Seinäjoki 2021
1
Henkilökohtaisen avun työnantajamalli
Opas työnantajille ja avustajille
VAMMAISPALVELUT
Seinäjoki 2021
Sisällysluettelo
Taulukko erilaisista työsuhteista 10
Palkanmaksupäivä ja tuntilistan palautus 11
Tuntilistan suunnittelu ja täyttäminen 12
Xxxxxxxx ja muu työn äkillinen keskeytyminen 15
Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa 15
Työntekijän oikeus vapaaseen 19
Lomapalkka, -korvaus ja -raha 19
Lomapäivien pitäminen ja niistä ilmoittaminen 22
Xxxxxx toimin työtapaturman sattuessa? 24
Mitä työterveyshuolto kattaa? 26
TYÖSUHTEEN ONGELMATILANTEET 27
Lomakorvaus työsuhteen päättyessä 29
10.12.2020
Hei,
Tämä opas on tarkoitettu henkilökohtaisen avun työnantajille sekä henkilö- kohtaisille avustajille. Oppaasta löytyy hyödyllisiä ohjeita käytännön tilantei- siin, työnantajuuteen sekä avustajan työsuhteeseen liittyen. Muista henkilö- kohtaisen avun toteutustavoista, kuten ostopalvelusta voit kysyä vammaispal- velun sosiaaliohjaajilta. Tässä oppaassa käsitellään henkilökohtaisen avun to- teutusta ainoastaan työnantajamallilla.
Opas sisältää tietoa mm. vuosilomaan, palkkaukseen, poissaoloihin sekä työ- sopimusasioihin liittyen. Opas ei ole kaiken kattava, vaan olemme koonneet yhteen useimmiten kysymyksiä herättäviä aiheita.
Huomaathan, että osa ohjeista poikkeaa jonkun verran HETA-liiton järjes- tyneiden ja järjestäytymättömien työnantajien välillä.
Tämän oppaan ovat koonneet Seinäjoen kaupungin henkilökohtaisen avun työntekijät. Pääasiallisina lähteinä olemme käyttäneet THL- vammaispalvelujen käsikirjaa, HETA-liiton julkaisuja, Assistentti-infon neu- vontaa sekä henkilökohtaiseen apuun sovellettavaa lainsäädäntöä.
Mikäli et löydä vastausta kysymykseesi tästä oppaasta, ole rohkeasti yhteydes- sä vammaispalveluihin!
Henkilökohtaisen avun neuvonta ja rekrytointipalvelut 040 418 1889
Henkilökohtaisen avun palkat 06 416 2059
Sähköposti: xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxxx.xx
Ajantasaiset yhteystiedot löydät Seinäjoen kaupungin internetsivuilta: xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxx-xx- terveys/sosiaalipalvelut/vammaispalvelut/yhteystiedot/#63835156
Terveisin,
Henkilökohtaisen avun henkilökunta
Kunta myöntää henkilökohtaista apua sellaiselle henkilölle, joka täyttää vammaispalvelulaissa asetetun avun myöntämisedellytykset. Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää henkilökohtaista apua, jos avustettavan riittävää huo- lenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. Asumispalveluiden piirissä olevien avustettavien avun tarve kohdistuu kodin ulkopuolisiin toimiin.
Työnantajamalli tarkoittaa sitä, että työnantajana toimii avustettava itse. Seinäjoen kaupunki toimii tällöin sijaismaksajana ja hoitaa palkanmaksun sekä vakuutukset. Täytyy muistaa ettei työntekijä ole työsuhteessa Seinäjoen kau- pungin kanssa, vaan työsopimus tehdään avustettavan kanssa. Mikäli avustet- tava henkilö ei halua tai pysty toimimaan työnantajana, voidaan henkilökoh- tainen apu järjestää toisin.
Avustaminen kohdistuu päivittäisiin toimiin, työhön ja opiskeluun, harrastuk- siin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpi- tämiseen. Henkilökohtainen apu tukee avustettavan henkilön itsenäisyyttä ja mahdollistaa selviytymään sellaisista toimista, joita henkilö muutoin tekisi it- se. Henkilökohtaisen avustajan työ ei ole sairaanhoitoa, hoito- ja hoivatyötä eikä myöskään tavanomaista kotitaloustyötä. Työnantajan ja työntekijän oi- keuksista ja velvollisuuksista säädetään työsopimuslaissa ja muussa työlain- säädännössä.
Työntekijällä on täydellinen vaitiolovelvollisuus työnantajaa ja hänen per- hettään koskien. Vaitiolo on molemminpuolista ja vaitiolo on sitova myös työsuhteen jälkeen.
Työsopimus tehdään avustettavan henkilön ja avustajan välille.
Työsopimus laaditaan toistaiseksi voimassa olevaksi, mikäli ei ole selvää syytä määräaikaisuudelle. Määräaikaisen työsuhteen syy voi olla esim. sijaisuuden tekeminen vakinaisen avustajan vuosiloman tai sairasloman ajaksi.
Jokaisesta sijaisuudesta on tehtävä oma työsopimus. ”Nollatuntisopimuksia” tai ”tarvittaessa töihin kutsuttava” – sopimuksia tehdään ainoastaan paina- vasta syystä ja työntekijän toiveesta. Työsopimukseen kirjattavat tunnit sito- vat molempia osapuolia.
Työsopimuksesta on aina löydyttävä seuraavat asiat:
- työnantajan yhteystiedot
- työntekijän yhteystiedot (erityisesti sähköpostiosoite palkkalaskelmaa varten)
- työhön kuuluvat työtehtävät
- työsuhteen alkamispäivä
- työsuhteen luonne: määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva
- työsuhteen päättymispäivä, jos työsuhde on määräaikainen
- mahdollisen määräaikaisuuden peruste
- koeajan pituus
- perustuntipalkka ilman lisiä
- tieto siitä kuuluuko työnantaja HETA-liittoon
- työntekijän tilinumero
- palkanmaksupäivä (kts. 11)
- tiedot työajasta, työtunnit (kiinteä tai vaihteleva työaika)
- pääasiallinen työntekopaikka
- irtisanomisaika (kts. 27)
- työnantajan ja työntekijän allekirjoitukset sekä päiväys
TYÖNTEKIJÄN ON ITSE HUOLEHDITTAVA VEROKOTTI PALKKATULOISTAAN PAL-
KANLASKENTAAN. Jos verokorttia ei ole toimitettu, maksettavasta palkasta menee veroa 60 %.
Koeaika
Koeaika on toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa 1-4 kk. Alle 8 kk määrä- aikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla korkeintaan puolet työsuhteen kestos- ta. Koeajan aikana voi kumpikin osapuoli irtisanoa työsuhteen ilman irtisano- misaikaa.
Työnantajan tehtäviin kuuluu työntekijän perehdyttäminen työtehtäviin, ellei muu- ta ole erikseen sovittu. Perehdytyksen tarkoituksena on osoittaa työntekijälle työ- tehtävät, työympäristö, mahdolliset toimenpiteet sekä erityistilanteet, jotta voi- daan varmistua työskentelyn laadusta ja turvallisuudesta kokonaisuudessaan.
Työtehtävistä riippuen, perehdytyksessä voi olla myös toinen avustaja mukana. Näi- tä työtehtäviä ovat lähinnä erityistä osaamista vaativat tehtävät, joita työnantajan on yksin vaikea opettaa, kuten katetrointi tai henkilönostimen käyttö. Perehdytyk- seen käytettävistä tunneista on hyvä olla yhteydessä vammaispalveluun.
Perehdytyksen sisältö
- Työympäristön sekä työpaikan muiden henkilöiden esittely
- Työtehtävien ja toimintatapojen läpi käyminen
- Mahdollisten apuvälineiden käyttöön opastus
- Erityistilanteiden toimenpiteet: toimintaohjeet erityistilanteisiin
- HETA-liiton työehtosopimus, mikäli työnantaja siihen kuuluu
- Työsuhteeseen liittyvät perusasiat
o Vaitiolovelvollisuus
o Poissaoloilmoitukset
o Työterveyshuolto
o Sairasloman käytäntö
o Työaika
o Työajalla käytettävien omien yhteydenpitovälineiden käyttö
o Liikkuminen kodin ulkopuolella avustajan kanssa
Samalla työnantajalla saattaa olla useampi henkilökohtainen avustaja, jolloin työnantaja voi jakaa myönnetyt avustustunnit useamman avustajan kesken. Avustajien toteutuneiden tuntien yhteismäärä ei saa ylittää avustuspäätök- sen mukaista tuntimäärää. Mikäli myönnetty tuntimäärä ei riitä tai tunti- määrän tiedetään ylittyvän esim. matkustamisen vuoksi, on työnantajan mahdollista hakea lisätunteja tilapäiseen tarpeeseen vammaispalvelusta. Ilman myönnettyjä lisätunteja ylimenevistä tunneista laskutetaan työnanta- jaa.
Työaika avustajalla on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työaikaa voi myös soveltaa tasoittumisjaksoilla, joista voit lukea lisää työeh- tosopimuksesta ja työaikalaista.
Huomaa, että tasoittumisjakson sisällä ei minkään työviikon työaika saa ylit- tää 48 tuntia. Työnantaja pitää huolen työvuorolistoja laatiessaan, ettei yli- työtä xxxxx.
Peruslisät
Iltalisä maksetaan klo 18–22 väliseltä ajalta ja se korottaa 15 % perustunti- palkkaa.
Yölisä maksetaan klo 22–07 väliseltä ajalta ja se korottaa 30 % perustuntipalk- kaa.
Lauantailisä maksetaan lauantaina tehdyiltä tunneilta ja se korottaa, joko 20
% (ei-HETA-liiton jäsenet) tai 25 % (Heta-liiton jäsenet) perustuntipalkkaa.
Sunnuntailisä maksetaan sunnuntaina tehdyiltä tunneilta ja se korottaa 100 % perustuntipalkkaa. Sunnuntaityöksi lasketaan myös uudenvuodenpäivä, loppi- ainen, pitkäperjantai, 2. pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, juhannuspäi- vä, pyhäinpäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä.
Lisäksi HETA-liiton jäsenille sunnuntailisä maksetaan myös pääsiäislauantail- ta, juhannusaatolta sekä jouluaatolta.
Arkipyhäkorvaus
Avustaja on oikeutettu arkipyhäkorvaukseen ja –vapaaseen, jos työnantaja kuuluu HETA-liittoon ja työsuhteen tai työjakson pituus on vähintään kaksi viikkoa, joka sisältää arkipyhän.
Palkallisia vapaapäiviä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaat- to sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä sekä uudenvuodenpäi- vä.
Jos yllämainittuja päiviä ei ole voitu antaa työntekijälle vapaaksi, maksetaan arkipyhäpäivänä tehdyiltä työtunneilta normaalin tuntipalkan lisäksi kaksin- kertainen tuntipalkka, joka koostuu arkipyhälisästä sekä sunnuntailisästä.
Arkipyhäkorvauksen soveltamisohjeita löydät henkilökohtaisten avustajien työehtosopimuksesta.
Kokemuslisä
Avustaja on oikeutettu kokemuslisään, jos työnantaja kuuluu HETA-liittoon. Tuntipalkkaa korotetaan kokemuslisällä siten että ensimmäisen, kolmannen, viidennen ja kahdeksannen täyden työskentelyvuoden jälkeen korotetaan sen hetkistä palkkaa 1,25 %:n suuruisella kokemuslisällä. Kokemuslisään oikeutta- vaksi työskentelyksi katsotaan ne henkilökohtaisena avustajana tai niihin ver- rattavissa tehtävissä tehdyt työskentelykuukaudet, joina työntekijä on työs- kennellyt yhteensä vähintään 35 tuntia tai 14 työpäivää yhdessä tai use- ammassa työsuhteessa.
Työsuhteen alussa tai kokemuslisän kertymisen yhteydessä työntekijä on vel- vollinen työtodistuksin tai muutoin kirjallisesti osoittamaan työnantajalle/ palkanlaskentaan muista työsuhteista hyväksi laskettavan kokemuksen.
Taulukko erilaisista työsuhteista
1) Työnantaja ei kuulu HETA-liittoon | 2) Työnantaja liit- tyy/kuuluu HETA- liittoon | |
Tuntipalkka | 9,15 € | A: 10,92 € B: 12,16 € |
Palkkauksen peruste | Tuntipalkka | Tuntipalkka |
Työajan määräytymisperuste | Työaikalaki | HETA-liiton TES |
Työaikalisät: | ||
Sunnuntailisä (100 %) | Su klo 00–24 | Su klo 00–24 |
Lauantailisä (20 tai 25 %) | La (20 %) klo 00–24 | La (25 %) klo 00–24 |
Yölisä (30 %) | klo 22–07 | klo 22–07 |
Iltalisä (15 %) | klo 18–22 | klo 18–22 |
Palkalliseen vapaaseen tai arkipyhäkorvaukseen oi- keuttavat arkipyhät | - Itsenäisyyspäivä | - Pitkäperjantai - 2. pääsiäispäivä - Vapunpäivä (ei la/su) - Juhannusaatto - Itsenäisyyspäivä - Jouluaatto - Joulupäivä - Tapaninpäivä - Uudenvuodenpäivä |
Päätöksessä myönnetyn | Maksetaan avustajalle | Maksetaan avustajalle |
tuntimäärän ylittävät | ja laskutetaan työnan- | ja laskutetaan työnan- |
tunnit | tajaa ylittyneistä tun- | tajaa ylittyneistä tun- |
neista | neista | |
Kokemuslisä | Ei makseta | Maksetaan haettaessa |
Lomaraha | Ei makseta | Maksetaan automaattisesti |
Ateriakorvaus matkalla | Ei makseta | Maksetaan haettaessa |
Palkanmaksupäivä ja tuntilistan palautus
Palkanmaksupäivät ovat joka kuukauden 15. ja viimeinen päivä. Mikäli pal- kanmaksupäiväksi sattuu viikonloppu tai arkipyhä, siirtyy maksupäivä edelli- selle arkipäivälle.
Palkka maksetaan joko kerran tai kaksi kertaa kuukaudessa sopimuksen mu- kaan. Palkka maksetaan seuraavana palkanmaksupäivänä, johon tuntilista eh- tii.
Tuntilista täytetään joko täydeltä kuukaudelta (1.-viimeinen pv) tai puolelta kuulta (1.-15.pv / 16.-viimeinen pv). Jos listassa on täytettynä tunnit seuraa- valle palkkajaksolle menevään päivään esim. 1.-17. päivä, maksetaan nämä ylittävät kaksi päivää (16.–17. pv) vasta seuraavaan palkkaan. Päivät tulee muistaa kirjata myös seuraavaan tuntilistaan.
Palkkalaskelma lähetetään työntekijälle ensisijaisesti sähköpostitse, joten huolehdi siitä, että sähköpostiosoitteesi on ilmoitettu palkanlaskentaan. Jos sähköpostia ei ole käytössä, lähetetään laskelma postitse.
Tuntilistojen palautus:
- palkanmaksupäivä 15. pv -> tuntilistan palautus viim. 3. pv (tai seuraava- na arkipäivänä)
- palkanmaksupäivä viim. pv -> tuntilistan palautus viim. 18. pv (tai seu- raavana arkipäivänä)
Jos tuntilistat saapuvat myöhässä, maksu voi siirtyä seuraavaan mahdolli- seen palkkapäivään. Huolehdithan siis tuntilistat ajallaan palkkasihteerille.
Tuntilistan suunnittelu ja täyttäminen
Henkilötiedot:
Kirjoitetaan työntekijän ja työnantajan nimet. Lisäksi, jos työntekijän yhteys- tiedot ovat muuttuneet, kirjataan se tuntilistan alaosan ”MUUTA HUOMIOITA- VAA” -kohtaan (esim. muuttunut osoite, tilinumero, sukunimi).
Työsuhteen tiedot:
Jos työsuhde on päättymässä pian, kirjataan päättymisen syy ja viimeisen työpäivän päivämäärä. Mikäli työntekijän työsuhde päättyy, on kopio irtisa- nomisilmoitus toimitettava myös palkkasihteerille.
Suunniteltu ja toteutunut työaika:
Työnantajan tulee suunnitella työvuorot vähintään viikoksi eteenpäin. Työ- vuorolistaan kirjataan millä aikavälillä työvuorot on tehty. Kk-sarakkeeseen merkitään numerolla oikea työnteko kuukausi. Kaikista vuoroista kirjataan se- kä suunniteltu, että toteutunut työaika. Mikäli kyse on äkillisestä ennalta suunnittelemattomasta vuorosta, voidaan merkitä suunniteltuihin tunteihin viiva.
Jos työvuoro peruuntuu, merkitään poissaolon syy. Tämä syy vaikuttaa mm. siihen, onko poissaolo palkallinen vai palkaton. Jos poissaolo on palkallinen, ja suunniteltua työaikaa ei ole kirjattu, palkkaa ei voida maksaa.
Työajat suunnitellaan ja kirjataan 15 minuutin tarkkuudella esim. 9:15 tai 11:30, EI 9:20 tai 10:55.
Muuta huomioitavaa:
Tähän kohtaan voit kirjata esim. tulevan poissaolon tai seuraavassa listassa olevat lomapäivät, kun haluat ne maksuun tämän listan palkan yhteydessä. Li- säksi muuttuneet yhteystiedot kirjataan tähän.
Tuntilistassa on aina oltava työnantajan ja työntekijän allekirjoitukset. Al- lekirjoitusta ja päiväystä ei voi kirjata ennen listan viimeisen vuoron päätty- mistä.
Tuntilistojen palautus:
- postitse osoitteeseen Henkilökohtaisen avun palkat, Alvar Xxxxxx xxxx 0x, 00000 Xxxxxxxxx TAI
- tuodaan Virastotalolle (osoite yllä) joko suoraan palkkasihteerille tai jäte- tään sosiaalitoimiston postilaatikkoon tai neuvontaan TAI
- XXXXX://XXXXXXXXXX.XXXXXXXXX.XX –verkko-osoitteen kautta sähköpos- tiosoitteeseen xxxxxxxxxxx@xxxxxxxxx.xx
o HUOM! Sähköinen viesti toimitetaan omalla vastuulla. (Xxxx sähköisestä asi- oinnista 3:8§)
Tuntipalkka
Tuntipalkka riippuu siitä, kuuluuko työnantaja HETA-liittoon vai ei. Henkilökohtai- sen avustajan tuntipalkka on aina kuntakohtainen, joten tuntipalkka on hyvä var- mistaa palkanlaskennasta.
Palkka maksetaan toteutuneiden tuntien mukaisesti.
Ei-HETA-liiton jäsenten palkka 1/2019: perustuntipalkka 9,15 €/h
HETA-liiton palkat 1.3.2020 lähtien: A-luokka alkaen 10,92 €/h ja B-luokka alkaen
12,16 €/h
Työntekijän sairastuminen
Jos avustaja sairastuu äkillisesti, hän voi olla kolme ensimmäistä päivää pois omalla ilmoituksellaan. Työnantajalla on kuitenkin oikeus pyytää sairasloma- todistus jo ensimmäisestä poissaolopäivästä alkaen, mutta tällöin työnantaja on velvollinen korvaamaan esim. lääkärikäynnin hinnan.
Viimeistään neljännestä sairauspoissaolopäivästä lähtien on hankittava ter- veydenhoitajan- tai lääkärintodistus, joka toimitetaan palkanlaskentaan vii- meistään tuntilistan palautuksen yhteydessä. Sairausajalta maksetaan palkka suunniteltujen tuntien mukaan, ilman lisiä (1+9 arkipäivää).
Sairausajan palkkaa maksetaan sairastumispäivältä sekä sitä seuraavilta yh- deksältä arkipäivältä (ma-la). Tämän jälkeen työntekijä voi hakea sairauspäi- värahaa suoraan Kelalta 2 kk sisällä sairastumispäivästä lähtien (katso xxx.xxxx.xx tai soita Kela, puh. 020 692 204).
Migreenistä riittää lääkärin allekirjoittama diagnoosi, joka toimitetaan palk- kasihteerille. Tämän jälkeen migreenistä voi olla sairauslomalla omalla ilmoi- tuksella.
Mikäli työsuhde on kestänyt sairastumiseen mennessä alle kuukauden, makse- taan sairausajan palkkaa ainoastaan 50 % suunnitelluista tunneista.
Työnantajan sairastuminen
Mikäli työnantaja joutuu äkisti sairaalahoitoon tai joutuu sairaudesta johtuen perumaan avustajan työvuoron, on hänen välittömästi ilmoitettava asiasta työntekijälle/työntekijöille ja tehtävä lomautus (kts. seuraava luku).
Jos työt peruuntuvat työnantajan sairastuessa, työntekijä on oikeutettu saa- maan palkan suunnitelluilta tunneilta ilman lisiä, korkeintaan kuitenkin 14 päivän ajalta.
Xxxxxxxx ja muu työn äkillinen keskeytyminen
Kun työnantajalla on tiedossa esim. kuntoutus tai matka, jolloin työntekijää ei tarvita, on työntekijä(t) täksi ajaksi lomautettava. Xxxxxxxx on tehtävä ja il- moitettava työntekijälle vähintään kaksi viikkoa ennen lomautuksen alkua. Tällöin lomautusajalla ei ole palkanmaksuvelvoitetta, minkä vuoksi avustajan kannattaa ilmoittautua työvoimatoimistoon mahdollisimman pian lomautusil- moituksen saatuaan. Lomautusajalta on oikeus tällöin hakea työttömyyspäivä- rahaa.
Lomautus tehdään aina määräajaksi, ellei esim. äkillisen sairaalahoidon vuoksi ole tietoa kotiutuksen ajankohdasta. Tällöin lomautus on voimassa toistaiseksi ja palkanmaksuvelvollisuus kestää 14 päivää. Tältä ajalta työntekijä saa palk- kaa suunniteltujen tuntien mukaan, ilman lisiä. Mikäli lomautus on voimassa toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään seitse- män päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu.
Lomautusilmoitus tehdään lähtökohtaisesti kirjallisesti kolmena kappalee- na, joista yksi on toimitettava palkanlaskentaan. Ilmoituksessa tulee käydä ilmi lomautuksen syy. Lomautuspohjan löydät Seinäjoen kaupungin vammais- palveluiden sivulta Lomakkeet -kohdasta.
Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa
Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstään sairausvakuutuslaissa tarkoi- tetut äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet. Vanhempainvapaa on oikeus pitää enintään kahdessa osassa, jolloin yhden jakson tulee olla vä- hintään 12 arkipäivän pituinen. Työntekijällä ei ole oikeutta palkalliseen äiti- ys- tai vanhempainvapaaseen, vaan vanhempainrahaa tulee hakea Kelalta. Äi- tiysloma huomioidaan kuitenkin työssäolopäivien veroiseksi vuosilomaan oike- uttavaksi ajaksi ensimmäiseltä 156 päivältä.
Lapsen sairastuminen
Työnantaja EI kuulu HETA-liittoon
Mikäli työntekijä on poissa alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillisen sai- rastumisen vuoksi, työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää ker- rallaan.
Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvoitetta tältä ajalta. (TSL 4:8§) Työnantaja kuuluu HETA-liittoon
Mikäli työntekijä on poissa alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillisen sai- rastumisen vuoksi, ei tällainen poissaolo vähennä työntekijän palkkaa tai kulu- ta vuosilomaa siltä osin, kuin poissaolo on välttämätöntä hoidon järjestämi- seksi. Palkallinen poissaolo ei kuitenkaan voi jatkua kolmea työpäivää pidem- pään sairastumisen alusta lukien.
Poissaolon syy on ensimmäisestä päivästä lähtien todistettava terveyden- huollon ammattihenkilön antamalla todistuksella.
Sijaisjärjestelyt
Sijaistarpeessa työnantaja kysyy ensimmäisenä itse sijaista omasta verkostostaan. Jos työnantajalla on useampi avustaja, joista yksi jää kokonaan tai tilapäisesti pois, tulee ensisijaisesti tarjota lisätyötä muille avustajille. Tästä ei saa kuitenkaan syn- tyä työaikalain tai HETA-liiton TES:n mukaista ylityötä muille avustajille. Lyhyistä sijaisuuksista tehdään merkintä tuntilistaan, mutta pidempi aikaisista sijaisuuksista tehdään työsopimuksen lisäliite lisääntyneistä tunneista määräajaksi, ja tämän ko- pio toimitetaan palkanlaskentaan.
Jos sijaista ei löydy, kaupungilla on käytössään sijaisrekisteri, josta voidaan kysyä käytettävissä olevia sijaisia. Sijaisrekisteri on kuitenkin hyvin ”elävä” ja avustajien tilanteet muuttuvat nopeasti. Mitä aikaisemmin tieto sijaisuustarpeesta saadaan, sitä paremmat mahdollisuudet on löytää sijainen toivottuihin aikoihin. Sijaisrekiste- rin avustajia voi kysyä Tuki- ja rekrytointipalveluista.
Jos sijaisrekisterinkään kautta ei avustajaa löydy ja tarve on akuutti, on sijaisjär- jestely mahdollista tilata myös ostopalveluna. Mikäli avuntarve ilmenee virka- aikana (ma-pe klo 8-16) on aina oltava ensisijaisesti yhteydessä tuki- ja rekrytointi- palveluun. Ostopalvelutilaus tehdään ensisijaisesti vammaispalvelun toimesta.
Mikäli akuutti tarve ilmenee illalla tai viikonloppuna, on käytettävissäsi sijaisjärjes- tely ostopalveluna. Sijaisjärjestely ostopalveluna vastaa 24 h sisällä ilmoituksesta ja kattaa välittömän avustamisen. Mikäli työnantaja joutuu itsenäisesti tilaamaan palvelun esim. viikonlopun aikana, on asiasta tiedotettava vammaispalvelua heti seuraavana arkipäivänä päätöksentekoa varten. Mikäli arvelet hyötyväsi tästä si- jaismenettelystä, ota yhteyttä vammaispalveluun yhteystietojen/tilausohjeen saa- miseksi.
Vuosiloman kertyminen
Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukau- delta:
– 2 pv, JOS
o työsuhde on jatkunut maaliskuun loppuun mennessä alle vuoden
- 2,5 pv, JOS
o työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään vuoden nykyisellä työnantajalla tai
o työntekijä on maaliskuun loppuun mennessä työskennellyt henkilö- kohtaisena avustajan tai samankaltaisissa tehtävissä yhteensä kahden vuoden ajan viimeisen viiden vuoden aikana (tämä silloin jos työnan- taja kuuluu HETA-liittoon)
Lomanmääräytymisvuodella tarkoitetaan 1.4–31.3 välistä aikaa nämä päivät mukaan luettuina.
Työntekijälle kertyy lomapäiviä niiltä kuukausilta, jolloin hänelle kertyy vä- hintään 14 työssäolopäivää. Mikäli nämä päivät eivät täyty tai täyttyvät vain osaksi, katsotaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi ne kuukaudet, jol- loin työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia. Xxxxx kertyy siis joko 14 päivän tai 35 tunnin mukaan.
Sairasloman ajalta lomapäiviä kertyy enintään 75 päivän ajalta. Äitiys- ja isyysloman ajalta kertyy lomapäiviä keskimääräisen viikkotyöajan mukaan en- simmäisen 156 päivän osalta, eli noin kuuden kuukauden ajalta.
Kertyneet lomapäivät näkyvät palkkalaskelman oikeassa ylänurkassa palkan- maksupäivän alapuolella. Valmiin lomavuoden osalta kertyneiden vuosiloma- päivien vieressä näkyy myös päiväkohtainen palkka.
Työntekijän oikeus vapaaseen
Mikäli työntekijän työaika on alle 35 h/kk eikä 14 päivän ehto täyty, työnteki- jä voi halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudel- ta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Työntekijä ei ole kuitenkaan oi- keutettu lomapalkkaan tai – rahaan vaan saa lomakorvauksen kerran vuodessa.
Lomapalkka, -korvaus ja -raha
Työntekijällä on halutessaan oikeus nähdä laskelma, joka osoittaa millä perus- teilla lomapalkka tai – korvaus maksetaan. Tämän laskelman voi pyytää palk- kasihteeriltä.
Lomapalkka maksetaan joko lomaa edeltävään palkkaan tai siihen palkkaan, johon lomapäivät sijoittuvat. Lomapäivät tulee ilmoittaa tuntilistassa, jonka yhteydessä loma maksetaan. On tärkeää, että lomapäivät ilmoitetaan palk- kasihteerille!
Lomapalkka
Vuosilomapalkka lasketaan keskipäiväpalkkaan perustuen. Kun jokaisena lo- manmääräytymiskuukautena työntekijä työskentelee vähintään 14 päivää, lasketaan hänen keskipäiväpalkkansa lomapäivien määrän perusteella määräy- tyvällä kertoimella. Vuosilomalain mukaiset kertoimet:
Loma- päivät | Kerroin | Loma- päivät | Kerroin | Loma- päivät | Kerroin | Loma- päivät | Kerroin |
2 | 1,8 | 10 | 9 | 18 | 16,4 | 26 | 24,1 |
3 | 2,7 | 11 | 9,9 | 19 | 17,4 | 27 | 25 |
4 | 3,6 | 12 | 10,8 | 20 | 18,3 | 28 | 25,9 |
5 | 4,5 | 13 | 11,8 | 21 | 19,3 | 29 | 26,9 |
6 | 5,4 | 14 | 12,7 | 22 | 20,3 | 30 | 27,8 |
7 | 6,3 | 15 | 13,6 | 23 | 21,3 | 30+ | +0,9 |
8 | 7,2 | 16 | 14,5 | 24 | 22,2 | ||
9 | 8,1 | 17 | 15,5 | 25 | 23,2 |
Keskipäiväpalkka lasketaan siten, että lomanmääräytymisvuoden aikana työs- säolon ajalta (ei sisällä esim. lomapalkkaa, sairauspoissaolon aikaista palkkaa tai arkipyhäkorvausta) työntekijälle maksettu palkka jaetaan lomanmääräy- tymisvuoden aikana tehtyjen työpäivien määrällä. Tämä summa kerrotaan oi- kealla kertoimella.
Esim. Avustajalle on kertynyt täydet 30 lomapäivää. Avustajan työssäoloajan palkka lomanmääräytymisvuoden ajalta on 11 500 € ja hän on tehnyt 187 työ- päivää. Hänen lomapalkkansa on siis 11 500 / 187 x 27,8 = 1 709,63 €. Yhden
lomapäivän palkka on 1 709,63 / 30 = 56,99 €.
Jos työntekijälle ei jokaiselta lomanmääräytymiskuukaudelta kerry vähintään 14 työssäolopäivää, maksetaan lomapalkka prosenttiperusteisesti niiltä kuu- kausilta, joina työtä on tehty vähintään 35 h. Maaliskuun loppuun mennessä alle vuoden työsuhteessa olleella avustajalla prosenttiperusteinen lomapalkka on 9 % lomanmääräytymisvuoden palkasta. Puolestaan maaliskuun loppuun mennessä vähintään vuoden työsuhteessa olleella lomapalkka on 11,5 %.
Lomakorvaus
Alle 35 h/kk tekevät työntekijät ovat oikeutettuja lomakorvaukseen. 9 %:n lomakorvaus lasketaan lomanmääräytymisvuoden työssäoloajan palkasta. Mi- käli työsuhde on jatkunut lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähin- tään vuoden, on lomakorvaus 11,5 %.
Lomakorvausten maksupäivä on toukokuun 1. päivän tuntilistan tai seuraavan toimitetun tuntilistan yhteydessä.
Lomaraha
Mikäli työnantaja kuuluu HETA-liittoon, työntekijälle maksetaan pääsääntöi- sesti lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan. Näin ei kuitenkaan ole, jos työntekijä ei ole ansainnut lomapäiviä lomavuoden jokaiselta kuukaudelta.
Kun työntekijä ansaitsee lomapäiviä vain osalta lomavuoden kuukausilta, tulisi vuosilomalain mukaan maksaa vapaa-oikeus kuukausilta lomakorvaus erikseen. Vapaa oikeus kuukausilta ei ole oikeutta lomarahaan. Lomapalkan yksikköhin- taan sisältyy myös vapaa-oikeus kuukausien ansiot, jolloin erillistä lomakorva- usta ei makseta, eikä lomaraha näin ollen ole suoraan puolet lomapalkasta. Lomaraha lasketaan kunkin loman osuuden (kesäloma, talviloma) vuosiloma-
palkasta ja maksetaan sen yhteydessä. Mikäli työntekijä ei ole ansainnut lo- mapäiviä, ei lomarahaa makseta lomakorvauksista.
Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa lomansa ja pa- laa lomaltaan sovittuna aikana ellei lomaltapaluun esteenä ole vuosilomalain 7 § mainittu tai muu hyväksyttävä syy. Lomarahaan ei ole oikeutta, jos työ- suhde puretaan tai todetaan purkautuneeksi työsopimuslain 8 luvun mukaises- ti.
Työsuhteen päättyessä lomaraha maksetaan myös lomakorvauksesta edellyt- täen, että työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta. Tämä ei kuitenkaan koske työntekijää, joka jättää irtisanomisajan noudatta- matta tai päättää määräaikaisen työsuhteen työsopimuslain vastaisesti tai jonka työsuhde puretaan tai todetaan purkautuneeksi työsopimuslain 8 luvun mukaisesti.
Omaiset ja lomat
Avustajana toimivalle omaiselle ei xxxxx xxxxx, jos hän on työnantajan ainoa työntekijä. Tällöin hän saa työstään vuosiloman sijaan lomakorvauksen. Jos kuitenkin työnantajalla on muitakin työntekijöitä omaisen lisäksi, myös omai- selle kertyy lomapäivä.
Lomapäivien pitäminen ja niistä ilmoittaminen
Kaikki lomapäivät on pidettävä, eikä niitä makseta rahana. Lomapalkka ja – raha maksetaan lomaa edeltävässä palkassa. Erillisestä pyynnöstä nämä voi- daan maksaa myös vasta loman jälkeen tai loman aikana. Lomapalkkaa tai – rahaa ei makseta useita kuukausia etukäteen, vaan vasta loman lähestyessä.
Avustaja sopii työnantajan kanssa vuosiloman ajankohdasta. Työntekijä voi ilmoittaa pitämänsä vuosiloman ajankohdan palkanlaskentaan joko puheli- mitse, sähköpostilla tai merkitsemällä loman tuntilistaan. Suositeltavaa on ilmoittaa lomasta mahdollisten muiden ilmoitusten lisäksi lomaa edeltävässä tuntilistassa.
Tavanomaisesti 30 päivän vuosilomasta sijoitetaan kesälomakaudelle (2.5– 30.9) 24 päivää ja talvilomaksi 6 päivää. Vuosilomasta vähintään 12 päivää on pidettävä yhtäjaksoisesti. Loppuosa lomasta on pidettävä viimeistään seu- raavan lomakauden alkuun mennessä. Mikäli vuosilomaa on kertynyt alle 12 päivää, on koko loma pidettävä yhtäjaksoisesti. 12 päivän sääntö on pakot- tava, mutta muuten työntekijä ja työnantaja voivat sopia, miten (milloin ja millaisissa jaksoissa) loput lomapäivät pidetään.
12 päivää ylittävän loman lomanosan pitäminen on sopimalla mahdollista siir- tää pidettäväksi viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä (eli seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä).
Lisäksi mikäli työnantaja ja työntekijä yhdessä niin sopivat, voidaan loma pi- tää myös lomakauden (2.5.-30.9.) ulkopuolella, kuitenkin ennen seuraavaa lomakautta eli seuraavan vuoden 30.4. mennessä.
Avustettavan henkilön työntekijä(t) on vakuutettu Seinäjoella Pohjolan tapaturma- vakuutuksella. Jos työnantajalla on valmiiksi jo joku muu vakuutus toisen kunnan alueelta meille, siirretään se Pohjolaan. Vakuutus kattaa työpaikalla tai työmat- kalla tapahtuneet tapaturmat.
Xxxxxx toimin työtapaturman sattuessa?
1. OTA YHTEYS POHJOLA TERVEYSMESTARI -PALVELUUN
Jos tarvitset lääkärihoitoa, olethan yhteydessä Pohjola Terveysmestari - palveluun.
Tavoitat terveysmestarit puhelimitse 0100 5225 tai Pohjola Sairaala -sovelluksen
kautta. Palvelu on avoinna joka päivä klo 7-23.
Pohjola Vakuutuksen asiakkaana saat terveysmestarilta avun kaikkiin terveyshuo- liin, hoito-ohjeet pienempiin vaivoihin ja tarvittaessa ohjauksen sopivaan hoitoon etälääkärille tai lähimpään Pohjola Sairaalan tai Pohjola Vakuutuksen kumppanin vastaanotolle.
Palveluaikojen ulkopuolella ja akuuteissa kiiretapauksissa voit hakeutua mihin tahansa lääkäriin tai sairaalaan saadaksesi ensiapua. Ota lääkärikäynnille mu- kaan Kela-kortti.
Pohjola Terveysmestari -palvelu on Pohjola Vakuutuksen vakuutusasiakkaiden käy- tössä veloituksetta puhelimitse ja Pohjola Sairaala -sovelluksessa. Puhelusta veloi- tetaan vain normaali paikallisverkkomaksu (pvm) tai kotimaisen matkapuhelinope- raattorin hinnaston mukainen matkapuhelinmaksu (mpm).
Lääkärikäynnin yhteydessä kerro työnantajasi nimi ja vakuutusyhtiö.
2. ILMOITA TYÖNANTAJALLE
Ilmoita tapaturmasta työnantajallesi mahdollisimman pian, koska vahinkoasiasi käsittelyn aloittaminen edellyttää, että saamme työnantajalta tapaturmailmoituk- sen.
Työnantajan on tehtävä tapaturmailmoitus vakuutusyhtiölle maksimissaan 10 arkipäivän kuluessa (ei esim. kaksi kuukautta myöhemmin).
Työnantaja voi tehdä itse tapaturmailmoituksen verkko-osoitteessa: xxxxx://xxxx.xx.xx/xx/xxxxxxx/xxxxx000x0.xxx?xxxxxxxxxxxxxxxx&xxxxxxxxxxxx
Jos sinulla on kysyttävää tapaturmavahingon käsittelystä tai tapaturmailmoituksen tekemisestä, voit olla yhteydessä puhelimitse Pohjolan vakuutusneuvonta arkisin klo 8.00 – 18.00 (puh. 0303 0303).
Pohjola ottaa vahingon käsittelyyn viimeistään 7 arkipäivän kuluessa tapaturmail- moituksen saapumisesta, ja on sinuun yhteydessä, jos he tarvitsevat lisätietoja. Saat korvauspäätöksen viimeistään 30 vuorokauden kuluessa siitä, kun Pohjola on saanut kaikki päätökseen tarvittavat tiedot.
Jos työtapaturma sattui liikenteessä, saattaa sinulla olla oikeus korvauksiin myös liikennevakuutuksesta. Vahingosta tulee ilmoittaa tällöin sekä työnantajan työtapa- turmayhtiöön että vahingon aiheuttaneen osapuolen liikennevakuutusyhtiöön.
3. ILMOITA TAPATURMASTA AIHEUTUNEET KULUT
Mahdolliset jatkohakemukset esimerkiksi lääke- tai matkakuluista voit tehdä itse xx.xx:ssä tai OP-mobiilissa.
Seuraavia korvauksia on lain mukaan haettava vuoden sisällä:
o lääkkeet ja hoitotarvikkeet
o palkka tutkimusten ja fysikaalisen hoidon ajalta
o sairaanhoidon ja kuntoutuksen matka- ja majoituskulut
o kodinhoidon lisäkustannukset
o vahinkotapahtuman yhteydessä särkyneet silmälasit, kuulokojeet, hammas- proteesit, tukisidokset ja -liivit sekä tekojäsenet, -nivelet ja -elimet
o korvaus sairaanhoidon antamisen yhteydessä rikotuista vaatteista sekä riko- tun sormuksen korjaamisesta
4. MITÄ TAPATURMAVAKUUTUS KORVAA?
Suomessa laki velvoittaa työnantajan vakuuttamaan henkilöstönsä työtapaturmien varalta. Työtapaturmavakuutus korvaa lääkärikäyntejä ja niihin liittyviä matkakulu- ja, lääkkeitä, kuntoutusta sekä päivärahoja sairauslomalta, jos tapaturma on sattu- nut työssä tai kodin ja työpaikan välisellä työmatkalla.
Vakuutus korvaa kuluja myös silloin, jos tapaturma on sattunut tavanomaisella vir- kistystauolla, työmatkalla, työnantajan asioilla tai luottamustehtävää hoidettaessa.
Työterveyshuolto järjestetään työntekijöille työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi.
Työterveyshuollon piiriin kuuluvat KAIKKI työntekijät riippumatta esimerkiksi siitä, onko työsuhde määräaikainen tai osa-aikainen tai onko työntekijä perheenjäsen.
Mitä työterveyshuolto kattaa?
Henkilökohtaisten avustajien työterveyshuolto kattaa työhöntulo- ja seuranta- tarkastukset viiden vuoden välein. Tarkastuksessa tehdään tarpeen mukaan ve- renpaineen mittaus, kuulon sekä näön seuranta ja tarvittaessa lähete laboratorio- tutkimuksiin.
Jos työntekijän työkyky alentuu, ja hän tarvitsee siihen Kelan vaatiman työterveys- lääkärin kannanoton, niin myös se on saatavissa työterveyshuollosta.
Täytyy muistaa, ettei työterveyshuolto kata sairaskuluja! Eli jos työntekijä sai- rastuu ja tarvitsee siitä esim. todistuksen, hänen täytyy hakeutua terveyskeskuk- seen.
Työsuhteen ongelmatilanteet johtuvat usein epäselvyyksistä ja väärinkäsityksistä. Jos ongelmia ilmenee, ensimmäisenä ongelmat kannattaa ottaa puheeksi, ratkoa ja sopia yhdessä työsuhteen toisen osapuolen kanssa. Etukäteen asioista sopiminen selkeyttää yleensä tilanteita, jolloin ongelmatilanteilta vältytään.
Työnantajalla tai työntekijällä on mahdollisuus saada ohjausta työhönsä, mutta täl- löin on huomioitava toista osapuolta kohtaan solmittu vaitiolovelvollisuus. Ongel- matilanteissa kannattaa aina hakea hyvissä ajoin apua vammaispalvelusta, palk- kasihteeriltä, JHL:ltä tai esimerkiksi HETA-liiton HetaHelp-palvelusta.
Varoituksen antaminen
Työnantaja voi antaa työntekijälle kirjallisen varoituksen, mikäli työntekijä on lai- minlyönyt työsuhteensa liittyviä velvoitteita tai muuten toiminnallaan hankaloittaa työsuhteen toimivuutta. Varoitus annetaan ensimmäisenä suullisesti, josta työnte- kijän on mahdollista korjata virheensä. Mikäli suullinen varoitus ei tehoa, työnanta- ja voi antaa varoituksen kirjallisena.
Varoituksen jälkeen työntekijää on kuultava ja annettava mahdollisuus korjata me- nettelytapansa. Jos kirjallisesta varoituksesta huolimatta varoitetusta syystä johtu- va käytös jatkuu, on työnantajalla oikeus päättää työsuhde varoitukseen viittaaval- la syyllä.
Kirjallisessa varoituksessa on käytävä ilmi varoituksen syy konkreettisesti, toiminta- tavan konkreettinen korjaus vaatimus ja seurannan määräaika, seuraukset jos sovi- tusta poiketaan sekä oltava työnantajan ja työntekijän allekirjoitus. Näin todetaan varoituksen syyt, korjauskeinot sekä varmistetaan, että työntekijää on kuultu ta- pahtuneesta.
Määräaikainen työsopimus päättyy automaattisesti määräajan umpeuduttua ilman irtisanomisaikaa. Määräaikaista työsuhdetta ei voi purkaa yksipuolisesti. Tahtoessaan työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia yhteisellä sopi- muksella työsuhteen päättämisestä tai määräajan muuttamisesta.
Toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen voi päättää toinen osapuoli yksin tai molemmat yhteisellä sopimuksella. Toiselle osapuolelle tulee toimittaa tieto välittömästi ja työsuhde päättyy irtisanomisaikaa noudattaen.
Koeaikana kumpikin osapuoli voi purkaa työsuhteen ilman irtisanomisaikaa.
Kaikista irtisanomisista tulee toimittaa irtisanomisilmoitus palkanlasken- taan. Ilmoitus voi olla vapaamuotoinen, täytetty erillinen lomake tai irtisa- nomisen voi ilmoittaa tuntilistassa. Ilmoituksesta tulee ilmetä työsuhteen päättymispäivämäärä sekä – syy. Mikäli palkanlaskennassa ei tiedetä irtisa- noutumisesta, ei tiedetä maksaa myöskään kertyneitä lomakorvauksia.
Pyydettäessä saat myös työtodistuksen ja palkkatodistuksen.
Irtisanomisaika
HETA-liiton jäsen
Jos työnantaja tai työntekijä irtisanoo toistaiseksi voimassa olevan työsopi- muksen, noudatetaan yhden kuukauden irtisanomisaikaa. Jos työsuhde on kes- tänyt yli viisi vuotta, noudatetaan kahden kuukauden irtisanomisaikaa.
Määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomisaikaa sovitun työkauden päättyessä.
EI-jäsen
Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:
1.) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden;
2.) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;
3.) kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kah- deksan vuotta
Jollei muusta sovita, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:
1.) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;
2.) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.
Työnantajan irtisanoessa | Työntekijän irtisanoutuessa | ||
Työsuhteen pituus | Irtisanomisaika | Työsuhteen pituus | Irtisanomisaika |
0-1 vuotta | 14 päivää | 0-5 vuotta | 14 päivää |
1-4 vuotta | 1 kk | yli 5 vuotta | 1 kk |
4-8 vuotta | 2 kk | ||
Lomakorvaus työsuhteen päättyessä
Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosiloman sijasta loma- korvaus siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai loma- korvausta.
Mikäli työntekijällä ei ole työsuhteen päättyessä kertynyt oikeutta lomaan, maksetaan hänelle lomakorvaus 9 % tai 11,5 % mukaan.
Mikäli työntekijälle on kertynyt lomapäiviä, voidaan ne pitää työsuhteen lop- puun, mikäli työntekijä näin haluaa. Tästä tulee kuitenkin ilmoittaa työnanta- jalle etukäteen niin, että työnantaja ehtii järjestää uuden työnteki- jän/sijaisen lähtevän työntekijän loman ajaksi.
Työsuhteen päättymisen lomakorvaus lasketaan samoin periaattein, kuin vuo- siloman palkka, eli joko keskipäiväpalkkaan perustuen tai prosenttiperustei- sesti.
Työsopimuksen lisäliite, työtehtäväluettelo Työsopimuksen lisäliite, sopimuksen sisältö Tuntilista
Lomautusilmoitus Irtisanoutumisilmoitus
Ilmoitus työsuhteen päättymisestä
Jos linkki ei aukea klikkaamalla, saat linkit auki painamalla yhtä aikaa CTRL + nap- sauttamalla linkkiä.
Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus 1.2.2020– 30.4.2021
Työsopimuslaki 26.1.2001/55 Vuosilomalaki 162/2005
Työ- ja elinkeinoministeriö. Vuosilomalaki. Luku 5.5 Vuosiloman säästäminen, s. 23
SEINÄJOEN KAUPUNKI / VAMMAISPALVELU / XXXXXXXXX.XX