EU:n ja Singaporen välinen vapaakauppasopimus
EU:n ja Singaporen välinen vapaakauppasopimus
EU:n ja Singaporen vulinen vapaakauppasopimus tuo vakautta ja ennakoitavuutta jo nyt avoimille markkinoille. Se purkaa kaupanesteitu ja parantaa suomalaisyritysten puusyu palvelukaupan ja julkisten hankintojen markkinoille. EU:n ja Singaporen tavoitteena on, ettu sopimus saataisiin allekirjoitettua syksyllu 2018 ja se voisi tulla voimaan alkuvuodesta 2019. EU ja Singapore ovat sopineet myös erillisestu investointisuojasopimuksesta. | Singapore • SINGAPORE ON PIENI NOIN 5,7 MILJOONAAN ASUKKAAN MAA, JONKA BKT KASVAA TASAISESTI N. 2,6 % VUODESSA. • SINGAPORE ON MAAILMAN AVOIMIMPIA TALOUKSIA JA HELPOIN MAA TEHDÄ LIIKETOIMINTAA MONELLA ERI MITTARILLA MITATTUNA. • SINGAPORE ON SUOMEN JA EU:N TÄRKEIN KAUPPAKUMPPANI KAAKKOIS-AASIASSA. • SUOMEN JA SINGAPOREN VÄLISEN KAUPAN ARVO OLI 2016 N. 767,5 MILJ. EUROA. VUONNA 2017 TAVARAKAUPAN TUONTI KASVOI YLI 80 % EDELLISVUOTEEN NÄHDEN VIENNIN PYSYESSÄ SAMANA. o TAVARAVIENTI OLI VUONNA 2017 184,7 MILJ. EUROA, TUONTI 175,8 MILJ. EUROA o PALVELUKAUPAN VIENTI OLI VUONNA 2016 264 MILJ. EUROA, TUONTI 221 MILJ. EUROA | |
TOP 3 VIENTITUOTETTA 2017 ENTSYYMIT 14 MILJ. EUROA TRUKIT 10 MILJ. EUROA AMMONIUMSUOLAT 9 MILJ. EUROA | TOP 3 TUONTITUOTETTA 2017 ÖLJYT (KESKIRASKAAT, KAASU-) 81 MILJ. EUROA KANNETTAVAT TIETOKONEET 15 MILJ. EUROA LÄÄKKEET 8,6 MILJ. EUROA | |
’
Singapore on avoin, dynaaminen ja poliittisesti erittäin vakaa yhteiskunta. Se on säilyttänyt asemansa ASEANin (Kaakkois-Aasian yhteistyöjärjestö) alueellisena liiketoiminnan keskuksena. Singaporella on maailman paras liiketoiminta- ja investointiympäristö, se on tärkeä finanssikeskus ja maailman kolmanneksi kilpailukykyisin valtio. Rajallisten resurssiensa vuoksi saarivaltio on ulkomaankaupasta riippuvainen talous, joka toimii porttina Aasian markkinoille.
Singapore on Suomen ja EU:n tärkein kauppakumppani Kaakkois-Aasiassa. Kolmasosa EU:n ja ASEAN-maiden välisestä kaupasta käydään Singaporen kanssa ja noin 10 000 EU-yritystä on sijoittautunut maahan. EU on Singaporen suurin kumppani palvelukaupassa ja toiseksi tärkein tavarakaupassa. EU:lle Singaporen merkitys on luonnollisesti pienempi, mutta se on neljänneksi suurin kauppakumppani palvelukaupassa.
Sopimus on myös tärkeä askel EU:n pitkän aikavälin tavoitteessa solmia alueellinen vapaakauppasopimus ASEAN-maiden kanssa. Singaporen ohella EU on solmimassa vapaakauppasopimuksen Vietnamin kanssa.
Singapore tarjoaa kiinnostavia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisten yritysten vahvuusalueilla, kuten terveyden- ja vanhustenhoito, digitalisaatio ja uusiutuva energia.
Alustavien tietojen mukaan sopimuksen tultua voimaan vientiä harjoittavan yrityksen tulee rekisteröityä niin sanottuun REX-tietokantaan, jotta se voi hyödyntää EU:n ja Singaporen välisen kauppasopimuksen tullietuuksia. Hakemus rekisteröidyksi viejäksi (REX) laaditaan tullilomakkeella 1051s. Alle 6000 euron toimituksille rekisteröintiä ei vaadita.
Lisätietoja:
xxxx://xx.xxxxxx.xx/xxxxx/xxxxxx/xx-xxxxx/xx-xxxxxxxxx-xxxxxxxxx/ xxxx://xxxxx.xx.xxxxxx.xx/xxxxxx/xxxxx/xxxxx.xxx?xxx000 xxxx://xxxxxx.xxxxxxx.xx/xxxxxx/xxxxxxx.xxxx?xxxxxxx00000&xxxxxxxxxxx0&xxxxxxxxxx-XX xxxx://xxxxx.xx/xxxxxxxxx-xxxxxxxx/xxxxxxxxx/xxxxxx-xxxxxxxxxxxxxxxx
Sopimus luo hyvät puitteet kaupan kasvattamiselle alueella
Sopimus luo puitteet mm. Singaporen tarjoamien yritys- ja kuljetustoimintaan liittyvien mahdollisuuksien täysimääräiselle hyödyntämiselle alueella. Singaporella on tällä hetkellä 21 voimassa olevaa vapaakauppasopimusta 32 kauppakumppanin kanssa, ml. Kiinan ja USA:n kanssa. Tulevan sopimuksen myötä EU:n kilpailuasema Singaporen markkinoilla paranee myös suhteessa näihin maihin.
- Tavarakaupassa sitoudutaan tullittomuuteen
Vapaakauppaneuvottelujen päätavoitteena on yleensä tavarakaupan tullien poistaminen puolin ja toisin. Singaporen kanssa tilanne on siinä mielessä poikkeuksellinen, että se soveltaa jo nyt tullittomuutta valtaosaan tavarakaupan nimikkeistä. Ilman sopimusta Singaporella on kuitenkin oikeus nostaa tulleja, koska se ei ole sitoutunut tullittomuuteen Maailmankauppajärjestö WTO:ssa. Sen vuoksi oli tärkeää, että neuvotteluissa saatiin sovittua, että EU-kaupassa tullit sidotaan pysyvästi nollaan, mikä luo ennakoitavuutta EU-viejille. Tämä oli tärkeää erityisesti autojen ja alkoholin viennin osalta.
Suomen vienti Singaporeen on jakautunut tasaisesti useisiin eri tuotteisiin, kuten koneisiin ja laitteisiin (ml. terveysteknologiatuotteet), niiden osiin, maitojauheeseen ja entsyymeihin. Merkittävimmät tuotekategoriat vuonna 2017 olivat entsyymit (14 milj. euroa) ja trukit (10 milj. euroa).
Tällä hetkellä noin puolet Singaporen viennistä EU-alueelle on tullivapaata. Kun sopimus tulee voimaan, tullivapautta sovelletaan noin 80 %:iin Singaporen viennistä. Käytännössä kaupasta tulee lähes kokonaan vapaata kolmen tai viiden vuoden siirtymäaikojen jälkeen, riippuen tuotteesta. Siirtymäaikoja sovelletaan etenkin maataloustuotteisiin, mutta myös tekstiileihin, polkupyöriin ja urheilujalkineisiin. Osaan hedelmistä ja vihanneksista sovelletaan jatkossakin tuontihintajärjestelyä.
Suomeen tuodaan Singaporesta ennen kaikkea keskiraskasta öljyä (81 milj. euroa vuonna 2017). Muita tuontituotteita ovat kemikaalit, kannettavat tietokoneet, kovalevyt ja keskusyksiköt, terveysteknologiatuotteet ja lääkkeet. Jatkossa suomalaiset kuluttajat hyötyvät poistuvista tulleista, kun esimerkiksi kodintekstiilien, vaatteiden, urheilu- ja muiden jalkineiden 6 – 17 %:n tullit laskevat nollaan, osittain 3 – 5 vuoden siirtymäaikojen puitteissa.
Tavaroille myönnetään sopimuksen perusteella tullivapaakohtelu, mikäli ne ovat peräisin joko EU:sta tai Singaporesta. Sopimuksessa alkuperän määritelmää on kuitenkin laajennettu niin, että tuotteisiin voi sisältyä myös muissa ASEAN-maissa valmistettuja osia ja raaka-aineita. Tämä ns. ASEAN-kumulaatio mahdollistaa laajempien hankintaketjujen hyödyntämisen tietyissä tuotteissa.
- Sopimuksella puretaan tavarakaupan esteitä ja parannetaan ennakoitavuutta
Sopimuksessa käsitellään EU:n ja Singaporen välillä olevia eroavaisuuksia sääntelyssä, jotka muodostavat esteitä sujuvalle kaupankäynnille. Käytössä olevien standardien, teknisen sääntelyn ja vastaavuuden arvioinnin tulee sopimuksen mukaan lähtökohtaisesti perustua kansainvälisiin standardeihin. Muun muassa Suomelle kiinnostavissa terveysteknologian laitteiden hyväksynnässä tulee käyttää kansainvälisiä standardeja ja ohjeistusta.
Kaksinkertaisia ja hankalia testausprosesseja tulee välttää. Jos esimerkiksi elektroniikkatuote on todettu turvalliseksi EU:n markkinoilla, se tulisi katsoa turvalliseksi myös Singaporessa. Samoin autojen tuonnissa Singapore tunnustaa EU:n standardit eikä ylimääräistä testausta vaadita. Singapore hyväksyy myös jatkossa EU:n tekstiilimerkinnät sellaisinaan.
Sopimuksessa on myös erillinen luku uusiutuvan energian kaupan esteiden poistamiseksi. Tavoitteena on kannustaa vihreää kasvua EU:n markkinoilla ja Singaporessa.
Vapaakauppasopimuksilla ei lasketa elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden turvallisuuteen liittyvää suojaa tai poisteta niitä koskevia vaatimuksia. Tavoitteena on niihin liittyvien hyväksymismenettelyjen helpottaminen. Singaporen kanssa on sovittu, että Singapore arvioi ja hyväksyy EU:n tarkastusjärjestelmät yksittäisten laitosten sijaan.
- Tulliyhteistyö ja kaupankäynnin sujuvoittaminen
Singapore on keskeinen kauttakulkumaa alueelle suuntautuvalle viennille. Sen satama on maailman toiseksi vilkkain konttisatama.
Sopimuksen myötä EU ja Singapore tiivistävät tulliyhteistyötä menettelyjen yksinkertaistamiseksi, yhdenmukaistamiseksi ja uudistamiseksi niin, että kustannuksia saadaan alas. Yhteistyön ja valtuutettujen viejien vastavuoroisen tunnustamisen kautta tuetaan toimitusketjuja. Yhden luukun periaatteeseen kannustetaan paperityön nopeuttamiseksi ja tarkastusten tulee pohjautua riskianalyysiin, turvallisuusnäkökohtia unohtamatta.
- Palvelukauppaan ja investointeihin toiminnallista varmuutta
Palvelukaupalla on noin 75 % osuus Singaporen taloudesta. Singapore on alueellisesti tärkeä palvelukeskus monilla toimialoilla. Sopimus lisää toiminnan ennakoitavuutta ja luo toimijoille tasavertaisia mahdollisuuksia. Mahdollisuudet palvelukaupan kasvattamiseksi voidaan katsoa sopimuksen merkityksellisimmiksi saavutuksiksi.
Singapore on avannut markkinoitaan ilman sektorikohtaisia rajoituksia useilla Suomelle tärkeillä vientialoilla, kuten rakennus-, tietokone-, tutkimus- ja kehityspalveluissa, johdon konsultointipalveluissa ja arkkitehtipalveluissa. Sopimus takaa mm. EU:n televiestintäpalveluita tarjoaville yrityksille pääsyn Singaporen verkkoon. Sopimus luo myös puitteet tilintarkastajien, arkkitehtien, insinöörien ja lakimiesten pätevyyden vastavuoroiseksi tunnustamiseksi.
- Julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa uusia mahdollisuuksia
Singaporen julkisten hankintojen markkinoiden arvo on noin 20 miljardia euroa vuodessa. Yrityksillä on jo nyt verrattain hyvä pääsy Singaporen julkisiin hankintoihin WTO:n julkisten hankintojen sopimuksessa tehtyjen sitoumusten ansiosta. Vapaakauppasopimus lisää markkinoillepääsyn mahdollisuuksia sisällyttämällä sopimukseen uusia hankintayksikköjä kuten Singaporen ympäristöviranomaisen ja energiamarkkinaviranomaisen. Sopimus parantaa myös Singaporen hankintamenettelyjen läpinäkyvyyttä.
- Teollis- ja tekijänoikeuksille parempi suoja
Sopimus vahvistaa jo nykyisin varsin korkeaa teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa. Yleisten periaatteiden ohella sovitaan muun muassa tekijänoikeuksiin ja lähioikeuksiin, tavaramerkkeihin, maantieteellisiin merkintöihin, malleihin patentteihin ja toimeenpanoon liittyvistä kysymyksistä. Sopimus sisältää esimerkiksi määräyksiä oikeuksien toimeenpanosta rajalla, eli tulliviranomaisten mahdollisuuksista pidättää väärennettyjä tavaroita. Esiintyjät ja tuottajat ovat sopimuksen mukaan oikeutettuja kohtuulliseen korvaukseen musiikin soittamisesta yleisillä paikoilla, mikä on parannus aikaisempaan tilanteeseen nähden.
- Kestävä kehitys ja ympäristö
Sopimuksessa osapuolet sitoutuvat olemaan heikentämättä ympäristöä tai työelämää koskevia normeja kaupan tai investointien houkuttelemiseksi. Kaupan ja investointien panostusta kestävään kehitykseen halutaan tukea muun muassa vapaaehtoisuuteen perustuvien yritysten yhteiskuntavastuualoitteiden ja luonnonvarojen kestävien hallintakäytäntöjen kautta. Sopimuksessa huomioidaan erityisesti metsä- ja kalaresurssien kestävä hoito, tuotanto ja kauppa. Sitoutuminen ratifioitujen Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimusten tehokkaaseen toimeenpanoon vahvistetaan ja kannustetaan ratifioimaan myös sopimukset, joihin osapuolet eivät ole vielä liittyneet.
EU:n ja Singaporen välinen investointisuojasopimus
EU ja Singapore ovat myös sopineet erillisestä investointisuojasopimuksesta. Sopimuksella varmistetaan eurooppalaisille ja singaporelaisille sijoittajille korkeatasoinen suoja, vaikuttamatta EU:n ja Singaporen lainsäädäntöoikeuteen julkisen edun, kuten terveyden, turvallisuuden ja ympäristön suojelemiseksi. Osapuolet ovat mm. sitoutuneet kohtelemaan toistensa sijoituksia oikeudenmukaisesti ja myöntämään näille täysimääräisen ja jatkuvan suojan. Investointisuojaan kuuluu myös mahdollisten pakkolunastusten asianmukainen kompensointi ja voittojen kotiuttamisen helpottaminen.
Sopimuksen myötä investointiriitojen ratkaisemiseksi perustetaan uudistettu tuomioistuinjärjestelmä (Investment Court System), jolla varmistetaan sopimuksen sääntöjen noudattaminen.