Suomen metsäkeskusta koskeva työehtosopimus

Kertakorvaus maksetaan niille Suomen metsäkeskusta koskevan työehtosopi- muksen piirissä oleville toimihenkilöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alka- nut viimeistään 1.3.2023 ja on voimassa kertakorvauksen maksupäivänä. Kerta- korvaus maksetaan myös sairauslomalla, perhevapaalla ja lomautettuna ole- valle.

Osa-aikaiselle toimihenkilölle kertakorvauksen määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.

Kertakorvaus ei vaikuta lomalaskentaan tai muihin palkkoihin tai korvauksiin.

Yleiskorotus 2023

Jollei paikallisesti toisin sovita, palkkoja korotetaan 1.7.2023 tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta 3,5 %:n suuruisella yleiskorotuksella.

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.7.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta 3,5 %:lla.

Vuosi 2024

Yleiskorotus ja yrityskohtainen erä 2024

Jollei paikallisesti toisin sovita, palkkoja korotetaan 1.5.2024 tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,5 %:n suuruisella korotuksella. Ko- rotuksesta 2,0 % suoritetaan yleiskorotuksena ja 0,5 % yrityskohtaisena eränä.

Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän suuruus lasketaan työehtosopimuksen pii- rissä olevien toimihenkilöiden maaliskuun 2024 kuukausipalkoista luontoisetui- neen.

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.5.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta 2,0 %:lla.

Yrityskohtaisen erän jako vuonna 2024

Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta ja oi- keudenmukaisuutta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, oikaista mahdollisia vinoumia ja tukea työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista. Toimihenkilöiden osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtais- ten korotusten jakamisessa.

Työnantaja päättää erän kohdentamisesta. Erän kohdentamisen periaatteet tu- lee selvittää etukäteen pääluottamusmiehille.

Jaon jälkeen työnantaja selvittää järjestöittäin pääluottamusmiehelle jaetun erän kokonaiseuromäärän palkkaryhmittäin, korotuksen saaneiden toimihenkilöiden lukumäärät ja yksittäisten korotusten suuruudet. Tiedot annetaan anonyymisti, ellei suostumusta palkkatiedon toimittamiseen ole annettu.

3. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvaukset

Luottamusmiesten korvaukset:

Toimihenkilöiden lukumäärä	1.7.2023 alkaen €/kk
5 - 24	122
25 - 50	151
51 - 100	183
101 -	212

Pääluottamusmiehen korvaus 1.7.2023 alkaen 265 euroa/kk Jyty ja Loimu. Pääluottamusmiehen korvaus 1.7.2023 alkaen 371 euroa/kk METO.

Työsuojeluvaltuutettujen korvaukset: Työsuojeluvaltuutetun korvaus 1.7.2023 alkaen 46 euroa.

4. Työehtosopimukseen ja sen liitteisiin tehtävät tekstimuutokset

Työehtosopimuksen puhtaaksikirjoitusvaiheessa tarkastetaan numerointien oi- keellisuus ja loogisuus ottaen huomioon sopimukseen tehtävät muutokset.

1 § Soveltamisala

Poistetaan 1 §:n (Sopimuksen soveltamisala) pöytäkirjamerkintä.

7 § Sairausajan palkka

Muutetaan 7 §:n 1 ja 2 kohdat seuraavasti (kursiivilla):

1. Toimihenkilölle, joka sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyy- den takia on poissa työstä, maksetaan palkkaus työnteon keskeytyksen ajalta seuraavasti

Jos työsuhde on kestänyt ennen työkyvyttömyyden alkua alle kaksi vuotta, toimihenkilöllä on oikeus saada palkkansa yhden kuukauden (30 kalenteri- päivän) ajalta.

Jos työsuhde on kestänyt ennen työkyvyttömyyden alkua vähintään kaksi vuotta mutta alle viisi vuotta, toimihenkilöllä on oikeus saada palkkansa kah- den kuukauden (60 kalenteripäivän) ajalta.

Jos työsuhde on kestänyt ennen työkyvyttömyyden alkua vähintään viisi vuotta, toimihenkilöllä on oikeus saada palkkansa kolmen kuukauden (90 kalenteripäivän) ajalta.

2. Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman takia useammin kuin kerran poissa työstä, hänellä on kalenterivuoden aikana oikeus 1 kohdassa tarkoi- tettuun palkkaan yhteensä enintään siinä mainitulta ajalta. Mikäli sairasloma jatkuu vuodenvaihteen yli, oikeus sairasajan palkkaan tämän sairauden osalta on enintään 30 / 60 / 90 kalenteripäivää.

Oikeus uuteen sairasajan palkkaan alkaa sen jälkeen, kun toimihenkilö ter- vehdyttyään ja töihin palattuaan on sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden takia poissa työstä. Jos työntekijä sairastuu samaan sai- rauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisesta, lasketaan aika, jolta työn- antaja on velvollinen suorittamaan sairasajan palkkaa, ikään kuin kysymyk- sessä olisi yksi sairaslomajakso.

Kuitenkin kussakin uudessa sairauspoissaolotapauksessa toimihenkilöllä on oikeus palkkaan 14 kalenteripäivältä.

8 § Raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainvapaa

Muutetaan 8 § kuulumaan seuraavasti:

8 § Raskaus- ja vanhempainvapaa

1. Toimihenkilön oikeus erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaaseen määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan.

2. Toimihenkilölle annetaan erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen erityisras- kaus-, raskaus- ja vanhempainrahaan katsotaan kohdistuvan.

raskausvapaan alusta lukien sekä sitä välittömästi seuraavalta enintään 32 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta vanhempainvapaan alusta lukien.

4. Ei-synnyttävälle vanhemmalle, jolla on sairausvakuutuslain (1224/2004) 9 luvun 5 §:n 1 tai 2 momentin (28/2022) mukaan oikeus vanhempainrahaan, maksetaan palkka yhteensä enintään 32 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta vanhempainvapaan alusta lukien enintään kahdessa jaksossa.

5. Toimihenkilölle, joka on sairausvakuutuslain (1224/2004) 9 luvun 5 §:n 3 momentin (28/2022) mukaisesti adoptoinut alle 7-vuotiaan lapsen, makse- taan palkka yhteensä enintään 32 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta vanhem- painvapaan alusta lukien enintään kahdessa jaksossa.

Pöytäkirjamerkintä:

Lapsella voi olla yksi tai kaksi juridista vanhempaa. Oikeutta palkal- liseen vanhempainvapaaseen ei synny sillä perusteella, että toimi- henkilölle on sairausvakuutuslain 9 luvun 7 §:n mukaisesti luovu- tettu vanhempainrahapäiviä.

Palkallinen vanhempainvapaa ei koske osittaista vanhempainva- paata, jossa työnantaja ja työntekijä sopivat osa-aikatyöstä.

Sairausvakuutuslaki ei ole työehtosopimuksen osa.

6. Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilön työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa tai adoptiossa en- nen hoitoonottohetkeä.

Pöytäkirjamerkintä 8 §:n voimaantulosta:

Uusia perhevapaita koskevia työehtosopimuksen määräyksiä nou- datetaan sopimuksen voimaantullessa niihin toimihenkilöihin, joihin noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulleita sairausvakuutuslain muu- toksia ja joiden oikeus erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainva- paaseen alkaa 1.4.2023 tai sen jälkeen.

Xxxxxx toimihenkilöihin noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita per- hevapaita koskevia sairausvakuutuslain säännöksiä tai oikeus eri- tyisraskaus-, raskaus- tai vanhempainvapaaseen on alkanut ennen 1.4.2023, noudatetaan työsuhteessa 28.2.2023 asti voimassa ol- leen työehtosopimuksen määräyksiä.

21 § Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen

Muutetaan 21 §:n numerointi 22 §:ksi.

21 § Selviytymislauseke Lisätään uusi 21 § seuraavasti: 21 § Selviytymislauseke

Mikäli Suomen metsäkeskus kohtaa poikkeuksellisen taloudellisen vaikeuden, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tehdyn työehtosopimusratkaisun so- veltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaa- miseksi.

Luottamusmiessopimus

5 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Muutetaan 5 §:n 3 kappaleen ensimmäinen alakohta seuraavasti (kursiivilla):

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovitulla tavalla seuraavat edustamiaan toimihenkilöitä koskevat tiedot:

• kaikista edustamistaan toimihenkilöistä vuosittain tammikuussa

7 § Luottamusmieskorvaus

Muutetaan 7 §:n 1. kappaleen taulukkoa niin, että poistetaan kaksi alinta ryhmää (201-400 ja yli 400) ja muutetaan kolmanneksi alinta niin, että se on ”101–”.

Sopimus työsuojelusta

Poistetaan sopimuksen nimestä teksti ”Liite 3”.

6 § Voimassaolo

Muutetaan nykyisen 6 §:n numerointia 7 §:ksi.

6 § Työsuojeluvaltuutetuista

Lisätään uusi 6 § kuulumaan seuraavasti:

6 § Työsuojeluvaltuutetuista

Tämän sopimuksen mukaisesti työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen määrä ja asema on sidottu Suomen metsäkeskuksen palvelualueisiin. Palvelu- alueiden määrän muuttuessa työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen määrä muuttuu samassa suhteessa. Muutos toteutetaan valtuutettujen toimikau- sien loputtua siten, että uusia valtuutettuja valitaan uutta palvelualueiden määrää vastaava määrä.

Muutetaan sopimuksen päivämääräksi se päivä, jona tämä neuvottelutulos on hyväksytty kaikkien osapuolten hallinnoissa.

5. Tekniset muutokset

Korjataan Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n nimi eri TES-koh- dissa Ammattiliitto Jyty ry:ksi.

Poistetaan vanha määräys 8 § Äitiys- ja vanhempainvapaa siirtymämääräyksi- neen.

Poistetaan vanha määräys 9 § Sairausvakuutuslain etuudet ja ansionmenetys- korvaukset siirtymämääräyksineen.

Liite 1 Palkkavaakapisteytystaulukko päivitetään. Viimeisin vaaitus tapahtui tou- kokuussa 2022.

Vuosilomaa koskevat määräykset stilisoidaan seuraavasti (poistettavat kohdat yliviivattu ja muutokset kursiivilla):

12 § Vuosiloma

Vuosiloman kertyminen

1. 1.4.2021 alkaen ansaittavissa vuosilomissa siirrytään vuosilomalain mukai- sesta arkipäivälaskennasta (6 pv/vk) lomapäivälaskentaan (5 pv/vk).

Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2020 – 31.3.2021 lomat ansaitaan entisen 6 lomapäivää/viikko arkipäivälaskennan mukaan ja muunnetaan viiden arki- päivän/viikko laskennan mukaiseksi lomakaudella 2021 ja sen jälkeisellä tal- vilomakaudella tai maksetaan työsuhteen päättyessä lomakorvauksena 5 lomapäivää/viikko laskentasäännön mukaan.

Lomanmääräytymisvuodesta 1.4.2021 – 31.3.2022 alkaen lomat Vuosilo- maa ansaitaan 5 lomapäivää/viikko lomapäivälaskennan mukaan ja anne- taan 5 lomapäivää/viikko tai maksetaan työsuhteen päättyessä lomakor- vauksena 5 lomapäivää/viikko laskentasäännön mukaan.

Jos työntekijällä on vielä 1.5.2021 pitämättä kuusipäiväisen lomalaskennan mukaisesti ansaittuja lomia ajalta ennen 1.4.2021, ne muunnetaan viisipäi- väisen laskennan mukaiseksi tämän pykälän 11. kohdassa olevan taulukon mukaisesti.

2. Lomapäiviä ovat maanantaista perjantaihin sijoittuvat päivät lukuun otta- matta TES:n 11 §:n mukaisia arkipyhiä.

Ellei tässä TES:n 12 §:ssä toisin ole määrätty, sovelletaan muilta osin vuo- silomalakia ottaen huomioon vuosilomalain 6-päiväisen lomalaskennan muuttuminen 5-päiväiseksi.

Vuosilomalain 7 a kohdan lisävapaapäiviä koskevassa määräyksessä lisä- vapaapäivien määrä on 20.

3. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuu- kaudelta seuraavasti:

a) Lomataulukkoa A sovelletaan, jos toimihenkilön työsuhde on maalis- kuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti jatkunut alle vuoden nykyi- sellä työnantajalla.

b) Lomataulukkoa B sovelletaan, jos toimihenkilön työsuhde on loma- kautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä yhden- jaksoisesti jatkunut vähintään vuoden.

c) Lomataulukkoa C sovelletaan, jos toimihenkilön työsuhde on loman- määräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti vä- hintään 15 vuotta.

Lomataulukko A

Täydet loman-

määr.kk:t

Lomapv:t

Lomataulukko B

Täydet loman-

määr. kk:t

Lomapv:t

Esimerkki: Toimihenkilön työsuhde on alkanut 1.1.2022. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2021 − 31.3.2022 häneen sovelletaan lomatau- lukkoa A.

1.4.2022 alkaen häneen sovelletaan lomataulukkoa B, kunhan työsuhde yh- teensä kestää vähintään vuoden.

Lomataulukko C

Täydet loman-

määr. kk:t

Lomapv:t

Esimerkki: Toimihenkilöllä täyttyy 15 vuotta työsuhdetta 1.9.2022. Hän al- kaa ansaita lomaa 1.4.2022 alkavan lomanmääräytymisvuoden alusta al- kaen lomataulukon C mukaan.

4. Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuu- kausi, jonka aikana toimihenkilö on ollut työssä vähintään kahdeksantoista kalenteripäivää.

5. Työssäolon veroisiksi päiviksi katsotaan kaikki muut kalenteripäivät työsuh- teen kestäessä, paitsi ne päivät, joina toimihenkilö on ollut työstä vapaana tai poissa muusta kuin vuosilomalain 7 §:ssä mainitun syyn takia.

6. Työssäolon veroisina päivinä pidetään lisäksi seuraavia poissaoloaikoja:

a) sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen sairasloman ai- kaa,

b) maanpuolustuskurssille, väestönsuojelukoulutukseen tai palvelukseen määrättyä oloaikaa,

c) työehtosopimukseen liittyvän koulutussopimuksen mukaiseen koulu- tukseen osallistumisaikaa.

d) Opintovapaalaissa (273/79) tarkoitetun opintovapaan vuoksi, enintään kuitenkin 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, ja vain jos työnte- kijä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työhön.

Vuosiloman siirto

7. Sen lisäksi, mitä vuosilomalain 5 luvussa on loman antamisesta säädetty, noudatetaan seuraavaa:

Sairausvakuutuslain mukaan määräytyvään erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaakauteen määrätty vuosiloma tai sen osa siirretään myö- häisempään ajankohtaan.

12 §:n 7.-kohta tulee uudessa alla olevassa muodossaan voimaan 1.8.2022 siten, että sitä sovelletaan tilanteissa, joissa lapsen syntymän laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen.

7. Sen lisäksi, mitä vuosilomalain 5 luvussa on loman antamisesta säädetty, noudatetaan seuraavaa:

Sairausvakuutuslain mukaan määräytyvään erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainvapaakauteen määrätty vuosiloma tai sen osa siirretään myö- häisempään ajankohtaan.

Vuosiloman säästäminen

8. Sen estämättä, mitä loman antamisesta on määrätty, toimihenkilö voi, ellei siihen ole erittäin painavaa estettä, säästää osan vuosittaisista varsinaisista lomapäivistään pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen sääs- tövapaana.

Sopimalla voidaan säästää joko osittain tai kokonaan varsinaisesta vuosilo- masta viisitoista päivää ylittävä osa.

Työnantaja ja toimihenkilö laativat yhdessä ennen säästämiseen ryhtymistä suunnitelman säästämisestä ja säästöloman pitämisestä.

Säästövapaa annetaan työnantajan ja toimihenkilön tarkemmin sopimina ajankohtina viimeistään viiden vuoden kuluttua sen lomavuoden päättymi- sestä, jonka varsinaisesta vuosilomasta säästövapaa oli säästetty.

Oikeudesta säästövapaan siirtämiseen ja vuosilomapalkasta säästövapaan aikana sekä lomakorvauksesta ja sen laskemisesta työsuhteen päättyessä on voimassa, mitä niistä muuten on säädetty tai sovittu. Työsuhteen muut- tuessa osa aikaiseksi tai toimihenkilön joutuessa toistaiseksi lomautetuksi, hänellä on oikeus saada korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta sen mukaan kuin vuosilomakorvauksesta työsuhteen päättyessä on säädetty tai sovittu.

Talvilomapidennys

9. Jos 12 §:n 3. kohdan A- ja B-taulukoiden mukaan määräytyvästä vuosilo- masta muu kuin säästövapaaseen kuuluva osa pidetään muuna kuin loma- kautena, myönnetään loma tältä osin pidennettynä puolella, kuitenkin enin- tään asianomaisen koko loman puolesta määrästä ja siten, että B-taulukon mukaisessa lomassa pidennys on enintään kaksi päivää. Säännöllisen työ- ajan piirissä olevalla henkilöllä pidennys on enintään 5 päivää.

9.1 Vapaamuotoisessa työajassa

Jos 12 §:n 3 kohdan C-taulukon mukaan määräytyvästä vuosilomasta pide- tään enintään kaksikymmentäviisi päivää lomakautena, myönnetään loma neljällä päivällä pidennettynä sellaiselle toimihenkilölle, jolla on oikeus lo- maan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos toimihenkilö sääs- tää osan varsinaisista vuosilomapäivistä pidettäväksi säästövapaana, vä- hennetään edellä mainittua kahdenkymmenenviiden päivän enimmäismää- rää vastaavasti.

9.2 Säännöllisessä työajassa

Jos 12 §:n 3 kohdan C-taulukon mukaan määräytyvästä vuosilomasta pide- tään enintään kaksikymmentäyhdeksän päivää lomakautena, myönnetään loma kahdeksalla päivällä pidennettynä sellaiselle toimihenkilölle, jolla on oikeus lomaan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos toimihen- kilö säästää osan varsinaisista vuosilomapäivistä pidettäväksi säästöva- paana, vähennetään edellä mainittua kaksikymmentäyhdeksän päivän enimmäismäärää vastaavasti. Mikäli toimihenkilöllä ei ole mainitun kohdan mukaan oikeutta lomaan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuukaudelta, mutta kuitenkin vähintään seitsemältä kuukaudelta, myönnetään loma vii- dellä päivällä pidennettynä, jos varsinaisesta vuosilomasta, josta on vähen- netty säästettävien lomapäivien lukumäärä, pidetään enintään kolme nel- jäsosaa lomakautena.

10. Jos vuosilomaa ei ole voitu työnteon keskeytyksen vuoksi pitää lomakau- tena, tai jos työsuhde katkeaa ennen lomakauden alkua tai alkaa edellisen lomakauden jälkeen, asianomaisella ei ole oikeutta loman pidennykseen. Työnteon keskeytyminen lomakautena ei kuitenkaan aiheuta pidennysoi- keuden menetystä, jos

a) keskeytys on aiheutunut toimihenkilön sairaudesta, toimihenkilölle myönnetystä erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaasta tai toi- mihenkilölle ottolapsen ottamisen yhteydessä myönnetystä vanhem- painvapaasta kaikki siltä osin, johon sairausvakuutuslain mukaan tu- leva erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan katsotaan kohdis- tuvan; tai

12 §:n 10.-kohdan a) -alakohta tulee uudessa alla olevassa muodossaan voimaan 1.8.2022 siten, että sitä sovelletaan tilanteissa, joissa lapsen syn- tymän laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen.

a) keskeytys on aiheutunut toimihenkilön sairaudesta, toimihenkilölle myönnetystä erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainvapaasta tai

toimihenkilölle ottolapsen ottamisen yhteydessä myönnetystä vanhem- painvapaasta kaikki siltä osin, johon sairausvakuutuslain mukaan tu- leva erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainrahan katsotaan kohdis- tuvan; tai

b) keskeytys on aiheutunut muista kuin edellä mainituista syistä, mutta toi- mihenkilö on ollut lomakautena toimessa tai lomalla vähintään 70 päi- vää.

c) Jos vuosilomaan oikeuttava työsopimussuhde ei katkea, ei myöskään palkaton työstä poissaolo katkaise vuosiloman edellytyksenä olevaa työsuhteen yhdenjaksoisuutta.

Säästövapaiden ja talvilomapidennysten muuntaminen

11. Säästetyt vuosilomapäivät ja talvilomapidennykset sekä työsopimustasolla sovitut vuosilomat muunnetaan 5 pv/vk lomapäivälaskentaan 6 pv/vk arki- päivälaskennasta alla olevan taulukon mukaisesti 1.5.2021 mennessä. Tau- lukon ylittävien lomapäivien osuus muunnetaan kertomalla lomaoikeus lu- vulla 0,85.

Lomapäivien lukumäärä 6- päiväisessä laskennassa	Lomapäi- vien luku- määrä 5- päiväisessä lasken- nassa
1	1
2	2
3	3
4	4
5	5
6	5
7	6
8	7
9	8
10	9
11	10
12	10
13	11
14	12
15	13
16	14
17	15
18	15
19	16

20	17
21	18
22	19
23	20
24	20
25	21
26	22
27	23
28	24
29	25
30	25
31	26
32	27
33	28
34	29
35	30
36	30
37	31
38	32
39	33
40	34
41	35
42	35
43	36
44	37
45	38

Vuosilomapalkka ja -korvaus

11. Kuukausipalkkaisen vuosilomapalkka ja -korvaus

Vuosiloman ajalta työntekijällä on oikeus saada kuukausipalkkansa vuosilo- malain mukaisesti.

Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan käyttäen jakajana lukua 21 ja kertojana lomapäivien lukumäärää.

Kuukausipalkkalaisen vuosilomapalkkaa laskettaessa mukaan ei lasketa talvilomapidennyspäiviä. Toimihenkilö ansaitsee tällöin normaalia yksiker- taista palkkaa pidennysajankohdan palkan mukaan.

12. Prosentuaalinen vuosilomapalkka ja vuosilomakorvaus

Työajan ja vastaavasti palkan muuttuessa lomanmääräytymisvuonna käy- tetään vuosilomalain tarkoittamaa prosentuaalista (9 % tai 11,5 %) vuosilo- mapalkkaa ja vuosilomakorvausta. Toimihenkilön ansaitessa lomaa työeh- tosopimuksen 12 §:n kohtien 9, 9.1 ja 9.2 perusteella, korotetaan vuosilo- malain mukaan määräytyvää lomapalkkaa tai lomakorvausta 0,45 %:lla ku- takin lisälomapäivää kohden.

Korotusta 0,45 % ei lasketa talvilomanpidennyspäiviltä, jolloin työntekijä an- saitsee normaalia yksikertaista palkkaa pidennysajankohdan palkan mu- kaan.

Jos työntekijä tekee osa-aikatyötä ja saa osasairauspäivärahaa lomalle läh- töhetkellä, maksetaan vuosilomapalkka ansainnan mukaan.

Pidettäessä säästövapaana olevia lomapäiviä ne huomioidaan prosenttipe- rusteisessa lomakorvauksessa lomapäivien lukumäärää laskettaessa.

13. Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka

Suomen metsäkeskuksessa ei sovelleta vuosilomalain 3 luvun 11 §:n tar- koittamaa keskipäiväpalkkaan perustuvaa vuosilomapalkan laskentaa ja ko. kohdassa olevaa kerrointaulukkoa.

14. Saamatta jääneestä vuosiloman pidennyksestä ei ole oikeutta saada vuosi- lomakorvausta.

Edellä tässä pykälässä tarkoitettu oikeus lomakorvaukseen tai vuosilomaan on myös asevelvollisena vakinaista palvelusta suorittamaan ryhtyvällä toi- mihenkilöllä, jos hän sitä haluaa, vaikka hänen työsuhteensa ei ole päätty- nyt.

Vuosilomapalkan maksaminen

15. Lomapalkka maksetaan normaalina palkanmaksupäivänä. Lomapalkka las- ketaan toimihenkilön kesäkuun palkan mukaan ja työsuhteen päättyessä päättymishetken palkan mukaan. Lomakorvaus maksetaan maksamishet- kellä voimassa olevan palkan mukaan.

Lomapäivien vaihtaminen rahaksi

16. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että vuosilomapäiviä voidaan vaih- taa toimihenkilön henkilökohtaisen palkan mukaiseksi rahakorvaukseksi vuosilomalain sallimissa rajoissa.

Jos kertynyttä tai kertyvää lomaa muutetaan rahakorvaukseksi, talvilomapi- dennys määräytyy sitä koskevan sopimusmääräyksen perusteella, minkä osapuolet ottavat rahakorvauksessa huomioon.

Edellä tarkoitettu sopimus edellyttää, että työnantaja ja kyseistä henkilöstö- ryhmää edustava luottamusmies katsovat sopimuksen mahdolliseksi.

Lomaraha

17. Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan. Lomarahaa ei makseta mahdollisista talvilomapidennyspäivistä.

Lomarahaa maksetaan myös työsuhteen päättyessä siihen mennessä ker- tyneen loman osalta.

Lomaraha maksetaan heinäkuussa ja työsuhteen päättyessä päättymiseen liittyvän palkanmaksun yhteydessä.

Työnantajan taloudellisen tilanteen vaatiessa voidaan työnantajan ja toimi- henkilöiden luottamusmiehen kesken sopia lomarahan vaihtamisesta sen arvoa vastaavaksi vapaaksi. Työpäiviksi osuva vapaa on työaikaan rinnas- tettavaa aikaa. Taloudellinen tilanne ja sopimusratkaisut selvitetään aina koko työpaikan henkilöstön osalta.

Työnantaja ja toimihenkilö voivat myös sopia, että tietyltä lomanmääräyty- misvuodelta maksettava lomaraha vaihdetaan vapaa-ajaksi. Näin saatava vapaa-aika katsotaan loman veroiseksi muiden säännösten osalta, mutta talvilomapidennykseen se ei oikeuta.

6. Työryhmät

Palkkavaaka/palkkausjärjestelmätyöryhmä

Osapuolet perustavat paikallisen työryhmän, jonka tarkoitus on selvittää ja arvi- oida palkkavaakamallin päivitystarpeet. Toimeksianto sisältää mahdollisen mal- litehtävien läpikäynnin: lukumäärän arvioinnin ja niiden selkeytyksen sekä palk- karyhmien pisteytysalueiden arvioinnin.

Ryhmään voidaan kutsua palkkavaakakonsultti ja tarvittaessa ryhmä voi kutsua mukaan myös liittojen edustajat konsultoimaan työryhmää.

Työryhmä aloittaa työnsä syksyllä 2023 ja arvioi yhdessä syksyyn 2024 men- nessä palkkavaakajärjestelmän muutostarpeita. Työryhmä voi esittää liitoille mahdolliset muutokset hyväksyttäväksi.

Selkeyttämistyöryhmä

Osapuolet asettavat työryhmän tarkastelemaan ja selkeyttämään työehtosopi- muksen kieliasua, numerointia ja viittauksia siten, että sopimuksen tosiasiallinen sisältö tai tulkinnat eivät muutu. Työryhmän tavoitteena on saada työ valmiiksi vuoden 2023 loppuun mennessä. Työryhmän muodostavat liittojen neuvottelijat.

Ad hoc -työryhmä

Osapuolet voivat asettaa tarvittaessa työryhmän miettimään sopimuskauden ai- kana esiin nousevia alan ajankohtaisia kysymyksiä.

Helsingissä, 24. päivänä maaliskuuta 2023 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

METO – METSÄALAN ASIANTUNTIJAT RY

Xxxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxx

AMMATTILIITTO JYTY RY

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxxxx

LUONNON-, YMPÄRISTÖ- JA METSÄTIETEILIJÖIDEN LIITTO LOIMU RY

Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

SUOMEN METSÄKESKUSTA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS ‌

1 § Sopimuksen soveltamisala ‌

Sopimus sitoo sopijaosapuolina Palvelualojen työnantajat PALTA ry:tä ja sen jä- senenä olevaa Suomen metsäkeskusta sekä METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:tä ja sen jäsenyhdistyksiä jäsenineen, Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöi- den liitto Loimu ry:tä ja sen jäsenyhdistyksiä jäsenineen sekä Ammattiliitto Jyty ry:tä ja sen jäsenyhdistyksiä jäsenineen.

Sopimuksen määräyksiä sovelletaan Suomen metsäkeskuksen palveluksessa oleviin työsuhteisiin pois lukien metsurit ja metsätyöntekijät.

Sopimus ei koske

a) johtoon kuuluvia toimihenkilöitä.

Johtoon luetaan tässä yhteydessä huomattavaa taloudellista tai toiminnal- lista vastuuta omaavat esimiehet. Paikallisesti todetaan johtoon kuuluvat toi- mihenkilöt.

b) henkilöitä, jotka on otettu suorittamaan määrättyä tehtävää tai määräajaksi, ellei työsuhde ole kestänyt kauemmin kuin neljä kuukautta. Jos kuitenkin työsopimus on solmittu määräajaksi ja tämä toistuu, toimihenkilö tulee tä- män sopimuksen piiriin heti, kun työsuhde on yhdessä tai useammassa erässä kestänyt neljä kuukautta.

2 § Järjestäytymisoikeus ‌

1. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

2. Järjestäytymisoikeuden loukkaamattomuudella tarkoitetaan myös oikeutta toimia tähän työehtosopimukseen sidotun liiton tai sen jäsenyhdistyksen luottamustehtävissä. Liiton tai sen keskusjärjestön luottamustehtävään vali- tulla toimihenkilöllä on oikeus saada mainitun tehtävän hoitamista varten tar- peellinen määrä vapautusta työtehtävistä. Asiasta on kuitenkin sovittava ta- pauskohtaisesti esimiehen kanssa.

3. Jos toimihenkilö katsoo tulleensa erotetuksi tai toimessaan syrjityksi alan ammatillisissa järjestöissä toimimisen vuoksi, asia on selvitettävä sopija- puolten välisessä neuvottelussa ennen kuin asia viedään tuomioistuimen käsiteltäväksi.

3 § Työsuhde, sen alkaminen ja päättyminen sekä lomauttaminen ‌

1. Työnantajalla on oikeus suunnitella ja järjestää työt, johtaa ja valvoa työn suorittamista sekä ottaa ja erottaa toimihenkilöt.

2. Toimihenkilön tulee työssään valvoa ja edistää työnantajan etua, noudattaa työnantajan edun edellyttämää vaiteliaisuutta työnantajan toimintaa kuten suunnittelua, kokeiluja, tutkimuksia, hinnoittelua ja liikesuhteita koskevissa asioissa sekä tarkoin ja säästäväisesti hoitaa hänen huostaansa uskottuja varoja ja omaisuutta.

3. Työnantajan tulee avoimesti neuvotella toimihenkilön kanssa tämän hoidet- tavana olevista asioista sekä myötämielisesti tukea toimihenkilöä hänen teh- tävissään.

4. Toimihenkilön kanssa voidaan sopia enintään työsopimuslain mukaisesta koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin.

5. Työsopimus tehdään kirjallisena.

6. Työnantaja noudattaa seuraavia irtisanomisaikoja:

˗ 1 kuukausi, jos työsuhde on kestänyt enintään vuoden

˗ 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 5 vuotta

˗ 3 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta mutta enintään 9 vuotta

˗ 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 9 vuotta, mutta enintään 12 vuotta,

˗ 5 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta, mutta enintään 15 vuotta,

˗ 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 15 vuotta

Toimihenkilön sanoessa työsopimuksen irti on irtisanomisaika, jollei toisin sovita:

˗ kaksi viikkoa, jos työsuhde on kestänyt alle vuoden,

˗ yksi kuukausi, jos työsuhde on kestänyt yli vuoden, mutta enintään 10 vuotta ja

˗ kaksi kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta.

7. Työsopimus voidaan puolin ja toisin irtisanoa ja purkaa laissa säädetyin edellytyksin.

8. Toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen otettu toi- mihenkilö voidaan lomauttaa laissa säädetyin perustein 14 kalenteripäivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen.

4 § Palkkaus ‌

1. Toimihenkilön palkka määritellään kuukausipalkkana, jollei työsopimuksin toisin sovita muusta palkan määräytymisjaksosta. Muusta määräytymisjak- sosta voidaan työsopimuksin sopia, jos työsuhteen lyhyt kesto, työn urakka- luonne, tavanomaisesta poikkeava työaikajärjestely tai muu vastaava, pe- rusteltu syy sitä edellyttää.

2. Toimihenkilön palkka maksetaan viimeistään kunkin palkanmaksukuukau- den 15. päivänä, kuitenkin siten, että noudatettua käytäntöä ei muuteta, ellei siitä paikallisesti sovita. Mikäli palkanmaksupäivä sattuu lauantaiksi tai sun- nuntaiksi, palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä. Työsuhteen päättyessä lopputilipalkka voidaan maksaa viimeistään työsuhteen päättymistä seuraa- vana tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

3. Toimihenkilölle, jonka työnantaja on määrännyt oman toimensa ohella hoi- tamaan toista tehtävää, maksetaan koko palkkaus päätyöstä ja sen lisäksi vähintään 10 % ja enintään 35 % toimihenkilön henkilökohtaisesta palkasta. Mikäli sijaisuutena hoidettava tehtävä on omaa tointa vaativampi, määräytyy edellä mainittu korvaus (10 – 35%) sijaisuuden ajan vaativammasta tehtä- västä.

Korvausta ei suoriteta vuosiloman sijaisuudesta, ellei ole kysymys yhden- jaksoisen lomansijaisuuden yli 4 viikkoa kestävästä hoitamisesta. Korvaus maksetaan tällöin koko sijaisuusajalta. Korvaus sekä muut työehtoihin liitty- vät kysymykset tulee sopia ennen sijaisuuden alkamista.

5 § Palkkausjärjestelmä ‌

1. Peruspalkat

Palkkausjärjestelmä perustuu Palkkavaakamallilla tehtyyn toimien vaativuuden arviointiin, pisteytykseen ja vaativuusluokitukseen.

˗ liite 1, palkkavaakapisteytys

˗ liite 2, palkkaryhmät ja peruspalkat

2. Henkilökohtainen palkanosa

a) Edellä mainitun vaativuusryhmän mukaisen palkan lisäksi maksetaan henkilökohtaista palkanosaa, joka on vaativuusryhmän osoittaman pal- kan ja maksettavan palkan välinen erotus. Toimihenkilö ja työnantaja käyvät vuosittain keskustelun toimihenkilön henkilökohtaisesta suoriu- tumisesta, jonka perusteella henkilökohtainen palkanosa määräytyy.

Henkilökohtaisen palkanosan kriteerit

b) Toimihenkilölle maksetaan henkilökohtaista palkanosaa, jonka perus- teena ovat työntekijän henkilökohtainen suoriutuminen ja osaaminen, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä kehittymiskyky ja -halu.

c) Henkilökohtaisen palkanosan perusteiden tulee olla oikeudenmukaisia ja kannustavia sekä työntekijän pitää pystyä itse vaikuttamaan työsuo- rituksellaan henkilökohtaisen palkanosan suuruuteen.

Henkilökohtaisen palkanosan käytön periaatteet neuvotellaan tarvittaessa pääluottamusmiesten kanssa ja ne selvitetään henkilöstölle työnantajan normaalien henkilöstökäytäntöjen mukaisesti.

Henkilökohtaisen palkanosan perusteena olevat kriteerit ja niiden lisätekijät.

SUORIUTUMINEN JA OSAAMINEN TEHTÄVÄSSÄ

˗ työn laatu

˗ sujuvuus

˗ tehokkuus/tuloksellisuus

YHTEISTYÖ- JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT KEHITTYMISKYKY JA -HALU

˗ osaamisen kehittäminen

˗ valmiudet kehittää toimintatapoja ja työtä

˗ joustavuus

Yllä mainituista kriteerien lisätekijöistä ja niiden vaikutuksesta henkilökohtai- seen palkanosaan sovitaan tarkemmin paikallisesti.

Henkilökohtaisen palkanosan määritteleminen

d) Uuden toimihenkilön työtaito kyseiseen tehtävään arvioidaan työsuh- detta solmittaessa ja määritellään sitä vastaava henkilökohtainen pal- kanosa. Sellaisen uuden toimihenkilön arviointi, jolla ei ole vastaavasta tehtävästä aikaisempaa työkokemusta, tehdään viimeistään 4 kuukau- den kuluessa työsuhteen alkamisesta.

e) Tehtävän vaativuusryhmän muuttuessa henkilökohtainen palkanosa arvioidaan uudelleen toimihenkilön ja työnantajan välisen keskustelun jälkeen.

f) Työnantaja ja pääluottamusmiehet kokoontuvat tarkastelemaan henki- lökohtaisten palkanosien tarkistusten toteutumista ja niin sovittaessa, osapuolilla on mahdollisuus tehdä työnantajan ratkaisuihin muutoksia, mikäli osapuolten yhteisesti sovittu tarkoitus ei ole toteutunut.

3. Tulospalkkiot

Toimihenkilölle voidaan suorittaa metsäkeskuksen, toimintayksikkönsä tai oman hyvän tuloksen perusteella tulospalkkioita. Maksamisen perusteet tulee käsitellä etukäteen noudattaen yhteistoimintalain periaatteita. Maksamisen edellytykset tarkistetaan vuosittain.

4. Palkkaryhmiin sijoittelu

Palkkaryhmiin sijoittelun toteuttamisesta neuvotellaan työnantajan ja luottamus- miehen välillä. Xxxxxxxxxxxxx sijoittelusta päättää työnantaja.

Henkilön palkkaryhmiin sijoittamista koskevat erimielisyydet ratkaistaan osapuol- ten kesken tarvittaessa palkkausjärjestelmäkonsultin avulla. Sopimusosapuolet suosittelevat, että mahdolliset erimielisyydet tehtävän vaativuuden arvioinnissa käsitellään ensisijaisesti esimiehen ja toimihenkilön kesken. Mikäli ratkaisua em. neuvottelussa ei saavuteta, voidaan asia siirtää käsiteltäväksi valtakunnalliseen arviointiryhmään. Sopimusosapuolet ovat yhtä mieltä siitä, ettei erimielisyyttä siir- retä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

5. Eläkemaksut

Työnantaja on velvollinen maksamaan voimassa olevan Eläke-Tapion lisäeläke- maksun.

6. Erityistekijä

Jos työtehtävien sisältö, kokonaisuus ja/tai vastuullisuus poikkeaa vaativuusryh- män tavanomaisista tehtävänsisällöistä ja vaativuusryhmän normaalista vaati- mustasosta, voidaan maksaa tehtäväkohtaista lisää/erityistekijälisää. Työtehtä- vien sisältöä verrataan samassa vaatimusryhmässä olevien normaaleihin työteh- täviin. Erityistekijä voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva euro- määräinen lisä. Työnantaja ja toimihenkilö sopivat erityistekijän suuruudesta.

6 § Matkakustannusten korvaus ‌

1. Toimihenkilölle suoritetaan korvausta työtehtävien hoitoon kuuluvien matko- jen aiheuttamista kustannuksista tämän sopimuksen liitteenä olevan mat- kustussäännön mukaan.

2. Työmatkat on tehtävä tarkoitukseen sopivalla halvimmalla matkustustavalla. Matkustustavan valinnassa on otettava erityisesti huomioon toimihenkilön mahdollisuudet matkustaa yhdessä muiden toimihenkilöiden tai työntekijöi- den kanssa.

7 § Sairausajan palkka ‌

1. Toimihenkilölle, joka sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyy- den takia on poissa työstä, maksetaan palkkaus työnteon keskeytyksen ajalta seuraavasti

Jos työsuhde on kestänyt ennen työkyvyttömyyden alkua alle kaksi vuotta, toimihenkilöllä on oikeus saada palkkansa yhden kuukauden (30 kalenteri- päivän) ajalta.

Jos työsuhde on kestänyt ennen työkyvyttömyyden alkua vähintään kaksi vuotta mutta alle viisi vuotta, toimihenkilöllä on oikeus saada palkkansa kah- den kuukauden (60 kalenteripäivän) ajalta.

Jos työsuhde on kestänyt ennen työkyvyttömyyden alkua vähintään viisi vuotta, toimihenkilöllä on oikeus saada palkkansa kolmen kuukauden (90 kalenteripäivän) ajalta.

Kuitenkin kussakin uudessa sairauspoissaolotapauksessa toimihenkilöllä on oikeus palkkaan 14 kalenteripäivältä.

3. Jos työkyvyttömyyteen on syynä toimihenkilöä hänen tehtäviensä johdosta kohdannut väkivalta, toimihenkilöllä on oikeus saada palkkansa 12 kuukau- delta.

4. Toimihenkilö, joka sairauden tai tapaturman takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen ilmoittamaan siitä viipymättä työnantajalle, samoin myös siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. Työkyvyttömyydestään toi- mihenkilö on velvollinen toimittamaan työnantajalle lääkärintodistuksen vaa- dittaessa sekä aina, kun työkyvyttömyys jatkuu yli kolme päivää.

5. Jos toimihenkilö on työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sairautensa, työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa tällaisen sai- rauden ajalta.

6. Toimihenkilöllä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on itse tarkoi- tuksellisesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman tai estänyt parantumi- sen tai hänen törkeä huolimattomuutensa on olennaisesti myötävaikuttanut sairauden, vian tai vamman syntymiseen tai parantumisen estymiseen.

7. Toimihenkilöllä on oikeus sairausajan palkkaan myös, milloin päihdeongel- mainen toimihenkilö on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnantajansa kanssa.

8. Osasairaspäiväraha

Kyse on vapaaehtoisesta järjestelystä työntekijän ja työnantajan välillä. Pa- luuta osa-aikaisesti työhön voi esittää työntekijä, työterveyshuolto tai työn- antaja. Työhön paluun on tapahduttava terveyttä tai toipumista vaaranta- matta.

9. Oikeus työnantajan järjestämään työterveyshuoltoon annetaan myös lo- mautetuille toimihenkilöille.

8 § Raskaus- ja vanhempainvapaa ‌

1. Toimihenkilön oikeus erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaaseen määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan.

3. Synnyttävälle vanhemmalle, jolla on sairausvakuutuslain (1224/2004) 9 lu- vun 1 §:n (28/2022) mukaan oikeus raskausrahaan ja 9 luvun 5 §:n 1 tai 2 momentin (28/2022) mukaan oikeus vanhempainrahaan, maksetaan palkka yhteensä enintään 40 arkipäivän pituiselta yhdenjaksoiselta ajanjaksolta raskausvapaan alusta lukien sekä sitä välittömästi seuraavalta enintään 32 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta vanhempainvapaan alusta lukien.

Pöytäkirjamerkintä:

Palkallinen vanhempainvapaa ei koske osittaista vanhempainva- paata, jossa työnantaja ja työntekijä sopivat osa-aikatyöstä.

Sairausvakuutuslaki ei ole työehtosopimuksen osa.

6. Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilön työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa tai adoptiossa en- nen hoitoonottohetkeä.

Pöytäkirjamerkintä 8 §:n voimaantulosta:

9 § Sairausvakuutuslain etuudet ja ansionmenetyskorvaukset ‌

1. Toimihenkilön oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- raskaus- ja vanhempainrahaan siirtyy sairaus-, raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta työnantajalle siltä osin kuin päivä-, raskaus- ja vanhempainrahan määrä ei ylitä hänen samalta ajalta saamaansa palkkauksen määrää.

2. Jos päivä-, raskaus- tai vanhempainrahaa ei toimihenkilöstä itsestään joh- tuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hä- nellä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää osa, mikä toimihenkilölle laiminlyönnin vuoksi on jäänyt maksa- matta.

3. Jos toimihenkilö saa saman työkyvyttömyyden perusteella korvausta ansi- onmenetyksestä tapaturmalain, työntekijäin eläkelain tai työnantajan kus- tantaman liikennevakuutuksen nojalla, vähennetään korvaus samalta ajalta maksettavasta sairausajan palkasta.

10 § Muut poissaolot ‌

1. Toimihenkilöllä on oikeus palkkaan enintään kolmen päivän poissaolon ajalta, kun poissaolo johtuu toimihenkilön alle kymmenvuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen tai muun hänen kodissaan pysyvästi asuvan alle kym- menvuotiaan lapsen äkillisestä sairastumisesta lapsen tilapäisen hoidon jär- jestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Edellytyksenä on, että lapsen molem- mat huoltajat ovat ansiotyössä, ja ettei toinen huoltaja samanaikaisesti käytä vastaavaa poissaolo-oikeutta. Sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajaan.

2. Mikäli työntekijä on poissa työstä seuraavassa mainittujen työntekijän työ- päiviksi sattuvien tapahtuminen vuoksi, ei tällainen poissaolo vähennä työn- tekijän palkkaa tai vuosilomaa. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on enintään yksi päivä paitsi 1 kohdan tarkoittamassa lapsen äkillisen sairasta- pauksen yhteydessä.

a) Perheenjäsenen hautajaiset

b) Oma vihkiäispäivä ja parisuhteen rekisteröimispäivä

c) Oma 50- ja 60-vuotispäivä

Pöytäkirjamerkintä:

Perheenjäsenellä tarkoitetaan työntekijän kanssa samassa talou- dessa elävää avio- ja avopuolisoa ja näiden samassa taloudessa eläviä omia tai puolison lapsia. Lapseksi katsotaan myös otto- ja kasvattilapsi.

3. Toimihenkilölle, joka on kutsuttu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolus- tuskurssille tai valmiuslain (1552/11) 6 §:n 2 momentin nojalla väestönsuo- jelukoulutukseen, maksetaan henkilökohtainen palkkaus vähennettynä re- serviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella.

Jos reservin kertausharjoituksiin kutsutulle toimihenkilölle ei makseta ase- velvollisuuslain (1438/07) nojalla reserviläispalkkaa, ei hänelle makseta myöskään edellä tarkoitettua palkkausta.

4. Toimihenkilölle, joka on poissa työstä osallistuessaan keskusjärjestönsä tai tähän sopimukseen osallisen järjestönsä päättävien toimielinten kokouksiin, jollaisiksi luetaan liittokokous, valtuusto/edustajisto ja hallitus, maksetaan toimihenkilön henkilökohtainen palkkaus, kun kokouksissa käsitellään työ- ehtosopimusasioita.

5. Toimihenkilön, joka on poissa työstä jostakin edellä mainitusta syystä, mutta on estynyt ilmoittamasta siitä, tulee välittömästi esteen poistuttua ilmoittaa poissaolon syy työnantajalle.

Erinäisiä määräyksiä

Työnantaja korvaa toimihenkilölle lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan val- tioneuvoston päätöksen (950/94) tarkoittamista ja työterveyshuollon toiminta- suunnitelmassa hyväksytyistä työsuhteen aikana suoritettavista terveystarkas- tuksista sekä niihin liittyvistä matkoista aiheutuvan ansionmenetyksen hänen me- nettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään ta- pauksissa, jotka on mainittu nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa (998/93).

Toimihenkilölle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorit- taa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Jos tut- kimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan. Matkakustannusten korvaus ja päiväraha maksetaan toimi- henkilöiden matkustussäännön mukaisesti.

11 § Työaika ‌

1. Toimihenkilöön, joka toimii pääasiallisesti toimistotehtävissä, sovelletaan hänen ollessa sanotuissa tehtävissä säännöllistä työaikaa koskevia mää- räyksiä.

2. Muihin tämän sopimuksen piiriin kuuluviin toimihenkilöihin noudatetaan va- paamuotoista työaikaa, jonka pituus voi päivittäin ja viikoittain vaihdella. Oh- jeellisena viikkotyöaikana pidetään 40 tuntia viikossa. Työaikaa koskevaa kirjanpitoa ei pidetä. Myöskään päivittäistä työn alkamista tai päättymistä ei mahdollisesti erikseen sovittua toimistoaikaa lukuun ottamatta määritellä. Työpäivän aikana toimihenkilö voi hoitaa myös omia asioitaan, tämän ole- matta kuitenkaan työaikaa.

3. Palkan osittaminen

Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta saadaan päivältä maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 21.

4. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa enintään 12 kuukauden ajanjaksolla.

A. Vapaamuotoinen työaika

5. Työajan tasaamiseksi edellä 2 kohdassa mainittuun ohjeelliseen viikkotyö- aikaan annetaan toimihenkilöille 8 kokonaista vapaapäivää täyttä työvuotta kohden. Poissaoloista johtuva vähennys voidaan suorittaa vastaavasti vain täysien työpäivien osalta. Ennen vapaan antamista on kuultava toimihen- kilöä.

Työsuhteen päättyessä pitämätön vapaapäivä korvataan toimihenkilön päi- väpalkan mukaisesti

6. Mikäli työnantaja ja toimihenkilö yhteisesti toteavat, että toimihenkilön oh- jeellinen viikkotyöaika ylittyy, sopivat he korvauksesta tapauskohtaisesti.

Lepoajat

7. Toimihenkilölle annetaan vuosiloman ja sen ulkopuolella olevien sunnuntai- päivien lisäksi toinen vapaapäivä viikkoa kohti. Toinen viikoittainen vapaa- päivä on annettava viikkolepopäivään liittyvänä. Mikäli vapaapäivä sijoite- taan johonkin muuhun viikonpäivään, on siitä ilmoitettava toimihenkilölle ai- nakin viikkoa aikaisemmin, ellei asiasta toisin sovita.

Edellisen lisäksi, mikäli se työnantajan tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista, ovat vapaapäiviä uudenvuodenviikon lauantai, loppiaisviikon lauantai, pääsiäislauantai, pääsiäisen jälkeinen lauantai, vapunpäiväviikon lauantai, helatorstaiviikon lauantai, juhannusaatto, itsenäisyyspäiväviikon lauantai, jouluaatto ja joulun jälkeinen lauantai.

Korvaus vapaapäivänä tehdystä työstä

8. Xxxxxxx toimihenkilö työnantajan aloitteesta omalla suostumuksellaan tekee työtä ilmoitettuna vapaapäivänään, maksetaan siitä korvauksena 50 %:a ko- rotettu palkka. Mikäli tällaista työtä joudutaan tekemään sunnuntaina tai muuna pyhäpäivänä, on vastaava korotus 100 %. Tässä kohdassa mainit- tuja päiviä ei oteta huomioon 11 §:n 2. kohdan mukaiseen viikkotyöaikaan.

9. Xxxxxxxxxxxxx ja hänen esimiehensä tulee etukäteen sopia niistä tehtävistä, jotka toimihenkilö poikkeuksellisesti hoitaa myös vapaa-aikanaan. Tämä en- nalta sopimisen vaatimus ei saa kuitenkaan estää tehtävien tarkoituksen- mukaista hoitamista.

B. Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa.

2. Työviikossa on viisi työpäivää.

3. Kohdasta 2 poiketen työpäiviä on vähemmän kuin viisi, kun työviikko sisäl- tää pitkäperjantain, toisen pääsiäispäivän, helatorstain tai juhannusaaton tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäi- vän, loppiaisen, vapunpäivän, itsenäisyyspäivän, jouluaaton, joulupäivän tai tapaninpäivän. Työviikko on tällöin päivää kohti 7 tuntia 15 minuuttia

kohdassa 1 mainittua lyhyempi riippuen siitä, sisältyykö työviikkoon yksi, kaksi vai kolme edellä mainittua arkipyhää tai aattopäivää.

4. Työajaksi luetaan työhön käytetty aika. Työajaksi luetaan myös aika, joka kuluu kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen.

5. Työviikko alkaa maanantaina klo 00. Vuorokausi alkaa kello 00, jollei ole sovittu sen alkamisesta samaan aikaan kuin toimihenkilön on säännönmu- kaisesti saavuttava työhönsä.

Lepoaika

6. Toimihenkilölle annetaan sunnuntain ajaksi vähintään 35 tuntia kestävä yh- denjaksoinen viikkolepo. Viikkolepo voidaan kuitenkin antaa viikon muuna- kin aikana, jos työtä sen luonteen vuoksi tehdään kaikkina viikonpäivinä.

Viikkolevon järjestämistavasta riippumatta viikkolepo voidaan antaa myös viikkojen vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osasi jälkim- mäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.

Viikkolepomääräyksestä voidaan poiketa hätätyötä tehtäessä tai jos toimi- henkilöä tilapäisesti tarvitaan työhön hänen viikkoleponsa aikana työpaikan säännöllisen työnkulun turvaamiseksi.

Pääsääntöisesti toimihenkilöllä on kaksi viikkolepopäivää peräkkäin siten, että toinen viikkolepopäivä on lauantai, jos tämä työn järjestelyn kannalta on mahdollista.

Päivittäinen tunnin lepoaika voidaan tarvittaessa lyhentää 30 minuutiksi. Jos toimihenkilöllä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus poistua työpaikalta, lepoaikaa ei lasketa työajaksi.

Lisätyö

7. Säännöllisen vuorokautisen työajan, 7 tunnin 15 minuutin ja 8 tunnin välinen erotus sekä säännöllisen viikoittaisen työajan 36 tunnin 15 minuutin ja 40 tunnin välinen erotus (lisätyö) korvataan antamalla toimihenkilölle vastaava määrä vapaa-aikaa.

Vapaa aika annetaan lisätyön tekemistä seuraavan kalenterikuukauden ai- kana, jollei toisin sovita. Jos vapaa aikaa ei voida järjestää, toimihenkilölle maksetaan korvauksena yksinkertainen tuntipalkka.

Jos lisätyötä tehdään viikolla, johon sisältyy 3 kohdassa lueteltuja päiviä, viikoittaisen lisätyön kynnys lisätyön määrää laskettaessa alenee vastaa- vasti työpäivien lukumäärän mukaisesti.

Ylityö

8. Ylityötä tehdään vain, jos siitä on sovittu.

Vuorokautisen työajan ylittäessä 8 tuntia maksetaan kahdelta ensimmäi- seltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka.

Viikoittaisen työajan ylittäessä 40 tuntia maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka.

Työnantajan ja toimihenkilön sopiessa voidaan ylityö korvata antamalla toi- mihenkilölle vapaa-aikaa. Vapaa-aikaa annetaan tehdyn ylityöajan määrä yllä olevan kohdan 8 kappaleiden yksi ja kaksi perusteella.

Säännöllisestä työajasta poikkeaminen

9. Paikallisesti voidaan sopia, että säännöllinen työaika voi olla keskimäärin 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. Säännöllinen vuorokautinen työaika saa tällöin- kin olla enintään 10 tuntia ja säännöllinen viikoittainen työaika 48 tuntia.

Työajan tulee tasoittua keskimäärin 36 tuntiin 15 minuuttiin kuuden kuukau- den jaksossa jakson alkamisesta lukien.

Jos tasoittumisjakson aikana vuorokautinen työaika ylittää 10 tuntia tai vii- koittainen työaika 48 tuntia, ylityökorvausten laskennassa noudatetaan nämä rajat ylittäviltä tunneilta soveltuvin osin kohdan 8 määräyksiä.

Sunnuntaityökorvaus

10. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapyhänä sekä itsenäisyys ja vapun- päivänä kello 00.00 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan sun- nuntaityökorvauksena tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.

Jos sunnuntaityö on ylityötä, siitä on lisäksi suoritettava em. ylityökorvaus, joka lasketaan toimihenkilön korottamattomasta palkasta.

Tuntipalkan laskeminen

11. Yksinkertainen tuntipalkka lasketaan siten, että toimihenkilön henkilökohtai- nen, säännöllinen kuukausipalkka jaetaan luvulla 150.

Työajan tasoittaminen

12. Korvausten ja lisien perusteena olevat tunnit ja minuutit tasoitetaan täysiksi tunneiksi palkanmaksukausittain tasaavalla luokituksella.

Liukuva työaika

13. Jos työpaikalla noudatetaan liukuvaa työaikaa, toimihenkilön omasta aloit- teesta liukumarajojen puitteissa tai virkistystaukoa lyhentäen työskentele- mää aikaa ei oteta mukaan laskettaessa korvauksiin ja lisiin oikeuttavaa ai- kaa.

Toimihenkilö huolehtii siitä, että liukumasaldoja pidetään pois hiljaisempana aikana, kun työtilanne sen sallii. Mikäli liukuvan työajan saldot tästä huoli- matta ovat jatkuvasti lähellä enimmäismäärää, tulee työnantajan ja toimi- henkilön sopia toimenpiteistä liukumasaldojen pitämiseksi. Mikäli sopimuk- seen ei päästä, on työnantajalla oikeus osoittaa liukumasaldoa pidettäväksi

kuluvan tai seuraavan seurantajakson aikana. Työnantajan määrätessä va- paata pidettäväksi kokonaisina päivinä, on tästä ilmoitettava toimihenkilölle hyvissä ajoin ennen vapaan alkamista. Jos työnantaja on määrännyt vapaan ajankohdan, ajankohtaa voidaan muuttaa vain sopimalla asiasta toimihenki- lön kanssa.

Lisätyökorvaus

14. Tehdystä lisätyöstä suoritetaan korvaus vapaa aikana tai rahana. Työnan- taja ilmoittaa korvauslajista viimeistään lisätyön tekemistä seuraavan kalen- terikuukauden aikana. Rahakorvauksena maksettava korvaus on makset- tava tätä seuraavan kalenterikuukauden kuluessa.

Lisätyökorvausta ei suoriteta, jos samalta ajalta maksetaan palkkiota tai kor- vausta toisen toimen hoitamisesta oman toimen ohella tai muuta erityistä palkkiota tai korvausta.

12 § Vuosiloma ‌

Vuosiloman kertyminen

1. Vuosilomaa ansaitaan 5 lomapäivää/viikko lomapäivälaskennan mukaan ja annetaan 5 lomapäivää/viikko tai maksetaan työsuhteen päättyessä loma- korvauksena 5 lomapäivää/viikko laskentasäännön mukaan.

2. Lomapäiviä ovat maanantaista perjantaihin sijoittuvat päivät lukuun otta- matta TES:n 11 §:n mukaisia arkipyhiä.

Ellei tässä TES:n 12 §:ssä toisin ole määrätty, sovelletaan muilta osin vuo- silomalakia ottaen huomioon vuosilomalain 6-päiväisen lomalaskennan muuttuminen 5-päiväiseksi.

Vuosilomalain 7 a kohdan lisävapaapäiviä koskevassa määräyksessä lisä- vapaapäivien määrä on 20.

3. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuu- kaudelta seuraavasti:

a) Lomataulukkoa A sovelletaan, jos toimihenkilön työsuhde on maalis- kuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti jatkunut alle vuoden nykyi- sellä työnantajalla.

b) Lomataulukkoa B sovelletaan, jos toimihenkilön työsuhde on loma- kautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä yhden- jaksoisesti jatkunut vähintään vuoden.

c) Lomataulukkoa C sovelletaan, jos toimihenkilön työsuhde on loman- määräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti vä- hintään 15 vuotta.

Lomataulukko A

Täydet loman-

määr.kk:t

Lomapv:t

Lomataulukko B

Täydet loman-

määr. kk:t

Lomapv:t

Esimerkki: Toimihenkilön työsuhde on alkanut 1.1.2022. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2021 − 31.3.2022 häneen sovelletaan lo- mataulukkoa A. 1.4.2022 alkaen häneen sovelletaan lomataulukkoa B, kun- han työsuhde yhteensä kestää vähintään vuoden.

Lomataulukko C

Täydet loman-

määr. kk:t

Lomapv:t

Esimerkki: Toimihenkilöllä täyttyy 15 vuotta työsuhdetta 1.9.2022. Hän al- kaa ansaita lomaa 1.4.2022 alkavan lomanmääräytymisvuoden alusta al- kaen lomataulukon C mukaan.

4. Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuu- kausi, jonka aikana toimihenkilö on ollut työssä vähintään kahdeksantoista kalenteripäivää.

6. Työssäolon veroisina päivinä pidetään lisäksi seuraavia poissaoloaikoja:

a) sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen sairasloman ai- kaa,

b) maanpuolustuskurssille, väestönsuojelukoulutukseen tai palvelukseen määrättyä oloaikaa,

c) työehtosopimukseen liittyvän koulutussopimuksen mukaiseen koulu- tukseen osallistumisaikaa.

Vuosiloman siirto

7. Sen lisäksi, mitä vuosilomalain 5 luvussa on loman antamisesta säädetty, noudatetaan seuraavaa:

Sairausvakuutuslain mukaan määräytyvään erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainvapaakauteen määrätty vuosiloma tai sen osa siirretään myö- häisempään ajankohtaan.

Vuosiloman säästäminen

Sopimalla voidaan säästää joko osittain tai kokonaan varsinaisesta vuosilo- masta viisitoista päivää ylittävä osa.

Työnantaja ja toimihenkilö laativat yhdessä ennen säästämiseen ryhtymistä suunnitelman säästämisestä ja säästöloman pitämisestä.

Talvilomapidennys

9.1. Vapaamuotoisessa työajassa

9.2. Säännöllisessä työajassa

a) keskeytys on aiheutunut toimihenkilön sairaudesta, toimihenkilölle myönnetystä erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainvapaasta tai toi- mihenkilölle ottolapsen ottamisen yhteydessä myönnetystä vanhem- painvapaasta kaikki siltä osin, johon sairausvakuutuslain mukaan tu- leva erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainrahan katsotaan kohdis- tuvan; tai

b) keskeytys on aiheutunut muista kuin edellä mainituista syistä, mutta toi- mihenkilö on ollut lomakautena toimessa tai lomalla vähintään 70 päi- vää.

c) Jos vuosilomaan oikeuttava työsopimussuhde ei katkea, ei myöskään palkaton työstä poissaolo katkaise vuosiloman edellytyksenä olevaa työsuhteen yhdenjaksoisuutta.

Vuosilomapalkka ja -korvaus

11. Kuukausipalkkaisen vuosilomapalkka ja -korvaus

Vuosiloman ajalta työntekijällä on oikeus saada kuukausipalkkansa vuosilo- malain mukaisesti.

Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan käyttäen jakajana lukua 21 ja kertojana lomapäivien lukumäärää.

Kuukausipalkkalaisen vuosilomapalkkaa laskettaessa mukaan ei lasketa talvilomapidennyspäiviä. Toimihenkilö ansaitsee tällöin normaalia yksiker- taista palkkaa pidennysajankohdan palkan mukaan.

12. Prosentuaalinen vuosilomapalkka ja vuosilomakorvaus

Korotusta 0,45 % ei lasketa talvilomanpidennyspäiviltä, jolloin työntekijä an- saitsee normaalia yksikertaista palkkaa pidennysajankohdan palkan mu- kaan.

Jos työntekijä tekee osa-aikatyötä ja saa osasairauspäivärahaa lomalle läh- töhetkellä, maksetaan vuosilomapalkka ansainnan mukaan.

Pidettäessä säästövapaana olevia lomapäiviä ne huomioidaan prosenttipe- rusteisessa lomakorvauksessa lomapäivien lukumäärää laskettaessa.

13. Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka

Suomen metsäkeskuksessa ei sovelleta vuosilomalain 3 luvun 11 §:n tar- koittamaa keskipäiväpalkkaan perustuvaa vuosilomapalkan laskentaa ja ko. kohdassa olevaa kerrointaulukkoa.

14. Saamatta jääneestä vuosiloman pidennyksestä ei ole oikeutta saada vuosi- lomakorvausta.

Vuosilomapalkan maksaminen

Lomapäivien vaihtaminen rahaksi

16. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että vuosilomapäiviä voidaan vaih- taa toimihenkilön henkilökohtaisen palkan mukaiseksi rahakorvaukseksi vuosilomalain sallimissa rajoissa.

Jos kertynyttä tai kertyvää lomaa muutetaan rahakorvaukseksi, talvilomapi- dennys määräytyy sitä koskevan sopimusmääräyksen perusteella, minkä osapuolet ottavat rahakorvauksessa huomioon.

Edellä tarkoitettu sopimus edellyttää, että työnantaja ja kyseistä henkilöstö- ryhmää edustava luottamusmies katsovat sopimuksen mahdolliseksi.

Lomaraha

17. Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan. Lomarahaa ei makseta mahdollisista talvilomapidennyspäivistä.

Lomarahaa maksetaan myös työsuhteen päättyessä siihen mennessä ker- tyneen loman osalta.

Lomaraha maksetaan heinäkuussa ja työsuhteen päättyessä päättymiseen liittyvän palkanmaksun yhteydessä.

13 § Erinäiset korvaukset ‌

Toimihenkilölle, milloin hän tekee päivittäin keskimäärin vähintään puoli tuntia työnantajan määräämiä tehtäviä kotonaan, suoritetaan toimistokorvausta seu- raavasti:

˗ kun käytössä on osa huonetta 118 € / kk

˗ kun käytössä on kokonainen huone 156 € / kk

Edellä mainituille toimihenkilöille maksetaan kalustokorvauksena 43 € kuukau- dessa, milloin toimihenkilö joutuu säilyttämään omissa tiloissa työnantajan omis- tamia, tilaa vieviä tai likaavia työkaluja tahi tarvikkeita.

Työsuojeluvaltuutetun korvaus on 30.6.2023 asti 43 euroa ja 1.7.2023 alkaen 46 euroa.

14 § Luottamusmiehet ‌

Luottamusmiestoiminnassa noudatetaan osapuolten välillä sovittuja luottamus- miessopimuksia.

Metsätoimihenkilöitä edustavan pääluottamusmiehen toimenkuvaus laaditaan niin, että pääluottamusmiehen tehtävien hoitamiseen varataan n. 35-40 % toimi- henkilön vuosityöajasta. Varauksesta huolimatta annetaan pääluottamusmie- helle tarvittava työstä vapautus ja sovittaessa oikeus tarvittaviin matkakorvauk- siin.

Loimulaisia edustavan pääluottamusmiehen tehtävien hoitamiseen varataan keskimäärin 15 työpäivää vuodessa ja lisäksi 7 työpäivää käytettäväksi työehto- sopimusneuvotteluihin.

Toimistohenkilöstöä edustavien luottamusmiesten työstä vapautusajasta on sovittu luottamusmiessopimuksella.

Lisäksi sovelletaan mitä osapuolten välisessä yhteistoimintasopimuksessa on sovittu.

15 § Koulutustoiminta ‌

Sopijapuolet sopivat vuosittain tai tapauskohtaisesti toimihenkilöiden osallistumi- sesta työmarkkinakoulutukseen ja muutoin koulutuskysymyksissä noudatetaan, mitä tähän sopimukseen liittyvässä koulutussopimuksessa on sovittu.

16 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja järjestää kustannuksellaan toimihenkilöilleen työmarkkinoiden kes- kusjärjestöjen sopiman ryhmähenkivakuutusturvan mukaisen ryhmähenkivakuu- tuksen.

17 § Suojavarustus ‌

Suojavarustuksen suhteen noudatetaan metsäkeskuksissa aikaisemmin voi- massa ollutta ja toteutettua käytäntöä.

18 § Jäsenmaksujen periminen ‌

Xxxxxx toimihenkilö on antanut siihen valtuuden, perii työnantaja liiton jäsenmak- sut toimihenkilön palkasta ja toimihenkilölle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut liiton ilmoittamalle pankkitilille saa- miensa ohjeiden mukaisesti.

19 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimie- lisyyksistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja toimihenkilön tai luottamus- miehen välillä. Neuvottelut on aloitettava 2 viikon kuluessa neuvottelupyyn- nön esittämisestä.

2. Niissä tapauksissa, missä paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, ja toi- nen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat ja molempien osapuolten kanta.

3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on aloitettava 2 viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.

4. Jos osapuolet ovat yksimielisiä, voidaan riita asia alistaa keskusjärjestöjen välillä neuvoteltavaksi. Ellei liittojen ja mahdollisissa keskusliittojen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä, voidaan asia saattaa työtuo- mioistuimen ratkaistavaksi.

20 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuu- dessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

21 § Selviytymislauseke ‌

22 § Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen ‌

Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2023 ja päättyy 31.3.2025 ilman irtisanomista.

Helsingissä 24.3.2023 Palvelualojen työnantajat PALTA ry METO – Metsäalan Asiantuntijat ry

Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry Ammattiliitto Jyty ry

Liite 1 Palkkavaakapisteytys

Metsäkeskukset Palkkavaaka-pisteytys Mallitehtävät 6.5.2022

			Osaaminen			Ohjaus			Rooli ratkaisuissa				Palkka- ryhmä
Profiili	Koodi	Toimi	Koodi Taso Pisteet			Koodi Taso Pisteet			Koodi Taso Pisteet			Yhteisp.	Palkka- ryhmä
Meta	META5	Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö	4C1	51	322	4C	15	109	L8	8	194	625	12
Epa	EPA1	Elinkeinopäällikkö	4C1	51	322	4C	15	109	L7	7	180	611	12
	PATU1	Johtava asiantuntija	4C1	51	322	4C	15	109	A7	7	180	611	12
Meta	META3	Metsätietopäällikkö	4C1	51	322	4C	15	109	L7	7	180	611	12
Epa	EPA2	Asiakkuuspäällikkö	4C1	50	299	4C	15	101	L7	7	168	568	11
	PATU2	Erityisasiantuntija	3B2	49	278	4C	15	94	L7	7	156	528	11
Meta	META2	Rahoitusasiantuntija	3B2	48	259	3C	16	81	A6	6	126	466	10
	PATU4	Paikkatietoasiantuntija	3B1	47	241	4C	16	76	A6	6	117	434	9
Epa	PRO3A	Projektivastaava/suuret projektit	3B2	46	224	4C	16	70	L7	7	117	411	9
Kepa	TIHA1	ICT-palveluvastaava	3B1	46	224	3C	16	70	A6	6	109	403	9
Epa	EPA3A	Elinkeinopalvelujen asiantuntija	3B1	46	224	3C	16	70	A6	6	109	403	9
Kepa	TIHA2	Sovelluskoordinaattori	3B1	46	224	3C	16	70	A6	6	109	403	9
	PATU3	Kehittämisasiantuntija	3B1	46	224	3C	16	70	A6	6	109	403	9
Meta	META4	Metsätiedon asiantuntija	3B1	46	224	3C	17	66	A6	6	101	391	9
Epa	EPA3	Palvelualueen asiantuntija	3B1	45	209	3C	16	66	A6	6	101	376	8
Vapa	VISU2	Viestinnän asiantuntija	3B1	45	209	3C	16	66	A6	6	101	376	8
Epa	PRO3	Projektivastaava	3B1	44	194	4C	16	61	L7	7	101	356	8
Meta	META1	Metsäneuvoja	3B1	44	194	2C	18	53	A6	6	81	328	7
Kepa	TIHA3	ICT-asiantuntija	3A2	43	180	3C	16	57	A6	6	88	325	7
Hapa	TAHA4	Henkilöstöhallinnon asiantuntija	3A2	43	180	3C	16	57	A5	5	81	318	7
Epa	EPA4	Asiakasneuvoja, yritykset	3A2	43	180	3C	17	53	A6	6	81	314	7
Epa	EPA6	Asiakasneuvoja, metsän ja luonnonhoito	3A2	43	180	3C	17	53	A6	6	81	314	7
Epa	EPA5	Viestintäsuunnittelija	3A2	42	168	3C	16	53	A6	6	81	302	6
Epa	EPA8	Koulutussuunnittelija	3A2	42	168	3C	17	49	A5	5	70	287	6
Epa	PRO1	Projektineuvonta	3A2	42	168	3C	17	49	A5	5	70	287	6
Hapa	TAHA3	Kirjanpitotehtävä	3A2	42	168	2C	18	46	T6	6	70	284	6
Hapa	TAHA1	Henkilöstöhallinnon tehtävä	2A2	40	145	2C	18	40	T5	5	57	242	5
Hapa	PRO7	Projektin toimistotehtävä	2A1	40	145	2C	19	37	T4	4	49	231	5
Meta	META6	Hankekäsittelyn toimistotehtävä	2A1/A2	39	135	2B	23	26	T4	4	34	195	4
Hapa	YHA2	Xxxxxxxxx sihteeritehtävä	2A2	37	117	3B	22	24	T4	4	32	173	3
Meta	META7	Maastotarkastustehtävä	2A1	37	117	2B	23	22	T4	4	30	169	3
Meta	META8	Koealamittaaja	1A1	33	88	1B	25	14	T4	4	19	121	1

32 mallitehtävää

Liite 2 Palkkaryhmät ja peruspalkat

Ryhmien lkm			12
1. ryhmän alaraja			120
progressio			1,178

Ryhmä	Piste- alue			30.6.2023 asti	1.7.2023 alkaen	1.5.2024 alkaen
1	120	-	139	1 953,00	2021,40	2061,80
2	140	-	164	2 019,30	2090,00	2131,80
3	165	-	194	2 084,20	2157,10	2200,20
4	195	-	229	2 216,70	2294,30	2340,20
5	230	-	269	2 347,70	2429,90	2478,50
6	270	-	309	2 546,50	2635,60	2688,30
7	310	-	334	2 810,20	2908,60	2966,80
8	335	-	389	3 205,20	3317,40	3383,70
9	390	-	449	3 601,20	3727,20	3801,70
10	450	-	524	3 798,60	3931,60	4010,20
11	525	-	579	3 996,00	4135,90	4218,60
12	580	-	682	4 392,70	4546,40	4637,30

Palvelualojen työnantajat PALTA ry METO - Metsäalan Asiantuntijat ry

Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry Ammattiliitto Jyty ry

Luottamusmiessopimus ‌

1 § Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan tämän työehtosopimuksen piirissä olevien työnantajien palveluksessa oleviin allekirjoittajajärjestöjen jäseniin.

2 § Luottamusmies ja hänen tehtävänsä

Luottamusmiehen tulee olla kyseisen työnantajan palveluksessa ja työehtosopimus- alalla työskentelevä toimihenkilö. Hänen tulee myös olla asianomaisen työehtosopi- muksen solmineen toimihenkilöjärjestön jäsen.

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on valvoa työehtosopimuksen ja työlain- säädännön noudattamista. Hän edustaa oman sopimusalansa piiriin kuuluvia toimihen- kilöitä paikallisissa neuvotteluissa kysymyksissä, jotka koskevat määräysten sovelta- mista, työnantajan ja toimihenkilöiden välisiä suhteita tai neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämistä.

Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissa ei saa heikentää luot- tamusmiestehtävän takia.

3 § Valitseminen

Työnantajan palveluksessa olevat järjestäytyneet, asianomaisen toimihenkilöjärjestön jäsenenä olevat toimihenkilöt valitsevat luottamusmiehen ja hänen varamiehensä vaa- lilla.

Vaali voidaan järjestää työpaikalla työaikana siten, että kaikilla äänioikeutetuilla toimi- henkilöillä on mahdollisuus osallistua vaaliin. Työaikana työpaikalla järjestettävästä vaalista on ilmoitettava työnantajalle viimeistään 7 vuorokautta ennen vaalin toimitta- mista.

Pöytäkirjamerkintä:

Luottamusmiehiä valittaessa osapuolet pitävät tärkeänä ruotsinkielisen palvelun ja edunvalvonnan turvaamista.

Valituista luottamusmiehistä ja heidän varamiehistään sekä luottamusmiestehtävän päättymisestä on työehtosopimukseen sidotun yhdistyksen tai vaalin järjestäjän ilmoi- tettava työnantajalle kirjallisesti. Luottamusmiehen estyneenä ollessa hänen oikeu- tensa ja velvollisuutensa siirtyvät sijaisena toimivalle, työnantajalle ilmoitetulle vara- miehelle. Saatuaan tiedon valituista luottamusmiehistä työnantajan tulee ensi tilassa antaa luottamusmiehelle kirjallinen ilmoitus siitä, kuka toimii vastaavana työnantajan edustajana.

Pääluottamusmies

Suomen metsäkeskuksen palveluksessa olevia sopijayhdistyksen jäseniä edustamaan valitaan kullekin sopijayhdistykselle yksi pääluottamusmies ja hänelle varamies.

Pääluottamusmies valitaan luottamusmiesten joukosta.

Luottamusmies ja varaluottamusmies

1. METO- Metsäalan Asiantuntijat ry:n jäsenet valitsevat keskuudestaan 5 luotta- musmiestä ja heille varamiehet.

2. Loimu ry:n jäsenet valitsevat keskuudestaan 3 luottamusmiestä ja heille varamie- het.

3. Ammattiliitto Jyty ry:n jäsenet valitsevat keskuudestaan 3 luottamusmiestä ja heille varamiehet.

4 § Työsuhdeturva

Syrjintäkielto

Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävänsä vuoksi painostaa, erottaa työstä eikä muutoinkaan syrjiä. Luottamusmiestehtävän aikana tai sen johdosta häntä ei saa siirtää alempipalkkaiseen, vähempiarvoiseen tai luottamusmiestehtäviä selvästi vai- keuttavaan työhön.

Luottamusmiehen asema

Luottamusmiesten henkilökohtainen suoriutuminen arvioidaan työehtosopimuksessa olevan suoriutumisarvioinnin mukaisesti. Luottamusmiesten palkkoja tarkastetaan kun- kin työehtosopimuskauden aikana vähintään sovittujen yleiskorotusten ja yrityskohtais- ten erien kokonaismäärällä. Tarkastukset toteutetaan samana ajankohtana kuin työeh- tosopimuksen mukaiset korotukset.

Jos pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa pääluottamus- miestehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon vallitsevat olosuhteet ja luotta- musmiehen ammattitaito, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheut- taa hänen ansionsa alentumista.

Irtisanomisperusteet

Jos työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisilla tai tuotannollisilla perus- teilla, tällaista toimenpidettä ei saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei työnantajan toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, tai työnantaja voi muutoin näissä neuvotteluissa yksilöidysti osoittaa, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hä- nen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Luottamusmiehen osalta on edellä mainituissa tilanteissa noudatettava sellaista järjes- tystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos yhtei- sesti todetaan, että luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyt- tään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa.

Luottamusmiehellä on työsopimuslain mukainen erityinen irtisanomissuoja. Toimihen- kilöiden enemmistön suostumus selvitetään ko. liiton toimesta.

Työsuhteen päättymisestä, syystä ja irtisanomisajan alkamispäivästä on luottamus- miehelle ilmoitettava kirjallisesti vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mu- kaisen irtisanomisajan alkamista.

Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain (2001/55) perusteella sai- rauden vuoksi noudattamatta irtisanomisaikaa eikä vetoamalla työsopimuslain (2001/55) 3. luvun 1. pykälän järjestysmääräyksiin.

Jälkisuoja

Työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmiehenä toimineeseen toi- mihenkilöön kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset

Luottamusmiehelle, jonka työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, on suoritettava korvauksena vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvauk- sen suuruuteen vaikuttavina seikkoina on otettava huomioon työsopimuslain (2001/55) 12 luvun 2 § 2 momentin määräykset sekä toimihenkilön luottamusmiesasema. Mikäli tuomioistuimen harkinnan mukaan edellytykset työsuhteen jatkamiselle olisivat ole- massa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, otetaan se huomioon korvausta lisää- vänä tekijänä.

5 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Työnantajan tulee hyvissä ajoin ilmoittaa luottamusmiehelle asianomaisen työpaikan toimihenkilöiden työsuhteisiin liittyvistä asioista.

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, luottamusmiehelle on annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovitulla tavalla seuraavat edustamiaan toimihenkilöitä koskevat tiedot:

• kaikista edustamistaan toimihenkilöistä vuosittain tammikuussa

o Suku- ja etunimet, toimipaikka ja palvelu, tehtävänimike, palkkaryhmä

o palkkatieto voidaan antaa toimihenkilön suostumuksella

• uusista toimihenkilöistä vuosittain tammi-, touko- ja syyskuussa

o Suku- ja etunimet, tehtävänimike, koulutus, toimipaikka ja palvelu, työsuh- teen alkamisaika, määräaikaisista työsuhteen päättymisaika, palkkaryhmä

• tieto irtisanotuista, työsuhteen päättymisistä ja lomautetuista tammi-, touko- ja syyskuussa

o Suku- ja etunimet, toimipaikka ja palvelu

• koko- ja osa-aikaisten toimihenkilöiden lukumäärä sekä puolen vuoden aikana työssä olleiden erikseen työhön kutsuttavien tai muun tilapäisen henkilöstön luku- määrä kaksi kertaa vuodessa

Ellei muuta ole erikseen mainittu, tiedot annetaan aina aiemmin ilmoitetun tilanteen muuttuessa.

Pääluottamusmiehelle annettavasta työvoimankäyttöä, ansioita ja työtuntien jakautu- mista koskevista tiedoista sovitaan liittojen välillä erikseen.

Edellä mainitut tiedot annetaan toimihenkilön antamin valtuuksin, joiksi on katsottava työnantajalle toimitettu jäsenmaksun perintäsopimus tai vastaava.

Luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luotta- muksellisina.

Neuvoteltavista asioista on annettava riittävät tiedot luottamusmiehille ennen neuvot- telujen aloittamista niin, että luottamusmiehillä on riittävästi aikaa perehtyä saamiinsa tietoihin ja käyttää tarvittaessa asiantuntija-apua.

Luottamusmiehille on annettava kirjallisesti tieto aiottujen toimenpiteiden taloudellisista perusteista, muista vaikuttavista seikoista sekä alustava arvio mahdollisista henkilös- tövaikutuksista.

6 § Työstä vapautus ja säilytystilat

Luottamusmiehellä on oikeus saada luottamusmiestehtävien hoitamista varten riittävä vapautus työstä. Vapautuksen määrään vaikuttavina tekijöinä tulee ottaa huomioon mm. toimihenkilöiden ja työpisteiden lukumäärä, toimipaikan sijainti ja toiminnan luonne sekä luottamusmiestehtävien vaikutus muihin tehtäviin. Luottamusmiestehtä- vän hoitaminen ei aiheuta ansionmenetystä. Luottamusmiehen tehtävien hoitaminen ja siihen tarvittava ajankäyttö otetaan huomioon henkilökohtaisten tulostavoitteiden asettamisessa ja saavutettujen tulosten arvioinnissa.

Luottamusmiehelle annetaan riittävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakirjoille ja tarvittaessa oikeus käyttää työnantajan hallinnassa olevia tavanomaisia toimistovä- lineitä sekä toimistotilaa, jotta asiakirjat voidaan säilyttää ja tehtävän vaatimat keskus- telut käydä niin, että luottamuksellisuus säilyy.

Pääluottamusmiehen työstä vapautuksesta on yllä olevan lisäksi sovittu erikseen liitto- jen välillä.

7 § Luottamusmieskorvaus

Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen korvauksen, jonka suuruus on:

Toimihenkilöiden	1.7.2023 alkaen
lukumäärä	€/kk
5 - 24	122
25 - 50	151
51 - 100	183
101 -	212

Pääluottamusmiehen korvaus 1.7.2023 alkaen 265 euroa/kk Jyty ja Loimu. Pääluottamusmiehen korvaus 1.7.2023 alkaen 371 euroa/kk METO.

Jos luottamusmies joutuu matkustamaan työnantajan kanssa sovittujen luottamus- miestehtävien johdosta, suoritetaan matkakorvaukset kuten normaalien työtehtävien yhteydessä.

8 § Luottamusmiehen koulutus

Luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle varataan tilaisuus osallistua sellaiseen sopijaosapuolten välillä sovittuun koulutukseen, joka on omiaan lisäämään luottamus- miehen pätevyyttä luottamusmiestehtävien hoidossa. Mikäli luottamusmieskoulutus järjestetään työnantajan kanssa yhteisenä koulutuksena, korvataan matkakustannuk- set matkustussäännön mukaisesti.

Pääluottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen pääluottamusmies ja työnantaja sel- vittävät yhdessä, edellyttääkö toimihenkilön ammattitaidon ylläpitäminen entisessä tai vastaavassa työssä ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyt- tämän koulutuksen.

9 § Neuvottelujärjestys

Xxxxxxx toimihenkilö haluaa selvitystä palkkaustaan tai työehtojaan koskevissa kysy- myksissä, tulee hänen kääntyä esimiehensä puoleen.

Ellei asiaa saada selvitetyksi suoraan esimiehen kanssa, voidaan asia saattaa luotta- musmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa ratkaistavaksi. Ellei asiaa saada ratkaistuksi, voi luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.

Paikalliset neuvottelut tulee aloittaa ja käydä viivytyksettä.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

Jos erimielisyys koskee luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liit- tojen neuvottelut käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu. Jos pääluottamusmies riitauttaa taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla tapahtuneen irtisanomisen, on liittojen väliset neuvottelut käytävä irtisano- misajan kuluessa.

10 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa kuten Suomen metsäkeskusta koskeva työehtosopimus.

Helsingissä maaliskuun 24. päivänä 2023 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry METO – METSÄALAN ASIANTUNTIJAT ry

LUONNON-, YMPÄRISTÖ- JA METSÄTIETEILIJÖIDEN LIITTO LOIMU ry AMMATTILIITTO JYTY ry

Yhteistoimintasopimus ‌

I. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA YHTEISTOIMINNAN TAVOITTEET 1 § Sopimuksen tarkoitus

Tämän sopimuksen tarkoituksena on edistää sopimuksen piirissä olevan työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa sekä työsuojelua ja työterveyshuoltoa koskevan lainsäädännön toteutumista.

Työnantajan ja henkilöstön välisellä yhteistoiminnalla aktivoidaan yrityksen henkisiä voimavaroja ja lisätään henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa työtään ja työpaik- kaansa koskevien asioiden käsittelyyn. Tässä sopimuksessa mainittuihin asioihin koh- distuvan yhteistoiminnan avulla parannetaan päätöksentekoa yrityksessä, lisätään tuottavuutta ja työn mielekkyyttä ja kehittävyyttä sekä parannetaan henkilöstön työsuh- teiden pysyvyyttä ja heidän toimeentuloaan. Työsuojelun ja sitä koskevan yhteistoimin- nan tavoite on työn ja työolosuhteiden turvallisuuden, terveellisyyden ja henkisen hy- vinvoinnin kehittäminen.

Tämän sopimuksen soveltamispiirissä oleva työnantaja soveltaa yhteistoimintalakia, 1333/2021, joka ei ole tämän sopimuksen osa. Tämä sopimus on lakia täydentävä.

II. YHTEISTOIMINTAMENETTELY

2 § Yhteistoimintaneuvottelukunta

Sopimuksen piirissä olevan työnantajan ja henkilöstöryhmien väliseksi toimielimeksi perustetaan yhteistoimintaneuvottelukunta (jälj. Neuvottelukunta).

Neuvottelukunnan jäseninä toimivat kunkin henkilöstöryhmän pääluottamusmies tai luottamusmies tai jos sellaista ei ole, muu henkilöstöryhmän valitsema edustaja. Työn- antajan edustajien määrä on enintään puolet muista jäsenistä. Työsuojeluvaltuutetulla ja työsuojelupäälliköllä on oikeus osallistua Neuvottelukunnan kokouksiin. Kokouksiin osallistuvan työsuojeluvaltuutetun nimeää työsuojelutoimikunnan työsuojeluvaltuutetut keskuudestaan.

Suomen metsäkeskuksen yhteistoimintaneuvottelukunnassa on enintään kaksi työn- antajan edustajaa ja neljä edustajaa edustavimmista henkilöstöjärjestöistä. Edustavin henkilöstöryhmä voi valita neuvottelukuntaan kaksi edustajaa.

3 § Jäsenten toimikausi

Neuvottelukunnan työnantajaedustajat valitaan neljäksi vuodeksi. Henkilöstöryhmiä edustavien jäsenten toimikausi on sama kuin luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuute- tun toimikausi, ellei työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken ole toisin sovittu.

Jos neuvottelukunnan jäsenen asema henkilöstön edustajana lakkaa kesken neuvot- telukunnan toimikauden, lakkaa myös hänen jäsenyytensä neuvottelukunnassa. Asi- anomaisen henkilöstöryhmän edustajat valitsevat neuvottelukuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen.

4 § Järjestäytyminen ja kokoukset

Ellei työnantajan ja asianomaisten henkilöstön edustajien kesken muuta sovita, nou- datetaan neuvottelukunnan järjestäytymisen ja kokoontumisen osalta jäljempänä ole- via menettelytapoja.

˗ Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan kalenterivuodeksi kerrallaan puheen- johtajan ja varapuheenjohtajan, joista toinen edustaa työnantajaa ja toinen hen- kilöstöä. Neuvottelukunta valitsee itselleen tarvittaessa sihteerin, jonka ei tarvitse olla neuvottelukunnan jäsen.

˗ Työnantajan on kutsuttava neuvottelukunta koolle tarvittaessa ja vähintään kah- desti vuodessa. Työnantajan tulee kutsua kokous koolle myös erikseen ilmoitet- tua yhteistoimintalaissa tarkoitettua neuvottelukunnan toimivaltaan kuuluvaa asiaa varten, mikäli yksikin henkilöstöryhmistä sitä vaatii.

˗ Neuvottelukunta voi asioiden valmistelemiseksi perustaa erikseen sovittuja asi- oita tai asiaryhmiä varten työjaostoja. Neuvottelukunta voi myös siirtää määrätyn asian tai asiaryhmän käsittelyn yksinomaan työjaostoon, jos neuvottelukunta on asiasta yksimielinen.

˗ Neuvottelukunnan kokouskutsuaika on vähintään seitsemän kalenteripäivää, jollei toisin sovita. Neuvottelukunnan materiaali ja esityslista tulee olla neuvotteli- joilla 3 vrk etukäteen

Neuvottelukunnan kokouksista laaditaan pöytäkirja, joka tarkistetaan kokouksen päät- tämällä tavalla.

5 § Alueellinen yhteistoiminta henkilöstöä koskevissa asioissa

Sopijaosapuolet korostavat hyvää alueellista yhteistoimintalain mukaista toimintaa henkilöstöä koskevissa asioissa.

6 § Vapautus työstä ja kustannusten korvaukset

Neuvottelukunnan jäsenille annetaan kokoukseen liittyen tarpeellinen vapautus työstä ja korvataan mahdollinen ansionmenetys. Työnantaja korvaa matkakustannukset kul- loinkin voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti.

7 § Voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa kuten Suomen metsäkeskusta koskeva työehtosopimus.

Helsingissä 24.3.2023

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry METO – METSÄALAN ASIANTUNTIJAT ry

LUONNON-, YMPÄRISTÖ- JA METSÄTIETEILIJÖIDEN LIITTO LOIMU ry AMMATTILIITTO JYTY ry

SOPIMUS TYÖSUOJELUSTA ‌

1 § Työsuojelutoimikunta

Tämän sopimuksen piirissä olevan työnantajan työsuojelun yhteistoimintaelimenä toi- mii työsuojelutoimikunta.

2 § Kokoonpano

Suomen metsäkeskuksen palvelualueille valitaan kuhunkin työsuojeluvaltuutettu ja va- ravaltuutettu. Työnantaja nimeää palvelualueille työsuojelusta vastaavan henkilön. Tarpeen mukaan työpaikalle voidaan valita työsuojeluasiamies. Tästä sovitaan paikal- lisesti.

Metsäkeskuksen työsuojelutoimikunnassa on 7-9 jäsentä. Työnantajaa edustaa työ- suojelupäällikkö ja toinen työnantajan edustaja. Toimihenkilöitä edustavat työsuojelu- valtuutetut. Mikäli kaikista tämän sopimuksen allekirjoittaneista henkilöstöryhmistä ei ole toimikuntaan työsuojeluvaaleilla tullut valituksi edustajaa, voivat he kukin valita yh- den edustajan työsuojelutoimikuntaan.

3 § Jäsenten toimikausi

Työsuojelutoimikunnan työnantajaedustajat ja työsuojeluvaltuutetut valitaan neljäksi vuodeksi. Henkilöstöryhmiä edustavien jäsenten toimikausi on sama kuin luottamus- miehen toimikausi, ellei työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken ole toisin sovittu.

Jos toimikunnan jäsenen asema henkilöstön edustajana lakkaa kesken toimikunnan toimikauden, lakkaa myös hänen jäsenyytensä toimikunnassa. Asianomaisen henki- löstöryhmän edustajat valitsevat neuvottelukuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi hä- nen tilalleen uuden jäsenen.

4 § Työsuojelutoimikunnan tehtävät ja käsiteltävät asiat

Laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelun yhteistoiminnasta 2006/44 ja työsuojelun valvonta-asetuksessa 29 §:ssä säädetyn lisäksi työsuojelutoimikunnalle kuuluvat seuraavat tehtävät:

1. Laatia itselleen toiminnassaan noudatettavaksi vuosittainen toimintasuunnitelma kustannusarvioineen.

2. Käsitellä työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavia työpaikan muutos ja uudistussuunnitelmia sekä tehdä työsuojelutoiminnan suunnitelmallista hoitoa koskevia esityksiä ja aloitteita.

3. Käsitellä työnopastukseen liittyviä menettelytapoja työn turvallisuuden ja terveelli- syyden kannalta uusille työntekijöille sekä arvioida työnopastuksen tarve työn tur- vallisuuden ja terveellisyyden kannalta uutta tekniikkaa käyttöön otettaessa tai töi- den muutoin muuttuessa.

4. Käsitellä mahdollisen työkykyä edistävän toiminnan järjestämistä koskevat asiat.

5. Käsitellä yhteistyössä työterveyshenkilöstön kanssa päihteiden liikakäyttöön liitty- vää tiedotusta ja valistusta sekä päihteiden liikakäyttäjien hoitoon ohjaamisen yleistä toteutusta.

6. Käsitellä työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa ja työterveyshuollon korvausha- kemusta sekä muita ao. pykälässä mainittuja asioita samoin kuin seurata työpai- kan työterveyshuollon toimintaa ja tehdä sitä koskevia ehdotuksia.

7. Käsitellä työsuojelua koskevan tiedon jakamista työpaikalla.

8. Käsitellä vuosittain työsuojelua koskevan yhteistyökoulutuksen tarve ja laatia tä- män perusteella ehdotus koulutussuunnitelman ja talousarvion valmistamista var- ten.

5 § Vapautus työstä ja kustannusten korvaukset

Toimikunnan jäsenille annetaan kokoukseen liittyen tarpeellinen vapautus työstä ja korvataan mahdollinen ansionmenetys. Työsuojeluvaltuutetuille ja toimikunnan jäse- nille järjestetään mahdollisuus työajalla ja työnantajan kustannuksella liikkua toimialu- eensa työskentelypaikoilla tehtäviensä hoitamista varten työsuojeluasioissa. Matka- kustannukset korvataan matkustussäännön mukaisesti.

6 § Työsuojeluvaltuutetuista

Tämän sopimuksen mukaisesti työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen määrä ja asema on sidottu Suomen metsäkeskuksen palvelualueisiin. Palvelualueiden määrän muuttuessa työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen määrä muuttuu samassa suhteessa. Muutos toteutetaan valtuutettujen toimikausien loputtua siten, että uusia valtuutettuja valitaan uutta palvelualueiden määrää vastaava määrä.

7 § Voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa kuten Suomen metsäkeskusta koskeva työehtosopimus.

Helsingissä 24.3.2023 Palvelualojen työantajat PALTA ry METO – Metsäalan Asiantuntijat ry

Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry Ammattiliitto Jyty ry

KOULUTUSSOPIMUS ‌

1 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toteuttamista varten alle- kirjoittajajärjestöt sopivat koulutukset kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voi- daan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettuihin.

2. Korvaukset

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osal- listua edellisessä kappaleessa mainituille hyväksytyille kursseille ilman, että hei- dän palkkaansa vähennetään. Luottamusmiehen osalta ansionmenetystä ei kui- tenkaan korvata kuukautta pidemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pi- demmältä ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä.

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröityjen liiton alayhdistyksen tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille, jos he työskentelevät yri- tyksessä, jossa on vähintään 100 toimihenkilöä ja rekisteröidyssä alayhdistyk- sessä tai työpaikkaosastossa vähintään 20 jäsentä.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihen- kilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheutta- mat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työ- ajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan niistä johtuvat suoranaiset kustannukset.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintalain ja yhteistoimintasopimuksen edellyttämä koulutus sovitaan paikalli- sesti. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 1 §:n mukainen koulutus.

Työnantajan ja allekirjoittajajärjestöjen kanssa suunniteltu yhteinen koulutus toteute- taan tarpeen mukaan. Kustannusten jakautumisesta sovitaan tapauskohtaisesti. Kou- lutukseen osallistumisesta sovitaan työnantajan kanssa.

4 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 1 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosilo- ma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuisuuksien vähenemistä.

5 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa kuten Suomen metsäkeskusta koskeva työehtosopimus.

Helsingissä 24. päivänä maaliskuuta 2023 Palvelualojen työnantajat PALTA ry METO – Metsäalan Asiantuntijat ry

Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry Ammattiliitto Jyty ry

MATKUSTUSSÄÄNTÖ

1 § Soveltamisala

Tämän matkustussäännön soveltamisala on yhtenevä Suomen metsäkeskusta koske- van työehtosopimuksen kanssa.

2 § Työmatka

1. Toimihenkilölle suoritetaan korvausta työmatkasta aiheutuneista kustannuksista matkustussäännön mukaan.

2. Työmatka on matka, jonka toimihenkilö tekee työnantajan määräyksestä tehtävien hoitamista varten työpaikan ulkopuolelle. Työmatkana ei pidetä matkaa toimihen- kilön asunnosta työpaikalle ja takaisin.

3. Työpaikalla tarkoitetaan toimihenkilön kiinteää toimipaikkaa, jossa hän työskente- lee.

4. Työmatka alkaa joko toimihenkilön asunnosta tai työpaikalta ja päättyy sinne, kumpaan näistä hän ensimmäiseksi palaa.

5. Työmatkan ei katsota vielä päättyneen, kun toimihenkilö poikkeaa työpaikalleen ainoastaan työvälineiden luovuttamista tai vaihtamista, uusien työmääräysten saamista tai niihin verrattavaa, lyhytaikaista työtehtävien hoitamista varten edel- lyttäen, että hän tämän jälkeen välittömästi jatkaa matkaansa.

6. Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka al- kaa toimihenkilön lähtiessä työpaikaltaan tai asunnostaan sen mukaan, kummasta hän lähtee ja kumpaan hän ensiksi palaa.

7. Työmatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin, ottaen huomioon toimihenkilön hoidettavien tehtävien tarkoituksenmukainen suo- rittaminen, on mahdollista.

3 § Matkaliput ja muut välittömät maksut

1. Toimihenkilölle suoritetaan korvaus matkalipuista ja hänen suorittamistaan rahti- maksuista, paikka- ja makuupaikkalipuista sekä muista niihin verrattavista välttä- mättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista. Tällaisina mak- suina ei kuitenkaan pidetä esimerkiksi vakuutusmaksuja eikä muita kuin jäljem- pänä mainittuja seisontapaikkamaksuja.

2. Lentokentällä tai hotellimajoituksen yhteydessä autosta perittävä pysäköintimaksu korvataan tositteen mukaan, kuitenkin enintään kolmelta päivältä kutakin työmat- kaa kohden.

3. Jos toimihenkilö on joutunut suorittamaan eri maksuja työvälineiden tai muiden sellaisten esineiden kuljetuksesta, joita hänen on ollut pidettävä mukanaan, kor- vataan suoritettu määrä.

4. Rautateillä matkustettaessa korvataan maksu peruslipun paikasta, jos muusta ei ole sovittu.

4 § Oman ajoneuvon käyttö

1. Toimihenkilön oman tai hänen hallitsemansa ajoneuvon käyttö työmatkoihin kor- vataan, kun työn suorittaminen edellyttää ajoneuvon käyttöä. Ajoneuvon käyttö- korvausten euro- ja senttimäärät määräytyvät verohallinnon vuosittain päättämien verovapaiden korvausten mukaisesti.

5 § Päiväraha

1. Päivärahaa voidaan suorittaa, kun työmatka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle toimihenkilön asunnosta tahi työpaikasta, mitattuna yleisesti käytettyä kulkutietä sen mukaan, tapahtuuko lähtö asunnosta vai työpaikasta ja paluu vastaavasti asuntoon vai työpaikkaan.

2. Osapäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia. Kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.

Mikäli työmatka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ja työmat- kaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, mak- setaan toimihenkilölle uusi osapäiväraha. Mikäli ylitys on yli kuusi tuntia, makse- taan uusi kokopäiväraha.

3. Kokopäivärahan ja osapäivärahan suuruus määräytyy verohallinnon vuosittain päättämien verovapaiden korvausten mukaisesti.

4. Työhyvinvointipäivältä ei makseta päivärahaa.

6 § Ulkomaan päivärahat

1. Ulkomaille tehdyn työmatkan matkavuorokausilta suoritettavat päivärahat mää- räytyvät verohallituksen kulloinkin vahvistamien ja voimassa olevien, verosta va- paaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteiden ja määrien mu- kaan.

2. Toimihenkilöllä on oikeus sitä maata tai aluetta koskevaan päivärahaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, päiväraha määräytyy sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

3. Jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli kah- della tunnilla, toimihenkilöllä on oikeus matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 35 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokau- den mukaisesta päivärahasta, ja jos yli kymmenellä tunnilla hänellä on oikeus ky- seisen matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 65 % viimeisen ulkomailla päättyneen matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta.

4. Jos työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, suoritetaan päiväraha kotimaan matkojen säännösten mukaisesti.

7 § Päivärahan alentaminen

1. Jos toimihenkilö jonakin matkavuorokautena saa työnantajan kustantaman tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, maksetaan osapäiväraha tältä osin 50 %

alennettuna. Vastaavasti alennetaan kokopäivärahaa, jos työnantaja on järjestä- nyt 2 päivittäistä ruokailua.

8 § Ateriakorvaus

1. Jos työmatkasta ei makseta päivärahaa, mutta toimihenkilö on aterioinut tavan- omaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella vähintään 10 kilometrin etäisyydellä työ- paikastaan tai asunnostaan ja matka on kestänyt yli 4 tuntia, hänelle maksetaan ateriakorvausta. Ateriakorvauksen suuruus määräytyy verohallinnon vuosittain päättämien verovapaiden korvausten mukaisesti.

9 § Majoittumiskorvaus

1. Majoittumiskorvaus suoritetaan toimihenkilön esittämän maksutositteen perus- teella toimihenkilölle majoittumisesta aiheutuneen kustannuksen suuruisena. Ma- joittumiskorvaukseen ei saa sisältyä aterioiden hintoja. Ateriaksi ei katsota tässä kohdassa aamiaista, jos se tavanomaisesti sisältyy majoittumisen hintaan.

2. Majoittumiskorvauksen sijasta toimihenkilölle suoritetaan yömatkaraha, jos työ- matka on kestänyt yli 10 tuntia ja siitä vähintään neljä tuntia on ollut kello 21.00 ja

7.00 välisenä aikana, eikä muu toimihenkilölle suoritettava korvaus sisällä maksua yöpymiskustannuksista. Yömatkarahan suuruus määräytyy verohallinnon vuosit- tain päättämien verovapaiden korvausten mukaisesti.

10 § Ennakko

1. Toimihenkilöllä on oikeus saada arvioitujen matkakustannusten määräennak- kona.

11 § Laskutus

1. Lasku haettavasta korvauksesta on esitettävä työnantajalle kahden kuukauden kuluessa työmatkan päättymisestä, tai työnantajan vaatimuksesta lyhyemmänkin ajan kuluessa, jos työnantajalla on tähän erityisiä syitä.

2. Matkalaskuun on liitettävä matkaliput, kuitit tai muut tositteet tai luotettavat selvi- tykset toimihenkilön suorittamista maksuista, joista korvausta haetaan.

12 § Voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa kuten Suomen metsäkeskusta koskeva työehtoso- pimus.

Helsingissä 24. päivänä maaliskuuta 2023 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry AMMATTILIITTO JYTY ry

METO – METSÄALAN ASIANTUNTIJAT ry

LUONNON-, YMPÄRISTÖ- JA METSÄTIETEILIJÖIDEN LIITTO LOIMU RY

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10, 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

METO – Metsäalan Asiantuntijat ry

Xxxxxxxxx 0 X, 0. xxx, 00000 Xxxxxxxx xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx

Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry

Xxxxxxxxx 0 X, 0.xxxxxx, 00000 Xxxxxxxx

Puh. 09 6226850

xxx.xxxxx.xx

Ammattiliitto Jyty ry

Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx

Vaihde 020 789 3799 xxx.xxxxxxxxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Suomen metsäkeskusta koskeva työehtosopimus

Document Metadata

20	17
21	18
22	19
23	20
24	20
25	21
26	22
27	23
28	24
29	25
30	25
31	26
32	27
33	28
34	29
35	30
36	30
37	31
38	32
39	33
40	34
41	35
42	35
43	36
44	37
45	38

20	17
21	18
22	19
23	20
24	20
25	21
26	22
27	23
28	24
29	25
30	25
31	26
32	27
33	28
34	29
35	30
36	30
37	31
38	32
39	33
40	34
41	35
42	35
43	36
44	37
45	38

20	17
21	18
22	19
23	20
24	20
25	21
26	22
27	23
28	24
29	25
30	25
31	26
32	27
33	28
34	29
35	30
36	30
37	31
38	32
39	33
40	34
41	35
42	35
43	36
44	37
45	38