Kouvolan kaupunki, Teknisen lautakunnan delegoinnit (toimivallan edelleen siirtäminen)
Kouvolan kaupunki, Teknisen lautakunnan delegoinnit (toimivallan edelleen siirtäminen)
Hallintosääntö 26 § ja 29 § / Tekninen lautakunta 1.6.2021 § 122
Sisällys
Kouvolan kaupunki, Teknisen lautakunnan delegoinnit (toimivallan edelleen siirtäminen) 1
2. Tilapäiset liikennejärjestelyt / tilapäisten liikenteenohjauslaitteiden asettaminen 4
3. Pysyvän liikenteenohjauslaitteen asettaminen 5
4. Kunnan suostumus erikoiskuljetuksille 6
5. Jalkakäytävien talvikunnossapidon kohtuuttoman raskauden arviointi 6
6. Kotihoidon pysäköintitunnusten myöntäminen 6
7. Yleis- ja asukaspysäköintitunnusten /-lupien allekirjoittaminen 6
8. Katujen suunnittelu / rakennussuunnitelmat 7
9. Johtojen, laitteiden ja rakennelmien siirtäminen 7
10. Viemäröintialueen vähäiset muutokset Kymen Vesi Oy:n alueella 7
11. Kevyiden mainoslaitteiden sijoittaminen 8
13. Ilmoitus kadulla tai yleisellä alueella tehtävästä työstä / Katulupa 10
14. Alueen käyttölupa / tapahtumaluvat, myyntipaikkaluvat ym 10
15. Kaupungin kiinteän omaisuuden vuokralle antaminen 12
16. Viljelysmaiden vuokraus ja tukioikeuksien siirto 12
17. Metsästysvuokrasopimukset 12
18. Asiakirjojen allekirjoittaminen 12
19. Kiinteistötoimitusten hakeminen ja kaupungin edustaminen toimituksissa 12
20. Tonttijakojen hyväksyminen 13
21. Osoitteiden antaminen ja korttelinumeroiden muuttaminen 13
22. Paikkatietoaineistojen käyttöoikeuksien luovuttaminen 14
23. Asemakaavoituksen käynnistämissopimukset 14
24. Palvelujen sisäisen hinnan määrääminen ja sisäisten palvelusopimusten hyväksyminen 14
25. Johtavien viranhaltijoiden valinta määräajaksi ja enintään 6 kk 15
26. Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankinta ja luovutus 15
27. Hankintapäätöksiin liittyvä päätösvallan siirto 16
28. Muiden sopimusten ja oikeustoimien hyväksyminen vähäisissä asioissa 17
Tekninen lautakunta siirtää hallintosäännössä sille määrättyä toimivaltaa edelleen viranhaltijoille seuraavasti:
(Laki ajoneuvojen siirtämisestä, myöh. Siirtoajoneuvolaki)
Siirtoajoneuvolaki 4 § Velvollisuus siirtää ajoneuvo onnettomuuspaikalta Ajoneuvon omistaja, haltija ja kuljettaja ovat velvollisia viipymättä ja viimeistään kahden vuorokauden kuluessa liikenneonnettomuudesta siirtämään ajoneuvon pois onnettomuuspaikalta.
Jos ajoneuvoa ei ole siirretty 1 momentissa säädetyn ajan kuluessa, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tai kunta on velvollinen suorittamaan varastosiirron. Yksityistiellä tapahtuneen liikennevahingon osalta kunta suorittaa varastosiirron yksityistienpitäjän perustellusta pyynnöstä.
Viranomaisen toimintavelvollisuus koskee myös niitä ajoneuvoja, jotka ovat liikennevahingon takia ajautuneet selvästikin tiealueen ulkopuolelle kuten esimerkiksi tien viereiselle pellolle tai yksityiselle pihalle.
Siirtoajoneuvolaki 5 § Siirto pysäköimistä koskevan säännöksen perusteella.
Jos ajoneuvo on pysäköity pysäköimistä koskevan säännöksen vastaisesti tielle, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, poliisi, kunta tai kunnallinen pysäköinninvalvoja voi suorittaa lähi- tai varastosiirron aikaisintaan kahden vuorokauden kuluttua säännöksen vastaisen pysäköinnin alkamisesta.
Jos ajoneuvo on pysäköity pysäköimistä koskevan säännöksen vastaisesti yksityiselle alueelle tai maastoon, kunta tai kunnallinen pysäköinninvalvoja suorittaa lähi- tai varastosiirron kahden vuorokauden kuluttua alueen omistajan tai haltijan perustellusta pyynnöstä.
Jos ajoneuvon pysäköinnistä aiheutuu vaaraa liikenneturvallisuudelle, poliisi on velvollinen välittömästi siirtämään ajoneuvon. Jos pysäköinti aiheuttaa huomattavaa haittaa tien käytölle tai muulle liikenteelle, poliisi, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kunta tai kunnallinen pysäköinninvalvoja voi toimittaa lähi- tai varastosiirron välittömästi.
Esimerkiksi moottorivian tai muun vastaavan syyn johdosta tielle jääneisiin ajoneuvoihin sovelletaan 5 §:ää.
Siirtoajoneuvolaki 6 § Siirto tiealueella tehtävän työn tai järjestettävän tapahtuman perusteella
Jos pysäköidystä ajoneuvosta aiheutuu haittaa tiealueella tapahtuvalle kunnossa- tai puhtaanapidolle, korjaus- tai rakennustyölle taikka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tai kunnan luvalla järjestettävälle tapahtumalle, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kunta tai kunnallinen pysäköinninvalvoja voi toimittaa ajoneuvon lähisiirron. Yksityistiellä kunta toimittaa lähisiirron yksityistienpitäjän perustellusta pyynnöstä.
Siirtoajoneuvolaki 7 § Hylätyn ajoneuvon siirto
Jos ajoneuvon arvon, kunnon ja muiden ulkoisesti havaittavien seikkojen perusteella on ilmeistä, että muu ajoneuvo kuin romuajoneuvo on hylätty, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tai kunta on velvollinen alueellaan suorittamaan varastosiirron.
Yksityistiellä tai yksityisalueella olevalle hylätylle ajoneuvolle kunta suorittaa varastosiirron yksityistienpitäjän tai yksityisalueen haltijan perustellusta pyynnöstä. Tämän pykälän
säännöksiä sovelletaan myös poliisin haltuun jääneen hylätyn ajoneuvon siirtämiseen poliisin pyynnöstä.
Alueen omistajan tai haltijan perusteltu pyyntö tarkoittaa edellä olevissa kohdissa, että pyyntö on perusteeltaan asianmukainen ja tosiasioihin perustuva ja että kyseessä todella on säännösten vastainen pysäköinti.
Siirtoajoneuvolaki 8 § Romuajoneuvon siirto
Kunta on velvollinen huolehtimaan romuajoneuvon siirtämisestä alueellaan, jos romuajoneuvon haltija laiminlyö jätelain mukaisen velvollisuutensa toimittaa ajoneuvo asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Yksityiseltä piha-alueelta, varastoalueelta tai muulta yksityiseen käyttöön tarkoitetulta erityiseltä alueelta kunta kuitenkin siirtää romuajoneuvon vain yksityisen alueen haltijan perustellusta pyynnöstä.
Kunta voi toimittaa siirtämänsä jätelain 48 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun tuottajavastuun piiriin kuuluvan romuajoneuvon suoraan jätelain 58 §:ssä tarkoitetulle kerääjälle tai käsittelijälle. Ennen kuin romuajoneuvo siirretään, siitä on ilmoitettava ajoneuvon liikenneasioiden rekisteriin merkitylle viimeiselle omistajalle tai muulle tiedossa olevalle omistajalle ja haltijalle. Ilmoituksessa on kehotettava siirtämään romuajoneuvo seitsemän päivän kuluessa uhalla, että ajoneuvo toimitetaan edellä tässä momentissa tarkoitetulla tavalla jätehuoltoon. Jos omistaja ei ole tiedossa, ilmoitus on kiinnitettävä romuajoneuvoon näkyvälle paikalle.
Edellä 2 momentissa tarkoitettua ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos romuajoneuvo on palanut tai muutoin siinä kunnossa, että se on vaaraksi ympäristölle tai ihmisille.
Romuajoneuvo on ajoneuvo, jolla ei käytännössä olisi romuarvoa suurempaa käypää arvoa. Liikennöitävässä kunnossa olevaa ajoneuvoa ei voitaisi yleensä luonnehtia romuajoneuvoksi. Romuajoneuvoja ovat käytännössä esimerkiksi sellaiset ajoneuvot, jotka on niiden anastamisen jälkeen poltettu käyttökelvottomiksi.
Siirtoajoneuvolaki 10 § Ajoneuvon siirrosta ilmoittaminen ja siirtopäätös Viranomaisen on ilmoitettava lähisiirrosta ajoneuvon omistajalle tai haltijalle suullisesti tai kirjallisesti taikka jätettävä sitä koskeva ilmoitus näkyvälle paikalle ajoneuvoon.
Viranomaisen on laadittava ajoneuvon lähisiirrosta pöytäkirja tai tehtävä muu kirjallinen merkintä siirtoon liittyvään asiakirjaan.
Viranomaisen on annettava varastosiirrosta kirjallinen päätös, joka on annettava tiedoksi liikenneasioiden rekisteriin merkitylle viimeiselle omistajalle tai muulle tiedossa olevalle omistajalle ja haltijalle tavallisella tiedoksiannolla. Tavallisesta tiedoksiannosta säädetään hallintolaissa (434/2003). Jäljennös päätöksestä tai siirrettyjen ajoneuvojen tunnistamisen kannalta olennaiset tiedot sisältävä luettelo on lähetettävä myös poliisille. Jos ajoneuvon omistaja tai tämän osoite ei ole tiedossa, tiedoksiantoon sovelletaan hallintolain yleistiedoksiantoa koskevia säännöksiä. Päätös on annettava viipymättä siirron jälkeen.
Päätöksessä on kehotettava noutamaan ajoneuvo 30 päivän kuluessa tiedonsaannista uhalla, että ajoneuvo siirtyy kunnan omistukseen siten kuin tämän lain 13 §:ssä säädetään.
Edellä 2 momentissa tarkoitetun päätöksen antaa ajoneuvon siirtänyt viranomainen. Päätöksessä on mainittava siirron syy, siirretty ajoneuvo, paikka, josta se on siirretty, ja paikka, jonne se on siirretty, sekä siirtäjä ja siirtäjän yhteystiedot.
Kunnalle kuuluva toimivalta edellä mainituissa asioissa siirretään:
Liikenneinsinöörille ja kaupungininsinöörille.
Kunnallisen viranomaisen toimivalta siirtoajoneuvolain 10 § osalta siirretään:
Liikenneinsinöörille ja kaupungininsinöörille.
2. Tilapäiset liikennejärjestelyt / tilapäisten liikenteenohjauslaitteiden asettaminen
Tilapäisillä liikennejärjestelyillä tarkoitetaan tien tilapäistä sulkemista tai liikenteen ohjaamista tien kunnon tai tiellä tehtävän työn vuoksi
Tienpitäjä voi sulkea tien tilapäisesti esimerkiksi tienpidollisista syistä, urheilukilpailujen, kansanjuhlien, näyttelyiden, puolustusvoimien harjoitusten, paraatien tai näytösten vuoksi.
Tieliikennelaki 187 §
Tien tilapäisestä sulkemisesta ja liikenteen ohjauksesta tien kunnon vuoksi taikka tiellä tai sen läheisyydessä tehtävän työn vuoksi päättää se, jolla on oikeus asettaa tielle liikenteenohjauslaite.
Kiireellisessä tapauksessa tien voi sulkea tilapäisesti liikenteenvalvoja tai pelastusviranomainen.
Tien tilapäistä sulkemista koskeva päätös on lähetettävä viipymättä poliisille tiedoksi.
Toimivalta tien tilapäisessä sulkemisessa ja liikenteen ohjauksessa tien kunnon vuoksi taikka tiellä tai sen läheisyydessä tehtävän työn vuoksi siirretään: Kunnossapitopäällikölle:
o kun on kyse kadun / tien kunnossapitoon liittyvistä syistä (esim. talvipysäköintikiellot) tai
o kun on kyse alueiden käyttölupiin liittyvistä järjestelyistä Rakennuttajapäällikölle:
o kun liikennejärjestelyjä tehdään rakennusurakoiden yhteydessä Liikenneinsinöörille:
o kun on kyse katujen ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 14 a § mukaisista töistä (katuluvan varaiset työt)
Tilapäiset liikennejärjestelyt / tilapäisten liikenteenohjauslaitteiden asettamiset voidaan hyväksyä ilman erillistä Dynasty-päätöstä. Esim. rakennusurakoissa hyväksyminen on tarkoituksenmukaisinta tehdä kuittausta vastaan esim. työmaakokouksissa, koska liikennejärjestelyt voivat vaihtua useasti urakan edetessä. Samoin alueiden käyttölupiin liittyvät järjestelyt on tarkoituksenmukaisinta hyväksyä alueen käyttöluvassa ja katulupiin liittyvät järjestelyt katuluvassa.
Liikenteenohjauslaitteissa ja niiden asettamisessa ja Kouvolan kaupungin liikenteenohjauksessa noudatetaan tieliikennelain säädöksiä. Samoin noudatetaan Kuntaliiton julkaisua ”Liikennemerkkien käyttö kaduilla (2012)” siltä osin, kuin se sopii uuden lain kanssa yhteen (uusi ohjeistus on tekeillä).
Pysyvien liikenteenohjauslaitteiden asettaminen, ks. seuraava kohta.
3. Pysyvän liikenteenohjauslaitteen asettaminen
Tieliikennelaki 71 § Liikenteenohjauslaitteen asettaminen:
Liikenteenohjauslaitteen asettaa:
- - -
2) kadulle ja muulle kunnan hallinnoimalle tielle kunta;
3) muulle kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulle tielle tienpitäjä saatuaan siihen kunnan suostumuksen;
- - -
Poliisi tai se, jolla on oikeus asettaa liikenteenohjauslaite, saa poistaa tämän lain vastaisesti asetetun liikenteenohjauslaitteen. (8.5.2020/360)
Tieliikennelaki 72 § Poikkeukset liikenteenohjauslaitetta asetettaessa:
Se, jolla on 71 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan oikeus asettaa liikennemerkki, asettaa väistämisvelvollisuutta osoittavan liikennemerkin tien ja maantien liittymäkohtaan ja kunta kadun ja mainitun momentin 3 kohdassa tarkoitetun alueen liittymäkohtaan.
Kunta asettaa taajamaa osoittavan liikennemerkin. Liikennemerkin pystyttää maantielle se, jolla on 71 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan oikeus asettaa liikennemerkki, muulle tielle kunta.
Vaarallisten aineiden kuljetusrajoitusta osoittavan liikennemerkin asettaa Liikenne- ja viestintävirasto. Liikennemerkin pystyttää maantielle se, jolla on oikeus 71 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan asettaa liikennemerkki, muulle tielle kunta.
Rautatien tasoristeyksen kohdalla olevien liikenteenohjauslaitteiden asettamisesta, kunnossapidosta ja kustannusvastuusta säädetään ratalain (110/2007) 89 §:ssä.
Se, jolla on oikeus 71 §:n 1 momentin mukaan asettaa liikennemerkki, voi päättää, että hakija saa pystyttää kustannuksellaan tämän lain liitteessä 3.6 ja 3.7 tarkoitetun opastusmerkin.
Tieliikennelaki 73 § Häiritsevän tai luvattoman laitteen asettaminen tielle:
Tielle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa asettaa kilpeä, merkintää tai laitetta, joka voidaan sekoittaa liikenteenohjauslaitteeseen tai joka voi heikentää sen näkyvyyttä tai tehokkuutta, häikäistä tienkäyttäjiä tai häiritä heidän tarkkaavaisuuttaan.
Poliisi tai se, jolla on oikeus asettaa liikenteenohjauslaite, voi poistaa 1 momentin vastaisesti asetetun laitteen. (8.5.2020/360)
Asettamisella tarkoitetaan liikenteen ohjauslaitteen pystyttämistä koskevan päätöksen tekemistä ja toimeenpanoa. Viranomaistoimena toimivaltaa esitetään siirrettäväksi nimenomaan päätöksen tekemisen osalta. Toimivalta kattaa myös liikenteenohjaussuunnitelmien hyväksymisen, jolloin hyväksyminen voidaan tehdä suunnitelman allekirjoittamalla.
Liikenteenohjauslaitteella tarkoitetaan liikennevaloa, liikennemerkkiä tai tiemerkintää.
Kunnalle kuuluva toimivalta pysyvän liikenteenohjauslaitteen asettamisessa siirretään:
Liikenneinsinöörille.
Liikenteenohjauslaitteissa ja niiden asettamisessa ja Kouvolan kaupungin liikenteenohjauksessa noudatetaan tieliikennelain säädöksiä. Samoin noudatetaan
Kuntaliiton julkaisua ”Liikennemerkkien käyttö kaduilla (2012)” siltä osin, kuin se sopii uuden lain kanssa yhteen (uusi ohjeistus on tekeillä).
4. Kunnan suostumus erikoiskuljetuksille
Erikoiskuljetukset kulkevat tieverkolla luvan varaisesti. Erikoiskuljetuksena pidetään kuormaamattoman tai jakamattomalla kuormalla kuormatun ajoneuvon taikka ajoneuvoyhdistelmän kuljetusta, jossa ylitetään ainakin yksi tiellä yleisesti sallittu mitta tai massa.
Erikoiskuljetusluvat myöntää keskitetysti Pirkanmaan ELY-keskus, josta lupien haku yleensä alkaa. Kaupungille tulee lausuntopyyntö ELY:n myöntämän luvan jälkeen. Kun ELY-keskuksen minimitavoite on, että luvat myönnetään kahdessa arkipäivässä, voi erikoiskuljetuspyyntö tulla kaupungille päivän varoitusajalla.
ELY-keskuksella on oikeus myöntää erikoiskuljetuslupa ilman kunnan erillistä suostumusta kunnan ylläpitämälle katuverkolle silloin, kun kuljetus ei ylitä kunnan kanssa sovittuja mitta- ja massa-arvoja. Mitta- ja massa-arvot on määritelty katuluokittain. Näiden arvojen ulkopuolelle asettuvat kuljetukset vaativat kunnan suostumuksen.
Toimivalta em. asiassa siirretään:
Liikenneinsinöörille.
5. Jalkakäytävien talvikunnossapidon kohtuuttoman raskauden arviointi
Tekninen lautakunta on päättänyt 2.6.2020 § 98, että kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain (myöh. kunnossapitolaki) 4 § 1 momentin mukaiset jalkakäytäviin liittyvät tehtävät kuuluvat Kouvolassa 1.10.2020 alkaen tontinomistajalle. (lo. pientalovaltaisia alueita).
Kunnossapitolaki 19 a §: Jos tämän lain mukaisten velvollisuuksien täyttäminen jonkin tontin osalta olisi erityisestä syystä kohtuuttoman raskasta, voi kunta hakemuksesta ottaa tontinomistajan kunnossapitotehtävät suorittaakseen kokonaan tai osittain taikka osallistua niistä aiheutuneisiin kustannuksiin.
Toimivalta em. asiassa siirretään:
Kaupungininsinöörille.
6. Kotihoidon pysäköintitunnusten myöntäminen
Tieliikennelaki 190 a §
Kunnalle kuuluva toimivalta kotihoidon tunnusten myöntämisessä siirretään:
Lakimiehelle
7. Yleis- ja asukaspysäköintitunnusten /-lupien allekirjoittaminen
Kouvolan kaupungissa on käytössä asukas- ja yleispysäköintitunnukset (/-luvat).
Asukaspysäköintijärjestelmä on tarkoitettu niiden Kouvolan ydinkeskustan alueella asuvien henkilöiden pysäköinnin helpottamiseen, joille taloyhtiöillä ei ole osoittaa pysäköintipaikkaa. Lupa on tarkoitettu jatkuvaan käyttöön.
Yleispysäköintilupa oikeuttaa pysäköimään eräillä kiekkopaikoilla Kuusankoskella ja Kouvolan ydinkeskustassa.
Toimivalta lupatunnusten allekirjoittamiseen siirretään:
Liikenneinsinöörille.
8. Katujen suunnittelu / rakennussuunnitelmat
Maankäyttö- ja rakennuslaki 85 §: Katu rakennetaan kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 90 §: Kunnan tulee laatia yleisen alueen toteuttamiseksi suunnitelma noudattaen soveltuvin osin, mitä 85 §:ssä säädetään kadun suunnittelemisesta, jos tämä on alueen erityisen merkityksen vuoksi tarpeen.
Maankäyttö- ja rakennusasetus 98 §: Mitä tässä asetuksessa säädetään kaavan, rakennusjärjestyksen, tonttijaon ja katusuunnitelman laatimisesta, sovelletaan vastaavasti niitä muutettaessa ja kumottaessa.
Kun katu- ja yleisen alueiden suunnitelmat on hyväksytty, niiden toteuttaminen edellyttää työpiirustuksia (=rakennussuunnitelmia).
Ne ovat teknisluonteisia asiakirjoja, joissa määritetään, miten hanke toteutetaan. Näiden hyväksyminen on tapahtunut aiemmin virkamiestyönä. Menettelyyn on päädytty, koska rakennussuunnitelmien hyväksymisellä ei vaikuteta enää ympäristökuvaan eikä kiinteistön ulottuvuuteen. Suunnitelmista ei tarvitse tehdä erillistä viranhaltijapäätöstä, vaan hyväksyminen voidaan tehdä suunnitelmapiirrokset allekirjoittamalla.
Kunnalle kuuluva toimivalta rakennussuunnitelmien hyväksymisen osalta siirretään
Suunnittelupäällikölle (kaupunkisuunnittelu).
9. Johtojen, laitteiden ja rakennelmien siirtäminen
Maankäyttö- ja rakennuslaki 89 §:
Jos yleisellä alueella sijaitseva johto, laite tai rakennelma vaikeuttaa asemakaavan toteuttamista tai kadunpitoa taikka on maisemaan tai kaupunkikuvaan soveltumaton, johdon, laitteen tai rakennelman omistaja tai haltija on velvollinen siirtämään sen kunnan hyväksymään paikkaan.
Kunta tai se, jonka vastuulla yleisten alueiden toteuttaminen on, vastaa siirtokustannuksista, jollei ole kohtuullista edellyttää johdon, laitteen tai rakennelman omistajan tai haltijan vastaavan siirtokustannuksista kokonaan tai osittain taikka jollei siirtokustannusten jaosta ole toisin sovittu.
Hallintosäännön 26 §:n 2 momentissa säädetään lautakunnan toimivallasta. Sen 3. kohdan perusteella lautakunta päättää vastuualueellaan muista sopimuksista ja oikeustoimista. ***
Tekniselle johtajalle.
10. Viemäröintialueen vähäiset muutokset Kymen Vesi Oy:n alueella
Vesihuoltolaki 17 a §:
Vesihuoltolain ja siitä annetun hallituksen esityksen 17 a §:n mukaan kunta voisi vesihuoltolaitoksen kanssa neuvoteltuaan ja tiettyjen edellytysten täyttyessä päättää, että
laitos huolehtisi huleveden viemäröinnistä osana maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua hulevesien hallintaa yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Vesihuoltolaitos määräisi liittämiskohdat hulevesiviemäriin liitettäviä kiinteistöjä varten ja perisi kiinteistön omistajilta ja haltijoilta maksuja hulevesien viemäröinnistä. Pääsäännön mukaan hulevesiä ei saisi johtaa vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin.
Edellä mainitun päätöksen edellytyksenä on, että:
1. vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan huleveden viemäröinnistä taloudellisesti ja asianmukaisesti; ja
2. viemäröinnin kustannusten kattamiseksi perittävät maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi.
Vesihuoltolain 17 a §:n mukaan em. päätökseen on liitettävä kartta, jossa esitetään alueet, joilla on vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkosto sekä alueet, joille verkosto rakennetaan. Kartan avulla huleveden viemäröinnin piiriin tulevien alueiden rajauksista saataisiin mahdollisimman yksiselitteinen käsitys.
Tekninen lautakunta on hyväksynyt Kymen Vesi Oy:n hulevesien viemäröintialueen kokouksessaan 24.1.2017 § 19.
Huleveden viemäröintialueella on liittymisvelvollisuus hulevesiviemäriin ja kyseiselle alueelle on nyt toukokuussa lähetetty huleveden tiedotekirje koskien Kymen Veden maksurakenteen muutosta.
Tiedotteesta seuranneiden yhteydenottojen yhteydessä huomattiin muutamia tarkennustarpeita aluerajaukseen. Ts. alueeseen kuuluu alueita tai yksittäisiä kiinteistöjä, joille liittyminen ei selvästi ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista tai hulevesiviemäri ei olekaan Kymen Veden. Käytännössä kiinteistöt ovat siis rajauksen sisällä turhaan.
Asiaa sujuvoittaa, että pienet tarkistukset alueesta voidaan hyväksyä virkamiestyönä.
Toimivalta viemäröintialueen pieniin tarkistuksiin siirretään:
Suunnittelupäällikölle (kaupunkisuunnittelu).
11. Kevyiden mainoslaitteiden sijoittaminen
(Maanvuokralaki tai sopimusasia)
Kunta voi vuokrata tai muutoin määräajaksi luovuttaa hallitsemaltaan alueelta tai rakenteista paikkoja mainoslaitteiden sijoittamista varten.
Kevyt mainoslaite on:
• mainosbanderolli (/mainosvaate),
• valopylväiden mainostaulut (/valopylväsmainos)
o lyhtypylväsmainoksien vuokraussopimukset voivat koskea yksittäistä pylväspaikkaa tai useampia pylväspaikkoja.
tai
• kevyt tienvarsimainos
o seisovat paikallaan omien tukiensa toimesta, ei perustuksia
Mainospaikkojen vuokraussopimukset tai muut määräaikaiset alueiden tai rakenteiden käyttöoikeussopimukset laaditaan teknisen lautakunnan hyväksymien vuokraus-
/luovutusehtojen ja sen hyväksymien vuokrahinnastojen mukaisesti. Teknisellä
lautakunnalla on oikeus muuttaa yleisiä sopimusehtoja / lisätä vaadittavia periaatteita mainoslaitteille.
Mainosbanderollien osalta yhteyspäällikölle
(KP 7345, Konsernipalvelut, Talous ja strategia -palvelu *) Muiden kevyiden mainoslaitteiden osalta kunnossapitopäällikölle.
Mikäli mainoslaitteiden sijoittaminen perustuu käyttöoikeushankintaan, noudatetaan niistä annettuja toimivallan siirtopäätöksiä.
Kiinteiden, perustusten varassa olevien mainoslaitteiden sijoittamisesta päättää edelleen tekninen lautakunta.
Sijoittamissopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jolla kunta sallii yhdyskuntatekniikkaa palvelevan johdon ja siihen liittyvän laitteen, rakennelman tai laitoksen tahi teleyrityksen kaapelin, tukiaseman tai maston sijoittamisen kiinteistölleen.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 161 § Yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittaminen
Kiinteistön omistaja ja haltija on velvollinen sallimaan yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevan johdon sijoittamisen omistamalleen tai hallitsemalleen alueelle, jollei sijoittamista muutoin voida järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Sama koskee johtoihin liittyviä vähäisiä laitteita, rakennelmia ja laitoksia. Johtoa tai muuta laitetta ei saa rakentaa niin, että vaikeutetaan alueen kaavoitusta tai kaavan toteuttamista.
Mitä on sanottu kiinteistön omistajasta ja haltijasta, koskee myös yleisen alueen omistajaa ja haltijaa.
Laki sähköisen viestinnän palveluista 229 § Teleyrityksen oikeus sijoittaa telekaapeli, tukiasema ja radiomasto
Teleyrityksellä on lain 28 luvussa säädetyin edellytyksin oikeus sijoittaa toisen omistamalle tai hallitsemalle alueelle yleisiä tietoliikenneyhteyksiä palveleva:
1) telekaapeli sekä siihen liittyvä laite, vähäinen rakennelma ja pylväs;
2) matkaviestinverkon radiomasto tukiasemineen sekä niihin liittyvä laite, kaapeli ja vähäinen rakennelma;
3) matkaviestinverkon tukiasema sekä siihen liittyvä laite ja kaapeli.
Mitä tässä pykälässä säädetään kiinteistön omistajasta ja haltijasta, koskee myös yleisen alueen omistajaa ja haltijaa.
Kiinteistön omistajan tai haltijan edustajan toimivalta asiassa siirretään: Paikkatietovastaavalle (kaupunkisuunnittelu) ja kunnossapitoinsinöörille katujen ja asemakaavassa kunnan vastuulle kuuluvien rakennettujen yleisten alueiden osalta ja
Maankäyttöinsinöörille rakentamattomien maa-alueiden osalta siltä osin kuin ne eivät kuulu tilapalveluille tai liikuntapalveluille
Ennen sijoittamista ts. varsinaisen kaivuutyön osalta rakennetuilla yleisillä alueilla on haettava katulupaa (ks. kohta 13).
Rakentamattomilla maa-alueilla itse kaivuutyö voi vaatia maanomistajan suostumuksen, joka annetaan sijoittamissopimuksen yhteydessä.
13. Ilmoitus kadulla tai yleisellä alueella tehtävästä työstä / Katulupa
(Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta, myöh. kunnossapitolaki)
Ilmoitusmenettelyn tarkoituksena on antaa kunnalle mahdollisuus ohjata, valvoa, ajoittaa ja sovittaa yhteen töitä ja niiden suorittamista niin, että töistä liikenteelle ja muulle käytölle aiheutuvia haittoja voidaan estää ja vähentää. Ilmoitusvelvollisuuden alaisia töitä ovat esimerkiksi:
• erilaisten johtojen, kaapeleiden tai putkien sekä niihin liittyvien laitteiden sijoittamiseksi tai korjaamiseksi tehtävät työt,
• kiinteistön rakentamis- ja korjaamistyöt, joiden suorittamiseksi on tarpeen rajata osa viereisestä kadusta tai yleisestä alueesta työmaaksi
• katualueelta tapahtuvat nostot ja kuormaukset
• rakennustelineiden pystyttäminen kadulle
• kuormalavojen säilyttäminen
• kattolumien pudottaminen kadulle.
Kunnossapitolaki 14 a §:
Työstä vastaavan on tehtävä työstä kadulla ja yleisellä alueella ilmoitus kunnalle. Työ voidaan aloittaa heti, kun kunta on antanut suostumuksen työn aloittamiseen. Jos kunta ei ole käsitellyt ilmoitusta 21 vuorokauden kuluessa, työ voidaan kuitenkin aloittaa.
Ilmoitukseen on liitettävä selvitys, jossa osoitetaan tarvittavassa laajuudessa alueen työnaikainen käyttö, työn kesto, työssä käytettävien laitteiden ja rakenteiden sijoitus, tilapäinen liikennejärjestely kaikki liikennemuodot huomioon ottaen (ks. kohta 2 **) sekä työstä vastaava henkilö ja hänen ammattipätevyytensä. Tämän lisäksi kunta voi vaatia muitakin ilmoituksen käsittelemiseksi tarpeellisia selvityksiä.
Rikkoontuneet johdot, laitteet ja rakenteet saadaan merkittävien vahinkojen estämiseksi korjata välittömästi. Korjaamisesta on ilmoitettava kunnalle niin pian kuin mahdollista ja annettava edellä tarkoitettu selvitys.
Kunnan suostumuksesta on käytetty nimeä katulupa tai kaivulupa, työlupa, aitauslupa tms.
Paikkatietovastaavalle (kaupunkisuunnittelu) ja kunnossapitoinsinöörille.
14. Alueen käyttölupa / tapahtumaluvat, myyntipaikkaluvat ym.
Alueen käyttölupa tarkoittaa, että kunta voi tilapäisesti ja lyhytaikaisesti (maks. 3 kk) vuokrata tai luovuttaa kunnan hallinnoiman alueen yksityiseen käyttöön. Yksityisessä käytössä oleva kunnan hallinnoima (yleinen) alue on silloin jonkun muun kuin kunnan hallinnassa tilapäisesti esim. toripaikkana, yleisötapahtumana, paraati- tai marssikäytössä tai urheilu- ja kaupallisen tapahtuman pitopaikkana. Kesäaikaiset jäätelökioskit kuuluvat myös alueen käyttöluvan piiriin, vaikka ovatkin paikallaan yli 3 kk.
Mikäli kyseessä on 3 kuukautta pidempi alueen käyttö, esim. terassit tai alueen käyttö viereisen työmaan parakkialueena tms., sovelletaan niissä tapauksissa kohtaa 15.
Kaupungin kiinteän omaisuuden vuokralle antamisesta.
Kouvolan Ydinkeskusta ry:lle on luovutettu erillisellä sopimuksella ydinkeskustan alueita edelleen luovutettavaksi kaupallisiin tarkoituksiin.
Alueen käyttölupa perustuu joko maanvuokralakiin tai se on puhtaasti sopimusasia.
Alueiden vuokrat ja maksut peritään kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaisesti. Vuokrien hinnat päättää tekninen lautakunta.
Alueiden käyttölupien osalta maksuttomia tapahtumia ovat kuitenkin mm. kaupungin toisen hallintokunnan tai toimialan järjestämät tapahtumat, pienimuotoiset kansalaistapahtumat sekä yleishyödyllinen toiminta, joista ei peritä pääsymaksua. Yleishyödylliseksi toiminnaksi luetaan esim. joulupatakeräykset ja katusoittajat sekä niihin rinnastettava toiminta.
Lisäksi vaalikampanjointi torilla ja myyntipaikoilla on vapaata ja maksutonta. Maksuttomuus on kytketty yhteen myyntipaikkaan (4mx4m) / vaaleissa ehdolla oleva puolue tai yhteislista. Toinen myyntipaikka (2mx2m tai 4x4m) on maksullinen. Pelkkä vaalimainosten jakaminen on vapaata ja maksutonta koko torialueella. Vaalikampanjointi ei saa häiritä toripaikan varanneiden tai alueella olevien muiden toimijoiden kaupankäyntiä eikä vaalikampanjoinnissa saa jakaa ilmaiseksi torialueella tai sen välittömässä läheisyydessä myynnissä oleviin tuotteisiin rinnastettavia tuotteita.
Vaalikampanjapaikka tulee varata torivalvojalta ennakkoon, erityisesti toripäivinä.
Vaalikampanjoinnissa on sallittua jakaa lipukkeita torimyyjien tai alueella olevien muiden toimijoiden myyntituotteisiin; lipukkeiden jakamisessa on pyrittävä tasapuolisuuteen, jos vastaavaa myytävää on tarjolla useassa torin tai alueen myyntipisteessä.
Markkinoiden tapahtumanjärjestäjälle annetaan oikeus päättää poliittisen toiminnan maksuttomuudesta markkinoilla ja muut markkinoille tuloehdot.
Yleisötapahtumien tai vastaavien yhteydessä vaaditaan joskus, että tapahtumanjärjestäjällä on maanomistajan lupa tai suostumus, esim. haettaessa lupaa tilapäiseen anniskelualueeseen tai ilotulitusnäytöksen tai tuliesityksen järjestämiseen. Maanomistajan suostumus annetaan alueen käyttöluvassa.
Toimivalta alueiden käyttölupien myöntämisessä siirretään:
Kunnossapitopäällikölle
o kun kyseessä on asemakaavan mukainen rakennettu katualue tai kunnan hallintaan kuuluva muu rakennettu yleinen alue
o siltä osin kuin alueet eivät kuulu Ydinkeskusta ry:n sopimusalueeseen.
ja
Maankäyttöinsinöörille tai hänen poissa olleessaan kaupungingeodeetille
o rakentamattomien maa-alueiden osalta siltä osin, kun ne eivät kuulu tilapalveluille tai liikuntapalveluille
o ja esim., kun kyseessä on luontopolkuihin liittyvä tapahtuma
Alueiden käyttölupiin voi liittyä tien tilapäinen sulkeminen. Tältä osin ks. kohta 2.
Alueiden vuokraaminen tai muu käyttöoikeuden luovutus pidemmäksi ajaksi; ks. seuraava kohta.
15. Kaupungin kiinteän omaisuuden vuokralle antaminen
Hallintosäännön 29 §:n perusteella tekninen lautakunta päättää kaupungin omaisuuden vuokralle antamisesta valtuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti. ***
Toimivalta kaupungin omaisuuden vuokralle antamisessa siltä osin, kun kyse on kiinteän omaisuuden vuokraamisesta, siirretään:
Tekniselle johtajalle, jos omaisuuden arvo on enintään 250.000 euroa, Kaupungingeodeetille, jos omaisuuden arvo on enintään 100.000 euroa, Kiinteistöinsinöörille, jos omaisuuden arvo on enintään 50.000 euroa ja Maankäyttöinsinöörille, jos omaisuuden arvo on enintään 30.000 euroa.
Päätöksissä noudatetaan ylempien toimielimien päättämiä luovutusehtoja ja hinnoittelua.
16. Viljelysmaiden vuokraus ja tukioikeuksien siirto
Kaupungin omistamat viljelysalueet ja niihin kuuluvat tukioikeudet on pääosin luovutettu viljelijöille enintään 5 vuoden mittaisilla vuokrasopimuksilla. Vuokrataso perustuu säännöllisesti tehtävään alueittaiseen kilpailutukseen, jonka pohjalta saadaan vertailukelpoinen hintataso myös yksittäisten kohteiden vuokraamiseen.
Maankäyttöinsinöörille ja hänen poissa ollessaan metsätalousinsinöörille.
17. Metsästysvuokrasopimukset
Metsästysoikeus pääosalla kaupungin omistamista metsäalueista on metsästysvuokrasopimuksilla luovutettu paikallisille metsästysseuroille, jotka sopimuksen nojalla paitsi saavat metsästää alueella, myös tekevät riistan- ja luonnonhoitotyötä mm. järjestämällä ruokintapaikkoja ja pyydystämällä pienpetoja, joista minkki ja supikoira sisältyvät erityisen haitallisten vieraslajien listalle. Metsästysvuokrasopimuksissa voidaan ottaa huomioon asutuksen läheisyydestä tai alueiden mahdollisesta suojelusta johtuvat erityispiirteet, ja asettaa näistä johtuvia ehtoja.
Metsätalousinsinöörille ja hänen poissa ollessaan maankäyttöinsinöörille.
18. Asiakirjojen allekirjoittaminen
Hallintosäännön 159 § 2 momentin mukaan: ***
Muiden toimielimien päättämissä asioissa tehtävät sopimukset, sitoumukset, toimituskirjat ja muut asiakirjat allekirjoittaa sekä todisteellisen tiedoksiannon vastaanottaa toimialallaan toimialajohtaja, toimielimen esittelijä ja muut toimielimen määräämät viranhaltijat tai toimihenkilöt kukin yksin.
Teknisen lautakunnan päätökseen perustuvat maa- ja vesialueiden hankinnat ja luovutukset eli kiinteän omaisuuden kauppa- ja vaihtokirjat sekä kaupungin kiinteän omaisuuden vuokralle antamista koskevat sopimukset allekirjoittaa tekninen johtaja tai kaupungingeodeetti.
19. Kiinteistötoimitusten hakeminen ja kaupungin edustaminen toimituksissa
Hallintosäännön 29 §:n mukaan tekninen lautakunta huolehtii mm. maankäyttö- ja rakennuslain, kiinteistönmuodostamislain, liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain,
lunastuslain ja yksityistielain mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä, joten lautakunnan toimivaltaan voidaan katsoa kuuluvan em. lakien mukaiset kiinteistötoimitukset. ***
Toimituksen hakeminen ja kaupungin edustaminen toimituksissa on perusteltua delegoida viranhaltijalle muiden kuin lunastuslupaa edellyttävien toimitusten osalta. Lunastusluvan hakemisesta päättää hallintosäännön 29 §:n perusteella tekninen lautakunta. ***
Toimivalta toimitusten hakemiseksi siirretään:
Kaupungingeodeetille ja kiinteistöinsinöörille muiden kuin lunastuslupaa edellyttävien toimitusten osalta.
Kiinteistötoimituksissa kaupungin edustajina voivat toimia kaupungingeodeetti, kiinteistöinsinööri, maankäyttöinsinööri ja toimitusinsinööri.
20. Tonttijakojen hyväksyminen
Tonttijako voidaan hyväksyä joko asemakaavan yhteydessä ohjeellisena tai kaavamääräyksen perusteella erillisenä, jolloin tonttijako on sitova.
Hallintosäännön 29 §:n mukaan erillisen tonttijaon hyväksyminen kuuluu teknisen lautakunnan toimivaltaan, koska se huolehtii mm. maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä. ***
Kaupungingeodeetille.
21. Osoitteiden antaminen ja korttelinumeroiden muuttaminen
Rakennusten osoitteista päättäminen ja osoitejärjestelmästä huolehtiminen on katsottu kunnan tehtäväksi, vaikka lainsäädännössä osoitejärjestelmän laatimisesta ja ylläpidosta ei ole kattavasti säädetty.
Osoitteen perustana on osoitenimi. MRL 55 §:n mukaan asemakaavassa määrätään kadun ja muun yleisen alueen nimi samoin kuin kunnanosan ja korttelien numerot. Kadun ja muun yleisen alueen nimi ja edellä mainitut numerotiedot voidaan muuttaa myös kunnan erillisellä päätöksellä siten kuin kuntalaissa säädetään kunnan päätöksenteosta.
Hallintosäännön 29 §:n mukaan tekninen lautakunta huolehtii mm. maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä, joten osoitteista päättäminen kuuluu sen toimivaltaan. ***
Asemakaavassa olevien katujen nimet on annettu asemakaavassa ja osoitenumerot sitovan tonttijaon hyväksymisen tai rakennusluvan yhteydessä. Haja-asutusalueiden tienimet ja osoitenumerot on määritetty viimeistään siinä vaiheessa, kun tien varrelle on rakentamisen seurauksena annettu osoitteita. Tiejärjestelyjen muuttuessa tai tieosakkaiden hakemuksesta tienimiä ja osoitenumeroita joudutaan toisinaan muuttamaan.
Väestörekisterikeskuksen, postin ja muiden jakeluyritysten osoitetietojärjestelmät perustuvat kunnan antamiin rakennusten ja kiinteistöjen osoitteisiin. Osoitejärjestelmä on osa kunnan kuntatietojärjestelmää ja osoitteiden päivittäminen on paikkatietojen ylläpitoa. Kouvolassa osoitteista päättäminen on aiemminkin delegoitu paikkatietoinsinöörille.
Toimivalta osoitteiden antamisessa ja korttelinumeroiden muuttamisessa siirretään:
Paikkatietoinsinöörille.
22. Paikkatietoaineistojen käyttöoikeuksien luovuttaminen
Paikkatietoaineistojen käyttöoikeuksien luovutukset jakaantuvat kahteen ryhmään; jatkuvaa käyttöä koskeviin pitkäaikaisiin sopimuksiin sekä kertaluovutuksiin.
Esimerkkinä pitkäaikaisista sopimuksista ovat kaupungin ja johtolaitosten väliset sopimukset, joiden perusteella kaupunki päivittää laitoksen aineistot sovitulla tavalla sopimuksen mukaisesti vuosikorvausta vastaan.
Kertakorvauksia koskevilla päätöksillä aineistoja luovutetaan erilaisiin painotuotteisiin. Korvauksen suuruus määräytyy käyttötarkoituksen ja aineiston määrän mukaan.
Paikkatietotuotteille on laadittu lautakunnan hyväksymät hinnoitteluperusteet.
Paikkatietopäällikölle.
23. Asemakaavoituksen käynnistämissopimukset
Hallintosäännön 26 §:n 2 mom 3. xxxxxx mukaan xxxxxxxxxx päättää vastuualueellaan muista sopimuksista ja oikeustoimista. Hallintosäännön 29 §:n perusteella tekninen lautakunta huolehtii mm. maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä lukuun ottamatta muille toimielimille säädettyjä ja määrättyjä tehtäviä. ***
Hallintosäännön 29 §:n perusteella tekninen lautakunta päättää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista maankäyttösopimuksista. MRL 91 b §:n mukaan maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Tämä ei koske sopimuksen tekemistä kaavoituksen käynnistämisestä. ***
Asemakaavoituksen käynnistämissopimus (ja maankäyttösopimus) ovat osaltaan MRL 12 a luvun mukaista menettelyä, jolla toteutetaan maanomistajan velvollisuutta osallistua yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Asemakaavoituksen käynnistämissopimus on valmistelua. Sitä koskevasta päätöksestä ei voida hakea muutosta, ellei päätös maanomistajan kaavoitusaloitteeseen ole kielteinen.
Toimivalta siirretään asemakaavan käynnistämissopimusten osalta:
Kaupunginarkkitehdille.
24. Palvelujen sisäisen hinnan määrääminen ja sisäisten palvelusopimusten hyväksyminen
Hallintosäännön 69 §:n 3 mom. mukaan xxxxxxxxxx päättää vastuualueellaan palveluista ja tuotteista perittävistä maksuista ja niiden määräytymisperusteista. Osa tuotetuista palveluista perustuu palvelusopimuksiin, jolloin hinta määräytyy niiden perusteella. ***
Toimialalla on eri palveluilla tuotteita, joita myydään tunti- tai muulla yksikkökohtaisella hinnalla muille toimialoille tai oman toimialan sisällä toiselle palvelulle ja palveluyksikölle. Näitä ovat mm. mittauspalvelut (maaomaisuus ja paikkatieto), kone- ja ajoneuvovuokraus (yhdyskuntatekniikka/varikkopalvelut) sekä erilaiset työsuoritukset. Tuotteen hinta on aikaisempina vuosina perustunut kustannuslaskentaan, jossa hinta määräytyy todellisten, tuottamisesta aiheutuneiden kulujen perusteella.
Tekniselle johtajalle.
25. Johtavien viranhaltijoiden valinta määräajaksi ja enintään 6 kk
Hallintosäännön 43 §:n 1 mom. mukaan valtuusto valitsee mm. toimialajohtajan. Kaupunginhallitus ja lautakunta valitsevat toimialallaan muun johtavassa asemassa olevan henkilöstön. Määräys henkilöstövalinnoista sisältää sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilöstön. Lyhyissä sijaisuuksissa ja avoimen viran hoitamisessa olisi tarkoituksenmukaista siirtää päätösvaltaa tekniselle johtajalle, jotta tehtävien hoito sujuisi ilman keskeytyksiä. ***
Toimivalta siirretään johtavassa asemassa olevien viranhaltijoiden valinnassa siten, että enintään kuusi (6) kuukautta kestävään virkasuhteeseen ottamisesta päättää:
Tekninen johtaja.
26. Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankinta ja luovutus
Hallintosäännön 29 §:n mukaan tekninen lautakunta päättää mm. pysyvien vastaavien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankinnasta ja luovutuksesta valtuuston vahvistamissa rajoissa. ***
Kaupunginvaltuusto on 18.3.2019 § 28 päättänyt pysyvien vastaavien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankinnan ja luovuttamisen toimivaltarajat seuraavasti:
• Kaupunginvaltuusto yli 3 000 000 euroa
• Kaupunginhallitus 1 000 000 – 3 000 000 euroa
• Tekninen lautakunta alle 1 000 000 euroa
Pysyviä vastaavia aineellisia hyödykkeitä ovat esim. maa- ja vesialueet, kiinteät rakenteet ja laitteet (kadut, torit, puistot, sillat, laiturit, rautatiet), koneet ja kalusto.
Hankintaa ja luovutusta ovat omaisuuden myynnit, ostamiset ja vaihtamiset. Päätöksissä noudatetaan ylempien toimielimien päättämiä luovutusehtoja ja hinnoittelua.
Päätösvallan enimmäismäärän tulee sisältää kauppahinnan lisäksi mahdollinen kirjanpidon myyntitappio. Aineelliset hyödykkeet luovutetaan tasearvostaan.
Toimivalta kiinteän omaisuuden (=maa- ja vesialueiden) hankinnassa ja luovutuksessa siirretään: Tekniselle johtajalle, jos omaisuuden arvo on enintään 250 000 euroa, Kaupungingeodeetille, jos omaisuuden arvo on enintään 100 000 euroa, Kiinteistöinsinöörille, jos omaisuuden arvo on enintään 50 000 euroa ja Maankäyttöinsinöörille, jos omaisuuden arvo on enintään 30 000 euroa. |
Toimivalta kiinteiden rakenteiden ja laitteiden luovutuksessa siirretään: Tekniselle johtajalle, jos omaisuuden arvo on enintään 250 000 euroa ja Kaupungininsinöörille, jos omaisuuden arvo on enintään 100 000 euroa |
Toimivalta koneiden ja kaluston luovutuksessa siirretään: Tekniselle johtajalle, jos omaisuuden arvo on enintään 250 000 euroa |
Hankintaa ja luovutusta ovat kiinteän omaisuuden myynnit, ostamiset ja vaihtamiset.
27. Hankintapäätöksiin liittyvä päätösvallan siirto
Hallintosäännön 26 §:n mukaan lautakunta päättää vastuualueellaan hankinnoista kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa. ***
Kaupunginhallitus on päättänyt 19.2.2019 § 62, että lautakuntien toimivaltarajat ovat;
• tavara- ja palveluhankinnat kokonaisarvoltaan 5 000 000 euroa tai yli
• yksittäiset tavara- ja palveluhankinnat 1 000 000 euroa tai yli
• rakennusurakat 1 000 000 - 10 000 000 euroa.
Lain julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016, myöh. hankintalaki) 123 § ja lain vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1398/2016, myöh. erityisalojen hankintalaki) 114
§ mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.
Ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavia ratkaisuja voidaan (lopullisen hankintapäätöksen lisäksi myös) tehdä hankintamenettelyn aikana vaiheittain esimerkiksi ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuudesta, tarjousten tarjouspyynnön mukaisuudesta tai vaiheittain etenevässä neuvottelumenettelyssä neuvotteluissa mukana olevista tarjouksista.
Kouvolan kaupungin hankintakäsikirjan mukaan hankinnasta on tehtävä kirjallinen hankintapäätös perusteluineen. Hankintapäätöksen tekee se toimielin tai viranhaltija, jolla on siihen hallintosäännön tai sen perusteella tehdyn hallinnollisen päätöksen perusteella ratkaisuoikeus. Vastuu tehdystä hankintapäätöksestä on päätöksentekijällä.
Varsinaisen hankintapäätöksen ohella päätös on tehtävä myös muusta ratkaisusta, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Tällaisia ratkaisuja ovat mm. päätös ehdokkaan tai tarjoajan sulkemisesta pois tarjouskilpailusta, päätös tarjouksen sulkemisesta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena sekä neuvottelumenettelyssä tapahtuva vaiheittainen tarjousten vähentäminen.
Lisäksi hankintakäsikirjan mukaan hankintayksiköllä on oikeus keskeyttää hankinta vain todellisesta ja perustellusta syystä. Xxxxxxxxx keskeyttämisestä on tehtävä hankintapäätös, joka on annettava tiedoksi tarjouskilpailuun osallistuneille.
Se, milloin päätös annetaan ehdokkaalle tai tarjoajalle tiedoksi, on ratkaistava hankkeen luonteen perusteella.
Hallintolain 54 §:n mukaan viranomaisen on annettava tekemänsä päätös viipymättä tiedoksi asianosaiselle ja muulle tiedossa olevalle, jolla on oikeus hakea siihen oikaisua tai muutosta valittamalla.
Poissulkemispäätöksen tiedoksisaamisella on vaikutusta varsinaiseen hankintapäätökseen. Kun kyse on 1 000 000 euron hankinnasta, päätöksen tiedoksisaamisen viivästyminen voi haitata merkittävästi lopullisen hankinnan aloittamista. Alle 1 000 000 euron hankinnoissa poissulkemispäätökset on annettu tiedoksi rajoitetussa menettelyssä viipymättä osallistumishakemusten avaamisen jälkeen.
Pääsääntöisesti, mikäli varsinaisia tarjouksia on hylätty, päätös on tehty aiemmin varsinaisen hankintapäätöksen yhteydessä. Kuitenkin, esimerkiksi kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä, tarjouksen hylkääminen tai tarjoajan poissulkeminen voi tapahtua jo neuvotteluvaiheessa, jolloin lopullista tarjouspyyntöä ei ole vielä lähetetty. Tarjoajan edun (sekä hallintolain) mukaista on, että päätös hylkäämisestä ja poissulkemisesta toimitetaan heti hylkäys- tai poissulkemisperusteen tultua ilmi.
Ratkaisut koskevat tällöin esimerkiksi yksittäisten ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuutta, tarjousten tarjouspyynnönmukaisuutta tai vaiheittain etenevässä neuvottelumenettelyssä neuvotteluissa mukana olevia tarjouksia.
Hankintalain ja erityisalojen hankintalain mukaisten, ennen varsinaista hankintapäätöstä tehtävien päätösten (eli kun kyseessä on ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavat ratkaisut hankintamenettelyn aikana) osalta toimivalta siirretään tekniselle johtajalle, kun toimiala on kilpailuttanut hankinnan ja hankintapäällikölle, kun hankintapalvelut on kilpailuttanut hankinnan.
Varsinaisesta hankinnasta päättäminen, ml. hankinnan keskeyttäminen jää edelleen teknisen lautakunnan päätettäväksi kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa.
28. Muiden sopimusten ja oikeustoimien hyväksyminen vähäisissä asioissa
Hallintosäännön 26 §:n 2 momentissa säädetään lautakunnan toimivallasta. Sen 3. kohdan perusteella lautakunta päättää vastuualueellaan muista sopimuksista ja oikeustoimista. ***
Muiden kuin edellä siirrettyjen toimivaltuuksien osalta sopimusten ja oikeustoimien hyväksyminen merkitykseltään vähäisissä asioissa voi hyväksyä viranhaltija asemavaltuutuksensa perusteella, ellei toimivaltaa ole delegoitu muulle taholle.
Merkityksen vähäisyyttä tulee arvioida tapauskohtaisesti muun sopimuksen tai oikeustoimen taloudellisen intressin, tarkoituksenmukaisuuden ja/tai ajallisen ulottuvuuden pohjalta, joiden tulee olla vähäisiä. Vähämerkitykselliseksi voidaan katsoa esimerkiksi sopimus, joka aiheuttaa kaupungille enintään 20 000,00 euron kustannukset ja joka on ajalliselta ulottuvuudeltaan enintään viisivuotinen.
* Korjattu 7.7.2021 palvelun nimi 1.6.2021 aloittaneen organisaation mukaiseksi.
** Kohtaan on 7.7.2021 lisätty puuttumaan jäänyt viite kohtaan 2.
*** Selostusosaan on 7.7.2021 korjattu 1.6.2021 voimaan tulleen hallintosäännön viite.
Peruste edellä käsiteltyihin korjauksiin: hallintolaki 51.1 §, jonka mukaan viranomaisen on korjattava päätöksessään oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu niihin verrattava selvä virhe.