ELINVOIMAOHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020
ELINVOIMAOHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020
Elinvoima-ohjelma
Hämeenlinnan strategia
Elinvoimaisuuden instrumentteja ovat ohjelman lisäksi
• Kasvusopimus
• Innovatiiviset kaupungit - ohjelma (INKA)
Häme-ohjelma
• Häme-ohjelmassa kartoitetaan Kanta-Hämeen maakunnan vahvuuksia ja kasvupotentiaalia.
• Ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen asiakirja, joka pitää sisällään maakuntasuunnitelman ja -ohjelman.
Luova ja elinvoimainen elinkeino-ympäristö
TULOT
Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat, kumppanuuteen ja tarpeeseen perustuvat palvelut
MENOT
Hyvä ympäristö ja kestävä kaupunkisuunnittelu
Kestävä kaupunkikehitys ohjelma
- Kestävä elämäntapa
- Asunto-ohjelma
- Maankäytön strategiset periaatteet
Tasapainoinen talous ja tuloksellisuuden parantaminen
Elinvoimaohjelma Palvelu- ja hankintaohjelma
Talouden tasapainotusohjelma
Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö
Henkilöstöohjelma
TK1, 1P.R12, .R20M14
3
• Elinvoiman edistäminen nousee uuteen arvoon, jotta riittävä tulopohja voidaan varmistaa. Suomen kaupungistuminen jatkuu edelleen ja samalla korostuu kaupunkien rooli kansantalouden kasvun luojana. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista.
Lähde: Xxxxxxxxxxx.xx - veropuu
• Hämeenlinnan kaupunkistrategian yksi viidestä päämäärästä on
luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö.
• Luovan ja elinvoimaisen elinkeinoympäristön menestystekijöiksi Hämeenlinnassa nähdään
• yritysten sujuvat sijoittumisprosessit
• joustava ja tehokas elinkeinotoimi yhdessä toimijoiden kanssa
• Helsinki-Hämeenlinna-Tampere kasvukäytävän vahvistaminen ja hyödyntäminen
• elinkeinoelämän tarpeita vastaavan koulutustarjonnan ja hyvinvoivan työvoiman saatavuus.
• kansainvälistymisen lisääntyminen, esimerkiksi Venäjä.
Hämeenlinnan elinvoimaohjelman tavoitteena on verotulojen kasvu.
• osaamisen
• yritysten tuloksen
• työpaikkojen määrän
• investointien
• hyvinvoinnin ja
• väestön
KASVU
• Elinvoimaisuuden kautta on mahdollista toteuttaa Hämeenlinnan visio: historiastaan elinvoimaa ammentava, kaunis ja kodikas kulttuurikaupunki Suomen sydämessä.
Lähde: mukaillen Pwc 2011, making it happen
• Hämeenlinnan elinvoimaisuutta kartoitettaessa tulee priorisoida tekeminen tuleville vuosille. Resurssit ja markkinointitoimenpiteet voidaan paremmin kohdentaa strategisesti tärkeisiin tekijöihin.
Hämeen liitto
Finpro
Finnvera
Pro Agria
Elinkeinoyhtiö
Hämeenlinnan kaupunki
Vanaja Capital
Hämeen TE-toimisto
Hämeen Ammattikorkeakoulu,
ELY AVI
Hämeen liitto
Koulutuskuntayhtymä Tavastia
Hämeen kauppa- kamari
Yrittäjä- järjestöt
Hämeen Uusyrityskeskus
2001 Hämeenlinnan seudun elinkeinostrategia
2005 Elinkeinostrategian päivitys
2009 Maankäytön, asumisen ja liikenteen 2030 kehityskuvaselvitys yhdessä Hattulan ja Janakkalan kanssa
2010 Hämeenlinnan ja Hattulan 2010-2015 elinkeinostrategia, Kehittämiskeskus Oy Häme
2014 Elinvoimaohjelma 2020
KH päätös kaupunkistrategian jatkotyöstä (palvelu- ja hankintaohjelma, elinkeinostrategia) | |
Lokakuu 2013 | Työpaja kuntalaisille |
13.12.2013 | Elinvoimakysely yrityksille, asukkaille ja valtuutetuille |
2.12.2013 | Jory |
18.12.2013 | Elinvoiman eväät työpaja |
7.1.2014 | Kaupunginhallituksen seminaari – elinvoimatekijät |
8.1.2014 | Yrittäjien seminaari |
15.1.2014 | Kysely yrittäjille, Pendelöintikysely |
3.2.2014 | Jory |
10.2.2014 | Jory, Valtuuston seminaari |
20.2.2014 | YTTK |
2014 | KH, Valtuusto |
Kuntalais ja asiakkuus
Ympäristö
Palvelut
enkilöstö
Yhdy
H
ätöksenteko
ra
Yhdyskunta- rakenne
et ASUMINEN
Kuntalais ja työ
et Elinkeino
Kuntalaiset ja asiakkuus
Palvelut Henkilöstö
BRÄNDI
Työpaikat
Elinkeinot
Kuntalaiset ja työ
PALVELUT
t sJohtamis-
Työllisyy
J
Kuntal
järjestelmä
iset
a emokratia
o
ja d
Kuntalaiset ja demokratia
n t t
Pä
htaminen
sku kenne
ta- Ympäris
ö Kuntalaise ja asuminen
Talous Talous
DEMOKRATIA
Talous Talous Talous
c
Johtaminen
Johtaminen
Johtaminen
Johtaminen
Johtaminen
PÄÄTÖKSENTEKO PÄÄTÖKSENTEKO
Talous
PÄÄTÖKSENTEKO PÄÄTÖKSENTEKO PÄÄTÖKSENTEKO
Johtaminen
PÄÄTÖKSENTEKO
Lähde: mukaillen Koski 2009 ja Pennanen 2013
Elinvoimatekijät
1. Vahva Hämeenlinna brändi
• Kaupungistuminen jatkuu edelleen ja kaupungit menestyvät, jos ne tarjoavat asukkaille palveluja ja hyötyjä. Kuntalaisille hyötyjä ovat työllisyys, koulutus, asuminen, sosiaalinen liikkuvuus ja saavutettavuus. Yritykset tarvitsevat koulutettua työvoimaa, kohtuuhintaisia palvelutuotannon kustannuksia ja tarvikkeiden ja markkinoiden läheisyyttä.
• Jotta Hämeenlinnalla on houkutteleva asema kilpailtaessa asukkaista ja osaamisesta, tarvitaan vahvaa kaupunkibrändia. On tärkeää ,että kasvatetaan asukkaiden, yrittäjien ja sijoittajien luottamusta. On tärkeää, että vetovoima ja imago kasvaa esimerkiksi rakennetun ympäristön, elämänlaatupalvelujen, merkittävien tapahtumien ja kuuluisien henkilöiden avulla.
• Asiakas muodostaa palvelumielikuvan saamansa palvelun kautta. Kaupunkibrändin rakentamiseen liittyykin useita eri palveluntoimittajien tuotteita ja palveluja. Kuinka saadaan rakennettua yhtenäinen brändisuunta eri toimijoiden kesken?
• Mieli- sekä mainekuvat nousevat tulevaisuudessa entistä tärkeämmäksi.
• Viestintä ja markkinointi ovat merkittäviä työkaluja vetovoimaisuuden lisäämisessä samoin matkailu, kansainvälisyys, asuminen ja elämänlaatu.
• Kotimaisessa matkailussa heinäkuu on selvästi suosituin yöpymiskuukausi ja ulkomaisessa tammikuu.
• Kanta-Hämeeseen saapuu eniten hotellimatkailijoita Venäjältä, Saksasta ja Ruotsista.
• Venäläisten osuus hotelliyöpymisissä on ollut 2000 luvun kasvussa. Tämä tulisi huomioida matkailun kehittämisessä.
• Palveluita tulisi tarjota kotimaisilla kielillä, englanniksi ja venäjäksi.
• Hämeenlinnan suurimpia matkailukohteita kävijämäärien suhteen ovat Hämeen Linna ja Aulanko. Näitä kärkiä tulisi kehittää entisestään. Kanta-Häme on tunnettu myös maaseudusta ja luontomatkailusta. Hämeessä on rikasta vanhaa kulttuurihistoriaa. Vanha kulttuurihistoria yhdistettynä luonto-, metsästys- ja kalastusmatkailuun tuovat uusia mahdollisuuksia matkailutuotteita rakennettaessa..
Hämeenlinnan yöpymistilasto 2011-2013 lukumäärät
Lähde: Tilastokeskus, MEK
Matkailu ja kansainvälisyys
• Kaupunkimatkailu on yksi nopeimmin kasvavia toimialoja matkailuliiketoiminnassa. Kaupunkimatkailun suosiota ovat viimevuosina edesauttaneet halpalentoyhtiöiden, kuten EasyJetin ja Ryanairin kaltaisten toimijoiden tulo markkinoille.
• Matkojen suunnittelusta on tullut entistä helpompaa. Yli puolet eurooppalaisista matkailijoista tekee matkavarauksensa omalta kotikoneelta. Samalla myös kaupunkien välinen kilpailu turisteista on kasvanut.
• Lomamatkoilla haetaan visuaalisia kokemuksia. Turisteina katsomme kaupungin nähtävyyksiä eri ”moodissa” kuin asukkaina. Turistimoodiin vaikuttaa vahvasti turistin kotimaa, yhteiskunta ja sosiaaliset normit. Median luovat mielikuvat vaikuttavat vahvasti myös turistimoodin syntymiseen.
• Hämeenlinnan kaupunki on vetovoimainen kesäasumisen kaupunki. Vapaa- ajan asukkaat tuovat Hämeenlinnaan elinvoimaa.
Turistiryhmien yöpymiset hotelleissa, kolme suurinta
Lähde: Tilastokeskus, MEK
Maaseutumaiset kaupunginosat
• Hämeenlinnassa on kaupunkikeskustan lisäksi viisi maaseutumaista kaupunginosakeskusta.
• Keskukset profiloituvat monimuotoisiksi elinvoimakeskuksiksi.
• Hauho: yhteisöllinen, kesäasukkaan paratiisi, perinteet ja vanha raitti
• Kalvola: Design-kaupunginosana tunnettu, myös matkailijoiden tuntema, sijainniltaan erinomainen asumisen keskus.
• Lammi: yhteistyön ja verkostoitumisen taajama, jossa on kaunis luonnon ympäristö, tuotteistaan tunnettua yritystoimintaa, sopivan kokoinen paikka asua yksilöllisten palvelujen ääressä.
• Renko: keskuskaupungin läheisyydessä, maaseutumainen taajama, luonnonkauneutta, historiaa ja edullista asumista.
• Tuulos: maaseutu, jossa vahva kaupallisten palvelujen keskittymä, mutta silti pieni ja rauhallinen.
Lähde: Alueprofilointi 2013
2. Elinkeinoelämän tarpeita vastaava koulutustarjonta ja
hyvinvoivan työvoiman saatavuus
• Osaamisen kasvattamista edesauttaa yhteistyö ja kumppanuus yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Yksilön osaaminen voidaan jakaa tietämykseen, luovuuteen ja kykyyn innovoida. Osaamisen kehittäminen vaatii aktiivista virallisten ja epävirallisten verkostojen luontia.
• Osaava ja luova inhimillinen pääoma kasautuu sijaintitekijöiden ja keskittymisen ansioista Helsingin ja Tampereen väliselle alueelle. Jatkossa Hämeenlinnan kannalta on ratkaisevaa se, kuinka kaupunki onnistuu houkuttelemaan kovien ja pehmeiden tekijöiden avulla eri muuttajaryhmiä alueelle
• Hämeenlinnan on huolehdittava, että yritykset löytävät helposti osaavaa työvoimaa ja tarvittavaa koulutusta alueella
• Mahdollisimman korkea työllisyys on yksi elinvoimaisuuden tekijä. Tämän vuoksi erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen ja tiettyjen erityisryhmien (nuoret, maahanmuuttajat, osatyökykyiset) työllisyyden edistämisen tulee olla merkittävässä osassa myös alueen elinkeinopolitiikkaa, tutumpien työllisyys- ja sosiaalipolitiikan ohella.
• Kuntien vastuulle on todennäköisesti siirtymässä tulevina vuosina entistä enemmän velvoitteita pitkäaikaistyöttömyyden hoitamiseen ja kustannuksiin
• Työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on kasvava ajankohtainen ongelma. Työttömyyteen välittömästi ja välillisesti liittyvät kulut kuten kunnan ja valtion sosiaali- ja työttömyysturvamenot kasvavat työttömyyden syventyessä. Samalla menetetään verotuloja. Työttömyyden kielteiset vaikutukset sekä työttömille että koko yhteiskunnalle kasvavat ja kasautuvat.
• Työllisyyspalvelujen kehittämisen lisäksi on tärkeää tarjota alueen yrittäjille tukitoimia työnhakijoiden palkkaukseen. Tällaisia ovat muun muassa palkkauksen tuki, työhönvalmennukselliset palvelut ja työnhakijoiden työtaitojen ja työkyvyn parantaminen. Näin yritykset saavat kohdennettua omat resurssinsa itse yritystoimintaan .
• Työttömyyden hoidon kannalta on oleellista, että alueen yritysten ja työpaikkojen määrä kasvavat. Erityisesti tarvitaan matalan koulutustason ja suorittavan työn paikkoja. Myös niin sanottuja välityömarkkinoiden paikkoja tarvitaan yrityksiin. Tämän tukemiseksi Hämeenlinnan kaupunki tulee lisäämään sosiaalisia kriteereitä, erityisesti työllisyyden edistämisen painostusta omissa hankinnoissaan.
• Yksityissektorille työllistäminen on taloudellisesti kannattavaa ja iso osa työllisyyden kustannuksista palaa julkiselle sektorille verotuloina ja säästyneinä tulonsiirtoina
3. Kasvukäytävän (HHT-akseli) vahvistaminen ja hyödyntäminen
• Tietoliikenneyhteyksien saatavuus ja sujuvuus ovat Suomen kaupungeissa hyvällä tasolla. Maaliikenteessä on viime vuosikymmeninä korostunut kumipyöräliikenne. Kestävän kehityksen myötä rautateiden merkitys on uudelleen korostumassa ja kasvamassa. Saavutettavuutta tarkasteltaessa tulee huomioida, että kaupungit eivät ole vain yksittäisiä pisteitä vaan toimivat laajemmassa verkostossa. Yhdyskunnat muodostuvat kaupunkihyödykkeistä. Vyöhykkeissä paikkakunnat voivat hyötyä toisistaan.
• Hämeenlinna sijaitsee Helsingistä Tampereen seudulle saakka ulottuvan kasvuvyöhykkeen, ns. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere (HHT) -kasvukäytävän keskiosassa. Kasvukäytävä on kehittynyt aluksi päiden suurten keskusten ympärille, hyvän infran varaan. Viime vuosikymmeninä päiden kasvu on ulottunut kasvukäytävän keskiosiin saakka ja näin kasvun ilmiö on lopulta yhdistänyt koko alueen
• HHT on vuosikymmenten aikana vahvistunut paitsi rakenteellisesti, myös toiminnallisesti. Alueella asuu jo joka kolmas suomalainen, ja kaikista Suomen työpaikoista ja bruttokansantuotteesta alueen osuus on lähes puolet. HHT on yhtenäinen työmarkkina-alue ja miljoonien ihmisten päivittäisen liikkumisen ja toimeliaisuuden alusta. Tämä alue muodostaa Suomen kilpailukyvyn kivijalan.
• HHT-verkoston v. 2013 käynnistynyt kasvukäytävähanke käsittää kolme laajaa teemakokonaisuutta: liikkumisen kehittämisen (henkilöliikenne ja logistiikka), elinkeinotoimen ja osaamisen verkostoitumisen edistämisen sekä Älykäs kaupunki teeman (aluerakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen, asumisen kehittäminen, energiantuotannon ja -tehokkuuden kehittäminen sekä kaupunkikulttuurityö koko kasvukäytävän alueella.
• Hämeenlinna tarvitsee pendelöiviä kuntalaisiaan, joten jatkossa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen miten kaupunki tämän asukasryhmänsä liikkuvaa elämäntapaa pystyy tukemaan.
• Jatkossa tulisikin kehittää pendelöintiä tukevia palveluita kokonaisvaltaisesti ja tutkia kasvukäytävän elinkeinorakennetta tarkemmin. Saavutettavuuteen liittyy myös oppilaitosten välisen yhteistyön kehittäminen. Tavaraliikenne on oleellinen tekijä kasvukäytävän kehittymisessä. Logistiikkakeskukset kasvukäytävän sisällä muodostavat verkostoja, jotka ylittävät hallinnonrajat.
• Joukkoliikennevälineiden vuorotarjonta ja saavutettavuus sekä matkustamisen mukavuus vaikuttavat myös kulkutavan valintaan. Hämeenlinnaan ja Hämeenlinnasta pendelöivien yhdensuuntaiseen matkustamiseen kului aikaa hiukan yli tunti päivittäin. 7 % tutkimukseen vastanneista työmatka huomioitiin työajaksi.
• Lähes puolet (47 %) pendelöivistä oli matkustanut säännöllisesti työn tai opiskelun takia yli 6 vuotta, lähes päivittäin. Pendelöinnin syynä on se, että osaamista ja koulutusta vastaavaa työtä ei ollut tarjolla lähempänä kotipaikkaa. 57 % oli mahdollisuus tehdä etätyötä. 55 % teki etätyötä vähintään kuukausittain ja 27 % viikoittain.
• Asemanseutujen kehittäminen liittyy kiinteästi pendelöintiin Tutkimuksessa nousi esiin niitä asioita, joita pedelöijät kokivat tärkeiksi.
Asemanseutujen kehittäminen – palvelujen tärkeys työ- ja opiskelumatkailijoille
Palvelu | Tärkeys pendelöivälle |
Pitkäaikaisparkkipaikkoja | 8,8 |
Päivittäistavarakauppa | 8,3 |
Lyhytaikaisparkkipaikkoja | 8,3 |
Paikallisliikenteen info-/lippupiste | 8,0 |
Apteekki | 7,2 |
Autohuolto, bensa-asema | 7,0 |
Pikaravintola | 6,9 |
Ravintola | 6,7 |
Pankki | 6,2 |
Terveysasema, -kioski | 6,2 |
Kirjasto | 6,0 |
Päiväkoti | 5,9 |
Kunto-/jumppasali | 5,7 |
Kokous/toimistotila | 5,6 |
Muita erikoisliikkeitä | 5,6 |
Parturi/kampaamo/kauneushoitola | 5,4 |
Suutari | 5,1 |
Pesula | 4,7 |
Asteikko: 4-10-erittäin tärkeä
Lähde: Pendelöintitutkimus 2014, Hämeenlinna
• Pendelöinnissä korostuu työn joustavuuden merkitys, joka työnantajien tulisi huomioida entistä paremmin. Muuttojen suuntautuminen ja pendelöinti ovat yhteydessä toisiinsa. Mitä suurempi osuus kehyskunnan tulo- ja lähtömuutoista on keskusriippuvaisia, sitä enemmän suuntautuu pendelöintiä keskuskuntaan. Samalla kunnan työpaikkaomavaraisuusaste on alhaisempi.
.
• Hämeenlinna on sijainniltaan erinomaisessa paikassa kasvavien kaupunkien Helsingin ja Tampereen välissä. Yritykset nostivat myös elinvoimaisuuskyselyssä Hämeenlinnan hyvän sijainnin tärkeäksi tekijäksi. Kaupunkia ei tule kuitenkaan nähdä yksittäisenä toimijana vaan osana suurempaa kaupunki- ja kuntaverkostoa.
4. Yritysten menestyminen – yrityskehitys- ja
verkostoitumispalvelut
• Onnistuneella maankäytöllä turvataan elinkeinoelämälle riittävä toimitilatarjonta. Maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella tulisi tarjota jatkossa Hämeenlinnan seudun yrityksille tonttimaata saatavuuden kannalta tärkeimpien reittien varrelle. Kaupungit menestyvät yhdessä alueen yritysten kanssa
• Kaavoitusprosessin sujuvuus on yritysten kannalta usein kriittinen tekijä. Yritysten toimitilatarjonta tulee hoitaa markkinaehtoisesti. Kaupungin elinkeinopolitiikan keskeisenä tehtävänä teollisuuden rakennemuutoksessa on vapaiden toimitilojen tehokas uusiokäyttö.
• Hämeenlinnan seutu poikkeaa muista alueista siinä, ettei yritysperustannassa tapahtunut muutosta vuosien 2000-2011 välisenä aikana. Mitä korkeampi uusiutumisprosentti on, sitä enemmän uusiutumista tapahtuu tarkasteltavan ajanjakson aikana. Alueen, jolla on suuri yrityskannan uudistumiskyky eli syntyy paljon uusia yrityksiä ja samanaikaisesti heikompia yrityksiä poistuu markkinoilta, kykenee vastaamaan toimintaympäristön muutoksen aiheuttamiin sopeutuspaineisiin.
• Hämeenlinnan seudulla tulisi kiinnittää erityistä huomioita jatkossa yrityskannan uudistumiskykyyn. Näin yritykset pystyvät paremmin sopeutumaan muutospaineisiin, joita lähivuosina on odotettavissa.
Tavoitteet ja Hankkeet
Elinvoimaisuuden painopistealueet määriteltiin yhteistyössä alueen yritysten, päättäjien ja kuntalaisten kanssa. Tässä elinvoimaohjelmassa määritellään myös tulevaisuuden toimenpiteet elinvoimaisuuden kehittämiseksi tuleville vuosille.
Hankkeet | Vastuu/verkosto | Valmis | |
Hämeenlinnan maine ja tunnettuus kasvaa (The world capital of Sibelius) | 1. Kaupunkibrändi – hanke, - brändiverkoston mallinnus | Viestintä Kumppanit: Elinkeinoyhtiö Hämeen liitto Suurimmat työnantajat | 2015 |
2. Juhlavuodet- hanke | HML kaupunki Kumppanit: Sibelius celebrations Elinkeinoyhtiö Luota-hanke | 2014 | |
3. Hämeenlinnan saapumisväylät markkinointihanke (Goodman) | Elinkeinoyhtiö Kumppanit: Maankäyttö Viestintä | 2014 | |
Maaseutualueiden elinvoimaisuus, asuminen ja yrittäminen edistyvät | 4. Maaseutualueiden alabrändit | Viestintä Kumppanit: Elinkeinoyhtiö Kaupunginosakeskusten yrittäjät ja järjestöt | 2015 |
Hankkeet | Vastuu/verkosto | Valmis | |
5. Selvityshanke | Elinkeinoyhtiö Kumppanit: Kaupunginosakeskusten yrittäjät ja järjestöt | 2016 | |
Hämeenlinna markkinointi on luotettavaa toimivaa ja tehokasta | 6. Markkinointi-selvitys - Kaupungin markkinointiresurssien kartoittaminen ja oikea kohdentaminen | HML kaupunki Kumppanit: Elinkeinoyhtiö Yritykset | 2014 |
7. Rekrytointimarkkinointi | Henkilöstöhallinto Viestintä | 2014 | |
8. Sidosryhmäyhteistyö | Hml kaupunki Hämeen liitto Elinkeinoyhtiö HAMK Tavastia Järjestöt | 2014 |
Hankkeet | Vastuu | Valmis | |
Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus kohdistuvat aloihin, jotka työllistävät | 9. Ennakointi – hanke | Hämeen liitto oppilaitokset | |
10. Toisen asteen koulutuksen sisäinen integraatio | Hämeenlinnan kaupunki Kumppanit: Toisen asteen koulutus | ||
Suomen paras ammattikorkeakoulu HAMK | 11. Korkeakoulukeskus | HAMK, Elinkeinoyhtiö, Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan Seudun Opiskelija-asuntosäätiö |
Hankkeet | Vastuu | Valmis | |
Vaikeassa työmarkkina- asemassa olevien toimintakyky, työkyky ja työmarkkinakelpois uus paranee | 12. Työllisyyshankkeiden kokonaisuuden koordinaatio | Työllisyystyöryhmä | 2015 |
Työllisyyspalvelut ovat helposti saavutettavia | 13. Yhden luukun periaate | Hämeenlinnan kaupunki Ely | 2016 |
14. Kumppanuusverkostojen rakentaminen oppilaitosten kanssa merkittävien kärkihankkeiden ympärille | Elinkeinoyhtiö Oppilaitokset | 2015 |
Hankkeet | Vastuu | Valmis | |
Hämeenlinnan asemanseutu on toimiva liikenteen solmukohta, työpaikka-alue ja viihtyisän asumisen mahdollistaja | 15. Aseman seudun kehittämishanke | Maankäyttö Kumppanit: YIT, HHT- hanke, Pysäköinti Oy | 2015 |
HHT-akselista muodostuu kansallinen hanke, jolle saadaan merkittävää rahoitusta | 16. HHT-hanke | HHT- projektinjohto | 2015 |
Hankkeet | Vastuu | Valmis | |
Joukkoliikenne toimii sujuvasti ja joukkoliikenteen solmukohdat kehittyvät toimiviksi | 17. Joukkoliikenteen kehittämishanke | YYP-tilaajat Kumppanit: HHT-hanke, joukkoliikenneyritykset | 2017 |
Rautatieaseman ja linja-autoaseman liitäntäpysäköinti on toimivaa | 18. Pysäköintilaitokset - hanke | YYP-tilaajat Kumppanit: Pysäköinti Oy Keskustan yrittäjät | 2020 |
Hankkeet | Vastuu | Valmis | |
Yritysten sijoittumisprosessi on laadukas ja nopea | 19. Sijoittumisprosessin kuvaus ja sen toimeenpano (organisointi) | YYP-tilaajat Kumppani: Elinkeinoyhtiö | 2014 |
Yritysten liiketoiminta kasvaa ja kansainvälis- tyminen lisääntyy | 20. Yritysten neuvonta/hautomopalvelujen kehityshanke, kumppanuus luodaan verkostoja yritysten välille | Elinkeinoyhtiö | 2015 |
Hankkeet | Vastuu | Valmis | |
Hämeenlinnaan syntyy uusia yrityksiä | 21. Centra | Elinkeinoyhtiö Kumppani: YYP-tilaajat | 2020 |
22. Moreenin yritysalueen kehittäminen | YYP- infra Kumppani: Elinkeinoyhtiö | 2015 | |
23. Engelinranta | KH, Hämeenlinnan Eteläranta Oy | 2025 | |
24. Kirstula | Elinkeinoyhtiö | 2016 | |
25. Kaupunkikeskustan kehittämishanke | YYP- tilaajat | 2015 |
Hankkeet | Vastuu | Valmis | |
Tapahtumien määrä lisääntyy Hämeenlinnassa | 26. Tapahtumakonsepti | Elinkeinoyhtiö | 2015 |
27. Tapahtumapuisto | Elinkeinoyhtiö Kumppani: YYP-tilaajat | 2015 | |
Elämänlaatuun panostava yrittäminen lisääntyy | 28. Vanajanlinnan alueen kehittäminen | Elinkeinoyhtiö Kumppani: Yritykset | 2017 |
29. Verkatehtaan alueen infran kehittäminen | Verkatehdas Oy Kumppani: YYP-Tilaajat | 2015 | |
30. Vesielementin kaupallistaminen | Elinkeinoyhtiö Kumppani: Vanajavesikeskus | 2017 | |
Vapaa-ajan asuminen laajenee ja kehittyy | 31. Aulangon alueen vapaa-ajan toimintojen ja asumisen edistäminen | Elinkeinoyhtiö Kumppanit: Yrittäjät YYP-Tilaajat Metsähallitus | 2015 |
32. Luotian alueen kehittäminen | Elinkeinoyhtiö | 2016 |
Lähteet
Xxx, Xxxx. 2013. Kanta-Hämeen alueellinen kilpailukyky verrattuna muihin kuntiin. Xxxxxx, X. 2011. City Branding: Theory and Cases.
Florida, R. (2005), The Flight of the Creative Class: The New Global Competition for Talent, HarperBusiness, New York, United States. Xxxxxxx, X. 1983. Frames of Mind. New York: Basic.
Xxxxxxxxxxx, M. S. 1973. The Strength of Weak Ties. American Journal of Sociology 78, 1360-1380.
Xxxxxxxx, X. 2012. Kaupunki oman onnensa seppänä - Kuntien elinkeinopolitiikan organisointi muuttuvassa toimintaympäristössä. Kuntaliitto 2012.
Xxxxxxx, G.J. (2009a), Citymarketing in Perspectief (in Dutch), IVIO, Lelystad,The Netherlands.
Xxxxxxxx, X. & Sallinen S. 2012. Elinvoiman eväät - Kunta elinvoiman johtajana. Hankesuunnitelma xxxx://xxx.xxxxxx.xxx/xx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx/xxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxx-xxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxx/Xxxxx/xxxxxxx.xxxx Hämeen liitto. 2013. Häme-ohjelma - Strateginen maakuntaohjelma 2014+.
Hämeenlinnan kaupunki. 2010. Maankäytön, asumisen ja liikenteen kehityskuva 2030. Hämeenlinnan seutu – Hattula, Hämeenlinna, Janakkala. Domus Print Oy Hämeenlinna 2009.
Hämeenlinnan kaupunki. 2014. Pendelöintitutkimus 2014.
Xxxxxxxxxxx.xx 2013. Veropuu. Luettu: 23.12.2013 xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxx.xx/Xxxxxxxxxxxxx-xx-xxxxxx/Xxxxxx/Xxxxxxx/# Kehittämiskeskus Oy Häme. 2010. Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategia 2010-2015.
Xxxxx, X. 2009. Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta.
Kunnallisalan Kehittämissäätiö 2014. xxxx://xxx.xxxx.xx/xxxx/0000 Luettu 2.1.2014. Matkailun edistämiskeskus (MEK). 2013. Tutkimukset ja tilastot.
X’Xxxxxxxx, X. (2005), City Economics, Harvard University Press, Cambridge, United States.
Xxxxxxxx, X. 2013. Oulu – Muutos on mahdollisuus, Kunta- ja palvelurakenteet muutoksessa 3.9.2013. Pwc. 2011. Making it happen. A roadmap for cities and local public services to achieve outcomes.
Xxxxx, X.X. (2006), “Creative cities: Conceptual issues and policy questions”, Journal of Urban Affairs,Vol. 28, No. 1, pp. 1–17. Xxxxxxxxx, X. X. 2007. Handbook of Creativity. 10 painos. Cambridge University Press.
Suomen Kuntaliitto 2012. Kunta elinvoiman johtajana –hanke 2012–2014. Tilastokeskus 2013.
United Nations (2005), World Urbanization Prospects: The 2005 Revision, Population Division, Department of Economic and Social Affairs, United Nations, available at: xxxx://xxx.xx.xxx/xxx/xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx/XXX0000/0000xxx.xxx.