Bingotyöntekijöitä koskeva työehtosopimus

23.2.2022 saavutettiin bingotyöntekijöiden työehtosopimusta koskeva neuvottelutulos, joka hyväksyttiin neuvotteluosapuolten hallinnoissa niitä sitovaksi työehtosopimukseksi 1.3.2022.

1. Sopimuskausi

Työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.3.2022 - 29.2.2024. Mikäli osapuolet eivät kui- tenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 15.12.2022 mennessä, voidaan sopimus irtisanoa päättymään 28.2.2023. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti viimeistään 31.12.2022 toiselle sopijaosapuolelle.

Sopimus jatkuu 29.2.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei työehtosopimusta viimeis- tään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä ole kummaltakaan puolelta irtisanottu.

2. Palkantarkistukset

2.1. Palkantarkistukset 2022

Palkkoja korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta 2,0 % yleiskorotuksella.

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta 2,0 %.

Työaikalisiä ei koroteta. Luottamusmieskorvausta ei koroteta.

2.2. Palkantarkistukset 2023

Työehtosopimusosapuolet neuvottelevat 15.12.2022 mennessä toisen vuoden palkkaratkaisusta.

Mikäli toisen vuoden palkkaratkaisusta ei päästä yksimielisyyteen, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 28.2.2023. Irtisano- mista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti viimeistään 31.12.2022 toiselle sopijaosapuolelle.

3. Perhevapaauudistus -työryhmä

Liitot selvittävät 31.5.2022 mennessä perhevapaauudistuksen vaikutuksia työehtoso- pimukseen. Työryhmä seuraa perhevapaauudistuksen etenemistä ja arvioi yhdessä uudistuksesta mahdollisesti aiheutuvia muutostarpeita työehtojen kehittämisessä kus- tannusneutraalilla tavalla niin että palkallisten päivien lukumäärä säilyy uudistusta edeltäneellä tasolla.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY

Xxxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx

BINGOTYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

1 § Sopimuksen ulottuvuus ‌

Tässä työehtosopimuksessa määrätään bingotyöntekijöiden työ- ja palkkaeh- dot.

Pöytäkirjamerkintä:

Tätä työehtosopimusta sovelletaan myös bingohallien vahtimesta- reihin sekä bingohallien yhteydessä tehtävään veikkausten yms. vastaanottoon ja niihin liittyviin töihin.

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erot- taa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vai eivät.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3. Jos työntekijä katsoo, että hänet on vastoin tämän pykälän määräyksiä ero- tettu hänen työntekijäin järjestöön kuulumisensa vuoksi, hänen on, ennen kuin muihin toimenpiteisiin ryhdytään, järjestönsä välityksellä pyydettävä tut- kimusta asiassa.

4. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia allekirjoituspäi- vänä voimassa olevia keskusjärjestöjen sopimuksia:

Yleissopimus (LTK-SAK) Luottamusmiessopimus (PT-SAK) Yhteistoimintasopimus (LTK-SAK) Koulutussopimus (ETL-PAM)

Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla (EK-SAK)

Työpaikkaruokailua koskeva sopimus (LTK-SAK)

Työehtosopimuslain mukaisia hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja (LTK-SAK)

5. Jos edellä mainittuihin sopimuksiin tehdään tämän työehtosopimuksen voi- massa ollessa muutoksia tai jos keskusliittojen välillä solmitaan uusia sopi- muksia, noudatetaan viimeisimpiä sopimuksia, ellei liittojen välillä toisin so- vita tai ellei jompikumpi liitto ole irtautunut uusista sopimuksista.

3 § Työhön ottaminen ‌

1. Työsuhteen alussa voidaan sopia työsopimuslain mukaisesta koeajasta.

Pöytäkirjamerkintä:

Kirjallinen työsopimus on tehtävä viimeistään kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Sopijapuolet suosittelevat sopijapuolten yhteisesti laatiman työsopimusmallin käyttöä.

2. Työnantaja ilmoittaa työntekijälle työhönoton yhteydessä, kuka toimii tässä sopimuksessa tarkoitettuna luottamusmiehenä.

4 § Työsuhteen päättyminen ‌

1. Työnantajan irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen nou- datetaan alla mainittuja työsuhteen kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja:

0 - 1 vuotta 14 päivää

yli 1 - 4 vuotta 1 kk

yli 4 - 8 vuotta 2 kk

yli 8 - 12 vuotta 4 kk

yli 12 vuotta 6 kk

Työntekijän irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen on ir- tisanomisaika 14 vuorokautta työsuhteen jatkuttua enintään viisi vuotta ja yksi kuukausi työsuhteen jatkuttua yli viisi vuotta.

Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.

2. Työsuhde voidaan puolin ja toisin purkaa laissa säädetyin edellytyksin. Täl- löin työsuhde päättyy välittömästi. Työsopimuksen purkamisesta koeaikana on määrätty tämän sopimuksen 3 pykälässä.

3. Irtisanominen ja työsuhteen purkaminen suoritetaan kirjallisesti tai muuten todistettavasti. Irtisanomisen syy ja työsuhteen päättymisen ajankohta on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti työntekijälle.

4. Määräajaksi tehty tai muuten määräaikaisena pidettävä työsopimus lakkaa sovitun työkauden päättyessä ilman irtisanomista, ellei toisin ole sovittu. Jos työkauden pituutta ei ole määrätty kalenteriajan mukaan, työnantajan on hy- vissä ajoin ilmoitettava työntekijälle odotettavissa olevasta työsuhteen päät- tymisestä, milloin se riippuu sellaisesta seikasta, joka on työnantajan mutta ei työntekijän tiedossa.

5. Jos työntekijä jättää työnsä irtisanomisaikaa noudattamatta, lukuun otta- matta niitä tapauksia, joissa hän lain tai tämän sopimuksen mukaan on oi- keutettu purkamaan työsopimuksen tai muuten lopettamaan työsuhteen

ilman irtisanomisaikaa, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle nou- dattamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Mainittu kor- vaus voidaan pidättää työntekijän saatavista siten, kuin työsopimuslain 6 lu- vun 4 §:ssä on säädetty.

6. Työnantaja, joka ei noudata edellä mainittua irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan laiminlyödyltä irtisanomisajalta tai sen osalta. Tällöin työsuhde päättyy irtisanomisajan päätyttyä.

7. Mikäli halli suljetaan viranomaisen toimesta, on työnantaja velvollinen ilmoit- tamaan siitä välittömästi työntekijöille.

5 § Palkat ‌

1. Taulukkotuntipalkat ovat työehtosopimuksen liitteenä.

2. Palveluvuosia kartuttavana palvelusaikana pidetään sellaista työtä bin- goalalla, jossa työntekijän säännöllinen työaika on keskimäärin ollut vähin- tään 15 tuntia viikossa. Samoin palvelusaikaa kartuttaa tällaisen työntekijän vuosilomalain 7 §:n 2. momentin mukainen työssäoloaikaan rinnastettava työstä poissaolo.

3. Paikkakuntaluokitus

Maksettavan palkan osalta noudatetaan valtioneuvoston vahvistamaa kun- tien yleistä kalleusluokitusta ja sopimuksen allekirjoituspäivänä voimassa olevaa kunnallista jaotusta, joka ilmenee tämän sopimuksen liitteenä ole- vasta luettelosta.

4. Palkkalaskelma

Palkanmaksun yhteydessä työntekijälle on annettava palkkalaskelma, josta ilmenevät ainakin seuraavat asiat:

− työntekijän nimi

− peruspalkka

− erilaiset lisät

− tehty tuntimäärä

− ylityötunnit ja niistä maksettava korvaus

− veroennakonpidätys

− ay-jäsenmaksu

− työntekijän TEL-maksu

− työntekijän työttömyysvakuutusmaksu

− palkka vähennysten jälkeen

6 § Työaika ‌

1. Työaikaan nähden noudatetaan työaikalain määräyksiä.

2. Työntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia viikossa. Työnantajan ja työntekijän välillä voidaan sopia siitä, että vuorokautinen työaika on enintään 10 tuntia ja viikoittainen työaika on enin- tään 40 tuntia.

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös keskimääräisenä edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työvuorolista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sovelletta- vaan keskimäärään. Viikoittainen työvuorolistan mukainen työaika ei minään työviikkona saa ylittää 54 tuntia.

3. Allekirjoittajajärjestöillä on yhteisymmärrys siitä, että epätarkoituksenmukai- sen lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työ- paikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy kuten työn luonne, työn lyhytkestoisuus, työvoiman tarve tai muu työvoiman käyttöön liittyvä hyväksytty syy tätä edellytä.

4. Työnantajan ja työntekijän välillä voidaan sopia siitä, että työaika tasoittuu työaikasuunnitelman mukaisesti usean työvuorolistan kuluessa. Työaika- suunnitelmassa sovitaan työajan sijoittumisen keskeiset periaatteet. Tasoit- tumisjakson pituus voi tällöin olla enintään neljä kuukautta tai erityisistä syistä enintään vuosi.

Sopimus työaikasuunnitelmaan perustuvan työaikajärjestelmän käyttöön- otosta on tehtävä kirjallisesti. Tällöin sovitaan ainakin tasoittumisjakson pi- tuus ja sovellettava keskimääräinen viikkotyöaika. Järjestelmän käytöstä voidaan sopia joko määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on vuoden jatkuttuaan irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla. Kulumassa oleva tasoittumisjakso jat- kuu kuitenkin jakson loppuun asti. Määräaikainen tai alle vuoden kestänyt toistaiseksi voimassa ollut sopimus on mahdollista irtisanoa sovittaessa tai kahden kuukauden irtisanomisajalla erityisen painavasta ennalta arvaamat- tomasta syystä.

5. Viikkolepo annetaan työaikalain mukaan. Viikkolevon järjestämistavasta riip- pumatta viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakau- tuu kahdelle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoit- tuu sen seitsemän päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

Pöytäkirjamerkintä:

Työvuorolistat on laadittava siten, että 3 perättäisen viikon ajanjak- solla työntekijälle annetaan vähintään kerran kaksi perättäistä va- paapäivää ja työvuoroja saa olla enintään kahdeksan peräkkäin, ellei paikallisesti toisin sovita.

6. Työviikko alkaa maanantaina.

7. Työvuoroista laaditaan etukäteen vähintään kahden viikon ajalle työvuoro- lista, joka on saatettava työntekijöiden tietoon vähintään yhtä viikkoa ennen kunkin jakson alkua. Tästä listasta on ilmettävä myös kunkin työntekijän va- paapäivät. Julkaistua työvuorolistaa voidaan muuttaa vain työnantajan ja työntekijän yhteisestä sopimuksesta tai töiden järjestelyihin liittyvästä paina- vasta syystä.

Erityisten syiden sitä edellyttäessä voivat työnantaja ja työntekijä sopia työ- vuorolistan pituudesta ja sen ilmoittamisajasta myös toisin. Tällöin edellyte- tään lisäksi, että työnantaja ja luottamusmies ovat yhteisesti todenneet eri- tyisten syiden olemassaolon.

8. Milloin säännöllinen vuorokautinen työaika on vähintään seitsemän tuntia, on työntekijöille annettava vähintään 30 minuuttia kestävä ruokailutauko, joka ei sisälly työaikaan.

9. Milloin säännöllinen vuorokautinen työaika on seitsemää tuntia lyhyempi, on työntekijöille annettava mahdollisuus nauttia työpaikalla mukanaan tuomia tai muuten saatavilla olevia virvokkeita vähintään 15 minuutin pituisen tauon puitteissa, joka luetaan työaikaan.

10. Ruokailu- ja kahvitauoista voidaan työpaikkakohtaisesti sopia toisinkin, mutta mahdollisuus virvokkeiden nauttimiseen on joka tapauksessa järjes- tettävä.

7 § Lisätyö ‌

Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään työvuorolistan mukaisen säännöllisen työ- ajan lisäksi ja joka ei ole ylityötä. Lisätyö korvataan maksamalla yksinkertainen tuntipalkka jokaiselta tehdyltä työtunnilta.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli työntekijää tarvitaan poikkeuksellisesti työhön hänen nimen- omaisesti sovittuna työvuorolistaan kirjattuna vapaapäivänään, on tällaisesta työstä ja sen korvaamisesta sovittava paikallisesti.

8 § Korotettu palkka ‌

1. Ylityön tekeminen, ylityörajat ja siitä maksettava korvaus määräytyvät työai- kalain mukaisesti.

2. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään yli 8 tunnin vuorokaudessa. Mikäli on sovittu mahdollisuudesta pidempään vuorokautiseen työaikaan, on yli- työtä työvuorolistan ylittävä keskimäärin yli 8 tunnin ylittävä työ. Vuorokauti- sesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seu- raavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Esimerkki: Työntekijän säännöllinen työaika on 38 tuntia viikossa. Hänen kanssaan on sovittu mahdollisuudesta 10 tunnin vuorokautiseen työaikaan.

työvuorolista:	8	10	6	8	6	= 38 t
tehty työ:	11	11	9	8	9	= 48 t
tästä seuraa:
lisätyö 0 %	-	-	-	-	2
vrk.ylityö 50 %	2	1	2	-	1
vrk.ylityö 100 %	1	-	1	-	-

3. Viikoittaista ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ tai keskimääräistä viik- kotyöaikaa sovellettaessa jakson aikana keskimäärin 40 tuntia viikossa ylit- tävä työ. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

4. Ylityöstä maksettava palkka voidaan työnantajan ja työntekijän välisellä so- pimuksella vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Täl- löin on annettava vapaa-aika kuitenkin korotettava niillä prosenttimäärillä, joilla se olisi korotettu, jos se olisi korvattu rahana.

5. Työstä, joka suoritetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, va- pun- tai itsenäisyyspäivänä maksetaan muun siltä ajalta tulevan korvauksen lisäksi sunnuntaityökorvauksena yksinkertainen tuntipalkka.

6. Pääsiäislauantaina, juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä maksetaan 50

%:lla korotettu palkka.

7. Kello 18.00:n jälkeen säännöllisenä työaikana tehdystä työstä maksetaan kultakin tunnilta 0,59 euron suuruinen iltatyölisä.

Sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapun- tai itsenäisyyspäi- vänä kello 18.00 jälkeen säännöllisenä työaikana iltatyölisän suuruus on 1,23 euroa.

8. Kello 22.00 - 06.00 välisenä aikana tehdystä säännöllisestä työstä makse- taan yötyölisä, jonka suuruus on 1,14 euroa tunnilta. Pyhinä yötyölisä on 2,23 euroa tunnilta, mikäli bingohalli on auki yleisölle em. kelloaikojen vä- lissä.

9. Lauantaina säännöllisenä työaikana tehdystä työstä maksetaan kello 06 – 18 välisenä aikana kultakin tunnilta 0,53 euron suuruinen lauantaityölisä. Li- sää ei makseta 5. tai 6. kohtien pyhä- tai aatto-/juhlapäiväkorotukseen oi- keutetulta ajalta.

9 § Arkipyhäkorvaus ‌

1. Korvattavat arkipyhät

Pitkältäperjantailta, ensimmäiseltä pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, juhan- nuspäivältä, jouluaatolta ja ensimmäiseltä joulupäivältä sekä muuksi viikon- päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi osuvalta loppiaiselta maksetaan työntekijälle arkipyhäkorvauksena normaalityövuoron tuntimäärän mukai- nen palkka työntekijän tuntipalkan mukaan. Normaalityövuoron tuntimäärä saadaan jakamalla työntekijän normaali keskimääräinen viikkotyöaika vii- dellä.

2. Arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytykset

Arkipyhäkorvaus maksetaan vain työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjak- soisesti kestänyt vähintään 3 kuukautta ennen arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työvuorolistan mukaisesti työssä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä, ellei pois- saolo on johtunut hyväksyttävästä syystä.

Arkipyhäkorvaus maksetaan, mikäli työt keskeytyvät arkipyhän vuoksi ja jos arkipyhä muutoin olisi ollut työpäivä.

Arkipyhäkorvausta ei makseta viikko- tai kuukausipalkalla olevalle työnteki- jälle.

3. Itsenäisyyspäivä

Mikäli työt keskeytyvät itsenäisyyspäivän vuoksi, maksetaan työntekijälle, jolla muutoin olisi ollut työpäivä, tekemättä jääneen työvuoron mukainen yk- sinkertainen tuntipalkka. Palkan saamisen edellytyksenä on kuitenkin, että työntekijä on ollut työnantajan työssä yhdenjaksoisesti vähintään kuusi työ- päivää lähinnä ennen itsenäisyyspäivää.

10 § Sairausajan palkka ‌

1. Xxxxxxx työntekijä estyy tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti taikka törkeällä tuot- tamuksella, suorittaa työnantaja hänelle työsuhteen jatkuessa palkkaa:

a) Sairastumispäivältä ja 9 seuraavalta arkipäivältä 50 % palkasta, mikäli työsuhde on kestänyt alle kuukauden

b) 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta

c) 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta

d) 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta

e) 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta.

Työsuhteen keston estämättä, työntekijä on oikeutettu vähintään 28 kalen- teripäivän palkalliseen jaksoon poissaolon johtuessa sellaisesta työtapatur- masta, jonka vakuutusyhtiö on katsonut olevan korvattavuuden piirissä.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos sama sairaus uusiutuu 30 kalenteripäivän kuluessa työhön pa- laamisesta, lasketaan sairausajan palkanmaksujakso, kuin ky- seessä olisi yksi sairastumisjakso.

2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen:

a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjak- solta maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpal- kan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvi- tetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä.

b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja ha- kee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimis- tolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.

Sairausajan palkassa otetaan huomioon säännölliseltä työajalta tulevat il- ta-, yö- ja lauantaityölisät vahvistetun työvuoroluettelon mukaisesti tai sen keskiarvon mukaan, joka on laskettu normaalia työtilannetta kuvaavalta ajalta. Sunnuntai- ja pyhäkorotuksia ei ole velvollisuutta ottaa huomioon.

3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päi- värahana suorittamatta.

4. Sairausajan palkasta vähennetään mitä työntekijä saa saman työkyvyttö- myyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa kor- vausta sairausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapaturmavakuutuslain, työntekijäin eläkelain, liikennevakuutuslain taikka rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain perus- teella.

Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista kor- vauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa mää- rän.

5. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumi- sestaan.

6. Työkyvyttömyys on vaadittaessa varmennettava lääkärin todistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä selvityksellä.

Sairausepidemian aikana ja tilanteessa, jossa lääkärin vastaanottoaikoja ei ole saatavilla, voidaan hyväksyttävänä selvityksenä pitää työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamaa sairauslomatodistusta lyhytaikaisesta poissa- olosta.

Perustellusta syystä työnantaja voi nimetä käytettävän lääkärin ja tällöin työnantaja kustantaa lääkärin palkkion.

7. Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksessä voi olla käy- tössä oma ilmoitus –menettely. Oma ilmoitus –menettely tarkoittaa työnteki- jän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle il- man työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todis- tusta. Menettely koskee enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia poissaoloja. Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipy- mättä.

Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työnantaja voi aina pyytää työntekijää toimittamaan poissaolo-oikeuden ja palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä lääkärinlausunnon työterveyslää- käriltä tai muulta nimeämältään lääkäriltä.

11 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa ‌

1. Työntekijän oikeus äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, adoptio-, vanhempain- ja hoi- tovapaaseen määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perus- teella.

Äitiys- tai adoptiovapaalle lähtevälle työntekijälle maksetaan 3 kuukaudelta työntekijän normaalin keskimääräisen viikkotyöajan mukaisen palkan ja sai- rausvakuutuslain äitiysrahan erotus, jos:

• työsuhde on kestänyt vähintään 9 kuukautta ennen vapaan alkua ja

• työntekijä palaa perhevapaalta työhön.

Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äitiysrahan suuruu- desta.

Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä äitiysrahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.

Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta uudelta äitiysvapaalta, jos työntekijä ei ole palannut työhön edelliseltä perhevapaalta.

Isyysvapaalle lähtevälle maksetaan 6 päivältä palkan ja sairausvakuutuslain isyysrahan erotus edellä esitetyn mukaan.

Muut perhevapaat ovat palkattomia.

Soveltamisohje:

Työsopimuslain mukaan äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitova- paasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta en- nen vapaan alkamista.

Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuiten- kin yksi kuukausi.

Jos kahden kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole vanhem- painvapaan osalta mahdollista puolison työhön menon tai siitä joh- tuvan lapsen hoidon järjestämisen takia, työntekijällä on oikeus jäädä vanhempainvapaalle kuukauden kuluttua ilmoituksesta, ellei siitä aiheudu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.

On suositeltavaa, että työnantaja ja työntekijä laativat yhdessä ko- konaissuunnitelman vanhempainloman ja hoitovapaan käyttämi- sestä.

2. Työntekijän ollessa edellisen kohdan mukaisesti poissa työstä yli lakisäätei- sen äitiys-, isyys- tai vanhempainloman, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

12 § Lääkärintarkastukset ‌

Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa seu- raavissa tapauksissa. Edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutkimukset on jär- jestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei tarkastuksia ole voitu hoi- taa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.

a) Työntekijä käy sairauden toteamiseksi, hoidon tai apuvälineen (esim. silmä- lasit) määräämiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuksessa ja tarkastuk- seen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- tai röntgentutkimuk- sessa tai syövän edellyttämässä hoidossa.

b) Raskaana oleva työntekijä käy synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tut- kimuksissa.

c) Työntekijä käy uuden työn edellyttämässä tai muussa lakisääteisessä lää- kärintarkastuksessa. Työnantaja suorittaa tällöin korvauksen välttämättö- mistä matkakustannuksista. Jos tällainen tarkastus tai siihen liittyvä tutkimus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan. Tar- kastuksen tapahtuessa työntekijän vapaa-aikana, maksetaan hänelle sai- rausvakuutuslain mukainen vähimmäispäiväraha. Edellytyksenä mainituille korvauksille on, ettei työntekijä ole samanaikaisesti oikeutettu sairausajan palkkaan.

13 § Vuosiloma ‌

Vuosiloma ja siitä maksettava palkka tai korvaus määräytyvät vuosilomalain mukaan.

Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuo- den loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta koko lomanmääräytymisvuoden ajalta. Muutoin on työntekijällä oikeus saada lomaa 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Ellei vuosiloman ajankohtaa sovita, on työnantajan annettava siitä tieto työnte- kijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Ellei tämä ole mahdollista, on ajankohdasta ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.

14 § Lomaltapaluuraha ‌

1. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapaluura- hana 50 % hänen lakisääteisestä vuosilomapalkastaan.

2. Lomaltapaluuraha suoritetaan vuosiloman päättymistä seuraavana palkan- maksupäivänä, ellei maksuajankohdasta sovita toisin työnantajan ja työnte- kijän välillä. Lomaltapaluuraha on kuitenkin viimeistään maksettava 6 kuu- kauden kuluessa loman päättymisestä. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia lomaltapaluurahan vaihtamisesta vastaavaan vapaa-aikaan. Sopimus lomaltapaluurahan maksuajankohdan siirtämisestä tai vapaaksi vaihtami- sesta on tehtävä kirjallisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Vuosiloman sijoittuessa äitiysloman, vanhempainloman tai hoitova- paan ajalle maksetaan lomaltapaluuraha ennakkona vuosilomapal- kan maksamisen yhteydessä edellyttäen, että työhön paluusta so- vitaan. Vuosilomaa ei saa ilman työntekijän suostumusta merkitä äitiysvapaan ajaksi.

3. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuo- silomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosi- loman päätyttyä, ellei lomaltapaluun esteenä ole vuosilomalain 3 §:n 5 mo- mentissa mainittu syy, työnantajan lupa tai työntekijästä johtumattomasta syystä tapahtuva työsuhteen päättyminen.

4. Työntekijän siirtyessä eläkkeelle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina työntekijän vuosilomapalkasta ja vuosiloma- korvauksesta.

5. Asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle työntekijälle tai naispuolisille asepalvelukseen menijöille maksetaan lomaltapaluuraha hänelle makse- tusta lomakorvauksesta työntekijän palattua työhön.

15 § Tilapäinen poissaolo ‌

1. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle tai huoltajan ja lapsen kanssa samassa taloudessa elävälle huoltajan puoli- solle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellai- sen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestä- miseksi tai lapsen hoitamiseksi.

Soveltamisohje:

Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukaisesti, mikä on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoita- miseksi. Palkka maksetaan sairastumisesta lukien kolmeen kalen- teripäivään sisältyviltä työpäiviltä.

Palkan maksamisen edellytyksenä on, että molemmat huoltajat (yk- sinhuoltajalla hän itse) tai huoltajan puoliso ovat ansiotyössä eikä näillä ole ansiotyönsä ja työaikansa johdosta mahdollisuutta järjes- tää hoitoa tai itse hoitaa lasta.

Allekirjoittajajärjestöt toteavat, että yhteiskunnassa pyritään perhe- velvoitteiden nykyistä tasaisempaan jakautumiseen naisten ja miesten kesken. Tämän mukaisesti kahden työssä käyvän huolta- jan perheissä tulisi pyrkiä jakamaan työstä poisjäännit tasapuoli- sesti molempien vanhempien kesken.

Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä pyydettäessä selvitys toisen huoltajan tai yksinhuoltajan avio- tai avopuolison esteestä hoitaa lasta.

Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähen- netä.

2. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen pois- saoloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen pois- saolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja eikä ansioita vähennetä.

Soveltamisohje:

Lähiomaisella tarkoitetaan vanhempia, iso- ja appivanhempia, lap- sia, veljiä ja sisaria, puolisoa sekä avopuolisoa, jonka kanssa ele- tään avioliiton omaisessa suhteessa.

3. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään tai parisuhteen re- kisteröintiä varten, mikäli nämä sattuvat hänen työpäiväkseen.

4. Työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työ- päiväkseen.

16 § Matkakustannusten korvaaminen ‌

Työnantajan määräyksestä matkustavalle työntekijälle korvataan matkakustan- nukset verohallituksen asiasta antamien ohjeiden mukaisesti.

17 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkiva- kuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

18 § Jäsenmaksujen periminen ‌

1. Mikäli työntekijä antaa siihen valtuuden, perii työnantaja Palvelualojen Am- mattiliitto PAM:n jäsenmaksut työntekijän palkanmaksun yhteydessä ja an- taa työntekijälle vuoden päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut Palvelualojen Ammattiliitto PAM:n ilmoittamalle pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

19 § Luottamusmies ‌

1. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan PT:n ja SAK:n välistä viimei- sintä luottamusmiessopimusta, ellei liittojen välillä toisin sovita.

2. Tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla toimiville em. luottamusmiesso- pimuksen tarkoittamille luottamusmiehille (yksi/työnantaja) suoritetaan työ- ajan ulkopuolisista luottamusmiestehtävistä korvaus, joka on 1.7.2020 al- kaen suuruudeltaan 36 euroa kuukaudessa.

3. Luottamusmiessopimuksessa luottamusmiehelle on annettu oikeus käyttää työnantajan tavanomaisia toimistovälineitä. Allekirjoittajajärjestöt toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen pii- riin kuuluu myös yrityksessä ja yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk-lait- teet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja yhteisön koko, luottamusmiehen tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

20 § Paikallinen sopiminen ‌

Työsopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista niissä asioissa, joissa se on työehtosopimuksen eri pykälissä mahdollistettu.

Paikallinen sopiminen toteutetaan työnantajan ja luottamusmiehen kesken tai työnantajan ja työntekijöiden välillä, jos luottamusmiestä ei ole valittu.

Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamus- miehen on katsottava edustavan.

Paikallinen sopimus voidaan solmia olemaan voimassa toistaiseksi tai määrä- ajaksi. Mikäli määräaikainen sopimus on sovittu olemaan voimassa yli vuoden, voidaan se tämän jälkeen irtisanoa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irti- sanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole paikallista sopimusta teh- täessä muuta sovittu.

Paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää. Tällöin sopimus astuu voimaan vasta, kun se on molemmin puolin allekirjoitettu.

Paikallista sopimusta ei saa uudelle työntekijälle esittää koeaikana työsopimuk- sen ehtona, ellei kyseessä ole työntekijäryhmittäin yleisesti käytössä oleva tai luottamusmiehen tekemä paikallinen sopimus.

Tässä pykälässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehto- sopimuksen osa.

21 § Työpaikkakokoukset ‌

1. Palvelualojen Ammattiliitto PAM:n jäsenillä on mahdollisuus työajan ulko- puolella järjestää kokouksia työpaikan olosuhteita koskevista kysymyksistä työpaikalla sopivissa tiloissa.

2. Kokouksesta on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päi- vää ennen aiottua kokousta.

3. Kokouksen järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen Palvelualojen Ammat- tiliitto PAM:n, sen alayhdistyksen ja asianomaisen keskusjärjestön edusta- jia.

22 § Erinäisiä määräyksiä ‌

1. Tämä sopimus ei koske erikseen myönnettyjä tai sovittuja sosiaalisia etuja, vaan ne jäävät tämän sopimuksen ulkopuolelle.

2. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaminen ei saa merkitä työntekijälle maksetun kokonaisansion pienentymistä.

3. Työnantajan tulee laatia turvallisuusohjeet tai käydä työntekijöiden kanssa muulla tavoin läpi turvallisuusasiat työvuoron yksintyöskentelytilanteita ja ra- hojen työpaikalta poiskuljetustilanteita varten.

23 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan tai tämän edustajan ja työntekijän tai asian- omaisen luottamusmiehen välillä ja, ellei tässä sovintoa synny, asianomais- ten järjestöjen kesken. Jollei yksimielisyyteen näin päästä, voi kumpikin so- pijapuoli saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta (mikäli mahdollista), laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä mo- lempien osapuolten kanta.

24 § Työtaistelutoimenpiteet ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen ko- konaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

25 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

1. Tämä sopimus on voimassa 1.3.2022 alkaen 29.2.2024 saakka. Mikäli osa- puolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuk- sista 15.12.2022 mennessä, voidaan sopimus irtisanoa päättymään 28.2.2023.

2. Sopimus jatkuu 29.2.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei työehtosopimusta viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä ole kum- maltakaan puolelta irtisanottu.

3. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neu- votteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY

Taulukkopalkat 1.6.2022 alkaen ‌

Taulukkopalkat 1.6.2022
	HKI	I	II
Palkkaryhmä I (harjoitteluajan jälkeen alalla alle 1 v. olleet)	10,16	9,96	9,87
Palkkaryhmä II (alalla yli 1 v. olleet)	10,43	10,26	10,19
Palkkaryhmä III (alalla yli 3 v. olleet)	10,64	10,44	10,36
Palkkaryhmä IV (alalla yli 5 v. olleet)	10.86	10,69	10,58
Palkkaryhmä V (alalla yli 7 v. olleet)	11,13	10,91	10,83
Palkkaryhmä VI (alalla yli 10 v. olleet)	11,46	11,26	11,14

Työntekijään voidaan soveltaa enintään 6 kuukauden ajan harjoittelijapalkkaa, jossa palkka on 3 % alle alimman ko. kalleusluokan taulukkopalkan. TES:n 5

§:n mukainen palvelusaika bingoalalla lyhentää harjoitteluaikaa.

Kuntien kalleusluokitus ‌

Kaupungit		Maalaiskunnat
Kunnan nimi	Xxxxxxx‑ luokka	Xxxxxx nimi	Xxxxxxx- luokka
Hyvinkää	I	Enontekiö	I
Hämeenlinna	I	Houtskari	I
Joensuu	I	Hyrynsalmi	I
Jyväskylä	I	Inari	I
Järvenpää	I	Iniö	I
Kauniainen	I	Keminmaa	I
Kemi	I	Kirkkonummi	I
Kemijärvi	I	Kittilä	I
Kerava	I	Kolari	I
Kuopio	I	Korppoo	I
Oulu	I	Kuhmo	I
Rovaniemi	I	Kuivaniemi	I
Tampere	I	Kuusamo	I
Tornio	I	Muonio	I
Vaasa	I	Nauvo	I
		Pelkosenniemi	I
		Pello	I
		Posio	I
		Ranua	I
		Ristijärvi	I
		Rovaniemen mlk	I
		Salla	I
		Savukoski	I
		Simo	I
		Sodankylä	I
		Tervola	I
		Utsjoki	I
		Ylitornio	I

Kaikki muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan paitsi Ahvenanmaan kunnat I kalleusluokkaan.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Palvelualojen ammattiliitto PAM

Siltasaarenkatu 18 A

00530 Helsinki

PL 54, 00531 Helsinki

Puh. 000 000 000

xxx.xxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Bingotyöntekijöitä koskeva työehtosopimus

Document Metadata