SÄHKÖISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.3.2015–31.1.2017


SÄHKÖISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.3.2015–31.1.2017



1

Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry


Painopaikka:

Tammerprint Oy


2

Tampere 2015

SISÄLTÖ

LIITE 1: SÄHKÖISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUSTA 2015–2017 KOSKEVA

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 11

1 SOPIMUSKAUSI 11

2 MAALISKUUSSA 2015 MAKSETTAVA KERTAKORVAUS 12

3 PERUSTUNTIPALKAN KOROTUS 1.3.2015 12

4 AIKAPALKKOJEN KOROTUKSET 1.3.2015 13

4.1 Henkilökohtaiset aikapalkat 13

4.2 Henkilökohtaisen palkanosan muodostuminen 13

4.3 Kuukausipalkat 14

5 URAKKAPALKKOJEN KOROTUKSET 1.3.2015 14

5.1 Urakkahinnoittelu ja 1.3.2015 kesken olevat vapaasti hinnoitellut urakkatyöt 14

5.2 Asuntotuotantohinnoittelu 15

5.2 Muiden urakalla tehtävien töiden hinnoittelu 15

5.3 Urakan takuupalkat sekä keskeytysajan, neuvotteluajan ja

aloittamisvaiheen töistä maksettava palkka 15

6 TYÖEHTOSOPIMUKSEN LISÄT 1.3.2015 16

6.1 Työehtosopimuksen lisät 16

6.2 Ensimmäisen kärkimiehen kärkimieslisä, urakkapalkkauksella tehtävät

työt 16

6.3 Toisen tai useamman kärkimiehen kärkimieslisä, urakkapalkkauksella

tehtävät työt 17

6.4 Kärkimieslisä, aikapalkkauksella tehtävät työt 17

7 PÄÄLUOTTAMUSMIEHEN ERILLISKORVAUKSET 1.3.2015 18

8 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN ERILLISKORVAUKSET 1.3.2015 18

9 UUSI SÄHKÖISTYSALAN URAKKAHINNOITTELU 1.6.2015 19

10 PERUSTUNTIPALKAN KOROTUS 1.2.2016 19

11 AIKAPALKKOJEN KOROTUKSET 1.2.2016 19

11.1 Henkilökohtaiset aikapalkat 19

11.2 Henkilökohtaisen palkanosan muodostuminen 20

11.3 Kuukausipalkat 20

12 URAKKAPALKKOJEN KOROTUKSET 1.2.2016 20

12.1 Urakkahinnoittelu ja 1.2.2016 kesken olevat vapaasti hinnoitellut urakkatyöt 20

12.2 Asuntotuotantohinnoittelu 21

12.3 Muiden urakalla tehtävien töiden hinnoittelu 21

12.4 Urakan takuupalkat sekä keskeytysajan, neuvotteluajan ja

aloittamisvaiheen töistä maksettava palkka 21

13 TYÖEHTOSOPIMUKSEN LISÄT 1.2.2016 22

13.1 Työehtosopimuksen lisät 1.2.2016 22

13.2 Ensimmäisen kärkimiehen kärkimieslisä, urakkapalkkauksella tehtävät työt 22

13.3 Toisen kärkimiehen lisä, urakkapalkkauksella tehtävät työt 23

13.4 Kärkimieslisä, aikapalkkauksella tehtävät työt 23

14 PAIKALLISESTI SOVITUT LISÄT 1.2.2016 23

15 PÄÄLUOTTAMUSMIEHEN ERILLISKORVAUKSET 1.2.2016 24

16 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN ERILLISKORVAUKSET 1.2.2016 24

17 PALKKOJEN JA LISIEN SEKÄ YLEISSOPIMUKSEN ERILLISKORVAUSTEN KOROTUKSET SOPIMUSKAUDELLA

3

1.8.2016–31.1.2017 ......................................................................................... 24

18 TEKSTIMUUTOKSET 25

6 § TYÖSUHDETURVA 25

7 § TYÖAIKA 26

2 Säännöllinen työaika 26

8 § A AIKATYÖ 26

A 1 Henkilökohtainen aikapalkka 26

A 2 Perustuntipalkat 27

A 3 Henkilökohtaiset aikapalkat 28

A 4 Erityistyölisä 30

A 5 Henkilökohtainen kokonaisansio 30

A 6 Kuukausipalkka 31

A 7 Sähköalan erikoisasentajien palkkausjärjestelmän mukainen aikapalkka 31

A 8 Erikoislisät 31

A 9 Nuoret työntekijät 32

A 10 Työntekijän työkyvyn vaikutus vähimmäispalkkoihin 32

TALOTEKNIIKKA-ALAN AIKAPALKKAUSJÄRJESTELMÄ 33

Johdanto 33

Työntekijän palkkaryhmän määräytyminen 33

Tehtävien vaativuusryhmittelyn ja palkkaryhmittelyn käytännön toteutus 34

Tehtävien vaativuusryhmittelyn määritelmät 34

Täsmennyksiä sähköasennusta koskeviin työn vaativuusryhmittelyteksteihin 36 Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen yrityskohtaisessa

järjestelmässä 38

Arviointimatriisin soveltaminen 39

Erityisiä määräyksiä 40

8 § B URAKKAPALKAT 41

5.2 Muiden urakalla tehtävien töiden hinnoittelu 41

5.5 Liittojen sopima poikkeus hinnoittelusääntöihin 42

8.3 Urakkalaskelma 42

19 Työryhmät 42

20 HOITOVAPAA 43

21 MENETTELYTAPAMÄÄRÄYKSIÄ 43

22 YHTEISTYÖ KOTIMAISISSA KONSERNEISSA 44

23 TYÖNTEKIJÄKOHTAISET SOSIAALISET EDUT 44

24 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN TOIMEENTULOTURVA

TYÖSOPIMUKSEN PURKUTAPAUKSESSA 44

25 LUOTTAMUSMIEHEN JA KÄRKIMIEHEN TEHTÄVÄT 44

26 KESKUSJÄRJESTÖJEN SOPIMUKSET, TULKINNAT JA TULKINTAOPAS . 44 27 PALKKATILASTOTIEDOT 45

28 PYÖRISTYKSET 45

29 PÖYTÄKIRJAN OIKEUSVAIKUTUKSET 45

SÄHKÖISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 46

1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA 46

2 § TYÖEHTOSOPIMUKSEN LIITTEIDEN NOUDATTAMINEN 46

3 § TYÖRAUHAVELVOITE 46

4 § PAIKALLINEN SOPIMINEN 47

1 Paikallinen sopiminen 47

2 Paikallisen sopimuksen osapuolet 47

3 Sopimuksista tiedottaminen 48

4

4 Paikallisen sopimuksen muoto 48

5 Paikallisen sopimuksen oikeusvaikutukset ja voimassaolo 48

5 § TYÖSOPIMUS 48

1 Yleistä 48

2 Työsopimus 48

3 Työhönottopaikka 49

4 Annettavat tiedot 49

6 § TYÖSUHDETURVA 49

1 Lomauttaminen 49

2 Vuorolomautus 50

3 Lomautuksen siirto 50

4 Lomautuksen tilapäinen keskeytys 50

5 Lomautus rangaistuksena 50

6 Yhteistoimintamenettelyä koskevia määräyksiä 50

7 Irtisanominen 51

7 § TYÖAIKA 53

1 Työviikko ja työvuorokausi 53

2 Säännöllinen työaika 53

3 Työajan säännönmukainen sijoitus, vapaapäivät 53

4 Tauot 55

5 Ylityöt 55

6 Vuorokautinen ylityö 55

7 Viikoittainen ylityö 55

8 Ylitöiden enimmäismäärä 56

9 Työaikaan rinnastettava aika 56

10 Sunnuntaityö 56

11 Viikkolepo 56

12 Odottamattomat työt ja hälytysluontoiset työt 56

13 Varallaolo ja varallaoloaikana tehtävä työ 57

14 Työvuoroluettelot, työajan siirtäminen 58

15 Paikallinen sopiminen keskimääräisestä työajasta 59

16 Arkipyhät, arkipyhäkorvaus ja itsenäisyyspäivän palkka 60

17 Työajan lyhentäminen 60

8 § TYÖPALKAT 63

Palkkaustavat 63

8 § A AIKATYÖ 64

A 1 Henkilökohtainen aikapalkka 64

A 2 Perustuntipalkat 64

A 3 Henkilökohtaiset aikapalkat 65

A 4 Erityistyölisä 65

A 5 Henkilökohtainen kokonaisansio 66

A 6 Kuukausipalkka 66

A 7 Sähköalan erikoisasentajien palkkausjärjestelmän mukainen aikapalkka 66

A 8 Erikoislisät 66

A 9 Nuoret työntekijät 67

A 10 Työntekijän työkyvyn vaikutus vähimmäispalkkoihin 67

TALOTEKNIIKKA-ALAN AIKAPALKKAUSJÄRJESTELMÄ 67

Johdanto 67

Työntekijän palkkaryhmän määräytyminen 67

5

Tehtävien vaativuusryhmittelyn ja palkkaryhmittelyn käytännön toteutus 68

Tehtävien vaativuusryhmittelyn määritelmät 69

Palkkaryhmä 5 70

Täsmennyksiä sähköasennusta koskeviin työn

vaativuusryhmittelyteksteihin 71

Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen yrityskohtaisessa

järjestelmässä 74

Arviointimatriisin soveltaminen 75

Erityisiä määräyksiä 76

8 § B URAKKAPALKAT 77

1 Yleistä 77

1.1 Työmaan selvitys 77

2 Urakan rajaus 77

2.1 Työn määrän rajaus 77

2.2 Suoritusajan rajaus 77

2.3 Muut rajausehdot 77

3 Työmaan tyypit 78

3.1 Uudisrakennustyöt 78

3.2 Muut urakalla tehtävät työt 78

4 Työstä sopiminen 78

4.1 Työmaasopimuksen solmiminen 79

5 Hinnoittelusäännöt 80

5.1 Urakkahinnoittelu 80

5.1.1 Kokonaisurakkaperiaate 80

5.1.2 Uudisrakennustyön hinnoittelu 80

5.2 Muiden urakalla tehtävien töiden hinnoittelu 80

5.2.1 Asuntotuotanto 81

5.3 Urakkapalkka 83

5.4 Palkkaus ilman sopimista 83

5.5 Järjestöjen sopima poikkeus hinnoittelusääntöihin 84

5.6 Työhinnoittelun peruste 84

5.6.1 Sähköistysalan tuottavuuspalkkaurakka 84

5.6.2 Aikatyö 85

5.6.3 Jokin muu paikallisesti sovittu palkkaustapa 85

5.6.4 Palkkiopalkat 85

5.7 Takuupalkka 85

5.8 Neuvottelujen päättyminen 85

6 Lisä- ja muutostyöt 85

7 Urakkatyön kokonaisuuden sisältämät työt ja osapuolten velvoitteet 86

7.1 Yleistä 86

7.2 Työn osapuolilta vaatimat velvoitteet 86

7.2.1 Urakkaan sisältyy 86

7.2.2 Työnjohto sekä työohjeet ja piirustukset 87

7.2.3 Asennustarvikkeet, niiden tilaukset ja varastointi 88

7.2.4 Aputyöt 91

7.2.5 Työtelineet ja työvälineet 92

7.2.6 Työryhmä 92

7.2.7 Kärkimies 93

7.2.7.1 Kärkimiehen tehtävänä on 95

8 Urakan selvitys 95

6

8.1 Urakkasumman laskeminen yksikköhinnoitellussa työssä 95

8.2 Valmistautuminen 96

8.3 Urakkalaskelma 96

8.4 Urakan selvitys 96

8.5 Mittaus 97

8.6 Työehtosopimuskausien huomioiminen 97

8.6.1 Urakkahinnoittelun mukainen palkka 97

Esimerkki urakkatyönä tehtyjen töiden jakamisesta 98

8.6.2 Muut urakalla tehtävät työt 98

9 Urakkasumman maksaminen 98

9.1 Työn valmistuttua 98

9.2 Urakan selvitys ja jako 98

9.2.1 Muu urakanjakoperustepalkka 99

9.3 Selvittelyn ja maksun viivästyminen 99

10 Katkaistu urakka 100

10.1 Väliaikaisesti katkaistu urakka 100

10.2 Lopullisesti katkaisu urakka 100

11 Urakan ulkopuolella maksettavat korvaukset ja lisät 100

12 Urakkatyön keskeytyminen; urakkaan sisältymättömät työt 100

12.1 Urakkatyökohteessa 100

12.2 Urakkatyökohteen ulkopuolella 101

12.3 Keskeytystyön palkka 101

12.4 Urakan ulkopuoliset työtunnit urakassa 101

8 § C TYÖEHTOSOPIMUKSEN YKSIKKÖHINTOIHIN PERUSTUVA URAKKAHINNOITTELU 102

9 § KORVAUSKESKITUNTIANSIO 102

10 § ODOTUSAIKA JA SEN KORVAUS 103

11 § LISÄT 104

11.1 Ammattitutkintolisä 104

Ammattitutkinnon suoritus 104

11.2 Erittäin likaisen ja erittäin raskaan työn lisä 105

11.3 Vaativan ja hankalan työn lisä 106

11.4 Autonkuljettajalisä 107

11.5 Kärkimieslisä aikapalkkauksella tehtävissä töissä 107

12 § TYÖSSÄOPPIMINEN JA TYÖPAIKKAOHJAAJALISÄ 108

13 § AMMATILLINEN KOULUTUS 109

14 § MATKAKUSTANNUKSET 109

A KORVAUKSET TYÖHÖNOTTOPAIKAN ULKOPUOLELLA

TEHTÄVISTÄ TÖISTÄ 109

1 Ateriakorvauksen maksaminen 110

2 Päivärahan maksaminen 110

3 Matkakulujen korvaus 111

4 Matka-ajan korvaus 112

5 Majoituskorvaukset 112

6 Päivärahajärjestelmän soveltaminen eräissä tapauksissa 113

B Työnantajan järjestämä kuljetus 114

C Oman auton käyttö 114

D Työskentely ulkomailla 115

2 Ulkomaan päivärahat 116

E Ennakonpidätys matkakustannuksista 116

7

F Paikallinen sopiminen 116

15 § TUNTIKORTIT 120

16 § PALKANMAKSUPÄIVÄ 120

17 § VUOSILOMA 121

Yleistä 121

Vuosilomapalkka ja -korvaus 121

Lomaraha 123

18 § SAIRAUSAIKA, ÄITIYS-, ISYYS- JA TILAPÄINEN HOITOVAPAA 124

Lakisääteinen lääkärintarkastus 125

Muut lääkärintarkastukset 125

Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa 126

Lyhyt tilapäinen palkallinen vapaa 126

Vaikeasti sairaan lapsen hoito 126

Poissaolo ja vuosiloma 127

19 § ERINÄISIÄ KORVAUKSIA 127

20 § TYÖTURVALLISUUS 128

21 § LÄHETETYT TYÖNTEKIJÄT 128

22 § TYÖVÄLINEET JA SUOJAVAATETUS 130

23 § SOSIAALITILAT 130

24 § ERIMIELISYYDET JA NIIDEN RATKAISEMINEN 130

25 § AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERIMINEN 131

26 § RYHMÄHENKIVAKUUTUS 131

27 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA 131

LIITE 2: TES § 5, ESIMERKKILUETTELO JATKUVAA YHTEISTOIMINTA- MENETTELYÄ SOVELLETTAESSA KÄSITELTÄVISTÄ ASIOISTA 133

LIITE 3: TES § 8 C, SÄHKÖISTYSALAN URAKKAHINNOITTELU 1.6.2015 135

LIITE 4: TES § 8 B 5.2.1, PIIRROSESIMERKIT ASUNTOTUOTANTO- HINNOITTELUN PERUSPISTEIDEN MÄÄRITELMISTÄ 173

LIITE 5: TES § 14, KOMENNUSMIESTEN MAJOITUSTASO 174

LIITE 6: YLEISSOPIMUS 175

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 175

Lähtökohtia 175

Perusoikeudet 175

Organisaatio- yms. muutokset 175

1. LUKU: LUOTTAMUSMIES- JA TYÖSUOJELUORGANISAATIOT 175

1 Luottamusmiesorganisaatio 175

1.1 Käsitteistö 175

1.1.1 Pääluottamusmies 175

1.1.2 Luottamusmies 176

1.1.3 Pääluottamusmiesten yhteysmies 176

1.2 Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen valinta 177

1.3 Yleisperiaatteet pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen tehtävistä 177

2 Työsuojeluorganisaatiot 178

2.1 Käsitteistö 178

2.1.1 Työsuojelupäällikkö 178

2.1.2 Työsuojeluvaltuutettu 178

2.1.3 Työsuojeluasiamies 178

8

2.1.4 Työsuojelutoimikunta 178

2.2 Yleisperiaatteet työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiehen tehtävistä 178

2.2.1 Työsuojelupäällikön tehtävät 178

2.2.2 Työsuojeluvaltuutetun tehtävät 178

2.2.3 Työsuojeluasiamiehen tehtävät 179

3 Ilmoitukset 179

2. LUKU: LUOTTAMUSMIESTEN, TYÖSUOJELUVALTUUTETUN, TYÖSUOJELUASIAMIEHEN SEKÄ HENKILÖSTÖN EDUSTAJIEN

ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 179

2.1 Vapautus työstä, yleisperiaatteet 179

2.2 Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun säännöllinen vapautus

työstä 180

2.3 Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävän hoitoa koskevia määräyksiä 181

2.4 Ansionmenetyksen korvaaminen 181

2.5 Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettava erilliskorvaus 182

2.6 Luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen sekä henkilöstön edustajan työsuhde ja toimitilat 183

2.6.1 Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimitilat 183

2.6.2 Työsuhde 183

2.6.3 Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun siirtosuoja 184

2.6.4 Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehitys 184

2.6.5 Työsuojeluasiamiehen siirtosuoja 185

2.6.6 Ammattitaidon ylläpitäminen 185

2.6.7 Liikkeen luovutus 185

2.7 Työsuhdeturva 185

2.7.1 Lomauttaminen tai irtisanominen taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä 185

2.7.2 Irtisanominen henkilöön liittyvästä syystä 185

2.7.3 Neuvotteluvelvoite 186

2.7.4 Ehdokassuoja 186

2.7.5 Jälkisuoja 186

2.7.6 Korvaukset pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen päättämisestä sopimuksen vastaisesti 186

2.7.7 Varamiehet 187

3. LUKU: TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET 187

3.1 Yritystä koskevat tiedot 187

3.2 Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot 188

3.3 Tiedot työkannasta ja ulkopuolisesta työvoimasta 188

3.4 Työaikakirjanpito 189

3.5 Tietojen luottamuksellisuus ja salassapitovelvollisuus 189

4. LUKU: HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA

KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN 189

5. LUKU: KOULUTUS 190

5.1 Yhteinen koulutus 190

5.2 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat 190

5.2.1 Korvaukset 191

9

5.3 Sosiaaliset edut 191

6. LUKU: ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ 191

6.1 Ulkopuolinen työvoima 191

6.1.1 Alihankinta 191

6.1.2 Työvoiman vuokraus 192

6.2 Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin sopimuksiin sisällytettävät sopimusmääräykset 192

6.3 Vuokratyövoiman käytön edellytykset 192

6.4 Ulkopuolisen työvoiman käyttörajoitukset 193

6.5 Luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle annettavat tiedot 193

6.6 Tilaajan selvitysvelvollisuus ja vastuu 193

7. LUKU: VOIMASSAOLO 194

VEROHALLINNON PÄÄTÖS VUONNA 2015 VEROVAPAIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUSTEN MÄÄRISTÄ 195

10

AAKKOSELLINEN ASIAHAKEMISTO 196

LIITE 1


SÄHKÖISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUSTA 2015–2017 KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA


Aika 27. helmikuuta 2015

Paikka Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n toimisto, Espoo Läsnä Xxx Xxxxxx Sähkötekniset työnantajat STTA ry

Xxxxx Xxxxxxx Sähkötekniset työnantajat STTA ry Xxxxxx Xxxxxxxx Sähkötekniset työnantajat STTA ry Xxx Xxxxxxxxxx Sähkötekniset työnantajat STTA ry Xxxxx Xxxxxxxxx Sähkötekniset työnantajat STTA ry Xxxxx Xxxxxxx Sähkötekniset työnantajat STTA ry Xxxxxx Xxxxxxxx Sähköalojen ammattiliitto ry Xxxxx Xxxxxxxxx Sähköalojen ammattiliitto ry

Xxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxxx ammattiliitto ry Xxxx Xxxxx Sähköalojen ammattiliitto ry Xxxx Xxxxxxxxxx Sähköalojen ammattiliitto ry Xxxx Xxxxxx Sähköalojen ammattiliitto ry Xxxxxx Xxx Xxxxxxxxxxx ammattiliitto ry Xxxxx Xxxxxxxxx Sähköalojen ammattiliitto ry Xxxxx Xxxxx Sähköalojen ammattiliitto ry Xxx Xxxxxxxx Sähköalojen ammattiliitto ry Xxxx Xxxxxx Sähköalojen ammattiliitto ry Xxxx Xxxxx Sähköalojen ammattiliitto ry

1 SOPIMUSKAUSI

Sähköistysalan uusi työehtosopimus on tänään allekirjoitettu ja se tulee voimaan 1.3.2015. Palkankorotukset tulevat voimaan lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta.

Allekirjoittaneet järjestöt toteavat, että Sähköistysalan työehtosopimuk- sen 2012–2014 määräysten sovitaan olevan voimassa ajalla 1.3.2015– 31.1.2017 tässä allekirjoituspöytäkirjassa ja sen liitteissä todetuin muu- toksin.

Nyt sovittava työehtosopimus on voimassa 31.1.2017 jälkeenkin vuoden kerrallaan, ellei sitä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu vii- meistään kahta kuukautta ennen työehtosopimuksen päättymistä.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopi- muksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

Sopijaosapuolet kokoontuvat lokakuun 2015 loppuun mennessä tarkas- telemaan allekirjoituspöytäkirjan kohdassa 19 mainittujen työryhmien

(Urakkatyöryhmä, Aikapalkkaus, Ulkopuolinen työvoima ja Ydinvoima) työskentelyn edistymistä ja niille asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Kummallakin sopijaosapuolella on edellisessä kappaleessa tarkoite- tun tarkastelun jälkeen oikeus irtisanoa työehtosopimus päättymään 31.1.2016, mikäli se katsoo, ettei työryhmille asetettuja tavoitteita ole saavutettu. Irtisanominen tulee suorittaa kirjallisesti vähintään kuukauden pituista irtisanomisaikaa noudattaen.

Mikäli työmarkkinoiden keskusjärjestöt eivät ole päässeet 15.6.2015 men- nessä yksimielisyyteen 30.8.2013 sovitun työllisyys- ja kasvusopimuk- sen toisen jakson sopimuskorotuksista, sopijaosapuolina olevat järjestöt neuvottelevat työehtosopimuksen palkantarkistuksista ajalle 1.8.2016– 31.1.2017. Jos näissä neuvotteluissa ei päästä yhteisymmärrykseen palkantarkistuksista, kumpikin sopijaosapuoli voi viimeistään 31.3.2016 kirjallisesti irtisanoa työehtosopimuksen päättymään 31.7.2016.


2 MAALISKUUSSA 2015 MAKSETTAVA KERTAKORVAUS

Keskusjärjestöjen 30.8.2013 sopiman työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaan sähköistysalan työntekijöiden palkkoihin olisi tullut tehdä 20,00 euroa/kuukausi suuruinen korotus lähinnä 1.2.2015 alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien.

Koska tämän työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset toteutetaan lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta, maksetaan kai- kille sähköistysalan työntekijöille jonkun maaliskuussa 2015 tapahtuvan palkanmaksun yhteydessä helmikuun 2015 palkankorotuksen korvaava kertakorvaus. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle kertakorvaus voidaan maksaa myös huhtikuussa 2015.

Kertakorvaus on määrältään 20,00 euroa, jos työntekijälle on makset- tu helmikuussa 2015 työssäoloajan palkkaa vähintään 160 tunnilta. Jos työntekijän työssäoloaika on ollut pienempi kuin 160 tuntia, maksetaan kertakorvaus kertomalla 20,00 euroa työntekijän työssäolotuntien ja luvun 160 osamäärällä.

Työntekijän vuosilomakeskituntiansiota laskettaessa kertakorvaus laske- taan mukaan työntekijän työssäoloajan ansioon.


3 PERUSTUNTIPALKAN KOROTUS 1.3.2015

Perustuntipalkkoja (PTP) korotetaan 0,12 euroa tunnilta sen palkanmak- sukauden alusta, joka alkaa lähinnä 1.3.2015.

Perustuntipalkat ovat lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:


Pr

€/tunti

S

10,14

1

12,44

2

14,52

3

15,44

4

16,30

5

17,23

Perustuntipalkkaa käytetään niissä suorituksissa, joissa työehtosopimus erikseen määrittelee käytettäväksi perustuntipalkkaa.

Sähköistysalan työntekijän aikapalkalla tekemästä työstä maksetaan tä- män työehtosopimuksen 8 § A 1 -kohdan mukaista henkilökohtaista aika- palkkaa.


4 AIKAPALKKOJEN KOROTUKSET 1.3.2015


4.1 Henkilökohtaiset aikapalkat

Henkilökohtaisia aikapalkkoja (PTP + HPO) korotetaan 0,12 euroa tunnil- ta sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa lähinnä 1.3.2015.

Sähköistysalan työntekijöiden henkilökohtaiset aikapalkat ovat lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien vähintään seuraavat:


Pr

Henkilökohtai- nen aikapalkka

€/tunti

S

10,66

1

12,96

2

15,15

3

16,07

4

16,93

5

17,86


4.2 Henkilökohtaisen palkanosan muodostuminen

Henkilökohtainen palkanosa muodostuu siten, että työntekijän korotetus- ta aikapalkasta (PTP + HPO) vähennetään uusi perustuntipalkka. Jäljelle jäänyt erotus on työntekijän uusi henkilökohtainen palkanosa.

4.3 Kuukausipalkat

Sovittuja kuukausipalkkoja korotetaan 20,00 euroa kuukaudessa sen pal- kanmaksukauden alusta, joka alkaa lähinnä 1.3.2015.

Työntekijän uuden sovitun kuukausipalkan tulee olla vähintään 175 x hä- nen perustuntipalkkansa suuruinen. Jos työntekijän säännöllinen viikoit- tainen työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia, käytetään kertoimena sovitussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 175 kerrotaan työnteki- jän viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä.

Kaikkia muunnettuja kuukausipalkkoja korotetaan sen palkanmaksukau- den alusta, joka alkaa lähinnä 1.3.2015, kertomalla työntekijän henkilö- kohtainen aikapalkka (TES 8 § A 1 tai A 3) luvulla 173. Jos työntekijän säännöllinen viikoittainen työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia, käytetään kertoimena muunnetussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 173 kerrotaan työntekijän viikoittaisen säännöllisen työajan mukai- sen työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä.

Sovittua tai muunnettua kuukausipalkkaa koskeva korotus voidaan tehdä myös lähinnä 1.2.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta. Tällöin koh- dan 2 mukaista 20,00 euron suuruista kertakorvausta ei makseta maalis- kuussa 2015.


5 URAKKAPALKKOJEN KOROTUKSET 1.3.2015


5.1 Urakkahinnoittelu ja 1.3.2015 kesken olevat vapaasti hinnoitellut urakkatyöt

Urakkapalkkoja korotetaan lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukau- den alusta seuraavasti:

Sähköasennusalan urakkahinnoittelun (1.6.2002 voimaan tullut hinnoitte- lu) urakkakerroin on lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alus- ta 1,348.

Vapaasti hinnoiteltuja niin sanottuja könttäurakoita korotetaan lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta 0,7 % jäljellä olevan työ- määrän osalta.

5.2 Asuntotuotantohinnoittelu

Asuntotuotantohintoja korotetaan lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmak- sukauden alusta seuraavasti:


Perushinta,

€/huoneisto

Peruspistemäärä, kpl

Lisäpisteen hinta,

€/kpl

885 €

60

11,58 €

Kesken olevia asuntotuotantohinnoitteluun perustuvia urakoita korote- taan lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta jäljellä olevan työmäärän osalta 0,7 %.


5.2 Muiden urakalla tehtävien töiden hinnoittelu

Työehtosopimuksen 8 § B 5.2 -kohdan mukainen tavoiteansio on 1.3.2015 ja sen jälkeen tilaajalle tarjotuissa töissä 17,85 €/h.


5.3 Urakan takuupalkat sekä keskeytysajan, neuvotteluajan ja aloittamisvaiheen töistä maksettava palkka

Urakkatyön takuupalkat sekä keskeytysajan, neuvotteluajan ja aloittamis- vaiheen töistä maksettava palkat ovat lähinnä 1.3.2015 alkavan palkan- maksukauden alusta seuraavat:


Pr

€/tunti

S

11,53

1

14,18

2

16,35

3

16,82

4

17,23

5

17,93

Työntekijän henkilökohtaisen aikapalkan (PTP + HPO) ollessa suurem- pi kuin edellä mainitun taulukon mukaan määräytyvä palkka maksetaan työntekijälle henkilökohtainen aikapalkka.

6 TYÖEHTOSOPIMUKSEN LISÄT 1.3.2015

Työehtosopimuksen lisiin ei tehdä korotuksia lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta.


6.1 Työehtosopimuksen lisät

Sähköistysalan työehtosopimuksen mukaiset lisät ovat lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat


Lisä

1.3.2015


€/tunti

Iltavuorolisä

1,25

Yövuorolisä

2,29

Iltatyölisä

1,25

Yötyölisä

2,29

Työvuoron siirtoilmoituksen myöhästyminen

2,51

Ammattitutkintolisä

0,52

Erikoisammattitutkintolisä

0,94

Erittäin likaisen ja erittäin raskaan työn lisä

0,42

Vaativan ja hankalan työn lisä

1,67

Työpaikkaohjaajalisä

0,42



€/päivä

Autonkuljettajalisä

2,56


6.2 Ensimmäisen kärkimiehen kärkimieslisä, urakkapalkkauksella tehtävät työt

Kärkimieslisät työmaan ensimmäiselle kärkimiehelle urakkatyössä ovat lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:


Työryhmän jäsenmäärä

€/tunti

1–2

0,35

3–6

0,56

7–10

0,88

11–12

1,13

13–20

1,51

yli 20

2,40

6.3 Toisen tai useamman kärkimiehen kärkimieslisä, urakkapalkkauksella tehtävät työt

Neuvottelut toisesta kärkimiehestä on aloitettava, kun työryhmän jäsen- määrä ylittää kahdeksan asentajaa. Kun työryhmän jäsenmäärä ylittää 11, on nimettävä toinen kärkimies.

Suuriin työkohteisiin voi olla tarpeellista nimetä useampia kärkimiehiä. Tällaisesta menettelystä sovitaan erikseen.

Ensimmäisen kärkimiehen lisäksi määrätylle toiselle tai useammalle kär- kimiehelle maksettavat lisät urakkatyössä ovat lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:


Muun kuin ensimmäisen kärkimiehen kärkimiestehtävien piirissä olevien työntekijöiden lukumäärä

€/tunti

1–2

0,35

3–6

0,56

7–10

0,88

yli 10

1,13


6.4 Kärkimieslisä, aikapalkkauksella tehtävät työt

Kärkimieslisät aikapalkkauksella tehtävässä työssä ovat lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:


Työryhmän jäsenmäärä

€/tunti

3–6

0,56

7–10

0,88

11–12

1,13

13–20

1,51

yli 20

2,40

7 PÄÄLUOTTAMUSMIEHEN ERILLISKORVAUKSET 1.3.2015

Pääluottamusmiehen erilliskorvauksiin ei tehdä korotuksia lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta.

Pääluottamusmiehen erilliskorvaukset ovat lähinnä 1.3.2015 alkavan pal- kanmaksukauden alusta seuraavat:


Edustettavien työntekijöiden määrä

Pääluottamusmiehen erilliskorvaus

1.3.2015–31.1.2016

€ / kahden viikon tilijakso

5–9

53,74

10–50

64,48

51–100

85,98

101–150

107,47

151–200

128,97

201–250

150,47

251–400

171,97

401–450

193,46

yli 450

sovitaan erikseen


8 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN ERILLISKORVAUKSET 1.3.2015

Työsuojeluvaltuutetun erilliskorvauksiin ei tehdä korotuksia lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta.

Työsuojeluvaltuutetun erilliskorvaukset ovat lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:


Edustettavien työntekijöiden määrä

Työsuojeluvaltuutetun erilliskorvaus

1.3.2015–31.1.2016

€ / kahden viikon tilijakso

5–9

20,87 € / 2 vko

10–50

31,30 € / 2 vko

51–100

41,74 € / 2 vko

101–150

57,39 € / 2 vko

151–200

73,04 € / 2 vko

201–250

88,69 € / 2 vko

251–400

104,35 € / 2 vko

401–450

125,21 € / 2 vko

yli 450

sovitaan erikseen

9 UUSI SÄHKÖISTYSALAN URAKKAHINNOITTELU 1.6.2015

Sopijaosapuolet uudistavat työehtosopimuksen 8 § C mukaisen sähkö- asennusalan urakkahinnoittelun tekemällä siihen liitteissä 1 ja 2 todetut muutokset.

Uuden hinnoittelun hinnoittelukerroin on 1 ja se muodostetaan, siltä osin kuin hinnoittelutaulukoihin ei ole erikseen sovittu uusia hintoja, korotta- malla aikaisemmin voimassa olleita yksikköhintoja urakkahinnoitteluker- toimella 1,348.

Uutta sähköistysalan urakkahinnoittelua (1.6.2015) sovelletaan tilaajalle 1.6.2015 tai sen jälkeen tarjottaviin töihin.


10 PERUSTUNTIPALKAN KOROTUS 1.2.2016

Perustuntipalkkoja PTP korotetaan 0,4 % sen palkanmaksukauden alus- ta, joka alkaa lähinnä 1.2.2016.

Perustuntipalkat ovat lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:


Pr

€/tunti

S

10,18

1

12,49

2

14,58

3

15,50

4

16,37

5

17,30

Perustuntipalkkaa käytetään niissä suorituksissa, joissa työehtosopimus erikseen määrittelee käytettäväksi perustuntipalkkaa.

Sähköistysalan työntekijän aikapalkalla tekemästä työstä maksetaan tä- män työehtosopimuksen 8 § A 1 -kohdan mukaista henkilökohtaista aika- palkkaa.


11 AIKAPALKKOJEN KOROTUKSET 1.2.2016

11.1 Henkilökohtaiset aikapalkat

Henkilökohtaisia aikapalkkoja (PTP + HPO) korotetaan sen palkanmak- sukauden alusta, joka alkaa lähinnä 1.2.2016 yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,4 %.

Sähköistysalan työntekijöiden henkilökohtaiset aikapalkat ovat lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien vähintään seuraavat:


Pr

Henkilökohtainen aikapalkka

€/tunti

S

10,70

1

13,01

2

15,21

3

16,13

4

17,00

5

17,93


11.2 Henkilökohtaisen palkanosan muodostuminen

Henkilökohtainen palkanosa muodostuu siten, että työntekijän korotetus- ta aikapalkasta (PTP + HPO) vähennetään uusi perustuntipalkka. Jäljelle jäänyt erotus on työntekijän uusi henkilökohtainen palkanosa.


11.3 Kuukausipalkat

Sovittuja ja muunnettuja kuukausipalkkoja korotetaan 0,4 % sen palkan- maksukauden alusta, joka alkaa lähinnä 1.2.2016.

Työntekijän uuden sovitun kuukausipalkan tulee olla vähintään 175 x hä- nen perustuntipalkkansa suuruinen. Jos työntekijän säännöllinen viikoit- tainen työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia, käytetään kertoimena sovitussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 175 kerrotaan työnteki- jän viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä.

Työntekijän uuden muunnetun kuukausipalkan tulee olla vähintään 173 x hänen henkilökohtaisen aikapalkkansa (TES 8 § A 1 tai A 3) suurui- nen. Jos työntekijän säännöllinen viikoittainen työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia, käytetään kertoimena muunnetussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 173 kerrotaan työntekijän viikoittaisen säännölli- sen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä.


12 URAKKAPALKKOJEN KOROTUKSET 1.2.2016

12.1 Urakkahinnoittelu ja 1.2.2016 kesken olevat vapaasti hinnoitellut urakkatyöt

Urakkapalkkoja korotetaan lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukau- den alusta seuraavasti:

Sähköasennusalan urakkahinnoittelun (1.6.2002 voimaan tullut hinnoitte- lu) urakkakerroin on lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alus- ta 1,353.

Uudistetun, 1.6.2015 voimaan tulleen, sähköistysalan urakkahinnoittelun urakkahinnoittelukerroin on lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukau- den alusta 1,004.

Vapaasti hinnoiteltuja niin sanottuja könttäurakoita ja kaikkia asuntotuo- tantohinnoitteluun perustuvia urakoita korotetaan jäljellä olevan työmää- rän osalta 0,4 %.


12.2 Asuntotuotantohinnoittelu

Asuntotuotantohintoja korotetaan lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmak- sukauden alusta seuraavasti:


Perushinta,

€/huoneisto

Peruspistemäärä, kpl

Lisäpisteen hinta,

€/kpl

889 €

60

11,63 €

Kesken olevia asuntotuotantohinnoitteluun perustuvia urakoita korote- taan lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta jäljellä olevan työmäärän osalta 0,4 %.


12.3 Muiden urakalla tehtävien töiden hinnoittelu

Työehtosopimuksen 8 § B 5.2 -kohdan mukainen tavoiteansio on 1.2.2016 ja sen jälkeen tilaajalle tarjotuissa töissä 17,92 €/h.


12.4 Urakan takuupalkat sekä keskeytysajan, neuvotteluajan ja aloittamisvaiheen töistä maksettava palkka

Urakkatyön takuupalkat sekä keskeytysajan, neuvotteluajan ja aloittamis- vaiheen töistä maksettava palkat ovat lähinnä 1.2.2016 alkavan palkan- maksukauden alusta seuraavat:


Pr

€/tunti

S

11,58

1

14,24

2

16,42

3

16,89

4

17,30

5

18,00

Työntekijän henkilökohtaisen aikapalkan (PTP + HPO) ollessa suurem- pi kuin edellä mainitun taulukon mukaan määräytyvä palkka maksetaan työntekijälle henkilökohtainen aikapalkka.

13 TYÖEHTOSOPIMUKSEN LISÄT 1.2.2016

13.1 Työehtosopimuksen lisät 1.2.2016

Sähköistysalan työehtosopimuksen mukaiset lisät ovat alla olevan taulu- kon mukaiset lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta:


Lisä

1.2.2016


€/h

Iltavuorolisä

1,26

Yövuorolisä

2,30

Iltatyölisä

1,26

Yötyölisä

2,30

Työvuoron siirtoilmoituksen myöhästyminen

2,52

Ammattitutkintolisä

0,52

Erikoisammattitutkintolisä

0,94

Erittäin likaisen ja erittäin raskaan työn lisä

0,42

Vaativan ja hankalan työn lisä

1,68

Työpaikkaohjaajalisä

0,42



€/päivä

Autonkuljettajalisä

2,57


13.2 Ensimmäisen kärkimiehen kärkimieslisä, urakkapalkkauksella tehtävät työt

Kärkimieslisät urakkatyössä ovat lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksu- kauden alusta seuraavat:


Työryhmän jäsenmäärä

€/h

1–2

0,35

3–6

0,56

7–10

0,88

11–12

1,13

13–20

1,52

yli 20

2,41

13.3 Toisen kärkimiehen lisä, urakkapalkkauksella tehtävät työt

Neuvottelut toisesta kärkimiehestä on aloitettava, kun työryhmän jäsen- määrä ylittää kahdeksan asentajaa. Kun työryhmän jäsenmäärä ylittää 11, on nimettävä toinen kärkimies.

Suuriin työkohteisiin voi olla tarpeellista nimetä useampia kärkimiehiä. Tällaisesta menettelystä sovitaan erikseen.

Ensimmäisen kärkimiehen lisäksi määrätylle toiselle tai useammalle kär- kimiehelle maksettavat lisät urakkatyössä ovat lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:


Muun kuin ensimmäisen kärkimiehen kärkimiestehtävien piirissä olevien työntekijöiden lukumäärä

€/tunti

1–2

0,35

3–6

0,56

7–10

0,88

yli 10–

1,13


13.4 Kärkimieslisä, aikapalkkauksella tehtävät työt

Kärkimieslisät aikapalkkauksella tehtävässä työssä ovat lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:


Työryhmän jäsenmäärä

€/tunti

3–6

0,56

7–10

0,88

11–12

1,13

13–20

1,52

yli 20

2,41


14 PAIKALLISESTI SOVITUT LISÄT 1.2.2016

Paikallisesti sovittuja lisiä korotetaan 0,4 % lähinnä 1.2.2016 alkavan pal- kanmaksukauden alusta, ellei paikallisesti muuta sovita.

15 PÄÄLUOTTAMUSMIEHEN ERILLISKORVAUKSET 1.2.2016

Työehtosopimuksen mukaiset pääluottamusmiehen erilliskorvaukset ovat lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavat:


Edustettavien työntekijöiden määrä

1.2.2016–31.7.2016

€ / kahden viikon tilijakso

5–9

53,95

10–50

64,74

51–100

86,32

101–150

107,90

151–200

129,49

201–250

151,07

251–400

172,66

401–450

194,23

yli 450

sovitaan erikseen


16 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN ERILLISKORVAUKSET 1.2.2016

Työsuojeluvaltuutetun erilliskorvauksia korotetaan lähinnä 1.2.2016 alka- van palkanmaksukauden alusta seuraavasti:


Edustettavien työntekijöiden määrä

1.2.2016–31.7.2016

€ / kahden viikon tilijakso

5–9

20,95

10–50

31,43

51–100

41,91

101–150

57,62

151–200

73,33

201–250

89,04

251–400

104,77

401–450

125,71

yli 450

sovitaan erikseen


17 PALKKOJEN JA LISIEN SEKÄ YLEISSOPIMUKSEN ERILLISKORVAUSTEN KOROTUKSET SOPIMUSKAUDELLA 1.8.2016–31.1.2017

Kaikkia palkkoja ja työehtosopimuksen mukaisia muita rahamääräisiä etuuksia korotetaan sopimuskaudella 1.8.2016–31.1.2017 sinä ajankoh- tana, sillä määrällä ja sillä tavalla kuin työmarkkinoiden keskusjärjestöt tai sopijaosapuolet tämän allekirjoituspöytäkirjan kohdan 1 mukaan sopivat.

18 TEKSTIMUUTOKSET

Sopijaosapuolet ovat sopineet seuraavista 1.3.2015 voimaan tulevista tekstimuutoksista.


6 § TYÖSUHDETURVA

Kohtaan ”6 § TYÖSUHDETURVA” tehdään seuraavat muutokset kohtiin 6.2, 7.6 ja 7.8.

_ _ _

Kohtaan ”6.2 Jatkuvaa neuvottelumenettelyä toteutettaessa” lisätään uusi, kolmas ranskalainen viiva, minkä jälkeen kohta kuuluu kokonaisuu- dessaan seuraavasti:

6.2 Jatkuvaa neuvottelumenettelyä toteutettaessa

– työnantajalla on oikeus poiketa edellä mainitun lain 45 §:n kirjallista neuvotteluesitystä koskevista säännöksistä

– työnantajan katsotaan edellä mainitun lain 51 §:n säännöksistä poike- ten täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun jatkuvaa neuvottelume- nettelyä toteutettaessa on yhden kerran neuvoteltu pääluottamusmie- hen kanssa

– alihankintasopimusten mahdollisia henkilöstövaikutuksia käsitellään yrityksissä säännöllisesti resurssiennusteiden tarkastelun yhteydes- sä.

Kohdassa ”7.6 Työntekijän takaisin ottaminen” muutetaan ensimmäinen kappale:

7.6 Työntekijän takaisin ottaminen

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta takaisinottovelvollisuudesta voi- daan poiketa työnantajan ja työntekijän välisellä, työsuhdetta päätettäes- sä tehtävällä sopimuksella.

_ _ _

Lisätään kokonaan uusi kohta ”7.8 Työntarjoamisvelvoitteen alueellinen rajoittaminen”:

7.8 Työntarjoamisvelvoitteen alueellinen rajoittaminen

Tilanteissa, joissa työnantajalla on työsopimuslakiin tai työehtosopimuk- seen perustuva työntarjoamisvelvollisuus työntekijälle irtisanomiseen, lo- mauttamiseen, osa-aikaistamiseen tai takaisinottovelvoitteeseen liittyen, rajoittuu tämä velvollisuus alueellisesti työhön, jota on tarjolla työntekijän työsopimuksen mukaisessa työhönottopaikassa tai enintään 80 kilometrin päässä työntekijän vakituisesta työnantajan tiedossa olevasta asuinpai- kasta.

Mikäli työntekijä kuitenkin ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti olevansa kiin- nostunut kaikkialla Suomessa tarjolla olevista työtehtävistä, ei edellisessä kappaleessa tarkoitettua alueellista rajausta työnantajan työntarjoamis- velvollisuuteen sovelleta. Työnantajan tulee kysyä työntekijältä tämän kiinnostuksesta alueellisesti rajoittamattomaan töiden vastaanottamiseen.

_ _ _

Kohtaa ”7 § TYÖAIKA”, ”2 Säännöllinen työaika” muokataan aiemmasta:


7 § TYÖAIKA


2 Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia vii- kossa. Työntekijän säännöllinen työaika on määritettävä työsopimukses- sa.

Alle 4 tunnin vuorokautista työaikaa ei tule käyttää, elleivät työntekijän tar- peet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. Työnantajan on etukäteen ilmoi- tettava työntekijälle tämän työpäivät ja työtunnit palkanmaksukausittain.

_ _ _

Muutetaan 8 § A 1 -kohtaa. Lisätään uudet kohdat A 2 ja A 3. Siirretään

– aikaisempi kohta A 2 kohdaksi A 4;

– aikaisempi kohta A 3 kohdaksi A 5;

– aikaisempi kohta A 5 kohdaksi A 6;

– aikaisempi kohta A 6 muutettuna kohdaksi A 7

– aikaisempi kohta A 7 muutettuna kohdaksi A 8;

– aikaisempi kohta A 8 kohdaksi A 9;

– aikaisempi kohta A 9 kohdaksi A 10;


8 § A AIKATYÖ

Muutetaan kohta A 1 seuraavasti:

_ _ _


A 1 Henkilökohtainen aikapalkka

Jokaiselle työsuhteeseen tulevalle työntekijälle on määriteltävä palkka- ryhmä, perustuntipalkka ja henkilökohtainen aikapalkka.

Palkkaryhmä ja perustuntipalkka määritetään työehtosopimuksen talo- tekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmää koskevien määräysten mukaan vertaamalla työntekijän osaamista töiden vaatimusryhmittelyteksteihin.

Henkilökohtainen aikapalkka voi olla kohdan A 3 mukainen tai se voi- daan muodostaa yrityskohtaisesti työehtosopimuksen talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmää koskevien määräysten mukaan palkkaryhmän mukaisesta perustuntipalkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta.

Myös yrityskohtaiseen järjestelmään perustuvien henkilökohtaisten aika- palkkojen tulee olla vähintään kohdassa A 3 mainitun suuruisia.

Työntekijälle, jonka palkkauksessa sovelletaan kohdan A 6 mukaista so- vittua kuukausipalkkaa, ja nuorelle työntekijälle, jota koskeva vähimmäis- palkka määräytyy kohdan A 9 mukaan, ei kuitenkaan määritellä henkilö- kohtaista aikapalkkaa.

_ _ _

Lisätään uusi kohta A 2:


A 2 Perustuntipalkat

Perustuntipalkat ovat seuraavat:


Pr

Lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta

€/tunti

Lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta

€/tunti

S

10,14

10,18

1

12,44

12,49

2

14,52

14,58

3

15,44

15,50

4

16,30

16,37

5

17,23

17,30


Perustuntipalkkaa käytetään niissä suorituksissa, joissa työehtosopimus erikseen määrittelee käytettäväksi perustuntipalkkaa.

Sähköistysalan työntekijän aikapalkalla tekemästä työstä maksetaan koh- dan A 1 mukaista henkilökohtaista aikapalkkaa poikkeuksena kohdassa A 9 mainitut määräykset (nuoret alle 18-vuotiaat työntekijät).

_ _ _

Lisätään uusi kohta A 3:


A 3 Henkilökohtaiset aikapalkat

Sähköistysalan työntekijöiden henkilökohtaiset aikapalkat ovat vähintään seuraavat:


Pr

Henkilökohtainen aikapalkka lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta

€/tunti

Henkilökohtainen aikapalkka lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta

€/tunti

S

10,66

10,70

1

12,96

13,01

2

15,15

15,21

3

16,07

16,13

4

16,93

17,00

5

17,86

17,93

Pöytäkirjamerkintä:

Jos työnantaja on maksanut ennen 1.3.2015 aikapalkkauksella tehtäväs- sä työssä henkilökohtaisen palkanosan lisäksi yrityskohtaisilla perusteilla määräytyviä lisiä tai niin sanottua D-osaa (ylimääräinen aikapalkkajää- mä), voidaan näitä leikata niissä tapauksissa, joissa työntekijälle on mak- settu yrityskohtaiseen matriisiin perustuvaa henkilökohtaista palkanosaa

– palkkaryhmissä S ja 1: alle 0,52 euroa tunnissa

– palkkaryhmissä 2–5: alle 0,63 euroa tunnissa.

Leikkaus voidaan toteuttaa määrällä, joka vastaa edellä mainittujen hen- kilökohtaisten palkanosien määrien ja työntekijälle maksetun henkilökoh- taisen palkanosan erotusta.

Leikkaukset on tämän työehtosopimusmääräyksen nojalla toteutettava viimeistään 31.5.2015. Henkilökohtaiset vähimmäisaikapalkat tulevat kui- tenkin voimaan lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta.

Esimerkki 1:

Palkkaryhmän 1 työntekijä. Työntekijän yrityskohtaiseen matriisiin perus- tuva henkilökohtainen palkanosa on ollut 0,05 euroa tunnissa.


Palkka ennen palkkausjärjestelmän uudistamista sisältäen palkankorotuksen 1.3.2015

Pr 1 PTP ennen palkkausjärjestelmän uudistamista

12,32 €

HPO ennen palkkausjärjestelmän uudistamista

0,05 €

Pr 1 PTP:n korotus lähinnä 1.3.2015

0,12 €

Yhteensä

12,49 €


Palkka palkkausjärjestelmän voimaan tullessa lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta

Pr 1 henkilökohtainen vähimmäisaikapalkka 1.3.2015 sisältäen 0,12 €/tunti palkankorotuksen

12,96 €

Yhteensä

12,96 €

Työntekijän aikatyössä maksettava palkka nousee lähinnä 1.3.2015

– palkankorotuksesta johtuen 0,12 euroa tunnissa

– palkkausjärjestelmän muutoksen takia 0,47 euroa tunnissa. Esimerkki 2:

Palkkaryhmän 3 työntekijä. Työntekijän yrityskohtaiseen matriisiin pe- rustuva henkilökohtainen palkanosa on ollut 0,30 euroa tunnissa. Työn- tekijälle on maksettu aikatyössä yrityskohtaista palvelulisää 1,00 euroa tunnissa.


Palkka ennen palkkausjärjestelmän uudistamista sisältäen palkankorotuksen 1.3.2015

Pr 3 PTP ennen palkkausjärjestelmän uudistamista

15,32 €

HPO ennen palkkausjärjestelmän uudistamista

0,30 €

Pr 3 PTP:n korotus lähinnä 1.3.2015

0,12 €

Yrityskohtainen palvelulisä

1,00 €

Yhteensä

16,74 €


Palkka palkkausjärjestelmän voimaan tullessa lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta

Pr 3 henkilökohtainen vähimmäisaikapalkka 1.3.2015 sisältäen 0,12 €/h palkankorotuksen

16,07 €

Yrityskohtainen palvelulisä leikattuna lähinnä 1.3.2015 ja viimeistään. 31.5.2015

0,67 €

Yhteensä

16,74 €

Työntekijän aikatyössä maksettava palkka nousee lähinnä 1.3.2015

– palkankorotuksesta johtuen 0,12 euroa tunnissa

– palkkausjärjestelmän muutoksen takia 0,00 euroa tunnissa.

Esimerkki 3:

Palkkaryhmän 3 työntekijä. Työntekijän yrityskohtaiseen matriisiin perus- tuva henkilökohtainen palkanosa on ollut 0,30 euroa tunnissa. Työnte- kijälle on maksettu aikatyössä D-osaa (ylimääräistä aikapalkkajäämää) 0,10 euroa tunnissa.


Palkka ennen palkkausjärjestelmän uudistamista sisältäen palkankorotuksen 1.3.2015

Pr 3 PTP ennen palkkausjärjestelmän uudistamista

15,32 €

HPO ennen palkkausjärjestelmän uudistamista)

0,30 €

Pr 3 PTP:n korotus lähinnä 1.3.2015

0,12 €

D-osa (ylimääräinen aikapalkkajäämä)

0,10 €

Yhteensä

15,84 €


Palkka palkkausjärjestelmän voimaan tullessa lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta

Pr 3 henkilökohtainen vähimmäisaikapalkka 1.3.2015 sisältäen 0,12 €/h palkankorotuksen

16,07 €

D-osa (ylimääräinen aikapalkkajäämä) leikattuna lähinnä 1.3.2015 ja viimeistään. 31.5.2015

0,00 €

Yhteensä

16,07 €

Työntekijän aikatyössä maksettava palkka nousee

– palkankorotuksesta johtuen 0,12 euroa tunnissa

– palkkausjärjestelmän muutoksen takia 0,23 euroa tunnissa.

_ _ _

Siirretään aikaisempi kohta A 2 kohdaksi A 4.


A 4 Erityistyölisä

Edellä mainitun henkilökohtaisen aikapalkan lisäksi voidaan työntekijän kanssa sopia erillistä työkohdetta koskevasta erityistyölisästä. Erityistyöli- sää koskeva sopimus on voimassa määräajan tai toistaiseksi.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukau- den irtisanomisajalla, mikäli muusta irtisanomisajasta ei ole sovittu.

Siirretään aikaisempi kohta A 3 kohdaksi A 5.


A 5 Henkilökohtainen kokonaisansio

Henkilökohtainen aikapalkka lisättynä mahdollisella erityistyölisällä, eri- koislisillä ja ammattitutkintolisällä muodostaa työntekijän henkilökohtai- sen kokonaisansion.

Siirretään aikaisempi kohta A 5 kohdaksi A 6.

A 6 Kuukausipalkka

Jatkuvaa aikatyötä tekevän työntekijän palkka voidaan sopia maksetta- vaksi sovittuna kuukausipalkkana tai muunnettuna kuukausipalkkana.

Sovitun kuukausipalkan tulee vastata määrältään vähintään talotekniikka- alan aikapalkkausjärjestelmän mukaisen palkkaryhmän, jota työntekijään

sovellettaisiin, jos hän tekisi työtä kysymyksessä olevan palkkausjärjes- telmän mukaisella palkalla, perustuntipalkan ja luvun 175 tuloa.

Muunnettu kuukausipalkka muodostetaan siten, että työntekijälle kohtien A 1 ja A 3 määräysten mukaan määritelty henkilökohtainen aikapalkka kerrotaan luvulla 173.

Jos työntekijän säännöllinen viikoittainen työaika on lyhyempi kuin 40 tun- tia, käytetään kertoimena

a) sovitussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 175 ker- rotaan viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä

b) muunnetussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 173 kerrotaan viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä.

Työajan lyhennysvapaat pidetään kertymän mukaisesti työnantajan mää- rääminä työpäivinä kuukausipalkkaa vähentämättä.

Siirretään aikaisempi kohta A 6 muutettuna kohdaksi A 7.


A 7 Sähköalan erikoisasentajien palkkausjärjestelmän mukainen aikapalkka

Sähköalan erikoisasentajien aikapalkka voi olla kohdan A 3 mukainen tai se voidaan muodostaa yrityskohtaisesti työehtosopimuksen talotekniikka- alan aikapalkkausjärjestelmää koskevien määräysten mukaan palkkaryh- män mukaisesta perustuntipalkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Yrityskohtaisesti muodostetun henkilökohtaisen aikapalkan tulee olla vä- hintään kohdan A 3 mukainen.

Siirretään aikaisempi kohta A 7 muutettuna kohdaksi A 8.


A 8 Erikoislisät

Työehtosopimuksen asianomaisten määräysten mukaisilla edellytyksillä (11 §), maksetaan edellä kohdissa A 1, A 3, A 6, A 7 ja A 9 mainittujen aikapalkkojen lisäksi toimialakohtaiset erikoislisät ja ammattitutkintolisä.

Siirretään aikaisempi kohta A 8 kohdaksi A 9.

A 9 Nuoret työntekijät

Xxxxxx A palkkamääräyksiä ei sovelleta alle 18-vuotiaisiin, jotka eivät ole suorittaneet ammatillisessa oppilaitoksessa työsopimuksen mukaista ammattialaansa koskevaa perustutkintoa tai jotka eivät ole oppisopimus- suhteessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Ammatillisen oppilaitoksen perustutkinto käsittää 120 opintoviikkoa. Suo- ritettu lukio tai ylioppilastutkinto lyhentää tätä opintoaikaa perustutkintoa koskevien normien mukaisesti.

Työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka nuorelle työntekijälle, joka ei edellä olevan mukaisesti ole tämän työehtosopimuksen yleisten palkkamääräysten piirissä, on 80 % talotekniikka-alan aikapalkkausjärjes- telmän palkkaryhmän S mukaisesta perustuntipalkasta.

Edellä olevan vähimmäispalkan ohella nuorelle työntekijälle maksetaan tämän työehtosopimuksen määräysten (11 §) mukaisilla edellytyksillä erikoislisät (kohta A 8). Henkilökohtaista palkanosaa ei makseta tässä tarkoitetun vähimmäispalkan yhteydessä.

Siirretään aikaisempi kohta A 9 kohdaksi A 10.


A 10 Työntekijän työkyvyn vaikutus vähimmäispalkkoihin

Kohdan A palkkamääräykset koskevat täysin työkykyisiä työntekijöitä.

Mikäli työntekijän invaliditeetti vaikuttaa oleellisesti työkykyyn, voidaan työntekijän palkkauksessa työehtosopimuksen määräyksistä poiketen käyttää sopimuspalkkausta. Palkkauksesta tulee sopia kirjallisesti työso- pimusta tehtäessä.

_ _ _

Muutetaan Talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän osan

– ”Työntekijän palkkaryhmän määräytyminen” kolmatta ja kahdeksatta kappaletta

– ”Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen” otsikkoa ja ensimmäis- tä kappaletta

– ”Arviointimatriisin soveltaminen” kolmatta ja neljättä kappaletta.

_ _ _

TALOTEKNIIKKA-ALAN AIKAPALKKAUSJÄRJESTELMÄ


Johdanto

Talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän tavoitteena on kannustaa työntekijöitä ammattitaitonsa kasvattamiseen ja luoda mahdollisuuksia yrityskohtaisen palkkapolitiikan kehittämiseen. Tavoitteiden saavuttami- seksi aikapalkkausjärjestelmä tulee ensisijaisesti toteuttaa yrityksessä työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa sopien ja pyrkiä lopputulokseen, joka kohtelee työntekijöitä tasapuolisesti ja on työnteon kannalta motivoiva.


Työntekijän palkkaryhmän määräytyminen

Työsopimusta solmittaessa suoritetaan alustava palkkaryhmän määrittä- minen vertaamalla työntekijän osaamista jäljempänä oleviin sähköasen- nusalan perusluokitus- sekä toimialakohtaisiin töiden vaativuusryhmitte- lyteksteihin.

Lähetetyn työntekijän palkkaryhmän määräytymistä koskevat erityismää- räykset ovat tämän työehtosopimuksen 21 § 1. kohdassa.

Jos työntekijän henkilökohtainen aikapalkka ei määräydy kohdan A 3 mu- kaan, vaan perustuu yrityskohtaiseen järjestelmään, määritetään työnte- kijälle henkilökohtainen palkanosa, jota sovelletaan väliaikaisena siihen saakka, kunnes työntekijän palkkaryhmän tarkemman määrittelyn yhtey- dessä hänen henkilökohtainen palkanosansa määritetään noudattaen samoja perusteita kuin yrityksen muiden työntekijöiden osalta. Myös yri- tyskohtaiseen järjestelmään perustuvien henkilökohtaisten aikapalkkojen tulee olla vähintään kohdassa A 3 mainitun suuruisia.

Kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen solmimisesta tulee suorittaa tar- kempi palkkaryhmän määrittely.

Tässä yhteydessä työntekijän tulee esittää sellainen aikaisempi työhisto- riansa, jolla voi olla vaikutusta määrittelyä tehtäessä. Tällöin on mahdol- lista, että alustavasti määritelty palkkaryhmä voi nousta tai laskea.

Sähköistysalan tehtävissä toimiva työntekijä sijoitetaan työehtosopimuk- sen vaativuusryhmittelyn mukaisesti osaamisen laajuudesta riippuen palkkaryhmiin S–5.

Ellei palkkaryhmämääritystä ole tehty lainkaan, työntekijälle maksetaan palkkaryhmän 2 mukainen palkka hänen tekemästään työstä.

Jos työntekijän henkilökohtainen aikapalkka ei määräydy kohdan A 3 mukaan, vaan perustuu yrityskohtaiseen järjestelmään, palkkaryhmän tarkemman määrittelyn yhteydessä määritetään työntekijän henkilökoh- tainen palkanosa jäljempänä esitettävän kehityskeskustelumenettelyn

perusteella. Myös yrityskohtaiseen järjestelmään perustuvien henkilökoh- taisten aikapalkkojen tulee olla vähintään kohdassa A 3 mainitun suurui- sia.


Tehtävien vaativuusryhmittelyn ja palkkaryhmittelyn käytännön toteutus

Työtehtävien osaamista koskeva vaativuusryhmittely tehdään työnanta- jan ja työntekijöiden edustajan (edustajien) kanssa yrityksessä sovittaval- la kokoonpanolla.

Työntekijän palkkaryhmän määrityksen tekevät työnantajan edustaja, joka on mahdollisimman hyvin perehtynyt yrityksen työntekijöiden palk- kauksen ja henkilöstöpolitiikan kokonaishallintaan, ja asianomainen työn- tekijä. Mikäli ryhmittelystä tällöin syntyy erimielisyyttä, työntekijä voi kut- sua mukaan luottamusmiehen.

Jos yrityksessä ei päästä ryhmittelystä yksimielisyyteen, asia siirretään tämän työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen välillä ratkais- tavaksi.


Tehtävien vaativuusryhmittelyn määritelmät

Sähköistys- ja ilmastointialan yleiset ja toimialakohtaiset töiden vaativuus- ryhmittelytekstit:


Pr

Perusluokitus

Sähköistys

Ilmastointi

S

Työssä pereh- dytään toimialan tavallisimpiin tarvikkeisiin ja asennustapoihin. Perehdyttämisaika enintään 24 kk.

Työ tehdään mallin mukaan toisen asentajan avustuksella. Työssä ei edellytetä itsenäistä työmenetelmien osaamista.

Työ tehdään mallin mukaan toisen asentajan avustuksella.

Työssä ei edel- lytetä itsenäistä työmenetelmien osaamista.

1

Työssä vaaditaan perustietämystä toimialan tavalli- simmista tarvik- keista ja asennus- tavoista.

Tehtävä koostuu toisen ohjauksessa tehtävistä heikkovirta- tai vahvavirta- asennuksista.

Tehtävä koostuu toisen ohjauk- sessa tehtävistä IV-asennuksista.

2

Työssä vaadi- taan toimialan määräysten, työpiirustusten ja asennustapojen hyvää osaamista ja tuntemista.

Tehtävä koostuu työselityk- sen ja työpiirustusten mukaan tehtävistä heikkovirta- ja vahvavirta-asennuksien koko- naissuorituksista (pois lukien järjestelmien koestamiseen

ja käyttöön liittyvät mittauk- set) tai tehtävä käsittää em. alueella heikkovirta- tai

vahvavirta-alueen kunnossa- pitotehtävät.

Tehtävä koostuu työselityksen

ja piirustusten mukaan tehtävis- tä IV- ja kone- asennuksista tai IV-kunnossapito- tehtävistä.

3

Työssä vaaditaan toimialan

kahden osaamis- alueen hallintaa ja omatoimista

toteutusosaamista projekti- ja kun- nossapitotoimin- noissa.

Tehtävä koostuu työselityk- sen ja työpiirustuksen mu- kaan tehtävistä rakennusten kiinteistösähköverkon heikko- virta- ja vahvavirta-asennuk- sista (pois lukien järjestelmien koestamiseen ja käyttöön ottoon liittyvät mittaukset) tai tehtävä käsittää em. alueen heikkovirta- ja vahvavirtakun- nossapitotehtävät.

Tehtävä koostuu työselityksen

ja piirustuksen mukaan tehtävistä IV-asennuksista ja vaativista kone- asennuksista tai tehtävä käsittää IV- ja koneasen- nusten kunnossa- pitotehtävät.

4

Työssä vaadi- taan itsenäistä, kokonaisvaltaista osaamista toimi- alan rakennus- tai teollisuuden kone- ja laiteasennuk- sissa.

Tehtävä koostuu erikoisra- kennusten (toimenpideosas- toja, esim. kirurgiaosastoja, käsittävien sairaaloiden, voimalaitosten, teollisuuden tms.) vahvavirta- ja heikko- virtakokonais-toimituksista kiinteistö- tai prosessisäh- köistyksissä ja lisäksi näiden rakennusten erikoisjärjestel- mien asennus- ja muutos- töistä tai näiden kunnossapi- totöiden kokonaistoimintojen itsenäisestä osaamisesta.

Tehtävä koos- tuu vaihtelevien projektien kuten toimisto-/liikera- kennusten, isojen tuotantolaitosten, urheiluhallien ja

kalliosuojien asen- nusten ja muutos- töiden tai kun- nossapitotöiden kokonaistoimin- tojen itsenäisestä osaamisesta.

Palkkaryhmä 5

Tehtävät edellyttävät teknisen osaamisen (Pr 4) lisäksi eri osa-alueita suorittavan suurehkon työryhmän itsenäistä johtamista ja vastuuta työ- ryhmän tehtävien mukaisista kokonaissuorituksista tai itsenäistä ja laaja- alaista asiakasvastuuta huolto- ja kunnossapitotehtävissä.

Lisäksi edellytetään osoitettua taloudellista ajattelutapaa sekä tuottavuu- den kehittämiskykyä asennustekniikoihin tai laitteiden teknisiin toimintoi- hin liittyen.

Työssä tai tehtävässä vaaditaan palkkaryhmää 4 laajempaa ammattitai- toa, joka edellyttää jatkokoulutusta tai pitkäaikaista kokemusta.


Täsmennyksiä sähköasennusta koskeviin työn vaativuusryhmittelyteksteihin

Työntekijän osaamisen arvioinnissa sovelletaan kaikille toimialoille yhteis- ten sekä toimialakohtaisten työn vaativuusryhmittelytekstien ohella tämän työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen sopimia seuraavia täs- mennyksiä sähköistysalaa koskeviin työn vaativuusryhmittelyteksteihin.

Palkkaryhmässä 2 työntekijän osaamisen edellytetään käsittävän seuraa- vien vahvavirta- tai heikkovirta-alueen töiden suorittamisen itsenäisesti työselityksen ja työpiirustusten mukaan.


Vahvavirta-asennukset

tai

Heikkovirta-asennukset

1. Johtoteiden asennus

2. Johtojen asennus

3. Keskusten asennus

4. Kojeiden asennus

5. Kytkennät

6. Valaistusasennus


Piirustusten mukaiset verkostojen asennukset ja kytkennät.

Vaatimuksena kolmen riittävän

laaja-alaisen heikkovirtajärjestelmän verkostojen asennukset ja kytkennät piirustusten mukaisesti.

Yrityskohtaisessa palkkausjärjestel- mätyöryhmässä sovitaan ne heikko- virtajärjestelmät, jotka täyttävät em. laaja-alaisuuden ja joista työntekijän tulee osata kolme. Edellä mainitun laaja-alaisuuden täyttävät esimerkiksi seuraavat järjestelmät: puhelin-, atk-, paloilmoitin- ja kulunvalvontajärjestel- mät.

Palkkaryhmässä 3 työntekijän osaamisen edellytetään käsittävän seu- raavien vahvavirta- ja heikkovirta-alueen töiden suorittamisen itsenäisesti työselityksen ja työpiirustusten mukaan


Vahvavirta-asennukset

ja

Heikkovirta-asennukset

1. Johtoteiden asennus

2. Johtojen asennus

3. Keskusten asennus

4. Kojeiden asennus

5. Kytkennät

6. Valaistusasennus


Piirustusten mukaiset verkostojen asennukset ja kytkennät.

Vaatimuksena kolmen riittävän

laaja-alaisen heikkovirtajärjestelmän verkostojen asennukset ja kytkennät piirustusten mukaisesti.

Yrityskohtaisessa palkkausjärjestelmä- työryhmässä sovitaan ne heikkovirtajär- jestelmät, jotka täyttävät em. laaja- alaisuuden ja joista työntekijän tulee osata kolme. Edellä mainitun laaja-alai- suuden täyttävät esimerkiksi seuraavat järjestelmät: puhelin-, atk-, paloilmoitin-

ja kulunvalvontajärjestelmät.

Palkkaryhmässä 4 työntekijän osaamisen edellytetään käsittävän erikois- rakennusten, erikoiskohteiden ja niiden erikoisjärjestelmien vahvavirta- ja heikkovirta-alueen töiden suorittamisen itsenäisesti ja kokonaisvaltaisesti työselityksen ja työpiirustusten mukaan


Vahvavirta-asennukset

ja

Heikkovirta-asennukset

1. Johtoteiden asennus

2. Johtojen asennus

3. Keskusten asennus

4. Kojeiden asennus

5. Kytkennät

6. Valaistusasennus Koestus/käyttöönotto

- eristysvastus- mittaukset

- releiden koestus

- piirikoestus


Piirustusten mukaisten verkostojen ja laitteiden asennukset ja kytkennät sekä koestus ja käyttöönotto.

Vaatimuksena kolmen riittävän

laaja-alaisen heikkovirtajärjestelmän verkostojen asennukset ja kytkennät piirustusten mukaisesti sekä järjestel- mien koestamiseen ja käyttöönottoon liittyvien mittausten ja ohjelmointitoi- menpiteiden suorittaminen järjestel- män omalla ohjelmointimekanismilla. Yrityskohtaisessa palkkausjärjestel- mätyöryhmässä sovitaan ne heikko- virtajärjestelmät, jotka täyttävät em. laaja-alaisuuden ja joista työntekijän tulee osata kolme.

Edellä mainitun laaja-alaisuuden täyttävät esimerkiksi seuraavat järjes- telmät: puhelin-, atk-, paloilmoitin- ja kulunvalvontajärjestelmät.

Työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt toteavat vielä täsmennyk- sinä edellisiin, että

a) käyttöönottomittaukset eivät sisälly työn vaativuusryhmittelytekstien asettamiin osaamisvaatimuksiin

b) neljännen palkkaryhmän osaamisvaatimuksiin sisältyvä ohjelmoin- ti tarkoittaa laitteiston yhteydessä olevan ohjelmointilaitteen avulla tehtävää, esimerkiksi paloilmoitusaikajärjestelmän, murtohälytys- tai muun tällaisen laitteiston käyntiin ohjelmointia, ei varsinaista tietoko- neohjelmointia

c) sähköistysalan aikapalkkausta koskevat työn vaativuusryhmittely- tekstit perustuvat sähköasentajia koskevilta osiltaan vahvavirta- ja heikkovirtatöiden soveltamiseen. Jos yritys suorittaa myös muita tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvia sähköalan töitä, tulee yri- tyksessä sopia näihin töihin soveltuvista töiden vaativuusryhmittely teksteistä, joita yrityksessä käytetään talotekniikka-alan aikapalk- kausjärjestelmää sovellettaessa.


Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen yrityskohtaisessa järjestelmässä

Henkilökohtaisen palkanosan määrittelyssä tulee huomioida yrityksen kil- pailukyvyn parantaminen ja työntekijöitä motivoivan palkkausjärjestelmän yrityskohtainen luominen. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus ratkais- taan yrityksessä oheisen matriisin ja käytyjen kehityskeskustelujen perus- teella. Jokaiselle työntekijälle on kuitenkin maksettava henkilökohtaista palkanosaa siten, että työntekijän henkilökohtainen aikapalkka on vähin- tään kohdan A 3 suuruinen.

Kehityskeskustelun perusteella työntekijän on voitava kehittää itseänsä asetettujen tavoitteiden mukaan ja näin parantaa henkilökohtaista palk- kaustaan.

Työsuhteen kestäessä esimiehen ja työntekijän tulee vuosittain, ellei pai- kallisesti toisin sovita, käydä kehityskeskustelu, jonka perusteella työn- tekijän henkilökohtainen palkanosa määritetään. Vuoropuhelun on olta- va avointa ja siinä on läpikäytävä työntekijän nykytilanne ammattitaidon, koulutuksen ja työyhteisöön sopeutumisen kannalta.

Kehityskeskustelu voi johtaa vain henkilökohtaisen palkanosan parane- miseen tai pysymiseen ennallaan. Poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa työnantajalla olisi oikeus päättää työntekijän työsuhde tämän käyttäytymi- sen perusteella, voidaan kehityskeskustelun jälkeen matriisin yksittäiseen kohtaan tai yksittäisiin kohtiin perustuvaa arviointia alentaa. Työntekijän henkilökohtainen palkanosa alenee tällöin samassa suhteessa.

Kehityskeskustelussa käydään läpi seuraavat seikat (matriisi):


TEKIJÄ

Tekijöiden kuvaus

1

2

3

4

5

1 Työmäärä

on aikaansaapa työssään






2 Työn laatu

sitoutuneisuus yrityksen laatujär- jestelmiin ja/tai laatunormeihin joutuu harvoin korjaamaan huoli- mattomuudesta tai ennakoitavista virheistä johtuvia puutteita






3 Yhteistyökyky

kykenee työskentelemään onnistu- neesti muiden kanssa






4 Asiakaslähtöi- syys

ottaa vastuun asiakkaasta edustaa yritystä myönteisellä tavalla






5 Kehityskyky

halu ja kyky oppia uusia asioita, tehtäviä ja menetelmiä






6 Taloudellisuus

kustannustietoisuus






7 Erikoisosaa- minen

ammatillisen erikoistehtäväalueen osaaminen, joka ei sisälly perus- luokituksessa huomioituun ja joka tuo lisäarvoa yritykselle






8 Yrityskohtai- nen

jokin työntekijän ominaisuus, jolla on merkitystä työnteon kannalta






9 Yrityskohtai- nen

jokin työntekijän ominaisuus, jolla on merkitystä työnteon kannalta






Arviointimatriisin soveltaminen

Jollei yrityksessä ole muuta sovittu, arviointimatriisin pystysarakkeet ovat pisteitä ja kultakin vaakariviltä kertyvien pisteiden painoarvo on sama.

Riviltä kertyvä pisteluku kolme osoittaa, että työntekijän asianomainen ominaisuus vastaa keskimääräistä tasoa. Jos pisteluku on alhaisempi, työntekijän asianomainen ominaisuus on alle keskimääräisen tason. Kol- mea suurempi pisteluku osoittaa vastaavasti työntekijän asianomaisen ominaisuuden olevan yli keskimääräisen tason.

Jos yritys toimii useammalla paikkakunnalla tai useammassa toimipaikas- sa, tulee kaikkiin työntekijöihin soveltaa samoja henkilökohtaisen palkan- osan määräytymisperusteita. Henkilökohtainen palkanosa voi kuitenkin saman yrityksen eri paikkakunnilla olevissa toimipaikoissa olla erisuurui- nen kuitenkin siten, että työntekijöiden henkilökohtainen aikapalkka on vähintään kohdan A 3 suuruinen.

Työntekijän palkkaryhmän muuttuessa säilyy työntekijän henkilökohtai- nen palkanosa entisen suuruisena kuitenkin siten, että työntekijän henki- lökohtainen aikapalkka on vähintään kohdan A 3 suuruinen.

Erityisiä määräyksiä

1. Varastomiehet ja autonkuljettajat

a) Itsenäistä työtä tekevät varastomiehet ja autonkuljettajat sijoitetaan palkkaryhmään 2 ja

b) toisen ohjauksessa työskentelevät varastomiehet ja autonkuljettajat sijoitetaan palkkaryhmään 1.

2. Ammatillisesta oppilaitoksesta ilman alan ammattiosaamisen näyttöä valmistuneet, oppisopimussuhteeseen alan perustutkinnon suoritta- miseksi tulevat sekä 18 vuotta täyttäneet toimialan ammattikoulutusta vailla olevat sijoitetaan työhön tullessaan palkkaryhmään S.

Sähköalan ammattiin perehtymässä olevien, ammattikoulutusta vailla olevien harjaantuminen on järjestettävä siten, että palkkaryhmä 1:n edellyttämät taidot saavutetaan viimeistään 24 kk:n kuluttua.

Xxxx kolmivuotisen ammatillisen oppilaitoksen ilman alan ammatti- osaamisen näyttöä suorittaneiden työntekijöiden harjaantuminen tulee vastaavasti järjestää siten, että palkkaryhmä 1:n edellyttämät taidot saavutetaan viimeistään 6 kk:n kuluttua ja palkkaryhmän 2 edellyttämä osaaminen, kun työntekijä on ollut palkkaryhmässä 1 yh- den vuoden ajan.

Aikuiskoulutuksen perustutkinnon näyttötutkintona suorittanut ja sen jälkeen vuoden alalla työskennellyt työntekijä sijoitetaan palkkaryh- mään 1.

Xxxx kolmivuotisen ammatillisen oppilaitoksen ammattiosaamisen näytöllä suorittaneet työntekijät sijoitetaan palkkaryhmään 1 ja vii- meistään 6 kuukauden kuluttua palkkaryhmään 2.



Oppisopi- mus ilman koulutusta

Aikuiskoulu- tus näytöllä

a-oppilaitos ilman näyttöä

a-oppilaitos näytöllä

Pr S

24 kk


vuosi


6 kk


– – –


Pr 1

∨


∨


∨ vuosi


∨

6 kk


Pr 2



∨


∨


3. Sisääntulopalkkaryhmän 24 kuukauden työssäoloa kertyy kesätöissä vain 18 vuotta täyttäneille.

4. Pääluottamusmiehelle annetaan tiedot yritys- tai toimipaikkakohtai- sesta työntekijöiden palkkaryhmiin jakautumisesta, henkilökohtaisen palkanosan suuruuden jakautumisesta keskimäärin ja mahdollisen pistepohjaisen järjestelmän muodostumisesta.

Jos syntyy epäselvyyttä lähetetyn työntekijän palkkaryhmittelystä, pääluottamusmiehelle on annettava aineisto, jonka perusteella palk- karyhmittely on tehty.

_ _ _

Kohtaan ”8 § B URAKKAPALKAT” tehdään seuraavia muutoksia kohtiin 2.3, 5.2, 5.5 ja 8.3.


8 § B URAKKAPALKAT

_ _ _

Kohtaan ”2.3 Muut rajausehdot” lisätään kokonaan uusi viimeinen kap- pale:

2.3 Muut rajausehdot

Urakkatyönä ei tehdä seuraavia töitä, elleivät urakalla tekemisestä ole osapuolet yhteisesti sopineet:

a) laskutyönä tilatut työt

b) työt, jotka tehdään tilaajan työnjohdon alaisuudessa

c) asuinrakennukset, joissa on 1–2 asuntoa. Mikäli työkohde on tilattu kiinteään hintaan, työ tehdään urakkamääräysten mukaan, elleivät osapuolet muusta sovi.

Tätä sopimuskohtaa ei ole tarkoitettu sovellettavasti siten, että on aihetta epäillä tarkoituksena olevan urakkatyön kiertäminen. Epäselvissä tilan- teissa tämän työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt selvittävät asian ja puuttuvat siihen viipymättä.

Mikäli työ on tilattu a-kohdassa tarkoitettuna laskutyönä, mutta se täyttää urakan rajausta koskevat kriteerit (2.1 ja 2.2) ja jos urakkatyön kiertämistä on aihetta epäillä ja työnantaja kieltäytyy selvittämästä asiaa tai jos järjes- töt toteavat kyseessä olevan urakkatyön kiertäminen, maksetaan työstä urakan takuupalkka kohdan 5.3 mukaisesti. Kyseessä ei ole kuitenkaan urakkatyö, eikä työhön sovelleta urakkatyömääräyksiä.

_ _ _

Kohdassa ”5.2 Muiden urakalla tehtävien töiden hinnoittelu” korvataan aiempi c-kohdan teksti uudella tekstillä:

5.2 Muiden urakalla tehtävien töiden hinnoittelu

_ _ _

c) sovittaessa kokonaishintaurakasta (könttä) työryhmän tulee saada tarvittavat tiedot, jotta työryhmä voi muodostaa käsityksen urakka- hinnan muodostumisesta sekä urakkaan sisältyvästä työmäärästä. Tarvittavat tiedot voidaan antaa esim. piirustusten, työselitysten tai massalistojen muodossa.

_ _ _

Kohtaan ”5.5 Liittojen sopima poikkeus hinnoittelusääntöihin” lisätään ko- konaan uusi viimeinen kappale:

5.5 Liittojen sopima poikkeus hinnoittelusääntöihin

_ _ _

Sovittaessa tämän kohdan perusteella kokonaishintaurakasta noudate- taan kohdan 5.2 c) määräyksiä, jolloin kokonaishintaurakan töiden takuu- palkka on vähintään kohdan 5.3 mukainen.

_ _ _

Kohdan ”8.3 Urakkalaskelma” viimeistä kappaletta täydennetään aiem- masta:

8.3 Urakkalaskelma

_ _ _

Osapuolten laatiessa urakkalaskelmat erikseen voi eritellyn loppulaskel- mansa ensiksi valmiiksi saanut esittää sen toiselle osapuolelle, joka on velvollinen antamaan esittäjälle todisteen laskelman esittämispäivästä. Toisen osapuolen on esitettävä vastalaskelma viimeistään kahden kuu- kauden kuluessa tästä. Mikäli vastalaskelmaa ei ole esitetty edellä mai- nitussa ajassa, tulee asia saattaa selvitettäväksi työehtosopimuksen mu- kaisessa neuvottelujärjestyksessä.


19 Työryhmät

Sopijapuolet perustavat seuraavat työryhmät käsittelemään työehtosopi- muksen tekstin muutostarpeita. Sopijaosapuolet kokoontuvat tarkastele- maan lokakuun 2015 loppuun mennessä työryhmien työskentelyn edisty- mistä ja niille asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Kummallakin sopijaosapuolella on edellisessä kappaleessa tarkoitetun tarkastelun jälkeen kohdassa 1 mainituin tavoin oikeus irtisanoa työehto- sopimus päättymään 31.1.2016, mikäli se katsoo, ettei työryhmille asetet- tuja tavoitteita ole saavutettu.

19.1 Aikapalkkaustyöryhmä

Työryhmä käy lävitse nykyisen työehtosopimuksen aikapalkkausmää- räykset kokonaisuutena ja tarkastelee määräysten kehittämistarpeita.

19.2 Urakkatyöryhmä

Työryhmä käy lävitse nykyisen työehtosopimuksen asiaa koskevat mää- räykset kokonaisuutena ja tarkastelee määräysten kehittämistarpeita.

19.3 Ulkopuoliseen työvoimaan liittyvät TES-määräykset

Työryhmä käy lävitse nykyisen työehtosopimuksen asiaa koskevat mää- räykset kokonaisuutena ja tarkastelee määräysten kehittämistarpeita.

19.4 Ydinvoimalaitosten rakentamista koskeva työryhmä

Järjestöt perustavat työryhmän tarkastelemaan ydinvoimalaitosten ra- kentamista koskevia työn ehtoja ja rakentamisesta työehtosopimukseen mahdollisesti heijastuvia kehittämistarpeita.


20 HOITOVAPAA

20.1 Kokonaissuunnitelma

Järjestöt suosittelevat kokonaissuunnitelman laatimista vanhempain- loman ja hoitovapaan käyttämisestä. TT ja SAK ovat laatineet yhteisen lomakemallin ilmoitusmenettelyn selkeyttämiseksi ja työsopimuslain mu- kaisten oikeuksien varmistamiseksi. Lomakkeesta käyvät ilmi keskeiset vanhempainloman ja hoitovapaan käyttöönottoon liittyvät seikat. Loma- ketta käyttäen suositellaan tehtäväksi kirjallinen kokonaissuunnitelma, josta ilmenevät perheen suunnitelmat vanhempainloman, isyysloman ja hoitovapaan käytöstä. Mikäli lain mukainen perusteltu syy vaatii ennak- koilmoituksesta poikkeamista, uusi ilmoitus voidaan tehdä laissa säädet- tyjen määräaikojen puitteissa.

20.2 Sairastuminen vanhempainloman tai hoitovapaan aikana

Työntekijällä on oikeus perustellusta syystä muuttaa vanhempainloman tai hoitovapaan ajankohtaa ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteuttamista tai niin pian kuin mahdollista. Mikäli työntekijä oman sairautensa tai muusta syystä aiheutuneen työky- vyttömyyden vuoksi keskeyttää vanhempainlomansa tai hoitovapaansa, perustuu työntekijän työstä poissaolo työkyvyttömyyteen. Työnantajalla ei tällaisessa tapauksessa ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa ajalta, jonka vanhempainloma- tai hoitovapaajakso työsopimuslaissa sää- dettyyn määräaikaan mennessä tehdyn ilmoituksen mukaan olisi kestä- nyt.

20.3 Työnteko muualla vanhempainloman tai hoitovapaan aikana

Vanhempainloma tai hoitovapaa on tarkoitettu käytettäväksi lapsen hoi- tamiseen. Työskentely vapaan aikana on siten mahdollista vain, jos se voi tapahtua niin, ettei lapsen hoito esty tai häiriinny. Esimerkiksi iltatyö voi olla mahdollista, jos työ normaalisti on päivätyötä ja lapsen hoito on järjestetty iltaisin.


21 MENETTELYTAPAMÄÄRÄYKSIÄ

Työvoiman vähentämisjärjestystä koskeva kanneaika on sama kuin työ- sopimuksen päättämistä koskevissa riita-asioissa.

Työsuhdeturvaan liittyvien menettelytapamääräysten noudattamatta jättä- misestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamaa hyvityssakkoseuraa- musta. Hyvityssakkoa ei voida tuomita työnantajalle myöskään sellaisten

velvollisuuksien rikkomisesta, josta voidaan tuomita vahingonkorvausta, korvausta taikka hyvitystä.

Allekirjoittaneet järjestöt pyrkivät työehtosopimuksen neuvottelujärjestyk- sen mukaisesti sopimaan, viedäänkö erimieliseksi jäänyt työsuhdeturva- asia yleisen oikeuden vai työtuomioistuimen ratkaistavaksi.


22 YHTEISTYÖ KOTIMAISISSA KONSERNEISSA

Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että yrityksissä, jotka ovat osa suoma- laista konsernia, tulee antaa vuosittain yhteinen selvitys henkilöstölle tai sen edustajille konsernin taloudellisesta tilasta. Selvityksestä tulee käydä ilmi konsernin tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusra- kenteen kehitysnäkymät siltä osin kuin se toimii Suomessa. Tietojen an- tamisajankohdasta ja -tavasta päättää yritys.


23 TYÖNTEKIJÄKOHTAISET SOSIAALISET EDUT

Sovittiin, että mikäli työnantaja on antanut tai hän ja työntekijät ovat kes- kenään sopineet suuremmista sosiaalisista eduista, kuten irtisanomisaika tms. kuin mitä nyt allekirjoitettu työehtosopimus työntekijälle antaa, ei näi- tä etuja työehtosopimuksen perusteella tule huonontaa.


24 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN TOIMEENTULOTURVA TYÖSOPIMUKSEN PURKUTAPAUKSESSA

Mikäli yleissopimuksessa tarkoitetun työsuojeluvaltuutetun työsopimus puretaan ja työsuojeluvaltuutettu riitauttaa purkamisen, on työnantajan maksettava työsuojeluvaltuutetulle yhden kuukauden palkkaa vastaava määrä, mikäli kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopi- muksen purkamisesta.


25 LUOTTAMUSMIEHEN JA KÄRKIMIEHEN TEHTÄVÄT

Luottamusmiehen ja kärkimiehen tehtäväalueiden rajan selventämiseksi järjestöt toteavat, että työhön liittyvät järjestely- ja suoritustekniset kysy- mykset kuuluvat kärkimiehelle/työntekijälle. Palkkaan ja muihin työehtoi- hin liittyvät kysymykset siirtyvät luottamusmiehen tehtäväpiiriin vasta, kun asiasta ei työnjohdon kanssa ole päästy yhteisymmärrykseen.

Luottamusmiestä koskevat määräykset ovat Sähköistysalan yleissopi- muksessa, liite 6.


26 KESKUSJÄRJESTÖJEN SOPIMUKSET, TULKINNAT JA TULKINTAOPAS

Mikäli EK ja SAK sopivat muutoksista tai lisäyksistä sellaisiin tekemiin- sä sopimuksiin, joiden perusteella allekirjoittaneet järjestöt ovat tehneet oman vastaavan sopimuksensa, ryhdytään välittömästi neuvottelemaan

siitä, miten edellä mainitut muutokset tai lisäykset saadaan liitetyksi alle- kirjoittaneiden järjestöjen välisiin sopimuksiin.

Allekirjoittaneet järjestöt toteavat, että EK:n ja SAK:n tulkintoja sovelle- taan osana Sähköistysalan työehtosopimusta ja Sähköistysalan yleisso- pimusta, ellei edellä mainittujen sopimusten määräysten nimenomaisesta sanamuodosta muuta johdu.

Järjestöt sitoutuvat laatimaan työehtosopimuskauden aikana yhteisen tul- kintaoppaan Sähköistysalan työehtosopimuksen määräyksistä.


27 PALKKATILASTOTIEDOT

Sähkötekniset työnantajat STTA ry sitoutuu toimittamaan sähköistysalan palkkatilasto- ja henkilöstötiedot Sähköalojen ammattiliitto ry:lle EK:n palkkatilaston tai sitä vastaavan muun kattavan tilastoaineiston valmis- tuttua.


28 PYÖRISTYKSET

Sopimuskauden mukaiset palkkamääriin tulevat prosentuaaliset lisät lasketaan ja niitä koskevat tarkistukset suoritetaan siten pyöristäen, että 49/100 snt tasoitetaan lähinnä alempaan ja 50/100 snt lähinnä ylempään täyteen senttiin.


29 PÖYTÄKIRJAN OIKEUSVAIKUTUKSET

Todettiin, että tämä pöytäkirja on voimassa samoin oikeusvaikutuksin kuin varsinainen työehtosopimus.


Espoossa 27. helmikuuta 2015


Sähkötekniset työnantajat STTA ry Xxxxx Xxxxxxx Xxx Xxxxxx

Sähköalojen ammattiliitto ry

Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxx


LIITTEET: – TES 8 § C urakkahinnoittelu; taulukkomuutokset

– TES 8 § C urakkahinnoittelu; hinnoitteluperusteen muutokset

SÄHKÖISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS


1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

1 Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Sähkötekniset työn- antajat STTA ry:n jäsenyritysten palveluksessa oleviin työntekijöihin, jotka työskentelevät

– sähkölaitteistojen rakennus-, korjaus-, huolto- ja ylläpitotöissä tai näi- hin läheisesti liittyvissä tehtävissä tai

– sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotöissä.

Pöytäkirjamerkintä:

Sähkölaitteistolla ja -laitteella tarkoitetaan kaikilla jännitetasoilla toimivia kojeita, verkostoja ja järjestelmiä.

Sähkölaitteisto voi sijaita myös laivassa tai se voi liittyä tuotevalmistuk- seen.

2 Kohdassa 1. mainittu yritys voi kuulua tämän työehtosopimuksen sovelta- mispiiriin myös yksinomaan jonkin osastonsa tai toimintansa osalta.


2 § TYÖEHTOSOPIMUKSEN LIITTEIDEN NOUDATTAMINEN

Liitteenä olevat sopimukset ja sitovat asiakirjat ovat tämän työehtosopi- muksen osia:

Liite 1 Allekirjoituspöytäkirja, s. 11

Liite 2 Esimerkkiluettelo jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä sovellet- taessa käsiteltävistä asioista, s. 133

Liite 3 Sähköistysalan urakkahinnoittelu 1.6.2015, s. 135

Liite 4 Piirrosesimerkit työehtosopimuksen 8 § B -kohdan 5.2.1 mukaisen asuntotuotantohinnoittelun peruspisteiden määritelmistä, s. 173

Liite 5 Komennusmiesten majoitustaso, s. 174

Liite 6 Yleissopimus, s. 175


3 § TYÖRAUHAVELVOITE

1 Tämä työehtosopimus sitoo 1 §:ssä mainittua työnantajajärjestöä ja niitä sen jäsenyrityksiä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat ol- leet yhdistyksen jäseniä.

Tämä työehtosopimus sitoo myös allekirjoittanutta työntekijäjärjestöä ja sen alayhdistyksiä sekä työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimas- saoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

2 Tämän sopimuksen voimassa ollessa ei saa toimeenpanna työehtosopi- muksen määräyksiin kohdistuvia työehtosopimuslain tarkoittamia työtais- telutoimenpiteitä.

3 Allekirjoittaneet järjestöt ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huoleh- timaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

Allekirjoittaneet järjestöt ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia välittö- mästi ryhtymään kaikin käytettävissä olevin keinoin toimenpiteisiin uhkaa- van työtaistelun estämiseksi tai rikkoutuneen työrauhan palauttamiseksi.

Samoin allekirjoittaneet järjestöt ovat velvollisia ryhtymään heti työehto- sopimusrikkomuksesta tai alkavasta rikkomisesta tiedon saatuaan kaikin käytettävissä olevin keinoin toimenpiteisiin rikkomisen estämiseksi tai lo- pettamiseksi.

4 Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaisille työnantaja- tai työntekijäjär- jestöille vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.


4 § PAIKALLINEN SOPIMINEN


1 Paikallinen sopiminen

Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n jäsenyrityksessä, johon on valittu tämän työehtosopimuksen liitteen 6 mukaan pääluottamusmies, on mah- dollista sopia paikallisesti tämän työehtosopimuksen määrittelemässä laajuudessa asioista, joita koskevissa työehtosopimusmääräyksissä on erikseen viitattu tähän paikallista sopimista koskevaan 4 §:ään.


2 Paikallisen sopimuksen osapuolet

Työntekijöitä yleisesti koskevista asioista sovitaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestelmän mukaisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken.

Pääluottamusmiehen tekemä sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joi- ta pääluottamusmiehen on katsottava edustavan.

Luottamusmiehen tekemä sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.

Yksittäistä työntekijää tai työryhmää koskevista asioista sovitaan työnan- tajan ja asianomaisen työntekijän tai työryhmän kesken.

Luottamusmiehen, yksittäisen työntekijän tai työryhmän tekemä sopimus ei saa olla ristiriidassa pääluottamusmiehen tekemän, samaa asiaa kos- kevan sopimuksen kanssa.

3 Sopimuksista tiedottaminen

Muu kuin pääluottamusmiehen kanssa tehty sopimus on työnantajan an- nettava tiedoksi pääluottamusmiehelle.


4 Paikallisen sopimuksen muoto

Paikallinen sopimus on solmittava kirjallisena ja sen tulee olla kohdassa 2 tarkoitettujen sopijaosapuolten allekirjoittama. Näiden määräysten vas- tainen sopimus on mitätön.


5 Paikallisen sopimuksen oikeusvaikutukset ja voimassaolo

Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo on lakannut siihen saakka, kunnes paikallinen sopimus on määräaikaisuuden tai irtisanomisen kautta päättynyt.

Jos yrityksessä syntyy erimielisyyttä paikallisen sopimuksen sisällöstä tai sen noudattamisesta, on työnantajan annettava Sähköalojen ammattiliitto ry:lle pyydettäessä sopimukset käyttöön erimielisyyden selvittämiseksi.

Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukau- den irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.

Määräajaksi solmittu sopimus voidaan irtisanoa työehtosopimuksen voi- massaolon päätyttyä kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voi- maantulon jälkeen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.


5 § TYÖSOPIMUS


1 Yleistä

Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä oikeus johtaa ja valvoa työtä.


2 Työsopimus

Työhönoton yhteydessä on osapuolten laadittava kahtena kappaleena kirjallinen työsopimus, josta selviävät työsopimuslaissa tarkoitetut työsuh- teen ehdot ja muut työsopimuslain selvitettäväksi määräämät tiedot, jollei niitä anneta erikseen kirjallisesti, kuten

– työnantajan nimi, Y-tunnus, kotipaikka ja liikepaikan osoite

– työntekijän nimi, henkilötunnus, osoite

– työntekijän pääasialliset työtehtävät

– työsopimuksen kestoaika:

a) toistaiseksi voimassa oleva

b) määräaikainen

– määräaikaisen työsopimuksen kesto ja peruste

– koeaika*

– noudatettava työehtosopimus

– työhönottopaikka**

– työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työnte- kopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työs- kentelee eri työkohteissa

– työnteon alkamisajankohta

– palkan ja muun vastikkeen määräytymisperusteet; palkka, palkkaryh- mä

– palkanmaksukausi

– säännöllinen työaika

– vuosiloman määräytyminen

– irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste.

*Koeajan pituus on toistaiseksi voimassa olevissa tai vähintään 8 kuu- kautta kestävissä määräaikaisissa työsopimuksissa enintään 4 kuukautta.

Kahdeksan kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsopimuksissa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta.


3 Työhönottopaikka

**Työhönottopaikalla tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaorganisaa- tioon liittyvää pysyväisluontoista toimipaikkaa (pää- tai haaratoimistoa), jossa työntekijä on työhön otettu.


4 Annettavat tiedot

Työhön otettaessa työnantaja ilmoittaa työntekijälle vakuutuslaitoksen, josta ryhmähenkivakuutus on otettu, sekä luottamusmiehen ja työsuojelu- valtuutetun nimet yhteystietoineen.

Työntekijä on velvollinen ilmoittamaan työnantajalle työsopimukseen mer- kittyjen osoitetietojensa muuttumisesta.


6 § TYÖSUHDETURVA

Työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräyty- vät tämän sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan jäl- jempänä olevin poikkeuksin.


1 Lomauttaminen

Työntekijä voidaan lomauttaa työsopimuslain (55/2001) 5 luvun 2 §:ssä säädetyllä perusteilla. Lomautusilmoitus on annettava lomautettavalle henkilökohtaisesti ja kirjallisena.

2 Vuorolomautus

Työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt toteavat, että lomautus- järjestelyjä harkittaessa tulee vuorolomautusmahdollisuus käsitellä yhte- nä vaihtoehtona lomautuksen toteuttamiseksi.


3 Lomautuksen siirto

Työnantaja voi peruuttaa lomautusilmoituksen tai siirtää kerran lomau- tuksen toimeenpanoa alkamaan tiettynä päivänä tarvitsematta noudattaa uutta lomautusilmoitusaikaa. Ilmoitus peruutuksesta tai siirrosta on tehtä- vä viimeistään työn päättymispäivää edeltävänä työpäivänä, ensisijaisesti kirjallisesti tai milloin se ei kohtuudella ole mahdollista, muuten todistet- tavasti.


4 Lomautuksen tilapäinen keskeytys

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä tai ammatillisesta jatko- tai täydennyskoulutuksesta lomautuksen kestäessä, jolloin lomau- tus jatkuu välittömästi työn tekemisen tai koulutuksen jälkeen ja ilman eri lomautusilmoitusaikaa. Tilapäisestä työstä on kyse, jos työ kestää enin- tään kaksi viikkoa.

Xxxxxxxxxxx jatkuessa koulutuksen jälkeen ei lomautuspäiviä lasketa uudelleen vuosilomalain (162/2005) 7 § 2 momentin 7. kohdan mukaisiksi (30 lomautuspäivää) työssäolopäivien veroisiksi päiviksi.


5 Lomautus rangaistuksena

Työnantaja voi lomauttaa työntekijän määräajaksi lomautusilmoitusaikaa noudattamatta samoilla perusteilla, joilla työsopimus voitaisiin irtisanoa tai purkaa työntekijästä johtuvasta syystä.


6 Yhteistoimintamenettelyä koskevia määräyksiä

Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n jäsenyrityksissä, joissa on sään- nöllisesti vähintään 20 palkansaajaa, voidaan poiketa yhteistoiminnasta yrityksissä säädetyn lain (334/2007) 8. luvun mukaisesta menettelystä työvoiman käyttöä vähennettäessä silloin, kun kysymyksessä on työ- hönottopaikkakohtaisesti enintään yhdeksään työntekijään kohdistuvas- ta lomautuksesta, jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatetta noudattaen seuraavasti:

6.1 Työnantaja ja pääluottamusmies neuvottelevat työhönottopaikkakohtai- sesti osapuolten sopimin määräajoin vähintään kuusi (6) kertaa vuodessa yhteistoimintalain piiriin kuuluvista asioista.

Kokouksista pidetään pöytäkirjaa, jonka osallistujat allekirjoituksellaan hyväksyvät.

6.2 Jatkuvaa neuvottelumenettelyä toteutettaessa

– työnantajalla on oikeus poiketa edellä mainitun lain 45 §:n kirjallista neuvotteluesitystä koskevista säännöksistä

– työnantajan katsotaan edellä mainitun lain 51 §:n säännöksistä poike- ten täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun jatkuvaa neuvottelume- nettelyä toteutettaessa on yhden kerran neuvoteltu pääluottamusmie- hen kanssa

– alihankintasopimusten mahdollisia henkilöstövaikutuksia käsitellään yrityksissä säännöllisesti resurssiennusteiden tarkastelun yhteydes- sä.

6.3 Jatkuvan neuvottelumenettelyn käyttämisestä on sovittava kirjallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Jatkuvaa neuvottelumenet- telyä varten työehtosopimusosapuolet ovat tehneet esimerkkiluettelon kä- siteltävistä asioista (liite 2, sivu 155).

Mikäli jatkuvaa neuvottelumenettelyä ei toteuteta kirjallisen sopimuksen mukaisesti, noudatetaan yhteistoimintalakia sellaisenaan.


7 Irtisanominen

7.1 Työnantajan irtisanoessa noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika alle 1 vuoden – 14 vuorokautta

1 vuoden, mutta alle 3 vuotta 1 kk

3 vuotta, mutta alle 5 vuotta 2 kk

5 vuotta, mutta alle 10 vuotta 3 kk

10 vuotta tai enemmän 4 kk

7.2 Työntekijän irtisanoessa 14 vuorokautta

7.3 Työntekijän muutosturva

Jolleivät työnantaja ja työntekijä työnantajan irtisanottua työsopimuksen työsopimuslain (55/2001) 7. luvun 3 §:ssä tai 7 §:ssä tarkoitetuilla perus- teilla ole sopineet muuta, työntekijällä on oikeus vapaaseen täydellä pal- kalla osallistuakseen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta säädetyn lain (916/2012) tarkoittaman työllistymisohjelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimi- seen tai oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen.

Työllistymisvapaan pituus määräytyy työsuhteen pituuden mukaan seu- raavasti:

a) enintään 5 päivää, jos työntekijän työsuhde on kestänyt enintään 4 vuotta

b) enintään 10 päivää, jos työntekijän työsuhde on kestänyt yli 4, mutta enintään 8 vuotta

c) enintään 20 päivää, jos työntekijän työsuhde on kestänyt yli 8 vuotta.

Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoi- tettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä vapaamuotoinen selvitys va- paan pitämisestä.

Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittä- vää haittaa.

Pöytäkirjamerkintä:

Täydellä palkalla tarkoitetaan korvauskeskituntiansiota.

7.4 Irtisanomisajan palkka

Irtisanomisajan palkkaa vahingonkorvausluonteisesti maksettaessa ja maksettaessa korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä vahingonkorvausten määrän laskemisen perusteena käytetään työehto- sopimuksen korvauskeskituntiansiota. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle korvaus määräytyy vuosilomalain (162/2005) 10 §:n mukaisin perustein.

7.5 Työn odottaminen irtisanomisaikana

Jos yrityksen toiminta on lakkautettu, työntekijä on vapautettu työvelvolli- suudesta tai muutoin olosuhteista käy ilmi, ettei työnantajan tarkoituksena ole tarjota irtisanotulle työntekijälle uutta työtä, on kyseiseltä osalta irtisa- nomisaikaa maksettava korvauskeskituntiansion mukaista korvausta.

7.6 Työntekijän takaisin ottaminen

Työsopimuslain (55/2001) 6 luvun 6 §:n mukaisesta takaisinottovelvolli- suudesta voidaan poiketa työnantajan ja työntekijän välisellä, työsuhdetta päätettäessä tehtävällä sopimuksella.

Tiedusteltaessa työvoimaviranomaiselta yhdeksän kuukauden aikana työsuhteen päättymisestä, onko sen välityksellä yrityksen entisiä työnteki- jöitä edelleen työtä vailla, on kiinnitettävä huomiota siihen, että tiedustelu- ajankohdan ja uuden työntekijän työsuhteen alkamisajankohdan välinen aika ei muodostu sellaiseksi, että irtisanottujen työntekijöiden asema ai- heettomasti heikentyy.

7.7 Vähentämisjärjestys

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toi- minnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä.

Tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoai- kaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

7.8 Työntarjoamisvelvoitteen alueellinen rajoittaminen

Tilanteissa, joissa työnantajalla on työsopimuslakiin tai työehtosopimuk- seen perustuva työntarjoamisvelvollisuus työntekijälle irtisanomiseen, lo- mauttamiseen, osa-aikaistamiseen tai takaisinottovelvoitteeseen liittyen, rajoittuu tämä velvollisuus alueellisesti työhön, jota on tarjolla työntekijän työsopimuksen mukaisessa työhönottopaikassa tai enintään 80 kilometrin päässä työntekijän vakituisesta työnantajan tiedossa olevasta asuinpai- kasta.

Mikäli työntekijä kuitenkin ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti olevansa kiin- nostunut kaikkialla Suomessa tarjolla olevista työtehtävistä, ei edellisessä kappaleessa tarkoitettua alueellista rajausta työnantajan työntarjoamis- velvollisuuteen sovelleta. Työnantajan tulee kysyä työntekijältä tämän kiinnostuksesta alueellisesti rajoittamattomaan töiden vastaanottamiseen.


7 § TYÖAIKA

Työsuhteissa noudatetaan työaikalain säännösten ohella tässä sovittuja työaikaa koskevia ehtoja.


1 Työviikko ja työvuorokausi

Työviikko alkaa maanantaina työntekijän työvuoron alkaessa ja työvuoro- kausi alkaa työntekijän työvuoron alkaessa, ellei paikallisesti 4 §:n mukai- sesti kirjallisesti toisin sovita.


2 Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia vii- kossa. Työntekijän säännöllinen työaika on määritettävä työsopimuksessa.

Alle 4 tunnin vuorokautista työaikaa ei tule käyttää, elleivät työntekijän tar- peet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. Työnantajan on etukäteen ilmoi- tettava työntekijälle tämän työpäivät ja työtunnit palkanmaksukausittain.


3 Työajan säännönmukainen sijoitus, vapaapäivät

3.1 Työ alkaa päivätyössä yleensä aikaisintaan klo 07.00 ja päättyy viimeis- tään klo 17.00.

3.2 Mikäli työntekijän ei ole ennen työn aloittamista välttämätöntä käydä työ- hönottopaikassa, alkaa ja loppuu vuorokautinen työaika työn tekemispai- kalla.

Tarveaineiden ja työkalujen haku sekä palautus samoin kuin työstä mah- dollisesti johtuvat selvittelyt suoritetaan työaikana.

3.3 Noudatettaessa tämän kohdan tarkoittamaa viikoittaista työaikaa työnte- kijällä tulee olla sunnuntain lisäksi toinen vapaapäivä, joka on lauantai, ellei laadittu työvuoroluettelo muuta määrää.

3.4 Arkipyhäviikolla lauantaipäivät ovat vapaapäiviä sekä joulu- ja juhannus- aatot ovat vapaapäiviä, ellei työvuoroluettelo toisin määrää.

3.5 Vuorotyö on työtä, joka on järjestetty kahteen tai useampaan työvuoroon. Varsinaisesta vuorotyöstä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta erityistä vuorolisää alla olevan taulukon mukaisesti siinä mainittua päivää lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:



1.3.2015

€/h

1.2.2016

€/h

1.8.2016–31.1.2017*

€/h

Iltavuorolisä vuorotyössä klo 14.00–22.00

1,25

1,26


Yövuorolisä vuorotyössä klo 22.00–06.00

2,29

2,30


*Sovitaan sopimuskauden aikana, allekirjoituspöytäkirjan kohta 17.


3.6 Iltatyö on työtä, jota tehdään yrityksessä käytössä olevasta työajasta poikkeavana työaikana klo 17.00–22.00. Yötyötä on työ, joka tehdään klo 22.00–06.00.

Iltatyöstä sekä yötyöstä, joka ei ole vuorotyötä eikä ylityötä, maksetaan erityistä ilta- tai yötyölisää alla olevan taulukon mukaisesti siinä mainittua päivää lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:



1.3.2015

€/h

1.2.2016

€/h

1.8.2016–31.1.2017*

€/h

Iltatyölisä työssä, joka ei ole vuorotyötä eikä ylityötä klo 17.00–22.00

1,25

1,26


Yötyölisä työssä, joka ei ole vuorotyötä eikä ylityötä klo 22.00–06.00

2,29

2,30


*Sovitaan sopimuskauden aikana, allekirjoituspöytäkirjan kohta 17.

4 Tauot

4.1 Elleivät erityiset työn järjestelyyn liittyvät syyt muuta vaadi, työvuoron puoliväliin sijoitetaan tunnin kestävä ruokailutauko, jona aikana työntekijä voi poistua työpaikaltaan. Ruokailutaukoa ei lueta työajaksi.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia puolen tunnin ruokatauosta.

4.2 Työntekijällä on oikeus pitää vähintään 6 tunnin työaikana työvuoron en- simmäisellä ja toisella puoliskolla yksi 12 minuutin pituinen kahvitauko. Ne luetaan työajaksi.

Suoritettaessa yli-, ilta- ja yötyötä on työntekijälle annettava joka kahden tunnin kuluttua 12 minuutin pituinen lepotauko. Mikäli yli tunnin kestävä ylityö alkaa välittömästi tavallisen työajan päätyttyä, on työntekijällä oi- keus pitää 15 minuutin tauko jo ennen ylityön aloittamista. Edellä mainitut tauot luetaan työajaksi.


5 Ylityöt

Ylityöllä tarkoitetaan säännöllisen työajan ylittävää työtä, jota tehdään työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella.


6 Vuorokautinen ylityö

6.1 Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan tämän työehtosopimuksen 7 § 2. kohdassa mainitun säännöllisen vuorokautisen enimmäistyöajan, työnte- kijän työsopimuksen mukaisen säännöllisen työajan tai laaditun työtunti- järjestelmän lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä.

6.2 Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisää, jonka suuruus kahdelta ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % korvauskeskituntiansiosta.


7 Viikoittainen ylityö

7.1 Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työehtosopimuksen

7 § 2. kohdassa mainitun säännöllisen viikoittaisen enimmäistyöajan, työntekijän työsopimuksen mukaisen säännöllisen työajan tai laaditun työtuntijärjestelmän mukaan määräytyvän säännöllisen viikoittaisen työ- ajan.

7.2 Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisää, jonka suu- ruus kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % korvauskeskituntiansiosta.

Pöytäkirjamerkintä:

Viikonloppuina (la–su) tehty viikkoylityö korvataan siten, että 8 ensim- mäistä tuntia on 50 % ja seuraavat 100 % korvauskeskituntiansiosta.

8 Ylitöiden enimmäismäärä

Työaikalain (605/1996) mukaisena ylitöiden enimmäismäärän tarkastelu- jaksona käytetään kalenterivuotta. Tätä määräystä sovelletaan vain Säh- kötekniset työantajat STTA ry:n jäsenyrityksissä.


9 Työaikaan rinnastettava aika

Vuorokautista ja viikoittaista ylityötä koskevaa korvausta laskettaessa työaikaan rinnastetaan kaikki sellainen aika,

– jolta työnantaja lain tai tämän työehtosopimuksen mukaan maksaa työntekijälle palkkaa tai ansionmenetyksen korvausta; tai

– jona työntekijä on ollut lomautettuna; tai

– on työvuoroluettelon mukaisena säännöllisenä työaikana osallistunut ammattiliiton tai asianomaisen ammatillisen keskusjärjestön hallinto- elinten kokouksiin, tätä työehtosopimusta koskeviin neuvotteluihin tai tämän työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen välisellä so- pimuksella perustettujen työryhmien neuvotteluihin.

Kunnallisten hallintoelinten kokouksiin (19 §) osallistuminen ei kuitenkaan rinnastu työaikaan.


10 Sunnuntaityö

Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä maksetaan työ- palkan ja mahdollisten ylityölisien lisäksi lain mukaisena sunnuntaityöko- rotuksena kultakin työtunnilta lisä, jonka suuruus on 100 % korvauskes- kituntiansiosta.


11 Viikkolepo

Mikäli työntekijälle ei työviikon aikana ole ollut mahdollista antaa työaika- lain (605/1996) edellyttämää yhtäjaksoista 35 tunnin viikoittaista vapaa- aikaa (viikkolepo ), korvataan sen aikana tehty työ maksamalla ko. tunneilta korvauskeskituntiansion mukainen korvaus tai antamalla vastaava määrä palkallista vapaata em. palkalla kuukauden kuluessa työn suorittamisesta.


12 Odottamattomat työt ja hälytysluontoiset työt

12.1 Mikäli työntekijän kanssa hänen työvuoronsa aikana sovitaan, että työnte- kijän tulisi työpaikalta välillä poistuttuaan saman työvuorokauden aikana palata työhön, maksetaan hänelle odottamattomasta työstä valmistau- tumis- ja peseytymiskorvauksena työntekijän korvauskeskituntiansion mukainen palkka yhdeltä tunnilta. Odottamattoman työn varsinaiselta työajalta maksetaan palkka lain ja tämän työehtosopimuksen mukaan. Lyhyemmältä kuin yhden tunnin työajalta maksetaan tunnin palkka.

12.2 Mikäli työntekijän kanssa sovitaan hänen poistuttuaan jo työstä, että xxxx- tekijä tulee uudelleen työhön ennen seuraavan säännöllisen työvuoronsa

alkamista, maksetaan hänelle hälytysluonteisesta työstä valmistautu- mis- ja peseytymiskorvauksena kahden tunnin palkka korvauskeskitunti- ansion mukaan.

Hälytysluontoisen työn varsinaiselta työajalta maksetaan 100 %:n lisä (sisältää ylityölisän) korvauskeskituntiansion mukaan kuitenkin enintään työntekijän seuraavan säännöllisen työvuoron alkuun saakka. Lyhyem- mältä kuin yhden tunnin työajalta maksetaan kuitenkin tunnin palkka.

12.3 Em. palkan lisäksi suoritetaan työntekijälle lain ja tämän työehtosopimuk- sen kulloinkin määrittelemät sunnuntaityölisä, TES 11 §:n mukaiset lisät (ns. erikoislisät) ja mahdollinen viikkolepokorvaus.

12.4 Odottamattomassa ja hälytysluontoisessa työssä matkustusaika luetaan työaikaan. Työmatkasta johtuvat matkakulujen korvaukset ja matkustus- aika määräytyvät todellisen kuljetun matkan ja tämän työehtosopimuksen 14 §:n mukaan.


13 Varallaolo ja varallaoloaikana tehtävä työ

13.1 Varallaololla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työntekijä on kohdissa 13.3 ja

13.4 tarkoitettujen sopimusten nojalla velvollinen olemaan vapaa-aika- naan tavoitettavissa niin, että hänet tarvittaessa voidaan kutsua töihin.

13.2 Varallaoloaika ei ole työaikaa. Varallaoloajan pituus ja varallaolon toistu- vuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä.

13.3 Varallaolosta, siitä maksettavasta korvauksesta ja/tai mahdollisesta läh- törahasta, joka maksetaan, kun työntekijä varallaoloaikana kutsutaan työ- hön, on sovittava kirjallisesti pääluottamusmiehen tai pääluottamusmie- hen puuttuessa varallaoloon osallistuvan henkilöstön kanssa yhteisesti. Sopimuksesta on käytävä ilmi varallaolon kesto ja sen luonne.

13.4 Varallaoloon liittymisestä sovitaan kirjallisesti työnantajan ja työntekijän kesken. Sopimuksesta annetaan kopio pääluottamusmiehelle.

13.5 Työnantaja vastaa varallaoloon liittyvistä yhteydenpitovälineistä, ellei va- rallaolosopimuksessa ole toisin sovittu.

13.6 Jos työntekijä on varallaolon aikana velvollinen oleskelemaan asunnos- saan, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, varallaoloon käyte- tystä ajasta on vähintään puolet korvattava joko rahassa tai vastaavalla säännöllisenä työaikana annettavalla palkallisella vapaa-ajalla. Varalla- olokorvaus määräytyy työntekijän henkilökohtaisen kokonaisansion (8 § A 5) mukaan.

13.7 Jos työntekijällä ei ole varallaoloaikana velvollisuutta oleskella asunnos- saan, sovitaan kohdan 13.3 mukaisessa varallaolosopimuksessa, kuinka suuri prosenttiosuus varallaoloajasta korvataan työntekijälle joko rahassa tai vastaavalla säännöllisenä työaikana annettavalla palkallisella vapaa-

ajalla. Sovittavan korvauksen määrässä on otettava huomioon varalla- olosta työntekijän vapaa-ajan käytölle aiheutuvat rajoitukset.

Varallaolokorvaus määräytyy työntekijän henkilökohtaisen kokonaisan- sion (8 § A 5) mukaan. Varallaolokorvaus voidaan tämän kohdan tarkoit- tamissa tapauksissa sopia myös kiinteänä euromääräisenä korvauksena.

13.8 Jos kohdassa 13.3 tarkoitetussa varallaolosopimuksessa on sovittu läh- törahasta sopimatta kuitenkaan sen määrästä, lähtöraha on tämän sopi- muksen 7 §:n 12.2-kohdan hälytysluontoista työtä koskevan valmistautu- mis- ja peseytymiskorvauksen suuruinen.

13.9 Työajalta, joka tehdään, kun varalla ollut työntekijä kutsutaan työhön, maksetaan 100 %:n lisä (sisältää ylityölisän) korvauskeskituntiansion mukaan kuitenkin enintään siihen asti, kunnes yrityksessä käytännössä oleva työtekijän työaika seuraavana aamuna alkaa. Mikäli työ suoritetaan sunnuntaina tai muuna lepopäivänä, jatkuu em. 100 %:n lisä koko työn ajan päättyen kuitenkin kuten edellä on sanottu. Lyhyemmältä kuin yhden tunnin työajalta maksetaan tunnin palkka. Matkustusaika työntekopaikalle ja takaisin luetaan työaikaan.

13.10 Edellä mainitun työajan palkan lisäksi suoritetaan työntekijälle lain ja tä- män työehtosopimuksen kulloinkin määrittelemät sunnuntaityö-, viikkole- pokorvaus sekä TES 11 §:n mukaiset lisät.

13.11 Kohdan 13.3 tarkoittama varallaolosopimus samoin kuin kohdan 13.4 tar- koittama sopimus liittymisestä varallaoloon voidaan päättää irtisanomalla noudattaen kuuden viikon pituista irtisanomisaikaa.


14 Työvuoroluettelot, työajan siirtäminen

14.1 Työnantaja laatii kirjallisesti työvuoroluettelon, josta on käytävä ilmi sään- nöllisen työajan alkamis- ja lopettamisajat, päivittäisten lepoaikojen ajan- kohdat, vapaapäivät sekä viikkolepo.

14.2 Alle 4 tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

14.3 Poikkeavan työajan järjestelyä (vuoro-, ilta- tai yötyötä) varten on työvuo- roluettelot laadittava ja ilmoitettava kaksi (2) viikkoa ennen työntekijän en- simmäistä työvuoroa, ellei paikallisesti 4 §:n mukaisesti toisin sovita.

Mikäli laaditusta työvuoroluettelosta poiketaan siten, että muutetun työ- vuoron ja sitä koskevan ilmoituksen väliin jää vähemmän kuin kolme työntekijän työvuoroa, työntekijälle on maksettava hänen viiteen ensim- mäiseen työvuoroonsa sijoittuvilta, aiemmasta työajasta poikkeavilta tun- neilta lisää alla olevan taulukon mukaisesti siinä mainittua päivää lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:

1.3.2015

€/h

1.2.2016

€/h

1.8.2016–31.1.2017*

€/h

2,51

2,52


*Sovitaan sopimuskauden aikana, allekirjoituspöytäkirjan kohta 17.


14.4 Edellä tarkoitettua työvuoroluetteloa muutetaan ensisijaisesti sopimalla. Mikäli asiasta ei voida sopia, työnantajalla on oikeus muuttaa työvuoro- luetteloa töiden järjestelyyn liittyvästä painavasta syystä. Tällöin tulevat noudatettaviksi edellä olevat 14.3-kohdan määräykset.

14.5 Mikäli työntekijälle maksetaan ansionmenetyksen korvausta yli sen ajan- jakson, jonka ajaksi työvuoroluettelo on laadittu, katsotaan yli menevien päivien työvuorojen olevan 8 tunnin mittaisia. Muulloin ansionmenetyksen korvaus maksetaan työvuoroluettelon mukaisesti.

14.6 Ellei kirjallista työvuoroluetteloa ole tehty, ovat yli 8 tunnin päivittäiset työ- ajan tunnit ylityötä ja yli 40 tuntia viikossa ylittävät tunnit viikoittaista ylityö- tä. (Huomioi tulkinta kohdassa ”Viikoittainen ylityö”.)

Arkipyhät samoin kuin juhannus- ja jouluaatto sekä pääsiäislauantai ly- hentävät viikoittaista työaikaa vastaavasti. Jos työntekijällä on työvuoro- luettelon mukaan työvuoro em. päivinä, on hänelle annettava työaikaa vastaava palkaton arkipyhävapaa tasoittumisjakson aikana. Työajan ta- soittumispäivät eivät voi sijoittua edellä lueteltuihin päiviin, vuosilomapäi- viin eikä työajan lyhennyspäiviin.


15 Paikallinen sopiminen keskimääräisestä työajasta

15.1 Työaika voidaan 4 §:n mukaisesti paikallisesti sopia keskimääräiseksi si- ten, että työaika tasoittuu enintään 12 viikon aikana 40 tuntiin viikossa. Vuorokautinen työaika on tällöin enintään 10 tuntia ja viikoittainen enin- tään 50 tuntia.

15.2 Alle 4 tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

15.3 Sovittaessa säännöllinen työaika keskimääräiseksi, on työtä varten en- nakolta määriteltävä aika, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn keskimäärään (= tasoittumisjärjestelmä).

15.4 Keskimääräiseksi järjestettyä työaikaa varten on työvuoroluettelo laaditta- va siten, että vähintään kolmen viikon työvuorot ovat tiedossa etukäteen.

15.5 Työntekijän lomautus ei voi alkaa ennen kuin työaika on tasoitettu sa- maan työtuntimäärään kuin päivätyössä vastaavana aikana.

15.6 Jos työntekijän työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä niin, ettei tasoittumisvapaata anneta ennen työsuhteen päättymis- tä, maksetaan tehdyiltä työtunneilta, jotka ylittävät työtuntijärjestelmän

mukaisen työajan, ylityökorvaus tämän työehtosopimuksen ylityömää- räysten mukaisesti.

Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika enintään kahdeksan tuntia, ellei laadittu työtuntijär- jestelmä toisin määrää. Pääsiäislauantai, juhannusaatto ja jouluaatto ovat vapaapäiviä, elleivät erityiset syyt muuta vaadi.


16 Arkipyhät, arkipyhäkorvaus ja itsenäisyyspäivän palkka

16.1 Muulle kuin kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan uudenvuoden- päivältä, loppiaiselta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapun- päivältä, helatorstailta, juhannusaatolta, itsenäisyyspäivältä, jouluaatolta sekä ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä arkipyhäkorvauksena jäljem- pänä mainituin edellytyksin korvauskeskituntiansion mukainen palkka työtuntijärjestelmän mukaisilta säännöllisiltä työtunneilta, mikäli mainitut päivät muuten olisivat olleet hänen työpäiviään tai työajan tasoittumispäi- viä tai poissaoloon on ollut työnantajan lupa.

16.2 Tämän sopimuksen 7 §:n 15.1-kohdan mukaisesti sovittua työtuntijärjes- telmää tekeville työntekijöille maksetaan arkipyhäkorvaus 8 tunnilta kor- vauskeskiansion mukaan laskettuna.

16.3 Arkipyhäkorvaus maksetaan, kun arkipyhä sijoittuu päiväksi, jota edeltä- vältä tai seuraavalta päivältä maksetaan työntekijälle palkkaa tai korvaus- ta jonkin tämän työehtosopimuksen kohdan mukaan.

16.4 Arkipyhän jommallakummalla puolella voi olla myös vapaapäiviä (esim. lauantai tai sunnuntai).

16.5 Arkipyhäkorvaus maksetaan myös taloudellisista ja tuotannollisista syistä toimeenpannun lomautuksen alkamista seuranneen kahden ensimmäi- sen viikon ajalle sisältyvältä arkipyhältä.

Mikäli työntekijä on työssä päivänä, jolta arkipyhäkorvausta tulee 16.1- kohdan mukaan maksaa, maksetaan hänelle arkipyhäkorvauksen lisäksi palkkaa samojen perusteiden mukaan kuin sunnuntaityöltä.


17 Työajan lyhentäminen

17.1 Soveltamisala

Sellaisen kokoaikaisen tai osa-aikaeläkkeellä olevan työntekijän, jonka säännöllinen työaika määräytyy sähköistysalan työehtosopimuksen 7 §:n mukaisesti, työajan lyhennyksen kokonaiskertymä kuukautta kohti on 8 tuntia 20 minuuttia, ja työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain enintään 100 tunnilla.

Edellytyksenä kuitenkin on, että työntekijällä on työsopimuksen mukaan oikeus enintään 30 päivän vuosilomaan ja että vuosittaista työaikaa ly-

hentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäi- vä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

Tulkinta: Kokoaikaisella työntekijällä tarkoitetaan tässä henkilöä, jonka säännöllinen työaika on vähintään 7 tuntia/päivä ja 35 tuntia/viikko.

17.2 Vapaan määrä ja antaminen

Vapaan kertymisen määräytymiskausi on kalenterivuosi. Vapaata kertyy työntekijälle alla olevan taulukon mukaisesti niiltä lomanmääräytymis- kuukausilta, joilta hänelle vuosilomalain 6 §:n ensimmäisen momentin mukaan muodostuu oikeus vuosilomaan. Työssäolopäivien veroisina ei kuitenkaan pidetä sanotun lain 7 §:n 2 momentin kohdissa 1, 5 ja 8 mai- nittuja päiviä.

Työssäolopäivien veroisiksi päiviksi luetaan myös 17 § 3. kohdassa tar- koitetut päivät.

Lomanmääräytymis- Työajan lyhennyskertymä kuukausia

1 kk 8 h 20 min

2 kk 16 h 40 min

3 kk 25 h

4 kk 33 h 20 min

5 kk 41 h 40 min

6 kk 50 h

7 kk 58 h 20 min

8 kk 66 h 40 min

9 kk 75 h

10 kk 83 h 20 min

11 kk 91 h 40 min

12 kk 100 h

Mikäli työajan lyhennyksen maksamis- tai antamistilanteessa kertymä on vajaita tunteja, pyöristetään kertynyt lyhennysvapaa lähimpään täyteen tuntiin. Mikäli säännöllinen työaika on lyhyempi kuin 8 tuntia päivässä ja/ tai 40 tuntia viikossa, lasketaan työajan lyhennys keskimääräisen työajan suhteessa. Esimerkiksi 7 tunnin työpäivää keskimäärin tekevällä henki- löllä työajanlyhennyskertymä on 7/8 x 8 tuntia 20 minuuttia = 7 tuntia 18 minuuttia.

Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana seuraavan ka- lenterivuoden maaliskuun loppuun mennessä.

Vapaa annetaan työpäivinä (8 h), mikäli työnantajan ja työntekijäin välillä ei muusta sovita.

Vapaapäiviä ei saa määrätä pidettäväksi päivänä, jonka työntekijä on muusta syystä saanut vapaapäiväksi.

17.3 Vapaasta ilmoittaminen – siirto

Vapaapäivästä ilmoitetaan vähintään 14 vuorokautta ennen, jos vapaa- jakso on yli työpäivän mittainen ja vähintään 7 vuorokautta ennen, jos on kyse yksittäisestä päivästä.

Työnantajalla on oikeus siirtää vapaapäivää ja myös tällöin noudatetaan 7 vuorokauden ilmoitusaikaa.

Jos työntekijä joutuu pakottavasta syystä työhön vapaapäivänään työn olematta työehtosopimuksessa tarkoitettua hälytystyötä,

– hänelle ilmoitetaan joko uusi vapaapäivä tai

– työajalta maksetaan 100 %:lla korotettua palkkaa.

Mikäli työntekijä vapaapäivän ilmoittamisen jälkeen estyy sen pitämisestä sellaisen syyn perusteella, josta työnantaja on velvollinen korvaamaan ansionmenetyksen muiden sopimusmääräysten perusteella, ei uutta va- paapäivää anneta tilalle.

Jos työnantaja taloudellisista ja tuotannollisista syistä lomauttaa hänet ennen kuin siirretty vapaapäivä on annettu, vapaapäivä on kuitenkin an- nettava ennen lomautuksen alkamista.

17.4 Menettely työsuhteen päättyessä

Jos työntekijän työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen men- nessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palk- ka korvauskeskituntiansion mukaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy ja hänelle on annettu ja maksettu vapaata enemmän kuin sitä on kertynyt, työntekijä on velvollinen maksamaan takaisin sen määrän, joka hänelle tästä syystä on liikaa suoritettu. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta palkasta.

17.5 Ansionmenetyksen korvaus

Vapaapäiviltä suoritetaan korvaus korvauskeskituntiansion mukaan. Kuu- kausipalkkaiset saavat kuukausipalkkansa vähentymättömänä. Xxxxxxx- xxx edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä vapaapäivää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lä- hinnä seuraavana työpäivänä, tai toisena näistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai työntekijän sairaudesta tai reservinharjoituksesta tai muusta niihin verrattavasta syystä.

Työntekijälle on annettava mahdollisuus vapaan pitämiseen.

Maksettaessa edellisen vuoden pitämättömät työajan lyhennyspäivät maaliskuun lopussa todetaan menettelyn olevan työehtosopimuksen mu- kainen.

17.6 Viikoittainen ylityö

Jos työntekijä tekee työtä vapaapäivänään (esim. lauantai tai sunnuntai) sillä viikolla, jolla hän pitää tämän sopimuksen mukaisen työajanlyhen- nysvapaan, maksetaan näiltä tunneilta ylityölisä kuten viikoittaisesta yli- työstä.

17.7 Vaikutus vuosilomaan

Vapaapäivät ovat vuosilomalain tarkoittamia työssäolopäivien veroisia päiviä vuosiloman pituutta määrättäessä.


8 § TYÖPALKAT

Palkkaustavat

Tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevan työntekijän palkkaa kutsutaan määräytymistavan mukaan aikapalkaksi tai urakkapalkaksi.

Työstä käytetään vastaavasti nimitystä aikatyö tai urakkatyö. Palkkiopalkkaus sisältyy urakkatyömääräyksiin.

Työnantaja voi täydentää työehtosopimuksen mukaan maksettavia palk- koja tulospalkkioilla, joiden perusteina ovat yleensä toiminnalliset tavoit- teet, kuten tuottavuus- ja kehitystavoitteiden saavuttaminen, ja voittopalk- kioilla, jotka olennaisilta osiltaan tai kokonaan perustuvat taloudelliseen tulokseen kuten liikevaihtoon, käyttökatteeseen ja liiketulokseen.

Edellä mainitun tulos- ja voittopalkkiojärjestelmän käyttöönotto, muutta- minen ja lopettaminen käsitellään yhteistoimintamenettelyssä. Käteisen voittopalkkion ja voitonjakoerän osalta noudatetaan Eläketurvakeskuksen katsauksesta 2009:14 ilmeneviä ohjeita.

Jos tulospalkkio jaetaan työntekijöiden kesken työntekijöiden tekemien työtuntien suhteessa, otetaan tulospalkkio huomioon laskettaessa työnte- kijän vuosilomapalkkaa ja -korvausta, ylityötä ja työaikakorvauksia tai työ- ehtosopimuksen mukaan määräytyviä muita palkkoja, lisiä ja korvauksia. Muissa tapauksissa koko tulos- ja voittopalkkio maksetaan työntekijälle kertakorvauksena eikä sitä oteta erikseen huomioon laskettaessa edelli- sessä kappaleessa mainittuja eriä.

Tulos- ja voittopalkkiolisiin ei sovelleta työehtosopimuksen palkankoro- tusmääräyksiä.

8 § A AIKATYÖ

A 1 Henkilökohtainen aikapalkka

Jokaiselle työsuhteeseen tulevalle työntekijälle on määriteltävä palkka- ryhmä, perustuntipalkka ja henkilökohtainen aikapalkka.

Palkkaryhmä ja perustuntipalkka määritetään työehtosopimuksen talo- tekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmää koskevien määräysten mukaan vertaamalla työntekijän osaamista töiden vaatimusryhmittelyteksteihin.

Henkilökohtainen aikapalkka voi olla kohdan A 3 mukainen tai se voi- daan muodostaa yrityskohtaisesti työehtosopimuksen talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmää koskevien määräysten mukaan palkkaryhmän mukaisesta perustuntipalkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta.

Myös yrityskohtaiseen järjestelmään perustuvien henkilökohtaisten aika- palkkojen tulee olla vähintään kohdassa A 3 mainitun suuruisia.

Työntekijälle, jonka palkkauksessa sovelletaan kohdan A 6 mukaista so- vittua kuukausipalkkaa, ja nuorelle työntekijälle, jota koskeva vähimmäis- palkka määräytyy kohdan A 9 mukaan, ei kuitenkaan määritellä henkilö- kohtaista aikapalkkaa.


A 2 Perustuntipalkat

Perustuntipalkat ovat seuraavat:


Pr

1.3.2015

€/h

1.2.2016

€/h

1.8.2016–31.1.2017*

€/h

S

10,14

10,18


1

12,44

12,49


2

14,52

14,58


3

15,44

15,50


4

16,30

16,37


5

17,23

17,30


*Sovitaan sopimuskauden aikana, allekirjoituspöytäkirjan kohta 17.

Perustuntipalkkaa käytetään niissä suorituksissa, joissa työehtosopimus erikseen määrittelee käytettäväksi perustuntipalkkaa.

Sähköistysalan työntekijän aikapalkalla tekemästä työstä maksetaan koh- dan A 1 mukaista henkilökohtaista aikapalkkaa poikkeuksena kohdassa A 9 mainitut määräykset (nuoret alle 18-vuotiaat työntekijät).

A 3 Henkilökohtaiset aikapalkat

Pr

Henkilökohtainen aika- palkka lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksu- kauden alusta

€/h

Henkilökohtainen aika- palkka lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksu- kauden alusta

€/h

1.8.2016–

31.1.2017*

€/h

S

10,66

10,70


1

12,96

13,01


2

15,15

15,21


3

16,07

16,13


4

16,93

17,00


5

17,86

17,93


Sähköistysalan työntekijöiden henkilökohtaiset aikapalkat ovat vähintään seuraavat:


*Sovitaan sopimuskauden aikana, allekirjoituspöytäkirjan kohta 17. Pöytäkirjamerkintä

Jos työnantaja on maksanut ennen 1.3.2015 aikapalkkauksella tehtäväs- sä työssä henkilökohtaisen palkanosan lisäksi yrityskohtaisilla perusteilla määräytyviä lisiä tai niin sanottua D-osaa (ylimääräinen aikapalkkajää- mä), voidaan näitä leikata niissä tapauksissa, joissa työntekijälle on mak- settu yrityskohtaiseen matriisiin perustuvaa henkilökohtaista palkanosaa

− palkkaryhmissä S ja 1: alle 0,52 euroa tunnissa

− palkkaryhmissä 2 - 5: alle 0,63 euroa tunnissa.

Leikkaus voidaan toteuttaa määrällä, joka vastaa edellä mainittujen hen- kilökohtaisten palkanosien määrien ja työntekijälle maksetun henkilökoh- taisen palkanosan erotusta.

Leikkaukset on tämän työehtosopimusmääräyksen nojalla toteutettava viimeistään 31.5.2015. Henkilökohtaiset vähimmäisaikapalkat tulevat kui- tenkin voimaan lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta.


A 4 Erityistyölisä

Edellä mainitun henkilökohtaisen aikapalkan lisäksi voidaan työntekijän kanssa sopia erillistä työkohdetta koskevasta erityistyölisästä. Erityistyöli- sää koskeva sopimus on voimassa määräajan tai toistaiseksi.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukau- den irtisanomisajalla, mikäli muusta irtisanomisajasta ei ole sovittu.

A 5 Henkilökohtainen kokonaisansio

Henkilökohtainen aikapalkka lisättynä mahdollisella erityistyölisällä, eri- koislisillä ja ammattitutkintolisällä muodostaa työntekijän henkilökohtai- sen kokonaisansion.


A 6 Kuukausipalkka

Jatkuvaa aikatyötä tekevän työntekijän palkka voidaan sopia maksetta- vaksi sovittuna kuukausipalkkana tai muunnettuna kuukausipalkkana.

Sovitun kuukausipalkan tulee vastata määrältään vähintään talotekniikka- alan aikapalkkausjärjestelmän mukaisen palkkaryhmän, jota työntekijään sovellettaisiin, jos hän tekisi työtä kysymyksessä olevan palkkausjärjes- telmän mukaisella palkalla, perustuntipalkan ja luvun 175 tuloa.

Muunnettu kuukausipalkka muodostetaan siten, että työntekijälle kohdan A 1 ja A 3 määräysten mukaan määritelty henkilökohtainen aikapalkka kerrotaan luvulla 173.

Jos työntekijän säännöllinen viikoittainen työaika on lyhyempi kuin 40 tun- tia, käytetään kertoimena

a) sovitussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 175 ker- rotaan viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä

b) muunnetussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 173 kerrotaan viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä.

Työajan lyhennysvapaat pidetään kertymän mukaisesti työnantajan mää- rääminä työpäivinä kuukausipalkkaa vähentämättä.


A 7 Sähköalan erikoisasentajien palkkausjärjestelmän mukainen aikapalkka

Sähköalan erikoisasentajien aikapalkka voi olla kohdan A 3 mukainen tai se voidaan muodostaa yrityskohtaisesti työehtosopimuksen talotekniikka- alan aikapalkkausjärjestelmää koskevien määräysten mukaan palkkaryh- män mukaisesta perustuntipalkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Yrityskohtaisesti muodostetun henkilökohtaisen aikapalkan tulee olla vä- hintään kohdan A 3 mukainen.


A 8 Erikoislisät

Työehtosopimuksen asianomaisten määräysten mukaisilla edellytyksillä (11 §), maksetaan edellä kohdissa A 1, A 3, A 6, A 7 ja A 9 mainittujen aikapalkkojen lisäksi toimialakohtaiset erikoislisät ja ammattitutkintolisä.

A 9 Nuoret työntekijät

Xxxxxx A palkkamääräyksiä ei sovelleta alle 18-vuotiaisiin, jotka eivät ole suorittaneet ammatillisessa oppilaitoksessa työsopimuksen mukaista ammattialaansa koskevaa perustutkintoa tai jotka eivät ole oppisopimus- suhteessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Ammatillisen oppilaitoksen perustutkinto käsittää 120 opintoviikkoa. Suo- ritettu lukio tai ylioppilastutkinto lyhentää tätä opintoaikaa perustutkintoa koskevien normien mukaisesti.

Työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka nuorelle työntekijälle, joka ei edellä olevan mukaisesti ole tämän työehtosopimuksen yleisten palkkamääräysten piirissä, on 80 % talotekniikka-alan aikapalkkausjärjes- telmän palkkaryhmän S mukaisesta perustuntipalkasta.

Edellä olevan vähimmäispalkan ohella nuorelle työntekijälle maksetaan tämän työehtosopimuksen määräysten (11 §) mukaisilla edellytyksillä erikoislisät (kohta A 8). Henkilökohtaista palkanosaa ei makseta tässä tarkoitetun vähimmäispalkan yhteydessä.


A 10 Työntekijän työkyvyn vaikutus vähimmäispalkkoihin

Kohdan A palkkamääräykset koskevat täysin työkykyisiä työntekijöitä.

Mikäli työntekijän invaliditeetti vaikuttaa oleellisesti työkykyyn, voidaan työntekijän palkkauksessa työehtosopimuksen määräyksistä poiketen käyttää sopimuspalkkausta. Palkkauksesta tulee sopia kirjallisesti työ- sopimusta tehtäessä.


TALOTEKNIIKKA-ALAN AIKAPALKKAUSJÄRJESTELMÄ


Johdanto

Talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän tavoitteena on kannustaa työntekijöitä ammattitaitonsa kasvattamiseen ja luoda mahdollisuuksia yrityskohtaisen palkkapolitiikan kehittämiseen. Tavoitteiden saavuttami- seksi aikapalkkausjärjestelmä tulee ensisijaisesti toteuttaa yrityksessä työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa sopien ja pyrkiä lopputulokseen, joka kohtelee työntekijöitä tasapuolisesti ja on työnteon kannalta motivoiva.


Työntekijän palkkaryhmän määräytyminen

Työsopimusta solmittaessa suoritetaan alustava palkkaryhmän määrittä- minen vertaamalla työntekijän osaamista jäljempänä oleviin sähköasen- nusalan perusluokitus- sekä toimialakohtaisiin töiden vaativuusryhmittely- teksteihin.

Lähetetyn työntekijän palkkaryhmän määräytymistä koskevat erityismää- räykset ovat tämän työehtosopimuksen 21 § 1. kohdassa.

Jos työntekijän henkilökohtainen aikapalkka ei määräydy kohdan A 3 mu- kaan, vaan perustuu yrityskohtaiseen järjestelmään, määritetään työnte- kijälle henkilökohtainen palkanosa, jota sovelletaan väliaikaisena siihen saakka, kunnes työntekijän palkkaryhmän tarkemman määrittelyn yh- teydessä hänen henkilökohtainen palkanosansa määritetään noudattaen samoja perusteita kuin yrityksen muiden työntekijöiden osalta. Myös yri- tyskohtaiseen järjestelmään perustuvien henkilökohtaisten aikapalkkojen tulee olla vähintään kohdassa A 3 mainitun suuruisia.

Kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen solmimisesta tulee suorittaa tar- kempi palkkaryhmän määrittely.

Tässä yhteydessä työntekijän tulee esittää sellainen aikaisempi työhisto- riansa, jolla voi olla vaikutusta määrittelyä tehtäessä. Tällöin on mahdol- lista, että alustavasti määritelty palkkaryhmä voi nousta tai laskea.

Sähköistysalan tehtävissä toimiva työntekijä sijoitetaan työehtosopimuk- sen vaativuusryhmittelyn mukaisesti osaamisen laajuudesta riippuen palkkaryhmiin S–5.

Ellei palkkaryhmämääritystä ole tehty lainkaan, työntekijälle maksetaan palkkaryhmän 2 mukainen palkka hänen tekemästään työstä.

Jos työntekijän henkilökohtainen aikapalkka ei määräydy kohdan A 3 mukaan, vaan perustuu yrityskohtaiseen järjestelmään, palkkaryhmän tarkemman määrittelyn yhteydessä määritetään työntekijän henkilökoh- tainen palkanosa jäljempänä esitettävän kehityskeskustelumenettelyn perusteella. Myös yrityskohtaiseen järjestelmään perustuvien henkilökoh- taisten aikapalkkojen tulee olla vähintään kohdassa A 3 mainitun suurui- sia.


Tehtävien vaativuusryhmittelyn ja palkkaryhmittelyn käytännön toteutus

Työtehtävien osaamista koskeva vaativuusryhmittely tehdään työnanta- jan ja työntekijöiden edustajan (edustajien) kanssa yrityksessä sovittaval- la kokoonpanolla.

Työntekijän palkkaryhmän määrityksen tekevät työnantajan edustaja, joka on mahdollisimman hyvin perehtynyt yrityksen työntekijöiden palk- kauksen ja henkilöstöpolitiikan kokonaishallintaan, ja asianomainen työn- tekijä. Mikäli ryhmittelystä tällöin syntyy erimielisyyttä, työntekijä voi kut- sua mukaan luottamusmiehen.

Jos yrityksessä ei päästä ryhmittelystä yksimielisyyteen, asia siirretään tämän työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen välillä ratkais- tavaksi.

Tehtävien vaativuusryhmittelyn määritelmät

Sähköistys- ja ilmastointialan yleiset ja toimialakohtaiset töiden vaativuus- ryhmittelytekstit:


Pr

Perusluokitus

Sähköistys

Ilmastointi

S

Työssä perehdytään toimialan tavallisimpiin tarvikkeisiin ja asennustapoi- hin.

Perehdyttämis- aika enintään 24 kk.

Työ tehdään mallin mukaan toisen asentajan avustuk- sella.

Työssä ei edellytetä itsenäis- tä työmenetelmien osaamis- ta.

Työ tehdään mallin mukaan toisen asentajan avustuksella.

Työssä ei edel- lytetä itsenäistä työmenetelmien osaamista.

1

Työssä vaaditaan perustietämys- tä toimialan tavallisimmista tarvikkeista

ja asennusta- voista.

Tehtävä koostuu toisen ohjauksessa tehtävistä heikkovirta- tai vahvavirta- asennuksista.

Tehtävä koostuu toisen ohjauk- sessa tehtävistä IV-asennuksista.

2

Työssä vaadi- taan toimialan määräysten, työpiirustusten ja asennusta- pojen hyvää osaamista ja tuntemista.

Tehtävä koostuu työseli- tyksen ja työpiirustusten mukaan tehtävistä heikko- virta- ja vahvavirta-asennuk- sien kokonaissuorituksista (pois lukien järjestelmien koestamiseen ja käyttöön liit- tyvät mittaukset) tai tehtävä käsittää em. alueella heikko- virta- tai vahvavirta-alueen kunnossapitotehtävät.

Tehtävä koostuu työselityksen

ja piirustusten mukaan tehtävis- tä IV- ja kone- asennuksista tai IV-kunnossapito- tehtävistä.

3

Työssä vaadi- taan toimialan kahden osaa- misalueen hallintaa ja omatoimista to- teutusosaamis- ta projekti- ja kunnossapito- toiminnoissa.

Tehtävä koostuu työseli- tyksen ja työpiirustuksen mukaan tehtävistä rakennus- ten kiinteistösähköverkon heikkovirta- ja vahvavirta- asennuksista (pois lukien järjestelmien koestamiseen ja käyttöön ottoon liittyvät mittaukset) tai tehtävä käsit- tää em. alueen heikkovirta- ja vahvavirtakunnossapito- tehtävät.

Tehtävä koostuu työselityksen

ja piirustuksen mukaan tehtävis- tä IV-asennuk- sista ja vaativista koneasennuk- sista tai tehtävä käsittää IV- ja koneasennusten kunnossapitoteh- tävät.

4

Työssä vaadi- taan itsenäistä, kokonaisval- taista osaa- mista toimialan rakennus- tai teollisuuden kone- ja laite- asennuksissa.

Tehtävä koostuu erikoisra- kennusten (toimenpideosas- toja, esim. kirurgiaosastoja, käsittävien sairaaloiden, voimalaitosten, teollisuuden tms.) vahvavirta- ja heikko- virtakokonaistoimituksista kiinteistö- tai prosessisäh- köistyksissä ja lisäksi näiden rakennusten erikoisjärjestel- mien asennus- ja muutos- töistä tai näiden kunnossapi- totöiden kokonaistoimintojen itsenäisestä osaamisesta.

Tehtävä koostuu vaihtelevien pro- jektien kuten toi- misto-/liikeraken- nusten, isojen tuotantolaitosten, urheiluhallien

ja kalliosuojien asennusten ja muutostöiden tai kunnossapi- totöiden koko- naistoimintojen itsenäisestä osaamisesta.


Palkkaryhmä 5

Tehtävät edellyttävät teknisen osaamisen (Pr 4) lisäksi eri osa-alueita suorittavan suurehkon työryhmän itsenäistä johtamista ja vastuuta työ- ryhmän tehtävien mukaisista kokonaissuorituksista tai itsenäistä ja laaja- alaista asiakasvastuuta huolto- ja kunnossapitotehtävissä.

Lisäksi edellytetään osoitettua taloudellista ajattelutapaa sekä tuottavuu- den kehittämiskykyä asennustekniikoihin tai laitteiden teknisiin toimintoi- hin liittyen.

Työssä tai tehtävässä vaaditaan palkkaryhmää 4 laajempaa ammattitai- toa, joka edellyttää jatkokoulutusta tai pitkäaikaista kokemusta.

Täsmennyksiä sähköasennusta koskeviin työn vaativuusryhmittelyteksteihin

Työntekijän osaamisen arvioinnissa sovelletaan kaikille toimialoille yhteis- ten sekä toimialakohtaisten työn vaativuusryhmittelytekstien ohella tämän työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen sopimia seuraavia täs- mennyksiä sähköistysalaa koskeviin työn vaativuusryhmittelyteksteihin.

Palkkaryhmässä 2 työntekijän osaamisen edellytetään käsittävän seuraa- vien vahvavirta- tai heikkovirta-alueen töiden suorittamisen itsenäisesti työselityksen ja työpiirustusten mukaan.


Vahvavirta-asennukset

tai

Heikkovirta-asennukset

1. Johtoteiden asennus

2. Johtojen asennus

3. Keskusten asennus

4. Kojeiden asennus

5. Kytkennät

6. Valaistusasennus


Piirustusten mukaiset verkostojen asennukset ja kytkennät.

Vaatimuksena kolmen riittävän

laaja-alaisen heikkovirtajärjestelmän verkostojen asennukset ja kytkennät piirustusten mukaisesti.

Yrityskohtaisessa palkkausjärjestel- mätyöryhmässä sovitaan ne heikko- virtajärjestelmät, jotka täyttävät em. laaja-alaisuuden ja joista työntekijän tulee osata kolme. Edellä mainitun laaja-alaisuuden täyttävät esimerkiksi seuraavat järjestelmät: puhelin-, atk-, paloilmoitin- ja kulunvalvontajärjestel- mät.

Palkkaryhmässä 3 työntekijän osaamisen edellytetään käsittävän seu- raavien vahvavirta- ja heikkovirta-alueen töiden suorittamisen itsenäisesti työselityksen ja työpiirustusten mukaan.


Vahvavirta-asennukset

ja

Heikkovirta-asennukset

1. Johtoteiden asennus

2. Johtojen asennus

3. Keskusten asennus

4. Kojeiden asennus

5. Kytkennät

6. Valaistusasennus


Piirustusten mukaiset verkostojen asennukset ja kytkennät.

Vaatimuksena kolmen riittävän

laaja-alaisen heikkovirtajärjestelmän verkostojen asennukset ja kytkennät piirustusten mukaisesti.

Yrityskohtaisessa palkkausjärjestel- mätyöryhmässä sovitaan ne heikko- virtajärjestelmät, jotka täyttävät em. laaja-alaisuuden ja joista työntekijän tulee osata kolme. Edellä mainitun laaja-alaisuuden täyttävät esimerkiksi seuraavat järjestelmät: puhelin-, atk-, paloilmoitin- ja kulunvalvontajärjestel- mät.

Palkkaryhmässä 4 työntekijän osaamisen edellytetään käsittävän erikois- rakennusten, erikoiskohteiden ja niiden erikoisjärjestelmien vahvavirta- ja heikkovirta-alueen töiden suorittamisen itsenäisesti ja kokonaisvaltaisesti työselityksen ja työpiirustusten mukaan.


Vahvavirta-asennukset

ja

Heikkovirta-asennukset

1. Johtoteiden asennus

2. Johtojen asennus

3. Keskusten asennus

4. Kojeiden asennus

5. Kytkennät

6. Valaistusasennus Koestus/käyttöönotto

- eristysvastus- mittaukset

- releiden koestus

- piirikoestus


Piirustusten mukaisten verkostojen ja laitteiden asennukset ja kytkennät sekä koestus ja käyttöönotto.

Vaatimuksena kolmen riittävän

laaja-alaisen heikkovirtajärjestelmän verkostojen asennukset ja kytkennät piirustusten mukaisesti sekä järjestel- mien koestamiseen ja käyttöönottoon liittyvien mittausten ja ohjelmointitoi- menpiteiden suorittaminen järjestel- män omalla ohjelmointimekanismilla. Yrityskohtaisessa palkkausjärjestel- mätyöryhmässä sovitaan ne heikko- virtajärjestelmät, jotka täyttävät em. laaja-alaisuuden ja joista työntekijän tulee osata kolme.

Edellä mainitun laaja-alaisuuden täyttävät esimerkiksi seuraavat järjes- telmät: puhelin-, atk-, paloilmoitin- ja kulunvalvontajärjestelmät.


Työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt toteavat vielä täsmennyk- sinä edellisiin, että

a) käyttöönottomittaukset eivät sisälly työn vaativuusryhmittelytekstien asettamiin osaamisvaatimuksiin

b) neljännen palkkaryhmän osaamisvaatimuksiin sisältyvä ohjelmoin- ti tarkoittaa laitteiston yhteydessä olevan ohjelmointilaitteen avulla tehtävää, esimerkiksi paloilmoitusaikajärjestelmän, murtohälytys- tai muun tällaisen laitteiston käyntiin ohjelmointia, ei varsinaista tietoko- neohjelmointia

c) sähköistysalan talotekniikka-alan aikapalkkausta koskevat työn vaa- tivuusryhmittelytekstit perustuvat sähköasentajia koskevilta osiltaan vahvavirta- ja heikkovirtatöiden soveltamiseen. Jos yritys suorittaa myös muita tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvia sähköalan töi- tä, tulee yrityksessä sopia näihin töihin soveltuvista töiden vaativuus- ryhmittely teksteistä, joita yrityksessä käytetään talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmää sovellettaessa.

Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen yrityskohtaisessa järjestelmässä

Henkilökohtaisen palkanosan määrittelyssä tulee huomioida yrityksen kil- pailukyvyn parantaminen ja työntekijöitä motivoivan palkkausjärjestelmän yrityskohtainen luominen. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus ratkais- taan yrityksessä oheisen matriisin ja käytyjen kehityskeskustelujen perus- teella. Jokaiselle työntekijälle on kuitenkin maksettava henkilökohtaista palkanosaa siten, että työntekijän henkilökohtainen aikapalkka on vähin- tään kohdan A 3 suuruinen.

Kehityskeskustelun perusteella työntekijän on voitava kehittää itseänsä asetettujen tavoitteiden mukaan ja näin parantaa henkilökohtaista palk- kaustaan.

Työsuhteen kestäessä esimiehen ja työntekijän tulee vuosittain, ellei pai- kallisesti toisin sovita, käydä kehityskeskustelu, jonka perusteella työn- tekijän henkilökohtainen palkanosa määritetään. Vuoropuhelun on olta- va avointa ja siinä on läpikäytävä työntekijän nykytilanne ammattitaidon, koulutuksen ja työyhteisöön sopeutumisen kannalta.

Kehityskeskustelu voi johtaa vain henkilökohtaisen palkanosan parane- miseen tai pysymiseen ennallaan. Poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa työnantajalla olisi oikeus päättää työntekijän työsuhde tämän käyttäytymi- sen perusteella, voidaan kehityskeskustelun jälkeen matriisin yksittäiseen kohtaan tai yksittäisiin kohtiin perustuvaa arviointia alentaa. Työntekijän henkilökohtainen palkanosa alenee tällöin samassa suhteessa.

Kehityskeskustelussa käydään läpi seuraavat seikat (matriisi):


TEKIJÄ

Tekijöiden kuvaus

1

2

3

4

5

1 Työmäärä

on aikaansaapa työssään






2 Työn laatu

sitoutuneisuus yrityksen laatujär- jestelmiin ja/tai laatunormeihin

joutuu harvoin korjaamaan huoli- mattomuudesta tai ennakoitavista virheistä johtuvia puutteita






3 Yhteistyökyky

kykenee työskentelemään onnis- tuneesti muiden kanssa






4 Asiakaslähtöisyys

ottaa vastuun asiakkaasta

edustaa yritystä myönteisellä tavalla






5 Kehityskyky

halu ja kyky oppia uusia asioita, tehtäviä ja menetelmiä






6 Taloudellisuus

kustannustietoisuus






7 Erikoisosaaminen

ammatillisen erikoistehtäväalueen osaaminen, joka ei sisälly perus- luokituksessa huomioituun ja joka tuo lisäarvoa yritykselle






8 Yrityskohtainen

jokin työntekijän ominaisuus, jolla on merkitystä työnteon kannalta






9 Yrityskohtainen

jokin työntekijän ominaisuus, jolla on merkitystä työnteon kannalta







Arviointimatriisin soveltaminen

Jollei yrityksessä ole muuta sovittu, arviointimatriisin pystysarakkeet ovat pisteitä ja kultakin vaakariviltä kertyvien pisteiden painoarvo on sama.

Riviltä kertyvä pisteluku kolme osoittaa, että työntekijän asianomainen ominaisuus vastaa keskimääräistä tasoa. Jos pisteluku on alhaisempi, työntekijän asianomainen ominaisuus on alle keskimääräisen tason. Kol- mea suurempi pisteluku osoittaa vastaavasti työntekijän asianomaisen ominaisuuden olevan yli keskimääräisen tason.

Jos yritys toimii useammalla paikkakunnalla tai useammassa toimipaikas- sa, tulee kaikkiin työntekijöihin soveltaa samoja henkilökohtaisen palka- nosan määräytymisperusteita. Henkilökohtainen palkanosa voi kuitenkin saman yrityksen eri paikkakunnilla olevissa toimipaikoissa olla erisuurui- nen kuitenkin siten, että työntekijöiden henkilökohtainen aikapalkka on vähintään kohdan A 3 suuruinen.

Työntekijän palkkaryhmän muuttuessa säilyy työntekijän henkilökohtai- nen palkanosa entisen suuruisena kuitenkin siten, että työntekijän henki- lökohtainen aikapalkka on vähintään kohdan A 3 suuruinen.


Erityisiä määräyksiä

1. Varastomiehet ja autonkuljettajat

a) Itsenäistä työtä tekevät varastomiehet ja autonkuljettajat sijoitetaan palkkaryhmään 2 ja

b) toisen ohjauksessa työskentelevät varastomiehet ja autonkuljettajat sijoitetaan palkkaryhmään 1.

2. Ammatillisesta oppilaitoksesta ilman alan perustutkintoa valmistuneet, oppisopimussuhteeseen alan perustutkinnon suorittamiseksi tulevat sekä 18 vuotta täyttäneet toimialan ammattikoulutusta vailla olevat sijoitetaan työhön tullessaan palkkaryhmään S.

Sähköalan ammattiin perehtymässä olevien, ammattikoulutusta vailla ole- vien harjaantuminen on järjestettävä siten, että palkkaryhmä 1:n edellyttä- mät taidot saavutetaan viimeistään 24 kk:n kuluttua.

Xxxx ammatillisen oppilaitoksen ilman alan ammattiosaamisen näyttöä suorittaneiden työntekijöiden harjaantuminen tulee vastaavasti järjestää siten, että palkkaryhmä 1:n edellyttämät taidot saavutetaan viimeistään 6 kk:n kuluttua ja palkkaryhmän 2 edellyttämä osaaminen, kun työntekijä on ollut palkkaryhmässä 1 yhden vuoden ajan.

Aikuiskoulutuksen perustutkinnon näyttötutkintona suorittanut ja sen jäl- keen vuoden alalla työskennellyt työntekijä sijoitetaan palkkaryhmään 1.

Xxxx ammatillisen oppilaitoksen ammattiosaamisen näytöllä suorittaneet työntekijät sijoitetaan palkkaryhmään 1 ja viimeistään 6 kuukauden kulut- tua palkkaryhmään 2.

Pöytäkirjamerkintä:

Ammatillisen oppilaitoksen perustutkinto käsittää 120 opintoviikkoa. Suo- ritettu lukio tai ylioppilastutkinto lyhentää tätä opintoaikaa perustutkintoa koskevien normien mukaisesti.



Oppisopimus ilman koulutusta

Aikuis- koulutus näytöllä

Ammatillisen oppilaitoksen perustutkinto ilman näyttöä

Ammatillisen oppilaitoksen perustutkinto näytöllä

Pr S

24 kk

vuosi

6 kk

– – –

Pr 1

∨

∨

∨ vuosi

∨ 6 kk

Pr 2



∨

∨

3. Sisääntulopalkkaryhmän 24 kuukauden työssäoloa kertyy kesätöissä vain 18 vuotta täyttäneille.

4. Pääluottamusmiehelle annetaan tiedot yritys- tai toimipaikkakohtaisesta työntekijöiden palkkaryhmiin jakautumisesta, henkilökohtaisen palkan- osan suuruuden jakautumisesta keskimäärin ja mahdollisen pistepohjai- sen järjestelmän muodostumisesta.

Jos syntyy epäselvyyttä lähetetyn työntekijän palkkaryhmittelystä, pää- luottamusmiehelle on annettava aineisto, jonka perusteella palkkaryhmit- tely on tehty.


8 § B URAKKAPALKAT

1 Yleistä

1.1 Työmaan selvitys

Mikäli työ täyttää seuraavien kohtien mukaiset rajausehdot urakkatyön tekemiseksi, työntekijälle on varattava mahdollisuus suorittaa työ urakka- työnä seuraavia määräyksiä noudattaen.


2 Urakan rajaus

2.1 Työn määrän rajaus

Urakkaan sisältyvien töiden rajaus on voitava tehdä ennen työn aloitta- mista käyttäen apuna työstä laadittua sähkötyöselitystä tai rakennusta- paselostusta sähkötöiden osalta ja sähköpiirustuksia. Työ on silloinkin rajattavissa, kun esim. teollisuuslaitoksen saneerauksen yhteydessä työn laajuudesta on käytettävissä laitteiden sijoituspiirustuksia tai piirikaavioita sekä keskuksista syöttöjohtojen paikat.

2.2 Suoritusajan rajaus

Työstä tulee suoritusajan osalta olla riittävän tarkka arvio.

2.3 Muut rajausehdot

Urakkatyönä ei tehdä seuraavia töitä, elleivät urakalla tekemisestä ole osapuolet yhteisesti sopineet:

a) laskutyönä tilatut työt

b) työt, jotka tehdään tilaajan työnjohdon alaisuudessa

c) asuinrakennukset, joissa on 1–2 asuntoa. Mikäli työkohde on tilattu kiinteään hintaan, työ tehdään urakkamääräysten mukaan, elleivät osapuolet muusta sovi.

Tätä sopimuskohtaa ei ole tarkoitettu sovellettavaksi siten, että on aihetta epäillä tarkoituksena olevan urakkatyön kiertäminen. Epäselvissä tilan- teissa tämän työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt selvittävät asian kiireellisesti.

Mikäli työ on tilattu a-kohdassa tarkoitettuna laskutyönä, mutta se täyttää urakan rajausta koskevat kriteerit (2.1 ja 2.2), ja jos urakkatyön kiertä- mistä on aihetta epäillä ja työnantaja kieltäytyy selvittämästä asiaa tai jos järjestöt toteavat kyseessä olevan urakkatyön kiertäminen, maksetaan työstä urakan takuupalkka kohdan 5.3 mukaisesti. Kyseessä ei ole kui- tenkaan urakkatyö, eikä työhön sovelleta urakkatyömääräyksiä.


3 Työmaan tyypit

Ennen urakkatyön sopimista on sopijaosapuolten todettava työmaan tyyppi sekä sen soveltuvuus hinnoittelusääntöihin seuraavan jaottelun perusteella:

3.1 Uudisrakennustyöt

Pääsääntöisesti uudisrakennustyön piiriin kuuluvat kiinteistöjen sähköver- kon sähköasennustyöt. Uudisrakennuksella tarkoitetaan seuraavanlaista sähköasennuskohdetta (rakennusta tai rakennelmaa):

a) kohdetta ei ole aikaisemmin sähköistetty

b) kohde rakennetaan tai on rakennettu käyttöpaikalleen ja se täyttää urakkahinnoittelun kokonaisurakkaperiaatteen

c) rakennuksen tai sen osan saneeraus sähkötöiden osalta, kun sanee- rauskohde on purettu sähköasennusten osalta ennen uuden asen- nuksen aloittamista

d) rakennelman tai rakennuksen sisältämät varsinaiseen tuotantoon liittyvien laitehankintojen sähköasennustyöt (esim. koneasennukset teollisuuslaitoksissa)

3.2 Muut urakalla tehtävät työt Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi:

a) rakennuksen tai sen osan saneeraus sähkötöiden osalta, kun sanee- rauskohteen sähköasennuksiin liitetään uusia sähköasennuksia

b) laivasähköasennukset

c) erillisesti asennettavat järjestelmät

d) osatoimitustyö, jossa kokonaisurakkaperiaate ei toteudu

e) muut urakalla sovituksi tehtävät työt


4 Työstä sopiminen

Sopimisaikaa lyhytaikaisissa töissä on enintään 10 työpäivää ja muissa enintään 30 työpäivää.

Lyhytaikaiseksi työksi katsotaan työ, jonka kesto on enintään 30 miestyö- päivää (240 h).

Neuvotteluajan alkamishetkestä on osapuolten sovittava.

Neuvotteluaika alkaa kulua, kun työntekijä on merkannut tuntikorttiinsa kohtien 3.1 tai 3.2 mukaiselle työlle tunteja ja työnjohto on sen hyväksy- nyt.

Työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt antavat neuvotteluapua, jos edellä mainittujen neuvotteluaikojen kuluessa ei ole mahdollista pääs- tä ratkaisuun.

Urakan keskeytyslisätöistä sekä urakasta neuvoteltaessa ja työn aloitta- misvaiheen töistä maksetaan työmaalla työskenteleville ja neuvottelijoille seuraavan taulukon mukainen palkka siinä mainittua päivää lähinnä alka- van palkanmaksukauden alusta seuraavasti:


Pr

1.3.2015

€/h

1.2.2016

€/h

1.8.2016–31.1.2017*

€/h

S

11,53

11,58


1

14,18

14,24


2

16,35

16,42


3

16,82

16,89


4

17,23

17,30


5

17,93

18,00


*Sovitaan sopimuskauden aikana, allekirjoituspöytäkirjan kohta 17.


Työntekijän henkilökohtaisen aikapalkan (PTP + HPO) ollessa suurem- pi kuin em. taulukon mukaan määräytyvä palkka maksetaan työntekijälle henkilökohtainen aikapalkka.

4.1 Työmaasopimuksen solmiminen

Jos kohdan 2 rajausehdot mahdollistavat työn tekemisen urakkatyönä, siitä on sovittava seuraavasti.

Osapuolten kesken tehdään työstä kirjallinen työmaasopimus. Työnanta- xxx velvollisuus on esittää työstä työmaasopimus työryhmälle. Sopimusta tehdään kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Sopimuksen allekirjoittavat työnantajan edustaja ja työryhmän puolesta kärkimies sekä työryhmän valtuuttama työntekijä.

Työnantaja toimittaa työmaasopimuksesta kopion pääluottamusmiehelle hänen sitä pyytäessään.

Urakkatyötä varten ovat tämän työehtosopimuksen osapuolina olevat jär- jestöt laatineet työmaasopimuslomakkeen.

Työmaasopimuksella on määriteltävä vähintään seuraavat asiat:

a) urakkaan sisältyvät työt

b) suoritusvaatimukset sekä työn laatutaso

c) suoritusajan rajaus

d) urakkatyön edellytykset ja millä tavoin ne järjestetään

e) palkanmuodostusperusteet

f) urakan seurantajärjestelmä sekä työn kestäessä maksettava urakka- palkan osuus

g) uudisrakennuksen arvioitu työn hinta / muun urakkatyön arvioitu hinta / köntän hinta


5 Hinnoittelusäännöt

5.1 Urakkahinnoittelu

Työehtosopimuksessa on yksikköhintoihin perustuva urakkahinnoittelu, 8 § C.

5.1.1 Kokonaisurakkaperiaate

Urakkahinnoittelu on laadittu kokonaisurakkaperiaatteella, jolle on omi- naista se, että urakkahinnoittelun taulukoiden hintojen epätasaisuudet tasaavat toisensa. Tästä syystä uudisrakennuksen työmäärä sovitaan ja lasketaan yhtenä urakkana. Mikäli työmäärä on niin laaja, että se sisältää erillisiä rakennuksia tai selvästi rajattavissa olevia kokonaisuuksia, joissa kussakin toteutuu kokonaisurakkaperiaate, ne voidaan kukin sopia erilli- seksi kokonaisurakaksi.

5.1.2 Uudisrakennustyön hinnoittelu

Uudisrakennustyöt tehdään tämän työehtosopimuksen 8 § C -kohdan urakkahinnoittelun mukaisella palkanmuodostusperiaatteella.

Työehtosopimuksen 8 § C mukaisena yksikköhintoihin perustuvana urak- kahinnoitteluna käytetään

− tilaajalle 31.5.2015 tai sitä ennen tarjottavissa töissä Sähköasennus- alan urakkahinnoittelua 1.6.2002

− tilaajalle 1.6.2015 tai sen jälkeen tarjottavissa töissä Sähköistysalan

urakkahinnoittelua 1.6.2015

Sähköistysalan urakkahinnoittelu 1.6.2015 on tämän työehtosopimuksen liitteenä 3, sivu 135.

5.2 Muiden urakalla tehtävien töiden hinnoittelu

Työstä sovittaessa on todettava seuraavien palkanmuodostusperustei- den soveltuvuus kyseessä olevaan työkokonaisuuteen:

a) sähköasennusalan urakkahinnoittelun kohdan 5.1 mukainen työ

b) työkohtaisesti sovittu yksikköhinnoittelu

c) sovittaessa kokonaishintaurakasta (könttä) työryhmän tulee saada tarvittavat tiedot, jotta työryhmä voi muodostaa käsityksen urakka- hinnan muodostumisesta sekä urakkaan sisältyvästä työmäärästä. Tarvittavat tiedot voidaan antaa esim. piirustusten, työselitysten tai massalistojen muodossa.

1.3.2015

€/h

1.2.2016

€/h

1.8.2016–31.1.2017*

17,85

17,92


Kokonaishintaurakka (könttä) tulee sopia siten, että normaalilla urakka- työvauhdilla saavutetaan vähintään seuraavan taulukon mukainen tavoi- teansio, joka kasvaa työsuorituksen lisääntyessä, taulukossa mainittua päivää lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:


*Sovitaan sopimuskauden aikana, allekirjoituspöytäkirjan kohta 17. Takuupalkka em. töissä on mainittu kohdassa 5.3.

Urakkaa sovittaessa on selvitettävä, millä tavoin lisä- ja muutostyöt vai- kuttavat kokonaishintaan.

5.2.1 Asuntotuotanto

Asuntotuotannon urakkapalkka koskee asuinkerrostaloja ja samaan työ- urakkaan sisältyviä rivitaloja pois lukien kohteet, joissa on sähkölämmi- tys.

Rivitaloja koskevat kohteet tehdään 3.1- tai 5.5-kohtien mukaisella pal- kanmuodostusperiaatteella.


Perushinta

€/huoneisto

Perus- pistemäärä kpl

Lisäpisteen hinta

€/kpl

1.3.2015–31.1.2016

885

60

11,58

1.2.2016–31.7.2017

889

60

11,63

1.8.2016–31.1.2017*




Asuntokohteen (8 § B 5.2.1) urakkapalkkaus määräytyy rakennuksen asuntojen (huoneistojen) pistemäärän ja perushinnan perusteella seuraa- vasti:


*Sovitaan sopimuskauden aikana, allekirjoituspöytäkirjan kohta 17. Perushinta ja pistelukumäärä lasketaan asuntokohtaisesti.

Ajankohtina 1.3.2015 ja 1.2.2016 kesken olevia asuntotuotantohinnoitte- luun perustuvia urakoita korotetaan jäljellä olevan työmäärän osalta al- lekirjoituspöytäkirjan kohtien 5.2 ja 12.2 mukaan. Allekirjoituspöytäkirjan kohdan 17 mukaisesti sovitaan, millä määrällä ja milloin kesken olevia asuntotuotantohinnoitteluun perustuvia urakoita korotetaan ajanjaksolla 1.8.2016–31.1.2017.

Tämän kohdan mukaisesta urakkapalkkauksesta voidaan sopia kohdan 8 § B 5.5 mukaisesti toisin.

Työn perushintaan sisältyvät seuraavat mahdolliset työt:

a) rakennuksen huolto- ja yhteisten tilojen sekä ulkoalueiden sähkötyöt, kuten lämmityspistorasiat ja ulko- ja pylväsvalaistus

b) työryhmän asentamien tarvikkeiden pakkaus- ja johtojätteiden kuljet- taminen työskentelypaikasta työmaalla osoitettuihin kerroskohtaisiin koontipaikkoihin.

Mahdolliset rakennuksen yhteydessä olevat liike- tai toimistotilat ja esim. palvelutalojen yhteistilat samoin kuin autohallit sovitaan kohdan 3.1 tai

5.5 mukaan.

Tämän kohdan mukaan tehtyjen töiden takuupalkka on kohdan 5.3 mu- kainen.

Asuntokohtaiseen hintaan sisältyvällä pisteellä tarkoitetaan:

a) Osan 23 ryhmäkeskuksen asennus tai muun järjestelmän keskuksen asennus ryhmäjohtojen kytkentöineen / järjestelmä

b) Osan 24 mukainen koje sisältäen ryhmäjohdon kytkennän

c) Potentiaalikiskon asennus huoneistoon kytkentöineen (rivitalohuo- neisto)

d) Putkistomaadoitus/asunto (rivitalohuoneisto)

e) Osan 27 mukainen lämmityskaapelin asennus alkavaa 35 metrin pi- tuutta kohti. (Sisältää ”kylmän” pään asennuksen.) (Taipuisat lämmi- tyselementit sovitaan erikseen.)

f) Rakennusten väliset kaapelit / 40 metrin ylittävä osuus on 2 pistettä ( / kaapeli)

g) Osan 28 mukainen rasia kalusteineen

h) Osan 29 mukainen valaisin sisältäen ryhmäjohdon kytkennän ja mah- dollisen jatkamisen

i) Pienjännitemuuntaja ja spotit 4 kohti / muuntaja. Lisäspotti = 1 piste

j) Kuituvalon projektori ja alkavat 8 kuitua

k) Osan 31 mukaisten tilaelementtien kytkettävä piste

l) Osan 31 mukaisen tilaelementtikylpyhuoneen/-saunan toiminnan tar- kastus on 2 pistettä)

m) Varauksen ”pää” (xxxxx, kaapeli tms. sisältää mahdollisen kannen)

Tarkastukset, joista muodostuu yksi piste:

n) silmämääräinen tarkastus, lattialämmitysten eristysvastuksen mittaus 2 kertaa, sähköturvallisuuden toteaminen esim. schukotesterillä ja vi- kavirtasuojien laukaisun testaus kertaalleen, nollajohdon ja maadoi- tusjohdon erillään olo ja toimintojen tarkastus.

Taulukon 3110 ja 3121 työt sisältyvät perushintaan, ellei toisin ole mainittu.

Asuntojen perushintoihin eivät sisälly seuraavat työt:

a) Räystäs-, syöksytorvi- tms. sulanapitolämmitys

b) Erilliset ilmastointikonehuoneet

Piirrosesimerkit peruspisteiden määritelmistä, jotka täydentävät näitä tekstejä, ovat tämän työehtosopimuksen liitteenä 4, sivu 173.

5.3 Urakkapalkka

Urakkatyötä tehtäessä työntekijän urakkapalkka määräytyy työn tuotta- vuuden mukaan.

Työnaikainen urakkapalkka muodostuu perustuntipalkasta ja urakkaen- nakosta. Urakkaennakosta sovitaan työmaasopimuksessa.

Työnaikainen urakkapalkka on vähintään urakan takuupalkan suuruinen.

Urakkatyön tuottoa tulee seurata työn aikana siten, ettei urakalla laske- tusta työn tuottavuudesta jää sisälle urakkavoittona maksettavaksi 15 %:a suurempaa osuutta.

Urakkatyössä on takuupalkka seuraavan taulukon mukainen tehtyä työ- tuntia kohti ilman kohdan 5.6.4 mukaisia palkanosia.

Urakan takuupalkat ovat seuraavan taulukon mukaiset taulukossa mainit- tua päivää lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:


Pr

1.3.2015

€/h

1.2.2016

€/h

1.8.2016–31.1.2017*

€/h

S

11,53

11,58


1

14,18

14,24


2

16,35

16,42


3

16,82

16,89


4

17,23

17,30


5

17,93

18,00


*Sovitaan sopimuskauden aikana, allekirjoituspöytäkirjan kohta 17.


Työntekijän henkilökohtaisen aikapalkan (PTP + HPO) ollessa suurem- pi kuin em. taulukon mukaan määräytyvä palkka maksetaan työntekijälle henkilökohtainen aikapalkka.

Näitä palkkoja sovelletaan myös asuntotuotantoon.

5.4 Palkkaus ilman sopimista

Uudisrakennuskäsitteen (kohta 3.1) mukaisen urakkatyön kyseessä ol- lessa työryhmä tai työryhmän jäsen voi kuukauden kuluessa, urakan sel- vitysajan umpeuduttua esittää jälkilaskennan kohteesta edellyttäen, että

a) työmaasopimusta ei urakan rajauksineen ja palkanmuodostusperus- teineen ole tehty kohdan 4.1 tarkoittamalla tavalla; tai

b) urakkaa ei ole laskettu eikä kohdan 9.2 mukaista urakanjakoselvitystä ole tehty selvitysaikojen kuluessa.

Mikäli työtä ei ole laskettu eikä urakanjakoselvitystä eikä erimielisyys- muistiota tehty em. määräaikojen kuluessa, maksetaan tällaisesta työstä urakan takuupalkkaa kohdan 5.3 mukaisesti.

Tämän kohdan mukaisesti toimitaan myös, lukuun ottamatta jälkilasken- taa, kun kyseessä on 3.2 kohdan mukainen urakkatyö.

Kuitenkin asuntotuotannon osalta noudatetaan kohtien 5.2.1 ja 5.3 mää- räyksiä.

5.5 Järjestöjen sopima poikkeus hinnoittelusääntöihin

Ne yritykset, jotka ovat Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n jäseniä ja joissa on pääluottamusmies, voivat paikallisesti sopien toteuttaa työn tuottavuutta ja työn organisointeja kehittävää palkkausmuotoa. Sopimi- nen tapahtuu yrityksissä työnantajan, pääluottamusmiehen ja työryhmien kesken kirjallisesti.

Muuten kuin kirjallisesti tehty ja osapuolten allekirjoittama sopimus on mi- tätön.

Työmaakohtaisesti kärkimiehellä työryhmän edustajana on oikeus tehdä paikallisia sopimuksia työehtosopimuksen mukaan hänelle kuuluvissa asioissa. Mikäli sopimusoikeutta halutaan em. aluetta laajemmaksi, on asiasta sovittava työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä.

Tämän kohdan tarkoittama poikkeus yleissitoviin hinnoittelusääntöihin on tehtävä siten, että työnantajan edustajalla on yksilöity kirjallinen esitys palkkaustavasta/palkkaustapavaihtoehdoista. Jos tässä neuvottelussa ei synny tulosta eli ko. työmaata koskevaa työmaasopimusta, on neuvottelun lopputulos kuitenkin kirjattava ja se, miksi neuvottelutulosta ei syntynyt.

Työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt toteavat, että em. ta- voitteiden saavuttamiseksi käytävissä neuvotteluissa keskeisesti paran- netaan työntekijöiden työn tekemiseen liittyviä edellytyksiä niin, etteivät työntekijät joudu työehtosopimuksen hengen vastaisesti kohtuuttoman rasituksen kohteeksi.

Sovittaessa tämän kohdan perusteella kokonaishintaurakasta noudate- taan kohdan 5.2 c) määräyksiä, jolloin kokonaishintaurakan töiden takuu- palkka on vähintään kohdan 5.3 mukainen.

5.6 Työhinnoittelun peruste

5.6.1 Sähköistysalan tuottavuuspalkkaurakka

Työhinnoittelun perustana on sähköasennusalan urakkahinnoittelu sekä työaikaan perustuva palkka.

Työlle määritellään urakkahinnoittelulla kokonaishinta, joka perustuu työ- hön laskettuun asennustarvikemäärään. Asennustarvikemäärällä määri-

tellään urakkaan sisältyvä työpalkkakokonaisuus. Mikäli näin määritelty kokonaisuus muuttuu, on sovittava, millä tavoin muuttuvat materiaalimää- rät vaikuttavat urakan kokonaishintaan. Muissa kuin uudisrakennuksissa määritellään työpalkka asennustarvikemäärän tai tarvikemäärän ja sovit- tujen kokonaishintojen perusteella.

Sellaisissa töissä, joissa ei hinnoiteltuja asennustarvikkeita käytetä ollen- kaan, määritellään työpalkka sovitun kokonaishinnan perusteella.

Näin saadusta kokonaishinnasta lasketaan uudisrakennuksissa säh- köasennusalan urakkahinnoittelulla maksettavaksi A % ja muissa kuin uudisrakennuksissa määritellystä kokonaishinnasta B %. Em. prosentit sovitaan yrityksissä. Työn aikana maksetaan urakkatyön ennakkona vä- hintään urakan takuupalkka.

5.6.2 Aikatyö

Mikäli uudisrakennuksen tai muun urakkatyöksi luokiteltavan työn palkan- muodostusperusteeksi sovitaan aikatyö, on tästä aina tehtävä työmaa- kohtainen sopimus, josta käy selville pätevä peruste palkkausmuodon valinnalle.

5.6.3 Jokin muu paikallisesti sovittu palkkaustapa


5.6.4 Palkkiopalkat

Tuottavuuspalkaksi urakka- ja aikatyössä voidaan paikallisesti sopia eri- näisiä säästö-, tulos- ja tuotantopalkkioita, jotka pohjautuvat kokonaiskus- tannus-, asennusmateriaali- tai työn läpimenoajan säästöihin.

5.7 Takuupalkka

Kohdan 5.6 mukaisissa palkkaustavoissa takuupalkka on ilman kohdan

5.6.4 mukaisia palkanosia vähintään työehtosopimuskohdan 5.3 mukai- nen.

5.8 Neuvottelujen päättyminen

Mikäli sopimusta ei paikallisesti synny, on työehtosopimus sellaisenaan voimassa kaikilta osiltaan.


6 Lisä- ja muutostyöt

Yleistä

Muutos- ja lisätyöt ovat työmaasopimuksen perustana olevista piirustuk- sista, työselityksistä tai ohjeista poikkeavasti suoritettu työ. Sovitun urak- katyökokonaisuuden lisä- ja muutostöiden hinnoittelu suoritetaan seuraa- vin periaattein:

6.1 Muutokset ja lisätyöt, jotka ovat tiedossa ennen työn tai työvaiheen aloi- tusta, lasketaan urakasta sovitulla hinnoittelulla. Tällaiset työt ja työvai- heet on sovittava ja kirjattava ne työmaasopimukseen liitteellä.

6.2 Sellaiset muutos- ja lisätyöt, jotka aiheuttavat jo valmiin asennustyön pur- kua, on todettava ja sovittava, millä palkkauksella purkutyö suoritetaan. Samassa yhteydessä on sovittava, millä palkkausperusteella varsinainen muutos- tai lisätyö suoritetaan.

6.3 Kokonaishintaurakoissa on kohdassa 5.2 määrätty lisä- ja muutostyöt sel- vitettäväksi samoin kuin se, millä tavoin niiden vaikutus huomioidaan ko- konaishinnassa ja työmäärässä. Ko. kokonaishintaurakassa voivat lisä- ja muutostyöt vaikuttaa joko sovittua työmäärää lisäävästi tai vähentävästi, joten tosiasiallisen työmäärän toteamiseksi on työn alussa ja sen kestäes- sä tehtävä liitesopimus työmaasopimukseen jokaisesta lisä- ja muutos- työstä.

6.4 Kohtien 6.2 ja 6.3 työt voidaan sopia tehtäväksi työstä sovitulla urakkahin- noittelulla tai vähintään kohdan 4 mukaisella palkalla.


7 Urakkatyön kokonaisuuden sisältämät työt ja osapuolten velvoitteet

7.1 Yleistä

Sopijaosapuolet ovat velvollisia yhteisesti huolehtimaan urakkatyön ylei- sestä edistymisestä siten, ettei urakkatyön sopimuksellinen luonne vaa- rannu.

Urakkatyö on pyrittävä suorittamaan oikea-aikaisesti kunkin työkohteen edistymisen mukaisessa järjestyksessä.

Työsuoritusten ammattitaidollinen vaativuus arvioidaan ennalta.

Työntekijöitä urakkatyöhön sijoitettaessa edellytetään, että heidän am- mattitaitonsa vastaa työsuoritusten vaativuutta.

7.2 Työn osapuolilta vaatimat velvoitteet

7.2.1 Urakkaan sisältyy

Työryhmän ja kärkimiehen tehtäviin kuuluu

a) oman työnjohdon ja urakkaryhmän kesken käytävät työtä koskevat neuvottelut

b) toisten työryhmien edustajien kanssa käytävät työtä koskevat neuvot- telut

c) tilaajan edustajien (esim. työnvalvojan, suunnittelijan) kanssa käytä- vät neuvottelut

– neuvotteluilla tarkoitetaan edellä olevista kohdista käytäviä kes- kusteluja pääsääntöisesti työmaalla ja

– puhelinkeskusteluja, jotka koskevat lähinnä työn suoritustapoja ja järjestystä

d) työaika- ja määräselvitysten (tunti- ja työkorttien) täyttäminen, työ- maakirjanpito ja työpalkkalaskenta

Työn luonteeseen ja normaaliin suoritukseen sisältyvät

a) ennalta ja yleisesti tiedossa olevat valmistautumis-, suoritus-, keskey- tys- ja lopetusosat ”Odotusaika ja sen korvaus” -kohdassa mainittua odotusaikaa lukuun ottamatta

b) työsuoritusten edellyttämä liikkuminen työmaa-alueella sekä työnteki- jän henkilökohtaisiin tarpeisiin käyttämä aika, mikäli ao. työtä koske- vassa työmaasopimuksessa ei toisin ole sovittu

c) työmaasopimuksen, piirustusten, työselityksen ja annettujen työohjei- den vastaisesti asennettujen kohteiden korjaaminen, jotka ao. tarkas- tuksessa on määrätty korjattavaksi

d) osallistuminen tarkastukseen, jossa todetaan kertaalleen osatoimituk- sen tai työkokonaisuuden vastaavuus työmaasopimukseen, piirustuk- siin, työselitykseen ja sähköturvallisuusmääräyksiin.

7.2.2 Työnjohto sekä työohjeet ja piirustukset


Työnantajan tehtävät

Työryhmän ja kärkimiehen tehtävät

Työnantaja huolehtii tarpeellisesta työnjohdosta ja työohjeiden an- tamisesta niin hyvissä ajoin, että eri työvaiheet voidaan työpaikalla järjestellä tarkoituksenmukaisesti. Työmaa-, urakointi- tai aikatau- lukokouksissa tehdyt päätökset, jotka vaikuttavat sähkötöiden suorittamiseen, on välittömästi saatettava tiedoksi kärkimiehelle.

Vaativuustasoltaan 1–2 asuinhuo- neen sähköistyksen tai vastaavan muun urakkatyön suorittamiseksi ei välttämättä tarvita yksityiskoh- taisia piirustuksia.

Työstä tai työvaiheesta on hyvissä ajoin ennen sen alkua toimitettava työmaalle tarpeelliset työpiirus- tukset sekä työstä mahdollisesti laadittu työselitys.

Työsuoritukseen liittyviin piirus- tuksiin, työselvityksiin ja muihin ohjeisiin perehtymiseen käytetty aika.

Piirustukset tehdään suomalaisten piirustusstandardien mukaisesti. Mikäli joudutaan suorittamaan ul- komaisten toimittamien laitteiden asennuksia tai muuten poikkea- maan suomalaisten standardien mukaisista piirustuksista, on työnantaja velvollinen antamaan riittävän opastuksen.

Mikäli työn aikana on työpiirus- tuksiin tehtävä muutoksia, on muutoksen aiheuttajan merkittävä ne työpiirustuksiin.

Työnaikaiset piirustukset ao. mer- kintöineen on annettava työnan- tajan käyttöön loppupiirustusten tekemistä varten.

Erilaisten järjestelmien, keskus- ten, kojeiden ja kojeyhdistelmien asennusta varten on annettava riittävät asennus-, kokoonpano- ja kytkentäpiirustukset sekä toimin- taselostukset.

Työn teknillinen suunnittelu ja val- vonta työselityksen ja työpiirustus- ten sekä työmaan yleisen työsuo- ritusjärjestyksen mukaisesti.

Urakkatyömailla tulee asentajilla olla käytettävissä myös mitoitetut rakennus-kalustopiirustukset sekä muiden urakoitsijoiden ja toimitta- jien laitteiden asennuspiirustukset ja toimintaselosteet siinä laa- juudessa kuin se on tarpeellista sähkötöiden suorittamiseksi.

Xxxxxxx työntekijä havaitsee työohjeissa puutteellisuuden tai virheen, on hän velvollinen ilmoittamaan tästä työnjohdolle ensitilassa.


Mikäli rakenteellisista tai muista perusteluista syistä on poikettava piirustuksista tai käytettävä toista asennustapaa, siitä on ilmoitetta- va työnjohdolle.


Työssä on työntekijän noudatet- tava oman työnjohdon antamia ohjeita siten, että työn lopputulos täyttää sähköturvallisuus- ja muut vastaavat määräykset.



7.2.3 Asennustarvikkeet, niiden tilaukset ja varastointi


Työnantajan tehtävät

Työryhmän ja kärkimiehen tehtävät

Urakkatyön suorittaminen edel- lyttää kunkin työvaiheen kaikkien asennus-tarvikkeiden toimittamis- ta työmaalle oikea-aikaisesti, että työntekijä voi välttyä aikatappioil- ta, jotka aiheuttavat työvaiheen jakaantumisen osatyövaiheisiin tarvikepuutteen takia.

Tarvikkeiden tuhlaaminen sekä perusteeton, annetuista ohjeista ja määräyksistä poikkeaminen, josta on aiheutunut vahinkoa työnanta- jalle, saattaa johtaa korvausvaati- mukseen työnantajan taholta.

Työnantaja määrittää työhön tar- vittavien tarvikkeiden lajit, laadut ja määrät. Työnantaja huolehtii niiden tilaamisesta urakkaryh- män kanssa sovitun tarvikkeiden toimittamisohjelman ja täyden- nystilausten mukaisesti. Toimit- tamisohjelman tulee olla riittävän tarkka ja laadittu ennen kunkin työvaiheen aloittamista. Työnan- taja antaa kärkimiehelle ohjeet, mistä ja miten tilaaminen suorite- taan (yleisesti tilaukset tehdään kirjallisesti.)

Sopiminen tarvikkeiden toimit- tamisohjelmasta ja täydennys- tilauksista.

Huolehtia siitä, että työhön sen eri vaiheissa tarvittavista tarvikkeiden täydennystilauksista ilmoitetaan hyvissä ajoin työnantajalle tai hänen edustajalleen.

Tarviketoimitusohjelmien toimitu- serien täydennystilaukset.

Toimitusohjelma tulee molempien osapuolten yhteisesti sovittaa ja ajoittaa työn edistymisen mukaan.

Toimitusohjelman tulee molempi- en osapuolten yhteisesti sovit- taa ja ajoittaa työn edistymisen mukaan.

Asennustarvikkeiden mukana toimitetaan lähetyserän määrän mukainen lähetysluettelo, johon on merkittävä koodinumeroiden lisäksi myös tarvikkeiden nimitys yleisen käytännön mukaisesti.

Tiedot vastaanotetuista tarvik- keista on ensi tilassa ilmoitettava työnantajalle tämän käyttämän tarvikehuollon seurantajärjestel- män mukaisesti. Seurantajärjes- telmän tietoja saavat työntekijät käyttää työmaakirjanpidossaan. Järjestelmästä johtuvat työnteki- jöiden toimenpiteet on pyrittävä rajoittamaan mahdollisimman vähäisiksi.

Työmaalle on työnantajan osoi- tettava riittävät ja tarkoituksenmu- kaiset sähköasennustarvikkeiden varastotilat. Pinta-alaltaan laajois- sa sekä tilavuudeltaan suurissa työkohteissa on päävaraston lisäksi järjestettävä tarpeellinen määrä alavarastoja. Ne on sijoi- tettava rakennusalueelle siten, ett- eivät tarvikkeiden ja työvälineiden siirtomatkat asennuskohteisiin muodostu kohtuuttoman pitkiksi.

Työnmaan varastojen ja alava- rastojen hoito sekä tarvikkeiden palautus asennuskohteista varas- toihin kuuluu urakkaan.

Tarvikkeet vastaanotetaan ja siirretään urakkaryhmän toimes- ta työmaa- ja alavarastoihin tai asennuspaikalle huomioon ottaen kohdan 7.2.4 aputyövelvoite.

Osan varastotiloista tulee olla kyl- mänä vuodenaikana lämmitettyjä.


Tarvikkeet toimitetaan työnantajan toimesta urakkaryhmän kanssa sovituille purkauspaikoille.

Purkauspaikoista sopiminen.

Työnantaja palkkaa erikseen ja riittävän ajoissa työmaavaraston- hoitajat sellaisen työmaavaraston hoitoa varten, jota pääasiallisesti käyttää pitkäaikaisesti (väh. 2 kk) yli 20 työntekijää.

Pientehtäviä ovat mm. tarvikkei- den pakkauksista purkaminen, kaapeleiden ja ryhmäjohtojen työnaikaiset merkinnät, työn viimeistelyyn liittyvät kojeiden oikaisut ja asennon tarkistukset.


Työn valmistuttua ja työnantajan määräyksestä jo työn kestäessä tulee työmaalta palauttaa kaikki jäännöstarvikkeet. Urakkahintaan sisältyy palautettujen tarvikkeiden järjestely palautuskuntoon, lajitte- lu ja pakkaus sekä palauttamisen edellyttämät siirrot työmaalla. Pai- navien esineiden siirrossa sisältyy urakkaan vain valvonta.

Katso viereinen jäännöstarvikkei- den mittaus

Jäännöstarvikkeiden mittauksen, laskennan ja palautus-

luettelon laatimisen voivat suo- rittaa työnantaja ja työntekijä yhdessä tai erikseen. Milloin näitä tehtäviä suoritetaan työnantajan toimeksiannosta, maksetaan niistä korvaus urakan ulkopuolella urakan keskeytyslisän mukaisena palkkana.

Mittaus on saatettava päätökseen kahden viikon kuluessa urakan päättymisestä.

Mittaustuloksesta vastaavien hen- kilöiden allekirjoittama palautuslu- ettelo tai sen jäljennös on annet- tava molemmille osapuolille.


HUOM!

Mikäli työryhmän työtehtäviä lisätään kohdassa 7.2.3 mainittuja lisä- tilauksia enemmän, sovitaan siitä työmaasopimuksen liitteellä, josta ilmenee, millä tavoin lisääntynyt työmäärä on hinnoiteltu.

7.2.4 Aputyöt


Työnantajan tehtävät

Työryhmän ja kärkimiehen tehtävät

Työnantaja huolehtii tarvittavista aputyösuorituksista.


Työnantaja osoittaa työryhmän käyttöön riittävästi aputyövoimaa siten, että vähin-

tään seuraavat toiminnot suorite- taan aputyövoimaa käyttäen:


–


–

Kojeet, jotka painavat yli 25 kg, sekä yli 40 kg painavat tar- vikkeet siirretään varastoihin ja asennuspaikoille aputyövoi- maa käyttäen.

Samaa sovelletaan myös hankalasti käsiteltäviin tarvik- keisiin, joita voivat olla esim. suuret tarvike-, valaisin- ja johtotie-erät, keskukset sekä kaapelikelat.

Suuren tarvike-erän siirto on ky- symyksessä silloin, kun siirretään esim. VR:n lavallisen tai häkillisen verran tarvikkeita tai valaisimia.

Asennuspaikalla tarkoitetaan sitä aluetta, johon edellä mainitun suuruinen tarvike-erä asennetaan.



HUOM!

Mikäli työnantajan velvoitteesta poiketaan, on siitä erikseen sovittava työmaasopimuksen liitteellä. Samassa yhteydessä on sovittava aputöi- den palkanmaksuperusteista, kuitenkin vähintään 4 kohdan mukaisesti.

7.2.5 Työtelineet ja työvälineet


Työnantajan tehtävät

Työryhmän ja kärkimiehen tehtävät

Työnantaja järjestää työryhmän käyttöön työsuorituksissa tarvitta- vat ja työryhmän kanssa sovitut työhön soveltuvat pukit ja telineet.

Työtelineiden tarpeen ilmoitta- minen ja yhtä työntekijää varten rakennettujen kevyiden telineiden siirto.

Urakkahinnoittelun osassa 22 määriteltyjen siirrettävien teli- neiden siirto. Muista telineiden siirroista sovitaan työkohtaisesti.

Työnantaja antaa työntekijöiden käyttöön riittävästi tarkoituksen- ja ajanmukaisia sekä turvallisia työ- ja apuvälineitä.

Työvälineiden tilaaminen ja vas- taanottaminen sekä niiden siirrot tai siirron valvonta sekä työväli- neistä huolehtiminen työmaalla.


Työntekijä huolehtii kuittaamis- taan työvälineistä ja on niistä vastuussa.


7.2.6 Työryhmä

Työryhmän haitalliset vaihtelut ja erityisesti työvoimatarpeen ruuhkautu- minen työsuoritusajan lopulle on estettävä yhteisin toimenpitein.

Työvoiman lisäämistä urakkatyömaalle ei tule suorittaa yksinomaan sillä perusteella, että yrityksen työntekijöitä on vapautunut muilta työmailta ja he ovat työtä vailla.

Edellä sanottuun rinnastettavia muita tilanteita, jotka johtavat työmaalla jo olevien asentajien urakka-ansioiden alenemiseen, tulee mahdollisuuksi- en mukaan välttää.

Urakkaryhmää muodostettaessa on niihin pyrittävä sijoittamaan palkka- ryhmiin S–5 kuuluvia työntekijöitä.

Työntekijöitä, jotka kuuluvat muuhun kuin palkkaryhmiin S–5, ei tule si- joittaa urakkaryhmään, ellei työryhmän kanssa toisin sovita, eivätkä he osallistu urakkaan eivätkä urakan jakoon.

Työnantaja määrittelee työryhmän kokoonpanon ja sopii siinä työn kes- täessä suoritettavista muutoksista kärkimiehen kanssa. Työnantaja vas- taa myös siitä, että työn kestäessä tehtävät muutokset eivät vaaranna urakkatyön sopimuksellista luonnetta eivätkä aiheuta aikatappiota urak- katyösuorituksiin.

7.2.7 Kärkimies

Työnantajan on nimettävä kuhunkin alkavaan rakennuskohteeseen kärki- mies, joka edustaa työryhmää työmaalla. Kärkimiehelle eivät kuulu varsi- naiseen työnjohtoalueeseen kuuluvat tehtävät.

Kärkimiehen tulee olla yritykseen työsuhteessa oleva henkilö.

Kärkimiehiä nimettäessä yrityksen työntekijöiden näkemykset huomioi- daan.

Työntekijä voi toimia vain yhden työryhmän kärkimiehenä kerrallaan. Poikkeuksena on tapaus, jolloin kärkimies uudelle työmaalle siirtyessään hoitaa ylimenovaiheessa kärkimiestehtäviä molemmilla työmailla.

Kärkimiehelle nimetään varamies hänen joutuessaan tilapäisesti jättä- mään tehtävänsä. Varamiehen nimeämisen yhteydessä työryhmälle il- moitetaan toimenpiteen syy sekä sovitaan varamiehen kärkimiestehtävän kestoaika.

Varamiehellä on tehtävässäoloaikanaan samat oikeudet ja velvollisuudet kuin vakinaisella kärkimiehelläkin.

Neuvottelut toisesta kärkimiehestä on aloitettava, kun työryhmän jäsen- määrä ylittää kahdeksan asentajaa. Kun työryhmän jäsenmäärä ylittää 11, on nimettävä toinen kärkimies.

Suuriin työkohteisiin voi olla tarpeellista nimetä useampia kärkimiehiä. Tällaisesta menettelystä sovitaan erikseen.

Työryhmään nimetylle ensimmäiselle kärkimiehelle tai hänen varamiehel- leen maksetaan kärkimieslisää jäljempänä mainittujen tehtävien hoitami- sesta seuraavan taulukon mukaan siinä mainittua päivää lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:


Kärkimieslisä, urakkatyöt

1.3.2015

1.2.2016

1.8.2016–

31.1.2017*

Työryhmän jäsenmäärä

€/h

€/h


1–2

0,35

0,35


3–6

0,56

0,56


7–10

0,88

0,88


11–12

1,13

1,13


13–20

1,51

1,52


Yli 20

2,40

2,41


*Sovitaan sopimuskauden aikana, allekirjoituspöytäkirjan kohta 17.

Ensimmäisen kärkimiehen lisäksi määrätylle toiselle tai useammalle kär- kimiehelle maksettavat lisät urakkatyössä ovat lähinnä 1.9.2012 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:


Muun kuin ensimmäisen kärkimiehen kärkimiestehtävien piirissä olevien työntekijöiden lukumäärä

1.3.2015

€/h

1.2.2016

€/h

1.8.2016–

31.1.2017*

1–2

0,35

0,35


3–6

0,56

0,56


7–10

0,88

0,88


yli 10

1,13

1,13


*Sovitaan sopimuskauden aikana, allekirjoituspöytäkirjan kohta 17.


Urakkaryhmän jäsenmäärän kohotessa kolmeen korvataan urakkaryh- mälle osa ensimmäisen kärkimiehen työajasta urakan keskituntiansion mukaan urakan ulkopuolella seuraavasti:


Työryhmän jäsenmäärä

Työryhmälle korvattava aika kärkimiehen työajasta

3–6

10 %

7–10

20 %

11–15

30 %

16–20

40 %

yli 20

50 %


Mikäli sähköistysalan työnjohdon pääasiallinen sijoituspaikka on työ- kohteessa, ei urakan ulkopuolisia prosentteja makseta. Kärkimieslisän maksun aloittaminen tai lisän suuruuden muuttuminen työryhmän jäsen- määrän noustessa taulukon seuraavan portaan vähimmäismäärään edel- lyttää, että työryhmän jäsenmäärä säilyy vähintään viikon ajan taulukon edellyttämänä vähimmäismääränä.

Mikäli työryhmän jäsenmäärä laskee, muuttuu kärkimieslisän suuruus kahden viikon portaissa siten, että seuraavan portaan edellyttämää lisää aletaan maksaa, kun em. aika on kulunut. Kärkimieslisän maksamis- perusteiden kiertämisenä pidetään sellaista menettelyä, jossa kärkimies työn kestäessä vaihdetaan pelkästään kärkimieslisän suuruuden muuttu- misen vuoksi.

Matka- ja odotusajalta tms. ei kärkimieslisää makseta.

7.2.7.1 Kärkimiehen tehtävänä on

a) töiden jakaminen työntekijöille ja töiden suoritustekninen ohjaus ja valvonta

b) kirjoittaa työryhmänsä tarviketilaukset tarpeen mukaan

c) ottaa vastaan ja kuitata työmaalle toimitetut tarvikkeet

d) valvoa työryhmänsä työtuntien jakautuminen ja oikea määrä eri las- kutusperusteisiin, ja että työtunnit tulevat oikein merkityiksi työnanta- jalle jätettävään ns. tunti-ilmoitukseen

e) huolehtia, että työsuhteessa oleville urakkaryhmän jäsenille toimite- taan kohdan 9.2 tarkoittama urakanjakoselvitys

f) milloin työkohteeseen ei ole valittu omaa työsuojeluasiamiestä, valvoa työntekijäin edustajana työryhmänsä työterveydellisiä ja työturvalli- suusolosuhteita sekä neuvotella niistä tarvittaessa työstä vastaavan henkilön ja työnantajansa työsuojelusta vastaavan henkilön kanssa. Näiden tehtävien hoitamista varten työnantaja antaa kärkimiehelle ja työsuojeluasiamiehelle (joka ei ole koulutussopimuksen piirissä) riittä- vän kirjallisen materiaalin ja tarvittavan opetuksen

g) osallistua työryhmänsä työhön siinä määrin kuin se kärkimiestehtä- vien hoitamisen lisäksi on mahdollista.

HUOM! Kärkimiehen tai työryhmän edustajan ei ilman erikseen sovittavaa korvausta kuulu edustaa työnantajaansa esim. työmaa-, urakointi- tai ai- kataulukokouksissa.

Mikäli työryhmän työtehtäviä lisätään osallistumisella työmaa- tai urakoit- sijakokouksiin, sovitaan siitä työmaasopimuksen liitteellä, josta ilmenee, millä tavoin lisääntynyt työmäärä on hinnoiteltu.

Sopimuksesta tulee ilmetä, millaista taloudellista sopimusvaltaa kärki- mies voi käyttää ko. kokouksien yhteydessä.

Mikäli kärkimiehen muita tehtäviä lisätään, sovitaan siitä työmaasopimuk- sen liitteellä, josta ilmenee, millä tavoin lisääntynyt työmäärä on hinnoiteltu.

Kärkimiehen lisätehtäviä voivat tämän poikkeussäännön perusteella olla esimerkiksi

a) työmaakokouksiin ja urakoitsijakokouksiin osallistuminen

b) tarvikehuolto ja tarvikemääritys

c) työvälinehuolto

d) telineistä ja nostimista sekä niiden turvallisuudesta huolehtiminen

e) laadusta ja tarkastuksista huolehtiminen oikea-aikaisesti

f) yms.

8 Urakan selvitys

8.1 Urakkasumman laskeminen yksikköhinnoitellussa työssä

Yksikköhinnoitellulla työllä tarkoitetaan tässä tapauksia, joissa urakka- summa muodostuu urakkahinnoittelun tai työkohtaisesti sovittujen yksik- köhintojen perusteella.

8.2 Valmistautuminen

Jo urakkatyön kestäessä tulee osapuolten aloittaa työmäärän tarkistus niin, että urakkasummasta voidaan määräajassa olla yksimielisiä.

8.3 Urakkalaskelma

Osapuolten on sovittava jo työtä aloitettaessa, tehdäänkö urakkalaskelma yhdessä tai erikseen.

Yksikköhinnoitellusta työstä muodostuva lopullinen urakkapalkka laske- taan työn valmistuttua tehdyn työmäärän perusteella laatimalla urakka- laskelma.

Työmäärää todettaessa käytetään mm. seuraavia perusteita:

a) työmaasopimusta liitteineen

b) tarvikkeiden lähetys- ja palautusluetteloita

c) työstä tehtyjä loppupiirustuksia

d) työnjohdon ja työntekijän työnaikaisia muistiinpanoja ja työmaakirjan- pitoa

e) muita mahdollisia perusteita, kuten työmaalla suoritettuja mittauksia.

Mikäli muusta ei ole sovittu, tulee urakkahinnoittelun mukaan tehdyn työn loppulaskelma laatia urakkahinnoittelun taulukoiden mukaisessa järjes- tyksessä osasummia käyttäen kuitenkin siten, että yksityiskohtaiset asen- nushinnat voidaan tarkistaa (esim. keskus, koje, valaisin jne.).

Edellä mainittu urakkalaskelma laaditaan urakkahinnoittelun yksikköhin- noin (ilman kertoimia).

Osapuolten laatiessa urakkalaskelmat erikseen voi eritellyn loppulaskel- mansa ensiksi valmiiksi saanut esittää sen toiselle osapuolelle, joka on velvollinen antamaan esittäjälle todisteen laskelman esittämispäivästä. Toisen osapuolen on esitettävä vastalaskelma viimeistään kahden kuu- kauden kuluessa tästä. Mikäli vastalaskelmaa ei ole esitetty edellä mai- nitussa ajassa, tulee asia saattaa selvitettäväksi työehtosopimuksen mu- kaisessa neuvottelujärjestyksessä.

8.4 Urakan selvitys

Mikäli osapuolet tekevät loppulaskelmat erikseen, määritellään lopullinen urakkahinta laskelmia vertaamalla.

Mikäli laskelmien alustavan vertailun yhteydessä osapuolet toteavat eroa- vuudet pieniksi, voidaan lopullinen urakkasumma sopia ilman tarkempaa vertailua. Yksityiskohtaisempaa vertailua varten on kummallakin osapuo- lella oikeus käydä läpi toisen osapuolen edellisen kohdan mukaiset las- kelmat.

Ellei vertailu johda yksimielisyyteen, on osapuolten yhteisesti yksilöitävä eroavuudet laatimalla eroavaisuusmuistio ja oikaistava laskelmien mah- dolliset virheet.

Mikäli lopullisesta urakkasummasta ei voida sopia, laaditaan erimielisyys- muistio, johon kirjataan laskelmien erimielisyydet ja osapuolten mahdolli- set kannanotot.

Työryhmä voi valita keskuudestaan urakan selvittäjän, jos työmaan kärki- mies siirretään toiselle työmaalle ennen kuin urakka on selvitetty.

8.5 Mittaus

Mikäli yksimielisyyttä urakan loppusummasta ei muuten saavuteta, tulee osapuolten suorittaa eroavuuskohdista mittaus ja laskenta kaikki hinnoitte- lukohteet käsittävistä piirustuksista sekä kontrollimittaukset työkohteessa todellisilta asennuspaikoilta. Ennen mittaukseen ryhtymistä on kirjallisesti sovittava työvarojen määrä ja huomioimistapa. Mittauksen lopputulos on lopullinen ratkaisu kiistaan.

Mittausta varten työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt ovat laa- tineet yhteisen lomakkeen.

8.6 Työehtosopimuskausien huomioiminen

8.6.1 Urakkahinnoittelun mukainen palkka

Selvitetyn urakkalaskelman perusteella saatu urakkahinta korjataan työ- ehtosopimuksien mukaisilla urakkahinnoittelukertoimilla seuraavasti:

Urakkahinta jaetaan hinnoittelukausien mukaisiin kauden urakkahintoihin tehtyjen työtuntien suhteessa.

Näin lasketut hinnoittelukausien urakkahinnat korotetaan ko. hinnoitte- lukauden urakkahinnoittelukertoimella. Näin saadut hinnoittelukausien urakkahinnat lasketaan yhteen. Aikatyö- ja/tai ukl-palkat otetaan mukaan urakan jakoon, ellei muusta ole sovittu, ja ne lisätään jaettavaan urakan kokonaishintaan urakkavoittokerrointa laskettaessa, joka jaetaan jakope- rustepalkkojen ja tehtyjen tuntien suhteessa kullekin asentajalle.

Esimerkki urakkatyönä tehtyjen töiden jakamisesta


1. kausikerroin

Kauden urakanjakoon osallistuvat tunnit Kaikkien kausien urakanjakoon osallistuvat tunnit

1. kauden urakkahinta = Kausikerroin × koko urakkahinta × kauden 1

urakkahinnoittelukerroin


2. kausikerroin

Kauden urakanjakoon osallistuvat tunnit   Kaikkien kausien urakanjakoon osallistuvat tunnit

2. kauden urakkahinta = Kausikerroin × koko urakkahinta × kauden 2

urakkahinnoittelukerroin

Urakan kokonaishinta = 1. kauden urakkahinta + 2. kauden urakkahinta +

kausien (1 ja 2) aikatyö- ja/tai ukl-palkat


Urakkavoittokerroin =

       Urakan kokonaishinta          Asentajien urakanjakoon osallistuvat tunnit × jakoperusteet

Asentajan osuus = Urakkavoittokerroin × asentajanjakoperuste ×

asentajan urakanjakoon osallistuvat tunnit Asentajan loppupohjat = Asentajan osuus – (maksetut ennakot + välipohjat)

Jos urakka jakautuu useamman kuin kahden eri urakkahinnoittelukertoi- men alueelle, niin seuraavat kaudet lasketaan urakan kokonaishintaan kuten esim. kausi 2.


8.6.2 Muut urakalla tehtävät työt

Muun urakalla sovitun urakan määrä tarkistetaan työehtosopimuksen mu- kaisten palkantarkistusten osalta kuten työehtosopimuksessa on mainittu. Työt selvitetään ja maksetaan kuten kohdassa 8 on mainittu.


9 Urakkasumman maksaminen

9.1 Työn valmistuttua

Mikäli osapuolet urakan kestäessä ovat väärin arvioineet urakan tuotta- vuuden ja loppuselvityksessä todetaan ennakoita maksetun enemmän kuin urakan loppusumma edellyttää, oikaistaan virhe urakan selvityksen yhteydessä tai myöhemmin maksettavissa palkkaerissä työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 17 §:n määrittelemällä tavalla.

9.2 Urakan selvitys ja jako

Sen jälkeen kun työ on valmistunut ja urakkalaskelmat on esitetty, on se osa urakkasummasta, josta osapuolet ovat yksimielisiä, jaettava ja mak- settava työntekijöille normaalin palkanmaksun yhteydessä viivyttelemättä.

Urakkasumman jäljelle jäänyt osa on kokonaan selvitettävä 30 työpäivän aikana em. ajankohdasta. Lyhytaikaisissa töissä on loppuselvittelyn ta- pahduttava 10 työpäivän aikana em. ajankohdasta.

Mikäli työmaasopimuksessa yhteisesti sovittua urakan selvitystä ei ole tehty edellä mainittujen selvitysaikojen kuluessa, tulee asia saattaa selvi- tettäväksi työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä.

Lopullisen urakkasumman selvitykseen tarvittavasta ajasta kuuluu urak- kaan 10 työpäivää luettuna työn valmistumisesta ja urakkalaskelman esit- tämisestä. Lyhytaikaiseksi työksi katsotaan työ, joka on alle 30 miestyö- päivää (240 h).

Urakkahinta jaetaan työhön osallistuneiden työntekijöiden kesken suh- teessa heidän jakoperustetuntipalkkaansa ja siihen työtuntimäärään, jon- ka kukin on tehnyt ko. urakassa.

Jakoperustepalkkana käytetään työntekijän perustuntipalkkaa, ellei koh- dasta 9.2.1 muuta johdu.

Urakan jakamisessa, olipa jakoperusteena perustuntipalkka tai kohdan

9.2.1 mukainen jakoperustetuntipalkka, käytetään työntekijöiden työn alussa voimassa olleita em. palkkoja, ellei kyseessä ole palkkaryhmän noususta johtuva muutos.

Urakkasumma on kokonaisuudessaan selvittelyn jälkeen maksettava seuraavan normaalin palkanmaksun yhteydessä.

Työryhmän jäsenille on annettava lopullisen urakkasumman maksamisen yhteydessä kirjallinen urakanjakoselvitys edellyttäen, että työntekijä on tämän työmaasopimuksessa hyväksynyt. Urakanjakoselvityksestä tulee selvitä kunkin työntekijän urakkaan tehdyt tunnit, PTP, urakkahinnoitte- lukerroin, urakkavoittokerroin, maksetut urakkaennakot, jakoperuste ja loppupohjina maksetut määrät. Vastaavat tiedot annetaan pääluottamus- miehelle hänen niitä pyytäessään.

9.2.1 Muu urakanjakoperustepalkka

Yrityksen tai sen toimipisteen toistaiseksi voimassa olevassa työsuhtees- sa olevat työntekijät voivat enemmistöpäätöksellä, siitä työnantajalle kir- jallisesti ilmoittamalla, sopia kohdasta 9.2 poiketen muun kuin työntekijän perustuntipalkan käyttämisestä jakoperustepalkkana.

Päätös urakan jakamisesta koskee seuraavan 12 kuukauden aikana aloi- tettavia urakkatyökohteita.

9.3 Selvittelyn ja maksun viivästyminen

Urakan loppuselvittelyn viivästyessä yli kohdassa 9.2 mainitun aikamää- rän (10 työpäivää) maksetaan ylittävältä ajalta em. työhön osallistuvalle työntekijälle niin kuin urakan keskeyttävistä töistä.

Mikäli urakkasumman jäljelle jääneen osan maksaminen viivästyy sovi- tuista selvittelyajoista (30/10 työpäivää) ja normaalista palkanmaksuajas- ta, on tähän summaan lisättävä korkoa korkolain mukaisesti, mikäli ei toisin sovita.

Document Metadata

Filed: September 21st, 2010