin edellytyksin:
• Kertakorvaus maksetaan niille teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksen piiriin kuuluville työn- tekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut vii- meistään 1.2.2023 ja on voimassa kertakorvauksen kunkin erän maksupäivänä.
• Kertakorvaus maksetaan maaliskuussa työpaikan normaa- lina palkanmaksupäivänä.
• Osa-aikaiselle työntekijälle kertakorvauksen määrä laske- taan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.
Lisäksi siinä tapauksessa, että paikallista palkkaratkaisua ei saa- vuteta, palkkoja korotetaan 3,5 % yleiskorotuksella viimeistään 1.4.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.
Vuosi 2024
Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista
Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yri- tyksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkka- rakennetta ja palkkaporrastusta, tuottavuuden kehittymistä työ- paikalla, työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista sekä oikaista mahdollisia vinoumia.
Paikallinen palkkaratkaisu
Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantar- kistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa 19.1.2024 mennessä, ellei käsittely- ajan jatkamisesta sovita.
Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkai- sua
Siinä tapauksessa, että paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 2,0 % suuruisella yleiskorotuksella viimeis- tään 1.2.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta.
Lisäksi työnantaja käyttää sopimuksen voimaantulon jälkeen, kuitenkin viimeistään 1.2.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta, työntekijöiden palkkojen korotta- miseen yritys- tai työpaikkakohtaisesti 0,5 %. Työnantaja jakaa korotukset liittojen ohjeistuksen mukaisesti. Palkantarkistusten käytöstä ja jakoperusteista tiedotetaan pääluottamusmiestä liit- tojen yhteisen ohjeistuksen mukaisesti viimeistään 29.2.2024 mennessä. Mikäli pääluottamusmiestä ei ole valittu, tiedotetaan koko henkilöstöä.
Yritys- tai työpaikkakohtaisten korotusten tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkka- rakennetta ja palkkaporrastusta, tuottavuuden kehittymistä työ- paikalla, työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista sekä oikaista mahdollisia vinoumia. Työntekijöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.
B. Aikapalkat
Voimassa olevia aikapalkkoja on korotettava siten kuin kohdassa A on sanottu.
C. Suorituspalkat
Voimassa olevia urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja korote- taan siten, että ansio nousee A-kohdassa mainituin tavoin.
D. Palkkaperusteiden korotus
Työehtosopimuksen työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työ- paikkakohtaisesti palkankorotuksen ajankohdasta lukien. Nämä korotukset eivät aiheuta aika- ja suorituspalkkatyössä palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli työpalkat näillä yleisko- rotuksilla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen mää- räykset.
E. Henkilökohtainen palkanosuus
Sovittiin, että henkilökohtaiset palkanosuudet (hko) säilyvät yleiskorotuksen yhteydessä suhteellisesti entisen suuruisina.
F. Keskituntiansion korotus
Keskituntiansiota korotetaan työntekijän palkankorotuksen ver- ran palkantarkistusta seuraavan keskituntiansion käyttöajanjak- son alusta lukien.
3
Palkkaluvut, erilliset lisät sekä pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kuukausikorvaukset ennen nii- den korottamista
Työehtosopimuksen mukaiset uudet työkohtaiset palkat, alle 18-vuotiaiden työntekijöiden ja opiskelijoiden palkat, erilliset li- sät sekä pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kuukausi- korvaukset tulevat voimaan vasta työehtosopimuksessa erikseen sovitun ajankohdan jälkeen.
4
Työaikakysymykset
Liitot käynnistävät kokeilun työaikamääräyksiin sekä työaikajär- jestelyihin liittyen. Kokeilu toteutetaan työehtosopimuskauden aikana, kuitenkin enintään vuoden 2025 loppuun saakka.
Paikallisesti sopien voidaan työpaikalla poiketa työehtosopimuk- sen 19 luvun määräyksistä päivä- ja kaksivuorotyötä koskien. Osapuolten on kuitenkin kaikissa tapauksissa noudatettava eh- dottomia työaikalain säännöksiä.
Jos paikallisessa sopimuksessa on poikettu työehtosopimuksen työaikamääräyksistä, sopimuksen keskeinen sisältö on saatettava liitoille tiedoksi ennen paikallisen sopimuksen käyttöönottoa.
Kokeilun tarkoituksena on edistää työaikaratkaisuja, joilla tue- taan yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista.
Sovittaessa paikallisesti työehtosopimuksen 19 luvun määräyk- sistä toisin, menetellään seuraavasti:
• pääluottamusmies ja työnantajan edustaja sopivat kirjalli- sesti poikkeamisen yleisistä edellytyksistä (kehyssopimus) ja
• työntekijä voi puolestaan sopia esimiehensä kanssa kirjalli- sesti kehyssopimuksen yksityiskohtaisesta toteuttamisesta.
Liitot tarvittaessa avustavat uusien työaikajärjestelyjen käyttöön- otossa ja tarkastelevat syksyllä 2024, onko kokeilun aikana ole- vien kokemusten tai muun valmistelun perusteella mahdollista sopia tarvittavista muutoksista voimassa olevaan työehtosopi- mukseen.
5
Työryhmät
Liitot asettavat seuraavat työryhmät:
• työaikakysymykset ja palkkamääräyksien kehittäminen
• koulutustyöryhmä
• yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen
• työehtosopimuksen kehittäminen
6
Pöytäkirjan tarkastaminen
Sovittiin, että Xxxxxx Xxxxxxxxxx, Xxxx Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx tarkastavat tämän pöytäkirjan.
Vakuudeksi
Xxxx Xxxxxxxx
Tarkastettu Xxxxxx Xxxxxxxxxx
Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT RY TEOLLISUUSLIITTO RY
TYÖEHTOSOPIMUS
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÄT
I YLEISIÄ SOPIMUSMÄÄRÄYKSIÄ
1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA
Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan jäljempänä mainituin poikkeuksin Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuh- teisiin.
Teknologiayritykset voivat harjoittaa muun muassa metalli- en jalostusta, valmistavaa toimintaa tai toiminta voi olla niihin liittyvää tai pääasiallisesti palveluliiketoimintana harjoitettavaa koneiden, laitteiden, laitteistojen, järjestelmien tai vastaavien korjaus-, huolto- ja asennustoimintaa. Työehtosopimuksen so- veltaminen ei riipu työntekijän ammatista, vaan se kattaa muun muassa mekaaniset ja sähköalan työt.
Mikäli joku teknologiateollisuutta harjoittava työnantaja har- joittaa muutakin teollisuutta, mutta kuuluu vain teknologiate- ollisuutta harjoittavien toimipaikkojen tai osastojen osalta Tek- nologiateollisuus ry:hyn, tätä sopimusta sovelletaan vain näiden toimipaikkojen tai osastojen työntekijöiden työsuhteisiin.
Sopijaosapuolet sitoutuvat siihen, ettei tämän työehtosopimuk- sen soveltamispiiriin tehdä rinnakkaissopimuksia. Rinnakkaisso- pimuskielto ei estä tekemästä yrityskohtaisia työehtosopimuksia työnantajayhdistykseen järjestäytymättömien yritysten kanssa.
Tätä sopimusta ei kuitenkaan sovelleta:
• Teknologiateollisuus ry:n jäsenyhdistyksen Metalliteollisuu- denharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry:n rakennus- pelti- ja teollisuuseristysalan jäsenyritysten ja niiden työnte- kijöiden välisiin työsuhteisiin eikä
• allekirjoittajaliittojen välisen malmikaivosten työehtosopi- muksen soveltamisalalla eikä
• niissä yrityksissä, joissa sovelletaan Teollisuusliitto ry:n Teknisen huollon ja kunnossapidon työehtosopimusta.
2 SOPIMUKSEN SITOVUUS JA NOUDATTAMISVELVOLLISUUS
Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.
Sopimukseen sidotut ovat velvolliset noudattamaan tätä sopi- musta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja nii- hin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.
3 TYÖRAUHAVELVOITE
Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan sii- tä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpitei- siin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
3.1 Työrauhaa vaarantavat kiistat ja toimenpiteet niiden lopettamiseksi
Liitot pyrkivät lisäksi yhdessä paikallisten osapuolten kanssa seuraavin menettelytavoin joko estämään työpaikoilla työrauhan rikkoutumisen tai palauttamaan työrauhan.
3.1.1 Aloite liittojen toimenpiteiden käynnistämiseksi
Työrauhan vaarantumiseen mahdollisesti johtava tai jo johtanut erimielisyys työpaikalla käynnistää liittojen välisen menettelyn joko
• jommankumman liiton aloitteesta,
• ammattiosastoa työpaikalla edustavan pääluottamusmiehen aloitteesta, jos pääluottamusmies arvioi, etteivät hän ja am- mattiosasto kykene estämään työtaistelutoimia taikka jos ammattiosasto on aikeissa itse niitä toteuttaa tai
• työnantajan aloitteesta, jos tämän näkemyksen mukaan pai- kalliset keinot työrauhan takaamiseksi eivät ole riittävät.
Paikallisen osapuolen aloite on saatettava työpaikalla toiselle tie- doksi. Tämän lisäksi aloite on toimitettava sekä Teknologiateol- lisuuden työnantajat ry:lle että Teollisuusliitto ry:lle.
3.1.2 Toimenpiteet työrauhan rikkoutumisen estämiseksi
A. Välittömät toimenpiteet
Tilanteen edellyttämällä joutuisuudella, viimeistään 3 arkipäivän kuluessa aloitteen tekemisestä, liitot sekä työnantaja ja pääluot- tamusmies selvittävät tapauskohtaisesti tarpeellisiksi katsottavin yhteisin toimin
• mihin työrauhaa vaarantava kiista kohdistuu ja
• mitkä ovat muut työrauhan rikkoutumista uhkaavat syyt.
Tilannearvion tarkoituksena on poistaa mahdolliset väärinkäsi- tykset toisen osapuolen vaikuttimista ja tavoitteista sekä väärät tulkinnat ja sovellukset työehdoista. Samalla ennakoidaan mah- dollisen työtaistelutoimen vaikutuksia työnantajalle ja työyhtei- sölle sekä työpaikan ulkopuolisiin tahoihin.
Liitot antavat myös ennakkoarvionsa siitä, onko uhkaava työ- taistelutoimi työehtosopimuksen vastainen, ja saattavat kantansa paikallisille osapuolille tiedoksi.
B. Erimielisyyden ratkaiseminen
Paikalliset osapuolet voivat pyytää yhdessä liitoilta sovintoesi- tyksen tai sitovan ratkaisun työrauhaa vaarantavaan riitakysy- mykseen - tästä tarkemmin kohdassa 45.3.
C. Toimintasuunnitelma neuvottelujärjestelmän toimivuuden pa- rantamiseksi
Liittojen myötävaikutuksella laaditaan tarvittaessa paikallinen toimintasuunnitelma työrauhaa vaarantavien vastaisten kiistojen ja ristiriitatilanteiden estämiseksi sekä paikallisen neuvottelujär- jestelmän toimivuuden parantamiseksi.
D. Työnantajan ja pääluottamusmiehen myötävaikutusvelvolli- suus
Liittojen edustajilla on työrauhan rikkoutumisen estämiseksi oi- keus paikallisten osapuolten kuulemiseen parhaimmaksi katso- mallaan tavoin.
3.1.3 Toimenpiteet jo alkaneen työtaistelutoimen lopettami- seksi
Liitot voivat tapauskohtaisesti päättää ryhtyä työpaikalla jo alka- neen työtaistelutoimen rajoittamiseksi ja lopettamiseksi yhdessä työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken pikaisiin toimiin.
Liittojen edustajilla on työrauhan palauttamiseksi oikeus pai- kallisten osapuolten kuulemiseen parhaimmaksi katsomallaan tavoin.
Työrauhan palauduttua voidaan soveltuvin osin noudattaa ala- kohdan 3.1.2 mukaista menettelyä.
3.1.4 Työrauhavelvoitteen rikkomisesta tuomittavan hyvi- tyssakon määrä eräissä tapauksissa ja pidättäytymi- nen kanteesta työtuomioistuimessa
Kiellettyyn työtaistelutoimeen ryhtymisestä ja valvontavelvol- lisuuden laiminlyömisestä voidaan työehtosopimuslain mukaan määrätä hyvityssakko.
Liittojen näkemyksen mukaan hyvityssakon määrään vaikutta- vana, joko sitä korottavana tai alentavana, seikkana tulisi ottaa huomioon tässä kohdassa sovittujen seuraavien menettelysään- töjen rikkominen;
• kieltäytyminen yhteistoiminnasta liittojen kanssa,
• sitovan ratkaisun noudattamatta jättäminen taikka
• laaditun toimintasuunnitelman rikkominen.
Teknologiateollisuuden työnantajat ry sitoutuu olemaan ajamatta työtuomioistuimessa työrauhakannetta työtaistelutoimella uh- kaamisesta, jos alakohdan 3.1.2 mukaisessa menettelyssä liitot toteavat työnantajan työehtosopimusrikkeellään antaneen aiheen työtaistelulla uhkaamiseen tai alakohdan 3.1.2 mukainen menet- tely on kesken.
4 ENNAKKOILMOITUS TYÖTAISTELUISTA
Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä työnantaja- tai työnte- kijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää ai- kaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
5 PERUSOIKEUDET
Työnantajien ja työntekijöiden perusoikeuksiin kuuluva yhdisty- misvapaus on loukkaamaton. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään.
6 TYÖNJOHTO-OIKEUS
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.
7 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
Tämä sopimus on voimassa 6.2.2023 lukien 30.11.2024 saakka ja jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolel- ta kirjallisesti irtisanottu.
Tarkista voimassa olevat palkkataulukot liittojen kotisivuilta xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx. Pal- kankorotusajankohdista ja -määräyksistä katso Allekirjoi- tuspöytäkirja.
Palkkausta koskevat määräykset perustuvat samapalkkaisuuspe- riaatteen toteuttamiseen. Tässä periaatteessa on kaksi osaa:
- työnvaativuuden periaate eli vaativammasta työstä enem- män palkkaa kuin vähemmän vaativasta työstä ja
- pätevyyden periaate eli paremmasta pätevyydestä enem- män palkkaa kuin vähäisemmästä pätevyydestä.
Samapalkkaisuusperiaatteen toteuttamiseksi työntekijän perus- palkassa (pp) on kaksi osuutta, joista työkohtaisen palkanosuu- den (tko) määrää hänen tekemiensä töiden vaativuus ja henkilö- kohtaisen palkanosuuden (hko) hänen pätevyytensä.
8 TYÖNVAATIVUUS JA TYÖKOHTAINEN PALKANOSUUS
8.1 Työnvaativuus
Työnvaativuuden määrityksen tarkoituksena on selvittää työpai- kalla tehtävien töiden ja työtehtävien keskinäiset vaativuudet. Määritetyn työnvaativuuden tulee vastata työn todellista vaati- vuutta. Työn ja työolosuhteiden muuttuessa määritetään työnvaa- tivuus uudelleen.
Työntekijöiden edustajilla on oikeus osallistua työnvaativuuden määritykseen. Työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävä sel- vitys työnvaativuuden määritystavasta ja määrityksessä nouda- tettavista periaatteista.
8.1.1 Työnvaativuuden määritystavat
Työpaikalla käytetään vain yhtä määritystapaa. Työnvaativuuden määritystavat ovat:
1. Töiden vaativuusryhmittely (TVR)
2. Karkearyhmittely (KR)
3. Muu työnvaativuuden määritystapa
Karkearyhmittelyn tai muun työnvaativuuden määritystavan käyttämisestä sovitaan paikallisesti. Paikallinen sopimus voidaan perustellusta syystä irtisanoa kuuden kuukauden irtisanomisajal- la.
8.1.2 Töiden vaativuusryhmittely (TVR)
Töiden vaativuusryhmittelyssä työnvaativuus määritetään seu- raavien vaativuustekijöiden perusteella:
Työn vaatima oppimisaika
Oppimisajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka kuluessa työn vaatima suoritusvarmuus, normaali suoritustaso ja työnku- lun edellyttämä harkinta keskimäärin saavutetaan. Oppi- misaika määritetään työkohtaisesti selvittämällä, mikä on tarpeellisen koulutuksen ja käytännön kokemuksen vaati- ma aika.
Työn edellyttämä vastuu
Työn edellyttämällä vastuulla tarkoitetaan sitä vastuuta, joka työntekijälle aiheutuu työn itsenäisyydestä, turvalli- suudesta, tuotteesta tai suoritteesta ja työvälineistä.
Työolosuhteet
Työolosuhteilla tarkoitetaan niitä työssä esiintyviä haittate- kijöitä, jotka aiheutuvat kuormituksesta; työn raskaudesta, yksitoikkoisuudesta, sidonnaisuudesta ja olosuhteista; me- lusta, lämpötilasta, likaisuudesta ja ilman epäpuhtauksista.
Vaativuustekijöiden porrastus ja pisteytys tehdään palkkaraken- teen koulutusaineistossa esitetyllä tavalla.
Työnvaativuustyöryhmä
Ohjetöiden vaativuudet määrittelee työpaikan olosuhteet ja työt tunteva työryhmä. Työryhmän jäsenet saavat tehtäväänsä liittojen sopiman koulutuksen. Työryhmä toimii työnvaativuuteen liitty- vien ylläpito- ja seurantakysymyksien asiantuntijaryhmänä. Ryh- mä kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Muiden töiden vaativuuden määrittelee työnantaja vertailemalla niitä ohjetöihin.
Työkohtaiset tunti- ja kuukausipalkat
Käytettäessä yhdeksää työnvaativuusryhmää työkohtaiset palkat ovat työehtosopimuksen voimaan tullessa seuraavat:
Työnvaativuus- ryhmä | Työkohtainen tuntipalkka senttiä/tunti | Työkohtainen kuukausipalkka euroa/kuukausi | Palkka- ryhmä |
1 | 949 | 1654 | C |
2 | 996 | 1737 | C |
3 | 1046 | 1824 | C |
4 | 1099 | 1915 | B |
5 | 1154 | 2010 | B |
6 | 1211 | 2111 | B |
7 | 1272 | 2217 | A |
8 | 1335 | 2327 | A |
9 | 1402 | 2444 | A |
Käytettäessä yhdeksää työnvaativuusryhmää työkohtaiset palkat ovat 1.4.2023 alkaen seuraavat:
Työnvaativuus- ryhmä | Työkohtainen tuntipalkka senttiä/tunti | Työkohtainen kuukausipalkka euroa/kuukausi | Palkka- ryhmä |
1 | 982 | 1712 | C |
2 | 1031 | 1798 | C |
3 | 1083 | 1887 | C |
4 | 1137 | 1982 | B |
5 | 1194 | 2081 | B |
6 | 1253 | 2185 | B |
7 | 1316 | 2294 | A |
8 | 1382 | 2409 | A |
9 | 1451 | 2529 | A |
Käytettäessä yhdeksää työnvaativuusryhmää työkohtaiset palkat ovat 1.2.2024 alkaen seuraavat:
Työnvaativuus- ryhmä | Työkohtainen tuntipalkka senttiä/tunti | Työkohtainen kuukausipalkka euroa/kuukausi | Palkka- ryhmä |
1 | 1002 | 1746 | C |
2 | 1052 | 1833 | C |
3 | 1105 | 1925 | C |
4 | 1160 | 2021 | B |
5 | 1218 | 2122 | B |
6 | 1279 | 2228 | B |
7 | 1343 | 2340 | A |
8 | 1410 | 2457 | A |
9 | 1480 | 2580 | A |
Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.
Työnvaativuusryhmien lukumäärä on yhdeksän, ellei paikallises- ti sovita toisin. Tällöin työkohtaisten palkkojen alarajana käy- tetään työnvaativuusryhmä 1 työkohtaista palkkaa ja ylärajana työnvaativuusryhmä 9 työkohtaista palkkaa.
8.1.3 Karkearyhmittely (KR)
Karkearyhmittelyn käyttämisestä sovitaan paikallisesti.
Vaativuusryhmät
Töille määritetään vaativuusryhmät seuraavien määritelmien pe- rusteella:
I Työt, jotka edellyttävät lyhyehköä käytännön kokemusta, normaalia vastuuta ja jotka tehdään tavanmukaisissa työti- loissa.
II Työt, jotka edellyttävät normaalia ammattitaitoa ja melkoista vastuuta työn sujumisesta, sekä vaikeissa olosuhteissa tehtä- vät lyhyehköä kokemusta edellyttävät työt.
III Työt, jotka edellyttävät monipuolista ja hyvää ammattitaitoa ja suurta vastuuta työn sujumisesta. Hyvää ammattitaitoa ja melkoista vastuuta edellyttävät työt vaikeahkoissa työolo- suhteissa. Tähän ryhmään kuuluvat myös vaikeissa olosuh- teissa tehtävät normaalia ammattitaitoa ja melkoista vastuuta edellyttävät työt.
Työkohtaiset tunti- ja kuukausipalkat
Työkohtaiset palkat ovat työnvaativuusryhmittäin työehtosopi- muksen voimaan tullessa seuraavat:
Työn- vaativuus- ryhmä | Työkohtainen tuntipalkka senttiä/tunti | Työkohtainen kuukausipalkka euroa/kuukausi | Palkka- ryhmä |
I | 949 | 1654 | C |
II | 1099 | 1915 | B |
III | 1272 | 2217 | A |
Työkohtaiset palkat ovat työnvaativuusryhmittäin 1.4.2023 alka- en seuraavat:
Työn- vaativuus- ryhmä | Työkohtainen tuntipalkka senttiä/tunti | Työkohtainen kuukausipalkka euroa/kuukausi | Palkka- ryhmä |
I | 982 | 1712 | C |
II | 1137 | 1982 | B |
III | 1316 | 2294 | A |
Työkohtaiset palkat ovat työnvaativuusryhmittäin 1.2.2024 alka- en seuraavat:
Työn- vaativuus- ryhmä | Työkohtainen tuntipalkka senttiä/tunti | Työkohtainen kuukausipalkka euroa/kuukausi | Palkka- ryhmä |
I | 1002 | 1746 | C |
II | 1160 | 2021 | B |
III | 1343 | 2340 | A |
Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.
Paikallisesti sovittava työkohtainen palkka
Paikallisesti voidaan sopia korkeammista työkohtaisista palkois- ta kuitenkin niin, että työnvaativuusryhmä I työkohtaisen palkan tulee olla pienempi kuin työehtosopimuksessa sovittu työnvaati- vuusryhmä II työkohtainen palkka ja että työnvaativuusryhmä III työkohtainen palkka on korkeintaan TVR:n työnvaativuusryhmä 9 suuruinen.
8.1.4 Muu paikallisesti sovittu työnvaativuuden määrittämistapa
Työnvaativuusryhmät
Työpaikan työt sijoitetaan paikallisesti sovitun työnvaativuuden määrittämistavan mukaisesti vaativuusryhmiin, joita on vähin- tään viisi.
Työkohtaiset tunti- ja kuukausipalkat
Työkohtaiset palkat ovat työnvaativuusryhmissä työehtosopi- muksen voimaan tullessa seuraavat:
Tuntipalkat senttiä/tunti | Kuukausipalkat euroa/kuukausi | |
alaraja | 949 | 1654 |
yläraja | 1402 | 2444 |
Työkohtaiset palkat ovat työnvaativuusryhmissä 1.4.2023 alkaen seuraavat:
Tuntipalkat senttiä/tunti | Kuukausipalkat euroa/kuukausi | |
alaraja | 982 | 1712 |
yläraja | 1451 | 2529 |
Työkohtaiset palkat ovat työnvaativuusryhmissä 1.2.2024 alkaen seuraavat:
Tuntipalkat senttiä/tunti | Kuukausipalkat euroa/kuukausi | |
alaraja | 1002 | 1746 |
yläraja | 1480 | 2580 |
Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.
8.2 Työkohtainen palkanosuus
Työntekijän työkohtainen palkanosuus ja palkkaryhmä määrite- tään hänen säännönmukaisesti tekemiensä töiden perusteella.
Työkohtaisen palkanosuuden suuruus määräytyy sen työnvaa- tivuusryhmän työkohtaisen palkan perusteella, johon kuuluvia töitä työntekijä tekee selvästi eniten.
9 PÄTEVYYS JA HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSUUS
9.1 Pätevyys
Henkilökohtainen palkanosuus määritetään työn kannalta merki- tyksellisten pätevyystekijöiden perusteella.
Pätevyystekijät ovat ammatinhallinta, monitaitoisuus, työtulos ja huolellisuus. Tekijöistä vähintään kaksi valitaan työnantajan laatimaan paikalliseen mittausjärjestelmään.
Järjestelmän sisältö käsitellään työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken. Jokaiselle työntekijälle selvitetään periaatteet, joiden mukaan henkilökohtaiset palkanosuudet porrastuvat.
9.2 Henkilökohtainen palkanosuus
9.2.1 Työntekijän henkilökohtaisen palkanosuuden määrittely
Esimies arvioi työntekijän pätevyyden paikallisen mittausjärjes- telmän mukaisesti. Työntekijän henkilökohtaisen palkanosuuden tulee vastata hänen pätevyyttään. Työntekijälle selvitetään henki- lökohtaisen palkanosuuden määräytymisperusteet.
Uuden työntekijän henkilökohtainen palkanosuus määritellään viimeistään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta.
Ennen henkilökohtaisen palkanosuuden määritystä työntekijän peruspalkkana käytetään työkohtaista palkanosuutta.
9.2.2 Henkilökohtaisen palkanosuuden suuruus
Henkilökohtainen palkanosuus on suuruudeltaan vähintään 5 % ja enintään 26 % työntekijän työkohtaisesta palkanosuudesta. Henkilökohtaisten palkanosuuksien määrityksessä on käytettävä porrastusryhmittäin koko sovellutusaluetta.
Työpaikkakohtaisesti työntekijöille määriteltyjen henkilökoh- taisten palkanosuuksien prosenttilukujen keskiarvo porrastus- ryhmittäin on 12-18 prosentin välillä. Keskiarvon toteutuminen todetaan kaikkia työntekijöitä koskevien määritysten yhteydessä.
9.2.3 Porrastusryhmät
Porrastusryhminä käytetään palkkaryhmiä. Palkkaryhmät mää- räytyvät työnvaativuuden perusteella työehtosopimuksen 8 luvun mukaisesti. Alle 30 työntekijän palkkaryhmät yhdistetään vierei- sen palkkaryhmän kanssa yhteiseksi porrastusryhmäksi.
10 ALLE 18-VUOTIAAT TYÖNTEKIJÄT, OPISKELIJAT, HARJOITTELIJAT JA TYÖRAJOITTEISET
10.1 Alle 18-vuotiaat työntekijät, opiskelijat ja harjoittelijat
Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden palkat porrastetaan syntymä- vuoden perusteella. Työntekovuoden aikana 15 vuotta täyttävälle työntekijälle maksetaan portaan 1 mukaista palkkaa.
Opiskelijoiden ja alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tunti- ja kuu- kausipalkat ovat työehtosopimuksen voimaan tullessa seuraavat:
senttiä/tunti | euroa/kuukausi | |
Porras 1 | 820 | 1429 |
Porras 2 | 861 | 1500 |
Porras 3 | 904 | 1575 |
Porras 4 | 949 | 1654 |
Opiskelijoiden ja alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tunti- ja kuu- kausipalkat ovat 1.4.2023 alkaen seuraavat:
senttiä/tunti | euroa/kuukausi | |
Porras 1 | 848 | 1479 |
Porras 2 | 891 | 1553 |
Porras 3 | 935 | 1630 |
Porras 4 | 982 | 1712 |
Opiskelijoiden ja alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tunti- ja kuu- kausipalkat ovat 1.2.2024 alkaen seuraavat:
senttiä/tunti | euroa/kuukausi | |
Porras 1 | 866 | 1508 |
Porras 2 | 909 | 1584 |
Porras 3 | 954 | 1663 |
Porras 4 | 1002 | 1746 |
Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.
Opiskelijoille maksetaan osaamisen, kokemuksen ja pätevyyden perusteella vähintään portaan 2 mukaista tunti- tai kuukausipalk- kaa. Opiskelijoilla tarkoitetaan ammatillisesta koulutuksesta an- netussa laissa tarkoitettuja oppisopimusopiskelijoita ja työsuh- teessa olevia alan ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita.
Kohdassa 8.1 mainituista työkohtaisista palkoista voidaan poike- ta sellaisten työsuhteessa olevien harjoittelijoiden suhteen, joilla ei ole asianomaisen työn vaatimaa kokemusta. 18 vuotta täyttä- neiden harjoittelijoiden aikapalkan on kuitenkin oltava vähintään alimman työnvaativuusryhmän suuruinen.
Suorituspalkkatyössä noudatetaan käytössä olevia yksikköhinto- ja, ellei työnantajan ja työntekijän välillä sovita toisin.
Työntekijälle, joka on työsuhteessa oppisopimusta solmittaessa, maksetaan opiskelijapalkkana hänen peruspalkkaansa, ellei pai- kallisesti sovita sitä korkeammasta palkasta.
10.2 Työrajoitteiset
Kohdassa 8.1 mainituista palkoista voidaan poiketa sellaisten työntekijöiden suhteen, joiden työkyky kyseisessä työssä sairau- den tai muun syyn takia on pysyvästi alentunut.
11 TYÖNTEKIJÄN PALKKA
11.1 Työntekijän peruspalkka
Työntekijän peruspalkka saadaan lisäämällä työntekijän työkoh- taiseen palkanosuuteen henkilökohtainen palkanosuus.
11.2 Käytettävät palkkaustavat
Käytettävät palkkaustavat ovat:
1 Liittojen yhteisesti laatimat ja sopimat palkkaustavat:
1.1 Aikapalkka
1.2 Suorituspalkka
• Palkkiopalkka
a) kiinteä osuus 85 % muuttuva osuus 15 %
b) kiinteä osuus 70 % muuttuva osuus 30 %
c) muuttuva osuus enintään 30 %
• Osaurakka
a) kiinteä osuus 75 % muuttuva osuus 25 %
b) kiinteä osuus 50 % muuttuva osuus 50 %
c) muuttuva osuus enintään 50 %
• Suora urakka
2 Paikallisesti sovitut ja kirjatut palkkaustavat
3 Työkohtaisesti työnantajan ja asianomaisen työntekijän tai asianomaisten työntekijöiden välillä sovittu palkkaustapa. Tämä palkkaustapa tulee saattaa luottamusmiehelle tiedok- si.
Riippumatta työhön käytettävästä palkkaustavasta työntekijälle määritetään aikapalkka.
Palkkiopalkan ja osaurakan kiinteä osuus voi olla joko työkohtai- nen tai työ- ja henkilökohtainen. Kiinteän osuuden pätevyysosa porrastetaan tuotannon sujumisen kannalta keskeisten tekijöiden perusteella.
Muutettaessa palkkaustapaa tulee paikallisten osapuolten käydä neuvottelut ennen muutoksen toteuttamista ja pyrkiä sopimaan palkkaustavan muutoksesta, ellei kyseessä ole paikallisesti sovit- tu palkkaustapa, jolloin menetellään paikallisen sopimuksen mu- kaisesti. Tarkempaa ohjeistusta palkkaustavan muutostilanteisiin on liittojen yhteisessä palkkarakenneoppaassa.
11.2.1 Aikapalkka
Aikapalkkatyöstä maksetaan työntekijälle henkilökohtainen ai- kapalkka (senttiä/tunti tai euroa/kk), joka on vähintään peruspal- kan suuruinen.
Työntekijälle vahvistettua henkilökohtaista aikapalkkaa ei hänen peruspalkkansa muuttuessa muuteta aiempaa pienemmäksi ilman työsopimuslaissa tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä, ellei työnantajan ja työntekijän välillä sovita toisin.
11.2.2 Suorituspalkka
Suorituspalkkatyön hinnoittelu perustuu tehtävän työn työkohtai- seen palkkaan ja suoritusnormiin.
Hinnoittelusääntö ja palkkatakuu
Palkkiopalkkatöissä tulee normaalia palkkiotyötulosta vastaavan hinnoittelupalkan olla 15 % työn työkohtaista palkkaa korkeam- pi.
Urakkatyö on hinnoiteltava niin, että palkka normaalilla urakka- työvauhdilla työskenneltäessä on 20 % työn työkohtaista palkkaa korkeampi. Sama koskee palkkiopalkkatöitä, joissa työntekijän normaalia urakkatyövauhtia vastaava työmäärä voidaan määri- tellä esimerkiksi työnmittauksen avulla.
Suorituspalkkatyöstä maksetaan työntekijälle vähintään perus- palkka.
Työntekijälle annettavat tiedot
Työntekijällä on ennen suorituspalkkatyön aloittamista ja yksik- köhinnasta sopimista oikeus saada tiedot työn palkkaperusteista ja palkan muodostumisesta.
Työntekijälle tai työntekijäryhmälle annettavasta kirjallisesta työmääräimestä tulee ilmetä sekä suorituspalkkatyön määrä että yksikköhinta.
Yksikköhinnasta sopiminen
Työnantaja sopii suorituspalkkatyön yksikköhinnan ennen työn alkamista sen työntekijän tai niiden työntekijöiden kanssa, joille suorituspalkkatyö tarjotaan.
Jos tehtävän työn yksikköhinnasta ei päästä sopimukseen, nouda- tetaan työehtosopimuksen mukaista hinnoittelua.
Yksikköhinnan pysyvyys
Hinnoitteluun vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomi- na pidetään yksikköhinta ennallaan. Yksikköhinnan ja sen pe- rusteena mahdollisesti olevan työn aika-arvon eli työarvon tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.
Suorituspalkkatyön keskeytyminen
Työntekijälle maksetaan suorituspalkkatyön keskeytymisen ajal- ta hänen henkilökohtaista aikapalkkaansa, ellei keskeytyksen ai- heuttanutta työtä voida järjestää suorituspalkalla.
Jos työntekijä työnantajan määräyksestä joutuu keskeyttämään aloittamansa sovitun suoran urakan muun työn takia ilman en- nakkotietoa eikä keskeytyksen aiheuttanutta työtä voida järjes- tää suorituspalkalla, maksetaan työntekijälle tästä työstä hänen keskituntiansionsa mukainen palkka, kuitenkin enintään kuudelta työpäivältä.
11.3 Aika- ja suorituspalkkojen kehityksen vertailu
Työpaikoilla, joilla on käytössä sekä aika- että suorituspalkkoja, aikapalkkaisten ja suorituspalkkaisten työntekijöiden palkkojen kehitys todetaan vuosittain pääluottamusmiehen kanssa käytä- vissä keskusteluissa. Mikäli palkkojen kehityksissä havaitaan merkittäviä eroja, erojen syyt selvitetään ja tehdään mahdollisia korjauksia.
11.4 Paikallisesti sovittu palkkausjärjestelmä
Paikallisesti voidaan sopia muustakin palkkausjärjestelmästä edellä luvuissa 8,9 ja 11 määritellyn palkkausjärjestelmän vaih- toehdoksi. Paikallinen palkkausjärjestelmä tulee rakentaa sama- palkkaisuusperiaatteen mukaisesti. Paikallisesti sovitun palk- kausjärjestelmän mukaan määräytyvän palkan tulee olla vähin- tään töiden vaativuusryhmittelyn TVR 1:n työkohtaisen palkan suuruinen lisättynä 5 prosentilla. Paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja pääluottamusmiehen kanssa kirjallisesti. Paikalli- sen palkkausjärjestelmää koskevan sopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.
Irtisanottaessa paikallinen palkkausjärjestelmää koskeva sopi- mus tulee työnantajan ja pääluottamusmiehen käydä neuvottelut irtisanomisen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ennen sopimuksen irtisanomista. Irtisanomisajan jälkeen siirrytään työ- ehtosopimuksen mukaiseen palkkausjärjestelmään ja ennen pai- kallista palkkausjärjestelmää käytössä olleisiin henkilökohtaisiin aikapalkkoihin. Tässä yhteydessä tehdään henkilökohtaisten ai- kapalkkojen korotukset ja tarkistukset työehtosopimuksen mu- kaisesti paikallisen palkkausjärjestelmän käyttöönotosta alkaen.
12 TYÖNTUTKIMUKSET
Menetelmien kehittämisen ja työnmittauksen tavoitteena on parantaa yrityksen tuottavuutta, kilpailukykyä ja työsuhteiden jatkuvuutta. Kehittämistoiminnan yhteydessä tulee toimia myös mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön parantami- seksi.
Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee voida osallistua työ- organisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.
Työpaikoilla järjestettävien työn- ja aikatutkimusten tarkoituk- sena on työn tuloksen ja sen kautta työntekijöiden ansioiden ke- hittyminen. Niiden johdosta ehkä toteutettavat muutokset töiden järjestelyssä eivät saa haitallisesti vaikuttaa työntekijöiden nor- maaleihin palkkatuloihin.
Työnantajan käyttäessä työntutkimuksia työntekijöiden edusta- jille tulee antaa riittävä selvitys ja koulutus työntutkimustavoista sekä siitä, miten tutkimusten tuloksia mahdollisesti sovelletaan työntekijöiden palkkaukseen.
Työnmittauksesta ja sen tarkoituksesta ilmoitetaan asianomaisel- le työntekijälle ennen tutkimuksen aloittamista.
Jos työntutkimuksen perusteella määritetystä yksikköhinnasta on syntynyt erimielisyyttä ja työstä suoritetaan tämän vuoksi tarkis- tustutkimus, selvitetään luottamusmiehelle hänen niin halutes- saan tutkimuksen suoritustapa ja tulokset.
13 AIKA- JA SUORITUSPALKKOJA TÄYDENTÄVÄT TULOSPALKKIOT
13.1 Tulospalkkiojärjestelmän laatiminen ja käyt- töönotto
Työnantaja voi täydentää aika- ja suorituspalkkoja tulospalkkiol- la, jonka perusteena ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet, kuten tuottavuuden parantaminen ja kehitystavoitteiden saavuttaminen. Tulospalkkion käyttöönotosta sovitaan paikallisesti ja se kirja- taan.
Ennen tulospalkkiojärjestelmän käyttöönottoa työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävä selvitys sen sisällöstä, tarkoituksesta ja tavoitteista sekä maksuperusteista.
13.2 Tulospalkkion käsittely palkkahallinnossa
Työntekijälle maksettu tulospalkkiolisä otetaan huomioon lasket- taessa vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta, mikäli tulospalkkio- lisän laskentaperuste ei näitä sisällä.
Tulospalkkiolisiin ei sovelleta työehtosopimuksen palkankoro- tusmääräyksiä.
14 ERILLISET LISÄT JA PALKKIOT
14.1 Tilapäinen poikkeama taikka poikkeuksellinen haitta tai hankaluus työolosuhteissa
Työolosuhteet otetaan huomioon työnvaativuutta määriteltäessä.
Jos työolosuhteissa esiintyy selvästi havaittavaa tilapäistä poik- keamaa, jota ei ole otettu huomioon työnvaativuutta määriteltäes- sä taikka sellaista poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta, jota ei voida ottaa huomioon työnvaativuutta määriteltäessä, maksetaan haitan suuruuden perusteella määriteltyä erillistä lisää.
Lisä on sopimuskauden alusta alkaen vähintään 56 senttiä tunnis- sa, ellei paikallisesti toisin sovita.
Lisä on 1.4.2023 alkaen vähintään 58 senttiä tunnissa, ellei pai- kallisesti toisin sovita.
Lisä on 1.2.2024 alkaen vähintään 59 senttiä tunnissa, ellei pai- kallisesti toisin sovita.
Lisä maksetaan vain niiltä tunneilta, jolloin tilapäistä poikkea- maa työolosuhteissa taikka poikkeuksellista haittaa tai hanka- luutta esiintyy.
14.2 Vuorotyölisät
Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta vuorotyölisää työehtosopimuksen voimaan tullessa seuraavasti:
iltavuoro | (esim. klo 14 - 22) | 125 senttiä/tunti |
yövuoro | (esim. klo 22 - 06) | 231 senttiä/tunti |
Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta vuorotyölisää 1.4.2023 alkaen seuraavasti:
iltavuoro | (esim. klo 14 - 22) | 129 senttiä/tunti |
yövuoro | (esim. klo 22 - 06) | 239 senttiä/tunti |
Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta vuorotyölisää 1.2.2024 alkaen seuraavasti:
iltavuoro | (esim. klo 14 - 22) | 132 senttiä/tunti |
yövuoro | (esim. klo 22 - 06) | 244 senttiä/tunti |
Vuorotyölisä voidaan vuoroja kohti jakaa toisinkin, mutta vuoro- kautta kohti maksettavan lisän on yhteensä vastattava yllä mai- nittuja määriä.
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa kak- si- tai yksivuorotyössä työskentelevälle työntekijälle maksetaan
hänen kultakin lauantaityövuorokauden aikana tekemältään säännöllisen työajan tunnilta erillinen lauantailisä, jonka suuruus työehtosopimuksen voimaan tullessa on 231 senttiä/tunti. Lisän suuruus 1.4.2023 alkaen on 239 senttiä/tunti ja 1.2.2024 alkaen
244 senttiä/tunti.
14.3 Ilta- ja yötyölisät
Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, maksetaan:
- klo 18-23 välisenä aikana tehdystä työstä iltavuoron lisää vas- taava korvaus
- klo 23-06 välisenä aikana tehdystä työstä yövuoron lisää vas- taava korvaus.
14.4 Palvelusvuosilisä
Työntekijälle maksetaan joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan yrityksen normaalin palkanmaksupäivän yhteydessä erillise- nä lisänä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on marraskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt.
Palvelusvuosilisän maksamisen ajankohdasta voidaan paikalli- sesti sopia toisin. Sopimuksen tulee koskea kaikkia palvelusvuo- silisään oikeutettuja työntekijöitä.
14.4.1 Perusteen toteaminen
Se, kuuluuko työntekijä lisän soveltamispiiriin ja minkä perus- teen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle maksetaan, todetaan vuosittain 30.11. Tällöin todettua perustetta noudatetaan seuraa- vaan tarkastusajankohtaan asti. Työsuhteen kestoa ja yhdenjak- soisuutta määriteltäessä noudatetaan vuosilomalain soveltamis- käytäntöä.
14.4.2 Palvelusvuosilisän määrä
Lisä määräytyy seuraavasti:
Työsuhteen kesto Lisän laskentakaava
10 mutta ei 15 vuotta 2 x Lkk x KTA 15 mutta ei 20 vuotta 4 x Lkk x KTA 20 mutta ei 25 vuotta 6 x Lkk x KTA 25 vuotta tai enemmän 8 x Lkk x KTA
Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavi- en kuukausien lukumäärä
KTA on tuntipalkkaisella työntekijällä työehtosopimuksen koh- dassa 15.2 tarkoitettu kolmannen neljänneksen keskitun- tiansio.
Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksamisessa tarvittava tun- tipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalkkana ole- va kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.
Osa-aikatyötä tekevän työntekijän palvelusvuosilisän suuruus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien luku- määrän ja luvun 40 osamäärällä edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä.
Jos työntekijä on siirtynyt kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön tai osa-aikatyötä tehnyt työntekijä kokoaikatyöhön edellisen perus- teen toteamishetken (30.11.) jälkeen, suhteutetaan edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä siten, että sen katso- taan jakautuvan kahteentoista osaan ja niiltä täysiltä kuukausil- ta, joina työntekijä on ollut sanottuna ajanjaksona osa-aikainen, kerrotaan tätä vastaava suhteellinen osuus palvelusvuosilisästä osa-aikatyön työviikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.
14.4.3 Palvelusvuosilisän vaihtaminen vapaaseen
Työnantaja ja työntekijä voivat vuosittain sopia, että työntekijän ansaitsema palvelusvuosilisä tai sen osa vaihdetaan vastaavaan vapaaseen. Vapaa voidaan pitää palvelusvuosilisän tarkastusajan- kohdan jälkeen. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan ajankoh- dasta tai menettelytavasta, jota vapaan pitämisessä noudatetaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys vaihtokäytännöistä.
Vapaan ajalta maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle keskitun- tiansiota vastaava korvaus.
14.4.4 Työsuhteen päättyminen
Jos lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, maksetaan työntekijälle loppu- tilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosilisänä maksettiin.
14.5 Ammattitutkintopalkkiot
Työntekijälle, joka hyväksyttävästi suorittaa yhdessä työnantajan kanssa sovitun työhön liittyvän ammattitutkinnon tai erikoisam- mattitutkinnon taikka entisen teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimuksen mukaisen sopimusalan am- mattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon, maksetaan tutkinnon suorittamista seuraavan palkanmaksun yhteydessä ammattitut- kintopalkkio, jonka suuruus on:
- ammattitutkinto 300 euroa
- erikoisammattitutkinto 400 euroa.
15 TUNTIPALKKAISEN TYÖNTEKIJÄN KESKITUNTIANSIO
15.1 Keskituntiansion käyttö ja laskeminen
Keskituntiansiota käytetään palkan ja korvausten maksamisen laskentaperusteena työehtosopimuksessa erikseen mainituissa tapauksissa.
Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänelle kunkin vuosineljänneksen aikana tehdyltä työajalta aika- ja suorituspalk- kojen mukaan kertynyt ansio mahdollisine erillisine lisineen jae- taan tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.
Tehdyn työajan lisistä ei oteta huomioon
• ylityölisiä
• sunnuntaityölisiä
• työajan tasaamislisiä
• lauantailisiä
• tulospalkkiolisiä.
Myöskään muun kuin tehdyn työajan lisiä, kuten palvelusvuosi- lisää ja voittopalkkioita, ei huomioida keskituntiansion lasken- nassa.
Jos työntekijä on ollut laskentaneljänneksen aikana työssä vä- hemmän kuin 160 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosineljän- nekseltä lasketa.
Pitkäaikaisesta, eri vuosineljänneksille jakautuneesta suoritus- palkasta saatu kokonaisansio voidaan keskituntiansiota lasketta- essa jakaa tehtyjen työtuntien osoittamassa suhteessa kyseisten vuosineljännesten kesken, mikäli suorituspalkkaan käytettyjen työtuntien lukumäärä tällöin on tiedossa.
15.2 Keskituntiansion käyttöajankohdat
Edellisten kohtien mukaan laskettujen eri vuosineljännesten kes- kituntiansioita käytetään seuraavasti:
• helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuo- sineljänneksen keskituntiansiota,
• touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden I vuosineljännek- sen keskituntiansiota,
• elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosineljänneksen keskituntiansiota sekä
• marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntiansiota.
Tässä kohdassa mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset las- ketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausittain.
Jos tilikausi osuu kahdelle eri kuukaudelle tai vuosineljännek- selle, luetaan se siihen kuukauteen tai vuosineljännekseen, johon suurin osa tilikauden säännöllisistä työtunneista kohdistuu.
15.3 Uusi työntekijä ja eräät muut erityistilanteet
Uudelle työntekijälle maksetaan kohtaan 15.1 perustuva palkka tai korvaus enintään neljän kuukauden ajan hänen henkilökohtai- sen aikapalkkansa mukaan.
Jos keskituntiansio on peruspalkkaa pienempi, maksetaan palkka tai korvaus kuitenkin peruspalkan mukaan.
Työntekijälle, jolle kohdan 15.1 mukaan ei keskituntiansiota ole laskettu esimerkiksi sairauden tai suoritetun asevelvollisuuden takia, maksetaan palkka tai korvaus vastaavasti viimeksi laske- tun keskituntiansion mukaan tai henkilökohtaisen aikapalkan mukaan, jos tämä on korkeampi.
16 PALKANMÄÄRITYSJAKSO JA SEN MUUTTAMINEN
Palkanmääritysjaksolla tarkoitetaan ajanjaksoa, jota kohti palkka on määritetty. Perusmääritysjakson pituus on tunti. Muun mää- ritysjakson käyttöönotosta sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä ja se kirjataan.
Silloin kun määritysjakson pituus muuttuu, työntekijän perus- palkan rakenne säilyy entisellään. Jakson pituuden muutos ei saa haitallisesti vaikuttaa työntekijän normaaleihin palkkatuloihin.
Ennen määritysjakson muuttamista työnantajan tulee antaa työn- tekijöille selvitys muutoksen tavoitteista, sisällöstä ja käytännön menettelytavoista.
Muun kuin perusmääritysjakson käyttöä koskeva sopimus voi- daan perustellusta syystä irtisanoa. Irtisanomisaika on vähintään kuusi kuukautta.
17 KUUKAUSIPALKKAA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET
17.1 Ansionmenetyksen korvaaminen
Työehtosopimuksen mukaan korvattava säännöllisen työajan an- sionmenetys maksetaan henkilökohtaisena aikapalkkana olevaan kuukausipalkkaan perustuen.
17.2 Eräiden korvausten kuukausipalkkajakaja
Seuraavien korvausten maksamisessa tarvittava tuntipalkka las- ketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalkkana oleva kuukau- sipalkka jaetaan luvulla 169:
• viikkolepokorvaus
• hälytysraha
• matka-ajan korvaus säännöllisen työajan ulkopuolella
• ammatillinen koulutus
• varallaoloajan korvaus
• kutsuntapäivän korvaus.
17.3 Osa-ajan palkka
Jos työntekijällä ei ole oikeutta saada palkkaansa koko palkan- maksukaudelta esimerkiksi palkattoman poissaolon vuoksi, las- ketaan hänelle osa-ajan palkka.
Osa-ajan palkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalk- kana tai suorituspalkan kiinteänä osana oleva kuukausipalkka jaetaan palkanmaksukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten työtuntien määrällä ja saatu tuntipalkka kerrotaan niiden tuntien lukumäärällä, joilta työntekijällä on oikeus saada palkkaa. Suorituspalkan muuttuva osuus maksetaan tehdyn työn mukaan.
17.4 Osa-aikatyö
Osa-aikatyössä, jossa työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia vii- kossa, työkohtaiset kuukausipalkat lasketaan siten, että kerrotaan osa-aikatyötä tekevän työntekijän säännöllisten tuntien lukumää- rän ja luvun 40 osamäärällä kohdassa 8.1 mainitut työkohtaiset kuukausipalkat.
Osa-aikaisella työntekijällä käytetään vakiotuntijakajan 169 ase- mesta jakajana keskimääräistä sovittua työaikaa kuukaudessa.
18 PALKAN MAKSAMINEN
Palkanmääritysjakson ollessa viikkoa lyhyempi, palkka on mak- settava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa, ellei ole paikallisesti sovittu palkan tai sen osan maksamisesta kerran kuukaudessa. Jos palkka on määritetty viikkoa tai sitä pidempää ajanjaksoa kohti, palkka on maksettava vähintään kerran kuukaudessa.
Työaikaa koskevat määräykset sääntelevät säännöllisen työajan pituutta ja sen järjestämistä joko työnantajan työnjohto-oikeuteen perustuen tai paikallisesti sopien. Työajan tarkoituksenmukaisel- la sijoittamisella voidaan parantaa yritysten toimituskykyä, ottaa huomioon työntekijöiden työaikaan liittyvät tarpeet sekä saattaa työn kysyntä ja tarjonta kohtaamaan tehokkaasti.
Työehtosopimuksen määrittämän säännöllisen työajan ylittyessä kyse voi olla joko lain mukaisesta ylityöstä tai TES-ylityöstä. Tällaisesta työstä maksetaan korotettua palkkaa.
Vuosilomamääräykset käsittelevät vuosilomapalkkaa ja lomara- haa.
Muilta kuin työehtosopimuksessa määritellyiltä osin noudatetaan työaikalain ja vuosilomalain säännöksiä.
Liitot ovat sopineet työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkir- jassa mahdollisuudesta työaikaan liittyviin työpaikkakohtaisiin kokeiluihin, joilla poiketaan työehtosopimuksen 19 luvun mää- räyksistä.
19 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA
19.1 Säännöllisen työajan pituus
Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa.
19.1.1 Keskimääräinen viikkotyöaika päivä- ja kaksivuoro- työssä
Työskenneltäessä normaalisti täysiaikaisesti eli 40-tuntisin työ- viikoin, tulee työaika päivä- ja kaksivuorotyössä tasata siten, että se on enintään kalenterivuoden aikana
vuonna 2023 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa
vuonna 2024 keskimäärin 36,3 tuntia viikossa.
Keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että STK:n ja SAK:n välillä 28.3.1984 ja 15.3.1986 solmittujen sopimusten edellyttämät työajan lyhennykset on muutettu kalenterivuotta koskevaksi keskimääräiseksi viikkotyöajaksi. Myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöaikaa. Keskimää- räinen viikkotyöaika voi kalenterivuosittain työntekijäkohtaises- ti vaihdella riippuen siitä, onko työntekijä mahdollisesti kohdan
19.2. mukaisesti siirtänyt tasaamisvapaata seuraavalle vuodelle taikka siitä, onko tasaamisvapaan määrästä paikallisesti sovittu toisin kohdan 19.7 tarkoittamalla tavalla.
Työajan tasaamisessa keskimääräiseksi noudatetaan 19.2 kohdan määräyksiä.
19.1.2 Keskimääräinen viikkotyöaika kolmivuorotyössä
Säännöllinen työaika on
• keskeytyvässä kolmivuorotyössä keskimäärin 35,8 tuntia viikossa ja
• keskeytymättömässä kolmivuorotyössä keskimäärin 34,9 tuntia viikossa.
Keskimääräiset viikkotyöajat toteutetaan etukäteen laadittavalla työtuntijärjestelmällä. Työajan tulee enintään vuoden, pääsään- töisesti kalenterivuoden, pituisena ajanjaksona tasoittua keski- määrin edellä mainittuihin määriin viikossa.
Arkipyhät ovat työ- tai vapaapäiviä työtuntijärjestelmästä ilme- nevällä tavoin. Arkipyhien sekä juhannus- ja jouluaaton työaikaa tasaava vaikutus on otettu huomioon edellä mainittuja keskimää- räisiä viikkotyöaikoja laskettaessa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.
Keskeytyvällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa niin, että työskentely keskeytyy yleensä vii- konvaihteen ajaksi. Yrityksen tuotantotarpeiden vuoksi arkipy- häviikkojen työaika vaihtelee sen mukaisesti, keskeytyvätkö työt arkipyhinä vai eivät.
Keskeytymättömällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa.
Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevia määräyksiä sovelle- taan myös maan alla tehtävässä kaivostyössä.
19.2 Työajan tasaaminen päivä- ja kaksivuorotyössä
A. Keskimääräisen viikkotyöajan toteuttaminen
Keskimääräinen viikkotyöaika toteutuu antamalla työajan tasaa- misvapaata 12,5 päivää kalenterivuodessa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.
Ellei paikallisesti sovita toisin, toteutetaan työajan tasaaminen pitämällä vapaata työnantajan osoituksen mukaan vähintään työ- vuoro kerrallaan.
Työajan tasaaminen voidaan paikallisesti sopien toteuttaa myös lyhentämällä säännöllistä vuorokautista työaikaa taikka eri työ- ajan tasaamisvaihtoehtoja yhdistelemällä.
B. Tasaamisvapaan antaminen
Tasaamisvapaan ajankohta
• ilmenee etukäteen vahvistetusta työtuntijärjestelmästä,
• ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen tai
• sovitaan paikallisesti.
Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jolloin käytettävänä työaikamuotona asianomaisessa työ- kohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on päivä- tai kaksi- vuorotyö.
Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissa ole- van työntekijän katsotaan saaneen vapaata, vaikkei hänelle ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työ- ryhmä, johon työntekijä kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitet- tua vapaata pitänyt.
C. Tasaamisvapaan siirtäminen
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tasaamisvapaan siirtämi- sestä annettavaksi viimeistään seuraavan vuoden loppuun men- nessä. Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys tasaamisvapaiden siirtokäytännöistä.
Siirtää voidaan sellainen tasaamisvapaa, josta tasaamislisää ei ole maksettu. Siirretyn tasaamisvapaan osalta tasaamislisä makse- taan vapaan pitämisen yhteydessä. Siirrettävän tasaamisvapaan määrästä ja tasaamislisän maksamisajankohdasta voidaan työn- antajan ja työntekijän välillä sopia toisin.
D. Tasaamisvapaa ja lomauttaminen
Vajaatyöllisyystilanteissa käytetään ensisijaisesti työajan tasaa- misvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomaut- tamiseen.
19.3 Työajan tasaamislisät ja niiden maksaminen
Työajan tasaamisesta keskimääräiseen viikkotyöaikaan aiheutu- va ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tämän sopimuksen tarkoittamassa työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen
lisän, joka on päivä- ja kaksivuorotyössä 6,3 %, keskeytyvässä kolmivuorotyössä 11 % ja keskeytymättömässä kolmivuorotyös- sä 14,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä kes- kituntiansiosta.
Lisä maksetaan myös
• työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta,
• ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa
• ajalta, jolta työnantaja maksaa palkkaa lapsen sairauden vuoksi
• siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluu heidän toimiessaan työnanta- jan kanssa sovituissa tehtävissä.
Ansaitut lisät maksetaan päivä- ja kaksivuorotyössä palkanmak- sukausittain, ellei paikallisesti sovita toisin. Kolmivuorotyössä ansaittujen lisien maksamisen ajankohdista sovitaan paikallisesti.
Kuukausipalkkaisen työntekijän työaika tasataan kuukausipalk- kaa alentamatta.
19.4 Työtuntijärjestelmä
Etukäteen laadittavasta työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä sään- nöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen sekä enintään vuoden pituinen ajanjakso, jonka kuluessa työaika ta- soittuu säännölliseen määräänsä.
Kolmivuorotyössä työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektii- vinen. Työajan tasoittumisjakso on enintään vuoden, pääsääntöi- sesti kalenterivuoden, pituinen ajanjakso.
Jos säännöllisen työajan sijoittumisen yksityiskohtainen ilmoit- taminen päivä- ja kaksivuorotyötä koskevassa työtuntijärjestel-
mässä koko tasoittumisjaksoksi on tasoittumisjakson pituuden tai työn epäsäännöllisyyden vuoksi erittäin vaikeaa, työtuntijärjes- telmä voidaan tältä osin laatia lyhyemmäksi ajaksi.
Työaika on järjestettävä työtuntijärjestelmää laadittaessa niin, että työaikalain tarkoittama viikoittainen vapaa-aika (viikkole- po), mikäli mahdollista, sijoitetaan sunnuntain yhteyteen. Käy- tössä oleva työaikamuoto tai -järjestelmä huomioon ottaen pi- detään tavoitteena, että työntekijällä on viikon aikana toinenkin vapaapäivä. Jos tämä vapaapäivä määrätään kiinteäksi viikonpäi- väksi, sen tulee mahdollisuuksien mukaan olla lauantai. Muussa tapauksessa vapaapäivä ilmenee työtuntijärjestelmästä.
Arkipyhäviikot ja vapaapäivät
Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika kahdeksan tuntia, lukuun ottamat- ta pääsiäislauantaita sekä juhannus- ja jouluaattoa, jotka ovat va- paapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi.
Uudenvuodenpäivä-, loppiaispäivä-, vapunpäivä-, helatorstai-, itsenäisyyspäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeiset lauan- tait ovat vapaapäiviä töissä, joissa työaika muutoinkin on järjes- tetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin.
19.4.1 Työtuntijärjestelmän muuttaminen ja muutoksesta ilmoittaminen
Voimassa olevan työtuntijärjestelmän muuttamisen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista neuvotellaan työpaikalla työehto- sopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
Pysyvästä muutoksesta voimassa olevaan työtuntijärjestelmään ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle kaksi viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa. Tilapäisestä muutoksesta ilmoitetaan, mikäli mahdollista, viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kui-
tenkin viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltä- vänä päivänä. Ilmoitusajoista voidaan paikallisesti sopia toisin.
Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutostarpeen lakattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työtun- tijärjestelmään.
Työtuntijärjestelmän muuttamista koskevat määräykset eivät koske hätätyötä tai siihen rinnastettavaa työtä.
19.5 Työaikamuodon muutokset
Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen määräytyy työaika ja siitä maksettava erillinen lisä siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan.
19.6 Yleisiä määräyksiä työajan järjestämisestä
Ellei työajan järjestämisestä ole sovittu paikallisesti kohdan 19.7 mukaisesti, on työaika järjestettävä seuraavasti:
1. Työvuorokausi
Työvuorokausi alkaa päivätyössä klo 7.00. Työviikko alkaa maa- nantaina. Sunnuntaityövuorokausi samoin kuin viikkolepokorva- uksen laskemisessa käytettävä vuorokausi määräytyvät työvuo- rokauden mukaan.
2. Päivittäisen työajan sijoitus
Työaika alkaa päivätyössä klo 7.00, ellei työnantaja ole tuotan- non teknisten syiden sitä perustellusti vaatiessa vahvistanut muu- ta työaikaa.
3. Päivittäinen lepoaika
Päivätyössä on tunnin lepoaika, jona aikana työntekijä voi pois- tua työpaikaltaan.
Kaksivuorotyössä lepoaika on puoli tuntia.
Kolmivuorotyössä varataan tilaisuus ateriointiin työn lomassa tähän tarkoitukseen varatussa paikassa.
Työntekijä voi työpaikalla nauttia työn tekemisen kannalta sopi- vimpana aikana kahvia tai virvokkeita.
4. Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen
Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kolmen viikon pituisin ajanjaksoin muuttua.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työntekijä työs- kentelee jatkuvasti myös samassa vuorossa.
5. Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi Säännöllistä työaikaa keskimääräiseksi järjestettäessä noudate- taan enintään vuoden, kolmivuorotyössä pääsääntöisesti kalente-
rivuoden, pituista tasoittumisajanjaksoa.
6. Yötyö
Yötyötä saadaan teettää työaikalain 8 §:n säännöksiä noudattaen.
19.7 Työajan järjestäminen paikallisesti sopien, sään- nöllisen työajan lisääminen sekä vähentäminen
Työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä on suositeltavaa tar- kastella vähintään vuosittain
• toimivatko käytössä olevat työaikajärjestelyt tuotannon ja palvelutoiminnan järjestämisen sekä työntekijöiden työaikaa koskevien tarpeiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla ja
• onko työpaikalla tarpeita ja mahdollisuuksia toteuttaa kalen- terivuoden aikana järjestelyjä säännöllisen työajan lisäämi- seksi tai vähentämiseksi.
Paikallisesti voidaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti sopia:
1. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enim- mäispituus
2. yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta työaikapankkiso- pimuksessa
3. työvuorokauden ja työviikon alkaminen
4. päivittäinen lepoaika
5. työtuntijärjestelmän muuttaminen
6. yötyön teettäminen työaikalain 8 §:stä poiketen.
Sopiminen säännöllisen työajan lisäämisestä sekä vähentä- misestä
A. Aloite ja sopimisen perusteet
Aloitteen sopia säännöllisen työajan lisäämisestä tai vähentä- misestä voi tehdä joko työnantaja tai työntekijöiden edustajana pääluottamusmies taikka palvelusvuosilisää koskien yksittäinen työntekijä.
Perusteita tällaiselle sopimiselle voivat muun muassa olla:
• työvoiman lisätarve ja mahdollisuus ohjata työtä yrityksen omille ammattityöntekijöille
• vajaatyöllisyystilanne
• työntekijän oma toive.
B. Työajan lisääminen
Työajan lisäämiseksi paikallisesti voidaan työnantajan ja pääluot- tamusmiehen välillä sopia (kehyssopimus) siitä, että työntekijällä on mahdollista työsuhteensa aikana sopia työnantajan edustajan kanssa toisin työajan tasaamisvapaan määrästä enintään 48 tun- nin/6 päivän osalta.
Kehyssopimuksessa on hyvä mainita työnantajan ja työntekijän sopimuksissa määriteltäviksi asioiksi esimerkiksi:
• monestako tasaamisvapaapäivästä sovitaan
• menettelytavat muutostilanteissa
• etukäteen työtuntijärjestelmään merkittyjen tasaamisvapai- den sopiminen työajaksi
• milloin sopimus tehdään ja sopimuksen voimaantulo.
Sopimukset on tehtävä kirjallisesti ja ne voivat koskea kalenteri- vuotta kerrallaan. Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys sopi- miskäytännöistä.
Mikäli kuukausipalkkaisen työntekijän työajan tasaamisvapaan määrästä tai antamisesta on tämän sopimuskohdan mukaisesti toisin sovittu, hänelle maksetaan erillinen kiinteä kuukausikor- vaus kaikilta kalenterikuukausilta. Sitä ei oteta huomioon muiden palkkaerien laskennassa.
Erillisen kiinteän kuukausikorvauksen suuruus lasketaan seuraa- van kaavan mukaan
kuukausipalkka * 0,051 * työajaksi sovitun tasaamisvapaan määrä 100 tuntia (12,5 päivää)
C. Työajan vähentäminen
Työajan vähentämiseksi voidaan
• paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä so- pia (kehyssopimus) siitä, että työntekijällä on mahdollista työsuhteensa aikana sopia työnantajan edustajan kanssa lo- marahan tai sen osan vaihtamisesta vastaavaan palkalliseen vapaaseen. Sopimukset on tehtävä kirjallisesti.
• työnantajan ja työntekijän välillä vuosittain sopia, että työn- tekijän ansaitsema palvelusvuosilisä tai sen osa vaihdetaan vastaavaan vapaaseen – tarkemmat määräykset asiasta on työehtosopimuksen alakohdassa 14.5.3.
19.8 Työaikapankki
19.8.1 Käsite ja tarkoitus
Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla käyt- töönotettuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joissa sovitaan eri osatekijöiden säästämisestä tai lainaamisesta sekä yhdistämisestä toisiinsa pitkäjänteisesti.
Työaikapankin osatekijöiksi sovittujen erien antamista koskevat aika- ja muut rajoitteet syrjäytyvät työaikapankkisopimuksella, ellei paikallisesti sovita toisin.
Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista.
19.8.2 Työaikapankin käyttöönotto
Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti. Työaikapankin käyttöönottosopimuksessa on sovit- tava ainakin:
1. keitä sopimus koskee
2. mistä osatekijöistä työaikapankki muodostuu
3. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enim- mäismäärät
4. työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat, joiden puitteissa säännöllinen työaika voi pidemmällä ajanjaksolla vaihdella
5. palkkaperuste, jonka perusteella aikaa ja/tai rahaa säästetään tai lainataan
6. työajan tasoittumisjakson pituus
7. työkyvyttömyyden vaikutuksesta työaikapankkivapaan käyttöön.
Sopimukseen tulee myös kirjata säännöllisen vuorokautisen ja/ tai viikoittaisen työajan järjestämistä koskevat periaatteet sekä työajan järjestämiseen liittyvät ilmoitus- ja menettelytavat.
Työpäivän tai sitä pidemmän vapaan antamisajankohdasta sovi- taan työnantajan ja työntekijän kesken.
19.8.3 Työaikapankin käyttö
Työaikapankin säästämis- ja lainaamisrajat voidaan sopia va- paasti. Sovittaessa yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta, saa keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika kuitenkin olla enin- tään työaikalain mukainen.
19.8.4 Työsuhteen päättyminen
Työaikapankissa olevat saldot tasataan ennen työsuhteen päätty- mistä. Mikäli kuitenkin työsuhteen päättyessä työaikapankissa on säästettyä aika- tai rahasaldoa, ne maksetaan lopputilin yhte- ydessä paikallisesti sovitulla tavalla. Lainatut aika- ja rahasaldot peritään lopputilissä.
Jos työntekijän työsopimus on irtisanottu työnantajasta johtuvas- ta syystä ja työntekijä on vapautettu työvelvoitteestaan koko ir- tisanomisajaksi, irtisanomishetkellä olevaa työaikapankkivelkaa ei peritä takaisin lopputilistä ja työaikapankkiin säästetyt saldot maksetaan rahana.
Työaikapankkisopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ellei paikallisesti sovita toisin. Työaikasaldojen tasaaminen ta- pahtuu irtisanomisajan puitteissa. Mikäli aika- tai rahasaldoja ei ole tasattu irtisanomisajan kuluessa, niiden maksaminen ja ta- kaisin periminen suoritetaan kuten työsuhteen päättyessä, ellei paikallisesti sovita toisin.
20 SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTYMINEN JA SUNNUNTAITYÖ
20.1 Vuorokautinen ylityö
Määritelmä
Työaikalain mukaisella vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan säännöllisen vuorokautisen työajan eli 8 tunnin tai paikallisesti sovitun tätä pidemmän säännöllisen vuorokautisen työajan lisäk- si työvuorokauden aikana tehtyä työtä.
Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tun- tia viikossa, vuorokautista ylityötä on se työ, joka ylittää työ- tuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden säännölliseksi vuorokautiseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.
Korvaaminen
Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan aika- tai suorituspalkan li- säksi ylityölisää, jonka suuruus 2 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.
Arkilauantaina sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuoro- kautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta ylityölisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.
Kuukausipalkkaisen työntekijän ylityölisän maksamisessa tarvit- tava tuntipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalk- kana oleva kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.
20.2 Viikoittainen ylityö
Määritelmä
Työaikalain mukaisella viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työehtosopimuksen mukaan määräytyvän säännölli- sen viikoittaisen eli 40 tunnin työajan.
Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tun- tia viikossa, viikoittaista ylityötä on se työ, joka ylittää työtunti- järjestelmässä asianomaisen työviikon säännölliseksi viikoittai- seksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.
Viikoittaista ylityötä laskettaessa ei oteta huomioon saman työ- viikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä.
Korvaaminen
Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan aika- tai suorituspalkan lisäk- si ylityölisä, jonka suuruus 8 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.
Kun viikoittaisen ylityön lisää on maksettu 8 tunnilta, korvataan sen jälkeen työviikon muut ylityölisään oikeuttavat tunnit ylityö- lisällä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta riippumatta siitä, onko kysymyksessä viikoittainen vai vuorokautinen ylityö.
Kuukausipalkkaisen työntekijän ylityölisän maksamisessa tarvit- tava tuntipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalk- kana oleva kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.
20.3 Työajan enimmäismäärä
Työajan enimmäismäärä noudattaa työaikalaissa säädettyjä rajoi- tuksia. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään ka- lenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso. Tarkastelujakso alkaa siitä palkanmaksukaudesta, jolta palkka maksetaan lähinnä kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen.
20.4 Lisätyö
Lisätyötä on työ, joka ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden tai työviikon säännölliseksi työajaksi vahvis- tetun tuntimäärän, ylittämättä kuitenkaan työaikalain mukaista säännöllistä työaikaa.
20.4.1 Vuorokautisen lisätyön korvaaminen työaikaa tasattaessa (TES-ylityö)
Lisätyönä tehtävä työ, joka täysiaikaisella työntekijällä työajan tasaamisen vuoksi ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden alle 8 tunniksi vahvistetun vuorokautisen työ- tuntimäärän, korvataan kuten vuorokautinen ylityö.
20.4.2 Viikoittaisen lisätyön korvaaminen työaikaa tasattaessa ja arkipyhäviikkoina (TES-ylityö)
Lisätyönä tehtävä työ
a) joka täysiaikaisella työntekijällä työajan tasaamisen vuoksi ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työviikon alle 40 tunniksi vahvistetun viikoittaisen työtuntimäärän tai
b) joka arkipyhäviikkoina ylittää kyseisen työviikon työntun- tijärjestelmän tuntimäärän mukaisen työajan,
korvataan kuten viikoittainen ylityö.
20.5 Vapaapäivänä tehdyn työn korvaaminen (TES-ylityö)
Vapaapäivänä tehtävä työ korvataan siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu, silloin kun työntekijällä ei ole seuraavien hyväksyttävien syiden takia ollut työviikon työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tun- tia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työtuntijärjestelmän mukaisina vapaapäivinä.
Hyväksyttävinä syinä pidetään:
• työntekijän vuosilomaa,
• työntekijän sairaudesta johtuvaa työkyvyttömyyttä,
• työehtosopimuksen kohdassa 31.3 tarkoitetun lapsen sairau- desta johtuvaa palkallista poissaoloa,
• taloudellisiin tai tuotannollisiin syihin perustuvaa lomautus- ta (ei koske lyhennettyä työviikkoa),
• työehtosopimuksen kohtien 47.1 - 47.3 mukaista ammatillis- ta tai yhteistä koulutusta tai koulutustyöryhmän hyväksymää ay-koulutusta,
• työnantajan määräyksestä tehtyä matkaa tai
• reservin harjoitusta.
20.6 Paikallisesti sovittava ylityölisä (yksi ylityökäsite)
Paikallisesti voidaan sopia kohdista 20.1 ja 20.2 poiketen ylityö- lisän määräytymisestä ja suuruudesta jäljempänä olevista vaihto- ehdoista valiten:
a) Ylityölisä maksetaan 55 %:n suuruisena kaikilta ylityöli- sään oikeuttavilta tunneilta.
b) Ylityölisä maksetaan sadalta ensimmäiseltä ylityölisään oikeuttavalta tunnilta 50 %:n suuruisena ja seuraavilta 100
%:n suuruisena.
c) Ylityölisä maksetaan viideltäkymmeneltä ensimmäiseltä ylityölisään oikeuttavalta tunnilta 35 %:n suuruisena, seu- raavalta sadalta tunnilta 65 %:n suuruisena ja sitä seuraa- vilta tunneilta 100 %:n suuruisena.
d) Ylityölisän suuruus ja mahdollinen tunteihin perustuva porrastus sovitaan paikallisesti edellä mainittuja esimerk- kejä mukaillen.
Ylityölisästä sopiminen
Paikallista sopimusta laadittaessa selvitetään riittävän pitkältä ajanjaksolta työpaikan nykyisen ylityökorvausjärjestelmän taso ja ratkaisun tavoitteet, jotka voivat liittyä mm. monipuolisten työaikajärjestelyiden edistämiseen, kustannusten hallintaan ja ylityön korvaamista koskevien periaatteiden yksinkertaistami- seen.
Jos ylityölisän suuruus perustuu porrastettuun järjestelmään, voi tuntirajojen seuranta-ajanjakso olla enintään vuoden pituinen.
Paikallinen sopimus koskee sekä työaikalain mukaista että tes- ylityötä.
Paikallisella sopimuksella ei ole vaikutusta sunnuntaityökorotuk- seen tai viikkolepokorvaukseen.
Paikallisen sopimuksen laatiminen, voimassaolo ja irtisanominen
Paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti ja se voidaan solmia olemaan voimassa tois- taiseksi tai määräajan.
Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanominen on toi- mitettava kirjallisesti. Irtisanomisaika on kolme kuukautta, ellei siitä ole sovittu toisin. Jos käytössä on tehtyjen ylityölisään oi- keuttavien tuntien mukaan porrastettu korvaamistapa, sopimus päättyy kuitenkin aikaisintaan sen seurantajakson päättyessä, joka lähinnä seuraa sopimuksen irtisanomisajan päättymistä, el- lei sovita toisin.
Työpaikan keskimääräinen ylityölisä
Mikäli ylityön korvaamisesta ei muuta sovita, lisä maksetaan 55
%:n suuruisena, ellei riittävän pitkältä ajalta laskettu työpaikan keskimääräinen ylityölisäprosentti ole tätä suurempi.
Liittojen muu ohjeistus
Paikallista sopimista tukevaa aineistoa on liittojen kotisivuilla,
ks. xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx.
20.7 Vuorotyölisä ylityöajalta
Vuorotyöntekijälle maksetaan ylityöajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana hän tekee ylityötä. Vuorotyölisä mak- setaan ylityöajalta yksinkertaisena.
Määräystä sovelletaan, jos vuorotyöntekijä tekee vuorokautisena tai viikoittaisena ylityönä työtä, joka muutoin työtuntijärjestel- män mukaan on järjestetty säännölliseksi vuorotyöksi.
20.8 Sunnuntaityö
Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä maksetaan aika- tai suorituspalkan ja mahdollisten ylityölisien lisäksi sunnuntaityökorotuksena kultakin työtunnilta lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.
Arkipyhiksi keskeytyvissä työaikamuodoissa voi pääluottamus- mies tiistaiksi, keskiviikoksi tai torstaiksi osuvan kirkollisen juh- lapäivän (uudenvuodenpäivä, loppiainen, helatorstai, joulupäivä, tapaninpäivä) osalta kirjallisesti sopia sunnuntaityökorotuksen maksamisesta tai sen suuruudesta. Tämä mahdollistaa säännöl- lisen työajan siirron kustannusneutraalisti työtuntijärjestelmän mukaiselle vapaapäivälle.
Kuukausipalkkaisen työntekijän sunnuntaityölisän maksamises- sa tarvittava tuntipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalkkana oleva kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.
20.9 Pääsiäislauantaina, juhannus- ja jouluaattona tehty työ
Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä työstä maksetaan lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansios- ta. Tämä ei koske jatkuvaa yksi- ja kaksivuorotyötä eikä keskey- tymätöntä kolmivuorotyötä.
Jos työ jo muuten tulee korvatuksi 100 %:n viikkoylityölisällä, ei edellä mainittua lisää kuitenkaan makseta.
Sanottuina päivinä voidaan työtä tehdä työaikalain 17 §:n 7 mo- mentin mukaisin edellytyksin.
20.10 Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen ja sen korvaaminen
Jos työntekijää tilapäisesti tarvitaan hänen viikoittaisena vapaa- aikanaan työhön, jonka vuoksi työtuntijärjestelmästä ilmenevä viikkolepo ei toteudu, sovitaan työntekijän kanssa henkilökohtai- sesti ennen työnteon aloittamista, miten viikkolepo toteutetaan.
Jos viikkolepo ei toteudu, korvataan viikkolevon aikana työhön käytetty aika ennen työntekoa työntekijän kanssa henkilökoh- taisesti tehtävän sopimuksen mukaan joko lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa viikkolevon aikana tehtyyn työhön käy- tetyllä ajalla tai maksamalla siitä rahakorvaus.
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä taikka jatkuvassa kak- si- tai yksivuorotyössä viikkolepo katsotaan menetetyksi, jos työntekijä on tehnyt työtä työviikon kaikkina päivinä saamatta 35 tai vähintään 24 tunnin yhdenjaksoista vapaa-aikaa. Tällöin viikkolevon aikana työhön käytetty aika korvataan edellisessä kappaleessa kerrotuin tavoin.
Viikkolevon ei katsota toteutuvan aikana, jolloin työntekijä on poissa työstä oman sairautensa tai sairaan lapsen hoidon, työn- antajan määräämän koulutuksen tai työnantajan määräyksestä tehdyn matkan vuoksi.
20.10.1 Viikkolepokorvauksen laskentaperuste
Viikkolepokorvausta laskettaessa otetaan huomioon ne työtunnit, joina työntekijä on ollut työssä sen työvuorokauden tai työvuo-
rokausien aikana, jolloin viikkolepo viimeistään olisi ollut annet- tava. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä taikka jatkuvassa kaksi- tai yksivuorotyössä otetaan edellä olevasta poiketen huo- mioon ne työtunnit, joina työntekijä on ollut työssä viimeisenä työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänä.
20.10.2. Korvaavan vapaan antaminen
Menetetyn viikkolevon korvaava säännöllisen työajan lyhennys on toteutettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn te- kemisestä, ellei työnantajan ja työntekijän välillä sovita toisin.
20.10.3 Rahakorvaus
Menetetty viikkolepo voidaan korvata myös siten, että työnteki- jälle maksetaan aika- tai suorituspalkan sekä mahdollisten yli- työ- ja sunnuntaityölisien lisäksi korvaus, joka on 100 % keski- tuntiansiosta.
20.11 Hälytysluontoinen työ
20.11.1 Kutsu hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työ- ajan ulkopuolella
Jos työntekijä kutsutaan hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, kun hän on jo poistunut työpaikaltaan, maksetaan hänelle vähintään yhden tunnin työpalkka sekä ylityö- lisä, jos työ on ylityötä.
Tämän lisäksi maksetaan erityistä hälytysrahaa seuraavasti:
a) Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jäl- keen tai työntekijän vapaapäivänä mutta ennen klo 21:tä, maksetaan kahden tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.
b) Jos mainittu kutsu on annettu klo 21.00:n ja klo 06.00:n vä- lisenä aikana, maksetaan kolmen tunnin keskituntiansiota
vastaava korvaus. Jos työ on samalla ylityötä, maksetaan yli- työlisä tämän kohdan mukaisissa tapauksissa heti 100 %:n suuruisena.
20.11.2 Ilmoitus säännöllisellä työajalla
Jos työntekijälle hänen klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöl- lisellä työajallaan ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikaltaan jo poistuttuaan palata samana työvuorokautena ylityöhön, joka al- kaa klo 21.00:n jälkeen, hänelle maksetaan alakohdassa 20.11.1
a) mainittu ylimääräinen kahden tunnin keskituntiansiota vastaa- va korvaus.
20.12 Varallaolo
Varallaololla tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sopimuksen mukaan velvollinen olemaan työajan ulkopuolella valmiudessa lähtemään kutsuttaessa suorittamaan työtehtäviä. Sopimuksessa on mainittava varallaoloajan pituus. Työn tekeminen voi tapah- tua työpaikalla, komennuspaikalla tai etäyhteyksien välityksellä. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.
Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta varallaolon vapaa-ajan käytölle aiheuttamista rajoituksista.
Varallaoloajalta maksettava korvaus on:
a) 50 % keskituntiansiosta, mikäli työntekijä on velvollinen aloittamaan työn viipymättä, kuitenkin viimeistään 1,5 tun- nin kuluessa kutsusta
b) 35 % keskituntiansiosta, mikäli työntekijä on velvollinen aloittamaan työn viimeistään 3 tunnin kuluessa kutsusta
c) 20 % keskituntiansiosta, mikäli vasteaika on yli 3 tuntia.
Työntekijä ja työnantaja voivat sopia varallaolokorvauksesta toi- sinkin.
Työntekijän työhön kutsumiseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.
21 VUOSILOMA
21.1 Vuosiloman pituus ja antaminen
Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan.
21.1.1 Työssäolopäivien veroiset päivät
Vuosilomalain 2 luvun 7 §:ssä säännellään työssäolon veroisena pidettävästä työstä poissaoloajasta vuosiloman pituutta määrättä- essä. Tämän lisäksi työssäolon veroiseksi ajaksi luetaan se työstä vapautusaika, mikä työntekijälle on annettu Teollisuusliitto ry:n liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittohallituksen koko- ukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroi- sena aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, SAK r.y.:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallis- tumiseen tarvitsemastaan ajasta.
Myös työajan tasaamispäivät, työaikapankkivapaat, palvelus- vuosilisävapaa ja lomarahavapaa ovat työssäolopäivien veroisia päiviä.
21.1.2 Vuosiloman järjestäminen kolmivuorotyössä
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmää käytettäessä annetaan työntekijälle, mikäli tuotantotekniset syyt eivät perustellusti muuta vaadi tai paikallisesti sovita toisin, 24 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5.–20.9. välisenä aikana vuosilomaa varten.
Edellä mainitusta kalenteriajanjaksosta jäljelle jääneet lomapäi- vät 24 päivän loman osasta annetaan pääsääntöisesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymis- vuosi päättyy.
Kolmivuorotyössä annetaan se loman osa, joka ylittää 24 lo- mapäivää, sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräyty- misvuosi päättyy tai sitä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.
21.2 Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus (koskee 14 työpäivän ansaintasään- nön piirissä olevia)
Työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperus- teena on lomanmääräytymisvuoden keskituntiansio, joka saa- daan siten, että lomanmääräytymisvuonna (1.4.- 31.3.) työssä- olon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä palkan perusosan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.
Lomanmääräytymisvuoden keskituntiansion laskentaperusteena olevaan palkkasummaan sisältyvät:
• tehdyn työajan ansiot aika-, urakka- sekä osaurakka- ja palk- kiopalkkatyössä
• vuorotyölisät
• ilta- ja yötyölisät
• työajan tasaamislisät tehdyn työajan osalta
• sunnuntaityölisät
• viikkolepokorvaukset
• erilaiset olosuhdelisät sekä
• tulospalkkiolisät, jos tulospalkkiolisän laskentaperuste ei jo sisällä vuosilomapalkkaa ja -korvausta.
A. Kertoimet
Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomal- la hänen lomanmääräytymisvuoden keskituntiansionsa lomapäi- vien lukumäärään perustuvalla kertoimella. Kertoimet ovat seu- raavat:
Lomapäivien luku- määrä | Kerroin |
2 | 16,0 |
3 | 23,5 |
4 | 31,0 |
5 | 37,8 |
6 | 44,5 |
7 | 51,1 |
8 | 57,6 |
9 | 64,8 |
10 | 72,0 |
11 | 79,2 |
12 | 86,4 |
13 | 94,0 |
14 | 101,6 |
15 | 108,8 |
16 | 116,0 |
17 | 123,6 |
18 | 131,2 |
19 | 138,8 |
20 | 146,4 |
21 | 154,4 |
22 | 162,4 |
23 | 170,0 |
24 | 177,6 |
25 | 185,2 |
26 | 192,8 |
27 | 200,0 |
28 | 207,2 |
29 | 214,8 |
30 | 222,4 |
Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan ker- rointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.
B. Osa-aikatyö
Jos lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokauti- nen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosiloma- palkka ja lomakorvaus kertomalla keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllis- ten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.
C. Vuosilomapäiviä täydentävät lisävapaapäivät
Jos lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittu vuosiloma alit- taa 24 päivää vuosilomalain 7§:n 2 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun poissaolon takia, on työntekijällä oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin. Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kultakin lisävapaapäivän tunnilta palkkaansa vastaava korvaus keskituntiansion mukaan. Kuukausipalkkaisen työnteki- jän lisävapaapäiviltä maksettavan palkkaa vastaavan korvauksen laskentaperusteena käytetään päiväpalkkaa, joka saadaan jaka- malla kuukausipalkka jakajalla 25.
21.3 Kuukausipalkkaisen vuosilomapalkka ja loma- korvaus
Kuukausipalkkainen työntekijä saa ansaitsemaltaan vuosiloma- ajalta palkkansa tai mahdollisen lomakorvauksen vuosilomalain mukaisesti.
Säännönmukaisesti vuorotyössä olevalle työntekijälle maksetaan loma-ajalta työtuntijärjestelmän mukaiset vuorotyölisät työpai- kan käytännön mukaisesti. Lisät maksetaan joko ennen loman alkamista tai säännönmukaisina palkanmaksupäivinä.
21.4 Vuosilomapalkan maksaminen
Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista. Tunti- palkkaiselle työntekijälle saadaan enintään kuuden päivän pitui- selta lomajaksolta lomapalkka maksaa säännönmukaisena pal- kanmaksupäivänä.
Vuosilomapalkan maksamisesta voidaan paikallisesti sopia niin, että lomapalkka maksetaan säännönmukaisina palkanmaksupäi- vinä vuosiloman aikana. Paikallisen sopimuksen tulee koskea kaikkia työntekijöitä. Lomapalkka tulee tällöin kuitenkin olla ko- konaisuudessaan maksettuna viimeistään siinä palkanmaksussa, jossa maksetaan vuosiloman jälkeisen ensimmäisen työpäivän palkka.
21.5 Lomaraha
Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hä- nen vuosilomapalkastaan.
Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksettavan lomarahan mää- rä saadaan, kun henkilökohtaisena aikapalkkana olevan kuukau- sipalkan ja loma-ajan vuorotyölisien summa jaetaan luvulla 50 ja osamäärä kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.
Työnantaja ja työntekijä voivat kirjallisesti sopia lomarahan tai sen osan vaihtamisesta vastaavaan palkalliseen vapaaseen, jos vaihtamisen mahdollisuudesta on tehty kirjallisesti paikallinen (kehys)sopimus työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä.
Kehyssopimuksessa on hyvä mainita työnantajan ja työntekijän sopimuksissa määriteltäviksi asioiksi esimerkiksi:
• lomarahavapaan ajalta maksettavan palkan maksuajankohta
• työkyvyttömyyden vaikutus lomarahavapaan käyttöön
• sovitun lomarahavapaan ajankohdan mahdollinen muutta- minen
21.5.1 Lomarahan maksaminen vuosilomapalkan yhteydessä
Xxxxxxxx maksetaan seuraavasti, ellei paikallisesti kirjallisesti sovita maksamisen ajankohdasta toisin:
Puolet lomarahasta maksetaan ennen vuosiloman alkamista. Puo- let maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä makse- taan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön.
Saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan tulee työntekijän työ- suhteen kuitenkin olla voimassa vielä vuosiloman viimeisenä päivänä. Jos työnantaja xxxxxxxxxxx päättää työntekijän työsuh- teen muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä kesken tämän vuosiloman, maksetaan työntekijälle myös lomarahan jäl- kimmäinen osa.
Jos lomarahan maksuajankohdasta on paikallisesti sovittu toisin, lomaraha tulee kuitenkin sopia kokonaisuudessaan maksettavak- si viimeistään ennen seuraavan lomanmääräytymisvuoden alka- mista. Paikallisen sopimuksen tulee koskea kaikkia työntekijöitä.
Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen lomarahan paikalli- sesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päät- tyessä, mikäli työntekijä muutoin on siihen työehtosopimuksen mukaan oikeutettu.