Tiedotteet)

IV

(Tiedotteet)

EUROOPaN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN Ja VIRaSTOJEN TIEDOTTEET

NEUVOSTO

SOPIMUS

yhdistetystä patenttituomioistuimesta

(2013/C 175/01)

SOPIMUSJÄSENVaLTIOT, jotka

KaTSOVaT, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden välinen patenttialan yhteistyö edistää merkittävästi Euroopan yhden­ tymisprosessia, erityisesti sellaisten sisämarkkinoiden luomista Euroopan unionissa, joille on ominaista tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus, sekä sellaisen järjestelmän luomista, jolla varmistetaan, ettei kilpailu sisämarkkinoilla vääristy;

XxXXXXxX, että pirstoutuneet patenttimarkkinat ja merkittävät vaihtelut kansallisten tuomioistuinjärjestelmien välillä haittaavat innovointia erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joilla on vaikeuksia pitää huolta patenttiensa suojasta ja puolustaa itseään perusteettomia vaatimuksia ja sellaisia patentteja koskevia vaatimuksia vastaan, jotka olisi julistettava mitättömiksi;

XXXxXxX HUOMIOON, että Euroopan patenttisopimuksessa, jonka kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat ratifioi­ neet, määrätään yhtenäisestä menettelystä, jossa Euroopan patenttivirasto myöntää eurooppapatentteja;

OTTaVaT HUOMIOON, että asetuksen (EU) N:o 1257/2012 (1) nojalla patentinhaltijat voivat pyytää eurooppapatenteil­ leen yhtenäistä vaikutusta saadakseen yhtenäisen patenttisuojan tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa;

HaLUaVaT edistää patenttisuojaa sekä puolustautumista perusteettomia vaatimuksia ja sellaisia patentteja vastaan, jotka olisi julistettava mitättömiksi, sekä parantaa oikeusvarmuutta perustamalla yhdistetty patenttituomioistuin patenttien loukkausta ja pätevyyttä koskevia oikeudenkäyntejä varten;

XxXXXXxX, että yhdistetty patenttituomioistuin olisi saatava sellaiseksi, että varmistetaan ratkaisujen joutuisuus ja korkea laatu samalla kun saadaan aikaan oikeudenmukainen tasapaino oikeudenhaltijoiden ja muiden osapuolten etujen välillä sekä otetaan huomioon suhteellisuuden ja joustavuuden tarve;

KaTSOVaT, että yhdistetyn patenttituomioistuimen olisi oltava sopimusjäsenvaltioiden yhteinen tuomioistuin ja siten osa niiden oikeudellista järjestelmää; sille olisi annettava yksinomainen toimivalta vaikutukseltaan yhtenäisten eurooppapa­ tenttien ja Euroopan patenttisopimuksen nojalla myönnettyjen eurooppapatenttien osalta;

XxXXXXxX, että Euroopan unionin tuomioistuimen on varmistettava unionin oikeusjärjestyksen yhtenäisyys ja Euroopan unionin oikeuden ensisijaisuus;

(1) Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston asetus (EU) N:o 1257/2012, annettu 17 päivänä joulukuuta 2012, yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä (EUVL L 361, 31.12.2012, s. 1), mukaan lukien mahdolliset myö­ hemmät muutokset.

PaLaUTTaVaT MIELEEN sopimusjäsenvaltioiden Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) mukaiset velvoitteet, mukaan lukien SEU 4 artiklan 3 kohdassa esitetty vilpittö­ män yhteistyön velvoite sekä velvoite taata yhdistetyn patenttituomioistuimen avulla unionin oikeuden täysimääräinen soveltaminen ja noudattaminen alueillaan sekä yksityisille oikeussubjekteille tuon oikeuden mukaan kuuluvien oikeuksien suoja;

KaTSOVaT, että yhdistetyn patenttituomioistuimen on kansallisten tuomioistuinten tavoin noudatettava ja sovellettava unionin oikeutta sekä yhteistyössä unionin oikeuden valvojana toimivan Euroopan unionin tuomioistuimen kanssa varmistettava sen asianmukainen soveltaminen ja yhdenmukainen tulkinta; yhdistetyn patenttituomioistuimen on tehtävä yhteistyötä Euroopan unionin tuomioistuimen kanssa erityisesti unionin oikeuden asianmukaisessa tulkinnassa käyttämällä perustana viimeksi mainitun oikeuskäytäntöä ja pyytämällä ennakkoratkaisuja SEUT 267 artiklan mukaisesti;

KaTSOVaT, että sopimusjäsenvaltioiden olisi Euroopan unionin tuomioistuimen sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta koskevan oikeuskäytännön mukaisesti oltava vastuussa yhdistetyn patenttituomioistuimen tekemien unionin oikeuden loukkausten aiheuttamista vahingoista, mukaan lukien Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisujen pyytämättä jättäminen;

KaTSOVaT, että yhdistetyn patenttituomioistuimen tekemät unionin oikeuden loukkaukset, mukaan lukien Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisujen pyytämättä jättäminen, ovat suoraan sopimusjäsenvaltioiden vastuulla, ja loukkauskanteita voidaan näin ollen nostaa SEUT 258, 259 ja 260 artiklan nojalla mitä tahansa sopimusjäsenvaltiota vastaan, jotta varmistetaan unionin oikeuden ensisijaisuuden kunnioittaminen ja asianmukainen soveltaminen;

PaLaUTTaVaT MIELEEN unionin oikeuden ensisijaisuuden; unionin oikeuteen kuuluvat SEU, SEUT, Euroopan unionin perusoikeuskirja, unionin oikeuden yleiset periaatteet sellaisina kuin Euroopan unionin tuomioistuin on niitä kehittänyt ja erityisesti oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin sekä oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö ja unionin johdettu oikeus;

XxXXXXxX, että kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden olisi voitava liittyä tähän sopimukseen; jäsenvaltiot, jotka ovat päättäneet olla osallistumatta yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavaan tiiviimpään yhteistyöhön, voivat osallistua tähän sopimukseen alueilleen myönnettyjen eurooppapatenttien osalta;

XxXXXXxX, että tämän sopimuksen olisi tultava voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014 tai kolmattatoista talletusta seuraavan neljännen kuukauden ensimmäisenä päivänä, edellyttäen, että sopimusjäsenvaltioihin, jotka ovat tallettaneet ratifioimis- tai liittymiskirjansa, sisältyvät ne kolme valtiota, joissa oli voimassa suurin määrä eurooppapatentteja sitä vuotta edeltävänä vuonna, jona sopimus allekirjoitetaan, tai asetuksen (EU) N:o 1215/2012 (1) suhdetta tähän sopimuk­ seen koskevien, tuon asetuksen muutosten voimaantulopäivää seuraavan neljännen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen mukaan, mikä näistä päivämääristä on myöhäisin,

OVaT SOPINEET SEURaaVaa:

I OSa

YLEISET JA INSTITUTIONAALISET MÄÄRÄYKSET

I LUKU

Yleiset määräykset

1 artikla

Yhdistetty patenttituomioistuin

Perustetaan yhdistetty patenttituomioistuin eurooppapatentteja ja vaikutukseltaan yhtenäisiä eurooppapatentteja koskevien rii­ tojen ratkaisemista varten.

Yhdistetty patenttituomioistuin on sopimusjäsenvaltioiden yhtei­ nen tuomioistuin ja siten siihen sovelletaan samoja unionin oikeuden mukaisia velvoitteita kuin sopimusjäsenvaltioiden kan­ sallisiin tuomioistuimiin.

2 artikla

Määritelmät

Tätä sopimusta sovellettaessa

a) ’Tuomioistuimella’ tarkoitetaan tällä sopimuksella luotua yh­ distettyä patenttituomioistuinta.

b) ’Jäsenvaltiolla’ tarkoitetaan Euroopan unionin jäsenvaltiota.

c) ’Sopimusjäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, joka on tämän sopimuk­ sen osapuoli.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1215/2012, annettu 12 päivänä joulukuuta 2012, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (EUVL L 351, 20.12.2012, s. 1), mukaan lukien mahdolliset myöhemmät muutokset.

d) ’Euroopan patenttisopimuksella’ tarkoitetaan eurooppapa­ tenttien myöntämisestä 5 päivänä lokakuuta 1973 tehtyä yleissopimusta ja sen myöhempiä muutoksia.

e) ’Eurooppapatentilla’ tarkoitetaan Euroopan patenttisopimuk­ sen määräysten nojalla myönnettyä patenttia, jolla ei ole yhtenäistä vaikutusta asetuksen (EU) N:o 1257/2012 nojalla.

f) ’Vaikutukseltaan yhtenäisellä eurooppapatentilla’ tarkoitetaan Euroopan patenttisopimuksen määräysten nojalla myönnet­ tyä patenttia, jolla on yhtenäinen vaikutus asetuksen (EU) N:o 1257/2012 nojalla.

g) ’Patentilla’ tarkoitetaan eurooppapatenttia ja/tai vaikutuksel­ taan yhtenäistä eurooppapatenttia.

h) ’Lisäsuojatodistuksella’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 469/2009 (1) tai asetuksen (EY) N:o 1610/96 (2) nojalla myönnettyä lisäsuojatodistusta.

i) ’Perussäännöllä’ tarkoitetaan tuomioistuimen perussääntöä sellaisena kuin se on esitettynä liitteessä I, joka on erottama­ ton osa tätä sopimusta.

j) ’Työjärjestyksellä’ tarkoitetaan tuomioistuimen työjärjestystä sellaisena kuin se laaditaan 41 artiklan mukaisesti.

3 artikla

Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan:

a) vaikutukseltaan yhtenäisiin eurooppapatentteihin;

b) patentin suojaamille tuotteille myönnettyihin lisäsuojatodis­ tuksiin;

c) eurooppapatentteihin, jotka eivät ole vielä rauenneet tämän sopimuksen voimaantulopäivänä tai jotka on myönnetty tuon päivän jälkeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 83 ar­ tiklan soveltamista; sekä

d) eurooppapatenttihakemuksiin, jotka ovat vireillä tämän sopi­ muksen voimaantulopäivänä tai jotka on tehty tuon päivän jälkeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 83 artiklan sovel­ tamista.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 469/2009, an­ nettu 6 päivänä toukokuuta 2009, lääkkeiden lisäsuojatodistuksesta (EUVL L 152, 16.6.2009, s. 1), mukaan lukien mahdolliset myö­ hemmät muutokset.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1610/96, an­ nettu 23 päivänä heinäkuuta 1996, kasvinsuojeluaineiden lisäsuoja­ todistuksen käyttöön ottamisesta (EYVL L 198, 8.8.1996, s. 30), mukaan lukien mahdolliset myöhemmät muutokset.

4 artikla

Oikeudellinen asema

1. Tuomioistuimella on kussakin sopimusjäsenvaltiossa oi­ keushenkilön asema ja sillä on laajin asianomaisen valtion kan­ sallisen oikeuden mukaan oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoi­ suus.

2. Tuomioistuinta edustaa muutoksenhakutuomioistuimen presidentti, joka valitaan perussäännön mukaisesti.

5 artikla

Vastuu

1. Sopimussuhteeseen perustuva tuomioistuimen vastuu määräytyy kyseiseen sopimukseen sovellettavan lainsäädännön mukaan asetuksen (EY) N:o 593/2008 (3) (Rooma I) mukaisesti, jos se on sovellettavissa, tai muussa tapauksessa sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jonka tuomioistuimessa asia on vireil­ lä.

2. Sopimussuhteen ulkopuolinen tuomioistuimen vastuu sen itsensä tai henkilöstönsä tehtäviensä suorittamisen yhteydessä aiheuttaman vahingon osalta, siltä osin kun asia ei kuulu siviili- ja kauppaoikeuden alaan asetuksessa (EY) N:o 864/2007 (4) (Rooma II) tarkoitetuin tavoin, määräytyy sen sopimusjäsenval­ tion lainsäädännön mukaan, jossa vahinko tapahtui. Tämä mää­ räys ei rajoita 22 artiklan soveltamista.

3. Tuomioistuin, jolla on toimivalta ratkaista 2 kohdassa tar­ koitetut riidat, on sen sopimusjäsenvaltion tuomioistuin, jossa vahinko tapahtui.

II LUKU

Institutionaaliset määräykset

6 artikla

Tuomioistuin

1. Tuomioistuin muodostuu ensimmäisen asteen tuomiois­ tuimesta, muutoksenhakutuomioistuimesta ja kirjaamosta.

2. Tuomioistuin suorittaa sille tässä sopimuksessa asetetut tehtävät.

7 artikla

Ensimmäisen asteen tuomioistuin

1. Ensimmäisen asteen tuomioistuin muodostuu keskusjaos­ tosta sekä paikallis- ja aluejaostoista.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 593/2008, an­ nettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, sopimusvelvoitteisiin sovelletta­ vasta laista (Rooma I) (EUVL L 177, 4.7.2008, s. 6), mukaan lukien mahdolliset myöhemmät muutokset.

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 864/2007, an­ nettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma II) (EUVL L 199, 31.7.2007, s. 40), mukaan lukien mahdolliset myöhemmät muutok­ set.

2. Keskusjaoston toimipaikka on Pariisissa ja sillä on toimi­ pisteet Lontoossa ja Münchenissä Keskusjaostossa käsiteltävät asiat jaetaan liitteen II mukaisesti, ja tämä liite on erottamaton osa tätä sopimusta.

3. Sopimusjäsenvaltioon perustetaan paikallisjaosto asian­ omaisen valtion perussäännön mukaisesti esittämästä pyynnös­ tä. Sopimusjäsenvaltio, johon on perustettu paikallisjaosto, ni­ meää sen toimipaikan.

4. Sopimusjäsenvaltioon perustetaan sen pyynnöstä uusi pai­ kallisjaosto kutakin kalenterivuotta kohden laskettua sellaista sataa patenttiasiaa kohden, jotka on pantu vireille kyseisessä sopimusjäsenvaltiossa kolmen peräkkäisen vuoden aikana ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää tai sen jälkeen. Paikallis­ jaostojen enimmäismäärä sopimusjäsenvaltiota kohden on neljä.

5. Kahta tai useampaa sopimusjäsenvaltiota varten perus­ tetaan aluejaosto niiden perussäännön mukaisesti esittämästä pyynnöstä. Nämä sopimusjäsenvaltiot nimeävät kyseessä olevan

4. aluejaoston kokoonpanoissa on oltava kaksi lainoppinutta alueellisesta tuomariluettelosta valittua tuomaria, jotka ovat ky­ seessä olevien sopimusjäsenvaltioiden kansalaisia, ja yksi lain­ oppinut tuomari, joka ei ole kyseessä olevien sopimusjäsenval­ tioiden kansalainen ja joka osoitetaan tuomaripoolista 18 artik­ lan 3 kohdan mukaisesti.

5. Jonkin osapuolen pyynnöstä paikallis- tai aluejaoston ko­ koonpano pyytää ensimmäisen asteen tuomioistuimen presi­ denttiä osoittamaan tuomaripoolista 18 artiklan 3 kohdan mu­ kaisesti ylimääräisen teknisen pätevyyden omaavan tuomarin, jolla on pätevyys ja kokemusta kyseessä olevalla teknologian alalla. Lisäksi paikallis- tai aluejaoston kokoonpano voi osapuo­ lia kuultuaan esittää tällaisen pyynnön omasta aloitteestaan, jos se katsoo sen asianmukaiseksi.

Jos tällainen teknisen pätevyyden omaava tuomari osoitetaan, muuta teknisen pätevyyden omaavaa tuomaria ei voida osoittaa 33 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla.

xxxxxxx toimipaikan.

aluejaosto

voi pitää istuntoja myös

muualla kuin toimipaikassaan.

8 artikla

Ensimmäisen asteen tuomioistuimen kokoonpanot

1. Ensimmäisen asteen tuomioistuimen kokoonpanojen on oltava monikansallisia. Kokoonpanossa on kolme tuomaria, sa­ notun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 5 kohdan ja 33 artiklan 3 kohdan a alakohdan soveltamista.

2. Sellaisen sopimusjäsenvaltion paikallisjaoston kokoonpa­ nojen, jossa kolmen peräkkäisen vuoden aikana ennen tämän sopimuksen voimaantuloa tai sen jälkeen on pantu vireille kes­ kimäärin alle 50 patenttiasiaa kalenterivuotta kohden, kokoon­ panossa on oltava yksi lainoppinut tuomari, joka on sen sopi­ musjäsenvaltion kansalainen, jossa kyseessä oleva paikallisjaosto sijaitsee, ja kaksi lainoppinutta tuomaria, jotka eivät ole kyseessä olevan sopimusjäsenvaltion kansalaisia ja jotka osoitetaan tuo­ maripoolista 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti tapauskohtaisesti.

3. Sen estämättä mitä 2 kohdassa määrätään, sellaisessa so­ pimusjäsenvaltiossa olevan paikallisjaoston kokoonpanoissa, jossa kolmen peräkkäisen vuoden aikana ennen tämän sopi­ muksen voimaantuloa tai sen jälkeen on pantu vireille kes­ kimäärin vähintään 50 patenttiasiaa kalenterivuotta kohden, on oltava kaksi lainoppinutta tuomaria, jotka ovat sen sopimus­ jäsenvaltion kansalaisia, jossa kyseessä oleva paikallisjaosto si­ jaitsee, ja yksi lainoppinut tuomari, joka ei ole kyseessä olevan sopimusjäsenvaltion kansalainen ja joka on osoitettu tuomari­ poolista 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tällainen kolmas tuomari toimii paikallisjaostossa pitkäaikaisesti, jos se on tar­ peen sellaisten jaostojen tehokkaan toiminnan kannalta, joiden työkuorma on suuri.

6. Keskusjaoston kokoonpanoissa on kaksi lainoppinutta tuomaria, jotka ovat eri sopimusjäsenvaltioiden kansalaisia, ja yksi sellainen tuomaripoolista 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti osoitettu teknisen pätevyyden omaava tuomari, jolla on päte­ vyys ja kokemusta kyseessä olevalla teknologian alalla. Niissä keskusjaoston kokoonpanoissa, jotka käsittelevät 32 artiklan 1 kohdan i alakohdan mukaisia kanteita, on kuitenkin oltava kolme lainoppinutta tuomaria, jotka ovat eri sopimusjäsenval­ tioiden kansalaisia.

7. Sen estämättä, mitä 1–6 kohdassa määrätään ja työjärjes­ tyksen mukaisesti osapuolet voivat sopia siitä, että yksi ainoa lainoppinut tuomari käsittelee heidän asiansa.

8. Kaikkien ensimmäisen asteen tuomioistuimen kokoonpa­ nojen puheenjohtajana on lainoppinut tuomari.

9 artikla

Muutoksenhakutuomioistuin

1. Muutoksenhakutuomioistuimen kokoonpanojen on oltava monikansallisia, ja niissä on viisi tuomaria. Muutoksenhakutuo­ mioistuimen kokoonpanossa on kolme lainoppinutta tuomaria, jotka ovat eri sopimusjäsenvaltioiden kansalaisia, ja kaksi tekni­ sen pätevyyden omaavaa tuomaria, joilla on pätevyys ja koke­ musta kyseessä olevalla teknologian alalla. Xxxxxxxxxxxxxxxxx mioistuimen presidentti nimeää kokoonpanoon nämä teknisen pätevyyden omaavat tuomarit 18 artiklan mukaisesti tuomari­ poolista.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, on 32 artiklan 1 kohdan i alakohdan mukaisia kanteita käsittelevässä ratkaisu­ kokoonpanossa kuitenkin oltava kolme lainoppinutta tuomaria, jotka ovat eri sopimusjäsenvaltioiden kansalaisia.

3. Kaikkien muutoksenhakutuomioistuimen kokoonpanojen puheenjohtajana on lainoppinut tuomari.

4. Muutoksenhakutuomioistuimen kokoonpanot muodos­ tetaan perussäännön mukaisesti.

5. Muutoksenhakutuomioistuimen toimipaikka on Luxem­ burg.

10 artikla

Kirjaamo

1. Muutoksenhakutuomioistuimen toimipaikkaan perustetaan kirjaamo. Sitä hallinnoi kirjaaja ja se suorittaa sille perussäännön mukaisesti asetetut tehtävät. Kirjaamon pitämä rekisteri on jul­ kinen, jollei tässä sopimuksessa ja työjärjestyksessä esitetyistä ehdoista muuta johdu.

2. Ensimmäisen asteen tuomioistuimen kaikkiin jaostoihin perustetaan alakirjaamot.

3. Kirjaamo pitää rekisteriä kaikista tuomioistuimessa käsitel­ tävinä olevista asioista. Sen jälkeen kun asia on toimitettu käsi­ teltäväksi, kyseessä oleva alakirjaamo ilmoittaa jokaisen asian kirjaamolle.

4. Tuomioistuin nimittää kirjaajan perussäännön 22 artiklan mukaisesti ja antaa kirjaajan tehtävää koskevat säännöt.

11 artikla

Komiteat

Perustetaan hallintokomitea, budjettikomitea ja neuvoa-antava komitea tämän sopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon ja toi­ minnan varmistamiseksi. Niiden on suoritettava erityisesti tässä sopimuksessa ja perussäännössä esitetyt tehtävät.

12 artikla

Hallintokomitea

1. Hallintokomitea muodostuu yhdestä kunkin sopimusjäsen­ valtion edustajasta. Euroopan komissio on edustettuna hallinto­ komitean kokouksissa tarkkailijana.

2. Kullakin sopimusjäsenvaltiolla on yksi ääni.

3. Hallintokomitea tekee päätöksensä edustettuina olevien ja äänestykseen osallistuvien sopimusjäsenvaltioiden kolmen nel­ jännesosan enemmistöllä, paitsi jos tässä sopimuksessa tai pe­ russäännössä toisin määrätään.

4. Hallintokomitea hyväksyy työjärjestyksensä.

5. Hallintokomitea valitsee jäsentensä keskuudesta puheen­ johtajan kolmen vuoden toimikaudeksi. Toimikausi voidaan uu­ sia.

13 artikla

Budjettikomitea

1. Budjettikomitea muodostuu yhdestä kunkin sopimusjäsen­ valtion edustajasta.

2. Kullakin sopimusjäsenvaltiolla on yksi ääni.

3. Budjettikomitea tekee päätöksensä sopimusjäsenvaltioiden edustajien yksinkertaisella enemmistöllä. Talousarvion hyväksy­ minen edellyttää kuitenkin sopimusjäsenvaltioiden edustajien kolmen neljäsosan enemmistöä.

4. Budjettikomitea hyväksyy työjärjestyksensä.

5. Budjettikomitea valitsee jäsentensä keskuudesta puheen­ johtajan kolmen vuoden toimikaudeksi. Toimikausi voidaan uu­ sia.

14 artikla

Neuvoa-antava komitea

1. Neuvoa-antava komitea:

a) avustaa hallintokomiteaa tuomioistuimen tuomarien nimittä­ misen valmistelussa;

b) tekee perussäännön 15 artiklassa tarkoitetulle puheenjohtajis­ tolle ehdotuksia 19 artiklassa tarkoitettua tuomareiden kou­ lutusohjelmaa koskeviksi suuntaviivoiksi; sekä

c) antaa hallintokomitealle lausuntoja 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista pätevyysvaatimuksista.

2. Neuvoa-antava komitea muodostuu patenttituomareista sekä patenttioikeuden alalla ja patenttioikeudenkäynneissä toi­ mivista ammatinharjoittajista, joilla on korkein tunnustettu pä­ tevyys. Heidät nimitetään perussäännössä määrätyn menettelyn mukaisesti kuuden vuoden toimikaudeksi. Toimikausi voidaan uusia.

3. Neuvoa-antavan komitean kokoonpanossa on varmistet­ tava alan laaja asiantuntemus sekä kunkin sopimusjäsenvaltion edustus. Neuvoa-antavan komitean jäsenet ovat täysin riippu­ mattomia hoitaessaan tehtäviään, eivätkä heitä sido mitkään ohjeet.

4. Neuvoa-antava komitea hyväksyy työjärjestyksensä.

5. Neuvoa-antava komitea valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan kolmen vuoden toimikaudeksi. Toimikausi voi­ daan uusia.

III LUKU

Tuomioistuimen tuomarit

15 artikla

Tuomarien nimittämistä koskevat kelpoisuusvaatimukset

1. Tuomioistuimessa on sekä lainoppineita tuomareita että teknisen pätevyyden omaavia tuomareita. Tuomarien on täytet­ tävä korkeimmat pätevyysvaatimukset, ja heillä on oltava osoi­ tettua kokemusta patenttioikeudenkäyntien alalta.

2. Lainoppineilla tuomareilla on oltava pätevyys, joka vaa­ ditaan tuomarinvirkoihin nimittämiseen sopimusjäsenvaltiossa.

3. Teknisen pätevyyden omaavilla tuomareilla on oltava yli­ opistotutkinto ja jonkin teknologian alan osoitettua asiantunte­ musta. Heillä on myös oltava sellaista osoitettua tietämystä yk­ sityisoikeudesta ja riita-asioiden oikeudenkäynnistä, jolla on merkitystä patenttioikeudenkäyntien kannalta.

16 artikla

Nimitysmenettely

1. Neuvoa-antava komitea laatii luettelon sopivimmista eh­ dokkaista, jotka voidaan nimittää tuomioistuimen tuomareiksi perussäännön mukaisesti.

2. Hallintokomitea nimittää tämän luettelon perusteella tuo­ mioistuimen tuomarit yhteisestä sopimuksesta.

3. Tuomareiden nimittämistä koskevat täytäntöönpanomää­ räykset ovat perussäännössä.

17 artikla

Oikeudellinen riippumattomuus ja puolueettomuus

1. Tuomioistuimen, sen tuomarien ja kirjaajan on oltava oi­ keudellisesti riippumattomia. Tuomareita eivät sido mitkään oh­ jeet heidän hoitaessaan tehtäviään.

2. Lainoppineet tuomarit ja ne teknisen pätevyyden omaavat tuomarit, jotka ovat tuomioistuimen päätoimisia tuomareita, eivät saa harjoittaa muuta ammattitoimintaa, olipa se ansiotoi­ mintaa tai ei, ellei hallintokomitea myönnä poikkeusta.

3. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa määrätään, tuomarien tehtävien suorittaminen ei sulje pois muiden oikeudellisten teh­ tävien suorittamista kansallisella tasolla.

4. Teknisen pätevyyden omaavien tuomarien, jotka ovat tuo­ mioistuimen osa-aikaisia tuomareita, tehtävien suorittaminen ei sulje pois muiden tehtävien suorittamista edellyttäen, ettei tämä aiheuta esteellisyyttä.

5. asianomainen esteellinen tuomari ei saa osallistua menet­ telyyn. Esteellisyyttä koskevat säännöt ovat perussäännössä.

18 artikla

Tuomaripooli

1. Tuomaripooli muodostetaan perussäännön mukaisesti.

2. Tuomaripooli muodostuu ensimmäisen asteen tuomiois­ tuimen kaikista lainoppineista tuomareista ja teknisen pätevyy­ den omaavista tuomareista, jotka ovat tuomioistuimen päätoi­ misia tai osa-aikaisia tuomareita. Tuomaripoolissa on kutakin teknologian alaa kohden oltava vähintään yksi sellainen teknisen pätevyyden omaava tuomari, jolla on asiaankuuluva pätevyys ja kokemus. Tuomaripooliin kuuluvien teknisen pätevyyden omaa­ vien tuomareiden on oltava myös muutoksenhakutuomioistui­ men käytettävissä.

3. Jos tässä sopimuksessa tai perussäännössä niin määrätään, ensimmäisen asteen tuomioistuimen presidentti osoittaa tuoma­ rit tuomaripoolista kyseessä olevaan jaostoon. Xxxxxxxxx osoit­ tamisen on perustuttava heidän oikeudelliseen tai tekniseen asiantuntemukseensa, kielitaitoonsa ja asiaankuuluvaan koke­ mukseensa. Tuomarien osoittamisella on taattava sama työn korkea laatu ja sama oikeudellisen ja teknisen asiantuntemuksen korkea taso ensimmäisen asteen tuomioistuimen kaikissa ko­ koonpanoissa.

19 artikla

Koulutusohjelma

1. Perustetaan tuomareiden koulutusohjelma, jonka yksityis­ kohdat ovat perussäännössä, jotta saatavilla olevaa patenttioi­ keudenkäyntien alan asiantuntemusta voidaan parantaa ja lisätä sekä varmistaa tällaisen erityistietämyksen ja -kokemuksen laaja maantieteellinen jakautuma. Tämän koulutusohjelman tarvit­ semat tilat ja palvelut sijaitsevat Budapestissa.

2. Koulutusohjelmassa on keskityttävä erityisesti:

a) työharjoitteluihin sellaisissa kansallisissa patenttituomioistui­ missa tai ensimmäisen asteen tuomioistuimen jaostoissa, joissa patenttioikeudenkäyntejä on huomattava määrä;

b) kielitaidon parantamiseen;

c) patenttioikeuden teknisiin näkökohtiin;

d) riita-asioiden oikeudenkäyntiä koskevan tietämyksen ja koke­ muksen tarjoamiseen teknisen pätevyyden omaaville tuoma­ reille;

e) tuomariehdokkaiden valmentamiseen.

3. Koulutusohjelma tarjoaa jatkuvaa koulutusta. Kaikkien tuomioistuimen tuomareiden kesken järjestetään säännöllisiä ko­ kouksia, joiden tarkoituksena on käsitellä patenttioikeuden ke­ hityssuuntia ja varmistaa tuomioistuimen oikeuskäytännön joh­ donmukaisuus.

IV LUKU

Unionin oikeuden ensisijaisuus, sopimusjäsenvaltioiden korvausvastuu ja vastuu

20 artikla

Unionin oikeuden ensisijaisuus ja unionin oikeuden noudattaminen

Tuomioistuin soveltaa unionin oikeutta kaikilta osiltaan ja kun­ nioittaa sen ensisijaisuutta.

21 artikla

Ennakkoratkaisupyynnöt

Sopimusjäsenvaltioiden yhteisenä tuomioistuimena ja niiden oi­ keusjärjestelmän osana tuomioistuimen on kaikkien kansallisten tuomioistuinten tavoin tehtävä erityisesti SEUT 267 artiklan mukaisesti yhteistyötä Euroopan unionin tuomioistuimen kanssa unionin oikeuden asianmukaisen soveltamisen ja yhden­ mukaisen tulkinnan varmistamiseksi. Euroopan unionin tuo­ mioistuimen päätökset sitovat tuomioistuinta.

22 artikla

Unionin oikeuden rikkomisen aiheuttamaa vahinkoa koskeva korvausvastuu

1. Sopimusjäsenvaltiot ovat yhteisvastuussa muutoksenhaku­ tuomioistuimen tekemien unionin oikeuden loukkausten aiheut­ tamasta vahingosta sen unionin oikeuden mukaisesti, joka kos­ kee sopimussuhteen ulkopuolista jäsenvaltioiden vastuuta vahin­ gosta, joita niiden kansalliset tuomioistuimet aiheuttavat unio­ nin oikeutta rikkoessaan.

2. Tällaisia vahinkoja koskeva kanne on nostettava sitä sopi­ musjäsenvaltiota vastaan, jossa kantajalla on kotipaikkansa tai

päätoimipaikkansa taikka, jollei kotipaikkaa tai päätoimipaikkaa ole, toimipaikkansa, kyseisen sopimusjäsenvaltion toimivaltai­ sessa viranomaisessa. Jos kantajalla ei ole kotipaikkaansa tai päätoimipaikkaansa taikka, jollei kotipaikkaa tai päätoimipaik­ kaa ole, toimipaikkaansa sopimusjäsenvaltiossa, kantaja voi nos­ taa tällaisen kanteen sitä sopimusjäsenvaltiota vastaan, jossa muutoksenhakutuomioistuimen toimipaikka sijaitsee, kyseisen sopimusjäsenvaltion toimivaltaisessa viranomaisessa.

Toimivaltaisen viranomaisen on sovellettava tuomioistuinvaltion lakia, lukuun ottamatta sen kansainvälistä yksityisoikeutta, kaik­ kiin niihin kysymyksiin, joita ei säännellä unionin oikeudessa tai tässä sopimuksessa. Kantajalla on oikeus saada sen sopimus­ jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen myöntämän vahingon­ korvauksen koko määrä, jota vastaan kanne on nostettu.

3. Sopimusjäsenvaltiolla, joka on maksanut vahingonkor­ vausta, on oikeus saada 37 artiklan 3 ja 4 kohdassa määrätyn menetelmän mukaisesti vahvistettu suhteellinen maksuosuus muilta sopimusjäsenvaltioilta. Hallintokomitea määrittää tämän kohdan mukaisia sopimusjäsenvaltioiden maksuosuuksia kos­ kevat yksityiskohtaiset säännöt.

23 artikla

Sopimusjäsenvaltioiden vastuu

Tuomioistuimen toimista ovat välittömässä vastuussa kukin so­ pimusjäsenvaltio erikseen, myös SEUT 258, 259 ja 260 artiklan soveltamiseksi, ja kaikki sopimusjäsenvaltiot yhdessä.

V LUKU

Oikeuslähteet ja aineellinen oikeus

24 artikla

Oikeuslähteet

1. Käsitellessään tämän sopimuksen mukaisesti käsiteltäväk­ seen saatettuja asioita tuomioistuimen on noudatettava täysin 20 artiklaa ja sen päätösten on perustuttava:

a) unionin oikeuteen, mukaan lukien asetus (EU) N:o 1257/2012 ja asetus (EU) N:o 1260/2012 (1);

b) tähän sopimukseen;

c) Euroopan patenttisopimukseen;

d) muihin kansainvälisiin sopimuksiin, joita sovelletaan patent­ teihin ja jotka sitovat kaikkia sopimusjäsenvaltioita; sekä

e) kansalliseen lainsäädäntöön.

(1) Neuvoston asetus (EU) N:o 1260/2012, annettu 17 päivänä joulu­ kuuta 2012, yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavan tii­ viimmän yhteistyön täytäntöönpanoon sovellettavista käännösjärjes­ telyistä (EUVL L 361, 31.12.2012, s. 89), mukaan lukien mahdolliset myöhemmät muutokset.

2. Niiltä osin kuin tuomioistuin perustaa päätöksensä kansal­ liseen lainsäädäntöön, mukaan lukien tarvittaessa muiden kuin sopimusvaltioiden lainsäädäntö, sovellettava oikeus määritetään seuraavien mukaisesti:

a) välittömästi sovellettavien, kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjä sisältävän unionin oikeuden säännösten perusteella; tai

b) jos välittömästi sovellettavia unionin oikeuden säännöksiä ei ole tai jos ne eivät ole soveltuvia, kansainvälisen yksityis­ oikeuden sääntöjä sisältävien kansainvälisten sopimusten pe­ rusteella; tai

c) jos edellä a ja b alakohdassa tarkoitettuja säännöksiä tai mää­ räyksiä ei ole, tuomioistuimen määrittämien kansainvälistä yksityisoikeutta koskevien kansallisten säännösten perusteel­ la.

3. Muiden kuin sopimusvaltioiden lainsäädäntöä sovelletaan, kun tämä on osoitettu soveltamalla 2 kohdassa tarkoitettuja sääntöjä, erityisesti 25–28 artiklan, 54, 55, 64, 68 ja 72 artiklan osalta.

25 artikla

Oikeus kieltää keksinnön suora hyödyntäminen

Patentti antaa haltijalleen oikeuden kieltää kolmansia osapuolia toteuttamasta ilman haltijan suostumusta seuraavia toimenpitei­ tä:

a) valmistamasta, tarjoamasta, saattamasta markkinoille tai käyttämästä patentin kohteena olevaa tuotetta tai tuomasta maahan tai säilyttämästä tuotetta näitä tarkoituksia varten;

b) käyttämästä patentin kohteena olevaa menetelmää tai, jos kolmas osapuoli on tietoinen tai sen olisi pitänyt olla tietoi­ nen siitä, että menetelmän käyttö on kielletty ilman paten­ tinhaltijan suostumusta, tarjoamasta menetelmää käyttöön niiden sopimusjäsenvaltioiden alueella, joissa patentilla on vaikutus;

c) tarjoamasta, saattamasta markkinoille, käyttämästä taikka tuomasta maahan tai säilyttämästä näitä tarkoituksia varten tuotetta, joka on saatu suoraan patentin kohteena olevalla menetelmällä.

26 artikla

Oikeus kieltää keksinnön välillinen hyödyntäminen

1. Patentti antaa haltijalleen oikeuden kieltää ilman haltijan suostumusta toimivia kolmansia osapuolia toimittamasta tai tar­ joutumasta toimittamaan niiden sopimusjäsenvaltioiden alueella, joissa patentilla on vaikutus, kyseisen keksinnön olennaiseen osaan liittyviä hyödyntämisvälineitä muulle kuin sellaiselle hen­ kilölle, joka on patentoidun keksinnön hyödyntämiseen oi­ keutettu osapuoli, jos tämä kolmas osapuoli on tietoinen tai

sen olisi pitänyt olla tietoinen siitä, että nämä välineet soveltuvat ja ne on tarkoitettu asianomaisen keksinnön hyödyntämiseen.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, kun hyödyntämisväli­ neet ovat yleisesti kaupan olevia tuotteita, lukuun ottamatta tilannetta, jossa kolmas yllyttää henkilöä, jolle toimitus on osoi­ tettu, toteuttamaan jonkin 25 artiklassa kielletyn toimenpiteen.

3. Jäljempänä olevan 27 artiklan a–d kohdassa tarkoitettuja toimia suorittavia henkilöitä ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuina osapuolina, joilla on oikeus hyödyntää keksintöä.

27 artikla

Patentin vaikutusten rajoitukset

Patentin antamat oikeudet eivät käsitä seuraavia:

a) toimet, jotka suoritetaan yksityisluontoisesti muissa kuin kaupallisissa tarkoituksissa;

b) kokeelliset toimet, jotka liittyvät patentoidun keksinnön koh­ teeseen;

c) biologisen materiaalin käyttö muiden kasvilajikkeiden jalos­ tamiseen tai löytämiseen ja kehittämiseen;

d) direktiivin 2001/82/EY (1) 13 artiklan 6 kohdan tai direktii­ vin 2001/83/EY (2) 10 artiklan 6 kohdan nojalla sallitut toi­ met, jotka liittyvät johonkin patenttiin, joka koskee jommas­ sakummassa direktiivissä tarkoitettua tuotetta;

e) lääkkeiden satunnainen valmistaminen apteekissa yksittäis­ tapauksissa lääkemääräyksen perusteella ja näin valmistettuja lääkkeitä koskevat toimet;

f) patentoidun keksinnön käyttö teollisoikeuden suojelemista koskevan kansainvälisen liiton (Pariisin liitto) maiden tai Maailman kauppajärjestön jäsenten, jotka eivät ole niitä so­ pimusjäsenvaltioita, joissa kyseisellä patentilla on vaikutus, aluksissa, tällaisten alusten rungossa, koneistossa, varusteissa, laitteissa ja muissa tarvikkeissa, silloin kun tällainen alus saa­ puu väliaikaisesti tai tahattomasti sellaisen sopimusjäsenval­ tion aluevesille, jossa kyseisellä patentilla on vaikutus, sillä edellytyksellä, että keksintöä käytetään siellä yksinomaan aluksen tarpeisiin;

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/82/EY, annettu

6 päivänä marraskuuta 2001, eläinlääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 1), mukaan lukien mahdol­ liset myöhemmät muutokset.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu

6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä kos­ kevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67), mu­ kaan lukien mahdolliset myöhemmät muutokset.

g) patentoidun keksinnön käyttö teollisoikeuden suojelemista koskevan kansainvälisen liiton (Pariisin liitto) maiden tai Maailman kauppajärjestön jäsenten, jotka eivät ole niitä so­ pimusjäsenvaltioita, joissa kyseisellä patentilla on vaikutus, ilma-alusten tai maalla kulkevien ajoneuvojen tai muiden liikennevälineiden taikka tällaisten ilma-alusten tai maalla kulkevien ajoneuvojen osien rakentamisessa tai toiminnassa, silloin kun tällainen liikenneväline saapuu väliaikaisesti tai tahattomasti sellaisen sopimusjäsenvaltion alueelle, jossa ky­ seisellä patentilla on vaikutus;

h) kansainvälisestä siviili-ilmailusta 7 päivänä joulukuuta 1944 tehdyn yleissopimuksen (1) 27 artiklan mukaiset toimet, sil­ loin kun nämä toimet koskevat tuon yleissopimuksen osa­ puolena olevan sellaisen maan ilma-aluksia, joka ei ole sopi­ musjäsenvaltio, jossa kyseisellä patentilla on vaikutus;

i) se, että viljelijä käyttää viljelmiensä tuotteita lisäykseen tai moninkertaistamiseen omalla tilallaan, edellyttäen, että kas­ vinlisäysaineisto on myyty tai muutoin toimitettu viljelijälle maatalouskäyttöön patentinhaltijan toimesta tai hänen suos­ tumuksellaan. Tämän käytön laajuus ja sitä koskevat edelly­ tykset vastaavat asetuksen (EY) N:o 2100/94 (2) 14 artiklassa säädettyjä;

j) se, että viljelijä käyttää suojattua karjaa maataloustarkoituk­ siin, edellyttäen, että siitoseläimet tai muu eläinlisäysaineisto on myyty tai muutoin toimitettu viljelijälle patentinhaltijan toimesta tai hänen suostumuksellaan. Tällaiseen käyttöön sisältyy eläinten tai muun eläinlisäysaineiston toimittaminen viljelijälle tämän maatalouskäyttöön, mutta ei myynti osana kaupallista lisäystoimintaa tai tällaista toimintaa varten;

k) neuvoston direktiivin 2009/24/EY (3) 5 ja 6 artiklan, erityi­ sesti sen analysointia ja yhteentoimivuutta koskevien sään­ nösten, nojalla sallitut toimet ja saatujen tietojen käyttö; sekä

l) direktiivin 98/44/EY (4) 10 artiklan nojalla sallitut toimet.

(1) Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICaO), Chicagon yleissopimus, asiak. 7300/9 (9. painos, 2006).

(2) Neuvoston asetus (EY) N:o 2100/94, annettu 27 päivänä heinäkuuta 1994, yhteisön kasvinjalostajanoikeuksista (EYVL L 227, 1.9.1994,

s. 1), mukaan lukien mahdolliset myöhemmät muutokset.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/24/EY, annettu

23 päivänä huhtikuuta 2009, tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta (EUVL L 111, 5.5.2009, s. 16), mukaan lukien mahdolliset myöhemmät muutokset.

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/44/EY, annettu 6 päivänä heinäkuuta 1998, bioteknologian keksintöjen oikeudelli­ sesta suojasta (EYVL L 213, 30.7.1998, s. 13), mukaan lukien mah­ dolliset myöhemmät muutokset.

28 artikla

Keksinnön aiempaan käyttöön perustuva oikeus

Jos keksinnölle olisi myönnetty kansallinen patentti, henkilöllä, jolla olisi ollut sopimusjäsenvaltiossa kyseisen keksinnön aiem­ paan käyttöön perustuva oikeus tai kyseisen keksinnön henki­ lökohtaista omistamista koskeva oikeus, on tuossa sopimus­ jäsenvaltiossa samat oikeudet samaa keksintöä koskevan paten­ tin osalta.

29 artikla

Eurooppapatentin antamien oikeuksien sammuminen

Eurooppapatentin antamat oikeudet eivät kata toimia, jotka kos­ kevat kyseisellä patentilla suojattua tuotetta sen jälkeen kun patentinhaltija on laskenut tuotteen Euroopan unionin markki­ noille tai näin on tehty hänen suostumuksellaan, ellei patentin­ haltijalla ole oikeutettuja perusteita vastustaa tuotteen laajempaa saattamista markkinoille.

30 artikla

Lisäsuojatodistusten vaikutukset

Lisäsuojatodistus antaa samat oikeudet kuin patentti ja sitä kos­ kevat samat rajoitukset ja velvoitteet.

VI LUKU

Kansainvälinen toimivalta ja toimivalta

31 artikla

Kansainvälinen toimivalta

Tuomioistuimen kansainvälinen toimivalta on asetuksen (EU) N:o 1215/2012 tai tarvittaessa tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla tehdyn yleissopimuksen (Luganon yleissopimus) (5) mukainen.

32 artikla

Tuomioistuimen toimivalta

1. Tuomioistuimella on yksinomainen toimivalta seuraavissa asioissa:

a) kanteet, jotka koskevat patenttien ja lisäsuojatodistusten to­ teutunutta tai uhkaavaa loukkausta, ja niihin liittyvät väitteet, mukaan lukien käyttölupia koskevat vastakanteet;

b) kanteet sen vahvistamiseksi, ettei patenttien ja lisäsuojatodis­ tusten loukkausta ole tapahtunut;

(5) Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla tehty yleissopi­ mus, tehty Luganossa 30 päivänä lokakuuta 2007, mukaan lukien mahdolliset myöhemmät muutokset.

c) kanteet, jotka koskevat väliaikaisia toimenpiteitä ja turvaa­ mistoimia sekä kieltoja;

d) kanteet, jotka koskevat patenttien mitättömäksi julistamista ja lisäsuojatodistusten mitättömäksi julistamista;

e) vastakanteet, jotka koskevat patenttien mitättömäksi julis­ tamista ja lisäsuojatodistusten mitättömäksi julistamista;

f) kanteet, jotka koskevat vahingonkorvausta tai vastikkeita ja jotka perustuvat julkaistun eurooppapatenttihakemuksen an­ tamaan väliaikaiseen suojaan;

g) kanteet, jotka koskevat keksinnön käyttöä ennen patentin myöntämistä tai keksinnön aiempaan käyttöön perustuvaa oikeutta;

h) kanteet, jotka koskevat käyttölupia koskevia vastikkeita ase­ tuksen (EU) N:o 1257/2012 8 artiklan perusteella; sekä

i) kanteet, jotka koskevat Euroopan patenttiviraston päätöksiä sen suorittaessa asetuksen (EU) N:o 1257/2012 9 artiklassa tarkoitettuja tehtäviä.

2. Sopimusjäsenvaltioiden kansallisilla tuomioistuimilla on edelleen toimivalta sellaisten patentteja ja lisäsuojatodistuksia koskevien kanteiden osalta, jotka eivät kuulu tuomioistuimen yksinomaiseen toimivaltaan.

33 artikla

Ensimmäisen asteen tuomioistuimen jaostojen toimivalta

1. Tämän artiklan 7 kohdan soveltamista rajoittamatta 32 ar­ tiklan 1 kohdan a, c, f ja g alakohdassa tarkoitetut kanteet nostetaan

a) siinä sopimusjäsenvaltiossa sijaitsevassa paikallisjaostossa, jossa toteutunut tai uhkaava loukkaus on tapahtunut tai saattaa tapahtua, tai siinä aluejaostossa, johon kyseinen so­ pimusjäsenvaltio osallistuu; tai

b) siinä sopimusjäsenvaltiossa sijaitsevassa paikallisjaostossa, jossa vastaajan, tai jos vastaajia on useita, yhden vastaajan kotipaikka tai päätoimipaikka taikka, jos kotipaikkaa tai pää­ toimipaikkaa ei ole, toimipaikka sijaitsee, tai siinä aluejaos­ tossa, johon tällainen sopimusjäsenvaltio osallistuu. Useita vastaajia vastaan voidaan nostaa kanne ainoastaan, jos vas­ taajien välillä on kaupallinen suhde ja jos kanne koskee sa­ maa väitettyä loukkausta.

Edellä 32 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitetut kanteet nostetaan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisessa pai­ kallis- tai aluejaostossa.

Kanteet sellaisia vastaajia kohtaan, joiden kotipaikka tai päätoi­ mipaikka taikka, jos kotipaikkaa tai päätoimipaikkaa ei ole, toi­ mipaikka sijaitsee sopimusjäsenvaltioiden alueen ulkopuolella, nostetaan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisessa pai­ kallis- tai aluejaostossa taikka keskusjaostossa.

Jos kyseessä olevassa sopimusjäsenvaltiossa ei ole paikallisjaos­ toa eikä se osallistu aluejaostoon, kanteet nostetaan keskusjaos­ tossa.

2. Jos 32 artiklan 1 kohdan a, c, f, g tai h alakohdassa tarkoitettu kanne on vireillä ensimmäisen asteen tuomioistui­ men jaostossa, ei mitään 32 artiklan 1 kohdan a, c, f, g tai h alakohdassa tarkoitettua kannetta saa nostaa samojen osapuol­ ten kesken saman patentin osalta muussa jaostossa.

Jos 32 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu kanne on vireillä aluejaostossa ja loukkaus on tapahtunut kolmen tai useamman aluejaoston alueella, asianomainen aluejaosto siirtää asian vastaajan pyynnöstä keskusjaoston käsiteltäväksi.

Jos samojen osapuolten välillä on nostettu samaa patenttia kos­ keva kanne useassa eri jaostossa, on se jaosto, jossa kanne on ensin nostettu, toimivaltainen koko asian osalta ja jaostojen, joissa kanne on nostettu myöhemmin, on jätettävä kanne tut­ kimatta työjärjestyksen mukaisesti.

3. Edellä 32 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettu mi­ tättömäksi julistamista koskeva vastakanne voidaan nostaa, jos on nostettu 32 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu loukkauskanne. Kyseinen paikallis- tai aluejaosto voi osapuolia kuultuaan

a) jatkaa sekä loukkauskanteen että mitättömäksi julistamista koskevan vastakanteen käsittelyä ja pyytää ensimmäisen as­ teen tuomioistuimen presidenttiä osoittamaan 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti tuomaripoolista teknisen pätevyyden omaavan tuomarin, jolla on pätevyys ja kokemusta kyseessä olevalla teknologian alalla;

b) siirtää mitättömäksi julistamista koskevan vastakanteen kes­ kusjaoston päätettäväksi ja keskeyttää loukkauskanteen käsit­ telyn tai jatkaa sitä; tai

c) osapuolten suostumuksella siirtää asian keskusjaoston pää­ tettäväksi.

4. Edellä 32 artiklan 1 kohdan b ja d alakohdassa tarkoitetut kanteet nostetaan keskusjaostossa. Jos samojen osapuolten vä­ lillä on kuitenkin nostettu 32 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu samaa patenttia koskeva loukkauskanne paikallis- tai aluejaostossa, nämä kanteet voidaan nostaa ainoastaan samassa paikallis- tai aluejaostossa.

5. Jos 32 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettu mität­ tömäksi julistamista koskeva kanne on vireillä keskusjaostossa,

32 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu samojen osa­ puolten välinen samaa patenttia koskeva loukkauskanne voidaan nostaa missä tahansa jaostossa tämän artiklan 1 kohdan mu­ kaisesti tai keskusjaostossa. Kyseessä olevan paikallis- tai alue­ jaoston on harkintansa mukaan toimittava tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti.

6. Keskusjaostossa sen vahvistamiseksi, ettei loukkausta ole tapahtunut, vireillä olevan 32 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun kanteen käsittely on keskeytettävä, jos paikallis- tai aluejaostossa on nostettu samojen osapuolten välinen tai yksin­ omaisen käyttöluvan haltijan ja sen vahvistamista, että louk­ kausta ei ole tapahtunut, pyytävän osapuolen välinen samaa patenttia koskeva 32 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoi­ tettu loukkauskanne kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun kanne oli nostettu keskusjaostossa.

7. Osapuolet voivat sopia 32 artiklan 1 kohdan a–h alakoh­ dassa tarkoitettujen kanteiden nostamisesta valitsemassaan jaos­ tossa, myös keskusjaostossa.

8. Edellä olevan 32 artiklan 1 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitetut kanteet voidaan nostaa ilman, että kantajan on teh­ tävä väitettä Euroopan patenttivirastossa.

9. Edellä 32 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitetut kan­ teet nostetaan keskusjaostossa.

10. Osapuolen on ilmoitettava tuomioistuimelle mahdolli­ sista Euroopan patenttivirastossa vireillä olevista kumoamis-, rajoittamis- tai väitemenettelyistä ja pyynnöistä, jotka koskevat nopeutettua menettelyä Euroopan patenttivirastossa. Tuomiois­ tuin voi keskeyttää asian käsittelyn, jos Euroopan patenttiviras­ tolta voidaan odottaa pikaista päätöstä.

34 artikla

Päätösten alueellinen soveltamisala

Tuomioistuimen päätösten soveltamisalaan kuuluu eurooppapa­ tentin osalta niiden sopimusjäsenvaltioiden alue, joiden osalta eurooppapatentilla on vaikutus.

VII LUKU

Patentteja koskeva sovittelu- ja välimiesmenettely

35 artikla

Patentteja koskeva sovittelu- ja välityskeskus

1. Perustetaan patentteja koskeva sovittelu- ja välityskeskus, jäljempänä ’keskus’. Sen toimipisteet sijaitsevat Ljubljanassa ja Lissabonissa.

2. Keskus tarjoaa puitteet ja välineet tämän sopimuksen pii­ riin kuuluvien patenttiriitojen sovittelu- ja välitysmenettelylle. Jäljempänä olevaa 82 artiklaa sovelletaan tarpeellisin muutoksin kaikkiin keskuksen puitteita ja välineitä käyttäen, muun muassa sovittelumenettelyn avulla, aikaansaatuihin riidanratkaisuihin. Patenttia ei kuitenkaan voida sovittelu- ja välitysmenettelyssä kumota tai julistaa mitättömäksi taikka rajoittaa.

3. Keskus vahvistaa sovittelu- ja välitysmenettelyä koskevat säännöt.

4. Keskus laatii luettelon sovittelijoista ja välimiehistä, jotka avustavat osapuolia näiden riidan ratkaisemisessa.

II OSa

VARAINHOITOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

36 artikla

Tuomioistuimen talousarvio

1. Tuomioistuimen talousarvio rahoitetaan tuomioistuimen omista tuloista sekä tarvittaessa ainakin 83 artiklassa tarkoitet­ tuna siirtymäkautena sopimusjäsenvaltioiden rahoitusosuuksista. Talousarvion on oltava tasapainossa.

2. Tuomioistuimen omat tulot muodostuvat tuomioistuin­ maksuista ja muista tuloista.

3. Hallintokomitea vahvistaa tuomioistuinmaksut. Ne koos­ tuvat kiinteästä maksusta ja arvoon perustuvasta maksusta, jota sovelletaan ennalta määritellyn ylärajan ylittävältä osin. Tuomioistuinmaksut on vahvistettava sellaiselle tasolle, jolla var­ mistetaan, että oikeuden tasapuolisen saatavuuden periaate, eri­ tyisesti pienten ja keskisuurten yritysten ja mikroyhteisöjen, luonnollisten henkilöiden, voittoa tavoittelemattomien järjes­ töjen, yliopistojen ja julkisten tutkimusorganisaatioiden osalta, ja tuomioistuimelle aiheutuvista kustannuksista osapuolten mak­ settavaksi tuleva asianmukainen määrä ovat oikeassa suhteessa toisiinsa, ottaen huomioon kyseessä olevien osapuolten talou­ delliset edut sekä tavoite, jonka mukaan tuomioistuin rahoittaa itsensä ja että sen talous on tasapainossa. Hallintokomitea tar­ kistaa määräajoin tuomioistuinmaksujen tason. Pienille ja kes­ kisuurille yrityksille ja mikroyhteisöille osoitettavia tukitoimia voidaan harkita.

4. Jos tuomioistuin ei kykene tasapainottamaan talousarvio­ taan omista varoistaan, sopimusjäsenvaltiot maksavat sille eri­ tyisrahoitusosuuksia.

37 artikla

Tuomioistuimen rahoitus

1. Tuomioistuimen toimintakustannukset rahoitetaan tuo- mioistuimen talousarviosta perussäännön mukaisesti.

Sopimusjäsenvaltion, joka perustaa paikallisjaoston, on järjestet- tävä tähän tarvittavat tilat. Sopimusjäsenvaltioiden, jotka jakavat aluejaoston, on järjestettävä yhdessä tähän tarvittavat tilat. So- pimusjäsenvaltioiden, jossa keskusjaosto, sen toimipisteet tai muutoksenhakutuomioistuin sijaitsevat, on järjestettävä tähän tarvittavat tilat. Tämän sopimuksen voimaantulosta alkavan en- simmäisen seitsemän vuoden siirtymäkauden aikana asianomai- set sopimusjäsenvaltiot huolehtivat myös hallinnollisesta tuki- henkilöstöstä, millä ei kuitenkaan ole vaikutusta tuota henkilös- töä koskevan perussäännön soveltamiseen.

2. Tämän sopimuksen voimaantulopäivänä sopimusjäsenval- tiot suorittavat ensimmäiset rahoitusosuudet, jotka ovat tarpeen tuomioistuimen perustamiseksi.

3. Tämän sopimuksen voimaantulosta alkavan ensimmäisen seitsemän vuoden siirtymäkauden aikana kunkin sopimusjäsen- valtion, joka on ratifioinut sopimuksen tai liittynyt siihen ennen sen voimaantuloa, rahoitusosuus lasketaan sen perusteella, kuinka monta eurooppapatenttia kyseisen valtion alueella on voimassa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä ja kuinka mo- nen eurooppapatentin osalta on nostettu kyseisen valtion kan- sallisissa tuomioistuimissa loukkausta tai mitättömäksi julis- tamista xxxxxxx kanne tämän sopimuksen voimaantuloa edeltä- neinä kolmena vuotena.

Tämän saman ensimmäisen seitsemän vuoden siirtymäkauden aikana niiden sopimusjäsenvaltioiden, jotka ratifioivat sopimuk- sen tai liittyvät siihen sen voimaantulon jälkeen, rahoitusosuudet lasketaan sen perusteella, kuinka monta eurooppapatenttia rati- fioivan tai liittyvän jäsenvaltion alueella on voimassa tämän sopimuksen ratifiointi- tai siihen liittymispäivänä ja kuinka mo- nen eurooppapatentin osalta on nostettu ratifioivan tai liittyvän valtion kansallisissa tuomioistuimissa loukkausta tai mitättö- mäksi julistamista koskeva kanne tämän sopimuksen ratifiointia tai siihen liittymistä edeltäneinä kolmena vuotena.

4. Jos ensimmäisen seitsemän vuoden siirtymäkauden päätyt- tyä, mihin mennessä tuomioistuimen odotetaan voivan rahoittaa itsensä, tarvitaan sopimusjäsenvaltioiden rahoitusosuuksia, ne määritellään vaikutukseltaan yhtenäisistä eurooppapatenteista kertyvien vuosimaksujen jakoperusteiden mukaisesti, sellaisina kuin niitä sovelletaan ajankohtana, jona rahoitusosuudet tulevat tarpeellisiksi.

38 artikla

Tuomareiden koulutusohjelman rahoitus

Tuomareiden koulutusohjelma rahoitetaan tuomioistuimen ta- lousarviosta.

39 artikla

Keskuksen rahoitus

Keskuksen toimintamenot rahoitetaan tuomioistuimen talous- arviosta.

III OSa

ORGANISAATIOTA JA MENETTELYÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

I LUKU

Yleiset määräykset 40 artikla Perussääntö

1. Perussäännössä määrätään tuomioistuimen organisaatiota ja toimintaa koskevat yksityiskohdat.

2. Perussääntö on liitetty tähän sopimukseen. Perussääntöä voidaan muuttaa hallintokomitean päätöksellä tuomioistuimen tai sopimusjäsenvaltion ehdotuksen perusteella, jonka jäsenvaltio on tehnyt tuomioistuinta kuultuaan. Tällaiset muutokset eivät kuitenkaan saa olla ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa tai muuttaa sitä.

3. Perussäännössä on varmistettava, että tuomioistuimen toi- minta organisoidaan mahdollisimman tehokkaalla ja kustannus- tehokkaalla tavalla, ja siinä on taattava oikeussuojan tasapuoli- nen saatavuus.

41 artikla

Työjärjestys

1. Työjärjestyksessä määrätään tuomioistuinkäsittelyjen yksi- tyiskohdat. Sen on oltava tämän sopimuksen ja perussäännön mukainen.

2. Hallintokomitea hyväksyy työjärjestyksen sidosryhmien laajan kuulemisen pohjalta. Euroopan komissiolta on pyydettävä sitä ennen lausunto työjärjestyksen yhteensopivuudesta unionin oikeuden kanssa.

Työjärjestystä voidaan muuttaa hallintokomitean päätöksellä tuomioistuimen ehdotuksen perusteella ja sen jälkeen kun Eu- roopan komissiota on kuultu. Tällaiset muutokset eivät kuiten- kaan saa olla ristiriidassa tämän sopimuksen tai perussäännön kanssa tai muuttaa niitä.

3. Työjärjestyksessä on varmistettava, että tuomioistuimen päätökset ovat mahdollisimman korkealaatuisia ja että menette- lyt organisoidaan niin tehokkaalla ja kustannustehokkaalla ta- valla kuin mahdollista. Siinä on varmistettava asianmukainen tasapaino kaikkien osapuolten oikeutettujen etujen välillä. Siinä on määrättävä tuomarien tarpeellisesta harkintavallasta heiken- tämättä kuitenkaan menettelyjen ennakoitavuutta osapuolten kannalta.

42 artikla

Suhteellisuus ja oikeudenmukaisuus

1. Tuomioistuin käsittelee riita-asioita tavalla, joka on oi- keassa suhteessa niiden merkitykseen ja monitahoisuuteen.

2. Tuomioistuin varmistaa, että tässä sopimuksessa ja perus- säännössä vahvistettuja sääntöjä, menettelyjä ja oikeussuojakei- noja sovelletaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti ja että ne eivät vääristä kilpailua.

43 artikla

Käsiteltävien asioiden hallinnointi

Tuomioistuin hallinnoi käsiteltäväkseen saatettuja asioita aktii- visesti ja työjärjestystä noudattaen heikentämättä osapuolten va- pautta määrittää asiansa kohde ja sen tueksi esitettävä todistus- aineisto.

44 artikla

Sähköiset menettelyt

Tuomioistuin hyödyntää sähköisiä menettelyjä, kuten osapuol- ten lausumien ja todisteiden esittämistä sähköisesti, sekä video- neuvotteluja, parhaalla mahdollisella tavalla ja työjärjestystä noudattaen.

2. Jollei käyttölupasopimuksessa toisin määrätä, yksinomai- sen käyttöluvan haltijalla on oikeus nostaa kanne tuomioistui- messa samalla tavoin kuin patentinhaltijalla, edellyttäen että pa- tentinhaltijalle on ilmoitettu asiasta etukäteen.

3. Muun kuin yksinomaisen käyttöluvan haltijalla ei ole oi- keutta nostaa kannetta tuomioistuimessa, ellei patentinhaltijalle ole ilmoitettu asiasta etukäteen ja kanteen nostamista ole ni- menomaisesti sallittu käyttölupasopimuksessa.

4. Patentinhaltijalla on oikeus liittyä kaikkiin käyttöluvan hal- tijoiden tuomioistuimessa nostamiin kanteisiin.

5. Patentin pätevyyttä ei voida riitauttaa käyttöluvan haltijan vireille paneman loukkauskanteen käsittelyssä, jos patentinhaltija ei osallistu menettelyyn. Loukkauskanteen käsittelyn osapuolen, joka haluaa kiistää patentin pätevyyden, on nostettava kanne patentinhaltijaa vastaan.

6. Kuka tahansa muu sellainen luonnollinen henkilö tai oi- keushenkilö tai kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kanteen nostamiseen oikeutettu taho, jota patentti koskee, voi nostaa kanteen työjärjestyksen mukaisesti.

7. Kuka tahansa sellainen luonnollinen henkilö tai oikeus- henkilö tai kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kanteen nos- tamiseen oikeutettu taho, jota Euroopan patenttiviraston asetuk- sen (EU) N:o 1257/2012 9 artiklassa tarkoitettuja tehtäviä suo- rittaessaan tekemä päätös koskee, voi nostaa 32 artiklan 1 koh- dan i alakohdan mukaisen kanteen.

45 artikla

Xxxxxxxx käsittely

Oikeudenkäynnit ovat avoimia yleisölle, jollei tuomioistuin päätä pitää niitä tarvittavilta osin luottamuksellisina jonkin osa- puolen tai muiden henkilöiden, joita asia koskee, edun vuoksi taikka yleisen oikeudenkäyttöä koskevan edun tai yleisen järjes- tyksen vuoksi.

46 artikla

Oikeuskelpoisuus

Kuka tahansa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö tai kansal- lisen lainsäädäntönsä mukaisesti kanteen nostamiseen oikeutet- tua oikeushenkilöä vastaava taho voi olla osapuolena tuomiois- tuimessa.

47 artikla

Osapuolet

1. Patentinhaltijalla on oikeus nostaa kanne tuomioistuimes- sa.

48 artikla

Edustaminen

1. Osapuolten edustajien on oltava lakimiehiä, joilla on oi- keus esiintyä sopimusjäsenvaltion tuomioistuimessa.

2. Osapuolia voivat vaihtoehtoisesti edustaa eurooppapatent- tiasiamiehet, joilla on oikeus toimia ammattimaisina edustajina Euroopan patenttivirastossa Euroopan patenttisopimuksen

134 artiklan mukaisesti ja joilla on asianmukainen pätevyys, kuten todistus eurooppapatentteja koskevan oikeudenkäyntime- nettelyn tuntemuksesta.

3. Hallintokomitea vahvistaa 2 kohdan mukaiset pätevyys- vaatimukset. Kirjaaja pitää luetteloa eurooppapatenttiasiamiehis- tä, joilla on oikeus edustaa osapuolia tuomioistuimessa.

4. Osapuolten edustajilla voi olla mukanaan patenttiasiamie- hiä, joilla on oikeus esittää puheenvuoroja tuomioistuimen suul- lisissa käsittelyissä työjärjestyksen mukaisesti.

5. Osapuolten edustajalla on oltava ne oikeudet ja vapaudet, jotka ovat tarpeen, jotta hän voi hoitaa tehtäviään riippumatto- masti, mukaan lukien oikeus olla työjärjestyksessä määrätyin edellytyksin ilmoittamatta tuomioistuimessa tapahtuvassa asian käsittelyssä tietoja edustajan ja osapuolen tai muun henkilön välisestä yhteydenpidosta, jollei kyseessä oleva osapuoli nimen- omaisesti luovu tällaisesta oikeudesta.

6. Osapuolten edustajat eivät saa tietoisesti tai siten, että heillä on ollut syytä olla tästä tietoisia, vääristää tuomioistui- messa käsiteltäviä asioita ja tosiasioita.

7. Edellä olevan 1 ja 2 kohdan mukainen edustaminen ei ole pakollista 32 artiklan 1 kohdan i alakohdan mukaisissa menet- telyissä.

II LUKU

Oikeudenkäyntikielet

49 artikla

Oikeudenkäyntikieli ensimmäisen asteen tuomioistuimessa

1. Paikallis- tai aluejaoston oikeudenkäyntikieli on jokin Eu- roopan unionin virallinen kieli, joka on kyseessä olevan jaoston sijaintivaltiona toimivan sopimusjäsenvaltion virallinen kieli tai jokin näistä kielistä taikka aluejaoston jakavien sopimusjäsenval- tioiden nimeämä yksi tai useampi virallinen kieli.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, sopimusjäsen- valtiot voivat nimetä yhden tai useamman Euroopan patenttivi- raston virallisen kielen paikallis- tai aluejaostonsa oikeudenkäyn- tikieleksi.

3. Osapuolet voivat sopia, että oikeudenkäyntikielenä käyte- tään kieltä, jolla patentti on myönnetty, edellyttäen että toimi- valtainen kokoonpano hyväksyy sen. Jos kokoonpano ei hy- väksy näin valittua kieltä, osapuolet voivat pyytää, että asia siirretään keskusjaoston käsiteltäväksi.

4. Osapuolten suostumuksella toimivaltainen kokoonpano voi käytännöllisyys- ja oikeudenmukaisuussyistä päättää, että oikeudenkäyntikielenä käytetään kieltä, jolla patentti on myön- netty.

5. Jonkun osapuolen pyynnöstä sekä muita osapuolia ja toi- mivaltaista kokoonpanoa kuultuaan ensimmäisen asteen tuo- mioistuimen presidentti voi käytännöllisyys- ja oikeudenmu- kaisuussyistä ja ottaen huomioon kaikki asiaan vaikuttavat sei- kat, mukaan lukien osapuolten ja erityisesti vastaajan kanta, päättää, että oikeudenkäyntikielenä käytetään kieltä, jolla pa- tentti on myönnetty. Tässä tapauksessa ensimmäisen asteen tuo-

mioistuimen presidentti xxxxxx, tarvitaanko erityisiä käännös- ja tulkkausjärjestelyjä.

6. Keskusjaostossa oikeudenkäyntikielenä on kieli, jolla asian- omainen patentti on myönnetty.

50 artikla

Oikeudenkäyntikieli muutoksenhakutuomioistuimessa

1. Muutoksenhakutuomioistuimen oikeudenkäyntikielenä on ensimmäisen asteen tuomioistuimessa käytetty oikeudenkäynti- kieli.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, osapuolet voi- vat sopia, että oikeudenkäyntikielenä käytetään kieltä, jolla pa- tentti on myönnetty.

3. Muutoksenhakutuomioistuin voi poikkeustapauksissa ja si- käli kuin se katsotaan asianmukaiseksi, sekä edellyttäen, että osapuolet hyväksyvät sen, päättää, että oikeudenkäyntikielenä on koko käsittelyn ajan tai osan ajasta jokin muu sopimusjäsen- valtion virallinen kieli.

51 artikla

Muut kielijärjestelyt

1. Ensimmäisen asteen tuomioistuimen kokoonpanot ja muutoksenhakutuomioistuin voivat, sikäli kuin se katsotaan asianmukaiseksi, luopua käännösvaatimuksista.

2. Ensimmäisen asteen tuomioistuimen jaostojen ja muutok- senhakutuomioistuimen on jonkun osapuolen pyynnöstä ja siinä määrin kuin se katsotaan asianmukaiseksi, järjestettävä asianomaisille osapuolille tulkkaus suullisessa käsittelyssä.

3. Sen estämättä, mitä 49 artiklan 6 kohdassa määrätään, vastaajalla, jolla on kotipaikka, päätoimipaikka tai toimipaikka jäsenvaltiossa, on keskusjaostossa nostettujen loukkauskanteiden osalta oikeus saada pyynnöstä asiaankuuluvien asiakirjojen käännöksiä sen jäsenvaltion viralliselle kielelle, jossa vastaajalla on kotipaikka, päätoimipaikka tai, jollei kotipaikkaa tai päätoi- mipaikkaa ole, toimipaikka, seuraavissa tapauksissa:

a) keskusjaostolla on toimivalta 33 artiklan 1 kohdan kolman- nen tai neljännen alakohdan mukaisesti, ja

b) keskusjaostossa on oikeudenkäyntikielenä kieli, joka ei ole sen jäsenvaltion virallinen kieli, jossa vastaajalla on kotipaik- ka, päätoimipaikka tai, jollei kotipaikkaa tai päätoimipaikkaa ole, toimipaikka, ja

c) vastaajalla ei ole käsittelyssä käytetyn kielen asianmukaista taitoa.

III LUKU

Tuomioistuinkäsittely

52 artikla

Kirjallinen menettely, välikäsittely ja suullinen menettely

1. Tuomioistuinkäsittely muodostuu työjärjestyksen mukai- sesti kirjallisesta menettelystä, välikäsittelystä ja suullisesta me- nettelystä. Kaikki menettelyt on järjestettävä joustavalla ja tasa- painoisella tavalla.

2. Välikäsittelyssä, joka suoritetaan tarvittaessa kirjallisen me- nettelyn jälkeen, esittelijänä toimivan tuomarin, joka on koko kokoonpanon valtuuttama, tehtävänä on järjestää suullinen vä- likäsittely. Tämä tuomari tarkastelee osapuolten kanssa erityi- sesti mahdollisuuksia päästä ratkaisuun muun muassa sovittelu- ja/tai välitysmenettelyn avulla 35 artiklassa tarkoitettuja keskuk- sen tarjoamia puitteita ja välineitä käyttäen.

3. Suullisessa menettelyssä osapuolille on annettava tilaisuus esittää vaatimustensa perusteet asianmukaisesti. Tuomioistuin voi osapuolten suostumuksella luopua suullisesta menettelystä.

53 artikla

Todistelukeinot

1. Tuomioistuinkäsittelyssä yhteydessä voidaan todisteita esit- tää tai hankkia erityisesti seuraavilla tavoilla:

a) osapuolten kuuleminen,

b) tietojen pyytäminen,

c) asiakirjojen esittäminen,

d) todistajien kuuleminen,

e) asiantuntijalausunnot,

f) katselmus,

g) vertailutestit tai -kokeet,

h) kirjalliset valaehtoiset todistukset.

2. Työjärjestyksessä säännellään tällaisessa todistelussa sovel- lettava menettely. Todistajien ja asiantuntijoiden kuulemisen on tapahduttava tuomioistuimen valvonnassa, ja sen on rajoituttava siihen, mikä on tarpeen.

54 artikla

Todistustaakka

Todistustaakka on tosiasioiden osalta sillä osapuolella, joka ve- toaa kyseisiin tosiasioihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 24 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamista.

55 artikla

Käännetty todistustaakka

1. Jos patentti on myönnetty uuden tuotteen valmistusmene- telmälle, pidetään ilman patentinhaltijan suostumusta valmistet- tua identtistä tuotetta patentoidulla menetelmällä valmistettuna, jollei toisin todisteta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 24 artik- lan 2 ja 3 kohdan soveltamista.

2. Edellä 1 kohdassa esitetty periaate koskee myös tapauksia, joissa on huomattavan todennäköistä, että identtinen tuote on valmistettu patentoitua menetelmää käyttäen eikä patentinhaltija ole kyennyt kohtuullisista yrityksistä huolimatta määrittelemään, mitä menetelmää todellisuudessa on käytetty tällaisen identtisen tuotteen valmistamiseen.

3. Vastanäyttöä esitettäessä on otettava huomioon vastaajan oikeutettu etu valmistus- ja liikesalaisuuksiensa suojelemiseen.

IV LUKU

Tuomioistuimen toimivalta

56 artikla

Tuomioistuimen yleinen toimivalta

1. Tuomioistuin voi työjärjestyksen mukaisesti määrätä tässä sopimuksessa määrättyjä toimenpiteitä, menettelyjä ja oikeus- suojakeinoja ja asettaa määräyksilleen ehtoja.

2. Tuomioistuimen on otettava asianmukaisesti huomioon osapuolten etu, ja sen on ennen määräyksen antamista annet- tava osapuolille tilaisuus tulla kuulluksi, jollei tämä ole ristirii- dassa kyseisen määräyksen tehokkaan täytäntöönpanon kanssa.

57 artikla

Tuomioistuimen asiantuntijat

1. Tuomioistuin voi milloin tahansa nimittää tuomioistuimen asiantuntijoita esittämään asiantuntijalausuntoja asian tietyistä näkökohdista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta osapuolten mahdollisuutta esittää asiantuntijanäyttöä. Tuomioistuin antaa tällaiselle asiantuntijalle kaikki tiedot, joita tämä tarvitsee asian- tuntijalausuntonsa antamiseksi.

2. Tätä varten tuomioistuin laatii työjärjestyksen mukaisesti ohjeellisen luettelon asiantuntijoista työjärjestyksen mukaisesti. Kirjaaja pitää yllä tätä luetteloa.

3. Tuomioistuimen asiantuntijoiden on taattava riippumatto- muus ja puolueettomuus. Tuomareihin sovellettavia perussään- nön 7 artiklassa esitettyjä esteellisyyssääntöjä sovelletaan vastaa- vasti tuomioistuimen asiantuntijoihin.

4. asiantuntijoiden

tuomioistuimelle antamat asiantuntija-

ennen pääasiakäsittelyn alkua määrätä toimitilojen katselmuk-

lausunnot on saatettava osapuolten saataville, ja näillä on oltava mahdollisuus esittää näkemyksensä annetuista lausunnoista.

58 artikla

Luottamuksellisten tietojen suoja

Käsittelyn osapuolen tai kolmannen osapuolen liikesalaisuuk- sien, henkilötietojen tai muiden luottamuksellisten tietojen suojaamiseksi taikka todisteiden väärinkäytön estämiseksi tuo- mioistuin voi määrätä, että todisteiden keräämistä ja käyttöä tuomioistuimessa suoritettavissa menettelyissä rajoitetaan tai että se kielletään tai että tällaisiin todisteisiin saavat tutustua vain tietyt henkilöt.

59 artikla

Todisteiden esittämistä koskeva määräys

1. Sellaisen osapuolen pyynnöstä, joka on esittänyt kohtuul- lisesti saatavissa olevia ja riittäviä todisteita väitteidensä tueksi ja on väitteitään kehitellessään yksilöinyt sellaisia todisteita, jotka ovat vastapuolen tai kolmannen osapuolen hallinnassa, tuo- mioistuin voi määrätä, että vastapuolen tai kolmannen osapuo- len on esitettävä nämä todisteet, jollei luottamuksellisten tietojen suojasta muuta johdu. Tällainen määräys ei saa johtaa velvoit- teeseen saattaa itsensä syytteen vaaraan.

2. Tuomioistuin voi osapuolen pyynnöstä ja samoilla eh- doilla kuin 1 kohdassa on esitetty antaa määräyksen esittää vastapuolen hallussa olevat pankki-, rahoitus- tai kaupalliset asiakirjat, jollei luottamuksellisten tietojen suojasta muuta johdu.

60 artikla

Todisteiden säilyttämistä ja toimitiloissa suoritettavaa katselmusta koskeva määräys

1. Xxxxxxxxx hakijan pyynnöstä, joka on esittänyt kohtuulli- sesti saatavissa olevat todisteet tukeakseen väitettä siitä, että patenttia on loukattu tai aiotaan loukata, tuomioistuin voi jo ennen pääasiakäsittelyn alkua määrätä toteutettavaksi nopeita ja tehokkaita väliaikaistoimenpiteitä väitetyn loukkauksen kannalta olennaisen todistusaineiston säilyttämiseksi, jollei luottamuksel- listen tietojen suojasta muuta johdu.

2. Nämä toimenpiteet voivat sisältää loukkaavien tuotteiden yksityiskohtaisen kuvauksen ja mahdollisen näytteiden oton tätä varten, tai loukkaavien tuotteiden ja soveltuvissa tapauksissa näiden tuotteiden valmistuksessa ja/tai jakelussa käytettyjen ma- teriaalien ja välineiden sekä tuotteisiin liittyvien asiakirjojen hal- tuun oton.

3. Xxxxxxxxx hakijan pyynnöstä, joka on esittänyt kohtuulli- sesti saatavissa olleet todisteet tukeakseen väitettä siitä, että pa- tenttia on loukattu tai aiotaan loukata, tuomioistuin voi jo

sen. Toimitilojen katselmuksen suorittajan on oltava henkilö, jonka tuomioistuin on nimittänyt työjärjestyksen mukaisesti.

4. Toimitilojen katselmusta hakenut ei saa olla itse mukana katselmuksessa, mutta sitä voi edustaa riippumaton ammattilai- nen, jonka nimi on mainittava tuomioistuimen määräyksessä.

5. Toimenpiteitä on määrättävä, tarvittaessa toista osapuolta kuulematta, erityisesti silloin kun mahdollisesta viiveestä voi koitua korvaamatonta haittaa patentinhaltijalle tai jos todistei- den hävittämisen vaara on ilmeinen.

6. Jos todisteiden suojaamista tai toimitilojen katselmusta koskevat toimenpiteet on määrätty toista osapuolta kuulematta, on osapuolille, joita asia koskee, ilmoitettava asiasta viipymättä ja viimeistään välittömästi toimenpiteiden täytäntöönpanon jäl- keen. Niiden osapuolten vaatimuksesta, joita asia koskee, on järjestettävä asian uudelleen tarkastelu, johon kuuluu oikeus tulla kuulluksi, jotta voidaan kohtuullisessa ajassa toimenpiteestä ilmoittamisen jälkeen päättää, muutetaanko vai kumotaanko toimenpide vai pidetäänkö se voimassa.

7. Todisteiden suojaamistoimenpiteiden edellytyksenä voi ol- la, että hakija asettaa vakuuden tai vastaavan takuun korvauksen varmistamiseksi vastaajalle mahdollisesti aiheutuneiden vahinko- jen varalta 9 kohdan mukaisesti.

8. Tuomioistuimen on varmistettava, että todisteiden suojaa- mistoimenpiteet kumotaan tai ne raukeavat muutoin vastaajan pyynnöstä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia vahin- koja koskevia vaateita, jos hakija ei nosta 31 kalenteripäivän tai 20 työpäivän kuluessa, sen mukaan, kumpi ajanjakso on pidem- pi, tuomioistuimessa kannetta, joka johtaa pääasiaratkaisuun.

9. Jos todisteiden suojaamistoimenpiteet kumotaan tai jos ne raukeavat kantajan toiminnan tai laiminlyönnin takia tai jos myöhemmin todetaan, ettei patenttia ole loukattu tai loukkauk- sen uhkaa ei ole ollut, tuomioistuin voi vastaajan pyynnöstä määrätä hakijan suorittamaan vastaajalle asianmukaisen kor- vauksen näiden toimenpiteiden aiheuttamista vahingoista.

61 artikla

Jäädyttämismääräykset

1. Sellaisen hakijan pyynnöstä, joka on esittänyt kohtuulli- sesti saatavissa olleet todisteet tukeakseen väitettä siitä, että pa- tenttia on loukattu tai aiotaan loukata, tuomioistuin voi jo en- nen pääasiakäsittelyn alkua määrätä, ettei osapuoli saa viedä varoja tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvalta alueelta tai käsi- tellä varoja riippumatta siitä, sijaitsevatko ne tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvalla alueella.

2. Tässä artiklassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin sovelletaan vastaavasti 60 artiklan 5–9 kohtaa.

62 artikla

Väliaikaiset toimenpiteet ja turvaamistoimet

1. Tuomioistuin voi määrätä väitettyä patentinloukkaajaa vastaan tai sellaista välittäjää vastaan, jonka palveluja väitetty patentinloukkaaja käyttää, kieltoja, joiden tarkoituksena on estää mahdollinen välitön loukkaus, kieltää väitetyn loukkauksen jat- kaminen väliaikaisesti ja tarvittaessa uhkasakon asettaen tai aset- taa tällaisen jatkamisen edellytykseksi vakuuksien asettaminen, jotta voidaan varmistaa korvauksen maksaminen oikeudenhalti- jalle.

2. Tuomioistuin voi punnita osapuolten edut ja ottaa erityi- sesti huomioon jommallekummalle osapuolelle mahdollisesti ai- heutuvan. haitan, joka johtuu kiellon määräämisestä tai epää- misestä.

3. Tuomioistuin voi myös määrätä takavarikoitaviksi tai luo- vutettaviksi sellaiset tuotteet, joiden epäillään loukkaavan patent- tia, jotta estetään niiden saattaminen jakelukanavien piiriin tai levittäminen jakelukanavia pitkin. Jos hakija näyttää toteen seik- koja, jotka todennäköisesti vaarantavat vahingonkorvauksen pe- rimisen, tuomioistuin voi määrätä turvaamistoimenpiteenä väi- tetyn patentinloukkaajan irtaimen ja kiinteän omaisuuden ta- kavarikoinnin, mukaan lukien tämän pankkitilien ja muiden varojen jäädyttämisen.

4. Tuomioistuin voi 1 ja 3 kohdassa tarkoitettujen toimen- piteiden osalta vaatia hakijaa toimittamaan mitkä hyvänsä koh- tuulliset todisteet, jotta se voi riittävän varmasti vakuuttua siitä, että hakija on oikeudenhaltija ja että hakijan oikeutta loukataan tai että tällaisen loukkauksen uhka on välitön.

5. Tässä artiklassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin sovelletaan vastaavasti 60 artiklan 5–9 kohtaa.

63 artikla

Pysyvät kiellot

1. Jos tehdään päätös, jossa patenttia todetaan loukatun, tuo- mioistuin voi määrätä patentinloukkaajaa vastaan kiellon, jonka tarkoituksena on kieltää loukkauksen jatkuminen. Tuomioistuin voi määrätä tällaisen kiellon myös sellaista välittäjää kohtaan, jonka palveluja kolmas osapuoli käyttää patentin loukkaukseen.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kiellon noudattamatta jättä- miseen sovelletaan tarvittaessa tuomioistuimelle suoritettavaa uhkasakkoa.

64 artikla

Korjaavat toimenpiteet patentin loukkausta koskevissa menettelyissä

1. Tuomioistuin voi kantajan pyynnöstä antaa määräyksen asianmukaisten toimenpiteiden toteuttamisesta ilman minkään- laista korvausta sellaisten tuotteiden osalta, joiden on todettu loukkaavan patenttia, ja soveltuvissa tapauksissa kyseisten tuot- teiden luomisessa tai valmistuksessa pääasiassa käytettyjen ma- teriaalien ja välineiden osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta loukatulle osapuolelle loukkauksen johdosta kuuluvaa vahingon- korvausta.

2. Tällaisiin toimenpiteisiin kuuluvat seuraavat:

a) sen vahvistaminen, että loukkaus on tapahtunut;

b) tuotteiden takaisin vetäminen jakelukanavista;

c) loukkaavan ominaisuuden poistaminen tuotteesta;

d) tuotteiden lopullinen poistaminen jakelukanavista; tai

e) kyseisten tuotteiden ja/tai materiaalien ja välineiden hävittä- minen.

3. Tuomioistuimen on määrättävä, että nämä toimenpiteet toteutetaan patentinloukkaajan kustannuksella, jollei esitetä eri- tyisiä syitä toimia toisin.

4. Tarkasteltaessa tämän artiklan mukaisia korjaavia toimen- piteitä koskevaa pyyntöä tuomioistuimen on otettava huomioon tarve suhteellisuuteen loukkauksen vakavuuden ja määrättävien oikeussuojakeinojen välillä, patentinloukkaajan halukkuus muuntaa materiaalit loukkaamattomiksi sekä kolmansien osa- puolten edut.

65 artikla

Patentin pätevyyttä koskeva päätös

1. Tuomioistuin tekee päätöksen patentin pätevyydestä mi- tättömäksi julistamista koskevan kanteen tai vastakanteen perus- teella.

2. Tuomioistuin voi julistaa sen mitättömäksi joko kokonaan tai osittain ainoastaan Euroopan patenttisopimuksen 138 artik- lan 1 kappaleessa ja 139 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetuin perustein.

3. Jos mitättömyysperusteet koskevat patenttia ainoastaan osittain, patenttia rajoitetaan vaatimusten vastaavalla muutok- sella ja se julistetaan osittain mitättömäksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan patenttisopimuksen 138 artiklan 3 kap- paleen soveltamista.

4. Niiltä osin kuin patentti on julistettu mitättömäksi, katso- taan, että sillä ei ole ollut alun perinkään Euroopan patenttiso- pimuksen 64 ja 67 artiklassa määrättyjä vaikutuksia.

5. Jos tuomioistuin julistaa sen mitättömäksi lopullisella pää- töksellä joko kokonaan tai osittain, sen on toimitettava päätök- sestä jäljennös Euroopan patenttivirastolle ja eurooppapatentin osalta kyseessä olevien sopimusjäsenvaltioiden kansalliselle pa- tenttivirastolle.

66 artikla

Euroopan patenttiviraston päätöksiä koskeva tuomioistuimen toimivalta

1. Edellä olevan 32 artiklan 1 kohdan i alakohdan nojalla nostettujen kanteiden osalta tuomioistuin voi käyttää kaikkea toimivaltaa, joka Euroopan patenttivirastolle on annettu asetuk- sen (EU) N:o 1257/2012 9 artiklan mukaisesti, mukaan luettuna yhtenäistä patenttisuojaa koskevan rekisterin oikaiseminen.

2. Edellä olevan 32 artiklan 1 kohdan i alakohdan nojalla nostettujen kanteiden osalta osapuolet maksavat 69 artiklasta poiketen omat kulunsa.

67 artikla

Toimivalta määrätä toimittamaan tietoja

1. Tuomioistuin voi hakijan perustellusta ja oikeasuhteisesta pyynnöstä ja työjärjestyksen mukaisesti määrätä patentinlouk- kaajan antamaan hakijalle seuraavat tiedot:

a) loukkaavien tuotteiden tai menetelmien alkuperä ja jakelu- kanavat;

b) tuotettujen, valmistettujen, toimitettujen, vastaanotettujen tai tilattujen tavaroiden määrä sekä loukkaavista tuotteista saatu hinta; sekä

c) niiden kolmansien tahojen henkilöllisyys, jotka ovat osallis- tuneet loukkaavien tuotteiden tuottamiseen tai jakeluun tai loukkaavan menetelmän käyttöön.

2. Tuomioistuin voi työjärjestyksen mukaisesti määrätä myös kenen tahansa kolmannen osapuolen,

a) jonka on todettu pitäneen hallussaan loukkaavia tuotteita kaupallisessa laajuudessa tai käyttäneen loukkaavaa menetel- mää kaupallisessa laajuudessa;

b) jonka on todettu tarjonneen loukkaavissa toimissa käytettyjä palveluja kaupallisessa laajuudessa; tai

c) jonka a tai b alakohdassa tarkoitettu henkilö on osoittanut osallistuneen loukkaavien tuotteiden tai menetelmien tuotta- miseen, valmistukseen tai jakeluun tai palvelujen tarjoami- seen kaupallisessa laajuudessa,

antamaan hakijalle 1 kohdassa tarkoitetut tiedot.

68 artikla

Vahingonkorvauksen määrääminen

1. Tuomioistuin määrää loukatun osapuolen pyynnöstä pa- tentinloukkaajan, joka on loukannut patenttia tietoisesti tai niin, että hänen olisi perustellusti pitänyt tietää loukkaavansa patent- tia, maksamaan loukatulle osapuolelle vahingonkorvauksen, joka on asianmukaisessa suhteessa kyseisen osapuolen louk- kauksen johdosta tosiasiallisesti kärsimään vahinkoon.

2. Loukattu osapuoli on siinä määrin kuin mahdollista saa- tettava asemaan, jossa se olisi ollut, jos loukkausta ei olisi ta- pahtunut. Patentinloukkaaja ei saa hyötyä loukkauksesta. Vahin- gonkorvaus ei kuitenkaan saa olla rangaistuksen luonteinen.

3. Kun tuomioistuin vahvistaa vahingonkorvauksen:

a) sen on otettava huomioon kaikki asianmukaiset näkökohdat, kuten loukatulle osapuolelle aiheutuneet kielteiset taloudelli- set seuraukset, saamatta jäänyt voitto mukaan lukien, paten- tinloukkaajan saama perusteeton hyöty ja soveltuvissa ta- pauksissa muita kuin taloudellisia tekijöitä, kuten loukatulle osapuolelle loukkauksen johdosta aiheutunut moraalinen va- hinko; tai

b) vaihtoehtona a alakohdalle se voi soveltuvissa tapauksissa määrittää vahingonkorvauksen kiinteänä määränä esimerkiksi vähintään niiden rojaltien tai maksujen määrän perusteella, jotka patentinloukkaaja olisi joutunut suorittamaan, jos hän olisi pyytänyt lupaa käyttää kyseistä patenttia.

4. Jos patentinloukkaaja ei ole loukannut patenttia tietoisesti tai niin, että hänen olisi perustellusti pitänyt tietää loukkaavansa patenttia, tuomioistuin voi määrätä korvaamaan hyödyn tai maksamaan korvauksen.

69 artikla

Oikeudenkäyntikulut

1. Oikeudenkäynnin hävinneen osapuolen on pääsääntöisesti korvattava kohtuulliset ja oikeasuhteiset oikeudenkäyntikulut ja muut oikeudenkäynnin voittaneelle osapuolelle aiheutuneet ku- lut työjärjestyksen mukaiseen enimmäismäärään saakka, jollei se ole kohtuutonta.

2. Jos osapuoli voittaa oikeudenkäynnin ainoastaan osittain tai jos olosuhteet ovat poikkeukselliset, tuomioistuin voi mää- rätä, että kulut jaetaan tasapuolisesti tai että osapuolet saavat pitää kulunsa vahinkonaan.

3. Osapuolen olisi korvattava kaikki tarpeettomat kulut, jotka se on aiheuttanut tuomioistuimelle tai toiselle osapuolelle.

4. Tuomioistuin voi vastaajan pyynnöstä määrätä kantajan asettamaan riittävän vakuuden niitä vastaajalle aiheutuvia oi- keudenkäyntikuluja ja muita kustannuksia varten, jotka kantaja saattaa joutua maksamaan, erityisesti 59, 60, 61 ja 62 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa.

a) 49 artiklan 5 kohdassa, 59-62 ja 67 artiklassa tarkoitettujen määräysten osalta 15 kalenteripäivän kuluessa määräyksen antamisesta hakijalle tiedoksi;

b) muiden kuin a alakohdassa tarkoitettujen määräysten osalta

70 artikla

Tuomioistuinmaksut

1. Tuomioistuimessa käsiteltävänä olevan oikeudenkäynnin osapuolten on suoritettava tuomioistuinmaksuja.

2. Tuomioistuinmaksut on maksettava etukäteen, jollei työ- järjestyksessä toisin määrätä. Osapuolelta, joka ei ole maksanut määrättyä tuomioistuinmaksua, voidaan evätä osallistuminen asian jatkokäsittelyyn.

71 artikla

Oikeusapu

1. Osapuoli, joka on luonnollinen henkilö ja joka ei kykene suorittamaan oikeudenkäynnistä aiheutuvia kuluja kokonaan tai osaksi, voi milloin tahansa pyytää oikeusapua. Oikeusavun myöntämistä koskevat edellytykset määritetään työjärjestyksessä.

2. Tuomioistuin päättää työjärjestyksen mukaisesti, onko oi- keusapua myönnettävä kokonaan tai osittain vai onko oi- keusapu evättävä.

3. Hallintokomitea vahvistaa tuomioistuimen ehdotuksesta oikeusavun tason ja sen kustannusten maksamista koskevat säännöt.

72 artikla

Vanhentumisaika

Kaikkia taloudellisen korvauksen muotoja koskevat kanteet voi- daan nostaa enintään viisi vuotta sen ajankohdan jälkeen, jona kantaja on saanut tai kantajan olisi perustellusti pitänyt saada tietää viimeisen kanteeseen oikeuttaneen tosiseikan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 24 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamista.

V LUKU

Muutoksenhaku 73 artikla Muutoksenhaku

1. Oikeudenkäynnin kokonaan tai osittain hävinnyt osapuoli voi hakea muutoksenhakutuomioistuimessa muutosta ensim- mäisen asteen tuomioistuimen päätökseen kahden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksiantopäivästä.

2. Hakemuksensa yhteydessä esittämiensä vaatimusten osalta kokonaan tai osittain hävinnyt osapuoli voi hakea muutoksen- hakutuomioistuimessa muutosta ensimmäisen asteen tuomiois- tuimen määräykseen:

i) päätökseen kohdistuvan muutoksenhaun yhteydessä, tai

ii) jos tuomioistuin antaa luvan muutoksenhakuun, 15 päi- vän kuluessa tuomioistuimen tätä koskevan päätöksen tiedoksiannosta.

3. Muutoksenhaku ensimmäisen asteen tuomioistuimen pää- tökseen tai määräykseen voi perustua oikeuskysymyksiin ja tosi- asiakysymyksiin.

4. Uusia tosiseikkoja ja todisteita voidaan tuoda esiin työjär- jestyksen mukaisesti ja vain, jos asianomaisen osapuolen ei voitu kohtuudella edellyttää esittävän niitä ensimmäisen asteen tuo- mioistuimen käsittelyssä.

74 artikla

Muutoksenhaun vaikutukset

1. Muutoksenhaulla ei ole lykkäävää vaikutusta, jollei muu- toksenhakutuomioistuin jonkun osapuolen perustellusta pyyn- nöstä päätä toisin. Työjärjestyksessä on taattava, että tällainen päätös tehdään viipymättä.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, mitättömäksi julistamista koskevan kanteen tai vastakanteen johdosta annet- tua päätöstä ja 32 artiklan 1 kohdan i alakohtaan perustuvaa kannetta koskevalla muutoksenhaulla on aina lykkäävä vaikutus.

3. Edellä 49 artiklan 5 kohdassa, 59-62 tai 67 artiklassa tarkoitettua määräystä koskeva muutoksenhaku ei estä pääasian käsittelyn jatkamista. Ensimmäisen asteen tuomioistuin ei kui- tenkaan saa antaa päätöstä pääasiassa ennen kuin muutoksen- hakutuomioistuimen päätös muutoksenhaun kohteena olevan määräyksen johdosta on annettu.

75 artikla

Muutoksenhaun johdosta annettava päätös ja asian palauttaminen

1. Jos 73 artiklan mukainen muutoksenhaku on aiheellinen, muutoksenhakutuomioistuin kumoaa ensimmäisen asteen tuo- mioistuimen päätöksen ja antaa lopullisen päätöksen. Muutok- senhakutuomioistuin voi poikkeustapauksissa ja työjärjestyksen mukaisesti palauttaa asian ensimmäisen asteen tuomioistuimen ratkaistavaksi.

2. Kun asia on palautettu 1 kohdan mukaisesti, muutoksen- hakutuomioistuimen oikeuskysymyksiä koskeva päätös sitoo en- simmäisen asteen tuomioistuinta.

VI LUKU

Päätökset

76 artikla

Päätösten perusteet ja oikeus tulla kuulluksi

1. Tuomioistuin tekee päätöksen osapuolten esittämien vaa- timusten pohjalta. Se ei määrää enemmästä kuin on pyydetty.

2. Pääasiaratkaisut voivat perustua ainoastaan sellaisiin osa- puolten esittämiin tai tuomioistuimen määräyksestä käsittelyyn otettuihin perusteisiin, tosiseikkoihin ja todisteisiin, joihin osa- puolet ovat voineet ottaa kantaa.

3. Tuomioistuin arvioi todisteet vapaasti ja riippumattomasti.

77 artikla

Muodolliset vaatimukset

1. Tuomioistuimen päätökset ja määräykset on perusteltava, ja ne annetaan kirjallisina työjärjestyksen mukaisesti.

2. Tuomioistuimen päätökset ja määräykset annetaan oi- keudenkäyntikielellä.

78 artikla

Tuomioistuimen päätökset ja eriävät mielipiteet

1. Tuomioistuimen päätökset ja määräykset tehdään kokoon- panon enemmistöllä perussäännön mukaisesti. Jos äänet mene- vät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee.

2. Kuka tahansa kokoonpanon tuomari voi poikkeustapauk- sissa esittää eriävän mielipiteen erillään tuomioistuimen päätök- sestä.

79 artikla

Sovintoratkaisu

Osapuolet voivat milloin tahansa oikeudenkäynnin aikana päät- tää asian käsittelyn tuomioistuimen päätöksellä vahvistetulla so- vintoratkaisulla. Patenttia ei voida julistaa mitättömäksi tai ra- joittaa sovintoratkaisulla.

80 artikla

Päätösten julkaiseminen

Tuomioistuin voi kantajan pyynnöstä ja loukkaajan kustannuk- sella määrätä asianmukaisia toimenpiteitä tuomioistuimen pää- töstä koskevan tiedon levittämiseksi, mukaan lukien päätöksen esillä pitäminen ja sen julkaiseminen kokonaisuudessaan tai osit- tain yleisissä tiedotusvälineissä.

81 artikla

Uusi oikeudenkäynti

1. Tuomioistuimen päätöksen saatua lainvoiman muutoksen- hakutuomioistuin voi poikkeustapauksissa suostua hakemukseen uuden oikeudenkäynnin järjestämisestä seuraavissa tilanteissa:

a) jos uutta käsittelyä pyytävä osapuoli havaitsee tosiseikan, joka on luonteeltaan ratkaiseva ja joka ei ollut uutta käsitte- lyä pyytävän osapuolen tiedossa päätöksen antamishetkellä; tällaiseen pyyntöön voidaan suostua ainoastaan sellaisen teon perusteella, joka on kansallisen tuomioistuimen lopulli- sella päätöksellä todettu rikokseksi, tai

b) kun on kyse olennaisesta oikeudenkäyntivirheestä, erityisesti jos poissaolevalle vastaajalle ei ole annettu haastehakemusta tai vastaavaa asiakirjaa tiedoksi niin hyvissä ajoin ja siten, että hän olisi voinut valmistautua vastaamaan asiassa.

2. Uutta käsittelyä koskeva pyyntö on tehtävä kymmenen vuoden kuluessa päätöksen antamispäivästä, mutta viimeistään kahden kuukauden kuluessa uuden tosiseikan tai oikeudenkäyn- tivirheen havaitsemisesta. Pyynnöllä ei ole lykkäävää vaikutusta, ellei muutoksenhakutuomioistuin päätä toisin.

3. Jos uutta käsittelyä koskeva pyyntö on aiheellinen, muu- toksenhakutuomioistuin purkaa uudelleen tarkasteltavan päätök- sen kokonaan tai osittain ja aloittaa uuteen oikeudenkäyntiin ja päätökseen johtavan menettelyn työjärjestyksen mukaisesti.

4. Uudelleen tarkasteltavan päätöksen kohteena olevaa pa- tenttia hyödyntävien henkilöiden, jotka toimivat vilpittömässä mielessä, olisi saatava jatkaa tällaisen patentin hyödyntämistä.

82 artikla

Päätösten ja määräysten täytäntöönpano

1. Tuomioistuimen päätökset ja määräykset ovat täytäntöön- panokelpoisia kaikissa sopimusjäsenvaltioissa. Tuomioistuimen päätökseen liitetään päätöstä koskeva täytäntöönpanomääräys.

2. Päätöksen täytäntöönpano saattaa tapauksen mukaan edel- lyttää, että asetetaan vakuus tai vastaava takuu mahdollisesti aiheutuneiden vahinkojen varalta suoritettavan vahingonkor- vauksen turvaamiseksi, erityisesti kieltotuomioiden osalta.

3. Täytäntöönpanomenettelyihin sovelletaan sen sopimus- jäsenvaltion lakia, jonka alueella täytäntöönpano tapahtuu, sa- notun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen ja perussään- nön soveltamista. Tuomioistuimen päätökset pannaan täytän- töön samoin edellytyksin kuin siinä sopimusjäsenvaltiossa anne- tut päätökset, jossa täytäntöönpano tapahtuu.

4. Jos osapuoli ei noudata tuomioistuimen määräystä, sille voidaan määrätä seuraamukseksi tuomioistuimelle suoritettava uhkasakko. Yksittäisen sakon on oltava suhteessa täytäntöön pantavan määräyksen merkitykseen, eikä se rajoita osapuolen oikeutta vaatia vahingonkorvausta tai vakuutta.

IV OSa

SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET

83 artikla

Siirtymäjärjestely

1. Tämän sopimuksen voimaantulopäivää seuraavan seitse- män vuoden siirtymäkauden aikana eurooppapatentin louk- kausta tai sen mitättömäksi julistamista koskeva kanne taikka eurooppapatentin suojaamille tuotteille myönnetyn lisäsuojato- distuksen loukkausta tai sen mitättömäksi julistamista koskeva kanne voidaan edelleen nostaa kansallisissa tuomioistuimissa tai muissa toimivaltaisissa kansallisissa viranomaisissa.

2. Tämän siirtymäkauden päättyminen ei vaikuta kansalli- sessa tuomioistuimessa siirtymäkauden päättyessä vireillä oleviin kanteisiin.

3. Jollei kannetta ole vielä nostettu tuomioistuimessa, ennen 1 kohdan ja soveltuvissa tapauksissa 5 kohdan mukaisen siirty- mäkauden päättymistä myönnettyjen tai haettujen eurooppapa- tenttien haltijoilla tai hakijoilla sekä eurooppapatentin suojaa- mille tuotteille myönnettyjen lisäsuojatodistusten haltijoilla on mahdollisuus olla sulkea pois tuomioistuimen yksinomainen toimivalta. Tätä varten niiden on ilmoitettava pois sulkemisensa kirjaamoon viimeistään kuukautta ennen siirtymäkauden päätty- mistä. Pois sulkeminen tulee voimaan, kun se on merkitty rekis- teriin.

4. Jollei kannetta ole vielä nostettu kansallisessa tuomioistui- messa, 3 kohdan mukaista mahdollisuutta pois sulkemiseen käyttäneet eurooppapatenttien haltijat tai hakijat taikka euroop- papatentin suojaamille tuotteille myönnettyjen lisäsuojatodistus- ten haltijat voivat milloin hyvänsä peruuttaa pois sulkemisen. Niiden on ilmoitettava tästä kirjaamoon. Pois sulkemisen pe- ruuttaminen tulee voimaan, kun se on merkitty rekisteriin.

5. Viisi vuotta tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen hal- lintokomitea toteuttaa patenttijärjestelmän käyttäjien laajan kuu- lemisen ja laatii selvityksen niiden eurooppapatenttien ja

eurooppapatentin suojaamille tuotteille myönnettyjen lisäsuoja- todistusten määrästä, joiden osalta kansallisissa tuomioistuimissa on edelleen nostettu 1 kohdan mukaisesti loukkausta tai mität- tömäksi julistamista koskevia kanteita, sekä tämän syistä ja vai- kutuksista. Tämän kuulemisen ja tuomioistuimen lausunnon perusteella hallintokomitea voi päättää jatkaa siirtymäkautta enintään seitsemällä vuodella.

V OSa

LOPPUMÄÄRÄYKSET

84 artikla

Allekirjoittaminen, ratifiointi ja liittyminen

1. Tämä sopimus on avoinna allekirjoittamista varten kaikille jäsenvaltioille 19 päivänä helmikuuta 2013.

2. Tämä sopimus ratifioidaan kunkin jäsenvaltion valtiosään- nön asettamien vaatimusten mukaisesti. Ratifioimiskirjat tallete- taan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön, jäljempänä ’tallettaja’, huostaan.

3. Kukin tämän sopimuksen allekirjoittanut jäsenvaltio il- moittaa sopimuksen ratifioinnista Euroopan komissiolle ratifioi- miskirjansa tallettamisen yhteydessä siten kuin asetuksen (EU) N:o 1257/2012 18 artiklan 3 kohdassa on säädetty.

4. Tähän sopimukseen voivat liittyä kaikki jäsenvaltiot. Liit- tymisasiakirjat talletetaan tallettajan huostaan.

85 artikla

Tallettajan tehtävät

1. Xxxxxxxxxx laatii tämän sopimuksen oikeaksi todistetut jäl- jennökset ja toimittaa ne kaikkien sopimuksen allekirjoittanei- den tai siihen liittyneiden jäsenvaltioiden hallituksille.

2. Tallettaja antaa allekirjoittaneiden tai liittyneiden jäsenval- tioiden hallituksille tiedoksi

a) kaikki allekirjoittamiset;

b) kaikkien ratifioimiskirjojen tai liittymiskirjojen tallettamiset;

c) tämän sopimuksen voimaantulopäivän.

3. Tallettaja rekisteröi tämän sopimuksen Yhdistyneiden kan- sakuntien sihteeristössä.

86 artikla

Sopimuksen kesto

Tämä sopimus on voimassa rajoittamattoman ajan.

87 artikla

Tarkistaminen

1. Joko seitsemän vuotta tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen tai sen jälkeen kun tuomioistuin on tehnyt päätöksen 2 000 loukkaustapauksessa, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi, ja sen jälkeen tarvittaessa säännöllisin väliajoin hallintokomitea toteuttaa patenttijärjestelmän käyttäjien laajan kuulemisen, joka koskee tuomioistuimen toimintaa, tehokkuutta ja kustannustehokkuutta sekä patenttijärjestelmän käyttäjien luottamusta tuomioistuimen päätösten laatuun. Tämän kuulemi- sen ja tuomioistuimen lausunnon perusteella hallintokomitea voi päättää tarkistaa tätä sopimusta tuomioistuimen toiminnan parantamiseksi.

2. Hallintokomitea voi muuttaa tätä sopimusta sen mukaut- tamiseksi patentteja koskevaan kansainväliseen sopimukseen tai unionin oikeuteen.

3. Hallintokomitean 1 ja 2 kohdan perusteella tekemä päätös ei tule voimaan, jos jokin sopimusjäsenvaltio ilmoittaa kahden- toista kuukauden kuluessa päätöksen tekemispäivästä ja asiaan liittyvien sisäisten päätöksentekomenettelyjensä perusteella, ettei se halua päätöksen sitovan sitä. Tässä tapauksessa kutsutaan koolle sopimusjäsenvaltioiden tarkistuskonferenssi.

88 artikla

Sopimuksen kielet

1. Tämä sopimus on laadittu yhtenä kappaleena englannin, ranskan ja saksan kielellä, ja kukin teksti on yhtä todistusvoi- mainen.

2. Tämän sopimuksen tekstejä, jotka on laadittu muilla kuin 1 kohdassa mainituilla sopimusjäsenvaltioiden virallisilla kielillä, pidetään virallisina teksteinä, jos hallintokomitea on hyväksynyt ne. Jos eri tekstien välillä on eroja, 1 kohdassa tarkoitetut tekstit ovat ensisijaisia.

89 artikla

Voimaantulo

1. Tämä sopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014 tai kolmannentoista ratifioimis- tai liittymiskirjan 84 artiklan mukaista tallettamista seuraavan neljännen kuukauden ensim- mäisenä päivänä, jos tallettajiin kuuluvat ne kolme jäsenvaltiota, joissa oli voimassa suurin määrä eurooppapatentteja sopimuk- sen allekirjoittamisvuotta edeltäneenä vuonna, tai asetuksen (EU) N:o 1215/2012 suhdetta tähän sopimukseen koskevien kyseisen asetuksen muutosten voimaantulopäivää seuraavan neljännen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen mukaan, mikä näistä ajankohdista on myöhäisin.

2. Tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen tapahtuvat rati- fioinnit tai liittymiset tulevat voimaan ratifioimis- tai liittymis- kirjan tallettamista seuraavan neljännen kuukauden ensimmäi- senä päivänä.

Tämän vakuudeksi asianmukaisesti valtuutetut allekirjoittajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Brysselissä 19 päivänä helmikuuta vuonna 2013 yhtenä kappaleena englannin, ranskan ja saksan kielellä, kaikkien kolmen tekstin ollessa yhtä todistusvoimaiset, ja se talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön arkistoon.

Voor het Koninkrijk België Pour le Royaume de Belgique Für das Königreich Belgien For the Kingdom of Belgium

За Република България

Für die Republik Bulgarien For the Republic of Bulgaria

Pour la République de Bulgarie

Za Českou republiku

Für die Tschechische Republik For the Czech Republic

Pour la République tchèque

For Kongeriget Danmark

Für das Königreich Dänemark For the Kingdom of Denmark Pour le Royaume du Danemark

Für die Bundesrepublik Deutschland For the Federal Republic of Germany

Pour la République fédérale d'allemagne

Eesti Vabariigi nimel

Für die Republik Estland For the Republic of Estonia

Pour la République d'Estonie

Thar cheann Na hÉireann For Ireland

Für Irland Pour l'Irlande

Για την Ελληνική Δημοκρατία Für die Hellenische Republik For the Hellenic Republic Pour la République hellénique

Pour la République française Für die Französische Republik For the French Republic

Per la Repubblica italiana Für die Italienische Republik For the Italian Republic Pour la République italienne

Για την Κυπριακή Δημοκρατία

Für die Republik Zypern For the Republic of Cyprus

Pour la République de Chypre

Latvijas Republikas vārdā – Für die Republik Lettland For the Republic of Latvia

Pour la République de Lettonie

Lietuvos Respublikos vardu Für die Republik Litauen

For the Republic of Lithuania Pour la République de Lituanie

Pour le Grand-Duché de Luxembourg Für das Grossherzogtum Luxemburg For the Grand Duchy of Luxembourg

Magyarország részéről Für Ungarn

For Hungary Pour la Hongrie

Għal Malta Für Malta For Malta Pour Malte

Voor het Koninkrijk der Nederlanden Für das Königreich der Niederlande For the Kingdom of the Netherlands Pour le Royaume des Pays-Bas

Für die Republik Österreich For the Republic of austria Pour la République d'autriche

Pela República Portuguesa

Für die Portugiesische Republik For the Portuguese Republic Pour la République portugaise

Pentru România Für Rumänien For Romania

Pour la Roumanie

Za Republiko Slovenijo

Für die Republik Slowenien For the Republic of Slovenia

Pour la République de Slovénie

Za Slovenskú republiku

Für die Slowakische Republik For the Slovak Republic

Pour la République slovaque

Suomen tasavallan puolesta För Republiken Finland

Für die Republik Finnland For the Republic of Finland

Pour la République de Finlande

För Konungariket Sverige

Für das Königreich Schweden For the Kingdom of Sweden Pour le Royaume de Suède

For the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland Für das Vereinigte Königreich-Grossbritannien und Nordirland Pour le Royaume-Uni-de Grande-Bretagne et d'Irlande du Nord

LIITE I

YHDISTETYN PATENTTITUOMIOISTUIMEN PERUSSÄÄNTÖ

1 artikla

Perussäännön soveltamisala

Tähän perussääntöön sisältyvät sopimuksen 1 artiklassa perustettua yhdistettyä patenttituomioistuinta kos- kevat institutionaaliset ja varainhoitoa koskevat järjestelyt.

I LUKU

TUOMARIT

2 artikla

Tuomarien kelpoisuus

1. Kuka tahansa henkilö, joka on jonkin sopimusjäsenvaltion kansalainen ja täyttää sopimuksen 15 ar- tiklassa ja tässä perussäännössä asetetut vaatimukset, voidaan nimittää tuomariksi.

2. Tuomareiden on osattava hyvin ainakin yhtä Euroopan patenttiviraston virallista kieltä.

3. Patenttioikeudenkäyntejä koskeva kokemus, joka on sopimuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti osoitettava nimittämistä varten, voidaan hankkia tämän perussäännön 11 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisessa koulutuksessa.

3 artikla

Tuomarien nimittäminen

1. Tuomarit nimitetään sopimuksen 16 artiklassa esitetyn menettelyn mukaisesti.

2. avoinna olevista paikoista on ilmoitettava julkisesti, ja ilmoituksissa on esitettävä 2 artiklan mukaiset

asiaankuuluvat kelpoisuusvaatimukset. Neuvoa-antava komitea antaa lausunnon hakijoiden soveltuvuudesta tuomioistuimen tuomarin tehtävien hoitoon. Lausunnon on käsitettävä luettelo sopivimmista ehdokkaista. Luettelossa on oltava vähintään kaksi kertaa niin paljon ehdokkaita kuin on täytettäviä paikkoja. Tarvittaessa neuvoa-antava komitea voi suositella, että tuomariehdokas saa ennen nimittämispäätöstä 11 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaista patenttioikeudenkäyntejä koskevaa koulutusta.

3. Hallintokomitean on tuomareita nimittäessään varmistettava paras mahdollinen oikeudellinen ja tek- ninen asiantuntemus sekä tuomioistuimen tasapainoinen kokoonpano, joka pohjautuu mahdollisimman laajaan maantieteelliseen jakaumaan sopimusjäsenvaltioiden kansalaisten keskuudessa.

4. Hallintokomitea nimittää niin monta tuomaria kuin on tarpeen tuomioistuimen moitteettoman toi- minnan varmistamiseksi. Hallintokomitea nimittää aluksi tarvittavan määrän tuomareita vähintään yhden kokoonpanon muodostamiseksi kussakin ensimmäisen asteen tuomioistuimen jaostossa ja vähintään kahden kokoonpanon muodostamiseksi muutoksenhakutuomioistuimessa.

5. Päätoimisten tai osa-aikaisten lainoppineiden tuomarien ja päätoimisten teknisen pätevyyden omaavien tuomarien nimittämistä koskevassa hallintokomitean päätöksessä on mainittava se tuomioistuimen oi- keusaste ja/tai se ensimmäisen asteen tuomioistuimen jaosto, johon kukin tuomari nimitetään, sekä se yksi tai useampi teknologian ala, jonka osalta teknisen pätevyyden omaava tuomari nimitetään.

6. Osa-aikaiset teknisen pätevyyden omaavat tuomarit nimitetään tuomioistuimen tuomareiksi ja otetaan tuomaripooliin heidän erityisen pätevyytensä ja kokemuksensa perusteella. Näiden tuomarien nimittämisessä tuomioistuimeen on varmistettava, että kaikki teknologian alat ovat edustettuina.

4 artikla

Tuomarien toimikausi

1. Tuomarit nimitetään kuuden vuoden toimikaudeksi, joka alkaa nimityskirjassa määrättynä päivänä. Heidät voidaan nimittää uudelleen.

2. Jos nimityskirjassa ei ole määräystä alkamispäivästä, toimikausi alkaa sinä päivänä, jona nimityskirja on päivätty.

5 artikla

Neuvoa-antavan komitean jäsenten nimittäminen

1. Kukin sopimusjäsenvaltio ehdottaa neuvoa-antavaan komiteaan jäsentä, joka täyttää sopimuksen 14 ar- tiklan 2 kohdassa asetetut vaatimukset.

2. Hallintokomitea nimittää neuvoa-antavan komitean jäsenet yhteisestä sopimuksesta.

6 artikla

Vala

Ennen tehtäviinsä ryhtymistä tuomarit vannovat julkisessa oikeuden istunnossa valan, jonka mukaan he suorittavat tehtävänsä puolueettomasti ja tunnollisesti sekä pitävät tuomioistuimen neuvottelut salassa.

7 artikla

Esteettömyys

1. Heti valan vannottuaan tuomarit allekirjoittavat juhlallisen vakuutuksen, jossa he lupaavat, että he toimikautensa aikana ja sen päätyttyä kunnioittavat tehtävästään johtuvia velvollisuuksia ja varsinkin osoit- tavat kunniallisuutta ja pidättyvyyttä, kun heille toimikauden päätyttyä tarjotaan tiettyjä tehtäviä tai etuja.

2. Tuomarit eivät saa osallistua käsittelyyn missään asiassa, jossa

a) he ovat olleet neuvonantajana;

b) he ovat olleet osapuolena tai toimineet jonkin osapuolen puolesta;

c) heitä on pyydetty antamaan lausunto tuomioistuimen, valituslautakunnan, sovittelu- tai välityspaneelin tai tutkintalautakunnan jäsenenä tai muussa ominaisuudessa;

d) heillä on henkilökohtainen tai taloudellinen etu kyseessä olevassa asiassa tai suhteessa johonkin osapuo- leen; tai

e) he ovat johonkin osapuoleen tai osapuolten edustajaan sukulaisuussuhteessa.

3. Jos tuomari jostakin erityisestä syystä katsoo, että hänen ei tulisi osallistua tietyn asian ratkaisuun tai käsittelyyn, hänen on ilmoitettava siitä muutoksenhakutuomioistuimen presidentille tai, kun on kyse en- simmäisen asteen tuomioistuimen tuomareista, ensimmäisen asteen tuomioistuimen presidentille. Xxx xxx- xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx presidentti tai, kun on kyse ensimmäisen asteen tuomioistuimen tuomareista, ensimmäisen asteen tuomioistuimen presidentti jostakin erityisestä syystä katsoo, että jonkun tuomarin ei tulisi osallistua tietyn asian käsittelyyn tai ratkaisuun tietyssä asiassa, muutoksenhakutuomioistuimen presi- dentin tai ensimmäisen asteen tuomioistuimen presidentin on perusteltava tämä kirjallisesti ja ilmoitettava asiasta asianomaiselle tuomarille.

4. Kuka tahansa käsiteltävän asian osapuoli voi vastustaa tuomarin osallistumista käsittelyyn mistä ta- hansa 2 kohdassa mainitusta syystä tai jos tuomarin epäillään perustellusti olevan esteellinen.

5. Tämän artiklan soveltamiseen liittyvät ongelmat ratkaistaan puheenjohtajiston päätöksellä työjärjes- tyksen mukaisesti. asianomaista tuomaria on kuultava, mutta hän ei saa osallistua asiaa koskeviin neuvot- teluihin.

8 artikla

Tuomarien koskemattomuus

1. Tuomareilla on lainkäytöllinen koskemattomuus. Heidän koskemattomuutensa jatkuu heidän toimi- kautensa päätyttyä heidän virassaan suorittamiensa toimien osalta.

2. Puheenjohtajisto voi poistaa koskemattomuuden.

3. Jos koskemattomuus on poistettu ja tuomaria vastaan pannaan vireille rikosoikeudenkäynti, asian voi sopimusjäsenvaltiossa tutkia vain tuomioistuin, joka on toimivaltainen tuomitsemaan korkeimman kansal- lisen tuomioistuimen jäseniä.

4. Tuomioistuimen tuomareihin sovelletaan Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöy- täkirjaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tuomarien lainkäytöllistä koskemattomuutta koskevien tässä pe- russäännössä esitettyjen määräysten soveltamista.

9 artikla

Tehtävien päättyminen

1. Lukuun ottamatta 4 artiklassa tarkoitetun toimikauden päättymistä tai kuolintapauksia, tuomarin tehtävät päättyvät, kun hän eroaa tehtävästään.

2. Kun tuomari eroaa, erokirje osoitetaan muutoksenhakutuomioistuimen presidentille tai, kun on kyse ensimmäisen asteen tuomioistuimen tuomareista, ensimmäisen asteen tuomioistuimen presidentille toimi- tettavaksi edelleen hallintokomitean puheenjohtajalle.

3. Xxxxxxx jatkaa tehtävissään, kunnes hänen seuraajansa ryhtyy tehtäviinsä, paitsi jos sovelletaan 10 ar- tiklaa.

4. avoinna oleva paikka täytetään nimittämällä uusi tuomari tämän edeltäjän toimikauden jäljellä ole-

vaksi ajaksi.

10 artikla

Tehtävistä vapauttaminen

1. Tuomari voidaan vapauttaa tehtävistään tai häneltä voidaan sen sijasta evätä oikeus muihin etuihin ainoastaan, jos puheenjohtajisto päättää, että hän ei enää täytä vaadittavia edellytyksiä tai tehtävistään johtuvia velvoitteita. asianomaista tuomaria on kuultava, mutta hän ei saa osallistua asiaa koskeviin neu- votteluihin.

2. Tuomioistuimen kirjaamo ilmoittaa tästä päätöksestä hallintokomitean puheenjohtajalle.

3. Jos tuomari vapautetaan tehtävistään tällaisella päätöksellä, paikka tulee avoimeksi sitä koskevasta ilmoituksesta.

11 artikla

Koulutus

1. Tuomareille annetaan asianmukaista ja säännöllistä koulutusta sopimuksen 19 artiklan mukaisesti perustetun koulutusohjelman mukaisesti. Puheenjohtajisto hyväksyy koulutusta koskevat säännöt, joilla varmistetaan koulutusohjelman toteuttaminen ja yleinen johdonmukaisuus.

2. Koulutusohjelman on toimittava foorumina asiantuntemuksen vaihdolle ja keskustelulle, erityisesti siten, että:

a) järjestetään kursseja, konferensseja, seminaareja, työpajoja ja symposiumeja;

b) tehdään yhteistyötä kansainvälisten organisaatioiden ja koulutuslaitosten kanssa teollis- ja tekijänoikeuk- sien alalla; sekä

c) edistetään ja tuetaan ammatillista jatkokoulutusta.

3. Laaditaan vuotuinen työohjelma ja koulutusta koskevat suuntaviivat, joihin on sisällyttävä kunkin tuomarin osalta vuotuinen koulutussuunnitelma, jossa määritetään hänen tärkeimmät koulutustarpeensa koulutusta koskevien sääntöjen mukaisesti.

4. Koulutusohjelmassa on lisäksi:

a) varmistettava tuomioistuimen tuomariehdokkaiden ja uusien tuomarien asianmukainen koulutus;

b) tuettava hankkeita, joiden tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä edustajien, patenttiasiamiesten ja tuo- mioistuimen välillä.

12 artikla

Palkka

Hallintokomitea vahvistaa muutoksenhakutuomioistuimen presidentin, ensimmäisen asteen tuomioistuimen presidentin, xxxxxxxxx, kirjaajan, apulaiskirjaajan ja henkilöstön palkat.

II LUKU

ORGANISAATIOTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

1 JAKSO

Yhteiset määräykset

13 artikla

Muutoksenhakutuomioistuimen presidentti

1. Muutoksenhakutuomioistuimen kaikki tuomarit valitsevat keskuudestaan muutoksenhakutuomioistui- men presidentin kolmen vuoden toimikaudeksi. Muutoksenhakutuomioistuimen presidentti voidaan valita kahdesti uudelleen.

2. Muutoksenhakutuomioistuimen presidentti valitaan salaisella äänestyksellä. Valituksi tulee ehdottoman ääntenenemmistön saanut tuomari. Jos kukaan tuomareista ei saa ehdotonta ääntenenemmistöä, pidetään toinen äänestyskierros, jolloin valituksi tulee siinä eniten ääniä saanut tuomari.

3. Muutoksenhakutuomioistuimen presidentti johtaa muutoksenhakutuomioistuimen lainkäyttöä ja hal- lintoa sekä toimii täysistunnossa kokoontuvan muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtajana.

4. Jos muutoksenhakutuomioistuimen presidentin tehtävä päättyy ennen hänen toimikautensa päättymis- tä, hänelle valitaan seuraaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

14 artikla

Ensimmäisen asteen tuomioistuimen presidentti

1. Ensimmäisen asteen tuomioistuimen kaikki päätoimiset tuomarit valitsevat keskuudestaan ensimmäi- sen asteen tuomioistuimen presidentin kolmen vuoden toimikaudeksi. Ensimmäisen asteen tuomioistuimen presidentti voidaan valita kahdesti uudelleen.

2. Ensimmäisen asteen tuomioistuimen ensimmäisen presidentin on oltava sen sopimusjäsenvaltion kan- salainen, jonka alueella keskusjaoston toimipaikka sijaitsee.

3. Ensimmäisen asteen tuomioistuimen presidentti johtaa ensimmäisen asteen tuomioistuimen lainkäyt- töä ja hallintoa.

4. Edellä olevan 13 artiklan 2 ja 4 kohtaa sovelletaan vastaavasti ensimmäisen asteen tuomioistuimen presidenttiin.

15 artikla

Puheenjohtajisto

1. Puheenjohtajisto muodostuu muutoksenhakutuomioistuimen presidentistä, joka toimii sen puheenjoh- tajana, ensimmäisen asteen tuomioistuimen presidentistä, kahdesta muutoksenhakutuomioistuimen tuoma- rien keskuudesta valitusta tuomarista, kolmesta ensimmäisen asteen tuomioistuimen tuomarien keskuudesta valitusta tuomioistuimen päätoimisesta tuomarista, sekä kirjaajasta, joka on äänioikeudeton jäsen.

2. Puheenjohtajisto hoitaa tehtäviään tämän perussäännön mukaisesti. Se voi siirtää tiettyjä tehtäviä yhdelle jäsenistään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen omaa vastuuta.

3. Puheenjohtajisto on vastuussa tuomioistuimen hallinnoinnista, ja erityisesti se

a) laatii työjärjestyksen muuttamista koskevat sopimuksen 41 artiklan mukaiset ehdotukset ja tuomiois- tuimen varainhoitosääntöjä koskevat ehdotukset;

b) valmistelee tuomioistuimen vuotuisen talousarvion, tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen ja toimittaa ne budjettikomitealle;

c) laatii tuomarien koulutusohjelmaa koskevat suuntaviivat ja valvoo niiden täytäntöönpanoa;

d) tekee päätökset kirjaajan ja apulaiskirjaajan nimittämisestä ja vapauttamisesta tehtävistä;

e) vahvistaa kirjaamoa sekä alakirjaamoja koskevat säännöt;

f) antaa sopimuksen 83 artiklan 5 kohdan mukaisen lausunnon.

4. Kirjaaja ei osallistu 7, 8, 10 ja 22 artiklassa tarkoitettujen puheenjohtajiston päätösten tekemiseen.

5. Puheenjohtajisto voi tehdä päteviä päätöksiä ainoastaan kun sen kaikki jäsenet ovat läsnä tai asian- mukaisesti edustettuina. Päätökset tehdään äänten enemmistöllä.

16 artikla

Henkilöstö

1. Tuomioistuimen virkamiesten ja muiden työntekijöiden tehtävänä on avustaa muutoksenhakutuo- mioistuimen presidenttiä, ensimmäisen asteen tuomioistuimen presidenttiä, tuomareita ja kirjaajaa. He ovat kirjaajan alaisia muutoksenhakutuomioistuimen presidentin ja ensimmäisen asteen tuomioistuimen presidentin valvonnassa.

2. Hallintokomitea vahvistaa tuomioistuimen virkamiesten ja muiden työntekijöiden henkilöstösäännöt.

17 artikla

Lomakaudet

1. Muutoksenhakutuomioistuimen presidentti vahvistaa puheenjohtajistoa kuultuaan lomakausien keston ja virallisten vapaapäivien noudattamista koskevat säännöt.

2. Lomakausien aikana muutoksenhakutuomioistuimen presidentin ja ensimmäisen asteen tuomioistui- men presidentin tehtäviä voi hoitaa kuka tahansa tuomari, jota kyseessä oleva presidentti pyytää niin tekemään. Kiireellisissä tapauksissa muutoksenhakutuomioistuimen presidentti voi kutsua tuomarit koolle.

3. Muutoksenhakutuomioistuimen presidentti voi asianmukaisissa olosuhteissa myöntää virkavapaata muutoksenhakutuomioistuimen tuomareille ja ensimmäisen asteen tuomioistuimen presidentti ensimmäisen asteen tuomioistuimen tuomareille.

2 JAKSO

Ensimmäisen asteen tuomioistuin

18 artikla

Paikallis- tai aluejaoston perustaminen ja lakkauttaminen

1. Paikallis- tai aluejaoston perustamiseksi esitettävä yhden tai useamman sopimusjäsenvaltion pyyntö osoitetaan hallintokomitean puheenjohtajalle. Siinä on ilmoitettava paikallis- tai aluejaoston toimipaikka.

2. Paikallis- tai aluejaoston perustamisesta tehtävässä hallintokomitean päätöksessä ilmoitetaan kyseisen jaoston tuomarien lukumäärä, ja päätös on julkinen.

3. Hallintokomitea tekee päätöksen paikallis- tai aluejaoston lakkauttamisesta sen sopimusjäsenvaltion pyynnöstä, jossa paikallisjaosto sijaitsee, tai aluejaostoon osallistuvien sopimusjäsenvaltioiden pyynnöstä. Paikallis- tai aluejaoston lakkauttamista koskevassa päätöksessä on ilmoitettava päivämäärä, jonka jälkeen jaoston käsiteltäväksi ei voida enää antaa uusia asioita, ja jaoston lakkauttamispäivä.

4. Paikallis- tai aluejaostoon määrätyt tuomarit määrätään keskusjaostoon kyseisen paikallis- tai alue- jaoston lakkauttamispäivästä, ja jaostossa vielä vireillä olevat asiat sekä alakirjaamo ja kaikki sen asiakirjat siirretään keskusjaostoon.

19 artikla

Kokoonpanot

1. Tuomarien osoittamisesta ja asioiden jakamisesta jaostossa sen kokoonpanoille määrätään työjärjes- tyksessä. Yksi kokoonpanon tuomareista nimetään puheenjohtajana toimivaksi tuomariksi työjärjestyksen mukaisesti.

2. Kokoonpanot voivat työjärjestyksen mukaisesti siirtää tietyt tehtävät yhdelle tai useammalle tuomareis- taan.

3. Työjärjestyksen mukaisesti kuhunkin jaostoon voidaan nimetä pysyvä tuomari, joka käsittelee kiireel- liset tapaukset.

4. Tapauksissa, joissa asiaa käsittelee sopimuksen 8 artiklan 7 kohdan mukaisesti yksi tuomari tai pysyvä tuomari tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti, kyseinen tuomari suorittaa kokoonpanon kaikki tehtävät.

5. Yksi kokoonpanon tuomareista toimii työjärjestyksen mukaisesti esittelijänä.

20 artikla

Tuomaripooli

1. Kirjaaja laatii luettelon, jossa ovat tuomaripoolin tuomareiden nimet. Kunkin tuomarin osalta luette- lossa esitetään vähintään kyseessä olevan tuomarin kielitaito, teknologian ja kokemuksen ala sekä hänen aiemmin käsittelemänsä asiat.

2. Ensimmäisen asteen tuomioistuimen presidentille osoitetussa pyynnössä osoittaa tuomaripoolista tuo- mari on ilmoitettava erityisesti asian kohde, kokoonpanon tuomarien käyttämä Euroopan patenttiviraston virallinen kieli, oikeudenkäyntikieli ja vaadittu teknologian ala.

3 JAKSO

Muutoksenhakutuomioistuin

21 artikla

Kokoonpanot

1. Tuomarien osoittamisesta ja asioiden jakamisesta kokoonpanoille määrätään työjärjestyksessä. Yksi kokoonpanon tuomareista nimitetään puheenjohtajana toimivaksi tuomariksi työjärjestyksen mukaisesti.

2. Muutoksenhakutuomioistuin voi puheenjohtajana toimivan tuomarin ehdotuksesta päättää saattaa asian täysistunnon käsiteltäväksi, jos asia on poikkeuksellisen tärkeä ja erityisesti jos päätös voi vaikuttaa tuomioistuimen oikeuskäytännön yhtenäisyyteen ja johdonmukaisuuteen.

3. Kokoonpanot voivat työjärjestyksen mukaisesti siirtää tietyt tehtävät yhdelle tai useammalle tuomareis- taan.

4. Yksi kokoonpanon tuomareista toimii työjärjestyksen mukaisesti esittelijänä.

4 JAKSO Kirjaamo 22 artikla

Kirjaajan nimittäminen ja vapauttaminen tehtävistä

1. Puheenjohtajisto nimittää tuomioistuimen kirjaajan kuuden vuoden toimikaudeksi. Kirjaaja voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi.

2. Kaksi viikkoa ennen kirjaajan nimittämispäivää muutoksenhakutuomioistuimen presidentti antaa pu- heenjohtajistolle tiedoksi tointa varten toimitetut hakemukset.

3. Ennen tehtäviinsä ryhtymistä kirjaaja vannoo puheenjohtajistossa valan, jonka mukaan hän suorittaa kirjaajan tehtävät puolueettomasti ja tunnollisesti.

4. Kirjaaja voidaan vapauttaa tehtävistään vain, jos hän ei enää täytä tehtävistään johtuvia velvoitteita. Puheenjohtajisto tekee päätöksensä kirjaajaa kuultuaan.

5. Jos kirjaajan toimi tulee avoimeksi ennen toimikauden päättymistä, puheenjohtajisto nimittää uuden kirjaajan kuuden vuoden toimikaudeksi.

6. Kirjaajan ollessa poissa tai estynyt hoitamasta tehtäviään tai jos tämä toimi on avoimena, muutoksen- hakutuomioistuimen presidentti nimeää puheenjohtajistoa kuultuaan tuomioistuimen henkilöstöön kuuluvan hoitamaan kirjaajan tehtäviä.

23 artikla

Kirjaajan tehtävät

1. Kirjaaja avustaa tuomioistuinta, muutoksenhakutuomioistuimen presidenttiä, ensimmäisen asteen tuo- mioistuimen presidenttiä ja tuomareita heidän tehtäviensä suorittamisessa. Kirjaaja on vastuussa kirjaamon toiminnan järjestämisestä ja toiminnasta muutoksenhakutuomioistuimen presidentin valvonnassa.

2. Kirjaaja on vastuussa erityisesti seuraavista tehtävistä:

a) tiedot kaikista tuomioistuimessa käsiteltävinä olevista asioista sisältävän rekisterin pitäminen;

b) sopimuksen 18 artiklan, 48 artiklan 3 kohdan ja 57 artiklan 2 kohdan mukaisesti laadittujen luettelojen pitäminen ja hallinnointi;

c) luettelon pitäminen ja julkaiseminen sopimuksen 83 artiklan mukaisista pois sulkemista ja pois sulke- misen peruuttamista koskevista ilmoituksista;

d) tuomioistuimen päätösten julkaiseminen, jollei luottamuksellisten tietojen suojasta muuta johdu;

e) vuosikertomusten julkaiseminen tilastotietoineen; sekä

f) sen varmistaminen, että sopimuksen 83 artiklan mukaiset pois sulkemista koskevat tiedot ilmoitetaan Euroopan patenttivirastolle.

24 artikla

Rekisterin pitäminen

1. Yksityiskohtaiset säännöt tuomioistuimen rekisterin pitämisestä ovat puheenjohtajiston hyväksymissä kirjaamoa koskevissa säännöissä.

2. Kirjaamon asiakirjojen saatavuutta koskevat säännöt vahvistetaan työjärjestyksessä.

25 artikla

Alakirjaamot ja apulaiskirjaaja

1. Puheenjohtajisto nimittää apulaiskirjaajan kuuden vuoden toimikaudeksi. apulaiskirjaaja voidaan ni- mittää uudeksi toimikaudeksi.

2. Sovelletaan 22 artiklan 2–6 kohtaa vastaavasti.

3. apulaiskirjaaja on vastuussa alakirjaamojen toiminnan järjestämisestä ja toiminnasta kirjaajan ja en-

simmäisen asteen tuomioistuimen presidentin valvonnassa. apulaiskirjaajan tehtäviin kuuluu erityisesti:

a) pitää kirjaa kaikista ensimmäisen asteen tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetuista asioista;

b) ilmoittaa kirjaamoon kaikki ensimmäisen asteen tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetut asiat.

4. apulaiskirjaaja avustaa ensimmäisen asteen tuomioistuimen jaostoja myös hallinnollisissa ja toimis-

totehtävissä.

III LUKU

VARAINHOITOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

26 artikla

Talousarvio

1. Budjettikomitea hyväksyy talousarvion puheenjohtajiston ehdotuksesta. Talousarvio laaditaan varain- hoitosäännöissä vahvistettujen yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti, jotka on vahvistettu 33 artiklan mukaisesti.

2. Puheenjohtajisto voi talousarvion puitteissa ja varainhoitosääntöjen mukaisesti siirtää varoja budjetti- kohdasta tai alakohdasta toiseen.

3. Kirjaaja vastaa talousarvion täytäntöönpanosta varainhoitosääntöjen mukaisesti.

4. Kirjaajan on vuosittain annettava talousarvion täytäntöönpanoa koskeva edellisen varainhoitovuoden tilinpäätös, jonka puheenjohtajisto hyväksyy.

27 artikla

Menojen hyväksyminen

1. Talousarvioon otetut menot hyväksytään yhdeksi tilikaudeksi, jollei varainhoitosäännöissä toisin mää- rätä.

2. Muut kuin henkilöstömenoihin liittyvät määrärahat, jotka ovat tilikauden lopulla käyttämättä, voidaan varainhoitosääntöjen mukaisesti siirtää, ei kuitenkaan seuraavan tilikauden loppua kauemmaksi.

3. Määrärahat jaetaan budjettikohtiin menotyypin ja käyttötarkoituksen mukaan, ja budjettikohdat jao- tellaan tarvittavassa määrin varainhoitosääntöjen mukaisesti.

28 artikla

Ennakoimattomia menoja koskevat määrärahat

1. Tuomioistuimen talousarvio voi sisältää määrärahoja ennakoimattomia menoja varten.

2. Tuomioistuimen on saatava budjettikomitealta etukäteen lupa näiden määrärahojen käyttöön.

29 artikla

Tilikausi

Tilikausi alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta.

30 artikla

Talousarvion valmistelu

Puheenjohtajisto toimittaa tuomioistuimen talousarvioarvioesityksen budjettikomitealle viimeistään varain- hoitosäännöissä määrättynä ajankohtana.

31 artikla

Alustava talousarvio

1. Jos budjettikomitea ei ole hyväksynyt talousarviota tilikauden alkuun mennessä, menoja voidaan suorittaa kuukausittain kunkin budjettikohdan tai muun talousarvion jaottelun mukaan ja varainhoitosään- töjen mukaisesti siten, että käytetään enintään yksi kahdestoistaosa edellisen tilikauden talousarviomäärära- hoista, edellyttäen kuitenkin, että puheenjohtajiston käyttöön näin asetut määrärahat eivät ylitä yhtä kahdes- toistaosaa talousarvioesityksen määrärahoista.

2. Budjettikomitea voi 1 kohdan muita määräyksiä noudattaen sallia menot, jotka ylittävät yhden kahdes- toistaosan edellisen tilikauden talousarviomäärärahoista.

32 artikla

Tilintarkastus

1. Riippumattomat tilintarkastajat tarkastavat tuomioistuimen vuotuisen tilinpäätöksen. Budjettikomitea nimeää tilintarkastajat ja tarvittaessa erottaa heidät.

2. Tilintarkastuksella, joka on suoritettava ammattimaista tilintarkastusta koskevien standardien mukai- sesti ja tarvittaessa paikan päällä, varmistetaan, että talousarvio on pantu täytäntöön laillisesti ja moitteet- tomasti sekä että tuomioistuimen taloushallinnossa on noudatettu taloudellisuuden ja moitteettoman va- rainhoidon periaatteita. Tilintarkastajien on laadittava kunkin tilikauden päätyttyä kertomus, joka sisältää allekirjoitetun tarkastuslausuman.

3. Puheenjohtajisto toimittaa budjettikomitealle tuomioistuimen vuotuisen tilinpäätöksen, vuotuisen ta- lousarvion täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen edelliseltä tilikaudelta ja tilintarkastuskertomuksen.

4. Budjettikomitea hyväksyy vuotuisen tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen ja myöntää puheen- johtajistolle vastuuvapauden talousarvion täytäntöön panosta.

33 artikla

Varainhoitosäännöt

1. Hallintokomitea hyväksyy varainhoitosäännöt. Hallintokomitea muuttaa niitä tuomioistuimen ehdo- tuksesta.

2. Varainhoitosäännöissä määrätään erityisesti seuraavista seikoista:

a) talousarvion laadintaa ja täytäntöönpanoa sekä tilintekoa ja tilintarkastusta koskevat järjestelyt;

b) menetelmät ja menettelyt, joilla maksut ja rahoitusosuudet, mukaan lukien sopimuksen 37 artiklassa edellytetyt ensimmäiset rahoitusosuudet, asetetaan tuomioistuimen käyttöön;

c) tulojen ja menojen hyväksyjien ja tilinpitäjien vastuuta koskevat säännöt ja heidän valvontaansa koskevat järjestelyt; sekä

d) yleisesti hyväksytyt kirjanpitoperiaatteet, joiden pohjalta talousarvio ja vuotuinen tilinpäätös on laadittava.

IV LUKU

MENETTELYÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

34 artikla

Päätösneuvottelujen luottamuksellisuus

Tuomioistuimen päätösneuvottelut ovat salaisia ja pysyvät sellaisina.

35 artikla

Päätökset

1. Jos kokoonpanossa on parillinen luku tuomareita, tuomioistuimen päätökset tehdään kokoonpanon enemmistöllä. Jos äänet menevät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee.

2. Jos jonkin kokoonpanon tuomari on estynyt olemasta läsnä, toisen kokoonpanon tuomari voidaan kutsua osallistumaan asian käsittelyyn työjärjestyksen mukaisesti.

3. Tapauksissa, joissa muutoksenhakutuomioistuimen on tämän perussäännön nojalla tehtävä päätös täysistunnossa, tällainen päätös on pätevä vain, jos sen on tehnyt vähintään 3/4:n enemmistö täysistuntoon kuuluvista tuomareista.

4. Tuomioistuimen päätöksiin sisällytetään päätöksen tehneiden tuomareiden nimet.

5. Päätöksen tehneet tuomarit, muutoksenhakutuomioistuimen päätösten osalta kirjaaja ja ensimmäisen asteen tuomioistuimen päätösten osalta apulaiskirjaaja allekirjoittavat päätökset. Ne luetaan julkisessa istun- nossa.

36 artikla

Eriävät mielipiteet

Kokoonpanon tuomarin sopimuksen 78 artiklan mukaisesti erillään esittämä eriävä mielipide on perus- teltava ja annettava kirjallisesti, ja kyseisen mielipiteen esittävän tuomarin on allekirjoitettava se.

37 artikla

Yksipuolinen tuomio

1. Käsiteltävän asian osapuolen pyynnöstä asiassa voidaan antaa yksipuolinen tuomio työjärjestyksen mukaisesti, jos toinen osapuoli, jolle on annettu tiedoksi haastehakemus tai vastaava asiakirja, ei anna kirjallista vastinetta tai ei saavu suulliseen käsittelyyn. Tällaiseen tuomioon voidaan hakea muutosta yhden kuukauden kuluessa sen antamisesta tiedoksi osapuolelle, jota vastaan yksipuolinen tuomio on annettu.

2. Muutoksenhaku ei lykkää yksipuolisen tuomion täytäntöönpanoa, ellei tuomioistuin päätä toisin.

38 artikla

Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetut kysymykset

1. Noudatetaan Euroopan unionin tuomioistuimen vahvistamia menettelyjä, jotka koskevat ennakkorat- kaisupyyntöjen tekemistä Euroopan unionissa.

2. Jos ensimmäisen asteen tuomioistuin tai muutoksenhakutuomioistuin on päättänyt saattaa Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen tai Euroopan unionin toi- minnasta tehdyn sopimuksen tulkintaa tai Euroopan unionin toimielinten säädösten pätevyyttä tai tulkintaa koskevan kysymyksen, se keskeyttää asian käsittelyn.

LIITE II

ASIOIDEN JAKAUTUMINEN KESKUSJAOSTOSSA (1)

LONTOON toimipiste	PaRIISIN toimipaikka	MÜNCHENIN toimipiste
	Presidentin toimisto	F) Konetekniikka, valaistus, lämmitys, aseet, räjäytystyöt
a) Päivittäistavarat	B) Operaatioiden toteuttaminen, kuljetus
C) Kemia, metallurgia	D) Tekstiilit, paperi
	E) Kiinteät rakenteet
	G) Fysiikka
	H) Sähkö

(1) Luokittelu kahdeksaan osastoon (a–H) perustuu Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainväliseen patenttiluokitusjärjestelmään (xxxx://xxx.xxxx.xxx/xxxxxxxxxxxxxxx/xxx/xx).