SÄÄNNÖT
KONEEN TOIMIHENKILÖIDEN VAKUUTUSKASSA
1 §
Vakuutuskassan nimi on Koneen toimihenkilöiden vakuutuskassa.
Kassan kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.
2 §
Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutus- laissa 1224/2004 tarkoitettuna työpaikkakassana.
Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia ( 1164/92).
Kassan toiminnan yleisvalvontakuuluu Finanssivalvonnalle.
Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo kansaneläkelaitos.
3 §
Kassassa tulee olla vähintään 300 jäsentä.
4 §
Kassan toimintapiirin muodostavat:
1. Kone Oyj
2. Konecranes Finland Oy.
3. Etteplan Finland Oy
4. Etteplan Oyj
5. Konecranes Global Oy
6. Kone Hissit Oy
7. Kone Industrial Oy
8. Cargotec Oyj
9. Cargotec Finland Oy
10. MacGregor Finland Oy
11. Konecranes Finance Oy
12. Konecranes Abp
13. Nosturiexpertit Oy
14. Andritz Oy:n Hollolan tehtaan toimihenkilöt
15. Makron O
16. Urjala Works Oy
17. Ne henkilöt, jotka olivat tämän vakuutuskassan jäseniä 30.9.00 ja joiden työnantaja 1.10.00 alkaen on Thermo Fisher Scientific Oy.
18. Ne henkilöt, jotka olivat tämän vakuutuskassan jäseniä 8.11.09 ja joiden työnantaja 9.11.09 alkaen on HUB logistics Finland Oy.
19. Ne henkilöt, jotka olivat tämän vakuutuskassan jäseniä 5.11.00 ja joiden työnantaja 6.11.00 alkaen on Fujitsu Finland Oy
20. Kiinteistö Oy Käenkaari.
21. Kiinteistö Oy Paavontornit -nimisiin
yhtiöihin, joita näissä säännöisssä kutsutaan osakkaiksi, työsuhteessa olevat toimihenkilöt, jotka saavat osakkaalta pääasiallisen toimeentulonsa, sekä Koneen toimihenkilöiden vakuutuskassan ja Koneen työntekijöiden vakuutuskassan palveluksessa olevat toimihenkilöt.
Edellä 1 momentin 18, 19, 20, 21, 22 ja 23 kohdissa tarkoitetuissa tapauksissa jäsenyys kestää kunkin yhdenjaksoisen työsuhteen päätty- miseen saakka.
Xxx Xxxxxx työntekijöiden vakuutuskassan jäsen työsuhteen päättymättä siirtyy tämän kassan toimintapiiriin, saa hän lukea hyväksi jäsenyytensä edellisessä kassassa.
Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja lyhytaikaiseksi.
Kassan jäseniä ovat kassan toimintapiiriin kuuluvien osakkaiden toimihenkilöt ja jäsenyys on sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien osalta pakollinen. Jäsenyys lisäetuuksien osalta on 01.01.1982 tai sen jälkeen osakkaiden palvelukseen tulleiden osalta pakollinen. Ennen 01.01.1982 palvelukseen tulleet ja lisäetuuksiin liittymisestä kielteisen vastauksen antaneet eivät voi päätöstä muuttaa.
Xxxxxx hallituksen tehtävänä on todeta jäsenyyden edellytysten olemassaolo.
KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN
5 §
Jäsen eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin. Jäsentä ei voida erottaa kassasta.
6 §
Osakas eroaa kassasta tekemällä kassalle kirjallisen eroamisilmoituksen vähintään kuusi kuukautta ennen eroamispäivää.
Osakasta ei voida erottaa kassasta.
7 §
Jäsenellä tai osakkaalla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.
8 §
Jäsenmaksu on 29 euroa kuukaudessa.
Työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta ja lomarahasta ei peritä jäsenmaksua.
Xxxxxx hallitus voi hakemuksesta vapauttaa jäsenen jäsenmaksun suorittamisvelvollisuudesta pitkäaikaisen ulkomailla oleskelun ajaksi.
Jäsenellä ei maksuvapautuksen aikana ole oikeutta näiden sääntöjen 14 -15 §:n mukaisiin etuuksiin.
Lisäkannatusmaksuna osakas suorittaa kassalle vuosittain 31 euroa kunkin kalenterivuoden alussa palveluksessaan olevaa kassan jäsentä kohti.
9 §
Osakas pidättää jäsenmaksun jäsenen palkasta palkanmaksun yhteydessä. Jäsenmaksun tilitys kassalle tapahtuu vähintään kerran kuukaudessa.
10 §
Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 8 §:ssä mainittuja maksuja, kuitenkin enintään 25 prosentilla. Maksujen muutokselle on saatava ennen niiden toteuttamista osakkaiden suostumus.
Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.
SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA
11 §
Jäsenellä on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:
1 sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;
2 sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;
3 raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;
4 äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;
tartuntatautilain (583/1986) 27 §:ssä tarkoitettua päivärahaa ja korvausta ansionmenetyksestä; sekä
7 ihmisen elimen ja kudoksien irrottamisesta lääketieteelliseen käyttöön annetun lain (101/2001) 11 §:ssä tarkoitettua päivärahaa.
12 §
Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutusten alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.
13 §
Xxxxx on oikeutettu saamaan kansaneläkelaitoksen sairaus- vakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten
etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutusasetuksessa säädetään.
14 §
Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle, jonka sairauden tai raskauden ja synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon.
Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä. Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 16 §:ssä tarkoitettu vähennys.
Saman sairauden johdosta maksetaan sairaalahoidon kustannuksia yhteensä enintään 150 vuorokaudelta. Saman kalenterivuoden aikana suoritetaan samalle henkilölle korvausta sairaalahoidon kustannuksista enintään 210 vuorokaudelta.
15 a §
Jäsenen työkyvyttömyyden estämiseksi sekä työ-ja ansiokyvyn parantamiseksi suoritettavista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset voidaan korvata kokonaan tai osaksi 200 euroa ylittävältä osalta enintään 5000 euroon saakka, mikäli hallitus katsoo yksittäistapauksessa kohtuulliseksi siihen suostua ja elleivät ne ole 15 §:n mukaan muutoin korvattavia.
Korvaamisen edellytyksenä on, että toimenpiteiden tarpeellisuudesta esitetään osakkaan työterveyshuollosta saatu B-lausunto tai muu vastaava selvitys.
Lisäksi hakemukseen on liitettävä työnantajan lausunto, joka sisältää selvityksen jäsenen työolosuhteista ja arvion siitä, millä tavoin korvattavia toimenpiteitä voidaan pitää tarpeellisina hänen työtilanteensa kannalta.
15 §
1 a) lääkärinpalkkioista 70 prosenttia, mikäli kyseessä on muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi välttämätön hoito;
b) avosairaanhoidon lääkäripalvelusta terveyskeskuksessa peritty muusta kuin hammashoidosta johtuva maksu, sairaalan polikli- nikkamaksu sekä päiväkirurgiasta peritty maksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuk- sen (912/1992) mukaisiin enimmäismääriin saakka;
2 a) sairaalan, terveyskeskuksen ja kuntoutuslaitoksen hoitopäivämaksun edellyttäen, että hoito on ollut lääkärin määräämää, kuitenkin enintään keskussairaalan alimman maksuluokan mukaiseen määrään saakka; sekä
b) keskussairaalan erikoismaksuluokan maksun ja yksityisen sairaanhoitolaitoksen perimän maksun joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksityistapauksessa katsoo kohtuulliseksi siihen suostua;
3 a) lääkärin määräämät lääkkeet kokonaan silloin, kun korvaus on laskettu siitä hinnasta, josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu;
b) kliiniset ravintovalmisteet, niitä vastaavat tuotteet ja perusvoiteet kokonaan silloin, kun korvaus on laskettu siitä hinnasta, josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu; sekä
c) lääkärin määräämät puhdistusaineet ja sidostarpeet;
4 a) lääkärin määräämästä laboratoriotutkimuksesta, patologian alaan kuuluvasta tutkimuksesta näytteenottoineen sekä radiologisesta tutkimuksesta ja toimenpiteestä peritystä maksusta 70 prosenttia silloin kun tutkimus tai hoito on myös sairausvakuutuslain nojalla korvattava. Yksityisessä hoitolaitoksessa annettu sytostaatti-
ja sädehoito ei ole korvattava.
b) lääkärin määräämästä fysikaalisesta hoidosta 70 prosenttia ja lääkärin määräämästä naprapath-ja kiropraktiikkahoidosta
50 % ja lääkärin, työterveyshoitaja tai työfysioterapeutin määräämästä hierontahoidosta 50 %.
Edellä mainittuja hoitokertoja voi olla yhteensä enintään 30 kalenterivuodessa.
c) lääkäriaseman tai tutkimus- ja hoitolaitoksen perimä toimenpide- maksu korkeintaan 50 euroon saakka/hoitokerta.
5 a) lääkärin tai sairausvakuutuslaissa tarkoitetun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön käynnistä potilaan luona johtuvat matkakustannukset;
b) kassan jäsenelle aiheutuneet, kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset sairaanhoidon tai lääkärin määräämien apuvälineiden ja muiden laitteiden hankkimisen tai ylläpitämisen kannalta välttämättömät matkakustannukset halvinta kulkutapaa käyttäen, ellei muuta matkustustapaa sairauden laadusta tai liikenne - olosuhteista johtuen ole pidettävä välttämättömänä; sekä
c) kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset tarpeelliset majoittumiskustannukset, mikäli kassan jäsen on korvattavan matkan aikana joutunut yöpymään tai tutkimus tai hoitolaitoksen potilaita varten järjestetyssä majoituspaikassa.
Matka- ja majoituskustannukset korvataan kuitenkin vain silloin, kun niistä tulee myös sairausvakuutuslain mukainen korvaus;
6 lääkärin määräämien sidosten ja apuvälineiden, kuten tuki- siteiden ja liivien, jalkatukien ja purentakiskon hankkimisen korkeintaan yksi apulaite kalenterivuodessa, enintään 500 euroa, kuitenkin ellei niitä muutoin ole oikeutta saada ilmaiseksi.
Apuvälineenä voidaan korvata uniapnea (CPAP) laitteen vuokrasta 50 % ja väliaikaisen unimaskin hinnasta 50 %, kunnes laite on saatavissa julkiselta puolelta. Apuvälineenä ei korvata CPAP laitteen hankintaa.
7 työterveyshuollon lähetteellä annettu psykoterapia korvataan enintään 5 hoitokertaa kalenterivuodessa
8 a) lääkärin tai optikon määräämien silmälasien hinnan joka toinen kalenterivuosi 200 euron enimmäismäärään asti joka toinen vuosi. Korvauksen perusteena on, että silmälasien linssit on hiottu optisesti näkökykyä korjaaviksi;
b) vaihtoehtoisesti yksityisellä lääkäriasemalla tehdystä näkökykyä korjaavasta laserleikkauksesta 200 euroa joka toinen kalenterivuosi
c) optikon suorittamasta näöntarkastuksesta peritty maksu kokonaan
9 hammaslääkärin ja erikoishammasteknikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä perityn muun kuin 1 kohdassa mainitun palkkion tai maksun siten, että hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammas teknistä työtä, kuitenkin niin että lisäetuutena suoritettava korvauksen määrä on enintään 200 euroa jäsentä kohti vuodessa;
Edellä mainittuja korvauksia kassa maksaa kuitenkin siten, että lisäetuudet voivat olla enintään 2000 euroa yhtä jäsentä kohti kalenterivuodessa.
Tutkimuksen suorittajan tai hoidon antajan tulee olla asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ammattihenkilöiden keskusrekisteriin merkitty henkilö taikka tutkimus tulee olla suoritettu tai hoito annettu sairausvakuutusasetuksen 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa laitoksessa.
Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa.
Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korva- taan enintään 15 hoitokertaa, jos tutkimus tai hoito on annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta
Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.
Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.
16 §
Edellä 15 §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvauk-
set. Jos kassan jäsenellä on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen.
Vastaavasti, jos jäsenellä on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.
17 §
Xxxxxx vastuu lisäetuuksien osalta alkaa jäsenyyden alkamisesta lukien ja päättyy jäsenyyden päättyessä. Sairaalahoidon korvaaminen lakkaa kuitenkin vasta 15 §:n 1 momentin 2 a kohdassa mainittujen enimmäis- aikojen päättyessä taikka, jos jäsen siirtyy sitä ennen vanhuuseläkkeelle, vanhuuseläkkeen alkaessa, mikäli sairaalahoito on alkanut ennen jäsenyyden päättymistä.
LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET
18 §
Jos jäsen sairastuu ollessaan työnseisauksen tai työn puutteesta johtuvan lomautuksen taikka jonkin muun syyn kuin sairauden tai synnytyksen vuoksi poissa työstään eikä hän saa tältä ajalta palkkaa, hänelle ei makseta näiden sääntöjen 14-15 §:n mukaisia lisäetuuksia kysymyksessä olevalta ajalta, paitsi silloin kun häneltä on peritty jäsenmaksu kyseiseltä ajalta. Sairauden alkamisajankohdasta riippumatta edellä tarkoitettuja etuuksia ei makseta 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun maksuvapautuksen ajalta.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa 15 §:n mukaista korvausta voidaan kuitenkin suorittaa hallituksen harkinnan mukaan käyttörahastosta.
19 §
Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut
kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
20 §
Xxxxx on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.
Jos jäsen tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
Mitä 2 momentissa on määrätty sovelletaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuunottamatta.
21 §
Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai 15 §:n 2 momentissa tarkoitettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä, taikka mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta tai apteek- kia on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisä- etuutena korvattavasta sairauden tai raskauden ja synnytystapauksen joh- dosta annettavasta hoidosta.
Kassan jäsen on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasiain selvittämistä varten hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.
Jos jäsen ei noudata kassan hallituksen 1 ja 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.
LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN
22 §
Näiden sääntöjen mukaista etuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.
Korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu.
Jos korvausta ei ole haettu 2 momentin mukaisessa määräajassa, voidaan etuus kuitenkin harkinnan mukaan myöntää osittain tai kokonaan, mikäli sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.
Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 91 §:n säännöksiä.
23 §
Näiden sääntöjen 15 §:n mukainen korvaus voidaan 16 §:n
estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy kassan jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.
24 §
Jos kassan jäsen on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.
Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan kuitenkin jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos sen myöntämisen ei ole katsottava johtu- neen hakijan vilpillisestä menettelystä tai törkeästä tuottamuksesta tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.
Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista lisäetuuksista.
MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN25 §
Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta tarkoitetulta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnalta.
26 §
Kassan rahastot ovat vararahasto ja käyttörahasto.
Vararahastoa tulee vuosittain kartuttaa vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.
Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.
Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahaston määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemäksi.
27 §
Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.
Käyttörahaston varoja saadaan käyttää:
1. tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;
2. 18 §:ssä mainittuun tarkoitukseen;
3. hallituksen harkinnan mukaan 15 -16 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti.
Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että sen varat ovat yli
20 prosenttia täyden vararahaston määrästä, on hallituksen ryhdyttävä toi- menpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.
28 §
Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien lisäetuuksien korvausmääriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Vakuutusvalvontaviraston kassalle sen hakemuk- sesta vahvistaman laskuperusteen mukaisesti.
29 §
Kassan tilikausi on kalenterivuosi.
Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali-ja terveysministeriön asetuksen (1336/2002) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpää- tös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen liitetietoineen ja toiminta- kertomuksen. Tilinpäätös ja siihen liittyvät asiakirjat on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.
30 §
Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.
Kassassa ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.
31 §
Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.
Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava vara- tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.
Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastus- laissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.
Tilintarkastajan tai tilintarkastajien valinnasta päättää kassankokous. Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt
70 vuotta.
32 §
Tilintarkastajan tulee hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastaa kassan tilinpäätös ja kirjanpito ja antaa niistä kultakin tilikaudelta hallitukselle tilintarkastuskertomus viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kassankokousta.
33 §
Ylin päätösvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan jäsenellä ja osakkaalla on oikeus osallistua.
Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.
34 §
Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan kassan toinen jäsen ja hänellä on oikeus edustaa enintään kahta jäsentä.
Osakkaat edustavat kokouksessa äänimäärää, joka on kolmannes läsnä olevien jäsenten yhteisestä äänimäärästä. Äänimäärä jakautuu osakkaiden kesken heidän palveluksessaan edellisen tilikauden päättyessä olleiden kassan jäsenten osoittamassa suhteessa.
Jäsenen asiamiehen ja osakkaan äänioikeuden käyttäjän tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja. Xxxxxxxxxxxxxxxxx ei saa käyttää avustajaa.
35 §
Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään huhtikuussa ja toinen marraskuussa.
Huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:
1. esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
2. päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;
3. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle;
4. päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;
5. päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä
6. käsitellään muut kokouskutsussa mahdolliset mainitut asiat.
Marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:
1. määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;
2. valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;
3. valitaan tilintarkastajat ja varatilintarkastajat; sekä
4. käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.
36 §
Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.
Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Vakuutusvalvonta- virasto taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Kokouskutsu on toimitettava neljäntoista päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.
37 §
Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.
Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka kiinnitetään osakkaiden ilmoitustauluille ja lähetetään erikseen osakkaille.
38 §
Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.
Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävilläolosta on ilmoitettava kokouskutsussa.
Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen
muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskut- sussa.
39 §
Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.
Kassankokouksessa päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, se mielipide johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.
Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet.
Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.
40 §
Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa.
Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.
Jäsenellä ja osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia kassanko- kouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
41 §
Xxxxxxxxxxxxxxxxx on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos.
Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistos- sa jäsenten ja osakkaiden nähtävänä.
42 §
Kassan hallitukseen kuuluu kahdeksan varsinaista jäsentä, joista kullakin
tulee olla henkilökohtainen varajäsen.
Hallituksen valitsee kassankokous. Kassan jäsenet valitsevat kuusi var- sinaista hallituksen jäsentä varajäsenineen. Osakas valitsee kaksi varsinaista jäsentä varajäsenineen. Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 70 vuotta.
Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme kalenterivuotta ja hallituksesta eroaa joka vuosi kaksi kassan jäsenten valitsemaa varsinaista jäsentä varajäsenineen, sekä joka kolmas vuosi kaksi osakkaan valitsemaa varsinaista jäsentä varajäsenineen ( ensin arvan ja sitten vuoron mukaan).
43 §
Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
1. ottaa ja erottaa kassanjohtaja, xxxxxx toimihenkilöt ja luottamuslääkärit sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;
2. antaa kassanjohtajalle xxxxxx juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;
3. huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;
4. päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 49 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;
5. päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;
6. kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli-tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä
7. antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 48 §:n mukaisesti.
44 §
Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä muuta jäsentä on saapuvilla.
Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnäolevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, se mielipide johon puheenjohtaja yhtyy.
Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.
45 §
Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirjakirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja xxxxxxxxx pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirja on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
Pöytäkirjaan on merkittävä:
1. kokouksen päivämäärä, sen alkamis-ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
2. kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
3. kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä
4. esteellisyydet ja tarpeelliseksi katsotut seikat.
KASSANJOHTAJA
46 §
Xxxxxx toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa
xxxxxx juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.
47 §
Kassalla tulee olla yksi tai useampi asiantuntijalääkäri, jonka tehtävänä on toimia kassan lääketieteellisenä asiantuntijana.
48 §
Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.
VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO
49 §
Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Xxxxxx varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.
Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin. Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Vakuutusvalvontaviraston suostumusta olla suurempi kuin yksi
kymmenesosa edellisen tilikauden vakuutusmaksutulosta.
OSAKKAAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN
50 §
Jos osakas haluaa muuttaa 8 §:n 2 momentissa mainittua kannatusmaksua tai peruuttaa muita näissä säännöissä olevia osakasta koskevia velvoituk- sia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään kuusi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.
Jos osakkaan antama vakuutuskassalain 15 §:ssä tarkoitettu pakollista jäsenyyttä koskeva suostumus peruutetaan, on se voimassa vielä kuusi kuukautta sen jälkeen, kun ilmoitus peruuttamisesta on saapunut kassalle. Saatuaan 1 tai 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi.
Samoin on meneteltävä, jos osakas on tehnyt 6 §:n 1 momentissa tar- koitetun eroamisilmoituksen.
51 §
Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa säädetyllä tavalla.
52 §
Xxxxx on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla:
1. jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt 3 §:ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään;
2. jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty
kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä
3. jos kassankokous on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta.
53 §
Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä.
Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä kuudeltakymmeneltä kuukaudelta suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.