KESKI-UUDENMAAN SOTE KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS

KESKI-UUDENMAAN SOTE KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS

Hyvinkään ja Järvenpään kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijär- ven, Pornaisten ja Tuusulan kunnat

21.6.2017

1 LUKU

JÄSENKUNNAT JA TEHTÄVÄT

1 §

NIMI JA KOTIPAIKKA

Kuntayhtymän nimi on Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä. Kuntayhtymän koti- paikka on Hyvinkää.

Kuntayhtymän valtuuston päätöksellä kuntayhtymä voi ottaa käyttöön muun toimini- men.

Kuntayhtymä on yksikielinen.

2 §

JÄSENKUNNAT

Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Hyvinkään ja Järvenpään kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kunnat.

Jäsenkuntaa ei voida ilman sen suostumusta velvoittaa osallistumaan uusien vapaa- ehtoisten tehtävien hoitamiseen ja näistä aiheutuviin kustannuksiin.

3 §

TEHTÄVÄT JA TOIMINTA-AJATUS

Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa puolesta alueensa väestölle yh- denvertaisilla periaatteilla ne sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, jotka eri lakien mukaan ovat jäsenkuntien järjestämisvastuulla, lukuun ottamatta ympäristötervey- denhuoltoa, eläinlääkintähuoltoa ja työterveyshuoltoa.

Kyseessä on vapaaehtoinen kuntayhtymä. Kuntayhtymä ei ole erikoissairaanhoitolain mukainen sairaanhoitopiiri eikä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mu- kainen erityishuoltopiiri, vaan näiden tehtävät hoidetaan voimassa olevien sopimus- ten mukaisesti.

Tällä sopimuksella jäsenkuntien järjestämisvastuu siirtyy kuntayhtymälle edellä mai- nitun mukaisesti. Kuntayhtymä laatii palvelujen järjestämissuunnitelman yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Kunnat ja kuntayhtymä sitoutuvat tukemaan palvelujärjestelmän toimivuutta ja tehostumista.

Palvelut toteutetaan väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä tu- kien asukkaiden itsenäistä arjessa selviytymistä. Järjestämisvastuuseen kuuluvat eh- käisevät, korjaavat ja hoitavat, kuntouttavat sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena.

Kuntayhtymä voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse tai hankkia ne sopimukseen perustuen muulta palvelujen tuottajalta. Tehtävien hoidosta järjestämis- vastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä vastaa järjestettävien palvelujen ja muiden toi- menpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta, tarpeen, määrän ja laadun määrittele- misestä, tuottamistavasta, tuottamisen valvonnasta ja viranomaiselle kuuluvan toimi- vallan käyttämisestä.

Kuntayhtymä voi olla osakkaana osakeyhtiöissä ja jäsenenä muissa yhteisöissä. Kun- tayhtymä voi omistaa ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta.

Kuntayhtymä voi tehtävänsä toteuttamiseksi järjestää myös muita toimialaansa kuu- luvia tai sitä tukevia palveluja.

Kuntayhtymällä voi olla yhtymävaltuuston perustamia liikelaitoksia.

4 §

PALVELUJEN ANTAMINEN

Kuntayhtymä järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ensisijassa jäsenkuntien asukkaille ja muille kunnan järjestämisvastuuseen kuuluville.

5 §

JÄSENKUNNAN OTTAMINEN JA ERO

Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muutta- mista kuntalain mukaisesti. Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää kuntayhtymän valtuusto, ellei laista muuta johdu.

Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopi- muksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.

Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti kun- tayhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päättyessä.

Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä, sille suoritetaan sen osuus peruspääomasta tai peruspääomaosuutta vastaava osuus kuntayhtymän nettovarallisuudesta, riippuen siitä, kumpi näistä on alempi. Osuus maksetaan tasasuuruisina erinä viiden vuoden kuluessa eron voimaantulosta.

2 LUKU YHTYMÄVALTUUSTO

6 §

YLIN PÄÄTTÄVÄ TOIMIELIN

Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymävaltuusto.

7 §

YHTYMÄVALTUUSTON JÄSENTEN VALINTA

Jokaisen jäsenkunnan valtuusto valitsee kuntaa edustavat jäsenet yhtymävaltuustoon. Jäse- net valitaan yhtymävaltuustoon kunnan edellisen vuoden ensimmäisen päivän asukasluvun mukaan siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa 5000 (viittätu- hatta) asukasta kohti.

Kullekin yhtymävaltuuston jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.

Yhtymävaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vas- taavaksi ajaksi. Toimikausi jatkuu siihen asti, kunnes uusi yhtymävaltuusto on valittu.

Mikäli yhtymävaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikau- den tai muusta syystä eroaa yhtymävaltuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemi- sesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, kyseiset kunnat valitsevat jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi omat edustajansa yhtymäval- tuustoon noudattaen tämän perussopimuksen määräyksiä.

8 §

JÄSENTEN ÄÄNIVALTA

Kullakin yhtymävaltuuston jäsenellä on yksi (1) ääni. Mikäli jäsen on estynyt tai poissa, siirtyy hänen äänivaltansa henkilökohtaiselle varajäsenelle.

9 §

YHTYMÄVALTUUSTON PÄÄTÖVALTA

Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) valtuutetuista on läsnä.

10 §

YHTYMÄVALTUUSTON TEHTÄVÄT

Yhtymävaltuuston tehtävät ja toimivalta määräytyvät kuntalain valtuustoa koskevien sään- nösten mukaan.

Lisäksi yhtymävaltuusto

1. päättää liikelaitoksen, yhtiön tai muun yhteisön perustamisesta ja lakkauttamisesta,

2. valitsee kuntayhtymän johtajan ja myöntää hänelle eron ja

3. hyväksyy palvelujen järjestämissuunnitelman.

Jäsenkunnalla on oikeus saada haluamansa asia kuntayhtymän valtuuston käsiteltäväksi ilmoittamalla siitä kirjallisesti kuntayhtymän hallitukselle.

3 LUKU

YHTYMÄHALLITUS JA KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA

11 §

YHTYMÄHALLITUKSEN KOKOONPANO JA ÄÄNIMÄÄRÄ

Yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen hallituksen, jota kutsutaan yhtymähallitukseksi. Yhtymähallituksessa on 10 – 20 jäsentä, yhtymävaltuuston päättämällä tavalla. Kullekin jä- senelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Yksi jäsenistä valitaan puheenjohtajaksi. Lisäksi kaksi jäsenistä valitaan varapuheenjohtajiksi.

Mikäli hallituksen varsinaisissa jäsenissä ja valtuuston puheenjohtajistossa ei ole edustusta kuntayhtymän kaikista kunnista, on edustuksetta jääneistä kunnista valittavilla hallituksen varajäsenillä, yhdellä kustakin kunnasta, osallistumis- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa.

Kullakin yhtymähallituksen jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni.

12 §

YHTYMÄHALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä erikseen kuntalaissa ja erityislaeissa säädetään tai perussopimuksessa tai kuntayhtymän hallintosäännössä määrä- tään.

Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää sekä tekee sen puolesta so- pimukset, ellei hallintosäännöllä ole toisin määrätty.

Yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

13 §

Yhtymähallituksen alaisuuteen voidaan perustaa jaostoja, joiden kokoonpanosta ja tehtä- vistä määrätään hallintosäännössä.

KUNTAYHTYMÄN NIMEN KIRJOITTAMINEN

Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä.

14 §

KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA

Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa. taloutta ja muuta toimintaa.

Kuntayhtymän johtajan tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

4 LUKU

MUUT TOIMIELIMET

15 §

MUUT TOIMIELIMET

Kuntayhtymällä voi olla muita yhtymävaltuuston päättämiä toimielimiä, joiden kokoonpa- nosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään hallintosäännössä.

Yhtymävaltuuston perustamalla liikelaitoksella on yhtymähallituksen alainen johtokunta, jonka kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallinto- säännössä.

5 LUKU OMISTAJAOHJAUS

16 § OMISTAJAOHJAUS

Xxxxxxxxxxxx johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhty- män talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaat- teista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omista- japolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismah- dollisuudet.

17 § KONSERNIOHJE

Kuntayhtymässä voi olla konserniohje, jonka yhtymävaltuusto hyväksyy. Kuntayhtymän on pyydettävä jäsenkunnista lausunnot konserniohjeesta ja konserniohjeen muutoksista ennen niiden hyväksymistä.

6 LUKU TALOUS

18 §

PERUSPÄÄOMA JA JÄSENKUNTIEN OSUUDET

Kuntayhtymän peruspääoma jakautuu kuntien asukasluvun mukaisessa suhteessa. Asukas- luvun perusteena käytetään edeltävän vuoden lopun asukaslukua.

Kuntayhtymän peruspääoma 31.12.2016 on seuraava:

Kunta	euroa	% osuus
Hyvinkää	23 935,24	23,9
Järvenpää	21 327,53	21,3
Mäntsälä	10 711,27	10,7
Nurmijärvi	21 584,86	21,6
Pornainen	2617,46	2,6
Tuusula	19 823,61	19,8

Peruspääoma on yhteensä 100.000 euroa. Peruspääoma on maksettava 30.6.2017 men- nessä.

Peruspääoman alentamisesta tai korottamisesta päättävät jäsenkunnat yhtäpitävin päätök- sin.

Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen tämän kohdan mukaisesta määrästä ja suori- tusajasta päättää yhtymävaltuusto.

19 §

Kuntayhtymä ylläpitää ajantasaista rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista ja mah- dollisista rahasto-osuuksista.

JÄSENKUNTIEN OSUUDET VAROISTA JA VASTUUT VELOISTA JA VELVOITTEISTA

Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän peruspääoma- nosuuksien suhteessa.

20 §

Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymän veloista ja velvoitteista määräytyy peruspääoman jäsen- kuntaosuuksien suhteessa. Sama koskee kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada ka- tetuiksi.

TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava riittävän ajoissa tilaisuus esi- tysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin.

Yhtymähallituksen esityksessä talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi on otettava kantaa jä- senkuntien tekemiin esityksiin.

Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana.

21 §

XXXXXXXX JA TOIMINNAN SEURANTA JA RAPORTOINTI

Kuntayhtymä valmistelee ajantasaisen talouden ja toiminnan seurantajärjestelmän, jolla to- dennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.

22 §

Yhtymähallitus raportoi neljän (4) kuukauden välein jäsenkuntakohtaisesti toiminnan ja ta- louden toteutumisesta jäsenkunnille.

TILIKAUDEN YLI- JA ALIJÄÄMÄN KÄSITTELY

23 §

Tilinpäätöstä käsitellessään yhtymävaltuusto voi päättää, että tilikauden ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille niiden palvelujen käytön mukaisessa suhteessa.

ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN

24 §

Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvi- tyshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta perussopimuksen 19 §:n mukaisesti.

TILINPÄÄTÖS

Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä.

25 §

KUNTAYHTYMÄN TIEDONANTOVELVOLLISUUS

Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot 25.1. men- nessä.

7 LUKU

KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITTAMI- NEN

26 §

KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN RAHOITUS

Kuntayhtymän toiminnasta aiheutuvat kustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamilla maksuosuuksilla sekä muilla mahdollisilla tuloilla.

Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät jäsenkuntien käyttämien palvelujen mukaan. Pal- velujen yleiset hinnoitteluperusteet määrittää yhtymävaltuusto ja tarkemmista hinnoista päättää yhtymähallitus.

Maksuosuudet ja niiden ennakkomaksut suoritetaan tilikauden aikana yhtymähallituksen päättäminä aikoina ja erinä.

Kuntayhtymä voi varautua investointeihin myös tulorahoituksen kautta.

27 §

INVESTOINNIT JA PÄÄOMARAHOITUS

Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkun- nan rahoitusosuutena, jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena, lainan ra- hoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymävaltuuston hyväksymän ra- hoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti.

Jäsenkunnan rahoitusosuuden tai peruspääoman korotuksen ehdoista päättää yhtymäval- tuusto.

Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy peruspääomaosuuden mukai- sessa suhteessa.

28 § SUUNNITELMAPOISTOT

Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymävaltuusto.

29 §

JÄSENKUNNAN MAKSUOSUUDEN ERÄÄNTYMINEN JA VIIVÄSTYSKORKO

Jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien ja muiden suoritusten erääntymisajat määritel- lään siten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika.

Jäsenkunta maksaa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisen viivästyskoron viivästyneelle suo- ritukselle.

30 §

RAHASTOT

Kuntayhtymällä voi olla omaan pääomaan kuuluvia rahastoja, joiden perustamisesta ja sään- nöistä päättää yhtymävaltuusto.

8 LUKU

HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS

31 § TARKASTUSLAUTAKUNTA

Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tarkastus- lautakunnan kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hal- lintosäännössä.

32 §

HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS

33 §

Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätään hallintosäännössä.

SISÄINEN TARKASTUS

Kuntayhtymällä on sisäinen tarkastus. Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkem- min hallintosäännössä.

9 LUKU

KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS

34 §

KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS

Kuntayhtymän purkamisesta ja purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta päättä- vät jäsenkuntien valtuustot.

Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallitus huolehtii loppuselvityksestä, elleivät jäsenkun- nat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustan- nusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille pe- ruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä si- toumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat suorittavat ero- tuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

35 §

Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen. Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.

PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN

36 §

Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kan- nattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asu- kasluvusta.

SOPIMUKSESTA AIHEUTUVIEN ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN

Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asiana Hel- singin hallinto-oikeudessa.

10 LUKU

MUUT MÄÄRÄYKSET

37 §

KIINTEISTÖT JA TILAT

Kuntayhtymän tehtävien toteuttamisessa käytettävät kiinteistöt ja tilat ovat joko kuntayhty- män omistuksessa tai kuntayhtymän käyttöönsä vuokraamia.

38 §

SOPIMUSTEN SIIRTO

Jäsenkunnat siirtävät tarpeellisessa laajuudessa tämän kuntayhtymän toimialaan kuuluviin tehtäviin liittyvät sopimukset ja velvoitteet kuntayhtymälle 1.1.2018 lukien.

11 LUKU VOIMAANTULO

39 § VOIMAANTULO

Tämä perussopimus tulee voimaan, kun jäsenkuntien valtuustot ovat hyväksyneet sen.

Kuntayhtymä järjestää jäsenkuntien puolesta tämän perussopimuksen mukaiset palvelut 1.1.2018 alkaen.

Ennen tämän perussopimuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyt- tämiin toimenpiteisiin.

12 LUKU

SIIRTYMÄKAUDEN SÄÄNNÖKSET

40 §

HENKILÖSTÖN ASEMA

Vuoden 2018 aikana palvelut tuotetaan pääosin nykyisen henkilöstön toimesta, nykyisissä tiloissa ja nykyisen työnantajan palveluksessa.

41 §

Jäsenkunnista siirtyvä henkilöstö siirretään kuntayhtymälle, kun kuntayhtymä on perustettu. Henkilöstön siirrosta tehdään erillinen henkilöstön siirtosopimus.

TALOUS JA RAHOITUS

Vuoden 2018 budjetti valmistellaan kunnittain. Tavoitteena on kuntakohtaisesti vuoden 2018 budjettitasossa pysyminen. Tarvittavista lisäpanostuksista sovitaan yhteisesti.

42 §

Kunnat sitoutuvat maksamaan vuoden 2016 tilinpäätöksiin perustuvat, yhtymähallituksen päättämät ennakkomaksut 14 päivän kuluessa yhtymähallituksen päätöksestä. Xxxxxxx- xxxxx huomioidaan kunnan vuoden 2018 maksuosuuden määrässä.

ALLEKIRJOITUKSET

Tämä perussopimus on hyväksytty kaikkien allekirjoittaneiden kuntien valtuustoissa. Järvenpäässä 5. päivänä syyskuuta 2017

Hyvinkään kaupunki

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx

Kaupunginjohtaja Xxxxx

Järvenpään kaupunki

Xxxxx Xxxxxxxx Nimi

Kaupunginjohtaja Xxxxx

Mäntsälän kunta

Xxxx Xxxxxxxxx Nimi

Kunnanjohtaja Xxxxx

Nurmijärven kunta

Xxxxx Xxxx Xxxx

Kunnanjohtaja Xxxxx

Pornaisten kunta

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx

Kunnanjohtaja Xxxxx

Tuusulan kunta

Xxxxx Xxxxxxx Nimi

Kansiapäällikkö Xxxxx