Contract
OSALLINEN, SYRJÄSSÄ, ONNELLINEN, MARGINAALISSA? TUTKIMUS OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISOPISKELIJOIDEN ARJEN KOKEMUKSISTA SUOMESSA JA SAKSASSA
(OSIO: TUETTU OPPISOPIMUSKOULUTUS MOLEMMISSA MAISSA)
KM, ekonomi, tohtorikoulutettava/Oulun yliopisto Xxxxx Xxxxxx
Seinäjoki 22.9.2016
Kyvyt käyttöön –seminaari: Työhönvalmennus framilla
Pro graduni ”Tuettu oppisopimuskoulutus…” jälkeen olen jatkanut aiheesta väitöskirjatutkimusta 2015-
Väitöskirja oppisopimuskoulutuksen suorittaneiden vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten arjen kokemuksista Suomessa ja Saksassa
Pro gradu 2014: Xxxxx Xxxxxx Tampereen yliopisto: Tuettu oppisopimuskoulutus – erityisryhmille mahdollisuus työelämän yhdenvertaisuuteen
Väitöskirjan tutkimusaineisto
• Laadullinen tutkimus, aineistona haastattelut
• Haastateltu 15 + 15 työikäistä vammaista Suomessa ja Saksassa ajalla lokakuu 2015- toukokuu 2016 (eri vammaisryhmiin kuuluvia)
• Suurin osa mukana työelämässä
• Avotyössä 4 + 2, työsuhteessa 10 + 13
• Työttömänä työnhakijana haastatteluhetkellä yksi suomalainen
• Oppisopimuskoulutus kesken 3 + 3:lla haastatteluhetkellä (osa juuri valmistumassa)
Seinäjoki
4
Oppisopimuskoulutus Suomessa
• Osa ammatillisen koulutuksen järjestelmää, mahdollisuus myös vammaisille ym.
• Suomessa osuus v 2014 vain n. 9 % koko ammatill. koulutuksesta
• Kesto yleensä 3 vuotta, opiskelu n. 4 pv työpaikalla ja 1 pv/vkossa teoriaa
• Työsopimus työnantajan kanssa (minimipalkka tms.), johon työnantaja saa koulutustukea ym.
• Työpaikalle nimetään työpaikkakouluttaja/-ohjaaja
• Koulutuksesta vastaavat oppisopimustoimistot (verkoston organisointi)
Tuettu oppisopimuskoulutus
5
Seinäjoki
• Suomessa nimike vakiintunut käyttöön lähinnä eri kehittämishankkeiden yhteydessä ja ammatillisissa erityisoppilaitoksissa
• Virallisesti ”Oppimisen ja opiskelun tuki oppisopimuskoulutuksessa”/yleinen ja erityinen tuki (OKM)/Additional Learning Support for Apprenticeship; Assistierte Ausbildung
• Tavanomaiseen oppisopimuskoulutukseen lisätty henkilö- ja ryhmäkohtaisia ohjaus- ja tukitoimia ennen opiskelua, sen aikana ja jälkeen (ryhmäkohtainen työhönvalmentaja)
Seinäjoki
6
Tuetun oppisopimuskoulutuksen
kohderyhmät Suomessa
• Maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät, ”erilaiset oppijat”/erityisopiskelijat, työkyvyttömyyseläkkeellä olevat lievästi kehitysvammaiset, ”syrjäytymisvaarassa olevat nuoret”
• Hankkeita toteutettu lähinnä Itä-Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla, Lahdessa, Satakunnassa ja muutamissa ammatillisissa erityisoppilaitoksissa
• Lievästi kehitysvammaisten oppisopimuskoulutuksia toteutettu/meneillään lähinnä Oulun seudulla, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaan eteläisissä kunnissa (Ammattiopisto Luovi), noin 30 suorittanutta tiedossa
Tuettu oppisopimuskoulutus Suomessa - edesauttavat tekijät
7
Seinäjoki
• Työpaikkojen saatavuus, työvoiman tarve, yhteiskuntavastuun periaatteiden yleistyminen sekä asenteiden muutokset
• Opiskelijan motivaatio, henkilökohtaiset ominaisuudet ja soveltuvuus ko. työhön
• Ennakkovalmennuksen resurssointi; riittävä valmentaminen ja ennakkoharjoittelu
• Ryhmäkohtainen lisäresurssi (työhönvalmentaja) välttämätön; ”tukee” myös työnantajaa
• Vertaistuki (kehitysvammaisilla omat 6-8 henk. opiskeluryhmät)
• Vammaisen hyväksyvä ilmapiiri työpaikalla
• Saumaton yhteistyö työpaikkakouluttajan/-ohjaajan ja työhönvalmentajan kesken
Mitkä ovat esteitä?
• Työnantajan kustannuksista jatkuvaa keskustelua Suomessa
• Ennakkoluulot ja asenteet
• Byrokratia ja tukijärjestelmä monimutkainen, myös yrityksen (erityisesti pienyritysten) näkökulmasta; sekä koulutuksen aikana että sen jälkeen
• Kannustinloukut; muutos tarvitaan, jotta työkyvyttömyyseläkkeellä olevan kannattaa käydä osa- aikatyössä (tulorajaa n. 750 €/kk joustavoitettava)
• Eläkkeen lepäämään jättäminen –laki esim. koulutuksen ajaksi; määräaikaisuus ja monimutkaisuus
• Työhönvalmentajan=lisäresurssoinnin rahoitus
Tapausesimerkkejä Suomesta
• Päiväkodissa työsuhteessa
• Päiväkodissa avotyössä
• Kouluttautumassa sosiaali- ja terveysalalle
• Maatilalla avustavissa tehtävissä
Oppisopimuskoulutus vammaisille Saksassa
• Saksassa ammatillinen koulutus suoritetaan yleensä oppisopimuskoulutuksena; koskee myös vammaisia ja osatyökykyisiä (nyt myös laki 2015 Assistierte Ausbildung, jolla pyritään edistämään vaikeimmin työllistyvien työllistymistä)
• Yritykset ottaneet vastuun työvoiman uusintamisesta ja turvaamisesta (”Kamarit” merkittävässä roolissa); yritykset eivät saa tukea yhteiskunnalta
• Pohjana koulutussopimus, joka kuitenkin sitovuudeltaan ja kustannuksiltaan suunnilleen sama yritykselle kuin meillä Suomessa työsopimuksessa
• Yleensä vammainen suorittaa ”normaalin” oppisopimuskoulutuksen ja saa siihen tukipalveluja
”Assistierte Ausbildung” (AsA), SGB III 130 §, Saksassa lakisääteiseksi 1.5.2015
• Saksa oppisopimuskoulutuksen edelläkävijä (80-90 % ammatillisesta koulutuksesta)
• YK:n vammaisten oikeuksien sopimus ratifioitu v 2009 - integraatio/inkluusiokeskustelu maassa
• Vahvistettu menetelmä tarkoitettu mm. oppimisvaikeuksia omaaville, alle 25 v, ilman ammatillista koulutusta olevat, eivät yksilökohtaisista syistä selviä koulutuksesta ilman tukea
• Edellyttää että koulutukseen kykenevä ja ko. ammattiin soveltuva
Assistierte Ausbildung: periaatteet
• Erilaisia edellytyksiä omaavilla nuorilla mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen ja avoimille työmarkkinoille
• Painottunut syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin,
painopiste siirtymässä vammaisiin (BIBB elok. 2016)
• Menetelmässä tuetaan sekä nuorta mutta myös yritystä
• Dritte Partner eli työhönvalmentaja mukana koko ajan
• Yksilöllistäminen/henkilökohtaistaminen
• Normaaliuden periaate (koulutusvastuu yrityksellä, koulutussopimus, koulutuskorvaus)
Positiivisia seikkoja Suomeen verrattuna
• Kiintiölaki Ja sanktiot (koskee sekä yksityisiä että julkisia yhtiöitä ja yhteisöjä)
• Vahvat perinteet
• YK:n vammaisten oikeuksien sopimus ratifioitu jo 2009
• Vahvaa painostusta inkluusiota ajavilta tahoilta
• Nopeammat lainsäädännölliset muutokset
• Negatiivista: ”Werkstätte”, työkeskukset avotyön periaatteilla, vielä yleistä (tekijöinä paljon työkykyisiä tai osatyökykyisiä, lisäksi vaikeavammaisia)
• Hyötyjinä vahva suurteollisuus (monipuolisia alihankintatöitä)
Positiivisia tapausesimerkkejä Saksasta
• Tapausesimerkki: Autotehtaan työntekijä
• Tapausesimerkki: Vakuutusyhtiön virkailija
• Tapausesimerkki: Lentokonetehtaan elektroniikka-asentaja
• Käsityöammatit
• Maahanmuuttajataustaiset vammaiset
Mitä siis tutkimukseni mukaan Suomessa tarvitaan?
• Pois näennäiskehittämisestä
• Lainsäädäntö tukemaan positiivista kehitystä (kiintiölaki voimaan)
• Asenteet muuttuvat vain pakotteiden kautta (”näe minun vammojeni taakse”)
• Oppisopimuskoulutus nähtävä kohtaantokoulutuksena
• Avotyö määritettävä lainsäädännössä määräaikaiseksi harjoitteluksi tms.
• Inkluusiosta ollaan kaukana; erilliset oppimisjärjestelyt hyväksyttävä
• Osa-aikatyön ja työkyvyttömyyseläkkeen yhdistämistä laajennettava
• Osa-aikatyö kunniaan!
Mitä siis tutkimukseni … jatk.
• Vaihtoehdoksi tarvitaan ainakin toistaiseksi koulutussopimuksen malli (vrt. Saksa)
• Oppisopimuskoulutuksen byrokratiaa yksinkertaistettava
• ”Olemme kaikki erilaisia” –ajatusmallia tuotava esille
• Kaikki lainsäädännölliset ja muut perustelut YHDENVERTAISUUDELLE työelämässä olemassa
• Tarvitaan päätöksiä ja tekoja
Tuetusta oppisopimuskoulutuksesta tuote
• Kehitettävä oma ”koulutuslinja” Tuetulle oppisopimuskoulutukselle (esim. ammatillisiin erityisoppilaitoksiin)
• Lainsäädäntömuutokset (vrt. Saksa 1.5.2015)
• Koskisi erityisesti eri vammaisryhmiä
• Perusteena vammaisten oikeudet työhön, osallisuus ja yhdenvertaisuus
• Tavoitteena vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen, jossa kaikki osapuolet voittavat taloudellisesti
• Kiintiölaki edistämään myönteistä kehitystä
KIITOS !
Xxxxx Xxxxxx
xxxxx.xxxxxx@xxxxx.xxx Puh. 044 574 0050