ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 3

Allekirjoittaneet järjestöt ovat 15.5.2020 hyväksyneet 12.5.2020 saavutetun neuvottelutu- loksen huolto- ja kunnossapitoalan työehtosopimukseksi. Uusi työehtosopimus tulee voi- maan 1.4.2020 ja on voimassa 31.3.2022 saakka.

2 PALKANTARKISTUKSET

Vuosi 2020

Työntekijöiden vähimmäiskuukausi- ja vähimmäistuntipalkkoja, palkkataulukoita ja ura- koita jäljellä olevan työmäärän osalta korotetaan 1,5 %:lla 1.8.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien. Työntekijöiden henkilökohtaisia aikapalkkoja korotetaan palkkaryhmäkohtaisesti vähimmäispalkkataulukoiden korotusta vastaavalla euro- tai senttimäärällä.

Vuosi 2021

Työntekijöiden vähimmäiskuukausi- ja vähimmäistuntipalkkoja, palkkataulukoita ja ura- koita jäljellä olevan työmäärän osalta korotetaan 1,7 %:lla 1.8.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien. Työntekijöiden henkilökohtaisia aikapalkkoja korotetaan palkkaryhmäkohtaisesti vähimmäispalkkataulukoiden korotusta vastaavalla euro- tai senttimäärällä.

Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettavat korvaukset

Korotetaan pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettavaa korvausta 3,2

%:lla 1.8.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

3 TYÖEHTOSOPIMUKSEEN TEHTÄVÄT MUUTOKSET (Muutokset voimaan 1.6.2020 lu- kien)

3.1. Työaika

6 § TYÖAIKA

Poistetaan kohdat 1 A, 1 A 1 ja 1 A 2 työajan pidentäminen

Tätä työehtosopimusta edeltäneen huolto- ja kunnossapitoalan työehtosopimuksen no- jalla työajan pidentämisen toteuttamisesta tehtyjen paikallisten sopimusten voimassaolo lakkaa tämän työehtosopimuksen määräysten tullessa voimaan 1.6.2020.

Muutetaan kohtaa 2:

Iltatyö on työ, jota tehdään yrityksessä käytössä olevasta työajasta poikkeavana työai- kana klo ~~18.00~~ 19.00 - 22.00.

Vastaava muutos tehdään ao. kohdassa olevaan taulukkoon.

Muutetaan kohtaa 3:

Laaditusta työvuoroluettelosta on ilmoitettava ja sen mahdollisista muutoksista sovittava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin vähintään 2 viikkoa etukäteen, ~~ellei paikallisesti toisin~~ ~~sovita~~. Tilapäisestä muutoksesta on ilmoitettava vähintään viikkoa etukäteen. Edellä ole- vista ilmoitusajoista voidaan sopia paikallisesti toisin. Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos sen kesto on enintään 4 viikkoa.

Mikäli muutetun työvuoron ja sitä koskevan ilmoituksen väliin jää vähemmän kuin viisi työvuoroa, työntekijälle on maksettava ensimmäiseen ~~viiteen~~ kolmeen vuoroon sijoittuvilta aiemmasta työajasta poikkeavilta tunneilta lisää.

Muutetaan kohtaa 10:

10 Viikkolepo

Mikäli työntekijälle ei työviikon aikana ole ollut mahdollista antaa työaikalain edellyttämää yhtäjaksoista 35 tunnin viikoittaista vapaa-aikaa (viikkolepo), korvataan sen aikana tehty

työ ensisijaisesti antamalla vastaava määrä palkallista vapaata kuukauden kuluessa työn suorittamisesta. Palkallisen vapaa-ajan palkka maksetaan keskituntiansion mukaan.

Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahdelle työvii- kolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sille työviikolle, jonka viikkolevosta on kyse.

Työntekijän suostumuksella voidaan saamatta jäänyt viikkolepo korvata maksamalla ko. tunneilta keskituntiansion mukainen korvaus.

Työntekijän kanssa on sovittava ennen viikkolevon aikana tehtävää työtä, korvataanko menetetty viikkolepo antamalla vastaava vapaa vai maksamalla siitä rahakorvaus. Mikäli viikkolevon korvaamisen tavasta ei ole voitu sopia ennen viikkolevon aikana tehtävää työtä, korvaamistavasta on sovittava viimeistään kahden viikon kuluessa työn tekemi- sestä.

Viikkolevon korvaamiseen liittyvästä toimintamallista voidaan edellä mainitun estämättä sopia myös toimipaikkakohtaisesti.

Muutetaan kohdan 11 taulukkoa:

Iltatyölisä työssä, joka ei ole vuorotyötä eikä ylityötä klo 18 19 – 22

Muutetaan kohta 13 otsikkoineen:

13 Työajan enimmäismäärä

Työaikalain (872/2019) 18 §:n mukaisena työajan enimmäismäärän tasoittumisjaksona ja 12 §:n mukaisena liukuvan työajan seurantajaksona voidaan käyttää 12 kuukauden pi- tuista ajanjaksoa.

Vaihtoehtoisesti voidaan työaikalain (605/1996) mukaisena ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käyttää 31.12.2020 saakka kalenterivuotta. Tätä määräystä sovelletaan vain tähän työehtosopimukseen sidotuissa järjestäytyneissä yrityksissä.

3.2. Palkanmaksu

10 § PALKANMAKSUPÄIVÄ

Palkka maksetaan kerran kuukaudessa etukäteen ilmoitettuna palkanmaksupäivänä. Mil- loin se sattuu sunnuntaiksi tai muuksi vapaapäiväksi, tulee palkan olla nostettavissa edel- lisenä työpäivänä. Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan työn päättymispäivänä tai viimeistään työsuhteen päättymistä seuraavan normaalin palkanmaksun yhteydessä.

3.3. Koulutus

Muutetaan yleissopimusta:

7 LUKU KOULUTUS

7.1 Ammatillinen koulutus

7.1.1 Koulutus- ja toiminnan kehittäminen säännöllisen työajan ulkopuolella

Työnantajalla on mahdollisuus järjestää ammatillista koulutusta, kehittämistilaisuuksia, työturvallisuuskoulutusta, työkykyä ylläpitävää toimintaa kohtien a) ja b) mukaisesti yh- teensä 16 tuntia kalenterivuoden aikana työehtosopimuksen ja työsopimuksen työaikaa koskevien määräysten estämättä:

a) 8 tuntia ammatillista koulutusta ja/ tai työturvallisuuskoulutusta; ja

b) 8 tuntia yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta tarpeellista koulutusta, kehittämistä ja/tai, työkykyä ylläpitävää toimintaa

Työehtosopimuksen 4 § mukaisesti voidaan paikallisesti sopia myös muusta kuin kohtien a) tai b) mukaisesta tuntijaosta (enintään 16 tuntia kalenterivuodessa).

Koulutus- tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa välittömästi ennen tai jälkeen työvuoron ja myös muuna kuin työvuoroluettelon mukaisena työpäivänä.

Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa sunnuntaipäiville, arkipyhäviikoille eikä ajalla 1.5. -31.8. perjantai- eikä lauantaipäiville, ellei TES 4 § nojalla paikallisesti toisin sovita. Viimeksi mainittu ei koske verkkokoulutusta, jos työntekijä voi itse määrittää sen suoritusajankohdan.

Koulutuksen ajankohdasta on ilmoitettava kaksi viikkoa aikaisemmin. Viimeksi mainittu ei koske verkkokoulutusta, jos työntekijä voi itse määrittää sen suoritusajankohdan.

Muussa kuin verkkokoulutuksessa työvuoron ja koulutuksen väliin voi jäädä vain aika, joka tarvitaan koulutukseen siirtymiseen ja lyhyeen virkistäytymiseen. Saman työvuoro- kauden aikana työssäoloajan ja koulutuksen yhteiskestoaika saa olla enintään 12 tuntia. Jos koulutus järjestetään työpäivän jälkeen muutoin kuin verkkokoulutuksena, ei edellä mainittu aika koulutukseen osallistumisen vaatima matka-aika huomioiden saa ylittää 14 tuntia. Tätä määräystä sovellettaessa lepoaikaan ei lueta koulutukseen tai matkustami- seen käytettävää aikaa.

Tämän kohdan mukaiseen koulutukseen, toiminnan kehittämiseen ja/tai työkykyä ylläpi- tävään toimintaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan ylityötä korvattaessa.

Koulutusta ei saa edellä tässä kohdassa esitettyä poikkeusta lukuun ottamatta järjestää yksinomaan työajan ulkopuolella.

7.1.2 Koulutuksen ja toiminnan kehittämistilaisuuksien ajalta maksettava palkka ja matkakustannusten korvaukset

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hä- nen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suora- naiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys henkilökohtaisen aikapalkan mukaan.

Se, että kysymyksessä on tämän kohdan ~~pykälän~~ mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.

Koulutusta annettaessa on koulutukseen halukkaista asentajista valittava työnantajan kannalta tarkoituksenmukaisimmat työntekijät. Koulutusta haluaville työntekijöille vara- taan vuorollaan mahdollisuus osallistua hänen tehtäviensä kannalta tarkoituksenmukai- simpaan koulutukseen.

Mikäli koulutustilaisuudet järjestetään joko osittain tai kokonaan työajan ulkopuolella, maksetaan työajan ulkopuoliselta koulutusajalta henkilökohtainen aikapalkka.

Ts. ylityökorvauksia ei koulutusajalta makseta. Näissä tapauksissa koulutusajaksi laske- taan ainoastaan koulutukseen tai luennoille osallistumiseen käytetty aika ei esim. matka- aikoja, yhteisiä illanviettoja tai muuta vastaavaa.

Vaikka työajan ulkopuolella tapahtuvasta koulutuksen korvauksesta on sovittu, se ei saa johtaa siihen, että yritykset järjestävät koulutusta yksinomaan työajan ulkopuolella.

Mikäli työntekijä osallistuu työnantajan järjestämään ammattiinsa liittyvään koulutukseen, katsotaan tähän säännöllisenä työaikana käytetty aika työaikaan rinnastettavaksi ajaksi laskettaessa sekä viikoittaista että vuorokautista ylityötä.

7.2 Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jä- senliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työn- antaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonote- tuiksi.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset eri- koiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopi- muksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, vara- valtuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus, kuten 7.1.2 kohdassa on määrätty. Kou- lutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysy- mykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja pai- kallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osal- listumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.

3.4. Komennusmiesten majoitustaso

Muutetaan liitettä 3:

LIITE 3

KOMENNUSMIESTEN MAJOITUSTASO

Komennuspaikkakunnalla olevan majoituksen tulee vastata yleistä kohtuulliseksi katsot- tavaa majoitusliikkeiden tasoa tai työmaalla yleisesti käytettävää tasoa. Asumistilaa kuta- kin majoitettavaa kohti on 10 m3 m2 ja samaan huoneeseen sijoitetaan enintään kaksi henkilöä.

Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä majoittamaan työntekijät yhden hen- gen huoneisiin, jos työkomennukset tai projektit jatkuvat yhdenjaksoisesti yli 3 viikkoa. Yhdenjaksoisuutta ei katkaise projektiin liittyvä käynti verstaalla tai lyhyt muutaman päivän siirtymä.

4 JATKUVAN NEUVOTTELUN PERIAATE

Sopijaosapuolet jatkavat vireillä olevien ja esille nousevien asioiden käsittelyä jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti.

Tarkastettu

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxx

Sähköalojen ammattiliitto ry

Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA ‌

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sähkötoimialalla toimivien jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden työsuhteissa, jotka työskentelevät erilaisissa kiinteistöjen ja teollisuuden ylläpito-, huolto-, kunnos- sapito- ja niihin liittyvissä projektitehtävissä.

2. Sellaisessa muussa yrityksessä, jonka organisaatiossa toimii tämän sopimuksen mu- kaista toimintaa harjoittava sähkötoimialan yksikkö, kyseisessä yksikössä sovelletaan tämän sopimuksen määräyksiä.

3. Sopimuksen määräyksiä sovelletaan myös tähän sopimukseen yhtyneen liiton jäse- niin ja muihin rinnastettavaa työtä tekeviin sellaisessa palveluyrityksessä, jonka työn- tekijät työskentelevät erilaisissa kiinteistöjen ja teollisuuden ylläpito-, huolto- kunnos- sapito- ja niihin liittyvissä projektitehtävissä.

2 § TYÖEHTOSOPIMUKSEN LIITTEIDEN NOUDATTAMINEN ‌

Liitteenä olevat sopimukset ja sitovat asiakirjat ovat tämän työehtosopimuksen osia. Liite 1 Allekirjoituspöytäkirja (sivu 3)

Liite 2 Yleissopimus (sivu 50)

Liite 3 Majoitustaso (sivu 69)

Liite 4 Tuntipalkkaliite (sivu 70)

3 § TYÖRAUHAVELVOITE ‌

1. Tämä työehtosopimus sitoo 1 §:ssä mainittuja työnantajajärjestöjä ja kyseisessä py- kälässä mainituin rajoituksin niiden jäsenyrityksiä, jotka ovat tai sopimuksen voimas- saoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Tämä työehtosopimus sitoo myös allekirjoittaneita työntekijäjärjestöjä ja niiden alayh- distyksiä sekä työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

2. Tämän sopimuksen voimassa ollessa ei saa toimeenpanna työehtosopimuksen mää- räyksiin kohdistuvia työehtosopimuslain tarkoittamia työtaistelutoimenpiteitä.

3. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäse- ninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työ- taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia välittömästi ryhtymään kaikin käytettä- vissä olevin keinoin toimenpiteisiin uhkaavan työtaistelun estämiseksi tai rikkoutu- neen työrauhan palauttamiseksi.

Samoin liitot ovat velvollisia ryhtymään heti työehtosopimusrikkomuksesta tai alka- vasta rikkomisesta tiedon saatuaan kaikin käytettävissä olevin keinoin toimenpiteisiin rikkomisen estämiseksi tai lopettamiseksi.

4 § PAIKALLINEN SOPIMINEN ‌

Tähän työehtosopimukseen sidotuissa järjestäytyneissä yrityksissä on mahdollista sopia paikallisesti asioista, joista työehtosopimukseen on otettu erillinen maininta ja viitattu tä- hän paikallisen sopimisen pykälään (4 §).

Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropuhelua työn- antajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloit- teellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että hen- kilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Osa- puolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyksestä.

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuu- den, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla luodaan edellytyk- set myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopiminen tulee ymmärtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi.

Työntekijöitä yleisesti koskevista asioista sovitaan työehtosopimuksen neuvottelujärjes- telmän mukaisesti työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Yksittäistä työntekijää tai työryhmää koskevista asioista sovitaan työnantajan ja asian- omaisen työntekijän tai työryhmän kesken.

Luottamusmiehen tekemä sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.

Yksittäisen työntekijän tai työryhmän tekemä sopimus ei voi olla ristiriidassa luottamus- miehen tekemän samaa asiaa koskevan sopimuksen kanssa. Luottamusmiehen tekemä sopimus ei myöskään voi olla ristiriidassa pääluottamusmiehen tekemän samaa asiaa koskevan sopimuksen kanssa.

Muu kuin pääluottamusmiehen kanssa tehty sopimus on työnantajan annettava tiedoksi pääluottamusmiehelle.

Paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisesti, mikäli toinen sopijaosapuoli sitä pyytää tai työ- ehtosopimuksen paikallista sopimista koskevassa määräyksessä edellytetään kirjallista sopimista. Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan senkin jäl- keen, kun työehtosopimuksen voimassaolo on muutoin lakannut.

Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi.

Toistaiseksi voimassa oleva paikallinen sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden ir- tisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.

Määräajaksi solmittu paikallinen sopimus voidaan työehtosopimuksen voimassaolon pää- tyttyä irtisanoa kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen kol- men kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

5 § TYÖSUHDE ‌

Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

Työhönoton yhteydessä on osapuolten laadittava kahtena kappaleena kirjallinen työsopi- mus, josta selviävät työsopimuslaissa tarkoitetut työsuhteen ehdot ja muut työsopimuslain selvitettäväksi määräämät tiedot, jollei niitä anneta erikseen kirjallisesti, kuten:

• henkilötiedot (työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka)

• pääasialliset tehtävät

• työsopimuksen kesto:

a) toistaiseksi voimassa oleva (nk. vakituinen)

b) määrätyksi kalenteriajaksi tai määrättyä työmaata varten (nk. tilapäinen) mää- räaikaisuuden kesto ja peruste

• koeaika*

• noudatettava työehtosopimus

• työhönottopaikka

• työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, sel- vitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa

• työnteon alkamisajankohta

• palkan ja muun vastikkeen määräytymisperusteet (palkka, palkkaryhmä)

• palkanmaksukausi

• säännöllinen työaika

• vuosiloman määräytyminen

• irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste

* Koeajan pituus on toistaiseksi voimassaolevissa tai vähintään kahdeksan (8) kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsopimuksissa enintään neljä (4) kuukautta ellei työnantaja järjestä työntekijälle työsopimuslain 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua koulutusta. Kahdeksan kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsopimuksissa koeaika saa olla enintään puo- let työsopimuksen kestoajasta.

Työnantaja voi lomauttaa työntekijän määräajaksi lomautusilmoitusaikaa noudattamatta samoilla perusteilla, joilla työsopimus voitaisiin irtisanoa tai purkaa työntekijästä johtu- vasta syystä.

Työhön otettaessa työnantaja ilmoittaa työntekijälle luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuu- tetun nimet sekä tarvittavat yhteystiedot.

1. Työsuhdeturva ‌

Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät me- nettelytavat määräytyvät työsopimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin.

2. Lomauttaminen ‌

Jos työntekijälle ei ole osoittaa mitään työtä ja keskeytys on vähintään viikon ja enintään 90 päivän mittainen, hänet voidaan lomauttaa yhteistoimintalain 8 luvun mukaisten neu- vottelujen jälkeen, kun asiasta on neuvoteltu 14 päivän ajan neuvotteluesityksen tekemi- sestä, ellei muuta ole sovittu. Työnantajalla on lomautusilmoitusajalta (14 vrk) palkanmak- suvelvollisuus.

Työnantaja voi peruuttaa lomautusilmoituksen tai siirtää kerran lomautuksen toimeenpa- noa alkamaan tiettynä kalenteripäivänä tarvitsematta noudattaa uutta lomautusilmoitusai- kaa. Ilmoitus peruutuksesta tai siirrosta on tehtävä kirjallisesti viimeistään työn päättymis- päivää edeltävänä työpäivänä.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä lomautuksen kestäessä, jolloin lomautus voi jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen ja ilman eri lomautusilmoitusaikaa.

Mikäli lomautettuna oleva työntekijä kutsutaan ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutuk- seen ja hän suostuu siihen tulemaan, lomautuksen jatkuessa koulutuksen jälkeen ei lo- mautuspäiviä lasketa uudelleen vuosilomalain 7§ 2 momentin 7 kohdan mukaisiksi (30 lomautuspäivää) työssäolopäivien veroisiksi päiviksi.

Työnantajalla on velvollisuus tarjota lomautetulle työntekijälle työtä myös hänen työssä- käyntialueensa ulkopuolelta. Tämä työhönottopaikka muuttuu työn tekemisen ajaksi työn- tekijän uudeksi työhönottopaikaksi ja työntekijällä on oikeus palata omaan työhönottopaik- kaansa, kun siellä tarvitaan työvoimaa. Työntekijällä ei kuitenkaan ole velvollisuutta vas- taanottaa työtä oman työssäkäyntialueensa ulkopuolelta.

Ei koske niitä työntekijöitä jotka työsopimuksensa mukaisesti ovat ns. komennustyönteki- jöitä tai ovat työskennelleet viimeisen vuoden aikana yli puolet työajastaan komennus- töissä.

3. Irtisanominen ‌

Työnantajan irtisanoessa

Noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika alle 1 vuosi 14 vuorokautta

1 vuosi, mutta alle 3 vuotta 1 kk

3 vuotta, mutta alle 5 vuotta 2 kk

5 vuotta, mutta alle 10 vuotta 3 kk

10 vuotta tai enemmän 4 kk

Työntekijän irtisanoessa 14 vuorokautta Työntekijän muutosturva

Työntekijällä on oikeus palkalliseen vapaaseen työllistymisohjelman tekemiseen, oma- aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensi- joitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen.

Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:

a. enintään 5 päivää, jos työsuhde on kestänyt enintään 4 vuotta

b. enintään 10 päivää, jos työsuhde on kestänyt yli 4, mutta enintään 8 vuotta

c. enintään 20 päivää, jos työsuhde on kestänyt yli 8 vuotta

Irtisanomisajan palkkaa vahingonkorvausluonteisesti maksettaessa ja vahingonkorvaus- ten määrän laskemisessa perusteena käytetään vuosilomakeskituntiansiota. Korvaus maksetaan palkanmaksukausittain.

4. Vähentämisjärjestys ‌

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

5. Työntekijän takaisin ottaminen ‌

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta työntekijän takaisin ottamisesta voidaan poiketa työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Sopimus tehdään työsopimuksen irtisa- nomis- tai päättymistilanteessa kirjallisesti ja siinä otetaan huomioon työnantajan toimen- piteet työntekijän uudelleen työllistymisen edistämiseksi.

Takaisinottovelvollisuus rajoittuu niihin työkohteisiin, joissa työntekijä voi paikkakunnalla tavanomaisesti työmatkat huomioon ottaen päivittäin käydä työssä vakituisesta asunnos- taan käsin (työvoimatoimiston työssäkäyntialue). Ei koske niitä työntekijöitä jotka työsopi- muksensa mukaisesti ovat ns. komennustyöntekijöitä tai ovat työskennelleet viimeisen vuoden aikana yli puolet työajastaan komennustöissä.

6. Työhönottopaikat ‌

Työhönottopaikalla tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaorganisaatioon liittyvää pysy- väisluontoista toimipaikkaa (pää- tai haaratoimistoa), jossa työntekijä on työhön otettu.

7. Varsinainen työn tekemispaikka ‌

Työntekijän varsinaisena työn tekemispaikkana tai työhönottopaikkana voi toimia palve- lujen kohteena oleva teollisuuslaitos, kiinteistö tai kiinteistöt, joissa yrityksellä on pitkäkes- toinen sopimus ja työntekijä työskentelee, lukuun ottamatta lyhyehköjä komennuksia muualla.

8. Varsinaisen työn tekemispaikan siirto ‌

Työntekijä voidaan, hänen kanssaan erikseen sopien, siirtää pysyväisluontoisesti toiseen varsinaiseen työn tekemispaikkaan. Työnantajan on käynnistettävä neuvottelut työn teke- mispaikan siirrosta mahdollisimman ajoissa. Siirrosta tehdään työnantajan edustajan ja työntekijän allekirjoittama kirjallinen sopimus, jossa on mainittu:

• työhönottopaikka

• entinen työn tekemispaikka

• uusi työn tekemispaikka

• siirron syy

• siirron päivämäärä

• muut mahdolliset asiaan liittyvät seikat

Mikäli siirrosta ei päästä yksimielisyyteen, työn tekemispaikka muuttuu varsinaiseksi työn tekemispaikaksi kuitenkin viimeistään 4 kuukauden kuluttua siirron tapahtumisesta. Mikäli yrityksen sopimus tilaajaan päättyy, siirto voidaan toteuttaa sopimuksen päättymishet- kellä.

Työntekijää ei saa kuitenkaan siirtää työhönottopaikan normaalin työssäkäyntialueen ul- kopuolelle siitä hänen kanssaan sopimatta.

6 § TYÖAIKA ‌

Työsuhteissa noudatetaan työaikalain määräysten ohella tässä sovittuja työaikaa koske- via ehtoja.

Työviikko ja työvuorokausi ‌

Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi alkaa päivätyössä säännöllisen työvuoron alkaessa ja vuorotyössä aamuvuoron alkaessa, ellei paikallisesti toisin sovita.

1. Säännöllinen työaika ‌

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

2. Työajan säännönmukainen sijoitus, vapaapäivät ‌

Työ alkaa päivätyössä yleensä aikaisintaan klo 07.00 ja päättyy viimeistään klo 18.00. Työajan sijoitus voidaan sopia muiden työmaalla työskentelevien ammattiryhmien työajan mukaiseksi.

Mikäli työntekijän ei ole ennen työn aloittamista välttämätöntä käydä työhönottopaikassa, alkaa ja loppuu vuorokautinen työaika työn tekemispaikalla. Tarveaineiden ja työkalujen haku sekä palautus samoin kuin työstä mahdollisesti johtuvat selvittelyt suoritetaan työai- kana.

Noudatettaessa tämän kohdan tarkoittamaa viikoittaista työaikaa, työntekijällä tulee olla sunnuntain lisäksi toinen vapaapäivä, joka on lauantai, ellei laadittu työtuntijärjestelmä muuta määrää. Paikallisesti voidaan 4 §:n mukaisesti sopia muunlaisestakin vapaapäivien sijoittelusta.

Arkipyhäviikolla lauantaipäivät sekä joulu- ja juhannusaatot ovat vapaapäiviä, ellei työtun- tijärjestelmä toisin määrää.

Vuorotyö on työtä, joka on järjestetty kahteen tai useampaan työvuoroon. Varsinaisesta vuorotyöstä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta erityistä vuorolisää seuraavasti:

31.3.2022

saakka €/h

iltavuorolisä vuorotyössä klo 14 - 22

1,24

yövuorolisä vuorotyössä klo 22 - 06

2,32

Iltatyö on työ, jota tehdään yrityksessä käytössä olevasta työajasta poikkeavana työai- kana klo 19.00 - 22.00. Yötyötä on työ, joka tehdään klo 22.00 – 06.00.

31.3.2022

saakka €/h

Iltatyölisä työssä, joka ei ole vuoro- työtä eikä ylityötä klo 19 – 22

1,24

Yötyölisä työssä, joka ei ole vuoro- työtä eikä ylityötä klo 22 – 06

2,32

3. Työajan järjestäminen ‌

Työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi siten, että työaika tasoittuu enintään 12 viikon aikana 40 tuntiin viikossa. Vuorokautinen työaika on tällöin enintään 10 tuntia ja viikoittai- nen enintään 50 tuntia.

Alle 4 tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

Paikallisesti voidaan 4 §:n mukaisesti sopia keskimääräisestä työajasta, vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäispituudesta sekä työajan tasoittumisjakson pituudesta.

Työvuoroluettelo on laadittava niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista, kuitenkin vähin- tään neljäksi viikoksi. Työvuoroluettelosta tulee käydä ilmi säännöllisen työajan alkamis- ja lopettamisajat, päivittäisten lepoaikojen ajankohdat, vapaapäivät sekä viikkolepo.

Laaditusta työvuoroluettelosta on ilmoitettava ja sen mahdollisista muutoksista sovittava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin vähintään 2 viikkoa etukäteen. Tilapäisestä muutok- sesta on ilmoitettava vähintään viikkoa etukäteen. Edellä olevista ilmoitusajoista voidaan sopia paikallisesti toisin. Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos sen kesto on enintään 4 viikkoa.

Mikäli muutetun työvuoron ja sitä koskevan ilmoituksen väliin jää vähemmän kuin viisi työvuoroa, työntekijälle on maksettava ensimmäiseen kolmeen vuoroon sijoittuvilta aiem- masta työajasta poikkeavilta tunneilta lisää.

31.3.2022 saakka

€/h

2,33

Arkipyhät samoin kuin joulu- ja juhannusaatto sekä pääsiäislauantai lyhentävät viikoit- taista työaikaa vastaavasti. Jos työntekijällä on työvuoroluettelon mukaan työvuoro em. päivinä, on hänelle annettava työaikaa vastaava arkipyhävapaa tasoittumisjakson aikana. Työajan tasoittumispäivät eivät voi sijoittua edellä lueteltuihin päiviin, vuosilomapäiviin eikä työajan lyhennyspäiviin.

Ellei kirjallista työvuoroluetteloa ole tehty, ovat yli 8 tunnin päivittäiset työajan tunnit yli- työtä ja yli 40 tuntia viikossa ylittävät tunnit viikoittaista ylityötä (huom. tulkinta kohdassa 8).

Jos työntekijän työsuhde päättyy tai työntekijä lomautetaan niin, ettei tasoittumisvapaata anneta ennen työsuhteen päättymistä, maksetaan tehdyiltä työtunneilta, jotka ylittävät työ- tuntijärjestelmän mukaisen työajan, ylityökorvaus tämän työehtosopimuksen ylityömää- räysten mukaisesti.

Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työ- aika kahdeksan tuntia, ellei laadittu työtuntijärjestelmä toisin määrää.

Pääsiäislauantai, juhannusaatto ja jouluaatto ovat vapaapäiviä, elleivät erityiset syyt muuta vaadi.

4. Varallaolo ‌

Varallaololla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työntekijä on sopimuksen nojalla velvollinen olemaan jäljempänä selostetulla tavalla tavoitettavissa niin, että hänet tarvittaessa voi- daan kutsua töihin.

Työnantaja vastaa yhteydenpitovälineistä, ellei toisin ole sovittu. Työnantaja ja työntekijä sopivat varallaolosta ja siitä maksettavan korvauksen määrästä kirjallisesti.

Varalla olevalla työntekijällä on oikeus valita olinpaikkansa siten, että hän on työhön kut- sun saatuaan, sovitun ajan kuluessa lähtövalmis työhön.

Varallaoloaikana tehtyyn työhön sovelletaan tämän työehtosopimuksen 6 §:n 15 kohdan hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä. Työaika alkaa työntekijän lähtiessä työhön oleskelupaikastaan ja päättyy hänen takaisin palattuaan.

Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaoloajan pituus ja varallaolon toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä.

Varallaolosta tehty sopimus voidaan irtisanoa noudattaen kuuden viikon irtisanomisaikaa.

5. Tauot ‌

Kuutta tuntia pidemmän työvuoron puoliväliin sijoitetaan tunnin kestävä ruokailutauko, jota ei lueta työajaksi. Yksivuoroisessa päivätyössä ruokailutauko on sijoitettava klo 11.00 -

13.00 väliseksi ajaksi. Paikallisesti voidaan sopia puolen tunnin ruokatauosta.

Työntekijällä on oikeus pitää 8 tunnin työaikana työvuoron ensimmäisellä ja toisella puo- liskolla yksi 12 minuutin pituinen virkistystauko. Ne luetaan työajaksi.

Suoritettaessa yli-, ilta- ja yötyötä on työntekijälle annettava joka kahden tunnin kuluttua 12 minuutin pituinen lepotauko ruokailua tai virkistystä varten. Mikäli yli tunnin kestävä ylityö alkaa välittömästi tavallisen työajan päätyttyä, on työntekijällä oikeus pitää 12 mi- nuutin tauko jo ennen ylityön aloittamista. Edellä mainitut tauot luetaan työajaksi.

6. Ylityöt ‌

Vuorokautista ja viikoittaista ylityötä ovat laaditun työvuoroluettelon ylittävät työtunnit, jotka korvataan kuten tämä työehtosopimus määrää.

Mikäli säännöllisen työajan lyhennys riippuu työnantajasta, maksetaan ylityöstä - jota teh- dään lyhentyneestä työpäivästä huolimatta - ylityölisä säännöllisen työajan päätyttyä, ku- ten muistakin ylityötunneista.

Matkustaminen yrityksessä käytössä olevana työaikana rinnastetaan työaikaan vuoro- kautista ja viikoittaista työaikaa laskettaessa. Matkustusaikaa ei kuitenkaan lueta varsi- naiseksi työajaksi.

Mikäli työntekijä osallistuu työnantajan lähettämänä ammattiinsa liittyvään koulutukseen, katsotaan tähän säännöllisenä työaikana käytetty aika työaikaan rinnastettavaksi ajaksi viikoittaista ylityötä laskettaessa.

Työntekijän säännöllisenä työaikana työnantajan kanssa sovittujen luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen käyttämä aika rinnastetaan työaikaan ylityötä ja viikkolepokorvausta laskettaessa.

Työntekijän ja työnantajan sopiessa myös työajan ulkopuolella luottamusmiehen tai työ- suojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen käyttämä aika rinnastetaan työaikaan ylityötä ja viikkolepokorvausta laskettaessa.

Yli-, sunnuntai-, odottamattoman- tai hälytystyön työpalkan laskentaperusteena käytet- tävä tuntipalkka saadaan jakamalla henkilökohtainen aikapalkka 168:lla.

7. Vuorokautinen ylityö ‌

Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan tämän työehtosopimuksen 6 § 1 kohdassa mainitun säännöllisen vuorokautisen työajan tai laaditun työtuntijärjestelmän lisäksi työvuorokau- den aikana tehtyä työtä.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisää, jonka suuruus kahdelta ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

8. Viikoittainen ylityö ‌

Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työehtosopimuksen 6 § 1 kohdan mu- kaan määräytyvän säännöllisen viikoittaisen tai laaditun työtuntijärjestelmän määrittämän viikkotyöajan. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisää, jonka suu- ruus kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskitun- tiansiosta.

Itsenäisyyspäivän, joulun, uudenvuodenpäivän, loppiaisen, pääsiäisen, vapunpäivän ja helatorstain jälkeisenä lauantaina ja sunnuntaina kuten myös pääsiäislauantaina, ensim- mäisenä pääsiäispäivänä, juhannusaattona ja juhannuspäivinä tehtävästä työstä makse- taan palkkaa kuten viikoittaisesta ylityöstä.

Tulkinta:

Edellä mainittuina viikonloppuina (la - su) tehty viikkoylityö korvataan siten, että 8 ensim- mäistä tuntia on 50 % ja seuraavat 100 % keskituntiansiosta.

Tätä kohtaa ei sovelleta, kun työaika on järjestetty laaditun työtuntijärjestelmän mukaan keskimääräiseksi.

Mikäli työntekijällä vuosiloman, sairauden, taloudellisen tai tuotannollisista syistä tapahtu- neen lomautuksen, työnantajan määräyksestä tehdyn matkan tai reservin harjoituksen ta- kia ei ole työviikon työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työtuntijärjestelmän mukaisina vapaapäivinä, maksetaan tehdyistä työtun- neista ylityölisää siten kuin viikoittaisesta ylityöstä.

9. Sunnuntaityö ‌

Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä maksetaan työpalkan ja mah- dollisten ylityölisien lisäksi lain mukaisena sunnuntaityökorotuksena kultakin työtunnilta lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.

10. Viikkolepo ‌

Mikäli työntekijälle ei työviikon aikana ole ollut mahdollista antaa työaikalain edellyttämää yhtäjaksoista 35 tunnin viikoittaista vapaa-aikaa (viikkolepo), korvataan sen aikana tehty työ ensisijaisesti antamalla vastaava määrä palkallista vapaata kuukauden kuluessa työn suorittamisesta. Palkallisen vapaa-ajan palkka maksetaan keskituntiansion mukaan.

Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahdelle työvii- kolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sille työviikolle, jonka viikkolevosta on kyse.

Työntekijän suostumuksella voidaan saamatta jäänyt viikkolepo korvata maksamalla ko. tunneilta keskituntiansion mukainen korvaus.

Viikkolevon korvaamiseen liittyvästä toimintamallista voidaan edellä mainitun estämättä sopia myös toimipaikkakohtaisesti.

11. Poikkeavasta työajasta maksettava korvaus ‌

	31.3.2022 saakka €/h
Iltavuorolisä, vuorotyössä klo 14 - 22	1,24
Yövuorolisä, vuorotyössä klo 22 - 06	2,32
Iltatyölisä työssä, joka ei ole vuorotyötä eikä ylityötä klo 19 – 22	1,24
Yötyölisä työssä, joka ei ole vuorotyötä eikä ylityötä klo 22 – 06	2,32

12. Arkipyhäkorvaus ja itsenäisyyspäivän palkka ‌

Työntekijän palkkaa ei vähennä seuraavat arkipyhät: uudenvuodenpäivä, loppiainen, pit- käperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, ensimmäinen ja toinen joulupäivä sekä juhannusaatto.

Mikäli työntekijä on mainittuna arkipyhänä työssä, maksetaan hänelle palkka samojen pe- rusteiden mukaan kuin sunnuntaityöltä.

13. Työajan enimmäismäärä ‌

Työaikalain (872/2019) 18 §:n mukaisena työajan enimmäismäärän tasoittumisjaksona ja 12 §:n mukaisena liukuvan työajan seurantajaksona voidaan käyttää 12 kuukauden pi- tuista ajanjaksoa.

14. Odottamattomat työt ‌

Xxxxxxx työntekijälle hänen työvuoronsa aikana ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikalta välillä poistuttuaan palata työhön, maksetaan hänelle valmistautumis- ja peseytymiskor- vauksena työntekijän keskituntiansion mukainen palkka yhdeltä tunnilta. Varsinaiselta työajalta maksetaan palkka lain ja tämän työehtosopimuksen mukaan.

Lyhyemmältä kuin yhden tunnin työajalta maksetaan tunnin palkka.

15. Hälytysluontoinen työ ‌

Mikäli työntekijä kutsutaan takaisin työhön hänen jo työmaalta poistuttuaan, maksetaan hänelle valmistautumis- ja peseytymiskorvauksena kahden tunnin keskituntiansion mu- kainen palkka.

Varsinaiselta työajalta maksetaan 100 %:n lisä (sisältää ylityölisän) kuitenkin enintään sii- hen asti, kunnes yrityksessä käytännössä oleva työaika seuraavana aamuna alkaa. Mikäli työ suoritetaan sunnuntaina tai muuna lepopäivänä, jatkuu em. 100 %:n lisä koko työn ajan päättyen kuitenkin kuten edellä on sanottu.

Em. palkan lisäksi suoritetaan työntekijälle lain ja tämän työehtosopimuksen kulloinkin määrittelemät sunnuntaityö- tms. lisät ja mahdollinen viikkolepokorvaus.

Hälytysluontoisessa työssä matkustusaika luetaan työaikaan. Lyhyemmältä kuin yhden tunnin työajalta maksetaan tunnin palkka. Em. 100 %:n lisä maksetaan keskituntiansion perusteella.

16. Ammatillinen koulutus ‌

Ammatilliseen koulutukseen käytetystä ajasta maksetaan henkilökohtaista aikapalkkaa.

17. Työajan lyhentäminen Vapaan määrä ja antaminen ‌

Vapaata kertyy kokoaikaiselle ja osa-aikaiselle työntekijälle 6,3 % tehdystä säännöllisestä

työajasta.

Säännölliseksi työajaksi katsotaan myös ne tunnit, joilta työnantaja maksaa palkkaa tai korvausta jonkin tämän työehtosopimuksen määräyksen perusteella.

Mikäli työajan lyhennyksen maksamis- tai antamistilanteessa kertymä on vajaita tunteja, pyöristetään kertynyt lyhennysvapaa lähimpään täyteen tuntiin.

Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana seuraavan kalenterivuoden maa- liskuun loppuun mennessä.

Vapaa annetaan työpäivinä (8 h), mikäli työnantajan ja työntekijän välillä ei muusta sovita.

Vapaapäiviä ei saa määrätä pidettäväksi päivänä, jonka työntekijä on muusta syystä saa- nut vapaapäiväksi.

Vapaasta ilmoittaminen - siirto

Vapaapäivästä ilmoitetaan vähintään 14 vuorokautta ennen, jos vapaajakso on yli työpäi- vän mittainen ja vähintään 7 vuorokautta ennen, jos on kyse yksittäisestä päivästä.

Työnantajalla on oikeus siirtää vapaapäivää ja myös tällöin noudatetaan 7 vuorokauden ilmoitusaikaa.

Jos työntekijä joutuu pakottavasta syystä työhön vapaapäivänään työn olematta työehto- sopimuksessa tarkoitettua hälytystyötä:

• hänelle ilmoitetaan joko uusi vapaapäivä tai

• työajalta maksetaan 100 %:a keskituntiansiosta

Mikäli työntekijä vapaapäivän ilmoittamisen jälkeen estyy sen pitämisestä sellaisen syyn perusteella, josta työnantaja on velvollinen korvaamaan ansionmenetyksen muiden sopi- musmääräysten perusteella, ei uutta vapaapäivää anneta tilalle.

Jos työnantaja taloudellisista ja tuotannollisista syistä lomauttaa hänet ennen kuin siirretty vapaapäivä on annettu, vapaapäivä on kuitenkin annettava ennen lomautuksen alka- mista.

Menettely työsuhteen päättyessä

Jos työntekijän työsuhde päättyy, eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mukaan.

Jos työntekijän työsuhde päättyy ja hänelle on annettu ja maksettu vapaata enemmän kuin sitä on kertynyt, työntekijä on velvollinen maksamaan takaisin sen määrän, joka hä- nelle tästä syystä on liikaa suoritettu. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta palkasta.

Korvaus työajanlyhennyspäiviltä

Työajanlyhennyspäiviltä työntekijät saavat kuukausipalkkansa vähentymättömänä.

Viikoittainen ylityö

Jos työntekijä tekee työtä vapaapäivänään (esim. lauantai-sunnuntai) sillä viikolla, jolla hän pitää tämän sopimuksen mukaisen työajanlyhennysvapaan, maksetaan näiltä tun- neilta ylityölisä kuten viikoittaisesta ylityöstä.

Vaikutus vuosilomaan

Vapaapäivät ovat vuosilomalain tarkoittamia työssäolopäivien veroisia päiviä vuosiloman pituutta määrättäessä.

7 § TYÖPALKAT ‌

1. Palkkaustavat ‌

Tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevan työntekijän palkkaa kutsutaan mää- räytymistavan mukaan aikapalkaksi tai suorituspalkaksi.

Työstä käytetään vastaavasti nimitystä aikatyö tai suorituspalkkaustyö.

Jos työntekijän palkkausmuotona yrityksessä ennen tämän työehtosopimuksen voimaan- tuloa työsopimuksensa mukaisesti on ollut joko kuukausi- tai tuntipalkka, voidaan tätä palkkausmuotoa noudattaa edelleen.

2. Henkilökohtainen aikapalkka ‌

Jokaiselle työsuhteeseen tulevalle työntekijälle on määriteltävä henkilökohtainen aika- palkka.

Henkilökohtainen aikapalkka muodostuu palkkaryhmän mukaisesta kuukausipalkasta tai tuntipalkasta, henkilökohtaisesta palkanosasta ja ammattitutkintolisästä.

Kuukausipalkan sijasta voidaan sopia myös tuntipalkasta, jolloin tämän pykälän mukai- sesti määritellystä henkilökohtaisesta aikapalkasta saadaan tuntipalkka jakamalla em. kuukausipalkka luvulla 168.

Työnantaja vastaa siitä, että työntekijän palkkaryhmän- ja henkilökohtaisen palkan osuu- den määrittely suoritetaan tämän työehtosopimuksen mukaisesti.

3. Työntekijän palkkaryhmän määräytyminen ‌

Työsopimusta solmittaessa suoritetaan alustava palkkaryhmän määrittäminen vertaa- malla työntekijän osaamista ja häneltä edellytettäviä tehtäviä jäljempänä oleviin töiden vaativuusryhmittelyteksteihin.

Kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen solmimisesta tulee suorittaa tarkempi palkkaryh- män määrittely. Tällöin on mahdollista, että alustavasti määritelty palkkaryhmä voi nousta tai laskea.

Työntekijän palkkaryhmän määrityksen tekevät työnantajan edustaja ja asianomainen työntekijä. Mikäli ryhmittelystä tällöin syntyy erimielisyyttä työntekijä voi kutsua mukaan luottamusmiehen.

Jos yrityksessä ei päästä ryhmittelystä yksimielisyyteen, asia siirretään liitojen välillä rat- kaistavaksi.

Seuraavat palkkaryhmien määrittelyt ovat ohjeellisia ja niistä tehdään yrityskohtaiset palk- karyhmämääritykset työryhmässä, jonka muodostavat työnantajan ja työntekijöiden valit- semat edustajat.

Palkkaryhmä 1

Työn vaatimat perustehtävät, jotka eivät vaadi erityistä teknistä osaamista.

Palkkaryhmä 2

Tehtävät edellyttävät perehdyttämistä ja tehtävät eivät ole teknisiin laitteisiin tai järjestel- miin kohdistuvia huolto- ja kunnossapitotehtäviä.

Palkkaryhmä 3

Tehtävät, jotka vaativat ammattityöskentelyä annettujen ohjeiden tai opastuksen mukai- sesti.

Palkkaryhmä 4

Tehtävät, jotka vaativat itsenäistä ammattityöskentelyä annettujen ohjeiden ja piirustusten mukaisesti.

Palkkaryhmä 5

Tehtävät käsittävät itsenäistä ammattiosaamista, jolla tarkoitetaan esim. lämmönsäätöjär- jestelmien, kylmälaitteiden, automaatiojärjestelmälaitteiden tai mekaanisten kuten hyd- raulisien ja pneumaattisten, taajuusmuuttajalogiikka järjestelmien tai vastaavien huoltotoi- menpiteiden hallintaa.

Palkkaryhmä 6

Tehtävät käsittävät oman ammattiosaamisalueen lisäksi toisen ammattiosaamisalueen hallintaa.

Palkkaryhmä 7

Tehtävät käsittävät laajojen kokonaisuuksien osaamista, kuten oman ammattiosaamisalu- een lisäksi toisen ammattiosaamisalueen hallintaa ja vastuuta oman työryhmän teknisestä ohjaamisesta ja useamman palkkaryhmä viiden mukaisen järjestelmän hallintaa.

Palkkaryhmä 8

Tehtävät käsittävät laajojen useiden osa-alueiden hallintaa ja oman eri osa-alueita suorit- tavan suurehkon työryhmän itsenäistä johtamista ja vastuuta em. tehtävien mukaisista kokonaissuorituksista.

Vähimmäiskuukausipalkat

	1.8.2020 €/kk	1.8.2021 €/kk
Pr 1	1.481,11	1.506,29
Pr 2	1.735,97	1.765,48
Pr 3	2.117,81	2.153,81
Pr 4	2.704,13	2.750,10
Pr 5	2.824,21	2.872,22
Pr 6	2.952,21	3.002,40
Pr 7	3.047,04	3.098,84
Pr 8	3.225,40	3.280,23

Pöytäkirjamerkintä:

Niissä PALTA ry:n jäsenyrityksissä, jotka ovat olleet tähän sopimukseen sidot- tuja 1.6.2010

• palkkataulukossa on vain alin palkka, ellei paikallisesti ole toisin sovittu

Palkkaryhmien mukaiset muut vähimmäispalkat sovitaan yrityksessä edellä mainitussa työryhmässä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tämän työehtosopimuksen käyt- töönoton jälkeen ja ellei sopimukseen päästä, allekirjoittaneet liitot avustavat tapauskoh- taisesti sopimukseen pääsemiseksi. Mikäli liitot eivät kolmen kuukauden kuluessa pääse yksimielisyyteen asiassa, voidaan se saattaa ratkaistavaksi liittojen tapauskohtaisesti so- pimalla tavalla välimies- tai sitä vastaavassa menettelyssä.

4. Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen ‌

Työntekijän palkan suuruuteen vaikuttaa tehtävien vaativuuden ohella hänen pätevyy- tensä mukaan maksettava henkilökohtainen lisä. Henkilökohtaisesta pätevyydestä riippuu kuukausipalkan/tuntipalkan päälle maksettavan palkan osuuden suuruus ja sen kehitty- minen.

Pätevyydellä tarkoitetaan kaikkia niitä työntekijän ominaisuuksia, joilla on välittömästi tai välillisesti merkitystä työntekijän tehtävien hoitamiselle. Pätevyydenarvioinnin suorittaa työnantaja yhdessä työntekijän kanssa, yrityksessä valittujen pätevyystekijöiden perus- teella. Työntekijän pätevyyttä arvioidaan suhteessa hänen palkkaryhmänsä mukaiseen tehtävään.

Pätevyystekijöitä voivat olla mm. seuraavat:

- ammatinhallinta,

- erityistaidot,

- vastuullisuus,

- yhteistyötaidot,

- aktiivisuus,

- taloudellinen ajattelukyky ja

- muut mahdolliset.

5. Suorituspalkkaustyö (Urakka)‌

Palkkausmuotona voidaan käyttää suorituspalkkausta silloin kun osapuolet siitä sopivat.

Suorituspalkkaustyöstä ja työssä sovittavasta palkkausmuodosta sovitaan paikallisesti työkohteittain kirjallisesti työnantajan ja työryhmän edustajan kanssa.

Palkkausmuotoina voidaan käyttää sovittavia urakkahinnoitteluja, ns. könttäurakkaa, palkkiopalkkaa tai muuta paikallisesti sovittavaa palkkausmuotoa.

Sopimuksesta tulee käydä ilmi työhön sisältyvät osapuolten velvollisuudet samoin kuin työryhmälle on annettava riittävät tiedot suorituspalkan muodostumisesta ja siihen vaikut- tavista tekijöistä. Jokaista urakkaa on käsiteltävä erillisenä ja sille voidaan kirjata vain ky- seistä urakkaa tekevien työntekijöiden urakkatunteja.

Suorituspalkkaustyön hinta sovitaan ennen työn alkamista työnantajan ja työryhmän kanssa. Välttämättömän syyn vaatiessa voidaan hinta sopia myös työn kuluessa, kuiten- kin viimeistään ennen kuin puolet ko. työstä on tehty.

Hintaan ei saa sisällyttää:

x. xxxxxxxxxxxxxxx

x. xxxxxxxxxxx, ateriakorvauksia ja matkakuluja

c. yli- ja sunnuntaityölisiä sekä muita henkilökohtaisen aikapalkan lisäksi maksettavia lisiä

d. työnantajan määräyksestä tapahtuva tarvikkeiden kuljettaminen työkohteen ulko- puolella

Suorituspalkkaustyön urakkavoitto jaetaan henkilökohtaisten aikapalkkojen mukaan, ell- eivät työhön osallistuneet työntekijät muusta jakoperusteesta sovi.

Kun suorituspalkkaustyöstä on sovittu, vähimmäispalkka on vähintään henkilökohtainen aikapalkka +7 %.

Vapaasti hinnoiteltuja urakoita korotetaan jäljellä olevan työmäärän osalta

1.8.2020	1.8.2021
1,5 %:lla	1,7 %:lla

6. Lisät ‌

Lisien tulee olla erillisinä palkkalaskelmassa.

6.1 Ammattitutkintolisä

Työntekijälle, joka on suorittanut opetushallituksen hyväksymän ammattitutkintolain mu- kaisen oman alansa ammattitutkinnon ja toimii tutkintoaan vastaavissa tehtävissä tai hä- nelle on aiemmin maksettu erillistä ammattitutkintolisää, maksetaan ammattitutkinto- tai erikoisammattitutkintolisä.

Työntekijälle maksetaan hänen oman tehtäväalueensa suoritetusta ammattitutkinnosta:

31.3.2022 saakka

€/kk

Ammattitutkintolisä

87,84

Erikoisammattitutkintolisä

159,91

Ammattitutkinnon suoritus

Työntekijälle korvataan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittamistilaisuu- teen osallistumisesta aiheutunut ansionmenetys henkilökohtaisen aikapalkan mukaan ja suoranaiset kustannukset edellyttäen, että työntekijä on sopinut osallistumisestaan etu- käteen työnantajan kanssa.

Edellä mainitut korvaukset suoritetaan yhden kerran tutkinnon tietopuolista koetta ja yh- den kerran työkoetta varten, enintään kuitenkin yhteensä neljältä työpäivältä.

Työntekijällä on oikeus saada vapautusta työstä tutkinnon tai sen osan uusimista varten ilmoitettuaan siitä vähintään viikkoa etukäteen työnantajalle. Velvollisuutta maksaa edellä mainittuja korvauksia ei tässä tapauksessa ole.

6.2 Vastuulisä

Kun työntekijä työnantajan kanssa sovitulla tavalla vastaa työstä suoritusteknisesti, tarvi- kehuollosta ja taloudellisuudesta ja sen lisäksi huolehtii työryhmän työterveydellisistä ja työturvallisuusolosuhteista, hänelle maksetaan vastuulisää seuraavasti:

Lisän suuruudessa tulee huomioida työryhmän koko ja taloudellinen vastuu siltä osin kuin vastuu liittyy työsuorituksessa materiaalikäyttöön, lisätarjouksiin tms.

	31.3.2022 saakka €/kk
Palkkaryhmässä 3 vähintään	42,81
Palkkaryhmässä 4 vähintään	52,96
Palkkaryhmässä 5 vähintään	73,19
Palkkaryhmässä 6 vähintään	100,25
Palkkaryhmässä 7 vähintään	161,01
Palkkaryhmässä 8	sovitaan erikseen

Vajaakuukausien kyseessä ollessa jaetaan em. summat kuukauden todellisten työpäivien suhteessa.

6.3 Erittäin likaisen työn lisä

Erittäin likaisen työn lisää maksetaan työstä, joka selvästi erottuu kulloinkin kysymyksessä olevan alan likaisista töistä ja jossa työnantajan antama suojavaatetus ei anna riittävää suojaa.

Lisän suuruus on

31.3.2022

saakka €/h

0,34

7. Keskituntiansio ‌

Keskituntiansio muodostetaan palkkakausittain siten, että työntekijän vähimmäiskuukau- sipalkkaan lisätään henkilökohtainen palkanosa sekä ammattitutkinto-, tai erikoisammat- titutkintolisä, vastuulisä ja olosuhdelisä.

Keskituntiansio saadaan jakamalla summa luvulla 160.

8 § MATKAKUSTANNUKSET ‌

Työhönottopaikalla tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaorganisaatioon liittyvää pysy- väisluontoista toimipaikkaa (pää- tai haaratoimistoa), jossa työntekijä on työhön otettu.

Työntekijä on velvollinen suorittamaan työtehtävän edellyttämät työmatkat. Matkakustan- nukset korvataan tämän pykälän määräysten mukaisesti.

Matkustamisessa noudatetaan Verohallinnon kulloinkin voimassa olevia veroista va- paaksi katsottavia matkakustannusten korvausten euro- ja tuntimääriä päivärahojen, ul- komaanpäivärahojen, ateriakorvausten, yömatkarahojen sekä kilometrikorvausten osalta ellei tämän pykälän määräyksistä muuta johdu.

Matkaan liittyvät yksityiskohdat kuten alkamis- ja päättymispaikka selvitetään ennen mat- kalle lähtöä.

Työntekijän on tehtävä työmatkasta selvitys, josta käy ilmi matkan lähtöpaikka, matkan kohde, matkakulujen määrä ja matkan kesto.

A. Korvaukset kun työskennellään työhönottopaikassa tai varsinaisessa työn teke- mispaikassa ‌

Työskenneltäessä tämän työehtosopimuksen 5 §:n mukaisessa varsinaisessa työn teke- mispaikassa noudatetaan tämän kohdan mukaisia määräyksiä.

Jos työntekijällä on mahdollisuus siirtyä työaikana tavanomaiseen ruokailupaikkaansa, muodostuu useamman kiinteistön muodostamasta palvelukokonaisuudesta hänen varsi- nainen työn tekemispaikkansa. Tällöin ei ateriakorvausta makseta.

Työskenneltäessä vähintään 4 tuntia päivässä muualla kuin varsinaisessa työn tekemis- paikassa ja työntekijällä ei ole mahdollisuutta ruokailla tavanomaisessa ruokailupaikas- saan, maksetaan hänelle kulloinkin voimassa oleva Verohallinnon hyväksymä ateriakor- vaus.

Työpisteiden väliset todelliset matkakustannukset korvataan.

Jos työn tekeminen loppuu tai alkaa muualla kuin työntekijän sosiaalitilan, tavanomaisen ruokailupaikan tai työkalujen säilytyspaikan muodostamassa rakennuksessa, maksetaan työntekijälle tästä aiheutuneet edellä mainittuun työntekopaikkaan verrattuna lisääntyvät todelliset matkakustannukset.

Päivittäin varsinaiseen työn tekemispaikkaan mentäessä ja työajan päätyttyä sieltä pois- tuttaessa ei matkakustannuksia korvata.

B. Korvaukset kun työskentely tapahtuu työhönottopaikan tai varsinaisen työn teke- mispaikan ulkopuolella ‌

1. Ateriakorvauksen maksaminen

Ateriakorvaus maksetaan työntekijälle, joka työskentelee vähintään 4 tuntia yli 1 km:n etäisyydellä asunnostaan ja työhönottopaikastaan. Ko. tuntimäärä voi muodostua myös useammasta lyhyestä työskentelystä työhönottopaikan ulkopuolella.

Tulkinta:

Työhönottopaikkaan (kiinteistöön tai sen osaan sekä piha-alueeseen) luetaan kuuluvaksi esim. seuraavat tilat: konttori, myymälä, verstas, varastotila tai -alue yms.

Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa. Ateriakorvauksen suuruus on ¼ Verohallinnon vahvistaman päivärahan määrästä.

Vähintään 10 tuntia kestäneeltä työmatkalta maksetaan ateriakorvaus kaksinkertaisena. Työmatkan keston ollessa vähintään 14 tuntia, maksetaan ateriakorvaus kolminkertai- sena.

Ateriakorvausta ei makseta autonkuljettajaksi palkatulle työntekijälle.

Ateriakorvausta ei makseta, milloin työntekijälle on työpaikalle järjestetty kunnollinen va- paa ruoka

2. Päivärahan maksaminen

2.1. Päivärahan ja osapäivärahan maksamisedellytyksenä on, että erityinen työntekopaikka on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten vähintään 40 km:n etäisyydellä työ- hönottopaikasta ja vähintään 15 km:n etäisyydellä kotoa.

Kokopäiväraha maksetaan, kun työmatkan kesto on yli 10 tuntia ja osapäiväraha työmat- kan kestäessä yli 6 tuntia.

2.2. Kun viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy yli 6 tuntia, maksetaan kokopäiväraha.

2.3. Kun viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy yli 2 tuntia, maksetaan osapäiväraha.

2.4. Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa työn- tekijän lähtiessä työmatkalle siitä 3.2 kohdan lähtöpaikasta josta matkalle tosiasiallisesti lähdetään.

Viimeinen matkavuorokausi päättyy työntekijän palattua työmatkalta edellä mainittuun lähtöpaikkaan.

2.5. Mikäli työpäivä yrityksessä käytännössä olevan työajan mukaan on päättynyt ja työntekijä joutuu tulemaan uudelleen työhön, matkaa käsitellään uutena työmatkana, jos työmatka kestää vähintään 4 tuntia.

Korvaukset maksetaan tuolloin edellä olevan mukaisesti huomioiden, ettei samalle päi- välle voida maksaa osapäivärahaa kokopäivärahan ylittävää määrää.

3. Matkakulujen korvaus

3.1. Tämän kohdan matkakorvauksella tarkoitetaan edestakaisesta matkasta vähintään 1 ki- lometrin etäisyydellä olevalle erityiselle työntekopaikalle sekä työkomennuksen alkaessa, päättyessä tai keskeytyessä ja komennuskohteessa (huom. 3.7). tehdystä työmatkasta syntyvien kulujen korvausta.

3.2. Matkakulukorvauksen lähtöpiste on joko koti tai työhönottopaikka. Matkakulukorvaus maksetaan todellisen kuljettavan matkan mukaan siitä lähtöpisteestä, kummasta matka työntekopaikkaan on lyhyempi.

3.3. Matkakuluksi katsotaan esim. linja-auto tms. liput, rautatie-, lento- ja laivaliput mahdolli- sine makuupaikkalippuineen II luokassa, sekä muut kuljetuskustannukset ja matkatava- ramaksut.

3.4. Muusta työnantajan määräämästä kulkemisesta työajalla tai sen ulkopuolella korvataan todelliset matkakulut.

3.5. Yleisiä kulkuneuvoja käytettäessä korvataan matkakulut ns. kertalippumaksun mukaan.

Käytettäessä ns. sarja-, kuukausi-, alue- yms. lippuja kuuluu niiden hankinta työnantajalle.

3.6. Milloin sopivien yleisten kulkuneuvojen puuttuessa joudutaan käyttämään työntekijän omaa tai hallinnassa olevaa kulkuneuvoa, tai sen käytöstä on sovittu, matkakustannukset korvataan Verohallituksen päätöksen enimmäismäärien mukaisesti.

3.7. Komennuspaikkakunnalla maksetaan työntekijälle korvaus syntyneistä matkakustannuk- sista asunnon ja työpaikan väliseltä matkalta tämän työehtosopimuksen 8 § määräysten mukaisesti.

4. Matka-ajan korvaus

4.1. Matka-ajalta työajan ulkopuolella suoritetaan perustuntipalkan mukainen korvaus, tuntija- kajana 168.

4.2. Matka-aika korvataan sen kulkuneuvon kulkuaikojen mukaisesti, jonka mukaan matkaku- lukorvaus maksetaan.

4.3. Mikäli työntekijä joutuu siirtymään kulkuneuvosta toiseen, niin siirtoaika luetaan matka- ajaksi.

4.4. Jos työmatkoihin kulkuneuvojen säännöllisen kulkuajan mukaan aamulla ja illalla yh- teensä käytetään aikaa enemmän kuin 1, mutta enintään 2 tuntia, maksetaan matka-ai- kakorvaus yhdeltä tunnilta. Jos työmatkoihin vastaavasti käytetään aikaa enemmän kuin 2 tuntia, mutta enintään 3 tuntia, maksetaan matka-aikakorvaus vastaavasti kahdelta tun- nilta jne.

4.5. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työaikaan kolmen (3) päivittäisen, yrityksessä käytännössä olevan työajan ulkopuolella suoritetun matkatunnin osalta.

4.6. Komennuskohteisiin joissa yövytään, maksetaan matka-ajan korvaus työkomennuksen alkaessa, päättyessä tai keskeytyessä 4.4 kohdasta poiketen todellisen matka-ajan mu- kaan.

4.7. Milloin työntekijälle on järjestetty makuupaikka, ei klo 22.00 - 07.00 väliseltä ajalta kor- vausta makseta.

4.8. Matka-ajan korvausta määrättäessä on työmatkan lähtökohtana pidettävä kohdan 3.2 mu- kaan määrättyjä lähtökohtia ja työmatkan päättymiskohtana työkohteessa olevaa työnte- kijän sosiaalitilaa.

4.9. Työmaalle mahdollisesti maksettava matka-ajan korvaus on selvitettävä heti työn alka- essa.

Epäselvissä tapauksissa tapahtuu toteaminen koeajolla, joka on suoritettava samana ajankohtana, jolloin työmaalle tavallisesti mennään ja sieltä palataan. Koeajo tapahtuu sillä kulkuvälineellä jonka mukaan työnantaja maksaa matkakulut.

4.10. Matka-ajalta työaikana maksetaan sama palkka kuin tehdystä työstä.

5. Majoituskorvaukset

Xxxxxxx matkan aikana joudutaan majoittumaan, hoidetaan majoittumiskustannukset seu- raavien vaihtoehtojen mukaan:

Ensisijaisesti työnantajan kustantama ja järjestämä ilmainen majoitus.

Jos työnantaja tai tilaaja järjestää ilmaisen asunnon voi kyseeseen tulla majoitus yleiseen majoitusliikkeeseen, asuinhuoneistoon tai asuinhuoneeseen, vierashuoneeseen tms.

Työmaamajoituksen tason tulee olla sellainen, että asumistilaa kutakin majoitettavaa kohti on vähintään 10 m2 ja, että samaan huoneeseen sijoitetaan enintään kaksi henkilöä. Tä- män lisäksi varataan olosuhteisiin nähden riittävät sosiaaliset - ja virkistystilat. (Liite 3)

Työnantajan hyväksymän (majoitusliikkeen) tositteen mukaan - Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla 141 €/vrk ja muualla Suomessa 100 €/vrk enimmäismäärään asti.

Xxxxxx asunnon hankkiminen jää työntekijän huoleksi majoitusliikkeen laskua vastaan, tu- lee kyseeseen tämä vaihtoehto.

Niissä tapauksissa, joissa työntekijä on vuokrannut asunnon yksityishenkilöltä, sovitaan osapuolten kesken niistä menettelytavoista, joilla majoituskustannukset korvataan.

Ilman tositetta suoritetaan yöpymisrahaa 14 €/yö. Yöpymisraha suoritetaan sellaiselta päi- värahaan oikeuttavalta yöpymiseltä, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta, tai hän ei ole saanut edellisessä kohdassa mainittua majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa.

Yöpymisrahaa ei kuitenkaan suoriteta, milloin työntekijä on perusteettomasti jättänyt käyt- tämättä hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoittaman majoitusmahdollisuuden.

6. Päivärahajärjestelmän soveltaminen eräissä tapauksissa Ilmainen ruoka

Jos työntekijä jonain matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruuan päivärahan enimmäismäärä on puolet täyden päivärahan määrästä. Ilmaisella ruu- alla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ilmaista ateriaa ja osapäivä- rahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

Koulutustilaisuudet ja vastaavat

Työnantajan järjestämän koulutuksen osalta noudatetaan tämän pykälän matkustusmää- räyksiä, mutta koulutukseen liittyvää työajan ulkopuolella suoritettua matkustamisen matka-aikaa ei korvata (katso yleissopimus liite 2 luku 7 kohta 7.1 määräys).

Eräiden juhlapyhien kotimatkat

Milloin työntekijä ennen juhannus- tai joulupäivää on vieraalla paikkakunnalla yhtäjaksoi- sesti työskennellyt vähintään neljä viikkoa, on hän oikeutettu mainituiksi juhlapyhiksi mat- kustamaan kotiinsa ja maksetaan hänelle matkakulut ja päiväraha tämän 8 § määräysten mukaan.

Matka-ajalta ei makseta matka-ajan korvausta.

Työntekijän tulee antaa 8 § A-kohdan mukainen selvitys matkakustannuksista

Luvattomat poissaolot

Tapauksissa, joissa työntekijä komennuspaikkakunnalla on poissa työstä koko päivän tai sen osan ilman, että poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai työntekijän sairaudesta, reserviharjoituksesta tai muista niihin verrattavista syistä, menetellään päivärahan suh- teen seuraavasti:

Vapaapäiviltä maksettava päiväraha

Jos poissaolo välittömästi liittyy työpäivää seuraavaan taikka sitä edeltävään vapaapäi- vään, ei päivärahaa seuraavalta tai edeltävältä vapaapäivältä suoriteta.

Jos työntekijä sen sijaan on poissa työstä sekä vapaapäivän edellisen että jälkeisen työ- päivän tai osan niistä, ei päivärahaa lainkaan makseta.

Päiväraha työpäivältä

Päivärahan määrää poissaolopäivältä vähennetään suhteessa siihen aikaan, jonka työn- tekijä on ollut työtä tekemättä (pienin vähennys 1/8 päivärahasta).

C. Työnantajan järjestämä kuljetus ‌

Työnantaja voi järjestää työntekijöille yhteiskuljetuksen työkohteeseen (työmaalle tai ko- mennuspaikkakunnalle) 8 § kohdan 2.2 mukaisista lähtöpaikoista.

Silloin kun työntekijän matkakorvaukset määräytyvät työhönottopaikasta maksetaan hä- nelle yhteiskuljetukseen osallistumisesta aiheutuvat lisääntyneet kulut matka-aikoineen.

Työntekijälle, jonka matkakorvaukset määräytyvät kotoa ja joka liittyy työnantajan järjes- tämään kuljetukseen työhönottopaikasta tai työhönottopaikan ja työntekopaikan välillä, maksetaan kaikki yhteiskuljetukseen osallistumisesta aiheutuneet kulut.

Mikäli työntekijä kuljettaa tämän kohdan tarkoittamaa kulkuneuvoa oman työnsä ohella, luetaan matka-aika hänen työajakseen.

D. Oman auton käyttö ‌

Työntekijän hallinnassa olevaa kulkuneuvoa käytettäessä työnantajan maksamaa kor- vausta vastaan, on osapuolten siitä erikseen sovittava. Sopimus suositellaan laadittavaksi kirjallisena.

Oman auton käyttöä koskeva sovellutusohje

Mikäli oman auton käyttösopimuksesta ei muuta johdu, voidaan työmaakohtaisesti sopia ns. kimppakyydin käyttämisestä. Matkakulukorvauksena maksetaan omaa tai hallinnassa olevaa autoa kimppakyytiin käyttävälle työntekijälle 8 §:n kohdan 2.2 mukaisen työmatkan lähtöpaikan ja työmaan väliseltä edestakaiselta matkalta Verohallinnon päätöksen enim- mäismäärien mukaisesti.

Sopiminen edellyttää, että ko. työmaan kimppakyytiin osallistuvat työntekijät asuvat sel- laisella alueella, että työntekijöiden matka-aika ei oleellisesti lisäänny.

Kimppakyydin käyttämisestä sopivat työnantaja ja ne ko. työmaan työntekijät, jotka osal- listuvat kimppakyytiin.

Mikäli sopimusta edellä määritellyssä tapauksessa ei synny, ei työnantajalla ole määräys- valtaa kimppakyydin käyttämisestä.

Kimppakyytiin osallistuville maksetaan todelliset edestakaiset matkakulut kokoontumis- paikalle.

Mikäli työntekijät asuvat eri suunnilla työntekopaikasta katsoen ja siitä syystä kimppakyyti ei ole mahdollinen, työnantaja maksaa jokaiselle työntekijälle työehtosopimuksen oman auton käyttöä koskevien sopimusmääräysten mukaisesti.

E. Työskentely ulkomailla ‌

Työnantaja ja työntekijä solmivat kirjallisen komennussopimuksen työstä, joka suoritetaan ulkomailla. Komennussopimuksessa selvitetään palkkaukseen liittyvät kysymykset sa- moin kuin muut komennukseen liittyvät seikat, kuten työaika-, majoitus-, vakuutus-, sai- raus-, verotus-, kotona käynti-, vuosiloma-, keskeytys- tms. asiat.

Lyhytaikaisessa komennuksessa, joita ovat huolto- ja korjaustyöt tai muut kestoajaltaan niihin verrattavat lyhytaikaiset asennustyöt, sovelletaan alan työehtosopimusta, mikäli asemamaan olosuhteet eivät poikkea olennaisesti kotimaan vastaavista olosuhteista. Matka-ajan palkkaa ei kuitenkaan makseta työajan ulkopuoliselta matkan osalta. Vapaa- päivänä tapahtuvalta matkustamiselta suoritetaan yksinkertainen perustuntipalkka enin- tään 8 tunnilta, ei kuitenkaan klo 22 - 07 väliseltä ajalta.

Milloin työkohteen laajuus, kestoaika, työntekijämäärä yms. sitä edellyttävät, sovitaan liit- tojen kesken työkohteissa työskenteleviin työntekijöihin sovellettavista yleisistä työsuh- teen ehdoista, kuten palkkaukseen, työaikaan, vuosilomaan, sairausajan palkkaan, kes- keytykseen, kotona käyntiin ja vakuutukseen liittyvät kysymykset.

Liittojen välinen sopimus voi olla myös nk. kolmikantasopimus, jolloin sopimuksen allekir- joittajana on myös työn suorittava työnantaja.

Mikäli liittojen välistä sopimusta ei ole solmittu ennen työntekijän matkan alkua, ei se estä työntekijää aloittamasta komennusta ja työn suorittamista edellä ensimmäisessä kappa- leessa mainitulla sopimuksella.

Ulkomaan komennukselle ei tule määrätä työntekijää ilman hänen suostumustaan, ellei työsuhde perustu nimenomaan tällaiselle työskentelylle.

Suomessa toimeenpantavat lakot, työsulut ja muut työtaistelutoimenpiteet eivät koske ul- komailla sijaitsevia työkohteita.

Ulkomaan päivärahat

Päivärahaa maksetaan seuraavasti:

Päivärahan suuruus kussakin maassa on se, jonka Verohallinto vahvistaa vuosittain ve- rovapaaksi.

Mikäli työntekijä tämän kohdan mukaisessa tapauksessa saa ilmaisen asunnon tai ruuan tai molemmat, vähennetään päivärahaa vastaavasti. Asunnon osuudeksi katsotaan tällöin yksi neljäsosa päivärahasta, ellei paikallisesti muuta sovita.

Pitkien ulkomaankomennusten osalta voidaan yrityksessä sopia päivärahoista toisinkin.

Päivärahan määrää määriteltäessä sovitaan myös siitä, mikä osa päivärahasta makse- taan ko. maan valuuttana ja mikä Suomen valuuttana. Samoin sovitaan, mikä osa päivä- rahasta maksetaan työntekijälle ko. työmaalla ja mikä osa työntekijän pankkiin koti- maassa.

F. Ennakonpidätys matkakustannuksista ‌

Milloin tässä pykälässä mainitut korvaukset ylittävät Verohallinnon verovapaiksi määritel- lyt rahamäärät, suorittaa työnantaja ylittäviltä osin ennakonpidätyksen ja sosiaaliturva- maksut. Nämä ylittävät erät kirjataan työntekijän palkaksi erillisinä erinä, joita ei lueta teh- dyn työajan palkaksi.

G. Paikallinen sopiminen ‌

Tästä pykälästä voidaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyrityksissä sopia pai- kallisesti 4 § mukaisesti toisin. Sopimus on tehtävä kirjallisesti ja sen allekirjoittajana on oltava luottamusmies.

KIMPPAKYYTI

Asentaja 3

Kokoontumis- paikka

Työhönotto- paikka

Kokoontu- mispaikka 2 ‌

Asentaja 6

Työ- maa

Asentaja 5

Asentaja 4

Asentaja 2

Asentaja 1

Kimppakyydistä on sovittu siten, että kokoontumispaikka on työhönottopaikassa tai kokoontumispaikaksi on sovittu joku muu kohde kuin työhönottopaikka (esim. asen- tajan koti).

Kokoontumispaikalle kulkeville asentajille maksetaan matkakorvaukset kotoa ko- koontumispaikalle.

Kokoontumispaikasta työn tekemispaikkaan ajavalle asentajalle maksetaan Vero- hallinnon vuotuisen päätöksen mukaisesti kilometrikorvaus ja lisäkorvaus kyydissä olevien asentajien määrän mukaan.

Työhönotto- paikka

TYÖNANTAJAN JÄRJESTÄMÄ KULJETUS

Asentaja 3

Asentaja 1

Asentaja 2

40 km

Kokoontu- mispaikka

Asentaja 4

50 km

Asentaja 6

40 km

Työmaa

60 km

Asentaja 5

Asentaja 7

Asentaja 8

Työhönottopaikan ja työmaan väli 120 km

Työnantaja on järjestänyt kuljetuksen työhönottopaikasta työmaalle.

- Asentajat 1, 2 ja 3 tulevat kuljetuksen lähtöpaikalle (työhönottopaikka), ilmoitet- tuun lähtöaikaan omalla kustannuksellaan.

- Mikäli työnantaja velvoittaa työntekijän tulemaan yhteiskuljetukseen siten, että työntekijälle syntyy lisäkustannuksia (kuluja/aikaa) työnantaja korvaa lisääntyneet kustannukset.

- Matkan varrella olevasta kokoontumispaikasta on sovittu.

- Asentajille 4 ja 5 maksetaan matkakustannukset kotoa kokoontumispaikalle ja ta- kaisin.

- Asentaja 6 nousee matkan varrelta pysäkiltä kyytiin.

Työnantaja maksaa asentajien 7 ja 8 matkakustannukset kotoa työmaalle ja takaisin.

MATKAKORVAUKSET Esimerkki

40 km

15 km

TOP

KOTI

Työmaa A = aika ja matkakustannukset työhönottopaikasta Työmaa B = aika ja matkakustannukset kotoa

Työmaa C = Päiväraha / 10 h, aika ja kustannukset kotoa osapäiväraha, jos kesto on 6 h

Työmaa D = Päiväraha / 10 h, aika ja kustannukset työhönottopaikasta osapäiväraha, jos kesto on 6 h

9 § TUNTIKORTIT ‌

Työntekijän on niin aika- kuin suorituspalkkaustöissäkin säännöllisesti merkittävä suorit- tamansa työn laatu, samoin kuin siihen käytetyt tuntimäärät, matkakulut, lisät jne. työnan- tajalle esitettävään tuntikorttiin. Suorituspalkkojen jako suoritetaan työehtosopimuksen mukaisesti niiden tietojen perusteella, mitä tuntikortteihin on merkitty.

Jos kyseinen työ ei kuulu tilaajan ja työnantajan väliseen sopimukseen, on tuntikorttiin tai vastaavaan tositteeseen saatava tilaajan tai hänen edustajansa kirjallinen hyväksyminen. Sama koskee myös sellaisia töitä, jotka kokonaan suoritetaan ns. laskutyönä.

Työntekijälle on ennen työn aloittamista selvitettävä, mitä hyväksymismenettelyä kulloin- kin on noudatettava.

Tuntikortteihin tehtyjä merkintöjä ei palkanlaskennan yhteydessä saa korjata siten, että alkuperäistä merkintää ei myöhemmin saada selvitetyksi.

Jos tuntikorttiin tehtyjä merkintöjä joudutaan korjaamaan, on työntekijälle mahdollisimman pian ilmoitettava korjauksesta sekä sen syystä.

Tuntikorttien täyttäminen tapahtuu työaikana.

Työnantajan on annettava työntekijöiden käyttöön tuntikortit, joista työntekijä kortin täytet- tyään saa itselleen jäljennöksen. Tuntikortit voidaan täyttää myös sähköisesti.

10 § PALKANMAKSUPÄIVÄ ‌

Paikallisesti voidaan em. asioista sopia toisin.

Työntekijälle tulee antaa hänelle maksettavasta palkasta erittely palkanmaksukausittain, josta palkanmuodostusperusteet, palkkatekijät ja suoritetut korvaukset käyvät riittävän selvästi ilmi.

11 § VUOSILOMA ‌

1. Tämän sopimuksen ohella noudatetaan vuosilomalain määräyksiä.

2. Vuosiloma alkaa ja päättyy työntekijän työhönottopaikalla.

3. Kuukausipalkkaisella työntekijällä on oikeus saada palkkansa myös vuosiloman ajalta. Vuosilomapalkka määritellään vuosilomalain 10 §:n mukaisesti. Tulos-, tuo- tanto-, tms. palkkiot otetaan huomioon vuosilomapalkkaa laskettaessa, ellei paikalli- sesti toisin sovita.

4. Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työnteki- jälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa edustajiston kokoukseen, liittohallituksen, johtokunnan sekä liittojen välisiin työehtosopimusneuvotteluihin osal- listumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, SAK ry:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäes- sään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

Samoin työssäolon veroisina päivinä pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaan ollut työstä vapaa keskimääräisen viikkotyöajan tasaa- misen vuoksi tai hän on ollut estynyt suorittamaan työtä työnantajan määräyksestä tapahtuneen matkustamisen takia.

5. Ellei toisin sovita, on käynnissä oleva komennus keskeytettävä tai päätettävä ja työn- tekijä määrättävä palaamaan työhönottopaikkaansa ennen vuosiloman alkamista.

6. Lomaltapaluuraha määräytyy seuraavasti:

Lakisääteiseltä vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapa- luurahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.

Lomaltapaluurahan ennakko suoritetaan lomalle lähdettäessä vuosilomapalkan mak- samisen yhteydessä. Ennakko on suuruudeltaan 1/3 lomaltapaluurahasta. Lomalta- paluurahan ennakkoa eivät koske jäljempänä olevat lomaltapaluurahan saamista kos- kevat edellytykset.

Lomaltapaluuraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan tai olisi maksettu, mikäli hän ei edellä maini- tusta syystä olisi ollut estynyt saapumasta työhön. Mikäli vuosiloma on jaettu, suori- tetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta noudat- taen vastaavasti, mitä edellä on määrätty. Paikallisesti voidaan työntekijäkohtaisesti sopia koko lomaltapaluurahan maksamisesta viimeksi annettavan lomanosan yhtey- dessä.

Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.

Lomaltapaluuraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosilo- man alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7

§:ssä mainitun syyn takia.

Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi työehtosopimusten lomaltapaluumääräyksiä so- vellettaessa rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostu- muksella. Edellytyksenä on, että työntekijä palaa työhön lain tarkoittamassa ennak- koilmoituksen tai siihen myöhemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukai- sesti. Lomaltapaluuraha maksetaan vuosilomalain mukaisesti pidetyltä vuosilomalta.

Työntekijän pyytäessä maksetaan lomaltapaluurahan ennakkoa tapauksissa, joissa maksaminen normaalina palkanmaksupäivänä siirtyisi pidemmälle kuin 5 työpäivän päähän vuosilomalta paluusta. Ennakon määrä voi olla enintään puolet lomaltapaluu- rahan määrästä.

Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu. Samoin mene- tellään maksettaessa lomakorvausta vuosilomalain 26 §:n mukaisesti.

Työntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi menettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomaltapaluurahan, on oikeus saada lomaltapaluuraha, mikäli hän suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä palaa palvelusajan päätyttyä työhön palvelukseen kutsutun maanpuolustusvelvolli- suutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyttä- mällä tavalla.

Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palatessa maksettavan lomaltapaluu- rahan määrä lasketaan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä lomakor- vauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan.

Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomal- tapaluuraha vastaavasti työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä. Lomaltapaluuraha määräytyy sen työehtosopimuksen mukaan, joka oli voimassa palvelukseen astuttaessa.

Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloma-aikana siten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan. Myöskään työnantajan kon- kurssin takia työntekijä ei menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.

Paikallisesti voidaan sopia lomaltapaluurahan maksamisesta toisin kuitenkin niin, että se maksetaan viimeistään lomaltapaluun jälkeisen ensimmäisen palkanmaksun yh- teydessä.

Yrityksessä voidaan sopia lomaltapaluuraha tai osa siitä korvattavaksi palkallisena työssäolon veroisena vastaavana vapaana.

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä: Työsuhteen päättyessä suoritetaan työnte- kijälle 50 %:lla korotettu lomakorvaus, ei kuitenkaan tapauksissa, joissa työnantaja päättää työsuhteen työntekijästä itsestään johtuvasta syystä tai työntekijä päättää työ- suhteensa lain tai työehtosopimuksen vastaisesti itse.

12 § SAIRAUSAJAN PALKKAA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ ‌

Työntekijälle maksetaan ansionmenetyksen korvausta henkilökohtaisen aikapalkan mu- kaan sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden ajanjakson työpäiviltä seuraavasti:

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti Ajanjakso

1 kuukauden mutta alle 3 vuotta 28 kalenteripäivää

3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 kalenteripäivää

5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 kalenteripäivää

10 vuotta tai kauemmin 56 kalenteripäivää

Työtapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajanjaksolta maksetaan täysi palkka, vaikka työsuhde olisi kestänyt alle kuukauden.

Palkanmaksun edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden ja ettei työkyvyttömyyttä ole aiheutettu omalla törkeällä tuottamuksella, kevytmielisellä elämällä, tai työkyvyttömyys ei ole aiheutunut muualla tehdystä ansiotyöstä, eikä sairautta ole tieten salattu työsopimusta solmittaessa. Työnantaja on oikeutettu nostamaan työntekijälle tule- van sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan vastaavalta ajanjaksolta.

Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta, tai jos se maksetaan vähäisempänä mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työantajalla oikeus vähentää sairaus- tai synnytysloman palkasta se päiväraha tai sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

Työkyvyttömyyden alkamispäivä tai mikäli työkyvyttömyys on alkanut kesken työpäivän sitä seuraava työpäivä, on palkaton, mikäli työsuhde ei ole kestänyt yhtä vuotta tai ky- seessä ei ole työtapaturma. Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu sairastumis- päivän jälkeen vähintään 6 työpäivää, maksaa työnantaja palkan työkyvyttömyyden alusta alkaen.

Työkyvyttömäksi tultuaan työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajal- leen siitä sekä sen arvioidun keston.

Työnantajan vaatiessa on työntekijän esitettävä työterveyslääkärin tai muun työnantajan hyväksymän lääkärin antama todistus sairaudestaan.

Jos työntekijän työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän ku- luessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin sairausajan palkkaa, ei työntekijä ole oikeutettu uuteen edellä sanottuun sairausajan palkan ajanjaksoon.

Jos työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä, maksetaan äitiysloman ajalta palkka 56 päivän ajanjaksolta. Työnantaja on oikeutettu nostamaan vastaavalta ajanjaksolta työntekijälle sairausvakuutuslain mukaan tulevan päivärahan.

Lakisääteinen lääkärintarkastus

Työntekijä voi palkallisena työaikana käydä työhönsä liittyvässä työnantajan, lain tai vi- ranomaispäätöksen edellyttämässä terveystarkastuksessa. Tällaiseen tarkastukseen, siitä seuraavaan tutkimukseen ja jälkitarkastukseen matkustaminen korvataan kuten työ- matkat.

Muut lääkärintarkastukset

Työntekijän palkkaa ei vähennetä sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkas- tuksen ajalta, mikäli lääkärinhoidon tarve on akuutti, eikä vastaanottoaikaa ole kohtuulli- sen ajan kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella.

Palkkaa ei vähennetä myöskään, jos kysymys on:

• erikoislääkärin suorittamasta tarkastuksesta apuvälineen hankkimiseksi

• työterveyslääkärin, erikoislääkärin tai erikoisalan poliklinikan suorittamasta tarkas- tuksesta kroonisen sairauden hoidon määrittelemiseksi

• korvattavaan lääkärintarkastukseen liittyvästä laboratorio- tai röntgentutkimuksesta

• sairausvakuutuslain mukaisesta äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevasta ter- veyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömästä tarkastuksesta tai muista synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista

• hammaslääkärissä käynnistä, jos äkillinen hammassairaus aiheuttaa työkyvyttömyy- den, joka vaatii saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Kiireellisyystarve osoi- tetaan hammaslääkärin todistuksella

• syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta.

Lääkärintarkastuksiin liittyvät menettelytavat voidaan sopia tämän työehtosopimuksen 4

§:n mukaisesti pääluottamusmiehen kanssa paikallisten yrityskohtaisten tarpeiden mukai- sesti.

Työntekijän tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, (TSL 4:6) sairastuessa äkillisesti maksetaan työntekijälle tämän työehtosopi- muksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Xxx- xxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta on lääkärin todistus ja että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuk- sen sairausajan palkan maksamisesta koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin.

Samoin perustein maksetaan vastaava korvaus lapsen isälle tai äidille, mikäli toisella puo- lisolla ei sairauden, matkan, työskentelystä, opiskelusta tai koulutukseen osallistumisesta johtuvan, toisella paikkakunnalla asumisen tms. tilapäisen esteen vuoksi ole mahdolli- suutta osallistua lapsen hoitoon eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi tämän momentin mukaisesti. Tätä momenttia sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansiotyöhön.

Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen xxxx- puolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevel- vollisuuden suorittamisen tai reservin harjoituksen vuoksi.

Hoidon järjestämisen tai hoitamisen kestäessä 1, 2, 3 tai 4 päivää pidetään poissaoloa sopimuksessa tarkoitettuna poissaolona. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta annetaan sama selvitys kuin työ- ehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan em. huoltovelvollisen omasta sairaudesta. Palkalliset poissaolopäivät lapsen sairastumi- sen johdosta rinnastetaan vuosilomalain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.

Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairasvakuutuslain 23d §:n tarkoittamaa vaikeaa sai- rautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sanotussa laissa tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työn- antajan kanssa.

13 § TYÖTURVALLISUUS ‌

Työnantajan tulee järjestää työt siten, että työssä noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa työturvallisuuslakia, lakia työsuojelun valvonnasta ja työpaikan yhteissuojelutoiminnasta ja näiden nojalla annettuja asetuksia ja määräyksiä ja SFS 6002 sähkötyöturvallisuus- standardia ohjeita.

14 § TYÖVÄLINEET ‌

Työnantaja on velvollinen pitämään korvauksetta käytettävissä kunkin työn edellyttämät kunnolliset, ajanmukaiset ja turvalliset työvälineet.

Paikallisesti voidaan sopia kirjallisesti työntekijän omien työkalujen käytöstä maksetta- vasta korvauksesta.

Suojavaatetus

Työsuhteessa olevalle työntekijälle annetaan omaksi tai käyttöön suojapukuja ja turvajal- kineet. Suojapukuja annetaan keskimäärin kaksi ja turvajalkineita yhdet vuodessa, elleivät olosuhteet tai käyttötarve muuta edellytä. Yrityksessä voidaan sopia muusta vastaavasta menettelystä sekä työvaatehuollosta.

Suojavaatetuksen järjestämisessä tulee lisäksi ottaa huomioon:

• omilla vahvuuksilla olevat suojalasit olosuhteiden niin vaatiessa

• työvaatetuksen paloturvallisuus

• kylmät sääolosuhteet, jolloin annetaan käyttöön tai omaksi asianmukainen lämpö- haalari tai vastaava sekä muut työvaatetukselle asetettavat erityisvaatimukset.

15 § SOSIAALITILAT ‌

Työturvallisuuslain (738/ 2002) 48 § huomioiden.

16 § ERIMIELISYYDET JA NIIDEN RATKAISEMINEN ‌

Jos jostakin työehtosopimukseen liittyvästä asiasta syntyy erimielisyyttä työnantajan tai hänen edustajansa ja yhden tai useamman työntekijän välillä, on pyrittävä sovintoon pai- kallisissa neuvotteluissa mainittujen osapuolten kesken.

Ellei sovintoon päästä, neuvottelevat työnantaja tai hänen edustajansa sekä pääluotta- musmies tai luottamusmies.

Jos yksimielisyyteen ei päästä, voidaan asia alistaa jommankumman osapuolen toimesta allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi.

Erimielisyyden aiheuttaneesta asiasta on kummankin osapuolen laadittava muistio, jossa osapuolien tulee esittää kantansa asiasta ja käsityksensä erimielisyyden syistä.

Edellä mainitut muistiot on viivytyksettä lähetettävä allekirjoittaneille liitoille ja paikallisille osapuolille on annettava muistiosta omat kappaleensa.

Jos liitot eivät pääse sovintoon neuvotteluissaan, asia voidaan jommankumman liiton toi- mesta siirtää tuomioistuimessa ratkaistavaksi.

17 § AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERIMINEN ‌

Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, ammattiliitoille tule- vat ammattiyhdistysjäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain liittojen määräämille tileille.

Pidättäminen suoritetaan siten kuin Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Am- mattiliittojen Keskusjärjestön välillä 13.1.1969 allekirjoitetussa pöytäkirjassa on erikseen sovittu.

Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta. Mikäli työntekijä ei työsuhteen päättyessä tee jäsenmaksun perin- täsopimuksen peruutusilmoitusta on työnantajan huomautettava hänelle tästä.

18 § ERINÄISIÄ KORVAUKSIA ‌

1. Kunnallisista tehtävistä aiheutuneen ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja maksaa kunnallisvaltuuston tai -hallituksen jäsenenä toimivalle työntekijälle valtuuston tai hallituksen kokouksesta aiheutuvasta säännöllisen työajan ansionmenetyk- sestä korvausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen kor- vauksen ja -palkkion kanssa saa täydet palkkaedut. Samoin edellä olevan mukaisesti työntekijän toimiessa valtiollisten- tai kunnallisvaalien vaalilautakunnissa. Korvaus mak- setaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksa- masta korvauksesta ja palkkiosta.

2. Henkilökohtaisten merkkipäivien viettäminen palkallisina vapaapäivinä

Työntekijälle, joka on yrityksen palveluksessa, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin kun merkkipäivä sattuu hä- nen työpäiväkseen.

3. Kutsunnasta aiheutuneen ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja maksaa työsuhteessa olevalle työntekijälle varusmiespalveluksen edellyttä- män kutsunnan johdosta aiheutuneen ansionmenetyksen. Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hy- väksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa säännöllisenä työaikanaan.

4. Reserviharjoitusajan palkka

Työnantaja maksaa työsuhteessa olevalle työntekijälle reservinharjoitusajalta palkkaa si- ten, että naimisissa oleva tai muuten huoltovelvollinen saa valtion maksaman reserviläis- palkan kanssa täydet palkkaedut ja ei-huoltovelvollinen 2/3 niistä. Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka reserviläisinä on kutsuttu väestönsuojelukoulutukseen. Työnantajalla

ei ole oikeutta vähentää reservinharjoitusajalta maksettavaa palkkaa lauantaina ja sun- nuntaina maksettavan valtion reserviläispalkan osalta.

5. Omaisten kuolemantapaukset

Työnantaja antaa työsuhteessa olevalle työntekijälle oikeuden palkalliseen vapaapäivään sellaisissa tapauksissa, joissa on kysymys työntekijäin vanhempien, puolison tai lasten kuolemantapauksesta.

Vastaava oikeus palkalliseen vapaapäivään annetaan hänelle myös niissä tapauksissa, joissa työntekijä joutuu henkilökohtaisesti suorittamaan veljensä, sisarensa tai aviopuoli- sonsa vanhempien kuolemantapauksesta johtuvat toimenpiteet.

6. Korvausten määrä ja korvausten saajat

1 ja 4 kohdissa mainitut korvaukset määritetään henkilökohtaisen aikapalkan mukaan. 1- 5 kohdissa mainitut etuudet koskevat vakinaisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden lisäksi sellaisia tilapäisessä työsuhteessa olevia työntekijöitä, jotka ovat olleet välittömästi ennen ao. päiviä tai tapahtumia työsuhteessa vähintään kuuden päivän ajan.

19 § RYHMÄHENKIVAKUUTUS ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen si- ten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu. Vakuutusehdot ovat saatavissa vakuu- tusyhtiöstä ja työnantajalta.

20 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA ‌

Tämä työehtosopimus on voimassa 31.3.2022 saakka allekirjoituspöytäkirjassa mainituin edellytyksin jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuu- kautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voi- massa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

Helsingissä 15.5.2020 Palvelualojen työnantajat PALTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry

LIITE 2 YLEISSOPIMUS ‌

1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Lähtökohtia

Sopijapuolet pyrkivät edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa työpaikoilla. So- pijapuolet pyrkivät näihin tavoitteisiin yhteistoiminnan eri muotoja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyh- distysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritys- ten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltä- vissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyk- sille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnanso- vittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan tähän työehtosopimukseen 1 §:n mukaisesti sidotuissa jäsen- yrityksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tähän työehtosopi- mukseen sidottujen jäsenyritysten toimintaorganisaatioon liittyviä pysyväisluonteisia toi- mipaikkoja (pää- tai haaratoimistoja) jossa työntekijä on työhön otettu.

Organisaatio- yms. muutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen joh- dosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Lakiviittaukset

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (334/07) sekä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työ- suojeluasiassa annettua lakia (44/06) ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta (954/73), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 LUKU YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA Kehittämistoiminta

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittä- miseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuotta- vuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja li- sätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisääntymi- seen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja hen- kilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovi- taan paikallisesti.

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvotte- lukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista var- ten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.

Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.

Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoiminta- elimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi kor- vata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työ- terveyshuoltolain (1383/2001) ja naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen kon- sultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tä- män sopimuksen mukaista.

On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään lä- heisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn yllä- pitämiseen ja työpaikkaterveydenhuoltoon.

Tyky-toiminta

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työterveys- huollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaat- teet, joilla ylläpidetään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisäl- lytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. So- vittaessa voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan ke- hittämistoiminta- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuu- tetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.

3 LUKU YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset Valitseminen

Ammattiosastoon kuuluvat työntekijät valitsevat pääluottamusmiehen, hänen varamie- hensä ja luottamusmiehet sekä tarvittaessa luottamusmiehen varamiehet. Ammattiosas- tolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa allekirjoittaneiden ammattiliittojen rekisteröityjä alayhdistyksiä.

Mikäli yritykseen esitetään valittavaksi tälle työehtosopimusalalle enemmän kuin yksi pää- luottamusmies, on valinnasta sovittava työnantajan kanssa.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pääluottamusmies tai päinvastoin.

Paikallisesti voidaan sopia pääluottamusmiehen toimialueeksi pääsääntöä laajempi toimi- alue.

Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä sovitaan paikalli- sesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön valitaan luottamusmies. Poik- keustapauksessa voidaan myös työmaata (varsinaista työn tekemispaikkaa), sopia pidet- tävän työosastona, kun se sijaitsee toisella paikkakunnalla ja työmaalla on vähintään 20 yrityksen työntekijää. Osastoa vastaavaan yksikköön luottamusmiestä valittaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuu- deltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä.

Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suori- tetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaa- liin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

Tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työeh- tosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asi- oissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Neuvottelujärjestys

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työn- tekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnanta- jan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mai- nittu luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.

Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on työehtosopimukseen sidotuilla liitoilla oi- keus lähettää edustajansa paikalliseen erimielisyysneuvotteluun.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työ- ehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta

ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti. Paikallisesti sopien voi- daan muodostaa tarkoituksenmukaisempi toimialue maantieteellisten etäisyyksien, tehtä- vien hoidon yms. perusteella.

Tehtävät

Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien teh- tävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuute- tun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Li- säksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuo- jeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoi- minta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.

Asiamies

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan pai- kallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannessa kap- paleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuoje- luriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.

Toimikunta

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmukai- sesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laa- juus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteis- toimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoi- mikunta.

Soveltamisalan rajoitus

Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpaikassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virk- keessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lu- kumäärä on vähintään 10.

3.3 Ilmoitukset

Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on ammattiosaston tai vastaavan il- moitettava kirjallisesti työnantajalle.

Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun tai pääluottamusmiehen sijaisena on työ- suojeluvaltuutetun tai pääluottamusmiehen ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnan- taja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

4 LUKU LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELU- ASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjeste- tään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osal- listuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.

Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilös- töryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtävien määrään.

Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Vält- tämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.

Kun työehtosopimuksen 4 §:n tarkoittamia paikallisia sopimusneuvotteluja käydään sel- laisissa yrityksissä, joissa luottamusmiehelle ei ole määritelty säännöllistä luottamusmies- vapaata tässä luvussa olevan taulukon mukaisesti, annetaan luottamusmiehelle pyyn- nöstä mahdollisuus yrityksessä työaikana valmistautua ja perehtyä paikallisen neuvotte- lun kohteena olevaan asiaan.

Mikäli toimipiiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärä on vähintään 5, annetaan pääluotta- musmiehelle tai varapääluottamusmiehelle hänen hoitaessaan pääluottamusmiehen teh- täviä yleensä edellä tarkoitettua vapaata vuosittain seuraavasti:

Matkustusaikaa työnantajan kanssa sovittuihin kohteisiin ei lueta perusajankäyttöön.

Luottamusmiehen ajankäyttö

Keskilukumäärä tarkistetaan kalenterivuoden alussa. Mikäli henkilöstön lukumäärä muut- tuu merkittävästi vuoden aikana, voidaan tarkistus tehdä esimerkiksi neljännesvuosittain.

Yrityksen työntekijäin lukumäärän ollessa:

Työntekijöitä	tunti/vuosi
5 - 9	52
10 - 14	80
15 - 19	110
20 - 29	150
30 - 39	200
40 - 79	260
80 -139	340
140 -199	430
200 -279	520
280 -339	630
340 -	sovitaan erikseen

Vapaa-ajan lisätarve määräytyy siitä, kuinka paljon pääluottamusmiehen on osallistuttava urakkamittauksiin ja -selvityksiin.

Luottamusmiehen ajankäyttö tulee järjestää siten, että se jakaantuu riittävän tasaisesti eri viikoille vuoden aikana. Luottamusmiehen tulee esittää ajankäyttösuunnitelmansa työn- antajan hyväksyttäväksi.

Omalta työmaalta poistumiseen on saatava työnantajan lupa. Edellä mainittu lupa on kii- reellisissä tapauksissa aina annettava, kun asia koskee esiintynyttä erimielisyyttä tai työ- selkkausta. Xxxxxx luottamusmies ei työselkkaustapauksissa yrityksistään huolimatta ta- voita työnantajaa tai hänen edustajaansa on hänellä oikeus poistua työmaaltaan estääk- seen työselkkauksen. Muissa tapauksissa on sovittava paikallisesti ajasta, milloin pää- luottamusmies voi irrottautua työstään.

Työsuojeluvaltuutetun ajankäytön laskeminen

Huolto- ja kunnossapitopalvelualalle työsuojeluvaltuutetun perusajankäyttö määräytyy toi- mialaluokan 2 mukaan, jossa kerroin on 0,291.

Huolto- ja kunnossapitopalvelualan h = työntekijöiden lukumäärä x 0,291, pyöristetään lähimpään täyteen tuntiin. Vapautus on kuitenkin aina vähintään neljä tuntia neljän perät- täisen viikon aikana.

Keskusliittojen sopiessa mahdollisesta uudesta perusajankäyttöjärjestelmästä liitot tar- kastelevat asiaa uudelleen.

Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan sovittavalla tavalla lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksen määrästä sovitta- essa.

Työsuojeluvaltuutetun kuukausikorvaus

Työntekijöiden määrä	Korvaus 1.8.2020 alkaen €/kk
4 - 15 työntekijää	57,65
16 - 35 ”	69,16
36 - 55 ”	80,69
56 - 79 ”	92,23
80 - 95 ”	103,76
96 - 139 ”	115,27
140 - 159 ”	138,35
160 - 200 ”	161,38
yli 200 ”	sovitaan erikseen

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnanta- jan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin me- netetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauk- sesta. Työnantaja korvaa sovittujen tehtävien hoitamisesta aiheutuvien matkojen osalta työehtosopimuksen mukaisesti ruoka- ja päivärahat, matkakustannukset sekä mahdolli- sen matka-ajan korvauksen.

Ansionmenetys korvataan henkilökohtaisen palkan mukaan.

Pääluottamusmiehen erilliskorvaus

Erilliskorvausta maksetaan yrityksen pääluottamusmiehelle hänen edustamiensa työnte- kijöiden määrän perusteella (työsuhteessa olevat). Mahdollinen korvausperusteen tarkis- tus suoritetaan ”Luottamusmiehen ajankäyttö” kohdan periaatteiden mukaisesti.

Pääluottamusmiehellä tarkoitetaan yrityksen tai toimipaikan luottamusmiestä, mutta ei toi- mipaikan jollekin osastolle valittua osastoluottamusmiestä.

Edustettavien työntekijöiden määrä	Korvaus 1.8.2020 alkaen €/kk
5 - 9 työntekijää	57,65
10 - 50 ”	69,16
51 - 100 ”	92,23
101 - 149 ”	115,27
150 - 199 ”	138,35
200 - 249 ”	161,38
250 - 399 ”	184,45
400 - 450 ”	207,50
yli 450 ”	sovitaan erikseen

Erilliskorvausta maksetaan työviikkotarkastelun perusteella.

Korvaus maksetaan työviikolta, jonka aikana erilliskorvaukseen oikeutettu pääluottamus- mies on ollut työssä.

Erilliskorvausta ei makseta, jos pääluottamusmies on ollut poissa työstä koko tarkastelu- jakson. Poissaolon syyllä ei ole tarkastelussa merkitystä.

Erilliskorvaus maksetaan kuitenkin tarkastelujaksolta, jonka aikana pääluottamusmiehen työstä poissaolo johtuu osallistumisesta koulutussopimuksen mukaiseen tai työnantajan järjestämään koulutukseen.

Maksettaessa erilliskorvausta yhdeltä viikolta esim. työstä poissaolon vuoksi, puolitetaan kahden viikon tilijaksolta määräytyvä korvaus.

Erilliskorvausta ei makseta pääluottamusmiehelle ja tämän varamiehelle samalta ajanjak- solta. Jos pääluottamusmiehen työstä poissaolo päättyy kesken tarkastelujakson, makse- taan erilliskorvausta tältä työviikolta pääluottamusmiehelle.

Varaluottamusmiehelle maksetaan korvaus, kun varaluottamusmies on ryhtynyt hoita- maan pääluottamusmiestehtävää yleissopimuksen 3. luvun 3.3-kohdan mukaisesti.

Edellä mainitut korvaukset ovat työssäolon ajalta maksettua palkkaa, mutta sitä ei lasketa vuosilomakeskituntiansiota kerryttävään palkkasummaan.

4.2 Pääluottamusmiehen asema Työsuhde

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilöstön edustajat ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukai- sen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyt- täessä erityistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä, kuten yrityksessä yleisesti käy- tössä olevia atk-laitteita ja niihin liittyvä ohjelmia sekä internet-yhteyksiä (sähköposti). Täl- löin voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen koko (vähintään 5 työntekijää), pääluottamus- miehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus jne. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Palkka- ja siirtosuoja

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatis- saan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen täh- den saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tul- lessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tar- jota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentu- mista. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yritys- tai toimipaikkakohtaista ansiokehitystä.

Mikäli luottamusmiehen työsuhde on edellyttänyt työskentelyä sekä aika- että urakka- työssä, jatkuu hänen työsuhteensa tässä suhteessa ennallaan eikä edellä mainitusta syystä johtuvia ansiovaihteluita katsota palkkauksessa tapahtuviksi huononnuksiksi.

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehitystä verrataan työhönottopaikan palkkatilaston saman palkkaryhmän säännöllisen työajan keskituntiansion kehitykseen puolivuosittain ja mikäli jälkeenjääneisyyttä havaitaan, on ryhdyttävä paikallisesti palkan- tarkistus- ja oikaisutoimenpiteisiin.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialu- eensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuoje- luasiamiehen tehtävien hoitamista.

Ammattitaidon ylläpitäminen

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tu- lee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon yllä- pitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjes- tää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työme- netelmien muutoksiin.

4.3 Työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuoje- luvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Yksilösuoja

Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimus- lain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 10 §:n edellyttämää niiden työntekijöiden enem- mistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopi- muslain (55/2001) 8 luvun 1 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistu- vasti ja olennaisesti jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä ja varoituksista huolimatta jatka- nut laiminlyöntiä.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Ehdokassuoja

Edellä olevaa työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamus- miesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta

ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdok- kaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimi- kauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Jälkisuoja

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä tai työ- suojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuk- sen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n (55/2001) perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuh- teen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työ- suhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erittäin painavana syynä huomioon kor- vauksen suuruutta määrättäessä. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksi- kössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, on edellä mainittu korvaus työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään neljän (4) ja enintään kahdenkymmenen neljän (24) kuukauden palkka.

4.4 Varamiehet

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

5 LUKU TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot

Ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita, on pääluottamusmiehellä oikeus tehtä- viensä hoitoa varten saada EK:n neljännesvuositilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi EK:n palkkatilaston valmistuttua edellyttäen, että yrityksestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtä- vissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.

Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluotta- musmiehelle annettavista palkkatiedoista sovittava erikseen.

Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus kirjallisesti saada tieto toimialu- eensa työntekijöiden nimistä, palkkaryhmistä tai vastaavista sekä työsuhteen alkamis- ajankohdista, ellei paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan heille aina pyydettäessä. Uu- sista työntekijöistä edellä mainitut tiedot ja työmaaosoite annetaan viikon kuluessa työ- suhteen alkamisesta.

Luottamusmiehelle annetaan palkkausjärjestelmästä tiedot yritys- tai toimipaikkakohtai- sesti työntekijöiden palkkaryhmiin jakautumisesta, peruspalkan ja henkilökohtaisen pal- kanosan (PP + HPO) suuruuden palkkaryhmäkohtaisesta jakautumisesta keskimäärin. Urakkatyökohteesta luottamusmiehellä on oikeus saada urakanjakoselvitys pyydettä- essä.

Pääluottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuodoissa käytettävien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin.

Tiedot työkannasta ja ulkopuolisesta työvoimasta

Pääluottamusmiehelle on pyydettäessä annettava tieto yrityksen työkannasta sopimus- paperien allekirjoittamisen jälkeen.

Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.

Työaikakirjanpito

Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/1996) mukai- sesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen työsuojeluvaltuutetulla on lain mukaan oikeus.

Tietojen luottamuksellisuus

Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.

Säädökset

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuojelutoi- mintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetuk- set ja muut työsuojelumääräykset.

Yritystä koskevat tiedot

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen talou- dellisesta tilasta.

Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen taloudel- lisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kus- tannusrakenteen kehitysnäkymät.

Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.

Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yh- teistoimintalain (344/2007) 11 §:n 2 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot hen- kilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja henkilöstösuunni- telmien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista tiedottaa myös eri toimintayksik- köjen toiminnallisesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitysnäkymistä henkilöstölle tai sen edustajalle käyttäen apuna sitä selvittäviä tunnuslukuja.

Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä yrityksen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon.

Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen taloutta koskevien tietojen yh- teydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja ta- loudellisia näkymiä.

Salassapitovelvollisuus

Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan sa- lassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyk- sessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asian- omaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.

6 LUKU HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJES- TÄMINEN

Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus jär- jestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpai- kan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakoh- taisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulko- puolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa

jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyk- siin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla hen- kilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tie- donantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoitta- malla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

7 LUKU KOULUTUS

7.1 Ammatillinen koulutus

7.1.1 Koulutus- ja toiminnan kehittäminen säännöllisen työajan ulkopuolella

a) 8 tuntia ammatillista koulutusta ja/ tai työturvallisuuskoulutusta; ja

b) 8 tuntia yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta tarpeellista koulutusta, kehittä- mistä ja/tai, työkykyä ylläpitävää toimintaa

Työehtosopimuksen 4 § mukaisesti voidaan paikallisesti sopia myös muusta kuin koh- tien a) tai b) mukaisesta tuntijaosta (enintään 16 tuntia kalenterivuodessa).

Koulutus- tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa välittömästi ennen tai jälkeen työvuo- ron ja myös muuna kuin työvuoroluettelon mukaisena työpäivänä.

Koulutuksen ajankohdasta on ilmoitettava kaksi viikkoa aikaisemmin. Viimeksi mainittu ei koske verkkokoulutusta, jos työntekijä voi itse määrittää sen suoritusajankohdan.

Tämän kohdan mukaiseen koulutukseen, toiminnan kehittämiseen ja/tai työkykyä ylläpi- tävään toimintaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan ylityötä korvattaessa.

Koulutusta ei saa edellä tässä kohdassa esitettyä poikkeusta lukuun ottamatta järjestää yksinomaan työajan ulkopuolella.

7.1.2 Koulutuksen ja toiminnan kehittämistilaisuuksien ajalta maksettava palkka ja mat- kakustannusten korvaukset

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys henkilökohtaisen ai- kapalkan mukaan.

Se, että kysymyksessä on tämän kohdan mukainen koulutus, todetaan ennen koulutus- tilaisuuteen ilmoittautumista.

Mikäli koulutustilaisuudet järjestetään joko osittain tai kokonaan työajan ulkopuolella, maksetaan työajan ulkopuoliselta koulutusajalta henkilökohtainen aikapalkka.

Ts. ylityökorvauksia ei koulutusajalta makseta. Näissä tapauksissa koulutusajaksi las- ketaan ainoastaan koulutukseen tai luennoille osallistumiseen käytetty aika ei esim. matka-aikoja, yhteisiä illanviettoja tai muuta vastaavaa.

Vaikka työajan ulkopuolella tapahtuvasta koulutuksen korvauksesta on sovittu, se ei saa johtaa siihen, että yritykset järjestävät koulutusta yksinomaan työajan ulkopuolella.

Mikäli työntekijä osallistuu työnantajan järjestämään ammattiinsa liittyvään koulutuk- seen, katsotaan tähän säännöllisenä työaikana käytetty aika työaikaan rinnastettavaksi ajaksi laskettaessa sekä viikoittaista että vuorokautista ylityötä.

7.2 Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonote- tuiksi.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän so- pimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, va- ravaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus, kuten 7.1.2 kohdassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen ky- symykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpi- teisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjes- tämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.

7.3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä ta- pauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumi- selle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukä- teen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

7.4 Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja joka sisältyy työehtosopimuksen osapuolten vuosittain yhteisesti hy- väksymien kurssien luetteloon jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle, työsuojeluval- tuutetulle, -varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamus-

tehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mai- nituissa koulutuslaitoksissa järjestettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutusti- laisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellai- selta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjes- täjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi työehtosopimuksen osapuolten välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuu- desta.

7.5 Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähene- mistä.

8 LUKU ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

Ulkopuolisella työvoimalla tarkoitetaan alihankintaa ja työvoiman vuokrausta.

Alihankinnasta on kyse, kun tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä itse työsuorituksen kanssa.

Työvoiman vuokrauksesta on kyse, kun työvoimaa vuokraavan liikkeen toimittamat vuok- ramiehet tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Ulkopuolisen työvoiman käytön osalta sopijapuolet toteavat, että ulkopuolisen työvoiman käyttöä ei ole syytä estää, silloin kun se yrityksen toiminnan ja hoitamisen kannalta on perusteltua.

Huolto- ja kunnossapitoyritysten solmimiin alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koske- viin sopimuksiin otetaan ehto, jonka mukaan alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu soveltamaan ko. työvoimaan huolto- ja kunnossapitoalan työehtosopimuksen 1 § tarkoitetuissa töissä tämän työehtosopimuksen määräyksiä, ellei alihankkijan järjestäyty- misestä tai lainsäädännöstä muuta johdu.

Xxxxxxxxxxx tulee pyrkiä järjestämään siten, ettei yrityksen vakinaista työvoimaa jouduta vähentämään. Jos näin kuitenkin joudutaan menettelemään, yrityksen tulee sijoittaa ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan kyseiset alihankintatyöhön sopivat työntekijät työ- hönsä entisin palkkaeduin.

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muu- toin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yritysten normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöi- den rinnalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan.

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.

Yrityksen pääluottamusmiehelle on selvitettävä ulkopuolisen työvoiman käyttöön liittyvät kysymykset siten, kuin tämän sopimuksen 5. luvussa on mainittu ja kuten yhteistoiminta yrityksissä -lain 9 §:ssä edellytetään.

Työnantajan ja työntekijän väliselle työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yritysten keskeinen urakkasopimus silloin, kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

9 LUKU VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi kahden (2) kuukauden irtisanomisajalla. Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Xxxxx Xxxxxxx

SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO ry

Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

LIITE 3 ‌

KOMENNUSMIESTEN MAJOITUSTASO

Liitot ovat sopineet työnantajan järjestämän komennusmiesten majoituksen tasosta seu- raavasti:

Komennuspaikkakunnalla olevan majoituksen tulee vastata yleistä kohtuulliseksi katsot- tavaa majoitusliikkeiden tasoa tai työmaalla yleisesti käytettävää tasoa. Asumistilaa ku- takin majoitettavaa kohti on 10 m2 ja samaan huoneeseen sijoitetaan enintään kaksi henkilöä.

Majoitushuoneiston tulee olla lukittava. Sen tulee olla kalustettu työpöydällä ja tarpeelli- silla istuimilla ja siinä tulee olla riittävä valaistus lukemiseen ja oleskeluun. Majoitusti- lassa tai sen läheisyydessä tulee olla riittävät peseytymistilat, siinä tulee olla lämpimällä vedellä pesumahdollisuus ja tarvittavat pyyhkeet sekä WC.

Useamman kuin kahden henkilön majoitustilassa tai sen läheisyydessä tulee olla yhtei- nen oleskelutila, jota ei saa pysyvästi käyttää yöpymiseen. Sen tulee olla varustettu ta- vanomaisella oleskelua varten tarkoitetulla kalustolla.

Työnantaja huolehtii majoitustilan siivouksesta vähintään kerran viikossa. Liinavaatteet, lakanat ja pyyhkeet vaihdetaan kerran viikossa.

Edellä mainituista ohjeista voidaan perustelluista syistä poiketa lyhytaikaisen komennuk- sen yhteydessä.

Tämän kiertokirjeen teksti on liittojen pysyvä tulkinta majoituksen tasosta.

LIITE 4 TUNTIPALKKALIITE ‌

1. Liite koskee huolto- ja kunnossapitotyöehtosopimuksessa menettelyä, kun tuntipal- kan käytöstä on sovittu työehtosopimuksen kohdan 7 § 7.2 mukaisesti.

2. Työntekijälle määritetään työehtosopimuksen 7 §:n mukainen henkilökohtainen palk- karyhmä ja sen mukainen tuntipalkka.

Vähimmäistuntipalkat

	1.8.2020 €/h	1.8.2021 €/h
Pr 1	8,52	8,66
Pr 2	9,99	10,16
Pr 3	12,20	12,41
Pr 4	15,55	15,81
Pr 5	16,23	16,51
Pr 6	16,96	17,25
Pr 7	17,52	17,82
Pr 8	18,56	18,88

Pöytäkirjamerkintä:

Niissä PALTA ry:n jäsenyrityksissä, jotka ovat tähän sopimukseen sidottuja 1.6.2010.

• palkkataulukossa on vain alin palkka, ellei paikallisesti ole toisin sovittu

Palkkaryhmien mukaiset muut vähimmäispalkat sovitaan yrityksessä edellä maini- tussa työryhmässä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tämän työehtosopimuk- sen käyttöönoton jälkeen ja ellei sopimukseen päästä, allekirjoittaneet liitot avustavat tapauskohtaisesti sopimukseen pääsemiseksi. Mikäli liitot eivät kolmen kuukauden kuluessa pääse yksimielisyyteen asiassa, voidaan se saattaa ratkaistavaksi liittojen tapauskohtaisesti sopimalla tavalla välimies- tai sitä vastaavassa menettelyssä.

3. Työehtosopimuksen muutostilanne

Työntekijän entisestä henkilökohtaisesta aikapalkasta vähennetään hänen uuden palkkaryhmänsä mukainen yllä olevan taulukon mukainen vähimmäistuntipalkka.

Tätä erotusta verrataan hänelle määritettyyn uuteen henkilökohtaiseen palkanosaan. Mikäli erotus on suurempi, ylimenevää osuutta nimitetään henkilökohtaiseksi lisä- osaksi. Erotuksen ollessa pienempi, työntekijän henkilökohtaiseksi palkanosaksi muodostuu tämä uusi henkilökohtainen palkanosa.

4. Henkilökohtainen aikapalkka

Henkilökohtainen aikapalkka muodostuu palkkaryhmän mukaisesta tuntipalkasta, henkilökohtaisesta palkanosasta ja ammattitutkintolisästä sekä henkilökohtaisesta li- säosasta.

5. 6 § Työaika

12. Arkipyhäkorvauksena ja itsenäisyyspäivältä (sivu 22) maksetaan työntekijän hen- kilökohtainen aikapalkka.

17.4 korvaus työajanlyhennyspäiviltä (sivu 23) maksetaan työntekijän henkilökoh- taista aikapalkkaa.

6. 7 § Työpalkat

7.6.1. Ammattitutkintolisä

Työntekijälle maksetaan hänen oman tehtäväalueensa suoritetusta

31.3.2022

saakka €/h

Ammattitutkintolisä

0,50

Erikoisammattitutkintolisä

0,93

7.6.2. Vastuulisä

	31.3.2022 saakka €/h
Palkkaryhmässä 3 vähintään	0,25
Palkkaryhmässä 4 vähintään	0,29
Palkkaryhmässä 5 vähintään	0,42
Palkkaryhmässä 6 vähintään	0,58
Palkkaryhmässä 7 vähintään	0,93
Palkkaryhmässä 8	sovitaan erikseen

7.7 Keskituntiansio

Keskituntiansiona käytetään vastuulisän ja olosuhdelisän sisältävää henkilökohtaista aikapalkkaa korotettuna 8,8 %:lla.

7. 8 § Matkakustannukset

4. Matka-ajan korvaus

4.1 Matka-ajalta työajan ulkopuolella suoritetaan perustuntipalkan mukainen korvaus

8. 10 § Palkanmaksupäivä

Palkanmaksupäivä on perjantai, ellei yrityksessä ole muusta sovittu ja palkanmaksu- kausi on kaksi (2) viikkoa

Palkanlaskenta-aika on pääsääntöisesti 5 työpäivää mutta enintään 10 työpäivää.

9. 11 § Vuosilomapalkka

Työntekijän vuosilomapalkka maksetaan työehtosopimuksen 11§:n ja oheisen taulu- kon mukaisesti.

1) Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keski- tuntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lu- kuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä. Tulos-, tuotanto-, tms. palkkiot otetaan huomioon vuosilomapalkkaa laskettaessa, ellei paikallisesti toisin sovita.

2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) koh- dassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilme- nevällä kertoimella:

Lomapäivien lukumäärä

kerroin

Lomapäivien lukumäärä

kerroin

16,0

23,5

31,0

37,8

44,5

51,1

57,6

64,8

72,0

79,2

86,4

94,0

101,6

108,8

116,0

123,6

131,2

138,8

146,4

154,4

162,4

170,0

177,6

185,2

192,8

200,0

207,2

214,8

222,4

Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

10. 18 § Erinäisiä korvauksia

Kohtien 1-5 mukaisina korvauksina maksetaan henkilökohtainen aikapalkka.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10, 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Sähköalojen ammattiliitto ry

Xxxxxxxxxxxxxxxx 00, XX 000 00000 Xxxxxxx

Puh. 03 252 0700

xxx.xxxxxxxxxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 3

Document Metadata