TALOTEKNIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS TOIMIHENKILÖILLE

Aika	06.03.2023
Paikka	Sähköposti
Läsnä	Xxxxxxxx Xxxxx	LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
	Xxxxx Xxxxxxx	LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
	Xxx Xxxxxx	Sähkötekniset työnantajat STTA ry
	Xxxx Xxxxxxxx	Sähkötekniset työnantajat STTA ry
	Xxxxx Xxxxxxxx	Palvelualojen työnantajat PALTA ry
	Xxx Xxxxxx	Palvelualojen työnantajat PALTA ry
	Xxxxx Xxxxxxxx	Ammattiliitto Pro ry
	Xxxxx Xxxxxxxx	Ammattiliitto Pro ry
	Xxx Xxxxxxxxx	Ammattiliitto Pro ry

1 Lähtökohdat

Allekirjoittaneet järjestöt, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry, Palvelualojen työnantajat PALTA ry, Sähkötekniset työnantajat STTA ry ja Ammattiliitto Pro ry sopivat tällä pöytäkirjalla uudistavansa 28.2.2023 saakka voimassa olleen Talotekniikka-alan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen määräykset olemaan voimassa ajalla 6.3.2023 – 28.2.2025 tässä allekirjoituspöytäkirjassa sovituin muutoksin.

2 Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo

Työehtosopimus on voimassa ajalla 6.3.2023–28.2.2025. Sopimus jatkuu 28.2.2025 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sopimusta irtisanota kirjallisesti vii- meistään kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. Työehtosopimuksen ir- tisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava 31.1.2025 mennessä muille sopijaosapuolille.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat aiemman työehtosopimuk- sen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

3 Palkankorotukset

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan ensisijaisesti paikallisesti ottaen huomioon yri- tyksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskil- pailukyky markkinoilla. Työnantaja toimittaa luottamusmiehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteesta sekä näiden

ennakoitavasta kehittymisestä 15.4.2023 mennessä. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vas- taava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kan- nustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta, sukupuolten palkkatasa-ar- voa ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteu- tustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa 30.4.2023 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Luottamusmiehelle annettavat tiedot paikallisen palkkaratkaisun kohdentami- sesta

Luottamusmiehellä on oikeus saada selvitys palkankorotusten kohdentumista kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukau- den kuluessa palkkaratkaisun toteuttamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräi- sen korotuksen suuruus sekä toimihenkilöiden palkankorotusten kokonais- määrä.

Korotus 2023

Jos paikallista sopimusta ei saavuteta, kuukausipalkkoja luontoisetuineen koro- tetaan 1.5.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien 3,5 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.

Vaativuusluokkapalkat

Palkkaryhmien vähimmäispalkkoja korotetaan 1.5.2023 lukien seuraavan tau- lukon mukaisesti:

PR	1.6.2022	1.5.2023
1-2	1776	1838
3	1957	2025
4	2198	2275
5	2465	2551
6	2789	2887
7	3067	3174
8	3376	3494
9	3685	3814
10	3992	4132

Euromääräiset lisät

Euromääräisiä lisiä korotetaan 1.5.2023 lukien seuraavasti:

− Työehtosopimuksen 22 § mukainen iltavuorolisä on 1.5.2023 lukien 2,48

€/tunti

− Työehtosopimuksen 22 § mukainen yövuorolisä on 1.5.2023 lukien 4,54

€/tunti

− Työehtosopimuksen 38 § mukainen erillisenä maksettu vastuulisä on 1.5.2023 lukien 68 €/kk

− Työehtosopimuksen 40 § mukainen sijaisuuskorvaus on 1.5.2023 lukien 386–909 €/kk

Luottamusmieskorvaukset

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 1.5.2023 lukien seuraavasti:

Toimihenkilölukumäärä	Luottamusmieskorvaus 1.5.2023 alkaen €/kuukausi
3-9	70
10-24	108
25-50	144
00-000	000
000-000	000
000-000	000
000-000	000
yli 600	406

Toimihenkilölukumäärä	Työsuojeluvaltuutetun korvaus 1.5.2023 alkaen €/kuukausi
10-50	65
00-000	000
yli 200	179

Korotus 2024

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vas- taava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kan- nustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta, sukupuolten palkkatasa-ar- voa ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteu- tustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa 15.2.2024 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Luottamusmiehelle annettavat tiedot paikallisen palkkaratkaisun kohdentami- sesta

Korotus 2024

Jos paikallista sopimusta ei saavuteta, kuukausipalkkoja luontoisetuineen koro- tetaan 1.3.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien 2,0 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.

Tämän lisäksi palkkoja korotetaan alla kuvatulla 0,5 % suuruisella yritys- tai toi- mipaikkakohtaisella erällä 1.3.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien.

Yritys- tai toimipaikkakohtainen erä 1.3.2024

Kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.3.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,5 prosentin suuruisella yritys- tai toimipaikkakohtaisella erällä. Erä lasketaan työehtosopimuksen soveltamis- alaan kuuluvien toimihenkilöiden tammikuun 2024 palkoista luontoisetuineen. Erän suuruus todetaan paikallisesti yhteisesti.

Erä tulee ohjata toimihenkilön pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvan hen- kilökohtaisen palkanosan kehittämiseen. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota nii- den toimihenkilöiden palkkauksellisen aseman kehittämiseen, joiden palkka ei ole sopusoinnussa heidän pätevyyteensä ja työsuorituksiinsa nähden. Toimi- henkilöiden osaaminen ja työssä suoriutuminen tulee olla ohjaavana tekijänä.

toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräi- sen korotuksen suuruus sekä toimihenkilöiden palkankorotusten kokonais- määrä.

Vaativuusluokkapalkat

Palkkaryhmien vähimmäispalkkoja korotetaan 1.3.2024 lukien seuraavan tau- lukon mukaisesti:

PR	1.5.2023	1.3.2024
1-2	1838	1875
3	2025	2066
4	2275	2321
5	2551	2602
6	2887	2945
7	3174	3237
8	3494	3564
9	3814	3890
10	4132	4215

Euromääräiset lisät

Euromääräisiä lisiä korotetaan 1.3.2024 lukien seuraavasti:

− Työehtosopimuksen 22 § mukainen iltavuorolisä on 1.3.2024 lukien 2,53

€/tunti

− Työehtosopimuksen 22 § mukainen yövuorolisä on 1.3.2024 lukien 4,63

€/tunti

− Työehtosopimuksen 38 § mukainen erillisenä maksettu vastuulisä on 1.3.2024 lukien 69 €/kk

− Työehtosopimuksen 40 § mukainen sijaisuuskorvaus on 1.3.2024 lukien 394–927 €/kk

Luottamusmieskorvaukset

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 1.3.2024 lukien seuraavasti:

Toimihenkilölukumäärä	Luottamusmieskorvaus 1.3.2024 alkaen €/kuukausi
3-9	71
10-24	110
25-50	147
00-000	000
000-000	000
000-000	000
000-000	000
yli 600	414

Toimihenkilölukumäärä	Työsuojeluvaltuutetun korvaus 1.3.2024 alkaen €/kuukausi
10-50	66
00-000	000
yli 200	183

4 Työryhmätyöskentely

Revisiotyö

Liitot jatkavat työryhmätyötä, joka jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti käsittelee työehtosopimukseen liittyviä asioita yritysten kilpailukyvyn ja toimi- henkilötyön kehittämiseksi ja ryhtyy mahdollisesti tarvittaviin toimenpiteisiin. Työryhmä jatkaa sopimustekstien selkiyttämistyötä.

Palkkausjärjestelmä

Palkkausjärjestelmätyöryhmän työtä jatketaan edelleen ja palkkausjärjestel- män käyttöönottoa edistetään työpaikoilla. Työryhmä selvittää naisten ja mies- ten väliset palkkaerot identtisissä tehtävissä ja valmistelee tarvittaessa keinoja sukupuolten välisten mahdollisten palkkaerojen poistamiseksi.

5 Jatkuvan neuvottelun periaate

Liitot jatkavat ”jatkuvan neuvottelun” periaatteen toteuttamista siten, että yhtei- senä tavoitteena on myös sopimuskauden aikana kehittää työehtosopimuksen sisältöä ja käsitellä sen tulkinnassa esiin tulevia seikkoja.

6 Rinnakkaissopimukset

Sopijapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, että tämän työehtosopimuksen so- veltamispiirissä ei tehdä rinnakkaissopimusta.

7 Sopimuksen soveltamisalaa koskevat tulkintatilanteet

Liitot korostavat sopimuksen soveltamisalamääräyksen oikeaa ja johdonmu- kaista tulkintaa työsuhteessa olevien ja uusien toimihenkilöiden osalta. Mikäli sopimuksen soveltamisalasta syntyy työpaikalla erimielisyyttä, asia käsitellään liittojen välillä nopeutettua neuvottelumenettelyä noudattaen.

Tarvittaessa osapuolet voivat kuulla asiassa ylempien toimihenkilöiden edusta- jia. Neuvotteluissa voidaan toisen osapuolen pyynnöstä käyttää myös ulkopuo- lista asiantuntijatahoa ratkaisuun pääsemiseksi.

8 Yleissitovuus

Osapuolet toteavat, että tämä työehtosopimus on yleissitova.

9 Liitesopimukset

Työehtosopimuksen osia ovat liittojen väliset 15.12.2004 solmitut yleissopimus, irtisanomissuojasopimus ja palkkausjärjestelmä.

10 Allekirjoitukset

Pöytäkirja allekirjoitetaan sähköisesti.

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry Xxxx Xxxxxxxx

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Xxxxxx Xxxxx Xxxxx Ääri

Sähkötekniset Työnantajat STTA ry Xxx Xxxxxx

Ammattiliitto Pro ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

TYÖEHTOSOPIMUS TALOTEKNIIKKA-ALAN TOIMIHENKILÖILLE

A YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan LVI-Tekniset Urakoitsi- jat LVI-TU ry:n, Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Sähkötekniset Työnantajat STTA ry:n talotekniikka-alalla toimivien jäsenyritysten toimihen- kilöihin.

2. Sopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen. Soveltamisalassa ei näin ollen ole mitään koulutuksellista ylä- tai alarajaa.

3. Uusia toimihenkilöitä palkattaessa ja toimihenkilöiden tehtävämuutosten yh- teydessä työnantajan edustaja toimittaa tämän työehtosopimuksen tarkoit- tamalle pääluottamusmiehelle tiedon asianomaisen toimihenkilön tehtävän sisällöstä sekä siihen sovellettavasta työehtosopimuksesta.

B TYÖSUHDE

2 § Työsuhde ja yleiset velvollisuudet työsuhteessa

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa ja erottaa toimihen- kilö.

2. Toimihenkilön tulee edistää ja valvoa asemansa edellyttämällä tavalla työn- antajan etua. Työnantaja tukee toimihenkilöä hänen toimiessaan työnanta- jan edustajana ja tiedottaa toimihenkilölle hyvissä ajoin hänen asemassaan tapahtuvista muutoksista. Alaisia koskevista ratkaisuista on mahdollisuuk- sien mukaan kerrottava ensin esimiehelle ja vasta sitten alaisille.

3. Työsopimus solmitaan kirjallisesti. Uusi toimihenkilö perehdytetään tehtä- viinsä, yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin. Hänelle selvitetään sovellet- tava työehtosopimus ja kerrotaan, kuka on pääluottamusmies ja työsuojelu- valtuutettu.

4. Sen jälkeen, kun toimihenkilön työsuhde on astunut voimaan, uuden toimi- henkilön rekrytoinnista ilmoitetaan pääluottamusmiehelle.

3 § Työsuhteen ehtojen muuttaminen

1. Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos siitä sovitaan. Jos asiasta ei sovita, työnantaja voi toteuttaa muutoksen, mikäli sille on irtisanomiseen oikeuttava peruste ja noudatetaan irtisanomisaikaa.

2. Toimihenkilö voidaan siirtää toimihenkilöasemansa säilyttäen toiseen tehtä- vään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin ta- pauksessa olla irtisanomisperuste ja noudattaa irtisanomisaikaa.

C PAIKALLINEN SOPIMINEN

4 § Paikallinen sopiminen

1. Työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen on mahdollista työn- antajan ja toimihenkilön kesken tai työnantajan ja pääluottamus- miehen tai luottamusmiehen kesken. Pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita pääluottamusmiehen ja vastaavasti luottamusmiehen on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voi- massa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa käyttäen, ellei toisin sovita.

2. Sopimus solmitaan kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Tois- taiseksi voimassa oleva sopimus tehdään aina kirjallisesti. Tehdyt sopimuk- set annetaan tiedoksi myös pääluottamusmiehelle, mikäli jompikumpi osa- puoli katsoo niillä olevan laajempaa yrityskohtaista merkitystä.

3. Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jäl- keen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä ai- kana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jäl- keen voidaan määräajaksikin solmittu sopimus irtisanoa.

4. Paikallinen sopimus, joka koskee rahakorvausta, jonka maksatus tai pitämi- nen on sovittu työsuhteen päättymisen jälkeiselle ajalle, erääntyy kuitenkin työsuhteen päättyessä.

D MATKUSTAMINEN

5 § Matkustaminen

1. Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävän edellyttämät työmat- kat kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Matkaan liittyvät yksityiskohdat selvitetään etukäteen. Ellei paikallisesti ole muuta sovittu, noudatetaan Verohallinnon kulloinkin voimassa olevia verosta vapaaksi kat- sottavia matkakustannusten korvausten euro- ja tuntimääriä päivärahojen, ulkomaanpäivärahojen, ateriakorvauksen, yömatkarahan sekä kilometrikor- vausten osalta.

Kun kyse on sellaisesta lähiliikkumisesta, ettei päivärahaa makseta eikä toi- mihenkilöllä ole ruokailutauon aikana mahdollisuutta aterioida tavanomai- sella ruokailupaikallaan tai hän ei voi ruokailla kotonaan, työnantajan ruoka- lassa tai muussa työnantajan järjestämässä ruokailupaikassa, maksetaan toimihenkilölle ateriakorvaus.

Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpaikalta tai, milloin erikseen sovitaan, kotoaan ennen säännöllisen työajan alkamista, ja päättyneeksi silloin, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen, ellei hän

säännöllisen työajan päätyttyä palaa suoraan kotiin, jolloin matka katsotaan tällöin päättyneeksi. Päivärahaan oikeuttavat vuorokaudet lasketaan mat- kan alkamisesta matkan päättymiseen. Määräykset matka-ajan palkasta ei- vät vaikuta matkustamisvuorokausien laskemiseen.

Matkan alkamis- ja päättymispaikka selvitetään toimihenkilölle ennen mat- kalle lähtöä.

2. Ellei työnantaja ole järjestänyt toimihenkilölle majoitusta yöpymistä edellyt- tävän työmatkan aikana eikä yöpymistä koskevista järjestelyistä ole muuta sovittu, toimihenkilö huolehtii itse majoittumisesta majoituspaikassa tai kul- kuneuvossa. Työnantaja korvaa toimihenkilölle majoituspaikan laskua ja maksutositetta vastaan majoittumisesta tai kulkuneuvon makuupaikasta toi- mihenkilölle aiheutuneet majoittumispaikkakunnan olosuhteet ja yleinen kustannustaso huomioon ottaen kohtuulliset majoittumiskustannukset. Mi- käli toimihenkilö ei esitä laskua eikä maksutositetta yöpymisestään majoi- tuspaikassa taikka kulkuneuvossa, eikä työnantaja ole järjestänyt toimihen- kilölle majoitusta taikka makuupaikkaa kulkuneuvossa, työnantaja suorittaa toimihenkilölle yömatkarahan.

3. Työnantajan määräyksestä matkustamisesta vapaa-aikana maksetaan pe- ruspalkan mukainen korvaus korkeintaan 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit.

Vapaa-aikana työssä matkustaminen	Korvaus
Työpäivänä	Peruspalkka max. 8 tuntia
Vapaapäivänä	Peruspalkka max. 16 tuntia

Milloin työnantaja kustantaa toimihenkilölle makuupaikan, ei kello 21.00–

07.00 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.

4. Korvaus matka-ajasta voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovi- taan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauksesta.

5. Edellä mainittujen päivärahojen ja ateriakorvauksen maksamisen asemesta voidaan sopia kiinteästä kuukausipalkan yhteydessä maksettavasta erilli- sestä korvauksesta.

6. Xxxxxxx työn suorittaminen edellyttää vähintään kahden viikon yhtä- jaksoista olemista samalla paikkakunnalla, voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joi- hin työnantaja on ryhtynyt.

7. Xxxxxxx toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkusta- mista tai milloin toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää

matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkusta- miseen käytetyltä ajalta makseta.

Työnantajan ja toimihenkilön on uutta työsopimusta solmittaessa tai sovitta- essa aikaisemman työsopimuksen muuttamisesta todettava yhteisesti, onko kyseessä tässä kohdassa 7 tarkoitettu toistuvaa matkustamista edellyttävä työ.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellisen kohdan toisen kappaleen määräys on tullut voimaan 1.5.2012 ja on koskenut sen jälkeen solmittavia uusia työsopimuk- sia sekä vastaavana ajankohtana sovittuja työsopimuksen muutok- sia. Tätä ennen tehtyihin sopimuksiin perustuviin työsopimussuh- teisiin sovelletaan yksinomaan 7. kohdan ensimmäisen kappaleen määräystä.

8. Tästä pykälästä voidaan allekirjoittaneiden työnantajaliittojen jäsen- yrityk- sissä sopia myös toisin paikallisella matkustussäännöllä edellyttäen, että matkustamisen korvaaminen kokonaisuutena vastaa tämän pykälän mu- kaista tasoa.

E TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

6 § Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, mikäli toimihenkilö työskentelee ns. tuotannollisella osastolla tai työpaikassa, jossa on jatkuvasti noudatettu 8 tunnin työaikaa. Muussa tapauksessa säännöllinen työ- aika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.

Sovittaessa siirtymisestä 37,5 tunnin työviikosta 40-tuntiseen työviikkoon palkka nousee 2,7 prosenttia. Ko. paikallinen sopimus on vuosittain irtisanotta- vissa kahden kuukauden irtisanomisajalla siten, että sopimus loppuu kalenteri- vuoden päättyessä. Tällöin palkka laskee 2,6 prosenttia.

7 § Koulutuksen järjestäminen säännöllisenä työaikana

Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle tämän työehtosopimuksen säännöllistä työaikaa ja sen sijoittamista koskevien määräysten estämättä työn suorittami- sen tai yrityksen toiminnan kannalta tarpeellista koulutusta tai kehittämistilai- suuksia työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa enintään 16 tuntia enimmäistyöajan tarkastelujakson aikana. Koulutus ja kehittämistilaisuudet il- moitetaan vähintään 2 viikkoa etukäteen siten, että toimihenkilö pystyy varau- tumaan ao. tilaisuuksiin. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta osoitettaessa ote- taan mahdollisuuksien mukaan huomioon toimihenkilön henkilökohtaiset ajan- käyttötarpeet.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämisti- laisuuden ajalta maksetaan peruspalkan mukainen korvaus (peruspalkka tun- nilta lasketaan siten, että kuukausipalkka jaetaan luvulla 158 silloin, kun sään- nöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa ja luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa). Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville. Mikäli koulutus tai kehittämistilaisuus järjestetään sunnuntaina, korvataan se korotettuna kuten sunnuntaityö.

8 § Keskimääräinen säännöllinen työaika

A Jos säännöllinen viikkotyöaika tuotannollisista syistä on järjestetty keski- määräiseksi, on sen tasoituttava säännölliseen viikkotyöaikaan enintään 52 viikon pituisena ajanjaksona.

Tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti.

B Äkillisen liiketoimintatarpeen tai työnjärjestelyistä johtuvan syyn vuoksi työn- antaja voi työehtosopimuksen 11 §:n mukaisesti kolmen päivän ilmoitusai- kaa noudattaen tilapäisesti pidentää toimihenkilöiden vuorokautista sään- nöllistä työaikaa enintään 10 tuntiin ja viikoittaisen säännöllisen työajan enintään 50 tuntiin. Tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keskimäärin kaksi va- paapäivää viikkoa kohti.

10-tuntisia päiviä voidaan teettää yksittäisellä toimihenkilöllä enintään kuu- tena työviikkona kalenterivuodessa ja enintään kahtena peräkkäisenä työ- viikkona.

Toimihenkilön palkanmaksu säilyy säännöllisen työajan mukaisena sekä pi- dennettyä työaikaa tehtäessä että työaikaa tasattaessa. Jos pidennettyä vuorokautista työaikaa käytetään sunnuntaina, maksetaan tehdystä työstä työehtosopimuksen mukaisesti korotettu palkka.

Työaikaa osoitettaessa otetaan huomioon toimihenkilön henkilökohtaiset ajankäyttötarpeet. Työaikaa ei voida osoittaa arkipyhäpäiville eikä arkipyhä- viikkojen lauantaille. Toimihenkilöllä on mahdollisuus asiallisesta ja paina- vasta henkilökohtaisesta syystä kieltäytyä tapauskohtaisesti tämän kohdan

(B) tarkoittamasta työaikajärjestelystä.

Tämän sopimuksen allekirjoittaneiden työnantajaliittojen jäsenyrityksissä voidaan työajoista sopia seuraavaa:

− Paikallisesti sopien voidaan keskimääräinen säännöllinen työaika järjes- tää siten, että vuorokautinen säännöllinen työaika voi olla enintään 12 tuntia. Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy kesken

tasoittumisjakson, maksetaan tai vähennetään palkasta normaalin sään- nöllisen työajan ylittävät tai alittavat tunnit peruspalkan mukaan.

− Työajan on tällöin enintään 52 viikon tasoittumisjaksolla tasoituttava säännölliseen työaikaan. Tasoittumisvapaat pidetään työnantajan mää- räämänä ajankohtana vähintään työvuoro kerrallaan, ellei paikallisesti toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen korvaamisesta. Annetut vapaa- päivät ovat työssäolopäivien veroisia päiviä vuosiloman pituutta määrät- täessä.

9 § Työajan enimmäismäärä, liukuvan työajan seurantajakso sekä joustotyöajan tasoittumisjakso

Työaikalain 18 §:n mukaisen työajan enimmäismäärän tasoittumisjaksona voi- daan käyttää 12 kuukautta tai kalenterivuotta.

Työaikalain 12 §:n mukaisen liukuvan työajan enimmäismäärän seurantajak- sona voidaan käyttää 12 kuukautta tai kalenterivuotta.

Työaikalain 13 §:n mukaisen joustotyön tasoittumisjakso on enintään 26 viik- koa.

10 § Työvuoroluettelo

Työpaikalle on laadittava työvuoroluettelo. Työvuoroluettelosta tulee ilmetä päi- vittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pi- tuus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät.

Käytettäessä keskimääräistä työaikaa on työvuoroluettelo laadittava vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan.

11 § Muutokset työvuoroluetteloon

Työvuoroluetteloon tulevista pysyvistä muutoksista ilmoitetaan asianomaiselle toimihenkilölle ja pääluottamusmiehelle viimeistään kaksi viikkoa ennen muu- toksen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toimihenkilöitä, muutok- sesta tulee neuvotella pääluottamusmiehen kanssa etukäteen.

Työvuoroluetteloon tulevista tilapäisistä muutoksista ilmoitetaan asian- omai- selle toimihenkilölle viimeistään kolme päivää ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista koko- naisuutta, muu- toksesta ilmoitetaan myös pääluottamusmiehelle.

Paikallisesti sopien em. ennakkoilmoitusajoista voidaan poiketa.

12 § Päivittäinen lepoaika

Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi eikä toimihenkilön työ- pai- kalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, on hänelle annettava

työvuoron aikana säännöllinen, vähintään tunnin kestävä lepoaika, ellei paikal- lisesti ole sovittu lyhyemmästä, vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta, jonka aikana toimihenkikö saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi työvuoron alkuun tai loppuun. Jos työaika ylittää vuo- rokaudessa 10 tuntia, toimihenkilöllä on halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä lepoaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.

13 § Vuorokausilepo

Vuorokausilevon pituus on työaikalain mukaan 11, 9, 7 tai 5 tuntia vuoro- kau- dessa. Näistä ajoista voidaan allekirjoittaneiden työnantajaliittojen jäsen- yrityk- sissä paikallisesti tapauskohtaisesti sopien poiketa.

14 § Viikoittainen lepoaika

Niille toimihenkilöille, joiden säännöllinen työaika vuorokaudessa on yli kolme tuntia, on työaika järjestettävä niin, että toimihenkilö saa kerran seitsemän päi- vän aikana vähintään 35 tuntia kestävän, keskeytymättömän lepoajan, joka on, mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen lepoaika voi- daan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden aikana. lepoajan tulee tällöin olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi enintään 12 viikon aikana. Vapaa-aikaa tulee olla kuitenkin vähin- tään 24 tuntia viikossa. Teknisten olosuhteiden tai työn järjestelyjen niin edel- lyttäessä voidaan menetellä vastaavalla tavalla, jos siihen on toimihenkilön suostumus.

Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahdelle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitse- män päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

Edellä mainituista määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin ainoastaan al- lekirjoittaneiden työnantajaliittojen jäsenyrityksissä.

15 § Viikkolepokorvaus

Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikoittaisen lepoaikansa aikana tekemästä työstä korvaus lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa, ellei muuta sovita, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut viikoittaista lepoaikaansa tai maksamalla hänen suostumuk- sellaan ylityökorvauksen perusosan mukaan määräytyvä rahakorvaus yhtä mo- nelta tunnilta.

Xxxxxx toimihenkilö ei saa 14 §:n tarkoittamaa keskeytymätöntä viikoittaista le- poaikaansa, katsotaan viikkolepopäiväksi, ellei muuta ole sovittu, päivätyössä ja keskeytyvässä vuorotyössä sunnuntai ja muussa työssä työtuntijärjestelmän mukainen viikon viimeinen vapaapäivä. Poissaolo työstä työvuoroluetteloon

merkittynä työpäivänä sairauden, lapsen sairauden tai tapaturman vuoksi ei ole työaikalain mukaista viikoittaista lepoaikaa.

16 § Viikon vapaapäivät

1. Viikkoa kohti annetaan sunnuntain lisäksi toinen vapaapäivä, joka on lauan- tai tai maanantai, ellei muuta ole paikallisesti sovittu. Jos työtä tehdään vä- hintään kuutena päivänä viikossa, toinen vapaapäivä voi olla vaihtuva.

2. Jos yrityksen toiminta jatkuu toimihenkilön työn osalta myös sunnuntaina, vapaapäivät ajoitetaan siten, että tasoittumisjaksoon tulee niin monta va- paapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännölliseen viikkotyöai- kaan. Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan antamisesta on ilmoitettava vähintään viikkoa aikaisemmin.

3. Eräiden arkipyhäviikkojen työaika ajalla 2023-2025:

Vuonna 2023
1. viikko	loppiaisviikko	4 pv
14. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
15. xxxxxx	pääsiäistä seuraava viikko	4 pv
18. viikko	vappuviikko	4 pv
20. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
52. viikko	joulun jälkeinen viikko	3 pv

Vuonna 2024
1. viikko	uudenvuodenpäiväviikko	4 pv
13. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
14. xxxxxx	pääsiäistä seuraava viikko	4 pv
18. viikko	vappuviikko	4 pv
19. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
52. viikko	jouluviikko	2 pv

Vuonna 2025
1. viikko	uudenvuodenpäiväviikko	4 pv
2. viikko	loppiaisviikko	4 pv
16. viikko	pääsiäisviikko	4 pv
17. viikko	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
18. viikko	vappuviikko	4 pv
22. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25 viikko	juhannusviikko	4 pv
52. viikko	jouluviikko	2 pv
53. viikko	uudenvuodenpäiväviikko	4 pv

Joulu- ja juhannusaatot ovat vapaapäiviä.

Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin ko. arkipy- häviikon työaika edellyttää, korvataan ylittävät tunnit, kuten viikkoylityö, ellei niitä ole korvattava vuorokautisena ylityönä. Tämä ei koske keskeytymätöntä kolmivuorotyötä, jossa on erilainen työajan tasoittumisjärjestelmä.

17 § Paikallinen sopiminen työajoista

Allekirjoittaneiden työnantajaliittojen jäsenyrityksissä voidaan paikallisesti sopia toisin lisäksi seuraavista työaikalain 34 §:ssä mainituista määräyksistä:

− liukuvaa työaikaa käytettäessä enimmäiskertymän määrä

− työt, joissa saa tehdä yötyötä liittojen antamien kirjallisten ohjeiden mukaan.

18 § Osa-ajan palkka

Laskettaessa osa-ajan palkkaa saadaan tunnilta tai päivältä maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaisen kuukauden säännöllisten työtuntien tai työpäivien lukumäärällä. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.

Kuukausityöaika 2023	Työpäiviä	37,5 t	40,0 t
Tammikuu	21	157,5	168,0
Helmikuu	20	150,0	160,0
Maaliskuu	23	172,5	184,0
Huhtikuu	18	135,0	144,0
Toukokuu	21	157,5	168,0
Kesäkuu	21	157,5	168,0
Heinäkuu	21	157,5	168,0
Elokuu	23	172,5	184,0
Syyskuu	21	157,5	168,0
Lokakuu	22	165,0	176,0
Marraskuu	22	165,0	176,0
Joulukuu (sisältää itsenäisyys- päivän)	19	142,5	152,0

Kuukausityöaika 2024	Työpäiviä	37,5 t	40,0 t
Tammikuu	22	165,0	176,0
Helmikuu	21	157,5	168,0
Maaliskuu	20	150,0	160,0
Huhtikuu	21	157,5	168,0
Toukokuu	21	157,5	168,0
Kesäkuu	19	142,5	152,0
Heinäkuu	23	172,5	184,0
Elokuu	22	165,0	176,0
Syyskuu	21	157,5	168,0
Lokakuu	23	172,5	184,0
Marraskuu	21	157,5	168,0
Joulukuu (sisältää itsenäisyys- päivän)	19	142,5	152,0

Kuukausityöaika 2025	Työpäiviä	37,5 t	40,0 t
Tammikuu	21	157,5	168,0
Helmikuu	20	150,0	160,0
Maaliskuu	21	157,5	168,0
Huhtikuu	20	150,0	160,0
Toukokuu	20	150,0	160,0
Kesäkuu	20	150,0	160,0
Heinäkuu	23	172,5	184,0
Elokuu	21	157,5	168,0
Syyskuu	22	165,0	176,0
Lokakuu	23	172,5	184,0
Marraskuu	20	150,0	160,0
Joulukuu	20	150,0	160,0

Taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymys ei ole keskeytymättö- mästä kolmivuorotyöstä ja että toinen vapaapäivä on lauantai.

19 § Lisätyö

Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota toimihenkilön suostumuksella tehdään yli so- vitun työajan, mutta joka kuitenkaan ei ole ylityötä.

Lisätyöstä maksetaan korottamaton tuntipalkka. Toimihenkilölle, jonka säännöl- linen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan em. tun- timäärän ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai viikoittaisesta ylityöstä.

20 § Ylityö

1. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

2. Lauantaina sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta yli- työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

3. Pääsiäislauantaina sekä jouluaattona säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

4. Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuo- rokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro nor- maalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuoro- kauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

5. Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka ar- vioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, hänelle varataan mahdollisuus pi- tää ruokailun kannalta välttämätön tauko, joka ei sisälly työaikaan tai tilai- suus ruokailla työn lomassa.

6. Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työ- vuorosta toiseen, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi työ, joka ylittämättä sään- nöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa.

7. Mikäli toimihenkilö ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää sellaisesta syystä, josta työnantaja lain tai työehtosopimuksen perusteella on velvollinen maksamaan palkan ja hän joutuu tulemaan työ- vuoroluettelon mukaisena vapaapäivänään työhön, korvataan vapaapäi- vänä tehty työ kuten viikkoylityö.

8. Ylityöstä maksettava tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka (raha- palkka sekä mahdolliset luontoisedut, provisio- ja tuotantopalkkiot sekä mahdollinen sijaisuuskorvaus) 160:lla, kun säännöllinen viikkotyöaika on 40 tuntia, ja 158:lla, kun säännöllinen viikkotyöaika on 37,5 tuntia. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu käytetään jakajana säännölliseen työhön keski- määrin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää.

9. Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuu- kausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on sovittu asi- anomaisen henkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja pidettävä kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä.

21 § Sunnuntaityö

1. Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapun- päivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen palkka, joka lasketaan samalla tavoin kuin ylityön perusteena oleva tuntipalkka.

2. Sunnuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen henkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja pidet- tävä kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä.

22 § Vuoro-, ilta- ja yötyö

1. Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Xxxxxxx toimihenkilö kak- sivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.

Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suoritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.

2. Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausi- kor- vauksena. Tällöin tulee kuukausikorvauksen suuruus määrätä vähintään tä- män pykälän senttimääriä käyttäen.

3. Työ, joka ei ole vuorotyötä, ylityötä eikä hätätyötä ja jota tehdään kello 18.00–23.00, on iltatyötä, josta maksetaan iltavuorolisän suuruinen lisä. Vastaavin edellytyksin on kello 23.00–06.00 tehty työ yötyötä, josta makse- taan yövuorolisän suuruinen lisä.

4. Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, säännöllisen työajan mukaan määräytyvän lisän maksamista jatketaan yli- työn ajalta, kuitenkin enintään kello 06.00:een saakka.

5. Vuorotyössä tulee vuorojen muuttua enintään neljän viikon ajanjaksoin, ellei paikallisesti ole muuta sovittu.

6. Vuorolisät

Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää, joiden suuruus tunnilta on

	1.5.2023 lukien	1.3.2024 lukien
Iltavuorolisä	2,48 €/h	2,53 €/h
Yövuorolisä	4,54 €/h	4,63 €/h

23 § Hälytysluontoinen työ

1. Hälytysluontoista työtä on säännöllisen työajan ulkopuolella hälytyskutsun perusteella tehtävä työ, jolloin toimihenkilö joutuu tulemaan työhön säännöl- lisen työaikansa ulkopuolella jo poistuttuaan työpaikalta, eikä työ välittö- mästi liity seuraavan vuoron työhön.

2. Hälytysrahana maksetaan kahden tunnin palkka. Jos hälytyskutsu annetaan klo 21.00–06.00, on hälytysrahan suuruus kolmen tunnin palkka.

3. Työhön käytetyltä ajalta maksetaan 100 prosentilla korotettu peruspalkka, johon sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset. Lyhyemmästä kuin yhden tun- nin pituisesta hälytysluontoisesta työstä maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka.

4. Hälytysluontoisessa työssä matkustusaika rinnastetaan työaikaan. Jos toi- mihenkilö kutsutaan työhön siten, ettei hänellä ole mahdollisuutta käyttää yleistä kulkuneuvoa, hänelle maksetaan matkakulujen korvaus.

Ellei paikallisesti muuta sovita, noudatetaan edellä olevia määräyksiä.

24 § Varallaolo

Jos toimihenkilön kanssa sovitaan puhelinvarallaolosta, niin samalla sovitaan siitä maksettavasta korvauksesta.

Ellei paikallisesti ole muuta sovittu, noudatetaan varallaolokorvauksien osalta seuraavia määräyksiä:

1. Varallaololla tarkoitetaan sitä, että toimihenkilö on sopimuksen mukaan vel- vollinen olemaan työajan ulkopuolella päivystysvalmiudessa siten, että hä- net voidaan määrätä suorittamaan työtehtäviä. Työn tekeminen voi tapahtua työpaikalla, asiakkaan luona tai etäyhteyksien välityksellä. Varallaoloaika ei ole työaikaa.

2. Työnantaja on velvollinen maksamaan toimihenkilölle korvausta varallaolon vapaa-ajan käytölle aiheuttamista rajoituksista.

3. Varallaoloajalta maksettava korvaus on

a. 50 % peruspalkasta, mikäli toimihenkilö on velvollinen ryhtymään työhön viimeistään 1 tunnin kuluttua kutsusta

b. 30 % peruspalkasta, mikäli toimihenkilö on velvollinen ryhtymään työhön viimeistään 4 tunnin kuluttua kutsusta

c. 15 % peruspalkasta, mikäli edellä mainittu vasteaika on yli 4 tuntia.

4. Varallaolokorvaus maksetaan siltä ajalta, jonka toimihenkilö joutuu olemaan päivystysvalmiudessa työtä suorittamatta. Varallaolokorvaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä varallaolotunnilta.

5. Jos varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, maksetaan palkka työhön käytetyltä ajalta tämän sopimuksen muiden määräysten mukaisesti. Työtun- neilta ei makseta varallaolokorvausta eikä hälytysluonteisesta työstä mak- settavia korvauksia.

Soveltamisohje:

− Varallaolosta on sovittava ao. toimihenkilön kanssa niin selvästi, ettei jäl- keenpäin voi syntyä erimielisyyttä sidonnaisuuden luonteesta ja kestoajasta.

− Varallaoloaika kalenterikuukautta kohden ei saa pysyvästi ylittää 150 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita.

25 § Puhelinohjeet

Milloin toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana velvollisuus antaa vapaa-aikana, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, puhelimitse erityisiä toiminta- ohjeita, tämä otetaan huomioon toimihenkilön kokonaispalkkauksessa tai erilli- senä lisänä siten, kuin paikallisesti sovitaan.

Toimihenkilön pyytäessä selvitystä puhelinohjeiden antamisen velvollisuudesta tulee esimiehen kirjallisesti selvittää toimihenkilölle, miten palkkauksessa teh- tävät on huomioitu.

F VUOSILOMA

26 § Vuosiloma

Vuosiloma annetaan lain mukaan. Vuosiloman pituutta määrättäessä luetaan työsuhteen jatkumisaikaan työsuhteen kesto ennen työsuhteen keskeytymistä toimihenkilön ammattipätevyyttä hänen tehtävissään lisäävän opiskelun joh- dosta sekä opiskelun kestäessä tehty työ, mikäli työsuhde jatkuu välittömästi opiskelun päätyttyä.

Työnantajan tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että toimihenkilölle taa- taan vuosilomalain mukainen loma-aika.

27 § Vuosilomapalkka

Vuosilomapalkka maksetaan ennen loman alkamista, ellei paikallisesti ole muuta sovittu. Vuosilomapalkka voidaan maksaa myös osa-ajan palkan-lasken- tamenettelyä käyttäen.

28 § Lomaraha

1. Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen rahana mak- settavasta vuosilomapalkastaan. Laskettaessa lomarahaa jaetaan kuukau- sipalkka luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.

2. Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan yhteydessä ja puolet heti loman jälkeisenä yrityksen säännönmukaisena palkanmaksupäivänä, ellei paikallisesti muuta sovita.

3. Lomaraha maksetaan myös jo edelliseltä 31.3. päättyneeltä lomanmääräy- tymisvuodelta maksettavan lomakorvauksen osalta, mikäli toistaiseksi voi- massa oleva työsuhde päättyy tai irtisanotaan lomakautena muusta kuin toi- mihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä tai määräaikaisen työsuhteen päät- tyessä lomakautena.

Soveltamisohje:

Lomaraha maksetaan myös jo edelliseltä 31.3. päättyneeltä lomanmääräy- tymisvuodelta maksettavasta lomakorvauksen osalta, jos työnantaja irtisa- noo toimihenkilön työsopimuksen taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä siten, että

a) irtisanomisilmoitus annetaan toimihenkilölle tiedoksi ajalla 1.5.–30.9.; tai

b) toimihenkilön työsopimus päättyy ajalla 1.5.–30.9.

Kulumassa olevalta lomanmääräytymisvuodelta maksettavan lomakorvauk- sen yhteydessä lomarahaa ei makseta.

Lomarahaa ei makseta

a) työntekijän itse irtisanoutuessa;

b) työsopimuksen päättyessä työsopimukseen sisältyneen koeaikaehdon perusteella

c) kun työsopimus irtisanotaan työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 2 §:n no- jalla toimihenkilöstä johtuvan tai hänen henkilöönsä liittyvän asiallisen ja painavan syyn takia;

d) kun työsopimus puretaan työsopimuslain (55/2001) 8 luvun 1 §:n nojalla toimihenkilön työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olen- naisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavan rikkomisen tai laiminlyönnin perusteella;

e) kun työsopimussuhdetta pidetään purkautuneena työsopimuslain (55/2001) 8 luvun 3 §:n nojalla

4. Eläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha vuosilomakor- vauksesta.

5. Toimihenkilölle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden palaa palvelusajan päätyttyä työhön, maksetaan lomaraha siitä vuosilomakorvauksesta, joka hänelle maksettiin asepalvelukseen astuessaan.

6. Paikallisesti voidaan sopia kirjallisesti lomarahan vaihtamisesta vapaaseen. Sovittaessa lomaraha voidaan vaihtaa joko kokonaan tai osittain palkal- liseksi vapaaksi siten, että vapaapäivien määrä on puolet vapaaksi vaihdet- tavista lomarahaa vastaavista vuosilomapäivistä, jolloin 24 lomapäivää vas- taavasta lomarahasta tulee 12 palkallista työpäivää vapaapäiväksi, ellei pääluottamusmiehen kanssa ole toisin sovittu. Vapaan antamisajankohta on sovittava.

G TYÖAJAN LYHENTÄMINEN

29 § Työajan lyhentäminen

Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Vapaata kertyy 25 tuntia kalenterivuosineljännestä kohti. Va- paata ei kerry sellaiselta vuosineljännekseltä, jonka aikana toimihenkilö on ollut poissa työstä enemmän kuin 12 työpäivän ajan. Vapaan kertymisessä työssä- oloon rinnastetaan aika, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan palkan. Va- paan määrää vähentävät lain tai työehtosopimuksen määräykset ylittävät va- paapäivät.

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työajanlyhennysvapaan pitämisestä, säästämisestä tai korvaamisesta rahana. Jollei muuta sovita, annetaan kertynyt vapaa kahden viikon ennakkoilmoitusaikaa noudattaen vähintään työvuoro ker- rallaan seuraavan huhtikuun loppuun mennessä. Mikäli pitämättä jääneitä ly- hennysvapaita ei ole annettu seuraavan huhtikuun loppuun mennessä tai niiden pitämisestä ei ole muuta sovittu, korvataan pitämättä jääneet lyhennysvapaat rahana seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Työajan lyhennyspäivät ovat työssäolopäiviin rinnastettavia päiviä vuosiloman pituutta määrättäessä.

Työsuhteen päättyessä maksettava kertynyt vapaa maksetaan täysiltä työpäi- viltä ja lasketaan käyttäen kuukausipalkan jakajana lukua 21,25.

H SAIRAUS

30 § Poissaolo sairauden tai tapaturman vuoksi

1. Toimihenkilölle maksetaan palkkaa sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta seuraavasti:

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti	Palkka luontoisetuineen
Alle 1 kuukauden	1 viikolta
1 kuukauden mutta vähemmän kuin vuoden	4 viikolta
1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta	5 viikolta
5 vuotta tai kauemmin	3 kuukaudelta

2. Palkanmaksun edellytyksenä on, että työkyvyttömyyttä ei ole aiheutettu omalla törkeällä tuottamuksella tai kevytmielisellä elämällä, eikä sairautta tieten ole salattu työsopimusta solmittaessa. Työnantaja on oikeutettu nos- tamaan toimihenkilölle tulevan ao. lain mukaisen päivärahan vastaavalta ajanjaksolta.

3. Työkyvyttömäksi tultuaan toimihenkilö on velvollinen viipymättä ilmoitta- maan työnantajalle siitä sekä työkyvyttömyyden arvioidun keston.

4. Työnantajan vaatiessa on toimihenkilön esitettävä työterveyslääkärin tai muun työnantajan hyväksymän lääkärin antama todistus sairaudestaan. Mil- loin työnantaja ei ole hyväksynyt toimihenkilön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa toimihenkilön toisen nimetyn lääkärin tarkastettavaksi, on työn- antajan korvattava tästä aiheutuva lääkärintodistuspalkkio.

5. Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudel- leen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin sai- rausajanpalkkaa, ei toimihenkilö ole oikeutettu uuteen edellä sanottuun sai- rausajanpalkan ajanjaksoon. Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, suorittaa työnantaja kui- tenkin palkan sairausvakuutuslain (532/2009) 8 luvun 7 §:n 2. momentin mu- kaiselta yhden päivän odotusajalta. Saman sairauden käsitteen määrittelee sairausvakuutuslakia soveltava viranomainen.

31 § Lakisääteinen lääkärintarkastus

1. Toimihenkilö voi palkallisena työaikana käydä työhönsä liittyvässä työnan- tajan, lain, työterveyshuollon toimintasuunnitelman tai viranomaispäätöksen edellyttämässä terveystarkastuksessa. Tällaiseen tarkastukseen, siitä seu- raavaan tutkimukseen ja jälkitarkastukseen matkustaminen korvataan kuten työmatka.

2. Mikäli tarkastus tapahtuu toimihenkilön vapaa-aikana, maksetaan toimihen- kilölle tapauskohtaisesti sovittava erillinen kulut kattava korvaus.

32 § Muut lääkärintarkastukset

Toimihenkilön palkkaa ei vähennetä sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ajalta, mikäli lääkärinhoidon tarve on akuutti, eikä vas- taanottoaikaa ole kohtuullisen ajan kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella.

Palkkaa ei vähennetä myöskään, jos edellä mainittu edellytys täyttyy ja kysy- mys on

− erikoislääkärin suorittamasta tarkastuksesta apuvälineen hankkimiseksi

− työterveyslääkärin, erikoislääkärin tai erikoisalan poliklinikan suorittamasta tarkastuksesta kroonisen sairauden hoidon määrittelemiseksi

− korvattavaan lääkärintarkastukseen liittyvästä laboratorio- tai röntgentutki- muksesta

− sairausvakuutuslain mukaisesta äitiysrahan saamisen edellytyksenä ole- vasta terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömästä tar- kastuksesta tai muista synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuk- sista

− hammaslääkärissä käynnistä, jos äkillinen hammassairaus aiheuttaa työky- vyttömyyden, joka vaatii saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Kiireel- lisyystarve osoitetaan hammaslääkärintodistuksella.

Lääkärintarkastuksiin liittyvät menettelytavat voidaan sopia myös paikallisesti yrityskohtaisten tarpeiden mukaisesti.

33 § Hoitoonohjaus

1. Toimihenkilö, jolle on kehittymässä päihteiden liikakäytöstä työntekoa hait- taava ongelma, pyritään ohjaamaan hoitoon, jotta ongelma ei johtaisi toi- menpiteisiin, jotka saattavat aiheuttaa työsuhteen päättymisen tai muita hai- tallisia seuraamuksia. Tätä varten voidaan paikallisesti sopia yrityskohtainen hoitoonohjausjärjestelmä.

2. Toimihenkilölle maksetaan laitoshoidon ajalta sairausajan palkkaa, mikäli hän on sopinut siitä työnantajan kanssa samalla, kun on sopinut laitos- hoidostaan. Tällöin työnantajalla on oikeus nostaa toimihenkilölle tuleva sai- rausvakuutuslain mukainen päiväraha vastaavalta ajanjaksolta.

I PERHEVAPAAT

34 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa

1. Toimihenkilölle annetaan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempain- va- paaksi aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan.

Äitiysvapaan ajalta toimihenkilölle maksetaan palkka kolmelta kuukaudelta. Palkan maksaminen edellyttää, että työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä, ja että toimihenkilö valtuuttaa työnantajan nos- tamaan itselleen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden, johon toimihenkilöllä olisi oikeus. Toimihenkilön adoptoidessa alle kouluikäisen lapsen annetaan ottoäidille samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liitty- vänä kolmen kuukauden pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa. Vanhempainvapaan ajalta ei makseta palkkaa.

2. Isyysvapaalta maksetaan palkka viikon ajalta (5 työpäivältä). Palkka makse- taan samoin edellytyksin kuin äitiysvapaankin ajalta.

3. Paikallisesti sovitaan menettelytavat ja laaditaan kokonaissuunnitelma van- hempainvapaan ja hoitovapaan käyttämisestä.

4. Erityisäitiys-, äitiys- tai vanhempainvapaalta, hoitovapaalta tai tilapäiseltä tai osittaiselta hoitovapaalta palaavalla toimihenkilöllä on oikeus palata aikai- sempaan tai siihen rinnastettavaan työhön. Tässä kappaleessa tarkoitetulla toimihenkilöllä on oikeus työnsaantiin ennen työsuhteeseen otettua sijaista.

5. Perhevapaata käyttävän kanssa sovitaan toimihenkilölle vapaaehtoisesta yhteydenpidosta perhevapaan aikana. Yhteydenpidon tarkoitus on helpot- taa ja edistää paluuta työelämään. Työnantaja perehdyttää perhevapaalta

palaavan työpaikalla tapahtuneisiin muutoksiin ja niiden vaikutuksiin asian- omaisen työntekijän tehtäviin.

J NEUVOTTELUJÄRJESTYS

35 § Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi

1. Työsuhteisiin liittyvät kysymykset pyritään ratkaisemaan sovinnollisesti jo työpaikalla. Xxxx toimihenkilöä koskeva asia ratkaistaan ensi sijassa hänen ja hänen esimiehensä välillä. Pääluottamusmies ja työnantajan edustaja neuvottelevat asiasta aina esimiehen tai toimihenkilön pyynnöstä, kun asia koskee useampaa toimihenkilöä tai on periaatteellinen ja laajakantoinen.

2. Edellä mainitut neuvottelut on aloitettava toisen osapuolen vaatiessa vii- meistään kahden viikon kuluessa. Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laa- dittava viikon kuluessa neuvottelun päättymisestä.

Jos työsuhteeseen liittyvä kysymys jää työpaikalla erimieliseksi, paikalliset osapuolet laativat yhdessä erimielisyyden kohteesta kirjallisen yhteenve- don, jolla asia jommankumman osapuolen pyynnöstä siirretään heitä edus- tavien osallisliittojen ratkaistavaksi.

3. Pääluottamusmiehelle annetaan kaikki ne tiedot, joita tapauksen selvittämi- nen edellyttää. Yksityistä henkilöä koskevat terveyteen tai muutoin henki- löön liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia.

Salassapitovelvollisuus koskee myös yrityksen liiketoimintaan ja asiakas- suhteisiin liittyviä sellaisia tietoja, jotka yleisen elämänkokemuksen mukaan ovat luottamuksellisia.

4. Jos liittojen neuvottelut tämän sopimuksen tulkinnasta eivät johda tulok- seen, voi jompikumpi osapuoli jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi tai osapuolet voivat sopia erimielisyyden jättämisestä välimiesoikeuden rat- kaistavaksi.

5. Välimiesmenettelyssä noudatetaan välimiesmenettelystä annettua lakia sillä poikkeuksella, ettei lain esteellisyyssäännöksiä tarvitse noudattaa välimie- hiä nimettäessä. Kolmijäseniseen välimiesoikeuteen osallistujaliitto nimeää toistaiseksi yhden jäsenen ja nämä jäsenet yhdessä valitsevat määräajaksi puheenjohtajan.

K PALKKAUS

36 § Marginaalisääntö

Liitot korostavat esimiesasemaan liittyvää vastuuta ja toteavat toimeen sisälty- vän johtamisen ja valvonnan lisäävän toimen vaativuutta, joka tulee ottaa huo- mioon palkkauksessa. Tästä johtuen tulee esimiesasemassa olevien

toimihenkilöiden palkkatason ylittää alaisina toimivien palkkojen tason käytettä- essä vastaavia tai vertailukelpoisia palkanmuodostumisperusteita ja huomioon ottaen alaisten ja esimiesten henkilökohtaiset pätevyystekijät.

37 § Palkkausjärjestelmä toimihenkilöille

Perustan yrityksen palkkapolitiikan hoidolle muodostaa palkkausjärjestelmä. Sen tulee olla rakennettu niin, että henkilöstö kokee oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutuvan. Sen tulee motivoida ja ohjata työkäyttäytymistä oikeaan ja tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Palkkausjärjestelmä on yksi järkevän ja joustavan johtamisen ja toiminnan ohjaamisen instrumentti. Menestys riippuu osaltaan siitä, miten sitä käytetään, ylläpidetään ja kehitetään.

Toimihenkilöiden palkkausjärjestelmän lähtökohtana on toimen vaativuuden oi- keudenmukainen ja objektiivinen mittaaminen. Työn vaativuuden arviointi on tärkeä osa palkkausjärjestelmää ja sillä tuetaan oikeudenmukaisen palkkauk- sen toteutumista. Arviointijärjestelmässä tulee ottaa huomioon se, mihin suun- taan työtä halutaan kehittää, jotta organisaation työprosessit kehittyisivät halut- tuun suuntaan. Työn vaativuuden arviointi on myös edellytys tasa-arvoiseen palkkaukseen samanarvoisissa tai samankaltaisissa tehtävissä.

Vaativuudenluokitus suoritetaan talotekniikka-alan toimihenkilöiden omaa vaa- tivuusluokitusjärjestelmää käyttäen. Järjestelmässä on kaksi elementtiä, vaati- vuusluokan mukainen palkanosa, joka määräytyy tehtävän vaativuuden mu- kaan, sekä henkilökohtainen palkanosa, joka määräytyy tointa hoitavan toimi- henkilön pätevyyden ja työsuorituksen perusteella.

Paikallisesti voidaan sopia myös muista palkkausjärjestelmistä.

Tehtävän vaativuuteen perustuva palkanosa

Menettelytavoista koskien uuden palkkausjärjestelmän ja vaativuusluokituksen käyttöönottoa sovitaan paikallisesti.

Tehtäväkokonaisuuden arviointi perustuu toimenkuvaukseen. Esimerkki toi- menkuvalomakkeesta liitteenä. Jotta tehtävien vaativuus voidaan mitata mah- dollisimman luotettavasti, tulee toimenkuvien perustua toimen sisältöön siten, että toimen sisältö sekä siihen liittyvät vastuut ja yhteydet käyvät mahdollisim- man hyvin ilmi. On tärkeää, että esimies ja toimihenkilö ovat samaa mieltä toi- meen kuuluvista tehtävistä. Sopimuksen lopussa on esimerkki toimenkuvaus- lomakkeesta.

Tehtävän vaativuus arvioidaan neliosaisella mittarilla ja näin toimelle saadaan vaativuuspisteet ja sitä kautta palkkaryhmä. Vaativuusluokitus on tehtävä mah- dollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluessa työsuh- teen alkamisesta.

Vaativuuspisteet palkkaryhmissä

Palkkaryhmien vaativuuspisterajat ja vähimmäispalkat ovat seuraavat:

Pr	Vaativuuspisteet	Vähimmäispalkat 1.5.2023, €/kuukausi	Vähimmäispalkat 1.3.2024, €/kuukausi
1–2	100–159	1838	1875
3	160–189	2025	2066
4	190–219	2275	2321
5	220–249	2551	2602
6	250–279	2887	2945
7	280–309	3174	3237
8	310–339	3494	3564
9	340–369	3814	3890
10	370–400	4132	4215

Vaativuusluokituksen ylläpito

Henkilön tehtävien muuttuessa tarkistetaan palkkaryhmä viivytyksettä, kuiten- kin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Palkkaryhmä voi muuttua kum- paankin suuntaan. Henkilökohtainen palkka voi laskea vain, jos on olemassa irtisanomisperusteet.

Osapuolet pitävät hyvänä, että tarkoituksenmukaisin väliajoin, esim. kerran vuodessa, käydään läpi toimenkuva ja mahdollisten muutosten vaikutus.

Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen

Toimihenkilön palkan suuruuteen vaikuttaa toimen vaativuuden ohella hänen henkilökohtainen pätevyytensä. Henkilökohtaisesta pätevyydestä riippuu vä- himmäispalkan päälle maksettavan palkan osuuden määrä ja sen kehittyminen.

Pätevyydellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimihenkilön ominaisuuksia, joilla on vä- littömästi tai välillisesti merkitystä toimeen kuuluvien tehtävien hoitamiselle. Pä- tevyydenarvioinnin suorittaa työnantaja yrityksessä ennakolta valittujen päte- vyystekijöiden perusteella. Henkilön pätevyyttä arvioidaan aina hänen senhet- kisessä tehtävässään.

Kehityskeskustelu

Osapuolet suosittelevat, että toimihenkilö ja hänen esimiehensä käyvät vähin- tään kerran vuodessa kehityskeskustelun. Se on tilaisuus, jossa toimihenkilö ja hänen esimiehensä kohtaavat ja keskustelevat kahden kesken esim. työhön, tulevaisuuteen ja koulutukseen liittyvistä asioista.

Pätevyyden ja suorituksen taso ansiokehityksen ohjaajana

Työyhteisöltä ja sen henkilöstöltä odotetaan tuloksellisuutta. Tuloksiin pyrkivä organisaatio tavoittelee hyvää ja pysyvää työvoimaa, kannustaa ja motivoi sitä kehittymään ja ottamaan vastaan uusia haasteita. Johdonmukainen yrityskoh- tainen palkkapolitiikka on pitkäjänteinen prosessi, joka on osa organisaation toi- minta-ajatuksen, tavoitteiden ja ohjausjärjestelmien kehikkoa ja hyvin toimivana tukee työyhteisön tavoitteiden saavuttamista.

VAATIVUUSLUOKITUS TALOTEKNIIKKA-ALALLE

1 TEHTÄVÄN VAATIVUUS

A Harkinnan laatu ja siinä tarvittava tietojen tarve

Vaativuus on sitä suurempi,

− mitä enemmän itsenäistä harkintaa toimeen sisältyy

− mitä enemmän tietoja ja taitoja toimessa tarvitaan.

40	Samanlaiset tilanteet. Soveltamis- ja perehdyttämistarve pieni.
70	Samankaltaiset tilanteet. Tehtävät perustuvat tuttuihin menette- lytapoihin.
100	Soveltamista ja harkintaa uusissa tilanteissa. Toimintaohjeet yleisluontoisia.
130	Vaativaa soveltamista, itsenäistä harkintaa ja suunnittelua uu- sissa, erilaisissa ja vaihtelevissa tilanteissa. Itsenäiset ratkaisut toiminnan lähtökohtana.
160	Yrityksen toimintaperiaatteet, tulostavoitteet ja vaativat kehitys- tavoitteet ohjaavat väljästi toimintaa yhdessä useilta asiantunti- jatahoilta saadun palautteen kanssa.

B Ratkaisujen ja päätösten vaikutukset

Vaativuus on sitä suurempi,

− mitä laajemmin vaikutukset koskevat koko yritystä

− mitä suuremmat ovat ratkaisujen ja päätösten taloudelliset, toiminnalliset ja muut vaikutukset.

20	Vaikutusta pääasiassa omaan työhön tai suppean työryhmän työhön.
40	Vaikutusalue yleensä lähiympäristöä laajempi tai koko työryhmä / useita pieniä työryhmiä.
60	Vaikutusalue on yleensä useita työryhmiä tai koko osasto/yk- sikkö tai vastaava organisatorinen kokonaisuus.
80	Vaikutusalue on useita osastoja / suuri yksikkö tai koko yritys. Ratkaisujen ja päätösten vaikutus on suuri koko yrityksen toi- minnan kannalta.

2 VUOROVAIKUTUS

Vaativuus on sitä suurempi,

− mitä enemmän neuvottelu- ja yhteistyötaitoja toimen hoitaminen vaatii tai

− mitä syvällisempi ja laajempi on neuvonnan, opastamisen ja motivoinnin vaatimus

− mitä vaativampi on tehtävän asema toiminta- ja johtamisjärjestelmissä.

25	Yhteydet ovat yleensä tietojen vastaanottamista, välittämistä ja jakelua.
50	Toimeen ja sen lähipiiriin kuuluvia asiantuntijayhteyksiä. Oma- aloitteista yhteydenpitoa.
75	Neuvottelu- ja yhteistyötaitoja vaativa toimi. Merkittävästi vaati- vaa, oma-aloitteista yhteydenpitoa.
100	Aktiivista, oma-aloitteista vaikuttamista yritystason päättäjiin.

3 TEHTÄVÄN ASEMA

15	Oma tehtävä
30	Itsenäinen tehtäväalue ja organisointivastuu tai esimiestehtävä
45	Vaativa esimiestehtävä tai vaativa asiantuntijatehtävä
60	Erittäin vaativa ja laaja esimiestehtävä tai erittäin vaativa asian- tuntijatehtävä

Soveltamisohje kohtiin 1–3:

− Vaativimmat pisteet: Kyseessä on tehtävä, jonka mukana ”yritys kaatuu tai menestyy”.

− Toiseksi vaativimmat pisteet: ”Vaativa tehtävä muiden vaativien tehtävien joukossa”.

TOIMENKUVAUS

TALOTEKNIIKKA-ALAN TOIMIHENKILÖ

HENKILÖKOHTAISEN PÄTEVYYDEN MÄÄRITTÄMINEN

Esimerkki pätevyydenluokituksessa käytettävästä lomakkeesta:

Suorituksen ja pätevyyden määrittäminen

Nimi	Tehtävä
Esimies	Osasto
Pvm

Pätevyyttä on arvioitava tehtävän vaatimuksiin nähden. Hyvää pätevyyttä ja hyviä työsuorituksia voi esiintyä kaikilla vaativuustasoilla.

TYÖTAITO

Vähäinen

Kohtalainen

Normaali

Hyvä

Erinomainen

Työtulos

Monitaitosuus

Xxxx xxxxxxxxxxxxxxxx

Kehityskyky

Erityisosaaminen

VASTUULLISUUS

Vähäinen

Kohtalainen

Normaali

Hyvä

Erinomainen

Työn taloudellisuus

Viestintä ja vuorovaikutus

YHTEISTYÖTAITO

Vähäinen

Kohtalainen

Normaali

Hyvä

Erinomainen

Ihmissuhdetaidot

Joustavuus

Aloitteellisuus

AKTIIVISUUS

Vähäinen

Kohtalainen

Normaali

Hyvä

Erinomainen

Omatoimisuus

Aloitteellisuus

KOMMENTIT

38 § Vastuulisä

Kun toimihenkilö ilmoitetaan vastuuhenkilöksi viranomaisrekisteriin tai jos yri- tyksessä sovitaan, että luvanvaraista työtä tehdään toimihenkilön henkilökoh- taisten lupien perusteella, selvitetään, miten hänen palkkauksessaan asia on huomioitu.

Uutta henkilöä palkattaessa on työsopimusta solmittaessa sovittava lisän huo- mioimisesta vaativuusluokituksessa tai maksettava seuraavan taulukon mukai- nen korvaus. Aikaisemmin erillisenä maksettu vastuulisä on korotuksen jälkeen seuraava:

− KVV-pätevyys iv- tai lv-toimialoilla, sähkötöiden johtajuus, käytönjohtajuus 1.5.2023 lukien 68 €/kk ja 1.3.2024 lukien 69 €/kk.

− Vastuulisä maksetaan siltä ajalta, kun toimihenkilö toimii ko. vastuutehtä- vässä.

39 § Nuoret työntekijät

1 Palkkamääräykset

1.1 Nuorten toimihenkilöiden (alle 18-vuotiaat) palkoista voidaan sopia paikalli- sesti ottaen huomioon tehtävän vaativuus. Peruskoululaisten ja lukiolaisten kanssa voidaan tehdä keskusjärjestöjen suosituksen mukainen ”Tutustu työelämään ja tienaa” -sopimus.

1.2 18 vuotta täyttäneen toimihenkilön palkka saa alittaa työn vaativuus- luokan mukaisen palkan 40 %:lla, kun kyse on opiskeluihin liittyvästä harjoittelusta. Tällaista on

− harjoittelu, joka parantaa ao. henkilön mahdollisuuksia päästä alan kou- lutukseen ja

− tutkintoon liittyvä pakollinen harjoittelu tai opiskelua tukeva muu harjoit- telu opintojen kestäessä.

1.3 18 vuotta täyttäneen, mutta alle 25-vuotiaan toimihenkilön palkka saa alittaa kulloinkin voimassa olevan työn vaativuusluokan mukaisen palkan 20 %:lla seuraavissa tilanteissa:

− korkeakoulusta tai ammatillisesta oppilaitoksesta/opistosta valmistuneet enintään kahdeksan kuukautta työsuhteen alkamisesta

− oppisopimusoppilaat ja koulutussopimuksen perusteella työsopimuksen solmivat enintään yhden vuoden ajan.

1.4 Työajan lyhennystä ei kerry koululaisten ja opiskelijoiden loma-aikanaan suorittamasta työstä.

2 Vähentämisjärjestys ja takaisinottovelvollisuus

Toimihenkilöiden työehtosopimuksen irtisanomissuojasopimuksen 8–10 §:n mukaista työvoiman vähentämisjärjestystä sekä kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaista taloudellisista ja tuotannollisista syistä taikka työ- sopimuslain tarkoittamaan yrityksen saneeraukseen liittyvillä perusteilla irti- sanottavaan toimihenkilöön kohdistuvaa työntarjoamisvelvollisuutta ja takai- sinottovelvollisuutta koskevat säännökset eivät estä solmimasta määräai- kaisia sopimuksia seuraavissa tilanteissa:

− pakollinen harjoittelu, joka on välttämätöntä opintojen aloittamisen mah- dollistamiseksi enintään kahdeksan (8) kuukauden ajan

− tutkintoon liittyvä harjoittelu opintojen kestäessä

− korkeakoulusta tai ammatillisesta oppilaitoksesta/opistosta valmistu- neita enintään kahdeksan (8) kuukautta työsuhteen alkamisesta lukien.

Työnantaja ja pääluottamusmies tai muu toimihenkilöitä edustava yhdessä toteavat, että työharjoittelu ei vaikuta muiden työntekijöiden työsuhteisiin eikä työehtoihin. Harjoittelupaikat tarjotaan ensisijaisesti niille, joille työhar- joittelu on välttämätöntä opintojen jatkamiseksi tai niiden loppuunsaatta- miseksi. Kustakin harjoitteluohjelmasta laaditaan toimenkuva. Harjoittelijan tehtävä sijoittuu aina nimetyn toimihenkilön ohjaukseen, joka varsinaisesti vastaa työn suorittamisesta.

Pöytäkirjamerkintä:

− Korkeakoululla tarkoitetaan sekä tiedekorkeakouluja että am- mattikorkeakouluja.

3 Opiskelijan ohjaaminen

Toimihenkilön toimiessa työnantajan nimenomaisesta määräyksestä AMK- opiskelijan tai muun vastaavan opiskelijan ohjaajana työssäoppimis- tai har- joittelujakson aikana on toimihenkilölle maksettava ohjaustehtävän ajalta erillinen työn määrän ja vaativuuden huomioon ottava, paikallisesti sovittava korvaus.

Ohjaamisella tarkoitetaan ennalta laaditun ja suunnitellun opintokokonai- suuden ohjaamista, jonka sisältöön kuuluvat tähän kuuluvat työ- ja harjoi- tustehtävät sekä työssä että työympäristössä esiintyvät vaarat ja niiden tor- junta.

Ohjaustyöstä sovittaessa on myös sovittava sen kestosta. Ellei kestosta ole muuta sovittu, korvausta maksetaan yhden kuukauden ajan. Mikäli edellä esitetty tehtävä on otettu huomioon toimihenkilön toimenkuvaa määriteltä- essä, erillistä korvausta ei makseta. Yhdestä ohjattavasta korvausta xxxxx- xxxx vain yhdelle ohjaajalle.

L MUUT MÄÄRÄYKSET

40 § Toimiminen sijaisena

Xxxxxxx toimihenkilö, harjoittelijaa lukuun ottamatta, hoitaa tilapäisesti oman toi- mensa ohella työnantajan ennen sijaisuuden alkamista erikseen hänen hoidet- tavakseen määräämiä yhden tai useamman toisen toimihenkilön tehtäviä, mak- setaan hänelle työmäärän lisääntymisen suhteessa omasta toimestaan tulevan palkan lisäksi erillisenä sijaisuuskorvauksena sijaisuusajalta 1.5.2023 lukien 386-909 €/kk ja 1.3.2024 lukien 394-927 €/kk. Samansuuruinen korvaus mak- setaan toimihenkilölle sijaisuuden ajalta hänen hoitaessaan toisen sijaisena vaativampia tehtäviä.

Korvausta harkittaessa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

1. Onko toimihenkilön työmäärä olennaisesti lisääntynyt oman tasoisissa teh- tävissä? Tätä arviointia tehtäessä otetaan huomioon myös toimihenkilön omien työtehtävien määrässä mahdollisesti tapahtuva kausiluontoinen tai muu supistuminen; tai

2. Suorittaako toimihenkilö sijaisena omia tehtäviään vaativampia tehtäviä?

3. Aiheuttaako sijaisuus kohdissa 1 ja 2 mainittuja muutoksia toimihenkilön teh- tävissä sijaisuuden aikana?

Tämä määräys ei koske alle kaksi viikkoa kestäviä sijaisuuksia.

Pöytäkirjamerkintä:

Sijaisuuskorvausta ei makseta, mikäli sijaisuuden hoito on huomi- oitu toimihenkilön palkkaa määriteltäessä. Mikäli sijaisuuskorvaus on huomioitu tehtävän vaativuutta luokitettaessa, on työnantajan selvitettävä tämän vaikutus henkilön palkkaan.

41 § Suojavaatetus

Työnantaja järjestää toimihenkilölle olosuhteiden vaatiman suoja- ja erikoisvaa- tetuksen yrityskohtainen käytäntö huomioon ottaen.

42 § Lyhyt tilapäinen vapaa

1. Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai lähei- sen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa ei vähen- netä toimihenkilön palkasta.

Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, rekisteröidystä parisuhteesta säädetyssä laissa tarkoitettua puolisoa, omia, puolison ja rekisteröidystä pa- risuhteesta säädetyssä laissa tarkoitetun puolison xxxxxxxxx, perheen lap- sia, omia veljiä ja sisaria.

2. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevalla toimihenkilöllä on oi- keus 50- ja 60-vuotispäivänään saada palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

3. Yhteiskunnallisissa luottamustehtävissä toimivan toimihenkilön kuukausi- palkkaa vähennetään luottamuselinten kokouksista aiheutuvaa työajan me- netystä vastaavasti siten, että hän yhdessä julkisyhteisöltä saamansa ansi- onmenetyskorvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa.

4. Suositus: Kertausharjoituksiin määrätylle reserviläiselle maksetaan kertaus- harjoitusten ajalta niin suuri osa palkasta, että huoltovelvollinen reserviläi- nen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut ja ei- huoltovelvollinen 2/3 niistä.

5. Toimihenkilön palkkaa ei vähennetä hänen osallistuessaan Ammattiliitto Pron hallituksen, edustajiston tai neuvottelukunnan kokouksiin. Pääluotta- musmiehen tai luottamusmiehen palkkaa ei vähennetä hänen osallistues- saan Ammattiliitto Pron järjestämille luottamusmiesten neuvottelupäiville.

43 § Muut määräykset

1. Toimihenkilöillä on oikeus kokoontua työpaikallaan työaikansa ulkopuolella siten, kuin siitä paikallisesti sovitaan.

2. Työnantaja ottaa kaikille toimihenkilöille ryhmähenkivakuutuksen ja esimies- asemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työnantajan vastuuvakuu- tuksen. Vastuuvakuutuksen korvausten enimmäismäärät ovat henkilövahin- gosta 126.263 € kuitenkin siten, että korvauksen enimmäis- määrä on

50.505 € yhtä henkilöä kohti ja omaisuusvahingosta 25.253 €. Vakuutuseh- dot määräytyvät voimassa olevien työnantajan vastuuvakuutusta koskevien vakuutusehtojen mukaan.

3. Työnantaja pidättää toimihenkilön valtuutuksen mukaisesti tähän työ- ehto- sopimukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne pal- kanmaksukausittain järjestön nimeämälle pankkitilille. Toimihenkilölle anne- taan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pi- dätetystä summasta.

4. Ikääntyneiden työntekijöiden työkykyyn ja kuormitukseen kiinnitetään eri- tyistä huomiota. Työntekijän niin halutessa työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä käyvät keskustelun niistä toimenpiteistä, jotka tukevat ikäänty- neen työntekijän työssä jaksamista.

44 § Sopimuksen sitovuus ja voimassaolo

1. Tämän sopimuksen sitovuus sekä sidottujen työrauha- ja valvontavelvolli- suus määräytyvät työehtosopimuslain mukaan.

2. Tämä sopimus on voimassa 6.3.2023-28.2.2025 ja sen jälkeenkin vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä kirjallisesti irtisanota. Työehtosopimuksen irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava 31.1.2025 mennessä muille sopijaosapuolille.

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry Xxxx Xxxxxxxx

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Xxxxxx Xxxxx Xxxxx Ääri

Sähkötekniset Työnantajat STTA ry Xxx Xxxxxx

Ammattiliitto Pro ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

LIITE 1

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS – TALOTEKNIIKKA-ALA

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleinen soveltamisala

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisano- mista toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä sekä toimihenkilön irtisanoutumista.

Tämä sopimus koskee lisäksi niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanot- taessa tai lomautettaessa toimihenkilöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

Sopimus ei koske merityösopimuslaissa (756/2011) ja ammatillisesta koulutuk- sesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita eikä työsopimuslain (55/2001) 7:5 ja 7:7–8 §:issä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneeraus- menettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

2 § Irtisanomisajat

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkut- tua keskeytyksettä

1. 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden

2. kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään 4 vuotta

3. kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta, mutta enintään 8 vuotta

4. neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta ja

5. kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Toimihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksensa noudatettava 14 päivän ja työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä yli 5 vuotta kuukauden pituista irtisanomis- aikaa.

Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakaudeksi (2.5.– 30.9.) osuvaan irtisanomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun vuosiloman.

3 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisai- kaa, on maksettava toimihenkilölle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

Toimihenkilö, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa, on velvollinen suoritta- maan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vas- taavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän toimihenkilölle makset- tavasta lopputilistä noudattaen, mitä työsopimuslain (55/2001) 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvolli- suus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaa- vaksi.

II IRTISANOMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

4 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta ilman työsopimuslain (55/2001) 7:1– 2 §:ien mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimus- lain (55/2001) 7:3–4 §:ien perusteella suoritettu irtisanominen joh- tunut tosi- asiallisesti toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henki- löönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perus- teet irtisanoa toimihenkilö sopimuksen tässä pykälässä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työ- sopimuslain (55/2001) 8:1.1 §:n perusteella.

5 § Toimihenkilön irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan aikana

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta toimihenkilön raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että toimihenkilö käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4. lu- vussa säädettyyn perhevapaaseen. Jos työnantaja irtisanoo raskaana tai per- hevapaalla olevan toimihenkilön työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtu- van raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta. Työnantajan pyynnöstä toimihenkilön on esi- tettävä selvitys raskaudestaan.

6 § Irtisanomisesta ilmoittaminen ja toimihenkilön kuuleminen

Toimihenkilön työsopimuksen irtisanomisessa noudatetaan työsopimuslain (55/2001) 9:1 §:n, 9:2 §:n 1. momentin ja 9:4–5 §:ien säännöksiä.

7 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 4 tai 5 §:ssä määriteltyjen irtisanomis- perusteiden vastaisesti irtisanonut toimihenkilön, on velvollinen maksamaan toi- mihenkilölle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta työsopimuslain (55/2001) 12:2–3 §:ien mukaisesti.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työso- pimuslain (55/2001) 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

III ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

8 § Jatkuva yhteistoimintamenettely

Paikallinen sopiminen jatkuvan yhteistoimintamenettelyn käytöstä

1. Työehtosopimuksen osapuolina olevien työnantajajärjestöjen jäsenyrityk- sissä, joissa työsuhteessa olevien palkansaajien lukumäärä on säännölli- sesti yhteensä vähintään 20, voidaan sopia paikallisesti toimihenkilöitä kos- kevan jatkuvan yhteistoimintamenettelyn käytöstä.

2. Jatkuvan yhteistoimintamenettelyn käyttämisestä on sovittava kirjallisesti työnantajan ja toimihenkilöitä edustavan pääluottamusmiehen kesken tai muun yhteistoimintalain (1333/2021) 1 luvun 5 §:n tarkoittaman edustajan kanssa. Jos yrityksessä tai sen asianomaisessa toimipaikassa ei ole toimi- henkilöitä edustavaa pääluottamusmiestä tai muuta edellä mainitun lain 1 luvun 5 §:n tarkoittamaa edustajaa, paikallinen sopimus voidaan tehdä työn- antajan ja yrityksen tai sen asianomaisen toimipaikan kaikkien toimihenki- löiden kesken.

Jatkuvan yhteistoimintamenettelyn sisältö ja toteuttaminen

3. Jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä toteutettaessa työnantaja ja toimihenki- löitä edustava pääluottamusmies tai muu yhteistoimintalain (1333/2021) 1 luvun 5 §:n tarkoittama edustaja tai tällaisen puuttuessa asianomaisen toi- mipaikan toimihenkilöt yhdessä, neuvottelevat toimipaikkapaikkakohtaisesti paikallisessa sopimuksessa (kohta 2) tai muutoin etukäteen sovituin määrä- ajoin, kuitenkin vähintään kuusi (6) kertaa vuodessa, yhteistoimintalain (1333/2021) piiriin kuuluvista, erityisesti toimihenkilöasemassa olevan työ- voiman käyttöön ja työvoimatarpeeseen liittyvistä asioista.

4. Jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä varten työehtosopimusosapuolet ovat tehneet esimerkkiluettelon kussakin neuvottelussa käsiteltävistä asioista. Esimerkkiluettelon mukaiset asiat käsitellään kussakin neuvottelussa siinä laajuudessa kuin kulloinkin on tarpeellista.

5. Jatkuvan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä voidaan kussakin neuvotte- lussa käsitellä suunniteltu alalle tyypillisestä tilapäisestä työvoiman

tarpeesta johtuva työvoiman vähentäminen, joka tapahtuu lomauttamalla ja joka toimipaikkakohtaisesti kohdistuu samanaikaisesti yhteensä enintään yhdeksään tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevaan toimihen- kilöön.

6. Tämän pykälän määräysten mukainen jatkuva yhteistoimintamenettely voi- daan paikallisten osapuolten niin sopiessa toteuttaa yhdessä muiden työeh- tosopimusten soveltamispiirissä olevia palkansaajia koskevien jatkuvien yh- teistoimintamenettelyjen kanssa, mikäli näin toteutettava menettely täyttää tämän sopimuksen mukaiset vaatimukset.

7. Jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä toteutettaessa pidettävistä neuvotte- luista laaditaan pöytäkirja, jonka osallistujat allekirjoituksellaan hyväksyvät.

8. Mikäli jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä ei toteuteta sitä koskevan paikalli- sen sopimuksen (kohta 2) ja työehtosopimuksen näiden määräysten mukai- sesti, noudatetaan yhteistoimintalakia (1333/2021) sellaisenaan.

Poikkeukset yhteistoimintalaista (1333/2021) jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä käy- tettäessä

9. Jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä toteutettaessa

− työnantajalla on oikeus poiketa yhteistoimintalain (1333/2021) 2 luvun mukaisesta vuoropuheluvelvoitteesta 12 §:n tarkoittamia asioita lukuun ottamatta, 3 luvun 18 §:n muutosneuvottelujen osapuolia koskevasta säännöksestä sekä 19 §:n kirjallista neuvotteluesitystä ja tietojen anta- mista ja työ- ja elinkeinotoimistolle tehtävää ilmoitusta koskevista sään- nöksistä;

− työnantajan katsotaan yhteistoimintalain (1333/2021) 3 luvun 23 §:n säännöksistä poiketen täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun jatkuvaa neuvottelumenettelyä toteutettaessa on yhden kerran neuvoteltu suun- nitellusta enintään yhdeksään toimihenkilöön kohdistuvasta lomautuk- sesta toimihenkilöitä edustavan pääluottamusmiehen tai muun yhteistoi- mintalain (1333/2021) 1 luvun 5 §:n tarkoittaman edustajan kanssa tai edellä mainitun puuttuessa toimipaikan toimihenkilöiden kanssa yhtei- sesti.

LIITTEET

− Puitesopimus jatkuvan yt-menettelyn käyttämisestä

− Esimerkkiluettelo jatkuvassa yt-menettelyssä käsiteltävistä asioista

− Esimerkki esityslistasta

SOPIMUS JATKUVAN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN KÄYTTÄMISESTÄ

Talotekniikka-alan työehtosopimus toimihenkilöille, irtisanomissuoja- sopimus 8 §

Yritys Toimipaikka

Tämän sopimuksen perusteella yllä mainitun LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n / Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n / Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n jäsenyrityksen yllä mainitussa toimi- paikassa sovitaan sovellettavaksi Talotekniikka-alan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen liitteenä 1 olevan irtisanomissuojasopimuksen 8 §:n tarkoittamaa jatkuvaa yhteistoiminta- menette- lyä tämän paikallisen sopimuksen allekirjoitusajankohdasta lukien.

Tämän sopimuksen perusteella työnantajan edustaja ja toimihenkilöitä edustava pääluottamusmies, tai viimeksi mainitun puuttuessa toimipaikan toimihenkilöt yhteisesti, käyvät yhteistoiminta- neuvot- teluja jatkuvan yhteistoimintamenettelyn periaattein seuraavina ajankohtina (vähintään 6 kertaa seu- raavan 12 kk aikana):

1. kerran:
2. kerran:
3. kerran:
4. kerran:
5. kerran:
6. kerran:

Tämän jälkeen käytävien seuraavien neuvottelujen ajankohdista sovitaan kuudennessa neuvottelu- kokouksessa. Vastaavaa periaatetta myöhempien neuvottelukokouksien ajankohdista sopimisen osalta noudatetaan myös tämän jälkeen.

Jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä toteutettaessa kussakin neuvottelukokouksessa käsitellään Ta- lotekniikka-alan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen liitteenä 1 olevan irtisanomissuojaso- pimuksen 8 §:n liitteenä olevassa esimerkkiluettelossa mainitut asiat siinä laajuudessa kuin kulloin- kin on tarpeellista.

Jatkuvan yhteistoimintamenettelyn oikeusvaikutukset määräytyvät Talotekniikka-alan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen liitteenä 1 olevan irtisanomissuojasopimuksen 8 §:n määräysten mu- kaan.

Mikäli jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä ei toteuteta tämän sopimuksen mukaisesti, noudatetaan yhteistoimintalakia sellaisenaan.

Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

Tätä sopimusta on laadittu kaksi alkuperäistä kappaletta, yksi työantajan edustajalle ja yksi toimi- henkilöitä edustavalle pääluottamusmiehelle / toimipaikan toimihenkilöille.

. 20

Paikka Aika

Työnantajan edustaja Pääluottamusmies/Toimihenkilö

Pääluottamusmies/Toimihenkilö Pääluottamusmies/Toimihenkilö

ESIMERKKILUETTELO Talotekniikka-alan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuk- sen liitteenä 1 olevan irtisanomissuojasopimuksen 8 §:n tarkoittamaa jatkuvaa yh- teistoimintamenettelyä toteutettaessa käsiteltävistä asioista

Jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä toteutettaessa käsitellään kussakin neuvot- telussa tämän esimerkkiluettelon mukaisia teemoja siinä laajuudessa kuin kul- loinkin on tarpeellista. Jatkuvan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä voidaan käsitellä myös muita yrityksen toimintaan ja henkilöstöön liittyviä asioita.

Talous:

− raportit; tilauskanta, tuloskehitys, kulurakenne, kannattavuus

− suunnitelmat; tilauskanta, liikevaihto, kulurakenne, kannattavuus

Projektien/työkohteiden tilanne:

− tarjotut työkohteet, ellei tilaaja edellytä salassapitoa

− tilaukset

− tarjouslaskennassa olevat kohteet, ellei tilaaja edellytä salassapitoa

− tarjouskilpailussa hävityt kohteet

Toiminnan tehostaminen:

− mahdolliset taloudelliset ja/tai tekniset toiminnan tehostamistoimenpiteet ja niiden henkilöstövaikutukset

Toimintaa koskevat palautteet:

− ulkoisten ja sisäisten asiakaspalautteiden käsittely ja niiden osalta toteutet- tavat/toteutetut toimenpiteet sekä niiden mahdolliset henkilöstövaikutukset

Henkilöstöresurssit:

− henkilöstötarve; resurssiennusteet työkohde- tai tehtäväkohtaisesti huomi- oiden pitkäaikaiset sijaisuustarpeet

− mahdollinen alihankinta ja vuokratyövoima; vaikutukset henkilöstötarpee- seen

− mahdollinen lomautustarve sekä toteutetut lomautukset

− mahdolliset lomat, työajanlyhennysvapaat; vaikutukset mahdolliseen lomau- tustarpeeseen

Henkilöstön kehittäminen:

− koulutussuunnitelmat ja niiden toteutus; vaikutukset mahdolliseen lomautus- tarpeeseen

Jos jatkuvalla yhteistoimintamenettelyllä poiketaan yhteistoimintalain (1333/2021) mukaisen jatkuvan vuoropuhelun velvoitteesta, tulee keskustelua käydä myös:

− työpaikalla sovellettavista säännöistä, käytännöistä ja toimintaperiaatteista;

− henkilöstön osaamistarpeista ja osaamisen kehittämisestä;

− työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja edistämisestä siltä osin kuin asiaa ei kä- sitellä muuten.

MALLI ESITYSLISTASTA JATKUVAA YHTEISTOIMINTAMENETTELYÄ VARTEN

Talotekniikka-alan työehtosopimus toimihenkilöille, irtisanomissuoja- sopimus 8 §

Yritys:

Toimipaikka:

Neuvottelun ajankohta:

Kokouksen paikka:

Läsnä oleva työnantajan edustaja:

Pääluottamusmies / toimihenkilöt:

Käsiteltävät asiat

1. Neuvottelun peruste, ajankohta ja sopimuksenmukaisuus

2. Neuvottelussa käsiteltävät teemat

2.1. Talous:

− raportit; tilauskanta, tuloskehitys, kulurakenne, kannattavuus

− suunnitelmat; tilauskanta, liikevaihto, kulurakenne, kannattavuus

2.2. Projektien/työkohteiden tilanne:

− tarjotut työkohteet, ellei tilaaja edellytä salassapitoa

− tilaukset

− tarjouslaskennassa olevat kohteet, ellei tilaaja edellytä salassapitoa

− tarjouskilpailussa hävityt kohteet

2.3. Toiminnan tehostaminen:

− mahdolliset taloudelliset ja/tai tekniset toiminnan tehostamistoimenpiteet ja niiden henkilöstövaikutukset

2.4. Toimintaa koskevat palautteet:

− ulkoisten ja sisäisten asiakaspalautteiden käsittely ja niiden osalta toteutettavat/to- teutetut toimenpiteet sekä niiden mahdolliset henkilöstövaikutukset

2.5. Henkilöstöresurssit:

− henkilöstötarve; resurssiennusteet työkohde- tai tehtäväkohtaisesti huomioiden pit- käaikaiset sijaisuustarpeet

− mahdollinen alihankinta ja vuokratyövoima; vaikutukset henkilöstötarpeeseen

− mahdollinen lomautustarve sekä toteutetut lomautukset

− mahdolliset lomat, työajanlyhennysvapaat; vaikutukset mahdolliseen lomautustar- peeseen

2.6. Henkilöstön kehittäminen:

− koulutussuunnitelmat ja niiden toteutus; vaikutukset mahdolliseen lomautustarpee- seen

3. Muut asiat

4. Lomautustarve, suunniteltujen lomautusten määrä ja toteuttaminen

. 20

Paikka Aika

Työnantajan edustaja

9 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen irtisanomisen tai lomaut- tamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ja erikoistehtäviin tarvittavia tai saman työnantajan työssä osan työkyvystään me- nettäneitä toimihenkilöitä. Tämän säännön lisäksi kiinnitetään mahdollisuuksien mukaan huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja toimihenkilön huoltovelvol- lisuuden määrään.

10 § Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvaa irtisanomista koskevat menettelytavat

Toimihenkilön taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvassa irtisanomi- sessa noudatetaan työsopimuslain (55/2001) 9:3–5 §:ien säännöksiä.

11 § Irtisanotun toimihenkilön takaisin ottaminen

Taloudellisista ja tuotannollisista syistä taikka yrityksen työsopimuslain tarkoit- tamaan yrityksen saneeraukseen liittyvillä perusteilla irtisanottavaan toimihen- kilöön kohdistuvasta kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaisesta työnantajan takaisinottovelvollisuudesta voidaan poiketa työnantajan ja toimi- henkilön välisellä sopimuksella. Sopimus tehdään työsopimuksen irtisanomis- tai päättymistilanteessa kirjallisesti ja siinä otetaan huomioon työnantajan toi- menpiteet toimihenkilön uudelleen työllistymisen edistämiseksi.

Kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukainen takaisinottovelvollisuus rajoittuu niihin työkohteisiin tai kiinteisiin toimipaikkoihin, joissa toimihenkilö voi, paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen, päivittäin käydä työssä vakituisesta asunnostaan käsin.

12 § Poikkeukselliset lomautustilanteet

1 Lomautusilmoitus

Paikallisesti voidaan sopia toisin työsopimuslain (55/2001) 5 luvun 4 §:n lomautusilmoituksesta. Sopimus voidaan tehdä pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kanssa.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämä ei koske työsopimuslain (55/2001) 5 luvun 2 §:n mukaista sopimukseen perustuvaa määräaikaista lomauttamista.

2 Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista.

Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpan- tavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

3 Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan ti- lapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdol- lista, vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lo- mautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

4 Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttami- sen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tar- koitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnanta- jan ja toimihenkilön väliseen sopimukseen. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tila- päisen työn arvioitu kestoaika.

Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja toimihenkilön välistä suhdetta, eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Xxxxxx toimihenkilö on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomau- tusilmoituksen antamisen jälkeen, mutta ennen kuin hänelle on il- moitettu lomautuksen peruuttamisesta tai siirtämisestä, toimihen- kilö ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa toimihenkilö on vel- vollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

5 Ammatillinen koulutus lomautuksen aikana

Mikäli lomautettuna oleva työntekijä kutsutaan ammatilliseen jatko- ja täy- dennyskoulutukseen ja hän suostuu siihen tulemaan, lomautuksen jatku- essa koulutuksen jälkeen ei lomautuspäiviä lasketa uudelleen vuosiloma- lain (162/2005) 7 § 2 momentin kohdan 7 mukaisiksi (30 lomautuspäivää) työssäolopäivien veroisiksi päiviksi.

6 Työn tarjoaminen lomautetulle toimihenkilölle

Työnantajan velvollisuus tarjota työtä lomautetulle toimihenkilölle rajoittuu työkohteisiin tai kiinteisiin toimipaikkoihin, joissa toimihenkilö voi, paikka- kunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen, päivittäin käydä työssä vakituisesta asunnostaan käsin.

13 § Neuvottelujärjestys

Tätä sopimusta koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

14 § Tuomioistuinkäsittely

Jollei työsopimuksen irtisanomista tai lomautusta koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai toimihenkilöliitto voi saattaa asian työtuomio- istuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mu- kainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden ku- luessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

15 § Seuraamusjärjestelmä

Sen lisäksi, mitä sopimuksen 7 §:n 2. kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työeh- tosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin, kuin kysy- myksessä on työehtosopimukseen perustuvien, mutta sinänsä samojen velvol- lisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.

Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehto- so- pimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

Xxxx Xxxxxxxx

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Xxxxxx Xxxxx Xxxxx Ääri

Sähkötekniset Työnantajat STTA ry Xxx Xxxxxx

Ammattiliitto Pro ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

LIITE 2

YLEISSOPIMUS – TALOTEKNIIKKA-ALA LUOTTAMUSMIES- JA TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINTA ‌

Tässä sopimuksessa käytetään termejä pääluottamusmies, luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu sekä edellä mainittujen varahenkilöt.

Luottamusmiehen valinta

Tähän työehtosopimukseen työehtosopimuslain nojalla sidottuun työnantajaan työsuhteessa olevilla Ammattiliitto Pro ry:n jäseninä olevilla toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan yritykseen pääluottamusmies ja hänelle varamies. Muiden luottamusmiesten valinnasta sovitaan paikallisesti. Ellei paikallisesti muuta sovita, voidaan eri paikkakunnalla sijaitsevaan työpaikkaan valita luotta- musmies ja hänelle varamies, jos siellä työskentelee vähintään 10 toimihenki- löä.

Vaalikelpoinen em. tehtäviin on yrityksessä toistaiseksi voimassa olevassa työ- suhteessa oleva toimihenkilö.

Valitusta pääluottamusmiehestä, luottamusmiehestä, varamiehen toimimisesta pää- tai luottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun toimimisesta pääluot- tamusmiestehtävissä sekä pääluottamusmiehen toimimisesta työsuojelutehtä- vissä on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Työnantaja ilmoittaa kirjallisesti pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luo- vutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organi- saatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio vastaamaan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Työsuojeluyhteistoiminta

Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan yrityksessä, jossa säännöllisesti työskentelee yhteensä vähintään 20 toimihenkilöä. Työsuojelu- valtuutettu on kuitenkin valittava, kun toimihenkilöiden lukumäärä on yhteensä vähintään kymmenen. Työsuojeluasiamiesten valinnasta sovitaan paikallisesti.

Työkykyä ylläpitävä toiminta yrityksessä on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työterveys- huollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös yrityksessä laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun

vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.

Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle järjestetään tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muun muassa toimihenkilöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen ja tämän sopimuksen mukaisten tehtävien määrään.

Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan kuukausipalkkaa ei vä- hennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Jos pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännölli- sen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai hänen kanssaan sovittu lisäkorvaus.

Tarvittaessa työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle, luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Pääluottamusmiehelle on pyrittävä järjestämään mahdollisuus käyttää tavanomaisia toimistovälineitä, kuten yrityksessä yleisesti käytössä olevia atk-laitteita ja niihin liittyviä ohjelmia sekä internetyhteyksiä (sähköposti). Tällöin voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen koko, tehtävien laa- juus jne. Työnantaja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskus- telut. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Työsuhdeturva

Pääluottamusmiestä tai luottamusmiestä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli tehtävään vii- meksi valituksi tullessaan. Pääluottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

Työstään pääosin vapautetun pääluottamusmiehen toimikauden päättyessä selvitetään yhteisesti ammatillisen koulutuksen tarve.

Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä, ei pääluottamusmiestä saa irtisanoa tai lomauttaa, ellei yrityk- sen toimintaa hänen edustamiensa työntekijöiden osalta keskeytetä kokonaan. Mikäli hänen kanssaan yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä sään- nöstä kuitenkin poiketa.

Luottamusmiehen työsopimus voidaan irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä.

Pääluottamusmiehestä, luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtu- vasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain (55/2001) 7:10 §:n 1. momentin edellyttämää niiden toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen tai luottamus- mie- hen varamiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen/luottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoin- kaan pääluottamusmiehen/luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamustehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.

Näitä työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmiesehdok- kaaseen, josta on ilmoitettu kirjallisesti työnantajalle. Ehdokassuoja alkaa aikai- sintaan kolme kuukautta ennen toimikauden alkua ja päättyy vaalituloksen tul- tua todetuksi.

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmie- henä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päät- tymisen jälkeen.

Pääluottamusmiehen asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaise- naan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojelu- valtuutetulla on oikeus tämän sopimuksen tarkoittamaan jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

Jos pääluottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastai- sesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Milloin hänen toimialueellaan säännöllisesti työskentelee yhteensä alle 20 toimihenkilöä, on korvaus vähintään 4 ja enintään 24 kuukau- den palkka.

Luottamusmiehiä koskevia määräyksiä työstä vapautuksesta, palkan maksami- sesta vapautuksen ajalta, säännöllisen työajan ulkopuolella suoritettujen tehtä- vien korvaamisesta, toimintaedellytyksistä, ansiokehityksestä, työsuhdetur- vasta ja asemasta liikkeen luovutuksen yhteydessä sovelletaan vastaavasti työ- suojeluvaltuutettuun.

Korvaus luottamusmiestehtävien hoitamisesta

Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle maksettava korvaus määräytyy hä- nen edustamiensa toimihenkilöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:

Toimihenkilö- lukumäärä	Luottamusmieskorvaus 1.5.2023 alkaen €/kuukausi	Luottamusmieskorvaus 1.3.2024 alkaen €/kuukausi
3–9	70	71
10–24	108	110
25–50	144	147
51–100	209	213
101–200	269	274
201–400	311	317
401–600	346	353
yli 600	406	414

Sovitut luottamusmieskorvaukset ovat voimassa koko sopimuskauden.

Pääluottamusmies, luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa työnanta- jalle, milloin korvaus maksetaan hänen varamiehelleen.

Korvaus työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisesta

Toimihenkilö- lukumäärä	Työsuojeluvaltuutetun korvaus 1.5.2023 alkaen €/kuukausi	Työsuojeluvaltuutetun korvaus 1.3.2024 alkaen €/kuukausi
10–50	65	66
51–200	101	103
yli 200	179	183

Jos sama henkilö hoitaa sekä pääluottamusmiehen että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä, maksetaan hänelle täysi luottamusmieskorvaus ja puolet työsuojelu- valtuutetun korvauksesta.

KOULUTUS

Ammatillinen koulutus

Ellei toisin ole sovittu, noudatetaan seuraavia määräyksiä:

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä hänet hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset eikä toimihenkilön palkkaa vähennetä.

Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siihen käytetty aika ilman ylityökorvausta tai annetaan vastaava vapaa toimihenkilön säännöllisenä työai- kana. Työnantaja korvaa lisäksi koulutuksesta toimihenkilölle aiheutuvat suora- naiset kustannukset. Työajan ulkopuolella koulutuksen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Matkakustannusten korvaukset mää- räytyvät työehtosopimuksen mukaisesti.

Yhteinen koulutus

Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti ja se korvataan kuten am- matillinen koulutus.

AY-koulutus

Pääluottamusmiehellä, luottamusmiehillä ja työsuojeluvaltuutetulla ja muilla työsuojeluyhteistoiminnassa toimivilla toimihenkilöiden edustajilla, mukaan lu- kien työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojeluyhteistoimintaelimen jäsenet, on oikeus osallistua liittojen hyväksymään koulutukseen, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Ilmoitus osallistumisesta on tehtävä mahdollisim- man varhain. Työnantaja ilmoittaa vähintään 10 päivää ennen kurssin alkua es- teestä, jonka jälkeen pyritään yhteisesti selvittämään muu kurssiajankohta.

Työnantaja maksaa koulutuksen ajalta palkan pääluottamusmiehelle ja luotta- musmiehelle enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluyhteistoiminnassa toimi- ville toimihenkilöiden edustajille enintään kahden viikon ajalta.

Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle korvataan vastaavasti heidän osal- listuessaan STTK:n opistoissa järjestettävälle enintään kolmen kuukauden kurssille ansion menetys yhden kuukauden osalta. Samoin menetellään jä- senyhdistyksen puheenjohtajan osalta edellyttäen, että hän työskentelee yrityk- sessä, jossa on vähintään 100 tämän sopimuksen piiriin kuuluvaa toimi- henki- löä ja hänen johtamassaan jäsenyhdistyksessä on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan palkallisilta kurssipäiviltä ateriakorvaus.

Työnantaja maksaa korvaukset henkilölle vain kerran samansisältöisestä kou- lutustilaisuudesta.

Osallistuminen em. koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuo- siloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

Muusta luottamusmiehen tarvitsemasta koulutuksesta sovitaan paikallisesti.

TIEDOTUSTOIMINTA

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille seuraavat seikat:

1 Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.

2 Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kus- tannusrakenteen kehitysnäkymät.

3 Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön mää- rässä, laadussa ja asemassa odotettavista olevista muutoksista.

4 Yrityksen tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä mainituissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, an- netaan yhteistoimintalain (334/2007) 10 §:n 1. momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työ- paikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpai- kan työsuhteita koskevissa tai yhteistoimintalain mukaisissa kysymyksissä. Henkilöstöryhmillä on myös oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoituksia, sekä työpaikan työsuhteisiin tai työmarkkinakysymyksiin liittyviä tiedonantoja.

Henkilöstöryhmillä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös yleisiin kysymyksiin liittyvistä asioista työpaikalla.

Tämän sopimuksen mukaisesti pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen teh- täviin kuuluvissa erimielisyystapauksissa annetaan hänelle kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuodessa tiedot toimialueensa toimihenkilöiden suku- ja etunimistä, työsuhteen alkamisajasta sekä osastosta tai sitä vastaavasta. Pyy- dettäessä on pääluottamusmiehelle annettava tieto uusista toimihenkilöistä.

Palkkatilastotietoina annetaan pääluottamusmiehelle kerran vuodessa kirjalli- sesti välittömästi sen jälkeen, kun tilastoyhteistyösopimuksen mukainen toimi- henkilötilasto on valmistunut, ne palkkaerittelyt, jotka tilastosta tehdään. Pää- luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukausiansiotietoja kolmea henkilöä pienemmistä ryhmistä.

Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työaikalain mukaisesti laadittuun luetteloon.

Pääluottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.

VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

Xxxx Xxxxxxxx

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Xxxxxx Xxxxx Xxxxx Ääri

Sähkötekniset Työnantajat STTA ry Xxx Xxxxxx

Ammattiliitto Pro ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Document Metadata

Table of Contents

TALOTEKNIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS TOIMIHENKILÖILLE

Document Metadata