Venäjä

Venäjä

Ukrainan ja EU:n välinen assosiaatiosopimus ei toteudu ainakaan vielä. Ukrainan hallitus päätti viime viikon lopul- la lykätä sopimuksen valmistelua myöhemmäksi, minkä vuoksi sopimusta ei allekirjoiteta Vilnassa parhaillaan me- neillään olevassa EU:n itäisen kumppanuuden huippukoko- uksessa. Xxxxxx hallitus ilmoitti tarpeen selvittää sopimuk- sen taloudellisia vaikutuksia. Samalla hallitus päätti, että neuvotteluja Venäjän ja sen johtaman kolmen maan tullilii- ton kanssa on aktivoitava.

Ukraina on hankalan valinnan edessä, sillä yhtäältä se haluaa lähentyä EU:ta, mutta pyrkii toisaalta säilyttämään taloussuhteensa Venäjään. Venäjä on jo useita vuosia tar- jonnut Ukrainalle Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin muodostaman tulliliiton jäsenyyttä, josta Ukraina on kiel- täytynyt. Venäjän mukaan Ukraina hyötyisi jäsenyydestä miljardeja dollareita vuodessa mm. halvemman energian ja tiiviimpien taloussuhteiden myötä, kun taas lähentyminen EU:hun merkitsisi Ukrainan teollisuuden romahdusta ja työttömyyden kasvua.

Venäjä on jo osoittanut Ukrainalle konkreettisesti, mitä assosiaatiosopimuksen allekirjoittamisesta EU:n kanssa saattaa seurata: Vuoden 2012 keväällä Venäjä supisti kaa- sutoimituksia Ukrainaan ja on sen jälkeen mm. asettanut ukrainalaisille elintarvikkeille tuontirajoituksia ja kiristänyt väliaikaisesti ukrainalaisten tavaroiden tullausmenettelyä. Venäjä on todennut, että Ukrainan ja IVY-maiden välistä vapaakauppasopimusta voidaan joutua tarkistamaan, jos assosiaatiosopimus syntyy. Käytännössä tämä merkitsee tullien asettamista Ukrainasta tulevalle tuonnille. Venäjä voi myös nostaa Ukrainaan viemänsä maakaasun hintaa.

Jokin aika sitten Venäjä ilmoitti, että kaasun hintaa saate- taan laskea, jos assosiaatiosopimusta ei synny.

Ukraina tuo Venäjältä 60 % käyttämästään maakaasusta.

Ukrainan viennistä noin 30 % suuntautuu Venäjälle, ja maan pelkona on venäläisten markkinoiden menetys. IVYn ulkopuolella ei ukrainalaisilla tuotteilla juuri ole kysyntää.

Ukrainan hallituksen mukaan assosiaatiosopimuksesta johtuvat lyhyen tähtäimen taloudelliset menetykset olisivat niin suuria, että nykyisessä vaikeassa tilanteessaan Ukraina ei niitä pysty kantamaan. Sopimus aiheuttaisi myös suoria kustannuksia: esim. EU:n vaatimat teknisten standardien muutokset tulevat Ukrainan mukaan erittäin kalliiksi. Uk- raina haluaisi EU:lta korvauksia kustannuksista, mutta EU ei niihin ole suostunut.

Venäjän keskuspankki on aktivoinut pankkivalvontaan- sa. Kesällä virkaan astuneen pääjohtajan Xxxxxx Xxxxxxxxxxx mukaan keskuspankki kohdistaa tarkemman valvonnan erityisesti toiminnaltaan epäilyttäviin pankkeihin, joilla on paljon mahdollisesti rahanpesuun liittyvää maksuliikennet- tä. Toinen erityiskohde ovat pankit, jotka houkuttelevat talletuksia korkeilla koroilla ja sijoittavat varat riskialttiisiin

kohteisiin. Syyskuussa keskuspankilla oli tehostetussa val- vonnassa noin 140 pankkia ja noin 40 pankin toimintaa keskuspankki oli rajoittanut väärinkäytösten vuoksi.

Heinäkuusta lähtien keskuspankki on peruuttanut yli 20 pankin toimiluvan, kun vuoden ensimmäisellä puoliskolla peruutuksia oli vain muutama. Viime vuosina toimilupia on peruttu keskimäärin 15 vuodessa.

Huomattavimmat tapaukset ovat syksyn aikana toimilu- pansa menettäneet Pushkino-pankki ja Master-pankki.

Pushkino on taseen koolla mitattuna 134:s ja Master 74:s Venäjän pankkien listalla. Em. kahden pankin toiminnan loppuminen on johtanut Venäjän toistaiseksi suurimpien talletustakuiden maksamiseen. Korvausten yhteissumma on 50 mrd. ruplaa (1,1 mrd. euroa). Talletustakuurahastossa on varoja noin 230 mrd. ruplaa (5 mrd. euroa), ja suurten kor- vausten maksaminen on herättänyt keskustelun varojen riittävyydestä jatkossa. Talletussuoja kattaa yksityishenki- löiden talletukset 700 000 ruplaan (16 000 euroon) asti kussakin pankissa. Vireillä on lakiesitys, joka nostaisi summan miljoonaan ruplaan. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan talletustakuujärjestelmän olemassaolo houkuttelee asiakkaita tekemään korkeakorkoisia talletuksia riskialttii- siin pankkeihin.

Toimilupansa menettäneiden pankkien suhteellisen pie- nen koon vuoksi tapaukset eivät ole vaarantaneet pank- kisektorin yleistä vakautta. Tilanne on kuitenkin saanut monet pankit suhtautumaan aiempaa varovaisemmin luo- tonantoon pankkien välisillä markkinoilla, joten joidenkin pienten pankkien rahoitusmahdollisuudet voivat heiketä.

Venäjällä on tällä hetkellä noin 900 pankkia, mutta suuri osa toiminnasta on keskittynyt 5 suurimmalle valtiolliselle pankille.

TIR-tullivakuusjärjestelmän soveltaminen loppuu Suo- men ja Venäjän rajalla. Venäjän tulliviranomaiset ovat ilmoittaneet, että viimeisinä raja-asemina TIR-menettelyn käytöstä luopuvat joulukuun alussa Venäjän Suomen ja Liettuan vastaisilla rajoilla toimivat tullit. Venäjän muilta rajoilta menettely on poistunut jo aiemmin syksyllä.

Kansainvälistä kauppaa helpottavassa TIR-menettelyssä tuontitavaraa ei tullata rajalla vaan vasta määränpäässä. Jos tavara rajan ylityksen jälkeen katoaa, maksaa tuojamaan kuljetusjärjestö tullin kansainvälisen vakuussopimuksen perusteella. Venäläinen kuljetusjärjestö ASMAP ei kuiten- kaan ole tulleja tällaisissa tapauksissa maksanut. Tämä on merkinnyt federaation budjettitulojen menetyksiä, joista tullihallinto on vastuussa finanssiministeriölle. Tullihallin- non ratkaisu ongelmaan on TIR-menettelyn lopettaminen.

TIR-menettelyn sijasta Venäjän tulli velvoittaa Venäjäl- le vievät yritykset ottamaan lastille tullivakuutuksen venä- läisiltä organisaatioilta tai käyttämään kuljetuksissa sellaisia venäläisiä kuljetusyrityksiä, joilla on tullin valtuutus hoitaa kuljetukset ilman vakuutta.

Suomalaiset kuljetusyritykset pelkäävät uuden järjeste- lyn hidastavan huomattavasti rahtien rajanylityksiä.

Kiina

EU ja Kiina aloittavat neuvottelut investointisopimuk- sesta. Viime viikolla Pekingissä pikaisen valmistelun jäl- keen pidetty EU:n ja Kiinan huippukokous hahmotteli yh- teistyömahdollisuuksia, jotka vahvistaisivat osapuolten 10 vuotta sitten sopimaa strategista kumppanuutta. Kaikkiaan kokouksen annista saa kuvan, että tilaisuudessa tyydyttiin lähinnä kirjaamaan se, että osapuolten suhteiden syventämi- selle on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia.

Tapaamisen tärkein tulos on, että EU ja Kiina sopivat aloittavansa neuvottelut investointisuojasopimuksesta.

Maiden suhteita ovat hiertäneet investointisuojan lisäksi mm. tekijänoikeuksia ja markkinoillepääsyä koskevat on- gelmat, joiden ratkaisussa investointisopimus on nähty tärkeäksi. OECD:n mukaan Kiina rajoittaa maahan tulevia suoria sijoituksia enemmän kuin mikään muu OECD:n arvioimista 40 maasta. EU:n mielestä Kiinan ehdottamat vapaakauppaneuvottelut ovat ajankohtaiset vasta, kun Kiina luopuu laajamittaisista yrityksilleen myöntämistä subventi- oista.

Tällä viikolla Kiinan pääministeri Xx Xxxxxxx edisti ta- loussuhteita myös 16 keskisen ja itäisen Euroopan maan kanssa Romaniassa pidetyssä maiden toisessa yhteisessä tapaamisessa. Kiina lupasi alueelle infrastruktuuri-inves- tointeja (mm. rautatiet) sekä yhteistyötä energia-alalla ja maataloudessa. Tapaamisen luonnetta kuvaa se, että Kiinan delegaatioon kuului kolmisensataa yritysedustajaa.

Kiinan EU-kauppa vuositasolla

4 neljänneksen liukuva summa, mrd. USD Kauppatase Vienti Tuonti

400

350

300

250

200

150

100

Vienti

Tuonti

50

oli vuonna 2011 vain 2–3 %. Kiinalaisten yritysten suorat sijoitukset EU-maihin alkoivat kasvaa kunnolla vasta vuon- na 2011, joskin kiinalaisten sijoitusten osuus kaikista EU- maihin suuntautuneista sijoituksista jäi vain noin puoleen prosenttiin.

Kiinan ja Japanin saarikiista kehittyy vaaralliseen suuntaan. Kiina ilmoitti 24.11. laajentavansa ilmapuolus- tuksen tunnistusvyöhykkeensä kiistellyn Senkaku/Diaoyu

-saariryhmän ylle. Vyöhykkeellä liikkuvat lentokoneet ovat ilmoitusvelvollisia Kiinalle ”puolustuksellisten hätätoimien uhalla”. Laajennuksen jälkeen Kiinan ja Japanin tunnistus- vyöhykkeet ovat päällekkäin. Päätös on saanut osakseen voimakasta kritiikkiä. Japani on ilmoittanut, ettei se hyväk- sy päätöstä. Myös alueella lentotukikohtaa pitävä Yhdys- vallat ilmoitti, ettei se aio kunnioittaa Kiinan päätöstä. Yh- dysvaltojen sotilaskoneita on kuluvalla viikolla lentänyt uudella tunnistusvyöhykkeellä ilmoittamatta siitä Kiinalle.

Tapaus sattui taloussuhteiden kannalta hankalaan ai- kaan. Viime viikolla Kiinassa vieraili parin vuoden tauon jälkeen suuri yli 100 japanilaisyrityksen edustajista koostu- nut delegaatio kohentamassa suhteita kiinalaisyrityksiin.

Kiina on monille japanilaisyrityksille erittäin tärkeä mark- kina, ja monilla japanilaisyrityksillä on tuotantoa maassa.

Vaikka maiden poliittiset kiistat ovat vaikuttaneet mm. japanilaisten tuotteiden myyntiin Kiinassa, suorat sijoituk- set Japanista Kiinaan ovat kuluvana vuonna olleet keski- määräistä nopeammassa kasvussa. Kiinalaisyritysten suorat sijoitukset Japaniin ovat edelleen hyvin vähäisiä.

Poliittiset kiistat näkyvät maiden välisessä kaupassa. Lähes kahden vuoden seisahtuneisuuden jälkeen Kiinan vienti Japaniin on kuitenkin viime kuukausina ollut nopeas- sa kasvussa. Saarikiistan pulpahtaminen esiin saattaa kat- kaista orastavan kasvun. Myös Kiinan tuonti Japanista on lisääntynyt.

Kiistat ovat näkyneet turistien määrässä, ja japanilaistu- ristien virta Kiinaan on kuluvana vuonna ollut selvästi vä- häisempi kuin viime vuonna. Myös kiinalaisturistien määrä Japanissa on vähentynyt.

Kiinan kauppa Japanin kanssa

0

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

25 mrd. USD, kausitasoitettu

Lähde: Macrobond 20

Tavarakaupan vaihdolla mitattuna Kiina on Yhdysvalto- jen jälkeen EU:n toiseksi suurin kauppakumppani. EU:n Kiina-kaupassa Saksan asema on hallitseva, sillä sen osuus EU:n Kiina-viennistä on 47 % ja koko kauppavaihdosta lähes kolmannes. Huolta aiheuttanut Kiinan kauppaylijää- mä on parina viime vuonna ollut laskussa.

EU:n tuoreimpien tilastojen mukaan Kiinan osuus EU- maiden yritysten ulkomaille suuntautuneista investoinneista

15

10

5

0

2005 0000 0000 0000 0000

Lähde: CEIC ja Kiinan tulli