RAKENNUSAINE- JA BETONITEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
RAKENNUSAINE- JA BETONITEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
10.5.2010–30.4.2013
Rakennustuoteteollisuus RTT ry Toimihenkilöunioni TU ry
Suomen Rakennusmedia Oy ISBN 978-952-5785-59-3
ISBN (pdf) 978-952-5785-60-9
Taitto: Taittopalvelu Yliveto Oy
Paino: Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala 2010
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 5
1. Työehtosopimuksen uudistaminen 5
2. Sopimuskausi 5
3. Palkankorotukset 5
4. Tekstimuutokset 6
5. Muut kirjaukset 11
6. Työryhmät 12
7. Sopimuksen voimassaolo 13
RAKENNUSAINE- JA BETONITEOLLISUUDEN
TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 14
I YLEISET MÄÄRÄYKSET 14
1 § Soveltamisala 14
2 § Työsuhde ja yleiset velvollisuudet 15
3 § Työsuhteen ehtojen muuttaminen 15
II TYÖSUHDETURVA 16
4 § Irtisanomisajat 16
5 § Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallit 16
6 § Lomautusilmoitusajat 17
7 § Työvoiman vähentämisen kohdistuminen 18
8 § Takaisinottovelvollisuus 18
III PALKKAUS 18
9 § Palkka 18
10 § Vaativuusluokkapalkat 19
11 § Palvelusaikalisä 20
12 § Vuorotyö-, iltatyö- ja yötyölisät 20
13 § Osa-ajan palkka 21
IV TYÖAIKA 22
14 § Säännöllinen työaika 22
15 § Keskimääräinen säännöllinen työaika 24
16 § Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä 24
17 § Liukuva työaika 25
18 § Lisätyö 25
19 § Ylityö 26
20 § Vapaapäivät 27
21 § Arkipyhäviikot 27
22 § Arkipyhäviikkojen työaika 28
23 § Sunnuntaityö 28
24 § Joustovapaa 29
25 § Päivittäinen lepoaika 29
26 § Vuorokausilepo 29
27 § Viikoittainen vapaa-aika 30
28 § Päivystysvalmius ja puhelinohjeet 30
29 § Hälytysluontoinen työ 31
V MATKUSTAMINEN 32
30 § Matkakorvaukset 32
VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 34
31 § Palkka sairauden tai perhevapaan aikana sekä tapaturman jälkeen 34
32 § Lääkärintarkastukset 36
33 § Vuosiloma 38
34 § Lyhyt tilapäinen vapaa 39
35 § 50- ja 60-vuotispäivät 39
VII NEUVOTTELUJÄRJESTYS 39
36 § Paikallinen sopiminen 39
37 § Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi 40
VIII SOPIMUKSEN SITOVUUS JA VOIMASSAOLO 40
38 § Sopimuksen sitovuus 40
39§ Sopimuksen voimassaolo 41
PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 42
1 Palkkarakenne 42
2 Toimen vaativuus 43
3 Sijaisuudet ja tehtävän vaativuus 44
4 Henkilökohtainen pätevyys 44
5 Palvelusaikalisä 45
6 Siirtyminen uuteen palkkarakenteeseen 45
7 Luontoisedut 46
8 Nuorten ja harjoittelijoiden palkkaus 47
9 Yrityskohtaiset järjestelmät 48
10 Erimielisyyksien ratkaiseminen 48
RAKENNUSTUOTETEOLLISUUDEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 52
1 Yleisiä määräyksiä 52
2 Yhteistoimintatehtävät ja yhteistoimintaorganisaatiot 52
3 Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen asemaa
koskevat määräykset 53
4 Yhteistoiminta 56
5 Koulutus 56
6 Tiedotustoiminta 58
7 Voimaantulo 59
TYÖAJAN LYHENTÄMINEN YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ 60
TYÖAJAN LYHENNYS YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ KESKIMÄÄRÄISTÄ VIIKKOTYÖAIKAA NOUDATTAEN 62
KESKEYTYVÄN KOLMIVUOROTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN 65
KESKEYTYMÄTTÖMÄN KOLMIVUOROTYÖN JA MAANALAISEN KAIVOSTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN 66
RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT RY TOIMIHENKILÖUNIONI TU RY
RAKENNUSAINE- JA BETONITEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA
Aika | Helsinki, 7.5.2010 | |
Läsnä | Xxxxx Xxxx Xxxxxx Xxxxxxxx | Rakennustuoteteollisuus RTT ry Rakennustuoteteollisuus RTT ry |
Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx | Toimihenkilöunioni TU ry Toimihenkilöunioni TU ry Toimihenkilöunioni TU ry |
1. TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN
Päätettiin uudistaa Rakennusaine- ja betoniteollisuuden toimihenkilösopimus vuosille 2010 – 2013.
2. SOPIMUSKAUSI
Allekirjoittaneet osapuolet sopivat uudesta työehtosopimuksesta, joka poikkeaa sopi- muskauden päättyessä voimassa olevasta alan sopimuksesta jäljempänä mainitulla tavalla. Uusi sopimuskausi alkaa 10.5.2010 ja päättyy 30.4.2013.
3. PALKANKOROTUKSET
1.6.2010
Kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.6.2010 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 20 € kuitenkin vähintään 0,7 %.
Tehtävän vaativuusluokkapalkkoja (TVL) korotetaan yleiskorotuksen toteuttamisajan- kohdasta 1.6.2010 lukien 0,7 %.
Vuorotyölisiä korotetaan siten, että iltatyölisä on 1.6.2010 lukien 1,80 € ja yövuorolisä 3,30 €.
Palvelusaikalisiä korotetaan siten, että ne ovat 1.6.2010 lukien seuraavat:
Työsuhteen kesto | Euro / kk |
yli 5 vuotta | 26 |
yli 10 vuotta | 36 |
yli 15 vuotta | 45 |
yli 20 vuotta | 53 |
yli 25 vuotta 1.11.2010 | 62 |
Palkkoja korotetaan 1.11.2010 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien paikallisesti sovittavalla yrityskohtaisella erällä, jonka suuruus on 0,4 %. Erä lasketaan soveltamisalueen toimihenkilöiden syyskuun 2010 palkkasummasta.
Mikäli erän käytöstä ei päästä paikallisesti sopimukseen, maksetaan kaikille 0,4 % suuruinen yleiskorotus yleiskorotushetken mukaisesta palkasta.
Tehtävän vaativuusluokkapalkkoja (TVL) korotetaan 1.11.2010 lukien 0,4 %.
4. TEKSTIMUUTOKSET
4.1 TYÖEHTOSOPIMUS 1 § Soveltamisala
Lisätään uusi menettelytapaohje loppuun seuraavasti: Luottamusmiehelle on annettava tieto uusista toimihenkilöistä.
5 § Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallit
Poistetaan 1. kohdan 2. kappale.
8 § Takaisinottovelvollisuus
Lisätään uusi 8 § seuraavasti:
9 § Palkka
Irtisanomisen yhteydessä toimihenkilön kirjallisella ilmoituksella tai sopimuksella voi- daan rajoittaa työnantajan työntarjoamisvelvoitetta lain mukaisena 9 kuukauden takai- sinottovelvollisuusaikana toimihenkilön kotipaikkakunnan työssäkäyntialueeseen tai muuhun sovittuun alueeseen. Tehty ilmoitus tai sopimus on annettava tiedoksi luotta- musmiehelle.
Lisätään 9 §:n loppuun seuraava kirjaus
Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n jäsenyritykset voivat maksaa lopputilin työsuhteen päättyessä seuraavan säännöllisen palkanmaksun yhteydessä, jos siitä on työsuhteen päättymisen yhteydessä sovittu.
13 § Osa-ajan palkka
Muutetaan taulukko kyseisiä vuosia vastaaviksi.
16 § Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä
Lisätään 3 kappaleen loppuun seuraava kirjaus:
Jos muutoksesta ilmoitetaan 3 päivää lyhyemmällä ajalla, on tästä mahdollisesti aiheu- tuva haitta korvattava paikallisesti sovittavalla tavalla.
17 § Liukuva työaika
Lisätään uusi 17 § ”Xxxxxxx työaika” seuraavasti:
Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia liukuvasta työajasta niin, että toimihenkilö voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Xxxxx- xxxxxx liukuvasta työajasta on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokau- tisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä.
Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää liuku- ma-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia. Enimmäiskertymä saa olla enintään 60 tuntia.
Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään toimihenkilölle annettavalla vapaa-ajalla.
Työtilanteen niin edellyttäessä työnantaja voi velvoittaa toimihenkilön pitämään kerty- neitä plus-tunteja vapaana kokonaisina päivinä, ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikai- semmin asianomaiselle toimihenkilölle. Toimihenkilö voi työtilanteen niin salliessa pitää plus-tunteja kokonaisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin työnan- tajalle.
Tämä merkitsee olosuhteita, että työtä on normaalia työaikaa vähemmän tai lomautuk- sen sijasta käytetään ensisijaisesti plus-tunteja.
22 § Arkipyhäviikkojen työaika
Taulukot muutetaan kalenterin mukaisiksi.
30 § Matkakorvaukset
Työehtosopimuksen 30 §:n mukaisia kilometrikorvauksia, päivärahaa ja majoituskor- vausta muutetaan sopimuskauden aikana samoilla euromäärillä ja samoista ajankohdis- ta kuin verohallitus muuttaa verovapaiksi katsottavien korvausten määriä.
Lisätään kohtaan ”Matka-ajan korvaus” kappaleen 5 jälkeen soveltamisohjeeksi seuraa- va teksti:
Työnantajan ja toimihenkilön on yhdessä todettava, milloin kyseessä on kohdan tar- koittama toistuva matkustaminen.
31 § Palkka sairauden tai perhevapaan aikana sekä tapaturman jälkeen
Muutetaan otsikko kuulumaan yllä olevalla tavalla.
Lisätään kohtaan 4. ”Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa” kappaleet 1–2 kuulumaan seuraavasti:
Xxxxxxxxxxxxxxx annetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys, isyys- ja vanhempainrahan katsotaan koh- distuvan. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta.
Isyysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka yhdeltä viikolta (5 työpäivää).
33 § Vuosiloma
Palkanmaksun edellytyksenä kuitenkin on, että työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä. Xxxxxxx toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liitty- vänä kolmen kuukauden pituinen äitiys- tai viikon pituinen isyysvapaaseen rinnastetta- va palkallinen vapaa.
Lisätään 3. kohdan 4. kappaleen 2. virkkeen loppuun seuraava teksti:
Mikäli paikallisesti sovitaan lomarahan vaihtamisesta vapaaksi, sovitaan samalla va- paan määrä. Ellei lomapäivistä ole muuta sovittu, annetaan vapaapäiviksi työpäiviä.
Siirretään seuraava virke omaksi kappaleeksi.
34 § Lyhyt tilapäinen vapaa
Muutetaan otsikko kuulumaan ”Lyhyt tilapäinen vapaa”. Lisätään kohdan 1. loppuun seuraava kirjaus:
…sekä isovanhempia.
Muutetaan kappaleen 1. ”…tilapäistä lomaa…” kuulumaan ”tilapäistä vapaata”. Muutetaan kappaleen 2. ”…tilapäistä lomaa…” kuulumaan ”tilapäistä vapaata”. Muutetaan kappaleen 4. ”…tilapäisen loman…” kuulumaan ”tilapäisen vapaan”. Muutetaan kappale 5. kuulumaan seuraavasti:
Osapuolet suosittelevat, että yritykset maksaisivat toimihenkilölle kertausharjoitusten ajalta niin suuren osan palkasta, että reserviläinen saa valtion maksaman reserviläispal- kan kanssa täydet palkkaedut.
39 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa 10.5.2010 lukien 30.4.2013 saakka kuitenkin niin, että palkankorotuksista vuodelle 2011 ja vuodelle 2012 on sovittava viimeistään kyseisen
vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Ellei palkankorotuksista sovita, sopimus päät- tyy kyseisen vuoden huhtikuun lopussa.
Jos sopimus irtisanotaan, on irtisanovan osapuolen annettava muutosehdotus vastapuo- lelle. Sopimuspuolet ovat velvolliset viimeistään kuukauden kuluttua irtisanomisen jälkeen aloittamaan neuvottelut uudesta sopimuksesta tai muutosehdotuksesta.
4.2 YHTEISTOIMINTASOPIMUS
2.1. Luottamusmiehiä koskevat määräykset
Lisätään uusi 3. kappale seuraavasti:
Luottamusmiehet voivat valita keskuudestaan yhden luottamusmiehen, pääluottamus- mies, neuvottelemaan työnantajan kanssa silloin, kun asia koskee useita työpaikkoja. Pääluottamusmiehen tehtävistä ja käytännönjärjestelyistä sovitaan paikallisesti.
Poistetaan vanha 3 kappale ”Luottamusmiehen tai –miesten valitsemisen…päinvastoin” kokonaan.
3.1. Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen
Muutetaan 1. kappale kuulumaan seuraavasti:
Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Tällöin on kiinnitet- tävä huomiota muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien toimihenkilöiden luku- määrään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen ja tämän sopimuksen mukaisten tehtä- vien määrään sekä huomioitava vapaan antaminen työtehtävien määrässä tai suunnitel- tava sijaisjärjestelyt.
Muutetaan 4. kappaletta luottamusmiehelle maksettavat korvaukset 1.6.2010 alkaen seuraavasti:
Edustettavien toimihenkilöiden lukumäärä | Korvaukset € / kk |
5 – 9 | 57 € |
10 – 24 | 79 € |
25 – 50 | 107 € |
51 – 100 | 151 € |
101 – 200 | 182 € |
201 – 400 | 215 € |
401 – | 241 € |
Muutetaan 5. kappale kuulumaan seuraavasti:
Vähintään työturvallisuuskorttikoulutuksen suorittaneelle työsuojeluvaltuutetulle mak- setaan 1.6.2010 alkaen erillinen korvaus, jonka suuruus riippuu edustettavien yhteis- määrästä seuraavasti:
Edustettavien yhteismäärä | Korvaukset € / kk |
10 – 50 | 55 € |
51 – 100 | 77 € |
101 – 200 | 110 € |
201 – | 150 € |
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaukset on sovittu koko sopimuskau- deksi.
3.2. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema
Muutetaan 4. kappale kuulumaan seuraavasti:
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä. Ansiokehitystarkastelu ja tarvittavat korjaukset tehdään vuosittain palkkatilastojen valmistuttua. Vertailu suoritetaan keskimääräisten säännöl- lisen työajan kuukausiansioiden kehityksestä ilman tulospalkkioita.
5.1. Ammatillinen koulutus
Muutetaan 5 § kuulumaan seuraavasti:
Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihen- kilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin toimihenkilön säännöllisenä työaikana, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset, eikä toimi- henkilön kuukausipalkkaa (peruspalkka mahdollisine kiinteine kuukausikorvauksi- neen) vähennetä, ellei paikallisesti toisin ole sovittu.
Jos työnantajan antama koulutus tapahtuu kokonaan tai pääosin työajan ulkopuolella, on koulutukseen käytettävästä ajasta maksettava peruspalkan mukainen korvaus tai annettava muulloin vastaava vapaa-aika ja korvataan koulutuksesta johtuvat suoranai- set kustannukset, ellei paikallisesti muuta sovita.
Työajan ulkopuolella koulutukseen edellyttämiin matkoihin käytetyistä ajasta ei kor- vausta makseta, ellei toisin sovita. Muutoin korvataan matkakustannukset toimihenki- löiden työehtosopimuksen määräysten mukaisesti (30 §). Työajan ulkopuolella koulu- tukseen osallistumisesta saattaa aiheutua lisäkustannuksia toimihenkilölle. Myös näin aiheutuvien kustannusten korvaamisesta voidaan tarvittaessa sopia paikallisesti.
6. Tiedotustoiminta
Koulutustilaisuuksia järjestettäessä on huolehdittava siitä, että ao. toimihenkilölle tulee riittävän pitkä päivittäinen lepoaika.
Lisätään 5. kappaleeseen 3. virke seuraavasti:
”Suunnitelman tulee sisältää periaatteet niiden toteutumisen seuraamisesta.” Muutetaan 9. kappale seuraavasti:
Tämän sopimuksen mukaisesti luottamusmiehen tehtäviin kuuluvissa erimielisyys- tapauksissa annetaan hänelle kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittämiseksi tar- peelliset tiedot. Luottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuodessa tiedot toimi- alueensa työntekijöiden suku- ja etunimistä, työsuhteen alkamisajasta sekä osastosta tai sitä vastaavasta. Luottamusmiehelle on annettava tieto uusista toimihenkilöistä. Yhteis- toimintalain edellytysten täyttyessä luottamusmiehelle on pyynnöstä annettava selvitys määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa olevien toimihenkilöiden määristä neljän- nesvuosittain.
5. MUUT KIRJAUKSET
5.1. Työturvallisuusvastuu
Liitot pitävät tärkeänä, että toimihenkilön työturvallisuusvastuun määräytymiseen kiinnitetään yrityksissä huomiota. Työturvallisuusvastuun määräytyminen tulee selvit- tää erityisesti niissä tilanteissa, jolloin työnjohtaja ei ole työssä.
Liitot järjestävät tarvittaessa koulutusta työturvallisuusvastuusta.
5.2. Talousrikollisuuden vastustaminen
Osapuolet käynnistävät vuoropuhelun talousrikollisuuden aiheuttamien ongelmien ehkäisemiseksi. Osapuolet kokoontuvat vähintään kerran vuodessa yhteiseen korkean tason seminaariin, jossa käydään läpi talousrikollisuuden rakentamiselle aiheuttamia ongelmia ja pyritään yhdessä kehittämään keinoja niiden vähentämiseksi. Kumpikin osapuoli nimeää edustajia seminaariin.
5.3. Palkkausjärjestelmä
Liitot toteavat, että tehtävien vaativuusluokittelussa voidaan käyttää myös taulukon välilukuja, mikäli yrityksen luokittelutoimikunnassa näin yhdessä sovitaan.
5.4. Palkkatilastoyhteistyö
5.5. Suojavarusteet
Todettiin, että osapuolet ovat sopineet erillisellä sopimuksella rakennustuoteteollisuu- den toimihenkilöitä koskevien tilastotietojen toimittamisesta tähän sopimukseen sido- tuille järjestöille.
Työnantaja on velvollinen antamaan kaivoksessa työskentelevän toimihenkilön käytet- täväksi tarvittaessa kaivostyön erikoisolosuhteiden vaatimat suoja-asusteet ja välineet, kuten esim. kaivoskengät, rukkaset, suojapuku.
Mikäli asiantuntijalausuntojen tai muun vastaavan perusteen nojalla yhteisesti voidaan todeta, että erityisen suojavaatteiden tai -varusteiden käytöllä työssä on turvallisuus- tai terveysolosuhteita olennaisesti parantava vaikutus, hankkii työnantaja tällaisen suoja- vaatteen tai -varusteen työpaikalle toimihenkilön käyttöön, vaikka sen antaminen työ- turvallisuuslain mukaan ei olisi välttämätöntä. Tällä ei tarkoiteta tavanomaista työvaa- tetusta.
5.6. Viittausmääräykset
Yksinomaan työaikalain pykäliin viittaavat määräykset eivät ole työehtosopimuksen osia.
5.7. ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kampanja
Liitot uudistavat ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kampanjaa koskevan pöytäkirjan.
5.8. Teollisuuslinjaperiaate
Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että toimihenkilöitä koskevia työehtosopimuksia voidaan solmia yksinomaan teollisuuslinjaperiaatetta noudattaen siten, että ne käsittä- vät koko asiaomaisen teollisuusalan kaikki toimihenkilöt erikoisammattialasta tai kou- lutuksesta riippumatta.
5.9. Rinnakkaissopimukset
Osapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, ettei tämän sopimuksen soveltamispiirissä tehdä rinnakkaissopimuksia.
5.10. Pykälätarkistus
6. TYÖRYHMÄT
Sovittujen muutosten vaikutus työehtosopimuksen pykälien numerointiin ja työehto- sopimuksen sisäisiin viittauksiin tarkastetaan.
6.1. Palkkausjärjestelmän kehittäminen
Osapuolet perustavat työryhmän, joka sopimuskauden aikana selvittää työehtosopi- muksen palkkausjärjestelmän henkilökohtaisen pätevyyden arviointia koskevat mää- räykset ja niiden mahdolliset päivitystarpeet. Työssä voidaan käyttää ulkopuolista asiantuntijaa.
Työryhmän tehtävänä on sopimuskauden aikana selvittää sijaisuuksien määräytyminen ja huomioon ottaminen yrityksissä.
6.2. Tasa-arvon edistäminen
Osapuolet pitävät tärkeänä tasa-arvon edistämistä. Osapuolet selvittävät sopimuskau- den aikana, miten Rakennusteollisuus RTT ry:n jäsenyrityksissä tasa-arvoasioissa toi- mitaan. Samalla selvitetään myös luottamushenkilöiden näkemykset. Selvitys tapahtuu osapuolten yhteisesti laatimalla kyselyllä. Kyselyn perusteella osapuolet sopivat toimen- piteistä, joilla tasa-arvoasioita voidaan RTT:n jäsenyrityksissä edistää.
Työehtosopimuksen sukupuolten tasa-arvovaikutusten arviointi
Sopijapuolet arvioivat tämän työehtosopimuksen sopimusmääräysten sukupuolivaiku- tukset 30.11.2010 mennessä.
Tätä tarkoitusta varten sopijaosapuolet asettavat yhteisen työryhmän, joka voi tarvit- taessa kuulla asiantuntijoita. Sukupuolivaikutusten arvioinnissa tulee kiinnittää erityis- tä huomiota välillisesti syrjiviin määräyksiin sekä eriarvoisuuteen johtaviin tilanteisiin ja rakenteisiin.
7. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
Tämä sopimus on voimassa 10.5.2010 lukien 30.4.2013 saakka kuitenkin niin, että palkankorotuksista vuodelle 2011 ja vuodelle 2012 on sovittava viimeistään kyseisen vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Ellei palkankorotuksista sovita, sopimus päät- tyy sen vuoden huhtikuun lopussa.
Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräyk- set voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet.
Helsingissä, 7. päivänä toukokuuta, 2010
RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT RY TOIMIHENKILÖUNIONI TU RY
Xxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
Xxxxx Xxxx Xxxxx Xxxxxxxx
Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
RAKENNUSAINE- JA BETONITEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Soveltamisala
Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n rakennusaine- ja betoniteollisuutta harjoittavien jäsenyritysten palveluksessa olevat, toimihenkilötehtävissä työskentelevät henkilöt.
Sopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen, minkä vuoksi ei työsuhteen luonteella, henkilön koulutus- tasolla, annetulla tilastonimikkeellä, palkanmaksutavalla tai palkkausmuodolla ole ratkaisevaa merkitystä sopimuksen soveltamisen kannalta.
Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat mm. tuotantoon, tutkimus- ja tuotekehitykseen, suunnitteluun, logis- tiikkaan, taloushallintoon, henkilöstöhallintoon, myyntiin, markkinointiin, tietotekniikkaan, tietojenkäsit- telyyn, varastotoimintoihin, kuljetuksiin, vientiin ja tuontiin liittyvät toimihenkilötehtävät.
Sopimuksen soveltamisalalla ei ole koulutuksellista ylärajaa. Tämä merkitsee sitä, että esim. korkeakoulu-, ammattikorkeakoulu- tai muun erityiskoulutuksen saanut toimihenkilö kuuluu tämän sopimuksen sovelta- mispiiriin edellyttäen, että toimi sisältönsä perusteella kuuluu sopimuksen soveltamisalaan. Ammattitaito voidaan hankkia myös käytännön kokemuksen kautta. Esimiesasema ei sellaisenaan sulje tehtävää pois sopimuksen piiristä.
Sopimus ei koske henkilöitä, jotka kuuluvat yrityksen johtoon tai jotka edustavat työnantajaa toimihenkilö- kunnan palkka- ja työehtoja määriteltäessä eikä henkilöitä joilla on itsenäinen asema ja hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu yrityksessä tai sen huomattavassa osassa sekä asemaltaan näihin verrattavissa olevia henkilöitä. Tällaisia voivat olla henkilöt, joilla ei ole esimiesvastuuta, mutta jotka edus- tavat asiantuntemusta omalla erikoisalallaan ja jotka tästä syystä ja asemansa itsenäisyyden puolesta ovat rinnastettavissa edellä mainittuihin sopimuksen ulkopuolelle jääviin henkilöihin.
Henkilöihin, jotka suorittavat työnsä pääasiallisesti provisiotyönä, noudatetaan tämän sopimuksen määrä- yksiä soveltuvin osin.
Pöytäkirjamerkintä:
Sopimuksen ylä- ja alaraja määräytyy muutoin Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n ja Teknisten Liitto TL ry:n ja Svenska Tekniska Funktionärsförbundet i Finland STAF rf:n välillä 17.12.1997 sekä Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n ja Suomen Teollisuustoi- mihenkilöiden Liitto STL ry:n välillä 18.12.1997 allekirjoitettujen työehtosopimusten 1§:n mukaisesti.
Menettelytapaohje:
Luottamusmiehelle on annettava tieto uusista toimihenkilöistä.
2 § Työsuhde ja yleiset velvollisuudet
1. Työnjohto-oikeus
Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilö.
2. Järjestäytymisvapaus ja ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen
Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistysvapauden olevan puolin ja toisin loukkaamaton.
Työnantaja pidättää, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, tähän työehtosopimukseen osalli- sen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain kyseisen järjestön nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin keskusjärjestöjen allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Toimihenkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
3. Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus
Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen, joka peittää työnantajan, hänen sijaisensa sekä vakuutuksenottajan palveluksessa johtavassa tai valvovassa asemassa olevan toimihenkilön, esim. työnjohtajan vastuun omalle työntekijälle tuotetusta henkilö- ja omai- suusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapaturmavakuutuksessa tai liikennevakuutuksessa. Korvausten enimmäismäärät ovat henkilövahingosta 126 000 euroa kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on 50 000 euroa yhtä henkilöä kohti ja omaisuusvahingosta 25 000 euroa. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
4. Yleiset velvollisuudet
Toimihenkilön tulee asemansa edellyttämällä tavalla edistää ja valvoa työnantajan etuja.
Työnantajan tulee luottamuksella suhtautua toimihenkilöön ja mahdollisuuksien mukaan tukea toimihenki- löä myös tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan. Työnantajan tulee tiedottaa toimihenkilölle hänen asemassaan tapahtuvista muutoksista mahdollisimman aikaisin ja tukea toimihenkilöä hänen toimiessaan työnantajan edustajana. Toimihenkilön alaisia koskevista ratkaisuista työnantajan tulee tiedottaa viimeis- tään silloin, kun näistä tiedotetaan alaisille.
Toimihenkilö tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toimihenkilö tulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja mahdollisiin järjestyssääntöihin.
Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelujärjestelmä sekä toimihen- kilöiden edustajat.
3 § Työsuhteen ehtojen muuttaminen
Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuolet siitä sopivat. Jos asiasta ei voida sopia, voi- daan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomiseen oikeuttava peruste ja noudatetaan irtisanomisaikaa. Menettely on siis sama kuin työsopimusta irtisanottaessa.
Toimihenkilö saatetaan siirtää toiseen tehtävään siten, että hänen toimihenkilöasemansa säilyy. Jos se mer- kitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa olla edellä mainittu peruste ja noudattaa
4 §:n mukaista irtisanomisaikaa.
II TYÖSUHDETURVA
4 § Irtisanomisajat
Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnantajan on irtisanoessaan työsopi- muksen noudatettava
– 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden,
– yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta,
– kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta,
– neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta,
– kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.
Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydessä sovittu, toimihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava
– 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta,
– yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.
Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakauden (2.5.–30.9.) aikana irtisanomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun, vielä pitämättömän vuosiloman.
5 § Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallit
Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamallin tavoitteena on yhteis- työn tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.
1. Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely
Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunni- telman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon ole- massa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvotte- lut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisa- nomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.
Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuun- nitelmaan tarvittavat muutokset.
Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut viivytte- lemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomai- sen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.
2. Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana
Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen.
Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin perustein suoritetusta irtisano- misesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta.
Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen anta- maan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtä- viään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muu- toinkin työllistymisohjelman laatimiseen.
Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.
Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansion- menetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viran- omaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimi- seen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:
1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;
2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;
3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.
4) lisäksi jos työntekijän irtisanomisaika on yli kuusi kuukautta, työntekijällä on oikeus kouluttautumiseen enintään 30 päivää.
Edellytyksenä on yllä mainittua kohtaa 4) lukuun ottamatta lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.
Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.
6 § Lomautusilmoitusajat
Työnantajan on lomauttaessaan toimihenkilön taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan työn vä- hentymisen vuoksi noudatettava vähintään
– 14 päivää lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on kestänyt enintään vuoden; ja
– yhden kuukauden lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on kestänyt yli vuoden.
Vajaatyöllisyystilanteessa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen.
Poikkeukselliset lomautustilanteet:
Lomautuksen peruuttaminen
Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista.
Lomautuksen siirtäminen
Jos lomautusilmoitusaikana ilmaantuu (tilapäistä) työtä, lomautuksen alkamista voidaan siirtää myöhem- pään ajankohtaan uutta lomautusilmoitusta antamatta. Siirto voidaan suorittaa vain kerran ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.
Lomautuksen keskeyttäminen
Työnantaja ja toimihenkilö voivat myös sopia lomautuksen keskeyttämisestä tilapäisen työn suorittamisen ajaksi, jolloin lomautus jatkuu uutta ilmoitusta antamatta välittömästi työn tekemisen jälkeen. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista ja samalla selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.
7 § Työvoiman vähentämisen kohdistuminen
Yhteistoimintalain piirissä olevissa yrityksissä sovelletaan lain määräyksiä. Mikäli yhteistoimintalaki ei tule sovellettavaksi, tulee työnantajan lomauttaessaan tai irtisanoessaan toimihenkilöitä tuotannollisilla tai taloudellisilla syillä selvittä kohdistumisen perusteet lomautettavalle tai irtisanottavalle toimihenkilöille tai hänen edustajalleen.
Arvioitaessa muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen tai lomauttamisen kohdistumista, tulee ensisijaisesti kiinnittää huomiota toimihenkilöiden ammattitaitoon ja monitaitoisuu- teen sekä jäljelle jääviin tehtäviin. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota siihen, että ketään ei syrjitä työsuhteen keston, sukupuolen tai sosiaalisten tekijöiden perusteella.
8 § Takaisinottovelvollisuus
Irtisanomisen yhteydessä toimihenkilön kirjallisella ilmoituksella tai sopimuksella voidaan rajoittaa työn- antajan työntarjoamisvelvoitetta lain mukaisena 9 kuukauden takaisinottovelvollisuusaikana toimihenkilön kotipaikkakunnan työssäkäyntialueeseen tai muuhun sovittuun alueeseen. Tehty ilmoitus tai sopimus on annettava tiedoksi luottamusmiehelle.
III PALKKAUS
9 § Palkka
Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka. Se on maksettava ennakolta ilmoitettuna, kiinteänä palkanmak- supäivänä.
Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja hen- kilökohtaiseen pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta.
Palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan palkkausjärjestelmän ulkopuolista voimassa olevan työsuhteen yhtäjaksoiseen kestoon perustuvaa erillistä palvelusaikalisää.
Palkkausjärjestelmä on tämän sopimuksen liitteenä.
Henkilökohtaisen palkanosan suuruus tulee puolen vuoden työsuhteen jälkeen olla vähintään 2 prosenttia asianomaisen toimen vaativuusluokan ohjepalkasta.
Yleiskorotusta laskettaessa kuukausipalkkaan luetaan tehtäväkohtainen ja henkilökohtainen palkanosa sekä luontoisedut mutta ei palvelusaika-, vuorotyölisiä ja sunnuntaityökorotuksia.
Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n jäsenyritykset voivat maksaa lopputilin työsuhteen päättyessä seuraavan säännöllisen palkanmaksun yhteydessä, jos siitä on työsuhteen päättymisen yhteydessä sovittu.
10 § Vaativuusluokkapalkat
Vaativuusluokat (TVL) ja niiden mukaiset vaativuusluokkapalkat (VLP) ovat pisterajojen mukaan seuraavat:
1.6.2010
1 | – 284 | 1.475 |
2 | 285–309 | 1.599 |
3 | 310–334 | 1.735 |
4 | 335–364 | 1.877 |
5 | 365–394 | 2.047 |
6 | 395–424 | 2.245 |
7 | 425–454 | 2.514 |
8 | 455–484 | 2.816 |
9 | 485 – | 3.154 |
tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ovat seuraavat: TVL Pisteet VLP €/kk
1.11.2010
1 | – 284 | 1.481 |
2 | 285–309 | 1.605 |
3 | 310–334 | 1.742 |
4 | 335–364 | 1.885 |
5 | 365–394 | 2.055 |
6 | 395–424 | 2.254 |
7 | 425–454 | 2.524 |
8 | 455–484 | 2.827 |
9 | 485 – | 3.167 |
tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ovat seuraavat: TVL Pisteet VLP €/kk
11 § Palvelusaikalisä
Palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan palkkausjärjestelmän ulkopuolista voimassa olevan työsuhteen yhtäjaksoiseen kestoon perustuvaa erillistä palvelusaikalisää.
Palvelusaikalisää maksetaan kuukausittain seuraavasti:
Työsuhteen kesto | Euro/kk |
yli 5 vuotta | 26 |
yli 10 vuotta | 36 |
yli 15 vuotta | 44 |
yli 20 vuotta | 52 |
yli 25 vuotta | 61 |
Palvelusaikalisä maksetaan vuosiportaan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.
Palvelusajalla tarkoitetaan nykyisen työsuhteen yhtäjaksoista kestoaikaa. Nykyiseen työsuhteeseen välittö- mästi liittyvä työskentelyaika saman yrityksen määräysvallassa olevissa eri yrityksissä lasketaan palvelus- vuosia kartuttavaksi ajaksi. Yrityksen omistajavaihdoksen yhteydessä ns. vanhoina työntekijöinä uuden omistajan palvelukseen siirtyvien palvelusaikaan lasketaan myös työsuhteen yhtäjaksoinen kesto entisen omistajan palveluksessa.
Palvelusaikalisää käsitellään palkkahallinnon eri tilanteissa, mm. vuosilomapalkkaa, osa-ajan palkkaa, yli- ja sunnuntaityökorotuksia laskettaessa kuten varsinaista kuukausipalkkaa.
12 § Vuorotyö-, iltatyö- ja yötyölisät
Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään neljän viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Toimihenkilö voi kuitenkin, milloin niin sovitaan, työskennellä jatkuvasti samassa vuorossa. Vuorotyöksi katsotaan myös työ, jossa vuorot vaihtuvat siten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällek- käin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla.
Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää iltavuorossa (180) senttiä ja yövuorossa (330) senttiä tunnilta 1.6.2010
tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.
Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Xxxxxxx toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.
Xxxxxxx työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja toimihenkilö joutuu tekemään sitä kello 18–22, katso- taan tällainen työ iltatyöksi sekä kello 22–06 tehty työ yötyöksi. Tällaisesta työstä maksetaan samansuurui- nen lisä, kuin mikä olisi ollut iltavuoro- tai yövuorolisä tuosta työstä, jos se olisi ollut vuorotyötä.
Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, maksetaan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään kello 06 saakka.
Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena. Tällöin tulee kuukausi- korvauksen suuruus määrätä vähintään sopimuksessa mainittuja senttimääriä perusteena käyttäen.
Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suoritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.
13 § Osa-ajan palkka
Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuu- kausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työvuoroluettelon mukaisten säännöllisten työtuntien lukumäärällä. Kuukausipalkan käsite on tässä sama kuin 17 §:ssä. Poissaolo voidaan myös korvata vastaa- valla määrällä työtunteja.
Soveltamisohje
Osa-ajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai lopussa tai kun toimihenkilö on ollut poissa työstä eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaoloajalta palkkaa.
Ellei poissaoloa korvata tekemällä vastaava määrä työtunteja, menetellään seuraavasti: poissaolopäivä/-tunti
– lasketaan kuukauteen sisältyneet työvuoroluettelon mukaiset säännölliset työpäivät/-tunnit
– kuukausipalkka jaetaan työpäivien/-tuntien lukumäärällä = poissaolopäivän/-tunnin palkka
– poissaolopäivän/-tunnin palkka vähennetään kuukausipalkasta = osa-ajan palkka
Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien tai työ- tuntien mukaan:
KUUKAUSITYÖAIKA 2010 | ||
työpäiviä | 37,5 t | 40,0 t |
kesäkuu 21 | 157,5 | 168 |
heinäkuu 22 | 165 | 176 |
elokuu 22 | 165 | 176 |
syyskuu 22 | 165 | 176 |
lokakuu 21 | 157,5 | 168 |
marraskuu 22 | 165 | 176 |
joulukuu 18 | 135 | 144 |
(sisältää itsenäisyyspäivän)
KUUKAUSITYÖAIKA 2011 | ||
työpäiviä | 37,5 t | 40,0 t |
tammikuu 20 | 150 | 160 |
helmikuu 20 | 150 | 160 |
maaliskuu 23 | 172,5 | 184 |
huhtikuu 19 | 142,5 | 152 |
toukokuu 22 | 165 | 176 |
kesäkuu 20 | 150 | 160 |
heinäkuu 21 | 157,5 | 168 |
elokuu 23 | 172,5 | 184 |
22 | 165 | 176 | |
lokakuu | 21 | 157,5 | 165 |
marraskuu | 22 | 165 | 176 |
joulukuu | 20 | 150 | 160 |
(sisältää itsenäisyyspäivän) | |||
KUUKAUSITYÖAIKA 2012 työpäiviä | 37,5 t | 40,0 t | |
tammikuu 21 | 157,5 | 168 | |
helmikuu 21 | 157,5 | 168 | |
maaliskuu 22 | 165 | 176 | |
huhtikuu 19 | 142,5 | 152 | |
toukokuu 21 | 157,5 | 165 | |
kesäkuu 20 | 150 | 160 | |
heinäkuu 22 | 165 | 176 | |
elokuu 23 | 172,5 | 184 | |
syyskuu 20 | 150 | 160 | |
lokakuu 23 | 172,5 | 184 | |
marraskuu 22 | 165 | 176 | |
joulukuu 18 | 135 | 144 | |
(sisältää itsenäisyyspäivän) | |||
KUUKAUSITYÖAIKA 2013 työpäiviä | 37,5 t | 40,0 t | |
tammikuu 22 | 165 | 176 | |
helmikuu 20 | 150 | 160 | |
maaliskuu 20 | 150 | 160 | |
huhtikuu 21 | 157,5 | 168 | |
Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymyksessä on osa-ajan palkan laskeminen, että asianomainen toimihenkilö ei ole keskeytymättömässä 3-vuorotyössä ja että toinen vapaapäivä on lauantai.
IV TYÖAIKA
14 § Säännöllinen työaika
1. Säännöllisen työajan pituus
Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, mikäli toimihenkilö työskentelee tuotannollisella osastolla tai työpaikassa, jossa on jatkuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa.
Muissa tapauksissa säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa. 2. Siirtyminen 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon
Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti sopia siirtymisestä 37,5 tunnin
työviikosta 40 tunnin työviikkoon. Sopimus on tehtävä edellisen vuoden loppuun mennessä. Sopimus on vuosittain irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla siten, että sopimus loppuu kalenterivuoden päättyessä. Sopimus voidaan tehdä seuraavien A- tai B-vaihtoehtojen mukaisesti:
A-vaihtoehto:
– Siirryttäessä 40-tuntiseen työviikkoon toimihenkilön kuukausipalkkaa korotetaan 2,7 prosenttia. Toimihenkilön siirtyessä takaisin 37,5-tuntiseen työviikkoon, alennetaan hänen kuukausipalkkaan- sa 2,6 prosenttia
– 40-tuntiseen työaikamuotoon siirtymisen jälkeen noudatetaan 40-tuntista työviikkoa koskevaa työajan lyhentämissopimusta.
B-vaihtoehto:
– Toimihenkilön tehtyä 170 säännöllistä 8 tunnin työpäivää hänelle annetaan vapaata 100 tuntia.
– Vapaan antamisessa noudatetaan 40-tuntista työviikkoa koskevan työajan lyhentämissopimuksen periaatteita. B.1.-kohdassa tarkoitettuja päiviä laskettaessa sovelletaan, mitä ao. lyhentämissopi- muksessa on määrätty työssäoloon rinnastettavista päivistä.
– Edellä B.1.-kohdassa mainitusta vapaasta vähennetään 30 arkipäivää ylittävä vuosiloma ja kaikki muut vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät vapaapäivät paitsi kirkolliset juhlapyhät, juhannus- aatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkei- nen lauantai.
– 37,5 tunnin työviikon piiriin kuuluvaa jaksoa ei saa jakaa kahta useampaan osaan, ellei toisin sovita.
– Työajan tasoittumisjärjestelmä laaditaan vuodeksi eteenpäin, ellei toisin sovita.
– Xxxxxx toimihenkilö ei ole ehtinyt tehdä 170 säännöllistä 8 tunnin työpäivää työsuhteen päättymi- seen mennessä tai 40-tuntinen työviikkojakso on muusta syystä katkennut ennen sanotun ansain- nan täyttymistä, toimihenkilölle annetaan työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisesta 7,5 tuntia ylittävästä vuorokautisesta työajasta vastaava vapaa tai hänelle maksetaan siitä 50 prosentilla korotettu palkka. Tällöinkin otetaan huomioon mahdollinen kohdassa B 1. mainittu suhteellinen vähennys.
3. Työajan lyhennys
Yksi- ja kaksivuorotyön, keskeytyvän ja keskeytymättömän kolmivuorotyön työajan lyhentämismääräykset ovat liitteissä 1–4.
4. Työviikko ja työvuorokausi
Työviikko vaihtuu maanantaina ensimmäisen työvuoron alkaessa ja työvuorokausi työviikon alkamisajan- kohtaa vastaavana kellonaikana, ellei paikallisesti toisin sovita.
5. Xxxxxxx ja porrastettu työaika
Liukuvaan tai porrastettuun työaikaan voidaan siirtyä, mikäli siitä sovitaan paikallisesti.
15 § Keskimääräinen säännöllinen työaika
1. Työnjohto-oikeuteen perustuen
Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönottaminen edellyttää työajan tasoittumisjärjestelmän laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu asianomaisella alalla kyseisessä työaikamuodossa sovittuun keskimäärään, enintään 40 tuntiin viikossa.
Säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi seuraavasti:
– Päivätyössä ja kaksivuorotyössä yrityksen toimintojen sitä vaatiessa siten, että se enintään 9 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Työtä varten tulee olla ennakolta laadittu työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu 40 tuntiin. Säännöllinen viikoittainen työaika ei tällöin voi ylittää 48 tuntia eikä säännöllinen vuorokautinen työaika 8 tuntia.
– keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa vuorotyössä siten, että se enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan.
2. Paikallisesti sopien
Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää myös siten, että se on keskimäärin työehtosopimuksessa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi. Työajan tasoittaminen näihin määriin voi tapahtua myös antamalla viikkolevon lisäksi kokonaisia vapaapäiviä.
Paikallisesti sopimalla voidaan vuorokautista säännöllistä työaikaa pidentää enintään kahdella tunnilla. Viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärä on tällöin 50 tuntia. Työajan tulee tasoittua vuoden pituisena ajanjaksona säännölliseen viikkotyöaikaan.
Paikallisesti voidaan vuorokautinen työaika sopia enintään 12 tunnin pituiseksi, jolloin viikoittainen työ- aika voi ylittää 50 tuntia. Työajan tulee tasoittua vuoden pituisena ajanjaksona säännölliseen viikkotyö- aikaan. Liitot vahvistavat paikallisen sopimuksen.
Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy tai palkanmaksu keskeytyy kesken tasoittumisjakson, makse- taan tai vähennetään palkasta normaalin säännöllisen työajan ylittävät tai alittavat tunnit peruspalkan mukaan.
Työvuoroluettelo on laadittava vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan. Siinä on mainittava työn alkamis- ja päättymisaika.
16 § Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä
Työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo, milloin se on työn laatuun nähden mahdollista. Työvuoroluette- losta tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät.
Työvuoroluetteloon tai työajan tasoittumisjärjestelmään tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoitettava asianomaisille toimihenkilöille ja luottamusmiehelle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilökunnasta, muutoksesta tulee neuvotella luottamusmiehen kanssa etukäteen.
Työvuoroluetteloon tai työajan tasoittumisjärjestelmään tulevista tilapäisistä poikkeuksista ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kolme päivää ennen muutoksen voi- maantuloa, ellei kysymyksessä ole hätätyö. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista kokonai- suutta, asiasta ilmoitetaan myös luottamusmiehelle. Jos muutoksesta ilmoitetaan 3 päivää lyhyemmällä ajalla, on tästä mahdollisesti aiheutuva haitta korvattava paikallisesti sovittavalla tavalla.
Jos paikallisesti näin sovitaan, voidaan edellä mainituista ilmoitusajoista poiketa.
17 § Liukuva työaika
Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyk- sistä poiketen sopia liukuvasta työajasta niin, että toimihenkilö voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päi- vittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä.
Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia. Enimmäisker- tymä saa olla enintään 60 tuntia.
Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään toimihenkilölle annet- tavalla vapaa-ajalla.
Työtilanteen niin edellyttäessä työnantaja voi velvoittaa toimihenkilön pitämään kertyneitä plus-tunteja vapaana kokonaisina päivinä, ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin asianomaiselle toimihenkilölle. Toimihenkilö voi työtilanteen niin salliessa pitää plus-tunteja kokonaisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin työnantajalle.
Tämä merkitsee olosuhteita, että työtä on normaalia työaikaa vähemmän tai lomautuksen sijasta käytetään ensisijaisesti plus-tunteja.
18 § Lisätyö
Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella tehdään yli sovi- tun työajan sen kuitenkaan ylittämättä lain mukaisia säännöllisen työajan enimmäismääriä.
Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korottamaton palkka, ellei lisätyön korvaamisesta vastaavalla vapaalla ole sovittu. Lisätyöstä maksettava perustuntipalkka lasketaan samalla tavalla kuin ylityökorvausta laskettaessa.
Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan kui- tenkin työvuoroluettelon mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Lisätyö ei ole ylityötä.
19 § Ylityö
1. Ylityön käsite
Ylityöksi luetaan työ, jota työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella tehdään laissa säädetty- jen säännöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi.
Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työajan tasoittumisjärjestelmän mukais- ten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kuin työaika on keskimäärin lyhyempi kuin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
Jos toimihenkilö tietyistä syistä ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työhön työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänään, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Mainitut syyt ovat
– sairaus,
– tapaturma,
– työnantajan määräyksestä suoritettu matka,
– taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä tapahtunut lomautus,
– 40-tuntisen viikkotyöajan vuotuiseksi lyhentämiseksi annetun vapaan pitäminen, tai
– työnantajan järjestämään tai sopijapuolten väliseen yhteistoimintasopimuksen tarkoittamaan am- matilliseen tai yhteistoimintakoulutukseen osallistuminen.
Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työvuorosta toiseen, katsotaan vii- koittaiseksi ylityöksi työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa.
Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.
2. Ylityökorvaukset
Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneil- ta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä.
3. Ylityöjakajat ja peruspalkka
Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 viikossa. Jos säännöllinen työajan on jokin muu, käytetään jakaja- na vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien
lukumäärää. Keskeytyvässä kolmivuorotyössä käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 155 ja keskeyty- mättömän kolmivuorotyön osalta lukua 149.
Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ottaa huomioon palvelusaikalisä, mahdollisten luon- toisetujen raha-arvo, provisiopalkka, tuotantopalkkiot sekä sijaisuuden ajalta mahdollisesti sovittu korvaus, mutta ei sen sijaan vuorotyölisää, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta eikä tilapäisluon- toisia poikkeuksellisia korvauksia, kuten yli-, sunnuntai- ja lisätyökorvauksia.
4. Ylityön enimmäismäärän tarkastelujakso
Paikallisesti voidaan sopia, että työaikalain mukaisena ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käyte- tään yksinomaan kalenterivuotta.
5. Ruokailumahdollisuus
Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdollisuus pitää ruokailun kannalta vält- tämätön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa.
6. Aloittamis- ja lopettamistyöt
Xxxxxxx aloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokautista ylityötä, on siitä maksettava korvaus. Tämän vuoksi on tarpeellista, että paikallisesti selvitetään ne tehtävät, joissa aloittamis- ja lopettamistyötä esiintyy. Samalla tulee selvittää myös se, miten ko. työt kussakin tapauksessa korvataan.
20 § Vapaapäivät
Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voi olla kiinteä viikonpäivä (lauantai tai, ellei se ole mahdollista, maanantai) tai vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa.
Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, vapaapäivät ajoitetaan siten, että jaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan.
Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan antamisesta on ilmoitettava vähintään viikkoa etu- käteen.
21 § Arkipyhäviikot
Arkipyhäviikolla on lauantain ja arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton säännöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä. Vapaapäiviä ovat kuitenkin uudenvuodenpäivän viikon lauantai, loppiaisviikon lauantai, pääsiäislauantai, pääsiäisen jälkeinen lauantai, vapunpäivän viikon lauantai, helatorstai, juhannusaatto, itsenäisyyspäiväviikon lauantai, jouluaatto ja joulun jälkeinen lauantai. Näinä päivinä työskentely korva- taan säännöllisenä työaikana annettavilla vapaapäivillä tai korvaamalla rahana kuten ylityö. Korvaamis- tapaa koskevat kysymykset tulisi selvittää etukäteen.
Uudenvuodenpäivänä, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, juhannuspäivänä, sekä jouluaattona, ensimmäisenä ja toisena joulupäivänä maksetaan kaikille työvuoroluettelon mukaisessa työs- sä oleville toimihenkilöille muun palkan lisäksi yksinkertainen peruspalkka, sunnuntaityökorotus sekä mah- dolliset ylityökorotukset.
Pääsiäislauantaina ja juhannusaattona työvuoroluettelon mukaan tehdystä työstä, vaikka se ei olekaan ylityötä, maksetaan enintään 8 tunnilta 50 %:lla korotettu palkka. Jos työ samalla on ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökorotus.
22 § Arkipyhäviikkojen työaika
Työpäiväksi sattuva arkipyhä lyhentää säännöllistä viikoittaista työaikaa seuraavasti:
vuonna 2010 25. viikko 49. viikko 51. viikko | juhannusviikko itsenäisyyspäiväviikko jouluviikko | säännöllinen työaika 4 pv 4 pv 4 pv |
vuonna 2011 1. viikko | loppiaisviikko | säännöllinen työaika 4 pv |
16. viikko | pääsiäistä edeltävä viikko | 4 pv |
17. viikko | pääsiäisen jälkeinen viikko | 4 pv |
22. viikko | helatorstaiviikko | 4 pv |
25. viikko | juhannusviikko | 4 pv |
49. viikko | itsenäisyyspäiväviikko | 4 pv |
52. viikko | uudenvuodenviikko | 4 pv |
vuonna 2012 1. viikko | loppiaisviikko | säännöllinen työaika 4 pv |
14. viikko | pääsiäistä edeltävä viikko | 4 pv |
15. viikko | pääsiäisen jälkeinen viikko | 4 pv |
18. viikko | vappuviikko | 4 pv |
20. viikko | helatorstaiviikko | 4 pv |
25. viikko | juhannusviikko | 4 pv |
49. viikko | itsenäisyyspäiväviikko | 4 pv |
52. viikko | jouluviikko | 2 pv |
vuonna 2013 1. viikko | loppiaisviikko | säännöllinen työaika 4 pv |
13. viikko | pääsiäistä edeltävä viikko | 4 pv |
14. viikko | pääsiäisen jälkeinen viikko | 4 pv |
Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin ko. arkipyhäviikon työaika edellyttää, korvataan ylittävät tunnit kuten viikkoylityöstä on sovittu, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityönä. Tämä ei kuitenkaan koske keskeytymätöntä vuorotyötä, jossa on toisenlainen työajan tasaamis- järjestelmä.
23 § Sunnuntaityö
Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyys- päivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.
Jos sunnuntaina tehty työ on lisä- tai ylityötä, maksetaan siitä lisäksi korvaus asianomaisten lisä- ja ylityötä koskevien säännösten mukaan.
Sunnuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä sovitaan asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa työn tekemisestä.
24 § Joustovapaa
Paikallisesti voidaan sopia lisä- ja ylityöstä maksettavan korotuksen tai ko. ajalta maksettavan koko palkan, sunnuntaityöstä maksettavan korotuksen, työajan lyhentämisvapaiden sekä lomarahan vaihtamisesta jous- tovapaaseen. Joustovapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n (säästövapaa) mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.
25 § Päivittäinen lepoaika
Kun työaika on päivätyössä kuutta tuntia pitempi, on toimihenkilölle annettava työn aikana ainakin yksi säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika. Se voidaan kuitenkin lyhentää puoleen tuntiin asti, jos siitä on paikallisesti sovittu. Toimihenkilöllä on oikeus poistua lepoaikana esteettömästi työpaikalta.
Jos työaika vuorotyössä tai jaksotyössä on kuutta tuntia pidempi, on toimihenkilölle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana.
Työaikaan luetaan koko se aika, jonka toimihenkilö on sidottu työhönsä tai velvollinen olemaan työpaikal- la, mutta ei sitä vastoin sellaista taukoa, jonka aikana hänellä on sekä oikeus että myös käytännössä mah- dollisuus vapaasti poistua työpaikalta.
Osapuolet suosittelevat, että toimihenkilöille varattaisiin mahdollisuus kerran päivässä työn suorittamisen kannalta sopivimpana ajankohtana työnsä lomassa nauttia kahvia tai virvokkeita siten, että tämä mahdolli- simman vähän aiheuttaa haittaa työn kululle.
26 § Vuorokausilepo
Toimihenkilölle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, ja toimihenkilö siihen suos- tuu, työnantaja ja luottamusmies voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä. Vuorokausilepoa voidaan lyhentää myös liukuvassa työaikamuodossa, jolloin toimihenkilö saa päättää työhöntulonsa ja lähtönsä ajankohdista. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia.
Tässä pykälässä säädetystä voidaan poiketa, jos säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään kolme tuntia.
Edellä esitetystä voidaan poiketa tilapäisesti, enintään kuitenkin kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aika- na kerrallaan TAL 29 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.
Lepoajan on kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia. Toimihenkilölle on tällöin annettava lyhennetyn vuoro- kausilevon korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin yhden kuukauden kuluessa.
27 § Viikoittainen vapaa-aika
Toimihenkilölle on mikäli mahdollista sunnuntain ajaksi annettava vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoi- nen viikoittainen vapaa-aika. Kuitenkin mainitun pituinen viikoittainen vapaa-aika voidaan antaa muuna- kin aikana viikosta, jos työtä sen laadun vuoksi tehdään kaikkina viikon päivinä tahi jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön sunnuntaina yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun turvaamiseksi.
Keskeytymättömässä vuorotyössä saadaan kuitenkin viikoittainen vapaa-aika järjestää niin, että sitä 12 viikon aikana tulee keskimäärin vähintään 35 tuntia viikkoa kohden ja vähintään 24 tuntia kerrallaan.
Tämän pykälän viikoittaista vapaa-aikaa koskevista säännöksistä voidaan poiketa, kun
– toimihenkilön säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään kolme tuntia,
– toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä,
– työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä työstä vapauttamista tai
– toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikoittaisena vapaa-aikana yrityksessä suoritet- tavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.
Viikoittaisen vapaa-ajan korvaus
Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikoittaisena vapaa-aikana tekemästä työstä korvaus lyhentä- mällä vastaavasti hänen säännöllistä työaikaansa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä.
Toimihenkilön suostumuksella tällainen työ voidaan korvata myös kokonaisuudessaan rahana siten, että toimihenkilölle maksetaan kuukausipalkan lisäksi työhön käytetyltä ajalta peruspalkka 100 %:lla korotettu- na sekä tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökorotukset, jos kyseessä samalla on yli- tai sunnuntaityö.
Viikkolepopäiväksi katsotaan, ellei muuta ole sovittu, sunnuntai päivätyössä sekä keskeytyvässä vuorotyös- sä ja työajan tasoittumisjärjestelmän mukainen viikon viimeinen vapaapäivä muussa työssä.
Viikoittaisena vapaa-aikana tehty tilapäinen työ on korvattava myös siinä tapauksessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi.
Sillä viikolla, jona vastaava vapaa annetaan, on säännöllinen työaika työajan tasoittumisjärjestelmän mu- kainen viikkotyöaika vähennettynä annetun vapaan tuntimäärällä.
28 § Päivystysvalmius ja puhelinohjeet
1. Päivystysvalmius
Päivystyksellä tarkoitetaan sitä, että toimihenkilö on sopimuksen mukaan säännöllisen työaikansa ulko- puolella valmiudessa kutsun saatuaan saapumaan suorittamaan työtehtäviään.
Työnantaja on velvollinen maksamaan toimihenkilölle päivystysvalmiudesta korvausta. Päivystysvalmiudes- ta maksettava korvaus on:
1. 50 % henkilökohtaisesta kuukausipalkasta, jos toimihenkilö on velvollinen aloittamaan työt viimeistään 1 tunnin kuluttua kutsusta.
2. 25 % henkilökohtaisesta kuukausipalkasta, jos toimihenkilö on velvollinen aloittamaan työt 2 tunnin kuluttua kutsusta.
3. 10 % henkilökohtaisesta kuukausipalkasta, jos toimihenkilö on velvollinen aloittamaan työt viimeistään 3 tunnin kuluttua kutsusta.
Korvaus maksetaan siltä ajalta, kun toimihenkilö on valmiudessa työtä tekemättä. Jos valmiudessa oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, maksetaan palkka työhön käytetyltä ajalta tämän sopimuksen muiden mää- räysten mukaisesti.
Valmiudessa olevan toimihenkilön työhön kutsumiseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia mää- räyksiä eikä työaikalain varallaoloa koskevia säännöksiä.
Valmiudesta on sovittava toimihenkilön kanssa niin selvästi, ettei jälkeenpäin voi syntyä erimielisyyttä tar- koitetun sidonnaisuuden luonteesta ja kestoajasta.
2. Puhelinohjeet
Jos toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana velvollisuus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen niin vaatiessa, puhelimitse erityisiä toimintaohjeita tai – määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä.
3. Paikallinen sopiminen
Paikallisesti voidaan sopia toisin päivystysvalmiudesta sekä puhelinohjeista maksettavasta korvauksesta ja niiden määräytymisperusteista.
29 § Hälytysluontoinen työ
Hälytysluontoista työtä on hälytyskutsun perusteella tehtävä työ, josta ei ole ennalta sovittu ja jossa toimi- henkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta.
Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella seuraavasti:
– kahden tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan säännöllisen työajan jälkeen tai vapaapäivänä, mutta ennen kello 21.00 ja
– kolmen tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana.
Jos toimihenkilö kutsutaan työhön siten, ettei hänellä ole mahdollista käyttää yleistä kulkuneuvoa, hänelle maksetaan matkakulujen korvaus selvitystä vastaan.
Hälytysrahan lisäksi saa toimihenkilö työstään normaalin palkan ja ylityökorvauksen, jos työ on ylityötä. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä maksetaan yhden tunnin palkka. Kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana annetun kutsun perusteella suoritetusta hälytysluontoisesta työstä maksetaan kuitenkin 100 prosentilla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset.
Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti toimihenkilön säännöllistä työaikaa.
Sopimuksen 28 §:n mukaisissa varallaolotapauksissa ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyk- siä.
V MATKUSTAMINEN
30 § Matkakorvaukset
1. Matkustamisvelvollisuus ja korvaukset
Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat. Matka on suoritettava tarkoi- tuksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättömästi vaatii.
Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan matkalippujen hinnat, matkatava- rakustannukset sekä, jos matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat. Matkasta aiheutuvien kustan- nusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.
2. Matkan alkaminen ja päättyminen
Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpaikalta tai, jos erikseen sovitaan, ko- toaan ennen säännöllisen työajan alkamista. Matka katsotaan päättyneeksi silloin, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen tai säännöllisen työajan päätyttyä suoraan kotiin. Päivärahaan oikeuttavat vuorokaudet laske- taan matkan alkamisesta matkan päättymiseen. Määräykset matka-ajan palkasta eivät vaikuta matkustamisvuorokausien laskemiseen.
3. Kotimaan matkakustannukset ja päivärahat
Kotimaan matkoilta maksetaan päivärahaa ja majoittumiskustannuksia kulloinkin voimassa olevan vero- hallituksen päätöksen mukaisesti.
Xxxxxx | Xxxxxxxxx | 2010 |
Kokopäiväraha | Yli 10 tunnin matka | 36 € |
Kokopäiväraha | Viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy yli 6 tuntia | 36 € |
Osapäiväraha | Yli 6 tunnin matka, mutta enintään 10 tuntia | 16 € |
Osapäiväraha | Xxxxxxxxx täysi matkavuorokausi ylittyy yli 2 tuntia | 16 € |
Kokopäivärahan puolikas | Kaksi ilmaista ateriaa | 18 € |
Osapäivärahan puolikas | Yksi ilmainen ateria | 8 € |
Ajokilometrikorvaus
Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan tästä korvausta:
2010
Kilometrikorvaus oman auton käytöstä 0,45 €/km
Korotus lisähenkilöstä tai vastaavasta tavaramäärästä 0,03 €/km
Korotus perävaunusta 0,07 €/km
Yöpymiskustannusten korvaaminen
Majoittumiskustannukset korvataan tositteen mukaisesti päivärahojen lisäksi seuraaviin enimmäismääriin saakka:
2010
Hotellimajoitus Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa max hotellikorvaus/yö 158 € Hotellimajoitus muualla Suomessa, max hotellikorvaus/yö 98 €
Ei majoituslaskua; yömatkaraha Yömatkaraha
10 €/yö Yöpymisrahaa ei makseta tapauksissa, joissa vapaa majoitus on järjestetty työnantajan toimesta.
Ruokaraha
Xxxxxxx toimihenkilöllä ei ole tavallisuudesta poikkeavasti mahdollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tahi asunnossaan ruokatauon aikana eikä kysymys ole työskentelystä yrityksen samalla paikka- kunnalla tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevassa yrityksen toimipaikassa, jossa ruokailumahdollisuus on normaalia ruokailumahdollisuutta vastaava, maksetaan toimihenkilölle ruokaraha, jonka suuruus on ¼ verohallituksen päätöksen mukaisesta päivärahasta. Näissä tapauksissa ei makseta päivärahaa.
4. Ulkomaan matkakustannukset ja päivärahat
Työtehtävien edellyttämän ulkomaanmatkan osalta maksetaan ulkomaan päivärahaa kulloinkin voimassa olevan verohallituksen päätöksen mukaisesti. Xxxxxxx matkan aikana joudutaan majoittumaan, korvataan majoittumiskustannukset tositteen mukaisesti päivärahojen lisäksi verohallituksen päätöksessä mainittuihin enimmäismääriin saakka.
Milloin ulkomaille suuntautuvaan matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli 10 tunnilla, toimihenkilölle maksetaan tällaiselta vajaavuorokaudelta koko ulkomaan päiväraha ja milloin yli 2 tunnilla mutta enintään 10 tunnilla puolet ulkomaan päivärahasta.
Vajaavuorokaudelta maksettava päiväraha määräytyy sen ulkomaanpäivärahan mukaan, joka maksetaan viimeiseltä täydeltä matkavuorokaudelta.
Mikäli ulkomaille suuntautuvaan työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, mutta kestää kuiten- kin vähintään 10 tuntia, maksetaan toimihenkilölle kysymyksessä olevan maan mukaan määräytyvä koko- päiväraha.
Mikäli valuuttakursseissa tapahtuu olennaisia muutoksia devalvaation, revalvaation tai muun valuutta- järjestelyn vuoksi, sovitaan liittojen kesken tästä mahdollisesti aiheutuvista muutoksista päivärahoihin ja hotellikorvauksiin.
5. Työkomennukset
Mikäli työn suorittaminen edellyttää vähintään 2 viikon yhtäjaksoista oleskelua samalla paikkakunnalla, kysymyksessä on lyhyt työkomennus. Mikäli työn suorittaminen kestää vähintään 2 kuukautta, kysymykses- sä on pitkä työkomennus.
Näissä tapauksissa voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huomioon paikalliset olo- suhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmällä pitäen.
6. Työvuoroluettelon edellyttämä tuntimäärä ja päiväpalkkatakuu
Työvuoroluettelon edellyttämän tuntimäärän rajoissa luetaan matkustamisvuorokauden aikana tehty työ säännölliseen työaikaan. Mahdollisesta lisä- ja ylityöstä maksetaan tämän sopimuksen edellyttämät lisä- ja ylityökorvaukset. Mikäli työvuoroluettelon edellyttämää työtuntimäärää ei ole voitu tehdä saman vuoro- kauden kuluessa, ei toimihenkilön kuukausipalkkaa kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.
Xxxxxxx toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työvuoroluettelon mukaisena vapaa-aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työ- päivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työ- ajaksi.
Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauk- sesta.
Milloin työnantaja kustantaa toimihenkilölle makuupaikan, ei kello 21–07 väliseltä ajalta makseta korvaus- ta matkustamiseen käytetyltä ajalta.
Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityön laskemisen perusteeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työvuoroluettelon mukaisen vuorokautisen säännöllisen työajan enim- mäismäärään saakka sellaisina matkustamispäivinä, jolloin säännöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi.
Xxxxxxx toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai milloin toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.
Soveltamisohje:
Työnantajan ja toimihenkilön on yhdessä todettava, milloin kyseessä on kohdan tar- koittama toistuva matkustaminen.
Edellä mainittujen päivärahojen ja ruokarahan maksamisen asemesta voidaan tässä momentissa tarkoitetun toimihenkilön kanssa sopia kiinteästä kuukausipalkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.
8. Matkustussääntö
Työpaikkaa varten voidaan paikallisesti sopimalla vahvistaa matkustussääntö. Matkustussäännöllä voidaan poiketa tämän pykälän määräyksistä edellyttäen, että matkustamisen korvaaminen kokonaisuutena ottaen vastaa tämän pykälän mukaista tasoa
VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET
31 § Palkka sairauden tai perhevapaan aikana sekä tapaturman jälkeen
1. Palkanmaksuvelvollisuus
Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyt- tään tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällä tai muulla törkeällä tuottamuksella, on hänellä oikeus työkyvyttömyyden vallitessa saada palkkansa luontoisetuineen sen suuruisena, kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut seuraavasti:
Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti Palkka
1 kuukauden mutta vähemmän kuin 1 vuoden 4 viikolta
1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta 5 viikolta
5 vuotta tai kauemmin 3 kuukaudelta
Mikäli työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti enintään yhden kuukauden maksetaan sairausajanpalkkana 50 % palkasta työsopimuslain 2 luvun 11 §:n mukaisesti.
Tässä yhteydessä tarkoitetaan kuukaudella 30 päivän pituista ajanjaksoa (juridinen kuukausi), vastaavasti neljällä viikolla 28 päivän, viidellä viikolla 35 päivän ja kolmella kuukaudella 90 päivän pituista ajanjaksoa.
Jos toimihenkilö on hänen kanssaan työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sairautensa, ei työnantaja ole velvollinen suorittamaan palkkaa sairauden ajalta.
2. Saman sairauden uusiutuminen
Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päi- västä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, ei toimihenkilö ole oikeutettu uuteen 1. kohdan mukaiseen sairausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka maksetaan yhteensä enintään 1. kohdassa mainitulta ajanjaksolta.
Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairasvakuutuslain 8 luvun 7 §:n 2. momentin mukaiselta yhden päivän odotus- ajalta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu sairausvakuutustoimiston teke- män ratkaisun perusteella.
3. Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus
Toimihenkilöllä on velvollisuus ilmoittaa työnantajalle viipymättä sairauden aiheuttamasta työkyvyttömyy- destä ja sen arvioidusta päättymisestä.
Työnantajan sitä vaatiessa on toimihenkilön esitettävä yrityksen työterveyslääkärin antama tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudestaan. Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt toimihenkilön esittä- mää lääkärintodistusta ja osoittaa toimihenkilön toisen nimetyn lääkärin tarkastettavaksi, on työnantajan korvattava tästä aiheutuva lääkärintodistuspalkkio.
4. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa
Xxxxxxxxxxxxxxx annetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys, isyys- ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta. Isyysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka yhdeltä viikolta (5 työpäi- vää).
Palkanmaksun edellytyksenä kuitenkin on, että työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuu- kautta ennen synnytystä. Xxxxxxx toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiys- tai viikon pituinen isyysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa.
Osapuolet suosittelevat kokonaissuunnitelman tekemistä vanhempainvapaan ja hoitovapaan käyttämisestä.
Työnantajan tulee tarjota äitiysvapaan jälkeen työhön palaavalle toimihenkilölle, jos hänen poissaolonsa on kestänyt enintään 12 kuukautta, hänen ennen äitiysvapaan alkamista hoitamiaan tehtäviä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee työnantajan tarjota muita samantasoisia tehtäviä tai ellei näitä ole, muuta työtä. Tässä kappaleessa tarkoitetulla toimihenkilöllä on oikeus työnsaantiin ennen äitiys- ja vanhempainvapaan ajaksi työsuhteeseen otettua sijaista.
5. Vähennysoikeus
Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut toimihenkilölle edellä tässä pykälässä määrätyn palkan, työnanta- ja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena toimihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin toimihenkilöltä, ei kui-
tenkaan enempää kuin maksamansa määrän. Vähennysoikeus ei kuitenkaan koske toimihenkilön itsensä kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella saamaa päivärahaa tai korvausta.
Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei toimihenkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää palkasta se päivärahan tai korvauksen osa, joka toimihenkilön laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.
32 § Lääkärintarkastukset
1. Lakisääteiset terveystarkastukset
Työnantaja maksaa toimihenkilölle korvauksen ansionmenetyksestä lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastaa- valta ajalta.
Toimihenkilölle, joka lähetetään em. lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluviin tutkimuksiin tai määrä- tään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työn- antaja myös päivärahan siten kuin työehtosopimuksessa määrätään.
Mikäli tarkastus tapahtuu toimihenkilön vapaa-aikana, maksetaan toimihenkilölle korvauksena ylimääräi- sistä kuluista 10,93 €.
2. Muut lääkärissä käynnit
Ansionmenetys korvataan seuraavilla edellytyksillä:
1. Kyseessä on sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä lääkärintarkastukseen työ- aikana. Tällaisina tilanteina pidetään
– sairastumista tai tapaturmaa, jonka vuoksi on päästävä nopeasti lääkäriin, taikka
– tilannetta, jolloin vastaanottoaikaa ei ole saatavissa työajan ulkopuolella kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksessa viikon) kuluessa.
Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.
2. Toimihenkilön on esittävä hyväksyttävä selvitys lääkärintarkastuksessa käynnistä (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä muissa kuin kiireellisissä tapauksissa selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoaikaa työajan ulkopuolella.
Pyydettäessä toimihenkilön on esitettävä selvitys tarkastuksen kestosta odotus- ja kohtuullisine matka-ai- koineen.
3. Toimihenkilön on ilmoitettava työaikana tapahtuvasta lääkärintarkastuksesta työnantajalle etukäteen. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.
Ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata:
1. Xxxxxx toimihenkilö saa lääkärintarkastuksen ajalta työkyvyttömyysajan palkkaa.
2. Milloin sairaus tai tapaturma on johtunut toimihenkilön omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuu- desta.
Jos edellä mainitut korvattavuuden edellytykset täyttyvät, korvataan ansionmenetys seuraavien lääkärintarkas- tusten osalta:
1. Uusi tai uusiutuva sairaus
– Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan toimihenkilön sairaus.
– Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestävän työkyvyttömyyden ajalta.
– Milloin toimihenkilö sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi.
2. Aikaisemmin todettu sairaus
– Xxxxxxxxx sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta silloin, kun kyseessä on ao. erikois- alan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi (ml. määräys apuvälineen esim. silmä- lasien hankkimiseksi).
– Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi toimihenkilön on ollut tarpeen hakeutua lääkä- rintarkastukseen.
– Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.
– Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta.
3. Laboratorio- ja röntgentutkimukset
– Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio-, röntgen- tai siihen rinnas- tettavan tutkimuksen ajalta. Tutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta.
– Erillisen em. tutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jollei tutkimusta ole mahdollista suorittaa työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokaudenaikana.
4. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset
– Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveys- keskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.
5. Äkillinen hammassairaus
– Äkillisen hammassairauden, joka ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa toimihenkilön työkyvyttö- myyden ja joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimen- piteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
3. Korvausten palkkaperuste
Pykälässä mainitut korvaukset ansionmenetyksestä suoritetaan samoin palkkaperustein kuin sairausajan palkka.
33 § Vuosiloma
1. Vuosiloman antaminen
Vuosiloma annetaan vuosilomalain mukaisesti.
2. Vuosilomapalkka ja -korvaus
Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista, ellei paikallisesti ole sovittu sen maksamisesta säännönmukaisina palkanmaksupäivinä.
Vuosilomapalkkana tai vuosilomakorvauksena maksettava päiväpalkka lasketaan siten, että kuukausipalk- ka jaetaan luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.
Vuosilomapalkkaa laskettaessa otetaan huomioon kuukausipalkka (rahapalkka ja vuorotyölisien perusteel- la laskettu keskimääräinen päiväpalkka siten kun vuosilomalain 3 luvun 10 §:n 1 momentissa säädetään sekä muut jatkuvat tai säännöllisesti toistuvat sopimusperusteiset lisät sekä säännöllisesti toistuvat sunnun- taityökorvaukset). Milloin toimihenkilölle maksetaan ylitöistä tai vuorotyöstä tai aloittamis- tai lopettamis- töistä kiinteitä kuukausikorvauksia, on nämä palkanluonteiset erät maksettava myös vuosiloman aikana. Luontoisetujen käsittelyssä noudatetaan vuosilomalain 3 luvun 9 §:n 2 momentin säännöksiä.
3. Lomaraha
Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen tässä sopimuksessa tarkoitetusta vuosilomapal- kastaan. Laskettaessa lomarahaa jaetaan kuukausipalkka luvulla 25 ja kerrotaan vuosilomalain mukaisten lomapäivien lukumäärällä.
Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkan- maksun yhteydessä, jolloin toimihenkilön palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä makse- taan, tai olisi maksettu, ellei toimihenkilö olisi estynyt palaamasta työhön.
Lomaraha maksetaan myös jo päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta maksettavan lomakorvauksen osalta, mikäli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin toimihenkilöstä itses- tään johtuvasta syystä tai mikäli määräaikainen työsuhde päättyy lomakautena. Eläkkeelle siirtyvälle toimi- henkilölle maksetaan lomaraha vuosilomakorvauksesta. Toimihenkilölle, joka suoritettuaan asevelvollisuu- den palaa palvelusajan päätyttyä työhön, maksetaan lomaraha siitä vuosilomakorvauksesta, joka hänelle maksettiin hänen astuessaan asepalvelukseen.
Lomaraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useampana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään lomaa seuraavan lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Vaihto- ehtoisesti voidaan sopia lomarahan korvaamisesta vastaavalla vapaalla, joka on pidettävä edellä tarkoitetun lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Mikäli paikallisesti sovitaan lomarahan vaihtamisesta va- paaksi, sovitaan samalla vapaan määrä. Ellei lomapäivistä ole muuta sovittu, annetaan vapaapäiviksi työ- päiviä.
Mikäli toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lomarahan paikallisesti sovittua maksuajankohtaa, makse- taan lomaraha työsuhteen päättyessä, jos toimihenkilö muutoin on lomarahaan oikeutettu.
Työnantajalla on tuotannollisista syistä oikeus antaa vuosiloman kesälomaosuudesta 18 lomapäivää ylittävä loman osa yhdenjaksoisena lomakauden ulkopuolella. Tämän loman osalta maksetaan kaksinkertainen lomaraha.
Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairastapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä vapaata ei vähennetä toimihenkilön palkasta eikä vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia, veljiä ja sisaria sekä isovan- hempia.
Lyhyttä tilapäistä vapaata annetaan myös yhteiskunnallisten luottamustehtävien hoitamista varten. Kunnal- lisena luottamusmiehenä toimivan toimihenkilön kuukausipalkkaa vähennetään kunnallisten luottamus- elinten kokouksista aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vastaavasti. Kuukausipalkan vähentäminen toimeenpannaan siten, että toimihenkilö yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa. Mahdollinen työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun toimihenkilö on toi- mittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksestä.
Vastaava ansioiden yhteensovitus suoritetaan myös muiden yhteiskunnallisten luottamustehtävien osalta.
Lyhyen tilapäisen vapaan pituus on määrättävä suhteessa edellä mainittuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.
Osapuolet suosittelevat, että yritykset maksaisivat toimihenkilöille kertausharjoitusten ajalta osan palkasta siten, että reserviläinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.
STTK:n ja sen jäsenliittojen valtuustoihin ja hallituksiin kuuluville toimihenkilöille varataan mahdollisuus osallistua työaikana sellaisiin sanottujen elinten kokouksiin, joissa käsitellään työehtosopimusneuvotteluja koskevia asioita.
35 § 50- ja 60-vuotispäivät
Toimihenkilöllä on oikeus saada 50- ja 60-vuotispäivänään palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäi- vä sattuu hänen työpäiväkseen.
VII NEUVOTTELUJÄRJESTYS
36 § Paikallinen sopiminen
Useissa tämän sopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuk- sen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja toimihenkilön kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken.
Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.
Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopi- mus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.
Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työ- ehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehto- sopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksi solmittu sopimus irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.
37 § Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi
Jos tämän sopimuksen tulkinnasta, soveltamisesta tai jostakin muusta kysymyksestä syntyy erimielisyyttä, josta toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.
Jos jompikumpi osapuoli esittää neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauksissa, ne on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.
Jos jompikumpi osapuoli vaatii, on neuvotteluista laadittava pöytäkirja tai erimielisyysmuistio, joka kum- mankin osapuolen on allekirjoitettava. Asiakirjassa on lyhyesti mainittava erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laadittava viikon kuluessa neuvottelun päättymisestä.
Jos sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta mainitut neuvottelut eivät johda tulokseen, voi jompikumpi osapuoli jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
Niin kauan kuin muusta kuin sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta johtuvasta erimielisyydestä käy- dään neuvotteluja, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta eikä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vasta- puolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi.
Tähän sopimukseen sidottujen liittojen edustajilla on oikeus osallistua paikalliseen neuvotteluun, jos liitot niin sopivat. Tällöin edellytetään, että neuvoteltavasta asiasta on jo aikaisemmin paikallisesti neuvoteltu.
VIII SOPIMUKSEN SITOVUUS JA VOIMASSAOLO
38 § Sopimuksen sitovuus
Tämä sopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja, niitä 1 §:ssä tarkoitettuja työnantajia, toimihenkilöitä ja näi- den yhdistyksiä, jotka kuuluvat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat kuuluneet edellä tarkoitettuihin liittoi- hin.
Työrauhavelvoite
Sen jälkeen, kun sopimus on tullut liittoja sitovaksi, ovat kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat mainittuihin sopimuksiin kokonaisuudessaan tai johonkin yksityiseen määräykseen, kielletyt. Liitot ja nii- den alayhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja toimihenkilöt, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivät- kä muutenkaan riko sopimusten määräyksiä.
39 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa 10.5.2010 lukien 30.4.2013 saakka kuitenkin niin, että palkankorotuksista vuo- delle 2011 ja vuodelle 2012 on sovittava viimeistään kyseisen vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Ellei palkankorotuksista sovita, sopimus päättyy kyseisen vuoden huhtikuun lopussa.
Jos sopimus irtisanotaan, on irtisanovan osapuolen annettava muutosehdotus vastapuolelle. Sopimuspuolet ovat velvolliset viimeistään kuukauden kuluttua irtisanomisen jälkeen aloittamaan neuvottelut uudesta sopimuksesta tai muutosehdotuksesta.
Helsingissä, 10. toukokuuta 2010
RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT RY TOIMIHENKILÖUNIONI TU ry
1 Palkkarakenne
Toimihenkilön palkka muodostuu tässä palkkausjärjestelmässä toimen vaativuuteen perustuvasta tehtävä- kohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtai- sesta palkanosasta. Palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan palkkausjärjestelmän ulkopuolista voimassa olevan työsuhteen yhtäjaksoiseen kestoon perustuvaa erillistä palvelusaikalisää.
Palkkarakenteen keskeisin osa on toimen vaativuuteen perustuva palkanosa, joka arvioidaan palkkausjärjestelmässä olevalla vaativuuden arviointijärjestelmällä. Arvioin- nista saatujen tulosten perusteella toimi si- joittuu johonkin palkkausjärjestelmän yhdek- sästä vaativuusluokasta, joista jokaisella on kulloinkin voimassa olevassa työehtosopi- muksessa sovittu vaativuusluokkapalkka.
nkilökohtainen
Palkkarakenteen toinen osa, henkilökohtai-
nen palkanosa, määräytyy tointa hoitavan He
toimihenkilön pätevyyden ja työsuorituksen perusteella. Pätevyys- ja suoritustekijöiden arvioinnin tulee perustua esimiehen järjes- telmälliseen ja oikeudenmukaiseen arvioon toimihenkilön em. ominaisuuksista. Kun työ- suhde on kestänyt puoli vuotta, tulee henki- lökohtaisen palkanosan suuruuden olla vähin- tään 2 prosenttia asianomaisen toimen vaati- vuusluokkapalkasta.
Palvelusaikalisä on palkkarakenteeseen kuulu- maton erillinen lisä. Sen suuruus määräytyy asianomaisen toimihenkilön työsuhteen yhtäjak- soisen pituuden perusteella.
Palvelus- aikalisä €/kk
Henkilökohtainen palkanosa
min. 2 %
palkka
Tehtäväkohtainen palkanosa
1-9
2 Toimen vaativuus
Toimen vaativuus määritetään toimenkuvauksen perusteella. Vaativuuden arvioinnissa käytetään tähän järjestelmään liittyvää matriisia.
Toimen vaativuutta määritettäessä arvioidaan ainoastaan ao. tointa ja siihen kuuluevien tehtävien sisältöä, joten tointa hoitavan toimihenkilön ominaisuudet eivät vaikuta toimen vaativuuden arviointiin.
Vaativuusluokituksen tarkoitus on saada aikaan oikeudenmukaiseksi koettu toimihenkilötehtävien vaati- vuusskaala (so. asettaa tehtävät vaativuutensa mukaiseen järjestykseen) ja liittää siten toisiinsa toimen vaati- vuus ja siitä maksettava palkka.
Toimen vaativuutta kuvaavia tekijöitä on neljä:
– toimen luonne = tehtävän hoitamisen edellyttämä harkinta ja sen vaativuus
– päätöksenteon ja ratkaisujen vaikutukset
– vuorovaikutuksen vaativuus
– johtaminen ja asema
Vaativuuden arvioinnin lähtökohta on toimi ja sen sisältämät tehtävät. Tehtävien sisällön perusteella arvioi- daan kunkin vaativuustekijän toimelle antama vaativuustaso.
Toimen vaativuus ja samalla sen vaativuusluokka (TVL) muodostuvat jokaisen vaativuustekijän antamien pisteiden yhteissummasta. Vaativuusluokat ja niiden mukaiset vaativuusluokkapalkat (VLP) pisterajoineen ilmenevät työehtosopimuksesta.
2.1 Vaativuustekijöiden arviointi
2.1.1 Toimen luonne
Toimen luonteella arvioidaan tehtävän hoitamisessa edellytettävän itsenäisen harkinnan vaativuutta. Har- kintatilanteissa tarvittavien tietojen laajuutta ja syvyyttä lisäävät paitsi koulutus, myös harkintatilanteissa tarvittava kokemus.
Vaativuus on sitä suurempi
– mitä useammin harkintatilanteita esiintyy,
– mitä erilaisempia ne ovat,
– mitä lyhyempi on harkinta-aika
– mitä laajemmat ja syvällisemmät tiedot ratkaisujen tekemiseen tarvitaan
– mitä itsenäisempiä ratkaisuja tehdään ja mitä väljemmät ovat ohjeet
– mitä ylimalkaisempaa ja hitaampaa on palaute
– mitä laajempi on työssä hallittava normisto
2.1.2 Päätöksenteon/ratkaisujen vaikutukset
Päätöksenteon vaikutuksilla arvioidaan päätösten merkittävyyttä ja laajuutta. Päätöksentekoon rinnaste- taan asiantuntijatehtäville ominainen neuvonta, suositus tai vastaava asiantuntijuuteen perustuva vaikutta- minen.
Vaativuus on sitä suurempi
– mitä suuremmat ovat taloudelliset vaikutukset,
– mitä laajemmat ovat vaikutukset tuotantoon ja laatuun,
– mitä suurempaa on henkilöstöhallintoon tai asiakaspalveluun liittyvä itsenäinen vaikuttaminen ja
– mitä merkittävämmät ovat ympäristöön, työsuojeluun ja yleiseen turvallisuuteen liittyvät vaiku- tukset.
2.1.3 Vuorovaikutuksen vaativuus
Vaikuttamisella arvioidaan oman yrityksen tai toimipaikan henkilöstöön ja ulkopuolisiin henkilöihin vai- kuttamisen vaativuutta. Vaikuttaminen on tyypillistä kommunikointia johtamisen, suunnittelun, markki- noinnin, henkilöstöhallinnon ja kaupan alueella sekä muihin yrityskuvaan liittyvissä yhteydenpidoissa.
Vaikuttamisen vaativuus on sitä suurempi
– mitä suurempi on neuvonnan, opastamisen tai kouluttamisen velvoite,
– mitä monitahoisempi ja laajempi on kommunikointi- ja yhteysverkko (asiakkaat, muut organisaatiot, viranomaiset, alihankkijat, julkinen sana ja vastaavat sidosryhmät)
– mitä suurempaa asiantuntemusta ja kokemusta yhteydenpito vaatii ja/tai mitä lukuisempia vaikuttamisyhteydet ovat
– mitä merkittävämpiä ja laajempia ihmissuhde- ja/tai motivointitaitoja vaikuttaminen edellyttää Johtamistehtävissä vaikuttamisen vaativuus riippuu esimiestehtävien luonteesta.
2.1.4 Johtaminen ja asema
Esimiestehtävään on rinnastettavissa erilaisten projektiluontoisten töiden vetäminen, jossa toimen vaatiman asiantuntijuuden perusteella ohjataan erilaisia työryhmiä.
Itsenäinen tehtäväaluevastuu saattaa esimiestehtävään rinnastettavasti korostaa vuorovaikutuksen vaati- vuutta.
Johtamistehtävässä vuorovaikutuksen vaativuus riippuu esimiestehtävien luonteesta.
3 Sijaisuudet ja tehtävän vaativuus
Jos toimeen sisältyy sijaisuuksia esim. töiden järjestelyjen tai sairaus-, vuosiloma ym. tilanteissa, ne otetaan huomioon toimen vaativuutta arvioitaessa. Tällaiset sijaisuudet on syytä huomioida toimenkuvauksessa.
Muut sijaisuudet korvataan siten kuin paikallisesti sovitaan.
4 Henkilökohtainen pätevyys
Toimihenkilön henkilökohtainen palkanosa määräytyy toimihenkilön pätevyyden ja työsuorituksen perus- teella. Henkilökohtaisen palkan säätely on osayrityksen palkkapolitiikkaa. Pätevyyden arvioinnin tulee toimia henkilökohtaisten palkkojen ja palkkakehityksen oikeudenmukaisena ohjaajana.
Arvioinnin tasapuolisuuden ja johdonmukaisuuden turvaamiseksi yrityksen tulee käyttää järjestelmällistä pätevyydenluokitusta. Työnantaja laatii pätevyydenarviointijärjestelmän, jossa yrityksen toiminta ja tavoit- teet määrittävät käytettävien oikeudenmukaisiksi ja kannustaviksi koettujen pätevyystekijöiden valinnan ja niiden painotuksen. Ennen järjestelmän käyttöönottoa käsitellään järjestelmän sisältö toimihenkilöiden ja heidän edustajiensa kanssa, jolloin toimihenkilöille ja heidän edustajilleen selvitetään pätevyyden ja suori- tuksen arvioinnissa käytettävät perusteet ja heille varataan tilaisuus esittää mielipiteensä ja ehdotuksensa järjestelmän kehittämisestä.
Pätevyyden arvioinnin suorittaa esimies, joka pyrkii pätevyyden arvioinnissa ehdottomaan objektiivisuu- teen. Henkilökohtaisten tekijöiden arviointi suoritetaan vähintään kerran vuodessa, ellei paikallisesti toisin
sovita. Mikäli kyseisen henkilön pätevyys on arvioitu jo aiemmin ja hänen hoitamansa toimi on säilynyt entisellään, arvioinnissa todetaan edellisen arvioinnin tulokset ja verrataan niitä arviointihetken tilantee- seen. Tehtävien vaativuuden arvioinnin perustana olevat toimenkuvat suositellaan tarkistettavaksi samassa yhteydessä kun kunkin henkilökohtaista pätevyyttä arvioidaan.
Toimihenkilön henkilökohtaisten tekijöiden arviointi suoritetaan puolen vuoden kuluessa työsuhteen alka- misesta. Siihen saakka palkka on vähintään tehtäväkohtaisen palkan suuruinen. Kun työsuhde on kestänyt puoli vuotta, tulee henkilökohtaisen palkanosan olla vähintään 2 %:a tehtävän vaativuuden mukaisesta palkasta. Toimihenkilön pätevyyttä ja työsuoritusta arvioidaan aina suhteessa hänen sen hetkisiin tehtäviin- sä. Mikäli tehtävät muuttuvat, on henkilön pätevyys suhteessa uusiin tehtäviin arvioitava uudelleen. Päte- vyyttä vastaava osuus henkilökohtaisesta kokonaispalkasta voi siis tällaisessa tilanteessa muuttua.
Toimihenkilöllä on oikeus saada tietoonsa itseään koskevan arvioinnin perusteet, tulokset ja vaikutukset. Arvioinnin tulokset on säilytettävä seuraavaa arviointia varten.
Toimihenkilöiden luottamushenkilölle tiedotetaan vuosittain ryhmätietoina eli vähintään 6 toimihenkilöä käsittävän ryhmän arviointitulosten keskiarvo ja niiden palkkauksellinen keskiarvovaikutus.
Pätevyydellä käsitetään kaikkia niitä toimihenkilön henkilökohtaisia ominaisuuksia, joilla on välittömästi tai välillisesti merkitystä tehtävän hoitamiselle. Pätevyyttä verrataan suhteessa toimen vaativuuteen. Hyvää pätevyyttä ja hyviä suorituksia esiintyy kaikilla vaativuustasoilla. Pätevyystekijöiden tulee täyttää oikeuden- mukaisuuden ja kannustavuuden vaatimukset.
Tästä seuraa, että pätevyystekijöille on asetettava ainakin seuraavat kriteerit:
– liittyy työhön, esiintyy kaikissa tarkasteltavissa työsuorituksissa
– on nähtävissä, mitattavissa ja on itsenäinen muuttuja (ei vakio)
– henkilön pitää voida vaikuttaa tekijään
Arviointijärjestelmän on syytä olla selkeä ja yksinkertainen niin, että sitä on riittävän helppo käyttää ja että pätevyystekijöitä tai painotuksia voidaan muuttaa tilanteen mukaan.
5 Palvelusaikalisä
Toimihenkilölle maksetaan voimassa olevan yhdenjaksoisen työsuhteen keston mukaan porrastettua palve- lusaikalisää. Palvelusaikalisän määrä ilmenee työehtosopimuksesta.
6 Siirtyminen uuteen palkkarakenteeseen
Siirryttäessä uuteen palkkausjärjestelmään ja sen myötä uuteen palkkarakenteeseen, muodostetaan jokaisel- le toimihenkilölle aikaisemmin kuvatulla tavalla tehtävän vaativuuden ja toimihenkilön pätevyyden perus- teella sekä työehtosopimuksessa sovitun erillisen palvelusikalisän perusteella määräytyvä palkka.
Mikäli uuden palkkarakenteen mukainen palkka on korkeampi kuin henkilön vanha palkka, tulee sitä korottaa uutta palkkaa vastaavaksi (esimerkki 1). Tilanteessa, jossa uuden palkkarakenteen mukainen hen- kilökohtainen palkka jää pienemmäksi kuin aikaisempi henkilökohtainen palkka (esimerkki 2), ei toimihen- kilön palkka kuitenkaan uuteen järjestelmään siirryttäessä saa laskea. Henkilökohtaiseen palkanosaan saattaa tällaisessa tilanteessa jäädä erä, joka myöhemmin leikkautuu. Leikkautuminen voi tapahtua esim. pätevyystekijöiden muuttuessa tai tilanteissa, joissa tehtävän vaativuusluokkapalkkoja on työehtosopimus- ratkaisun yhteydessä korotettu yleiskorotusta enemmän.
Myös palvelusaikalisää käsitellään siirtymävaiheessa yhtenä osana toimihenkilön henkilökohtaista palkkaa.
Palvelusaikalisä
Henkilökohtainen palkanosa
Tehtäväkohtainen palkanosa
Esimerkki 1.
Vanha palkka
Uusi palkka
Palvelusaikalisä
Henkilökohtainen palkanosa
Tehtäväkohtainen palkanosa
Esimerkki 2
7 Luontoisedut
Vanha palkka
Uusi palkka
Luontoisedun raha-arvona pidetään palkkausjärjestelmää sovellettaessa luontoisedun käypää arvoa. Silloin, kun käypää arvoa ei pystytä selvittämään, käytetään sen sijasta verotusarvoa. Verohallitus vahvistaa vuosit- tain ne perusteet, joiden mukaan luontoisetujen raha-arvo määräytyy verotuksessa.
Esimerkki luontoisedun laskemisesta (asuntoetu) | ||
Palkka | 1500 € | |
Käyvän hintatason mukainen tai Verohallituksen päätöksen mukainen Vuokra-arvo | 270 € | |
Peritty vuokra Palkkatilastoon ilmoitetun asuntoedun raha-arvo | 90 € 180 € | 180 € |
Palkkamääräysten soveltamisessa käytetty palkka | 1680 € | |
8 Nuorten ja harjoittelijoiden palkkaus
8.1. Harjoittelijat ja kesätyöntekijät
Harjoittelijoilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka opiskelevat ammatillisissa oppilaitoksissa, am- mattikorkeakoulussa, korkeakoulussa ja ovat työssä näiden lukukausien väliaikoina tai hankkivat koulutuk- sen aikana tutkinnon edellyttämää työkokemusta.
Kesätyöntekijöillä (ovat työsuhteessa 2.5.–30.9. välisenä aikana) tarkoitetaan puolestaan koululaisia tai muissa kuin alan oppilaitoksissa opiskelevia alle 25-vuotiaita henkilöitä.
Harjoittelijoiden ja kesätyöntekijöiden palkka saa alittaa kyseessä olevan vaativuusluokkapalkan 25 prosen- tilla.
8.2. Muihin toimihenkilöihin kohdistuva työsuhdeturva
Toimihenkilöiden työehtosopimuksen 7 §:n mukaista työvoiman vähentämisjärjestystä sekä työsopimuslain 7:4 §:n työntarjoamisvelvollisuutta ja 6:6 §:n takaisinottovelvollisuutta koskevat määräykset eivät estä solmi- masta määräaikaisia sopimuksia seuraavissa tilanteissa:
• pakollinen harjoittelu, mikä on välttämätöntä opintojen aloittamisen mahdollistamiseksi enintään kahdeksan (8) kuukauden ajan,
• tutkintoon liittyvä harjoittelu opintojen kestäessä,
• korkeakoulusta tai ammatillisesta oppilaitoksesta/opistosta valmistuneita enintään kahdeksaksi (8) kuukaudeksi työsuhteen alkamisesta lukien.
Työnantaja ja luottamusmies tai muu toimihenkilöitä edustava yhdessä toteavat, että työharjoittelu ei vaiku- ta muiden työntekijöiden työsuhteisiin eikä työehtoihin. Harjoittelupaikat tarjotaan ensisijaisesti niille, joille työharjoittelu on välttämätöntä opintojen jatkamiseksi tai niiden loppuunsaattamiseksi. Kustakin harjoitte- luohjelmasta laaditaan toimenkuva. Harjoittelijan tehtävä sijoittuu aina nimetyn toimihenkilön ohjaukseen, joka varsinaisesti vastaa työn suorittamisesta.
Pöytäkirjamerkintä:
Korkeakoululla tarkoitetaan sekä tiedekorkeakouluja että ammattikorkeakouluja. Toi- mihenkilöiden yhteinen valinta vastaa luottamusmiehen valintaa.
8.3. Opiskelijan ohjaaminen
Toimihenkilön toimiessa työnantajan nimenomaisesta määräyksestä AMK-opiskelijan tai muun vastaavan opiskelijan ohjaajana työssäoppimis- tai harjoittelujakson aikana, on toimihenkilölle maksettava ohjausteh- tävän ajalta erillinen työn määrän ja vaativuuden huomioon ottava paikallisesti sovittava korvaus.
Ohjaamisella tarkoitetaan ennalta laaditun ja suunnitellun opintokokonaisuuden ohjaamista, minkä sisäl- töön kuuluvat tähän kuuluvat työ- ja harjoitustehtävät sekä työssä että työympäristössä esiintyvät vaarat ja niiden torjunta.
Ohjaustyöstä sovittaessa on myös sovittava sen kestosta. Ellei kestosta ole muuta sovittu, korvausta makse- taan yhden kuukauden ajan. Mikäli edellä esitetty tehtävä on otettu huomioon toimihenkilön toimenkuvaa määriteltäessä, erillistä korvausta ei makseta. Yhdestä ohjattavasta korvausta maksetaan vain yhdelle ohjaa- jalle.
8.4. ”Tutustu työelämään ja tienaa”
Jäljempänä olevat määräykset koskevat peruskoululaisia ja lukiolaisia, joiden työsuhde perustuu ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelmaan.
Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoit- taa 1.6.–31.8. väliseen aikaan vuosina 2007–2010. tutustumisjakso voi olla myös kolmen tai neljän viikon mittainen.
”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan kertakaikkisena palk- kana 280 euroa, joka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Vastaavasti, jos tutustumisjak- so on kolme tai neljä viikkoa, maksetaan kertakaikkisena palkkana 420 € tai 560 €.
Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin peruskoululaisiin ja lukiolaisiin, joiden työsuhde perustuu tässä kohdassa tarkoitettuun kesäharjoitteluohjelmaan. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta heihin ei myöskään sovelleta työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä, mikäli ne vaikeuttaisivat kesätyöhar- joitteluohjelman käytännön toteutusta.
9 Yrityskohtaiset järjestelmät
Paikallisesti voidaan sopia myös muun palkkausjärjestelmän käytöstä varsinkin silloin, kun tarkoituksena on soveltaa yrityksen eri henkilöstöryhmiin jotain muuta yhteistä palkkausjärjestelmää.
Liitot voivat pyydettäessä saada tietoja kehitteillä olevista järjestelmistä.
10 Erimielisyyksien ratkaiseminen
Tämän palkkausjärjestelmän soveltamisesta johtuvat paikalliset erimielisyydet ratkaistaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen. Liitot sopivat erillisen ratkaisulautakunnan perustamisesta, joka viimeisenä asteena ratkaisee toimen vaativuuden arviointiin liittyvät erimielisyydet.
Ratkaisulautakunnassa on yhtä monta toimihenkilö- ja työnantajajärjestöjen nimeämää edustajaa, jotka tarvittaessa valitsevat lautakunnalle puolueettoman puheenjohtajan.
TOIMEN LUONNE PÄÄTÖKSENTEON/RATKAISUJEN VAIKUTUKSET
Toimen luonteella mitataan itsenäisen harkinnan vaativuutta. Vaativuus on sitä suurempi mitä useammin harkintatilanteita esiintyy mitä erilaisempia ne ovat mitä lyhyempi on harkinta-aika mitä laajemmat ja syvällisemmät tiedot ratkaisujen tekemiseen tarvitaan mitä itsenäisempiä ratkaisuja tehdään ja mitä väljem- piä ovat ohjeet mitä ylimalkaisempaa ja hitaampaa on palaute mitä laajempi on työssä hallittava normisto Harkintatilanteissa tarvittavien tietojen laajuutta ja syvyyttä lisäävät paitsi koulutus myös harkintatilan- teissa tarvittava kokemus | Päätöksenteon vaikutuksilla mitataan päätösten merkittävyyttä ja laajuutta Päätöksenteon vaativuus on sitä suurempi mitä suuremmat ovat taloudelliset vaikutukset mitä laajemmin ne vaikuttavat tuotantoon ja laatuun mitä suurempaa on henkilöstöhallintoon tai asiakaspalveluun liittyvä itsenäinen vaikuttaminen mitä merkittävämmät ovat ympäristöön, työsuojeluun ja yleiseen turvallisuuteen liittyvät vaikutukset Päätöksentekoon rinnastetaan asiantuntijatehtäville ominainen neuvonta, suositus tai vastaava asiantuntijuuteen perustuva vaikuttaminen | ||||
PÄÄTÖKSET JA RATKAISUT vaikutetaan { TOIMEN LUONNE | OMA TYÖ TAI SUPPEA TYÖRYHMÄ P.1 | TYÖRYHMÄ TAI TYÖRYHMÄN LÄHIYMPÄRISTÖ P.2 | OSASTO/ YKSIKKÖ P.3 | OSASTOJA/ SUURI YKSIKKÖ P.4 | |
T. 1 TYÖOHJE- JA/TAI TIETO-TAITOTEHTÄVÄT ratkaisuja samankaltaisissa tilanteissa työkenttä rajattu ohjeilla tai tutuilla menettely- tavoilla ohjeiden ja normien noudattamista ja/tai soveltamista | 165 | 180 | 195 | ||
2 VAATIVAT TIETO-TAITOTEHTÄVÄT harkintaa ja ratkaisuja uusissa tilanteissa, joissa perusteet omista tutuista lähteistä laajojen, monialaisten, syvällisten tai muuttuvien ohjeiden ja normien tarkkuutta, huolellisuutta tai luottamusta edellyttävää soveltamista | 185 | 200 | 215 | 235 | |
3 HARKINTATEHTÄVÄT suunnittelua, harkintaa ja ratkaisuja, joissa perusteina useiden tehtäväalueiden asiantunte- mus ja kokemus ohjeiden ja normien kehittävää tai luovaa sovel- tamista | 225 | 245 | 265 | ||
4 VAATIVAT HARKINTATEHTÄVÄT suunnittelua, analysointia ja vaativia ratkaisuja, jotka perustuvat usealta taholta saatuun palaut- teeseen, josta tehdään itsenäisiä johtopäätöksiä ja yhteenvetoja laajat tiedot ja ennakkotapaukset perusteena ratkaisuille ohjeiden ja normien kehittämistä, itsenäisiä ja uusia ratkaisuja | 255 | 275 | 295 | ||
5 KEHITYSTAVOITTEITA, LAAJOJEN TIEDOSTOJEN HYÖDYNTÄMINEN oman yksikön toimintaperiaatteet ohjaavat väljästi yhdessä usean asiantuntijatahon palautteen kanssa | 310 | 335 | |||
VAIKUTTAMINEN VUOROVAIKUTUS / JOHTAMINEN JA ASEMA
Vaikuttamisella arvioidaan oman yrityksen tai toimipaikan henkilöstöön ja/tai ulkopuolisiin henkilöihin vaikuttamisen vaativuutta. Vaikuttaminen on tyypillistä kommunikointia johtamisen, suunnittelun, markkinoinnin, henkilöstöhallinnon ja kaupan alueella sekä muihin yrityskuvaan liittyvissä yhteydenpidoissa. Vaikuttamisen vaativuus on sitä suurempi mitä suurempi on neuvonnan, opastamisen tai kouluttamisen velvoite mitä monitahoisempi ja laajempi on kommunikointi- ja yhteysverkko (asiakkaat, muut organisaatiot, viranomaiset, alihankkijat, julkinen sana ja muut sidosryhmät) mitä suurempaa asiantuntemusta ja kokemusta yhteydenpito vaatii ja/tai mitä lukuisampia vaikuttamisyhteydet ovat mitä merkittävämpiä ja laajempia ihmissuhde- ja/tai motivointitaitoja vaikuttaminen edellyttää Johtamistehtävissä vaikuttamisen vaativuus riippuu esimiestehtävän luonteesta. Esimiestehtävään on rinnastettavissa erilaisten projektiluonteisten töiden vetäminen tai erikoisasiantuntemus, joissa asiantunti- juuden perusteella ohjataan erilaisia työryhmiä. Itsenäinen tehtäväaluevastuu saattaa esimiestehtävään rinnastettavasti korostaa vuorovaikutuksen vaativuutta. | ||||
JOHTAMINEN JA ASEMA { VUOROVAIKUTUS | Oma tehtävä A | Opastava tai ohjaava tehtävä tai itsenäinen tehtäväalue B | Esimiestehtävä tai tehtävä, jossa organisointi- ja resurssivastuu (esim. projekteissa) tai laaja itsenäinen tehtävä C | Esimiestehtävä, jossa alaisia useammalla organisaatiotasolla tai laaja esimiestehtävä, jossa organisointi ja resurssivastuu (esim. laajoissa projekteissa) tai vaativa itsenäinen asiantuntijatehtävä. D |
1 TYÖYHTEYDET TAVANOMAISIA kommunikointia työn lähipiirissä muut yhteydet yleensä tietojen vastaanot- tamista ja välittämistä tai jakelua | 100 | 110 | ||
2 OMAAN TYÖHÖN LIITTYVIÄ ASIANTUNTIJATASON YHTEYKSIÄ omalla tehtäväalueella yhteydet työpaikan sisäisiä tai yrityksen muihin työpaikkoihin, asiakkaisiin, viran- omaisiin taikka muihin sidosryhmiin | 120 | 130 | 140 | |
3 TAVOITTEELLISIA YHTEYKSIÄ ASIANTUNTIJATASOLLA vaikuttamis- ja neuvottelutaitoa tai erityisiä ihmissuhdetaitoja myös oman tehtäväalueen ulkopuolella yhteyksiä myös ulkopuolisiin sidosryhmiin | 135 | 145 | 155 | 165 |
4 MERKITTÄVÄSTI OMA-ALOITTEISTA YHTEYDENPITOA ammatillista erityisosaamista vaativia ihmissuhde- ja yhteistyötaitoja yhteyksiä ja vaikuttamista asiakkaisiin, asiantuntijoihin tai vastaaviin sidosryhmiin | 165 | 175 | 185 | |
RTT TOIMENKUVAUS
PÄIVÄYS
TOIMEN NIMI | TOIMIALA, YKSIKKÖ TAI OSASTO |
TOIMEN HOITAJAN NIMI | VÄLITTÖMAN ESIMIEHEN TOIMI (tai nimi) |
TOIMEN HOITAJAN SIJAISENA TOIMII | SIJAISUUSTOIMET |
TOIMEN TARKOITUS | |
KESKEISET TEHTÄVÄT | |
TOIMEN HOITAMISEN PERUSVAATIMUKSET | |
KOULUTUS JA KOKEMUS | ERITYISVAATIMUKSET |
VAATIVUUSTEKIJÖIDEN ILMENTYMINEN | |
TIETO-TAITO SEKÄ LÄHTEET JA HALLINTA HARKINNAN LUONNE JA TILANTEET | PÄÄTÖKSENTEON VAIKUTUKSET JA LAAJUUS VAIKUTUSTEN MERKITYS |
TYÖYHTEYDET JA NIIDEN LUONNE VUOROVAIKUTUS | TOIMEN ASEMA TOIMEN VASTUUT |
TOIMIHENKILÖ | ESIMIES |
RAKENNUSTUOTETEOLLISUUDEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS
1 Yleisiä määräyksiä
Sopijapuolet pyrkivät kumpikin itse sekä työpaikoilla edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa. Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksi käyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.
Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin toimihenkilöitä. Toimihenkilöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yksittäisen toimihenkilön turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.
Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai toimihenkilöliitolle mikäli mahdollista vähintään neljä päivää aikaisemmin. Jos työtaistelusta päätetään myöhemmin, on siitä ilmoitettava heti kun se on käytännössä mahdollista.
Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
Tätä sopimusta sovelletaan Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin rajoi- tuksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n jäsenyrityksen tuo- tantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.
Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoiminta- organisaatio vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.
Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta luottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä sekä luottamusmiesten toimimisesta työsuojelu- tehtävissä on työpaikalla toimivan toimihenkilöyhdistyksen ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamie- hen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa kirjallisesti luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luotta- musmiehen kanssa.
Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työnantajalla on työlainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilö ja määrätä työn johtamisesta.
Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä sekä työ- suojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annettua lakia ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta, jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.
2 Yhteistoimintatehtävät ja yhteistoimintaorganisaatiot
2.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset
Luottamusmiesjärjestelmän tehtävänä on työnantajan ja toimihenkilöiden välisten neuvottelu- ja yhteistoi- mintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen. Luottamusmies toimii yhdistyksensä ja toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista, työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön soveltamista kos- kevissa asioissa.
Asianomaisen työpaikan tähän sopimukseen sidottuihin järjestöihin kuuluvilla toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja varaluottamusmies. Vaali voidaan järjestää työpaikalla. Tällöin on kaikilla edellä mainituilla toimihenkilöillä oltava mahdollisuus osallistua siihen. Työpaikalla voidaan sopia siitä, että luottamusmiehen tehtäviä hoitaa työsuojeluvaltuutettu tai päinvastoin.
Luottamusmiehet voivat valita keskuudestaan yhden luottamusmiehen, pääluottamusmies, neuvottelemaan työnantajan kanssa silloin, kun asia koskee useita työpaikkoja. Pääluottamusmiehen tehtävistä ja käytän- nönjärjestelyistä sovitaan paikallisesti.
2.2 Työsuojeluyhteistoimintaa koskevat määräykset
Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan työpaikassa, jossa säännöllisesti työskentelee yhteensä vähintään 20 työntekijää ja toimihenkilöä. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun työn- tekijöiden ja toimihenkilöiden lukumäärä on yhteensä vähintään kymmenen.
Työsuojeluyhteistoiminnasta vastaavan työsuojelupäällikön ja tähän tarkoitukseen valittujen valtuutettujen ja varavaltuutettujen lisäksi tässä sopimuksessa tarkoitetuilla henkilöstöryhmillä paikallisesti niin sovittaes- sa on oikeus valita yksi tai useampia työsuojeluasiamiehiä mikäli yrityksen koko ja muut olosuhteet sitä edellyttävät.
Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on muun muassa pitää yhteyttä toimialueensa työsuojeluasioista työsuoje- luvaltuutettuun ja työsuojelupäällikköön sekä osallistua tarvittaessa työsuojelua koskevaan tarkastukseen. Työsuojeluasiamiesten toimikausi on sama kuin työsuojeluvaltuutettujen. Jos työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasta haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista. Sen mukaan kuin työsuojeluasiamiehen tehtävät edellyttävät on hänellä oikeus sopia työnantajan kanssa vapautuksesta työstä näiden tehtävien hoitamista varten.
Osapuolet osallistuvat yhdessä työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja henkilöstöhallinnon kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Tässä yhteydessä seurataan yrityksen palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja laaditaan tarvittaessa ohjeet työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.
Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuvat työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun työterveys- huollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa. He osallistuvat myös suunnitelmien toteuttamiseen ja seuran- taan.
3 Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen asemaa koskevat määräykset
3.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen
Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tilapäisesti, säännöl- lisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muun muassa ao. henki- löstöryhmään kuuluvien toimihenkilöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen ja tämän sopimuksen mukaisten tehtävien määrään sekä huomioitava vapaan antaminen työtehtävien määrässä tai suunniteltava sijaisjärjestelyt.
Ellei työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavan työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole pai- kallisesti sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1986 lukien voimassa olleiden toimialakoh- taisten kerrointen mukaan. Yksinomaan toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saa-
maan riittävästi vapautusta työstään tehtäviensä asianmukaista hoitamista varten työn kannalta sopivana aikana. Vapautuksen määrä ja järjestelyt selvitetään ja sovitaan paikallisesti.
Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan kuukausipalkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen kuukausipalkkaan kuulumattoman korvauksen, jonka suu- ruus 1.6.2010 alkaen seuraavasti:
Edustettavien toimihenkilöiden lukumäärä | Korvaukset € / kk |
5 – 9 | 57 € |
10 – 24 | 79 € |
25 – 50 | 107 € |
51 – 100 | 151 € |
101 – 200 | 182 € |
201 – 400 | 215 € |
401 – | 241 € |
Vähintään työturvallisuuskorttikoulutuksen suorittaneelle työsuojeluvaltuutetulle maksetaan 1.6.2010 alkaen erillinen korvaus, jonka suuruus riippuu edustettavien yhteismäärästä seuraavasti:
Edustettavien yhteismäärä | Korvaukset € / kk |
10 – 50 | 55 € |
51 – 100 | 77 € |
101 – 200 | 110 € |
201 – | 150 € |
Milloin sama henkilö hoitaa sekä luottamusmiehen että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä samanaikaisesti, maksetaan luottamusmiehelle maksettava korvaus täysimääräisenä ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta puolet. Korvauksen saamisen edellytykset määräytyvät edellä sovitulla tavalla.
Milloin varaluottamusmies työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituksen nojalla hoitaa luottamusmie- hen estyneenä ollessa tämän tehtäviä vähintään kahden viikon jakson, maksetaan korvaus luottamusmiehen sijasta ko. kuukauden ajalta jakamattomana varaluottamusmiehelle.
Xxxxxxx työpaikan toimihenkilöiden lukumäärä on alle 5 ja luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.
Korvauksen suuruus määräytyy sen tilanteen mukaan, joka vallitsee tammikuun 1 päivänä. Jos toimihenki- lömäärässä tapahtuu muutoksia, tulevat vastaavat muutokset korvauksesta voimaan seuraavan kalenteri- vuoden alusta lukien.
3.2 Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun asema
Tarvittaessa työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työnantaja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoi- tuksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.
Työpaikan koon sitä edellyttäessä paikallisesti sovitaan, että luottamusmies voi tarvittaessa käyttää yrityk- sen tavanomaisia käytössä olevia toimisto-, yms. välineitä.
Luottamusmiestä, osaston luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtä- vää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään vali- tuksi tullessaan. Jos työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavaksi työsuojeluvaltuutetuksi valitun henki- lön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olo- suhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehi- tystä. Ansiokehitystarkastelu ja tarvittavat korjaukset tehdään vuosittain palkkatilastojen valmistuttua.
Vertailu suoritetaan keskimääräisten säännöllisen työajan kuukausiansioiden kehityksestä ilman tulospalk- kioita.
Kun kokonaan tai pääosin työstä vapautetun luottamusmiehen tai kokonaan tai pääosin työstä vapautetun työsuojeluvaltuutetun tehtävä päättyy, on työnantajan ja hänen yhteisesti selvitettävä, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta.
3.3 Työsuhdeturva
Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei luottamus- miestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa ao. henkilöstö- ryhmän osalta keskeytetä kokonaan. Xxxxxx luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voi- daan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
Osaston luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaisesti irtisa- noa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.
Luottamusmiehestä, osaston luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin edellyttämää niiden toimihenkilöiden enemmis- tön suostumusta, joita hän edustaa.
Luottamusmiehen, osaston luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta työsopimuslain 8 luvun velvoitteita.
Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös työpaikalla asetettuun luottamus- miesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti työnantajalle ilmoitettu sekä työsuojeluvaltuutettu- ehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaa- valle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa vali- tuksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.
Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.
Jos luottamusmiehen, osaston luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuu-
kauden palkka. Milloin tuotantolaitoksessa tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelee yhteensä alle 20 työntekijää ja toimihenkilöä on edellä mainittu korvaus kuitenkin työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään neljän ja enintään 24 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentissa on säädetty.
3.4 Varamiehet
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varaluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.
4 Yhteistoiminta
Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimi- kunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.
5 Koulutus
5.1 Ammatillinen koulutus
Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihenkilön hänen ammat- tiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin toimihenkilön säännöllisenä työaikana, korvataan koulutuksen aiheut- tamat suoranaiset kustannukset, eikä toimihenkilön kuukausipalkkaa (peruspalkka mahdollisine kiinteine kuukausikorvauksineen) vähennetä, ellei paikallisesti toisin ole sovittu.
Jos työnantajan antama koulutus tapahtuu kokonaan tai pääosin työajan ulkopuolella, on koulutukseen käytettävästä ajasta maksettava peruspalkan mukainen korvaus tai annettava muulloin vastaava vapaa-aika ja korvataan koulutuksesta johtuvat suoranaiset kustannukset, ellei paikallisesti muuta sovita.
Työajan ulkopuolella koulutukseen edellyttämiin matkoihin käytetyistä ajasta ei korvausta makseta, ellei toisin sovita. Muutoin korvataan matkakustannukset toimihenkilöiden työehtosopimuksen määräysten mukaisesti (30 §). Työajan ulkopuolella koulutukseen osallistumisesta saattaa aiheutua lisäkustannuksia toimihenkilölle. Myös näin aiheutuvien kustannusten korvaamisesta voidaan tarvittaessa sopia paikallisesti.
Koulutustilaisuuksia järjestettäessä on huolehdittava siitä, että ao. toimihenkilöille tulee riittävän pitkä päivittäinen lepoaika.
5.2 Yhteinen koulutus
Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät työmarkkinaosapuolet tai työnantaja- ja toimi- henkilöpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.
Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta.
Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.
Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten kohdassa 5.1 on määrätty. Koulutukseen osallistumi- sesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.
5.3 AY-koulutus
5.3.1 Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan toimihenkilöille tilaisuus osallistua, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Ilmoitus aiko- muksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan yhdys- henkilölle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntu- vaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurs- sille osallistumiselle ei olisi estettä.
Etukäteen on todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti.
Kohdassa 5.3.2 mainituille henkilöstön edustajille varataan em. sopimuskohdan mukaisesti tilaisuus osallis- tua sellaiseen tämän sopimuksen tarkoittamaan koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään näiden henkilöi- den pätevyyttä tämän sopimuksen tarkoittamien tehtävien hoitamisessa.
5.3.2 Korvaukset
Kurssilta, joka järjestetään STTK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka keskusjärjestöjen välinen koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja maksaa luottamusmiehelle, osaston luottamusmiehelle, varaluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, varavaltuutetulle, työsuojelutoi- mikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta kuukausi- palkan, luottamusmiehelle ja osaston luottamusmiehelle enintään kuukauden ajalta, sekä edellä mainituille työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.
Luottamusmiehelle ja osaston luottamusmiehelle korvataan vastaavasti heidän osallistuessaan STTK:n opistoissa järjestettävälle enintään kolmen kuukauden kurssille ansion menetys yhden kuukauden osalta. Samoin menetellään jäsenyhdistyksen puheenjohtajan osalta edellyttäen, että hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 tämän sopimuksen piiriin kuuluvaa toimihenkilöä ja hänen johtamassaan jäsenyh- distyksessä on vähintään 50 jäsentä.
Lisäksi maksetaan 5.3.2 kohdassa tarkoitetuille toimihenkilöille kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta kuukausipalkkaa ei vähennetä, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.
Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.
Osallistuminen 5.3 kohdan mukaiseen koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
6 Tiedotustoiminta
Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajalle:
• Arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun yhtiön tilinpäätös ja tulostiedot sen jälkeen, kun ne on annettu julkisuuteen ja muun yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen tilinpäätös tai siihen perustuva selvitys.
• Vähintään kaksi kertaa vuodessa tilivuoden aikana selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kulutusrakenteen kehitysnä- kymät.
Henkilöstöryhmien edustajien pyynnöstä työnantajan on esitettävä edellä tarkoitetusta selvityksestä ilmene- vät kehitysnäkymät yrityksen koko henkilöstölle noudattaen yrityksen sisäisen tiedotustoiminnan periaattei- ta ja käytäntöjä.
Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan edellä tarkoitetut yrityk- sen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisesti.
Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti alle 30, työnantaja voi esittää selvityksen yrityksen taloudellisesta tilasta yrityksen koko henkilöstölle järjestettävässä yhteisessä tilaisuu- dessa.
Yrityksessä on laadittava vuosittain henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet toimihenkilöiden ammatil- lisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Henkilöstösuunnitelmasta ja koulutustavoitteista tulee käydä ilmi yrityksen henkilöstön rakenne ja määrä sekä arvio niiden kehittymisestä. Suunnitelman tulee sisältää periaatteet niiden toteutumisen seuraamisesta. Koulutustavoitteet on laadittava niissä yrityksissä, joissa säännöllisesti työskentelee yli 30 henkilöä.
Yrityksen tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä mainituissa tiedoissa.
Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista tai yhteistoimintalain mukaisis- ta kysymyksistä. Henkilöstöryhmillä on myös oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoituksia sekä työpaikan työsuhteisiin tai työmarkkinakysymyksiin liittyviä tiedonantoja.
Henkilöstöryhmillä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös muista yrityksen toimintaan liittyvistä asioista työpaikan ilmoitustaululla sekä käyttämällä olemassa olevia tiedotuskanavia, kuten säh- köpostia ja intranettiä.
Tämän sopimuksen mukaisesti luottamusmiehen tai osaston luottamusmiehen tehtäviin kuuluvissa erimieli- syystapauksissa annetaan hänelle kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.
Luottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuodessa tiedot toimialueensa työntekijöiden suku- ja etunimis- tä, työsuhteen alkamisajasta sekä osastosta tai sitä vastaavasta. Luottamusmiehelle on annettava tieto uusis- ta toimihenkilöistä. Yhteistoimintalain edellytysten täyttyessä luottamusmiehelle on pyynnöstä annettava selvitys määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa olevien toimihenkilöiden määristä neljännesvuosit- tain.
Palkkatilastotietoina annetaan luottamusmiehelle kerran vuodessa kirjallisesti välittömästi sen jälkeen, kun tilastoyhteistyösopimuksen mukainen toimihenkilötilasto on valmistunut, ne palkkaerittelyt, jotka tilastosta tehdään. Tilastoista tulee käydä ilmi toimihenkilöiden keskipalkat sekä keskiansiot vaativuusluokan ja sukupuolen mukaan luokiteltuina. Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan edellä mainittuja tietoja kol- mea henkilöä pienemmistä ryhmistä.
Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin. Lisäksi luottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialu- eensa toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työaikalain mukaisesti laadittuun luetteloon.
Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamushenkilöille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.
7 Voimaantulo
Tämä sopimus on voimassa 26.1.2000 alkaen Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n toimihenkilöiden työehto- sopimuksen osana.
Helsingissä 16.3.2000
RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT RY
TOIMIHENKILÖUNINONI RY
TYÖAJAN LYHENTÄMINEN YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ
1. Soveltamisala
Työaikaa lyhennetään yksi- ja kaksivuorotyössä niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa 100 tuntia tai 12,5 päivää vuodessa.
Edellä tarkoitetussa työssä vuotuista työaikaa muuten lyhentävät enintään 30 arkipäivän vuosiloma, kirkol- liset juhlapyhät sekä juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.
2. Vapaan kertyminen
Vapaata ansaitaan kalenterivuoden aikana tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:
vähintään | 17 työvuoroa | 1 vapaa |
” | 34 ” | 2 vapaata |
” | 51 ” | 3 ” |
” | 68 ” | 4 ” |
” | 85 ” | 5 ” |
” | 102 ” | 6 ” |
” | 119 ” | 7 ” |
” | 136 ” | 8 ” |
” | 153 ” | 9 ” |
” | 170 ” | 10 ” |
” | 187 ” | 11 ” |
” | 210 ” | 12,5 ” |
Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan lisäksi se aika, jolloin työnantaja maksaa sairausajan tai syn- nytysloman palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika, jos työnantaja maksaa tältä osin palkan. Työpäiviksi rinnastetaan myös 31 §:n (lyhyt tilapäinen loma) tarkoittama vapaa-aika, jolta työnantaja maksaa palkan. Mainittuina aikoina siis vapaat sekä kuluvat että karttuvat. Työpäiviksi rinnas- tetaan myös tämän sopimuksen tarkoittamat vapaapäivät.
Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin 1 kohdassa mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäi- vät.
3. Vapaan antaminen
Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa annetaan toimihenkilölle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä tai toimihenkilön kanssa sovittaessa maksamalla rahakorvaus tai antamalla vapaa muu- na sovittavana ajankohtana. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Työnantajan on ilmoi- tettava vapaasta toimihenkilölle viimeistään kahta viikkoa ennen vapaata, ellei toisin sovita.
Vapaata annetaan vähintään työvuoro kerrallaan, ellei toisin sovita.
Jos toimihenkilön työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, korvataan toimi- henkilölle pitämättä jääneet vapaat 11 §:ssä sovitun osa-ajan palkan laskentaa koskevan ohjeen perusteella. Korvaus maksetaan ainoastaan täysiltä työpäiviltä.
Jos toimihenkilölle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, on työnantaja oikeutettu pidättämään tätä vastaavan palkan lopputilin yhteydessä siten kuin 11 §:ssä on tarkoitettu. Pidätys suoritetaan ainoas- taan täysiltä työpäiviltä.
4. Ansiotaso
Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.
5. Vuosiloma
Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, joina toimihenkilö on estynyt tekemästä työtä tämän sopimuksen mukaisen vapaan pitämisen vuoksi.
TYÖAJAN LYHENNYS YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ KESKIMÄÄRÄISTÄ VIIKKOTYÖAIKAA NOUDATTAEN
Vaihtoehtoinen työajan lyhentämisjärjestelmä
Työaika voidaan järjestää myös siten, että se on vuonna 2005 keskimäärin 36,6 tuntia viikossa, vuonna 2006 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa ja vuonna 2007 keskimäärin36,2x tuntia viikossa.
Mainittu keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että työajan lyhennys on otettu huomioon sitä las- kettaessa. Tällöin myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöajan näihin määriin kalen- terivuoden aikana.
Työajan lyhentäminen toteutuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään kalenterivuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 1 kappaleen mukaiseen määrään viikossa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.
Vapaata pidetään työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan, ellei toimihenkilön kans- sa toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen korvaamisesta. Työajan tasoittumisjärjestelmään merkitsemätön, pitämätön vapaa annetaan viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Mikäli vapaata tällöin on antamatta, korvataan se kuten viikkoylityö.
Mikäli jokaisen yksittäisen vapaan antamisajankohdasta ei päätetä erikseen, vaan usean tai kaikkien vapai- den antamisajankohdat vahvistetaan yhdellä kertaa, kutsutaan tätä suunnitelmaa työajan tasoittumisjärjes- telmäksi. Työajan tasoittumisjärjestelmää laatiessaan tulee työnantajan pyrkiä ottamaan huomioon toimi- henkilöiden yksilölliset toivomukset vapaiden ajankohdista tuotannon tarpeiden sekä käynti- ja palveluai- kojen sallimissa rajoissa.
Työajan tasoittumisjärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jolloin käytettävänä työ- aikamuotona asianomaisessa työkohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on yksi- tai kaksivuorotyö.
Siirryttäessä muuhun työaikamuotoon, esimerkiksi kolmivuorotyöhön, määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan.
Ellei edellä mainittua työajan tasoittumisjärjestelmästä ole etukäteen vahvistettu, vapaan antamisen ajan- kohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita. Sa- moin menetellään jos työtuntijärjestelmää muutetaan.
Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.
Tämän sopimuksen perusteella annetut vapaapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä, luetaan työssä- olopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa.
Mikäli työajan tasoittumisjärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissaolevan toimihenkilön katsotaan saa- neen vapaata, vaikkei poissaoleville ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryh- mä, johon toimihenkilö kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt.
Työnantajan on ennen tämän sopimuksen tarkoittaman työaikajärjestelyn toimeenpanoa neuvoteltava toi- mihenkilöiden edustajien kanssa. Neuvotteluissa on otettava huomioon työpaikan toimihenkilötyön luonne,
käynti- ja palveluaikojen turvaaminen, muiden henkilöstöryhmien työaikajärjestelyt sekä muut vastaavat seikat.
ERÄÄT ERIKOISTILANTEET
Työsuhteen alkaminen kesken vuotta
vapaata vapaata
1
työsuhteen alku
Toimihenkilö pitää työsuhteensa alkamisen jälkeiselle ajalle sattuvat vapaat, mitkä esim. muille saman työ- ryhmän toimihenkilöille ja työntekijöille on ilmoitettu. On mahdollista kuitenkin laatia hänelle myös henki- lökohtainen keskimääräinen viikkotyöaika jäljellä olevaa vuotta varten.
Työsuhteen päättyminen kesken vuotta
vapaata vapaata
2 työsuhde päättyy
Mikäli työsuhde päättyy kesken vuoden, maksetaan toimihenkilön työsuhdesaatavat normaaliin tapaan. Niitä pitämättömiä vapaita, jotka on merkitty työajan tasoittumisjärjestelmään, ei tällöin huomioida. Työ- ajan tasoittumisjärjestelmään merkitsemättömät pitämättömät vapaat korvataan säännöllisen työajan palk- kaa vastaavalla korvauksella.
Työaikamuodon tai osaston vaihtuminen
Toimihenkilö voi esimerkiksi joutua siirtymään ennen päivätyötä koskevien työajan lyhennysvapaiden pitä- mistä keskeytyvään kolmivuorotyöhön niin, että aiotut vapaapäivät muuttuvatkin työpäiviksi.
kolmivuorotyö
3
päivätyö työaikamuodon vaihtumisajankohta
Vapaat eivät seuraa mukana työaikamuodon vaihtuessa.
Vapaita saatetaan kuitenkin antaa esimerkiksi suunniteltua aikaisemmin tai mikäli 3–vuorotyö kestää vain lyhyehkön ajan, vapaita voidaan antaa sen jälkeen, kun toimihenkilö on siirtynyt takaisin päivätyöhön. Jos toimihenkilön työaikamuoto vaihtuu usein, huolehditaan siitä, että toimihenkilön suhteellinen työaika ei pitene.
KESKEYTYVÄN KOLMIVUOROTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN
Säännöllistä työaikaa keskeytyvässä kolmivuorotyössä lyhennetään siten, että se vuonna 2005 on keskimää- rin 36,6 tuntia viikossa, vuonna 2006 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa ja vuonna 2007 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa.
Työajan lyhentäminen tapahtuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu 1 kappaleen mukaiseen määrään viikossa.
Työtä varten tulee ennakolta laatia työajan tasoittumisjärjestelmä enintään vuoden pituiseksi ajanjaksoksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.
Pöytäkirjamerkintä
Xxxxxxxxxxxx tulee tämän sopimuksen piiriin, kun hän on ollut keskeytyvässä kolmivuorotyössä ilta- tai yövuorossa. Kuitenkin ilta- tai yövuoroon liittyvät samassa vuorotyöjaksossa tehdyt aamuvuorot katsotaan kuuluvan tämän sopimuksen tarkoitta- man työajan lyhennyksen piiriin.
Työajan lyhentäminen toteutetaan ansiotasoa alentamatta. Paikallisesti selvitetään mahdollinen ansiotason aleneminen sekä päätetään sen korvaustavasta.
Toimihenkilö saa vuosiloman vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.
Työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.
Keskeytyvässä kolmivuorotyössä korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
Ylityökorvausta laskettaessa käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 155.
Siirryttäessä keskeytyvästä kolmivuorotyöstä muuhun työaikamuotoon sekä toimihenkilön työsuhteen päättyessä sovitaan ansaittujen, mutta pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko antamalla vastaa- vasti vapaata tai toimihenkilön suostumuksella maksamalla rahakorvaus.
Tämän sopimuksen mukaisessa työaikamuodossa tilapäisesti kolmivuorotyötä tekevä toimihenkilö ansaitsee kahtakymmentä (20) ko. työaikamuodossa tehtyä työvuorokautta kohti yhden vapaapäivän.
KESKEYTYMÄTTÖMÄN KOLMIVUOROTYÖN JA MAANALAISEN KAIVOSTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN
Säännöllistä työaikaa keskeytymättömässä 3-vuorotyössä ja maanalaisessa kaivostyössä lyhennetään siten, että se on keskimäärin 35 tuntia viikossa.
Edellä 1 kappaleessa tarkoitetussa työssä työajan tulee vuosilomaa lukuun ottamatta enintään vuoden pitui- sena ajanjaksona tasoittua keskimäärin 35 tuntiin viikossa. Siten niiden toimihenkilöiden vuotuinen työ- aika, joilla on oikeus 30 päivän vuosilomaan ja jotka tämän lomansa pitävät kalenterivuoden aikana, on 1655 tuntia vuodessa. Vastaavasti 24 arkipäivän pituiseen vuosilomaan oikeutettujen toimihenkilöiden vuotuinen työaika on 1695 tuntia.
Toimihenkilö tulee maanalaisen kaivostyön työajan lyhentämisen piiriin, kun hän on ryhtynyt tekemään maanalaista kaivostyötä, josta maksetaan kaivoslisää.
Työtä varten tulee ennakolta laatia työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoit- tainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.
Työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä, kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.
Tämän sopimuksen tarkoittamissa työaikamuodoissa korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
Siirryttäessä tässä sopimuksessa tarkoitetusta työaikamuodosta muuhun työaikamuotoon sekä toimihenki- lön työsuhteen päättyessä korvataan ansaitut ja pitämättä jääneet vapaapäivät antamalla vastaavasti vapaa- ta tai toimihenkilön suostumuksella maksamalla rahakorvaus siten kuin tässä sopimuksessa on määritelty.
Tasausvapaat annetaan ensisijaisesti toimihenkilön työvuorojärjestelmän mukaisesti.
Mikäli toimihenkilölle tasausvapaiden määräytymiskauden aikana ei ole voitu antaa tasausvapaita, korva- taan pitämättä olevat tasausvapaat antamalla ne vapaana seuraavan vuoden puolella huhtikuun loppuun mennessä tai toimihenkilön kanssa sovittaessa maksamalla niiltä rahakorvaus tämän sopimuksen mukaises- ti niiden määräytymiskauden päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä, kuitenkin niin, että laskenta-ai- kaa jää yksi kuukausi.
Mikäli jossain muussa työaikamuodossa säännöllisesti työskentelevä toimihenkilö työskentelee tilapäisesti keskeytymättömässä 3-vuorotyössä, määräytyy hänen työaikansa ja siitä maksettava erillinen lisä kyseisenä aikana tämän sopimuksen mukaisesti.
Tasausvapaat kuluvat ja karttuvat sinä aikana, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.
3-vuorotyössä tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi lasketaan myös työnantajan osittainkin kustantama kou- lutusaika siltä osin kuin työnantaja koulutussopimuksen mukaan korvaa ansion menetyksen. Säännöllisiin työvuoroihin rinnastetaan edelleen työehtosopimuksen 31 §:n mukainen lyhyt tilapäinen loma, jolta työnan- taja maksaa palkkaa.
Toimihenkilösopimuksen 16 §:n mukaisena jakajana käytetään lukua 149.
Osa-ajan palkan suuruus lasketaan, kuten toimihenkilösopimuksen 11 §:ssä on sovittu osa-ajan palkan laskemisesta käyttäen laskentaperusteena työehtosopimuksen soveltamisohjeen taulukossa olevien työpäivi- en lukumäärää.
Ansionmenetyksen kompensaationa maksetaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä toimihenkilölle kuukausittain 8 %:n suuruinen erillinen lisä. Mikäli yrityksessä on käytössä järjestelmä, joka jo ottaa huo- mioon kompensaation, ei tällaista järjestelmää tarvitse muuttaa.