Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien työehtosopimus

Allekirjoittaneet osapuolet ovat 3.2.2022 saavuttamassaan neuvottelutuloksessa ja tällä allekirjoituspöytäkirjalla sopineet ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien työeh- tosopimuksen uudistamisesta seuraavasti:

1. Sopimuskausi

Sopimuskausi alkaa 8.2.2022 ja on voimassa 31.1.2024 asti. Sopimus voi- daan irtisanoa päättymään 31.1.2023, ellei vuoden 2023 palkantarkistus- ten suuruudesta sovita 15.12.2022 mennessä. Irtisanomista koskeva il- moitus on toimitettava kirjallisesti viimeistään 31.12.2022 toiselle sopija- osapuolelle.

2. Palkankorotukset

2.1. PALKANKOROTUKSET VUONNA 2022

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai työpaikan taloustilanne, tulevat projektit sekä kustannuskilpailukyky mark- kinoilla. Hyvissä ajoin ennen paikallisten neuvotteluiden aloittamista työn- antaja toimittaa luottamushenkilölle tai, jos luottamushenkilöä ei ole valittu, työntekijöille tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan taloustilanteesta ja tulevista projekteista sekä näiden ennakoitavasta kehittymisestä. Neuvot- teluiden pohjaksi on tarkoituksenmukaista toimittaa tietoa myös palkkarat- kaisua koskevan esityksen perusteista.

Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työ- paikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkara- kennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

1. Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkis- tusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luotta- mushenkilön kanssa tai ellei luottamushenkilöä ole valittu, työntekijöi- den kanssa heidän yhdessä sopimallaan tavalla. Sopimus tehdään kirjallisesti 30.4.2022 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta so- vita.

Luottamushenkilöllä tai, jos luottamushenkilöä ei ole valittu, työnteki- jöillä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen kirjallinen selvitys paikallisesti sovitun palkkaratkaisun kohdentami- sesta. Ellei toisin ole sovittu, selvityksestä tulee käydä ilmi työntekijöi- den lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä työntekijöiden palkankorotusten kokonais- määrä (työntekijöiden palkkasumma ennen korotusta ja palkka- summa korotuksen jälkeen).

2. Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkai- sua

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta kohdan 1 mukaisesti, vuoden 2022 palkantarkistukset toteutetaan jommallakummalla alla olevista tavoista (A tai B). Jos valitaan palkantarkistuksen toteutus- tapa B, tästä sovitaan kirjallisesti joko luottamushenkilön kanssa tai, ellei luottamushenkilöä ole valittu, työntekijöiden kanssa heidän yh- dessä sopimallaan tavalla. Jos sopimukseen ei päästä, työnantaja to- teuttaa palkkaratkaisun vaihtoehdon A mukaisesti.

Vaihtoehto A

Työnantaja toteuttaa 1,8 % kustannusvaikutteisen palkkaratkaisun yrityksessä tai työpaikalla noudatettavan palkkapolitiikan mukaisesti viimeistään 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta. Kustannusvaikutus (1,8 %) lasketaan työntekijöiden helmikuun palkkasummasta luontoisetuineen.

Palkankorotuksia kohdistaessaan työnantajan tulee varmistaa, että jokaisen työntekijän palkka luontoisetuineen korottuu vähintään 0,9

Palkantarkistuksen tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kan- nustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporras- tusta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, työnantajan palkkapolitii- kan toteuttamista sekä oikaista mahdollisia vinoumia.

Työntekijöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla oh- jaavana tekijänä henkilökohtaisen korotusten jakamisessa.

Luottamushenkilöllä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkanko- rotusten jälkeen kirjallinen selvitys työnantajan toteuttaman palkkarat- kaisun kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi työntekijöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen koro- tuksen suuruus sekä työntekijöiden palkankorotusten kokonaismäärä (työntekijöiden palkkasumma ennen korotusta ja palkkasumma koro- tuksen jälkeen).

Vaihtoehto B

Työnantaja toteuttaa palkkaratkaisun yrityksessä tai työpaikalla nou- datettavan palkkapolitiikan mukaisesti viimeistään 1.5.2022 tai lä- hinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Työntekijälle selvitetään hänen henkilökohtaisen palkantarkistuk- sensa suuruus ja perusteet kahden kuukauden kuluessa palkantar- kistuksen toteuttamisesta, kuitenkin viimeistään 31.8.2022. Selvitys annetaan jokaiselle työntekijälle riippumatta siitä, onko työntekijä saa- nut korotuksen.

Luottamushenkilöllä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkantar- kistuksen jälkeen kirjallinen selvitys työnantajan toteuttaman palkka- ratkaisun kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi työntekijöi- den lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus, työntekijöiden palkankorotusten kokonaismäärä (työntekijöiden palkkasumma ennen korotusta ja palkkasumma koro- tuksen jälkeen) sekä pääasialliset periaatteet korotusten kohdentami- sessa.

2.2. PALKANTARKISTUKSET VUONNA 2023

Sopimusosapuolet tarkastelevat syys-marraskuun aikana palkkamallin to- teutumista sekä arvioitavissa olevia talouden ja työllisyyden näkymiä. Ar- vioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 15.12.2022 mennessä 1.5.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta to- teutettavien palkantarkistusten kustannusvaikutuksesta ja sen mahdolli- sesta jakautumisesta.

Mikäli 1.5.2023 toteutettavan toissijaisen palkkaratkaisun mukaisen pal- kantarkistuksen suuruudesta ei päästä yksimielisyyteen 15.12.2022 men- nessä, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen

päättymään 31.1.2023. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitettava kir- jallisesti viimeistään 31.12.2022 toiselle sopijaosapuolelle.

2.3. PALKKATAULUKOT

Palkkataulukoita korotetaan 1.5.2022 alkaen 0,9 %:lla.

2.4. LUOTTAMUSHENKILÖN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN PALK- KIOT

Luottamushenkilön ja työsuojeluvaltuutetun palkkioita korotetaan 1.5.2022 alkaen 1,8 %:lla.

3. Tekstimuutokset

Työehtosopimukseen tehdään seuraavat tekstimuutokset:

3.1. Etätyö (21 §)

Lisätään työehtosopimukseen uusi 21 § ja muutetaan sen jälkeisiä pykä- länumeroita vastaavasti:

Työntekijällä voi olla mahdollisuus etätyöhön hoidettavan tehtävänkuvan ja tietoturvan asettamissa rajoissa. Etätyöstä tulee sopia esimiehen kanssa ennakkoon.

3.2. Paikallinen sopiminen (23 §)

Lisätään työehtosopimukseen uusi 23 § ja muutetaan sen jälkeisiä pykä- länumeroita vastaavasti:

Tässä työehtosopimuksessa ja sen liitteissä tarkoitetut paikalliset sopi- mukset tehdään työnantajan ja työntekijöitä edustavan luottamushenkilön välillä. Mikäli luottamushenkilöä ei ole valittu, voidaan paikalliset sopimuk- set tehdä muun henkilöstön keskuudestaan valitseman edustajan kanssa.

3.3. Palkkasopimus

Osa-aikaisten työntekijöiden palkkaus (7 §)

Lisätään työehtosopimuksen palkkasopimukseen uusi 7 § kuulumaan seuraavasti:

Osa-aikaisiin työntekijöihin sovelletaan heidän työaikaansa vastaavaa osuutta palkkausjärjestelmän mukaisesta saman vaativuustason palk- kauksesta.

4. Muut asiat

Lainsäädäntömuutosten edellyttämiä muutoksia koskevat työryhmät

Liitot asettavat seuraavat työryhmät:

1. Perhevapaatyöryhmä

Liitot asettavat työryhmän, joka selvittää perhevapaauudistuksen vai- kutuksia työehtosopimukseen. Työryhmä seuraa perhevapaauudis- tuksen etenemistä ja arvioi yhdessä uudistuksesta aiheutuvia muu- tostarpeita työehtojen kehittämisessä kustannusneutraalilla tavalla.

2. Uuden yhteistoimintalain vuoropuhelua koskeva työryhmä

Osapuolet pitävät tärkeänä työnantajan ja henkilöstön välisen aidon vuoropuhelun edistämistä uuden yhteistoimintalain mukaista vuoro- puhelua järjestäessä. Liitot asettavat työryhmän sopimuskauden ajaksi, joka selvittää yhteistoimintalain uudistuksen aiheuttamia työ- ehtosopimuksen kehittämistarpeita. Osapuolet seuraavat vuoden 2022 aikana vuoropuhelusta saatuja kokemuksia ja arvioivat yhteis- toimintalain 2 lukuun liittyviä paikallisen sopimisen kehittämistarpeita.

Työryhmä palkkausjärjestelmän kehittämisestä

Selvitetään mahdollisuutta perustaa työryhmä, jonka tarkoituksena on ke- hittää palkkausjärjestelmää sekä sen tehtäväluokitusta vastaamaan ny- kyistä paremmin opiskelijakuntien henkilöstön rakennetta ja työtehtäviä.

Ohje harjoittelijan palkkauksesta

Osapuolet laativat ohjeen harjoittelijan palkan määrittämiseen. Ohjeen laadinnassa otetaan huomioon, että opiskelijakunnissa tarjotaan harjoitte- lupaikkoja myös opintoihin sisällytettävään harjoitteluun, eikä ohjeella ole tarkoitus puuttua näiden harjoittelupaikkojen tarjoamiseen.

Paikallisen sopimisen edistäminen

Paikallinen sopiminen on opiskelijakuntien toiminnan kehittämisen väline. Paikallisen sopimisen avulla voidaan kehittää sekä toiminnan joustavuutta että henkilöstön hyvinvointia. Paikallisesti sopien pyritään löytämään par- haat mahdolliset työpaikkatason ratkaisut.

Paikallisen sopimisen toimivuutta edistävät muun muassa paikallisten neuvotteluosapuolten hyvä yhteistyö ja avoin vuoropuhelu, keskinäinen luottamus, hyvä valmistautuminen ja vaihtoehtoisten etenemistapojen kar- toittaminen.

Sopimusosapuolet seuraavat paikallisen sopimisen käytäntöjen kehitty- mistä. Tähän liittyen sopimusosapuolet järjestävät koulutusta, antavat oh- jeistusta ja jakavat hyviä kokemuksia.

Helsingissä 8.2.2022

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

Ylemmät toimihenkilöt YTN ry

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxx

Xxxx Xxxxxxxxx-Xxxxxxxx

Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien työehtosopimus ‌

1 § Sopimuksen ulottuvuus ‌

Tällä sopimuksella määrätään ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien palveluksessa olevien toimihenkilöiden työehdot.

Työehtosopimusta sovelletaan myös Suomen opiskelijakuntien liitto SA- MOK ry:n toimihenkilöihin.

Pöytäkirjamerkintä:

Siltä osin kuin SAMOK ry:n talokohtaisessa työehtosopimuk- sessa on sovittu AMK-opiskelijakuntien työehtosopimusta työntekijän kannalta paremmista työsuhteen ehdoista, tällai- set ehdot lisätään AMK-opiskelijakuntien työehtosopimuksen loppuun erilliseksi liitteeksi.

2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus ‌

Työnantaja johtaa ja järjestää työt.

Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

Jos toimihenkilö katsoo, että hänet on vastoin tämän pykälän määräyksiä erotettu työntekijöiden järjestöön kuulumisensa vuoksi, on hänen, ennen kuin muihin toimenpiteisiin ryhdytään, järjestönsä välityksellä pyydettävä tutkimusta asiassa.

3 § Työsuhteen alkaminen ‌

Työsopimus tehdään kirjallisena. Työsopimusmalli on työehtosopimuksen liitteenä.

Työsuhteessa noudatettavan koeajan enimmäispituus määräytyy kulloin- kin voimassa olevan työsopimuslain mukaisesti.

Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle toimihenkilölle alan järjestö- ja neuvottelusuhteet sekä ilmoittaa kuka toimii työpaikan toi- mihenkilöiden luottamushenkilönä ja missä luottamushenkilö on tavatta- vissa.

Määräaikainen työsuhde voidaan tehdä työsopimuslain 1 luvun 3 pykälän mukaisin perustein.

4 § Työsuhteen päättyminen ‌

Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan seuraavia irtisano- misaikoja, ellei pidemmästä irtisanomisajasta ole sovittu:

Irtisanomisaika	Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto
kuukausi	enintään 4 vuotta
2 kuukautta	yli 4 vuotta ja enintään 8 vuotta
4 kuukautta	yli 8 vuotta ja enintään 12 vuotta
6 kuukautta	yli 12 vuotta

Toimihenkilön irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan seuraavia irtisa- nomisaikoja, ellei toisin sovita:

Irtisanomisaika	Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto
kuukausi	enintään 4 vuotta
2 kuukautta	yli 4 vuotta

Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.

Työnantajan on suoritettava irtisanominen todistettavasti, vaadittaessa kirjallisesti, ja tällöin ilmoituksessa on mainittava irtisanomisen syy.

Määräaikaiseen työsuhteeseen palkatun toimihenkilön työsopimus päät- tyy ilman irtisanomisaikaa sovitun työkauden päättyessä. Jos päättymis- ajankohta on vain työnantajan tiedossa, hänen on ilmoitettava toimihenki- lölle viipymättä päättymisajankohdan tultua hänen tietoonsa.

5 § Palkkaus ‌

Työpalkoista sovitaan erillisellä liitteellä.

Palkka maksetaan toimihenkilön osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee olla erääntymispäivänä toimihenkilön nostettavissa, jollei työnanta- jan kanssa ole muuta sovittu.

Palkanmaksun alkaessa, keskeytyessä tai päättyessä kesken palkanlas- kentakauden osakuukauden palkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21 ja kertomalla kyseisen kuukauden palkallisten päivien lukumää- rällä.

Toimihenkilö saa palkanmaksua edeltävänä päivänä palkkalaskelman.

Työsuhteen päättyessä loppupalkka mahdollisine lomakorvauksineen ja muine lisineen maksetaan viimeistään työnantajan seuraavana normaa- lina palkanmaksupäivänä.

6 § Työaika ‌

Säännöllinen työaika on 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia ja 30 minuuttia viikossa.

Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ½ tunnin ruokataukoa lu- kuun ottamatta, yhdenjaksoiseksi. Xxxxxx toimihenkilö saa poistua esteet- tömästi työpaikalta lepotauon aikana, ei lepotaukoa lueta työaikaan.

Työaika sijoitetaan maanantain ja perjantain välille, ellei toimihenkilön kanssa erikseen muuta sovita. Työviikko alkaa maanantaina.

Juhannuksen- ja jouluaatto sekä uudenvuodenaatto ovat vapaapäiviä ja lyhentävät muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuessaan viikkotyöaikaa sillä tuntimäärällä, joka olisi ollut aatoksi sattuvan työpäivän työaika.

Viikkotyöaika lyhenee jokaisen sille muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan arkipyhän sekä vapunpäivän ja itsenäisyyspäivän osalta sillä tuntimäärällä, joka olisi ollut arkipyhäksi sattuvan työpäivän työaika.

Toimihenkilöllä on oikeus viikoittain käyttää yksi (1) tunti kuntoliikuntaan. Liikuntaan käytetyn ajan tulee sisältyä säännöllisen 37 tuntia 30 minuuttia työaikaan. Kuntoliikuntaan käytettyä aikaa ei oteta huomioon määritettä- essä vuorokautisen ja viikoittaisen lisä- ja ylityörajan täyttymistä. Liikunta- tunti voidaan toimihenkilön kanssa sopien korvata muulla toimihenkilön työkykyisyyttä edistävällä vaihtoehdolla.

Työnantaja voi työehtosopimuksen ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovitun lisäksi osoittaa kullekin toimihenkilölle kalenterivuoden aikana säännöllistä työaikaa enintään 16 tuntia. Työtä osoitetaan perustellun tuo- tannollisen tarpeen edellyttämissä tilanteissa. Työaikaa ei voi osoittaa ar- kipyhäpäiville eikä arkipyhäviikon lauantaille. Lisätyltä säännölliseltä työ- ajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi yksinkertainen tuntipalkka. Tä- män kohdan tarkoittamasta säännöllisen työajan lisäksi teetettävästä työ- ajasta ilmoitetaan hyvissä ajoin siten, että toimihenkilö pystyy varautu- maan tähän. Toimihenkilöllä on asiallisista ja painavista henkilökohtaisista syistä mahdollisuus tapauskohtaisesti kieltäytyä tämän kappaleen mukai- sista työaikamuutoksista.

Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista koulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan

osoittamassa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään 8 tun- tia kalenterivuodessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuk- sessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan yksinkertaisen tuntipalkan mukai- nen korvaus. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös ko- konaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville tai arkipyhäviikon lauantaille. Koulutus tai kehittämistilai- suudet pyritään kirjaamaan koulutussuunnitelmaan. Koulutus ja kehit- tämistilaisuuksista ilmoitetaan hyvissä ajoin siten, että toimihenkilö pystyy varautumaan ao. tilaisuuksiin.

7 § Lisätyö ja ylityö ja työajan enimmäismäärä ‌

Lisä- ja ylityöllä tarkoitetaan työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suos- tumuksella tapahtuvaa säännöllisen työajan ylittämistä. Lisä- ja ylityöstä sovitaan aina tapauskohtaisesti ja samassa yhteydessä sovitaan myös lisä- ja ylityön korvaamisesta. Mikäli työnantaja ja työntekijä sopivat, voi- daan lisä- ja ylityökorvaus antaa vapaa-aikana säännöllisenä työaikana. Mikäli vapaa-aikana korvaamisesta ei sovita, maksetaan lisä- ja ylityökor- vaus rahana työaikalain mukaisesti.

Lisätyötä on työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pisimmän lainmu- kaisen säännöllisen työajan (8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa) välisenä aikana. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka jokai- selta tehdyltä työtunnilta. Jos lisätyötä tehdään työehtosopimuksen salli- man säännöllisen enimmäistyöajan (7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia 30 minuuttia viikossa) ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana, maksetaan siitä 50 %:lla korotettu palkka työtun- nilta.

Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lainmukaisen enimmäistyöajan (8 tuntia vuorokaudessa) lisäksi vuorokaudessa. Vuoro- kautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään lainmukaisen enimmäistuntimää- rän (40 tuntia viikossa) lisäksi viikossa ja siitä maksetaan 50 %:lla koro- tettu palkka.

Tuntipalkka, jonka perusteella lisä- ja ylityökorvaus lasketaan, saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 158.

Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on enintään 12 kuukautta.

8 § Lauantaityö ‌

Säännöllisenä työaikana tehtävästä lauantaityöstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi lauantaityökorotuksena 25% tuntipalkasta. Lauantaityökorotusta ei makseta, mikäli muulla perusteella maksetaan ko- rotettua palkkaa. Lauantaityökorotus annetaan vapaa-aikana säännölli- senä työaikana, ellei muusta sovita työnantajan ja toimihenkilön välillä.

9 § Sunnuntaityö ‌

Sunnuntaisin, kirkollisina juhlapyhinä, itsenäisyyspäivänä tai vapunpäi- vänä tehdystä työstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka. Sunnuntaityöstä suoritettava palkka voidaan toimihenkilön niin halutessa vaihtaa vastaa- vaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana.

10 § Liukuva työaika ‌

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työaikalain 12 §:n mukaisesta liu- kuvasta työajasta.

Liukuvassa työajassa työntekijä päättää itse liukumien rajoissa työnteon aloittamis- ja päättämisajankohdat.

Liitot suosittelevat, että toimihenkilö huomioisi liukuman käytössä työpai- kan käytännön ja työn luonteen.

Säännöllinen enimmäistyöaika on enintään 13 tuntia ja työajan on sijoitut- tava aikavälille klo 6-22. Tällöin kiinteä työaika vuorokaudessa on vähin- tään 4 tuntia sijoittuen klo 10–14 välille.

Vähintään 6 tunnin pituisena työpäivänä on annettava 30 minuutin ruoka- tauko, joka sijoittuu aikavälille klo 11–13.

Säännöllisen työajan alitusten ja ylitysten kertymä saa olla enintään -40 /

+80 tuntia.

Työajan tulee tasoittua edellä sovittuun enimmäismäärään enintään 12 kuukauden seurantajakson päättyessä.

Työaika voidaan tasoittaa kokonaisina vapaapäivinä tai työntekijän pyyn- nöstä osapäiväisesti. Samalla on sovittava vapaan pitämisen ajankohdan määräytyminen.

Työnantaja seuraa liukumasaldon kertymistä ja saldon ylittäessä + 50 tun- tia neuvottelee toimihenkilön kanssa töiden järjestämisestä ja mahdollisen kuormituksen tasaamisesta.

Työpäivinä, jolloin työnantaja erikseen ilmoittamalla teettää työntekijällä tämän suostumuksella lisä- ja ylitöitä, ei liukuvan työajan saldoa lisätä tai vähennetä, vaan työntekijä tekee säännöllisen työaikansa ja sen päälle työnantajan määräämän lisä- ja ylityön.

11 § Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustaminen ‌

Milloin toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työtuntijärjestel- män mukaisena vapaa-aikana, korvataan matkustamiseen käytetty aika yksinkertaisella tuntipalkalla tai vastaavalla vapaa-ajalla. Työnantaja voi määrätä korvausmuodon.

Matkustamiseen käytettyä aikaa korvataan kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puo- let tunnit. Matka-aikaa ei pääsääntöisesti lueta työajaksi. Tässä pykälässä säädetty matka-ajan korvaus annetaan vuosiloman yhteydessä, ellei muusta sovita.

Mikäli käytettävä liikenneväline on samalla majoittumistila ja työnantaja kustantaa majoituksen (esim. työntekijälle kustannettu junan tai laivan ma- kuuhytti), ei kyseisessä liikennevälineessä liikkuminen oikeuta tässä py- kälässä mainittuun korvaukseen.

12 § Työmatkoja edeltävä keskustelu ‌

Ennen työmatkoja työnantaja ja työntekijä käyvät keskustelun, jossa käy- dään läpi työmatkaan liittyviä seikkoja ainakin seuraavilta osin:

1. Matkustamiseen käytettävä aika (= kulkeminen liikennevälineessä ja mahdollinen odotusaika esimerkiksi lentokentällä tai juna-asemalla) ja matkustamisen aikana mahdollisesti hoidettavat työtehtävät.

2. Työkohteessa suoritettavat työtehtävät ja työn tekemiseen kuluva työ- aika.

3. Mahdollinen vapaa-aika työkohteessa (esim. majoittuminen).

13 § Sidosryhmätilaisuudet ‌

Työtehtävien hoitamisen vuoksi olennaisista ilta- ym. tilaisuuksista laske- taan lähtökohtaisesti työajaksi enintään kaksi (2) tuntia. Mikäli työnantaja velvoittaa toimihenkilön olevan tilaisuudessa läsnä tätä pidempään, sovi- taan siitä ennen tilaisuutta. Kuhunkin sidosryhmätilaisuuteen osallistumi- sesta ja ajankäytöstä sovitaan työnantajan ja toimihenkilön välillä aina en- nen tilaisuutta.

14 § Työkyvyttömyysajan palkka ‌

Xxxxxxx toimihenkilö estyy tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi, eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti tai tör- keällä tuottamuksella, suorittaa työnantaja hänelle palkkaa seuraavasti:

Työsuhteen pituus	Palkanmaksujakso
enintään kuukausi	Sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 ar- kipäivää (arkilauantait mukaan luettuina) 50 % palkasta
yli kuukausi ja enintään 3 vuotta	28 kalenteripäivää
yli 3 vuotta ja enintään 5 vuotta	35 kalenteripäivää
yli 5 vuotta ja enintään 10 vuotta	42 kalenteripäivää
yli 10 vuotta	56 kalenteripäivää

Jos sama sairaus uusiutuu 7 kalenteripäivän kuluessa työhön palaami- sesta, lasketaan sairausajan palkanmaksujakso kuin kyseessä olisi sama sairaus.

Jos päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta ollen- kaan tai täysimääräisesti, on työnantajalla oikeus vähentää palkasta se osa, joka toimihenkilön menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osit- tain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

Työnantajalla, joka suorittaa edellä mainitun palkan, on oikeus saada työntekijän sijasta tälle samalta ajalta tuleva tapaturmavakuutuslain tai sairausvakuutuslain mukainen päiväraha tai muu lakisääteinen korvaus. Toimihenkilö on viipymättä velvollinen ilmoittamaan työnantajalle sellai- sesta sairastumisestaan, jonka takia hän on estynyt saapumasta työhön. Vaadittaessa toimihenkilön on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärin- todistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.

Toimihenkilö voi kuitenkin olla poissa oman ilmoituksensa perusteella kor- keintaan kolme työpäivää, ellei työnantaja perustellusta syystä toisin mää- rää.

Jos toimihenkilön terveydentila ja työtehtävät mahdollistavat, niin korvaa- van työn tekeminen voi tulla kyseeseen. Korvaavan työn teettäminen edel- lyttää työterveyshuollon tapauskohtaista puoltavaa kannanottoa. Ennen korvaavan työn aloittamista toimihenkilö ja hänen lähiesimies tai muu työnantajan edustaja käyvät läpi korvaavan työn edellä mainitut edellytyk- set. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja työntekijän työso- pimuksen työtehtäviä vastaavaa työtä normaalilla palkalla. Tilanteen niin mahdollistaessa työnantaja voi korvaavan työn tekemisen sijaan järjestää toimihenkilölle koulutusta.

15 § Lääkärintarkastukset ‌

Työnantaja ei vähennä toimihenkilön säännölliseltä työajalta tulevaa palk- kaa alla mainituissa tapauksissa. Määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta me- netystä välttäen, ettei tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.

a) Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset

Toimihenkilö käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintar- kastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laborato- rio- ja röntgentutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärintutkimuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tark- kailua tai tutkimusta sairaalassa.

Toimihenkilö käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkas- tuksessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:

- sairauden olennaisesti pahentuessa toimihenkilön on tarpeen hakeu- tua lääkärintarkastukseen

- krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi

- hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen ao. erikoisalan lääkärintarkas- tus, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankki- miseksi

- muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tar- peellinen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ul- kopuolella

- syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyt- tömyys.

Toimihenkilö käy valtakunnallisessa tai kunnallisessa joukkotarkastuk- sessa, johon hänet on kutsuttu. Tämä koskee esim. seuraavia tapauksia:

- irtosolukoe

- mammografia

b) Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Raskaana oleva toimihenkilö käy synnytystä edeltävissä lääketieteelli- sissä tutkimuksissa.

c) Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Toimihenkilö käy sellaisessa terveystarkastuksessa, jota tarkoitetaan laki- sääteistä työterveyshuoltoa koskevassa valtioneuvoston päätöksessä ja joka on hyväksytty työterveyshuollon suunnitelmassa. Tämä koskee myös nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa tarkoitettuja tutkimuksia sekä niitä terveydenhoitolain edellyttämiä tutkimuksia, joihin työnantaja lä- hettää toimihenkilön taikka jotka johtuvat toimihenkilön siirtymisestä yri- tyksen sisällä toisiin työtehtäviin.

Toimihenkilölle, joka lähetetään edellisessä kappaleessa mainittuihin tut- kimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, työnantaja suorittaa myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuk- sista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan. Tarkastuksen tapahtuessa toimi- henkilön vapaa-aikana, maksetaan hänelle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäi- värahaa.

Siinä tapauksessa, että toimihenkilö saa lääkärintarkastusten ja edellä mainittujen tutkimusten ajalta sairausajan palkkaa, eivät edellä olevat määräykset tule sovellettaviksi.

d) Äkillinen hammassairaus

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa toimihen- kilön työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei on- nistu saada työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

16 § Lyhyt tilapäinen poissaolo ‌

Toimihenkilön palkasta ja vuosilomasta ei pidä vähentää hänen per- heensä piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa.

Toimihenkilöllä on työsopimuslain perusteella oikeus saada tilapäistä hoi- tovapaata enintään 4 työpäivää alle 10-vuotiaan lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi. Näistä enintään 4 on palkallisia työpäiviä.

Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaa- leja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäse- nenä toimivalta toimihenkilöltä ei vähennetä vuosilomaetuja sen vuoksi, että mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan. Jos mainittu- jen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan, maksetaan hänelle pal- kan ja kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen erotusta siltä osin, kuin ansionmenetyksen korvaus mahdollisesti alittaa palkan määrän.

Erotus maksetaan, kun toimihenkilö on esittänyt selvityksen kunnan suo- rittamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten, jos päivä sattuu hänen työpäiväkseen.

Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivinään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän oman asunnon muuttoa varten, mikäli muutto tapahtuu hänen työpäivänään.

Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilai- suuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.

Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hä- nelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäivältä.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n jäsenliittojen toimielimiin (esim. liittoval- tuusto, edustajisto, hallitus) jäseneksi valitun toimihenkilön palkka- ja vuo- silomaetuja ei vähennetä näiden toimielinten kokouksiin osallistumisen johdosta.

Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan on toimihenkilön ilmoitettava viipymättä työnantajalle.

17 § Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa ‌

Työntekijän äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

Oikeus poissaoloon ottolapsen hoidon vuoksi määräytyy 1.kappaleen mu- kaan.

Mikäli naispuolisen toimihenkilön työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuu- kautta, suorittaa työnantaja äitiysvapaan alusta lukien täyden palkan 72 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta edellyttäen, ettei toimihenkilö muun jär- jestelyn kautta saa vastaavaa tai parempaa etua. Siltä ajalta, jolta työnan- taja suorittaa äitiysvapaan palkkaa, suoritetaan äitiysraha sairausvakuu- tuslain 28 §:n perusteella työnantajalle. Jos äitiysraha menetetään toimi- henkilön laiminlyönnin johdosta, vähennetään palkasta menetettyä äitiys- rahaa vastaava osa.

Mikäli miespuolisen toimihenkilön työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuu- kautta, suorittaa työnantaja pidetyn isyysvapaan ajalta täyden palkan enintään 18 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta edellyttäen, ettei toimihen- kilö muun järjestelyn kautta saa vastaavaa tai parempaa etua. Siltä ajalta, jolta työnantaja suorittaa isyysvapaan palkkaa, suoritetaan isyysraha sai- rausvakuutuslain 28 §:n perusteella työnantajalle. Xxx xxxxxxxxx

menetetään toimihenkilön laiminlyönnin johdosta, vähennetään palkasta menetettyä isyysrahaa vastaava osa.

Työntekijälle maksetaan palkka edellä 17.4 §:ssä määritellyn mukaisesti, kun hänen samaa sukupuolta oleva elämänkumppaninsa synnyttää tai adoptoi lapsen.

Liitot suosittelevat, että opiskelijakunnissa huomioidaan työnantajan har- kinnan mukaan perhevapaiden palkallisuus muutoinkin lainsäädännön asettamissa rajoissa.

18 § Vuosiloma ‌

Toimihenkilö saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain mukaan.

Työnantaja pyrkii järjestämään ennen lomakauden alkua työsuhteeseen tulleelle toimihenkilölle mahdollisuuden saada mahdollisen palkallisen vuosiloman lisäksi palkatonta vapautusta työstä siten, että palkallinen ja palkaton loma ovat yhteensä kaksi viikkoa.

Toimihenkilön vuosilomasta ei pidä vähentää sellaista aikaa, jonka toimi- henkilö määräyksestä joutuu olemaan reservin kertausharjoituksissa tai väestönsuojelukursseilla.

Kuukausipalkan jakaja lomapalkkaa laskettaessa on 25.

19 § Lomaraha ‌

Toimihenkilölle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajan- kohtana, suoritetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomalain mukaisesta vuosilomapalkastaan.

Lomaraha maksetaan myös, mikäli toimihenkilö välittömästi ennen vuosi- loman alkamista työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai vuosilomalain 2 luvun 7§:n 2 momentissa mainitun syyn takia. Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella.

Lomaraha suoritetaan kesäkuun palkanmaksun yhteydessä.

Lomaraha maksetaan myös lomakorvauksesta työsuhteen päättyessä. Tämä koskee myös määräaikaisia työntekijöitä.

Kuukausipalkan jakaja lomarahaa laskettaessa on 25.

Lomaraha tai sen osa voidaan työnantajan ja toimihenkilön välisellä sopi- muksella vaihtaa vapaaksi. Samalla on sovittava vapaan pitämisen ajan- kohdan määräytyminen.

Pöytäkirjamerkintä:

Ennen lomarahavapaajärjestelmän käyttöönottoa työpaikalla on luottamushenkilön kanssa käsiteltävä lomarahavapaan käytännöt ja periaatteet.

20 § Kouluttautuminen ja työhön perehdyttäminen ‌

Työnantaja kannustaa toimihenkilöitä työnkuvaa tukevaan kouluttautumi- seen. Työajan käyttämisestä ja työnantajan osallistumisesta koulutuk- sesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen sovitaan aina etukäteen erikseen työantajan edustajan kanssa.

Toimihenkilön tulee toimittaa hyvissä ajoin ennen koulutuksen alkua työn- antajalle mm. seuraavat tiedot koulutuksesta:

- koulutuksen aihe ja sisältö

- koulutuksen kesto ja aikataulu

- koulutuksesta mahdollisesti aiheutuvat kulut

- selvitys siitä millä tavoin koulutus tukee henkilön työtehtävien hoita- mista

- muut mahdolliset työnantajan vaatimat selvitykset

Työnantaja vastaa uuden työntekijän perehdyttämisestä työhönsä.

21 § Etätyö ‌

Työntekijällä voi olla mahdollisuus etätyöhön hoidettavan tehtävänkuvan ja tietoturvan asettamissa rajoissa. Etätyöstä tulee sopia esimiehen kanssa ennakkoon.

22 § Opintovapaa ‌

Opintovapaaseen sovelletaan voimassa olevaa opintovapaalakia.

23 § Paikallinen sopiminen ‌

24 § Luottamushenkilö ‌

Opiskelijakuntien toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan kaksi (2) luottamushenkilöä ja lisäksi molemmille yhden varahenkilön. Luottamus- henkilönä ei voi toimia esimiesasemassa oleva henkilö. Luottamushenki- löt valitaan tähän työehtosopimukseen sidottujen työntekijäjärjestöjen jä- senten keskuudesta.

Luottamushenkilön tehtävänä on edustaa opiskelijakuntien toimihenkilöitä tämän sopimuksen tulkintaa ja työehtoja koskevissa asioissa sekä valvoa toimihenkilöiden puolesta tämän sopimuksen noudattamista. Luottamus- henkilön valinnasta ilmoitetaan kirjallisesti opiskelijakuntien hallituksille.

Luottamushenkilölle maksetaan korvausta luottamustehtävien hoitami- sesta 1.5.2022 lukien 54,42 euroa kuukaudessa. Lisäksi luottamushenki- lölle annetaan vuosittain 2 palkallista vapaapäivää.

Luottamushenkilöksi valittua ei saa tämän tehtävän vuoksi painostaa tai työstä erottaa. Luottamushenkilön erityinen irtisanomissuoja määräytyy työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukaisesti.

Luottamushenkilöillä ja työpaikkojen työsuojeluvaltuutetuilla on oikeus osallistua luottamustehtävien hoitamiseen liittyvään koulutukseen ilman että heidän säännöllinen kuukausiansionsa vähenee. Koulutuksen tulee olla henkilöstön edustajan ammattiliiton koulutuskalenteriin merkittyä ja olla omiaan lisäämään heidän pätevyyttään luottamushenkilötehtävien hoitamisessa. Koulutuksesta on sovittava työnantajan kanssa ennakkoon. Perustellusta syystä työnantaja voi siirtää koulutusajankohtaa. Koulutuk- seen käytetty aika ei kerrytä lisä- ja ylityötä.

25 § Työntekijöiden kokoontuminen ‌

Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n rekisteröidyllä yritysyhdistyksellä on mah- dollisuus järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyk- sistä työpaikalla työajan ulkopuolella.

Kokouksen pitämisestä työpaikalla on ilmoitettava, mikäli mahdollista 3 päivää ennen aiottua kokousta työnantajalle.

Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton sekä asianomaisen keskusjärjestön edustajia.

26 § Jäsenmaksun perintä ‌

Työnantaja perii, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, Ylem- mät Toimihenkilöt YTN ry:n jäsenliiton jäsenmaksun toimihenkilön pal- kasta ja toimihenkilölle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todis- tus pidätetystä summasta.

27 § Tulkinta ja erimielisyydet ‌

Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan ja toimihenkilöiden luottamushenkilön kesken ja ellei tässä sovintoa synny, asianomaisten sopijapuolten kesken.

Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian sopijapuolten ratkaistavaksi, on asi- asta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa lyhyesti on mainittu asia, jota erimielisyys koskee ja molempien osapuol- ten kannat.

Erimielisyysasiaa koskevat neuvottelut on käytävä turhaa viivyttelyä vält- täen.

28 § Työrauha ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen koko- naisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kielletty.

29 § Vakuutukset ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmä- henkivakuutuksen.

30 § Voimassa olevat edut ‌

Mikäli toimihenkilöllä on ollut oikeus parempiin etuihin kuin mitä tässä so- pimuksessa on määrätty annettavaksi tai kyseiset edut ovat jääneet koko- naan tässä sopimuksessa määrittelemättä, jäävät ne edelleen voimaan.

31 § Selviytymislauseke ‌

Mikäli sopimuksen piirissä olevat organisaatiot joutuvat sopimuskauden aikana poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tehdyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitse- vaan taloudelliseen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen organisaatioiden toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

32 § Sopimuskausi ‌

Tämä sopimus on voimassa 8.2.2022-31.1.2024.

Sopimus voidaan irtisanoa päättymään 31.1.2023, ellei vuoden 2023 pal- kantarkistusten suuruudesta sovita 15.12.2022 mennessä. Irtisanomista

koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti viimeistään 31.12.2022 toi- selle sopijaosapuolelle.

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neu- votteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä 8.2.2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Palkkasopimus ‌

1 § Soveltamisala ‌

Tämä palkkasopimus koskee opiskelijakuntien palveluksessa olevia toimi- henkilöitä määräaikaisia projektityöntekijöitä lukuun ottamatta.

2 § Peruspalkat ‌

Toimihenkilöiden peruspalkat määrittyvät oheisen 4-portaisen vaativuus- ryhmittelyn mukaisesti.

Vaativuusryhmien vähimmäispalkat €/kk ovat 1.5.2022 lukien seuraavat:

	1.5.2022
PR	Peruspalkka
I	1694,77
II	1860,76
III	2082,04
IV	2303,36

3 § Vaativuusryhmittely ‌

	YLEISKUVAUS	OSAAMINEN/KOKEMUS	ITSENÄISYYS/ VALVONTA JA VASTUU
I	Tehtävälle on ominaista samankaltaisten tehtävien toistuminen.	Ammattiosaamista edellyt- tävät tehtävät. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työkokemuksella tai am- matillisella koulutuksella.	Tehtäväratkaisut tehdään kokemuksen pohjalta eri tekijöitä yhdistellen. Työtä tehdään työ- ja yleisohjei- den mukaisesti.
II	Tehtävät ovat ammatti- osaamista edellyttäviä ja vaihtelevia sekä monipuo- lisia.	Vaativaa ammattiosaa- mista edellyttävät tehtävät. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan ammatillisella koulutuksella ja työkoke- muksella.	Tehtäväratkaisut edellyttä- vät itsenäisiä valintoja eri menettelytavoissa. Työtä tehdään pääasiassa yleis- ohjeiden mukaisesti ja sii- hen voi liittyä selvittelyteh- täviä ja ryhmävastuuta.

III	Tehtävät muodostuvat mo- nipuolisista tehtävistä ja niihin voi sisältyä osallistu- mista suunnittelu- ja kehit- tämistehtäviin.	Asiantuntemusta ja erityis- osaamista edellyttävät teh- tävät. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan ammatilli- sella tai korkeakoulutasoi- sella koulutuksella ja työ- kokemuksella.	Tehtäväratkaisut edellyttä- vät itsenäistä ratkaisumal- lien löytämistä. Työtä teh- dään tavoitteisiin, suunni- telmiin ja yleisohjeisiin pe- rustuen pääasiassa itse- näisesti ja siihen voi liittyä taloudellista ja esimies- vastuuta.
IV	Tehtävät muodostuvat mo- nipuolisista ja vaativista tehtävistä ja lisäksi tehtä- väalueen suunnittelusta ja kehittämisestä ja/tai esi- mies/johtotehtävistä.	Vaativaa asiantuntemusta ja erityisosaamista edellyt- tävät tehtävät. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan korkeakoulutasoisella tai muulla soveltuvalla koulu- tuksella ja työkokemuk- sella.	Tehtäväratkaisut edellyttä- vät itsenäistä olemassa olevien tietojen etsimistä, valintoja ja uudenlaista yh- distelyä. Työtä tehdään toiminnan suunnitteluun ja asiantuntija-asemaan pe- rustuen ja siihen voi sisäl- tyä toiminnallista, taloudel- lista, henkilöstö- tai johta- misvastuuta.

Toimihenkilön tehtäväkuvan muuttuessa tarkastellaan aina myös sitä, onko palkkaa muutoksen yhteydessä syytä tarkastaa joko nykyisen vaati- vuusryhmän puitteissa tai sitten vaativuusryhmää muuttaen.

Peruspalkan ohella toimihenkilölle maksetaan pykälien 4-6 mukaiset lisät, jotka lasketaan peruspalkan perusteella.

4 § Koulutuslisä ‌

Toimihenkilö saa suorittamistaan tutkinnoista koulutuslisää välittömästi tutkintonsa suorittamista seuraavan palkanmaksukuukauden alusta al- kaen. Koulutuslisiä tutkintojen suorittamisesta annettaessa kunkin toimi- henkilön osalta huomioidaan vain yksi, tasoltaan korkein tutkinto.

Tutkinto	Koulutuslisä
Alempi korkeakoulututkinto	1 %
Ylempi korkeakoulututkinto	2,5 %

5 § Kokemuslisä

Kokemuslisä lasketaan toimihenkilön työsuhteen alussa. Xxxxx toimihen- kilö saa tehtäväänsä soveltuvasta aiemmasta työkokemuksesta sekä luot- tamustehtävien hoitamisesta kokemuslisää seuraavasti:

Kokemusaika	Kokemuslisä
vuosi	1 %
2 vuotta	2 %
3 vuotta	3 %
4 vuotta	4 %
5 vuotta	5 %

Luottamustoimilla, jotka kerryttävät toimihenkilön kokemuslisää, tarkoite- taan tässä lähinnä opiskelijakunnassa tai valtakunnallisissa opiskelijajär- jestöjen kattojärjestöissä toimimista. Samanaikaiset luottamustoimet las- ketaan yhdeksi luottamustehtäväksi.

Päätöksen kokemuslisään luettavasta aikaisemmasta työkokemuksesta ja luottamustoimista tekee työnantaja.

6 § Kehittymislisä ‌

Kukin toimihenkilö saa palvelustaan opiskelijakunnassa kehittymislisää seuraavasti:

Palvelusaika	Kehittymislisä
vuosi	3 %
2 vuotta	3 %
3 vuotta	2 %
4 vuotta	1 %
5 vuotta	1 %

7 § Osa-aikaisten työntekijöiden palkkaus ‌

Osa-aikaisiin työntekijöihin sovelletaan heidän työaikaansa vastaavaa osuutta palkkausjärjestelmän mukaisesta saman vaativuustason palk- kauksesta.

Helsingissä 8.2.2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Matkustusohjesääntö ‌

Työmatkan sekä työpaikan käsite

Matkakustannusten korvaukseen oikeuttavaksi matkaksi katsotaan sellai- nen esimiehen tai opiskelijakunnan hallituksen määräyksestä tehtävä matka, jonka toimihenkilö tekee työtehtävien hoitamista varten työsopi- muksessa määritetty työpaikan ulkopuolelle.

Matkakustannukset

Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita asianomai- sella on ollut työmatkan johdosta. Työmatkasta maksetaan tämän sään- nön mukaisesti matkustamiskustannusten korvausta. Lisäksi maksetaan päivärahaa, ateriakorvausta ja majoittumis- tai hotellikorvausta.

Matkan tekotapa

Työmatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin huomioon ottaen edustus- tai työmatkan ja asianomaisen hoidetta- vaksi määrättyjen tehtävien tarkoituksenmukaisen suorittamisen on mah- dollista. Matkan kokonaiskustannuksia arvioitaessa on otettava huomioon paitsi matkustamiskustannusten korvaus, päiväraha, majoittumis- tai ho- tellikorvaus, toimihenkilön mahdollinen matka-ajan palkka ja muut matka- kustannusten korvaukset, myös kulkuneuvon käyttämisellä mahdollisesti saavutettu ajan säästö.

Korvaus oman kulkuneuvon käyttämisestä

Muun kuin julkisen kulkuneuvon käyttämisestä on aina sovittava ennalta esimiehen kanssa.

Ulkomaanedustuksen osalta toimihenkilölle oman tai hallitsemansa kulku- neuvon käytöstä ja siitä suoritettavasta korvauksesta määrää aina erik- seen esimies tai opiskelijakunnan hallitus.

Toimihenkilön omalla tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmat- kasta suoritetaan matkustamiskustannusten korvausta sen mukaan mitä verohallinto vuosittain päättää verovapaista matkakustannusten korvauk- sista.

Muut matkustamiskustannusten korvaukset

Toimihenkilölle maksetaan korvaus matkalipusta sekä hänen suorittamis- taan paikka- ja makuupaikkalipuista, välttämättömistä työvälineiden

kuljettamisesta aiheutuneista rahtimaksuista sekä muista niihin verratta- vista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista mak- suista.

Taksimatkoista suoritetaan korvaus, mikäli matkan suorittaminen on hal- vempaa kulkuneuvoa käyttäen vaikeaa tai epätarkoituksenmukaista, esi- merkiksi raskaiden kantamusten tai muun perustellun syyn takia.

Päivärahat

Toimihenkilölle maksetaan päivärahaa työsopimukseen kirjattujen työnte- kopaikkojen ulkopuolelle tapahtuvista työmatkoista sen mukaan mitä Ve- rohallinto vuosittain päättää verovapaista matkakustannusten korvauk- sista.

Majoittumis- ja hotellikorvaus

Majoittumis- ja hotellikustannuksista korvataan enintään majoitusliikkeen antaman tositteen mukainen kohtuuhintainen määrä. Korvauksista on so- vittava etukäteen esimiehen kanssa.

Poikkeuksista tähän pykälään päättää opiskelijakunnan hallitus.

Yöpymistä vaativien työmatkojen aikana työntekijälle tarjotaan mahdolli- suus yhden hengen huoneen käyttämiseen, mikäli se on katsottava työ- tehtävien tehokkaan hoidon kannalta kohtuulliseksi. Työnantaja ja työnte- kijä käyvät keskustelun yhden hengen huoneen tarpeesta aina ennen työ- matkalle lähtöä.

Ulkomaanmatkojen erilliskorvaukset

Ulkomaan edustus- tai työmatkasta aiheutuvina kuluina korvataan edellä mainittujen lisäksi tositteiden mukaisesti seuraavat kulut:

1. lentokenttävero,

2. viisumimaksut sekä välttämättömät lääke- ja rokotusmaksut,

3. välttämättömät edustus- tai työmatkan järjestelyihin ja työasioihin liitty- vät puhelin- ja telekopiokulut asiallisin perusteluin,

4. hotellimajoituksen yhteydessä perittävä tallelokerovuokra sekä

5. muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut.

Matkalasku ja tositteet

Matkan kustannuksista on haettava korvausta kirjallisella matkalaskulla, joka on jätettävä esimiehelle.

Matkalaskuun on liitettävä alkuperäiset tositteet syntyneistä kustannuk- sista silloin kun työnantaja korvaa ne täysimääräisenä. Vajavaisesti täy- tetty tai tositteiltaan puutteellinen matkalasku ei oikeuta matkasta aiheutu- neiden kustannusten korvaamiseen.

Matkalaskusta tulee ilmetä:

- ketkä ovat matkan suorittaneet,

- mistä ja mihin matka on tapahtunut,

- matkan päivämäärä ja aika,

- matkan hinta,

- matkan peruste

Korvausten toissijaisuus

Toimihenkilöllä, jolla on oikeus saada tehtävän suorittamisesta matkakus- tannusten korvauksia tehtävän suorittamista pyytäneeltä toimeksianta- jalta, korvaukset suoritetaan ensisijaisesti opiskelijakunnan varoista ja opiskelijakunta laskuttaa aiheutuneet kulut toimeksiantajalta.

Helsingissä 5.11.2013

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Työsopimusmalli ‌

Jäljempänä mainittu AMK-opiskelijakunta työnantajana ja jäljempänä mainittu työnte- kijä ovat sopineet voimassa olevan työsopimuslain (55/2001) mukaisesti siitä, että työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena seuraavien ehtojen mukaisesti.

1. Työnantajan tiedot

Opiskelijakunnan nimi

Opiskelijakunnan kotipaikka ja osoite

2. Työntekijän tiedot

Työntekijän etu- ja sukunimi
Henkilötunnus	Tilinumero
Osoite

3. Työsuhteen kestoaika

	Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus		Määräaikainen työsopimus
Työnteon alkamisajankohta		Koeajan pituus
Määräaikaisen työsopimuksen peruste
Määräaikaisen työsopimuksen kesto

4. Työtehtävät ja työntekopaikka

Tehtävänimike

Työntekopaikka tai selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee työ- kohteissa

(Täyttöohje: Työntekopaikoiksi sovitaan ainoastaan ne opiskelijakunnan toimipisteet, joissa konkreettisesti tehdään työtä. Peruslähtökohtana on, että työntekijän kanssa sovi- taan enintään kahdesta työntekopaikasta.)

Työntekijän pääsääntöiset työtehtävät yksilöidään tämän työsopimuksen liitteenä ole- vassa tehtäväkuvausasiakirjassa.

5. Irtisanomisaika

Irtisanomisaika määräytyy työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaan tai mikäli tällaista ei ole, kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaan.

6. Palkkaus

Tehtäväkohtainen peruspalkka työsuhteen alussa	Palkanmaksukausi ja palkkapäivä(t)
Kokemuslisän määrä	Koulutuslisän määrä
Luontoisedut
Palkan perusteet määräytyvät työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti.

7. Työaika

Säännöllinen työaika

Työajan perusteet määräytyvät työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti.

8. Vuosiloma

Vuosiloma määräytyy työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti.

Työntekijän vuosilomasta on lisäksi sovittu seuraavaa:

9. Sovellettava työehtosopimus

Työsuhteen ehtojen osalta sovelletaan työnantajaa kulloinkin sitovaa työehtosopi- musta. Työsopimuksen allekirjoitushetkellä sovellettava työehtosopimus on Palvelu- alojen työnantajat PALTA ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n laatima ammattikor- keakoulujen opiskelijakuntien palveluksessa olevia toimihenkilöitä koskeva työehtoso- pimus.

10. Muut ehdot

Työsuhteen ehdoista on lisäksi sovittu seuraavaa:

Tässä työsopimuksessa sovittujen ehtojen muuttaminen tapahtuu aina kirjallisesti molem- pien sopimusosapuolten allekirjoituksella.

11. Allekirjoitukset

Tätä työsopimusta on laadittu kaksi kappaletta, yksi kummallekin sopimusosapuolelle.
Paikka	Aika
Työnantajan allekirjoitus ja nimenselvennys	Työntekijän allekirjoitus ja nimenselvennys

Työsopimusmallin liitteenä oleva toimenkuvalomake ‌

Tehtävänimike työsuhteen alussa (työnantaja voi muuttaa tehtävänimikkeen yksipuolisesti, mutta tästä tulee ilmoittaa työntekijälle kirjallisesti ennen muutosta ja uuden nimikkeen tulee edelleen kuvata objektiivisesti tehtäväkentän sisältöä)

Työntekijän esimies työsuhteen alussa (työnantaja voi muuttaa työntekijän esimiehen yksi- puolisesti, mutta tästä tulee ilmoittaa työntekijälle kirjallisesti ennen muutosta)

Työntekijän pääasiallinen tehtäväkuva työsuhteen alussa (tässä sovitun tehtäväkuvan muuttaminen edellyttää kirjallista sopimista työnantajan ja työntekijän välillä)

Allekirjoitukset

Tätä liitettä on laadittu kaksi kappaletta, yksi kummallekin sopimusosapuolelle.
Paikka	Aika
Työnantajan allekirjoitus ja nimenselvennys	Työntekijän allekirjoitus ja nimenselvennys

SAMOK ry:n toimihenkilöihin sovellettavat erilliset työehtosopimusmääräykset‌

Näitä liitteenä olevia työehtosopimusmääräyksiä sovelletaan SAMOK ry:n toimihenki- löihin vastaavasta asiasta Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien työehtosopimuk- sessa olevien työehtosopimusmääräysten sijaan.

5 § Palkkaus

Työpalkoista on sovittu palkkasopimuksessa.

Palkka maksetaan toimihenkilön osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee olla erääntymispäivänä toimihenkilön nostettavissa, jollei työnanta- jan kanssa ole muuta sovittu.

Työnantaja tarjoaa toimihenkilöille 200 euron arvoisen liikunta- ja kulttuu- riedun kalenterivuodessa.

Toimihenkilöllä on oikeus halutessaan matkapuhelinetuun verohallinnon kulloinkin voimassa olevan päätöksen mukaisesti. Matkapuhelinetu kos- kee tavanomaista työ- ja yksityiskäyttöä. Työnantaja voi asettaa käytölle euromääräisen enimmäisrajan.

Toimihenkilöllä on halutessaan oikeus työnantajan kustantamaan HSL:n työsuhdematkalippuun vyöhykkeille A ja B asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten verohallinnon kulloinkin voimassa olevan päätöksen mu- kaisesti. Näiden vyöhykkeiden ulkopuolella asuvilla toimihenkilöillä on ha- lutessaan oikeus saada rahalliselta arvoltaan HSL:n vyöhykkeiden A ja B vastaavan lipun arvoinen työsuhdematkalippuetuus.

Toimihenkilöllä on oikeus ravintoetuun. Työnantaja luovuttaa toimihenki- lölle kultakin ruokapäivältä lounassetelin, jonka määrä on verohallinnon kulloinkin voimassa olevan päätöksen mukainen ravintoedun maksimi- määrä. Vuosiloma-ajalta ravintoetu maksetaan rahana.

6 § Työaika

Säännöllinen työaika on 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia ja 30 minuuttia viikossa.

Juhannuksen- ja jouluaatto sekä vapunaatto ja uudenvuodenaatto ovat vapaapäiviä ja lyhentävät muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuessaan viikkotyöaikaa, sillä tuntimäärällä, joka olisi ollut aatoksi sat- tuvan työpäivän työaika.

Toimihenkilöllä on oikeus viikoittain käyttää tunti kuntoliikuntaan. Liikun- taan käytetyn ajan tulee sisältyä säännöllisen 37 tuntia 30 minuuttia työai- kaan. Liikuntatunti voidaan toimihenkilön kanssa sopien korvata muulla toimihenkilön työkykyisyyttä edistävällä vaihtoehdolla.

Työaika sijoitetaan maanantain ja perjantain välille, ellei toimihenkilön kanssa erikseen muuta sovita.

7 § Lisätyö, ylityö ja työajan enimmäismäärä

Lisä- ja ylityöllä tarkoitetaan työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suos- tumuksella tapahtuvaa säännöllisen työajan ylittymistä.

Lisätyötä on työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pisimmän lainmu- kaisen säännöllisen työajan välisenä aikana. Lisätyöstä maksetaan yksin- kertainen tuntipalkka jokaiselta tehdyltä työtunnilta. Jos lisätyötä tehdään työehtosopimuksen salliman säännöllisen enimmäistyöajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana, maksetaan siitä 50

%:lla korotettu palkka työtunnilta.

Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lainmukaisen enimmäistyöajan lisäksi vuorokaudessa. Vuorokautisesta ylityöstä mak- setaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään lainmukaisen enimmäistuntimää- rän lisäksi viikossa ja siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Tuntipalkka, jonka perusteella ylityökorvaus lasketaan, saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 158.

Ylityöstä suoritettava palkka voidaan toimihenkilön niin halutessa vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Tällöin se on kuitenkin korotettava niillä prosenttimäärillä, joilla se olisi korotettu rahalla korvatta- essa.

Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on enintään 12 kuukautta.

8 § Lauantaityö

Säännöllisenä työaikana tehtävästä lauantaityöstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi lauantaityökorotuksena 50 %:lla korotettu pe- rustuntipalkka. Lauantaityökorotusta ei makseta, mikäli muulla perusteella maksetaan korotettua palkkaa.

10 § Liukuva työaika

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työaikalain 12 §:n mukaisesta liu- kuvasta työajasta. Liukuvassa työajassa toimihenkilö päättää itse liuku- mien rajoissa työnteon aloittamis- ja päättämisajankohdat. Tällöin kiinteä työaika vuorokaudessa on vähintään 4 tuntia sijoittuen klo 10 - 14.00 vä- lille. Vähintään 6 tunnin pituisena työpäivänä on annettava 30 minuutin ruokatauko, joka sijoittuu aikavälille klo 11 – 13. Säännöllinen enimmäis- työaika on enintään 13 tuntia ja työajan on sijoituttava aikavälille klo 6 - 22.

Säännöllisen työajan alitusten kertymä saa olla enintään 40 tuntia ja yli- tysten kertymä enintään 100 tuntia. Työnantaja seuraa liukumasaldon ker- tymistä ja saldon ylittäessä + 40 tuntia neuvottelee toimihenkilön kanssa töiden järjestämisestä ja mahdollisen kuormituksen tasaamisesta.

Liukuvan työajan tulee tasoittua edellä sovittuun enimmäismäärään enin- tään 12 kuukauden seurantajakson päättyessä. Työaika voidaan tasoittaa kokonaisina vapaapäivinä tai toimihenkilön pyynnöstä osapäiväisesti. Sa- malla on sovittava vapaan pitämisen ajankohdan määräytyminen.

Työpäivinä, jolloin työnantaja erikseen ilmoittamalla teettää toimihenkilöllä tämän suostumuksella lisä- ja ylitöitä, ei liukuvan työajan saldoa lisätä tai vähennetä, vaan toimihenkilö tekee säännöllisen työaikansa ja sen päälle työnantajan määräämän lisä- ja ylityön.

11 § Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustaminen

Mikäli käytettävä liikenneväline on samalla majoitustila ja työnantaja kus- tantaa majoituksen (esim. toimihenkilölle kustannettu junan tai laivayhtiön makuuhytti, ei kyseisessä liikennevälineessä liikkuminen oikeuta tässä py- kälässä mainittuun korvaukseen, ellei liikennevälineessä työskennellä.

12 § Työmatkoja edeltävä keskustelu

Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien työehtosopimuksen 12 §:ää (Työmatkoja edeltävä keskustelu) ei sovelleta SAMOK ry:n toimihenkilöi- hin. SAMOK ry:n toimihenkilöiden työmatkoista säädetään liitteenä ole- valla SAMOK ry:n työmatkaohjesäännöllä.

13 § Sidosryhmätilaisuudet

Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien työehtosopimuksen 13 §:ää (Si- dosryhmätilaisuudet) ei sovelleta SAMOK ry:n toimihenkilöihin.

17 § Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa

Toimihenkilön äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

Oikeus poissaoloon ottolapsen hoidon vuoksi määräytyy 1. kappaleen mu- kaan.

Mikäli naispuolisen toimihenkilön työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuu- kautta, suorittaa työnantaja äitiysvapaan alusta lukien täyden palkan 105 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta edellyttäen, ettei toimihenkilö muun jär- jestelyn kautta saa vastaavaa tai parempaa etua. Siltä ajalta, jolta työnan- taja suorittaa äitiysvapaan palkkaa, suoritetaan äitiysraha sairausvakuu- tuslain 28 §:n perusteella työnantajalle. Jos äitiysraha menetetään toimi- henkilön laiminlyönnin johdosta, vähennetään palkasta menetettyä äitiys- rahaa vastaava osa.

Toimihenkilölle maksetaan palkka edellä 17.4 §:ssä määritellyn mukai- sesti, kun hänen samaa sukupuolta oleva elämänkumppaninsa synnyttää tai adoptoi lapsen.

Työnantajalla, joka suorittaa edellä mainitut palkkaetuudet, on oikeus saada toimihenkilön sijasta tälle samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen päiväraha.

Liitot suosittelevat, että työpaikalla huomioidaan työnantajan harkinnan mukaan perhevapaiden palkallisuus muutoinkin lainsäädännön asetta- missa rajoissa.

22 § Luottamushenkilö

Toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamushenkilö ja tälle varahenkilö. Luottamushenkilön tehtävänä on edustaa toimihenkilöitä tä- män sopimuksen tulkintaa ja työehtoja koskevissa asioissa sekä valvoa toimihenkilöiden puolesta tämän sopimuksen noudattamista. Luottamus- henkilön valinnasta ilmoitetaan kirjallisesti työnantajalle.

Luottamushenkilölle ja työsuojeluvaltuutetulle maksetaan molemmille kor- vausta luottamustehtävien hoitamisesta 54,42 euroa kuukaudessa 1.5.2022 lukien. Korvaukseen tehdään työehtosopimuksen mukaiset ko- rotukset. Lisäksi luottamushenkilölle ja työsuojeluvaltuutetulle annetaan vuosittain 2 palkallista vapaapäivää.

Luottamushenkilöksi valittua ei saa tämän tehtävän vuoksi painostaa tai työstä erottaa. Luottamushenkilön erityinen irtisanomissuoja määräytyy työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukaisesti.

Luottamushenkilöllä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua hänen luottamustehtäviensä hoitamiseen liittyvään koulutukseen ilman että hä- nen säännöllinen kuukausiansionsa vähenee. Liittojen välinen koulutus- työryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Koulutustyö- ryhmä koostuu pääsihteeristä ja luottamushenkilöstä.

27 § Vakuutukset

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmä- henkivakuutuksen, vastuuvakuutuksen sekä järjestötehtävissä toimihen- kilöille sattuvia henkilö- ja esinevahinkoja korvaavan järjestövakuutuksen.

28 § Voimassa olevat edut

Työterveyshuollosta sovitaan erillisellä liitteellä.

Liite 1. SAMOK ry:n palveluksessa olevia toimihenkilöitä koskeva palkkaso- pimus 8.2.2022-31.1.2024 ‌

1 §

31.5.2020 asti asiantuntijan ja tiedottajan peruspalkka on 2.430,76 euroa.

1.6.2020 lukien asiantuntijan ja tiedottajan peruspalkka on 2.437,98 euroa.

1.5.2021 lukien asiantuntijan ja tiedottajan peruspalkka on 2.464,78 euroa.

1.5.2022 lukien asiantuntijan ja tiedottajan peruspalkka on 2.486,96 euroa.

2 §

Työsuhteen alussa toimihenkilölle määritetään kokemuslisä. Paikallisista luottamustoimista (esim. XXX -opiskelijakunnan hallituksen jäsenyys tai ylioppilaskunnan hallituksen jäsenyys) annetaan 1%:n lisä kutakin luotta- mustoimivuotta kohden.

Valtakunnallisista luottamustoimista (esim. SAMOK:n hallituksen tai SYL:n hallituksen jäsenyys) ja soveltuvasta aikaisemmasta työkokemuk- sesta annetaan 2%:n lisä kutakin luottamustoimivuotta / työvuotta kohden.

Kokemuslisä lasketaan peruspalkasta. Paikallisista luottamustoimista ote- taan huomioon enintään 2 vuotta ja valtakunnallisista luottamustoimista sekä soveltuvasta työkokemuksesta enintään 5 vuotta.

3 §

Samokin palveluksessa kertyvästä työkokemuksesta maksetaan kehitty- mislisää seuraavasti:

1 vuosi	3 %
2 vuotta	3 %
3 vuotta	3 %
4 vuotta	2 %
5 vuotta	1 %

Kehittymislisä lasketaan peruspalkasta ja kukin lisä maksetaan palvelus- vuoden täyttymistä seuraavan palkanmaksukuukauden alusta lukien.

4 §

Toimihenkilö saa suorittamistaan tutkinnoista koulutuslisää välittömästi tutkintonsa suorittamista seuraavan palkanmaksukuukauden alusta al- kaen. Koulutuslisää sovelletaan samalla tavoin sekä määräaikaisiin että vakituisiin toimihenkilöihin. Koulutuslisiä tutkintojen suorittamisesta annet- taessa kunkin toimihenkilön osalta huomioidaan vain yksi, tasoltaan kor- kein tutkinto. Koulutuslisä lasketaan peruspalkasta.

Alempi korkeakoulututkinto 1 %

Ylempi korkeakoulututkinto 2,5 %

Helsingissä 8.2.2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Liite 2. SAMOK ry:n palveluksessa olevia toimihenkilöitä koskeva työter- veyshuoltosopimus ‌

Toimihenkilöt ovat oikeutettuja käyttämään seuraavia työnantajan järjes- tämiä työterveyshuoltopalveluita siten kuin työnantaja ja työnantajan valit- sema palvelut tuottava yritys tarkemmin ohjeistavat:

- yleislääkäritasoinen avosairaanhoito ja siihen liittyvät laboratorio-, röntgen- ja ultraäänitutkimukset

- erikoislääkärikonsultaatiot työterveyslääkärin lähettämänä (sisältäen laboratorio-, röntgen- ja ultraäänitutkimukset)

- työterveyshoitajan antama sairaanhoito

- rokotukset ja todistukset työhön liittyen

Helsingissä 24.4.2018

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Liite 3. SAMOK ry:n palveluksessa olevia toimihenkilöitä koskeva matkus- tusohjesääntö ‌

Työmatkan sekä työpaikan käsite

Matkakustannusten korvaukseen oikeuttavaksi matkaksi katsotaan sellai- nen esimiehen tai Xxxxxx hallituksen määräyksestä tehtävä matka, jonka toimihenkilö tekee työtehtävien hoitamista varten työsopimuksessa mää- ritetty työpaikan ulkopuolelle.

Matkakustannukset

Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita asianomai- sella on ollut työmatkan johdosta. Työmatkasta maksetaan tämän sään- nön mukaisesti matkustamiskustannusten korvausta. Lisäksi voidaan maksaa päivärahaa, ateriakorvausta ja majoittumis- tai hotellikorvausta.

Matkan tekotapa

Korvaus oman kulkuneuvon käyttämisestä

Muun kuin julkisen kulkuneuvon käyttämisestä on aina sovittava ennalta liiton toiminnanjohtajan kanssa.

Ulkomaanedustuksen osalta toimihenkilölle oman tai hallitsemansa kulku- neuvon käytöstä ja siitä suoritettavasta korvauksesta määrää aina erik- seen Liiton hallitus.

Muut matkustamiskustannusten korvaukset

Toimihenkilölle maksetaan korvaus matkalipusta sekä hänen suorittamis- taan paikka- ja makuupaikkalipuista, välttämättömistä työvälineiden kuljet- tamisesta aiheutuneista rahtimaksuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista.

Päivärahat

Toimihenkilölle maksetaan päivärahaa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten ulkopuolelle tapahtuvista työmatkoista sen mukaan mitä Ve- rohallinto vuosittain päättää verovapaista matkakustannusten korvauk- sista.

Majoittumis- ja hotellikorvaus

Majoittumis- ja hotellikustannuksista korvataan enintään majoitusliikkeen antaman tositteen mukainen kohtuuhintainen määrä. Korvauksista on so- vittava etukäteen toiminnanjohtajan kanssa ja häntä koskevissa asioissa puheenjohtajan kanssa.

Yöpymistä vaativien työmatkojen aikana toimihenkilölle tarjotaan mahdol- lisuus yhden hengen huoneen käyttämiseen, mikäli se on katsottava työ- tehtävien tehokkaan hoidon kannalta kohtuulliseksi. Työnantaja ja toimi- henkilö käyvät keskustelun yhden hengen huoneen tarpeesta aina ennen työmatkalle lähtöä.

Ulkomaanmatkojen erilliskorvaukset

Ulkomaan edustus- tai työmatkasta aiheutuvina kuluina korvataan edellä mainittujen lisäksi tositteiden mukaisesti seuraavat kulut:

1. lentokenttävero,

2. viisumimaksut sekä välttämättömät lääke- ja rokotusmaksut,

3. välttämättömät edustus- tai työmatkan järjestelyihin ja työasioihin liitty- vät puhelin- ja telekopiokulut asiallisin perusteluin,

4. hotellimajoituksen yhteydessä perittävä tallelokerovuokra sekä

5. muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut.

Matkalasku ja tositteet

Matkan kustannuksista on haettava korvausta kirjallisella matkalaskulla, joka on jätettävä toiminnanjohtajalle.

Matkalaskuun on liitettävä alkuperäiset tositteet syntyneistä kustannuk- sista silloin kun Liitto korvaa ne täysimääräisenä. Vajavaisesti täytetty tai tositteiltaan puutteellinen matkalasku ei oikeuta matkasta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen.

Matkalaskusta tulee ilmetä

- ketkä ovat matkan suorittaneet,

- mistä ja mihin matka on tapahtunut,

- matkan päivämäärä ja aika,

- matkan hinta,

- matkan peruste

Korvausten toissijaisuus

Toimihenkilöllä, jolla on oikeus saada tehtävän suorittamisesta matkakus- tannusten korvauksia tehtävän suorittamista pyytäneeltä toimeksianta- jalta, korvaukset suoritetaan ensisijaisesti Liiton varoista ja Liitto laskuttaa aiheutuneet kulut toimeksiantajalta.

Helsingissä 6.3.2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Ylemmät Toimihenkilöt YTN

Xxxxxxxxxxxxxxxx 0 X, 00000 Xxxxxxxx xxx.xxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien työehtosopimus

Document Metadata