RAKENNUSALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

RAKENNUSALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

10.5.2010–30.4.2013

Talonrakennusteollisuus ry Infra ry

Kattoliitto ry Pintaurakoitsijat ry Toimihenkilöunioni TU ry

Suomen Rakennusmedia Oy ISBN 978-952-5785-57-9

ISBN (pdf) 978-952-5785-58-6

Taitto: Taittopalvelu Yliveto Oy

Paino: Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala 2010

RAKENNUSALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS‌

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Soveltamisala

Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Talonrakennusteollisuus ry:n, Infra ry:n, Kattoliitto ry:n sekä Pintaurakoitsijat ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevat, toimihenkilötehtävissä työskentelevät henkilöt.

Sopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen, minkä vuoksi ei työsuhteen luonteella, henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä, palkanmaksutavalla tai palkkausmuodolla ole ratkai- sevaa merkitystä sopimuksen soveltamisen kannalta.

Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat normaaleihin rakennusliikkeen toimintoihin sekä tukitoi- mintoihin kuuluvat toimihenkilötehtävät.

Työehtosopimuksen piiriin kuuluvat myös vastaavat työnjohtajat ja työmaapäälliköt, mutta eivät työpäälliköt eivätkä heihin verrattavat. Ratkaisevana on pidettävä tämän sopimuksen mukaista tehtävää, ei henkilöä tai nimikettä.

Sopimuksen soveltamisalalla ei ole koulutuksellista ylärajaa. Xxxxxx toimihenkilöllä on suurempi koulutuksellinen pätevyys kuin hänen tehtävänsä edellyttävät, kuuluu hän silti sopimuksen piiriin, jos hän pääasiallisesti hoitaa siinä tarkoitettuja tehtäviä.

Sopimusta ei sovelleta työntekijätehtävissä oleviin henkilöihin.

Jos toimihenkilön työ (esim. konserniyhtiössä tai pääkonttorissa) palvelee useampaa kuin yhtä teollisuuden toimialaa, katsotaan toimihenkilön työskentelevän yrityksen päätoimialalla.

Sopimuksen soveltamisalaa koskeva muotoilu ei merkitse muutosta yhdistettyjen työehtoso- pimusten aikaisempaan soveltamisalan tulkintaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot korostavat sopimuksen soveltamisalamääräysten oikeaa ja johdonmu- kaista tulkintaa työsuhteessa olevien ja uusien toimihenkilöiden osalta. Mikäli sopimuksen soveltamisalasta syntyy työpaikalla erimielisyyttä, asia käsitellään liittojen välillä nopeutettua neuvottelumenettelyä noudattaen.

Neuvottelussa voidaan, toisen osapuolen pyynnöstä, käyttää ulkopuolista asi- antuntijatahoa ratkaisuun pääsemiseksi.

2 § Työnantajan ja toimihenkilön yleiset velvollisuudet‌

Toimihenkilön tulee asemansa edellyttämällä tavalla edistää ja valvoa työnantajan etuja.

Työnantajan tulee luottamuksella suhtautua toimihenkilöön ja mahdollisuuksien mukaan tukea toi- mihenkilöä myös tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan. Työnantajan tulee tiedottaa toi- mihenkilölle hänen asemassaan tapahtuvista muutoksista mahdollisimman aikaisin ja tukea toimi- henkilöä hänen toimiessaan työnantajan edustajana. Hänen alaisiansa koskevista ratkaisuista tu- lee tiedottaa viimeistään samanaikaisesti, kun näistä tiedotetaan alaisille.

Toimihenkilö tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toimihenkilö tulee pe- rehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja mahdollisiin järjestyssääntöihin. Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvot- telujärjestelmä sekä toimihenkilöiden edustajat.

3 § Työsuhde

Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilö.

Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuolet siitä sopivat. Jos asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomiseen oikeuttava peruste ja noudatetaan irtisanomisaikaa. Menettely on siis sama kuin työsopimusta irtisanottaessa.

Toimihenkilö saatetaan siirtää toimihenkilöasemansa säilyttäen toiseen tehtävään. Jos se merkit- see huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa olla irtisanomisperuste ja noudattaa 4 §:n mukaista irtisanomisaikaa.

Kokonaan tai osittain provisiopalkkaisten toimihenkilöiden työehdot sovitaan mahdollisimman täs- mällisesti huomioon ottaen kauppaedustajista ja myyntimiehistä annettu laki. Tällöin on syytä sel- vittää mm. palkkaus, kulujen korvausperusteet, vuosiloma- ja sairausajan palkan laskemisperus- teet ja provisio-osan määräytymisperuste sekä provision maksuajankohta. Ennen kuin työnantaja vahvistaa myyntitavoitteet on tarkoituksenmukaista, että niistä keskustellaan työnantajan ja asian- omaisen toimihenkilön välillä. Työnantaja korvaa kaikki työtehtävän hoitamisesta aiheutuvat kulut.

II TYÖSUHDETURVAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

4 § Irtisanomisajat

1. Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnantajan on irtisanoes- saan työsopimuksen noudatettava vähintään

– 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden

– yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enin- tään neljä vuotta

– kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enin- tään kahdeksan vuotta

– neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta

– kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

2. Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydessä sovittu, toimihenkilön on irtisa- noessaan työsopimuksen noudatettava

– 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta

– yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta

3. Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakauden (2.5–30.9.) aikana irtisano- misaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun, vielä pitämättömän vuosiloman.

4. Työnantaja ja toimihenkilö voivat työsopimusta solmittaessa sopia siitä, ettei työnantajalla ole työsuhteen ensimmäisen 12 kuukauden aikana työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaista tiedustelu- ja takaisinottovelvollisuutta.

5 § Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallit

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.

1. Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely

Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimin- tasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa se- lostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimin- taperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämisme- nettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoiminta- menettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.

Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös hen- kilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työ- voimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeen- panon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yh- teistyöhön.

2. Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana

Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutus- tukeen.

Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin perustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta.

Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muo- dostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteen- sä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.

Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus vapaaseen il- man ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoi- tusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:

1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;

3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

4) enintään 60 päivää, jos työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään 15 vuotta.

Edellytyksenä on yllä mainittua kohtaa 4) lukuun ottamatta lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnan- tajalle merkittävää haittaa.

Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettäessä esitettävä luo- tettava selvitys vapaan perusteesta.

6 § Lomautusilmoitusajat

1. Työnantajan on lomauttaessaan toimihenkilön taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan työn vähentymisen vuoksi noudatettava vähintään

– 14 päivän lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden; ja

– 1 kuukauden lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden.

2. Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruut- taminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista.

Jos lomautusilmoitusaikana ilmaantuu (tilapäistä) työtä, lomautuksen alkamista voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan uutta lomautusilmoitusta antamatta. Siirto voidaan suorittaa vain ker- ran ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

Työnantaja ja toimihenkilö voivat myös sopia lomautuksen keskeyttämisestä tilapäisen työn suo- rittamisen ajaksi, jolloin lomautus jatkuu uutta ilmoitusta antamatta välittömästi työn tekemisen jäl- keen. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista ja samalla selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

7 § Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut

Silloin, kun kyseessä on alalla tavanomaisen työvoimatarpeen vaihtelu, tuotannollisin ja taloudelli- sin perustein toimeenpantavat lomautukset tai irtisanomiset eivät vaadi erillistä yt-menettelyä ei- vätkä työsopimuslain mukaisia selvitysvelvoitteita, mikäli työvoimatarve ja arvio sen muutoksista on käsitelty henkilöstösuunnitelmassa henkilöstön edustajan kanssa. Henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset on käsiteltävä henkilöstön edustajan kanssa tilanteen muuttuessa.

Tällöin työnantajan tulee lomautus- tai irtisanomisilmoitusta antaessaan selvittää toimihenkilölle toimenpiteen perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot sekä ilmoittaa työvoimatoimistolta saatavat työvoimapalvelut. Toimenpide tulee käsitellä toimihenkilöitä edustavan luottamusmiehen kanssa ennen ilmoituksen antamista.

Yhteistoimintalakia ja työsopimuslain 5 luvun 3 §:ää ja 9 luvun 3 §:ää sovelletaan sen sijaan yrityk- sen tavanomaisesta toiminnasta poikkeavaan päätökseen, jolla on henkilöstövaikutuksia pää- sääntöisesti useassa työkohteessa.

8 § Ilmoitusaikojen noudattamatta jättäminen

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomis- taikka lomautusilmoitusaikaa, on velvollinen maksamaan toimihenkilölle täyden palkan irtisanomis- tai lomautusajalta. Toimihenkilölle maksettavasta pal- kasta työnantaja saa työsopimuslain 2 luvun 17 §:ää noudattaen vähentää mitä toimihenkilöltä on työsuorituksen puuttumisen johdosta säästynyt tai mitä hän on sinä aikana muulla työllä ansainnut tai tahallaan jättänyt ansaitsematta.

Jos toimihenkilö eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän toimihenkilölle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnan- tajan kuittausoikeudesta.

Mikäli irtisanomis- tai lomautusilmoitusajan noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomis- tai lomautusilmoitusajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisano- misajan palkasta.

9 § Työvoiman vähentämisen kohdistuminen

Lomautettaessa tai irtisanottaessa toimihenkilöitä tuotannollisilla tai taloudellisilla syillä tulee työn- antajan selvittää kohdistumisen perusteet lomautettavalle tai irtisanottavalle toimihenkilölle tai hä- nen edustajalleen yhteistoimintamenettelyn yhteydessä tai muutoin.

Arvioitaessa lomautuksen tai irtisanomisen kohdistumista tulisi kiinnittää huomiota toimi- henkilöiden ammattitaitoon ja monitaitoisuuteen sekä jäljelle jääviin tehtäviin. Lopputuloksena ei saa kuitenkaan olla kenenkään syrjintä työsuhteen keston, sukupuolen tai sosiaalisten tekijöiden perusteella.‌

10 § Takaisinottovelvollisuus

Irtisanomisen yhteydessä voidaan toimihenkilön kirjallisella ilmoituksella tai työnantajan ja toimi- henkilön välisellä kirjallisella sopimuksella rajoittaa työsopimuslain mukaista 9 kuukauden takaisi- nottovelvollisuutta toimihenkilön kotipaikkakunnan työssäkäyntialueeseen tai muuhun sovittuun alueeseen. Ilmoitus tai sopimus on annettava tiedoksi luottamusmiehelle.

III TYÖAIKA

SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA

11 § Säännöllinen työaika, pääsääntö

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, mikäli toimihenkilö työskentelee työkohteessa tai muussa tuotannollisessa työpaikassa tai työpaikassa, jossa on jat- kuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa.

2. Muissa tapauksissa säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.

3. Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä on lauantai tai, ellei se ole mahdollista, maanantai, tai muu paikallisesti sovittu viikonpäivä. Jos työpaikalla tehdään työtä vähintään kuutena päivänä vii- kossa, vapaapäivä voi olla vaihtuva viikonpäivä.

12 § Keskimääräinen säännöllinen työaika

1. Työnjohto-oikeuteen perustuen

Säännöllinen viikoittainen työaika voidaan päivätyössä yrityksen toimintojen välttämättömästi sitä vaatiessa järjestää keskimääräiseksi siten, että se enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona tasoit- tuu säännölliseen, enintään 40 tunnin viikkotyöaikaan.

Muissa työaikamuodoissa säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää työaikalain mukai- sesti keskimäärin enintään 40 tunniksi enintään 52 viikon ajanjakson aikana.

Tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti eikä säännöllinen vuorokautinen työaika saa ylittää 8 tuntia.

2. Paikallisesti sopien‌

Paikallisesti sopimalla voidaan säännöllinen työaika järjestää myös siten, että se keskimäärin on työehtosopimuksessa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi olla enintään 10 tuntia ja viikoittainen enintään 50 tuntia. Tasoittumisjakso on enintään 52 viikkoa. Työajan tasoittaminen näihin määriin voi tapahtua myös antamalla viikko- levon lisäksi kokonaisia vapaapäiviä.

Säännöllinen viikoittainen ja vuorokautinen työaika voidaan paikallisesti sopien järjestää edellisessä kappaleessa mainituista enimmäismääristä poiketen, mikäli työaikajärjestelystä ilmoitetaan allekir- joittaneille liitoille. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi tällöin olla enintään 12 tuntia. Tasoittu- misajanjakso on enintään 52 viikkoa. Yksittäisellä toimihenkilöllä on perustellusta henkilökohtaises- ta syystä oikeus noudattaa aikaisempaa työaikaansa ja siirtyä takaisin perustyöaikaan. Tällöin hä- nen tulee ilmoittaa siitä työnantajalle vähintään kolme päivää ennen, ellei paikallisesti toisin sovita.

13 § Työajoista tehtävä ilmoitus

Toimihenkilön on toimitettava kutakin kuukautta koskeva työaikailmoitus lähimmälle esimiehelle viimeistään seuraavan kuukauden loppuun mennessä yrityksen päättämällä tavalla. Toimihenkilön on ilmoitettava vähintään päivittäiset työajat.

Työnantaja voi päättää työaikailmoituksen tarkemmasta sisällöstä ja toimittamisen menettelyta- voista sekä tiedottaa niistä yrityksessä.

14 § Liukuva työaika

Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia liukuvasta työajasta niin, että toimihenkilö voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoitta- misesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä.

Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia. Enimmäiskertymä saa olla enintään 60 tuntia.

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään toimi- henkilölle annettavalla vapaa-ajalla.

Työtilanteen niin edellyttäessä työnantaja voi velvoittaa toimihenkilön pitämään kertyneitä plus- tunteja vapaana kokonaisina päivinä, ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin asianomaiselle toimihenkilölle. Toimihenkilö voi työtilanteen niin salliessa pitää plus-tunteja kokonaisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin työnantajalle.

Tämä merkitsee olosuhteita, että työtä on normaalia työaikaa vähemmän tai lomautuksen sijasta käytetään ensisijaisesti plus-tunteja.

15 § Joustovapaa‌‌

Paikallisesti voidaan sopia lisä-, yli- ja sunnuntaityöstä maksettavan korotuksen tai ko. ajalta mak- settavan koko palkan, työajan Iyhentämisvapaiden sekä lomarahan vaihtamisesta joustovapaa- seen. Joustovapaan osalta menetellään vuosilomalain 27 §:n (säästövapaa) mukaisesti. Joustova- paan osalta ei makseta lomarahaa.

16 § Työviikko ja -vuorokausi

1. Työviikko alkaa maanantaina, ellei paikallisesti toisin sovita. Työvuorokausi alkaa asianomaises- sa yrityksessä yleisesti noudatettavana ajankohtana, ellei paikallisesti toisin sovita.

2. Kolmivuorotyössä työviikko alkaa sunnuntaina työvuorokauden alkaessa ja työvuorokausi sil- loin, kun toimihenkilö saapuu työvuoroluettelon mukaisesti työhönsä.

17 § Ns. arkipyhäviikkojen säännöllinen työaika

Työpäiväksi sattuva arkipyhä lyhentää säännöllistä viikoittaista työaikaa seuraavasti:

vuonna 2010 25. viikko 49. viikko 51. viikko	juhannusviikko itsenäisyyspäiväviikko jouluviikko	säännöllinen työaika 4 pv 4 pv 4 pv
vuonna 2011 1. viikko	loppiaisviikko	säännöllinen työaika 4 pv
16. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
17. viikko	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
22. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
52. viikko	uudenvuodenviikko	4 pv
vuonna 2012 1. viikko	loppiaisviikko	säännöllinen työaika 4 pv
14. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
15. viikko	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
18. viikko	vappuviikko	4 pv
20. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
52. viikko	jouluviikko	2 pv
vuonna 2013 1. viikko	loppiaisviikko	säännöllinen työaika 4 pv
13. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
14. viikko	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv

Mikäli tuotannolliset syyt edellyttävät tällaisella viikolla työskentelyä kaikkina arkipäivinä korvataan työskentely siten kuin 25 §:n 5 kohdassa on sovittu.

18 § Työvuoroluettelo

1. Työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo, milloin se on työaikojen selvittämiseksi tarpeellista. Työvuoroluettelosta tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät.

2. Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönottaminen 12 §:n 1 kohdan mukaisesti edel- lyttää työvuoroluettelon laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työ- aika tasoittuu sovittuun keskimäärään. Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan antamisesta on ilmoitettava vähintään viikkoa etukäteen.

Kun työaika on järjestetty keskimääräiseksi paikallisesti sopien 12 §:n 2 kohdan mukaisesti on työ- vuoroluettelo laadittava vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan. Siinä on mainittava työn alkamis- ja päättymisaika.

3. Työvuoroluetteloon tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoitettava asianomaisille toimihenkilöil- le ja luottamusmiehelle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilö- kunnasta, muutoksesta tulee neuvotella luottamusmiehen kanssa etukäteen.

4. Työvuoroluetteloon tulevista tilapäisistä poikkeuksista ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kolmantena muutoksen voimaantuloa edeltävänä päivänä. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta, asiasta ilmoitetaan myös luottamusmiehelle.

Tämän kohdan määräykset eivät koske hätätyötä.

5. Paikallisesti sopimalla voidaan poiketa edellä 3 ja 4 kohdissa mainituista ilmoitusajoista.

LEPOAJAT

19 § Päivittäinen lepoaika

Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi, eikä toimihenkilön työpaikalla olo ole työn jat- kumisen kannalta välttämätöntä, on hänelle annettava työvuoron aikana säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana toimihenkilö saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Työn- antaja ja toimihenkilö voivat sopia lyhyemmästä vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta.

Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, toimihenkilöllä on halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä lepoaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.

Jos työaika vuorotyössä tai jaksotyössä on kuutta tuntia pidempi, on toimihenkilölle annettava vä- hintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana.

Työaikaan ei lueta sellaista lepoaikaa, jonka aikana toimihenkilö saa esteettömästi poistua työpai- kalta.‌

20 § Vuorokausilepo

Toimihenkilölle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika. Tarvittaessa voidaan vuorokausilepoaikaa lyhentää tilapäisesti. Tällöin on vuorokausilevon oltava kuitenkin vähintään viisi (5) tuntia.

21 § Viikoittainen vapaa-aika

1. Työaika on järjestettävä niin, että toimihenkilö saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytyksettömän vapaa-ajan, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Vii- koittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aika- na. Vapaa-ajan tulee kuitenkin olla vähintään 24 tuntia viikossa.

2. Tästä määräyksestä voidaan poiketa, jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen va- paa-aikanaan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi tai jos työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä vapauttamista työstä. Työskentelyn korvaamisesta on sovittu 28 §:ssä.

TYÖAJAN LYHENTÄMINEN

22 § Työajan lyhennyksen määrä

1. Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikos- sa.

2. Työajan lyhennys on enintään 100 tuntia vuodessa.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin lakiin tai työehtosopimukseen perustuvat vuotuista työaikaa lyhentävät vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäi- vät.

Jollei muusta kertymistavasta ole sovittu, ansaitaan työajan lyhennystä seuraavasti:

– Kiintein (8 tunnin) työvuoroin järjestetyssä työssä: 8 tuntia vapaata jokaista tehtyä 17 työpäivää kohti. Näihin päiviin ei lasketa vuosilomalain mukaisia lomapäiviä, arki- pyhiä ja itsenäisyyspäivää eikä työajan lyhennyspäiviä. Työajan lyhennystä ei kerry päiviltä, joiden osalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta.

– Keskimääräistä säännöllistä työaikaa noudatettaessa: siltä osin kuin toimihenkilö keskimääräinen säännöllinen viikoittainen työaika ylittää 38 tuntia. Työaikaa tasaavi- na ei oteta huomioon arkipyhiä, juhannus- ja jouluaattoa eikä vuosilomapäiviä.

23 § Työajan lyhennyksen antaminen

Jollei muuta ole sovittu, työajan lyhennysvapaa annetaan työnantajan määräämänä aikana vapaa- päivinä. Jollei lyhennysvapaata ole huomioitu työtuntijärjestelmässä, tulee vapaan ajankohdasta ilmoittaa viimeistään kahta viikkoa ennen.

Jos työajan lyhennys annetaan samanaikaisesti koko yritykselle tai sen jollekin yksikölle, työmaal- le tai työryhmälle, katsotaan siihen kuuluneen toimihenkilön saaneen vapaan riippumatta mahdol- lisesta muusta poissaolon syystä, ellei työtuntijärjestelmästä muuta johdu.

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työajan lyhennyksen säästämisestä taikka sen kor- vaamisesta.

Pitämätön lyhennysvapaa annetaan viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Jos vapaata on tällöin antamatta, korvataan se kuten viikkoylityö.

Työsuhteen päättyessä työnantaja maksaa palkan tämän sopimuksen mukaan kertyneeltä, mutta antamatta jääneeltä vapaalta. Xxxxxx toimihenkilö on työsuhteen päättyessä pitänyt vapaata enem- män kuin on ansainnut ja saanut palkan tältä ajalta, on työnantajalla oikeus vähentää lopputilistä liikaa maksamansa palkka. Palkan vähentämisoikeus ei koske työajan lyhennysvapaita, jotka määräytyvät kollektiivisen työajan käyttösuunnitelman tai työtuntijärjestelmän mukaisesti. Tällai- sessa tilanteessa työajan lyhennysvapaat eivät myöskään seuraa mukana työaikamuodon vaih- tuessa.

Alakohtaiset pöytäkirjamerkinnät:

Tienpäällystysalalla lyhennysvapaista sovittaessa tai niitä määrättäessä tulee ottaa huomioon työntekijöiden työajan lyhennyssopimuksen kausiluontoisia töi- tä koskeva määräys.

Maarakennusalalla noudatetaan vapaan antamisen osalta kaikkiin henkilöstö- ryhmiin työntekijöiden työajan lyhennyssopimuksen vapaan antamista koskevia määräyksiä.

24 § Työajan lyhennyksen vaikutus ansiotasoon

1. Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.

2. Työajan lyhennyksenä annetut vapaapäivät luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilo- mapäiviä ansaittaessa.

POIKKEAVISTA TYÖAJOISTA MAKSETTAVAT KORVAUKSET

25 § Lisätyö

1. Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella teh- dään yli sovitun työajan sen kuitenkaan ylittämättä lain mukaisia säännöllisen työajan enimmäis- määriä. Lisätyö ei ole ylityötä.

2. Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korottamaton palkka, ellei lisätyön korvaamisesta vas- taavalla vapaalla ole sovittu. Lisätyöstä maksettava perustuntipalkka lasketaan samalla tavalla kuin ylityökorvausta laskettaessa.

3. Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, mak- setaan kuitenkin säännöllisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai vii- koittaisesta ylityöstä.

4. Xxxxxxx toimihenkilö sairauden, tapaturman, työnantajan määräyksestä suoritetun matkan, ta- loudellisesta tai tuotannollisesta syystä tapahtuneen lomautuksen, 40-tuntisen viikkotyöajan vuo- tuiseksi lyhentämiseksi annetun vapaan pitämisen, taikka työnantajan järjestämään tai keskusjär- jestöjen väliseen koulutussopimuksen tarkoittamaan ammatilliseen tai yhteistoimintakoulutukseen osallistumisen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänään työhön, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopiessaan lomautuksen keskeyttämisestä tilapäisen työn suo- rittamiseksi sopia myös tästä kohdasta poikkeavasti.

5. Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin ko. arkipyhäviikon säännöl- linen työaika edellyttää, korvataan lisätyötunnit säännöllisenä työaikana annettavilla vapaapäivillä tai rahana kuten viikkoylityöstä on sovittu. Tämä ei kuitenkaan koske keskeytymätöntä vuorotyötä, jossa on toisenlainen työajan tasaamisjärjestelmä. Korvaamistapaa koskevat kysymykset tulisi selvittää etukäteen.

26 § Ylityö

1. Ylityötä on työ, jota työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella tehdään laissa sää- dettyjen säännöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi.

Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työvuoroluettelon mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kuin työaika on keskimäärin lyhyempi kuin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työvuorosta toiseen, katso- taan viikoittaiseksi ylityöksi työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tun- tia viikossa.

2. Laissa säädettyjen säännöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi tehdystä aloittamis- ja lopet- tamistyöstä maksetaan korvaus kuten vuorokautisesta ylityöstä. Korvaus voidaan sopia makset- tavaksi palkanmaksukausittain erillisenä korvauksena.

3. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seu- raavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

4. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 viikossa. Säännöllisen työajan ol- lessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti kes- kimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää.

Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ottaa huomioon mahdollisten luontoisetu- jen raha-arvo, provisiopalkka ja tuotantopalkkiot, sekä sijaisuuskorvaus, mutta ei sen sijaan vuo- rotyölisää, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta eikä tilapäisluontoisia poikke- uksellisia korvauksia, kuten yli-, sunnuntai- ja lisätyökorvauksia.

5. Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa-aika on an- nettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä, jollei toisin sovita.

6. Työaikalain mukaisina ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksoina käytetään sekä kalenteri- vuotta että neljän kuukauden pituista jaksoa, ellei tarkastelujaksoksi paikallisesti ole sovittu yksin- omaan kalenterivuotta.

27 § Varallaolo ja puhelinohjeet

1. Paikallinen sopiminen

Paikallisesti tulee sopia puhelinohjeiden antamisesta, etäpäivystyksestä sekä varallaolosta sekä niistä maksettavasta korvauksesta ja määräytymisperusteista.

Asioista on sovittava toimihenkilön kanssa niin selvästi, ettei jälkeenpäin voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuuden luonteesta ja kestoajasta.

2. Puhelinohjeiden antaminen

Xxxxxxx toimihenkilöllä on nimenomaisesti sovittu velvollisuus antaa vapaa-aikanaan puhelimitse toimintaohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön palkassa erillisenä lisänä tai kertakorvauksena, vähintään 10 euroa käsitellystä asiakokonaisuudesta.

Toimihenkilön on annettava ilmoitus puhelinohjeiden antamisesta työnantajalle viimeistään seu- raavan kuukauden loppuun mennessä 12 §:n mukaisen työaikailmoituksen yhteydessä. Ilmoituk- sessa on mainittava puhelun ajankohta ja käsitelty asiakokonaisuus. Mikäli ilmoitusta ei ole toimi- tettu edellä mainitulla tavalla, on saatava vanhentunut.

3. Etäpäivystys

Xxxxxxx toimihenkilöllä on nimenomaisesti sovittu velvollisuus ryhtyä vapaa-aikanaan suorittamaan työtehtäviä puhelimitse tai muiden etäyhteyksien välityksellä saapumatta työpaikalle, tulee tästä valmiudesta maksaa erillisenä korvauksena, vähintään 200 euroa kalenteriviikossa. Lyhyemmästä ajasta maksettava korvaus lasketaan osa-ajan palkanlaskentasääntöjen mukaisesti.

Etäpäivystystä ei saa kalenterikuukautta kohden pysyvästi olla 2 viikkoa enempää.

4. Varallaolo

Varallaololla tarkoitetaan sitä, että toimihenkilö on sopimuksen mukaan velvollinen olemaan työ- ajan ulkopuolella tavoitettavissa siten, että hänet voidaan kutsua työhön välittömästi. Varallaolo- aika ei ole työaikaa.

Varallaolosta sovittaessa tulee sopia ainakin:

– suoritettavasta korvauksesta,

– varallaoloajasta ja

– töihin ryhtymisajasta kutsun saatuaan.

Varallaoloajalta maksettava korvaus on:

a. 50 % peruspalkasta, mikäli toimihenkilö on velvollinen ryhtymään työhön viimeistään 1 tunnin kuluttua kutsusta,

b. 25 % peruspalkasta, mikäli toimihenkilö on velvollinen ryhtymään työhön viimeistään 2 tunnin kuluttua kutsusta

c. 10 % peruspalkasta, mikäli toimihenkilö on velvollinen ryhtymään työhön yli 2 tunnin kuluttua kutsusta.

Korvaus maksetaan siltä ajalta, jonka toimihenkilö joutuu sopimuksen mukaan olemaan valmiu- dessa työtä suorittamatta. Jos varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, maksetaan palkka työ- hön käytetyltä ajalta tämän sopimuksen muiden määräysten mukaisesti.

Varalla olevan toimihenkilön työhön kutsumiseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä eikä työaikalain varallaoloa koskevia säännöksiä.

Varallaoloaika ei saa kalenterikuukautta kohden toistuvasti ylittää 2 viikkoa.

28 § Hälytysluontoinen työ

1. Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan tilanteissa, joissa toimihenkilö kutsutaan hälytysluontei- seen työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta. Nämä mää- räykset eivät koske 27 §:n varallaoloa.

2. Hälytysrahana maksetaan kahden tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan säännöllisellä työajal- la tai viiden tunnin sisällä sen päättymisen jälkeen, ja kolmen tunnin peruspalkka, jos kutsu xxxx- xxxx myöhemmin.‌

Hälytysrahan maksamisen edellytyksenä on, että hälytysluontoinen työ alkaa aikaisemmin kuin vuorokauden kuluttua kutsun antamisesta ja että työ ei välittömästi liity seuraavan vuoron työhön.

Hälytysraha voidaan sopia maksettavaksi kuukausipalkan yhteydessä erillisenä lisänä.

3. Työstä maksetaan vähintään yhden tunnin palkka.

Hälytysluonteisesta työstä, joka tehdään kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana tai yövuorossa ennen kuin 9 tuntia on kulunut vuoron päättymisestä, maksetaan 100 % korotettu peruspalkka, johon si- sältyvät mahdolliset ylityökorotukset.

29 § Sunnuntaityö

1. Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja it- senäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntai- työkorotuksena yksinkertainen peruspalkka. Jos sunnuntaina tehty työ on samalla lisä- tai ylityötä, maksetaan siitä lisäksi korvausta myös asianomaisten lisä- ja ylityötä koskevien säännösten mu- kaan.

2. Sunnuntaityökorotus voidaan vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä sovitaan asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava kuuden kuukauden kuluessa sunnuntaityön teke- misestä.

30 § Viikoittaisen vapaa-ajan antamisesta poikkeaminen

1. Toimihenkilölle korvataan hänen tilapäisesti viikoittaisena vapaa-aikanaan tekemänsä työ lyhen- tämällä vastaavasti hänen säännöllistä työaikaansa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä. Toimihenkilön suostumuksella työ voidaan korvata myös suorittamalla yli- ja sunnun- taityökorvausten lisäksi erillinen ylityökorvauksen perusosan mukaan määräytyvä rahakorvaus.

2. Viikoittaisena vapaa-aikana tehty tilapäinen työ on korvattava myös siinä tapauksessa, että toi- mihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi.

3. Korvaustavasta sovitaan samalla, kun sovitaan viikoittaisen vapaa-ajan aikana tehtävästä työs- tä.

31 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö

1. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään neljän viikon pituisin ajanjak- soin muuttua. Toimihenkilö voi kuitenkin, milloin niin sovitaan, työskennellä jatkuvasti samassa vuorossa. Vuorotyöksi katsotaan myös työ, jossa vuorot vaihtuvat siten, että perättäiset vuorot

menevät enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuorot muuttuvat etu- käteen määrätyllä tavalla.

2. Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää, jonka suuruus tunnilta 1.6.2010 lukien on iltavuorossa 2,00 € ja yövuorossa 3,75 €.

3. Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suoritettava samalla tavalla ko- rotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.

Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Xxxxxxx toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.

4. Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena. Tällöin tulee kuukausikorvauksen suuruus määrätä vähintään tässä pykälässä mainittuja senttimääriä perus- teena käyttäen.

5. Xxxxxxx työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja toimihenkilö joutuu tekemään sitä kello 18– 22, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä kello 22–06 tehty työ yötyöksi. Tällaisesta työstä makse- taan samansuuruinen lisä, kuin mikä olisi ollut iltavuoro- tai yövuorolisä tuosta työstä, jos se olisi ollut vuorotyötä.

6. Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, maksetaan sään- nöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään kello 06 saak- ka.

7. Tämän pykälän määräyksistä saadaan paikallisesti sopia toisin.

IV PALKKAUS

Palkkauksessa noudatetaan liitteenä olevaa palkkausjärjestelmää.

32 § Sijaisuuskorvaus

Xxxxxx toimihenkilö, harjoittelijaa lukuun ottamatta, hoitaa tilapäisesti oman toimensa ohella toisen henkilön tehtäviä, maksetaan hänelle työmäärän lisääntymisen suhteessa omasta toimesta tule- van palkan lisäksi erillistä sijaisuuskorvausta. Sijaisuuskorvausta maksetaan toimihenkilölle myös ajalta, jolloin hän hoitaa oman toimensa ohella toisen sijaisena vaativampia tehtäviä. Jos toimihen- kilö toimii toisen sijaisena (vaativuudeltaan) omien tehtävien tasoisissa tehtävissä työmäärän li- sääntymättä, ei korvausta makseta.

Sijaisuuskorvausta maksetaan, kun sijaisuus kestää yli 1 viikon (yli 5 työpäivää).

Sijaisuuskorvausta maksetaan 340–800 euroa kuukaudessa. Sijaisuuskorvaus lasketaan osa-ajan palkanlaskentasääntöjen mukaisesti. Korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset selvite- tään paikallisesti mahdollisuuksien mukaan ennen sijaisuuden alkamista.

Korvausta harkittaessa tulee kiinnittää huomiota onko kysymyksessä:

– työmäärän olennainen lisääntyminen omien tasoisissa tehtävissä,

– omia tehtäviään vaativampien tehtävien suorittaminen vai

– sekä työmäärän olennainen lisääntyminen että omia tehtäviään vaativammat työteh- tävät.

Vaativuus- ja olosuhdelisät maksetaan samoin perustein kuin sijaistettavalle. Vaativuuslisien mää- räytymisessä toimihenkilön omaa ja sijaistettavan tehtävää arvioidaan yhtenä kokonaisuutena.

Mikäli sijaisuuskorvaus on huomioitu tehtävän vaativuutta luokitettaessa, on työnantajan selvitet- tävä tämän vaikutus henkilön palkkaan.

33 § Nuoria ja harjoittelijoita koskevat määräykset

1. Palkkamääräykset

1. Nuorten toimihenkilöiden (alle 18-vuotiaat) palkoista voidaan sopia paikallisesti, otta- malla huomioon tehtävän vaativuus. Peruskoululaisten ja lukiolaisten kanssa voidaan tehdä keskusjärjestöjen suosituksenmukainen ”Tutustu työelämään ja tienaa” -sopi- mus.

2. 18 vuotta täyttäneen toimihenkilön palkka saa alittaa työnvaativuusluokkapalkan mu- kaisen palkan 40 %:lla, kun kyse on opiskeluihin liittyvästä harjoittelusta. Tällaista on

– harjoittelu, joka parantaa ao. henkilön mahdollisuuksia päästä alan koulutuk- seen ja

– tutkintoon liittyvä pakollinen harjoittelu tai opiskelua tukeva muu harjoittelu opintojen kestäessä.

3. 18 vuotta täyttäneen mutta alle 25-vuotiaan toimihenkilön palkka saa alittaa kulloin- kin voimassa olevan työnvaativuusluokkapalkan 20 %:lla seuraavissa tilanteissa:

– korkeakoulusta tai ammatillisesta oppilaitoksesta/opistosta valmistuneet enintään kahdeksan kuukautta työsuhteen alkamisesta

– oppisopimusoppilaat ja koulutussopimuksen perusteella työsopimuksen sol- mivat enintään yhden vuoden ajan.

4. Työajan lyhennystä ei kerry koululaisen ja opiskelijan loma-aikanaan suorittamasta työstä.

2. Muihin toimihenkilöihin kohdistuva työsuhdeturva

Toimihenkilöiden työehtosopimuksen 9 §:n mukaista työvoiman vähentämisjärjestystä sekä työ- sopimuslain 7:4 §:n työntarjoamisvelvollisuutta ja 6:6 §:n takaisinottovelvollisuutta koskevat mää- räykset eivät estä solmimasta määräaikaisia sopimuksia seuraavissa tilanteissa:

– pakollinen harjoittelu, mikä on välttämätöntä opintojen aloittamisen mahdollistami- seksi enintään kahdeksan (8) kuukauden ajan,

– tutkintoon liittyvä harjoittelu opintojen kestäessä,

– korkeakoulusta tai ammatillisesta oppilaitoksesta/opistosta valmistuneita enintään kahdeksaksi (8) kuukaudeksi työsuhteen alkamisesta lukien.

Työnantaja ja luottamusmies tai muu toimihenkilöitä edustava yhdessä toteavat, että työharjoittelu ei vaikuta muiden työntekijöiden työsuhteisiin eikä työehtoihin. Harjoittelupaikat tarjotaan ensisijai- sesti niille, joille työharjoittelu on välttämätöntä opintojen jatkamiseksi tai niiden loppuunsaattami- seksi. Kustakin harjoitteluohjelmasta laaditaan toimenkuva. Harjoittelijan tehtävä sijoittuu aina ni- metyn toimihenkilön ohjaukseen, joka varsinaisesti vastaa työn suorittamisesta.

Pöytäkirjamerkintä:

– Korkeakoululla tarkoitetaan sekä tiedekorkeakouluja että ammattikorkea- kouluja.

– Toimihenkilöiden yhteinen valinta vastaa luottamusmiehen valintaa.

3. Opiskelijan ohjaaminen

Toimihenkilön toimiessa työnantajan nimenomaisesta määräyksestä AMK-opiskelijan tai muun vastaavan opiskelijan ohjaajana työssäoppimis- tai harjoittelujakson aikana, on toimihenkilölle maksettava ohjaustehtävän ajalta erillinen työn määrän ja vaativuuden huomioon ottava paikalli- sesti sovittava korvaus.

Ohjaamisella tarkoitetaan ennalta laaditun ja suunnitellun opintokokonaisuuden ohjaamista, minkä sisältöön kuuluvat tähän kuuluvat työ- ja harjoitustehtävät sekä työssä että työympäristössä esiin- tyvät vaarat ja niiden torjunta.

Ohjaustyöstä sovittaessa on myös sovittava sen kestosta. Ellei kestosta ole muuta sovittu, kor- vausta maksetaan yhden kuukauden ajan. Mikäli edellä esitetty tehtävä on otettu huomioon toimi- henkilön toimenkuvaa määriteltäessä, erillistä korvausta ei makseta. Yhdestä ohjattavasta kor- vausta maksetaan vain yhdelle ohjaajalle.

34 § Palkka ja palkan maksaminen

Toimihenkilön palkka määritellään kuukausipalkkana. Palkka voi muodostua rahapalkasta sekä luontoisedusta. Pääasiallisesti provisiotyötä tekeviin ei sellaisenaan sovelleta sopimuksen palkka- ja työaikamääräyksiä eikä matkakorvaussäännöstöä, vaan niistä tulee sopia erikseen.

Luontoisedun raha-arvona pidetään luontoisedun käypää arvoa. Silloin kun käypää arvoa ei pys- tytä selvittämään, käytetään sen sijasta verotusarvoa. Verohallitus vahvistaa vuosittain ne perus- teet, joiden mukaan luontoisetujen raha-arvo määräytyy verotuksessa.

Palkanmaksukauden pituus voi olla enintään yksi kuukausi. Säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä tulevat korvaukset on maksettava korvauksiin oikeuttavaa työtä seuraavan palkanmaksu- kauden palkan yhteydessä.

Palkka erääntyy maksettavaksi yrityksessä vakiintuneina palkanmaksupäivinä. Palkan tulee olla toimihenkilön nostettavissa työpaikalla tai toimihenkilön määräämässä rahalaitoksessa palkan erääntymispäivänä. Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, mikä ei ole työpäivä tai jolloin rahalai-

tokset ovat suljettuina, pidetään lähinnä edellistä työpäivää tai rahalaitoksen aukiolopäivää erään- tymispäivänä, jolloin palkan tulee olla toimihenkilön nostettavissa.

Toimihenkilöllä on oikeus tarpeen vaatiessa saada palkkansa tai osa siitä käteisenä. Tällaisesta poikkeusmenettelystä tulee hänen ilmoittaa työnantajalle hyvissä ajoin ennen suorituksen lähettä- mistä rahalaitokseen.

Toimihenkilöllä on oikeus pyydettyään saada palkkalaskelma hänelle maksetusta palkasta.

Palkanmaksupäivän ja -tavan muuttamisesta on sovittava viimeistään kuukautta ennen muutok- sen toimeenpanoa.

35 § Osa-ajan palkka

Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta maksettava palkka jaka- malla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten sään- nöllisten työtuntien lukumäärällä. Kuukausipalkan käsite on tässä sama kuin 26 §:ssä (Ylityö). Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.

Soveltamisohje

Osa-ajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai lopussa taikka milloin toimihenkilö on ollut poissa työstä eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaoloajalta palkkaa.

Ellei poissaoloa korvata tekemällä vastaava määrä työtunteja, menetellään seuraavasti:

– lasketaan kuukauteen sisältyneet työtuntijärjestelmän mukaiset säännölliset työpäi- vä-tunnit

– kuukausipalkka jaetaan työpäivien/-tuntien lukumäärällä = poissaolopäivän/-tunnin palkka

– poissaolopäivän/-tunnin palkka vähennetään kuukausipalkasta = osa-ajan palkka

Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan:

KUUKAUSITYÖAIKA 2010
	työpäiviä	37,5 t	40,0 t
kesäkuu	21	157,5	168
heinäkuu	22	165	176
elokuu	22	165	176
syyskuu	22	165	176
lokakuu	21	157,5	168
marraskuu	22	165	176
joulukuu	18	135	144
(sisältää itsenäisyyspäivän)

KUUKAUSITYÖAIKA 2011	työpäiviä	37,5 t	40,0 t
tammikuu	20	150	160
helmikuu	20	150	160
maaliskuu	23	172,5	184
huhtikuu	19	142,5	152
toukokuu	22	165	176
kesäkuu	20	150	160
heinäkuu	21	157,5	168
elokuu	23	172,5	184
syyskuu	22	165	176
lokakuu	21	157,5	165
marraskuu	22	165	176
joulukuu (sisältää itsenäisyyspäivän)	20	150	160
KUUKAUSITYÖAIKA 2012	työpäiviä	37,5 t	40,0 t
tammikuu	21	157,5	168
helmikuu	21	157,5	168
maaliskuu	22	165	176
huhtikuu	19	142,5	152
toukokuu	21	157,5	165
kesäkuu	20	150	160
heinäkuu	22	165	176
elokuu	23	172,5	184
syyskuu	20	150	160
lokakuu	23	172,5	184
marraskuu	22	165	176
joulukuu (sisältää itsenäisyyspäivän)	18	135	144
KUUKAUSITYÖAIKA 2013	työpäiviä	37,5 t	40,0 t
tammikuu	22	165	176
helmikuu	20	150	160
maaliskuu	20	150	160
huhtikuu	21	157,5	168

Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymyksessä on osa-ajan palkan laskemi- nen, että asianomainen toimihenkilö ei ole keskeytymättömässä 3-vuorotyössä ja että toinen va- paapäivä on lauantai.

36 § Vaativuus- ja olosuhdelisät

1. Vastaavan työnjohtajan lisä

Vastaavan työnjohtajan lisän suuruus sovitaan yrityskohtaisesti ottaen huomioon työmaan vaati- vuus ja taloudellinen vastuu, kuitenkin niin, että lisä on vähintään 330 €. Mikäli vastaavalla työnjoh- tajalla on alaisenaan teknisiä toimihenkilöitä keskimäärin vähintään 3, on vastaavan työnjohtajan lisä vähintään 460 €.

Tätä määräystä ei sovelleta vedeneristysalalla.

2. Tunnelilisä

Mikäli toimihenkilö siirretään työhön kallioon louhittavaan tunneliin tai muuhun siihen verrattavaan kallioon louhittavaan tilaan, maksetaan hänelle 10 %:n korotus siitä alkaen, jolloin louhintatyö on edistynyt avolouhoksesta kallion sisään ja siihen asti, jolloin hänen työskentelynsä tunnelissa tai muussa em. tilassa voi tapahtua rakennussuunnitelman mukaisen kalliokattoa vastaan tulevan lo- pullisen rakenteen valmistuttua niin pitkälle, että se suojaa lohkarevaaralta.

Tämä määräys on voimassa, ellei lisän suuruudesta paikallisesti toisin sovita.

3. Vanhojen rakennusten lisä

Teknisen toimihenkilön johtaessa pääosan työajastaan samassa työkohteessa rakennuksen pur- kamis- ja korjaamistyötä, maksetaan hänelle 15 %:lla korotettu palkka, ellei työmaan olosuhteista johtuen lisän määrästä toisin sovita. Samalla työkohteella tarkoitetaan tässä saman rakennusluvan piiriin kuuluvia töitä.

Tätä määräystä ei sovelleta vedeneristysalalla.

4. Turvallisuuskoordinaattorille maksettava lisä

Asetuksen rakennustyön turvallisuudesta tarkoittamalle nimetylle työturvallisuuskoordinaattorille on maksettava erillinen lisä paikallisesti sovittavalla tavalla. Mikäli lisä on huomioitu henkilön teh- tävän vaativuutta luokitettaessa, on työnantajan selvitettävä sen vaikutus palkkaan.

V KULUKORVAUKSET

37 § Matkustamista koskevat yleiset määräykset

1. Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat. Matka on suoritetta- va tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättömästi vaatii.

Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpaikalta tai milloin erikseen sovi- taan kotoaan ennen säännöllisen työajan alkamista ja päättyneeksi silloin, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen, ellei hän säännöllisen työajan päätyttyä palaa suoraan kotiin, jolloin matka katso-

taan tällöin päättyneeksi. Päivärahaan oikeuttavat vuorokaudet lasketaan matkan alkamisesta matkan päättymiseen.

2. Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat.

Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan tästä vuonna 2010 korvauksena 0,45 € ajokilo- metriltä. Jos toimihenkilö työnantajan määräyksestä joutuu työmatkalla kuljettamaan muita henki- löitä, tai työtehtäviensä vuoksi kuljettamaan autossaan työvälineitä, mittalaitteita tai valmiita laittei- ta, joiden matka- tai kuljetuskustannukset olisi työnantajan korvattava, korotetaan kilometrikor- vausta 0,03 € henkilöä tai vastaavaa tavaramäärää kohden. Korvausta korotetaan 0,07 € silloin, kun työtehtävien suorittaminen edellyttää perävaunun kuljettamista.

3. Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tu- lee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä. Ellei muuta ole sovittu, matkustamiseen liittyvät korvaukset maksetaan kerran kuukaudessa matkalaskun tai muun työnantajan edellyttä- män selvityksen perusteella.

4. Työpaikkaa varten voidaan paikallisesti sopimalla vahvistaa matkustussääntö. Matkustussään- nöllä voidaan poiketa 38 ja 39 §:ien määräyksistä edellyttäen, että matkustamisen korvaaminen kokonaisuutena ottaen vastaa tämän pykälän mukaista tasoa.

38 § Matkat varsinaiselta työpaikalta

Tämän pykälän määräyksiä noudatetaan toimihenkilön tehdessä työhön kuuluvien tehtävien suo- rittamiseksi tilapäisen matkan varsinaisen (kiinteän) työpaikan ulkopuolelle. Näitä määräyksiä nou- datetaan vastaavasti myös pysyvästi työmailla työskentelevien toimihenkilöiden tilapäisiin matkoi- hin kotimaassa ja ulkomailla.

1. Päiväraha määräytyy kulloinkin voimassaolevan verohallituksen päätöksen mukaisesti. Vuonna 2010 päivärahaa maksetaan kotimaassa suoritetuilta matkoilta seuraavasti:

– 36 € matkavuorokaudelta, joka kokonaan tai yli 10 tunnin osalta on käytetty matkaan, työntekoon tai oleskeluun matkapaikkakunnalla, sekä

– 16 € vajaavuorokaudelta, joka käsittää yli 6 mutta enintään 10 tuntia,

– 16 €, kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden vähin- tään 2 tunnilla ja 36 €, kun ylitys on yli 6 tuntia.

Xxxxxxx matkan aikana joudutaan majoittumaan, korvataan huoneen käytöstä johtuvat ma- joittumiskustannukset tositteen mukaisesti päivärahojen lisäksi seuraaviin enimmäismääriin saakka:

– Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeissa 158 €. Muualla 98 €.

Xxxxxxx toimihenkilö ei esitä majoituslaskua maksetaan hänelle yöpymisrahaa 10 €. Yöpymisrahaa ei makseta tapauksissa, joissa työnantaja järjestää ja kustantaa majoituksen.

2. Kun kyse on sellaisesta lähiliikkumisesta, ettei päivärahaa makseta, voi kysymykseen tulla ate- riakorvaus: Jos toimihenkilöllä ei ole tavallisuudesta poikkeavasti mahdollisuutta työn vuoksi ate- rioida työnantajan ruokalassa tahi asunnossaan ruokatauon aikana eikä kysymys ole työskentelys-

tä yrityksen samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevassa yrityksen toimipaikas- sa, jossa ruokailumahdollisuus on normaalia ruokailumahdollisuutta vastaava, maksetaan toimi- henkilölle 9 € suuruinen ateriakorvaus vuonna 2010.

Eräissä tapauksissa saattaa syntyä vaikeuksia sovelletaanko puolipäivärahasääntöä vaiko ateria- korvaussääntöä.

Eräitä esimerkkejä:

1. Toimihenkilö käy Jyväskylän toisella laidalla sijaitsevasta työpaikastaan linja-autolla kaupungin keskustassa työasioissa. Paluumatkalla hän toimittaa vielä erään asian kaupungin virastossa. Läh- tö tapahtui klo 09 ja toimihenkilö on takaisin työssä klo 13 – korvaus 9 €, yksi ruokailu.

2. Toimihenkilö lähtee Espooseen Helsingistä klo 11 ja palaa takaisin työhön klo 16 – korvaus 9 €, yksi ruokailu.

3. Toimihenkilö lähtee Espooseen Helsingistä klo 11 ja palaa työhön/kotiin klo 18.30 – korvaus 18 €, kaksi ruokailua.

4. Toimihenkilö lähtee lentoteitse Tampereelta Turkuun klo 08 ja palaa klo 15 – korvaus 16 €, matka.

5. Varkaus-Kuopio-Varkaus klo 07–19 – korvaus 36 €, matka.

3. Työtehtävien edellyttämän ulkomaan matkan osalta maksetaan päivärahaa verohallituksen pää- töksen perusteiden mukaisesti ja siinä määriteltyjen enimmäismäärien suuruisena. Xxxxxxx matkan aikana joudutaan majoittumaan, korvataan majoittumiskustannukset tositteen mukaisesti yrityk- sen matkustussäännön mukaisesti tai valtion virkaehtosopimuksessa määriteltyihin enimmäis- määriin saakka.

Eräiden ulkomaiden päivärahat vuonna 2010

Maa	Päiväraha	Maa	Päiväraha
Belgia	61 €	Ranska	65 €
Bulgaria	50 €	Romania	55 €
Egypti	53 €	Ruotsi	65 €
Espanja	65 €	Saksa	63 €
Irlanti	64 €	Saudi-Arabia	61 €
Iso-Britannia	70 €	Slovakia	61 €
Italia	67 €	Slovenia	61 €
Itävalta	61 €	Sveitsi	70 €
Japani	83 €	Tanska	68 €
Kanada	68 €	Tshekki	61 €
Kreikka	64 €	Ukraina	69 €
Kroatia	62 €	Unkari	58 €
Kuwait	64 €	Valkovenäjä	48 €
Latvia	50 €	Venäjä	56 €
Liettua	51 €	– Moskova	73 €
Norja	65 €	– Pietari	64 €
Puola	59 €	Viro	51 €

Milloin ulkomaille suuntautuvaan matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokau- den yli 10 tunnilla, toimihenkilölle maksetaan tällaiselta vajaavuorokaudelta koko ulkomaan päivä- raha ja milloin yli 2 tunnilla mutta enintään 10 tunnilla puolet ulkomaan päivärahasta.

Vajaavuorokaudelta maksettava päiväraha määräytyy sen ulkomaanpäivärahan mukaan, joka maksetaan viimeiseltä täydeltä matkavuorokaudelta.

Mikäli ulkomaille suuntautuvaan työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, mutta kestää kuitenkin vähintään 10 tuntia, maksetaan toimihenkilölle kysymyksessä olevan maan mukaan määräytyvä kokopäiväraha.

4. Työvuoroluettelon edellyttämän tuntimäärän rajoissa luetaan matkustamisvuorokauden aikana tehty työ säännölliseen työaikaan. Mikäli työtuntijärjestelmän edellyttämää työtuntimäärää ei ole voitu tehdä saman vuorokauden kuluessa, ei toimihenkilön kuukausipalkkaa kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.

Xxxxxxx toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työvuoroluettelon mukaisena vapaa-ai- kanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Mat- ka-aikaa ei lueta työajaksi. Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauksesta. Milloin työnantaja kustantaa toimihenkilölle makuupai- kan, ei kello 21–07 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.

5. Mikäli työn suorittaminen edellyttää vähintään 2 viikon oleskelua matkatöissä, on kyseessä työ- komennus. Tällöin voidaan ottamalla huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmällä pitäen, paikallisesti sopia tämän pykälän päivärahamääräyksistä poiketen.

Toistuva matkustaminen

6. Xxxxxxx toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai milloin toi- mihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käy- töstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.

Työnantajan ja toimihenkilön on yhdessä todettava, milloin kyseessä on toistuvaa matkustamista edellyttävä työ.

Edellä mainittujen päivärahojen ja ruokarahan maksamisen asemesta voidaan tällaisen toimihen- kilön kanssa sopia kiinteästä kuukausipalkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.

39 § Matkat työmaatehtävissä

Näitä määräyksiä noudatetaan kotimaassa toimihenkilöihin, joilla ei ole varsinaista (kiinteää) työ- paikkaa ja jotka työskentelevät pysyvästi työmailla.

Toimihenkilöön voidaan soveltaa kohdan määräyksiä myös osan vuotta. Xxxxxxx toimihenkilö on komennettu kausiluonteisesti tai siirretty muutoin tietyksi ajanjaksoksi työskentelemään pysyvästi työmailla suoritetaan hänelle tällöin matkakustannusten korvaukset tämän kohdan mukaisesti.

Päivittäiset kotimatkat

1. Muun kuin tienpäällystysalalla toimivan toimihenkilön oikeus työpäivittäiseen matkakustannusten korvaukseen määräytyy seuraavasti:

Oikeutta korvaukseen ei ole, jos toimihenkilön asunto on enintään 5 kilometrin etäisyydellä työ- maasta. Xxxxxx toimihenkilön asunto on yli 5 kilometrin säteen etäisyydellä työmaasta, on hänellä oikeus matkakustannusten korvaukseen seuraavan taulukon mukaan.

Asunnon ja työmaan välinen etäisyys säteellä mitaten	Työpäivittäinen matkakustannusten korvaus
yli 5 km	1,68 €
yli 10 km	2,71 €
yli 20 km	4,87 €
yli 30 km	7,09 €
yli 40 km	8,73 €
yli 50 km	10,59 €
yli 60 km	13,91 €
yli 70 km	15,75 €
yli 80 km	17,89 €
yli 100 km	22,84 €
yli 120 km	28,75 €

Mikäli yllä mainitulla säteellä mitaten toimihenkilön asunto jää jonkin edellä mainitun säteen sisä- puolelle, mutta hänen työmatkansa erityisten maantieteellisten esteiden kuten vesistön vuoksi muodostuu sanottua säteellä mitattua matkaa pitemmäksi, on hänellä oikeus vastaavasti pitem- män säteen mukaan määräytyvään korvaukseen.

Toimihenkilön tulee antaa selvitys asuinpaikastaan työsopimusta tehtäessä. Mikäli selvitys anne- taan myöhemmin, oikeus päivittäiseen matkakorvaukseen alkaa vasta selvityksen antamisesta lähtien.

Vesitse tapahtuvista matkoista sovitaan kussakin tapauksessa erikseen.

Mikäli työnantaja on järjestänyt toimihenkilöiden kuljetukset, ei mitään korvausta suoriteta. Tämä ei koske toimihenkilöä, jolla on ollut pätevä syy kieltäytyä järjestetystä kuljetuksesta. Kuljetukset tapahtuvat työajan ulkopuolella ja työaika on tässä työehtosopimuksessa mainittu säännöllinen työaika. Kuljetus- tai kulkuajalta ei muuta korvausta suoriteta.

Tämän kohdan määräykset ovat sellaisena voimassa, ellei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu.

2. Tienpäällystysalalla toimivalle toimihenkilölle maksetaan osapäivärahana vuonna 2010 16 € tai, kun työn suorittamiseen matkoineen kuluu yli 10 tuntia, päivärahana 36 €. Osapäivärahaa ei suo- riteta toimipaikkakunnalla ja sen lähiympäristössä suoritettavissa töissä silloin, kun työpaikka on 20 km:n säteen sisäpuolella paikkakunnan keskustasta tai muusta sovitusta paikasta.

3. Xxxxxxx toimihenkilön kanssa on sovittu oman auton käytöstä voivat osapuolet sopia ko- timatkoilta maksettavan kilometrikorvauksen määrästä toisin.

Työskentelypaikkakunnalla yöpyminen

4. Työkomennuksella olevalle toimihenkilölle maksetaan päivärahana 36 €.

Työnantajan on ennen matkan alkua selvitettävä asunnonsaantimahdollisuudet ao. paikkakunnalla sekä, mikäli mahdollista, varattava toimihenkilölle asunto. Mikäli työnantaja ei järjestä asuntoa, maksetaan toimihenkilölle majoituskorvauksena 13 €. Mikäli työnantaja järjestää muita etuja, voi- daan päivärahasta vähentää niitä vastaava kohtuullinen osa.

Xxxxxxx työnantajan ja toimihenkilön kesken on todettu, että toimihenkilön täytyy työkomennuksen yhteydessä tilapäisesti majoittua hotelliin, maksaa työnantaja majoittumiskustannukset tositteen mukaisesti 38 §:n 1 kohdassa mainittuihin enimmäismääriin saakka.

Työnantajan järjestämän asunnon tulee olla ainakin matkustajakotitasoa, esimerkiksi asuntovau- nun yhteydessä tulee olla peseytymismahdollisuus.

5. Työnantaja maksaa kahden viikon välein matkakustannukset kotipaikkakunnalla käynnistä. Muilta viikonlopuilta maksetaan joko päiväraha vapaapäiviltä tai kotimatkakorvaus sen mukaan kumpi on pienempi. Samoin menetellään valtakunnallisten juhla-, pyhä- ja vapaapäivien suhteen.

Mikäli matka-aika kotipaikkakunnan asunnon ja työkohteen välillä kestää yhteen suuntaan yli puo- litoista tuntia, maksetaan toimihenkilölle tässä kohdassa mainituilta matkoilta tämän ajan ylimene- vältä osalta korvauksena peruspalkka. Matka-aikaa ei lueta työajaksi.

6. Tämän pykälän 4 ja 5 kohdissa mainituista eduista voidaan poiketa yrityksen matkustussään- nössä taikka paikallisesti kirjallisesti toisin sopien. Toisin sopiminen edellyttää, että ao. toimihenki- löt arvioivat saavuttavansa sopimisella omat tarpeensa ja kokonaisuuden huomioon ottaen sa- mantasoiset etuudet.

VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

40 § Palkka sairauden tai perhevapaan aikana sekä tapaturman jälkeen

1. Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole tautia tai tapatur- maa aikaansaanut tahallisesti tai aiheuttanut rikollisella toiminnallaan tahi kevytmielisellä elämäl- lään taikka muulla törkeällä tuottamuksella, on hänellä oikeus työkyvyttömyyden vallitessa saada palkkansa luontoisetuineen sen suuruisena, kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaika- na ansainnut seuraavasti:

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti Palkka

1 kuukauden mutta vähemmän kuin 1 vuoden 4 viikolta

1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta 5 viikolta

5 vuotta tai kauemmin 3 kuukaudelta

2. Toimihenkilö, joka sairauden takia on tullut työkyvyttömäksi, on velvollinen viipymättä ilmoitta- maan työnantajalle siitä sekä milloin työkyvyttömyyden arvioidaan päättyvän.

3. Työnantajan sitä vaatiessa on toimihenkilön esitettävä yrityksen työterveyslääkärin antama tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudestaan. Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt toimihenkilön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa toimihenkilön toisen nimetyn lääkärin tar- kastettavaksi, on työnantajan korvattava tästä aiheutuva lääkärintodistuspalkkio.

Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, ei toi- mihenkilö ole oikeutettu uuteen 1. kohdan mukaiseen sairausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sai- rausajan palkka maksetaan yhteensä enintään 1. kohdassa mainitulta ajanjaksolta. Jos työnanta- jan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairasvakuutuslain 8 luvun 7 §:n 2 momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu sairausvakuu- tustoimiston tekemän ratkaisun perusteella.

4. Jos toimihenkilö on hänen kanssaan työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sai- rautensa, ei työnantaja ole velvollinen suorittamaan palkkaa sairauden ajalta.

5. Xxxxxxxxxxxxxxx annetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hänelle sairausva- kuutuslain mukaan tulevan äitiys, isyys- ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta. Isyysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka yhdeltä viikolta (5 työpäivää).

Palkanmaksun edellytyksenä kuitenkin on, että työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä. Xxxxxxx toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, an- netaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiys- tai viikon pituinen isyysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa.

Osapuolet suosittelevat kokonaissuunnitelman tekemistä vanhempainvapaan ja hoitovapaan käyttämisestä.

6. Työnantajan tulee tarjota äitiysvapaan jälkeen työhön palaavalle toimihenkilölle, jos hänen pois- saolonsa on kestänyt enintään 12 kuukautta, hänen ennen äitiysvapaan alkamista hoitamiaan teh- täviä. Mikäli tämä ei ole mahdollista tulee työnantajan tarjota muita samantasoisia tehtäviä tai ellei näitä ole, muuta työtä. Tässä kappaleessa tarkoitetulla toimihenkilöllä on oikeus työnsaantiin en- nen synnytysvapaan ajaksi työsuhteeseen otettua sijaista.

7. Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut toimihenkilölle edellä tässä pykälässä määrätyn pal- kan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena toimihenkilölle lain tai sopimuk- sen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. Vähennysoikeus ei kui- tenkaan koske toimihenkilön itsensä kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuk- sen perusteella saamaa päivärahaa tai korvausta.

Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei toimihenkilöstä itsestään johtuvista syistä mak- seta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työn- antajalla oikeus vähentää palkasta se päivärahan tai korvauksen osa, mikä toimihenkilön laimin- lyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

41 § Lääkärintarkastukset

1. Lakisääteiset terveystarkastukset

Työnantaja maksaa toimihenkilölle korvauksen ansionmenetyksestä lakisääteiseen työterveys- huoltoon kuuluvissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa menetettyjä säännölli- siä työtunteja vastaavalta ajalta.

Toimihenkilölle, joka lähetetään em. lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluviin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paik- kakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan siten kuin työehtosopimuksessa määrätään.

Mikäli tarkastus tapahtuu toimihenkilön vapaa-aikana, maksetaan toimihenkilölle korvauksena yli- määräisistä kuluista 10,93 €.

2. Muut lääkärissä käynnit

Ansionmenetys korvataan seuraavilla edellytyksillä:

1. Kyseessä on sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä lääkärintarkas- tukseen työaikana. Tällaisina tilanteina pidetään

– sairastumista tai tapaturmaa, jonka vuoksi on päästävä nopeasti lääkäriin, taikka

– tilannetta, jolloin vastaanottoaikaa ei ole saatavissa työajan ulkopuolella kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksessa viikon) kuluessa.

Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

2. Toimihenkilön on esittävä hyväksyttävä selvitys lääkärintarkastuksessa käynnistä (esim. lääkä- rintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä muissa kuin kiireellisissä tapauksissa selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoaikaa työajan ulkopuolella.

Pyydettäessä toimihenkilön on esitettävä selvitys tarkastuksen kestosta odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen.

3. Toimihenkilön on ilmoitettava työaikana tapahtuvasta lääkärintarkastuksesta työnantajalle etu- käteen. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä vä- littömästi, kun se on mahdollista.

Ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata:

1. Xxxxxx toimihenkilö saa lääkärintarkastuksen ajalta työkyvyttömyysajan palkkaa.

2. Xxxxxxx sairaus tai tapaturma on johtunut toimihenkilön omasta törkeästä tuottamuksesta tai ta- hallisuudesta.

Jos edellä mainitut korvattavuuden edellytykset täyttyvät, korvataan ansionmenetys seuraavien lääkärintarkastusten osalta:

1. Uusi tai uusiutuva sairaus

– Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan toimihenkilön sairaus.

– Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestävän työky- vyttömyyden ajalta.

– Milloin toimihenkilö sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tut- kittavaksi.

2. Aikaisemmin todettu sairaus

– Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta silloin, kun kyseessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi (ml. mää- räys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi).

– Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi toimihenkilön on ollut tarpeen ha- keutua lääkärintarkastukseen.

– Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärin- tarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

– Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta.

3. Laboratorio- ja röntgentutkimukset

– Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio-, röntgen- tai sii- hen rinnastettavan tutkimuksen ajalta. Tutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta.

– Erillisen em. tutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jollei tutki- musta ole mahdollista suorittaa työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutki- muksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokaudenaikana.

4. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

– Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.

5. Äkillinen hammassairaus

– Äkillisen hammassairauden, joka ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa toimihenkilön työkyvyttömyyden ja joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annet- tavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin anta- malla todistuksella.

3. Korvausten palkkaperuste

Pykälässä mainitut korvaukset ansionmenetyksestä suoritetaan samoin palkkaperustein kuin sai- rausajan palkka.

42 § Vuosiloma

1. Vuosiloma annetaan lain mukaan. Vuosiloman pituutta määrättäessä luetaan työsuhteen jatku- misaikaan myös työsuhteen kestoaika saman työnantajan palveluksessa ennen työsuhteen kes- keytymistä toimihenkilön ammattipätevyyttä hänen tehtävissään lisäävän opiskelun johdosta sekä myös se aika, minkä tässä tarkoitettu henkilö on opiskelunsa kestäessä sanotun työnantajan työs- sä, mikäli työsuhde jatkuu välittömästi opiskelun päätyttyä.

Vuosiloman siirto tienpäällystysalalla:

Työnantajalla on, milloin tuotannon ja töiden asianmukainen järjestely sitä edel- lyttää, oikeus määrätä osa lomasta pidettäväksi muulloinkin kuin lomakauden aikana. Ennen tässä tarkoitettua loman jakamista ja lomakauden ulkopuolella annettavan loman osan ajankohdan määräämistä työnantajan on neuvoteltava asiasta asianomaisen toimihenkilön kanssa. Loman osaa, joka näin annetaan lomakauden ulkopuolella, pidennetään 50 %:lla. Lomaraha lasketaan kuitenkin ilman näin annettua pidennystä.

2. Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista, ellei paikallisesti ole sovittu sen mak- samisesta säännönmukaisina palkanmaksupäivinä. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksol- ta lomapalkka saadaan maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäi- vänä. Vuosilomapalkkana tai vuosilomakorvauksena maksettava päiväpalkka lasketaan:

a) Kuukausipalkan perusteella siten, että kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja kerrotaan lomapäi- vien lukumäärällä.

Kun käytännössä halutaan määritellä lomapalkka, joudutaan kuukausipalkka siten osoittamaan toisaalta työssäoloajalta maksettuun toisaalta loma-aikaan kohdistuvaan palkkaan. Näiden tulee yhdessä aina vastata kuukausipalkkaa. Koska luvun 25 käyttäminen kuukausipalkan jakajana ei aina johda vuosilomalain 3 luvun 10 §:n 1 momentin tarkoittamaan vuosilomapalkkaan, suositel- laan vuosilomapalkka laskettavaksi osa-ajan palkanlaskentamenettelyä käyttäen.

b) Toimihenkilölle, joka on suorittanut jatkuvasti tai säännöllisesti toistuvaa vuorotyötä, suoritetaan vuosiloman ajalta kuukausipalkan lisäksi vuorotyölisän perusteella laskettu keskimääräinen päivä- palkka siten, kuin vuosilomalain 3 luvun 10 §:n 1 momentissa säädetään. Edellä tarkoitettua kes- kimääräistä päiväpalkkaa laskettaessa otetaan samalla huomioon myös muut jatkuvat tai säännöl- lisesti toistuvat sopimusperusteiset lisät sekä säännöllisesti toistuvat sunnuntaityökorotukset.

c) Milloin toimihenkilölle maksetaan ylityöstä, vuorotyöstä, aloittamis- tai lopettamistyöstä kiinteitä kuukausikorvauksia, on nämä palkan luonteiset erät maksettava myös vuosiloman aikana. Luon- toisetujen käsittelyssä noudatetaan vuosilomalain 3 luvun 9 §:n 2 momentin säännöksiä.

d) Provisiopalkan perusteella siten, että lomaan oikeuttavien kuukausien määrällä jaetaan näinä kuukausina ansaittu palkka ja näin saadun keskimääräisen kuukausipalkan päiväpalkaksi muutta- misessa käytetään lukua 25.

e) Muiden palkkausmuotojen perusteella siten, että arkipäiviksi sattuvat vapaapäivät luetaan työs- säolopäivien veroiseksi.

3. Lomaraha

Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen tässä sopimuksessa tarkoitetusta vuosilomapalkastaan (= rahapalkka). Laskettaessa lomarahaa jaetaan kuukausipalkka luvulla 25 ja kerrotaan vuosilomalain mukaisten lomapäivien lukumäärällä.

Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimihenkilön palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työ- päivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei toimihenkilö olisi estynyt palaamasta työhön.

Xxxxxx toimihenkilön työsuhde päättyy muusta kuin toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä, maksetaan hänelle lomaraha myös vuosilomakorvauksesta. Työsopimus päättyy toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä silloin, kun toimihenkilö irtisanoutuu, purkaa työsopimuksen ilman lain- mukaista perustetta taikka aiheuttaa sopimusrikkomuksellaan työsopimuksen päättymisen.

Lomaraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useampana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään kyseiseen lomaan oikeuttavaa lomanmääräytymis- vuotta seuraavan lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia lomarahan korvaamisesta vastaavalla vapaalla, joka on pidettävä edellä tarkoitetun lomanmääräy- tymisvuoden loppuun mennessä. Mikäli paikallisesti sovitaan lomarahan vaihtamisesta vapaaksi, sovitaan samalla vapaan määrä. Ellei lomapäivistä ole muuta sovittu, annetaan vapaapäiviksi työ- päiviä.

Mikäli toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lomarahan paikallisesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan lomaraha työsuhteen päättyessä, jos toimihenkilö muutoin on lomarahaan oikeutettu.

43 § Lyhyt tilapäinen vapaa

1. Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairastapauksen tai läheisen omaisen kuole- man takia annettavaa lyhyttä tilapäistä vapaata ei vähennetä toimihenkilön palkasta tai vuosilo- masta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa tarkoitettua puolisoa, omia, puolison ja rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa tarkoitetun puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia, veljiä ja sisaria sekä isovanhempia.

2. Lyhyttä tilapäistä vapaata annetaan myös yhteiskunnallisten luottamustehtävien hoitamista var- ten.

Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan toimihenkilön kuukausipalkkaa vähennetään kunnallis- ten luottamuselinten kokouksista aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vastaavasti. Kuu- kausipalkan vähentäminen toimeenpannaan siten, että toimihenkilö yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa. Mahdollinen työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun toimihenkilö on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksa- masta ansionmenetyksestä.

Vastaava ansioiden yhteensovitus suoritetaan myös muiden yhteiskunnallisten luottamustehtävien osalta.

3. Lyhyen tilapäisen vapaan pituus on määrättävä suhteessa edellä mainittuihin tilanteisiin ja tar- vittavaan matka-aikaan.

4. Osapuolet suosittelevat, että yritykset maksaisivat toimihenkilöille kertausharjoitusten ajalta niin suuren osan palkasta, että reserviläinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

5. STTK:n ja sen jäsenliittojen valtuustoihin ja hallituksiin kuuluville toimihenkilöille varataan mah- dollisuus osallistua työaikana sellaisiin sanottujen elinten kokouksiin, joissa käsitellään työehto- sopimusneuvotteluja koskevia asioita.

6. 50- ja 60-vuotispäivänä toimihenkilölle annetaan palkallinen vapaapäivä, mikäli merkkipäivä sattuu työpäivälle.

44 § Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus

1. Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työnantajan vastuu- vakuutuksen, joka peittää työnantajan, hänen sijaisensa sekä vakuutuksenottajan palveluksessa johtavassa tai valvovassa asemassa olevan toimihenkilön, esim. työnjohtajan vastuun omalle työntekijälle tuotetusta henkilö- ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvatta- vaksi lain säätämässä tapaturmavakuutuksessa tai liikennevakuutuksessa. Korvausten enimmäis- määrät ovat henkilövahingosta 126 140,94 euroa kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on 50 456,38 euroa yhtä henkilöä kohti ja omaisuusvahingosta 25 228,19 euroa. Myös muut va- kuutusehdot määräytyvät voimassa olevien työnantajan vastuuvakuutusta koskevien yleisten ja erityisten vakuutusehtojen mukaan.

Työnantajan on pyydettäessä ilmoitettava toimihenkilöille vakuutusyhtiön nimi sekä vakuutuksen numero ja selvitettävä luottamusmiehelle vakuutusmuoto ja sen perusteella maksettavien kor- vausten määrä.

2. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

VII MUUT MÄÄRÄYKSET

45 § Järjestäytymisvapaus ja ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen

Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistysvapauden olevan puolin ja toisin loukkaamaton.

Työnantaja pidättää, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, tähän työehtosopimukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain kyseisen järjestön nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin keskusjärjestöjen allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Toimihenkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuh- teen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

Työriidat, joihin toimihenkilöt eivät osallistu

Mikäli työnantajan ja muiden työntekijä- tai toimihenkilöryhmien välillä puhkeaa työriita (lakko, sul- ku, saarto jne.), joka ei ole sopimusten tai viranomaisten antamien määräysten vastainen tulee toi- mihenkilön:

– tavalliseen tapaan suorittaa ne tehtävät, jotka hänelle säännöllisesti toimensa pe- rusteella kuuluvat;

– suorittaa tehtäviä, jotka yleensä kuuluvat samassa yrityksessä työskenteleville muille teknisille toimihenkilöille;

– siinä määrin kuin häneltä kohtuudella voidaan vaatia, suorittaa tehtäviä, jotka helpot- tavat ja jouduttavat työn uudelleen käyntiin panoa ja käynnissä pitämistä tai tehosta- mista selkkausten päätyttyä, sekä

– osallistua suojelutoimenpiteisiin, joilla tarkoitetaan työtä käytön keskeyttämiseksi teknisesti sopivalla tavalla sekä toimenpiteitä ihmisiin kohdistuvan mahdollisen vaa- ran tai rakennuksiin ja muihin laitteisiin, aluksiin, koneisiin tai tavaravarastoihin koh- distuvan vahingon torjumiseksi tai tavaravarastojen pilaantumisen ehkäisemiseksi;

– tähän verrattavissa on erittäin pakottavista syistä suoritettava työ taikka työ, jota joku on velvollinen lain tai asetuksen perusteella suorittamaan sekä työ, jonka laiminlyön- nistä voi joutua syytteeseen.

Sopimuksen tai viranomaisten antamien määräysten vastaisen työriidan aikana tulee toimihenkilön suorittaa edellä mainittuja tehtäviä sekä paikallisesti niin sovittaessa myös muita yrityksen toimin- nan turvaamiseksi tarpeellisia tehtäviä.

Teknisten toimihenkilöiden kohdalla työnantajan ja muiden työntekijä- ja toimihenkilöryhmien väli- sen työriidan aikana ei työnantaja ole oikeutettu työriidan takia lomauttamaan teknistä toimihenki- löä eikä irtisanomaan teknisen toimihenkilön työsopimusta lakkaamaan ellei muuta sovita.

46 § Kokoontumisoikeus

Tähän sopimukseen sidotun toimihenkilöliiton rekisteröidyllä yhdistyksellä tai vastaavalla, jolla on jäseniä ao. työpaikalla, on kullakin työpaikalla mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan al- kamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä sekä erikseen sovittaessa myös viikko- lepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä työnantajan palveluksessa oleville toimihenkilöille seuraavin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työn- antajan kanssa sovittava mikäli mahdollista kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työn- antajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tar- vittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi.

c) Kokouksen järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan lii- ton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

47 § Paikallinen sopiminen

Useissa tämän sopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehto- sopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja toimihenkilön kesken tai luotta- musmiehen ja työnantajan kesken. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenki- löitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.

Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomis- ajasta ole muuta sovittu.

Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää.

Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksi solmittu sopimus irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

Menettelytapoja koskeva suositus

Allekirjoittaneet liitot suosittelevat, että kun työehtosopimusmääräyksistä poiketaan paikallisesti sopimalla noudatettaisiin yrityksessä, jossa on luottamusmies, seuraavia menettelytapoja:

– toimihenkilöitä kollektiivisesti koskevista asioista neuvotellaan ensisijaisesti luotta- musmiehen kanssa;

– luottamusmiehelle varataan mahdollisuus osallistua sopimista koskevaan neuvotte- luun, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää;

– työnantaja tiedottaa sopimisesta viivyttelemättä luottamusmiehelle, jos sopimus on tehty ilman hänen myötävaikutustaan.

48 § Neuvottelujärjestys

1. Sopijapuolten tulee neuvotella asiallisesti kaikista niiden toimialalla ilmaantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. Sopijapuolet myötävaikuttavat omalta osaltaan hy- vien ja asiallisten neuvottelusuhteiden kehittämiseksi työpaikoilla.

2. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta, soveltamisesta tai jostakin muusta syystä syntyy erimieli- syyttä työnantajan ja toimihenkilön välillä, on asiassa ensin pyrittävä sovintoon paikallisilla neuvot-

teluilla. Jolleivät nämä johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltä- väksi.

3. Jommankumman osapuolen esittäessä paikallisneuvotteluja tai liittoneuvotteluja edellä tarkoi- tetuissa tapauksissa on ne aloitettava ensitilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

4. Neuvotteluista on jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava pöytäkirja tai erimieli- syysmuistio, joka kummankin osapuolen on allekirjoitettava. Asiakirjassa on lyhyesti mainittava erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laadittava viikon kuluessa neuvottelun päättymisestä.

5. Jos neuvottelut tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta eivät johda tulokseen, voi jompikumpi osapuoli muussa kuin vaativuusryhmittelyä koskevassa erimielisyydessä jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.‌

6. Niin kauan kuin erimielisyydestä käydään paikallisneuvotteluja tai liittoneuvotteluja, ei asian joh- dosta saa ryhtyä minkäänlaisiin toimenpiteisiin vastapuolen painostamiseksi.

7. Tämän sopimuksen osallisten liittojen edustajilla on oikeus osallistua paikalliseen neuvotteluun liittojen niin sovittua. Tällöin edellytetään, että neuvoteltavasta asiasta on jo aikaisemmin paikalli- sesti neuvoteltu. Ellei tällaisessa neuvottelussa päästä yksimielisyyteen, menetellään kuten 2 ja 5 kohdissa.

49 § Työehtosopimuksen kehittäminen

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työehtojen ja työehtosopimuksen kehittäminen jatkuu sopi- muskaudella. Osapuolet sitoutuvat sopimuskauden aikana neuvottelemaan muistakin työehtoso- pimusmuutoksista, joilla pyritään yksinkertaistamaan ja selkeyttämään säännöstystä sekä edistä- mään työllistymistä. Muutokset, joista ollaan yhtä mieltä, voidaan toteuttaa ennen sopimuskauden päättymistä.

50 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa 10.5.2010 lukien 30.4.2013 saakka kuitenkin niin, että palkankorotuk- sista vuodelle 2011 ja vuodelle 2012 on sovittava viimeistään kyseisen vuoden maaliskuun lop- puun mennessä. Ellei palkankorotuksista sovita, sopimus päättyy kyseisen vuoden huhtikuun lo- pussa.

Jos sopimus irtisanotaan, on irtisanovan osapuolen annettava muutosehdotus vastapuolelle. So- pimuspuolet ovat velvolliset viimeistään kuukauden kuluttua irtisanomisen jälkeen aloittamaan neuvottelut uudesta sopimuksesta tai muutosehdotuksesta.

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY INFRA RY

KATTOLIITTO RY PINTAURAKOITSIJAT RY TOIMIHENKILÖUNIONI TU RY

RAKENNUSALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA

Aika‌	Helsinki 7.5.2010
Läsnä	Xxxxx Xxxx Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxx	Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuus RT ry Talonrakennusteollisuus ry Infra ry
	Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxx	Toimihenkilöunioni TU ry Toimihenkilöunioni TU ry Toimihenkilöunioni TU ry Toimihenkilöunioni TU ry

1. TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN

Päätettiin uudistaa Rakennusalan toimihenkilösopimus vuosille 2010 – 2013.

2. SOPIMUSKAUSI

Allekirjoittaneet osapuolet sopivat uudesta työehtosopimuksesta, joka poikkeaa sopimuskauden päättyessä voimassa olevasta alan sopimuksesta jäljempänä mainitulla tavalla. Uusi sopimuskau- si alkaa 10.5.2010 ja päättyy 30.4.2013.

3. PALKKARATKAISU

1.6.2010

Kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.6.2010 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 20 € kuitenkin vähintään 0,7 %.

Tehtävän vaativuusluokkapalkkoja (TVL) korotetaan yleiskorotuksen toteuttamisajankohdasta 1.6.2010 lukien 0,7 %.

Vuorotyölisiä korotetaan siten, että iltatyölisä on 1.6.2010 lukien 2,00 € ja yövuorolisä 3,75 €. 1.11.2010

Palkkoja korotetaan 1.11.2010 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien paikallisesti sovittavalla yrityskohtaisella erällä, jonka suuruus on 0,4 %. Erä lasketaan sovelta- misalueen toimihenkilöiden syyskuun 2010 palkkasummasta. Mikäli erän käytöstä ei päästä pai- kallisesti sopimukseen, maksetaan kaikille 0,4 % suuruinen yleiskorotus yleiskorotushetken mu- kaisesta palkasta.

Tehtävän vaativuusluokkapalkkoja (TVL) korotetaan 1.11.2010 lukien 0,4 %.

4. TEKSTIMUUTOKSET

4.1 TYÖEHTOSOPIMUS

7 § Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut

Muutetaan 7 §:n ”Työvoimaan vähentämiseen liittyvää neuvottelut” kuulumaan seuraavasti:

Silloin, kun kyseessä on alalla tavanomaisen työvoimatarpeen vaihtelu, tuotannollisin ja taloudelli- sin perustein toimeenpantavat lomautukset tai irtisanomiset eivät vaadi erillistä yt-menettelyä ei- vätkä työsopimuslain mukaisia selvitysvelvoitteita, mikäli työvoimatarve ja arvio sen muutoksista on käsitelty henkilöstösuunnitelmassa henkilöstön edustajan kanssa. Henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset on käsiteltävä henkilöstön edustajan kanssa tilanteen muuttuessa.

Työnantajan tulee lomautus- tai irtisanomisilmoitusta antaessaan selvittää toimihenkilölle toimen- piteen perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot sekä ilmoittaa työvoimatoimistolta saatavat työvoi- mapalvelut. Toimenpide tulee käsitellä toimihenkilöitä edustavan luottamusmiehen kanssa ennen ilmoituksen antamista.

Yhteistoimintalakia ja työsopimuslain 5 luvun 3 §:ää ja 9 luvun 3 §:ää sovelletaan sen sijaan yrityk- sen tavanomaisesta toiminnasta poikkeavaan päätökseen, jolla on henkilöstövaikutuksia pää- sääntöisesti useassa työkohteessa.

10 § Takaisinottovelvollisuus

Lisätään uusi 10 § seuraavasti:

Irtisanomisen yhteydessä voidaan toimihenkilön kirjallisella ilmoituksella tai työnantajan ja toimi- henkilön välisellä kirjallisella sopimuksella rajoittaa työsopimuslain mukaista 9 kuukauden takaisi- nottovelvollisuutta toimihenkilön kotipaikkakunnan työssäkäyntialueeseen tai muuhun sovittuun alueeseen. Ilmoitus tai sopimus on annettava tiedoksi luottamusmiehelle.

12 § Liukuva työaika

Lisätään 12 § 2 momenttiin seuraava teksti:

”Enimmäiskertymä saa olla enintään 40 tuntia” muutetaan muotoon ”…60 tuntia”. Lisätään uusi 4. kappale seuraavasti:

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään toimihenkilöl- le annettavalla vapaa-ajalla.

Työtilanteen niin edellyttäessä työnantaja voi velvoittaa toimihenkilön pitämään kertyneitä plus- tunteja vapaana kokonaisina päivinä, ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin asianomaiselle toimihenkilölle. Toimihenkilö voi työtilanteen niin salliessa pitää plus-tunteja kokonaisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin työnantajalle.

Tämä merkitsee olosuhteita, että työtä on normaalia työaikaa vähemmän tai lomautuksen sijasta käytetään ensisijaisesti plus-tunteja.

POIKKEAVISTA TYÖAJOISTA MAKSETTAVAT KORVAUKSET

Lisätään uusi 12 § ”Työajoista tehtävä ilmoitus”.

Siirretään ”Poikkeavista työajoista maksettavat korvaukset” alla oleva otsikon teksti ”Työajoista tehtävä ilmoitus” otsikon alle 12 §:ään kuulumaan seuraavasti:

Toimihenkilön on toimitettava kutakin kuukautta koskeva työaikailmoitus lähimmälle esimiehelle viimeistään seuraavan kuukauden loppuun mennessä yrityksen päättämällä tavalla. Toimihenkilön on ilmoitettava vähintään päivittäiset työajat.

Työnantaja voi päättää työaikailmoituksen tarkemmasta sisällöstä ja toimittamisen menettely- tavoista sekä tiedottaa niistä yrityksessä.

26 § Puhelinohjeet ja varallaolo

Muutetaan 26 §:n ”Varallaolo ja puhelinohjeet” kuulumaan seuraavasti:

1. Paikallinen sopiminen

Paikallisesti tulee sopia puhelinohjeiden antamisesta, etäpäivystyksestä sekä varallaolosta sekä niistä maksettavasta korvauksesta ja määräytymisperusteista.

Asioista on sovittava toimihenkilön kanssa niin selvästi, ettei jälkeenpäin voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuuden luonteesta ja kestoajasta.

2. Puhelinohjeiden antaminen

Milloin toimihenkilöllä on nimenomaisesti sovittu velvollisuus antaa vapaa-aikanaan puhelimitse toimintaohjeita tai –määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön palkassa erillisenä lisänä tai kertakorvauksena, vähintään 10 euroa käsitellystä asiakokonaisuudesta.

Toimihenkilön on annettava ilmoitus puhelinohjeiden antamisesta työnantajalle viimeistään seu- raavan kuukauden loppuun mennessä 12 §:n mukaisen työaikailmoituksen yhteydessä. Ilmoituk- sessa on mainittava puhelun ajankohta ja käsitelty asiakokonaisuus. Mikäli ilmoitusta ei ole toimi- tettu edellä mainitulla tavalla, on saatava vanhentunut.

3. Etäpäivystys

Xxxxxxx toimihenkilöllä on nimenomaisesti sovittu velvollisuus ryhtyä vapaa-aikanaan suorittamaan työtehtäviä puhelimitse tai muiden etäyhteyksien välityksellä saapumatta työpaikalle, tulee tästä valmiudesta maksaa erillisenä korvauksena, vähintään 200 euroa kalenteriviikossa. Lyhyemmästä ajasta maksettava korvaus lasketaan osa-ajan palkanlaskentasääntöjen mukaisesti.

Etäpäivystystä ei saa kalenterikuukautta kohden pysyvästi olla 2 viikkoa enempää.

4. Varallaolo

Varallaololla tarkoitetaan sitä, että toimihenkilö on sopimuksen mukaan velvollinen olemaan työ- ajan ulkopuolella tavoitettavissa siten, että hänet voidaan kutsua työhön välittömästi. Varallaoloai- ka ei ole työaikaa.

Varallaolosta sovittaessa tulee sopia ainakin:

– suoritettavasta korvauksesta,

– varallaoloajasta ja

– töihin ryhtymisajasta kutsun saatuaan.

Varallaoloajalta maksettava korvaus on:

a. 50 % peruspalkasta, mikäli toimihenkilö on velvollinen ryhtymään työhön viimeistään 1 tunnin kuluttua kutsusta,

b. 25 % peruspalkasta, mikäli toimihenkilö on velvollinen ryhtymään työhön viimeistään 2 tunnin kuluttua kutsusta

c. 10 % peruspalkasta, mikäli toimihenkilö on velvollinen ryhtymään työhön yli 2 tunnin kuluttua kutsusta.

Korvaus maksetaan siltä ajalta, jonka toimihenkilö joutuu sopimuksen mukaan olemaan valmiu- dessa työtä suorittamatta. Jos varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, maksetaan palkka työ- hön käytetyltä ajalta tämän sopimuksen muiden määräysten mukaisesti.

Varalla olevan toimihenkilön työhön kutsumiseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä eikä työaikalain varallaoloa koskevia säännöksiä.

Varallaoloaika ei saa kalenterikuukautta kohden toistuvasti ylittää 2 viikkoa.

30 § Vuorotyö sekä ilta- ja yövuoro

Poistetaan taulukoista euromääräiset luokat.

31 § Sijaisuuskorvaus

Muutetaan 31 §:n ”Sijaisuuskorvaus” kuulumaan seuraavasti:

Xxxxxx toimihenkilö, harjoittelijaa lukuun ottamatta, hoitaa tilapäisesti oman toimensa ohella toisen henkilön tehtäviä, maksetaan hänelle työmäärän lisääntymisen suhteessa omasta toimesta tule- van palkan lisäksi erillistä sijaisuuskorvausta. Sijaisuuskorvausta maksetaan toimihenkilölle myös ajalta, jolloin hän hoitaa oman toimensa ohella toisen sijaisena vaativampia tehtäviä. Jos toimihen- kilö toimii toisen sijaisena (vaativuudeltaan) omien tehtävien tasoisissa tehtävissä työmäärän li- sääntymättä, ei korvausta makseta.

Sijaisuuskorvausta maksetaan, kun sijaisuus kestää yli 1 viikon (yli 5 työpäivää).

Sijaisuuskorvausta maksetaan 340 – 800 euroa kuukaudessa. Sijaisuuskorvaus lasketaan osa- ajan palkanlaskentasääntöjen mukaisesti. Korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset sel- vitetään paikallisesti mahdollisuuksien mukaan ennen sijaisuuden alkamista.

Korvausta harkittaessa tulee kiinnittää huomiota onko kysymyksessä:

– työmäärän olennainen lisääntyminen omien tasoisissa tehtävissä,

– omia tehtäviään vaativampien tehtävien suorittaminen vai

– sekä työmäärän olennainen lisääntyminen että omia tehtäviään vaativammat työteh- tävät.

Vaativuus- ja olosuhdelisät maksetaan samoin perustein kuin sijaistettavalle. Vaativuuslisien mää- räytymisessä toimihenkilön omaa ja sijaistettavan tehtävää arvioidaan yhtenä kokonaisuutena.

Mikäli sijaisuuskorvaus on huomioitu tehtävän vaativuutta luokitettaessa, on työnantajan selvitet- tävä tämän vaikutus henkilön palkkaan.

32 § Nuoria ja harjoittelijoita koskevat määräykset

Lisätään väliotsikko ”1. Palkkamääräykset” kohtien 1–4 ylle.

Lisätään väliotsikko ”2. Muihin toimihenkilöihin kohdistuva työsuhdeturva” kuulumaan seuraavasti:

Toimihenkilöiden työehtosopimuksen 9 §:n mukaista työvoiman vähentämisjärjestystä sekä työ- sopimuslain 7:4 §:n työntarjoamisvelvollisuutta ja 6:6 §:n takaisinottovelvollisuutta koskevat mää- räykset eivät estä solmimasta määräaikaisia sopimuksia seuraavissa tilanteissa:

– pakollinen harjoittelu, mikä on välttämätöntä opintojen aloittamisen mahdollistami- seksi enintään kahdeksan (8) kuukauden ajan,

– tutkintoon liittyvä harjoittelu opintojen kestäessä,

– korkeakoulusta tai ammatillisesta oppilaitoksesta/opistosta valmistuneita enintään kahdeksaksi (8) kuukaudeksi työsuhteen alkamisesta lukien.

Työnantaja ja luottamusmies tai muu toimihenkilöitä edustava yhdessä toteavat, että työharjoittelu ei vaikuta muiden työntekijöiden työsuhteisiin eikä työehtoihin. Harjoittelupaikat tarjotaan ensisijai- sesti niille, joille työharjoittelu on välttämätöntä opintojen jatkamiseksi tai niiden loppuunsaattami- seksi. Kustakin harjoitteluohjelmasta laaditaan toimenkuva. Harjoittelijan tehtävä sijoittuu aina ni- metyn toimihenkilön ohjaukseen, joka varsinaisesti vastaa työn suorittamisesta.

Pöytäkirjamerkintä:

– Korkeakoululla tarkoitetaan sekä tiedekorkeakouluja että ammattikorkea- kouluja.

– Toimihenkilöiden yhteinen valinta vastaa luottamusmiehen valintaa.

35 § Vaativuus- ja olosuhdelisät

Vastaavan työnjohtajan lisän suuruus sovitaan yrityskohtaisesti ottaen huomioon työmaan vaati- vuus ja taloudellinen vastuu, kuitenkin niin, että lisä on vähintään 330 €. Mikäli vastaavalla työnjoh- tajalla on alaisenaan teknisiä toimihenkilöitä keskimäärin vähintään 3, on vastaavan työnjohtajan lisä vähintään 460 €.

Turvallisuuskoordinaattorille maksettava lisä

Lisätään uusi 4. kohta seuraavasti:

Asetuksen rakennustyön turvallisuudesta tarkoittamalle nimetylle työturvallisuuskoordinaattorille on maksettava erillinen lisä paikallisesti sovittavalla tavalla. Mikäli lisä on huomioitu henkilön teh- tävän vaativuutta luokitettaessa, on työnantajan selvitettävä sen vaikutus palkkaan.

37 § Matkat varsinaiselta työpaikalta

Työehtosopimuksen 36 §:n mukaisia kilometrikorvauksia ja 37-38 §:n mukaista päivärahaa ja ma- joituskorvausta muutetaan sopimuskauden aikana samoilla euromäärillä ja samoista ajankohdista, kuin verohallitus muuttaa verovapaiksi katsottavien korvausten määriä.

Lisätään kohtaan ”Xxxxxxxx matkustaminen” seuraava teksti:

Työnantajan ja toimihenkilön on yhdessä todettava, milloin kyseessä on toistuvaa matkustamista edellyttävä työ.

38 § Matkat työmaatehtävissä

Summat korjataan sovitun mukaisiksi.

39 § Palkka sairauden tai perhevapaan aikana tai tapaturman jälkeen

Muutetaan otsikko kuulumaan yllä olevalla tavalla. Muutetaan kohta 5. kuulumaan seuraavasti:

Toimihenkilölle annetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hänelle sairaus- vakuutuslain mukaan tulevan äitiys, isyys- ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan. Äitiys- vapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta.

Isyysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka yhdeltä viikolta (5 työpäivää).

Palkanmaksun edellytyksenä kuitenkin on, että työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä. Xxxxxxx toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, an- netaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiys- tai viikon pituinen isyysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa.

Osapuolet suosittelevat kokonaissuunnitelman tekemistä vanhempainvapaan ja hoitovapaan käyttämisestä.

42 § Lyhyt tilapäinen vapaa

Muutetaan otsikko kuulumaan ”Lyhyt tilapäinen vapaa”. Lisätään kohdan 1. loppu kuulumaan seuraava kirjaus:

…perheen lapsia, veljiä ja sisaria sekä isovanhempia.

Muutetaan kohdan 1. ”…tilapäistä lomaa…” kuulumaan ”tilapäistä vapaata”. Muutetaan kohdan 2. ”…tilapäistä lomaa…” kuulumaan ”tilapäistä vapaata”. Muutetaan kohdan 3. ”…tilapäisen loman…” kuulumaan ”tilapäisen vapaan”. Muutetaan kohta 4. kuulumaan seuraavasti:

Osapuolet suosittelevat, että yritykset maksaisivat toimihenkilölle kertausharjoitusten ajalta niin suuren osan palkasta, että reserviläinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

Lisätään uusi 6. kohta seuraavasti:

50- ja 60-vuotispäivänä toimihenkilölle annetaan palkallinen vapaapäivä, mikäli merkkipäivä sattuu työpäivälle.

50 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa 10.5.2010 lukien 30.4.2013 saakka kuitenkin niin, että palkankorotuk- sista vuodelle 2011 ja vuodelle 2012 on sovittava viimeistään kyseisen vuoden maaliskuun lop- puun mennessä. Ellei palkankorotuksista sovita, sopimus päättyy kyseisen vuoden huhtikuun lo- pussa.

Jos sopimus irtisanotaan, on irtisanovan osapuolen annettava muutosehdotus vastapuolelle. So- pimuspuolet ovat velvolliset viimeistään kuukauden kuluttua irtisanomisen jälkeen aloittamaan neuvottelut uudesta sopimuksesta tai muutosehdotuksesta.

4.2 SOPIMUS TOIMIHENKILÖIDEN EDUSTAJISTA RAKENNUSALAN YRITYKSISSÄ

II HENKILÖSTÖN EDUSTUSJÄRJESTELMÄ

3 § Työpaikkakäsite

Lisätään 1. kappaleen työpaikkakäsitteen esimerkkeihin seuraavia paikkoja: (Tulosyksikkö, aluetoimipiste tms.)

4 § Luottamusmies

Muutetaan 3. kohdan 3. kappale kuulumaan seuraavasti:

Henkilöstöryhmän luottamusmiehet voivat valita keskuudestaan yhden luottamusmiehen, pää- luottamusmiehen, neuvottelemaan työnantajan kanssa silloin, kun asia koskee useita työpaikkoja. Pääluottamusmiehen tehtävät ja käytännönjärjestelyt sovitaan paikallisesti.

11 § Työsuhde

Lisätään 2. kappaleeseen seuraava teksti:

Ansiokehitysvertailu ja tarvittavat korjaukset suoritetaan vuosittain yrityksen palkkatilastojen val- mistuttua. Vertailussa käytetään keskimääräistä yrityksen toimihenkilöiden ansiokehitystä ilman tulospalkkioita.

12 § Työstä vapautus ja ansionmenetyksen korvaaminen Erilliset korvaukset

Muutetaan kappale luottamusmiehelle maksettavia erillisiä korvauksia seuraavasti:

Luottamusmiehelle maksettavat korvaukset 1.6.2010 lukien ovat seuraavat:

Edustettavien toimihenkilöiden lukumäärä	Korvaukset € / kk
5 – 9	40 €
10 – 24	83 €
25 – 50	110 €
51 – 100	154 €
101 – 200	186 €
201 – 400	220 €
401 –	247 €

Muutetaan 1. kohdan 2. kappale kuulumaan seuraavasti:

Vähintään työturvallisuuskorttikoulutuksen suorittaneelle työpaikan työsuojeluvaltuutetulle mak- setaan 1.6.2010 lukien erillinen korvaus, jonka suuruus riippuu edustettavien yhteismäärästä seu- raavasti:

Edustettavien yhteismäärä	Korvaukset € / kk
10 – 50	55 €
51 – 200	85 €
201 –	150 €

13 § Tiedoksisaantioikeus

Tilastotiedot

Lisätään kohtaan ”…sunnuntaityökorotuksia)” jälkeen seuraava teksti: ”…yksiköittäin jaoteltuna siten kuin yrityksessä tilastointia tehdään.”

4.3. KOULUTUSSOPIMUS

1 § Ammatillinen koulutus

Muutetaan ”Ammatillinen koulutus” seuraavaan muotoon:

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin toimihenkilön säännöllisenä työaikana, korvataan koulu- tuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset, eikä toimihenkilön kuukausipalkkaa (peruspalkka mahdollisine kiinteine kuukausikorvauksineen) vähennetä, ellei paikallisesti toisin ole sovittu.

Jos työnantajan antama koulutus tapahtuu kokonaan tai pääosin työajan ulkopuolella, on koulu- tukseen käytettävästä ajasta maksettava peruspalkan mukainen korvaus tai annettava muulloin vastaava vapaa-aika ja korvataan koulutuksesta johtuvat suoranaiset kustannukset, ellei paikalli- sesti muuta sovita.

Työajan ulkopuolella koulutukseen edellyttämiin matkoihin käytetyistä ajasta ei korvausta makse- ta, ellei toisin sovita. Muutoin korvataan matkakustannukset rakennusalan toimihenkilöiden työeh- tosopimuksen määräysten mukaisesti (37-38 §:t). Työajan ulkopuolella koulutukseen osallistumi- sesta saattaa aiheutua lisäkustannuksia toimihenkilölle. Myös näin aiheutuvien kustannusten kor- vaamisesta voidaan tarvittaessa sopia paikallisesti.

Koulutustilaisuuksia järjestettäessä on huolehdittava siitä, että ao. toimihenkilölle tulee riittävän pitkä päivittäinen lepoaika.

4.4. RAKENNUSALAN TOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ Lisätään kohtaan 5.3. ”Yrityskohtaiset palkkajärjestelmät 2 uusi 2. kappale seuraavasti: Yrityskohtainen palkkausjärjestelmä ja sen muutokset on annettava tiedoksi liitoille.

5. MUUT KIRJAUKSET

5.1. Talousrikollisuuden vastustaminen

Liitot käynnistävät vuoropuhelun talousrikollisuuden aiheuttamien ongelmien ehkäisemiseksi. Osapuolet kokoontuvat vähintään kerran vuodessa yhteiseen korkean tason seminaariin, jossa käydään läpi talousrikollisuuden rakentamiselle aiheuttamia ongelmia ja pyritään yhdessä kehittä- mään keinoja niiden vähentämiseksi. Kumpikin osapuoli nimeää edustajia seminaariin.

5.2. Työnjohdon määrä rakennuskohteessa

Osapuolet pitävät tärkeänä, että työmaiden riittävästä työnjohdon määrästä huolehditaan. Työn- johdon määrää mitoitettaessa yrityksissä tulee huolehtia siitä, ettei työn ja johdettavien suuri mää- rä aiheuta liian suurta kuormitusta työnjohdolle. Rakennusteollisuus RT ry sitoutuu korostamaan asian tärkeyttä jäsenyrityksilleen ja muistuttamaan jäsenyritysten työturvallisuudesta ja –suojelus- ta vastuussa olevia.

5.3. Rinnakkaissopimukset

Sopijapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, ettei toimihenkilöiden työehtosopimuksen sovelta- mispiirissä tehdä rinnakkaissopimuksia.

5.4. Sopimus yrityksen ja eri henkilöstöryhmien välisestä yhteistoiminnasta rakennusalan yrityksissä

Sovittiin, että otsikkokohdassa mainittu sopimus voidaan irtisanoa yhden kuukauden irtisanomis- ajoin päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

5.5. Palkkatilastoyhteistyö

EK:n ja STTK:n välisessä tilastoyhteistyösopimuksessa on määritelty STTK:n oikeudet saada tie- toja EK:n tuottamista palkkatilastoista. Allekirjoittaneet työnantajajärjestöt tulevat jatkossa toimit- tamaan vastaavat tilastotiedot rakennusteollisuuden osalta Toimihenkilöunioni TU ry:n käyttöön.

5.6. Rakennustyön turvallisuuden kehittäminen

Allekirjoittaneet liitot toteavat, että rakennustyömaiden työturvallisuuden kehittämisen kannalta on työnjohdon oikeat asenteet ja osaaminen erityisen tärkeää. Tämän vuoksi ne suosittelevat, että työnjohdon ammatillista koulutusta suunniteltaessa kiinnitetään erityisesti huomiota työturvalli- suustietouden lisäämiseen ja tietojen päivittämistarpeeseen määräajoin.

5.7. ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kampanja

Liitot uudistavat ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kampanjaa koskevan pöytäkirjan.

5.8. Pykäläviittaukset

Osapuolet toteavat, että sovittujen muutosten vaikutus työehtosopimuksen pykälien numerointiin ja työehtosopimuksen sisäisiin viittauksiin tarkastetaan.

6. TYÖRYHMÄT

6.1. Palkkausjärjestelmän kehittäminen

Osapuolet perustavat työryhmän, joka sopimuskauden aikana selvittää työehtosopimuksen palk- kausjärjestelmän henkilökohtaisen pätevyyden arviointia koskevat määräykset ja niiden mahdolli- set päivitystarpeet. Työssä voidaan käyttää ulkopuolista asiantuntijaa.

Työryhmän tehtävänä on sopimuskauden aikana selvittää sijaisuuksien määräytyminen ja huomi- oon ottaminen yrityksissä.

6.2. Erityisalojen vastaava työnjohtaja / vedeneristysalan työnjohtaja

Liitot perustavat työryhmän, joka sopimuskauden aikana selvittää erityisalojen työnjohtajiin liittyviä kysymyksiä ja valmistelee tarvittaessa korvausohjeistusta.

6.3. Tasa-arvon edistäminen

Liitot pitävät tärkeänä tasa-arvon edistämistä. Osapuolet selvittävät sopimuskauden aikana, miten Rakennusteollisuus RT:n jäsenyrityksissä tasa-arvoasioissa toimitaan. Samalla selvitetään myös luottamushenkilöiden näkemykset. Selvitys tapahtuu osapuolten yhteisesti laatimalla kyselyllä. Kyselyn perusteella osapuolet sopivat toimenpiteistä, joilla tasa-arvoasioita voidaan RT:n jäsenyri- tyksissä edistää.

6.4. Työehtosopimuksen sukupuolten tasa-arvovaikutusten arviointi

Sopijapuolet arvioivat tämän työehtosopimuksen sopimusmääräysten sukupuolivaikutukset 30.11.2010 mennessä.

Tätä tarkoitusta varten sopijaosapuolet asettavat yhteisen työryhmän, joka voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Sukupuolivaikutusten arvioinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota välillisesti syr- jiviin määräyksiin sekä eriarvoisuuteen johtaviin tilanteisiin ja rakenteisiin.

7. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa 10.5.2010 lukien 30.4.2013 saakka kuitenkin niin, että palkankorotuk- sista vuodelle 2011 ja vuodelle 2012 on sovittava viimeistään kyseisen vuoden maaliskuun lop- puun mennessä. Ellei palkankorotuksista sovita, sopimus päättyy sen vuoden huhtikuun lopussa.

Helsingissä, 7. päivänä toukokuuta, 2010

TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY TOIMIHENKILÖUNIONI TU RY INFRA RY

KATTOLIITTO RY PINTAURAKOITSIJAT RY

Xxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxx

Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxx

Xxxxx Xxxx

Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxx

XXXXXXX TOIMIHENKILÖIDEN EDUSTAJISTA RAKENNUSALAN YRITYKSISSÄ

Johdanto

Tällä sopimuksella säännellään rakennusalan toimihenkilöiden edustusjärjestelmää. Tavoitteena on mahdollistaa yhteistoiminnan järjestäminen yrityksissä siten, että se voi johtaa todelliseen yri- tyksen ja henkilöstön työolosuhteiden kehittämiseen.

Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on työnantajan ja toimihenkilöiden välisen neuvotte- lu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen, osapuolten välillä solmittujen sopi- musten noudattaminen sekä työrauhan ylläpitäminen.

Luottamusmiehen rooli henkilöstön edustajana tunnustetaan myös lainsäädännössä, erityisesti yhteistoiminnasta yrityksissä säädetyssä laissa, jonka tarkoituksena on kehittää yritysten toimin- taa ja työolosuhteita sekä tehostaa työnantajan ja henkilöstön välistä sekä henkilöstön keskinäistä yhteistoimintaa.

Työsuojelun valvonnasta annettu laki velvoittaa työpaikan osapuolet puolestaan työsuojelua kos- kevaan yhteistoimintaan henkilöstön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Työsuojelusopi- muksilla on perinteisesti sovittu tarkemmin työpaikan henkilöstön oikeudesta valita edustajia tä- hän yhteistoimintaan sekä heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.‌

Tuottavuus- ja laatuasiat muodostavat merkittävän osan yrityksen toimintojen kehittämistä, jossa todellisiin tuloksiin voidaan päästä vain työnantajan ja toimihenkilöiden sekä henkilöstöryhmien välisellä aidolla yhteistyöllä.

Tämä sopimus antaa aiempaa laajemmat mahdollisuudet sopia paikallisesti henkilöstön edustus- järjestelmien rakenteesta. Tavoitteena tulee olla paikalliset tarpeet mahdollisimman hyvin tyydyttä- vät, tehokkaat ja joustavat edustusjärjestelmät.

ı YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan sopimuksen allekirjoittaneiden työnantajaliittojen jäsenyritysten ja nii- hin työsuhteessa olevien toimihenkilöiden välisessä yhteistoiminnassa.

2 § Sopimuksen voimassaolo

Kukin allekirjoittajaliitto voi irtisanoa sopimuksen itsenäisesti omalta osaltaan noudattaen kuuden kuukauden irtisanomisaikaa. Muiden sopijapuolten välillä sopimus jää voimaan.

II HENKILÖSTÖN EDUSTUSJÄRJESTELMÄ‌

3 § Työpaikkakäsite

Työpaikan käsite sovitaan paikallisesti. Jos muuta ei ole sovittu, työpaikkana pidetään yritystä tai sen osan muodostamaa itsenäistä kokonaisuutta niiden alaisine työkohteineen (pääkonttori, alue- konttori, tulosyksikkö, aluetoimipaikka tms.).

Aluekonttorilla tarkoitetaan pysyvää toiminnallista kokonaisuutta, jossa työskentelee pysyvästi useita toimihenkilöitä, jossa on yrityksen hallinnollisia toimintoja ja jossa mm. käytetään itsenäistä henkilöstöhallinnollista päätösvaltaa.

4 § Luottamusmies

1. Rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimukseen sidottuihin järjestöihin kuuluvilla toimihen- kilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja hänelle varamies.

2. Yritykset voivat paikallisesti sopia kahden luottamusmiehen järjestelmästä, jossa teknisiä toimi- henkilöitä ja teollisuustoimihenkilöitä edustaa ryhmän erikseen valitsema luottamusmies.

3. Luottamusmies edustaa työpaikan järjestäytyneitä toimihenkilöitä sekä sitä työehtosopimukseen sidottua toimihenkilöjärjestöä, jonka jäsen hän on, työehtosopimusten soveltamisessa sekä yleen- sä työnantajan ja toimihenkilöiden välisissä kysymyksissä.

Luottamusmiehen tehtäviin kuuluu siten

– valvoa työehtosopimusten noudattamista,

– osallistua riitatapausten selvittämiseen työehtosopimuksessa olevan neuvottelujär- jestyksen mukaisesti

– osallistua paikalliseen sopimustoimintaan työehtosopimuksen määrittelemin tavoin sekä

– huolehtia työrauhan säilymisestä.

Henkilöstöryhmän luottamusmiehet voivat valita keskuudestaan yhden luottamusmiehen, pää- luottamusmiehen, neuvottelemaan työnantajan kanssa silloin, kun asia koskee useita työpaikkoja. Pääluottamusmiehen tehtävät ja käytännönjärjestelyt sovitaan paikallisesti.

5 § Työsuojeluvaltuutettu

1. Xxxxxxxxxxxxxxxx on oikeus valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja hänelle kaksi varaval- tuutettua. Työpaikassa, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, on lain mukaan valittava työsuojeluvaltuutettu. Jos toimihenkilöt eivät valitse omaa työsuojeluvaltuutet- tua, heillä on oikeus osallistua työpaikan yhteisen työsuojeluvaltuutetun valintaan.

2. Yrityksessä voidaan sopia, että valittu luottamusmies edustaa toimihenkilöitä myös työpaikan työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa. Tällainen sopimus edellyttää työpaikan toimihenkilöi- den enemmistön suostumusta.

3. Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on toimihenkilöiden edustaminen työsuojelun valvonnasta an- netun lain ja asetuksen mukaisessa yhteistoiminnassa.‌

Ellei paikallisesti muista tehtävistä sovita, käsitellään työsuojeluyhteistoiminnassa laadittavan toi- mintasuunnitelman mukaisesti työpaikan työolosuhteiden kehitystä ja kehittämisesityksiä, toimi- henkilöiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä työpaikan asioita, työolosuhteisiin vaikuttavia muutos- ja uudistussuunnitelmia ja niiden toteutumista, työsuojeluun liittyvän toimihenkilöiden koulutuksen, työnopastuksen ja perehdyttämisen järjestämistä sekä työterveyshuollon toimeen- panoa.

6 § Muut henkilöstön edustajat

1. Yrityksessä voidaan paikallisesti sopia myös muiden henkilöstön edustajien valinnasta. Samalla on sovittava, mitä luottamustehtäviä valitut henkilöt hoitavat.

2. Muulle henkilöstön edustajalle voidaan antaa yhteistoimintalain mukaiseen yhteistoimintaan, työsuojeluyhteistoimintaan sekä tuottavuus-, laatu- tai muuhun kehittämistyöhön liittyviä luotta- mustehtäviä. Näin meneteltäessä voidaan paikallisesti sopia luottamusmiehen tai työsuojeluval- tuutetun toimivallasta tästä sopimuksesta poiketen. Työsuojeluasiamiehen valitseminen, yhteistoi- minnan järjestämiseen liittyvien seikkojen sitä edellyttäessä, perustuu paikalliseen sopimukseen.

7 § Ehdokaskelpoisuus ja vaalin toimittaminen

1. Henkilöstön edustajaksi voidaan valita muut kelpoisuusehdot täyttävä toimihenkilö, jonka työ- suhde yritykseen on jatkunut vähintään vuoden ajan ja joka on perehtynyt työpaikan olosuhteisiin. Tämä määräaika ei estä henkilöstön edustajan valintaa työpaikoille, joiden toiminta on kestänyt alle vuoden.

2. Kaikille vaalioikeutetuille toimihenkilöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaali voidaan suorittaa työpaikalla. Tällöin vaaliajoista ja vaalipaikasta on sovittava työnantajan kanssa viimeis- tään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen eivät saa tar- peettomasti häiritä työntekoa.

8 § Toimikausi

Jollei muuta ole sovittu, henkilöstön edustajan toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Henkilöstön edustajan asema alkaa kuitenkin aikaisintaan siitä hetkestä, kun valinnasta on ilmoitettu kirjallises- ti työnantajalle.

Luottamusmiehen ja hänen varamiehensä valinnasta ilmoittaa se yhdistys, jonka jäsen valittu edustaja on. Muusta edustajasta ilmoittaa vaalitoimikunta.

Varamies ja varavaltuutettu saavat henkilöstön edustajan aseman siitä hetkestä, kun heidän toimi- misestaan varsinaisen edustajan sijaisena on ilmoitettu työnantajalle.

9 § Työnantajan yhteistoimintaedustajan nimeäminen‌

Saatuaan ilmoituksen henkilöstön edustajan valinnasta työnantaja ilmoittaa ensi tilassa tälle kirjal- lisesti, kuka edustaa työnantajaa henkilöstön edustajan toimialueeseen kuuluvissa asioissa, sekä hänen varamiehensä.

Työsuojeluyhteistoimintaa varten työnantaja nimeää yhteistoiminnasta vastaavan työsuojelupäälli- kön. Työsuojelupäällikön tulee olla riittävän perehtynyt työpaikan työsuojelukysymyksiin.

10 § Paikallinen sopiminen

Tähän sopimukseen perustuvaan, yhteistoimintaa koskevaan paikalliseen sopimukseen sovelle- taan rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimuksen määräyksiä paikallisesta sopimisesta.

Toimihenkilöpuolelta paikallisen sopimuksen solmivat ne tämän sopimuksen mukaiset henkilöstön edustajat, jotka edustavat paikallisen sopimuksen piiriin tulevia toimihenkilöitä, taikka, jos sellaisia ei ole vielä valittu, paikallisia sopimusneuvotteluja varten nimenomaisesti valitut toimihenkilöiden edustajat.

III HENKILÖSTÖN EDUSTAJIEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

Tämä luvun määräykset koskevat luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua. Varamieheen ja vara- valtuutettuun sovelletaan näitä määräyksiä vain silloin, kun hän toimii varsinaisen edustajan sijai- sena, ellei ao. määräyksessä toisin sovita.

Sopimuksen 6 §:n tarkoittamiin muihin henkilöstön edustajiin sovelletaan tämän luvun määräyksiä vain silloin, kun siitä on nimenomaisesti sovittu.

11 § Työsuhde

Henkilöstön edustaja on työsuhteessa työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaa- ko hän luottamustehtäväänsä oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu vapautusta työnteosta. Henkilöstön edustaja on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja ja työaikoja, esimiesten mää- räyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Henkilöstön edustajan ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä hänen toimialueellaan tapahtu- vaa ansiokehitystä. Ansiokehitysvertailu ja tarvittavat korjaukset suoritetaan vuosittain yrityksen palkkatilastojen valmistuttua. Vertailussa käytetään keskimääräistä yrityksen toimihenkilöiden an- siokehitystä ilman tulospalkkioita. Hänen mahdollisuuksiaan kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää edustajan tehtävän takia.

Henkilöstön edustajaa ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen takia saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli henkilöstön edustajaksi valituksi tullessaan, eikä hänen luottamustehtä- viensä hoitamista saa vaikeuttaa epäasiallisilla työ- tai tehtäväjärjestelyillä.

12 § Työstä vapautus ja ansionmenetyksen korvaaminen Oikeus työajan käyttämiseen

Henkilöstön edustajalle järjestetään tehtäviensä hoitamista varten tilapäistä tai säännöllisesti tois- tuvaa vapautusta työn kannalta sopivana aikana. Järjestelyt sovitaan paikallisesti. Tällaisen va- pautuksen takia ei kuukausipalkkaa vähennetä.

Vapautuksen tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon edustettujen toimihenkilöiden lukumää- rän ja henkilöstön edustajan tehtävän ohella toimihenkilöiden töiden luonne, yrityksen tuotannon luonne sekä sen mahdolliset toimialasta johtuvat erityispiirteet, toimihenkilöiden työskentelypaik- kojen lukumäärä ja sijainti sekä henkilöstön edustajan oman työn (esim. päivä- tai vuorotyö) anta- mat mahdollisuudet tehtävän hoitamiseen.

Silloin kun henkilöstön edustaja on vapautettu työstään säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi, tu- lee hänen ensisijaisesti hoitaa luottamustehtävät sinä aikana.

Erilliset korvaukset

1. Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen korvauksen, jonka suuruus riippuu hänen edus- tamaansa henkilöstöryhmään kuuluvien toimihenkilöiden määrästä 1.6.2010 alkaen seuraavasti:

Edustettavien toimihenkilöiden lukumäärä	Korvaukset € / kk
5 – 9	40 €
10 – 24	83 €
25 – 50	110 €
51 – 100	154 €
101 – 200	186 €
201 – 400	220 €
401 –	247 €

Vähintään työturvallisuuskorttikoulutuksen suorittaneelle työpaikan työsuojeluvaltuutetulle mak- setaan 1.6.2010 lukien erillinen korvaus, jonka suuruus riippuu edustettavien yhteismäärästä seu- raavasti:

Edustettavien yhteismäärä	Korvaukset € / kk
10 – 50	55 €
51 – 200	85 €
201 –	150 €

Milloin sama henkilö hoitaa sekä luottamusmiehen että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä samanaikai- sesti, maksetaan luottamusmiehelle maksettava korvaus täysimääräisenä ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta puolet. Korvauksen saamisen edellytykset määräytyvät edellä sovitulla tavalla.

Korvauksen suuruus määräytyy sen tilanteen mukaan, joka vallitsee tammikuun 1 päivänä. Jos toi- mihenkilömäärässä tapahtuu muutoksia, tulevat vastaavat muutokset korvauksesta voimaan seu- raavan kalenterivuoden alusta lukien.

Xxxxxxx varamies työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituksen nojalla hoitaa luottamusmiehen estyneenä ollessa tämän tehtäviä vähintään kahden viikon jakson, maksetaan korvaus luottamus- miehen sijasta ko. kuukauden ajalta jakamattomana varamiehelle.

2. Milloin henkilöstöryhmään kuuluvien toimihenkilöiden lukumäärä on alle 8 ja luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvaukses- ta.

Samaa sääntöä sovelletaan muihin henkilöstön edustajiin riippumatta heidän edustamiensa toimi- henkilöiden lukumäärästä.

13 § Tiedoksisaantioikeus Yleinen tiedonvälitys

Työnantajan tulee huolehtia siitä, että henkilöstön edustajalle ilmoitetaan mahdollisimman aikai- sessa vaiheessa sellaisista toimihenkilöitä välittömästi tai välillisesti koskevista asioista, joiden kä- sittely kuuluu henkilöstön edustajan luottamustehtävän piiriin.

Henkilöstön edustajalla on näihin tehtäviin liittyvissä asioissa oikeus saada kaikki käsiteltävänä olevaan asiaan liittyvä tieto niin yksityiskohtaisesti, että asian oikea tila ja siihen liittyvä arviointi on mahdollista. Tiedot on annettava kirjallisesti tai esiteltävä riittävän selkeästi ja riittävän ajoissa en- nen asian käsittelemistä työnantajan kanssa.

Erimielisyystapaukset

Xxxxxxx toimihenkilön työsuhteeseen liittyvistä asioista syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä, on häntä edustavalle luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tie- dot.

Henkilötiedot

Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti seuraavat tiedot edustamansa henkilöstöryhmän toimihenkilöistä:

1 Toimihenkilön suku- ja etunimet

2 Yksikkö tai osasto

3 Palvelukseen tuloaika

4 Toimen vaativuusluokka

5 Tilastonimike

Tiedot annetaan kerran vuodessa. Uusista toimihenkilöistä ilmoitetaan edellä mainitut tiedot sekä työsuhteen alkamispäivä välittömästi työsuhteen alettua. Luottamusmiehelle ilmoitetaan myös, jos toimihenkilö on otettu työsuhteeseen koeaikaehdoin tai määräaikaiseen työsuhteeseen sekä pyy- dettäessä määräaikaisen työsopimuksen solmimisen peruste.

Tilastotiedot

Palkkatilastotietoina annetaan luottamusmiehelle kerran vuodessa kirjallisesti välittömästi sen jäl- keen, kun tilastoyhteistyösopimuksen mukainen toimihenkilötilasto on yrityksen osalta valmistu- nut, edustamiensa toimihenkilöiden säännöllisen työajan keskimääräinen kuukausiansio sekä kuu- kausipalkka (luontaisetuineen, mutta ilman vuorotyölisiä ja sunnuntaityökorotuksia) yksiköittäin ja- oteltuna siten kuin yrityksessä tilastointia tehdään. Säännöllisen työajan keskimääräisellä kuukau- siansiolla tarkoitetaan samaa kuukausiansiokäsitettä kuin tilastoyhteistyösopimuksen mukaisessa palkkatilastossa. Tiedot annetaan TVL-palkkaryhmittäin keskimäärin sekä erikseen naisista ja mie- histä. Ansiotietoja ei luovuteta kolmea henkilöä pienemmistä ryhmistä.

Ansiotietojen lisäksi luottamusmiehelle annetaan toimihenkilöiden lukumäärät TVL-luokittain.

Työvoiman kehitystä koskevina tietoina annetaan luottamusmiehelle neljännesvuosittain orga- nisatoristen osastojen puitteissa toimialueensa toimihenkilöiden lukumäärät.

Palkkausjärjestelmä ym.

Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimas- sa oleviin edustamaansa toimihenkilöstöä koskeviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjes- telmiin kuten eri palkkausmuotoihin ja niissä käytettäviin vuorotyölisien määräytymis- ja laskenta- sääntöihin.

Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueellaan edustamiensa toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työlainsäädännön mukaisesti laadit- tuun luetteloon.

Tuottavuus-, laatu- ja muu kehittämistyö

Kehittämistoimintaan liittyvistä tutkimuksista ja toimenpiteistä on ennen niihin ryhtymistä ilmoitet- tava ao. henkilöstön edustajille sekä niille toimihenkilöille, joiden työhön toimenpiteet kohdistuvat.

Henkilöstön edustajalle ilmoitetaan mahdollisen konsultin käyttämisestä etukäteen.

Henkilöstön edustajalle on annettava tilaisuus tutustua tutkimusten aikana kertyneeseen aineis- toon ja tutkimusten tuloksiin.

Työsuojeluyhteistyö

Henkilöstön edustajalla on oikeus tehtävänsä suorittamista varten saada nähtäväkseen sellaiset asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan on pidettävä työsuojelusäännösten nojalla. Hänellä on myös oikeus tutustua työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin lausuntoihin ja tutkimustuloksiin ja saada kaikista edellä tarkoitetuista asiakirjoista jäljennöksiä.

Tiedottaminen yhteistoimintalain piiriin kuuluvissa yrityksissä

Työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa asian käsittelyn kannalta tar- peelliset tiedot.

Työnantajan tulee esittää ne määräaikaisselvitykset, jotka laki yhteistoiminnasta yrityksissä edel- lyttää.

Paikalliset sopimukset‌

Luottamusmiehellä on työehtosopimuksen noudattamisen valvontaa varten oikeus saada tieto tehdyistä paikallisista sopimuksista, jos sopimus on tehty ilman hänen myötävaikutustaan. Luot- tamusmiehellä ei ole oikeutta saada tietoa yksittäisen henkilön palkasta.

Tietojen luottamuksellisuus

Henkilöstön edustajat saavat edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten henkilöstön edustajille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.

14 § Toimitilat, työvälineet ja kirjallisuus

Työnantaja järjestää henkilöstön edustajalle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien asiakirjojen, toimistotarvikkeiden ja -työvälineiden säilyttämiseen.

Milloin työpaikan olosuhteet sitä edellyttävät, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen toimitilan, jossa voidaan käydä luottamustehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

Työnantaja hankkii luottamustehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut viran- omaismääräykset. Paikallisesti sovitaan luottamusmiehen oikeudesta käyttää yrityksen toimisto- tarvikkeita ja -työvälineitä.

15 § Oikeus koulutukseen

Henkilöstön edustajille ja heidän varamiehilleen varataan koulutussopimuksen mukaisesti tilaisuus osallistua sellaiseen osapuolten välisen koulutussopimuksen tarkoittamaan koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamustehtävänsä hoitamisessa.

Henkilöstön edustajan luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan, jos jompikumpi sitä vaatii, yhteisesti selvittää, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen enti- seen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttä- mää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, edustajankauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

16 § Työsuhdeturva

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa henkilöstön edustajaan, ellei työpaikan toimintaa keskeytetä kokonaan.

Mikäli tehdyt selvitykset osoittavat, ettei henkilöstön edustajalle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Työnan- tajan laiminlyödessä selvitysvelvollisuuden katsotaan työsuhteen päättäminen tämän työehtoso- pimuksen vastaiseksi.

Henkilöstön edustajasta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n edellyttämää niiden toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Henkilöstön edustajan työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun säännöksiä. Henkilöstön edustajan työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestys- määräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta työsopimuslain 8 luvun 1 §:n velvoitetta. Henkilöstön edustajan työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.

Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös henkilöstön edustajaehdokkaaseen, jonka eh- dolle asettamisesta on ilmoitettu kirjallisesti työnantajalle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisin- taan kolme (3) kuukautta ennen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa henkilöstön edustajaksi valituksi tulleen osalta vaalitoimikunnan todettua vaalituloksen. Ehdokassuojaa ei ole voimassa, jos ehdokkaita on enemmän kuin kolme toimihenkilöä.

Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös henkilöstön edustajana toimineeseen toimihen- kilöön kuusi (6) kuukautta hänen luottamustehtävänsä päättymisen jälkeen.

Jos henkilöstön edustajan työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Yrityksessä, jossa työskentelee säännöllisesti enintään 30 työntekijää ja toimihenkilöä korvaus on vähintään neljän (4) ja enintään 24 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 pykälän toisessa momentissa on säädetty. Korvausta lisäävänä te- kijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.

KOULUTUSSOPIMUS‌

Johdanto

Tällä sopimuksella säännellään rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin kuulu- vien toimihenkilöiden ammatillista koulutusta, työpaikan yhteistoimintakoulutusta sekä ay-koulu- tusta.

Yrityksen menestyminen edellyttää toimihenkilöiden jatkuvaa kouluttautumista. Sopijaosapuolet pyrkivät omalta osaltaan edistämään yritysten ja toimihenkilöiden tarpeisiin sopivaa ammatillista koulutusta. Työpaikan yhteistoiminnan kehittämisessä on yhteisellä koulutuksella keskeinen mer- kitys. Ay-koulutus toteutetaan siten, kuin siitä keskusjärjestöjen välisessä koulutustyöryhmässä sovitaan. Keskusjärjestöt tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

1 § Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin toimihenkilön säännöllisenä työaikana, korvataan koulu- tuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset, eikä toimihenkilön kuukausipalkkaa (peruspalkka mahdollisine kiinteine kuukausikorvauksineen) vähennetä, ellei paikallisesti toisin ole sovittu.

Jos työnantajan antama koulutus tapahtuu kokonaan tai pääosin työajan ulkopuolella, on koulu- tukseen käytettävästä ajasta maksettava peruspalkan mukainen korvaus tai annettava muulloin vastaava vapaa-aika ja korvataan koulutuksesta johtuvat suoranaiset kustannukset, ellei paikalli- sesti muuta sovita.

Työajan ulkopuolella koulutukseen edellyttämiin matkoihin käytetyistä ajasta ei korvausta makse- ta, ellei toisin sovita. Muutoin korvataan matkakustannukset rakennusalan toimihenkilöiden työeh- tosopimuksen määräysten mukaisesti (37-38 §:t). Työajan ulkopuolella koulutukseen osallistumi- sesta saattaa aiheutua lisäkustannuksia toimihenkilölle. Myös näin aiheutuvien kustannusten kor- vaamisesta voidaan tarvittaessa sopia paikallisesti.

Koulutustilaisuuksia järjestettäessä on huolehdittava siitä, että ao. toimihenkilölle tulee riittävän pitkä päivittäinen lepoaika.

2 § Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät työmarkkinaosapuolet tai työnantaja- ja toimihenkilöpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset eri- koiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnanta- jan ja asianomaisen henkilön kesken.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten kohdassa ammatillinen koulutus on määrät- ty. Vapaa-ajan ja vapaapäivän osalta ammatillista koulutusta koskevassa kohdassa määritetyt kor- vaukset (2. ja 3. kappaleet) tulevat sovellettaviksi, mikäli tilaisuuden tarkoituksena on paikallisesti todettu olevan toimihenkilön ammatillisten valmiuksien edistäminen.

Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

3 § Ay-koulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan toimihenkilöille tilaisuus osallistua, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvit- tämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Etukäteen on todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa toi- mihenkilölle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti.

Jäljempänä kohdassa korvaukset mainituille henkilöstön edustajille varataan em. sopimuskohdan mukaisesti tilaisuus osallistua sellaiseen koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään näiden toimi- henkilöiden pätevyyttä luottamustehtäviensä hoitamisessa.

2. Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään STTK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja maksaa luottamusmiehelle, osaston luottamusmiehelle, varaluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, varavaltuutetulle, työsuojelu- toimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta kuukausipalkkaa, luottamusmiehelle ja osaston luottamusmiehelle enintään kuukauden ajalta, sekä edellä mainituille työsuojelutehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.

Luottamusmiehelle ja osaston luottamusmiehelle korvataan vastaavasti heidän osallistuessaan STTK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa järjestettäville enintään kolmen kuukauden kurssille ansionmenetys yhden kuukauden osalta. Samoin menetellään jäsenyhdistyksen puheenjohtajan osalta, edellyttäen, että hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 tämän sopimuksen piiriin kuuluvaa toimihenkilöä ja hänen johtamassaan jäsenyhdistyksessä on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan edellä mainituista toimihenkilöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta kuu- kausipalkkaa ei vähennetä, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvauk- seksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle hen- kilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

Osallistuminen ay-koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden verrattavien etuuksien vähenemistä.

4 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi. Kukin allekirjoittajaliitto voi irtisanoa sen itsenäisesti omalta osaltaan noudattaen kuuden kuukauden irtisanomisaikaa. Muiden sopijapuolten välillä so- pimus jää voimaan.

RAKENNUSALAN TOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ‌‌

1. Johdanto

Työn sisältöjen, työlle asetettujen vaatimusten ja johtamistapojen muutokset edellyttävät palk- kausjärjestelmältä oikeudenmukaisuutta, kannustavuutta, johdonmukaisuutta ja joustavuutta. Työtehtävien vaativuuden arviointi on asetettu vastaamaan nykypäivän tehtävien todellista sisältöä erilaisissa yrityksissä. Kun toimien sisällöt muuttuvat, järjestelmä joustaa siten, että toimen vaati- vuuden muutokset näkyvät myös palkkauksen perusteissa. Henkilökohtaisen pätevyyden ja työ- suorituksen näkyvällä arvioinnilla puolestaan kannustetaan toimihenkilöitä pätevöitymään ja kehit- tymään tehtävissään. Samalla tarjotaan myös esimiehille työkalu toiminnan ja henkilöstöresurs- sien ohjaamiseen.

Järjestelmällä luodaan mahdollisuus yrityskohtaiseen palkkapolitiikkaan, jonka tavoitteena on luo- da jokaiselle henkilölle ja henkilöstöryhmälle oikeudenmukainen, motivoiva ja kannustava palk- kaus ja joka samalla tukee myös yrityksen toiminnan ohjausta, johtamista ja toiminnalle asetettu- jen tavoitteiden saavuttamista.

2. Palkkarakenne

Palkkausjärjestelmässä rakennusalan toimihenkilön vähimmäispalkka muodostuu tehtäväkohtai- sesta palkanosasta, henkilökohtaisesta palkanosasta ja mahdollisista vaativuus- ja/tai olosuhde- lisistä. Tehtäväkohtainen palkanosa perustuu tehtävän vaativuuteen, henkilökohtainen palkanosa muodostuu henkilön pätevyyden ja työsuorituksen perusteella. Toimihenkilön kokonaispalkkaan voi tämän lisäksi kuulua yrityskohtainen palkanosa.

Pääosa toimihenkilön vähimmäispalkasta perustuu tehtävän vaativuuteen. Tehtävän vaativuus ar- vioidaan palkkausjärjestelmän mukaisella vaativuudenarviointijärjestelmällä. Arvioinnin perusteella tehtävä sijoittuu johonkin palkkausjärjestelmän yhdeksästä vaativuusluokasta. Kullakin vaativuus- luokalla on oma työehtosopimuksessa sovittu vaativuusluokkapalkkansa.

Palkkarakenteen toinen osa muodostuu tehtävää hoitavan toimihenkilön pätevyyden ja työsuori- tuksen perusteella. Esimiehet arvioivat pätevyys- ja suoritustekijöitä järjestelmällisesti ja oikeuden- mukaisesti. Palkkausjärjestelmän pätevyysjaksossa on kuvattu mallijärjestelmiä, joita voidaan käyttää sellaisenaan taikka yrityksen olosuhteisiin sovellettuna. Myös muita arviointimenetelmiä voidaan käyttää. Kun työsuhde on kestänyt puoli vuotta, on henkilökohtaisen palkanosan suuruu- den oltava vähintään 2 prosenttia tarkasteltavana olevan toimen vaativuusluokkapalkasta.

Pääasiallisesti provisiotyötä tekeviin ei sellaisenaan sovelleta jäljempänä olevia palkkamääräyksiä. Provisiotyötä tekevien kohdalla palkkauksesta tulee aina sopia erikseen.

Rakennusalan toimihenkilön vähimmäispalkan muodostuminen

Vaativuus- ja/tai olosuhdelisät

Henkilökohtainen palkanosa

min. 2 % / henk. (6 kk)

Vähimmäispalkka

Tehtäväkohtainen palkanosa

(vaativuusluokat 1-9)

3. Rakennusalan toimihenkilötehtävien vaativuudenarviointi

3.1 Vaativuuden arviointi

Vaativuusluokituksen tarkoitus on saada aikaan oikeudenmukaiseksi koettu toimihenkilötehtävien vaativuusjärjestys ja mahdollistaa toimen vaativuutta vastaava vähimmäispalkkajärjestelmä.

Toimen vaativuus määritetään toimenkuvauksen perusteella arvioimalla niitä vaatimuksia, jotka tehtävä hoitajalleen asettaa. Vaativuuden arvioinnissa merkityksellisiä ovat toimen hoitamisen edellyttämät itsenäinen harkinta ja sen vaativuus, päätöksenteon ja ratkaisujen vaikutustaso sekä vuorovaikutuksen vaativuus.

Toimen vaativuutta arvioitaessa tarkastellaan ainoastaan kysymyksessä olevaa tointa ja siihen kuuluvien tehtävien sisältöä. Tointa hoitavan toimihenkilön henkilökohtaiset ominaisuudet eivät vaikuta toimen vaativuuden arviointiin.

3.1.1 Pisteytys

Toimihenkilötehtävien oikean vaativuusluokan määrittäminen suoritetaan yrityksissä ensisijaisesti uuteen palkkausjärjestelmään liittyvän pistetaulukon avulla. Tällöin jokainen toimen kolmesta vaa- tivuustekijästä (itsenäinen harkinta, päätöksenteon ja ratkaisujen vaikutustaso sekä vuorovaiku- tus) arvioidaan tarkasteltavan toimen osalta erikseen. Taulukon vaativuustekijöille antamat pisteet lasketaan tämän jälkeen yhteen. Pisteiden yhteissumman mukaan määräytyy toimen vaativuus- luokka ja sen mukainen vaativuusluokkapalkka.

Toimien luokittelu voidaan suorittaa käyttäen apuna yrityksen avain- eli ankkuritoimia. Ankkuritoi- milla tarkoitetaan vaativuudeltaan selvästi eritasoisia ja helposti luokiteltavia toimia, jotka todennä- köisesti sijoittuvat vaativuushierarkian eri osa-alueille. Ensin voidaan esimerkiksi etsiä vähiten vaa- tiva toimi, sitten skaalan keskivaiheille sijoittuva toimi ja lopuksi skaalan vaativin toimi. Loput toi- met sijoittuvat tämän jälkeen näiden ankkuritoimien välimaastoon.

Osassa yrityksistä saattaa pisteytykseen perustuva toimen vaativuuden arviointi muodostua on- gelmalliseksi. Pisteytykseen liittyvät ongelmat saattavat esiintyä esimerkiksi kooltaan pienissä yri- tyksissä, joissa ei ole mahdollista suorittaa toimien luokittelua käyttäen apuna yllä kuvattuja yrityk- sen ankkuritoimia.

3.1.2 Ryhmittelymääritelmät

Vaativuusluokan määrittämiseen voidaan paikallisesti sopien käyttää pisteytyksen sijaan palk- kausjärjestelmään kuuluvia ryhmittelymääritelmiä ja niiden soveltamisohjeita. Tällöin toimen oikea vaativuusluokka ja sen mukainen vaativuusluokkapalkka haetaan lukemalla vaativuusluokkien mu- kaiset ryhmittelymääritelmät ja niiden soveltamisohjeet. Oikea vaativuusluokka on siis toimen si- sältöä parhaiten kuvaava ryhmittelymääritelmä soveltamisohjeineen.

Palkkausjärjestelmä on rakennettu niin, että toimen vaativuuden arviointi suoritetaan ensisijaisesti pisteytyksen perusteella. Pisteytys ja ryhmittelymääritelmät eivät ole toisiaan täydentäviä niin, että molempia voitaisiin soveltaa samanaikaisesti ja hakea tällä tavoin esim. parempaa luokitusta yk-

sittäiselle toimelle. Samassa yrityksessä on sovellettava joko pisteytysjärjestelmää tai ryhmittely- määritelmiä.

Toimien vaativuusluokat ja niiden mukaiset vaativuusluokkapalkat ovat 1.6.2010 ja 1.11.2010 läh- tien seuraavat:

TVL	Vähimmäispisteet	VLP €/kk 1.6.2010	VLP €/kk 1.11.2010
1A		1 327 €	1 332 €
1	60	1 463 €	1 469 €
2	80	1 590 €	1 596 €
3	100	1 733 €	1 740 €
4	120	1 914 €	1 922 €
5	140	2 120 €	2 128 €
6	160	2 338 €	2 347 €
7	180	2 599 €	2 609 €
8	200	2 896 €	2 908 €
9	220	3 272 €	3 285 €

Edellä mainittujen työnvaativuusluokkien lisäksi voidaan 12 kuukauden ajan työsuhteen alusta lu- kien käyttää palkkaluokkaa 1A:

– henkilö ei ole saanut alalle ammatillista koulutusta

– henkilön työkokemus vastaavista tehtävistä on erittäin vähäinen

– tehtävä saa työnvaativuusluokituksessa alle 70 pistettä.

3.1.3 Itsenäinen harkinta ja sen vaativuus

Harkinnassa merkitsevää on ratkaisujen kannalta erilaisten ohjeiden, sääntöjen, järjestelmien, esi- miehen tai muun organisaation ohjauksen taso ja yksityiskohtaisuus. Vaativuus riippuu toimen itse- näisyydestä eli harkinnan vapausasteesta, tarvittavien tietojen määrästä ja laadusta sekä siitä, kuinka vaikeaa tietojen löytäminen on. Merkityksellistä on myös se, kuinka usein harkintatilanteita esiintyy.

Harkinnan tarkoituksena on tuottaa ratkaisuja. Harkinta on sitä vaativampaa, mitä itsenäisempiä ratkaisut ovat ja mitä väljemmät ovat toimiohjeet. Harkinnan vaikeusaste jää puolestaan sitä pie- nemmäksi, mitä tarkemmat ohjeet työstä on etukäteen annettu. Etukäteen ohjeistetuissa tilanteis- sa harkinnan vaativuus saattaa kuitenkin myös kasvaa, jos annettujen ohjeiden ja harkintaa vaati- vien tilanteiden lukumäärä kasvaa. Harkinta on myös sitä vaativampaa, mitä monimutkaisempia ohjeet ovat.

Harkinnan vaativuus lisääntyy, jos ratkaisutilanteissa on epävarmuustekijöitä tai palaute on hidas- ta tai jos palaute itsessäänkin edellyttää lisäharkintaa ja erittelyjä. Harkinta on myös sitä vaativam-

paa, mitä laajempia ja syvällisempiä tietoja päätöksentekoon tarvitaan ja mitä nopeammin ja laa- jemmin tiedot uusiutuvat.

Erityisosaamista edellyttävä vaativa harkinta edellyttää laajojen tietojen ja tiedostojen käyttöä, tie- tojen yhdistelyä ja uusien sovellutusten tekoa sekä monimutkaisten ongelmien ratkaisemista sy- vällisen harkinnan jälkeen.

Harkinnan itsenäisyyttä kuvaa osaltaan se, kuinka tarkasti harkintaa on ohjattu.

Xxxxxxxxx harkinta edellyttää valintaa annettujen vaihtoehtojen välillä tarkkojen ohjeiden mukaan. Ohjeiden noudattaminen ei vaadi sanottavasti harkintaa, vaikkakin pienet yksityiskohdat saattavat edellyttää soveltavaa harkintaa.

Soveltava harkinta edellyttää ratkaisujen tekemistä yleisohjeen, työpaikalla yleisesti noudatettujen menettelytapojen tai tuttujen lähteiden ohjaamana. Samantyyppisiä tilanteita esiintyy usein, vaik- kakin ne voivat poiketa toisistaan siinä määrin, ettei menettelytapoja voida aina soveltaa sellaise- naan, vaan työt on joskus suunniteltava soveltaen ja koostaen useista menettelytavoista sekä toi- minnon sisäistä ammattitietoutta hyödyntäen.

Kehittävä harkinta edellyttää ratkaisujen tekemistä hyödyntämällä omaa ja koko yrityksen ja/tai toi- mipaikan asiantuntemusta. Ennakkotapaukset auttavat painottamaan harkinnan oikeaan kohtee- seen. Harkinta edellyttää itsenäistä uusien tietojen hankkimista, yhdistelemistä ja uusien menette- lytapojen ja ohjeiden kehittämistä. Tehtävän hoitamisesta saatava palaute tulee usealta eri taholta ja palautteen merkityksen arvioiminen edellyttää itsenäistä harkintaa. Palautteen ja tehtävän edel- lyttämän osaamisen avulla luodaan edellytykset jatkotoiminnalle ja toimintojen edelleen kehittämi- selle. Usein vain tehtävän tavoitteet ovat tunnetut ja ratkaisut tehdään olemassa olevaa ja tehtävän hoitamista varten hankittua tietoa analysoiden ja yhdistäen.

Vaativuus on sitä suurempi

– mitä useammin harkintatilanteita esiintyy

– mitä erilaisempia tilanteet ovat

– mitä lyhyempi on harkinta-aika

– mitä laajemmat ja syvällisemmät tiedot ratkaisujen tekemiseen tarvitaan

– mitä useammin tarvittava tieto vanhentuu jolloin joudutaan itsenäisesti etsimään, sovelta- maan ja mahdollisesti edelleen kehittämään tietoa

– mitä monimutkaisempia ongelmat ovat

– mitä vaativampia tavoitteita on

– mitä suuripiirteisemmät ovat ohjeet

– mitä ylimalkaisempaa ja hitaampaa on palaute.

3.1.4 Päätöksenteon ja ratkaisujen vaikutustaso

Päätöksenteon ja ratkaisujen vaikutuksilla arvioidaan päätösten merkittävyyttä. Tehtävä on sitä vaativampi, mitä suuremmat ratkaisujen vaikutukset ovat ja mitä laajemmille tahoille ratkaisujen vaikutukset ulottuvat. Ratkaisujen vaikutusten suuruutta voidaan arvioida euromääräisesti, volyy- meihin perustuen tai inhimillisten vaikutusten perusteella. Ratkaisujen laajuutta puolestaan arvioi-

daan määrittämällä ulottuvatko ne vain omaan työhön, välittömään lähipiiriin, yrityksen koko toimi- paikkaan, yrityksen muihinkin toimipisteisiin tai koko yritykseen, asiakkaisiin tai hankittaviin asiak- kaisiin, viranomaisiin tai muihin sidosryhmiin.

Päätöksentekoon rinnastetaan asiantuntijatehtävälle ominainen neuvonta, suositus tai muu vas- taava asiantuntijuuden käyttöön perustuva vaikuttaminen.

Ratkaisujen vaikutusten arviointiin liittyy päätöksenteosta seuraava vastuu, joka voi olla taloudel- lista vastuuta, vastuuta lakien ja asetusten ym. viranomaisnormien sekä solmittujen sopimusten noudattamisesta tai vastuuta inhimillisistä arvoista. Taloudellinen vastuu on vastuuta esimerkiksi määrästä, laadusta ja kustannuksista, vahingoista tai ympäristöstä, henkilöstöstä ja töiden sujumi- sesta ja kehittämisestä tai asiakaskunnan säilyttämisestä tai lisäämisestä. Lakien, asetusten ja vi- ranomaisohjeiden sekä sopimusten määräämä vastuu on vastuuta normeissa säädettyjen toimin- tatapojen noudattamisesta, kuten esimerkiksi vastuuta työsuojelusta ja -turvallisuudesta tai kirjan- pito- tai verolainsäädännön noudattamisesta tai TES-normien oikeasta soveltamisesta. Vastuu in- himillisistä arvoista käsittää mm. vastuun omasta tai toisten elämästä tai terveydestä, turvallisuu- desta sekä suorituksista ja taidoista.

Ratkaisujen vaikuttavuutta tarkastellaan tosiasiallisten vaikutusten eikä hierarkkisen päätöksente- kotason mukaan. Vaikutuksia tarkastellaan kokonaisuutena ja yhteisvaikutusta arvioidaan yrityk- sen toiminnan kannalta.

Vaativuus on sitä suurempi

– mitä suuremmat ja laajemmat ovat taloudelliset vaikutukset

– mitä suuremmat ja laajemmat ovat vaikutukset tuotantoon ja laatuun

– mitä suuremmat, laajemmat ja moninaisemmat vastuut tehtäviin ratkaisuihin sisältyy

– mitä merkittävämmät ovat ympäristöön, työsuojeluun ja yleiseen turvallisuuteen liittyvät vai- kutukset

– mitä enemmän ja mitä useampien henkilöiden työntekoon ratkaisut vaikuttavat

– mitä merkittävämmin ja mitä laajempaan asiakas- tai muuhun kontaktitahoon tehdyt itsenäi- set ratkaisut vaikuttavat

3.1.5 Vuorovaikutus

Toimen hoitamisen edellyttämän vuorovaikutuksen vaativuudella on merkitystä toimen vaativuu- den arvioinnissa. Tämän mukaisesti ihmisten välisen kanssakäymisen ja tehtävään kuuluvien yh- teyksien laatu, laajuus ja tarkoitus ovat merkitseviä.

Vuorovaikutuksen vaativuudessa arvioidaan oman yrityksen henkilöstöön ja ulkopuolisiin vaikutta- misen vaativuutta. Vuorovaikutuksen vaativuutta lisää yhteyksien esiintyminen usein, vaikuttami- sen edellyttämä asiantuntemus, vaikuttamisen tavoitteellisuus ja merkitys yritykselle ja vuorovai- kutuksen kohteelle, vuorovaikutuksen taloudellinen ja inhimillinen merkitys sekä kommunikointi- ja yhteysverkon laajuus ja monipuolisuus.

Vuorovaikutus on sitä vaativampaa, mitä laajemmille tahoille se ulottuu. Kommunikointi työn lähi- piirissä edellyttää tietojen vastaanottamiseen ja jakeluun liittyviä yhteyksiä toimen välittömässä lä-

hipiirissä. Omaa työryhmää laajemmat yhteydet edellyttävät tietojen vastaanottoon, jakeluun tai hyödyntämiseen liittyviä yhteyksiä työpaikan sisäisesti, yrityksen muihin toimipisteisiin, asiakkai- siin, viranomaisiin ja muihin sidosryhmiin.

Ammatilliseen vuorovaikutukseen kuuluu vuorovaikutus tehtävän lähipiirissä toimivien työtoverei- den, asiakkaiden tai viranomaisten kanssa. Omaan työhön liittyvillä asiantuntijatason yhteyksillä tarkoitetaan työtehtävien satunnaisesti kuuluvaa tietojen hankintaa yrityksen omasta organisaati- osta, viranomaisilta tai alan asiantuntijoilta. Asiantuntijayhteyksissä tehtävän normaaliin toimenku- vaan kuuluu kanssakäyminen alan asiantuntijoiden kanssa. Henkilökohtainen tai erittäin laaja hen- kilökohtainen vaikuttaminen ratkaisuihin ja päätöksen tekoon vaihtelevissa olosuhteissa kohdistuu sisäisissä yhteyksissä esimerkiksi tuotantoon, logistiikkaan, taloushallintoon, markkinointiin, tuo- tekehitykseen tms. ja ulkoisissa yhteyksissä asiakkaisiin, viranomaisiin ja muihin sidosryhmiin. Henkilökohtainen tai erittäin laaja henkilökohtainen vaikuttaminen ratkaisuihin tai päätöksen tekoon vaihtelevissa olosuhteissa käsittää henkilökohtaisen vaikuttamisen ratkaisuihin ja päätöksente- koon yrityksen sisällä, asiakaskunnassa tai muissa sidosryhmissä.

Esimiestehtäviin liittyvän vuorovaikutuksen vaativuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota joh- dettavien alaisten lukumäärään, heidän tehtäviensä vaativuustasoon sekä esimiesasemassa an- nettavien määräysten ja palautteen laatuun ja laajuuteen. Pelkkä alaisten lukumäärä ei kuitenkaan yksin anna oikeaa kuvaa esimiestehtävän vaativuustasosta. Pienen projektin johtaminen saattaa olla vaativampaa kuin suuren, rutiininomaista työtä tekevän työryhmän johtaminen.

Vaativuus on sitä suurempi

– mitä useammin yhteyksiä esiintyy

– mitä laajempi ja monitahoisempi kommunikointi- ja yhteysverkko on (asiakkaat, muut organi- saatiot, viranomaiset, alihankkijat, muut mahdolliset sidosryhmät)

– mitä suurempaa asiantuntemusta yhteydenpito vaatii

– mitä enemmän ja mitä vaativampaa asioiden hoitamista yhteyksiin sisältyy

– mitä suurempi on neuvonnan, opastamisen ja kouluttamisen velvoite

– mitä enemmän tehtävä edellyttää esimiesasemaan perustuvaa vuorovaikutusta alaisten kanssa

3.2 Vaativuuden arviointi käytännössä

Yrityksessä perustetaan arviointiryhmä tai arviointiryhmiä, jotka hoitavat keskitetysti kaikkien toi- mihenkilötehtävien vaativuuden arvioinnin. Sen tulisi olla pysyvä yhteistyöryhmä, joka jatkossa tar- kastaa tehtävien arvioinnit toimien sisällön muuttuessa, luokittaa kokonaan uudet toimet sekä rat- kaisee mahdollisesti syntyvät ongelmat ja erimielisyydet. Arviointiryhmässä on oltava yhtä monta työnantajan ja toimihenkilöiden edustajaa. Toimihenkilöryhmää edustaa ryhmän luottamushenkilö tai muu ryhmän valitsema edustaja. Mikäli arviointiryhmän tehtävänä on sekä toimistotehtävien että työmaatehtävien vaativuuden arviointi, ryhmän kokoonpanossa on pyrittävä ottamaan huo- mioon erilaisten töiden asiantuntijuus. Pienimmillään arviointiryhmä voi muodostua yhdestä työn- antajan ja yhdestä toimihenkilöiden edustajasta. Arviointiryhmä luonnollisesti perehtyy järjestel- män sisältöön ja järjestelmän käyttöön. Työehtosopimuksen osalliset järjestöt opastavat ja koulut- tavat uuden palkkausjärjestelmän käyttöön.

Arviointiryhmän edellisessä kappaleessa kuvattua työtä varten laaditaan toimihenkilötehtävistä toimenkuvaukset. Toimenkuvauksista ilmenevien vaativuustekijöiden perusteella arviointiryhmä luokittaa tehtävät oikeisiin vaativuusluokkiin käyttäen apuna jäljempänä seuraavaa pistetaulukkoa. Luokiteltava toimi saa pisteitä jokaisesta kohtiin 1.1–1.5 ja 3.1–3.3. kuuluvasta osiosta. Kohdasta kaksi saadaan yksi pisteluku. Suurissa toimipaikoissa voidaan luokittelussa käyttää apuna myös ns. avain- eli ankkuritoimia, joiden voidaan päätellä kattavan koko vaativuushierarkian. Toimenku- vien laatimista varten on laadittu malliksi toimenkuvauslomake täyttöohjeineen, joita voidaan käyt- tää luokituksessa apuna (liite).

Toimenkuvauslomakkeiden käsittelyn ja täyttämisen helpottamiseksi arviointiryhmä voi laatia sa- masta tehtäväryhmästä (esim. palkanlaskija, vastaava työnjohtaja) mallitoimenkuvauksen, jota ku- kin ryhmään kuuluva toimihenkilö voi täydentää tai korjata omalta osaltaan. Samassa tehtäväryh- mässä työhön liittyvä vastuu ja ratkaisujen vaikutustaso voi poiketa huomattavasti. Tämän vuoksi tehtävissä, joihin laaditaan mallitoimenkuvaus vastuu ja ratkaisujen vaikutustaso on käytävä läpi yksilötasolla.

Toimen vaativuuden määrittely voi tapahtua esim. seuraavasti:

1. Perehdytään huolellisesti järjestelmään ja sen käsitteisiin. Tarvittaessa käsitteistä muodos- tetaan yhteiset paikalliset tulkinnat.

2. Xxxxxxxxxxxx ja tämän esimies laativat yhdessä toimenkuvauksen.

3. Jos luokitettavana on suuri joukko toimia, arviointiryhmä käsittelee samanlaiset toimet ryh- mänä.

4. Verrataan tointa kokonaisuutena vaativuuskäsitteisiin.

5. Aloitetaan vaativuusluokitus ”helpoimmin” arvioitavista toimista. Ankkuritoimet helpottavat muiden toimien luokitusta.

6. Sijoitetaan toimet vaativuusluokkiin.

7. Kerrotaan toimenhaltijalle kokonaispistemäärä ja sitä vastaava vaativuusluokka.

Arviointiryhmän jäsenen on poistuttava siksi aikaa, kun arviointiryhmä käsittelee hänen omaa toi- menkuvaustaan. Pisteytyksen jälkeen arviointiryhmän jäsenelle ilmoitetaan hänen toimenkuvauk- sensa mukainen työnvaativuusluokka sekä eritellyt pisteet. Tämän jälkeen arviointiryhmän jäsenel- lä on mahdollisuus kommentoida tehtävästä tehtyä luokitusta.

Arviointiryhmän jäsenet ovat vaitiolovelvollisia arviointiryhmän jäsenen ominaisuudessa saamis- taan yksittäisistä toimenkuvauksista sekä niiden pisteytystä koskevista tiedoista.

3.3 Sijaisuudet ja toimen vaativuus

Jos toimeen sisältyy pitkäaikaisia sijaisuuksia esim. töiden järjestelyjen tai erilaisten lomien (sairas- ja äitiysloma ym.) vuoksi, sijaisuudet huomioidaan toimen vaativuutta arvioitaessa. Sijaisuudet on syytä kirjata toimenkuvaukseen. Muut sijaisuudet korvataan siten kuin paikallisesti sovitaan.

1. Itsenäinen harkinta ja sen vaativuus		Pisteluku 25-100
1.1	Valitsevaa harkintaa Soveltavaa harkintaa Kehittävää harkintaa	5 15 20
	Työympäristön tuntemus	5
1.2	Ohjeet ja menettelytavat sisältävät tarvittavat ratkaisut Ratkaisujen johdattamista ohjeista ja säännöksistä	10 15
	Toimeksiannot yleisluontoisia	20
	Harkinnassa harvoin epävarmuustekijöitä	5
1.3	Harkinnassa epävarmuustekijöitä	10
	Usein epävarmuustekijöitä	15
	Toimintatilanteet samanlaisia	5
1.4	Toimintatilanteet saman tyyppisiä Toimintatilanteet usein uusia	15 20
	Suoritusvastuu	5
	Suppea itsenäinen tehtävävastuu	10
1.5	Itsenäinen tehtävävastuu	15
	Laajahko itsenäinen tehtävävastuu	20
	Laaja itsenäinen tehtävävastuu	25
2. Päätöksenteon ja ratkaisujen vaikutustaso		20-80
2.1	Ratkaisuilla vaikutusta pääasiassa omaan työhön	20
2.2	Ratkaisuilla vaikutusta omaa työtä laajemmalle	30
2.3	Ratkaisuilla vaikutusta osatoiminnon työhön	50
2.4	Ratkaisuilla vaikutusta koko toiminnon työhön	70
2.5	Ratkaisuilla vaikutusta toimintoa laajemmalle	80
3. Vuorovaikutus		15-60
3.1	Kommunikointia työn lähipiirissä	5
	Omaa työryhmää laajemmat yhteydet	10
	Ammatillinen vuorovaikutus	5
	Omaan työhön liittyviä asiantuntijatason yhteyksiä	10
	Asiantuntijayhteydet	15
3.2	Henkilökohtainen vaikuttaminen ratkaisuihin ja päätöksentekoon vaihtele-
	vissa olosuhteissa	20
	Erittäin laaja henkilökohtainen vaikuttaminen ratkaisuihin ja päätöksente-
	koon vaihtelevissa olosuhteissa	25
	Suorittava tehtävä	5
	Opastava/ohjaava tehtävä	10
3.3	Esimiesasema tai asiantuntija-asema	15
	Johtamistehtävät tai vaativat asiantuntijatehtävät	20
	Laajat johtamistehtävät tai erittäin vaativat asiantuntijatehtävät	25
	Pisteet yhteensä:

4. Henkilökohtainen pätevyys

4.1 Pätevyyden arviointi

Pätevyydellä tarkoitetaan kaikkia toimihenkilön henkilökohtaisia ominaisuuksia, joilla on merkitys- tä tehtävän hoitamiselle. Pätevyyttä verrataan suhteessa toimen vaativuuteen. Kaikilla toimen vaa- tivuustasoilla esiintyy hyvää pätevyyttä ja hyviä suorituksia. Valittavien pätevyystekijöiden on täy- tettävä oikeudenmukaisuuden ja kannustavuuden vaatimukset. Pätevyystekijöille on asetettava ainakin seuraavat kriteerit:

• liittyy työhön

• voi esiintyä kaikissa tarkasteltavissa toimissa

• on nähtävissä, mitattavissa ja on itsenäinen muuttuja (ei vakio)

• henkilön pitää voida vaikuttaa tekijään

Työnantaja laatii pätevyydenarviointijärjestelmän, jossa huomioidaan yrityksen toiminta ja tavoit- teet. Järjestelmän sisältö käsitellään toimihenkilöiden ja heidän edustajiensa kanssa ennen järjes- telmän käyttöönottoa. Tällöin selvitetään pätevyyden ja suorituksen arvioinnissa käytettävät pe- rusteet ja varataan toimihenkilöille ja heidän edustajilleen mahdollisuus esittää mielipiteensä ja eh- dotuksensa järjestelmän kehittämisestä.

4.2 Pätevyystekijät

Pätevyyden arviointi mahdollistaa yrityskohtaisten erityistarpeiden huomioimisen. Yrityksen toi- minnan laajuudesta riippuen voi esimerkiksi yhteistyötaidot, monitaitoisuus, kielitaito tai atk-val- miudet korostua valittaessa sopivia pätevyystekijöitä. Pätevyydenluokituksella voidaan palkka- rakenteen henkilökohtainen palkanosa määrittää järjestelmällisesti, oikeudenmukaisesti ja kan- nustavasti.

Alla olevaan taulukkoon on kerätty esimerkinomaisesti sellaisia pätevyystekijöitä, joiden avulla pä- tevyyden arviointijärjestelmä voidaan yrityksessä laatia.

Ammattitaito	Vastuullisuus	Yhteistyötaito
• työtulos • laatu • monitaitoisuus • erityisosaaminen • ammattipätevyys • kehityskyky	• taloudellinen vastuu • viestintävastuu • säännöllisyys • huolellisuus • itsenäisyys • aktiivisuus	• ihmissuhdetaidot • joustavuus • kommunikointi • esiintymiskyky

Esimerkissä olevista pätevyystekijöistä ja niiden mahdollisista variaatioista yritys voi ottaa päte- vyyden arviointijärjestelmäänsä ne tekijät, joiden se arvioi parhaiten kuvaavan yritykselle tärkeitä pätevyys- ja suoritustekijöitä. Useimmiten yhden päätekijän arviointiin ei tarvita kaikkien alateki- jöitten käyttöä. Myös taulukossa mainitsemattomia tekijöitä voidaan käyttää arvioinnissa tai ar- vioida työsuoritusta kokonaisuutena ilman jakoa erillisiin pätevyystekijöihin.

4.3 Asteikot

Kun sopivat pätevyystekijät on valittu, valitaan seuraavaksi arviointiin käytettävä asteikko ja siihen kuuluvien portaiden määrä. On tärkeää huomata, että kaikissa tehtävien vaativuusluokissa esiintyy eritasoisia suorituksia ja tämän mukaista pätevyyttä. Pätevyyden arviointi suoritetaan näin ollen aina kunkin tehtävän asettamiin vaatimuksiin nähden, jolloin toimihenkilön pätevyys voi joko vas- tata tehtävän vaativuutta, alittaa sen tai olla sen yläpuolella.

Useampiportaisia asteikkoja syntyy silloin, kun tehtävän vaativuuden edellyttämän pätevyyden normaalitason alitukset sekä ylitykset jaetaan useampaan osaan. Seuraavassa esimerkki viisipor- taisesta asteikosta:

1. Todettu kouluttamis-, kehittämis- ja ohjaustarvetta

2. Vastaa tyydyttävästi tehtävän vaatimuksia

3. Vastaa tehtävän vaatimuksia

4. Ylittää tehtävän vaatimukset

5. Ylittää huomattavasti tehtävän vaatimustason

Viisiportainen asteikko

4.4 Esimerkkejä pätevyydenarviointijärjestelmäksi

Seuraavassa kaksi eri vaihtoehtoista mallia siitä, minkälainen pätevyyden ja työsuorituksen arvi- ointijärjestelmä käytännössä saattaa olla. Valittava järjestelmä voi perustua pistearviointiin, suo- raan prosenttimalliin tai sitten johonkin muuhun järjestelmälliseen tapaan yhteismitallisesti arvioida henkilön pätevyyttä ja työsuoritusta.

Erityisesti on syytä huomioida, että valittu järjestelmä perustuu yrityksessä tehtyihin ratkaisuihin.

4.4.1 Pistearviointi

Pistejärjestelmää käytettäessä kutakin pätevyystekijää voidaan painottaa eri tavalla pisteiden avulla. Esimerkissä on käytetty viisiportaista asteikkoa ja mittaus on suoritettu seuraavilla päte- vyystekijöillä:

ammattitaito: työtulos vastuullisuus: taloudellinen vastuu yhteistyötaito: ihmissuhdetaidot

Tekijä	Todettu kouluttamis-, kehittämis- ja ohjaustar- vetta	Vastaa tyy- dyttävästi tehtävän vaatimuksia	Xxxxxx teh- tävän vaati- muksia	Ylittää teh- tävän vaati- mukset	Ylittää huo- mattavasti tehtävän vaatimusta- son
työtulos	2	4	6	8	10
taloudellinen vastuu	1	2	3	4	5
ihmissuhde- taidot	1	2	3	4	5
yhteensä

Esimerkissä toimihenkilön työtulos vastasi normaalitasoa, taloudellinen vastuu tyydyttävästi nor- maalitasoa ja ihmissuhdetaidot ylittivät normaalitason. Pisteitä kertyi näin ollen 6 + 2 + 4 = 12. Ar- vioinnin tuloksena saatu summapistemäärä kuvaa tarkasteltavana olevan toimihenkilön senhetkis- tä pätevyyttä suhteessa toimen vaativuuteen.

4.4.2 Suora prosenttimalli

Pätevyyden arviointi voidaan suorittaa myös ilman erityisiä pistelukuja. Tämän mallin etuna on sen yksinkertaisuus. Esimerkissä on käytetty edelleen samaa viisiportaista asteikkoa, mutta toimihen- kilön työsuoritusta on arvioitu kokonaisuutena ilman jakoa erillisiin pätevyystekijöihin.

Suoraa prosenttimallia käytettäessä on kuitenkin hyödyksi, mikäli esimies arvioinnin lisäksi perus- telee toimihenkilölle arviointinsa kriteerit. Selkeän palautteen saatuaan toimihenkilö voi tietoisesti pyrkiä parantamaan työsuoritustaan.

Toimihenkilön pätevyys ja työsuoritus:

1. todettu kouluttamis-, kehittämis- ja ohjaustarvetta X %

2. vastaa tyydyttävästi tehtävän vaatimuksia Y %

3. vastaa tehtävän vaatimuksia Z %

4. ylittää tehtävän vaatimukset D %

5. ylittää huomattavasti tehtävän vaatimustason G %

Arvioinnin mukainen prosenttiluku kuvaa toimihenkilön senhetkistä pätevyyttä suhteessa toimen vaativuuteen.

4.5 Pätevyydenarviointijärjestelmän ylläpito

Pätevyyden arvioinnin suorittaa esimies, joka pyrkii arvioinnissa ehdottomaan objektiivisuuteen. Arviointi suoritetaan vähintään kerran vuodessa, ellei paikallisesti toisin sovita. Tehtävien vaativuu- den arvioinnin perustana olevat toimenkuvat suositellaan tarkistettavaksi samassa yhteydessä kun kunkin henkilökohtaista pätevyyttä arvioidaan.

Uuden toimihenkilön kohdalla pätevyyden arviointi suoritetaan puolen vuoden kuluessa työsuh- teen alkamisesta. Tähän asti palkka on vähintään tehtäväkohtaisen palkan suuruinen. Pätevyyden arvioinnin jälkeen pätevyysosan suuruuden on oltava vähintään 2 % toimihenkilön vaativuusluok- kapalkasta. Jos toimihenkilön tehtävät muuttuvat, on henkilön pätevyys arvioitava uudestaan suh- teessa uusiin tehtäviin. Tällöin voi palkkarakenteen henkilökohtainen palkanosa muuttua.

Toimihenkilöllä on oikeus saada tietoonsa itseään koskevan henkilökohtaisen arvioinnin perusteet, tulokset ja vaikutukset. Toimihenkilöiden luottamusmiehelle tiedotetaan vuosittain ryhmätietoina vähintään 3 toimihenkilöä käsittävän ryhmän arviointitulosten keskiarvo ja niiden palkkauksellinen keskiarvovaikutus.

5. Erityiskysymyksiä

5.1 Siirtyminen uuteen palkkarakenteeseen

Siirryttäessä uuteen palkkausjärjestelmään ja sen myötä uuteen palkkarakenteeseen muodoste- taan jokaiselle toimihenkilölle tehtävän vaativuuden ja toimihenkilön pätevyyden perusteella mää- räytyvä palkka.

Jos uuden palkkarakenteen mukainen kokonaispalkka on korkeampi kuin henkilön vanha palkka, on toimihenkilön palkkaa korotettava uutta palkkaa vastaavaksi. Xxxxxxx toteutetaan työnantajan ja toimihenkilön kesken sovitun palkkasuunnitelman mukaisesti. Jos taas uuden palkkarakenteen mukainen palkka jää pienemmäksi kuin aikaisempi palkka, ei toimihenkilön palkkaa uuteen järjes- telmään siirryttäessä saa laskea. Toimihenkilön henkilökohtaiseen palkanosaan saattaa tällaisessa tilanteessa jäädä erä, joka myöhemmin leikkautuu. Leikkautuminen voi tapahtua esim. pätevyys- tekijöiden muuttuessa tai tilanteissa, joissa toimen vaativuusluokkapalkkoja on työehtosopimus- ratkaisun yhteydessä korotettu yleiskorotusta enemmän.

Jos toimihenkilö siirtyy pysyvästi vaativuudeltaan matalampaan tehtävään, voidaan myös vaati- vuusluokka muuttaa tehtävää vastaavaksi. Muutos toteutetaan ensisijaisesti sopimalla. Mikäli teh- tävän muutos tapahtuu työnantajan aloitteesta eikä osapuolet pääse muutoksesta sopimukseen, toteutetaan muutos irtisanomisaikaa noudattaen. Tällöin myös toimihenkilön uusi vaativuusluok- kapalkka astuu voimaan vasta irtisanomisajan kuluttua.

Jos valitun pätevyydenarviointijärjestelmän mukaan toimihenkilön pätevyystaso putoaa, on työn- antajalla oikeus alentaa toimihenkilön henkilökohtaista palkanosaa niin, että uusi henkilökohtainen palkanosa vastaa pätevyydenarviointijärjestelmän perusteella määräytyvää tasoa. Ennen palkan alentamista työnantajan on annettava toimihenkilölle mahdollisuus nostaa pätevyystaso entiselle tasolle sovitun tarkastelujakson aikana. Jollei muusta tarkastelujakson pituudesta ole sovittu, on tarkastelujakson pituus yksi vuosi.

5.2 Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän palkkausjärjestelmän soveltamisesta johtuvat paikalliset erimielisyydet ratkaistaan työeh- tosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen. Liitot sopivat erillisen ratkaisulautakunnan perus- tamisesta, joka viimeisenä asteena ratkaisee toimen vaativuuden arviointiin liittyvät erimielisyydet.

Ratkaisulautakunnassa on yhtä monta toimihenkilö- ja työnantajajärjestöjen nimeämää edustajaa, jotka tarvittaessa valitsevat lautakunnalle puolueettoman puheenjohtajan.

5.3 Yrityskohtaiset järjestelmät

Yritykset voivat tehdä paikallisia sopimuksia palkkausjärjestelmän soveltamisesta sillä edellytyk- sellä, että työnvaativuusluokan mukainen palkka täyttää vähintään työehtosopimuksen mukaisen palkan.

Yrityskohtainen palkkausjärjestelmä ja sen muutokset on annettava tiedoksi liitoille.

5.4 Palkkausjärjestelmän käyttöönotto ja ylläpito

Uusi palkkausjärjestelmä edellyttää perusteellista paneutumista järjestelmän sisältöön ja käyttöön. Hyvin hoidettu pohjatyö tekee järjestelmän ylläpidon sujuvaksi. Seuraava tarkistuslista on yhteen- veto niistä asioista, jotka työpaikalla on huomioitava järjestelmän käyttöönoton yhteydessä.

– asian hoidosta vastuulliset (arviointiryhmä)

– toimenkuvaukset

– vaativuuden arviointi

– pätevyyden arviointi

– järjestelmän sisällöstä ja käyttöönotosta tiedottaminen

– palkkojen muodostaminen

– tuloksista tiedottaminen

– ylläpidon järjestäminen

RYHMITTELYMÄÄRITELMÄT JA SOVELTAMISOHJEET

Toimistotehtävät

– toimihenkilötehtävät pääkonttoreissa, aluekonttoreissa sekä työmaatoimistoissa

1. valitsevaa harkintaa: valintaa samanlaisissa toistuvissa tilanteissa, suoritusvastuu, työympäristön tuntemus

ratkaisujen vaikutustaso: pääasiassa omaan työhön

vuorovaikutus: kommunikointia työn lähipiirissä

soveltamisohjeet:

– toimi edellyttää vain lyhyttä perehdyttämistä

– ei itsenäistä päätöksentekoa

– käytetään peruskonttoritekniikkaa

– ohjeet yksityiskohtaisia

– virheiden merkitys pieni

– rutiininomaisia tehtäviä

2. soveltavaa harkintaa: ohjeet ja menettelytavat sisältävät tarvittavat rat-

kaisut,

suppea itsenäinen tehtävävastuu

ratkaisujen vaikutustaso: ratkaisuilla vaikutusta omaa työtä laajemmalle vuorovaikutus: ammatillinen vuorovaikutus, suorittava tehtävä

soveltamisohjeet:

– toimi edellyttää perehdyttämisen lisäksi lyhyttä harjaantumisjaksoa

– päätöksenteko rajoittuu valintoihin muutamien vaihtoehtojen välillä

– ohjeita ja menettelytapoja on useampia sisältäen ratkaisuihin tarvittavat tiedot

– virheiden vaikutus kohdistuu lähinnä omaan työhön niin, ettei virheen korjaamisen jälkeen virheen vaikutus heijastu esim. muiden toimihenkilöiden tehtäviin

3. soveltavaa harkintaa: ratkaisujen johdattamista ohjeista ja säännöistä,

harkinnassa epävarmuustekijöitä, itsenäinen tehtävävastuu

ratkaisujen vaikutustaso: ratkaisuilla vaikutusta osatoiminnon työhön vuorovaikutus: omaan työhön liittyviä asiantuntijatason yhteyk-

siä, opastava/ohjaava tehtävä.

soveltamisohjeet:

– toimen hoitaminen edellyttää käytännön työn kautta kertynyttä kokemuksellista tietoa ja taitoa

– päätöksenteko edellyttää omatoimisuutta vaihtelevissa tilanteissa

– ohjeet yleisellä tasolla, ratkaisut myös aikaisemmista tapauksista

– vuorovaikutustilanteet lisääntyvät sekä virheiden merkitys kasvaa

4. Tämän luokan tehtävät ovat vaativampia kuin tasolla 3, mutta eivät niin vaativia kuin tasolla 5.

5. soveltavaa harkintaa: ratkaisujen johdattamista ohjeista ja säännöistä, harkinnassa

usein epävarmuustekijöitä, itsenäinen tehtävävastuu ratkaisujen vaikutustaso: ratkaisuilla vaikutusta osa- tai koko toiminnon työhön vuorovaikutus: omaa työryhmää laajemmat yhteydet, asiantuntijayhteydet,

esimies- tai asiantuntija-asema

soveltamisohjeet:

– oman tehtäväalueen säännösten ja normien tunteminen

– päätöksenteko edellyttää kykyä soveltaa muuttuvia säännöksiä vaihtelevissa tilanteissa

– vuorovaikutus edellyttää myös kykyä vaikuttaa toisen toimintaan

– palvelua, neuvontaa, ohjaamista

6. Tämän luokan tehtävät ovat vaativampia kuin tasolla 5 mutta eivät niin vaativia kuin tasolla 7.

7. soveltavaa harkintaa: menettelyiden luomista koskevaa harkintaa, ei erityisiä suori-

tusohjeita, toimitilanteet samantyyppisiä, usein epävarmuus- tekijöitä, laajahko itsenäinen tehtävävastuu

ratkaisujen vaikutustaso: ratkaisuilla vaikutusta koko toiminnon työhön vuorovaikutus: omaa työryhmää laajemmat yhteydet, henkilökohtainen vai-

kuttaminen ratkaisuihin ja päätöksen tekoon vaihtelevissa olosuhteissa, johtamistehtävät tai asiantuntijatehtävät.

soveltamisohjeet:

– omaan työhön vaikuttavien säännösten, normien ja ohjeiden syvällinen tunteminen

– päätöksenteko ja ratkaisut perustuvat yleisiin menettelyihin ja yhteyksiin

– vuorovaikutustilanteet eivät toistu samanlaisina, edellyttävät tilannearviointia sekä vaikuttamista toisten toimintaan

– koulutusta, neuvottelua

8. soveltavaa tai kehittävää harkintaa:

menettelyiden luomista koskevaa harkintaa, toimeksiannot yleisluontoisia, ei erityisiä suoritusohjeita, toimitilanteet usein uusia, laaja itsenäinen tehtävävastuu

ratkaisujen vaikutustaso: ratkaisuilla vaikutusta koko toimintoon tai toimintoa laajem-

malle

vuorovaikutus: henkilökohtainen vaikuttaminen ratkaisuihin ja päätöksente-

koon vaihtelevissa tilanteissa tai erittäin laaja henkilökohtai- nen vaikuttaminen ratkaisuihin ja päätöksen tekoon vaihtele- vissa olosuhteissa, johtamistehtävät/vaativat asiantuntijateh- tävät.

soveltamisohjeet:

– laajaa ja syvällistä tietoa myös oman tehtäväalueen ulkopuolelta

– päätöksenteossa tarvitaan kykyä johdattaa ratkaisut useista eri lähteistä

– voi sisältää muiden tehtävien ohjaus- ja resurssivastuuta

– yhteydet eri tahoihin laajat

– vuorovaikutustilanteet sisältävät usein vaikeasti ratkaistavia ongelmia

9. kehittävää harkintaa: menettelyiden luomista koskevaa itsenäistä harkintaa, toi-

meksiannot yleisluontoisia, ei erityisiä suoritusohjeita, toimiti- lanteet usein uusia, laaja itsenäinen tehtävävastuu

ratkaisujen vaikutustaso: ratkaisuilla vaikutusta koko toimintoon tai toimintoa laajem-

malle

vuorovaikutus: erittäin laaja henkilökohtainen vaikuttaminen ratkaisuihin ja

päätöksentekoon vaihtelevissa tilanteissa, laajat johtamisteh- tävät tai erittäin vaativat asiantuntijatehtävät.

Työmaatehtävät

– työnjohdolliset toimihenkilötehtävät rakennuskohteissa

1. valitsevaa harkintaa: valintaa samanlaisissa toistuvissa tilanteissa, suoritus-

vastuu, työympäristön tuntemus ratkaisujen vaikutustaso: pääasiassa omaan työhön vuorovaikutus: kommunikointia työn lähipiirissä

soveltamisohjeet:

– tehtävät opittavissa lyhyen perehdyttämisen jälkeen

– ei itsenäistä päätöksentekoa

– rutiininomaisia tehtäviä

2. soveltavaa harkintaa: ohjeet ja menettelytavat sisältävät tarvittavat ratkaisut,

suppea itsenäinen tehtävävastuu

ratkaisujen vaikutustaso: ratkaisuilla vaikutusta omaa työtä laajemmalle vuorovaikutus: ammatillinen vuorovaikutus, suorittava tehtävä

soveltamisohjeet:

– toistuvia, samankaltaisia tehtäviä

– päätöksenteko ja ratkaisut perustuvat valintoihin muutamien vaihtoehtojen välillä

– valintatilanteet liittyvät lähinnä työmenetelmiin ja -välineisiin

3. soveltavaa harkintaa: ratkaisujen johdattamista ohjeista ja säännöistä, harkin-

nassa epävarmuustekijöitä, itsenäinen tehtävävastuu ratkaisujen vaikutustaso: ratkaisuilla vaikutusta osatoiminnon työhön vuorovaikutus: omaan työhön liittyviä asiantuntijatason yhteyksiä, opas-

tava/ohjaava tehtävä

soveltamisohjeet:

– tehtävät edellyttävät käytännön työn kautta kertynyttä tietoja ja taitoja

– ohjeet yleisellä tasolla

– ratkaisuvaihtoehtoja on useita

– edellyttää itsenäistä päätöksentekotaitoa koskien eri työvaiheiden suorittamista ja säännösten ja ohjeiden soveltamista

– alaisina toimivien työntekijöiden ohjaamista

4. Tämän luokan tehtävät ovat vaativampia kuin tasolla 3, mutta eivät niin vaativia kuin tasolla 5.

5. soveltavaa harkintaa: ratkaisujen johdattamista ohjeista ja säännöistä, harkin-

nassa usein epävarmuustekijöitä, itsenäinen tehtävävas- tuu

ratkaisujen vaikutustaso: ratkaisuilla vaikutusta osa- tai kokotoiminnon työhön vuorovaikutus: omaa työryhmää laajemmat yhteydet, asiantuntijayhtey-

det, esimies- tai asiantuntija-asema

soveltamisohjeet:

– tehtäväalueen säännösten, ohjeiden, toimintatapojen, organisaation tunteminen

– päätöksenteko ja ratkaisut perustuvat yllä mainituista lähteistä kerättävään tietoon ja sen soveltamiseen

– neuvotteleminen työntekijöiden, työkuntien nokkamiesten (esim. työehdoista), ali- urakoitsijoiden kanssa ilman varsinaista säännöksiin ja sopimuksiin perustuvaa vastuuta em. asioiden hoitamisesta

6. Tämän luokan tehtävät ovat vaativampia kuin tasolla 5 mutta eivät niin vaativia kuin tasolla 7.

7. soveltavaa harkintaa: menettelyiden luomista koskevaa harkintaa, ei erityisiä

suoritusohjeita, toimitilanteet samantyyppisiä, usein epävarmuustekijöitä, laajahko itsenäinen tehtävävastuu

ratkaisujen vaikutustaso: ratkaisuilla vaikutusta koko toiminnon tai osatoiminnon

työhön

vuorovaikutus: omaa työryhmää laajemmat yhteydet, henkilökohtainen

vaikuttaminen ratkaisuihin ja päätöksentekoon vaihtele- vissa olosuhteissa, johtamis- tai asiantuntijatehtävät

soveltamisohjeet:

– erityisosaaminen, joka on hankittu koulutuksen ja työkokemuksen kautta

– edellyttää eri toimintoalueiden tehtävien tuntemista

– vastuu taloudellisesta tuloksesta sekä kohteen toteuttamisesta viranomaismääräysten ja urakkasopimuksen mukaisesti tai toimiminen vaikean työmaakohteen työnjohtajana

– neuvotteluvastuu tilaajan, alihankkijoiden, suunnittelijoiden ja viranomaisten kanssa

– vastuu työvoima- ja palkkausasioiden hoitamisesta

– yhteydenpito yrityksen tuotantojohtoon ja yrityshallintoon

8. soveltavaa tai kehittävää harkintaa:

menettelyiden luomista koskevaa harkintaa, toimeksian- not yleisluontoisia, ei erityisiä suoritusohjeita, toimitilan- teet usein uusia, laaja itsenäinen tehtävävastuu

ratkaisujen vaikutustaso: ratkaisuilla vaikutusta koko toimintoon tai toimintoa

laajemmalle

vuorovaikutus: henkilökohtainen vaikuttaminen ratkaisuihin ja päätök- sentekoon vaihtelevissa tilanteissa, johtamistehtävät/ vaativat asiantuntijatehtävät

soveltamisohjeet:

– edellyttää kohdassa 7. soveltamisohjeissa luetelluista asioista, minkä lisäksi:

– mahdollinen esimiesasema muihin työnjohtajiin nähden

– laajaa ja syvällistä tietoa myös oman tehtäväalueen ulkopuolelta

– päätöksenteko ja ratkaisut perustuvat vaativaan selvitystyöhön ja analysointiin sisäl- täen myös selviä kehittämistavoitteita esim. kohteen toteutuksen osalta

9. kehittävää harkintaa: menettelyiden luomista koskevaa itsenäistä harkintaa,

toimeksiannot yleisluontoisia, ei erityisiä suoritusohjeita, toimitilanteet usein uusia, laaja itsenäinen tehtävävastuu

ratkaisujen vaikutustaso: ratkaisuilla vaikutusta koko toimintoon tai toimintoa

laajemmalle

vuorovaikutus: erittäin laaja henkilökohtainen vaikuttaminen ratkaisuihin

ja päätöksentekoon vaihtelevissa tilanteissa, laajat johta- mistehtävät tai erittäin vaativat asiantuntijatehtävät.

TOIMENKUVAUKSEEN LIITTYVÄT SELOSTUKSET

Toimen nimi: Toimen nimike tai pääasiallinen tehtävä

Sijaisuustehtävät: Tiedossa olevat sijaisuustehtävät, joilla voi olla merkitystä luoki-

tuksen kannalta

Työkohdetiedot: Esim. työmaan koko, alaisten- tai sovellettavien työehtosopimus-

ten määrä

Keskeiset tehtävät: Kuvaukset tehtävien sisällöstä. Aloita jäljempänä tulevalla esi-

merkkiverbillä kuvaus.

Erityisvaatimukset: Mahdolliset erityisvaatimukset, joilla voi olla merkitystä luokituk-

sen kannalta.

Esimerkkejä verbeistä; jotka kuvaavat toimen vaativuutta:

	- johtaa - päättää - vastaa - valvoo - huolehtii - opastaa - hoitaa - arvioi - suunnittelee - laatii - neuvottelee - tulkitsee - soveltaa	- sopii - tutkii - luo - muotoilee - kehittää - vertailee - ratkaisee - yhdistää - valitsee - perehdyttää - piirtää - jne.
Muita kuvaavia termejä:
	- itsenäisesti - aloitteellisesti - vastuullisesti - harkiten - jne.

TOIMENKUVALOMAKKEET

TOIMENKUVA

Työmaatoimihenkilö

Toimen nimi: Yritys/yksikkö/työnumero:

Toimen hoitajan nimi: Välittömän esimiehen toimi ja nimi:

Toimen hoitajan sijaisena toimii: Sijaisuustehtävät/sijaisuuden luonne:

Työntekijämäärä: Omat työntekijät kpl, aliurakoitsijan työntekijät kpl, vahvuus keskikim. kpl Työmaan suunnittelutilanne:

Työmaan aikataulu:

kpl

m3, asuntoja

Laajuustiedot: m2, Työmaan organisaatio:

Työmaan nimi, paikkakunta ja työnumero: Rakennuttaja:

Urakkamuoto: Urakkasumma:

TYÖKOHDETIEDOT / ORGANISAATIO / TYÖSKENTELYPAIKKA / TYÖMAAN NIMI JA TYÖNUMERO:

KESKEISET TEHTÄVÄT:
Aikataulut	Laatu
Talous: seuranta, tulosennusteet	Viranomaiset
Työnsuunnittelu	Resurssit: henkilöt, koneet, kalusto
Hankinta: materiaaliostot, sopimushankinnat	Suunnittelunohjaus

Toimen nimi: Yritys/yksikkö/työnumero:

Toimen hoitajan nimi: Välittömän esimiehen toimi ja nimi:

Toimen hoitajan sijaisena toimii: Sijaisuustehtävät/sijaisuuden luonne:

Aliurakoitsijat: ohjaaminen, valvonta	Asiakaskontaktit: rakennuttaja, valvojat, asukkaat, käyttäjät
Työturvallisuus Muuta toimenkuvaukseen vaikuttavaa	Johtaminen

TOIMEN EDELLYTTÄMÄT VAATIMUKSET:
Koulutus ja kokemus	Erityisvaatimukset

Toimihenkilön allekirjoitus Esimiehen allekirjoitus

Toimen nimi: Yritys/yksikkö/työnumero:

Toimen hoitajan nimi: Välittömän esimiehen toimi ja nimi:

Toimen hoitajan sijaisena toimii: Sijaisuustehtävät/sijaisuuden luonne:

Aliurakoitsijat: ohjaaminen, valvonta	Asiakaskontaktit: rakennuttaja, valvojat, asukkaat, käyttäjät
Työturvallisuus Muuta toimenkuvaukseen vaikuttavaa	Johtaminen

TOIMEN EDELLYTTÄMÄT VAATIMUKSET:
Koulutus ja kokemus	Erityisvaatimukset

Toimihenkilön allekirjoitus Esimiehen allekirjoitus