RAKENNUSTUOTE- TEOLLISUUDEN

TYÖEHTOSOPIMUS

1.5.2018–30.4.2020

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan vahvistama yleissitova työehtosopimus

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.5.2018–30.4.2020

ISBN 978-952-267-266-7

ISBN 978-952-267-267-4 (pdf)

Taitto: Taittopalvelu Yliveto Oy Paino: Pieksäprint Oy, Pieksämäki 2018

SISÄLLYS

Rakennustuoteteollisuuden työehtosopimus 7

I YLEISET MÄÄRÄYKSET 7

1 § Sopimuksen soveltamisala 7

2 § Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n ja

Rakennusliitto ry:n väliset sopimukset 7

3 § Sopimuksen sitovuus ja

työrauhavelvoite 8

4 § Työsuhteen lakkaaminen 8

Irtisanomisajat 8, 9

5 § Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallit 9

II TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 9

6 § Säännöllinen työaika 9

Vapaapäivät 10

Arkipyhäviikot 11

7 § Työajan sijoitus 11

Lepo- ja virkistystauot 12

8 § Yli-, sunnuntai- ja hätätyö 13

TES-ylityö 14

9 § Työajan lyhentäminen 15

10 § Hälytysluonteinen työ ja varallaolo 19

III TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 21

11 § Työkohtainen palkka 21

12 § Henkilökohtainen palkka 26

Peruspalkka 26

Ammatti- ja erikoisammattitutkinto 26

13 § Suorituspalkkatyö 27

14 § Erilliset lisät 29

15 § Keskituntiansio 30

16 § Töiden järjestely ja siirto toiseen

työhön 31

16 a§ Tuottavaa ja kannustavaa palkkausta koskeva paikallinen sopiminen 32

IV ERINÄISIÄ KORVAUKSIA KOSKEVAT

MÄÄRÄYKSET 33

17 § Matkatyöt ja matkakustannukset 33

18 § Muita korvauksia 37

19 § Arkipyhäkorvaus 38

Itsenäisyyspäivän palkka 39

V TYÖTURVALLISUUS 39

20 § Työturvallisuus 39

VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 42

21 § Sairausajan palkka 42

22 § Lääkärintarkastukset 48

23 § Äitiys- ja isyysvapaa 51

24 § Vuosiloma 51

Lomapalkka ja lomaltapaluuraha 51

25 § Ruokailu- ja vaatesuojat 53

26 § Ryhmähenkivakuutus 53

VII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 53

27 § Palkanmaksu 53

VIII TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJAT JA NEUVOTTELU- JÄRJESTYS 54

28 § Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille myönnettävä vapautus työstä 54

29 § Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille maksettava korvaus 55

30 § Kokoontuminen työpaikalla 55

31 § Erimielisyyksien ratkaisu 56

32 § Paikallinen sopiminen 57

33 § Ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättäminen 57

34 § Työvälineiden ja valmisteiden käsittely 57

35 § Tuottavuuden parantaminen 58

36 § Voimassaoloaika 58

Allekirjoituspöytäkirja 59

Allekirjoituspöytäkirjasta 20.3.2014

siirtyvät pöytäkirjamerkinnät 76

Rakennustuoteteollisuuden keskeyty-

mättömän kolmivuorotyön työaika 79

Rakennustuoteteollisuuden keskeytyvän

kolmivuorotyön työajan lyhentäminen 83

Sopimus ammatillisen koulutuksen ym.

edistämisestä 86

Yleissopimus 89

Luottamusmiehiä ym. koskevat määräykset 92

Työnantajan tiedottamisvelvoitteet 100

Koulutus 103

Ulkopuolisen työvoiman käyttö 106

Työsuojeluvaltuutetun ajankäytön laskeminen 109

Irtisanomissuojasopimus 110

Irtisanomisajat 112

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 114

Lomautus 118

Työvoiman vähentämisjärjestys 122

Lomapalkkasopimus 125

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus 125

Työaikataulukko 128

TYÖEHTOSOPIMUS

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT ry:n ja RAKENNUSLIITTO ry:n

välillä koskien

KIVIPOHJAISTA RAKENNUSTUOTETEOLLISUUTTA 1.5.2018–30.4.2020

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan kaikkien Ra- kennustuoteteollisuus RTT ry:n betonituote-, kivenjalostus- ja ra- kennusaineteollisuutta harjoittavien jäsenyritysten ja Rakennus- tuoteteollisuus RTT ry:n jäsenyhdistyksiin kuuluvien yritysten sekä niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. Raken- nustuoteteollisuus RTT ry on Rakennusteollisuus RT ry:n jäsen.

2 § Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n ja Rakennusliitto ry:n väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia Rakennus- tuoteteollisuus RTT ry:n ja Rakennusliitto ry:n välillä solmittuja so- pimuksia:

• Yleissopimus

• Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus sovel- tamisohjeineen

• Lomapalkkasopimus

Edellä luetellut sopimukset pohjautuvat keskusjärjestöjen välillä solmittuihin ja EK:n 15.2.2017 irtisanomiin keskusjärjestösopi-

muksiin. Sopimuksia tulkittaessa on voimassa keskusjärjestösopi- muksia koskeva tulkintakäytäntö soveltuvin osin.

3 §

Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden ala- yhdistyksiä sekä niitä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopi- muksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Työehtosopimukseen sidotut ovat velvolliset välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimuk- seen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Tähän työehtosopimukseen sidotut yhdistykset ovat lisäksi vel- volliset huolehtimaan siitä, että niiden alaisina olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia työtaistelutoimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko työehtosopi-

muksen määräyksiä.

4 § Työsuhteen lakkaaminen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan irtisanomissuoja- sopimuksen määräyksiä.

Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan seuraavia irti- sanomisaikoja:

Työsuhde on jatkunut keskeytyksettä	Irtisanomisaika
enintään vuoden	14 päivää
yli 1 – enintään 4 vuotta	1 kuukausi
yli 4 – enintään 8 vuotta	2 ”
yli 8 – enintään 12 vuotta	4 ”
yli 12 vuotta	6 ”

Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan seuraavia irti- sanomisaikoja:

Työsuhde on jatkunut keskeytyksettä

Irtisanomisaika

enintään viisi vuotta yli 5 vuotta

14 vuorokautta

1 kuukausi

5 §

Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallit

Alalla noudatetaan muutosturvaan liittyvää lainsäädäntöä.

TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

6 § Säännöllinen työaika

1. Työajan suhteen noudatetaan voimassa olevan työaikalain säännöksiä ja tämän työehtosopimuksen määräyksiä.

2. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

3. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös si- ten, että se on

• päivätyössä ja kaksivuorotyössä keskimäärin 40 tuntia vii- kossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona,

• keskeytyvässä kolmivuorotyössä keskimäärin 36,4 tuntia vii- kossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona,

• keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja maanalaisessa um- pikaivostyössä keskimäärin 35 tuntia viikossa enintään vuo- den pituisena ajanjaksona

• edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijär- jestelmä vähintään siksi ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuihin keskimääriin.

4. Kolmivuorotyö katsotaan keskeytymättömäksi, vaikka siitä jätetään yksi vuoro viikossa tekemättä.

Ennen uuden työaikajärjestelyn käyttöönottoa todetaan paikalli- sesti mihin työehtosopimuksen mukaiseen työaikamuotoon järjeste- ly kuuluu.

5. Säännöllinen työaika voidaan paikallisesti sopia siten, että vuorokautisen työajan pituus on enintään kymmenen tuntia ja vii- koittaisen työajan pituus enintään 50 tuntia. Työajan tulee tällöin ta- soittua kahdeksaan tuntiin vuorokaudessa ja 40 tuntiin viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona.

6. Etukäteen laadittavasta työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen sekä se ajanjakso, jonka kuluessa työaika tasoittuu säännölliseen määräänsä.

Pöytäkirjamerkintä:

Työtuntijärjestelmän mukaisia työajan tasoittamiseksi annettavia vapaapäiviä pidetään vuosilomaa määrättäessä työssäolopäivien veroisina päivinä. Niistä vähennetään kuitenkin asianomaiseen ka- lenterikuukauteen sisältyvät päivätyöntekijöiden tavanomaiset va- paapäivät.

Mikäli työajan tasoittumisjaksoon on tarkoitus sisällyttää työajan lyhennyspäiviä (pekkaspäiviä), tulee ne merkitä työtuntijärjestel- mään.

Paikallisesti voidaan sopia myös 12 tunnin pituisesta vuorokauti- sesta työajasta sellaisissa töissä, joissa sen käyttäminen työn laatu sekä työturvallisuusseikat huomioon ottaen on tuotantoteknisesti pe- rusteltua. Liitot vahvistavat näin tehdyn paikallisen sopimuksen.

7. Työnantaja voi käyttää työajan seurantaan sitä varten kehitet- tyjä seurantalaitteita.

Vapaapäivät

8. Tavoitteena pidetään, että työntekijällä on viikon aikana sun- nuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Mikäli toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, se pyritään pääsääntöisesti järjes- tämään lauantaiksi.

Jos toinen vapaapäivä on muu päivä kuin lauantai, sen tulee il- metä etukäteen laaditusta työtuntijärjestelmästä.

Työtuntijärjestelmän mukainen vapaapäivä voidaan paikallisesti sopien muuttaa myös samalla viikolla.

Arkipyhäviikot

9. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton säännöllinen työaika 8 tuntia, lukuunottamatta pääsiäislauantaita, sekä juhannus- ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuo- tannon tekniset syyt muuta vaadi.

Arkipyhäviikolla katsotaan arkipyhä viikon toiseksi vapaapäi- väksi. Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdys- sä työtuntijärjestelmän mukaisessa työssä maksetaan 50 %:lla ko- rotettu palkka. Jos työ on samalla ylityötä, maksetaan lisäksi yli- työkorvaus.

Arkipyhäviikon lauantait ovat vapaapäiviä niissä työtuntijärjes- telmissä, joissa lauantait muutoinkin ovat kiinteitä vapaapäiviä.

Arkipyhäviikkoina, jolloin työntekijä on ollut työssä kyseisen työviikon työtuntijärjestelmän tuntimäärän mukaisen työajan, mak- setaan hänelle tämän lisäksi tehdystä työstä siten kuin viikoittaisesta ylityöstä, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityönä. (Tes-ylityö)

7 § Työajan sijoitus

1. Säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen sovitaan pai- kallisesti lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. Yksivuorotyö aloitetaan normaalisti klo 7.00 ja lopetetaan klo 16.00. Kaksivuoro- työ aloitetaan normaalisti klo 6.00 ja lopetetaan klo 23.00.

Työaikojen alkamis- ja päättymisajoista voidaan poiketa, mikäli siitä sovitaan paikallisesti tai sen todetaan olevan välttämättömän työn teknisen luonteen takia.

Käytännön vaatimista tilapäisistä muutoksista neuvotellaan en- nen muutoksen toimeenpanemista pääluottamusmiehen kanssa ja niistä ilmoitetaan asianomaisille viimeistään edellisellä viikolla en- nen muutoksen toimeenpanoa.

Työviikko ja työvuorokausi

2. Työviikko luetaan alkavaksi maanantaina paitsi kolmivuoro- työssä yövuoron alkaessa sunnuntai-iltana. Työvuorokausi luetaan

alkavaksi samaan aikaan kuin työntekijän on säännönmukaisesti saavuttava työhön. Sunnuntaivuorokausi alkaa kuitenkin kello

00.00 paitsi kolmivuorotyössä, jossa se alkaa lauantaina iltavuoron päätyttyä.

Soveltamisohje:

Työvuorokausi alkaa kolmivuorotyössä aina yövuoron alkaessa, vaikka työntekijä olisi vuosilomalla tai sairauslomalla kyseisen ka- lenterivuorokauden.

Lepo- ja virkistystauot

3. Päivätyössä voidaan paikallisesti sopien noudattaa puolen tun- nin pituista lepoaikaa, jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta

4. Kaksivuorotyössä voidaan pitää puolen tunnin pituinen lepo- aika. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työntekijällä on tilaisuus aterioida työn lomassa. Tässä tapauksessa ruokailuun käytettyä ai- kaa ei vähennetä työajasta.

5. Kolmivuorotyössä varataan tilaisuus ateriointiin työn lomassa eikä tätä aikaa vähennetä työajasta.

6. Yksivuorotyössä pidetään työpäivän ja vuorotyössä kunkin vuoron aikana yksi 12 minuutin virkistystauko ennen ja jälkeen lepo- ajan. Virkistystauko luetaan kuuluvaksi työaikaan eikä työntekijä saa sen aikana poistua tehdasalueelta tai kaivostyössä kaivoksesta.

Työntekijän on täsmällisesti noudatettava työehtosopimuksessa olevia määräyksiä virkistystaukojen pituudesta sekä hänen tulee täl- laisen tauon päättyessä välittömästi aloittaa työnsä.

7. Mikäli työntekijä jää normaalin työpäivän jälkeen ylityöhön, hän voi pitää 12 minuutin virkistystauon ennen ylityön aloittamista, mikäli ylityön arvioidaan kestävän yli tunnin.

Työajan siirto

8. Paikallisesti määrätyistä työn alkamis- ja päättymisajoista voi- daan poiketa, milloin säännöllistä työaikaa on sovittu pidennettä- väksi pitemmäksi kuin kahdeksaksi tunniksi vuorokaudessa tai mil- loin tuotannolliset tai tekniset syyt sitä vaativat.

Näistä ajoista saadaan poiketa vuodenajan pimeyden, korjaustöi- den kiireellisyyden tai muiden sen kaltaisten pakottavien syiden ta- kia, jolloin työtä voidaan paikallisesti sopien tehdä myös yötyönä.

Aloittamis- ja lopettamistyö

9. Työaika voi alkaa ennen tehtaan säännöllisen käynnin alkamista tai päättyä tehtaan säännöllisen käynnin päätyttyä sellaisessa työssä, jota tehdään, jotta tehtaan tuotannollinen toiminta voi alkaa tai päät- tyä päivittäin määräaikana sekä jatkua koko säännöllisen työajan.

10. Paikallisesti sopien voidaan työntekijä perustellusta syystä siirtää toiseen työvuoroon.

Vuorotyö

11. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enin- tään 3 viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Jos työvuorot muuttuvat pi- temmin kuin yhden viikon ajanjaksoin, on siitä paikallisesti sovitava.

Paikallisesti voidaan sopia, että työntekijä on jatkuvasti työssä samassa vuorossa, ei kuitenkaan yövuorossa.

Liitot ovat yksimielisiä siitä, että yleensä tulee pyrkiä työajan säännölliseen järjestelyyn välttäen poikkeuksellisia toimenpiteitä.

Pöytäkirjamerkintä:

Vuorotyötä tehtäessä ei työntekijä saa poistua työpaikaltaan ennen seuraavan vuoron työntekijän saapumista, mikäli työntekijän työ on sen laatuista, ettei työkohdetta tai työprosessia voi jättää ilman val- vontaa. Työntekijä on velvollinen ilmoittamaan tapauksesta työn- johdolle ja työnantajan tulee välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin si- jaisen saamiseksi saapumatta jääneen tilalle.

8 §

Yli-, sunnuntai- ja hätätyö

1. Yli-, sunnuntai- ja hätätyön tekemisen ja niistä maksettavan korvauksen suhteen noudatetaan lain säännöksiä ja tämän työeh- tosopimuksen määräyksiä.

Työaikalain mukaan ylitöiden enimmäismäärien tarkasteluajan- jaksot ovat neljä kuukautta ja kalenterivuosi. Paikallisesti voidaan kui- tenkin sopia, että tarkasteluajanjaksona on yksinomaan kalenterivuosi.

2. Ylityötä on työ, jota tehdään työnantajan esityksestä laissa säädetyn tai tässä työehtosopimuksessa määrätyn säännöllisen työ- ajan lisäksi.

Ylityökorvausta laskettaessa pyöristetään maksettava palkka ja ylityökorvaus lähimpään puoleen tai täyteen tuntiin.

3. Yli- ja sunnuntaityökorvaukset (korotusosat), ellei niitä ole paikallisesti sovittu korvattavaksi vastaavalla vapaa-ajalla, määräy- tyvät työaikalain mukaan kuitenkin siten, että korvaukset lasketaan työehtosopimuksen 15 §:n mukaisesta keskituntiansiosta. Kun työntekijä on tehnyt kahdeksan viikkoylityötuntia, vuorokautinen ylityökorvaus on 100 %.

4. Vuorotyölisän ylityökorotus sisältyy tämän työehtosopimuk- sen 15 §:n mukaisen keskituntiansion perusteella laskettavaan yli- työlisään, joten vuorotyöntekijälle maksetaan ylityöajalta vuoro- työlisä yksinkertaisena.

Ylityön ajalta maksetaan vuorotyölisä säännöllisen työvuoron mukaisesti ellei paikallisesti toisin sovita.

Keskituntiansion laskemisessa huomioidut lisät maksetaan kai- kille työntekijöille yksinkertaisena.

Viikkoylityö

5. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka lasket- tuna keskituntiansiosta.

Keskimääräistä viikkotyöaikaa käytettäessä katsotaan viikoit- taiseksi ylityöksi ne tunnit, jotka kullakin kalenteriviikolla ylittävät työtuntijärjestelmässä asianomaisen viikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän, ellei ole sovittu näiden ylityötuntien korvaamisesta vastaavalla vapaa-ajalla.

TES-ylityö

TES-ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ei ole työaikalain mukaista viikkoylityötä, mutta joka on sovittu korvattavaksi kuten viikko- ylityö. TES-ylityötä voi syntyä seuraavissa tilanteissa:

• arkipyhäviikkoina ja itsenäisyyspäiväviikolla, jolloin TES-yli- työtä on kyseisen viikon työtuntijärjestelmän mukaisen sään- nöllisen viikoittaisen työajan ylittävä työ 40 viikkotuntiin saakka.

• kolmivuorotyössä TES-ylityötä on työtuntijärjestelmän mu- kaisen viikkotyöajan ylittävä työ, kunnes työtä on tehty keski- määrin 40 tuntia viikossa työntuntijärjestelmän voimassaolo- aikana

• henkilö on xxxxxxxxxxxxxx, jolloin TES-ylityötä on kyseisen viikon työtuntijärjestelmän mukaisen säännöllisen viikoittai- sen työajan ylittävä työ 40 viikkotuntiin saakka.

9 §

Työajan lyhentäminen

Soveltamisala

1. Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa sään- nöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.

Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan enintään 30 arkipäivän vuosiloma ja että vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaat- to, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

Työajan lyhennys ei kuitenkaan koske enintään kolmeksi kuu- kaudeksi määräaikaiseen työsuhteeseen otettuja työntekijöitä. Jos määräaikaista työsopimusta jatketaan, kertyvät työajan lyhennys- vapaat työsuhteen alusta lukien.

Työajan lyhennyksen toteuttaminen

2. Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työntekijöiden työ- aikaa lyhennetään 100 tuntia vuodessa jäljempänä esitetyllä tavalla. Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin kohdassa

1 mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käy- täntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

3. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että joko kaikki tai osa kerty- neistä tai kertyvistä vapaapäivistä sovitaan työpäiviksi, jolloin työ- aika pitenee vastaavasti.

Vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan työntekijälle työajan lyhennyskorvauksen lisäksi yksinkertainen palkka.

Vapaan kertyminen

4. Ellei paikallisesti ole toisin sovittu, kertyy työntekijälle va- paata kalenterivuoden aikana kohdassa 1 tarkoitetuissa työaika- muodoissa tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:

Vähintään	17 työpäivää	1 vapaa
”	33 ”	2 vapaata
”	50 ”	3 ”
”	67 ”	4 ”
”	83 ”	5 ”
”	100 ”	6 ”
”	116 ”	7 ”
”	133 ”	8 ”
”	150 ”	9 ”
”	166 ”	10 ”
”	183 ”	11 ”
”	200 ”	12 ”
”	208 ”	12,5 ”

Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan myös

• ne työntekijän työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät, joilta työnantaja maksaa palkkaa sairauden perusteella

• työnantajan määräämään ja kustantamaan koulutukseen si- sältyvät työpäivät

• kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä valtiollisia tai kunnalli- sia vaaleja varten asetetun vaalilautakunnan ja -toimikunnan kokouksiin käytetyt työpäivät

• työntekijän 50- ja 60-vuotispäivät

• kutsunta- ja reservin harjoituspäivät

• työntekijän oma hääpäivä

• työntekijän läheisen omaisen hautauspäivä (kts. 18 § Muita korvauksia, soveltamisohje, s. 38)

• sairaan lapsen hoidon tai hoidon järjestämisen aiheuttama vapaa

• ne työpäivät, joiden aikana työntekijä on lomautettuna, kui- tenkin yhteensä enintään 30 päivää

• ne työpäivät, joiden aikana työntekijä on osallistunut amma- tillista koulutusta koskevan lain mukaiseen oppisopimuskou- lutukseen liittyvään tietopuoliseen koulutukseen

• ne pidennetyn vuorokautisen työajan tasoittumiseksi laaditun työtuntijärjestelmän mukaiset vapaapäivät, jotka ylittävät päi- vätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärän.

Vapaan antaminen

5. Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa annetaan työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei työnantajan ja työntekijän välillä toisin sovita.

Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana vähintään yksi työvuoro kerrallaan ellei paikallisesti toisin sovita.

Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissa ole- van työntekijän katsotaan poissaolon syystä riippumatta pitäneen vapaata, kun koko yritys, se työosasto tai työryhmä, johon työnteki- jä kuuluu, on pitänyt tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata.

Ellei paikallisesti toisin sovita, vapaan antamisesta ilmoitetaan työntekijälle viimeistään kahta viikkoa aikaisemmin.

Jos työajan lyhennysvapaan pitämisestä on sovittu työntekijän kanssa, katsotaan vapaa pidetyksi, vaikka työntekijä olisi sairaana. Jos työajan lyhennysvapaa perustuu työnantajan ilmoitukseen, tulee noudattaa kahden viikon ilmoitusaikaa, jotta ilmoituksen jälkeen il- menneestä sairaudesta huolimatta työajan lyhennysvapaa katsotaan pidetyksi.

Korvaus vapaan ajalta

6. Työntekijälle maksetaan korvaus vapaan ajalta keskituntian- sion mukaan sitä palkanmaksukautta koskevan palkanmaksun yh- teydessä, jolloin vapaa pidetään.

Jos työntekijälle ei työsuhteen päättyessä ole annettu kertynyttä vapaata, maksetaan työntekijälle vapaata vastaava palkka keskitun- tiansion mukaisesti. Jos työntekijä on työsuhteen päättyessä pitänyt vapaata enemmän kuin sitä on kertynyt, työntekijä on velvollinen maksamaan työnantajalle annettua vapaata vastaavan palkan mää- rän. Työnantaja voi pidättää tämän määrän työntekijälle maksetta- vasta lopputilistä.

Viikkoylityö

7. Kokonaisina päivinä annettavan vapaan lyhentäessä säännöl- listä viikkotyöaikaa korvataan työtuntijärjestelmän ylittävä viikko- työaika siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on työehtosopimuksessa sovittu. (tes-ylityö)

Vuosiloma

8. Vuosilomaa annettaessa pidetään edellä tarkoitettuja vapaa- päiviä työssäolon veroisina päivinä.

Korvaus työajanlyhennysjärjestelmän piiriin kuulumattomille

9. Työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on alle 40 ja vähin- tään 24 tuntia viikossa ja jotka eivät lyhyemmän työaikansa vuoksi kuulu työajan lyhennysjärjestelmän piiriin, maksetaan 1.9.2014 al- kaen erillistä prosenttimääräistä palkanosaa, jonka suuruus on 5,85 % työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntynees- tä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettava korvaus mukaan lukien. Prosenttikorvausta maksetaan erillisenä palkanosana, jota ei lasketa mukaan 15 §:n mukaiseen keskituntiansioon eikä lomapalkkasopi- muksen 2 §:n mukaiseen vuosilomakeskituntiansioon. Erillistä pal- kanosaa ei makseta keskeytymättömässä ja keskeytyvässä kolmi- vuorotyössä työskenteleville, joissa työajan lyhennys on huomioitu muulla tavalla, eikä enintään kolmeksi kuukaudeksi määräaikaiseen työsuhteeseen otetuille työntekijöille, joilla ei ole oikeutta työajan lyhennykseen. Jos määräaikaista työsopimusta jatketaan, makse- taan erillistä palkanosaa työsuhteen alusta lukien.

Mikäli alle 40 ja vähintään 24 tunnin säännöllistä työaikaa nou- dattava työntekijä tämän määräyksen voimassa ollessa siirtyy nou- dattamaan 40 tunnin säännöllistä työaikaa ja siirtyy samalla työajan lyhennysjärjestelmän piiriin ja saamaan työajan lyhennyskorvausta, erillisen tässä tarkoitetun palkanosan maksaminen päättyy.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämä säännös on tarkoitettu estämään työajan lyhentämisen sillä tarkoituksella, että työntekijä jää ilman työajan lyhennyskorvausta ja työajan lyhennyspäiviä. Osapuolet pitävät epätodennäköisenä, että ainakaan alle 24 tunnin säännöllisestä viikkotyöajasta olisi sovittu vain jotta vältyttäisiin maksamasta työajan lyhennyskorvausta. Muu- toksella ei ole tarkoitettu lisätä aidon osa-aikatyön kustannuksia.

Kokoaikatyöstä (40 h/vk) osa-aikaiseksi siirtyneellä työntekijällä, jolle on osa-aikaistamisen yhteydessä korvattu työajan lyhennys uutta työaikaa vastaavasti, ei ole oikeutta uuteen prosenttiperustei- seen korvaukseen.

Mikäli työehtosopimusosapuolet myöhemmin päättävät työajan ly- hennyksestä ja arkipyhistä maksettavaa korvausta koskevan työryh-

män työn tuloksena siirtyä työajan lyhennyksen korvausjärjestel- mään ja sopivat samalla uudesta korvausprosentista, tämän kohdan tarkoittama erillinen palkanosa poistuu.

Erillisen palkanosan maksamisen aloittaminen on lykätty sen vuok- si, että yritykset voivat halutessaan sopia työntekijöidensä kanssa siirtymisestä 40 tunnin säännölliseen viikkotyöaikaan ja työajan ly- hennysjärjestelmän piiriin sekä päivittää palkanlaskentaohjelmansa muutoksen mukaisiksi.

10 § Hälytysluonteinen työ ja varallaolo

A. Hälytysluonteinen työ

1. Hälytysluonteista työtä on hälytyskutsun perusteella tehtävä työ, josta ei ole ennalta sovittu ja jossa työntekijä joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta.

Hälytysluonteisesta työstä maksetaan hälytysrahaa, jonka suu- ruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella seuraavasti.

Päivätyössä

2. Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jäl- keen tai työntekijän vapaapäivänä, mutta ennen kello 21:tä, makse- taan 2 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.

3. Jos mainittu kutsu on annettu kello 21.00 ja kello 6.00 välisenä aikana, maksetaan 3 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.

Vuorotyössä

4. Aamuvuorossa

Aamuvuorossa maksetaan hälytysrahaa saman periaatteen mu- kaan kuin päivätyössä.

Ilta- ja yövuorossa

5. Jos kutsu hälytystyöhön on annettu 9 tunnin kuluessa työnte- kijän säännöllisen työajan päättymisestä, maksetaan 3 tunnin kes- kituntiansiota vastaava korvaus.

6. Jos hälytyskutsu annetaan 9 tuntia työntekijän säännöllisen työajan päättymisen jälkeen, mutta vähintään tuntia ennen työnte-

kijän seuraavan säännöllisen työajan alkamista, maksetaan työnte- kijälle 2 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.

Mikäli kohdissa 3 ja 5 mainittu työ on vuorokautista ylityötä, on ylityökorvaus heti 100 %.

B. Ylityöhön kutsuminen eräin hälytysluonteisin tunnusmerkein

7. Milloin työntekijälle ilmoitetaan hänen säännöllisellä työajal- laan, että hänen tulisi työpaikaltaan jo poistuttuaan palata sellaiseen ylityöhön, jonka päivätyössä taikka aamu- tai päivävuorossa oleva työntekijä alkaa kello 21.00 jälkeen ja ilta- tai yövuorossa oleva työntekijä ennen kuin 9 tuntia on kulunut hänen säännöllisen työ- aikansa päättymisestä, työntekijälle maksetaan ylimääräinen 2 tun- nin keskituntiansiota vastaava korvaus.

8. Hälytysraha maksetaan silloin, kun työ alkaa ennen kuin kut- sun antamisesta on kulunut vuorokausi ja kun työ ei välittömästi lii- ty työntekijäin seuraavan vuoron työhön.

9. Kun työntekijä on hälytyskutsun saadessaan sopimuksen mu- kaisesti varalla ja saa siitä varallaolokorvausta, hälytysrahaa ei mak- seta.

Korvaus tuntia lyhyemmästä hälytysluonteisesta työstä on aina vähintään tunnin palkka.

Tämän pykälän säännökset eivät koske aloittamis- ja lopetta- mistöitä.

Pöytäkirjamerkintä:

Työpaikalla tarkoitetaan tässä pykälässä tehdasaluetta.

Asuntovarallaolo

10. Asuntovarallaoloaika tarkoittaa aikaa, jona työntekijä on so- pimuksen mukaan velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hä- net voidaan kutsua työhön. Sopimuksessa on mainittava varalla- oloajan pituus. Varallaoloajalta työntekijälle maksetaan korvausta, joka on puolet hänen henkilökohtaisesta tuntipalkastaan. Varalla- oloaikaa ei lasketa työaikaan.

Sellaiseen työntekijään, joka on tämän kohdan mukaisesti ollut varalla, ei sovelleta hälytysluonteista työtä koskevia määräyksiä.

Muu valmius

11. Muuta kuin edellä mainittua varallaoloa tarkoittavaa val- miutta koskevat ehdot ja korvaukset sopivat työnantaja ja työntekijä keskenään. Tällaista valmiusaikaa ei lueta työajaksi.

III

TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

11 § Työkohtainen palkka

1. Työntekijälle maksettavan palkan osalta noudatetaan tässä py- kälässä olevaa vaativuusluokitusta.

Vaativuusluokitus

2. Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden työkohtaiset palkat (luokkapalkat) ovat lähinnä 1.6.2018 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavat:

Työnvaativuusluokka	Senttiä
1. ”	1002
2. ”	1046
3. ”	1092
4. ”	1141
5. ”	1192
6. ”	1245
7. ”	1299

Työkohtaiset palkat (luokkapalkat) ovat lähinnä 1.6.2019 alka- van palkanmaksukauden alusta lukien seuraavat:

Työnvaativuusluokka		Senttiä
1. ”		1042
2. ”		1086
3. ”		1132
4. ”		1181
5. ”		1232
6. ”		1285
		1339
7.	”

Mikäli perustasolla 7 esiintyy yksi olosuhdehaitta, käytetään luokkapalkkaa 7A, jonka suuruus on vaativuusluokkien 7. ja 6. vä- lisellä erotuksella korotettu työnvaativuusluokka 7:n palkka. Jos olosuhdehaittoja on kaksi, käytetään luokkapalkkaa 7B, jonka suu- ruus on edellä mainittu työnvaativuusluokka 7:n palkka korotettu- na vaativuusluokkien 7. ja 6. välisen erotuksen kaksinkertaisella määrällä.

3. Suorittamiensa töiden vaativuutta perustana pitäen sijoitetaan työntekijät eri vaativuusluokkiin seuraavasti:

Taso

Perustasomääritelmä

Työ, joka on nopeasti opittavissa kokemuksen kautta. Harjaantumisaika alle yhden viikon. Työssä käytettävät koneet ja laitteet eivät ole häiriöherkkiä ja mahdollisesti syntyvät tuotantohäiriöt eivät mainittavasti haittaa muuta tuotantoa.

Työ edellyttää 1–4 viikon harjaantumista, mutta ei varsinaista koulutusta työnopastusta lukuunottamatta. Työstä annetut ohjeet ovat selkeitä ja itsenäisiä harkintatilanteita esiintyy vain ajoittain. Häiriöllä on vain rajoitettu vaikutus muuhun tuotantoon.

Taso	Perustasomääritelmä
3	Työ edellyttää 1-2 kk:n mittaista harjaantumista tai vähintään 1 kk:n koulutusta. Häiriöiden vaikutus muuhun tuotantoon on rajoitettu. Omalla harkinnalla on merkitystä työn onnistumiselle, mutta harkintatilanteita ei esiinny jatkuvasti.
4	Työ vaatii vähintään 3 kk:n harjaantumista tai yli 2 kk:n koulutusta. Työssä esiintyvät häiriöt vaikuttavat välittömästi muuhun tuotantoon ja menetysten rahallinen arvo on suuri, josta johtuen valppauden tarve on merkittävä suuriman osan työajasta.

5	Työ vaatii vähintään 8 kk:n harjaantumista tai vähintään 4 kk:n koulutusta. Työssä edellytetään itsenäistä harkintaa ja päätöksentekoa sekä merkittävässä määrin tarkkaavaisuutta, koska mahdollisten tuotannonmenetysten arvo on suuri ja keskeytyksellä voi olla suuri merkitys muuhun tuotantoon.
6	Työ edellyttää vähintään kahden vuoden harjaantumista ko. työssä tai vähintään yhden vuoden ammattikoulutusta. Työssä esiintyvillä häiriöillä on välitön merkitys muulle tuotannolle. Mahdolliset tuotannon menetykset ovat hyvin suuria. Menetysten välttämiseksi työ vaatii tavanomaista suurempaa valppautta.
7	Työssä vastataan itsenäisesti sellaisesta toiminnasta, jolla on keskeinen merkitys suuren yksikön häiriöttömälle toiminnalle ja/tai monipuolista ammattitaitoa vaativista kunnossapitotehtävistä. Työ voi sisältää työtehtävien organisointia.

Työolosuhteet

Olosuhdetaso määritetään perustason määrityksen jälkeen.

Taso

0 Työ on fyysisesti kevyttä, olosuhdehaittoja ei esiinny häiritse- vässä määrin.

1 Työ on melko raskasta ja/tai työpaikalla esiintyy häiritsevässä määrin olosuhdehaittoja.

2 Työ on raskasta ja/tai työpaikalla esiintyy työn suoritusta hait- taavia olosuhdehaittoja.

3 Työ on erittäin raskasta ja/tai työpaikalla esiintyy erittäin voi- makkaasti työn suoritusta haittaavia olosuhdehaittoja.

Soveltamisohjeet

a) Perustasot

Tarvittaessa harjaantuminen ja koulutus on arvioitava työn to- dellisen vaativuuden perusteella eikä sillä hetkellä työtä hoitavan työntekijän saaman koulutuksen ja pätevyyden perusteella. Tarvit- tavalla harjaantumisella ja koulutuksella tarkoitetaan kes-

kimääräistä aikaa, joka tarvitaan kyseisen työn hallitsemiseen tyy- dyttävästi. Tällöin ei esimerkiksi edellytetä valmiutta harvoin eteen tulevien tilanteiden tai työnosien hoitamiseksi ilman työn- johdon opastusta. Harjaantumisajaksi lasketaan em. tapauksessa kunkin työnosan vaatimien harjaantumisaikojen summa, ei kalen- teriaikaa joka kuluu ennen kuin kaikki työn osat ovat esiintyneet.

Perustasomääritelmissä esitetyt harjaantumis- ja koulutusaika- vaatimukset tarkoittavat sellaista koulutusta, joka kohdistuu ni- menomaan kyseessä olevaan työtehtävään. Yleensä tällainen koulutus annetaan perustasojen 1–5 töissä teollisuuslaitoskoh- taisesti. Näihin koulutusaikoihin ei tule sisällyttää ns. yleissivis- tävää koulutusta. Luokitusta suoritettaessa on muistettava, että kukin määrittely kuvaa vaativuustasoa ja vain yhden osamäärit- telyn yhteensopivuus ko. työnkuvauksen kanssa ei anna aihetta sijoittaa työtä määrätylle perusvaativuustasolle, vaan työnku- vausta on arvosteltava koko vaativuustasomäärittelyssä esitet- tyyn vaativuustasoon.

Ammattikoulutuksen vaikutusta työn vaativuuteen arvioitaessa on huomioitava, että työn hallitseminen edellyttää työssä tapah- tuvaa harjaantumista.

Vastuun huomioiminen luokituksessa tapahtuu toisaalta ohjeis- tuksen perusteella ja toisaalta häiriöiden vaikutuksella. Vastuun arviointi prosessiluonteisissa tehtävissä ei aina ole yksiselittei- nen, joten sen merkitys tulee painottaen huomioida.

Häiriön vaikutuksella muuhun tuotantoon tarkoitetaan vain to- della välitöntä vaikutusta. Jos häiriön vaikutusta voidaan tasata välivarastoilla tai muulla tavalla, ei kyseessä ole järjestelmän tar- koittama häiriön välitön vaikutus muuhun tuotantoon.

Uuden työntekijän palkkaa määrättäessä käytetään koulutus- ja harjaantumisajalta työntekijän sisääntulopalkkana luokkapalk- kaa, jota maksetaan ao. luokkapalkkaa yhtä luokkaa alemmasta tehtävästä.

Tätä palkkaa maksetaan kunnes työntekijä hallitsee ko. työn tyy- dyttävästi. Harjaantumisajan pituuteen vaikuttavat työn luonne ja työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet. Tämän vuoksi tu-

lee ko. ajan pituus määritellä kussakin tapauksessa erikseen. Oh- jeellisena harjaantumisaikana, milloin työntekijällä ei ole alalta aikaisempaa kokemusta tai koulutusta, voidaan pitää luokka- määritelmissä mainittuja aikoja.

b) Työolosuhteet

Työolosuhteilla tarkoitetaan niitä työpaikalla esiintyviä haittate- kijöitä, jotka aiheutuvat työn raskaudesta, yksitoikkoisuudesta, sidonnaisuudesta ja olosuhteista; esim. melusta, lämpötilasta, li- kaisuudesta ja ilman epäpuhtauksista.

Olosuhdetason määritys tapahtuu työolosuhteista aiheutuvan ko- konaishaitan perusteella ja tätä kokonaishaittaa määritettäessä riittää kahden haittatekijän esiintyminen kokonaishaitan syn- tymiseen.

Työssä katsotaan esiintyvän häiritsevässä määrin olosuhdehaitto- ja silloin, kun työntekijä joutuu suojautumaan yhdellä tai useam- malla henkilökohtaisella suojavälineellä yli puolet työajasta.

c) Vaativuustaso

Työn vaativuustaso muodostuu laskemalla yhteen perus- ja olo- suhdetasot.

Hinnoittelu

4. Hinnoiteltaessa töitä, jotka kuuluvat 7. työnvaativuusluokkaan tai siitä ylöspäin, käytetään hinnoitteluperusteena työnvaativuus- luokka 7:n palkkaa.

Nuoret työntekijät

5. Nuoren työntekijän suorittaessa samaa työtä kuin täysi-ikäinen ja hänen omatessaan työn edellyttämän työtaidon ja -kokemuksen sekä pätevyyden eikä hänen työskentelyynsä kohdistu ylityösäännös- ten lisäksi muita lainsäädännöstä johtuvia rajoituksia, määritellään hänen palkkansa asianomaisen työn palkkaperusteiden mukaisesti.

Muutoin ovat alle 18-vuotiaiden ohjetuntipalkat 1.6.2018 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavat:

	senttiä
alle 17-vuotiaat	853
alle 18-vuotiaat	891

Alle 18-vuotiaiden ohjetuntipalkat ovat 1.6.2019 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavat:

	senttiä
alle 17-vuotiaat	893
alle 18-vuotiaat	931

Edellä olevat palkkataulukot eivät koske alan ammattikoulun käyneitä.

6. Työntekijät, jotka sairauden, henkisten kykyjen vajavaisuuden tai muun syyn takia eivät pysty suorittamaan sitä työmäärää, mikä yleensä vaaditaan tavalliselta työntekijältä, saavat palkkaa työky- kynsä ja sen sopimuksen mukaan, joka kussakin tapauksessa teh- dään sopijapuolten paikallisten edustajien välillä.

12 § Henkilökohtainen palkka

Täysin työkykyiselle 18-vuotta täyttäneelle työntekijälle mak- setaan työkohtaisen palkan ylittävää henkilökohtaista palkkaa.

Työkohtainen palkka

1. Työntekijän työkohtainen palkka määritetään hänen säännön- mukaisesti tekemiensä töiden perusteella.

Henkilökohtainen palkanosuus

2. Henkilökohtainen palkanosuus määritetään työn kannalta merkityksellisten tekijöiden perusteella, joita ovat ammatin hallinta, säännöllisyys ja huolellisuus sekä monipuolisuus.

Henkilökohtainen palkanosuus on enintään 20 % työntekijän työkohtaisesta palkasta.

Peruspalkka

3. Työntekijän peruspalkka saadaan lisäämällä henkilökohtainen palkanosuus työntekijän työkohtaiseen palkkaan.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinto

Mikäli työntekijä on suorittanut oman alansa ammatti- tai eri- koisammattitutkinnon, tämä on otettava huomioon määriteltäessä

hänen henkilökohtaista palkanosuuttaan. Henkilökohtaisen pal- kanosuuden muutos on toteutettava tutkintotodistuksen saamista seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Ammattitaidon tulee kehittyä uusiutuvien ammattitaitovaati- musten mukaan. Tarvittaessa työnantaja ja työntekijä sopivat yh- dessä, osallistuuko työntekijä ammattitutkintoon tai sen osaa kos- kevaan näyttötutkintoon. Samalla todetaan myös se, että suoritetta- va näyttö liittyy työntekijän työhön.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän lisäksi työntekijän suorittamasta ammatti- tai erikoisammat- titutkinnosta on tietyin edellytyksin mahdollista saada koulutusra- haston maksama ammattitutkintostipendi.

Työnopastajana toimiminen

Mikäli työntekijä toimii työnopastajana oman työnsä ohella, so- vitaan siitä maksettavasta korvauksesta erikseen.

13 § Suorituspalkkatyö

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus tehdä työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 11 §:n 2-kohdan mukaisiin työkohtaisiin palkkoihin (luokkapalkkoihin).

Suora urakka

2. Suorassa urakassa on hinnoittelun oltava sellainen, että työn- tekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa suuremmaksi ja kas- vaa työnsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Osaurakka

3. Osa- eli sekaurakkatyö, jossa osa palkasta maksetaan kiinteä- nä ja osa työnsuorituksen mukaan määräytyvänä liikkuvana osana, on hinnoiteltava siten, että työnsuorituksen tai työtehon vastatessa normaalia urakkatyövauhtia ansio nousee 20 % hinnoitteluperus-

tetta korkeammaksi. Suoritustason noustessa tulee liikkuvan osan kasvaa samassa suhteessa.

Palkkiopalkkaus

4. Palkkiopalkkausta voidaan käyttää niissä töissä, joissa työtu- los (esim. tuotannon määrä, tuotteen laatu, raaka-aineen käytön ta- loudellisuus) riippuu työntekijän työtaidosta, tarkkaavaisuudesta tai muusta sellaisesta tekijästä.

Palkkiopalkkatyön hinnoittelussa noudatetaan soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä.

a) Mikäli tehdään satunnaisia urakkatöitä, sovitaan urakkahin- nasta edellä 1 kohdassa mainitun periaatteen pohjalla ennen työn alkamista asianomaisen työryhmän tai yksityisen työntekijän kans- sa.

b) Urakan määrä ilmoitetaan yksikköhinnan määrittelyn perus- tana olevina yksiköinä esim. kpl, kg, m2,m3, jne. Urakka voidaan sopia päättyväksi myös tietyn ajan kuluttua tai työvuoron päättyes- sä.

c) Milloin samanlaatuista urakka- tai muuta suorituspalkkatyötä tehdään kappale- tai jotakin muuta yksikköhintaa käyttäen, on val- mistettava erityiset hinnoittelulistat, joista yksi kappale luovutetaan pääluottamusmiehelle.

Työ- ja tuotantomenetelmien muutos

5. Milloin työ- tai tuotantomenetelmissä tai muissa työn suori- tukseen oleellisesti vaikuttavissa tekijöistä tapahtuu muutoksia, jot- ka aiheuttavat työtuloksen huomattavan pysyväisluontoiseksi kat- sottavan muuttumisen, voidaan tämän työehtosopimuksen pe- rusteella eri teollisuuslaitoksissa laaditut hinnoittelulistat tarkistaa.

Tarkistuksesta on neuvoteltava työntekijän, pääluottamusmiehen tai vastaavan henkilön kanssa. Elleivät asianomaiset pääse yk- simielisyyteen uudesta urakka- tai muusta suorituspalkkahinnoitte- lusta, jatkuu työ entisin perustein ja asia siirretään viipymättä liitto- jen käsiteltäväksi.

Soveltamisohje:

Työn jatkuminen entisin perustein merkitsee tavoiteansion säi- lymistä ennallaan.

14 § Erilliset lisät

1. Paikallisesti määritettävää poikkeuksellisten olosuhteiden li- sää voidaan maksaa tapauksissa, joissa työskentelyolosuhteissa esiintyy selvästi havaittavaa tilapäistä huononnusta tai heikentymis- tä, eikä sitä ole muutoin huomioitu palkkauksessa. Mahdollisesti maksettava lisä on lähinnä 1.6.2018 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien määrältään vähintään 69 senttiä tunnilta ja 1.6.2019 al- kavan palkanmaksukauden alusta lukien määrältään vähintään 70 senttiä tunnilta.

2. Vuorotyössä maksetaan lähinnä 1.6.2018 alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien iltavuorossa 135 senttiä tunnilta ja yövuo- rossa 233 senttiä tunnilta. Vuorotyössä maksetaan lähinnä 1.6.2019 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien iltavuorossa 137 senttiä tunnilta ja yövuorossa 237 senttiä tunnilta.

3. Ilta- ja yötyöstä, vaikka se ei olekaan vuorotyötä, maksetaan työntekijälle kello 16.00 jälkeen tehdystä työstä iltavuorolisää ja kello 23.00–06.00 välisenä aikana tehdystä työstä yövuorolisää vas- taava korvaus, mikäli työ ei ole säännöllisen työajan lisäksi suo- ritettua yli- tai hätätyötä. Tämä ei kuitenkaan koske niitä tapauksia, joissa työntekijän työvuoro päättyy viimeistään kello 17.00.

4. Umpikaivoksissa sekä vähintään 30 metrin etäisyydellä kalli- on ulkoaukosta tehtävissä koetunnelien tai kalliosuojien valmistuk- seen kuuluvissa kaivostöissä maksetaan erillistä kaivoslisää, jonka suuruus on lähinnä 1.6.2018 alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien 213 senttiä tunnilta ja lähinnä 1.6.2019 alkavan palkanmaksu- kauden alusta lukien 216 senttiä tunnilta. Aikaisemman käytännön mukaisesti sisältyy ko. korvaukseen pölylisä.

5. Työntekijälle maksetaan erillistä palvelusaikalisää yhdenjak- soisen työsuhteen perusteella seuraavasti:

Palvelusaikalisien määrät ovat 1.6.2018 lähinnä alkavan palkan- maksukauden alusta lukien:

Palveluksessaoloaika	lisän määrä
yli 5 vuotta	27 senttiä tunnilta
yli 10 ”	33 senttiä ”
yli 15 ”	39 senttiä ”
yli 20 ”	44 senttiä ”
yli 25 ”	50 senttiä ”
yli 30 ”	56 senttiä ”
yli 35 ”	63 senttiä ”

Palvelusaikalisien määrät ovat 1.6.2019 lähinnä alkavan palkan- maksukauden alusta lukien:

Palveluksessaoloaika	lisän määrä
yli 5 vuotta	28 senttiä tunnilta
yli 10 ”	33 senttiä ”
yli 15 ”	39 senttiä ”
yli 20 ”	44 senttiä ”
yli 25 ”	51 senttiä ”
yli 30 ”	57 senttiä ”
yli 35 ”	64 senttiä ”

15 § Keskituntiansio

1. Työntekijän keskituntiansiota käytetään laskentatekijänä pal- kan ja korvausten maksamisessa siten kuin tässä työehtosopimuk- sessa on erikseen määrätty.

2. Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosineljänneksen aikana työajalta eri palkkaustapojen mukaan saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen lukuunottamatta yli- työ- ja sunnuntaityölisää sekä viikkolepokorvausta jaetaan saman vuosineljänneksen aikana tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

Keskituntiansion laskenta-ajanjaksoksi voidaan paikallisesti so- pia myös edellinen normaali palkanmaksukausi.

3. Edellisen momentin mukaan laskettujen eri vuosineljännek- sien keskituntiansioita käytetään seuraavasti:

• helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuo- sineljänneksen keskituntiansiota,

• touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden I vuosineljänneksen keskituntiansiota,

• elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosineljänneksen keskituntiansiota sekä

• marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntiansiota.

Soveltamisohje:

Kun keskituntiansiota käytetään säännöllisenä työaikana, sen lisäksi ei makseta työehtosopimuksen mukaisia erillisiä lisiä, koska kyseiset lisät on jo huomioitu keskituntiansion lasken- nassa.

16 §

Töiden järjestely ja siirto toiseen työhön

1. Työntekijä suorittaa työnjohdon hänelle osoittamaa työtä ja työnantajalla on oikeus siirtää työntekijä kulloinkin esiintyvän tar- peen mukaan toiseen työhön.

2. Mikäli työntekijä työnantajan määräyksestä joutuu tilapäisesti keskeyttämään suorituspalkkatyön tai hänet siirretään tilapäisesti aikatyöhön, maksetaan hänelle keskeytyksen tai siirron ajalta kes- kituntiansion mukainen palkka kuitenkin enintään kahdeksalta työ- vuorolta.

3. Mikäli työn luonteesta johtuu, ettei sovittua suorituspalkka- työtä voida yhtäjaksoisesti tehdä ja työntekijä siirretään tekemään muuta työtä tai suorituspalkkatyön säännöllinen suorittaminen edel- lyttää välillä tehtävää aikatyötä, maksetaan tällaiselle työntekijälle tekemästään aikatyöstä sitä vastaava tuntipalkka.

4. Kun suorituspalkkatyö päättyy tai kun kysymyksessä on py- syvä siirto, maksetaan palkka uuden työn mukaan. Samoin mene- tellään, kun työntekijä siirretään aikatyössä toiseen työhön.

16 a§

Tuottavaa ja kannustavaa palkkausta koskeva paikallinen sopiminen

Rakennusalalla voidaan työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa sopia tuottavasta ja kannustavasta palkkauksesta. Sopimuksessa voidaan sopia mm. seuraavista asioista:

• Sopimuksen kohteena olevan työn tavoiteaikataulu

• Työtä koskevista työaikajärjestelyistä;

– Työn sujuvuuden ja tuottavuuden parantamiseksi voidaan keskelle viikkoa osuvana arkipyhänä tehdä töitä. Pitämätön arkipyhä korvataan vapaa-aikana tai rahana työaikalain mu- kaisesti eikä erillistä arkipyhäkorvausta makseta.

– Tuottavaa ja kannustavaa palkkausta koskevassa sopimuk- sessa voidaan sopia työehtosopimuksen ja työaikalain mah- dollistamista työajan joustoista kuten liukuvasta työajasta ja keskimääräisestä työajasta.

• Työn lopputulokselta edellytettävä laatu

• Työssä käytettävän materiaalin määrästä ja laadusta

• Palkkion suuruus ja em. tekijöiden vaikutus palkkion suuruu- teen

• Palkkion maksamisen ajankohta

• Takuupalkasta, joka maksetaan siinäkin tapauksessa, että sovi- tut tavoitteet tai työ ei valmistunut työntekijästä tai työnteki- jöistä riippumattomista syistä johtuen.

Työehtosopimusosapuolet ovat valmiita parantamaan alan tuotta- vuutta yhteisin toimenpitein, esimerkiksi yhteisin koulutustilai- suuksin, joissa opastetaan tuottavien ja kannustavien palkkausjär- jestelmien sekä joustavien työaikojen käyttöön.

ERINÄISIÄ KORVAUKSIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

17 §

Matkatyöt ja matkakustannukset

1. Yleisiä määräyksiä

Työmatka ja matkustamisvelvollisuus

Työmatkalla tarkoitetaan työntekijän työtehtäviin liittyvää matkaa, joka tehdään tilapäisesti varsinaisen työpaikan sijaintipaikkakunnan tai työntekijän kotipaikkakunnan ulkopuolella olevalle komen- nuspaikkakunnalle.

Työtehtävien edellyttämät matkat tehdään tarkoituksenmukai- sella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kus- tannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii.

Matkan alkaminen ja päättyminen

Matka katsotaan alkaneeksi silloin, kun työntekijä lähtee välittö- mästi komennuspaikkakunnalle suuntautuvalle matkalle työpai- kalta tai asunnostaan ja päättyneeksi silloin, kun hän palaa työpai- kalleen taikka säännöllisen työajan päätyttyä asunnolleen.

Rajoitus

Jos työntekijä on autonkuljetustehtävissä (esim. betoniauton- ja pumppuautonkuljettajat, autolaborantit, kuorma-autonkuljettajat jne.) tai sellaisissa tehtävissä, jossa normaaliin päivittäiseen työhön kuuluu liikkuminen eri työkohteissa, häneen ei sovelleta tämän py- kälän päivärahasäännöksiä. Edellä tässä kohdassa tarkoitetuissa tehtävissä olevalle työntekijälle maksetaan päiväraha ja korvataan yöpymiskustannukset silloin, kun hän työmatkan johdosta joutuu yöpymään komennuspaikkakunnalla ja 2.3-kohdassa tarkoitetut korvausedellytykset muuten täyttyvät.

Jos työtä tekee komennuspaikkakunnalla paikkakuntalainen tai muu työntekijä, joka on siellä otettu työhön, hän ei ole oikeutettu tässä pykälässä sovittuihin etuuksiin.

Oman auton käyttö

Jos matkatyössä on sovittu työntekijän oman auton käytöstä ennen matkaa, maksetaan siitä sekä työnantajan kanssa sovitusta muiden

henkilöiden tai tavaran kuljetuksesta korvaus kulloinkin voimassa olevan verohallituksen päätöksen mukaisesti.

2. Matkakustannusten korvaaminen

Työntekijälle maksetaan korvausta matkakustannuksista ja työ- vuorokautena matkustamiseen käytetyltä ajalta sekä komennus- paikkakunnalla syntyvistä ylimääräisistä kustannuksista seuraa- vasti:

2.1. Matkakustannukset

Työnantaja korvaa kaikki komennuspaikkakunnalle sekä sieltä ta- kaisin tai toiselle komennuspaikkakunnalle tapahtuvasta matkusta- misesta aiheutuvat tarpeelliset matkakustannukset. Tarpeellisiksi matkakustannuksiksi luetaan rautatie-, laiva-, lento- ym. matkalip- pujen hinnat II luokassa, matkatavarakustannukset sekä, milloin matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat vastaavassa luo- kassa.

2.2. Matka-ajan korvaus

Työntekijälle maksetaan matkatunneilta matka-ajan korvausta enin- tään 16 matkatunnilta työvuorokaudessa. Tästä tuntimäärästä vä- hennetään kyseisenä työvuorokautena säännöllisenä työaikana teh- dyt työtunnit.

Menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastaavalta matka-ajalta maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus.

Muilta matkatunneilta, kuitenkin enintään 8 tunnilta, maksetaan henkilökohtaisen aikapalkan mukainen korvaus.

Vapaapäivänä tehtävältä matkalta maksetaan enintään 8 tunnin matka-ajalta keskituntiansion mukainen korvaus.

Makuupaikka

Milloin työntekijälle on järjestetty makuupaikka, ei kello 21.00–

07.00 väliseltä ajalta edellä mainittua korvausta makseta.

2.3. Päiväraha ja yöpymiskustannukset

Päiväraha

Päiväraha on korvaus työmatkasta aiheutuvista ylimääräisistä ruo- kailu- ja muista elinkustannuksista.

Päivärahaa maksetaan verohallituksen kulloinkin voimassa ole van päätöksen mukaisesti kultakin matkan alkamisesta laskettavalta matkavuorokaudelta, kun toisen kunnan alueella oleva komen nuspaikkakunta on vähintään 50 kilometrin etäisyydellä työntekijän varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta.

Päivärahan enimmäismäärät ovat työmatkan kestoajasta riip puen seuraavat:

Työmatkan kestoaika

Päivärahan enimmäismäärä 2018

yli 6 tuntia

yli 10 tuntia

osapäiväraha 19 euroa

kokopäiväraha 42 euroa

Kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuoro kauden

• vähintään 2 tunnilla, maksetaan osapäiväraha 19 euroa ja

• yli 6 tunnilla, maksetaan kokopäiväraha 42 euroa.

Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai mat kalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan tai osapäivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan koko päivärahan osalta kahta ja osapäivärahan osalta yhtä ilmaista ateriaa.

Majoittumiskustannukset

Päivärahan lisäksi korvataan yöpymiskustannukset työnantajan hy väksymän selvityksen mukaisesti.

Yömatkaraha

Sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai jona hän ei ole saanut majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa, mak setaan 12 euron yömatkaraha. Yömatkarahaa ei kuitenkaan mak seta, kun työntekijä on jättänyt käyttämättä hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoittaman majoitusmahdollisuuden.

2.4. Työmatka, jolta ei makseta päivärahaa

Ylimääräiset matkakustannukset

Työntekijälle korvataan ylimääräiset matkakustannukset. Matkaan käytetyn ajan korvaamisesta sopivat asianomaiset keskenään.

Ateriakorvaus

Jos työntekijä on matkatyössä tavallisuudesta poikkeavasti estynyt käymästä ruokailemassa joko kotonaan tai työpaikallaan, jossa on työmaaruokala, hänelle maksetaan, ellei ao. työpaikan ruokailu- mahdollisuus ole vastaava kuin varsinaisella työntekopaikalla, ate- riakorvauksena 1/4 kokopäivärahan määrästä. Työmaaruokalalla tarkoitetaan paikkaa, josta voi ostaa tai saada lämpimän aterian.

Mikäli työntekijä matkatyössä joutuu järjestämään päivällisen- säkin edellisessä kappaleessa tarkoitetulla tavalla, maksetaan hä- nelle näin syntyvistä kustannuksista toinen ateriakorvaus.

Autonkuljettajat

Autonkuljettajalle maksetaan ruokaraha, mikäli hän on 10 tunnin ai- kana estynyt ruokailemasta työpaikallaan tai saman yrityksen toi- sessa työkohteessa.

Edellytyksenä on lisäksi, että ateriakorvausta koskevat mää- räykset eivät muutoinkaan täyty.

3. Erikoismääräyksiä

Pitkä työkomennus

Yli 14 vuorokautta kestävän työkomennuksen päivärahoista ja muista matkakustannuksista sovitaan paikallisesti.

Henkilökohtaisten asioiden hoito

Pitkän työkomennuksen ollessa kyseessä sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken vapaan myöntämisestä välttämättömien henki- lökohtaisten asioiden hoitoa varten edellyttäen, että se on mahdol- lista työn säännöllisen kulun häiriintymättä.

Sairaalapäiväraha

Jos työntekijä komennuspaikkakunnalla määrätään sairaalahoi- toon, maksaa työnantaja hänelle päivärahan asemesta sairaalapäi- värahana 1,70 euroa vuorokaudelta siihen saakka, kunnes työnan- tajan velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa työntekijän työky- vyttömyyden johdosta lakkaa. Edellä olevaa oikeutta työntekijällä ei kuitenkaan ole, mikäli hänellä on oikeus saada korvaus sairaa- lan perimästä hoitopäivämaksusta työnantajan kustantaman vakuutuksen nojalla.

4. Työ ulkomailla

Ulkomailla tehtävän ns. matkatyön palkkaehdoista, palkanmaksu- tavasta ym. työsuhteeseen liittyvistä taloudellisista eduista sekä päi- värahasta sovitaan kussakin tapauksessa erikseen.

18 §

Muita korvauksia

1. Työnantaja maksaa kunnallisvaltuuston tai -hallituksen jä- senenä toimivalle työntekijälle valtuuston tai hallituksen kokouk- sesta aiheutuvasta säännöllisen työajan ansionmenetyksestä kor- vausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansion- menetyksen korvauksen ja palkkion kanssa saa täydet palkkaedut.

Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta korvauksesta ja palk- kiosta.

Työnantaja korvaa myös työntekijälle, joka toimii valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai toimikunnan jäsenenä sen ansionmenetyksen, mikä hänelle ai- heutuu siitä, että lautakunnan tai toimikunnan kokous pidetään hä- nen työaikanaan.

2. Työntekijällä, joka on ollut yrityksen palveluksessa vähintään 3 kuukautta, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

3. Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kut- suntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsunta- päivän korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaavan määrän.

Mikäli työntekijä kutsuntapäivänä on myös työssä, maksetaan hänelle lisäksi palkka työssäoloajalta.

Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päivältä, jona kut- suntatoimitus pidetään.

Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistu- valle korvataan ansion menetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttä- vän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.

4. Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut. Re- servin harjoituksilla tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijälle on tullut palvelukseen astumismääräys.

5. Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä lähei- sen omaisen hautauspäivänä sekä omana vihkipäivänään.

Soveltamisohje:

Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, lapsia ja xxxxxxxxxx, hänen vanhempiaan sekä veljiään ja sisariaan sekä aviopuolison vanhempia. Läheisenä omaisena pidetään myös avopuolisoa. Rekisteröidyssä parisuhteessa elävät rinnastetaan aviopuolisoihin.

6. Edellä momenteissa 1–5 mainitut korvaukset maksetaan 15 §:n keskituntiansion mukaisesti.

19 § Arkipyhäkorvaus

Korvattavat arkipyhät

1. Uudenvuodenpäivältä, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäi- vältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannuspäivältä, jouluaatolta sekä ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä maksetaan työntekijälle arkipyhäkorvauksena säännöllistä päivittäistä työaikaa vastaava palkka keskituntiansion mukaan.

Loppiaisen ollessa muuna arkipäivänä kuin lauantaina siitä mak- setaan menetettyä ansiota vastaava korvaus tämän pykälän ar- kipyhäkorvausta koskevien määräysten mukaisesti.

Korvausedellytykset

2. Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde en- nen kyseistä arkipyhää on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kol- me kuukautta. Tämän lisäksi edellytetään, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä sekä arkipyhää edeltävänä että sitä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos pois- saolo on johtunut hyväksyttävästä syystä.

Arkipyhäkorvausta ei menetetä, vaikka työntekijä on poissa työstä arkipyhää edeltävänä ja sitä seuraavana työpäivänä, jos pois- saolo johtuu:

• sairaudesta, joka ei ole jatkunut yli 3 kuukautta ennen ko. ar- kipyhää

• lakisääteisestä äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaasta taikka vuosilomasta

• taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuneesta lomau- tuksesta, joka ei ole kestänyt yli 2 viikkoa ennen ko. arkipyhää

3. Arkipyhäkorvausta ei makseta viikko- tai kuukausipalkalla olevalle työntekijälle.

Soveltamisohje:

Arkipyhäkorvaus maksetaan tässä pykälässä mainittujen mak- suedellytysten täyttyessä, olipa työntekijä työssä kyseisenä arkipy- hänä tai ei. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös viikonlopuksi sattu- vilta arkipyhiltä. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä olevalle työntekijälle ei makseta arkipyhäkorvausta loppiaisen osalta.

Itsenäisyyspäivän palkka

Xxxxxxx työntekijä ei tämän pykälän 2. kohdan 2 momentissa mainituista syistä johtuen ole oikeutettu lainmukaiseen itsenäi- syyspäivän palkkaan, maksetaan arkipyhäkorvaus tämän pykälän mukaisesti.

Keskeytymätöntä 3-vuorotyötä tekevälle työntekijälle, jolla ei ole oikeutta itsenäisyyspäivän palkan maksamista koskevan lain 3

§:n mukaiseen korvaukseen, maksetaan vapaapäiväksi sattuvalta it- senäisyyspäivältä korvauksena kahdeksan tunnin palkka työnteki- jän keskituntiansion mukaan noudattaen muuten, mitä yllä- mainitussa laissa on sanottu itsenäisyyspäivän palkan maksamisen edellytyksistä.

V TYÖTURVALLISUUS

20 § Työturvallisuus

1. Tapaturmien välttämiseksi ryhdytään tarpeellisiin toimenpi- teisiin työntekijän turvallisuuden suojelemiseksi.

2. Kieltäytymistä suorittamasta työtä, jota varten viranomaisten

määräämiä varmuuslaitteita ei ole tehty, ei ole pidettävä työeh- tosopimuksen vastaisena työstäkieltäytymisenä.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot toteavat työturvallisuustoiminnan tärkeyden ja ovat yhtä miel- tä siitä, että työpaikoilla on syytä jatkuvasti kiinnittää asiaan vaka- vaa huomiota ja että menestyksellistä ja rakentavaa työturval- lisuustoimintaa työpaikoilla huomattavasti edesauttaa työnantajien ja työntekijäin välinen vilpitön yhteistoiminta ao. työnantajien ja työntekijöiden edustajain kesken, joiden tehtävänä lain mukaan on käsitellä työturvallisuuskysymyksiä.

3. Työntekijä on velvollinen noudattamaan työsuojeluvi- ranomaisten ja työnantajan työntekijäin turvallisuuden suojelemi- seksi antamia ohjeita.

4. Mikäli asiantuntijalausuntojen, työtapaturma- ja ammatti- tautitilastojen tai muun vastaavan perusteen nojalla yhteisesti voi- daan todeta, että erityisten suojavaatteiden tai -varusteiden käytöllä työssä on työturvallisuus- tai terveysolosuhteita tässä työssä olen- naisesti parantava vaikutus, hankkii työnantaja tällaisen suojavaat- teen tai -varusteen työpaikalle työntekijän käyttöön vaikka sen an- taminen työturvallisuuslain 15 §:n mukaan ei olisi välttämätöntä. Edellä sanottu ei tarkoita tavanomaista työvaatetusta.

Työnantaja hankkii optisesti hiotut häikäisyn estävät suojalasit niitä työssään tarvitseville, ellei häikäisyvaaraa muutoin voida tor- jua (esim. asentamalla työkoneisiin häikäisysuojakalvot).

Soveltamisohje:

1. Yhteistyöelin edellä tarkoitetussa suhteessa on yrityksen työ- suojelutoimikunta. Myös yrityksen terveydenhuoltohenkilös- tölle tulee antaa mahdollisuus lausua mielipiteensä hankittavaksi ehdotetuista suojavaatteista tai -varusteista.

2. Sovellettaessa tämän pykälän 4. kohdan määräyksiä on pää- sääntönä pidettävä sitä, että suojavaatteen tai -varusteen hank- kimisvelvollisuus arvostellaan työturvallisuuslain 15 §:n mu- kaisesti. Hankintaratkaisun tekee työnantaja yksin todettuaan lain mainitsemien edellytysten olevan olemassa. Jos työnantaja katsoo, ettei työturvallisuuslain 15 §:n määräyksiä ole ta- paukseen sovellettava, mutta jos työtapaturma- tai ammatti-

tautitilastojen tai muun vastaavan perusteen nojalla yhteisesti työsuojelutoimikunnassa todetaan, että muissakin kuin työtur- vallisuuslain 15 §:n mainitsemissa tapauksissa voidaan maini- tunlaisia varusteita hankkimalla työturvallisuus- tai terveys- olosuhteita tietyssä työssä olennaisesti parantaa, hankkii työn- antaja työpaikalle työntekijän käyttöön työehtosopimusmää- räyksessä tarkoitetun suojavaatteen tai -varusteen. Yhteisellä to- teamisella tarkoitetaan määräyksessä sitä, että työsuojelutoi- mikunnassa edustettuna olevat eri ryhmät ovat hankintaehdo- tuksesta samaa mieltä. Tavanomaisella työvaatetuksella tar- koitetaan vaatetusta, jota työntekijä käyttää estääkseen omia vaatteitaan tai itseään likaantumasta työssään. Sanotunlainen suojavaatetus ei lainkaan kuulu tämän sopimuskohdan sovelta- mispiiriin.

3. Töissä, joissa työvaatteiden kuluminen on poikkeuksellisen suuri antaa työnantaja työntekijälle kohtuulliseksi katsottavan määrän suojavaatetusta.

4. Työnantaja hankkii tarkkuutta vaativissa tehtävissä työsken- televille työn niin vaatiessa optisesti hiotut suojalasit, mikäli työ- terveyshuolto on todennut ne tarpeellisiksi.

5. Uusia työntekijöitä opastettaessa kiinnitetään huomiota työ- suojelunäkökohtiin. Samoin selvitetään työsuhteeseen liittyviä asioita sekä työpaikan järjestö- ja neuvottelusuhteita.

6. Työnantajan on niillä aloilla, joilla työterveyskorttia on käytet- tävä, työsopimuksen solmimisen yhteydessä varmistettava, että työntekijällä on oma henkilökohtainen työterveyskortti.

Työntekijän on pidettävä työterveyskortti mukanaan rakennus- työmaalla. Työterveyshuollon järjestämisen valvomiseksi työn- tekijän on näytettävä työterveyskortti työnantajalle.

VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

21 § Sairausajan palkka

Palkan maksaminen ja karenssipäivä

1. Työnantaja maksaa sairausajan palkkana täyden palkan sellai- selle työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mu- kaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtä.

Sairausajan palkka lasketaan työehtosopimuksen 15 §:n mukai- sen keskituntiansion perusteella.

Keskeytymätöntä ja keskeytyvää kolmivuorotyötä tekevän työn- tekijän sairausajan keskituntiansiota laskettaessa ei hänen an- siostaan kuitenkaan vähennetä säännöllisen työajan sunnuntaityö- korotuksia.

Sairausajan palkka maksetaan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Työntekijälle, jonka työsuhde ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta, maksetaan sairausajan palkka ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on jatkunut sairastu- mispäivän lisäksi kuusi arkipäivää, työnantaja maksaa palkan myös karenssipäivältä.

Sairausajan palkka maksetaan seuraaviin ajanjaksoihin sisälty- viltä työpäiviltä:

Korvausjakso

Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti	Ajanjakso
vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta	28 kalenteripäivää
3 vuotta mutta alle 5 vuotta	35 kalenteripäivää
5 vuotta mutta alle 10 vuotta	42 kalenteripäivää
10 vuotta tai kauemmin	56 kalenteripäivää

Työtapaturma

2. Työntekijälle, joka ei voi tehdä työtä työnantajan työssä sattu- neen työtapaturman vuoksi, maksetaan sairausajan palkkaa työsuh- teen kestoajasta riippumatta ensimmäisestä sellaisesta sairauspäi- västä alkaen, joka olisi ollut työntekijän työpäivä.

Sairastuminen kesken työpäivän

3. Mikäli työntekijä kesken työpäivänsä tulee sairauden tai tapa- turman takia työkyvyttömäksi, maksetaan hänelle hänen sinä päi- vänä menettämältään säännölliseltä työajalta keskituntiansion mu- kainen korvaus.

Saman sairauden uusiutuminen

4. Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päi- vän kuluessa, jatketaan sairausajan palkan maksamista, ellei kor- vausajanjakso tämän sairauden osalta ole vielä täyttynyt, kunnes korvausajanjakso täyttyy tai uusiutunut sairaus on sitä ennen päät- tynyt.

Rajoitus

5. Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toi- minnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuotta- muksella.

Vähennykset

6. Työnantajalla on oikeus saada palautuksena se korvaus, jonka työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopi- muksen perusteella, ei kuitenkaan enempää kuin työkyvyttömyys- ajan palkkana maksamansa määrän. Mikäli korvaus on maksettu suoraan työntekijälle, työnantajalla on oikeus vähentää tämä määrä maksettavasta työkyvyttömyysajan palkasta.

Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta saada palautuksena em. korvausta tai vähentää sitä maksamastaan työkyvyttömyysajan pal- kasta, mikäli korvaus maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.

Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä it- sestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä

kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se päiväraha tai sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin vuoksi on jäänyt maksamatta.

Ilmoitusvelvollisuus

7. Työntekijän täytyy viipymättä ilmoittaa sairastumisestaan työnantajalle.

Lapsen sairastuminen

8. Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan työntekijälle tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäi- sestä poissaolosta. Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta anne- taan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin ja samassa taloudessa asuviin puolison lapsiin.

Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle puolisoista.

Korvaus sairaan lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä tilapäisestä poissaolosta maksetaan myös siinä tapauksessa, että toinen vanhempi on estynyt hoitamasta sai- rasta lasta sairauden, opiskelun tai toisella paikkakunnalla asumisen taikka siihen verrattavan pysyvän oleskelun vuoksi ja esteestä on toimitettu pyydettäessä työnantajan hyväksymä selvitys.

Pöytäkirjamerkintä:

1. Hoidon järjestämisen tai hoitamisen kestäessä 1, 2, 3 tai 4 päivää pidetään poissaoloa sopimuksessa tarkoitettuna poissaolona. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sai- raudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta annetaan sama sel- vitys kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omak- sutun käytännön mukaan vaaditaan työntekijän omasta sai- raudesta. Lapsen sairastumisesta johtuvat palkalliset poissa- olopäivät rinnastetaan vuosilomalain tarkoittamiin työssäolo- päivien kaltaisiin päiviin.

2. Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä

pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.

Vaikeasti sairaan lapsen hoito

9. Työntekijällä, jonka oma tai samassa taloudessa elävä puo- lison lapsi sairastaa valtioneuvoston sairausvakuutuslain täytän- töönpanosta antaman asetuksen (1335/04) 4 §:n tarkoittamaa vai- keaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairaus- vakuutuslain (1224/04) 10 luvussa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etu- käteen työnantajan kanssa.

Sairauspoissaolo työntekijän ilmoituksella

10.

Yrityksissä on flunssatyyppisissä enintään 3 vuorokautta kestä- vissä sairauspoissaoloissa sovittava omailmoitus -menettelystä. So- pia ei voi, että aina vaaditaan lääkärintodistus. Sopimuksen on syytä olla kirjallisessa muodossa.

Mikäli omailmoitusmenettelystä ei ole sovittu, työnantaja tai tä- män edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työ- kyvyttömyydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa. Tässä tapauksessa omailmoituk- seen noudatetaan seuraavia sääntöjä:

• Työntekijän on ilmoitettava sairauspoissaolostaan omalle esi- miehelleen välittömästi tai viimeistään ennen työvuoron alkua. Ellei ilmoitusta ole tehty ennen työvuoron alkua, poissaolon ajalta ei makseta sairausajan palkkaa.

• Työnantaja voi perustellusta syystä, mm. silloin kun työnteki- jällä on useita toistuvia sairauspoissaoloja, vaatia työkyvyttö- myyden osoitukseksi lääkärintodistusta.

• Omailmoitusmenettelyä ei sovelleta vuosiloman aikana. Osapuolet suosittelevat, että sovittaessa omailmoitusmenettelys-

tä, paikalliseen sopimukseen sisällytetään menettelytavat alle 10-vuotiaan lapsen tilapäisestä hoidosta aiheutuvista poissaoloista.

Työkyvyn ylläpito ja sairauspoissaolojen hallinta

11. Yrityksissä voidaan työterveyshuoltoa apuna käyttäen sopia menettelytavoista, joilla ylläpidetään työntekijöiden terveyttä ja toi-

mintakykyä. Tavoitteena on työkyvyn ylläpitäminen, työssä jaksa- minen ja sairauspoissaolojen vähentäminen.

Menettelytapaohje:

1 Työkyvyttömyyden toteaminen

Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muul- la työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella.

Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kir- joittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelle.

2 Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa kun sairausajan palkan perusteet ja määrä on hyväksyttävästi selvitetty. Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lää- kärintodistusta, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lää- kärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodis-

tuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työeh- tosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

3 Yrityksen työterveyspalvelujen käytön ensisijaisuus

Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslää- kärin vastaanotolla.

Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työky- vyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön.

4 Luottamusmiesten tulee ohjata työntekijöitä työehto- sopimuksen säännösten oikeaan soveltamiseen ja pyrkiä omalta osaltaan ehkäisemään väärinkäytöksiä

Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaa- maan työntekijöitä työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koske- vien määräysten oikeaan soveltamiseen.

Uusille työntekijöille asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta on suositeltavaa jakaa heti perehdyttämisen yhteydessä.

Sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edun mukaista on sai- rauspoissaolojen saaminen mahdollisimman vähäisiksi. On suositel- tavaa, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan sai-

rauspoissaolojen kehitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden vä- hentämiseksi.

5 Väärinkäyttö ja työsopimuksen päättäminen

Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, ei sai- rausajan palkkaa luonnollisestikaan makseta. Tahallinen väärin- käyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuslain säännösten perusteella tapahtuvaan työsopimuksen päättämiseen.

6 Sairastumisesta tehtävä ilmoitus

Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esi- miehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo ennen työvuoron alkua, milloin se olosuhteet huomioon ottaen on suinkin mahdollista. Tähän liittyvät menettelytavat työnantajan tulee saattaa työntekijöiden tietoon.

Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alkaessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja mi- ten poissaolotapauksessa työt sinä päivänä järjestetään.

Mikäli voidaan osoittaa työntekijän tahallisesti laiminlyöneen välittömän ilmoituksen sairastumisestaan työnantajalle, alkaa sai- rausajan palkanmaksuvelvollisuus aikaisintaan sinä päivänä, jona ilmoitus on tehty.

7 Vapaa-ajan harrastusten aiheuttamat vammat

Esimerkiksi urheilusta johtuvat, varsinkin vaikeammanasteiset vammat aiheuttavat toistuessaan työnantajalle lisääntyviä sairaus- ajan palkkakustannuksia ja vaikeuksia työntekijän työhön sijoitta- misessa.

Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota yllä mainit- tujen ongelmien ennalta ehkäisemiseen ja vähentämiseen.

8 Sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy

Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota sairauspois- saoloja ennalta ehkäisevään toimintaan.

22 § Lääkärintarkastukset

Lakisääteiset lääkärintarkastukset

1. Työnantaja korvaa henkilölle ansionmenetyksen hyvän työ- terveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta anne- tun valtioneuvoston asetuksen (1484/01) tarkoittamissa ja työter- veyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen ai- kana suoritettavissa terveystarkastuksista sekä niihin liittyvissä matkoista. Ansionmenetys korvataan menetettyjä säännöllisiä työ- tunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/93), ja sä- teilylaissa (592/91) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä terveydensuojelulain (763/94) edellyttä- missä tutkimuksissa, jotka johtuvat henkilön siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.

2. Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttä- mättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitar- kastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

3. Mikäli lakisääteinen terveystarkastus tapahtuu työntekijän va- paa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä ku- luista 15,00 €.

Pöytäkirjamerkintä:

Tällä kirjauksella ei ole tarkoitus huonontaa yrityskohtaisia käytän- töjä.

Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset

Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:

Perusedellytykset

3.1. Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Xxxx- tekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työn-

antajan pyytäessä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odo- tus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.

3.2. Muissa kuin kohdassa 1 tarkoitetuissa sairastumis- tai tapa- turmatapauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaali- tapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työn- tekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saa- da vastaanottoa työajan ulkopuolella.

3.3. Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etu- käteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

3.4. Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta me- netystä välttäen.

Erityisedellytykset

Uusi tai uusiutuva sairaus

Ansionmenetys korvataan:

3.5. Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työnte- kijän sairaus. Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.

Xxxxxxx työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

Aikaisemmin todettu sairaus

3.6. Xxxxxxxxx sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajal- ta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorit- tama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.

Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

Hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin- tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. sil- mälasien hankkimiseksi.

Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkka- määräyksiä.

Laboratorio- ja röntgentutkimukset

3.7. Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän la- boratorio-, röntgen- tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajalta. Tutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio-, röntgen- tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä em. tutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee sel- vittää lääkärintodistuksella.

Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

3.8. Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edelly- tyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankki- miseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.

Äkillinen hammassairaus

3.9. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aihe- uttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajal- ta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työ- kyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin an- tamalla todistuksella.

Rajoitukset

4. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä tämän pykälän nojalla makseta. Korvausta ei makseta myöskään sairausajan palkkamää- räysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkas- tuksen ajalta.

Xxxxxxx sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionmenetystä korvata.

23 §

Äitiys- ja isyysvapaa

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen lapsen syntymää, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta 56 ja isyysvapaansa ajalta 6 sairausvakuutuslain mukaisen arkipäivän pituisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työ- päiviltä laskettava työntekijän palkan ja sairausvakuutuslain mu- kaisen äitiys- tai isyyspäivärahan tai siihen verrattavan muun lain tai sopimuksen perusteella tulevan korvauksen välinen erotus työ- sopimuslain 4 luvun 1 §:n mukaisen äitiys- tai isyysvapaan alka- mispäivästä lukien.

Mikäli lapsi syntyy ennen laskettua aikaa, lapsen äiti tai isä ei menetä oikeuttaan edellä mainittuihin palkkaetuuksiin, mikäli kuusi kuukautta olisi täyttynyt laskettuun aikaan mennessä.

24 § Vuosiloma

1. Vuosiloma ja lomapalkka

Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaisesti. Paikallisesti voidaan sopia, että lomapalkka kokonaan tai osa sii-

tä maksetaan loman aikana normaalina palkanmaksupäivänä.

2. Lomaltapaluuraha

Lakimääräiseltä vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle maksetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.

3. Edellytykset

Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja pa- laa työhön heti vuosiloman päätyttyä.

4. Poikkeukselliset tilanteet

Lomaltapaluuraha maksetaan myös, mikäli työntekijä välittö- mästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työ- suhteen kestäessä on ollut poissa työstään työnantajan suostumuk- sella tai vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitun syyn takia.

Lomaltapaluuraha maksetaan myös vanhuuseläkkeelle, työky- vyttömyyseläkkeelle, varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai yksilöl-

liselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle sekä työntekijälle, joka asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen palaa työhön maan- puolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain edellyttämällä tavalla.

Työsuhteen päättyessä suoritetaan työntekijälle lomaltapaluu- raha.

Lomaltapaluuraha maksetaan myös lomakorvauksesta, mikäli työntekijän työsuhde on kestänyt ennen työsuhteen päättymistä yh- denjaksoisesti yli 5 kuukautta.

Soveltamisohje:

Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan jatkuneen yh- denjaksoisena.

Lomaltapaluurahaa ei makseta, jos työsuhde päättyy työnteki- jästä itsestään johtuvasta syystä. Työntekijästä itsestään johtuvana syynä pidetään:

• työntekijän irtisanoutumista

• työntekijän itsensä suorittamaa työsuhteen purkamista ilman lainmukaista perustetta

• työntekijä aiheuttaa sopimusrikkomuksellaan työsuhteen päät- tymisen.

5. Lomaltapaluurahan maksaminen

Lomaltapaluuraha maksetaan siihen oikeutetulle työntekijälle lomaltapaluupäivää lähinnä olevan palkanmaksun yhteydessä.

Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan pää- tyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta.

Lomaltapaluurahasta puolet maksetaan ennakkona vuosiloma- palkan yhteydessä. Tätä osaa eivät koske edellä määritellyt lomal- tapaluuta koskevat edellytykset.

Lomaltapaluuraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useampana eränä kuitenkin siten, että lomaltapaluu- raha on kokonaan maksettu viimeistään ennen seuraavan loman- määräytymisvuoden alkamista kirjallisesti sovitun aikataulun mu- kaisesti.

Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen paikallisesti sovittua lomaltapaluurahan maksuajankohtaa, maksetaan lomaltapaluuraha

työsuhteen päättyessä, mikäli työntekijä muutoin on siihen tämän työehtosopimuksen mukaan oikeutettu.

25 §

Ruokailu- ja vaatesuojat

Kullekin työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen on työn- antajan järjestettävä työntekijäin ruokailua ja vaatteiden säilytystä varten tarkoitustaan vastaavat tilat.

Pöytäkirjamerkintä:

Paikallisesti voidaan sopia, että sanottuja tiloja ei tarvitse järjestää, milloin se ei ole tarpeellista ottaen huomioon työntekijäin lukumää- rä tai työn laatu ja jatkuvuus.

26 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

VII

ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

27 § Palkanmaksu

1. Palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa, ellei paikallisesti sovita muusta maksutavasta. RTT:n jäsenyrityksissä lopputili voi- daan maksaa viimeistään kolmantena pankkipäivänä työsopi- muksen päättymisestä, silloin kun työsopimus puretaan.

2. Tilin laskemisen vuoksi voidaan seuraavaan tiliin jättää 6 ar- kipäivän ja mahdollisesti näiden väliin sattuvien pyhäpäivien palk- ka. Paikallisesti voidaan kuitenkin sopia, että sellainen palkka tai osa siitä, joka perustuu vasta tilikauden päätyttyä todettavaan tuo- tantomäärään, voidaan tilikautta lähinnä seuraavassa tilinmaksussa

suorittaa arvioidun työn suorituksen mukaisena ja oikaista täsmäl- liseen määräänsä vasta seuraavassa tilinmaksussa.

3. Kun palkanmaksupäivä pääsiäisen, juhannuksen tai joulun- pyhien vuoksi siirtyy pyhien jälkeiseen ensimmäiseen arkipäivään, määritellään tilikatkopäivä normaalia aikaisemmaksi niin, että pal- kan normaali laskenta-aika huomioon ottaen tili on työntekijän nos- tettavissa pyhiä edeltävänä arkipäivänä.

4. Palkka maksetaan työntekijän osoittamalle pankkitilille Suo- messa toimivan rahalaitoksen välityksellä. Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle euromääräinen kirjallinen laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.

VIII TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJAT JA

NEUVOTTELUJÄRJESTYS

28 §

Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille myönnettävä vapautus työstä

Luottamusmiestehtävien hoitamista varten järjestetään pääluot- tamusmiehelle luottamusmiessopimuksen edellyttämää säännöllistä vapautusta työstä seuraavasti:

Työpaikan työntekijäin lukumäärä	Säännöllisen vapautuksen määrä
10 – 20	2 tuntia viikossa
21 – 50	4 tuntia viikossa
51 – 100	8 tuntia viikossa
101 – 150	12 tuntia viikossa
151 – 300	16 tuntia viikossa
301 – 600	24 tuntia viikossa
yli 600	kokonaan vapaa

Pääluottamusmiehelle myönnettävän vapaa-ajan pituus määräy- tyy sen työpaikan työsuhteisten työntekijäin lukumäärän mukaan, joka vallitsee tammikuun 1. päivänä.

Työsuojeluvaltuutetun työstä vapautus määräytyy tilastokeskuk- sen (TOL 1972) käyttöön otetun toimialaluokituksen mukaisesti.

29 §

Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille maksettava korvaus

Yrityksen tai alueyksikön pääluottamusmiehelle ja työsuojelu- valtuutetulle, joka on Rakennusliiton jäsen, maksetaan erilliskor- vausta sen mukaan montaako työntekijää hän edustaa.

Lisän määrät ovat lähinnä 1.6.2018 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavat:

Edustettavien työntekijöiden määrä	Euroa/kuukaudessa
10–50 työntekijää	72,11 €
51–100 työntekijää	90,12 €
Yli 100 työntekijää	135,12 €

Mikäli työntekijä hoitaa useampia edustajantehtäviä, on hän oi- keutettu vain yhteen erilliskorvaukseen. Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettu korvaus on työssäoloajalta mak- settua palkkaa vain vuosilomapalkkaa ja vuosilomakorvausta las- kettaessa. Silloin kun pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuute- tun varamies varsinaisen edustajan vuosiloman, sairauden tai vas- taavan syyn aikana hoitaa edustajan tehtäviä vähintään kahden vii- kon ajan, maksetaan erilliskorvausta tältä ajalta hänelle.

Korvauksen suuruus määräytyy sen tilanteen mukaan, joka val- litsee tammikuun 1. päivänä.

30 § Kokoontuminen työpaikalla

Työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työ-

huonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan pää- tyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana ai- kana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysy- myksistä seuraavin edellytyksin:

1. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

2. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoi- tukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tar- vittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämisek- si. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. sii- hen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

3. Pidettävän kokouksen järjestyksestä sekä kokoustilojen siis- teydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjes- täjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapu- villa.

4. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työeh- tosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

31 § Erimielisyyksien ratkaisu

Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tä- män sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken.

Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, jompikumpi osapuoli voi alistaa sen asianomaisten liittojen ratkaistavaksi. Tällöin on, el- leivät liitot pidä sitä tarpeettomana, työpaikalla laadittava asiasta muistio, josta ilmenee erimielisyyttä aiheuttanut asia sekä molem-

pien osapuolien siihen omaksuma kanta. Muistion allekirjoittavat molemmat osapuolet ja on siitä annettava kappale kummallekin al- lekirjoittajalle.

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa, mitä yleissopi- muksessa on määrätty. Erimielisyys, jota ei liittojen välisissä neu- votteluissa ole voitu selvittää, voidaan saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin laissa on säädetty.

32 § Paikallinen sopiminen

Eri työehtosopimusmääräyksissä tarkoitettu paikallinen sopi- minen toteutetaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mu- kaisesti joko työntekijän ja työnantajan taikka luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai ole- maan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.

Luottamusmiehen ja työnantajan välillä tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan. Sopi- mus tehdään kirjallisena, jos toinen sopijapuoli sitä pyytää.

33 § Ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättäminen

Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuu- tuksen, Rakennusliiton jäsenmaksut palkanmaksukausittain työn- tekijän palkasta, jotka jäsenmaksut tilitetään Rakennusliiton ni- meämälle pankkitilille.

34 §

Työvälineiden ja valmisteiden käsittely

Työnantajien omistamia työvälineitä ja koneita samoin kuin puo- livalmisteita ja valmisteita on hoidettava hyvin ja käsiteltävä varo- vaisesti ja huolellisesti.

35 § Tuottavuuden parantaminen

Huomioon ottaen taloudellisen tilanteen ja tuottavuuden merki- tyksen hyvinvoinnille sopijapuolet tulevat myötävaikuttamaan tuot- tavuutta parantaviin toimenpiteisiin ja mahdollisuuksien mukaan selvittämään erilaisia tuottavuuden kehittämiseen tähtääviä käytän- nön toimenpiteitä.

36 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa toukokuun 1. päivästä 2018 huhti- kuun 30. päivään 2020 saakka.

Helsingissä 9. päivänä toukokuuta 2018 RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT ry

Xxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxx Xxxxxx

RAKENNUSLIITTO ry

Xxxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika 11.6.2018

Paikka Rakennusliitto ry, Helsinki

Läsnä	Xxxx Xxxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx RTT ry
	Xxxxx Xxxx	”
	Xxxxxx Xxxxxx	”

Xxxxxx Xxxxxx Rakennusliitto ry Xxxxx Xxxxxxx ”

Xxxxx Xxxxxxx ”

Xxxxx Xxxxx ”

1. Sopimuskausi

Uusi työehtosopimus tulee voimaan 1.5.2018 ja päättyy 30.4.2020.

2. Palkkaratkaisu

2.1 Palkankorotukset

Vuosi 2018

Palkkoja korotetaan lähinnä 1.6.2018 alkavan palkanmaksukau- den alusta 30 sentin yleiskorotuksella.

Taulukkopalkkoja korotetaan lähinnä 1.6.2018 alkavan palkan- maksukauden alusta 40 senttiä.

Työnvaativuusluokituksen mukaiset työkohtaiset tuntipalkat ovat lähinnä 1.6.2018 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavat:

Työnvaativuusluokka / senttiä 1. 1002

2. 1046

3. 1092

4. 1141

5. 1192

6. 1245

7. 1299

Nuorten työntekijöiden tuntipalkat ovat lähinnä 1.6.2018 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavat:

alle 17-vuotiaat 853

alle 18-vuotiaat 891

Rahamääräisiä lisiä korotetaan 1,7 %:a.

Työehtosopimuksen 14 §:n mukaiset erilliset lisät ovat lähinnä 1.6.2018 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavat: Vuo- rolisän määrä on iltavuorossa 135 senttiä tunnilta ja yövuorossa 233 senttiä tunnilta. Olosuhdelisän määrä on 69 senttiä tunnilta ja kai- voslisän määrä on 213 senttiä tunnilta.

Palvelusaikalisien määrät ovat 1.6.2018 lähinnä alkavan palkan- maksukauden alusta lukien:

Palveluksessa oloaika lisän määrä

Yli 5 vuotta 27 senttiä tunnilta

Yli 10 ” 33 ”

Yli 15 ” 39 ”

Yli 20 ” 44 ”

Yli 25 ” 50 ”

Yli 30 ” 56 ”

Yli 35 ” 63 ”

Yrityksen tai alueyksikön pääluottamusmiehelle ja työsuojeluval- tuutetulle, joka on Rakennusliiton jäsen, maksetaan työehtosopi- muksen 29 §:n mukaista erilliskorvausta sen mukaan montaako työntekijää hän edustaa. Työntekijöiden edustajien erilliskorvauksia

korotetaan koko sopimuskaudelle 3,4 %:lla. Erilliskorvaukset ovat lähinnä 1.6.2018 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraa- vat:

Edustettavien työntekijöiden määrä Euroa/kuukaudessa 10–50 työntekijää 72,11

51–100 työntekijää 90,12

Yli 100 työntekijää 135,12 Suorituspalkkoja korotetaan 1,7 %:lla.

Keskeneräisiä urakoita korotetaan 1,7 %:lla urakan jäljellä oleville tunneille.

Vuosi 2019

Palkkoja korotetaan lähinnä 1.6.2019 alkavan palkanmaksukauden alusta 30 sentin yleiskorotuksella.

Taulukkopalkkoja korotetaan lähinnä 1.6.2019 alkavan palkan- maksukauden alusta 40 senttiä.

Työnvaativuusluokituksen mukaiset työkohtaiset tuntipalkat ovat lähinnä 1.6.2019 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavat:

Työnvaativuusluokka / senttiä 1. 1042

2. 1086

3. 1132

4. 1181

5. 1232

6. 1285

7. 1339

Nuorten työntekijöiden tuntipalkat ovat lähinnä 1.6.2019 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:

alle 17-vuotiaat 893

alle 18-vuotiaat 931

Rahamääräisiä lisiä korotetaan 1,7%.

Työehtosopimuksen 14 §:n mukaiset erilliset lisät ovat lähinnä 1.6.2019 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: Vuorolisän määrä on iltavuorossa 137 senttiä tunnilta ja yövuorossa 237 senttiä tunnilta. Olosuhdelisän määrä on 70 senttiä tunnilta ja kaivoslisän määrä on 216 senttiä tunnilta.

Palvelusaikalisien määrät ovat 1.6.2019 lähinnä alkavan palkan- maksukauden alusta lukien:

Palveluksessa oloaika lisän määrä

Yli 5 vuotta 28 senttiä tunnilta

Yli 10 ” 33 ”

Yli 15 ” 39 ”

Yli 20 ” 44 ”

Yli 25 ” 51 ”

Yli 30 ” 57 ”

Yli 35 ” 64 ”

Työntekijöiden edustajien erilliskorvauksia ei koroteta vuonna 2019.

Keskeneräisiä urakoita korotetaan 1,7 %:lla urakan jäljellä ole- ville tunneille.

Suorituspalkkoja (urakka- ja tuotantopalkat) korotetaan paikalli- sen sopimisen, joustavien työaikojen ja digitaalisten apuvälineiden kokeilun perusteella aiheutuvan työn tuottavuuden lisääntymisen perusteella 2,0%:lla.

2.2 Aikapalkat

Työehtosopimuksen mukaisia aikapalkkoja on korotettava siten kuin kohdassa 2.1 on sanottu. Taulukkopalkkojen yleiskorotusta suuremmasta korotuksesta johtuva henkilökohtaisen palkan korotus ei saa olla yleiskorotusta suurempi muuten kuin siinä tapauksessa, että henkilökohtaisen palkan korottuminen johtuu yksistään tauluk- kopalkan noususta.

Jos työnvaativuusluokkapalkan korotus vuonna 2018 tai 2019 johtaa yleiskorotusta suurempaan kokonaispalkan korotukseen, lei-

kataan työntekijän aikapalkkaosuutta tuon läpilyönnin määrällä tai otetaan käyttöön negatiivinen aikapalkkaosuus. Palkankorotus on 30 senttiä vuonna 2018 ja 30 senttiä vuonna 2019.

2.3 Suorituspalkat

Uusien palkkamääräysten voimaantulon jälkeen käytäntöön otetta- vien uusien urakkahintojen, osaurakka- ja tuotantopalkkiotyöhin- noittelujen tulee perustua sanottuna päivänä voimaan tuleviin hin- noitteluperusteisiin.

Osaurakoissa ja tuotantopalkkiotöissä palkankorotus voidaan to- teuttaa korottamalla vain palkan kiinteää osaa tai vain palkan liikku- vaa osaa tai korottamalla molempia siten, että ansioon saadaan yleiskorotuksen edellyttämä korotus tunnilta.

Tuotantopalkkiojärjestelmissä, joissa taulukkopalkkojen korotus aiheuttaa yleiskorotusta suuremman henkilökohtaisen palkan koro- tuksen, voidaan käyttää aiemmin käytössä olleita taulukkopalkkoja kuitenkin niin, että uudet tuotantopalkkiopalkat nousevat yleiskoro- tuksen verran.

Ellei osaurakoiden palkankorotuksen toteuttamisesta päästä pai- kallisesti yksimielisyyteen, sisällytetään kumpaankin palkanosaan osa yleiskorotuksesta osien suhteessa.

2.4 Keskituntiansion korotus

Käytettäessä työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen neljännes- vuosittain laskettavaa keskituntiansiota, on sitä korotettava siten, että siinä tulee huomioon otetuksi yleiskorotus siltä osin kuin tämä ei sisälly keskituntiansioon.

Sopimuksen voimaantullessa noudatetaan säännönmukaisesti vuorotyöntekijöinä työskentelevien työntekijöiden vuorolisien ko- rotukseen yllä mainittua periaatetta.

2.5 Ylimenosäännös

Uuden työehtosopimuksen edellyttämät suorituspalkkatyön hin- noitteluperusteiden ja ohjetuntipalkkojen tarkistukset ja näistä mah- dollisesti aiheutuvat työpalkkojen ylimääräiset korotukset on suori- tettava niin pian kuin se laskentateknisesti on mahdollista, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa korotusten voimaantulos- ta.

Ylimenokautena maksetaan entiset aika- ja suorituspalkat yleis- korotuksella korotettuina. Lopullisten tarkistusten tultua suorite- tuiksi maksetaan mahdollinen palkan lisä taannehtivasti 1 kohdassa mainitusta ajankohdasta lukien.

3. Voimassa olevien työehtosopimusmääräysten lisäksi sovitut muutokset

Muutetaan työehtosopimuksen 2 § seuraavasti:

Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n ja Rakennusliitto ry:n väliset so- pimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia Raken- nustuoteteollisuus RTT ry:n ja Rakennusliitto ry:n välillä solmittuja sopimuksia:

• Yleissopimus

• Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus sovel- tamisohjeineen

• Lomapalkkasopimus

Edellä luetellut sopimukset pohjautuvat keskusjärjestöjen välillä solmittuihin ja EK:n 15.2.2017 irtisanomiin keskusjärjestösopi- muksiin. Sopimuksia tulkittaessa on voimassa keskusjärjestösopi- muksia koskeva tulkintakäytäntö soveltuvin osin.

Muutetaan työehtosopimuksen 4 §:n ensimmäinen kappale seuraa- vasti:

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan irtisanomissuojaso- pimuksen määräyksiä.

Sopimukset ovat tämän allekirjoituspöytäkirjan liitteenä ja ne liitetään työehtosopimukseen.

Muutetaan työehtosopimuksen 8 §:n 5 kohdan 3 kappaleen toinen kohta:

… arkipyhäviikkoina ja itsenäisyyspäiväviikolla, jolloin TES-ylityö- tä on kyseisen viikon työtuntijärjestelmän mukaisen säännöllisen viikoittaisen työajan ylittävä työ 40 viikkotuntiin saakka.

Lisätään edellisestä allekirjoituspöytäkirjasta siirtyvä sivun 60 koh- ta 3.2 uudeksi 16 a §:ksi:

Tuottavaa ja kannustavaa palkkausta koskeva paikallinen sopimi- nen

Rakennusalalla voidaan työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa sopia tuottavasta ja kannustavasta palkkauksesta. Sopimuksessa voidaan sopia mm. seuraavista asioista:

• Sopimuksen kohteena olevan työn tavoiteaikataulu

• Työtä koskevista työaikajärjestelyistä;

– Työn sujuvuuden ja tuottavuuden parantamiseksi voidaan keskelle viikkoa osuvana arkipyhänä tehdä töitä. Pitämätön arkipyhä korvataan vapaa-aikana tai rahana työaikalain mukaisesti eikä erillistä arkipyhäkorvausta makseta.

• Työn lopputulokselta edellytettävä laatu

• Työssä käytettävän materiaalin määrästä ja laadusta

• Palkkion suuruus ja em. tekijöiden vaikutus palkkion suuruu- teen

• Palkkion maksamisen ajankohta

• Takuupalkasta, joka maksetaan siinäkin tapauksessa, että so-

vitut tavoitteet tai työ ei valmistunut työntekijästä tai työnteki- jöistä riippumattomista syistä johtuen.

Työehtosopimusosapuolet ovat valmiita parantamaan alan tuotta- vuutta yhteisin toimenpitein, esimerkiksi yhteisin koulutustilaisuuk- sin, joissa opastetaan tuottavien ja kannustavien palkkausjärjestel- mien sekä joustavien työaikojen käyttöön.

Lisätään työehtosopimuksen 18 §:n soveltamisohjeeseen:

Rekisteröidyssä parisuhteessa elävät rinnastetaan aviopuolisoihin.

Muutetaan työehtosopimuksen 31 §:n 3 kappale seuraavan sisältöi- seksi:

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa, mitä yleissopimuk- sessa on määrätty. Erimielisyys, jota ei liittojen välisissä neuvotte- luissa ole voitu selvittää, voidaan saattaa työtuomioistuimen käsi- teltäväksi siinä järjestyksessä kuin laissa on säädetty.

Päivitetään TES:n viimeisen sivun työaikataulukko vuosille 2018- 2020.

4. RTT – RL työryhmät

4.1 Rakennustuoteteollisuuden palkkausjärjestelmä

Työntekijät sijoitetaan eri palkkaryhmiin seuraavasti: 1 Aloitteleva työntekijä

Rakennustuoteteollisuusalan aloitteleva työntekijä suorittaa töitä, jotka eivät edellytä aikaisempaa alan käytännön kokemusta. Työstä annetut ohjeet ovat selkeitä ja itsenäisiä harkintatilanteita esiintyy vain harvoin. Xxxx ammatillisessa koulutuksessa olevat henkilöt, jotka opiskelun ohessa myös työskentelevät sekä lomiensa aikana työskentelevät rakennustuotealan opiskelijat kuuluvat tähän palkka- ryhmään.

(Xxxxxxx, alle 18-vuotiaiden ohjetuntipalkat, ks. § 11. Nuorten palkat eivät koske alan ammatillisessa koulutuksessa olevia tai sen suorittaneita.)

2 Vähän kokemusta omaava työntekijä

Vähän rakennustuoteteollisuusalan kokemusta omaava työntekijä suorittaa sellaisia tuotannon töitä, joissa hänen omalla harkinnallaan on merkitystä työn onnistumiselle, mutta harkintatilanteita ei esiin- ny jatkuvasti. Suoritettavat työt edellyttävät työskentelyä ja työko- kemusta rakennustuoteteollisuuden tehtävistä. Työntekijä suoriutuu ilman jatkuvaa opastusta avustavista töistä.

3 Aloitteleva ammattilainen

Rakennustuoteteollisuusalan aloitteleva ammattilainen suorittaa jo itsenäisesti tuotannon töitä, joissa häneltä edellytetään valppautta. Työssä esiintyvät häiriöt vaikuttavat muuhun tuotantoon. Tähän palkkaryhmään kuuluvat aloittelevat ammattilaiset.

4 Ammattilainen

Rakennustuoteteollisuusalan ammattilainen suorittaa itsenäisesti monipuolisia tuotannon tai kunnossapidon töitä, joissa häneltä edel- lytetään itsenäistä harkintaa ja päätöksentekoa sekä tarkkaavaisuut- ta. Keskeytyksillä voi olla suuri merkitys muuhun tuotantoon. Tä- hän palkkaryhmään kuuluvat perusammattitaidon omaavat ammat- tilaiset.

5 Kokenut ammattilainen

Rakennustuoteteollisuusalan kokenut ammattilainen suorittaa tuo- tannon tai kunnossapidon töitä, joissa häneltä edellytetään suurta valppautta, sillä häiriöillä voi olla välitön merkitys muulle tuotan- nolle ja ne voivat aiheuttaa tuotannon menetyksiä. Työntekijä suo- rittaa itsenäisesti ja monipuolisesti em. tehtäviä tai suoriutuu itse- näisesti ja monipuolisesti useimmista rakennustuoteteollisuuden ammattilaisen tehtävästä. Tähän palkkaryhmään kuuluvat vaativat tuotannon työt hallitsevat kokeneet ammattilaiset.

6. Xxxx erittäin kokenut ammattilainen Rakennustuoteteollisuusalan erittäin kokenut ammattilainen suorit- taa sellaisia vaativia töitä, joissa vastataan itsenäisesti toiminnasta, jolla on keskeinen merkitys yksikön häiriöttömälle toiminnalle ja prosessin sujuvuudelle ja/tai monipuolista ammattitaitoa vaativista kunnossapitotehtävistä. Työ voi sisältää työtehtävien organisointia. Erittäin kokeneen ammattilaisen tehtäviin voi kuulua myös muiden henkilöiden työtehtävien organisointia, ohjausta ja/tai valvontaa. Tähän palkkaryhmään kuuluvat vaativimmatkin ammattinsa työt hallitsevat erittäin kokeneet työntekijät.

Palkkaryhmiin sijoittaminen

Työnantaja sijoittaa työntekijän yllämainittuihin palkkaryhmiin työ- suhteen alkaessa. Koeajan päättyessä palkkaryhmää voidaan tarkis- taa.

Palkkaryhmä voi muuttua, mikäli työntekijä on jostain syystä pysyvästi kykenemätön tekemään palkkaryhmänsä edellyttämiä töitä.

Palkkaryhmä voi muuttua, mikäli työntekijän korkeampaa palk- karyhmittelyä edellyttämä työ pysyvästi loppuu. Tällöin palkkaryh- mä on uuden työn mukainen.

Palkkaryhmittelyä sovelletaan myös yrityksen käytössä oleviin vuokratyöntekijöihin.

Henkilökohtainen palkanosuus

Työntekijän henkilökohtainen tuntipalkka muodostuu palkkaryh- mittelyyn perustuvasta palkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta, joka on määrältään vähintään yksi (1) sentti. Henkilökohtainen tun- tipalkka on työntekijän aikatyössä maksettava vähimmäispalkka.

Henkilökohtainen palkanosuus määritetään työsuhteen alussa ja sitä tarkistetaan viimeistään koeajan päättyessä työn kannalta mer- kityksellisten tekijöiden perusteella. Näitä ovat mm. ammatinhallin- ta, säännöllisyys, huolellisuus sekä monipuolisuus.

Työntekijän henkilökohtainen palkanosuus ei voi laskea. Työnte- kijän palkkaryhmän noustessa henkilökohtainen palkanosa säilyy muuttumattomana.

Palkkausjärjestelmää uudistava työryhmä

Uuden palkkausjärjestelmän kokeilusta on sovittu työehtosopimuk- sen allekirjoituksella. Sitä varten perustetaan työryhmä, joka kehit- tää palkkausjärjestelmää, laatii ohjeistuksen ja ohjaa niitä yrityksiä, jotka haluavat ottaa uuden palkkausjärjestelmän käyttöön. Palk- kausjärjestelmän koekäyttö voidaan aloittaa 31.10.2018 jälkeen. Ennen käyttöönottoa yrityksen palkanlaskentajärjestelmiin on teh- tävä tarvittavat muutokset ja ne on perusteellisesti testattava. Palk- kausjärjestelmän käyttöönotosta sovitaan paikallisesti.

Seuraavien työehtosopimusneuvottelujen aikana osapuolet kä- sittelevät järjestelmässä havaitut mahdolliset puutteet ja korjaustar- peet.

Uusi palkkausjärjestelmä otetaan työehtosopimuksen osaksi ja se tulee voimaan 6 kuukauden kuluessa seuraavan sopimuskauden alusta. Tällöin myös ne yritykset, jotka eivät ole aikaisemmin otta- neet uutta palkkausjärjestelmää käyttöön, siirtyvät uuteen järjestel- mään, ellei yrityksessä ole käytössä työehtosopimuksen nojalla so- vittu suorituspalkkausjärjestelmä.

Mikäli yrityksessä on siirrytty koekäyttämään uutta palkkausjär- jestelmää, mutta palkkausjärjestelmää ei oteta sellaisenaan osaksi yleissitovaa rakennustuoteteollisuuden työehtosopimusta, jäävät yrityksissä sovitut, tämän kokeilujakson aikana käyttöönotetut palkkausjärjestelmät voimaan paikallisina sopimuksina. Nämä pai- kalliset sopimukset voidaan irtisanoa työehtosopimuksen määräys- ten mukaisesti.

Palkkausjärjestelmäuudistus toteutetaan ilman kustannusvaiku- tuksia, eikä kenenkään palkka uuteen järjestelmään siirtymisen joh- dosta nouse tai laske.

Muuta huomioon otettavaa

Uudesta palkkausjärjestelmästä sovittaessa tulee huomioida mah- dolliset vaikutukset ainakin nykyisen TES:n 11 – 15 §:n säännök- siin. Yksityiskohdat sovitaan työryhmässä. Työryhmässä tarkastel- laan erityisesti vaikutukset suorituspalkkausmääräyksiin.

Nykyisen rakennustuoteteollisuuden työehtosopimuksen 11 §:n mukaisia työnvaativuusluokituksia ei enää tehdä.

Palkkaryhmäpalkat ovat rakennustuoteteollisuuden työntekijöi- den vähimmäispalkkoja eikä yrityskohtaisilla palkkausjärjestelmil- lä voida näitä alittaa. Suorituspalkkatyössä tarkastelujaksona on palkkakausi.

Palkkausjärjestelmämuutoksella ei ole vaikutusta yrityksessä voimassaolevan työehtosopimuksen mukaisesti sovittuihin suori- tuspalkkausjärjestelmiin tai muihin paikallisesti sovittuihin yritys- kohtaisiin palkkausjärjestelmiin.

Siirtymäsäännös

Kun yrityksessä siirrytään uuteen palkkausjärjestelmään ja työnte- kijät sijoitetaan palkkaryhmiin, ei kenenkään palkka uuden palkka- ryhmämäärittelyn myötä nouse eikä laske. Työntekijän uuden palk- karyhmän ylittävä palkka on henkilökohtaista palkanosaa. Mikäli työntekijän palkkaryhmä on uuteen palkkausjärjestelmään siirryttä- essä arvioitu väärin ja sitä joudutaan tarkistamaan, voi henkilökoh- tainen palkanosa nousta tai laskea henkilökohtaisen tuntipalkan py- syessä samana. Palkkaryhmiin sijoittamisessa tapahtuneet virheet on korjattava viimeistään 12 kuukauden kuluessa siitä, kun uusi palkkausjärjestelmä on otettu käyttöön yrityksessä.

Palkkausjärjestelmän mukaiset palkkaryhmäpalkat ovat:

1.6.2018 alkaen	1.6.2019 alkaen
1. 10,46 (eur)	10,86 (eur)
2. 10,92	11,32
3. 11,41	11,81
4. 11,92	12,32
5. 12,45	12,85
6. 13,67	14,07

4.2 Työaikojen joustavaa käyttämistä selvittävä työryhmä

Rakennustuoteteollisuus RTT ry ja Rakennusliitto ry perustavat työryhmän, joka selvittää työehtosopimuksen ja työaikalain mah- dollisuudet erilaisiin työaikajärjestelyihin. Työryhmässä laaditaan lisäksi tarvittaessa soveltamisohjeet ja mallit.

5. RT – RL isossa pöydässä sovitut tekstimuutokset ja muutokset työehtosopimukseen

5.1 Karenssipäivän edellytyksenä olevan työsuhteen pituus

Karenssipäivän poistumisen edellytyksenä oleva työsuhteen pituus lyhennetään 6 kuukauteen.

Muutetaan TES:n 21 §:n 1 kohdan 5 kappale:

Työntekijälle, jonka työsuhde ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 6 kuukautta, maksetaan saira- usajan palkka ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

5.2 Omailmoitusmenettely

Muutetaan työehtosopimuksen 21 §:ää korvaamalla työterveyshoi- tajaa koskevat pykälät ja työntekijän omaa ilmoitusta sairauspoissa- olosta koskeva teksti ison pöydän neuvottelutuloksen mukaisesti.

Poistetaan TES:n 21 §:n 10 kohta ja lisätään uudeksi 10 kohdaksi seuraava teksti:

Yrityksissä on flunssatyyppisissä enintään 3 vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa sovittava omailmoitusmenettelystä. Sopia ei voi, että aina vaaditaan lääkärintodistus. Sopimuksen on syytä olla kirjallisessa muodossa.

Mikäli omailmoitusmenettelystä ei ole sovittu, työnantaja tai tä- män edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työky- vyttömyydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokautta kes- tävissä sairauspoissaoloissa. Tässä tapauksessa omailmoitukseen noudatetaan seuraavia sääntöjä:

– Työntekijän on ilmoitettava sairauspoissaolostaan omalle esi- miehelleen välittömästi tai viimeistään ennen työvuoron alkua. Ellei ilmoitusta ole tehty ennen työvuoron alkua, poissaolon

ajalta ei makseta sairausajan palkkaa.

– Työnantaja voi perustellusta syystä, mm. silloin kun työnteki- jällä on useita toistuvia sairauspoissaoloja, vaatia työkyvyttö- myyden osoitukseksi lääkärintodistusta.

– Omailmoitusmenettelyä ei sovelleta vuosiloman aikana. Osapuolet suosittelevat, että sovittaessa omailmoitusmenettelys-

tä, paikalliseen sopimukseen sisällytetään menettelytavat alle 10-vuotiaan lapsen tilapäisestä hoidosta aiheutuvista poissaoloista.

Muutetaan TES:n 21 §:n kohdan 11 menettelytapaohje:

1 Työkyvyttömyyden toteaminen

Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella.

Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kir- joittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelle.

Poistetaan TES:n 21 §:n kohta 9. lyhytaikaisesta työkyvyttömyy- destä.

5.3. Luottamushenkilöille annettavat tiedot

Poistetaan yleissopimuksen 5 luvun teksti ulkopuolisesta työvoi- masta annettavista tiedoista ja korvataan seuraavalla tekstillä:

Pääluottamusmiehelle, luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetul- le tulee antaa tiedot toimialueellaan käytetystä työvoimasta aliura- koinnin ja vuokratyövoiman osalta kirjallisesti. Tietojen tulee olla käytettävissä töiden alkaessa.

5.4 Tutustu työelämään ja tienaa –suositukset

Hyväksytään noudatettavaksi viimeistä keskusjärjestöjen allekir- joittamaa Tutustu työelämään ja tienaa -suositusta.

5.5 Harjoittelijat ja opiskelijat

Osapuolten välillä 26.3.2009 allekirjoitettu koulutus- ja harjoittelu- paikkoja koskeva ohje uudistetaan olemaan voimassa tes-kauden ajan.

5.6 Äitiys- ja isyysvapaa

Muutetaan TES 23 §:

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta en- nen lapsen syntymää, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta 56 ja isyysvapaansa ajalta 6 sairausvakuutuslain mukaisen arkipäivän pituisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työ- päiviltä laskettava työntekijän palkan ja sairausvakuutuslain mu- kaisen äitiys- tai isyyspäivärahan tai siihen verrattavan muun lain tai sopimuksen perusteella tulevan korvauksen välinen erotus työso- pimuslain 4 luvun 1 §:n mukaisen äitiys- tai isyysvapaan alkamis- päivästä lukien.

Mikäli lapsi syntyy ennen laskettua aikaa, lapsen äiti tai isä ei menetä oikeuttaan edellä mainittuihin palkkaetuuksiin, mikäli kuusi kuukautta olisi täyttynyt laskettuun aikaan mennessä.

Poistetaan vanhan määräyksen toinen kappale.

6. RT- RL yhteiset työryhmät, selvitykset ja muut toimenpiteet

6.1 Paikallista sopimismahdollisuutta palkanmaksussa selvittävä työryhmä

Työryhmän tehtävä on selvittää mahdollisuus siirtyä paikallisesti sopien palkanmaksussa joko kerran kuukaudessa maksettavaan palkkaan tai muuten palkanmaksuun liittyvän työmäärän helpotta- miseen sopimalla aikaa vievien palkanmaksuvaiheiden keskittämi-

nen vain kuukauden toiseen palkanmaksuun. Työryhmä ottaa työs- sään huomioon kansallisen tulorekisterin voimaantulon.

6.2 Työaikajoustojen mahdollisuutta selvittävä ja siihen liittyviä kokeiluja toimeenpaneva työryhmä

Osapuolet käynnistävät yhteisen työn tuottavuuden parantamisen keinoja ja yrityskohtaisia kokeiluja sisältävän projektin. Projektiin palkataan ulkopuolinen projektipäällikkö, jonka kustannukset jae- taan osapuolten (RL-RT) kesken tasan. Osapuolet nimittävät pro- jektia varten ohjausryhmän, johon kumpikin osapuoli nimittää kol- me jäsentä.

Projektin tarkoituksena on selvittää ja mitata kuinka paljon työn tuottavuutta voidaan parantaa, kun projektissa voidaan sopia työn kannalta parhaista työajoista yhdistelemällä erilaisia lain ja työehto- sopimuksen sallimia työaikamuotoja kuten keskimääräistä työaikaa ja liukuvaa työaikaa sekä muista työhön liittyvistä menettelytavois- ta. Kokeilussa voidaan sopia työajoista ja työajoista johtuvista kor- vauksista vapaasti kuitenkin niin, että työntekijöille ei synny ylityö- tai sunnuntaityökorvausten menetyksiä. Työaikaa voidaan tasata korvaamalla pitkiä työaikoja vapaalla. Yli- tai sunnuntaitöitä va- paalla korvattaessa otetaan huomioon ylityö- ja sunnuntaikorotuk- set.

Kokeilussa voidaan selvittää millä tavalla erilaisilla digitaalisilla välineillä voidaan parantaa työn tuottavuutta.

Projektista laaditaan 31.5.2019 mennessä väliraportti, jossa on otet- tava kantaa siihen, miten työn järjestelyillä voidaan parantaa työn tuottavuutta ja kuinka suuria tuottavuuden parannuksia työn ja työ- aikojen järjestelyllä voidaan saavuttaa.

Erilaisia kokeiluja järjestetään jäsenyritysten työmailla vähin- tään viisi kappaletta. Osapuolet seuraavat projektin edistymistä hal- lituksissaan säännöllisesti.

Osapuolet arvioivat, että työryhmätyöllä aikaansaaduilla tulok- silla voidaan parantaa alan tuottavuutta 1-5%.

6.3. Koulutussopimukseen, oppisopimukseen ja digitaalisen työnvälitykseen liittyvä työryhmä

Osapuolet sopivat yhteistyöstä, jolla selvitetään rakennusalan kan- nalta parhaat tavat edistää rakennusalan toisen asteen koulutuksen ja työelämän yhteistyötä, rakennusalalle hakeutumista sekä toimi- van digitaalisen työnvälityksen kehittämistä rakennusalalle.

Yhteistyön tiivistämisen myötä työehtosopimuksista poistetaan kuuden euron kokeilua koskevat määräykset.

7. Matkakustannusten korvaaminen

Työehtosopimuksen 17 §:n mukaiset matkakustannusten korvauk- set sopimuskauden aikana vuosina 2018–2020 määräytyvät vero- hallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.

8. Muuta sovittua

Allekirjoituspöytäkirjan 20.3.2014 pöytäkirjamerkinnät otetaan osana uuteen työehtosopimukseen.

Helsingissä 11. päivänä kesäkuuta 2018

Rakennustuoteteollisuus RTT ry Rakennusliitto ry

Xxxx Xxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx

Xxxxx Xxxx Xxxxx Xxxxxxx

Xxxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx

Allekirjoituspöytäkirjasta 20.3.2014 siirtyvät pöytäkirjamerkinnät

Kulunseurantatietojen käyttö rakennusalalla

Kulunseurantaa koskeva teksti on rakennustuoteteollisuudessa tar- koitettu lähinnä tilanteisiin, joissa tuoteteollisuuden työntekijät työskentelevät yhteisellä rakennustyömaalla.

Verotusmenettelylaki ja Työturvallisuuslaki muuttuvat 1.7.2014. Muutokset koskevat erityisesti rakennusalaa. Päätoteuttaja on laki- muutoksen myötä velvollinen pitämään yhteisellä rakennustyö- maalla (työmaa) työskentelevistä henkilöistä kirjallista luetteloa ja ilmoittamaan kuukausittain työntekijöiden tiedot Verohallinnolle. Jokaisen työmaan työnantajan on puolestaan ilmoitettava päätoteut- tajalle omien työntekijöidensä tiedot.

Lakimuutosten johdosta työmailla tullaan ottamaan yhä laajem- min käyttöön sähköisiä kulunvalvonta- ja -seurantavälineitä, joiden avulla sekä luetteloiden pitäminen että ilmoitusten teko helpottuu.

Otettaessa työmaalla käyttöön sähköinen kulunvalvonta- ja seu- rantajärjestelmä, Rakennusteollisuus RT ry ja Rakennusliitto ry to- teavat seuraavaa:

Työnantajalla ja päätoteuttajalla on lakiin perustuva velvollisuus kerätä, pitää hallussaan ja ilmoittaa Verohallinnolle sen edellyttämät tiedot. Verohallinto suosittelee ilmoittamaan myös työntekijöiden tuntitiedot. Työnantaja tai päätoteuttaja ei tarvitse tietojen keräämistä tai luovuttamista varten työntekijältä tai tämän työnantajalta erillistä lupaa. Päätoteuttajan tulee huolehtia siitä, että kerättyjä tietoja käsit- televät vain sellaiset henkilöt, joiden työtehtäviksi se on annettu.

Päätoteuttaja voi luovuttaa sähköisen kulunvalvonnan – tai seu- rannan tietoja työmaan ali- ja sivu-urakoitsijoille näiden työmaalla olevan työvoiman osalta. Luovutettavia tietoja voivat olla mm. työntekijän nimi, työnantaja sekä töiden päivittäinen aloitus- ja päättymisaika. Päätoteuttajan luottamusmiehillä, työsuojeluvaltuu- tetuilla sekä yhteysmiehillä on oikeus saada vastaavat tiedot toimi- alueensa urakoitsijoista, työvoimaa vuokraavista yrityksistä sekä näiden henkilöstöstä.

Tekninen valvonta kuten kulunvalvonta ja kulunseuranta kuulu- vat yhteistoimintalain tarkoittaman yhteistoimintamenettelyn piiriin ja sen käyttöönotossa on meneteltävä lain mukaisesti. Kun teknisen valvonnan yhteydessä kerätään työntekijöitä koskevia tietoja, yhteis- toimintaneuvotteluissa on käsiteltävä myös tietojen keräämisen peri- aatteet ja käytännöt. Sopijaosapuolet suosittelevat, että kulunvalvon- nan ja kulunseurannan sekä työntekijöitä koskevien tietojen keräämi- sen periaatteista ja käytännöistä keskustellaan myös niissä yrityksis- sä, jotka kokonsa puolesta eivät kuulu YT-lain soveltamisalan piiriin. Työmaan henkilöluettelon pitäminen ja Verohallinnolle tehtävä ilmoitus edellyttävät tietoa työmaalla olevista henkilöistä ja mah- dollinen sähköinen järjestelmä on tarpeen työmaalle saapumisen ja sieltä poistumisen valvontaa varten. Työmaan sisällä tapahtuvan tai muun valvonnan tarpeellisuus on harkittava erikseen. Työntekijät ovat velvollisia kirjaamaan työmaalle saapumisensa ja poistumisen- sa sähköiseen kulunvalvonta- tai seurantajärjestelmään. Kulunval- vonta- tai seurantajärjestelmä on oltava käytössä aina kun työmaalla työskennellään, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kesken työpäivän pidettävien taukojen kirjaaminen ei ole Verohallinnolle kerättävien

tietojen kannalta tarpeellista.

Jos sähköinen kulunvalvonta- tai seurantajärjestelmä edellyttää henkilökohtaisten välineiden hankkimista, työnantaja maksaa niistä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset.

Kulunvalvontatietoja ei voida sellaisenaan käyttää yksinomaise- na palkanmaksun perusteena. Osapuolet suosittelevat, että yrityk- sessä käsitellään etukäteen kulunvalvonnan käyttöä työaikaseuran- nassa ja sovitaan, miten menetellään mahdollisten työajan ylitysten ja alitusten suhteen.

Käytännöstä poikkeavat työajat

Xxxxxx toimivien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työ- sopimuksissa työpäivät ja työtunnit määritellään siten, että työnteki- jä tietää etukäteen kuluvan ja seuraavan tilikauden työpäivät ja työ- tunnit.

Pöytäkirjamerkintä:

Tällä määräyksellä on tarkoitus turvata työntekijän mahdollisuus päästä työttömyysturvan piiriin eikä se koske eläkeläisiä, opiskeli-

joita ja muita vastaavassa asemassa olevia vain omasta halustaan satunnaisia työpäiviä tekeviä. Määräystä ei myöskään sovelleta ti- lanteissa, joissa päivittäisten työtuntien määrittely työn luonteen vuoksi on mahdotonta (esim. tienhoito) tai muuttuneiden olosuhtei- den vuoksi ei voi työskennellä (esim. sääesteet). Työajan siirtäminen on mahdollista sitä koskevien määräysten mukaisesti. Tätä mää- räystä sovelletaan myös vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa työsopimuslain määrittelemällä tavalla.

Kehityskeskustelu vuosittain

Liitot suosittelevat, että yrityksissä käydään kehityskeskustelut ker- ran vuodessa. Yrityksissä sovitaan kehityskeskustelun sisällöstä (kehityskeskustelut ovat esimiehen ja alaisen välisiä, alaisen työtä, työtilannetta, osaamista, työssä jaksamista yms. koskevia säännölli- sin välein käytäviä keskusteluja).

Varaluottamusmiehen ja varatyösuojeluvaltuutetun lomauttaminen ja irtisanominen

Työntarjoamisvelvollisuus yrityskohtaista varaluottamusmiestä ja varatyösuojeluvaltuutettua lomautettaessa tai irtisanottaessa mää- räytyy irtisanomisesta ja lomauttamisesta sovittujen määräysten mukaan kuitenkin niin, että tarkastellaan onko heille mahdollisuutta tarjota työtä työssäkäyntialueella. Tarkastelusta annetaan kirjallinen selvitys. Määräyksen noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työeh- tosopimuslain tarkoittamaa hyvityssakkoseuraamusta. Hyvityssak- koa ei voida tuomita työnantajalle myöskään sellaisten velvolli- suuksien rikkomisesta, josta voidaan tuomita vahingonkorvausta, korvausta tai hyvitystä.

Varamiehen työsuhdeturva

Mikäli taloudellinen tai tuotannollinen irtisanominen tai lomautus kohdistuu luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun sijaisena il- moituksen mukaan toimineeseen varamieheen, työnantajalla on tar- vittaessa velvoite selvittää, ettei toimenpide johdu henkilöstön edustajan tehtävien hoitamisesta.

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT RY RAKENNUSLIITTO RY

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUDEN KESKEYTYMÄTTÖMÄN KOLMIVUOROTYÖN TYÖAIKA

Pöytäkirja

Aika

Paikka

21.12.2000

Rakennusliitto ry

Läsnä

Xxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

Rakennustuoteteollisuus ry ”

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxx

Xxxxxxxxxxxxxx ry ”

”

1 § Soveltamisala

Keskeytymättömän 3-vuorotyön työaika rakennustuoteteolli- suudessa (rakennusaine-, betoni- ja kivenjalostusteollisuus) on kes- kimäärin 35 tuntia viikossa.

2 § Tasoittumisjakso

Työajan tulee tasoittua keskimäärin 35 tuntiin viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona.

Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun kes- kimäärään.

3 § Vuosiloma

Vuosiloma annetaan pääsääntöisesti vuosilomalain mukaisesti.

Paikallisesti sopien voidaan 5-vuorojärjestelmää käytettäessä antaa työntekijälle 22 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5.–20.9. välisenä aikana vuosilomaa varten.

Mikäli vuosilomaa ei anneta yhdenjaksoisena 24 arkipäivän pi- tuisena, annetaan käyttämättä jäävät lomapäivät 24 päivän loman osasta pääsääntöisesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy. Kaikissa keskeyty- mättömän 3-vuorotyön työvuorojärjestelmissä annetaan se loman osa, joka ylittää 24 lomapäivää, sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy tai sitä seuraavan vuoden huhti- kuun loppuun mennessä.

Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolo- päivien veroisina vuosilomaan määrättäessä, kuitenkin vähennet- tynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyönte- kijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.

Muilta osin noudatetaan vuosilomaa annettaessa samoin kuin vuosilomien ajankohdista ilmoitettaessa vuosilomalain määräyk- siä.

4 § Ylityö

Työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, korvataan siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

5 §

Siirtyminen työaikamuodosta toiseen

Kun työntekijä siirtyy keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä muuhun työaikamuotoon tai kun työsuhde päättyy, korvataan pitä- mättä jääneet ansaitut tasoittumisvapaat antamalla vastaavasti va- paata tai maksamalla ne keskituntiansion mukaan.

Ylimääräiset tasoittumisvapaat voidaan teettää takaisin.

Soveltamisohje:

Tilapäisissä siirroissa katsotaan työntekijän ansainneen jokaista kymmentä säännöllisen työajan 8-tuntista työvuoroa kohden yh- den vapaapäivän. Vapaiden laskenta aloitetaan alusta vuo- sineljänneksittäin.

6 §

Työajan lyhentymisen korvaaminen

Työajan lyhennyksestä aiheutuva ansion vähentyminen korva- taan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta asianomaisessa työ- aikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 16,8 % työntekijän työeh- tosopimuksen mukaisesta keskituntiansiosta. Tämä koskee myös työnantajan korvattavaa matkustamis- ja koulutusaikaa säännölli- sen työajan osalta ja sitä aikaa, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

Mainittua lisää ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuk- sen mukaista keskituntiansiota.

Ellei paikallisesti muuta sovita, lisä maksetaan normaalin pal- kanmaksun yhteydessä.

7 § Maanalainen kaivostyö

Umpikaivoksessa jatkuvasti työskentelevän työntekijän sään- nöllinen työaika on 35 tuntia viikossa.

Työntekijän katsotaan työskentelevän jatkuvasti umpikaivok- sessa sen jälkeen, kun hän on ollut kuukauden tässä työssä.

Työajan lyhentämisestä aiheutuva ansion vähentyminen korva- taan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta umpikaivoksessa työs- kentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 14,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräy- tyvistä keskituntiansioista. Tämä koskee myös työnantajan korvat- tavaa matkustamis- ja koulutusaikaa säännöllisen työajan osalta ja sitä aikaa, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

Lisää ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen mu- kaista keskituntiansiota. Kaivostyössä vuosiloma annetaan vuosilo- malain mukaisesti.

8 §

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.

9 §

Sovittiin, että kaikki läsnäolijat tarkastavat ja allekirjoittavat pöytäkirjan.

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT ry

Xxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

RAKENNUSLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxx

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT RY RAKENNUSLIITTO RY

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUDEN KESKEYTYVÄN KOLMIVUOROTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN

Pöytäkirja

Xxxx Xxxxxx Xxxxx

21.12.2000

Rakennusliitto ry Xxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

Rakennustuoteteollisuus ry ”

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxx

Xxxxxxxxxxxxxx ry ”

”

KESKEYTYVÄ KOLMIVUOROTYÖ

1 §

Liitot toteavat, että säännöllistä työaikaa keskeytyvässä kolmi- vuorotyössä on lyhennetty siten, että se on keskimäärin 36,6 tuntia viikossa.

Pöytäkirjamerkintä:

Vuodesta 2002 lukien säännöllinen työaika keskeytyvässä kol- mivuorotyössä on keskimäärin 36,4 tuntia viikossa.

2 §

Työajan lyhentäminen tapahtuu antamalla vapaata niin, että työ- aika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 36,6 tuntiin viikossa ja vuodesta 2002 lukien keskimäärin 36,4 tun- tiin viikossa.

Arkipyhäviikolla käytetään työpäiväksi sattuva arkipyhä työajan tasaamiseen.

Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun kes- kimäärään.

Voimassa olevaan työtuntijärjestelmään tehtävästä pysyväis- luontoisesta muutoksesta on ilmoitettava työnantajan toimesta vii- meistään kahta viikkoa ennen.

Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijä tulee tämän pöytäkirjan piiriin, kun hän on ollut peräk- käin keskeytyvässä kolmivuorotyössä aamu-, ilta- ja yövuorossa (esim. …i-aaaaa-y…).

3 §

Työajan lyhenemisestä aiheutuva ansion vähentyminen korva- taan keskeytyvässä kolmivuorotyössä siten, että työntekijä ansait- see jokaiselta tässä työaikamuodossa työskentelemältään säännöl- lisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 8,7 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä työehtosopimuk- sen mukaisesta keskituntiansiosta. Tämä koskee myös työnantajan korvattavaa matkustamis- ja koulutusaikaa säännöllisen työajan osalta ja sitä aikaa, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

Lisää ei oteta huomioon laskettaessa sitä keskituntiansiota, josta on määräys rakennustuoteteollisuuden työehtosopimuksen 15 § 2. kohdassa.

Ellei paikallisesti muuta sovita, lisät maksetaan normaalin pal- kanmaksun yhteydessä.

4 §

Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.

Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolo- päivien veroisina vuosilomaa määrättäessä kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.

5 §

Keskeytyvässä kolmivuorotyössä korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

6 §

Siirryttäessä keskeytyvästä kolmivuorotyöstä muuhun työaika- muotoon sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan ansaittu- jen, mutta pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko anta- malla vastaavasti vapaata tai maksamalla rahassa keskituntiansion mukaan.

7 §

Tätä sopimusta noudatetaan osana työehtosopimusta.

8 §

Sovittiin, että läsnäolijat tarkastavat ja allekirjoittavat tämän pöytäkirjan.

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT ry

Xxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx RAKENNUSLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxx

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT ry RAKENNUSLIITTO ry

SOPIMUS AMMATILLISEN KOULUTUKSEN, TYÖHARJOITTELUN JA TYÖSSÄOPPIMISEN EDISTÄMISESTÄ

Rakennustuoteteollisuus ja Rakennusliitto haluavat omalta osal- taan tukea valtiovallan ja työmarkkinoiden keskusjärjestöjen suosi- tusten mukaisesti peruskoululaisten ja lukiolaisten mahdollisuuksia tutustua työelämään sekä edistää ammatilliseen koulutukseen liitty- vää työharjoittelua ja koulutuksen aikaista ja sen jälkeistä työkoke- muksen hankkimista.

Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että koulutuksen edellyttämän työs- säoppimisen järjestämisellä, harjoittelulla tai työkokemuksen hank- kimisella ei ole tarkoitus korvata yrityksen henkilöstöä eikä vaikut- taa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin.

Työsopimuslain ja liittojen välisten betoniteollisuuden, kivenja- lostusteollisuuden ja rakennusaineteollisuuden työehtosopimusten työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta taikka ta- kaisinottoa koskevat määräykset eivät koske tässä sopimuksessa tarkoitettuja työssäoppimisjaksoja ja harjoittelu-, oppisopimus- ja työsuhteita.

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus koskee työsopimus- ja oppisopimussuhteessa suoritettavaa työpaikalla tapahtuvaa työharjoittelua tai työpaikka- koulutusta sekä koulutuksen osana olevaa työnopetusta, joka yri- tysten ja oppilaitosten välisen sopimuksen perusteella siirretään op- pilaitoksista työpaikoille (työssäoppiminen).

2 §

Tutustu ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma

Tutustu ja tienaa –kesäharjoitteluohjelma koskee peruskoululai- sia sekä lukiolaisia. Ohjelman määräykset ovat seuraavat:

1. Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan peruskoululaisiin ja lukiolaisiin, joiden työsuhde perustuu ”Tutustu työelämään ja tie- naa” –kesäharjoitteluohjelmaan.

2. Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoit- teluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6.–31.8. väli- seen aikaan. Tutustumisjakso voi olla myös kolmen tai neljän vii- kon mittainen.

3. ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelman suo- rittamisesta maksetaan kertakaikkisena palkkana 345 €, joka sisäl- tää tutustumisjaksolta kerääntyneen lomakorvauksen. Vastaavasti, jos tutustumisjakso on kolme tai neljä viikkoa, maksetaan kerta- kaikkisena palkkana 517,50 € tai 690 €.

4. Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmää- räytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyk- siä ei sovelleta niihin peruskoululaisiin ja lukiolaisiin, joiden työ- suhde perustuu tässä pykälässä tarkoitettuun kesäharjoitteluohjel- maan. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta heihin ei so- velleta työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä, mikäli ne vaikeuttaisivat kesäharjoitteluohjelman käytännön toteutusta.

3 §

Ammatillinen koulutus ja oppisopimusoppilaat

Liittojen tavoitteena on työpaikkakoulutuksen avulla turvata nuorille korkeatasoisen ammattitaidon ja -tiedon hankintamahdol- lisuudet sekä edistää yritysten ammattitaitoisen työvoiman saantia ja nuorten työllistymistä koulutuksen jälkeen.

Sovittaessa työsuhteisten harjoittelijoiden palkoista tulee ottaa huomioon harjoittelutyön arvo, harjoittelun luonne ja harjoittelun edellyttämä ohjaus.

4 § Työssäoppiminen

Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että koulutuksen osana oleva työn- opetus, joka 1 §:ssä mainitun sopimuksen perusteella on siirretty oppilaitoksesta työpaikalle toteutetaan ilman työsuhdetta ja että työssäoppimisjaksot suoritetaan korvauksetta.

Työnantaja vastaa kuitenkin koulutukseen osallistuvan opiskeli- jan työturvallisuudesta työturvallisuuslain ja nuorista työntekijöistä annetun lain määräämällä tavalla.

5 §

Koulutus- ja harjoittelupaikkoja koskeva yhteistoiminta

Mahdollisuus tarjota työtä ja työharjoittelua tässä sopimuksessa tarkoitetuille nuorille todetaan paikallisesti joko ennen työssäoppi- misjaksojen tai työharjoittelun järjestelmistä taikka yhteistoiminta- lain mukaisen koulutus- ja henkilöstösuunnitelman käsittelyn yh- teydessä. Samoin todetaan, ettei työssäoppimisella tai työharjoitte- lulla ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henki- löstön työsuhteisiin.

6 § Voimassaolo

Tämä sopimus astuu voimaan 1.7.1999 ja on voimassa kunkin tässä sopimuksessa mainitun työehtosopimuksen osana.

Helsingissä 4. päivänä kesäkuuta 1999

Rakennustuoteteollisuus RTT ry Xxxxx Xxxxxxxxx

Rakennusliitto ry

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

YLEISSOPIMUS

1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Lähtökohtia

Rakennustuoteteollisuus RTT ry ja Rakennusliitto ry pyrkivät kum- pikin edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa sekä vai- kuttamaan kolmikantavalmisteluun yhteiskunnallisessa päätöksen- teossa.

Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoimin- nan eri muotoja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on louk- kaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työnte- kijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatiois- sa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritys- ten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritys- ten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä hei- dän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terve- ys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopi- musmääräyksille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja mää- rätä työn johtamisesta.

Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen Jommankumman liiton esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä.

Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työn- antajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olo- suhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä il- moitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päi- vää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Organisaatio-yms. muutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrat- tavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteis- toimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Lakiviittaukset

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (334/2007) sekä työ- suojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta an- nettua lakia (44/2006), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 LUKU YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA

Kehittämistoiminta

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen peri- aatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknolo- gian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden paranta- miseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonais- kuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän ter- veydelle tai turvallisuudelle.

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuot- tavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväis- luonteisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttami- seksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.

Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.

Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehit- tämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoi- minta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työ- suojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (1383/2001) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/1986) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hy- väkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnan- taja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mu- kaista.

On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön to- teuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, si- säisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työky- vyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveydenhuoltoon.

Tyky-toiminta

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilös- töhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteis- työtä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpide-

tään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut periaat- teet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuu- tetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttami- seen ja seurantaan.

Ikääntyvien työntekijöiden tyky-toimintaan tulee kiinnittää eri- tyistä huomiota. Työnantajan tulee antaa vuosittain henkilöstön edustajalle kirjallinen selvitys, miten ikääntyvien työntekijöiden ty- ky-toiminta on yrityksessä järjestetty.

3 LUKU YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT

3.1

Luottamusmiehiä koskevat määräykset

Valitseminen

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuk- sen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemia pääluotta- musmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan yksikön luotta-musmies- tä. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopi- mukseen osallisen ammattiliiton rekisteröityä alayhdistystä.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työssä ole- va työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies. Paikallisesti voi- daan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pääluot- tamusmies tai päinvastoin.

Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esi- tyksestä sovitaan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vas- taavaan yksikköön valitaan luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon

myös mm. kyseessä olevan osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjes- täminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaali- ajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa am- mattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittami- seen.

Tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosas- ton edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asiois- sa.

Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön sovel- tamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän vä- lisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Neuvottelujärjestys

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vai- kuttavat tiedot.

Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimie- hensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa sel- vitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidet- tavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnanta- jan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvite- tyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siirtää sen pääluottamus- miehelle.

Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on työehtosopimuk- seen sidotuilla liitoilla oikeus lähettää edustajansa paikalliseen eri- mielisyysneuvotteluun.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti rat- kaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujär- jestystä.

Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luotta- musmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

3.2

Työsuojelua koskevat määräykset

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelu- päällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja va- ravaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työ- suojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaisesti.

Tehtävät

Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoimin- nan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräy- tyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen teh- tävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoi- minta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtä- vät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.

Asiamies

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toi- mialueesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukai- sesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannessa kappaleessa on luottamus- miehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuoje-

luriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamie- hen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.

Toimikunta

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan pai- kallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteis- toimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten pe- rustetaan työsuojelutoimikunta.

Soveltamisalan rajoitus

Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpaikassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden luku- määrä on vähintään 10.

3.3

Ilmoitukset

Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluotta- musmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamie- hen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamusmiesten toi- mimisesta työsuojelutehtävissä on ammattiosaston tai vastaavan il- moitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työ- suojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöil- le, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

4 LUKU

LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA

KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

4.1

Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen

Vapautus

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojelu- valtuutetulle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti tois- tuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamiehelle sekä muille yri- tyksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yh- teistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tar- vittaessa tilapäisesti vapautus työstä.

Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lu- kumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtävien määrään.

Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työs- tä muunakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pää- luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.

Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta so- vittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1986 voimaan tulleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Vapautus on kui- tenkin aina vähintään neljä tuntia neljän perättäisen viikon aikana.

Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty sa- malle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvot-

telussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työn- antajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin me- netetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlai- sesta lisäkorvauksesta.

Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytetään työehto- sopimuksen mukaista keskituntiansiota.

4.2

Asema

Työsuhde

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilöstön edustajat ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapau- tusta työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehto- ja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmäärä- yksiä.

Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetul- le tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkei- den säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimiti- laa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Teh- tävien hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuu- tetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. vä- lineitä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Palkka- ja siirtosuoja

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehit- tyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkai- seen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan.

Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työn- antaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammat- titaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa ai- heuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuo- jeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtu- vaa ansiokehitystä.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työ- hön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, et- tei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtä- vien hoitamista.

Ammattitaidon ylläpitäminen

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaista- essa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikau-den kes- toon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

Liikkeen luovutus

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liik- keen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojeluval- tuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa 4.3 sovittuun jäl- kisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päätty- misestä lukien.

4.3

Työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluval-

Document Metadata

Table of Contents

RAKENNUSTUOTE- TEOLLISUUDEN

Document Metadata