ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN PERUSSOPIMUS
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN PERUSSOPIMUS
Voimassa 1.1.2020 alkaen
Sisällysluettelo
1 LUKU JÄSENKUNNAT JA TEHTÄVÄT 1
3 § Tehtävät ja toiminta-ajatus 1
4 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema 1
6 § Yhtymävaltuuston jäsenten valinta 2
8 § Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus 3
9 § Yhtymävaltuuston tehtävät 3
3 LUKU YHTYMÄHALLITUS JA KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA 3
10 § Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä 3
11 § Yhtymähallituksen tehtävät 4
12 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen 4
13 § Kuntayhtymän johtaminen ja omistajayhteistyö 4
14 § Kuntayhtymän muut toimielimet 5
16 § Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet 5
17 § Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista 6
18 § Talousarvio ja -suunnitelma 6
19 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille 7
20 § Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely 7
23 § Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus 7
6 LUKU KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITTAMINEN 8
24 § Kuntayhtymän toiminnan rahoitus 8
25 § Investoinnit ja pääomarahoitus 8
27 § Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko 9
7 LUKU HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 9
30 § Hallinnon ja talouden tarkastus 9
8 LUKU KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS 10
32 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 10
33 § Perussopimuksen muuttaminen 10
34 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen 10
36 § Henkilöstön eläkevastuut 11
1 LUKU JÄSENKUNNAT JA TEHTÄVÄT
Kuntayhtymän nimi on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, josta käytetään nimeä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Kuntayhtymän kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.
Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari.
3 § Tehtävät ja toiminta-ajatus
Kuntayhtymällä on järjestämisvastuu kaikkien jäsenkuntien puolesta:
1. erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) ja terveydenhuoltolaissa (1326/2010) tarkoitetusta erikoissairaanhoidosta ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977) tarkoitetusta erityishuollosta
2. kansanterveyslaissa (66/1972) ja terveydenhuoltolaissa (1326/2010) tarkoitetusta perusterveydenhuollosta ja
3. sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) tarkoitetusta sosiaalihuollosta sekä sosiaalihuoltoasetuksessa tarkoitetusta ehkäisevästä työstä
lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa ja eläinlääkintähuoltoa, jotka jäävät jokaisen kunnan itsensä hoidettavaksi.
Kuntayhtymä voi järjestää myös muita toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita sekä olla osallisena yhteisöissä, jotka toteuttavat kuntayhtymän tarkoitusperiin liittyviä toimintoja.
4 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema
Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kuntalain mukaisesti.
Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kuntayhtymän hallitukselle. Eroaminen tapahtuu kalenterivuoden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin.
Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan yhtymävaltuuston päätöksellä kunnan osuus tai osa nettovarallisuudesta, ottaen huomioon sekä eroavan jäsenkunnan että toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta nettovarallisuudesta tai osaa siitä,
alennetaan peruspääomaa. Mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on yhtymävaltuuston päätöksellä velvollinen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta nettovarallisuudesta. Mikäli jäsenkunnan eroaminen koskee vain osaa kuntayhtymän toiminnasta, koskee edellä tarkoitettu jäsenkunnan osuus vastaavasti tätä toimintaa.
Korvaus jäsenkuntaosuudesta ja kunnan korvaus kuntayhtymälle suoritetaan tasasuuruisina erinä viiden vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymävaltuusto.
6 § Yhtymävaltuuston jäsenten valinta
Jäsenkunnat valitsevat yhtymävaltuustoon jäsenet sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen seuraavasti:
Kunnan asukasluku edellisen vuoden alussa 2 000 tai vähemmän | Jäsenten lukumäärä 1 |
2 001 -8 000 | 2 |
8 001 -25 000 | 3 |
25 001 -50 000 | 4 |
50 001 -70 000 | 7 |
70 001 -100 000 | 10 |
100 001 tai enemmän | 12 |
Kuntaliitostapauksissa yhdistyvien kuntien asukasluvut lasketaan yhteen ja yhdistyneen kunnan kunnanvaltuusto valitsee valtuustoon jäsenet toimikautensa alusta lukien.
Yhtymävaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Toimikausi jatkuu siihen asti kunnes uusi yhtymävaltuusto on valittu.
Mikäli yhtymävaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai hänelle myönnetään ero yhtymävaltuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, ao. kunnat valitsevat jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi omat edustajansa yhtymävaltuustoon noudattaen tämän perussopimuksen määräyksiä.
Jäsenkunnan valitsemien yhtymävaltuuston jäsenten yhteinen äänimäärä yhtymävaltuustossa määräytyy vuosittain väestötietolaissa tarkoitettuun väestötietojärjestelmään otetun kunnan vuodenvaihteen asukasluvun mukaan siten, että kunnan valitsemilla jäsenillä on yhteensä yksi ääni alkavaa 1.000 asukasta kohti. Yksittäisen kunnan jäsenten yhteinen äänimäärä voi olla kuitenkin enintään puolet kaikkien jäsenkuntien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä.
Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken.
8 § Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus
Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa valtuutetuista on läsnä ja kun niiden edustajat edustavat vähintään puolta kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä.
Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymiseen ja muuttamiseen yhtymävaltuustossa edellytetään kuitenkin vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olevien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä.
Yhtymävaltuuston tehtävistä säädetään kuntalain 14 §:ssä. Säännösten mukaan valtuusto vastaa kuntayhtymän strategisesta ja taloudellisesta johtamisesta sekä käyttää kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa.
Lisäksi yhtymävaltuusto
1. valitsee kuntayhtymän valtuuston puheenjohtajan ja ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan
2. valitsee tarkastuslautakuntaan viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi
3. valitsee kuntayhtymän toimitusjohtajan.
Menettelystä valtuuston kokouksessa ja kokouskutsusta määrätään hallintosäännössä.
3 LUKU YHTYMÄHALLITUS JA KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA
10 § Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä
Yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen, jollei ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta, hallituksen, jota kutsutaan yhtymähallitukseksi.
Yhtymähallituksessa on kolmetoista (13) jäsentä. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni.
Mikäli yhtymähallituksen varsinaisissa jäsenissä eikä valtuuston puheenjohtajistossa ole edustusta kuntayhtymän kaikista jäsenkunnista, on edustuksetta jääneistä kunnista valittavilla varajäsenillä, yhdellä kustakin kunnasta, osallistumis- ja puheoikeus yhtymähallituksen kokouksissa.
11 § Yhtymähallituksen tehtävät
Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa tai kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään.
Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta sekä kuntayhtymälle annettujen tavoitteiden toteutumisesta. Yhtymähallitus vastaa lisäksi terveydenhuoltolaissa ja sosiaalihuoltolaissa kunnan monijäseniselle toimielimelle määrätyistä, sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä, ja niistä tehtävistä, jotka muissa laeissa on säädetty terveyslautakunnan, terveydenhoitolautakunnan tai muun vastaavan toimielimen taikka sosiaalilautakunnan tai sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tehtäväksi, siltä osin kuin kunnat ovat antaneet sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän järjestettäväksi.
Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää sekä tekee sen puolesta sopimukset, jollei hallintosäännöllä ole toisin määrätty.
Yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta, kokousasioiden esittelystä ja kokousten koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
Yhtymähallituksen alaisuuteen voidaan perustaa jaostoja, joiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
12 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen
Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä.
13 § Kuntayhtymän johtaminen ja omistajayhteistyö
Kuntayhtymän operatiivisesta johtamisesta vastaa yhtymävaltuuston valitsema kuntayhtymän toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa.
Toimitusjohtajan tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
Toimitusjohtajan työskentelyn tukena erityisesti kuntayhtymän taloudellisten toimintaedellytysten suunnittelussa toimii jäsenkuntien kuntajohtajista muodostuva neuvottelukunta.
Toimitusjohtaja tuo kuntajohtajien neuvottelukunnan käsiteltäväksi palveluverkkoon ja kuntien maksuosuuksiin vaikuttavat asiat ennen asioiden saattamista yhtymähallituksen käsiteltäväksi.
Toimitusjohtaja tuo kuntajohtajien neuvottelukunnan käsiteltäväksi ja päätettäväksi 15 §:n 1 ja 2 kohtien mukaisen neuvottelumenettelyn aikataulun ja kuntayhtymän talousarviomenettelyn aikataulun sekä kuluvan vuoden tilinpäätöksestä jäsenkuntien kunnanhallituksille raportoinnin aikataulun siten, että kuntajohtajien neuvottelukunta voi päättää aikatauluista viimeistään kunkin kalenterivuoden toukokuun loppuun mennessä.
Toimitusjohtajan tulee huolehtia siitä, että jäsenkunnille toimitetaan tiedot valmistelussa olevista asioista ja niiden sisällöistä omistajayhteistyön toteuttamisen näkökulmasta riittävän ajoissa.
14 § Kuntayhtymän muut toimielimet
Kuntayhtymällä voi olla muita valtuuston päättämiä toimielimiä, joiden kokoonpanosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään hallintosäännössä.
Xxxxxxxxxxxx johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan:
1. kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet
2. vuosittaisista jäsenkuntien maksuosuuksista ja niihin liittyvistä reunaehdoista
3. muista asioista, jotka jäsenkuntien kuntajohtajien neuvottelukunta esittää neuvottelumenettelyyn.
Jäsenkunnat toteuttavat omistajaohjausta kuntalakiin perustuen lisäksi myös antamalla ohjeita kuntaa kuntayhtymän valtuustossa edustaville henkilöille.
16 § Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet
Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista.
Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin. Peruspääoma on 31.12.2019 yhteensä 24 167 967,94 euroa. Peruspääoma jakautuu jäsenkunnittain seuraavasti:
Jäsenkunnan Jäsenkunnan
osuus euroina suhteellinen osuus
Imatra | 5 601 689,47 | 0,2317816 |
Lappeenranta | 12 945 098,81 | 0,5356303 |
Lemi | 515 362,23 | 0,0213242 |
Luumäki | 875 298,54 | 0,0362173 |
Parikkala | 977 601,31 | 0,0404503 |
Rautjärvi | 771 761,98 | 0,0319333 |
Ruokolahti | 952 351,45 | 0,0394055 |
Savitaipale | 848 423,69 | 0,0351053 |
Taipalsaari | 680 380,46 | 0,0281522 |
Peruspääoma yhteensä | 24 167 967,94 | 1,0000000 |
Peruspääomaa voidaan korottaa yhtymävaltuuston päätöksellä siirrolla oman pääoman muusta erästä.
Peruspääomaa voidaan alentaa yhtymävaltuuston päätöksellä, kun perusteena on pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen omaisuuden luovutuksen, menetyksen tai ylimääräisten poistojen taikka arvonalentumisten seurauksena. Muusta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkunnat (yhtäpitävin) päätöksin.
Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää yhtymävaltuusto.
Kuntayhtymässä on pidettävä ajantasaista rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista ja mahdollisista rahasto-osuuksista. Rekisterissä on eriteltävä peruspääomaosuudet ja rahasto-osuudet jäsenkunnittain.
Kuntayhtymä voi suorittaa yhtymävaltuuston talousarvion yhteydessä tekemällä päätöksellä jäsenkuntien peruspääomaosuuksille korkoa.
17 § Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista
Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymän veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista sekä vastuista määräytyy kuntayhtymän peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi.
18 § Talousarvio ja -suunnitelma
Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava riittävän ajoissa tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin. Talousarvio ja – suunnitelma tulee esittää jäsenkunnille niiden kanssa käytävän neuvottelumenettelyn linjausten mukaisena.
Olennaisista kuntayhtymän toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyydettävä erikseen jäsenkuntien lausunnot.
Yhtymähallituksen ehdotus talousarvioksi ja -suunnitelmaksi on toimitettava yhtymävaltuustolle ja jäsenkunnille viimeistään talousarviovuotta edeltävän vuoden syyskuussa.
Kuntayhtymän talousarvio ja -suunnitelma perustuvat jäsenkuntien kanssa käytävään neuvottelumenettelyyn ja näiden mukaisiin kuntayhtymän jäsenkuntatuottoihin. Kuntayhtymän nettotoimintamenojen enimmäismäärä ei voi olla jäsenkuntatuottoja suurempi, elleivät kaikki kunnat neuvottelumenettelyssä tätä hyväksy.
Toimintaedellytysten olennaisten muutosten johdosta talousarvioon voidaan tehdä muutoksia. Muutokset on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana ja niihin on haettava jäsenkuntien lausunnot.
19 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille
Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.
Yhtymähallitus raportoi kuukausittain toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille. Talousarvion ylittyessä kuntayhtymän on kuukausiraportoinnin yhteydessä esitettävä toimenpiteet talousarviossa pysymiseksi.
20 § Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely
Tilinpäätöstä käsitellessään yhtymävaltuusto voi päättää, että tilikauden ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille peruspääoman jäsenkuntaosuuksien mukaisessa suhteessa.
Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta 17 §:n mukaisesti.
Yhtymähallituksen hyväksymän tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja kuntayhtymän johtaja.
23 § Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus
Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallituksille kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot.
6 LUKU KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITTAMINEN
24 § Kuntayhtymän toiminnan rahoitus
Järjestämis- ja tuottamisvastuun aiheuttamat kustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamilla maksuosuuksilla ja asiakkailta perittävillä asiakasmaksuilla sekä muilla tuloilla.
Jäsenkuntien maksuosuudet perustuvat rahoitusmalliin, jossa maksuosuuden perusteena on kunnan asukkaiden palvelujen käytöstä aiheutuneet kustannukset viimeisen kahden vahvistetun tilinpäätösvuoden ajalta, joiden keskiarvo kunkin jäsenkunnan osalta muodostaa kunnan maksuosuuden.
Erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuudesta jäsenkunta maksaa asukkaidensa käyttämät palvelut kuitenkin siten, että erityisen suurten kustannusten tasaamiseksi sovelletaan kulloinkin voimassaolevia säännöksiä kustannusten tasausjärjestelmästä.
Kuntayhtymä vastaa jäsenkuntien maksuosuuksien perusteena olevien kustannusten määräytymisperusteiden dokumentoinnista. Kuntayhtymä voi muuttaa määräytymisperusteita kuntayhtymän valtuuston päätöksellä edellytyksin, että asia on käsitelty kuntajohtajien neuvottelukunnassa ja mikäli kuntajohtajien neuvottelukunnassa niin edellytetään, kunnilta on pyydetty asiaa koskevat erilliset lausunnot.
Jäsenkunnan asukkaalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on kotikuntalain (201/1994) mukainen kotikunta jäsenkunnassa.
Maksujen määräytymisessä noudatetaan lainsäädännössä olevia määräyksiä kuntien välisestä kustannusvastuusta silloin, kun palveluja on annettu toisen kunnan asukkaalle tai toinen kunta kuin henkilön asuin- tai kotikunta on muusta syystä vastuussa palvelun järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista.
Yhtymävaltuusto hyväksyy talousarvion hyväksymisen yhteydessä neuvottelumenettelyn mukaiset jäsenkuntien maksuosuudet ja siten talousarviovuonna kuntayhtymän käytettävissä olevat nettotoimintamenot. Lisäksi yhtymävaltuusto hyväksyy palvelujen hinnoitteluperusteet. Yhtymähallitus vahvistaa vuosittain käytössä olevat valtuuston hyväksymien hinnoitteluperusteiden mukaisesti määräytyvät hinnat.
Kuntayhtymän tulee järjestää toimintansa talousarvioon sisällytettyjen tulojen puitteissa, eikä jäsenkuntien maksuosuuksia voi talousarviovuoden aikana muuttaa, ellei jäsenkunnan kanssa siitä erikseen sovita.
25 § Investoinnit ja pääomarahoitus
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena, jäsenkuntien suostumuksella peruspääoman korotuksena, lainana rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymävaltuuston hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti.
Peruspääoman korotuksen muodossa tapahtuva investointimenon pääomarahoitus on mahdollinen ainoastaan, mikäli jäsenkunnat ovat päättäneet siitä perussopimuksen 16 §:n mukaisesti yhtäpitävin päätöksin. Kuntayhtymän tulee saattaa peruspääoman korotuksen muodossa tapahtuvaa pääomarahoitusta koskeva asia neuvottelumenettelyssä jäsenkuntien käsiteltäväksi ja sovittavaksi talousarvioprosessin yhteydessä. Pääomarahoitus peruspääoman korotuksen muodossa voi tapahtua vain siten, että peruspääomaa korotetaan kuntayhtymän peruspääoman jäsenkuntaosuuksien mukaisessa suhteessa.
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymävaltuusto.
27 § Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko
Jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien ja muiden suoritusten erääntymisajat määritellään siten, että jäsenkunnille jää vähintään seitsemän (7) päivän suoritusaika. Maksujen erääntymisaikojen tulee olla kaikille jäsenkunnille yhtenäiset. Maksuosuudet ja muut suoritukset laskutetaan jäsenkunnilta jälkikäteen vähintään kerran kuukaudessa yhtymähallituksen päättämällä tavalla.
Viivästyneelle suoritukselle jäsenkunta tai kuntayhtymä maksaa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisen viivästyskoron.
Kuntayhtymällä voi olla omaan pääomaan kuuluvia rahastoja, joiden perustamisesta ja säännöistä päättää yhtymävaltuusto.
7 LUKU HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS
Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tarkastuslautakunnan kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
30 § Hallinnon ja talouden tarkastus
Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätään hallintosäännössä.
Kuntayhtymällä on sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
8 LUKU KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS
32 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot.
Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta.
Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen.
Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.
33 § Perussopimuksen muuttaminen
Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.
34 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen
Perussopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asioina Itä-Suomen hallinto- oikeudessa.
Kuntayhtymän palvelutuotannon tarvitsemat toimitilat kuntayhtymä on velvollinen järjestämään yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Toimitilojen järjestämisessä jäsenkuntia tulee kohdella yhtäläisin perustein.
Kuntayhtymän palvelukseen siirtyneen henkilöstön eläkemenoperusteisista maksuosuuksista vastaa 1.1.2009 alkaen työnantajana toimiva kuntayhtymä. Kuitenkin Imatran kaupungilta kuntayhtymän palvelukseen 1.1.2016 siirtyneen henkilöstön eläkemenoperusteisista maksuosuuksista vastaa 1.1.2016 alkaen työnantajana toimiva kuntayhtymä. Kustannukset kohdennetaan kuntayhtymän kirjanpidossa toimintaan, jossa asianomaiset henkilöt työskentelivät siirtymishetkellä.
Kuntayhtymän hoidettaviksi siirtyneistä toiminnoista jo eläkkeellä olevista henkilöistä aiheutuvista eläkemenoperusteisista eläkemaksuista vastaa edelleen asianomainen kunta.
Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin palveluksesta jo eläkkeellä olevista henkilöistä aiheutuvista eläkemenoperusteisista eläkemaksuista vastaa kuntayhtymä.
Tällä sopimuksella muutetaan 1.1.2016 voimaan tullutta Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perussopimusta. Muutettu perussopimus tulee voimaan 1.1.2020, minkä jälkeen se korvaa 1.1.2016 voimaan tulleen perussopimuksen. Ennen muutetun sopimuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Lappeenrannassa x. päivänä xkuuta 2019
Allekirjoitukset