Rakennusliitto ry:n

- 1 -

Rakennusliitto ry:n

ja

Rakennusalan työttömyyskassan

SÄÄNNÖT

Aluejärjestön ja osaston mallisäännöt

- 2 -

SISÄLLYSLUETTELO

3 Rakennusliitto ry:n SÄÄNNÖT

20 Rakennusliitto ry:n HAUTAUSAVUSTUSSÄÄNNÖT

21 Rakennusliitto ry:n ALUEJÄRJESTÖN SÄÄNNÖT

25 Rakennusliitto ry:n OSASTON SÄÄNNÖT

37 Rakennusalan TYÖTTÖMYYSKASSAN SÄÄNNÖT

Rakennusliiton säännöt ja osaston mallisäännöt ennakkotarkistettiin Patentti- ja rekisterihallituk- sessa 27.4.2015.

Rakennusliiton, aluejärjestön ja osaston säännöt käsiteltiin liittokokouksessa 22.- 24.5.2015. Aluejärjestön sääntöihin ei tehty muutoksia.

Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi liiton säännöt 11.6.2015. Finanssivalvonta hyväksyi työttömyyskassan säännöt 4.6.2015.

Rakennusliitto ry:n SÄÄNNÖT

1 §

Liiton nimi ja kotipaikka

1) Yhdistyksen nimi on Rakennusliitto ry, ruotsinkielisenä Byggnadsför- bundet rf. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi, alueellisia yhdyselimiä aluejärjestöiksi ja jäsenyhdistyksiä osastoiksi.

2) Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki, jossa liiton hallitus sijaitsee.

2 §

Liiton suhde kansallisiin ja kansainvälisiin keskusjärjestöihin

1) Liiton järjestöllisistä suhteista kansallisiin ja kansainvälisiin ammatilli- siin keskusjärjestöihin päättää liittokokous tai liittovaltuusto.

3 §

Liiton tarkoitus ja toiminnan laatu

1) Liitto puolustaa, valvoo ja parantaa rakennus- ja rakennustuoteteolli- suuden, maa- ja vesirakennusalan sekä talotekniikka-alan työntekijöiden ja toimihenkilöiden taloudellisia ja sosiaalisia etuja sekä oikeuksia työ- markkinoilla ja kaikkialla yhteiskunnassa sekä toimii

a) ammattiyhdistysliikkeen ja työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi ja laajentamiseksi;

b) koko ammattiyhdistysliikkeen yhtenäisyyden lujittamiseksi ja laajentamiseksi;

c) sosiaalisen lainsäädännön parantamiseksi;

d) kansanvallan ulottamiseksi talous- ja työelämään;

e) heidän tietotasonsa kohottamiseksi ja kulttuuri-, liikunta- sekä muiden vapaa-ajan harrastusten edistämiseksi.

2) Tarkoituksensa saavuttamiseksi liitto

a) tukee ja ohjaa liiton aluejärjestöjen ja osastojen toimintaa;

b) toimii alan työntekijäin liittämiseksi liiton eri paikkakunnilla toimiviin osastoihin ja uusien osastojen perustamiseksi;

c) sopii liiton eri työehtosopimusaloilla työskentelevien työntekijöi- den työ- ja palkkaehdoista maankäsittävillä, paikallisilla ja yritys- tai konsernikohtaisilla sekä kansainvälisillä sopimuksilla ja valvoo niiden noudattamista;

d) järjestää kokous-, juhla-, koulutus- ja liikuntatilaisuuksia, harjoittaa julkaisutoimintaa, järjestää asianmukaisella luvalla arpajaisia tai har- joittaa painotuotteiden myyntiä ja tukee osastojen jäsenten opiskelua;

e) voi omistaa kiinteistöjä;

f) on yhteistoiminnassa sellaisten koti- ja ulkomaisten järjestöjen kans- sa, joilla on samoja tavoitteita kuin liitollakin sekä harjoittaa solidaari- suustyötä;

g) voi antaa takauksia työttömyyskassan lainojen vakuudeksi.

4 § Liiton jäsenet

1) Liiton jäseneksi voidaan hyväksyä rakennus- ja rakennustuoteteolli- suudessa, maa- ja vesirakennusalalla sekä talotekniikka-alalla työskente- levien työntekijöiden ja toimihenkilöiden rekisteröidyt yhdistykset, joita säännöissä nimitetään osastoiksi sekä niiden muodostamat rekisteröidyt aluejärjestöt.

2) Osasto voidaan perustaa, jos riittävä määrä jäseniä ilmoittautuu ja kat- sotaan olevan riittävät edellytykset osaston toiminnalle. Uuden osaston hyväksymisestä liiton jäseneksi päättää hallitus kuultuaan aluejärjestön hallituksen lausunnon.

3) Liiton osastojen on liityttävä aluejärjestöön. Aluejärjestöjen toimi- alueitten rajat vahvistaa liittovaltuusto. Aluejärjestö ei suorita liitolle liittymis- eikä jäsenmaksuja.

4) Xxxx työntekijä, joka haluaa siirtyä liiton osaston jäseneksi toisesta am- mattiliitosta ja jolla ei ole suorittamattomia jäsenmaksuja, voidaan hyväk- syä liiton osaston jäseneksi.

5) Jokaisen liiton osaston jäsenen on kuuluttava Rakennusalan työttö- myyskassaan, mikäli se työttömyyskassalain mukaan on mahdollista. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

5 § Maksut

1) Osaston jäsen suorittaa liitolle ja osastolle jäsenmaksua liiton hallituk- sen vuodeksi kerrallaan päättämän prosentin ennakonpidätyksen alaises- ta päätoimen palkkatulosta sekä työttömyyskassan maksamasta työttö- myyspäivärahasta, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen koulutustuesta sekä muusta työttömyyskassan maksamasta veronalaisesta etuudesta. Jäsenmaksu maksetaan liiton määräämälle jäsenmaksujen keräilytilille. Maksujen suorittamistavasta samoin kuin jäsenmaksuista lähetetyille ulkomaisille työntekijöille sekä niille osaston jäsenille, joilla ei ole edel- lä mainitun kaltaista tuloa, päättää lähemmin liiton hallitus. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Liiton hallitus määrää vuosittain, mikä osa jäsenmaksujen keräilytilille kertyvästä jäsenmaksusta siirretään neljännesvuosittain liitolle ja mikä osastolle. Ennen ensimmäisen vuosineljänneksen jäsenmaksuosuuden tilitystä osaston on ilmoitettava liiton hallitukselle syyskokouksessaan valitsemansa toimihenkilöt.

2) Osasto saa asettaa jäsentensä suoritettavaksi prosentuaalisen lisäjäsenmaksun.

3) Hallituksella on oikeus asettaa osaston jäsenen suoritettavaksi enintään 1 kohdassa mainittua vakinaista liittojäsenmaksua vastaava ylimääräinen jäsenmaksu. Työtaistelun aikana työssä olevilta jäseniltä voidaan kuitenkin periä liittovaltuuston tai hallituksen määräämä suu- rempikin ylimääräinen jäsenmaksu. Tässä tarkoituksessa ylimääräinen jäsenmaksu voidaan määrätä myös työssä oleville vapaajäsenille. Ylimää- räisen jäsenmaksun laiminlyömisestä ovat voimassa samat jäsenoikeuk- sia rajoittavat seuraukset kuin vakinaisen liittomaksun laiminlyömisestä.

4) Jäsenellä on oikeus maksaa rästiin jääneet jäsenmaksut, mikäli häntä ei ole vielä erotettu osastosta maksamattomien jäsenmaksujen perusteella.

6 § Jäsenmaksuvapaudet

Osaston jäsen vapautuu suorittamasta jäsenmaksua, jos hän on ollut vailla ansiotuloja seuraavista syistä:

a) osallistuessaan liiton aloittamaan tai hyväksymään työtaisteluun;

b) ollessaan työttömänä ilman oikeutta työttömyyskassan maksamaan työttömyyspäivärahaan tai työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen koulutustukeen;

c) ollessaan sairaana tai tapaturman vuoksi työkyvyttömänä sen jälkeen, kun työnantajan sairausajan palkanmaksu on päättynyt;

d) pitkäaikaisen sairauden tai vamman aiheuttaman työkyvyttömyy- den tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi voidaan jäsenmaksuista myöntää vapaus määräajaksi enintään kuitenkin neljäksi vuodeksi, jonka jälkeen jäsen on velvollinen maksamaan liiton ja osaston jäsenmaksun;

e) opiskelun, varusmies- tai siviilipalveluksen sekä äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan, hoitovapaan ja vaikeasti sairaan lapsen hoitoon sekä omaishoitoon osallistumisen vuoksi voidaan myöntää jä- senmaksuista vapaus enintään neljäksi vuodeksi, jonka jälkeen jäsen on velvollinen maksamaan liiton, osaston ja työttömyyskassan jäsen- maksun.

Jäsenmaksuista vapautettu jäsen on velvollinen neljännesvuosittain ilmoittamaan jäsenmaksuvapautuksestaan osaston taloudenhoitajalle tai liiton aluetoimistoon niiden merkitsemiseksi jäsenrekisteriin. Mikäli jäsen on laiminlyönyt ilmoittaa jäsenmaksuvapaudestaan ja hänet on erotet- tu osastosta maksamattomien jäsenmaksujen perusteella, ilmoitusta jäsenmaksuvapaudesta ei enää hyväksytä, ellei ilmoituksen tekeminen ole estynyt pätevästä syystä, jonka liiton hallitus tai sen valtuuttama elin hyväksyy. Saavutetut lepäävät jäsenoikeudet säilyvät.

7 § Vapaajäsenoikeudet

Osaston jäsen saavuttaa vapaajäsenoikeudet:

a) täytettyään 55 vuotta ja oltuaan yhtäjaksoisesti ammattiliittojen jäsenenä 30 vuotta ja niistä vähintään viisi viimeistä vuotta Rakennus- liiton osaston jäsenenä;

b) täytettyään 60 vuotta ja oltuaan yhtäjaksoisesti ammattiliittojen jäsenenä 25 vuotta ja niistä vähintään kolme viimeistä vuotta Rakennusliiton osaston jäsenenä;

c) siirryttyään eläkkeelle ja oltuaan yhtäjaksoisesti ammattiliittojen jäsenenä 25 vuotta ja niistä vähintään kolme viimeistä vuotta Raken- nusliiton osaston jäsenenä.

Tammikuun 1. päivänä 1972 ja sen jälkeen liittyneet jäsenet saavat vapaa- jäsenoikeuden vain siirryttyään eläkkeelle ja oltuaan jäsenenä vähintään 30 vuotta ja näistä vähintään viisi viimeistä vuotta Rakennusliiton osaston jäsenenä. Saavutetut vapaajäsenoikeudet säilyvät.

8 §

Jäsenoikeuksien rajoittaminen, liiton osastosta eroaminen ja erottaminen

1) Vaalijärjestyksellä voidaan rajoittaa sellaisten jäsenten oikeutta osallis- tua liittokokousedustajien vaaliin, jotka ovat laiminlyöneet jäsenmaksu- velvoitteensa kuukauden tai sitä pidemmän ajan.

2) Jäsen voi erota osastosta milloin tahansa. Eroaminen on ilmoitettava kirjallisesti osaston hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka suullisesti osaston kokouksen pöytäkirjaan. Jäsenmaksut on suoritettava siihen asti kun eroaminen ilmoitettiin. Erottuaan liiton osastosta jäsen menettää kaikki jäsenoikeutensa.

3) Osaston hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi osastosta, jos jäsen- maksut ovat maksamatta yli kuudelta kuukaudelta. Jäsenellä on kuitenkin oikeus maksaa rästiin jääneet jäsenmaksut, mikäli häntä ei ole vielä ero- tettu osastosta maksamattomien jäsenmaksujen takia.

4) Jäsen erotetaan osastosta:

a) jos hän rikkoo osaston tai liiton sääntöjä, liittokokouksen tai liitto- valtuuston päätöksiä, kieltäytyy noudattamasta osaston hallituksen tai liiton hallituksen sääntöjen puitteissa antamia tai liittokokouspää- töksiin perustuvia ohjeita tai muutoin toimii vastoin osaston ja liiton omaksumia periaatteita tai liiton eheyttä vahingoittavasti;

b) jos hän menee lakon tai saarron alaiseen työhön;

c) jos hän on kavaltanut osaston tai liiton hänen hoitoonsa uskomia varoja;

d) jos hän petollisella tavalla on hakenut työttömyyspäivärahaa tai muuta työttömyyskassan maksamaa etuutta ja erotettu työttömyys- kassasta;

e) jos hän on päässyt jäsenyyteen vääriä tai muuten harhaan johtavia tietoja antamalla;

f) jos hän saa pääasiallisen toimeentulonsa työnantajan asemassa.

5) Jäsentä, joka on erotettu liiton osastosta muun syyn kuin 3) kohdassa mainitun vuoksi, ei voida ottaa uudelleen jäseneksi, ellei osaston kokous niin päätä hankittuaan sitä ennen liiton hallituksen lausunnon.

6) Ehdotus jäsenen erottamiseksi liiton osastosta, ellei osaston kokous ole häntä katsonut eronneeksi muun syyn kuin 3) kohdassa mainitun vuok- si, on kirjallisesti esitettävä osaston hallitukselle. Samalla on mainittava ne syyt, joiden perusteella erottamista vaaditaan, sekä todisteet, joihin erottamisvaatimus perustuu. Osaston hallituksen on tutkittava erotta- misvaatimus. Ennen ratkaisua on jäsenelle varattava mahdollisuus tulla kuulluksi ja hankittava asiassa liiton hallituksen lausunto, jonka jälkeen asia on jätettävä osaston kokouksen ratkaistavaksi.

7) Osaston hallituksella on oikeus alistaa jäsenen erottaminen liiton osas- tosta 6) kohdassa mainitulla tavalla osaston kokouksen harkittavaksi.

8) Liiton hallituksen lausunto voi olla joko erottamisvaatimusta puoltava tai sen hylkäävä. Hallitus voi myös ehdottaa varoituksen antamista taikka uuden tutkimuksen toimeenpanoa.

9) Milloin liiton hallitus havaitsee, että joku osaston jäsen on rikkonut lii- ton sääntöjä ja liittokokouksen päätöksiä tai muulla tavoin vahingoittanut liittoa, ilmoittakoon siitä asianomaiselle osastolle. Silloin osaston hallitus ottaa erottamisasian käsiteltäväksi 6) kohdassa mainitussa järjestyksessä.

9 §

Toiseen osastoon tai ammattiliittoon siirtyminen ja ulkomaille muuttaminen

1) Kun liiton osaston jäsen siirtyy johonkin toiseen liiton osastoon, on hänen siitä tehtävä ilmoitus osastolle.

2) Liiton osaston jäsenen, joka siirtyy toiselle tuotantoalalle, on viimeis- tään 6 kuukauden kuluessa siirryttävä siihen järjestöön, jonka alalla työs- kentelee, jos paikkakunnalla on sellainen. Jos työskentely on tilapäistä ja kestää jonkin verran yli edellä mainitun määrän, voi jäsen esittäessään pätevät syyt muuton esteeksi, edelleenkin kuulua liiton osastoon.

3) Liiton osaston jäsen, joka muuttaa ulkomaille, mutta haluaa edelleen

kuulua Rakennusliitto ry:n osastoon, on velvollinen tekemään siitä ilmoi- tuksen osastolleen. Siltä ajalta, jonka hän todistaa kuuluneensa ulkomai- seen alan ammatilliseen järjestöön ja suorittaneensa sille jäsenmaksut, on hän vapautettu maksusta liiton osastolle. Ulkomaille lähtiessään jäsen saa liitolta todistuksen, joka osoittaa, että kysymyksessä oleva henkilö on täyttänyt velvollisuutensa liittoa ja osastoa kohtaan.

10 § Liittokokous

1) Liiton päätösvaltaa käyttävät liittokokous ja liittovaltuusto.

2) Varsinainen liittokokous pidetään joka neljäs vuosi touko-kesä- tai syys-marraskuussa hallituksen määräämällä paikkakunnalla ja lähemmin määräämänä aikana.

3) Hallitus kutsuu ylimääräisen liittokokouksen koolle, kun katsoo sen tarpeelliseksi tai kun liittovaltuusto niin päättää. Sellainen on myös kut- suttava koolle, jos vähintään 1/3 liiton jäsenistä hallitukselta kirjallisesti pyytää sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten.

4) Kokouskutsu on julkaistava varsinaiseen liittokokoukseen vähintään kuusi (6) kuukautta ja ylimääräiseen liittokokoukseen vähintään kaksi

(2) kuukautta ennen kokousta liiton äänenkannattajassa. Samalla on il- moitettava liittokokousvaalien ajankohta, jonka tulee olla aikaisintaan 40 päivän kuluttua ehdokasasettelun päättymisestä. Ehdokasasettelu voidaan aloittaa edellä mainitun kokouskutsun julkaisemisen jälkeen ja sille on, kun on kyse varsinaisesta liittokokouksesta, varattava aikaa vähintään kolme (3) kuukautta. Liittokokouksen kutsussa on mainittava esille tulevat asiat, mikäli on kysymys sääntöjen muuttamisesta, liiton purkamisesta tai muusta yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta asiasta.

5) Varsinainen liittokokous

a) käsittelee edellisen toimintakauden toiminta- ja tilikertomukset, vahvistaa tilinpäätöksen sekä myöntää tilivelvollisille vastuuvapauden;

b) käsittelee liittovaltuuston, hallituksen, osastojen, aluejärjestöjen ja liittokokousedustajien esittämät asiat;

c) toimittaa liittovaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, liittovaltuuston muiden varsinaisten jäsenten, liittovaltuuston vara- jäsenten, hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan,

hallituksen muiden varsinaisen jäsenten, hallituksen varajäsenten sekä varsinaisten tilintarkastajain ja varatilintarkastajain vaalit. Hallituksen puheenjohtajaa nimitetään myös liiton puheenjohtajaksi ja varapu- heenjohtajaa liiton varapuheenjohtajaksi

6) Osastojen ja aluejärjestöjen aloitteet ja esitykset liiton varsinaiselle liittokokoukselle on lähetettävä kirjallisesti hallitukselle vähintään 3 kuu- kautta ja ylimääräiselle liittokokoukselle kuukautta ennen liittokokouksen alkua. Näin saadut aloitteet hallitus lähettää liittokokoukseen valituille edustajille ja aluejärjestöille viikkoa ennen kokouksen alkua. Myöhemmin esitetyt asiat, ei kuitenkaan sellaisia, joista on kokouskut- sussa mainittava, otetaan käsiteltäväksi, jos liittokokouksen enemmistö niin päättää.

7) Liittokokousedustajien vaaleissa kukin aluejärjestö osastoineen muo- dostaa yhden vaalipiirin paitsi, että Ahvenanmaan maakunta muodostaa oman vaalipiirinsä, josta valitaan yksi edustaja.

Vaalipiiristä valitaan suhteellisilla vaaleilla yksi edustaja jokaista alkavaa 400 jäsentä kohti siitä osastojen yhteenlasketusta jäsenmäärästä, joka niillä oli toisen vuosineljänneksen päättyessä ennen sitä vuosineljännes- tä, jona vaalit alkavat.

Äänioikeutettu on jokainen Rakennusliittoon kuuluvan osaston jäsen, joka on ollut jäsenenä vähintään kolme (3) kuukautta. Oikeutettu ole- maan ehdokkaana on jokainen Rakennusliittoon kuuluvan osaston jäsen, joka on ollut jäsenenä vähintään kuusi (6) kuukautta ja jonka jäsenmak- suvelvoitteet on täytetty vähintään kuudelta (6) kuukaudelta ja jolla ei ole maksamattomia jäsenmaksuja pitemmältä ajalta kuin siltä vuosineljän- nekseltä, jona vaalit alkavat ja tätä edeltävältä vuosineljännekseltä. Suh- teellinen vaali toimitetaan siten, että kukin äänestäjä antaa yhden äänen haluamalleen ehdokkaalle.

Ehdokkaat voivat muodostaa keskenään vaaliliittoja. Ehdokas voi liittyä vain yhteen vaa-liliittoon. Kussakin vaaliliitossa eniten ääniä saanut saa vertausluvukseen vaaliliiton saaman koko äänimäärän, toisena oleva puo- let äänimäärästä, kolmantena oleva yhden kolmasosan äänimäärästä ja niin edelleen. Vaaliliittoon kuulumattoman ehdokkaan vertauslukuna on hänen saamansa äänimäärä. Valituiksi tulevat määräytyvät näin saatujen vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä.

8) Lähemmin määrätään vaalin toimittamisesta vaalijärjestyksellä, jonka liittovaltuusto vahvistaa.

9) Ylimääräisessä liittokokouksessa kokousedustajina toimivat edellisen varsinaisen liittokokouksen edustajat.

11 § Liittovaltuusto

1) Liiton liittovaltuustolla on liittokokousten välisenä aikana ylin päätös- valta liiton asioissa lukuun ottamatta sääntöjen muutosta ja liiton pur- kamista, jotka vain liittokokous näiden sääntöjen mukaan voi ratkaista.

2) Liittovaltuustoon kuuluvat liittokokouksessa valitut liittovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 48 eri puolilta maata valit- tua jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen. Valtuuston jäsenet on mahdollisuuksien mukaan valittava eri ammattiryhmistä. Xxxxxx toimitsija tai hallituksen jäsen ei saa olla liittovaltuuston jäsen. Jos liittovaltuuston jäsen valitaan liiton toimitsijaksi, astuu hänen tilalleen henkilökohtainen varajäsen.

3) Liittovaltuuston varsinainen kokous pidetään kerran vuodessa viimeis- tään kesäkuussa. Liittokokousvuonna valtuuston varsinaista kokousta ei pidetä, mikäli liittokokous pidetään saman vuosipuoliskon aikana. Tällöin

5) kohdan asiat käsitellään liittokokouksessa.

Ylimääräinen liittovaltuuston kokous pidetään silloin, kun hallitus xxx- xxx sen välttämättömäksi tai kymmenesosa liittovaltuuston varsinaisista jäsenistä sitä vaatii.

Liittovaltuuston kokoukset kutsutaan koolle kirjeitse. Kutsu varsinaiseen kokoukseen on lähetettävä vähintään kahta viikkoa ennen ja ylimääräi- seen kokoukseen vähintään yhtä viikkoa ennen kokousta. Erikseen työeh- tosopimustilannetta käsittelemään valtuusto voidaan kutsua koolle myös edellä esitetyistä ajoista ja menettelytavoista poiketen. Yhdistyslain 23

§:ssä tarkoitetut asiat on mainittava kokouskutsussa.

4) Liittovaltuuston tehtävänä on mm.:

a) valvoa liiton hallituksen toimintaa sekä tässä yhteydessä tutkia ja ratkaista hallitusta vastaan tehdyt syytökset sekä täydentää hallitusta, mikäli liittokokouksen valitsemia varajäseniä ei ole riittävästi käytettä- vissä;

b) päättää ylimääräisen liittokokouksen koollekutsumisesta;

c) valita seuraavaan liittokokoukseen saakka liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, jos heidän kahden kolmasosan enemmistöllä val- tuuston jäsenistä todetaan kesken toimikauttaan pysyvästi estyneen hoitamasta tehtäviään;

d) päättää hallituksen alistamat periaatteellisesti merkittävät kysymykset;

e) käsitellä ammattiyhdistyspoliittista tilannetta ja liiton asemaa muuten;

f) käsitellä osastojen ja aluejärjestöjen liittovaltuustolle tekemät aloit- teet;

g) päättää kahden kolmasosan enemmistöllä valtuuston jäsenistä liiton toiminnan kannalta huomattavan omaisuuden lahjoittamisesta;

h) vahvistaa vaalijärjestys liittokokousedustajien vaalia varten viimeis- tään yhdeksän kuukautta ennen ensimmäistä vaalipäivää.

5) Liittovaltuuston varsinaisessa kokouksessa

a) käsitellään vuosittain hallituksen toimintakertomus;

b) käsitellään vuosittain hallituksen tilikertomus sekä tilintarkastajien lau- sunto ja päätetään vastuuvapaudesta;

6) Asiat, jotka tahdotaan saada käsiteltäväksi liittovaltuuston varsinaises- sa kokouksessa, on toimitettava liiton keskustoimistolle vähintään yhtä viikkoa ennen kokousta.

7) Päätökset liittovaltuuston kokouksessa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty. Äänten men- nessä tasan voittaa puheenjohtajan mielipide. Vaalin ratkaisee arpa.

12 § Hallitus

1) Hallitus johtaa liiton toimintaa ja on päätösvaltainen kaikissa niissä asioissa, jotka eivät sääntöjen ja yhdistyslain mukaan kuulu liittovaltuus- ton tai liittokokouksen päätettäviin.

2) Hallituksen toimiaika alkaa siitä liittokokouksesta, jossa se on valittu ja kestää siksi kunnes uusi hallitus on astunut toimeensa.

3) Hallitukseen kuuluvat liiton päätoimiset puheenjohtaja ja varapuheen-

johtaja sekä 22 varsinaista ja 6 yleisvarajäsentä. Hallitukseen valitaan mahdollisuuksien rajoissa eri ammattialojen edustajia. Xxxxxxxxxxx va- litsemat toimitsijat tai liittovaltuuston jäsenet eivät saa olla hallituksen jäseniä. Hallituksen jäsenen, joka ryhtyy vakinaisesti työnjohtajaksi tai työnantajaksi, siirtyy eläkkeelle tai pysyvästi liiton toimintapiirin ulko- puolella olevalle työalalle taikka erotetaan liiton osaston jäsenyydestä, erottaa liittovaltuusto hallituksesta.

4) Hallitus kokoontuu liiton puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta. Esteen saaneen jäsenen tilalle kutsutaan kokoukseen yleisvarajäsen. Samaa sääntöä noudatetaan hallituksen jäse- neen, jonka liittovaltuusto on erottanut hallituksesta.

5) Hallitus on päätösvaltainen, jos vähintään 12 jäsentä ja näiden lisäksi liiton puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on saapuvilla. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Hallituksen jäsen, joka ilmoittaa pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä tehdystä päätöksestä, on vapaa vastuusta.

6) Hallituksen tehtävänä on:

a) valvoa, että liiton, aluejärjestöjen ja osastojen toimintaa johdetaan näiden sääntöjen ja liittokokousten sekä liittovaltuuston päätösten mukaan;

b) valvoa liiton taloudenhoitoa sekä päättää liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä sekä omaisuuden hank- kimisesta tarvittavine lainanottopäätöksineen; liiton toiminnan kannal- ta huomattavan omaisuuden lahjoittamisesta päättää liittovaltuusto.

c) hyväksyä kunkin vuoden tilinpäätös;

d) esittää liittovaltuuston varsinaiselle kokoukselle ja varsinaiselle liit- tokokoukselle toiminta- ja tilikertomukset ja tilintarkastajain lausunto;

e) päättää liiton puheenjohtajan ja toisen puheenjohtajan keskinäises- tä työnjaosta;

f) valita liiton palvelukseen toimitsijat;

g) vahvistaa toimitsijoiden työohjesäännöt;

h) päättää liiton henkilökunnan työ- ja palkkaehdoista;

7) Liiton puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tehtävänä on liiton toi- minnan yleinen johto ja liittokokousten, liittovaltuuston ja hallituksen

päätösten ja ohjeiden noudattamisen valvonta sekä puheen johtaminen hallituksen kokouksissa.

13 § Nimenkirjoitusoikeus

Liiton nimen ovat oikeutettuja kirjoittamaan liiton puheenjohtaja, va- rapuheenjohtaja ja talouspäällikkö sekä kaksi hallituksen määräämää muuta toimihenkilöä, aina kaksi yhdessä.

14 § Työryhmät

1) Hallitus nimeää alaisuudessaan toimivat liiton toiminnan kannalta tarpeelliset sopimusala- ja muut työryhmät.

2) Jokaiseen työryhmään kuuluvat hallituksen valitsemat puheenjohta- ja, varapuheenjohtaja ja tarpeellinen määrä maan eri puolilta valittuja jäseniä.

3) Työryhmän tehtävänä on mm.:

a) osallistua alansa työehtosopimusten valmisteluun;

b) käsitellä työehtoihin, sopimustoiminnan ohjaamiseen, ammattikou- lutukseen jne. liittyviä kysymyksiä sekä tehdä esityksiä ja antaa lausun- toja näistä;

c) järjestää muuta toimintaa sopimusalansa piirissä liiton ylempien elinten ohjeiden ja päätösten puitteissa;

d) käsitellä osastojen ja niiden jäsenten tekemiä esityksiä ja aloitteita sekä antaa tarpeen vaatiessa niistä selvityksiä hallitukselle.

4) Työryhmät kutsutaan kokoon tarvittaessa hallituksen määräämällä tavalla.

5) Päätökset työryhmien kokouksissa tehdään yksinkertaisella ään- ten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Kaikki työryhmien päätökset, joilla on periaatteellista ja käytännöllistä merkitystä työ- ja palkkaehtoihin tai liiton toimintaan, on ennen toimeenpanoa alistettava hallituksen hyväksyttäväksi.

15 §

Tilit ja tilien päätös

Tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina tilintarkastajille esitettäväksi viimeistään maaliskuun 31. päivänä.

16 § Tilintarkastus

1) Liiton varsinainen liittokokous valitsee yhdeksi toimintakaudeksi ker- rallaan tilejä tarkastamaan Keskuskauppakamarin hyväksymän tilintar- kastusyhteisön tai Keskuskaup-pakamarin hyväksymän tilintarkastajan ja hänelle varamiehen.

2) Tilintarkastajan on annettava tarkastuksestaan kertomus hallitukselle esitettäväksi varsinaiselle liittokokoukselle ja niiden väliaikoina liittoval- tuuston varsinaiselle kokoukselle.

17 § Liittoäänestys

1) Jos liittokokousten väliajalla ilmenee asioita, joita liittovaltuusto tai hallitus ei katso voivansa suoraan ratkaista tai jotka merkityksensä vuoksi vaativat liiton kaikkien jäsenten tai määrätyn sopimusalan piiriin kuulu- vien jäsenten mielipiteen selville saamista, voi liittovaltuusto tai hallitus suorituttaa neuvoa antavan liittoäänestyksen.

2) Hallitus määrää ajan liittoäänestyksen toimittamista varten. Äänes- tämistä varten järjestettäköön aikaa niin paljon, etteivät työvuorot estä äänestämistä. Tarkistettu äänestyspöytäkirja on toimitettava liiton aluetoimistoon.

18 § Työehtosopimustoiminta

1) Hallituksen on ryhdyttävä hyvissä ajoin ennen maankäsittävien työeh- tosopimusten irtisanomisaikaa yhdessä asianomaisten sopimusalatyö- ryhmien kanssa toimenpiteisiin niiden uudistamiseksi.

2) Hallituksen on pyydettävä osastojen ja aluejärjestöjen kannanotot työ- ehtosopimusten uudistamiseen muutosesityksineen viimeistään kuusi

viikkoa ennen asianomaisen työehtosopimuksen irtisanomisajan päätty- mistä.

3) Hallitus tai liittovaltuusto tekee päätöksen työehtosopimusten irtisa- nomisesta tai entisten voimassaolon jatkamisesta edellisessä kohdassa mainittujen kannanottojen perusteella. Jos työehtosopimus irtisanotaan, päättää hallitus tai liittovaltuusto tehtävistä muutosesityksistä osastojen ja sopimusalatyöryhmien ehdotusten pohjalta.

4) Kun työehtosopimus irtisanotaan, ehdotetut muutokset on pyrittävä saamaan aikaan neuvottelutietä.

Hallitus tai liittovaltuusto voi alistaa mahdollisen keskusjärjestötasolla syntyneen ns. keskitetyn sopimusratkaisun liittoäänestykseen, ellei hal- litus tai liittovaltuusto katso voivansa hyväksyä sopimusta ilman liittoää- nestystä.

Samoin liiton eri sopimusalojen neuvottelutuloksista voidaan suorittaa liittoäänestys ennen niiden allekirjoittamista, mikäli hallitus tai liittoval- tuusto katsoo sen tarpeelliseksi.

5) Liittoäänestykseen saavat osallistua vain ne liiton osastojen jäsenet, joita asia välittömästi koskee.

6) Mikäli hallitus tai liittovaltuusto niin päättää, voi sopimusalatyöryhmä käsitellä sopimusalakohtaisen neuvottelutuloksen ja antaa siitä hallituk- selle lausunnon. Lausunto ei ole hallitusta sitova.

19 § Työtaistelut

1) Hallitus tai liittovaltuusto päättää mahdollisista työtaistelutoimenpi- teistä. Mikäli alalla on saavutettu neuvottelutulos ja se on alistettu jäsen- äänestykseen, toimenpiteenä älköön kuitenkaan olko työnseisaus, jos ei vähintään 2/3 äänestykseen osallistuneista ole hylännyt neuvottelujen tulosta.

2) Jos hallitus katsoo olosuhteet sellaisiksi, ettei se katso voivansa itse päättää asiasta, on hallituksen kutsuttava koolle liittovaltuusto, joka sil- loin päättää toimenpiteistä.

3) Jos aika osoittautuu epäsuotuisaksi tai jos muita epäiltäviä syitä on tiedossa aiotun työtaistelun onnistumiseen nähden, on hallituksella tai liittovaltuustolla oikeus päättää, että työtaistelua ei voida sillä kertaa ju- listaa.

4) Jos työnantajapuoli toimeenpanee työsulun tai muun vastaavan työ- taistelutoimenpiteen, tulee hallituksen tai liittovaltuuston ryhtyä tarpeel- lisiin vastatoimenpiteisiin, jolloin ne voivat välittömästi esittää työtaiste- lu-uhan.

5) Hallituksella tai liittovaltuustolla on oikeus lopettaa työtaistelu, jos ne liiton ja työläisten yleistä etua silmällä pitäen katsovat sen tarpeelliseksi. Osastojen on silloin noudatettava hallituksen ja liittovaltuuston päätök- siä.

6) Ainoastaan hallituksen tai liittovaltuuston työtaistelupäätökset ovat liiton jäseniä sitovia. Mikäli kysymyksessä on paikallinen tai yhtä työnan- tajaa koskeva työtaistelu, voi osasto tai aluejärjestö päättää työnseisauk- sen aloittamisesta, mutta päätös on välittömästi alistettava hallituksen tai sen asettaman toimielimen käsiteltäväksi. Ne - kuten liittovaltuustokin

- voivat kieltää aiotun työtaistelun toimeenpanon tai määrätä sen lope- tettavaksi.

7) Jos osasto tai osaston jäsen toimii vastoin tämän pykälän määräyksiä ja liiton ohjeita, voi hallitus evätä avustukset ja muun tuen.

8) Edellä oleva koskee myös muuta kuin valtakunnallista työehtosopimus- ta. Osastojen on kaikessa toiminnassa paikallisen sopimuksen uusimiseksi noudatettava hallituksen tai liittovaltuuston ohjeita.

20 §

Avustus työtaisteluissa

1) Lakkoon tai työsulkuun tai muuhun työtaisteluun joutuville liiton osas- ton jäsenille annetaan avustusta seuraavissa tapauksissa:

a) lakossa tai muussa liiton, osaston tai aluejärjestön julistamassa työ- taistelussa, joka on hyväksytty näiden sääntöjen 19 §:ssä mainitulla ta- valla. Osastojen tai aluejärjestöjen päättämissä työnseisauksissa avus- tus maksetaan hallituksen tai liittovaltuuston tahi niiden valtuuttaman elimen hyväksymästä ajankohdasta;

b) työsulussa, joka on johtunut näiden sääntöjen 19 §:ssä mainitulla ta- valla hyväksytyistä vaatimuksista ja joissa osasto ja aluejärjestö, mikäli niiden toiminnasta on kyse, on toiminut näiden sääntöjen ja hallituk- sen antamien ohjeiden mukaisesti;

c) jos liiton osastojen jäsenet ovat joutuneet työtaisteluun jonkun

toisen liiton työriidan johdosta ja avustusmenettelystä sovitaan kysei- sen liiton kanssa.

2) Avustuksen suuruudesta, suorittamistavasta ja mahdollisista omavas- tuuajoista päättää hallitus.

21 § Oikeusavustus

Liitossa vähintään kuusi (6) kuukautta ollut ja jäsenmaksuvelvoitteensa vähintään kuuden kuukauden ajalta ennen saatavan tai riidan syntymistä täyttänyt osaston jäsen voi saada liitolta oikeusavustusta oikeudenkäyn- nissä, joka on aiheutunut hänen toiminnastaan edustaessaan liittoa, osastoa tai aluejärjestöä työehtosopimus- tai työlainsäädännön piirin kuuluvissa asioissa sekä sellaisissa asioissa, jotka ovat johtuneet työ- sopimussuhteesta edellyttäen, että hänellä on oikeusavun pyytämisen aikaan jäsenyys sääntöjen mukaisessa kunnossa. Tätä varten hänen on käännyttävä osaston tai liiton aluetoimiston toimitsijan puoleen, joka lau- suntonsa ohella lähettää asiaa koskevat asiakirjat edunvalvontaosastolle. Oikeusavustusta voidaan erityisillä syillä myöntää myös tapauksissa, jois- sa edellä sanotut edellytykset eivät täyty. Hallitus päättää kuinka oikeus- avustusanomukset liitossa käsitellään ja ratkaistaan. Jos oikeudenkäynti on aloitettu ennen kuin asian ottamisesta liiton oikeusavun piiriin on pää- tetty, myönnetään oikeusavustusta vain poikkeustapauksissa.

22 §

Yleisiä määräyksiä

1) Jos osasto tai aluejärjestö toimii vastoin liiton sääntöjä tai liittovaltuus- ton ja liittokokouksen päätöksiä taikka ei noudata hallituksen ja liittoval- tuuston määräyksiä, on hallituksella oikeus erottaa tällainen osasto tai aluejärjestö liitosta.

2) Jos osaston hallitukselle tai osaston kokoukselle tehdään ehdotus osas- ton purkamisesta tai liitosta eroamisesta, on siitä heti annettava tieto Ra- kennusliitto ry:n hallitukselle. Sen jälkeen asia on käsiteltävä osaston ko- kouksessa. Päätös osaston purkamisesta tai liitosta eroamisesta pannaan täytäntöön ainoastaan silloin kun vähintään 2/3 äänestyksessä annetuis- ta äänistä sitä kannattaa.

3) Mikäli kysymyksessä on kahden tai useamman liiton osaston yhtymi- nen yhdeksi osastoksi, pannaan päätös täytäntöön, mikäli kunkin osaston kokouksessa äänestyksessä annetuista äänistä vähintään 2/3 päätöstä kannattaa.

4) Jos osasto purkautuu tai lakkautetaan, tai jos kaksi tahi useampia osastoja päättää yhtyä yhdeksi osastoksi, luovutetaan pesänselvityksen jälkeen jäljelle jäävät varat osaston päätöksen mukaan joko toimintaa jat- kavalle osastolle tai Rakennusliitto ry:lle. Kun osasto on päättänyt erota liitosta, toimitetaan liiton ja osaston välillä taloudellinen loppuselvitys. Purkautuvan osaston on tehtävä taloudellinen loppuselvitys toimintaa jatkavalle osastolle, mikäli sellainen on ja muussa tapauksessa liitolle.

5) Molemmat kotimaiset kielet, suomi ja ruotsi, ovat tasa-arvoisia. Liiton päättävät elimet sekä liiton toimisto voivat kulujen säästämiseksi harkin- tansa mukaan käyttää ainoastaan yhtä kieltä.

6) Liittoa ei voida purkaa ennen kuin vähintään 2/3 liiton osastoista sitä vaatii ja varsinainen tai ylimääräinen liittokokous hyväksyy niin ikään vä- hintään 2/3 ääntenenemmistöllä. Jos liitto purkautuu, luovutetaan sen jäljellä olevat varat Siikaranta-säätiölle. Hallitus toimii pesänselvittäjänä.

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia ja lisäyksiä liittokokouksessa, jos esitettyjä muutoksia vähintään 2/3 äänestyksessä annetuista äänistä puoltaa.

Rakennusliitto ry:n HAUTAUSAVUSTUSSÄÄNNÖT

1) Hautausavustusta maksetaan kuolleen jäsenen oikeudenomistajalle liiton varoista 150 euroa.

2) Hautausavustusta maksetaan kuolleen jäsenen sille oikeudenomista- jalle, joka kustantaa hautauksen. Anomus hautausavustuksen saamiseksi toimitetaan liiton paikallisen osaston välityksellä.

3) Ennen kuin avustus liitolta maksetaan, pitää osaston hallituksen var- mistua siitä, että avustuksen saajana esiintyvä on vainajan oikeudenomis- taja ja että avustus maksetaan ainoastaan silloin, kun avustuksen saaja huolehtii muistakin vainajan jälkeenjättämistä asioista.

4) Heinäkuun 1. päivänä 1987 tai sen jälkeen liittyneen jäsenen oikeuden- omistajalla ei ole oikeutta saada liitosta hautausavustusta.

Rakennusliitto ry:n ALUEJÄRJESTÖN SÄÄNNÖT

1 §

Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Rakennusliiton Aluejärjestö ry.

Yhdistystä nimitetään aluejärjestöksi ja sen jäsenyhdistyksiä osastoiksi. Aluejärjestön kotipaikka on ........................................................., jossa myös aluejärjestön hallitus sijaitsee.

2 § Perustamisehdot

Aluejärjestön perustamiselle on saatava Rakennusliitto ry:n liittovaltuus- ton hyväksyminen. Aluejärjestön jäseninä ovat Rakennusliitto ry:n osas- tot.

3 § Tarkoitus ja tehtävät

Aluejärjestö toimii Rakennusliitto ry:n, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, sääntöjen edellyttämällä tavalla sekä liittokokouksen, liittoval- tuuston ja liiton hallituksen päätösten mukaisesti ammatillisen järjes- täytyneisyyden ja yhteistoiminnan kehittämiseksi rakennus- ja rakennus- tuoteteollisuuden, maa- ja vesirakennusalan sekä talotekniikka-alan työntekijöiden ja toimihenkilöiden keskuudessa, heidän yhteiskunnal- lisen tietoisuutensa kohottamiseksi sekä palkka- ja muiden työehtojen parantamiseksi.

Tässä tarkoituksessa aluejärjestö toimii kiinteänä yhdyselimenä alueen osastojen ja Rakennusliitto ry:n kesken, seuraa ammatillisen, erityises- ti osasto-, yritys- ja konsernikohtaisen järjestötoiminnan tilaa, valvoo aluetoimiston toimintaa ja harjoittaa kokous-, luento-, julkaisu-, juh- la-, urheilu- ja kuntourheilu- yms. toimintaa yhdessä osastojen kanssa. Aluejärjestö voi tarkoitustensa toteuttamiseksi järjestää asianmukaisella luvalla arpajaisia sekä omistaa kiinteistöjä. Lisäksi aluejärjestö voi harjoit- taa kioskitavaroiden ja painotuotteiden myyntiä sekä majoitus- ja ravit- semusliikettä.

4 § Aluejärjestön talous

Aluejärjestö voi määrätä ja kantaa osastoilta jäsenmaksua.

5 § Edustajakokoukset

Aluejärjestön varsinainen edustajakokous pidetään vuosittain maalis- huhtikuussa. Muita edustajakokouksia voi hallitus tai tämän valtuuttama työvaliokunta kutsua koolle tarpeen mukaan. Kukin jäsenosasto voi valita syyskokouksessaan aluejärjestön edustajakokoukseen yhden edustajan jokaista alkavaa 100 jäsentä kohden ja näille henkilökohtaisen varaedus- tajan. Jäsenmäärä todetaan edellisen vuoden toisen vuosineljänneksen jäsenmaksutilityksen perusteella. Osastojen edustajat on ilmoitettava kirjallisesti aluejärjestölle viimeistään joulukuun 31. päivään mennessä. Edustajakokouksessa on kullakin edustajalla yksi ääni.

Kukin osasto voi esittää ehdokkaansa aluejärjestön hallituksen jäseniksi joulukuun 31. päivään mennessä. Varsinaisessa edustajakokouksessa kä- sitellään seuraavat asiat:

a) aluejärjestön toimintakertomus;

b) tilikertomus ja tilintarkastajain lausunto edellisen kalenterivuoden tileistä;

c) tilinpäätöksen vahvistaminen;

d) vastuuvapauden myöntäminen;

e) toiminnantarkastajan ja tämän varahenkilön vaali;

f) toimitetaan aluejärjestön hallituksen puheenjohtajan ja varapu- heenjohtajan, joita myös kutsutaan aluejärjestön puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi, vaali;

g) hallituksen muiden varsinaisten ja varajäsenten vaali;

h) tilannekatsaus;

i) osastojen esitykset ja muut esille tulevat asiat.

Edustajakokouksen kutsuu koolle hallitus tai tämän valtuuttamana työ- valiokunta osastoille ja edustajille osoitetulla kirjallisella kutsulla, jossa tulee mainita yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitettujen asioiden lisäksi muut

kokouksessa esille tulevat tärkeimmät asiat. Kutsu varsinaiseen edustaja- kokoukseen on lähetettävä kahta viikkoa ennen kokousta ja ylimääräisiin kokouksiin vähintään viikkoa aikaisemmin.

Aluejärjestön varoista suoritetaan korvaus osastojen asianmukaisessa järjestyksessä valitsemille ja ilmoittamille edustajille liiton hallituksen vahvistamin perustein.

6 §

Hallitus ja työvaliokunta

Aluejärjestön hallitukseen kuuluu aluejärjestön puheenjohtajan ja vara- puheenjohtajan lisäksi vähintään 8 ja enintään 40 varsinaista jäsentä ja heille kullekin henkilökohtainen varajäsen.

Hallitus kokoontuu aluejärjestön puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan tahi, hänenkin ollessaan estyneenä, liiton aluepäällikön kutsusta. Kutsut lähetetään vähintään kolme päivää aikai- semmin ja tulee siinä mainita tärkeimmät esille tulevat asiat, mikäli mah- dollista lyhyesti perusteltuina.

Juoksevien asioiden hoitoa ja yleensä asioiden valmistelua varten voi hal- litus valita keskuudestaan työvaliokunnan, johon kuuluu aluejärjestön pu- heenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi vähintään 3 ja enintään 7 var- sinaista jäsentä ja lisäksi jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen.

Työvaliokunta kokoontuu aluejärjestön puheenjohtajan, varapuheenjoh- tajan tai aluepäällikön kutsusta. Hallitus ja työvaliokunta ovat päätösval- taisia, jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muis- ta jäsenistä on paikalla.

Hallitus hyväksyy aluejärjestön toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä päättää jäsenmaksun suuruudesta. Hallitus voi päättää aluejärjestön omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.

Hallitus valitsee tarpeelliset työryhmät, aluejärjestön henkilökunnan sekä päättää työ- ja palkkaehdoista aluejärjestön talousarvion puitteissa. Mikäli aluejärjestön puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on pitkäaikai- sesti estynyt hoitamasta tehtäväänsä, hallitus voi valita keskuudestaan uuden puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan.

Hallituksen ja työvaliokunnan apuna sekä liiton päätöksien käytännölli-

senä toteuttajana on liiton aluepäällikkö, joka on samalla liiton aluetoi- miston esimies.

Aluejärjestön nimen kirjoittavat aluejärjestön puheenjohtaja tai alue- päällikkö, kumpikin yksinään tai kaksi hallituksen määräämää henkilöä yhdessä.

7 §

Tilit ja tilien päätös

Tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina toiminnantarkastajille esitettäväksi maaliskuun 15. päivään mennessä.

8 § Aluejärjestön purkaminen

Aluejärjestö voidaan purkaa aluejärjestön edustajakokouksen päätöksel- lä, jolloin aluejärjestön jäljellejääneet varat luovutetaan Rakennusliitto ry:lle.

Näitä sääntöjä voidaan muuttaa aluejärjestön edustajakokouksen pää- töksellä edellyttäen, että 2/3 äänestyksessä annetuista äänistä kannattaa muutosta.

Muissa suhteissa noudatetaan yhdistyslain ja Rakennusliitto ry:n sääntö- jen määräyksiä.

Rakennusliitto ry:n OSASTON SÄÄNNÖT

1 §

Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Rakennusliiton osasto n:o ry.

Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä osastoksi ja Rakennusliitto ry:tä liitoksi.

Osaston kotipaikka on kaupunki, kunta, jossa myös

osaston hallitus sijaitsee.

2 §

Osaston tarkoitus ja tehtävät

1) Osaston tarkoituksena ja tehtävänä on koota paikkakunnan tai talous- alueen, yrityksen tai konsernin rakennus- ja rakennustuoteteollisuuden, maa- ja vesirakennusalan sekä talotekniikka-alan työntekijät ja toimihen- kilöt liiton jäsenyyteen sekä toimia näiden ja liiton sääntöjen, liittoko- kousten päätösten mukaisesti jäsentensä taloudellisen ja henkisen tason kohottamiseksi.

2) Tarkoituksen toteuttamiseksi osasto:

a) valvoo toimintapiirissään alan työehtosopimusten noudattamista ja jäsentensä oikeuksia työmarkkinoilla;

b) toimii alan työ- ja palkkaehtojen ja sosiaalisen lainsäädännön parantamiseksi;

c) edistää jäsentensä opiskelua, ammatillista kehittymistä sekä kaikin- puolista yhteenkuuluvuutta ja keskinäistä kanssakäymistä;

d) voi osaston tarkoitusperien vaatimien menojen kattamiseksi hank- kia tuloja järjestämällä asianmukaisella luvalla arpajaisia ja harjoittaa kioskitavaroiden ja painotuotteiden myyntiä sekä ylläpitää majoitus- ja ravitsemusliikettä sekä

e) voi omistaa kiinteistöjä.

3) Osasto on oikeutettu muodostamaan keskuudessaan osaston hallituk- sen valvonnan alaisena toimivia rekisteröimättömiä alaosastoja, joiden

säännöt osaston hallitus hyväksyy.

4) Osasto kuuluu jäsenenä Rakennusliitto ry:n aluejärjestöön.

3 § Ilmoittautuminen

1) Osaston jäseneksi on oikeutettu pääsemään jokainen Rakennusliiton sopimusaloilla työskentelevä työntekijä ja toimihenkilö, samoin kuin näitä aloja opiskeleva ammattioppilai-tosten ja aikuiskoulutuskeskusten oppilas edellyttäen, että jäseneksi pyrkivä sitoutuu nou-dattamaan näitä sekä liiton sääntöjä eikä kuulu liiton toimintaa ja periaatteita vastustaviin järjestöihin ja että hänet osaston hallitus hyväksyy jäseneksi.

2) Jos osaston hallitus tahtoo kieltää joltakin jäseneksi pyrkivältä oikeu- den päästä jäseneksi, on hallituksen epäselvissä tapauksissa pyydettävä siitä liiton hallituksen lausunto, jonka jälkeen osaston hallitus ratkaisee asian.

3) Osaston on lähetettävä liitolle henkilötiedot (jäsenmaksujen perintä- sopimus tai jäsenilmoitus) uusista jäsenistä kuukausittain. Jäsenyys las- ketaan alkavaksi liittymispäivästä. Liittymisen hyväksyy ammattiosaston hallitus tutkittuaan jäseneksi liittymisen edellytykset. Uudelleen liiton osaston jäseneksi liittyvän jäsenyys alkaa viimeisestä liittymisajasta.

4) Xxxx työntekijä, joka haluaa siirtyä liiton osaston jäseneksi toisesta am- mattiliitosta ja jolla ei ole suorittamattomia jäsenmaksuja, voidaan hyväk- syä liiton osaston jäseneksi.

5) Jäsen, joka on siirtynyt osastoon jonkin muun ammattiliiton osastosta ja on siinä saavuttanut vapaajäsenoikeudet, ei saa käyttää hyväkseen näin saatuja oikeuksia osastossa, ellei liiton hallitus toisin päätä.

4 § Maksut

1) Osaston jäsen suorittaa liitolle ja osastolle jäsenmaksua liiton hallituk- sen vuodeksi kerrallaan päättämän prosentin ennakonpidätyksen alaises- ta ammatissa hankitusta päätoimen palkkatulosta sekä työttömyyskassan maksamasta työttömyyspäivärahasta, työvoimapoliittisen aikuiskou- lutuksen koulutustuesta sekä muusta työttömyyskassan maksamasta

veronalaisesta etuudesta. Jäsenmaksu maksetaan liiton määräämälle jäsenmaksujen keräilytilille. Maksujen suorittamistavasta samoin kuin jäsenmaksuista lähetetyille ulkomaisille työntekijöille sekä niille osaston jäsenille, joilla ei ole edellä mainitun kaltaista tuloa, päättää lähemmin liiton hallitus. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Liiton hallitus määrää vuosittain mikä osa jäsenmaksujen keräilytilille kertyvästä jäsenmaksusta tilitetään neljännesvuosittain osastolle. Ennen ensimmäisen vuosineljänneksen jäsenmaksuosuuden tilitystä osaston on ilmoitettava liiton hallitukselle syyskokouksessaan valitsemansa toimi- henkilöt.

2) Osasto saa asettaa jäsentensä maksettavaksi prosentuaalisen lisäjäsen- maksun.

3) Liiton hallituksella on oikeus asettaa osaston jäsenen suoritettavak- si enintään 1 kohdassa mainittua vakinaista liittojäsenmaksua vastaava ylimääräinen jäsenmaksu. Työtaistelun aikana työssä olevilta jäseniltä voidaan kuitenkin periä liittovaltuuston tai hallituksen määräämä suu- rempikin ylimääräinen jäsenmaksu. Tässä tarkoituksessa ylimääräinen jäsenmaksu voidaan määrätä myös työssä oleville vapaajäsenille.

Ylimääräisen jäsenmaksun laiminlyömisestä ovat voimassa samat jäse- noikeuksia rajoittavat seuraukset kuin vakinaisen liittomaksun laiminlyö- misestä.

4) Jäsenellä on oikeus maksaa rästiin jääneet jäsenmaksut, mikäli häntä ei ole vielä erotettu osastosta maksamattomien jäsenmaksujen perusteella.

5 § Jäsenmaksuvapaudet

Osaston jäsen vapautuu suorittamasta jäsenmaksua, jos hän on ollut vailla ansiotuloja seuraavista syistä:

a) osallistuessaan liiton aloittamaan tai hyväksymään työtaisteluun;

b) ollessaan työttömänä ilman oikeutta työttömyyskassan maksamaan työttömyyspäivärahaan tai työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen kou- lutustukeen;

c) ollessaan sairaana tai tapaturman vuoksi työkyvyttömänä sen jäl- keen, kun työnantajan sairausajan palkanmaksu on päättynyt;

d) pitkäaikaisen sairauden tai vamman aiheuttaman työkyvyttömyy- den tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi voidaan jäsenmaksuista myöntää vapaus määräajaksi enintään kuitenkin neljäksi vuodeksi, jonka jälkeen jäsen on velvollinen maksamaan liiton ja osaston jäsenmaksun;

e) opiskelun, varusmies- tai siviilipalveluksen sekä äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanempainvapaan, hoitovapaan ja vaikeasti sairaan lapsen hoitoon sekä omaishoitoon osallistumisen vuoksi voidaan myöntää jäsenmaksuista vapaus enintään neljäksi vuodeksi, jonka jälkeen jäsen on velvollinen maksamaan liiton, osaston ja työttömyyskassan jäsen- xxxxxx.

Jäsenmaksuista vapautettu jäsen on velvollinen neljännesvuosittain il- moittamaan jäsenmaksuvapautuksestaan osaston taloudenhoitajalle tai liiton aluetoimistoon niiden merkitse-miseksi jäsenrekisteriin. Mikäli xx- xxx on laiminlyönyt ilmoittaa jäsenmaksuvapaudestaan ja hänet on ero- tettu osastosta maksamattomien jäsenmaksujen perusteella, ilmoitusta jäsenmaksuvapaudesta ei enää hyväksytä, ellei ilmoituksen tekeminen ole estynyt pätevästä syystä, jonka liiton hallitus tai sen valtuuttama elin hyväksyy.

Saavutetut lepäävät jäsenoikeudet säilyvät.

6 § Vapaajäsenoikeudet

Osaston jäsen saavuttaa vapaajäsenoikeudet:

a) täytettyään 55 vuotta ja oltuaan yhtäjaksoisesti ammattiliittojen jäse- nenä 30 vuotta ja niistä vähintään viisi viimeistä vuotta Rakennusliiton osaston jäsenenä;

b) täytettyään 60 vuotta ja oltuaan yhtäjaksoisesti ammattiliittojen jäse- nenä 25 vuotta ja niistä vähintään kolme viimeistä vuotta Rakennusliiton osaston jäsenenä;

c) siirryttyään eläkkeelle ja oltuaan yhtäjaksoisesti ammattiliittojen jäse- nenä 25 vuotta ja niistä vähintään kolme viimeistä vuotta Rakennusliiton osaston jäsenenä.

Tammikuun 1. päivänä 1972 ja sen jälkeen liittyneet jäsenet saavat vapaa- jäsenoikeuden vain siirryttyään eläkkeelle ja oltuaan jäsenenä vähintään

30 vuotta ja näistä vähintään viisi viimeistä vuotta Rakennusliiton osaston jäsenenä. Saavutetut vapaajäsenoikeudet säilyvät.

7 §

Jäsenoikeuksien rajoittaminen, liiton osastosta eroaminen ja erottaminen

1) Jäsen voi erota osastosta milloin tahansa. Eroaminen on ilmoitettava kirjallisesti osaston hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka osaston kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsenmaksut on suoritettava siihen asti kun eroaminen ilmoitettiin. Erottuaan liiton osastosta jäsen menettää kaikki jäsenoikeutensa.

2) Osaston hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi osastosta, jos jäsen- maksut ovat maksamatta yli kuudelta kuukaudelta. Jäsen voidaan kui- tenkin ottaa entisin jäsenoikeuksin uudelleen jäseneksi, jos hänellä ei ole maksamatta jäsenmaksua pitemmältä ajalta kuin kulumassa olevalta ja sitä edeltäneeltä vuodelta ja jos jäsen maksaa sanotut rästiin jääneet jäsenmaksut.

3) Jäsen erotetaan osastosta:

a) jos hän rikkoo osaston tai liiton sääntöjä, liittokokouksen tai liitto- valtuuston päätöksiä, kieltäytyy noudattamasta osaston hallituksen tai liiton hallituksen sääntöjen puitteissa antamia tai liittokokouspää- töksiin perustuvia ohjeita tai muutoin toimii vastoin osaston ja liiton omaksumia periaatteita tai liiton eheyttä vahingoittavasti;

b) jos hän menee lakon tai saarron alaiseen työhön,

c) jos hän on kavaltanut osaston tai liiton hänen haltuunsa uskomia varoja;

d) jos hän on petollisella tavalla hakenut työttömyyspäivärahaa tai muuta työttömyyskassan maksamaa etuutta ja erotettu työttömyys- kassasta;

e) jos hän on päässyt jäsenyyteen vääriä tai muuten harhaan johtavia tietoja antamalla;

f) jos hän saa pääasiallisen toimeentulonsa työnantajan asemassa.

4) Jäsentä, joka on erotettu liiton osastosta muun syyn kuin 2) kohdassa mainitun vuoksi, ei voida ottaa uudelleen jäseneksi, ellei osaston kokous

niin päätä hankittuaan sitä ennen liiton hallituksen lausunnon.

5) Ehdotus jäsenen erottamiseksi liiton osastosta, ellei osaston kokous ole häntä katsonut eronneeksi muun syyn kuin 2) kohdassa mainitun vuok- si, on kirjallisesti esitettävä osaston hallitukselle. Samalla on mainittava ne syyt, joiden perusteella erottamista vaaditaan, sekä todisteet, joihin erottamisvaatimus perustuu. Osaston hallituksen on tutkittava erottamis- vaatimus.

Ennen ratkaisua on jäsenelle varattava mahdollisuus tulla kuulluksi ja hankittava asiassa liiton hallituksen lausunto, jonka jälkeen asia on jätet- tävä osaston kokouksen ratkaistavaksi.

6) Osaston hallituksella on oikeus omasta aloitteestaan, kun siihen syytä ilmenee, alistaa jonkun jäsenen erottaminen liiton osastosta 5) kohdassa mainitulla tavalla osaston kokouksen harkittavaksi.

7) Liiton hallituksen lausunto voi olla joko erottamisvaatimusta puoltava tai sen hylkäävä. Hallitus voi myös ehdottaa varoituksen antamista taikka uuden tutkimuksen toimeenpanoa.

8) Milloin liiton hallitus havaitsee, että joku osaston jäsen on rikkonut lii- ton sääntöjä ja liittokokouksen päätöksiä tai muulla tavoin vahingoittanut liittoa, ilmoittakoon siitä asianomaiselle osastolle. Silloin osaston hallitus ottaa erottamisasian käsiteltäväksi 5) kohdassa mainitussa järjestyksessä.

8 §

Toiseen osastoon tai ammattiliittoon siirtyminen ja ulkomaille muuttaminen

1) Kun osaston jäsen siirtyy johonkin toiseen liiton osastoon, on hänen tehtävä siitä ilmoitus osastolle.

2) Osaston jäsenen, joka siirtyy toiselle tuotantoalalle, on viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siirryttävä siihen järjestöön, jonka alalla työskentelee, jos paikkakunnalla sellainen järjestö on. Jos työskentely on tilapäistä ja kestää jonkin verran yli edellä mainitun määrän, voi jäsen esittäessään pätevät syyt muuton esteeksi, edelleenkin kuulua osastoon.

3) Osaston jäsen, joka muuttaa ulkomaille, mutta haluaa edelleen kuu- lua osastoon, on velvollinen tekemään siitä ilmoituksen osastolleen. Siltä ajalta, jonka hän todistaa kuuluneensa ulkomaiseen alan ammatilliseen

järjestöön ja suorittaneensa sille jäsenmaksut, on hän vapautettu mak- susta osastolle.

Ulkomaille lähtiessään jäsen saa liitolta todistuksen, joka osoittaa, että kysymyksessä oleva henkilö on täyttänyt velvollisuutensa liittoa ja osas- toa kohtaan.

9 § Kokoukset

1) Osaston kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu julkaistaan vä- hintään kolme vuorokautta ennen kokousta, joko jossakin paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä, liiton äänenkannattajassa tai kiinteällä työ- paikalla seinäilmoituksin.

Päätöstä sääntöjen muuttamisesta, kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnit- tämisestä taikka osaston toiminnan kannalta huomattavan omaisuuden lahjoittamisesta, hallituksen tai sen jäsenen taikka toiminnantarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vas- tuuvapauden myöntämisestä tahi osaston purkamisesta ei saa tehdä, ellei sitä ole kokouskutsussa mainittu.

2) Osaston sääntömääräisiä kokouksia ovat kevät- ja syyskokous. Muita kokouksia osasto voi pitää tarpeen mukaan.

3) Lokakuun 15. ja joulukuun 15. päivän välisenä aikana pidettävässä syys- kokouksessa:

a) päätetään niistä perusteista, joiden mukaan osaston toimihenkilöi- den kulut korvataan;

b) päätetään toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta seuraavalle vuodelle;

c) valitaan toiminnantarkastaja ja tälle varahenkilö;

d) valitaan puheenjohtaja ja hallituksen varsinaiset jäsenet henkilökoh- taisine varajäsenineen;

e) valitaan edustajat henkilökohtaisine varaedustajineen aluejärjestön edustajakokoukseen;

f) valitaan tarpeelliset toimikunnat ja jaostot sekä tarvittaessa osaston luottamusmies ja hänen varamiehensä;

g) päätetään kokousten koollekutsumistavasta;

h) asetetaan ehdokkaat aluejärjestön hallituksen jäseniksi;

i) käsitellään muut mahdolliset asiat.

4) Syyskokouksessa valitut henkilöt astuvat tehtäviinsä seuraavan kalen- terivuoden alusta.

5) Ilmoitus osaston syyskokouksessa valituista toimihenkilöistä ja aluejär- jestön edustajakokousedustajista, näiden varamiehistä sekä ehdokkaista aluejärjestön hallituksen jäseniksi on tehtävä aluejärjestölle viimeistään joulukuun 31. päivään mennessä.

6) Viimeistään maaliskuun viimeisenä päivänä pidettävässä osaston ke- vätkokouksessa

a) käsitellään hallituksen laatima toiminta- ja tilikertomus edelliseltä kalenterivuodelta;

b) käsitellään toiminnantarkastajan lausunto;

c) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myön- tämisestä;

d) päätetään mahdollisista muista esille tulevista asioista.

7) Osaston kokous on kutsuttava koolle, jos vähintään 1/4 osaston jäse- nistä sitä kirjallisesti hallitukselta vaatii.

8) Päätökset osaston kokouksista tehdään yksinkertaisella ääntenenem- mistöllä, paitsi niissä asioissa, joista säännöt määräävät toisin. Äänten ta- san mennessä voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja xxxxxxxxx. Vaalin ratkaisee arpa.

9) Kaikissa vaaleissa ja äänestyksissä on jäsenillä ainoastaan yksi ääni.

10) Hallituksen jäsenillä ei ole oikeutta osallistua äänestyksiin niissä tapa- uksissa, joissa heidän henkilökohtainen etunsa voi olla ristiriidassa osas- ton edun kanssa, eivätkä he saa ottaa osaa toiminnantarkastajain vaaliin.

10 § Hallituksen tehtävät

1) Osaston hallitus valitaan osaston syyskokouksessa. Hallitukseen kuu- luu puheenjohtaja, jota kutsutaan myös osaston puheenjohtajaksi, sekä vähintään kolme ja enintään 20 varsinaista jäsentä ja yhtä monta hen- kilökohtaista varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheen-

johtajan, sihteerin ja varsinaisten tai varajäsenten joukosta talouden- hoitajan. Hallitus nimeää opintosihteerin, tositetarkastajat ja tarvittavat muut virkailijat.

Hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä osaston virkailijat valitaan kalen- terivuodeksi kerrallaan.

2) Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta kun puheenjohtaja xxxxxx xxx tarpeelliseksi tai kaksi hallituksen jäsentä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, jos enemmistö jäseniä on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten tasan mennessä ratkaisee puheenjohtajan ääni.

3) Hallituksen jäsen, joka on estynyt osallistumasta kokoukseen, on vel- vollinen riittävän ajoissa ilmoittamaan esteestä henkilökohtaiselle vara- jäsenelleen.

4) Jos varsinainen hallituksen jäsen eroaa, kutsutaan hänen henkilökoh- tainen varajäsenensä tilalle.

5) Puheenjohtaja johtaa puhetta osaston ja hallituksen kokouksissa ja valvoo sääntöjen sekä päätösten, liiton hallituksen ja aluejärjestön anta- mien ohjeiden noudattamista.

Puheenjohtajan ollessa estynyt hoitaa varapuheenjohtaja hänen tehtä- väänsä. Varapuheenjohtajankin ollessa estynyt valitsee hallitus keskuu- destaan kokoukselle puheenjohtajan.

6) Sihteeri laatii osaston ja hallituksen kokouksissa pöytäkirjan sekä osaston toimintakertomuksen.

7) Osaston kirjeenvaihdon hoitaa osaston kokouksen päätöksen mukaisesti joko puheenjohtaja tai sihteeri.

8) Taloudenhoitaja hoitaa osaston taloutta.

9) Hallituksen on tarkoin hoidettava osaston omaisuutta ja säilytettävä sen varat täysin luotettavasti ja osastolle edullisesti.

10) Hallituksen jäsen, joka ilmoittaa pöytäkirjaan eriävän mielipiteen- sä tehdyn päätöksen johdosta eikä osallistu sen täytäntöönpanoon, on päätökseen nähden vapaa vastuusta.

11) Osaston nimen kirjoittavat osaston puheenjohtaja, sihteeri ja talou- denhoitaja, kukin yksinään.

11 §

Tilit ja toiminnan tarkastus

1) Osaston toiminta/tilikautena on kalenterivuosi.

2) Osasto valitsee syyskokouksessaan alkavalle toimintavuodelle toimin- nantarkastajan ja tälle varahenkilön.

3) Päättyneen kalenterivuoden tilien on oltava valmiina toiminnan- tarkastajalle annettavaksi toimintavuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

4) Osaston hallitus nimeää keskuudestaan vuosittain kaksi tositteiden tarkastajaa, joiden on tarkastettava osaston tositteet neljännesvuosittain. Lisäksi on osaston puheenjohtajalle ja sihteerille varattava tilaisuus olla mukana tositteiden tarkastuksessa.

12 §

Avustus työtaisteluissa

1) Lakkoon, työsulkuun tai muuhun työtaisteluun joutuneelle liiton osaston jäsenelle annetaan avustusta seuraavissa tapauksissa:

a) lakossa tai muussa liiton, osaston tai aluejärjestön julistamassa työtaistelussa, joka on hyväksytty liiton sääntöjen 19 §:ssä mainitul- la tavalla. Osaston tai aluejärjestöjen päättämässä työnseisauksessa avustus maksetaan liiton hallituksen tai sen valtuuttaman elimen päät- tämästä ajankohdasta lukien;

b) työsulussa, joka on johtunut liiton sääntöjen 19 §:ssä mainitulla tavalla hyväksytyistä vaatimuksista ja joissa osasto ja aluejärjestö, mikäli niiden toiminnasta on kyse, on toiminut sääntöjen ja liiton halli- tuksen antamien ohjeiden mukaisesti;

c) jos liiton osaston jäsenet ovat joutuneet työtaisteluun jonkun toisen liiton työriidan johdosta ja avustusmenettelystä sovitaan kysei- sen liiton kanssa.

2) Avustuksen suuruudesta, suorittamistavasta ja mahdollisesta omavas- tuuajoista päättää hallitus.

13 § Oikeusavustus

Liitossa vähintään kuusi (6) kuukautta ollut ja jäsenmaksuvelvoitteensa vähintään kuuden kuukauden ajalta ennen saatavan tai riidan synty- mistä täyttänyt osaston jäsen voi saada liitolta oikeusavustusta oikeu- denkäynnissä, joka on aiheutunut hänen toiminnastaan edustaessaan liittoa, osastoa tai aluejärjestöä työehtosopimus- tai työlainsäädännön piiriin kuuluvissa asioissa sekä sellaisissa asioissa, jotka ovat johtuneet työsopimussuhteesta edellyttäen, että hänellä on oikeusavun pyytämi- sen aikaan jäsenyys sääntöjen mukaisessa kunnossa. Tätä varten hänen on käännyttävä osaston tai liiton aluetoimiston toimitsijan puoleen, joka lausuntonsa ohella lähettää asiaa koskevat asiakirjat edunvalvontaosas- tolle. Oikeusavustusta voidaan erityisillä syillä myöntää myös tapauksissa, joissa edellä sanotut edellytykset eivät täyty. Xxxxxx hallitus päättää kuinka oikeusavustusanomukset liitossa käsitellään ja ratkaistaan. Jos oikeudenkäynti on aloitettu ennen kuin asian ottamisesta liiton oikeus- avun piiriin on päätetty, myönnetään oikeusavustusta vain poikkeustapa- uksissa.

14 §

Yleisiä määräyksiä

1) Jos jäsen huomaa kärsineensä vääryyttä osaston taholta, on hän oikeutettu tekemään siitä valituksen liiton hallitukselle, joka antaa asiasta lausuntonsa.

2) Jos osaston hallitukselle tai osaston kokoukselle tehdään ehdotus osaston purkamisesta tai liitosta eroamisesta, on siitä heti annettava tie- to Rakennusliitto ry:n hallitukselle. Sen jälkeen asia on käsiteltävä osas- ton kokouksessa. Päätös osaston purkamisesta tai liitosta eroamisesta pannaan täytäntöön ainoastaan silloin, kun vähintään 2/3 äänestyksessä annetuista äänistä sitä kannattaa.

3) Mikäli kysymyksessä on kahden tai useamman osaston yhtyminen yhdeksi osastoksi, pannaan päätös täytäntöön, mikäli kunkin osaston kokouksissa äänestyksessä annetuista äänistä vähintään 2/3 päätöstä kannattaa.

4) Jos osasto purkautuu tai lakkautetaan, tai jos kaksi tahi useampia

osastoja päättää yhtyä yhdeksi osastoksi, luovutetaan pesänselvityksen jälkeen jäljelle jäävät varat osaston päätöksen mukaan joko toimintaa jatkavalle osastolle tai Rakennusliitto ry:lle.

Kun osasto on päättänyt erota liitosta, toimitetaan liiton ja osaston välillä taloudellinen loppuselvitys. Purkautuvan osaston on tehtävä taloudel- linen loppuselvitys toimintaa jatkavalle osastolle, mikäli sellainen on ja muussa tapauksessa liitolle.

5) Kun osasto purkautuu tai päättää yhdistyä yhden tai useamman osas- ton kanssa uudeksi osastoksi, on purkautumisesta tai yhdistymisestä pää- töksen tekevän osaston kokouksen valittava selvitysmiehet. Ellei muuta päätöstä tehdä, ovat selvitysmiehinä osaston nimenkirjoittajat. Selvitys- miehet ovat vastuussa osaston omaisuudesta siksi kunnes se on jätetty liiton hallitukselle tai toimintaa jatkavan osaston hallituksen haltuun ja nämä ovat tilit hyväksyneet.

Jos osasto on päättänyt erota liitosta, on eroamisesta päättävän kokouk- sen valittava liiton ja osaston välistä taloudellista loppuselvitystä varten selvitysmiehet. Selvitysmiehet ovat vastuussa osaston omaisuudesta, kunnes osasto on hyväksynyt selvitysmiesten toiminnastaan tekemän tilin.

6) Niissä kysymyksissä, joista näissä säännöissä ei ole määräyksiä, nouda- tetaan yhdistyslakia ja Rakennusliitto ry:n sääntöjä.

Rakennusalan työttömyyskassan SÄÄNNÖT

I luku TYÖTTÖMYYSKASSAN TOIMIALA

1 §

Työttömyyskassan nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus

Työttömyyskassan nimi on Rakennusalan työttömyyskassa ja sen ruotsin- kielinen nimi on Byggbranschens arbetslöshetskassa.

Kassan kotipaikka on Helsingin kaupunki. Kassan pöytäkirjakieli on suomi. Työttömyyskassan toiminta-alueena on koko maa. Kassa on keskinäisen vastuun perusteella toimiva yhteisö, jonka tarkoituksena on kassan toi- mialaan kuuluvien lakisääteisten etuuksien järjestäminen jäsenilleen kul- loinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

II luku

JÄSENYYS

2 § Jäsenyyden ehdot

Työttömyyskassan jäseneksi pääsee jokainen työttömyysturvalain sovel- tamisalaan kuuluva palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta ja joka työskentelee rakennus- ja niihin läheisesti liittyvien alojen yritysten, yhteisöjen tai laitosten palveluksessa.

Lisäksi työttömyyskassan jäseneksi pääsevät myös työttömyysturvalain ja työttömyyskassalain huomioon ottaen myös edellä mainituille aloille opiskelevat palkkatyössä olevat henkilöt. Palkkatyöntekijänä pidetään sellaista palkansaajaa, jonka toimeentulon on katsottava perustuvan toi- selle tehtävästä työstä saatavaan palkkatuloon.

Työttömyyskassan jäsen ei saa samanaikaisesti olla jäsenenä toisessa työttömyyskassassa.

Kirjallinen hakemus työttömyyskassan jäseneksi pääsemiseksi on tehtävä työttömyyskassan hallituksen valtuuttamalle asiamiehelle tai hallituksen valtuuttamalle jäsenasioiden hoitajalle tai työttömyyskassan hallitukselle.

Kassan jäsenet ottaa kassan hallitus tai kassanjohtaja.

Työttömyyskassan jäsenyys alkaa siitä päivästä, josta alkaen henkilö on maksanut jäsenmaksunsa, aikaisintaan kuitenkin siitä päivästä, jona hän on kirjallisesti hakenut työttömyyskassan jäsenyyttä.

3 § Työttömyyskassasta eroaminen

Jos jäsen haluaa erota työttömyyskassasta, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti työttömyyskassan asiamiehelle, työttömyyskassan hallituk- selle tai hallituksen valtuuttamalle jäsenasioiden hoitajalle. Työttömyys- kassan jäsenyys päättyy viimeistään sen kalenterikuukauden päätyttyä, jonka aikana jäsen täyttää 68 vuotta.

4 § Työttömyyskassasta erottaminen

Työttömyyskassan hallitus tai sen valtuuttama työttömyyskassan vastuul- linen toimihenkilö voi jäsentä kuultuaan antaa huomautuksen tai varoi- tuksen ja työttömyyskassan hallitus voi erottaa jäsenyydestään sen,

1. joka jäseneksi liittyessään on antanut vääriä tai harhaanjohtavia tieto- ja

2. joka vilpillisesti on ilmoittanut väärin tai salannut jonkin kassan toimi- alaan kuuluvan etuuden saantiin tai sen suuruuteen vaikuttavan seikan

3. joka kieltäytyy noudattamasta työttömyyskassan sääntöjä tai työttö- myyskassan hallituksen antamia ohjeita.

Kassan hallitus, kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama muu toimihen- kilö voi erottaa jäsenen kassan jäsenyydestä, jos jäsen ei ole maksanut yhteensä yli kolmen (3) kuukauden jäsenmaksuja kuuden (6) kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, josta kolmen (3) kuukauden maksamatto- muus on täyttynyt.

Erottamispäätöksen tekee työttömyyskassan hallitus tai hallituksen val- tuuttama työttömyyskassan vastuullinen toimihenkilö.

Työttömyyskassa voi erottaa jäsenyydestään sen, joka pysyvästi on siir- tynyt pois työttömyyskassan toiminnan piiriin kuuluvasta ammatista ja työalalta.

Yrittäjäksi siirtynyt kassan jäsen voi säilyttää jäsenyytensä korkeintaan 18 kuukauden ajan yritystoiminnan aloittamisesta lukien, minkä jälkeen hä- net voidaan erottaa kassan jäsenyydestä.

Jos jäsen on tyytymätön kassanjohtajan tekemään kurinpitopäätökseen tai kassasta muuten erottamiseen, hän voi saattaa asian hallituksen kä- siteltäväksi.

5 § Uudelleen liittyminen

Jos jäsen työttömyyskassasta erottuaan kuukauden kuluessa liittyy toi- seen työttömyyskassaan, jäsenen hyväksi lasketaan hänen työssäoloai- kansa ja jäsenenä oloaikansa edellisessä työttömyyskassassa työttömyys- kassalaissa ja työttömyysturvalaissa säädetyllä tavalla.

Jos työttömyyskassasta erotettu jäsen hyväksytään uudelleen jäsenek- si, hänen hyväkseen ei lueta hänen aikaisempaa työssäoloaikaansa eikä jäsenenä oloaikaansa.

6 § Jäsenmaksut

Jäsenmaksu on Finanssivalvonnan vuosittain vahvistama prosenttiosuus veron ennakonpidätyksen alaisesta jäsenyyden perustana olevasta vakuutetusta palkasta sekä työttömyyskassan maksamasta työttömyys- päivärahasta tai työttömyyskassan maksamasta muusta veronalaisesta etuudesta.

Ne jäsenet, joilla ei ole edellä 1 momentissa mainittuja tuloja ja joita ei ole vapautettu 7 §:n mukaisesti jäsenmaksujen maksamisesta, maksavat työttömyyskassan hallituksen vuosittain vahvistamaa vähimmäisjäsen- maksua, joka vastaa noin puolta työttömyyskassan jäsenten keskimääräi- sestä jäsenmaksusta.

Työttömyysturvalain tarkoittamaa yritystoimintaa harjoittavat jäsenet maksavat työttömyyskassan hallituksen vuosittain vahvistamaa yrittäji- en jäsenmaksua, joka vastaa työttömyyskassan jäsenten keskimääräistä jäsenmaksua.

Jäsenmaksut on maksettava säännöllisesti työttömyyskassan hallituksen määräämällä tavalla ja määrääminä ajankohtina, viimeistään kuitenkin

kuuden kuukauden kuluessa siitä ajankohdasta, johon ne kohdistuvat.

Eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta saada takaisin työt- tömyyskassalle suorittamiaan maksuja, jotka kohdistuvat eroamis- tai erottamisajankohtaa edeltävään aikaan.

7 § Jäsenmaksuista vapautuminen

Työtön jäsen, jolla ei ole oikeutta työttömyyskassan maksamaan työttö- myyspäivärahaan eikä muihin etuuksiin on vapautettu jäsenmaksusta.

Jäsen on vapautettu jäsenmaksujen suorittamisesta enintään neljän vuo- den ajalta, jos hän on ollut vailla tuloja seuraavista syistä:

1. sairauden tai tapaturman vuoksi sen jälkeen, kun työnantajan palkan- maksu on päättynyt ja silloin, kun hänet on todettu muutoin työkyvyttö- mäksi,

2. opiskelun, varusmies- tai siviilipalveluksen sekä äitiys-, isyys- ja van- hempainloman, hoitovapaan sekä vaikeasti sairaan lapsen hoitoon osal- listumisen vuoksi.

Jäsenmaksuista vapautettu jäsen on velvollinen hakemaan vapautusta työttömyyskassan asiamieheltä neljännesvuosittain.

Mikäli jäsen on laiminlyönyt hakea jäsenmaksuvapautusta ja hänet on erotettu työttömyyskassasta maksamattomien jäsenmaksujen perusteel- la, hakemusta jäsenmaksuvapaudesta ei enää hyväksytä, ellei hake-muk- sen tekeminen ole estynyt pätevästä syystä.

Jäsenmaksujen suorittamisesta vapautettu jäsen saa päivärahaoikeutta laskettaessa lukea hyväkseen aikaisemmin suorittamansa jäsenmaksut.

III luku

KASSAN MAKSAMIA ETUUKSIA KOSKEVAT EHDOT

8 §

Etuuksien hakeminen, myöntäminen ja maksaminen

Kassan maksamat etuudet haetaan, myönnetään ja maksetaan niitä kos- kevan lainsäädännön mukaisesti.

IV luku TYÖTTÖMYYSKASSAN HALLINTOELIMET

9 § Hallintoelimet

Työttömyyskassan hallintoelimet ovat työttömyyskassan edustajiston kokous, valtuusto ja hallitus. Työttömyyskassan valtuustoon kuuluu pu- heenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 48 varsinaista jäsentä henkilö- kohtaisine varajäsenineen. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, 2 vara- puheenjohtajaa ja 4 varsinaista jäsentä ja kullekin varsinaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen.

10 § Työttömyyskassan edustajiston kokous

Työttömyyskassan ylintä päätäntävaltaa käyttää kassan edustajiston kokous. Kokouksen tarkemman ajan ja paikan päättää kassan hallitus.

Työttömyyskassan edustajiston kokouksessa kullakin läsnä olevalla kokousedustajalla on yksi ääni. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Edustajiston kokoukseen valitaan edustajat suhteellisilla vaaleilla. Kus- takin asiamiespiireistä valitaan edustaja jokaista alkavaa 400 jäsentä kohti ja lisäksi Ahvenanmaan maakunnasta valitaan yksi edustaja. Valtuuston tehtävänä on antaa tarkemmat määräykset vaalien toimittamisesta.

Läsnäolo- ja puheoikeus edustajiston kokouksessa on valtuuston ja halli- tuksen jäsenillä, työttömyyskassan vastaavilla virkailijoilla sekä henkilöil- lä, joiden osalta edustajiston kokous siitä erikseen päättää.

11 §

Työttömyyskassan varsinaisen edustajiston kokous

Työttömyyskassan varsinainen edustajiston kokous pidetään joka neljäs vuosi. Edustajiston kokouksen tarkemman ajan ja paikan määrää työttö- myyskassan hallitus.

Varsinaisessa edustajiston kokouksessa on:

1. annettava selostus edellisen edustajiston toimintakauden toiminnas- ta ja työttömyyskassan taloudesta,

2. käsiteltävä hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös edeltävältä toimintavuodelta ja tilintarkastajain lausunto,

3. käsiteltävä edellisen toimintavuoden tilinpäätöksen vahvistaminen,

4. päätettävä tilikauden tuloksen käsittelystä,

5. käsiteltävä vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille ja ne toimenpiteet, joihin työttömyyskassan hallinto ja tilit antavat aihetta,

6. käsiteltävä hallituksen ja asiamiespiirien esitykset,

7. määriteltävä valtuuston ja hallintoelinten jäsenten ja tilintarkastajien palkkioissa noudatettavat perusteet,

8. toimitettava valtuuston puheenjohtajan, 1 varapuheenjohtajan, valtuuston 48 varsinaisen jäsenen ja kunkin henkilökohtaisen varajäse- nen vaali; toimitettava hallituksen puheenjohtajan, 2 varapuheenjohta- jan ja hallituksen 4 varsinaisen jäsenen ja kullekin varsinaiselle jäsenel- le yhden henkilökohtaisen varajäsenen vaali sekä tilintarkastajien vaali. Tilintarkastajista ainakin yhden tulee olla kauppakamarin tai Keskuskaup- pakamarin hyväksymä tilintarkastaja tilintarkastusyhteisö,

9. määrättävä jäsenmaksun perusteet,

10. päätettävä sijoitustoiminnan periaatteista sekä

11. käsiteltävä muut kokouskutsussa käsiteltäviksi ilmoitetut asiat. Mui- ta kuin edellä mainittuja asioita ei saa ottaa kokouksessa lopullisesti päätettäväksi.

Varsinainen edustajiston kokous kutsutaan kokoon julkaisemalla kokous- kutsu yhdessä tai useammassa jäsenien keskuudessa leviävässä lehdessä vähintään neljä kuukautta ennen kokousta.

Asiat, jotka tahdotaan saada käsiteltäviksi varsinaisessa edustajiston kokouksessa, on lähetettävä kirjallisesti työttömyyskassan hallitukselle viimeistään kolmea kuukautta ennen kokousta.

12 §

Työttömyyskassan ylimääräinen edustajiston kokous

Työttömyyskassan ylimääräinen edustajiston kokous on pidettävä:

1. kun työttömyyskassan hallitus katsoo sen tarpeelliseksi,

2. kun Finanssivalvonta tai tilintarkastajat, jos heidän suorittamansa tilintarkastus antaa siihen aihetta, sitä vaativat,

3. kun vähintään kymmenesosa jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii määrätyn asian käsittelemiseksi.

Jos työttömyyskassan jäsenten lukumäärä on vähentynyt alle 8000, on kassan ylimääräinen kokous viipymättä kutsuttava päättämään, onko kassan toimintaa jatkettava vai ei, ja mihin toimenpiteisiin näissä tapauksissa on ryhdyttävä.

Jos työttömyyskassan hallitus ilman laillista syytä kieltäytyy kutsumasta työttömyyskassan kokousta koolle, on Finanssivalvonnan toimitettava kutsu.

Ylimääräinen edustajiston kokous kutsutaan kokoon julkaisemalla kokouskutsu yhdessä tai useammassa jäsenten keskuudessa leviävässä lehdessä vähintään kahta kuukautta ennen kokousta.

Kokouskutsussa on ilmoitettava käsiteltävät asiat. Muita kuin kokous- kutsussa mainittuja asioita ei kokouk-sessa saa ottaa lopullisesti päätettäväksi.

Ylimääräisessä työttömyyskassan edustajiston kokouksessa kokousedus- tajina toimivat edellisen varsinaisen edustajiston kokouksen edustajat.

13 § Työttömyyskassan valtuusto

Työttömyyskassan valtuuston varsinainen kokous pidetään kerran vuodessa viimeistään kesäkuussa. Edustajiston kokousvuonna valtuus- ton varsinaista kokousta ei pidetä, mikäli edustajiston kokous pidetään ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Valtuuston tehtävänä on päättää varsinaisten edustajiston kokouksen välisenä aikana niistä asioista, joita hallitus tai asiamiespiirit sen ratkaista- viksi esittävät sekä valvoa työttömyyskassan hallituksen toimintaa.

Valtuuston kokoukset kutsutaan koolle kirjeitse. Kutsu varsinaiseen valtuuston kokoukseen on lähetettävä vähintään kahta viikkoa ennen ja ylimääräiseen kokoukseen vähintään yhtä viikkoa ennen kokousta.

Kokouksessa on:

1. käsiteltävä edelliseltä toimintavuodelta hallituksen toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto,

2. käsiteltävä edellisen toimintavuoden tilinpäätöksen vahvistaminen,

3. päätettävä tilikauden tuloksen käsittelystä,

4. käsiteltävä vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille ja ne toimenpiteet, joihin työttömyyskassan hallinto ja tilit antavat aihetta,

5. valittava seuraavaan edustajiston kokoukseen saakka hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat, jos he joutuvat luopumaan toi- mestaan kesken toimikauden,

6. määrättävä jäsenmaksujen yleiset periaatteet,

7. määrättävä kassan toiminta-alueen jako asiamiespiireihin,

8. käsiteltävä muut kokouskutsussa käsiteltäviksi ilmoitetut asiat.

14 § Työttömyyskassan hallitus

Työttömyyskassan asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, 2 varapuheenjohtajaa ja 4 varsinaista jäsentä ja kullekin varsinaiselle jäsenelle valittu henkilökohtainen varajäsen. Kunkin heistä tulee olla

18 vuotta täyttäneitä ja työttömyyskassan jäseniä. Työttömyyskassan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, jäsenet ja varajäsenet valitaan työttömyyskassan varsinaisessa edustajiston kokouksessa neljäksi vuodeksi. Hallituksen toimiaika kestää siitä kokouksesta, jossa se on valittu siihen saakka, kunnes työttömyyskassan uusi hallitus on astu- nut toimeensa.

15 § Hallituksen toiminta

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan vara- puheenjohtajan kutsusta niin usein kuin asiain käsittely vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on paikalla. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla, mutta muissa asioissa voittaa se mielipide, johon

kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Hallituksen kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa ja se on tarkastettava viimeistään seuraavassa hallituksen kokouksessa.

16 § Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on:

1. valvoa, että työttömyyskassan asioita hoidetaan lain, työttömyyskas- san sääntöjen sekä työttömyyskassan edustajiston kokouksen päätösten ja sen vahvistamien toimintaohjeiden mukaisesti,

2. ottaa ja erottaa työttömyyskassan jäsenet, huomioon ottaen kuiten- kin mitä 4 §:ssä on sanottu,

3. päättää työttömyyskassan varojen sijoittamisesta tuottavasti ja turvaavasti edustajiston kokouksen hyväksymien periaatteiden mukaises- ti. Työttömyyskassan hallituksen on laadittava työttömyyskassalle varo- jen sijoittamista koskeva sijoitussuunnitelma. Sijoitussuunnitelman tulee olla työttömyyskassan sijoitustoiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä.

4. Työttömyyskassan hallituksen on huolehdittava, että työttömyyskas- salla on sen toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä sisäinen valvonta ja riittävät riskienhallintajärjestelmät,

5. määrätä etuuksien maksamisessa noudatettavista periaatteista,

6. ottaa ja erottaa työttömyyskassan johtaja, määrätä hänen palkkansa ja tehtävänsä ja tarkasti valvoa tehtävien suorittamista sekä tarvittaessa valita työttömyyskassan johtajan sijainen,

7. valvoa jäsenrekisterin pitämistä,

8. kutsua koolle työttömyyskassan edustajiston ja valtuuston kokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat,

9. antaa työttömyyskassan edustajiston kokoukselle kirjallinen lausunto ehdotuksista, jotka tilintarkastajat tai työttömyyskassan jäsenet tahtovat saattaa kokouksen käsiteltäviksi,

10. laatia tilinpäätös ja toimintakertomus ja tehtävä esitys työttömyyskas- san ylijäämää tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi,

11. laatia seuraavalle vuodelle toimintasuunnitelma ja talousarvio,

12. toimittaa vuosittain Finanssivalvonnalle työttömyyskassalain mukaisia rahoitusosuuksia koskeva hakemus,

13. päättää 21§:ssä mainittujen lainojen ottamisesta,

14. antaa tarvittaessa valtuuksia työttömyyskassan nimen kirjoittamiseen,

15. tehdä vuosittain esitys Finanssivalvonnalle jäsenmaksun suuruudesta,

16. päättää kaikista muista asioista, joiden osalta ei laissa, asetuksessa tai näissä säännöissä ole toisin määrätty.

17 § Työttömyyskassan johtaja ja tehtävät

Työttömyyskassan vastuunalaisena toimihenkilönä on työttömyyskassan johtaja.

Työttömyyskassan johtajan tehtävänä on:

1. valvoa etuuksien maksamista,

2. huolehtia hallituksen päätösten toteuttamisesta sekä taloushallin- toon ja muuhun toimintaan kuuluvien asioiden hoitamisesta,

3. valmistella hallituksen kokouksissa käsiteltävät asiat, raportoida hallitusta tärkeimmistä kassan toimintaan ja talouteen liittyvistä asioista ja panna täytäntöön hallituksen päätökset,

4. tehdä hallituksen sijasta päätös jäsenen erottamisesta jäsenmaksu- jen laiminlyönnin perusteella,

5. ottaa ja erottaa työttömyyskassan toimihenkilöt, määrätä heidän palkkansa ja tehtävänsä ja valvoa tehtävien suorittamista,

6. huolehtia työttömyyskassan sisäisen valvonnan järjestämisestä ja kehittämisestä,

7. edustaa kassaa ja käyttää sen puhevaltaa tuomioistuimessa ja muiden viranomaisten luona,

8. toimittaa kaikki muut tehtävät, jotka hallitus hänen suoritettavak- seen antaa.

18 § Työttömyyskassan nimen kirjoittaminen

Työttömyyskassan nimen ovat oikeutettuja kirjoittamaan hallituksen pu- heenjohtaja ja työttömyyskassan johtaja tai muu hallituksen siihen val- tuuttama henkilö.

Velkasitoumuksiin vaaditaan kuitenkin hallituksen puheenjohtajan tai va- rapuheenjohtajan ja työttömyyskassan johtajan nimet yhdessä.

Kun työttömyyspäivärahapäätös tai muuta työttömyyskassan maksamaa etuutta koskeva päätös annetaan tietojen käsittelyä käyttäen, voidaan al- lekirjoitus merkitä koneellisesti.

19 § Työttömyyskassan asiamiespiirit

Työttömyyskassan valtuusto jakaa toiminta-alueen asiamiespiireihin.

Asiamiespiirien tehtävänä on edustajain vaalin toimittaminen ja asia- miesten toiminnan ohjaaminen.

Asiamiesten tehtävänä on jäsenhakemusten vastaanotto, jäsenmaksu- asioiden valvonta ja jäsenten avustaminen työttömyysturvaa koskevissa asioissa.

20 §

Kokouskutsut ja tiedonannot jäsenille

Työttömyyskassan edustajiston kokouskutsut sekä muut työttömyys- kassaa koskevat jäsenille tarkoitetut tiedonannot julkaistaan jäsenien keskuuteen leviävässä lehdessä tai saatetaan hallituksen määräämällä muulla tavalla jäsenten tiedoksi.

21 § Lainojen ottaminen

Työttömyyskassan hallituksella on oikeus ottaa tilapäisiä lainoja ainoas- taan työttömyyspäivärahojen ja työttömyyskassan maksamien muiden etuuksien suorittamista varten, milloin sitä varten ei ole varoja käytet- tävissä.

22 § Tilinpäätös

Työttömyyskassan tilikautena on kalenterivuosi.

Hallituksen tulee laatia kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päätty- misestä tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen, liitetiedot ja toimintakertomuksen. Tilinpäätös ja siihen liittyvät asiakirjat on jätettävä tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen valtuuston tai edustajiston kokousta.

Tilintarkastajien on annettava kultakin tilikaudelta kirjallinen tilintarkas- tuskertomus hallitukselle vähintään kahta viikkoa ennen sitä kassan ko- kousta, jossa tilinpäätöksen vahvistamisesta on päätettävä.

23 § Rahastot

Työttömyyskassan rahastona on tasoitusrahasto. Vuotuinen ylijäämä siirretään tasoitusrahastoon.

24 § Vajauksen täyttäminen

Jos tilinpäätös osoittaa vajausta, käytetään sen täyttämiseen tasoitus- rahastosta enintään 50 %.

Ellei vajausta voida täyttää 1 momentissa mainitulla tavalla, vajaus täytetään työttömyyskassojen tukikassan varoista ja valtion varoista myönnettävällä lisäosuudella.

V luku ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

25 §

Valtioneuvoston päätökset ja lain muutokset

Jos kassan suorittamia etuuksia koskevia lakeja, asetuksia tai valtioneu- voston päätöksiä taikka työttömyyskassalakia tai –asetusta muutetaan,

on työttömyyskassan hallituksella oikeus tehdä näihin sääntöihin vastaa- vat muutokset.

Näiden sääntöjen muuttamiseen muussa kuin 1 momentissa mainitussa tapauksessa, taikka työttömyyskassan purkamiseen muussa kuin 13 §:n 2 momentissa mainitussa tapauksessa vaaditaan, että asiasta on tehty päätös työttömyyskassan edustajiston kokouksessa vähintään kahden kolmasosan äänten enemmistöllä.

26 §

Varojen luovutus työttömyyskassan purkautuessa

Jos työttömyyskassa on päätetty purkaa tai se lakkautetaan, niin ne va- rat, jotka ovat jäljellä sitten, kun velat on maksettu ja muut sitoumukset täytetty, luovutetaan käytettäväksi jollekin työttömyyskassan jäsenten hyväksi toimivalle yhdistykselle.

Varat voidaan luovuttaa purkamispäätöksen tehneen työttömyyskassan edustajiston kokouksen määräysten mukaisesti myös muulle työttömyys- kassan toimintaa lähellä olevalle järjestölle käytettäväksi työttömyys- kassan entiseen toimintapiiriin kuuluvien henkilöiden taloudellisen ja sivistyksellisen tason kohottamiseen.

50 -

-

- 5

1 -

- 52 -

Rakennusalan Työttömyyskassa