Suomen Yrittäjät haluaa laajentaa oikeutta sopia paikallisesti

Suomen Yrittäjät haluaa laajentaa oikeutta sopia paikallisesti

vieraana

Paikallisen sopimisen lisääminen on yksi maan hallituksen kärkihankkei- ta. Aihetta on vauhditettu myös vast- ikään valmistuneella selvitysmies Xxxxx Xxxxxxxx raportilla. Suhtautumi- nen paikalliseen sopimustoimintaan vaihtelee vastaavasta tahosta riippu- en. Toinen näkee siinä uhkia, toinen mahdollisuuksia. Mikä paikallisessa sopimisessa ja sitä selvittävässä ra- portissa on työelämän toimivuuden kannalta hyvää ja mikä huonoa, Suo- men Yrittäjien työmarkkina-asioi-

den päällikkö Xxxxx Xxxxxxxx?

Hietalan selvitystyö perustuu hallitusohjelmakirja- ukseen, jonka mukaan hallitus käynnistää tarvitta- vat työaikalainsäädännön ja muun työlainsäädän- nön uudistukset, jotka tukevat paikallisen sopimi- sen edistämistä, mahdollistavat työnantajille yhden- vertaisen aseman poikkeamistilanteissa sekä vahvis- tavat henkilöstön asemaa yritysten päätöksenteossa. Nythän tilanne on se, että työehtosopimusten ul- kopuolisissa työpaikoissa voidaan sopia asioista va- paasti, vain työlainsäädäntö rajoittaa. Normaalisi- tovalla kentällä, eli niillä noin 20 000 yksityisel- lä työnantajilla, jotka ovat järjestäytyneet työnan- tajaliittoihin ja ovat sitä kautta sidottuja työehto- sopimuksiin on jonkin verran työehtosopimusten kautta mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen. Mutta suurimmalla porukalla eli ne 45 000 jär- jestäytymättömällä työnantajalla, jotka joutuvat noudattamaan toimialansa työehtosopimusta yleis- sitovuuden kautta, ei juuri ole oikeutta paikalliseen sopimiseen, vaan oikeus koskee pääsääntöisesti vain normaalisitovan kentän yrityksiä. Sovittavissa olevi- en asioiden selvittäminen on haastavaa ja paikalli- sesti sovittavaksi määritellyt työehdot ovat kovin vä- hämerkityksellisiä esimerkiksi kilpailukyvyn näkö- kulmasta. Tämä on ongelma.

Hietalan raportissa on paljon hyvää. Siinä halu- taan toteuttaa hallitusohjelman kirjaus levittämäl- lä mahdollisuus paikalliseen sopimiseen koko työn- antajakenttään. Raportissa annetaan myös monta elementtiä työntekijän turvaksi: vaatimus kirjalli- sesta sopimuksesta, edustajan valinta, ammattilii- ton konsultointioikeus, mahdollisuus irtisanoa so- pimus. Ja jos joku osapuolista ei haluaisikaan pai- kallista sopimusta, olisi perälautana aina työehto- sopimus. Meidänkin mielestämme työntekijän oi- keuksien turvaaminen tällä tavoin on oikea tapa, ja myös se, että työnantaja ei sanele, vaan molemmin puolin on aito halu sopia.

Kahdesta seikasta olemme eri mieltä: vaihtoehtona on edelleen, että asia korjattaisiin työehtosopimuk- sin. Paikallisen sopimisen laajentamisesta on kes- kusteltu jo pitkään, eikä mahdollisuudet siihen ole juurikaan työmarkkinajärjestöjen sopimuksin pa- rantuneet, joten emme usko, että TES:t ovat nyt- kään ratkaisu. Olemme hallitusohjelmakirjauksen

sivu | 6 |

kanssa samaa mieltä siitä, että on ryhdyttävä suo- raan lainsäädäntötoimiin.

Toinen asia, joka on meidän mielestämme ongel- mallinen, on työntekijäliiton kanneoikeus, joka on Hietalan selvityksen mukaan täysin riippumaton siitä, ovatko työntekijät työpaikalla tyytyväisiä teh- tyyn sopimukseen. On mielestämme täysin absurdi ajatus, että jokin täysin sopimuksen ulkopuolinen taho pystyisi nostamaan sopimuksen sisällöstä kan- teen tuomioistuimessa.

Luuletko palkansaajapuolen antavan asiassa periksi?

En osaa sanoa. Jos paikallisen sopimisen malli laa- ditaan siten, että se sisältää sopimuksen ulkopuoli- sen tahon eli työntekijäliiton mahdollisuuden puut- tua omavaltaisesti sopimukseen, on aivan varmaan, etteivät työnantajat riskin vuoksi edes ehdota pai- kallisia sopimuksia. Tämän mallinen paikallinen so- piminen ei missään nimessä täyttäisi hallitusohjel- man tavoitteita.

Toki työntekijät tarvitsevat varmasti liittonsa asian- tuntemusta esimerkiksi sopimusta solmittaessa, em- mekä sitä halua heiltä kieltää, mutta aloitteen pitää tulla heiltä itseltään. Liitoilla ei voi olla automaat- tista oikeutta olla mukana sopimuksen teossa saa- tikka riitauttaa sitä omatoimisesti.

Palkansaajapuoli näkee paikallisessa sopimisessa mo- nia uhkia. Onko esimerkiksi työehtosopimuksiin pe- rustuvan minimisuojan murenemisen uhka todelli- nen? Onko pelko erityisesti työehtosopimusten palkka- määräysten ohittamisesta aiheellinen?

Meillä on työehtosopimusten ulkopuolella noin 25 000 yksityisen sektorin työpaikkaa, joissa voi- daan tälläkin hetkellä sopia palkoista ilman TES:n rajoituksia. Työlainsäädännössä ei ole säädetty mi- nimipalkkaa ja tästäkään huolimatta em. työpaik- kojen palkkaukseen liittyvät kysymykset eivät ole mitenkään hirveästi korostuneet oikeuskäytännös- sä, eli palkkojen polkemista ei ole näkynyt sopimi- sen vapaudesta huolimatta. En usko, että menestyk- sen hakeminen palkkojen polkemisella ylipäätään saavutetaan kovinkaan kannattavaa ja pitkäikäistä toimintaa. Kyllä yrittäjät ovat sen verran fiksuja, et- tä ymmärtävät, että tyytyväinen työntekijä on tuot- tava työntekijä.

Paikallisen sopimisen laajempi mahdollistaminen antaa erityisesti pienille yrityksille keinoja paran- taa kilpailukykyään ja pitää kiinni työpaikoistaan ja työntekijöistään. Näillä kaikkein pienimmillä työ- paikoilla, joilla paikallinen sopiminen ei tällä het- kellä yleensä ole mahdollista, on työ- ja elinkein- oministeriön työntekijöiden vastauksiin perustuvan työolobarometrin mukaan paras luottamus työnte- kijöiden ja työnantajan välillä, tunnetaan toinen toisensa paremmin ja keskustellaan enemmän. Pie- nillä työpaikoilla myös jokaisen työntekijän työpa- nos on suhteessa arvokkaampi kuin isommissa yri- tyksessä. Siksi en oikein jaksa uskoa laajamittaiseen palkkojen tai muidenkaan työsuhteen ehtojen pol- kemiseen mikäli mahdollisuuksia paikalliseen sopi- miseen laajennetaan. On myös hyvä muistaa, että tavoitteena on sopia paikallisesti nykyistä laajem- min muistakin työehdoista kuin palkoista: esimer- kiksi työajoista ja niiden optimaalisesta järjestelystä.

Xxxxxx Xxxxxxx, Tosikuva Oy

Mihin perustuu Suomen yrittäjien palkansaajista vas- takkainen näkemys siitä, että paikallisen sopimisen li- sääminen toisi lisää työpaikkoja ja tosiasiassa parem- mat kokonaisansiot?

Kaksi kertaa vuodessa yhteistyössä Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa tekemässämme pk- yritysbarometrissä kerättyihin tietoihin perustuen meillä on laskettu, että jos paikallista sopimista hel- potettaisiin, se toisi 60 000 - 65 000 uutta työpaik- kaa. Toinen, mihin väitteemme perustamme, on selvityksemme, jossa työnantajayritykset itse arvi- oivat paikallisen sopimisen lisäämisen pitkällä aika- välillä sekä lisäävän työpaikkoja että nostavan työn- tekijöiden kokonaisansioita. Lyhyellä aikavälillä vai- kutus palkkoihin olisi neutraali.

Mikä on Suomen Yrittäjien ajatusmalli paikallisen so- pimisen kehittämisestä?

Hallitusohjelmakirjaus pitäisi tehdä lihaksi eli läh- teä lainsäädännöllä mahdollistamaan se, että kaik- ki työpaikat pääsevät nykyistä laajemmin paikalli- sesti sopimaan työsuhteen keskeisistä ehdoista. Nyt kun on jo meneillään useita eri työlainsäädäntöä uudistavia työryhmiä (työsopimuslaki, vuosiloma- ki), toivoisin, että uusia pykäliä kirjoitettaessa huo- mioitaisiin, ettei ainakaan vaikeutettaisi paikallista sopimista.

Paikallisen sopimisen tulee olla nimenomaan sopi- mista: sopimusta ei synny, jos se ei hyödytä molem- pia osapuolia.

Miksi ja milloin paikallista sopimista erityisesti tar- vittaisiin?

Paikallisen sopimisen lähtökohtana ei ole työnte- kijän työsuhteen ehtojen heikentäminen vaan työ- ehtojen sovittaminen yrityksessä kulloinkin vallit- sevaan taloudelliseen tilanteeseen. Kumpikin osa- puoli hyötyy siitä, että yritys menestyy. Menesty- vistä yrityksistä hyötyy koko yhteiskunta. Paikalli- nen sopiminen ylläpitää työllisyyttä ja parantaa sitä, kun tällä hetkellä työmarkkinat joustavat lähinnä työttömyyteen.