Kotitalouskone- ja kodintekniikkahuoltoa

23.3.2022 saavutettiin kotitalouskone- ja kodintekniikkahuoltoa sekä palveluauto- maattialan työehtosopimusta koskeva neuvottelutulos, joka hyväksyttiin neuvottelu- osapuolten hallinnoissa niitä sitovaksi työehtosopimukseksi 1.3.2022.

1. Sopimuskausi

Työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.3.2022 - 29.2.2024. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 15.12.2022 men- nessä, voidaan sopimus irtisanoa päättymään 28.2.2023. Irtisanomista koskeva il- moitus on toimitettava kirjallisesti viimeistään 31.12.2022 toiselle sopijaosapuolelle.

Sopimus jatkuu 29.2.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei työehtosopimusta viimeis- tään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä ole kummaltakaan puolelta irtisanottu.

2. Palkantarkistukset

2.1. Palkantarkistukset 2022

Palkkoja korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,0 %.

Alan palkkatason kuvaajia korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta 2,0 %.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvauksia korotetaan 1.6.2022 lukien 2 %.

2.2. Palkantarkistukset 2023

Työehtosopimusosapuolet neuvottelevat 15.12.2022 mennessä toisen vuoden palk- karatkaisusta.

Mikäli toisen vuoden palkkaratkaisusta ei päästä yksimielisyyteen, voi kumpikin so- pimusosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 28.2.2023. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti viimeistään 31.12.2022 toiselle sopija- osapuolelle.

3. Tekstimuutokset

3.1. Palkat ja vaativuusluokat 7 §

Soveltamisohje:

Henkilö sijoitetaan työtehtävien vaativuuden perusteella vaativuusluokkaan A, B tai C, jonka jälkeen arvioidaan hänen henkilökohtaiset palkanmääräytymisperus- teensa. Tehtäväryhmän palkkatason kuvaajista nähdään, minkä euromäärien välille suurin osa asianomaisen tehtävätason käytännön palkoista sijoittuu. Mikäli henkilön kanssa sovittava palkka sijoittuu tälle välille, voidaan todeta sen olevan normaalita- soa.

3.2. Työntekijän sairastuminen 10 §

Pöytäkirjanmerkintä:

Jos työntekijän työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päi- vän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, ei työntekijä ole oikeutettu uuteen sairausajan palkan jaksoon, vaan sairausajan palkkaa maksetaan yhteensä enintään edellä mainitulta ajanjak- solta.

4. Perhevapaauudistus -työryhmä

Liitot selvittävät 31.5.2022 mennessä perhevapaauudistuksen vaikutuksia työehtoso- pimukseen. Työryhmä seuraa perhevapaauudistuksen etenemistä ja arvioi yhdessä uudistuksesta mahdollisesti aiheutuvia muutostarpeita työehtojen kehittämisessä kustannusneutraalilla tavalla niin että palkallisten päivien lukumäärä säilyy uudistusta edeltäneellä tasolla.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY

Xxxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx

1 § Sopimuksen ulottuvuus ‌

Tällä Palvelualojen työnantajat PALTA:n sekä Palvelualojen ammattiliiton väli- sellä työehtosopimuksella määrätään kotitalouskone- ja kodintekniikkahuol- lossa sekä palveluautomaattialalla työskentelevien työntekijöiden työ- ja palk- kaehdot.

2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa työntekijöitä.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3. Jos työntekijä katsoo, että hänet on vastoin tämän pykälän määräyksiä ero- tettu työntekijöiden järjestöön kuulumisensa vuoksi, on hänen, ennen kuin muihin toimenpiteisiin ryhdytään, järjestönsä välityksellä pyydettävä tutki- musta asiassa.

3 § Keskusjärjestöjen ja liittojen väliset sopimukset ‌

Erikseen on sovittu seuraavista sopimuksista:

− yleissopimus (EK-SAK)

− luottamusmiessopimus (EK-SAK)

− koulutussopimus (ETL-PAM)

− suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä sekä hoitoonoh- jauksesta työpaikoilla (EK-SAK)

− työehtosopimuslain mukaisia hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja (EK-SAK)

− yhteistoimintasopimus (EK-SAK)

Jos mainittuihin sopimuksiin tehdään työehtosopimuksen voimassa ollessa muutoksia, noudatetaan niitä siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet liitot ovat sopineet muutosten liittämisestä työehtosopimukseen.

4 § Työsuhteen alkaminen ‌

1. Työsuhteen alkaessa voidaan sopia koeajasta, joka määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaan. Koeaikana työsuhde voidaan kummaltakin puolen purkaa ilman irtisanomisaikaa. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot suosittelevat uusissa työsuhteissa työsopimuksen tekemistä kirjallisena.

2. Työnantaja tai tämän edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle lyhyesti alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa, kuka toimii työpaikan työntekijäin luottamusmiehenä ja missä luottamusmies on tavattavissa.

5 § Työsuhteen päättyminen ‌

1. Ellei pidemmästä irtisanomisajasta ole sovittu, noudatetaan seuraavia irtisa- nomisaikoja, jolloin ensimmäiseksi irtisanomispäiväksi lasketaan irtisano- mista seuraava päivä,

Työnantajan irtisanoessa työsuhteen on irtisanomisaika 1 kuukautta, jos työsuhde kestänyt enintään 1 vuoden

2 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt enintään 5 vuotta 3 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt enintään 9 vuotta 4 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt enintään 12 vuotta

5 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt enintään 15 vuotta ja 6 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 15 vuotta.

Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen on irtisanomisaika:

14 vuorokautta, jos työsuhde on kestänyt enintään 1 vuoden 1 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt enintään 10 vuotta ja 2 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta.

2. Työsuhde voidaan puolin ja toisin purkaa laissa säädetyin edellytyksin. Täl- löin työsuhde päättyy välittömästi. Työsopimuksen purkamisesta koeaikana on määrätty tämän sopimuksen 4 pykälässä.

3. Irtisanominen ja työsuhteen purkaminen suoritetaan kirjallisesti tai muuten todistettavasti. Irtisanomisen syy ja työsuhteen päättymisen ajankohta on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti työntekijälle.

4. Määräajaksi tehty tai muuten määräaikaisena pidettävä työsopimus lakkaa sovitun työkauden päättyessä ilman irtisanomista, ellei toisin ole sovittu. Jos työkauden pituutta ei ole määrätty kalenteriajan mukaan, työnantajan on hy- vissä ajoin ilmoitettava työntekijälle odotettavissa olevasta työsuhteen päät- tymisestä, milloin se riippuu sellaisesta seikasta, joka on työnantajan mutta ei työntekijän tiedossa.

5. Jos työntekijä jättää työnsä irtisanomisaikaa noudattamatta, lukuun otta- matta niitä tapauksia, joissa hän lain tai tämän sopimuksen mukaan on oi- keutettu purkamaan työsopimuksen tai muuten lopettamaan työsuhteen

ilman irtisanomisaikaa, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle nou- dattamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Mainittu kor- vaus voidaan pidättää työntekijän saatavista siten, kuin työsopimuslaissa on säädetty.

6. Työnantaja, joka ei noudata edellä mainittua irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan laiminlyödyltä irtisanomisajalta tai sen osalta. Tällöin päättyy työsuhde irtisanomisajan päätyttyä.

7. Työntekijä, joka on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, voidaan lomauttaa noudattaen tämän työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöi- den osalta 14 päivää lomautusilmoitusaikaa. Samoilla edellytyksillä kuin toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa olevat työntekijät voidaan lo- mauttaa ne työntekijät, jotka ovat määräaikaisissa tai muuten määräaikai- sina pidettävissä työsuhteissa.

6 § Työaika ‌

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja enintään 40 tuntia vii- kossa.

2. Keskimääräinen säännöllinen työaika

Työaika voidaan järjestää siten, että se enintään kuuden kuukauden pitui- sena ajanjaksona on keskimäärin 40 tuntia viikossa. Tällöin säännöllinen vuorokautinen työaika saa olla enintään kymmenen tuntia. Tämän työaika- järjestelmän käyttäminen edellyttää, että ennakolta laaditaan työajan tasoit- tumissuunnitelma, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoit- tuu enintään kuuden kuukauden aikana sanottuun keskimäärään. Työvuo- rolista on julkaistava mahdollisimman hyvissä ajoin kuitenkin viimeistään viikkoa ennen sen voimaantuloa.

3. Liukuva työaika

Työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen työnantaja ja työntekijä saavat sopia liukuvasta työ- ajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen työaikansa sijoittamisesta. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ai- nakin:

1) yhdenjaksoisesta kiinteästä työajasta;

2) työajan vuorokautisesta liukumarajasta ja xxxxxxx-ajan sijoittamisesta;

3) lepoaikojen sijoittamisesta;

4) säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä.

Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai piden- tää xxxxxxx-aika, joka saa olla enintään viisi tuntia. Viikoittainen säännölli- nen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia kahdentoista kuukauden seurantajakson aikana, joka voidaan ylittää tai alittaa liukumarajojen puit- teissa. Seurantajakson päättyessä ylitysten kertymä saa olla enintään 60 tuntia ja alitusten määrä enintään 20 tuntia.

Pöytäkirjamerkintä:

Palta ja Pam pitävät hyvänä, että liukuvan työajan raamit sovitaan luottamusmiehen tai muutoin yhdessä henkilöstön kanssa.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähen- netään työntekijälle annettavalla vapaa-ajalla myös kokonaisina päivinä.

4. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei perusteltua aihetta muuhun menettelyyn ole, lepotaukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoisesti. Le- potauko voidaan paikallisesti sopia puolen tunnin pituiseksi. Mikäli työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta lepotauon aikana, ei lepotaukoa lueta työaikaan.

5. Työntekijälle annetaan työaikana sellaisena työnjohdon määräämänä ai- kana, jolloin se kunkin työntekijän osalta työtä haittaamatta ja siinä keskey- tystä aiheuttamatta käy päinsä, kaksi kymmenen minuutin virkistystaukoa.

6. Työviikko alkaa maanantaina.

7. Pääsiäislauantai, helatorstai sekä juhannus- ja jouluaatto samoin kuin uu- denvuoden-, loppiaisen, vapun- ja itsenäisyyspäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai ovat vapaapäiviä, ellei yrityksen toiminnasta muuta johdu.

8. Työajan lyhentämispöytäkirja on työehtosopimuksen liitteenä.

9. Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso on 12 kuukautta.

Pöytäkirjamerkintä:

Työnantaja saa vaihtoehtoisesti noudattaa vuoden 2020 ajan 31.1.2020 umpeen menneen työehtosopimuksen määräystä:

Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujakso on 12 kuukautta. Ylityön enimmäismäärä on 250 tuntia kalenterivuodessa. Paikallisesti voi- daan sopia 80 tunnin lisätyöstä kalenterivuodessa.

10. Viikkolepo järjestetään työaikalain 27 §:n mukaisesti. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahdelle seitsemän

päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitsemän päi- vän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

11. Koulutus- ja kehittämistilaisuudet

Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, laitteisto- tai tur- vallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehittämis- tilaisuuksia enintään 12 tuntia kalenterivuodessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuk- sessa tai työsopimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan tuntipalkkaa.

Koulutus tai kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pite- nee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran. Koulutus tai kehit- tämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta- tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville eikä sunnuntaille.

Koulutus tai kehittämistilaisuudet pyritään kirjaamaan koulutussuunnitel- maan.

7 § Palkat ja vaativuusluokat ‌

Yleistä

Kodintekniikka- ja palveluautomaattihuoltotyötä tekevän henkilön palkka sovi- taan työnantajan ja työntekijän välisellä työsopimuksella.

Ellei työpaikalla olla yhtä mieltä kokonaispalkan määrittelystä, on jommallakum- malla osapuolella oikeus pyytää liittotasolta neuvotteluapua erimielisyyden rat- kaisemiseksi.

Osapuolet ovat yhtä mieltä, että henkilön, jonka tehtävänä on perehdyttää uusia työntekijöitä tai työssäoppijoita ja harjoittelijoita tai valvoa näyttötutkintoja, on oltava ennalta määrätty ja riittävästi tehtävään perehdytetty. Lisäksi henkilölle tulee varata riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseksi.

Henkilökohtainen kokonaispalkka:

Työntekijän henkilökohtaista kokonaispalkkaa määriteltäessä tulee ottaa huo- mioon jäljempänä mainitut työtehtävien vaativuusryhmittely ja henkilökohtaiset palkanmääräytymisperusteet.

Palkkausmuoto on kuukausipalkka, ellei muuta sovita.

Tehtävien vaativuusryhmittely

Ohjatut perustehtävät

Tehtävät ovat ammatti- töitä, jotka suoritetaan selvien määräysten mu- kaisesti. Tehtävä edel- lyttää ammatillisten tie- tojen ja työmenetelmien tuntemusta. Työn suorit- tamiseen liittyy oh- jausta.

Perustehtävät

Tehtävät ovat alalle tyy- pillisiä ja monipuolisia ammattitehtäviä. Tehtä- vät edellyttävät ammatil- listen tietojen ja työme- netelmien hallintaa, joka perustuu ammattikoulu- tukseen tai ammattiko- kemukseen. Työ on luonteeltaan itsenäistä.

Vaativat ammatti- ja eri- koistehtävät

Tehtävät ovat laaja-alai- sia tai vaativia alan am- mattitehtäviä tai kapea- alaisia korkeatasoisia tietotaito vaativia eri- koistehtäviä. Tehtävät edellyttävät tietojen ja taitojen vankkaa hallin- taa, joka perustuu am- mattikoulutukseen tai hyvään ammattikoke- mukseen.

Henkilökohtaiset palkanmääräytymisperusteet

Työntekijän kokonaispalkan määräytymiseen vaikuttavat tehtävien vaativuuden lisäksi henkilön työsuoritus ja ammattitaito.

Henkilökohtaisilla perusteilla tapahtuvalla palkkojen porrastuksella on tarkoitus kannustaa ja palkita henkilöä hyvästä työsuorituksesta ja ammattitaidon kehit- tämisestä.

Arvioinnin oikeudenmukaisuus saavutetaan luotettavimmin järjestelmällisellä arvioinnilla, jossa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin:

1. Työsuoritus

− määrä

− laatu

− tulos

2. Ammattitaito

− koulutus ja kokemus suhteessa työn vaatimiin tietoihin/taitoihin

− käytettävyys/monipuolisuus

− ammattitaidon kehittäminen ja ylläpitäminen (kurssit/tutkinnot)

3. Henkilökohtaiset ominaisuudet

− luotettavuus

− täsmällisyys

− aktiivisuus kouluttajana ja perehdyttäjänä

Pöytäkirjamerkintä:

Kokemuksen karttuessa tulee työnantajan ja työntekijän yhdessä vähintään kahden vuoden välein arvioida henkilökohtaisen palkan määräytymisperusteet uudelleen.

Pöytäkirjamerkintä:

Hyväksyttävästi suoritetun työhön liittyvän ammatti- ja erikoisam- mattitutkinnon jälkeen työntekijän esityksestä on arvioitava henkilö- kohtaisen palkan määräytymisperusteet uudelleen.

PALKKATASON KUVAAJAT

Palkkaa määriteltäessä käytetään apuna seuraavia käytännön ansioihin perus- tuvia palkkatason kuvaajia:

1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta

A. 1918,55 – 2366,84

B. 2117,55 – 2655,97

C. 2371,66 – 2949,93

Soveltamissohje:

Henkilö sijoitetaan työtehtävien vaativuuden perusteella vaativuus- luokkaan A, B tai C, jonka jälkeen arvioidaan hänen henkilökohtai- set palkanmääräytymisperusteensa. Tehtäväryhmän palkkatason kuvaajista nähdään, minkä euromäärien välille suurin osa asian- omaisen tehtävätason käytännön palkoista sijoittuu. Mikäli henkilön kanssa sovittava palkka sijoittuu tälle välille, voidaan todeta sen ole- van normaalitasoa.

8 § Yli- ja pyhätyö ‌

1. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lain mukaisen enim- mäistyöajan lisäksi vuorokaudessa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

2. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota ylittämättä vuorokautista sään- nöllistä työaikaa, tehdään lain mukaisen enimmäistuntimäärän lisäksi vii- kossa tai keskimääräistä viikkotyöaikaa sovellettaessa jakson aikana. Siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tun- neilta 100 %:lla korotettu palkka.

3. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä suoritetaan 100 %:lla korotettu palkka sekä ylityötapauk- sissa edellä 2 tai 3 kohdan mukainen ylityökorvaus.

4. Ylityö voidaan paikallisesti sopien korvata vastaavasti korotetulla vapaa- ajalla. Vapaa-aika on pidettävä ylityön tekemistä seuraavan kalenterivuoden aikana.

9 § Kuukausipalkan jakajat ‌

1. Ylityön laskemista varten tuntipalkan jakajana käytetään lukua 160.

2. Päiväpalkan määrittämiseksi lomautuksen tai työsuhteen alkamis- ja päät- tymistilanteita tms. varten jakajana käytetään lukua 21,5.

3. Vuosiloman määrittämiseen käytettävä jakaja on 25.

10 § Työntekijän sairastuminen ‌

1. Jos työntekijää kohtaa sairastuminen tai tapaturma, joka estää häntä teke- mästä työtä eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada työnantajaltaan palkkansa kunkin työkyvyttömyystapauksen yhtey- dessä seuraavasti:

− jos työsuhde on jatkunut alle kuukauden, sairastumispäivältä ja 9 seu- raavalta arkipäivältä 50 % palkasta

− jos työsuhde on jatkunut kuukauden mutta alle 3 vuotta, neljän viikon pituiselta ajanjaksolta

− jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 3 mutta alle 5 vuotta, viiden viikon pituiselta ajanjaksolta

− jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta, kuuden viikon pituiselta ajanjaksolta

− jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 10 vuotta, kahdeksan vii- kon pituiselta ajanjaksolta. Sairausajan palkka suoritetaan tällaisessa ta- pauksessa neljä viikkoa ylittävältä osalta enintään kerran kalenterivuo- den aikana.

Pöytäkirjamerkintä:

Keskusjärjestöjen 6.3.1975 tekemän sopimuksen perusteella työn- tekijälle, joka terveydenhoitolain 43 §:n mukaan (ns. karanteenita- pauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan pois- saolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työ- ehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mu- kaisesti.

Jos työntekijän työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin työnan- tajan maksamaa sairausajan palkkaa, ei työntekijä ole oikeutettu uuteen sairausajan palkan jaksoon, vaan sairausajan palkkaa maksetaan yhteensä enintään edellä mainitulta ajanjaksolta.

2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen:

a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjak- solta maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpal- kan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvi- tetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä.

b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja ha- kee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimis- tolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.

3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päi- värahana suorittamatta.

4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyt- tömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa kor- vausta sairausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapaturmavakuutuslain tai työntekijäin eläkelain, työnantajan koko- naan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen liikennevakuutuslain taikka rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauk- sista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei enempää kuin maksamansa määrän.

5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän.

6. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodis- tus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimi- sesta aiheutuvat kustannukset. Enintään 3 kalenteripäivää kestävän sai- raustapauksen osalta selvitys voidaan kuitenkin esittää terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antamalla todistuksella edellyttäen, että

− kysymyksessä on epidemialuontoinen sairaus ja

− työntekijä ei ole pyynnöstään huolimatta saanut vastaanottoaikaa xxxxx- xxx terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä hoidon kiireellisyys- luokituksen tai muun pakottavan syyn vuoksi.

Soveltamisohje:

Suositellaan, että paikallisesti sovittaisiin tarvittavista täsmentä- vistä ohjeista sairauspoissaolojen johdosta.

7. Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksessä voi olla käy- tössä oma ilmoitus –menettely. Oma ilmoitus –menettely tarkoittaa työnteki- jän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle il- man työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todis- tusta. Menettely koskee enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia poissaoloja. Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipy- mättä.

Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työnantaja voi aina pyytää työntekijää toimittamaan poissaolo-oikeuden ja palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä lääkärinlausunnon työterveyslää- käriltä tai muulta nimeämältään lääkäriltä.

11 § Äitiys-, isyys- ja vanhempain- sekä hoitovapaa ‌

1. Työntekijän oikeus äitiys-, isyys- ja vanhempain- sekä hoitovapaaseen mää- räytyy työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Jos työntekijän poissaolo on johtunut edellä mainitusta syystä tai synnytyk- seen liittyvästä sairaudesta, ei työntekijän työsuhteen katsota tämän pois- saolon vuoksi katkenneen.

3. Työntekijän ollessa 1. kappaleen mukaisesti poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huo- mioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan si- dottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

4. Työntekijälle maksetaan äitiysvapaan ajalta palkka 3 kuukauden ajanjak- solta. Siltä ajalta, kun työnantaja maksaa palkkaa, suoritetaan äitiysraha työnantajalle. Jos äitiysrahaa ei makseta työntekijän laiminlyönnin johdosta, vähennetään palkasta menetettyä äitiysrahaa vastaava määrä. Palkan mak- samisen edellytyksenä on lisäksi, että työsuhde on jatkunut yhdenjaksoi- sesti vähintään vuoden ja että työntekijä palaa perhevapaan jälkeen takaisin työhön. Työntekijän adoptoidessa alle 7-vuotiaan lapsen, maksetaan hä- nelle palkkaa 3 kuukaudelta vastaavin edellytyksin.

5. Työntekijälle maksetaan isyysvapaan ajalta palkka kuuden arkipäivän ajan- jaksolta samoin edellytyksin kuin äidille äitiysvapaan ajalta.

12 § Lääkärintarkastukset ‌

Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa seu- raavissa tapauksissa:

1. Sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastuk- seen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolelta.

2. Äkillisen hammassairauden aiheuttaman hoitotoimenpiteen ajalta, jos ham- massairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyy- den, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoite- taan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

3. Raskaana olevan työntekijän osallistuessa sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömään tarkastukseen, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolelta.

4. Työntekijän osallistuessa lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtio- neuvoston päätöksen tarkoittamiin ja työterveyshuollon toimintasuunnitel- massa hyväksyttyihin työsuhteen aikana suoritettaviin terveystarkastuksiin näihin liittyvine matkoineen. Sama koskee nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa tarkoitettuja tutkimuksia sekä niitä terveydenhoitolain edel- lyttämiä tutkimuksia, jotka ovat työnantajan edellyttämiä tai johtuvat työnte- kijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lää- kärintarkastus vaaditaan. Työntekijälle, joka lähetetään tässä kohdassa mainittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitar- kastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matka- kustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikka- kunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

Edellä olevien määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Mää- räykset siitä, ettei työntekijän palkkaa vähennetä, eivät tule sovellettaviksi siinä tapauksessa, että työntekijä saa kyseiseltä ajalta sairausajan palkkaa.

13 § Matkakustannukset ja päivärahat ‌

Työntekijälle, joka joutuu työnantajan määräyksestä matkustamaan, suorite- taan matkakustannusten korvausta, majoittumiskorvausta ja päivärahaa seu- raavasti:

a) Kaikki tarpeelliset matkustamiskustannukset korvaa työnantaja. Tarpeelli- siksi kustannuksiksi luetaan rautatie-, laiva- ym. matkalippujen hinnat II luo- kassa, matkatavarakustannukset sekä, milloin matka tapahtuu yön aikana makuulippujen hinnat vastaavassa luokassa.

Korvauksena oman auton käytöstä maksetaan siitä verohallituksen kulloin- kin voimassa oleva verovapaa korvaus.

Jos työntekijä työnantajan määräyksestä tai suostumuksella kuljettaa autos- saan muita henkilöitä, suoritetaan em. korvauksen lisäksi kunkin mukana seuraavan osalta verohallituksen kulloinkin voimassa oleva verovapaa kor- vaus.

b) Päivärahalla tarkoitetaan korvausta ruokailu- ja muiden elinkustannusten li- säyksestä, joka palkansaajalle aiheutuu työmatkasta. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta. Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 km:n etäisyydellä palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta taikka, mikäli työmatka tehdään toisen kunnan alueelle, yli 5 km:n etäisyydellä kun- nan rajasta.

Työmatkan kestoajasta ja kohteesta riippuen päivärahan määrät määräyty- vät verohallinnon kulloinkin voimassa olevien verovapaiden korvausten pe- rusteella.

1. Kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.

2. Osapäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia.

Kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden

− vähintään 2 tunnilla, maksetaan osapäiväraha tai

− yli 6 tunnilla, maksetaan kokopäiväraha.

Jos henkilö xxxxxxx matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hin- taan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet 1 ja 2

momentin mukaisista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäi- värahan kysymyksessä ollessa kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollessa yhtä ilmaista ateriaa.

Kun työntekijälle ei sopimuksen mukaan suoriteta päivärahaa ja kun työ- matka kestää vähintään 6 tuntia eikä hänellä ole mahdollisuutta ruokai- lutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan, maksetaan hänelle ateriakorvauksena verohallituksen kulloinkin voimassa oleva ve- rovapaa määrä.

Pöytäkirjamerkintä:

Niiltä työpäiviltä, joilta työntekijä saa työnantajan kustantaman ate- rian, josta hän maksaa veron, tai lunastaa verotusarvolla verohal- lituksen hyväksymän maksimihintaisen lounassetelin, ei ateriakor- vausta makseta.

c) Jos työntekijä joutuu työnantajan määräämän matkan johdosta yöpymään eikä työnantaja järjestä ilmaista majoitusta, sovitaan majoittumiskustannus- ten maksamisesta työnantajan ja työntekijän välillä.

d) Työnantajan määräyksestä ulkomaille suuntautuvasta matkasta suoritetaan korvaus matkakustannuksista ja majoituksesta sekä päivärahaa siten kuin työnantajan ja työntekijän välillä on tämän pykälän periaatteita noudattaen erikseen sovittu.

e) Tämän pykälän määräyksistä voidaan yrityksen matkustusohjesäännössä poiketa, mikäli näin sovellettava muu vaihtoehto johtaa työntekijöille koko- naisuutena katsoen tasoltaan yhtä edulliseen lopputulokseen.

14 § Vuosiloma ‌

Vuosiloma määräytyy vuosilomasta annetun lain mukaan.

Työtekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuo- den loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

15 § Lomaltapaluuraha ‌

1. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapaluura- hana 50 % hänen lakisääteisen vuosilomansa palkasta.

2. Lomaltapaluuraha suoritetaan vuosiloman päättymistä seuraavana palkan- maksupäivänä. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan, ellei paikallisesti ole

muuta sovittu, kunkin loman osan päättyessä sitä vastaava osa lomaltapa- luurahasta noudattaen vastaavasti mitä edellä on määrätty.

3. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuo- silomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosi- loman päätyttyä. Oikeus lomaltapaluurahaan syntyy myös, jos työntekijä vä- littömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut es- tynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitun syyn takia. Jos vuosiloma päättyy edellä mainittuun esteeseen, erääntyy lomalta- paluuraha kuten 2. kappaleessa on määrätty.

4. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lo- maltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina työntekijän vuosilomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta.

5. Lomaltapaluuraha maksetaan asevelvollisuuttaan ja vapaaehtoista asepal- velusta suorittamaan lähtevälle työntekijälle hänen palattuaan sen jälkeen asianmukaisesti työhön. Tällöin maksettavan lomaltapaluurahan määrä las- ketaan työntekijän palvelukseen astuessa sovellettavan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä lomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan.

6. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan pitämisestä palkallisena va- paana.

Lomarahavapaan ajalta työntekijä ansaitsee vuosilomaa.

Työntekijän sairastuessa lomarahavapaaseen noudatetaan vuosilomalain säädöksiä

16 § Jäsenmaksun periminen ‌

1. Mikäli työntekijä antaa siihen valtuudet, perii työnantaja Palvelualojen ammat- tiliiton jäsenmaksut työntekijän palkanmaksun yhteydessä ja antaa työnteki- jälle vuoden päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut Palvelualojen ammattiliiton il- moittamalle pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

17 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkiva- kuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

18 § Kokoontuminen työpaikoilla ‌

Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan Palvelualojen ammattiliiton re- kisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekun- nalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alka- mista, ruokatunnilla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

1. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista kolme päivää ennen aiottua kokousta.

2. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan lä- heisyydessä työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksen- mukaisen ratkaisun löytämiseksi.

Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työtur- vallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

3. Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siistey- destä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjes- tön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

4. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisen keskus- järjestön edustajia.

5. Työntekijäliiton ja sen tämän pykälän 1. kappaleessa mainitun alaosaston ilmoituksia ja tiedotuksia saadaan työpaikalla kiinnittää sitä varten asetetulle ilmoitustaululle.

19 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ‌

1. Kunkin yrityksen tämän sopimuksen piirissä olevilla työntekijöillä on oikeus keskuudestaan valita luottamusmies ja varaluottamusmies, jonka tehtävänä on edustaa heitä tämän sopimuksen tulkintaa ja työehtoja yleensä koske- vissa asioissa sekä valvoa heidän puolestaan tämän sopimuksen noudatta- mista. Luottamusmiehen vaalista on viipymättä annettava kirjallinen tieto työnantajalle. Varaluottamusmiehestä on ilmoitettava, milloin hän hoitaa luottamusmiehen tehtäviä. Tänä aikana on varaluottamusmiehellä luotta- musmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

2. Luottamusmieheksi valittua ei saa tämän tehtävän vuoksi painostaa tai työstä erottaa.

3. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai muista työ- suhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki vali- tuksen alaisen tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

4. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti ao. työntekijäin valtuuksin seuraavat yrityksen järjestäytyneitä työntekijöitä koskevat tiedot:

A. Työntekijän suku- ja etunimet.

B. Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä sekä irtisanotuista ja lo- mautetuista työntekijöistä.

C. Palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuuluu.

Edellä kohdissa A ja C tarkoitetut tiedot on luottamusmiehellä oikeus saada kerran vuodessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheutta- mien muutosten tultua yrityksessä toteutetuiksi tänä ajankohtana yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä. Uusien työntekijäin osalta on luotta- musmiehellä oikeus saada kohdissa A - C mainitut tiedot ainakin neljännes- vuosittain. Työntekijän valtuutukseksi edellä mainittujen tietojen antamista varten on katsottava asianmukaisesti täytetty jäsenmaksuperintäsopimus.

Luottamusmiessopimuksen tarkoittamalla luottamusmiehellä on sama oi- keus kuin lain mukaan on lakisääteisellä luottamusmiehellä perehtyä yli- työstä ja siitä maksetusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

5. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoita- mista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

6. Työnantaja on velvollinen korvaamaan sen ansion, jonka työpaikan luotta- musmies menettää työaikana neuvotteluissa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan määräämissä tehtävissä.

7. Luottamusmiestehtävien hoitamisesta säännöllisen työajan ulkopuolella maksetaan erillistä korvausta seuraavasti:

1.6.2022 lukien:

korvaus työntekijöiden lukumäärä

38,21 €/kk 4 – 19

70,95 €/kk 20 –

8. Muilta osin noudatetaan EK:n ja SAK:n välistä luottamusmiessopimusta.

9. Työsuojeluvaltuutettuun noudatetaan EK:n ja SAK:n välistä yhteistoiminta- sopimusta. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan erillisenä korvauksena 1.6.2022 lukien 38,21 €/kk, mikäli edustettavien määrä on 20 työntekijää tai enemmän.

20 § Paikallinen sopiminen ‌

Työsopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista niissä asioissa, joissa se on työehtosopimuksen eri pykälissä mahdollistettu.

Paikallinen sopiminen toteutetaan työnantajan ja luottamusmiehen kesken tai työnantajan ja työntekijöiden välillä, jos luottamusmiestä ei ole valittu. Luotta- musmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmie- hen on katsottava edustavan.

Paikallinen sopimus voidaan solmia olemaan voimassa toistaiseksi tai määrä- ajaksi. Mikäli määräaikainen sopimus on sovittu olemaan voimassa yli vuoden, voidaan se tämän jälkeen irtisanoa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irti- sanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole paikallista sopimusta teh- täessä muuta sovittu.

Paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää. Tällöin sopimus astuu voimaan vasta, kun se on molemmin puolin allekirjoitettu.

Paikallista sopimusta ei saa uudelle työntekijälle esittää koeaikana työsopimuk- sen ehtona, ellei kyseessä ole työntekijäryhmittäin yleisesti käytössä oleva tai luottamusmiehen tekemä paikallinen sopimus.

Tässä pykälässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehto- sopimuksen osa.

21 § Tilapäinen poissaolo ‌

1. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkat- tomaan poissaoloon, joka johtuu perheessä sattuneesta äkillisestä sairaus- tapauksesta. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vä- hennetä.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huolta- jalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti 1 - 3 päivää kestävän poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon jär- jestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Huoltajaan rinnastetaan muu lapsen kanssa samassa taloudessa asuva henkilö. Edellä oleva koskee myös vam- maisen tai vaikeasti sairaan lapsen sairastumista.

Muulle kuin yksinhuoltajalle palkkaa maksetaan, jos molemmat huoltajat ovat ansiotyössä eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä ja työaikansa joh- dosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta. Tilanteeseen rin- nastetaan myös se, jos toinen on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon työt- tömyysturvalain mukaiseen ja työttömyysetuuksien edellytyksenä olevaan työllistymistä edistävään palveluun tai vastaavaan toimenpiteeseen osallis- tumisen vuoksi. Työntekijän, jonka avio- tai avopuoliso on asevelvollisuut- taan suorittamassa tai kertausharjoituksissa, rinnastetaan yksinhuoltajaan.

Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksa- mista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvi- tys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

3. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen pois- saoloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja eikä ansioita vähennetä. Lä- hiomaisella tarkoitetaan vanhempia, isovanhempia ja appivanhempia, lap- sia, puolisoa, avopuolisoa sekä veljiä ja sisaria.

4. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään ja parisuhteen re- kisteröimistä varten, mikäli päivä on hänen työpäivänsä.

5. Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaa- leja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäse- nenä toimivalta työntekijältä ei vähennetä vuosilomaetuja sen vuoksi, että mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan. Jos mainittujen elin- ten kokous pidetään hänen työaikanaan, maksetaan hänelle palkan ja siltä osin, kuin ansionmenetyksen korvaus mahdollisesti alittaa palkan määrän. Erotus maksetaan, kun työntekijä on esittänyt selvityksen kunnan suoritta- masta ansionmenetyksen korvauksesta.

6. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merk- kipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

7. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.

8. Työntekijäliiton sopimusalatoimikunnan, valiokuntien, hallituksen ja valtuus- ton kokouksiin sekä liittokokoukseen työnantaja antaa oikeuden osallistua, ellei osallistumiselle ole erityistä estettä. Työntekijän on ilmoitettava kokouk- seen osallistumista niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvitys osallistumiseen tarvitsemasta ajasta.

22 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimie- lisyyksistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja työntekijöiden tai luottamus- miehen välillä ja ellei yksimielisyyttä täten saavuteta, sopijapuolten kesken. Ellei yksimielisyyttä näinkään saavuteta, riitakysymys voidaan saattaa työ- tuomioistuimen ratkaistavaksi.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, ja toi- nen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä molempien osapuolten kanta.

3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on pyrittävä aloittamaan viikon ku- luessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.

23 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista ‌

1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen koko- naisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

2. Seuraamukset työehtosopimuksen rikkomisesta määräytyvät sopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa olevan työehtosopimuslain perusteella ottaen huomioon, mitä keskusjärjestöjen välillä on erikseen hyvityssakkojen korot- tamista koskevan lainmuutoksen varalta sovittu.

24 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

Tämä sopimus on voimassa 1.3.2022 alkaen 29.2.2024 saakka. Mikäli osapuo- let eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 15.12.2022 mennessä, voidaan sopimus irtisanoa päättymään 28.2.2023.

Sopimus jatkuu 29.2.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei työehtosopimusta vii- meistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä ole kummalta- kaan puolelta irtisanottu.

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvottelu- osapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä 20. päivänä huhtikuuta 2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM ry

Työajan lyhentämistä koskeva pöytäkirja ‌

Palvelualojen työnantajat PALTAn ja Palvelualojen ammattilitto PAMn väliseen kodinko- nealaa koskevaan työehtosopimukseen.

1 § Tällä pöytäkirjalla liitot sopivat kodinkone- ja AV- tekniikka ja palveluautomaat- tihuoltoa koskevan työehtosopimuksen 6 §:n 7. kohdan tarkoittamasta työajan lyhentämisestä.

2 § Soveltamisala

Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäi- vän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuotuista työaikaansa muutoin lyhen- tävät vain kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uu- denvuodenpäivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä mainitut vuo- tuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajär- jestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät. Mikäli paikalliseen sopimukseen tai käytäntöön perustuen viikkotyöaika jo toteuttaa tä- män pöytäkirjan tarkoittaman vuotuisen työajan lyhennyksen, ei työajan lyhen- nys tule sovellettavaksi.

3 § Työajan lyhennyksen toteuttaminen

Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa lyhennetään vuonna 1990 ja sitä seuraavina vuosina 100 tuntia tai 12,5 päivää vuodessa.

Työajan lyhentäminen voidaan yritys-, toimipaikka tai osastokohtaisesti toteut- taa jäljempänä tarkemmin ilmenevällä tavalla keskimääräisen viikkotyöajan ly- hentämisenä, antamalla työajan lyhennys kokonaisina työvuoroina tai muulla työantajan ja työntekijän kirjallisesti sopimalla tavalla.

Mikäli yrityksen palvelutaso kärsii kohtuutonta haittaa kokonaisten työvuorojen antamisesta vapaana, voidaan paikallisesti sopia ns. sekamallista, jossa osa vapautuksesta annetaan kokonaisina työvuoroina ja osa keskimääräisenä viik- kotyöajan lyhennyksenä.

Työajan lyhennyksen toteuttamistavasta on tarkoituksenmukaista sopia siten, että se on yhdenmukainen toimipaikan muiden työntekijöiden kanssa.

Valittu työajan lyhentämistapa on voimassa kalenterivuoden kerrallaan, ellei paikallisesti toisin sovita.

4 § Keskimääräinen viikkotyöaika

Annettaessa työajan lyhennys keskimääräisenä viikkotyöajan lyhentämisenä, tapahtuu lyhentäminen antamalla vapaata niin, että työaika on keskimäärin enintään 37 tuntia 50 minuuttia viikossa vuoden aikana.

Työtä varten tulee laatia ennakolta työtuntijärjestelmä, josta käy ilmi kunkin vii- kon työaika. Suositeltavaa on, että työtuntijärjestelmä laaditaan vähintään yh- den kuukauden ajaksi kerrallaan.

Työtuntijärjestelmä on laadittava vähintään viikkoa ennen sen käyttöönotta- mista.

Työnantajalla on oikeus muuttaa ilmoitettua työtuntijärjestelmää vain perustel- luista syistä.

Työtuntijärjestelmän mukaisia työajan lyhentämisestä johtuvia vapaita työvuo- roja pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä.

Lakiin tai työehtosopimukseen perustuvat poissaolot eivät aiheuta muutosta laadittuun työtuntijärjestelmään.

Työntekijän työsuhteen alkaessa, päättyessä tai työnteon keskeytyessä kesken vuoden, katsotaan hänen saaneen työajan lyhennyksen, mikäli työntekijä on työskennellyt oman ryhmänsä työtuntijärjestelmän mukaisesti.

Lomautettaessa katsotaan lomautusjakson työajan vastanneen muun ryhmän työaikaa ja mikäli koko ryhmä on lomautettu, katsotaan lomautusjakson työajan vastanneen keskimääräistä lyhennettyä työaikaa.

5 § Lyhentäminen kokonaisina työvuoroina

Annettaessa työajan lyhennys kokonaisina työvuoroina,

annetaan vapaata vuoden aikana tehtyjen säännöllisten työvuorojen perusteella seuraavasti:

Vähintään 18 työvuoroa 1 vapaa tai 8 tuntia

"	36	"	2 vapaata	"	16	"
"	54	"	3 "	"	24	"
"	72	"	4 "	"	32	"
"	90	"	5 "	"	40	"
"	108	"	6 "	"	48	"
"	126	"	7 "	"	56	"
"	144	"	8 "	"	64	"
"	162	"	9 "	"	72	"
"	179	"	10 "	"	80	"
"	196	"	11 "	"	88	"
"	208	"	12 "	"	96	"
"	213	"	12,5 "	"	100	"

Tehdyksi säännöllisiksi työvuoroiksi katsotaan myös ne työntekijän poissaolo- päivät, joilta työnantaja lain tai työehtosopimuksen mukaan on velvollinen

maksamaan palkkaa tai ansionmenetyksen korvausta, ei kuitenkaan vuosilo- man aikaa.

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina työajan lyhentämisestä johtuneita vapaita.

Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiksi työvuoroiksi katsottavaan ai- kaan, katsotaan vapaa pidetyksi.

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti työnantajan ja työntekijän välillä toisin sovita. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Vapaan antamisesta pyritään ilmoittamaan mahdollisimman hy- vissä ajoin ja viimeistään viikkoa ennen sen antamista.

Jos työntekijän työsuhde päättyy, eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskitun- tiansion mukaan.

Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnan- taja pidättää tätä vastaavan palkan työntekijän lopputilistä.

6 § Yrityskohtainen sopiminen

Edellä 4 ja 5 §:stä poiketen voivat työnantaja ja työntekijä sopia muustakin 3

§:ssä mainittujen lyhennysten toteuttamistavasta. Tällöin edellytetään, että so- pimus tehdään vuodeksi kerrallaan.

Mikäli paikallisesti ei päästä sopimukseen työajan lyhentämisestä, osapuolet voivat jommankumman toimesta saattaa sopimuksen liittotasolla ratkaistavaksi.

7 § Muita määräyksiä

Sellaisesta lisätyöstä, joka ylittää työtuntijärjestelmän mukaisen työajan tai jota on tehty tässä pöytäkirjassa tarkoitettuna vapaavuorona, mutta joka ei ylitä 8 tuntia vuorokaudessa tai 40 tuntia viikossa, maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

8 § Voimaantulo

Tämä pöytäkirja tulee voimaan 1.1.1992 lukien ja on voimassa kuten kodinko- nealaa koskeva työehtosopimus.

Tämän pöytäkirjan mukaisesta kyseisen vuoden työajan lyhentämisestä tulee sopia ja ilmoittaa paikallisesti maaliskuun loppuun mennessä. Mikäli lyhentä- mistavaksi valitaan keskimääräisen viikkotyöajan lyhentäminen, annetaan vuo- den alusta saamatta jäänyt työajan lyhennys kokonaisina päivinä.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10, 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Palvelualojen ammattiliitto PAM

Siltasaarenkatu 18 A

00530 Helsinki

PL 54, 00531 Helsinki

Puh. 000 000 000

xxx.xxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Kotitalouskone- ja kodintekniikkahuoltoa

Document Metadata