PERHEHOIDON TOIMINTA-

Toimintaohje sisältää tietoa siitä, miten LLKY järjestää, tuottaa ja toteuttaa perhehoitoa ikäihmisille perhekodissa tai asiakkaan omassa kodissa. Toimintaohjeessa kuvataan mm. ikäihmisten perhehoidon keskeiset käsitteet, perhehoidon toteutus, perhehoidon asiakas- maksut, perhehoitajien palkkiot ja niihin liittyvät periaatteet, perhehoitajan asema ja tuen muodot sekä niiden toteutus.

Perhehoidon myöntäminen perustuu asiakkaan palvelutarpeen arviointiin. Palveluohjauk- sessa otetaan huomioon asiakkaan osallisuus ja valinnanvapaus sekä tuetaan hänen mah- dollisuuttaan tehdä tietoon ja kokemukseen perustava valinta.

1.1. Perhehoidon lainsäädäntö

Keskeisiä ikäihmisten perhehoitoa säätäviä lakeja ovat:

- Perhehoitolaki 263/2015

- Laki perhehoitolain muuttamisesta 510/2016

- Sosiaalihuoltolaki 1301/2014

- Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000

- Laki 734/1992 ja asetus 912/1992 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

- Julkisten alojen eläkelaki 81/2016

- Työtapaturma- ja ammattitautilaki 459/2015

- Sairausvakuutuslaki 1224/2004

- Kotikuntalaki 201/1994

- Tietosuojalaki 1050/2018

- Hallintolaki 434/2003

- Hallintolainkäyttölaki 586/1996

- Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveys- palveluista 980/2012

- Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveys- palveluista annetun lain 2 § muuttamisesta 267/2015

- Työtapaturma- ja ammattitautilaki 459/2015

- Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta 486/2015

- Työntekijän eläkelaki 395/2006

- Kunnallinen eläkelaki 549/2003

- Terveydenhuoltolaki 1326 /2010

- Pelastuslaki 379/2011

1.2. Perhehoidon tarkoitus

Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolen- pidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona (Perhehoitolaki 263/2015, 2 §). Perhehoidon asiakkaalla on muihin perhekodin jäseniin tasavertainen ase- ma.

1.3. Perhehoidon myöntämisperusteet

Asiakkaan on mahdollista saada perhehoitoa, kun hänellä ei ole sairaalahoidon, muun vaati- van ammatillisen hoidon, kahden henkilön avustamisen tai säännöllisen yöaikaisen avusta- misen tarvetta MUTTA:

- hän ei pärjää kotona tai hän kokee turvattomuutta, ahdistuneisuutta, masennusta, yksi- näisyyttä kotiin annettavista palveluista huolimatta TAI

- hän tarvitsee toisen henkilön ohjausta, tukea tai läsnäoloa arjessa selviytymiseen enemmän kuin kotiin annettavilla palveluilla voidaan tai on tarkoituksenmukaista häntä tukea TAI

- hänen toimintakykyään heikentää esimerkiksi muistiin vaikuttava sairaus tai iän tuoma hauraus TAI

- perhehoito tukee hänen läheistensä jaksamista

Asiakkaan on mahdollista saada jatkuvaa perhehoitoa:

- toimintakyky on alentunut, mutta asiakas ei tarvitse ympärivuorokautista valvon- taa/ohjausta ja hoitoa

Asiakkaan on mahdollista saada lyhytaikaista perhehoitoa:

- tukemaan kotona asumista

- omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien ajaksi

- omaishoitajan/hoitavan omaisen jaksamisen tueksi tai esim. omaishoitajan sairastuessa tai omaishoitosuhteen päättyessä

- kuntouttavana jaksona esim. sairaalahoidon jälkeen

1.4. Perhehoidon toteuttaminen

LLKY:ssä perhehoitoa toteutetaan toimeksiantosopimussuhteisena perhehoitona perhe- hoitajan yksityiskodissa tai asiakkaan kotona. Asiakaskohtainen toimeksiantosopimus teh- dään yhdessä perhehoitajan kanssa. Perhehoitoa myönnettäessä otetaan huomioon perhe- kotien resurssit. Perhehoitoon asiakkaalla ei ole ns. subjektiivista oikeutta.

1.5. Perhehoidon muodot

1.5.1. Jatkuva perhehoito

- Ympärivuorokautista, tai hoitoaika vähintään 12 h/vrk, toistaiseksi voimassaolevaa per- hehoitoa.

1.5.2. Lyhytaikainen perhehoito

- Käsittää tietyn, ennalta sovitun hoitojakson, jolla on alku- ja loppupäivämäärä.

- Lyhyen perhehoidon jakso voidaan sopia ennakkoon tai se voi perustua asiakkaan äkilli- seen tarpeeseen.

- Ympärivuorokautista perhehoitoa tai hoitoaika vähintään 12 h/vrk

- Jos lyhytaikaisen perhehoidon tarve muuttuu pitkäaikaiseksi, siitä tulee tehdä uusi asia- kaspäätös ja uusi asiakaskohtainen toimeksiantosopimus.

1.5.3. Osavuorokautinen perhehoito

Osavuorokautinen perhehoito on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee perhehoidon palvelua osavuorokautisesti (hoitoaika < 12h, joko päivä- tai yöhoitona). Osavuorokautinen perhe- hoito voi olla jatkuvaa tai lyhytaikaista.

1.5.4. Perhehoito asiakkaan kodissa

Kiertävä perhehoitaja voi työskennellä perhehoidettavan kotona. Tämä mahdollistaa esim. omaishoitajan vapaan esimerkiksi tilanteissa, joissa ikäihminen ei voi tai halua lähteä pois omasta kodistaan. Tällöin perhehoito on pääsääntöisesti osavuorokautista.

1.6. Omaishoidon ja perhehoidon välinen ero

Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpi- don järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla.

Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa tai kiertävän perhe- hoitajan turvin. Perhehoidosta ei ole kyse silloin, kun asiakkaan hoitajana toimii oma lapsi, vanhempi, avo- tai aviopuoliso.

2. MITEN PERHEHOIDON ASIAKKAAKSI?

Perhehoidon asiakkaaksi haetaan ottamalla yhteyttä LLKY:n asiakasohjausyksikköön. Pää- sääntöisesti hakemus toimitetaan kirjallisesti ja se käsitellään SAS-työryhmässä.

Ennen perhehoidon aloittamista kartoitetaan asiakkaan toimintakyky, palveluntarve ja so- veltuvuus perhehoitoon. Kartoituksessa käytetään apuna erilaisia toimintakykymittareita ja muistitestiä. Kartoituksen tekee asiakasohjausyksikön viranhaltija yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaistensa tai läheistensä kanssa.

Palvelun myöntämisestä asiakkaalle tehdään muutoksenhakukelpoinen viranhaltijapäätös.

3. IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON OHJAUS JA ORGANISOINTI

3.1. Palvelukoordinaattorin tehtävät

Palvelukoordinaattori on nimetty LLKY:n ikäihmisten perhehoidon vastuutyöntekijäksi. Pal- velukoordinaattorin tehtävät ovat:

- seuraa, arvioi ja valvoo perhehoitoa yhteistyössä kotihoidon johtajan kanssa

- suunnittelee ja järjestää perhehoitajien rekrytoinnin

- selvittää valmennukseen aikovan perheen taustatiedot heidän suostumuksellaan per- heen asuinkunnan sosiaalityöntekijältä

- tekee arviokotikäynnit yhdessä asiakasohjausyksikön viranhaltijan kanssa

- suunnittelee, järjestää ja toteuttaa perhehoitajien valmennuksen

- hyväksyy valmennukseen osallistuvat perheet/henkilöt sekä valmennuksen hyväksytysti suorittaneet perheet/henkilöt

- tekee asiakaskohtaiset toimeksiantosopimukset ja viranhaltijapäätökset johtokunnan hyväksymän toimintaohjeen mukaisesti

- tekee Web/T-web-päätökset perhehoidon palkkion maksamisesta perhehoitajalle

- hyväksyy perhehoidon asiakkaan asiakasmaksupäätöksen

- tekee asiakkaalle viranhaltijapäätöksen perhehoitoon sijoittamisesta

- valmistelee ja järjestää perhehoitosijoitukset SAS-työryhmän suositusten mukaan

- laatii jatkuvan perhehoidon asiakkaille perhehoidon hoito- ja palvelusuunnitelman

- järjestää perhehoidon asiakkaiden tilapäishoidon perhehoitajan vapaiden aikana

- toimii perhehoidon yhdyshenkilönä ja ylläpitää perhehoitajien rekisteriä

- kartoittaa perhehoitajien koulutustarpeen, ohjaa perhehoitajia LLKY:n järjestämään täy- dennyskoulutukseen vähintään vuosittain, ylläpitää perhehoitajien koulutuskortteja

- tiedottaa perhehoidon ajankohtaisista asioista perhehoitajille

- ohjaa, tukee ja valvoo perhehoitajaa tehtävässään

- hyväksyy perhehoitajan sijaisen ja kiertävän perhehoitajan

- tekee yhteistyötä asiakkaan, hänen omaistensa sekä muun asiakkaan verkoston kanssa

- seuraa ikäihmisten perhehoidon talousarviota suunnitellusti

- tiedottaa perhehoitoa koskevista asioista LLKY:n viestintäohjeiden mukaisesti

- kirjaa ja seuraa perhehoitajan vapaat

- kokoaa perhehoidon tilastot

3.2. Kotihoidon johtajan tehtävät

- vastaa ikäihmisten perhehoidon talousarvion laadinnasta ja seurannasta

- laatii yhdessä palvelukoordinaattorin kanssa perhehoidon toimintaohjetta koskevat muutosesitykset LLKY:n johtokunnalle

- hyväksyy perhehoidon laskut

- seuraa, arvioi ja valvoo perhehoitoa yhdessä palvelukoordinaattorin kanssa

3.3. Toimistosihteerin tehtävät

- valmistelee asiakkaan asiakasmaksupäätöksen

- hyväksyy perhehoitajan ilmoituksen toteutuneista hoitopäivistä

- perhehoidon palkkioiden ja kulukorvausten maksatus

- käynnistämiskorvauksen ja muiden ostolaskujen maksatus

- asiakaslaskutus

4. PERHEHOITAJAN/PERHEKODIN HYVÄKSYMISEN EDELLYTYKSET

4.1. Perhehoitaja

Toimeksiantosopimussuhteiseksi perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on koulu- tuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella sopiva anta- maan perhehoitoa. Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan hen- kilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus (Perhehoitolaki 263/2015, 6

§).

1. Perhehoitajalla tulee olla tehtävään edellyttämät valmiudet

2. Perhehoitajana voi toimia parisuhteessa elävät, yksinasuvat tai sisarukset

3. Perheenjäsenten ihmissuhteet ovat kunnossa ja perheen talous on vakaa

4. Perhehoitajan terveydentila on riittävä ja perheessä ei ole erityisen vaativaa hoitoa tarvitsevaa perheenjäsentä

Perhehoito on koko perheen asia ja jo selvittelytyön vaiheissa kartoitetaan kaikkien per- heenjäsenten mielipide perhehoitoperheeksi ryhtymisestä. Kaikkien perheenjäsenten on hyväksyttävä kodissa tapahtuva perhehoito.

Lisäksi selvitetään muut mahdolliset perhehoidon ehdottomat esteet. Perhehaastattelujen jälkeen perhehoidosta kiinnostuneille/valmennukseen hyväksytyille järjestetään ennakko- valmennus, joka voi olla yksilö- tai ryhmävalmennusta.

IKÄIHMISTEN PERHEHOITAJILTA EDELLYTETTÄVÄT VALMIUDET

1) PITÄÄ HUOLTA IKÄIHMISEN HYVINVOINNISTA (hoivata)

• Perustaa toimintansa ikäihmisten hyvän hoidon arvoihin ja eettisiin periaatteisiin.

• Tarjoaa ikäihmiselle hoivaa ja huolenpitoa, mikä tukee hänen terveyttään sekä fyysistä, psyykkistä ja so- siaalista hyvinvointia.

• Tarjoaa hyvän perushoidon.

• Tietää ikäihmisten yleisimmät sairaudet ja ymmärtää lääkehoidosta huolehtimisen merkityksen.

• Tarjoaa ikäihmiselle turvallisen ja viihtyisän elinympäristön.

• Tekee huomioita ikäihmisen terveydentilasta sekä tunnistaa tilanteita, jotka edellyttävät ammattihenki- lön tekemää arviointia tai hoitoa.

2) AUTTAA JA TUKEA IKÄIHMISTÄ HÄNEN OMIEN VOIMAVAROJENSA HYÖDYNTÄMISESSÄ JA TOIMIN- TAKYVYN YLLÄPITÄMISESSÄ

• Ymmärtää ikäihmisen elämänhistorian tuntemisen merkitys.

• Ymmärtää ja hyväksyy ikääntymisen mukanaan tuomat muutokset.

• Ymmärtää ikäihmisen fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten ja henkisten voimavarojen hyödyntämisen merkityksen ja kartoittaa ne yhteistyössä ikäihmisen, läheisten ja muiden tahojen kanssa.

• Osaa huomioida ikäihmisen yksilölliset tarpeet ja toiveet.

• Mahdollistaa ikäihmiselle osallistumisen arjen toimiin ja antaa tukea ja ohjausta tarvittaessa.

• Osaa kuunnella ikäihmistä ja olla vuorovaikutuksessa hänen kanssaan.

• Edistää ikäihmisen itsemääräämisoikeutta turvallisuutta vaarantamatta.

3) MAHDOLLISTAA JA TUKEA IKÄIHMISEN JA HÄNEN LÄHEISTENSÄ YHTEYDENPITOA

• Ymmärtää ikäihmisen perhe- ja ystävyyssuhteiden merkityksen.

• Mahdollistaa läheisten vierailut ja muun yhteydenpidon.

• Taitoa tukea ikäihmisen suhteita ja käytännön yhteydenpitoa hänen läheisiinsä.

4) TEHDÄ YHTEISTYÖTÄ IKÄIHMISEN ASIOISSA

• Tietoa, taitoa ja halua tehdä yhteistyötä muiden ikäihmisen asioita hoitavien tahojen kanssa.

• Tietää ja ymmärtää erilaisten palveluja ja hoitoa koskevien suunnitelmien merkitys.

• Tietää perhehoitajan tehtävät, oikeudet ja vastuut pitkä- ja lyhytkestoisessa perhehoidossa.

• Ymmärtää salassapitovelvollisuuden merkitys ja toimia sen mukaisesti.

• Tunnistaa omat voimavaransa ja on valmis ottamaan vastaan tukea ja ohjausta tarvittaessa.

5) ON VALMIS SITOUTUMAAN PERHEHOITAJAN TEHTÄVÄÄN

• Ymmärtää pysyvyyden ja jatkuvuuden merkityksen ikäihmisen elämässä.

• Ymmärtää, mitä pitkäaikaiseen perhehoitoon sitoutuminen merkitsee.

• Tietoa arvioida perhehoidon jatkumisen tarkoituksenmukaisuus ikäihmisen kannalta.

• Taitoa tukea ikäihmistä perhehoidon päättyessä.

• Ymmärtää ja hyväksyy perhehoidon valvonnan merkityksen. lähde: Perhehoitoliitto ry

4.2. Perhekoti

Perhekodilla tarkoitetaan aluehallintovirastolta (AVI) luvan saanutta ammatillista perheko- tia tai perhehoitolain (263/2015, 3 §) mukaisen toimeksiantosopimuksen tehneen perhehoi- tajan kunnan tai kuntayhtymän hyväksymää yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa. LLKY toteuttaa vain toimeksiantosopimussuhteista ikäihmisten perhehoitoa. Toimeksiantoso- pimussuhteisen perhekodin hyväksyy tehtävään nimetty perhehoidosta vastaava viranhalti- ja.

Perhekotia koskevat vaatimukset:

- perhekodin tulee olla olosuhteiltaan sopiva, esteetön siellä annettavalle hoidolle

- perhekodin tulee olla rakenteeltaan, tiloiltaan, varustetasoltaan turvallinen ja annetta- valle hoidolle sopiva

- perhekoti on tarkoituksenmukainen, kodikas, viihtyisä ja siellä on myönteinen ilmapiiri

- perhekodin sijainti on asiakkaan tarvitsemien palvelujen ja läheisten yhteydenpidon kannalta hyvä

- perhekodissa on turvallista asua

- perhehoitaja vastaa perhekodin turvallisuudesta myös poikkeusolojen aikana ja hän on velvollinen tekemään eri viranomaisten esittämät mahdolliset turvallisuuteen liittyvät korjaustoimenpiteet sovitun ajan puitteissa

- perhekotiin laaditaan turvallisuusselvitys ja pelastussuunnitelma yhteistyössä perheen, ja perhehoidosta vastaavan viranhaltijan kesken

Perhehoidossa asiakkaalla tulee olla mahdollisuus yksityisyyteen:

- perhekodissa asiakkaalle on lähtökohtaisesti varattu oma huone

- perhehoidon asiakkaalla on mahdollisuus kalustaa ja sisustaa oma huoneensa

- perhehoidon asiakkaalla on käytössä kaikki kodin yhteiset tilat

- perhehoidon asiakkaalla on perhekodissa tasa-arvoinen asema muiden perhekodin jä- senten kanssa

4.3. Hoidettavien määrä perhehoidossa

Perhekodissa saadaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää (4) henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset tai muut erityistä huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuna. (Perhehoitolaki 263/2015, 7 §). Mikäli perhekodissa annettavas- ta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi ennakkoval- mennuksen käynyttä perhekodissa asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella on tehtävään so- veltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatustehtävistä, saadaan perhekodissa hoi- taa samanaikaisesti enintään kuutta (6) henkilöä (Laki perhehoitolain muuttamisesta 7 §). Perhehoitajalla ei kuitenkaan ole oikeutta tiettyyn määrään hoidettavia, vaan hoidettavien määrästä päättää aina perhehoidon sijoituksen tekevä kunta.

Jos kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille, voi perhekodissa ol- la samanaikaisesti hoidettavana useampi henkilö kuin 7 §:ssä säädetään. Erityisistä syistä voidaan 7 §:ssä säädetystä samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismäärästä

poiketa. Erityisenä tilanteena pidetään lähinnä tilannetta, jossa perhehoidossa samanaikai- sesti hoidetaan vain täysi-ikäisiä henkilöitä ja heidän toimintakykynsä ja keskinäinen kans- sakäyminen ja perhehoitosijoituksen laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa tekevät mahdolliseksi poikkeamisen enimmäismäärästä (Perhehoitolaki 263/2015, 9 §).

5. PERHEHOITOA MÄÄRITTÄVÄ SUUNNITELMA JA SOPIMUKSET

5.1. Perhehoidon hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Pääsääntöisesti jokaiselle perhehoidon asiakkaalle tehdään perhehoidon hoito- ja kuntou- tussuunnitelma, joka arvioidaan ja päivitetään vähintään vuosittain ja lisäksi tarvittaessa. Suunnitelma tehdään yhteistyössä asiakkaan ja hänen lähiomaistensa, perhehoitajan sekä muiden perhehoitoon osallistuvien kanssa.

5.2. Toimeksiantosopimus

Toimeksiantosopimus on asiakirja, jossa perhehoitaja ja perhehoidosta vastaava viranhaltija sopivat hoitosuhteeseen liittyvät velvollisuudet ja oikeudet. Toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitetun osalta. Sopimus tarkistetaan tilanteen muuttuessa ja sitä ei voi muuttaa yksipuolisesti. Toimeksiantosopimuksen tehnyt perhehoitaja/perhehoidon si- jainen/kiertävä perhehoitaja ei ole työsopimuslaissa tarkoitetussa työsuhteessa.

Jatkuvan perhehoidon toimeksiantosopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevana. Lyhyt- aikaisen perhehoidon toimeksiantosopimus tehdään aina määräaikaisena.

5.2.1. Toimeksiantosopimuksen sisältö

1. sopijaosapuolet

2. perhehoidon asiakkaan henkilötiedot (Laki sosiaalihuollon asemasta ja oikeuksista 2000, 17§)

3. palkkion saaja

4. perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio, kulukorvaus sekä hoitopalkkion ja kulukor- vauksen maksaminen vapaan ajalta ja hoidon keskeytyessä

5. mahdollinen matkakorvaus (kiertävä perhehoitaja)

6. käynnistämiskorvaus sekä mahdollinen takaisinperintä, erilliseen suunnitelmaan kirja- taan yksilöidysti tarvittavat hankinnat ja perhekotiin liittyvät korjaukset

7. mahdollinen erityisten kustannusten korvaaminen

8. perhehoitajan oikeus vapaaseen, vapaapäivien toteuttaminen, hoidettavien sijaishoidon järjestäminen, hoitopalkkion ja kustannusten korvaaminen vapaan ajalta

9. perhehoidon muoto, kestoaika ja voimaantulo

10. yhteistyö perhehoidosta vastaava viranhaltijan kanssa ja perhehoidon tuki; perhehoita- jien tapaamiset, täydennyskoulutus, työnohjaus, muu tuki

11. toimeksiantosopimuksen irtisanomisen ja purkamisen ehdot

12. perhehoitajan velvoitteet, sisältäen salassapitovelvollisuuden

13. perhehoidon valmennuksen suorittaminen ja kodin hyväksyminen perhekodiksi

14. perhehoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastusten järjestäminen

15. tapaturmavakuutus toimeksiantosopimussuhteiselle perhehoitajalle. Mikäli molemmat avo-/aviopuolisot sitoutuvat vastaamaan yhdessä perhehoitoon sijoitettujen hyvinvoin- nista, ovat molemmat vakuutettuja.

16. tarvittavat muut asiat kuten perhehoitoon osallistuvat muut henkilöt, epävirallinen tuki

17. allekirjoitukset

5.2.2. Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen

Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan sopimus irtisanoa päättymään irtisanomisesta seuraavan kahden kuukauden kuluttua (Perhehoitolaki 263/2015, 12 §). Mi- käli perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, perhe- hoidosta vastaavan viranhaltijan tulee pyrkiä saamaan siihen korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai koh- tuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi.

Perhehoito voi päättyä perhehoitajan lopettaessa perhehoitajan tehtävässä toimimisen, perhehoidon asukkaan tarpeiden muuttuessa, perhehoidon asukkaan kuollessa tai viranhal- tijan todetessa perhekodissa annetun hoidon sopimattomaksi/puutteelliseksi. Perhehoito päätetään hallitusti yhteistyössä perhehoidosta vastaava viranhaltijan, perhehoitajan, per- hehoidossa olevan asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa.

6. PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET

6.1. Hoitopalkkio ja kulukorvaus

Perhehoitajalle maksetaan kutakin perhehoidossa olevaa asiakasta kohden hoitopalkkio ja kulukorvaus. Jos avio- tai avopuolisot tai sisarukset toimivat yhdessä perhehoitajina, per- hehoidon palkkioiden ja korvausten jakamisesta sovitaan heidän kesken erikseen. Hoito- palkkio ja kulukorvaus voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi myös perhehoitolaissa säädettyä vähimmäismäärää pienempänä (Perhehoitolaki 263/2015, 16 §). Hoitopalkkio on veronalaista tuloa ja se kartuttaa eläkettä. Myös kulukorvaus on veronalaista tuloa, mutta perhehoitaja voi esittää sen vähennettäväksi verotuksessa tulonhankkimiskuluna. Hoito- palkkio ja kulukorvaus maksetaan perhehoitajalle kuukausittain jälkikäteen.

Kulukorvaukseen sisältyvät:

- asuminen perhekodissa ja asunnon käytöstä aiheutuvat menot: jätehuolto, sähkö, läm- mitys, vesi, kodin kiinteistön korjaus, kodin puhtaanapito ja irtaimiston kuluminen

- päivittäiset ravintomenot sisältäen erikoisruokavaliot

- tavanomaiset yhteiskäytössä olevat ensiaputarvikkeet (laastarit yms.)

- yhteiskäytössä olevat ihon- ja hiustenpesuaineet

- asiakkaan vaatteiden ja liinavaatteiden pyykkihuolto

- perhehoidosta perhehoitajalle aiheutuneet puhelinkulut

- omalla autolla ajettujen perhehoitoon kuuluvien ajojen matkakuluvähennykset, eli ta- vanomainen liikkuminen esim. apteekkiasiointi, hoitotarvikkeiden haku, kaupassa käyn- nit

Perhehoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrää tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Kulukorvausta ja käynnistä- miskorvausta tarkistetaan vuosittain elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuo- simuutoksen mukaisesti.

6.1.1. Jatkuvan perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaus

Perhehoito toistaiseksi voimassaolevaa. Hoitopalkkio ja kulukorvaus maksetaan tulo-, läs- näolo- ja lähtöpäiviltä.

arviointimenetelmänä RAVA- indeksi ja/tai MMSE- muistites- ti	RAI Maple 1-5	CPS/ MMSE	Hoitopalkkio €/kk/asiakas	Kulukorvaus €/kk/asiakas
taso 1. Säännöllinen hoivan ja huolenpidon tarve	2-3	2–3/18–23	822,50	615,50
taso 2. Lähes jatkuva hoidon ja huolenpidon tarve	3-4	3/16–17	924,50	615,50
taso 3. Jatkuva hoidon ja huo- lenpidon tarve	> 4	3–4/0–15	1086,00	615,50

Erityisestä syytä hoitopalkkiota voidaan kokonaisarvion perusteella korottaa seuraavalle ta- solle, vaikka toimintakykyindeksien arvot eivät täyttyisi.

Mikäli jatkuva perhehoito alkaa tai päättyy (esim. asiakas siirtyy palveluasumisen tai laitos- hoidon piiriin, asiakkaan kuolema) kesken kalenterikuukauden, lasketaan hoitopalkkio ja ku- lukorvaus tältä osakuukaudelta jakamalla hoitopalkkio ja kulukorvaus kyseisen kuukauden kalenteripäivien määrällä ja kertomalla saatu osamäärä toteutuneiden perhehoitopäivien määrällä.

6.1.2. Jatkuvan osavuorokautisen perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaus

Perhehoito osavuorokautista ja toistaiseksi voimassaolevaa, hoito toteutuu päivä- tai yöhoi- tona. Hoitopalkkio ja kulukorvaus maksetaan toteutuneilta osavuorokautisilta hoitopäiviltä.

arviointimenetelmänä RAVA- indeksi ja/tai MMSE- muistites- ti	RAI Maple 1-5	CPS/ MMSE	Hoitopalkkio €/kk/asiakas	Kulukorvaus €/kk/asiakas
taso 1. Säännöllinen hoivan ja huolenpidon tarve	2-3	2-3/18 – 23	724,00	528,00
taso 2. Lähes jatkuva hoidon ja huolenpidon tarve	3-4	3/16–17	835,00	528,00
taso 3. Jatkuva hoidon ja huo- lenpidon tarve	> 4	3-4/0-15	996,50	528,00

Erityisestä syytä hoitopalkkiota voidaan kokonaisarvion perusteella korottaa seuraavalle ta- solle, vaikka toimintakykyindeksien arvot eivät täyttyisi.

Mikäli osavuorokautinen perhehoito alkaa tai päättyy kesken kalenterikuukauden, lasketaan hoitopalkkio ja kulukorvaus tältä osakuukaudelta jakamalla hoitopalkkio ja kulukorvaus ky-

seisen kuukauden kalenteripäivien määrällä ja kertomalla saatu osamäärä toteutuneiden perhehoitopäivien määrällä.

6.1.3. Lyhytaikaisen kokovuorokautisen perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaus

Perhehoito on lyhytaikaista ja kokovuorokautista. Hoitopalkkio ja kulukorvaus maksetaan tulo-, läsnäolo- ja lähtöpäiviltä.

Hoitopalkkio

€/pv/xxxxxxx

Xxxxxxxxxxx

€/pv/asiakas

52,10

30,90

6.1.4. Lyhytaikaisen osavuorokautisen perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaus

Perhehoito on lyhytaikaista ja osavuorokautista, hoito toteutuu päivä- tai yöhoitona. Hoito- palkkio ja kulukorvaus maksetaan toteutuneilta osavuorokautisilta hoitopäiviltä.

Hoitopalkkio

€/pv/xxxxxxx

Xxxxxxxxxxx

€/pv/asiakas

42,80

27,90

6.1.5. Kiertävän perhehoitajan hoitopalkkio ja kulukorvaus

Asiakkaan kotiin tulevalle kiertävälle perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus toteutuneilta hoitopäiviltä. Kulukorvaus sisältää matka- ja ateriakulut.

Hoitoaika	Hoitopalkkio €/pv/asiakas	Kulukorvaus €/pv
alle 3 h/pv	42,80	27,90
3 – alle 6 h/pv	47,50	27,90
> 6 h/pv	52,10	27,90

6.2. Käynnistämiskorvaus

Perhehoitajalle maksetaan korvausta perhehoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeelli- sista kustannuksista. Lyhytaikaisessa perhehoidossa käynnistämiskorvaus maksetaan tar- peen mukaan. Käynnistämiskorvauksella on tarkoitus kattaa sijoitusvaiheessa tai sen aikana hoidon ja perhekodin käynnistämisen tai toiminnan kannalta välttämättömät hankinnat. Käynnistämiskorvauksen määrä arvioidaan ennen sijoitusta tai sen aikana. Xxxxxxxxx sovi- taan toimeksiantosopimuksessa tai myöhemmin perhehoidosta vastaavan viranhaltijan ja perhehoitajan kesken. Käynnistämiskorvausta maksetaan korkeintaan sosiaali- ja terveys- ministeriön vuosittain vahvistama enimmäismäärä perhehoidossa olevaa henkilöä kohti eli korkeintaan 3006,24 € perhehoidossa olevaa henkilö kohti.

Korvattavia kohteita voivat olla mm. asuntoon kohdistuvat välttämättömät pienet korjaus- ja muutostyöt, asiakkaan tarpeisiin liittyvä välttämätön kalustaminen, vuodevaatteet. Han- kinnat todennetaan tositteilla tai kuiteilla.

Käynnistämiskorvauksena tehdyt kaluste-, väline- ja muut vastaavat hankinnat ovat järjestä- jätahon omaisuutta. Poistoaika on 4 vuotta siten, että kunakin vuonna poistuu neljäsosa (25

%) hankinnan arvosta. Mikäli perhehoito päättyy lyhemmän ajan kuluessa, voidaan sopia jäljellä olevan osan takaisinmaksusta (esim. pyytää perhehoitajalta ostotarjous) tai välinei- den luovuttamisesta järjestäjätaholle. Näihin hankintoihin eivät kuulu kulutustavarat, joiden käyttöikä on 1-3 vuotta.

6.3. Oman auton käyttö ja matkakorvaukset

Perhehoitajalle maksetaan oman auton käytöstä matkakorvaus, joka on Kelan oman auton käytöstä korvaaman kilometrikorvauksen suuruinen. Matkakorvausta saa, kun kysymykses- sä on perhehoidosta vastaavan viranhaltijan kanssa ennalta sovittu matka. Esimerkiksi perhehoitajan loman tai sairastumisen vuoksi perhehoitoasiakkaan siirrosta toiseen perhe- kotiin tai palveluasumiseen aiheutuvat matkat, sekä matkat, jotka aiheutuvat perhehoita- jan osallistumisesta heille järjestettyihin tilaisuuksiin, vertaistapaamisiin ja koulutukseen.

7. PERHEHOIDON KESKEYTYMINEN

7.1. Perhehoitajan oikeus vapaisiin ja korvaukset vapaan ajalta

Laki perhehoitolain muuttamisesta (510/2016) edellyttää sitä, että kunnan tai kuntayhty- män tulee järjestää perhehoitajalle mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on kaksi vuoro- kautta kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jonka aikana hän on toiminut toimeksi- antosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta perhehoitajana.

Jatkuvassa perhehoidossa vapaata kertyy 3 täyttä kalenteripäivää kutakin sellaista kalente- rikuukautta kohti, jonka aikana perhehoitaja on toiminut jatkuvana toimeksiantosopimus- suhteisena perhehoitajana vähintään 14 kalenteripäivää. Perhehoidossa olevien asiakkai- den määrä ei vaikuta kertyneiden vapaiden määrään. Vapaat voi pitää, kun lomaoikeus on kertynyt. Vapaita voi myös kerätä ja pitää yhtäjaksoisesti. Ne on kuitenkin pidettävä vii- meistään seuraavan kalenterivuoden tammikuun loppuun mennessä. Perhehoitajalla on vastuu siitä, että hän käyttää oikeutensa vapaaseen. Perhehoitajan tulee sopia perhehoi- dosta vastaavan viranhaltijan kanssa hyvissä ajoin vapaiden käyttämisestä (vähintään 2 kk aikaisemmin).

Vapaapäiviksi luetaan ne kalenteripäivät, jolloin perhehoitaja on täysin vapaa tehtävästään. Asiakkaan siirtyessä vapaan ajaksi muuhun yksikköön, kotiin tai toiseen perhekotiin, ei asi- akkaan tulo- tai lähtöpäivää lasketa perhehoitajan vapaapäiväksi, mikäli hän tosiasiallisesti vastaa perhehoidosta ko. päivinä. Mikäli perhehoitajan vapaat toteutetaan perhehoidon si- jaisen avulla, ei sijaisen tulo- tai lähtöpäivää pääsääntöisesti lasketa perhehoitajan vapaa- päiväksi, mikäli perhehoitaja tosiasiallisesti vastaa perhehoidosta ko. päivinä.

Jos asiakkaiden varahoito järjestetään perhehoitajan vapaan ajalle palveluasumisyksikössä, toisessa perhekodissa tai muualla (esim. omaisten luona), maksetaan perhehoitajalle hoi- topalkkiot täysimääräisenä sekä 50 % kulukorvauksista.

Jos perhehoidon vapaat järjestetään perhehoidon sijaisen avulla perhehoitajan kotiin, mak- setaan perhehoitajalle hoitopalkkio ja kulukorvaus täysimääräisenä.

Jos perhehoitajalla on ainoastaan lyhytaikaisen perhehoidon asiakkaita, perhehoitajalle kertyy vapaata 2 täyttä kalenteripäivää kutakin sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka ai- kana hän on toiminut perhehoitajana vähintään 14 kalenteripäivää. Lyhytaikaisen perhe- hoidon vapaat korvataan rahana 53,15 €/pv.

Lyhytaikaisessa ja osavuorokautisessa perhehoidossa pyritään sopimaan asiakkaiden hoi- tojaksot siten, että perhehoitaja voi pitää vapaansa ilman sijaisjärjestelyjä.

7.2. Toimeksiantosopimussuhteinen perhehoidon sijainen perhehoidon vapaissa

Perhehoitajan vapaisiin ja sairaslomiin voidaan tarjota toimeksiantosopimussuhteinen val- mennettu perhehoidon sijainen, joka toimii perhekodissa sijaisena perhehoitajan va- paan/sairasloman ajan. Perhehoidon sijaiselle laaditaan asiakaskohtainen toimeksiantoso- pimus sijaisena toimimisesta.

Mikäli lyhytaikaisesta perhehoidosta on sovittu toimeksiantosopimuksella ja jakso peruun- tuu asiakkaasta johtuvasta syystä, toimeksiantosopimus raukeaa ko. asiakkaan kohdalta. Mikäli lyhytaikaisesta perhehoidosta on sovittu toimeksiantosopimuksella ja jakso peruun- tuu perhehoitajasta johtuvasta syystä, toimeksiantosopimus raukeaa. Xxxxxx perhehoidon asiakas siirtyy toisaalle sijaistamisen aikana, perhehoidon toimeksiantosopimus ko. asiak- kaan osalta raukeaa. Perhehoidon sijaiselle ei kerry perhehoidon vapaita sijaistamisen ajal- ta.

Perhehoidon sijaiselle maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus seuraavan taulukon mukaises- ti. Kulukorvaus sisältää matka- ja ateriakulut.

Vapaan sijaistamisaika	Hoitopalkkio €/pv/xxxxxxx	Xxxxxxxxxxx €/pv
alle 8 h/pv	31,30	27,90
8 - alle 10 h/pv	42,80	27,90
> 10 h/pv	52,10	27,90

Mikäli perhekodissa perhehoidon sijaisen vastuulla on ainoastaan yksi asiakas, ja ko. asiak- kaan varahoitoa ei ole saatu järjestymään muilla keinoin, maksetaan perhehoidon sijaiselle hoitopalkkiota 52,10 €/pv sekä kulukorvaus 27,90 €/pv.

7.3. Toimeksiantosopimussuhteinen perhehoidon sijainen perhehoidon poikkeustilan- teissa

Poikkeustilanteissa perhehoidosta vastaavan viranhaltijan erityisellä harkinnalla voidaan perhekotiin tarjota toimeksiantosopimussuhteinen valmennettu perhehoidon sijainen lisä- avuksi perhehoitajalle. Poikkeustilanne voi syntyä tilanteissa, joissa perhehoitoon joudutaan tilapäisesti sijoittamaan asiakas/asiakkaita ylipaikalle. Poikkeustilanne voi syntyä myös tilan- teissa, joissa perhekotiin sijoitetun asiakkaan/asiakkaiden hoidon tarve lisääntyy väliaikai- sesti (mm. epidemia).

Perhehoidon sijaiselle maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus seuraavan taulukon mukaises- ti niistä asiakkaista, jotka ovat perhekodissa tilapäisesti ylipaikalla tai joiden hoidon tarve edellyttää lisäapua.

Vapaan sijaistamisaika	Hoitopalkkio €/pv/xxxxxxx	Xxxxxxxxxxx €/pv
alle 8 h/pv	31,30	27,90
8 - alle 10 h/pv	42,80	27,90
> 10 h/pv	52,10	27,90

7.4. Perhehoitajan sairastuminen ja korvaukset sairasloman ajalta

Perhehoitajan sairastuessa siten, että työkyvyttömyys kestää enintään 3 kalenteripäivää, riittää perhehoitajan oma ilmoitus sairastumisestaan perhehoidosta vastaavalle viranhalti- jalle. Mikäli sairaus jatkuu yli 3 kalenteripäivää, on perhehoitajan toimitettava lääkärin tai terveydenhoitajan/sairaanhoitajan todistus työkyvyttömyydestä.

Perhehoitajan ollessa sairauden vuoksi tilapäisesti kykenemätön hoitamaan perhehoitoon sijoitettua asiakasta ja sijaishoito järjestetään muualla kuin ko. perhekodissa, maksetaan perhehoitajalle täysimääräinen hoitopalkkio ja kulukorvaus jatkuvan perhehoidon asiakkais- ta sairastumispäivältä ja seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä. Mikäli sairaus jatkuu pidem- pään, kulukorvausta ja hoitopalkkiota ei makseta. Sairausajan korvausten maksaminen edel- lyttää vähintään yhden kuukauden mittaisen ajan toimeksiantosopimussuhteisena perhe- hoitajana toimimisen. Lyhytaikaisen perhehoidon asiakkaista ei synny oikeutta edellä mai- nittuihin sairausajan korvauksiin.

Perhehoitajan ollessa sairauden vuoksi tilapäisesti kykenemätön hoitamaan perhehoitoon sijoitettua asiakasta ja hoito järjestetään perhekotiin perhehoidon sijaisen avulla, makse- taan perhehoitajalle täysimääräinen hoitopalkkio ja kulukorvaus jatkuvan perhehoidon asi- akkaista sairastumispäivältä ja seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä. Mikäli sairaus jatkuu pi- dempään, kulukorvaus maksetaan täysimääräisenä, mutta hoitopalkkiota ei makseta.

Mikäli asiakkaan/asiakkaiden hoito jatkuu perhekodissa perhehoitajan vastuulla sairaslo- man ajan, on perhehoitaja oikeutettu saamaan sairauspäivärahan sekä täysimääräisen hoi- topalkkion ja kulukorvauksen hoitamistaan perhehoidon asiakkaista.

Perhehoitaja on oikeutettu saamaan Kelan sairauspäivärahaa omavastuuajan (sairastumis- päivä + 9 arkipäivää) jälkeen verotettavien tulojensa perusteella laskettavan sairausvakuu- tuspäivärahan suuruisena. (Sairausvakuutuslaki 1963, 1 §). Sairauspäivärahaa haettaessa tarvitaan työkyvyttömyydestä lääkärintodistus. Kela arvioi ja päättää kuitenkin sairauspäivä- rahan maksamisesta.

7.5. Perhehoitajan koulutus, työnohjaus ja vertaistapaamiset

Perhehoitajan tilapäinen poissaolo tulee aina sopia erikseen perhehoidosta vastaavan vi- ranhaltijan kanssa. Poissaolo voidaan hyväksyä esimerkiksi koulutuksen, työnohjauksen tai vertaisryhmätapaamisten perusteella. Poissaolo ei vaikuta maksettavan hoitopalkkion ja ku- lukorvauksen määrään vähentävästi. Poissaoloja em. syistä voidaan hyväksyä korkeintaan 5 pv/kalenterivuosi. Varahoitojärjestelyistä sovitaan erikseen. Perhehoitaja huolehtii mahdol- lisista sijaiskuluista.

Toimeksiantosopimussuhteisille perhehoitajille, kiertäville perhehoitajille ja perhehoidon si- jaisille järjestetään tarvittavaa täydennyskoulutusta ja työnohjausta. Koulutusta suunnitel- taessa otetaan huomioon koulutustarpeet hyödyntäen ensisijaisesti jo tarjolla olevaa järjes- täjätahon omaa koulutusta. Koulutus on perhehoitajille maksutonta. LLKY:n korvaa koulu- tuskustannuksia perhekotia kohti korkeintaan 200 €/kalenterivuosi. Kiertäville perhehoitajil- le ja perhehoidon sijaisille koulutuskustannuksia korvataan korkeintaan 100 €/kalen- terivuosi. Vertaistapaamisia järjestetään 1-2 x vuodessa. Koulutuksiin ja vertaistapaamisiin osallistumisista maksetaan Kelan kilometrikorvauksen mukainen matkakorvaus.

7.6. Perhehoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastukset

LLKY:n on tarvittaessa järjestettävä toimeksiantosopimuksessa sovittavalla tavalla perhehoi- tajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan tukevia sosiaali- ja ter- veyspalveluja. Perhehoitajille, kiertäville perhehoitajille ja perhehoidon sijaisille tarjotaan mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastukseen vähintään joka toinen vuosi. (Laki perhe- hoitolain muuttamisesta 510/2016 15 a §). Tarkastukset ovat perhehoitajille vapaaehtoisia.

7.7. Perhehoitajan oikeus omiin henkilökohtaisiin vapaisiin

Pääsääntöisesti hyväksytään vain toimeksiantosopimuksen mukaan kertyneet vapaat, sai- rausloma sekä perhehoitajien koulutuksesta, työnohjauksesta ja vertaistapaamisista aiheu- tuneet vapaat. Perustellusta syystä voidaan myöntää oikeus muun henkilökohtaisen va- paan pitämiseen korkeintaan 7 pv/kalenterivuosi, mikäli asiakkaiden hoito saadaan järjes- tymään.

Lupa oman vapaan käyttämiseen ja sijaisjärjestelyihin on aina sovittava perhehoidosta vas- taavan viranhaltijan kanssa hyvissä ajoissa etukäteen, ja sen myöntäminen harkitaan ta- pauskohtaisesti. Oma vapaa on pyrittävä sijoittamaan jo kertyneen vapaan pitämisen jat- keeksi (asiakasnäkökulma).

Oman vapaan ajalta perhehoitajalle ei makseta hoitopalkkiota ja kulukorvausta, mikäli hoi- dettava on ko. ajan muualle sijoitettuna. Hoitopalkkio ja kulukorvaus tältä kuukaudelta las- ketaan jakamalla hoitopalkkio ja kulukorvaus kyseisen kuukauden kalenteripäivien määrällä ja kertomalla saatu osamäärä toteutuneiden perhehoitopäivien määrällä. Vapaan alkamis- päivä katsotaan perhehoitopäiväksi, josta maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus, vapaan päättymispäivää ei katsota perhehoitopäiväksi ja hoitopalkkiota ja kulukorvausta ei tältä päivältä makseta. Mikäli perhehoidon asiakkaat eivät siirry muualle perhehoitajan oman va- paan ajaksi, edellisestä poiketen kulukorvaus perhehoitajalle maksetaan täysimääräisenä ja sijaiskuluista vastaa perhehoidon järjestäjätaho.

7.8. Asiakkaasta aiheutuvat perhehoidon keskeytykset ja perhehoidon päättyminen

Jos jatkuvan perhehoidon asiakkaan hoito keskeytyy perhehoitajasta riippumattomasta syystä (hoidettavan sairaalahoito, vierailu omaisten luona), maksetaan perhehoitajalle asi- akkaan poissaolojen ajalta hoitopalkkio täysimääräisenä ja 50 % kulukorvauksesta korkein- taan 30 pv/kalenterivuosi. Jos jatkuvan perhehoidon keskeytykset ylittävät 30 pv/kalen- terivuosi, ei hoitopalkkiota ylimenevältä ajalta makseta. Kulukorvausta maksetaan 50 %, mi- käli perhehoitaja pitää asiakkaalle huonetta varattuna ja perhehoito jatkuu keskeytyksen jälkeen. Muussa tapauksessa kulukorvausta ei ylimenevältä ajalta makseta. Asiakkaan tulo- ja lähtöpäivä maksetaan perhehoitajalle toteutuneina perhehoitopäivinä.

Irtisanomisajasta riippumatta jatkuvan perhehoidon toimeksiantosopimus päättyy, jos perhehoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Hoidetta- van siirtyessä muihin palveluihin (esim. tehostettuun palveluasumiseen), hoitopalkkion ja kulukorvauksen maksu päättyy em. tapahtumaa seuraavasta päivästä alkaen. Perhehoidon päättyessä hoidettavan kuolemaan, hoitopalkkio maksetaan 7 päivän ajalta, kulukorvausta ei makseta.

Jos lyhytaikaisen perhehoidon asiakkaan hoito keskeytyy perhehoitajasta riippumattomas- ta syystä (esim. asiakas siirtyy sairaalahoitoon tai haluaa keskeyttää perhehoidon jakson), ei hoitopalkkiota ja kulukorvausta keskeytyksen ajalta suoriteta. Asiakkaan tulo- ja lähtöpäivä maksetaan kuitenkin perhehoitajalle toteutuneina perhehoitopäivinä.

Mikäli lyhytaikaisesta perhehoidosta on sovittu toimeksiantosopimuksella, ja siinä sovittu jakso peruuntuu ikäihmisestä johtuvasta syystä, eikä tilalle pystytä osoittamaan/järjes- tämään uutta asiakasta, toimitaan seuraavasti:

• jos päätoiminen perhehoitaja saa tiedon sovitun hoitopäivän tai – jakson peruuntumi- sesta ≥ 3 pv ennen perhehoidon alkamista, perhehoitajalle ei makseta hoitopalkkiota ei- kä kulukorvausta.

• jos päätoiminen perhehoitaja saa tiedon sovitun hoitopäivän tai – jakson peruuntumi- sesta < 3 pv ennen perhehoidon alkamista, perhehoitajalle xxxxxxxxx xxxxxxxxxxxx ja

kulukorvaus suunniteltujen perhehoitopäivien mukaisesti, kuitenkin enintään 3 perhe- hoitopäivältä.

8. PERHEHOIDON TUKI JA OHJAUS

Perhehoitajan oikeuksista ja hänen asemaansa koskevista asioista säädetään Perhehoito- laissa, lähemmin niistä sovitaan toimeksiantosopimuksessa.

Perhehoidosta vastaava viranhaltija tekee perhekotiin säännöllisiä ohjaus-, tuki- ja valvon- takäyntejä, muu yhteydenpito tapahtuu puhelimitse tai sähköpostilla. Ohjaus- ja valvonta- käynneillä voidaan päivittää tehty toimeksiantosopimus ja perhehoidon hoito- ja palvelu- suunnitelma, mikäli asiakkaan hoitoisuus on muuttunut. Ohjauskäynneillä huomioidaan myös perhehoitajan työssä jaksamisen tuki ja täydennyskoulutustarpeet.

9. PERHEHOITAJAN ELÄKETURVA JA VAKUUTUKSET

9.1. Perhehoitajan eläketurva

Perhehoitajan eläketurva määräytyy aina peruseläketurvan mukaisesti, ja kertyvän eläkkeen suuruus määräytyy hoitopalkkion mukaan. Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnalli- sessa eläkelaissa (549/2003). Eläkkeelle siirtymisestä on perhehoitajan tiedotettava hyvissä ajoin viranhaltijalle.

9.2. Perhehoitajan vakuutukset

Perhehoitajat on vakuutettu työssä tapahtuvan tapaturman varalta. (Työtapaturma- ja am- mattitautilaki 24.4.2015/459, Perhehoitolaki 263/2015 20 §). Perhehoitoon sijoitetun asiak- kaan aiheuttamiin vahinkoihin ei järjestävällä taholla ole erillistä vakuutusta, mutta tilanne ja olosuhteet huomioiden voidaan osallistua ikäihmisen aiheuttaman pienehkön vahingon korvaamiseen. Vahingon sattuessa tulee asiasta ilmoittaa välittömästi perhehoidosta vas- taavalle viranhaltijalle, jonka harkinnan perusteella korvaus suoritetaan. On kuitenkin suo- siteltavaa, että perhehoitaja hankkii itse laajennetun kotivakuutuksen.

10. YHTEISTYÖ

Perhehoitaja tekee yhteistyötä perhehoidossa olevan asiakkaan, asiakkaan lähiomaisten, perhehoidosta vastaavan viranhaltijan ja muiden ennalta sovittujen yhteistyötahojen kans- sa.

Yhteydenpito perhehoidosta vastaavaan viranhaltijaan:

Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan perhekodissa tapahtuneista muutoksista (Perhe- hoitolaki 263/2015, 21 §).

Perhehoitajan tulee ilmoittaa

1. asiakkaan toimintakyvyssä tapahtuvat muutokset

2. asiakkaan poissaolot perhekodista

3. asiakkaan menehtyminen perhekodissa

4. perhehoitajan sairastumiset tai muut esteet perhehoitajana toimimiseen

5. perhehoitajan vapaat ja vapaiden järjestelyt

6. perhehoitajan aikomus oman auton käyttöön asiakasajossa

7. muutokset perhekodissa ja muut mahdolliset tärkeät perhehoitoon vaikuttavat seikat

11. SALASSAPITO JA VAITIOLOVELVOLLISUUS

Perhehoitajalla on vaitiolovelvollisuus mikä tarkoittaa sitä, että asiakkuuden perusteella saa- tuja tietoja ei saa ilmaista sivullisille. Xxxxxxx pidettäviä tietoja ei saa käyttää myöskään omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Xxxxxxx pidettävistä tiedoista voi sivullisille antaa tietoa asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen sääde- tään. Jos asiakkaalla ei ole edellytyksiä arvioida suostumuksensa merkitystä, tietoja voi antaa hänen laillisen edustajansa suostumuksella. Salassapitovelvollisuus jatkuu perhehoitajana toimimisen päättymisen jälkeenkin.

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 sisältää tarkemmat säädökset salassapidosta ja vaitiolovelvollisuudesta.

12. PERHEHOIDON ASIAKASMAKSUT

12.1. Jatkuvan perhehoidon asiakasmaksu ja käyttövara

Jatkuvassa perhehoidossa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa pitkäaikaisen laitos- hoidon asiakasmaksutaksaa (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992/734)

12.1.1. Jatkuvan perhehoidon asiakkaan kuukausimaksu

Jatkuvan perhehoidon asiakkaalta perittävä kuukausimaksu määräytyy hänen maksukykynsä mukaan ja voi olla enintään 85 % perhehoidossa olevan nettokuukausituloista.

Jos jatkuvassa perhehoidossa oleva on välittömästi ennen perhehoidon alkamista elänyt yh- teistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa ja hänen kuukausitulonsa ovat suuremmat kuin puolison kuukausitulot, maksu määräytyy puolisojen yhteenlaskettujen kuukausitulojen perusteella. Perhehoidossa olevalta perittävä maksu voi tällöin olla enintään 42,5 prosenttia edellä mainituin perustein yhteenlasketuista nettokuukausituloista.

Jos jatkuvassa perhehoidossa olevan asiakkaan puoliso on myös jatkuvassa perhehoidossa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa, peritään perhehoidon asiakkaalta kuukausimaksua hänen maksukykynsä mukaan kuitenkin enintään 85 % nettokuukausituloista.

Jatkuvan perhehoidon asiakasmaksun määräytyminen perhehoidon tulo- ja lähtöpäivältä esi- tetään alla olevassa taulukossa.

Perhehoitoon tulopäivä

Asiakas maksaa tulopäivältä perhehoidon asiakasmaksun

Perhehoidosta lähtöpäivä kotiin tai omaisen

luo (perhehoito päättyy)

Asiakas maksaa lähtöpäivältä perhehoidon asiakasmaksun

Perhehoidosta lähtöpäivä laitoshoitoon tai

palveluasumiseen

Asiakas ei maksa lähtöpäivältä perhehoidon asiakasmaksua

Jatkuvan perhehoidon asiakkaan kuukausimaksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheu- tuvia kustannuksia.

12.1.2. Jatkuvan perhehoidon asiakkaan kuukausimaksu asiakkaan poissaolon ajalta

(Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 9.10.1992/912 § 32)

Perhehoidon keskeytyessä asiakkaan kotiloman vuoksi yhtäjaksoisesti yli viideksi päiväksi, ei kuukausimaksua peritä viisi päivää ylittävältä ajalta (tähän ei lasketa lähtöpäivää). Yhtäjak- soisuuteen ei vaikuta se, osuuko keskeytys laskutuskauteen tai kalenterikuukauteen. Jos keskeytys kestää yhtäjaksoisesti koko kuukauden (kuukaudenmittaisen ajanjakson = 30 pv) maksua ei peritä lähtöpäivää lukuun ottamatta lainkaan.

Xxxxxx perhehoito keskeytyy alla mainituista syistä, toimitaan seuraavasti:

- perhehoidon keskeytyessä mm. asiakkaan tai perhehoitajan sairastumisen tai per- hehoitajan vapaan vuoksi, ja asiakas siirtyy väliaikaisesti laitoshoitoon tai palvelu- asumiseen, ei poissaoloajalta peritä perhehoidon asiakasmaksua (lähtöpäivää ei myöskään laskuteta).

- perhehoidon keskeytyessä perhehoitajan sairastumisen tai perhehoitajan vapaan vuoksi, ja asiakas siirtyy väliaikaisesti kotihoidon palvelujen piiriin, ei poissaoloajalta peritä perhehoidon asiakasmaksua (lähtöpäivä laskutetaan).

- perhehoidon keskeytyessä perhehoitajan sairastumisen tai perhehoitajan vapaan vuoksi, ja asiakas lähtee sen vuoksi kotilomalle, ei poissaoloajalta peritä perhehoi- don asiakasmaksua (lähtöpäivä laskutetaan).

Perhehoitoon tulopäivästä peritään aina perhehoidon asiakasmaksu.

perhehoidon kk-maksu x (toteutuneet perhehoidon päivät +kyseiselle kuukaudelle osuvat omavastuupäivät) kk – kalenteripäivät

12.1.3. Jatkuvan perhehoidon asiakkaan kuukausimaksu osakuukauden ajalta

Kun jatkuva perhehoito alkaa tai päättyy kesken kalenterikuukauden määräytyy maksu tältä osakuukaudelta seuraavasti:

perhehoidon kk-maksu x toteutuneet perhehoidon päivät kk – kalenteripäivät

Perhehoitoon tulopäivä ja perhehoidosta lähtöpäivä katsotaan perhehoitopäiviksi. Poikkeuk- sena, jos asiakas siirtyy jatkuvasta perhehoidosta suoraan laitoshoitoon tai palveluasumi- seen, ei lähtöpäivää lasketa mukaan toteutuneisiin perhehoidon päiviin.

12.1.4. Asiakkaan käyttövara jatkuvassa perhehoidossa

Perhehoitoon sijoitetun käyttövara on tarkoitettu hänen yksityiseen käyttöönsä hänen toi- veensa ja mieltymystensä mukaan. Mikäli asiakkaan käytössä olevat varat annetaan perhe- hoitajan valvontaan, tulee varojen käytöstä ja käyttöä koskevista periaatteista sopia perhe- hoidosta vastaavan viranhaltijan ja asiakkaan asioiden hoitajana olevan lähiomaisen tai edunvalvojan kanssa.

Asiakkaalle on jätettävä käyttövaroiksi vähintään 15 prosenttia nettotuloista, kuitenkin vä- hintään 110 €/kk (Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta 1056/2019). Perhehoidon asiakkaille tämä käyttövara tu- lee jäädä myös, kun huomioidaan asiakkaan edellisen vuoden reseptiin perustuvat lääkeme- not (asiakkaan omavastuu kuukautta kohti laskettuna).

12.2. Lyhytaikaisen perhehoidon asiakasmaksu

Lyhytaikaisesta perhehoidosta asiakasmaksu peritään toteutuneilta perhehoidon päiviltä. Lyhytaikaisen perhehoidon asiakasmaksu on 27,00 €/pv

Mikäli lyhytaikaisen perhehoidon perusteena on omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi järjestettävä palvelu, peritään asiakkaalta Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmak- suista 3.8.1992/ 734 § 6 b määritelty asiakasmaksu.

Lyhytaikaiseen perhehoitoon tulopäivä ja perhehoidosta lähtöpäivä katsotaan perhehoito- päiviksi. Poikkeuksena jos asiakas siirtyy lyhytaikaisesta perhehoidosta suoraan osastohoi- toon tai palveluasumiseen, ei lyhytaikaisen perhehoidon asiakasmaksua peritä lähtöpäivältä.

12.3. Osavuorokautisen perhehoidon asiakasmaksu

Jatkuvassa ja lyhytaikaisessa osavuorokautisessa perhehoidossa asiakkaalta peritään 19,00

€/pv.

Jos osavuorokautisen perhehoidon perusteena on omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi järjestettävä palvelu, osavuorokautisen perhehoidon kaksi hoitopäivää korvaa yhden lakisää- teisen omaishoidon vapaapäivän. Asiakkaalta peritään Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992/ 734 § 6 b määritelty asiakasmaksu.

Osavuorokautiseen perhehoitoon tulopäivä ja perhehoidosta lähtöpäivä katsotaan perhehoi- topäiviksi. Poikkeuksena jos asiakas siirtyy osavuorokautisesta perhehoidosta suoraan osas- tohoitoon tai palveluasumiseen, ei osavuorokautisen perhehoidon asiakasmaksua peritä läh- töpäivältä.

12.4. Asiakkaan kodissa tapahtuvan perhehoidon asiakasmaksu

Asiakasmaksua määriteltäessä otetaan huomioon, että hoito tapahtuu asiakkaan omalla kus- tannuksella tilojen, aterioiden ja tarvikkeiden osalta, eikä hoito vaadi myöskään kuljetuksen järjestämistä. Asiakkaan kodissa tapahtuvasta lyhytaikaisesta perhehoidosta peritään 12

€/pv xxx xxxxxxxxx on < 3 h/pv. Xxx xxxxxxxxx on 3 h – alle 6 h/pv, peritään 15 €/pv. Xxx xxxxx- aika on > 6 h/pv, peritään 18 €/pv.

Mikäli asiakkaan kotona tapahtuvan lyhytaikaisen perhehoidon perusteena on omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi järjestettävä palvelu, peritään asiakkaalta Laissa sosiaali- ja ter- veydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992/ 734 § 6 b määritelty asiakasmaksu.

12.5. Sotainvalidit ja rintamaveteraanit

Asiakasmaksuissa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja Valtionkonttorin antamia ohjeita.

12.6. Muuta asiakasmaksuista

Perhehoidon asiakasmaksuun sisältyvät päivittäinen hoiva ja huolenpito, asuminen perheko- dissa, ravintomenot, kodinhoito, pyykkihuolto, liinavaatteet, yhteiskäytössä olevat ihon- ja hiustenpesuaineet. Perhehoidossa asiakas maksaa itse omat terveydenhuollon menonsa, mm. lääkärin vastaanottokäynnit, hammashoidon, sairaalahoidon, yksilöfysioterapian ja re- septilääkkeet sekä Kelan korvaaman sairaanhoitoon tai kuntoutukseen liittyvän matkan omavastuuosuuden sekä muut henkilökohtaiset hankintansa ja menonsa.

Jatkuvan sekä lyhytaikaisen perhehoidon asiakkaalta, jolloin perhehoito tapahtuu perhehoi- tokodissa, ei peritä perhehoidon asiakasmaksun lisäksi seuraavia avohuollon asiakasmaksuja: tarvittavat apuvälinearviointikäynnit, päivätoiminta kuljetuksineen, asiakkaan hoito- ja pal- velusuunnitelman mukaiset kotihoidon käynnit sekä tehostetun kotikuntoutuksen käynnit. (Säännöllisen kotihoidon maksuun tehdään keskeytys siitä päivästä alkaen kun asiakas me- nee perhehoitoon siihen päivään saakka, kun asiakas palaa takaisin kotiin).

Perhehoidon asiakkaalla on mahdollisuus saada lääkinnällisenä kuntoutuksena maksutta lai- naan apuvälinelainaamosta tarvitsemansa henkilökohtaiset apuvälineet sekä.

Mikäli jatkuvan perhehoidon asiakas siirtyy potilaaksi perusterveydenhuollon laitoshoitoon, peritään asiakkaalta toteutuneista laitoshoidon päivistä pitkäaikaisen laitoshoidon maksu (vaikka laitoshoidon jakso olisi lyhyt).

Mikäli asiakkaan tulot eivät riitä perhehoidon maksuihin, selvitetään asiakkaan taloudellinen tilanne. Tämä voi johtaa perhehoidon maksun tarkistamiseen.

13. PERHEHOITOASIAKKAAN KULJETUS

Perhehoitajalle korvataan matkakustannukset, jotka aiheutuvat perhehoitajan lomasta tai sairastumisesta johtuvasta perhehoitoasiakkaan siirrosta toiseen perhekotiin tai palvelu- asumiseen. Matkasta on sovittava etukäteen perhehoidosta vastaavan viranhaltijan kanssa.

Muut matkat esim. kotilomat, omaisen luona käynnit, lääkärin vastaanotto- ja poliklinikka- käynti (KELAN korvausmahdollisuus) tulee asiakkaan ensisijaisesti kustantaa itse. Asiakkaan ja perhekodin muista yhteisistä matkoista esim. ostoksille ja virkistystilaisuuksiin sovitaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa yhdessä asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa. Järjestäjäta- ho ei vakuuta perhehoidossa olevaa henkilöä matkalla sattuneiden tai muiden tapaturmien varalta.

Perhehoitoasiakkaan on mahdollisuus hakea SHL:n mukaista liikkumista tukevaa palvelua. Perhehoidossa olevalla henkilöllä saattaa myös olla oikeus vammaispalvelulain mukaiseen kuljetuspalveluun.

14. ASIAKKAAN LÄÄKEHOITO PERHEKODISSA

Perhehoidossa noudatetaan voimassa olevaa lääkehoidon ohjeistusta. Perhekodissa lääke- hoito hoidetaan yhteistyössä kotihoidon kanssa. Perhehoitajille voidaan tarjota lääkehoitoon liittyvää koulutusta tarpeen mukaan.

Lääkehoitoon kouluttamattoman perhehoitajan lääkehoidon osaaminen varmistetaan pe- rehdyttämisellä ja tarpeen mukaisilla näytöillä, joiden perusteella perhehoitajalle myönne- tään oikeus antaa valmiiksi annosteltuja lääkkeitä luonnollista reittiä käyttäen (lukuun otta- matta PKV-lääkkeitä). Perehdytyksen ja näytön jälkeen voidaan myöntää myös harkinnalla lupa ihonalaisen injektion (Klexane ja insuliini) pistämiseen. (EPSHP Turvallinen lääkehoito 23.1.2013)

Lääkehoitoon koulutetulle perhehoitajalle (mm. lähihoitaja) lääkehoidon luvat myönnetään EPSHP:n lupakäytäntöjä noudattaen.

15. HOITOTARVIKEJAKELU

Perhehoidon asiakas on oikeutettu saamaan hoitotarvikejakelun tarvikkeita hoitotarvikejake- luohjeen mukaan. Mikäli asiakas on uusi asiakas eikä aikaisemmin saanut tarvikkeita, teh- dään lähete hoitotarvikejakeluun.

16. PERHEHOIDON ASIAKKAAN YKSITYISVARAT JA OMAISUUSLUETTELO

Perhehoidon asiakkaan varoista huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti hänelle itselleen tai hä- nen omaiselleen/edunvalvojalleen. Jos asiakkaalla on edunvalvoja, tulee perhehoitajan neu- votella asiakkaan varojen käyttöä koskevista periaatteista edunvalvojan kanssa.

Jatkuvan perhehoidon asiakkaan perhehoitokodissa olevasta kiinteästä omaisuudesta on pi- dettävä omaisuusluetteloa. Omaisuusluettelo laaditaan perhehoidon alkaessa ja perhehoita- ja päivittää omaisuusluetteloa yhdessä omaisen, edunvalvojan tai perhehoidosta vastaavan viranhaltijan kanssa.

17. ASIAKKAAN EDUNVALVONTA

Perhehoidossa olevalle henkilölle nimetään tarvittaessa edunvalvoja, mikäli henkilö ei kyke- ne itse valvomaan etuaan ja huolehtimaan itsestään. Perhehoitaja ei voi toimia perhehoi- toon sijoitetun edunvalvojana tai yksityisvarojen hoitajana.

18. ASIAKKAAN VALITUS- JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET

Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun, hän voi pyytää sosiaaliasia- miestä toimimaan sovittelijana. Sosiaaliasiamies seuraa asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä.

19. ASIAKKAAN KUOLEMA PERHEHOITOKODISSA

Perhehoitaja soittaa 112:en ja ilmoittaa asiakkaan kuoleman epäilystä. Poliisityöpari tulee perhehoitajan kotiin, toteaa tapahtuneen, ja samalla pois suljetaan mahdollinen rikosepäily. Tämän jälkeen vainaja siirretään terveydenhuollon toimipisteeseen, missä lääkäri arvioi kuo- linsyyn ja vahvistaa kuoleman.

Perhehoitajan tulee ilmoittaa asiasta omaisille ja perhehoidosta vastaavalle viranhaltijalle. Tarvittaessa perhehoidosta vastaava viranhaltija ottaa yhteyttä asiakkaan omaisiin ja keskus- telee heidän kanssaan sekä järjestää perhehoitajalle tarvittavan tuen tai on itse perhehoita- xxx xxxxxx asiakkaan kuoleman johdosta.

Document Metadata

Table of Contents

PERHEHOIDON TOIMINTA-

Document Metadata