ASUNTOALUEEN MAANVUOKRASOPIMUS

HELSINGIN KAUPUNKI

Kaupunkiympäristön toimiala

ASUNTOALUEEN MAANVUOKRASOPIMUS

SOPIMUS NUMERO

KAUPUNGIN PÄÄTÖS

VUOKRA-ALUEEN KÄYTTÖTARKOITUS

Asuntotarkoituksiin, ilman tontinvuokraoikeutta

VUOKRANANTAJA

Y-TUNNUS

VUOKRALAINEN

Y-TUNNUS:

Helsingin kaupunki 201256-6

Kaupunkiympäristön toimiala Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit-palvelu PL 2214, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI

xxxx

VUOKRA-AIKA 16.9.2017 – 31.12.2080

VUOKRA-ALUE Helsingin kaupungin tontti 91-35-172-1, pinta-ala 2 309 m²

Klk 23.10.2001, 792§, 25.4.2006, 294§, 5.12.2006, 787§, 26.6.2007, 455§

SOPIMUKSEN EHDOT:

1 §

Vuokra Tammikuun 1. päivästä 2019 alkaen vuosivuokra sidotaan viralliseen elinkustannusindeksiin, jossa lokakuu 1951 on 100 siten, että perus- vuosivuokra on 828 euroa vuodessa sekä sitä vastaava perusindeksi

100. Kunkin kalenterivuoden vuosivuokra tarkistetaan kertomalla pe- rusvuosivuokra luvulla, joka saadaan jakamalla edellisen kalenterivuo- den keskimääräinen elinkustannusindeksi perusindeksillä 100.

Vuokra maksetaan vuosittain neljässä yhtä suuressa erässä. Eräpäivät ovat 1.3., 15.4., 15.7. ja 15.10.

Kalenterivuodelta (1.1.-31.12.) perittävä vuokra on 31.12.2018 saakka 15 914 euroa, jolloin vuokra-ajalta 16.9.2017 - 31.12.2018 perittävä

vuokra on 20 556 euroa.

Kunkin vuokralaisen osuus edellä mainitusta vuokrasta määräytyy pää- töksessä määritellyn määräosan mukaisesti. Maanvuokralaskut tulee kuitenkin toimittaa vuokralaisille hallinta-aluekohtaisesti päätöksessä määriteltyjen mukaisessa suhteessa.

Kaupunginvaltuuston päätöksen 3.6 2009 (136 §) mukaan tontin vuok- ralaiset vapautuvat Hitas-rajoituksista 30 vuoden kuluttua vuokra-alu- eelle rakennettavan viimeisen määräosan (asuinrakennuksen) valmis- tumisesta.

Hitas-sääntelyn päättyessä tontin maanvuokra korotetaan samalle ta- solle kuin vuokraushetkellä vallinneen käytännön mukainen sääntele- mättömän tontin vertailuvuokra vaihtamalla sääntelemättömän tontin perusvuosivuokra sopimuksen mukaiseksi perusvuosivuokraksi indek- siehtojen säilyessä samana.

Tontin vuokraushetkellä vallinneen käytännön mukainen sääntelemät- tömän tontin perusvuosivuokra on 971 euroa vuodessa sekä sitä vas- taava perusindeksi 100.

Vuokranantajalla on oikeus korottaa maanvuokraa, mikäli vuokra-alu- eelle toteutetaan asuin-, liike- tai muuta pääkäyttötarkoituksen mu- kaista tilaa yhteensä enemmän kuin 714 k-m².

Lisäksi vuokranantajalla on oikeus tarkistaa vuokraa vuokra-alueen käyttötarkoituksessa, kaavamääräyksissä, rakennusoikeudessa tai muussa sellaisessa seikassa tapahtuvien muutosten johdosta. Edellä mainitulla tarkoitetaan myös sääntelemättömän tontin vuokraan vastaa- vin perustein tehtäviä tarkistuksia.

Kunkin vuokralaisen osuus edellä mainitusta vuokrasta määräytyy edellä kohdassa vuokralaiset määritellyn määräosan mukaisessa suh- teessa.

Ellei vuokraeriä tai muita sopimukseen perustuvia saatavia suoriteta eräpäivänä, vuokralainen on velvollinen maksamaan erääntyville saata- ville eräpäivästä maksupäivään korkoa ja perimispalkkiota kaupungin- hallituksen vahvistaman päätöksen mukaan.

2 §

Lohkomiskustannukset Vuokralainen on velvollinen kustannuksellaan hakemaan tonttijaon, lohkomisen ja tontin merkitsemisen kiinteistörekisteriin.

3 §

Siirto-oikeus Vuokralaisella on oikeus vuokranantajaa kuulematta siirtää vuokraoi- keus toiselle.

Vuokra-alueella olevien rakennusten omistusoikeutta ei saa luovuttaa vuokraoikeudesta erillään.

Uuden vuokralaisen on haettava vuokraoikeutensa kirjaamista maan- mittauslaitokselta maakaaren mukaisesti.

Uuden vuokralaisen tulee viipymättä siirron tapahduttua toimittaa Hel- singin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit palvelulle jäl- jennös luovutuskirjasta tai muusta saannon perusteena olevasta asia- kirjasta sekä ilmoittaa samalla kirjallisesti maanvuokran uusi laskutus- osoite.

Myös entinen vuokralainen vastaa vuokraehtojen noudattamisesta maanmittauslaitoksen kirjaamaan vuokraoikeuden siirtoon saakka sekä kirjaamiseen mennessä erääntyvien sopimusvelvoitteiden suorittami- sesta.

Vuokranantajalla on oikeus vuokraoikeuden siirrosta huolimatta saada ja hakea mahdollisesti maksamatta olevat vuokrasaatavansa panta- tusta vuokraoikeudesta ja vuokralaiselle kuuluvista rakennuksista.

4 §

Alivuokraus Vuokralainen ei saa luovuttaa vuokra-aluetta tai sen osaa toisen käytet- täväksi.

5 §

Vakuudet Vuokralaisten on haettava vuokraoikeutensa kirjaamista maanmittaus- laitokselta maakaaren mukaisesti.

Kiinnitykset

Vuokralaiset valtuuttavat Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittä- minen ja tontit palvelun hakemaan vuokralaisten kustannuksella par- haalle etusijalle vahvistettavat kiinnitykset jokaiseen hallinnanjakosopi- muksella jaetun vuokra-alueen määräosaan ja määräosan mukaisella vuokra-alueella oleviin rakennuksiin jokaisen kiinnityksen ollessa suu- ruudeltaan enintään ( ) euroa.

Samalla vuokralaiset määräävät, että todistuksena edellä mainitun kiin- nityksen vahvistamisesta annettavat panttikirjat kirjaamisviranomaisen on luovutettava Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit palvelulle.

Mikäli 1 §:n mukaista maanvuokraa tarkistetaan, kaupungilla on oikeus kaikissa tapauksissa parhaalla etusijalla oleviin kiinnityksiin.

Panttaussitoumus

Vuokralaiset luovuttavat ja panttaavat edellä mainitut panttikirjat kau- pungille vakuudeksi vuotuisen vuokramaksun ja kadun tai tien vuotui- sen kunnossa- ja puhtaanapitokorvauksen suorittamisesta viivästyskor- koineen ja perimiskuluineen.

Jos vuokralainen jättää tähän vuokrasopimukseen perustuvat edellä mainitut erääntyneet maksut maksamatta, kaupungilla on oikeus vuok- ralaista enempää kuulematta voimassa olevan lain mukaisesti hakea pantin nojalla saatavansa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Pantin tuotto

Vuokralaisten antamat panttaussitoumukset kattavat myös pantin tuo- ton. Tuottona pidetään esimerkiksi huoneenvuokraa panttina olevan kiinnityksen kohteesta.

Jos vuokralainen on laiminlyönyt vuokrasopimukseen perustuvan mak- suvelvoitteen, vuokranantajalla on oikeus saada edellä mainittu huo- neenvuokra välittömästi huoneenvuokralaiselle tehdyn ilmoituksen jäl- keen.

6 §

Varauspäätösten noudattaminen

Vuokralainen on velvollinen noudattamaan kiinteistölautakunnan pää- töksen 1.10.2015 (426 §) sekä asuntotonttitoimiston toimistopäällikön päätösten 29.12.2015 (368 §) ja 19.1.2016 (18 §) mukaisia varauseh- toja liitteineen, ellei tämän vuokrasopimuksen ehdoissa ole toisin jonkin asian osalta todettu.

7 §

Suunnitteluvelvolli- suus, luvat, yhteenso- vittaminen ja rakenta- miskelpoisuus

Suunnitteluvelvollisuus ja luvat

Vuokralainen on velvollinen noudattamaan asemakaavan muutosta nro 12093, ellei siitä myönnetä poikkeamispäätöstä.

Lisäksi vuokralainen on velvollinen noudattamaan mahdollisia alueelli- sia rakennustapa- ja suunnitteluohjeita. Vuokra-alue tulee suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä kaupungin alueellisten yhteistyö- ja koordinointi- ryhmien kanssa.

Vuokralaisen tulee lisäksi noudattaa vuokra-alueen rakentamisessa kulloinkin voimassa olevaa maaomaisuuden kehittäminen ja tontit pal- velun toimintaohjetta ”Kaivu- ja louhintatoimenpiteiden suorittaminen sekä kaadettavat puut” (ohje päivitetty viimeksi 30.6.2016), ellei vuok- ranantajan (maaomaisuuden kehittäminen ja tontit palvelun) kanssa toi- sin sovita tai vuokranantaja toisin määrää.

Vuokralainen on velvollinen kustannuksellaan hankkimaan kaikki hank- keen toteuttamisen sekä vuokra-alueen ja sille sijoitettavien rakennus- ten myöhemmän käytön, peruskorjaamisen, muutostöiden tai muiden vastaavien edellyttämät viranomaisluvat ja noudattamaan niiden ehtoja ja määräyksiä.

Suunnitelmien yhteensovittaminen ja vuokra-alueen rakentamiskelpoi- suus

Vuokralainen on tietoinen siitä, että vuokra-alueen rakentamiseen ja sen aikatauluun saattaa merkittävästi vaikuttaa yleisten alueiden raken- taminen sekä muiden vuokra-aluetta ympäröivien kiinteistöjen rakenta- minen.

Vuokralainen on velvollinen osaltaan kustannuksellaan yhteen sovitta- maan vuokra-alueen rakentamista koskevat suunnitelmat sekä toteu- tuksen tarvittavilta osin yleisten alueiden sekä muiden vuokra-aluetta ympäröivien kiinteistöjen kanssa. Vuokralainen on edelleen osaltaan kustannuksellaan velvollinen koordinoimaan vuokra-alueen rakentami- sen vuokra-aluetta ympäröivien kiinteistöjen sekä yleisten alueiden ra- kentamisen kanssa siten, ettei vuokra-alueen rakentamisesta aiheudu aiheetonta haittaa muiden tonttien eikä yleisten alueiden rakentami- selle.

Vuokralainen on velvollinen hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloitta- mista varmistamaan vuokra-alueen rakentamiskelpoisuuden ja vuokra- aluetta ympäröivien katu- puisto- ja muiden yleisten alueiden sekä kun- nallistekniikan ajantasaiset suunnitelmat ja toteutusaikataulun näistä vastaavilta tahoilta ja yhteen sovittamaan vuokra-alueen rakentamista koskevat suunnitelmansa näiden kanssa. Vuokra-alueen ulkopuoliset kadut, puistot ja vuokra-aluetta palveleva kunnallistekniikka rakenne- taan kaupungin ja muiden niiden toteuttamisesta vastaavien tahojen päättämän aikataulun mukaisesti.

8 §

Piirustukset Vuokra-alueelle rakennettavan rakennuksen piirustukset on, sen lisäksi mitä niiden käsittelystä on erikseen määrätty, esitettävä kaupunkiympä- ristön asukas- ja yrityspalvelujen hyväksyttäväksi.

Jos vuokra-alueelle rakennettujen tilojen käyttötarkoitusta muutetaan toiseksi tai tontille rakennetaan lisää kerrosalaa, muutospiirustukset on esitettävä Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit palvelun hyväksyttäväksi.

9 §

Rakentamisvelvolli- suus

Hyväksyttyjen piirustusten mukaiset rakennukset on rakennettava vuokra-alueelle kahden (2) vuoden kuluessa vuokra-ajan alkamisesta lukien.

Rakennusta ei saa ilman kaupungin lupaa kokonaan tai osittain purkaa.

Jos rakennus osaksi tai kokonaan palaa tai muutoin tuhoutuu, se on ra- kennettava uudelleen yhden (1) vuoden kuluessa.

Vuokranantaja voi hakemuksesta pidentää mainittuja rakentamisaikoja.

Jos vuokralainen laiminlyö edellä määrätyn rakentamisvelvollisuuden täyttämisen, vuokranantajalla on oikeus irtisanoa sopimus.

10 §

Maa-ainekset ja puut Vuokra-alueen rakentamisen yhteydessä irrotettavat maa- ja kiviainek- set ovat kaupungin omaisuutta. Tämän vuoksi vuokralainen on velvolli- nen ilmoittamaan maa- ja kiviaineksista kaupungille ja korvauksetta kul- jettamaan ne kaupungin osoittamaan paikkaan. Mikäli kaupungilla ei ole osoittaa maa- ja kiviaineksille vastaanottopaikkaa eikä kaupunki muuta ilmoita, mainittujen maa- ja kiviainesten omistusoikeus siirtyy vuokralaiselle. Tällöin vuokralainen on velvollinen kustannuksellaan huolehtimaan niistä kulloinkin voimassa olevien säännösten mukai- sesti.

Vuokralainen on velvollinen lunastamaan rakennustyön yhteydessä kaadettavat puut tai toimittamaan ne kustannuksellaan kaupungin osoittamaan paikkaan. Kaadettavien puiden lunastuksesta tai kuljetuk- sesta sovitaan kaupungin suorittamassa puustokatselmuksessa.

Asiaa koskevia tarkempia tietoja ilmenee Helsingin kaupungin maa- omaisuuden kehittäminen ja tontit palvelun toimintaohjeesta kaupungin tonttien rakennuttajille.

11 §

Työmaaehto Vuokralainen on velvollinen työmaan järjestämisessä ja vuokra-alueen rakentamisessa ottamaan huomioon työmaan sijainnin asettamat kau- punkikuvalliset ja muut erityisvaatimukset.

Työmaa on pidettävä jatkuvasti yleisilmeeltään siistinä ja järjestettävä siten, että se näyttää huolitellulta kaupunkikuvassa, eikä siitä saa ai- heutua vaaraa alueen tuntumassa liikkuville. Ympäröiville kiinteistöille on turvattava kohtuulliset toimintaedellytykset rakennustyön aikana.

Katu- ja muiden yleisten alueiden sekä tonttialueiden luovuttamisesta työmaan käyttöön on sovittava kaupunkiympäristön asukas- ja yritys- palvelun alueiden käyttö ja valvonta-yksikön kanssa sen määräämin ehdoin.

Mahdollisista tilapäisistä liikennejärjestelyistä on sovittava hyvissä ajoin etukäteen kaupungin liikenne- ja katusuunnittelupalvelun, alueiden käyttö- ja valvonta-yksikön ja tarvittaessa myös rakennetun omaisuu- den hallinta palvelun sekä Helsingin kaupungin liikennelaitoksen kanssa.

12 §

Johtoehto Vuokra-alueella sijaitsee tai saattaa sijaita käytössä olevia kunnallistek- nisiä johtoja, viemäreitä ja laitteita tai muita vastaavia rakenteita. Vuok- ralainen on velvollinen kustannuksellaan erikseen selvittämään vuokra- alueen johtotiedot ennen rakentamisen aloittamista kaupungin johtotie- topalvelusta (puhelin 310 31930).

Vuokralainen on velvollinen korvauksetta sallimaan kunnallisteknisten johtojen, viemäreiden, laitteiden ja muiden vastaavien rakenteiden ra- kentamisen, pitämisen, käyttämisen, huoltamisen ja uudistamisen vuokra-alueella.

Mikäli vuokra-alueen asemakaavan mukainen rakentaminen ja/tai käyttö edellyttää mainittujen kunnallisteknisten johtojen tms. rakentei- den siirtämistä, vuokralainen on hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista velvollinen sopimaan mainittujen kunnallisteknisten johto- jen tms. rakenteiden siirtämisestä po. johtojen ja rakenteiden omistajien kanssa. Lisäksi vuokralainen on velvollinen sopimaan vuokranantajan (maaomaisuuden kehittäminen ja tontit palvelun) kanssa johtosiirtojen tilaamisesta ja siirroista aiheutuvista kustannuksista. Johtosiirtoehdot sekä laitteiden ja rakenteiden siirtoehdot määrittelee johtojen ja laittei- den/rakenteiden omistaja.

Kaupungilla on oikeus korvauksetta erikseen sopia tämän oikeuden luovuttamisesta kolmannelle.

13 §

Vuokra-alueen aiempi käyttö

Vuokralainen on velvollinen kustannuksellaan poistamaan uudisraken- tamisen edellyttämässä laajuudessa vuokra-alueella tai sen maape- rässä mahdollisesti olevat rakennus- tai muut jätteet ja vanhat raken- teet, kuten johdot, putket, pylväät, asfaltoinnin, perustukset tai muut vastaavat.

Mikäli niiden poistamisesta arvioidaan aiheutuvan rakentamishankkeen kokonaisuus huomioon ottaen erityisen merkittäviä kustannuksia, kus- tannusten jakamisesta vuokranantajan ja vuokralaisen välillä voidaan neuvotella maaomaisuuden kehittäminen ja tontit palvelun kanssa edel- lyttäen, että tämä tapahtuu etukäteen ennen toimenpiteeseen ryhty- mistä. Muuten vuokralainen vastaa joka tapauksessa yksin kaikista mainituista kustannuksista.

Vuokranantaja ei vastaa viivästyksestä johtuvista vahingoista, joita vuokralaisen hankkeelle saattaa aiheutua vuokra-alueen maaperän puhdistamisesta tai vuokra-alueella tai sen maaperässä olevien raken- teiden, jätteiden tai muiden vastaavien poistamisesta.

14 §

Vuokranantajan Ilmoitus maaperän puhtaudesta

Vuokranantaja ilmoittaa käytettävissään olevien tietojen perusteella, ettei vuokra-alueella aiemmin ole harjoitettu toimintaa, joka saattaisi ai- heuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista.

Mikäli vuokra-alueella ilmenee tarvetta maaperän puhdistamiseen, vuokralainen on velvollinen välittömästi ottamaan yhteyttä vuokrananta- jaan (Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit palvelu). Vuokranantaja korvaa vuokralaiselle pilaantuneen maaperän puhdistamisesta aiheutu- neet tavanomaisiin maarakennuskustannuksiin nähden ylimääräiset kustannukset, mikäli korvattavista toimenpiteistä ja kustannuksista on sovittu vuokranantajan kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Sel- vyyden vuoksi todetaan, että alemman ohjearvon alittavista haitta-ai- nepitoisuuksista aiheutuvia toimenpiteitä tai kustannuksia ei pidetä tässä tarkoitettuna pilaantuneen maaperän puhdistamisena. Vuokran- antaja ei vastaa maaperän puhdistamisesta aiheutuvasta viivästymi- sestä, eikä viivästyksestä johtuvista vahingoista, haitoista eikä kustan- nuksista, joita vuokralaisen hankkeelle saattaa aiheutua.

Edellä mainittu vuokranantajan korvausvelvollisuus pilaantuneesta maaperästä on voimassa siihen asti, kun kaikki vuokra-alueelle raken- nettavat rakennukset ovat asemakaavan muutoksen nro 12093 ja tä- män vuokrasopimuksen käyttötarkoituksen mukaisesti ensimmäisen kerran viranomaisen toimesta hyväksytty käyttöönotettavaksi, kuitenkin enintään viisi vuotta vuokrasuhteen alkamisesta lukien. Tämän jälkeen vuokralainen vastaa pilaantumisesta ja siitä aiheutuvista kustannuk- sista.

Edellä mainittu vuokranantajan korvausvelvollisuus ei koske vuokralai- sen tai vuokralaisen lukuun toimineen toiminnasta ennen vuokrasuh- teen alkamista aiheutunutta pilaantumista. Edellä mainittu ei myöskään koske vuokra-aikana aiheutunutta pilaantumista riippumatta sen aiheut- tajasta.

15 §

Vuokralaisen vastuu maaperän puhtau- desta

Vuokralainen on velvollinen huolehtimaan siitä, että vuokra-alue ei vuokralaisen toimesta tai muutoin pilaannu.

Mikäli vuokra-alue vuokra-aikana tapahtuneen onnettomuuden tai muun syyn vuoksi pilaantuu, vuokralainen on velvollinen viipymättä il- moittamaan asiasta viranomaisille sekä erikseen kirjallisesti Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit palvelulle.

16 §

Hoitovelvollisuus Vuokralainen on velvollinen pitämään vuokra-alueen ja vuokra-alueella olevat rakennukset ja muut rakenteet sekä vuokra-alueen rakentamat- toman osan hyvässä kunnossa sekä noudattamaan vuokranantajan nii- den hoidosta antamia määräyksiä.

Kaupungin rakennusvalvontapalvelulla on oikeus määrätä, että istutet- taviksi määrätyt tai luonnontilaan jäävät vuokra-alueen osat on raken- nustyön ajaksi tarpeellisin osin aidattava.

Vuokra-alueella kasvavia puita ei saa vahingoittaa eikä rakennusval- vontapalvelun luvatta kaataa.

17 §

Kadun ja yleisen alu- een kunnossa- ja puh- taanapitovelvollisuus

Vuokralaisen velvollisuus pitää kunnossa ja puhtaana vuokra-aluee- seen rajoittuva katu ja yleinen alue määräytyy sen mukaan kuin laissa kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta sekä asianomaisessa kunnallisessa säännössä määrätään.

Siihen asti kunnes alueen asemakaava on vahvistettu ja katu on luovu- tettu tai katsottava luovutetuksi yleiseen käyttöön, vuokralainen huoleh- tii ja vastaa siitä, että vuokra-alueen kohdalla pidetään kunnossa ja puhtaana puolet alueeseen rajoittuvaan tiemaahan kuuluvan, yleistä lii- kennettä varten kuntoonpannun tien leveydestä ja sen lisäksi kuntoon- pannulta tieltä vuokra-alueelle johtavat tieosat. Tähän velvollisuuteen kuuluu myös lumen poistaminen ja talvihiekoitus.

Vuokralainen voi eri sopimuksella antaa tämän pykälän mukaan vuok- ralaiselle kuuluvan kunnossa- ja puhtaanapidon kaupungin tehtäväksi.

18 §

Lämpö- ja porakaivot ym.

Vuokralainen on velvollinen noudattamaan vuokra-alueelle sijoitetta- vien porareikien, kuten lämpökaivojen ja/tai porakaivojen, keruuputkis- tojen ja/tai niitä koskevien rakenteiden, laitteiden tai vastaavien toteut- tamisessa kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä, Helsingin kau- pungin (rakennusvalvontapalvelun ja kaupunkimittauspalvelun) ohjeis- tusta ja vuokrasopimuksessa olevia ehtoja.

Vuokralainen on tietoinen, että lämpökaivojen ja/tai porakaivojen tai muiden vastaavien järjestelmien sijoittaminen vuokra-alueelle edellyt- tää viranomaislupien lisäksi maanomistajan (maaomaisuuden kehittä- minen ja tontit palvelun) erillistä suostumusta.

Tämän vuoksi vuokralainen on velvollinen etukäteen ennen edellä mai- nittuihin toimenpiteisiin ryhtymistä huolella selvittämään kaupungilta (kaupunkimittauspalvelulta) vuokra-alueen osan, johon porareiät ja muut vastaavat maanalaiset rakenteet voidaan sijoittaa. Selvitys tarvi- taan myös toimenpide- tai muun vastaavan luvan hakemiseen.

Vuokralainen on tietoinen ja hyväksyy sen, että vuokra-alueen alapuo- lella sijaitsevat tunnelit, tilat, tilavaraukset, kallioresurssi- tai pohjavesi- alueet tai vastaavat saattavat estää mainittujen kaivojen tai muiden vastaavien maanalaisten rakenteiden sijoittamisen vuokra-alueelle.

Edellä mainitut kaivot tai muut vastaavat maanalaiset rakenteet on si- joitettava vuokra-alueella ja sen alapuolella ainoastaan kaupungin niille osoittamalle alueelle. Muussa tapauksessa vuokralainen vastaa ehdon rikkomisesta aiheutuvista kaikista mahdollisista vahingoista ja muista seuraamuksista.

Vuokranantajalla ja/tai sen määräämillä on oikeus korvauksetta toteut- taa vuokra-alueelle ja sen ympäristöön maanalaisia hankkeita sekä käyttää, ylläpitää ja kehittää niitä edellä mainittujen vuokralaisen pora- reikien, keruuputkistojen tai niitä koskevien rakenteiden, laitteiden tai vastaavien sitä estämättä. Vuokranantaja ei salli myöskään minkäänlai- sen pysyvän käyttöoikeuden tai rasitteen perustamista mainittuja pora- reikiä, keruuputkistoja tai vastaavia varten.

Vuokralainen on tietoinen ja hyväksyy sen, että rakentaminen kaupun- gin omistamalla alueella voi edellyttää siihen myöhemmin muutoksia. Tämän vuoksi vuokranantaja ei vastaa vuokralaiselle mistään edellä mainitun maanalaisen rakentamisen, käytön, ylläpidon tai kehittämisen porarei´ille, keruuputkistoille, eikä niitä koskeville rakenteille, laitteille tai vastaaville aiheuttamista vahingoista, kuten niiden rikkoutumisesta, käytölle aiheutuvista häiriöistä tai haitoista tai käytön estymisestä tai lakkaamisesta kokonaan.

Lisäksi vuokralainen on vuokranantajan vaatimuksesta velvollinen kus- tannuksellaan täyttämään toteuttamansa porareiät tai vastaavat vuok- rasuhteen aikana tai sen päättyessä kaupungin antaman ohjeistuksen mukaisesti.

19 §

Maanalaiset rakenteet

Vuokranantajalla ja sen määräämällä on pysyvä oikeus korvauksetta pitää ja toteuttaa vuokra-alueella maanalaisia hankkeita sekä käyttää, ylläpitää ja uudistaa niitä edellyttäen, etteivät nämä estä eivätkä rajoita vuokra-alueen asemakaavan eivätkä tämän sopimuksen mukaista to- teuttamista eivätkä käyttöä.

20 §

Rasitteenluonteisista asioista, rasitteista ja yhteisjärjestelyistä so- piminen

Vuokralainen on velvollinen vuokra-alueen osalta yhdessä korttelin 35172 muiden tonttien kanssa sekä tarvittavilta osin myös yleisten alu- eiden ja muiden lähialueen kortteleiden tonttien kanssa kustannuksel- laan laatimaan po. tonttien toteuttamisen ja käytön edellyttämiä rasit- teenluonteisia oikeuksia, rasitteita ja yhteisjärjestelyitä koskevat rasite- ja/tai yhteisjärjestelysopimukset sekä esittämään sopimukset vuokran- antajan (maaomaisuuden kehittäminen ja tontit palvelu) hyväksyttä- väksi. Mainittu sopimus/sopimukset tulee liittää osapuolina olevien vuokratonttien pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin ja/tai muihin luovutus- asiakirjoihin.

Mainitussa rasite- ja/tai yhteisjärjestelysopimuksissa on tällöin muun ohella tarvittaessa sovittava tonttien toteuttamisen ja käytön edellyttä- mien yhteisten ajo- ja kulkuyhteyksien, autohallin, autopaikkojen, pelas- tusteiden, väestönsuojan, kunnallisteknisten johtojen, laitteiden ja ra- kenteiden sekä muiden vastaavien kuntoonpanosta ja kunnossapidosta sekä näistä aiheutuvien kustannusten jakamisesta.

Rasitteenluonteiset oikeudet, rasitteet ja yhteisjärjestelyt tulee pyrkiä järjestämään siten, että näistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa rasitetulle kiinteistölle (vähimmän mahdollisen haitan periaate). Ton- teilla ei ole puolin eikä toisin oikeutta periä tonttien rakentamisen ja käytön edellyttämistä välttämättömistä rasitteenluonteisista oikeuksista, rasitteista, eikä yhteisjärjestelyistä mitään korvausta, elleivät osapuolet keskenään toisin sovi tai vuokranantaja toisin määrää.

Yleisten alueiden osalta vuokralainen on velvollinen sopimaan vuokra- alueen toteuttamisen ja käytön edellyttämistä rasitteenluonteisista oi- keuksista, rasitteista ja yhteisjärjestelyistä kaupunkiympäristön asukas- ja yrityspalveluiden alueiden käyttö- ja valvonta-yksikön kanssa sekä esittämään mainitut sopimukset vuokranantajan (maaomaisuuden ke- hittäminen ja tontit) hyväksyttäväksi.

Mikäli mainitut osapuolet eivät pääse edellä mainituista asioista sopi- mukseen, vuokranantajalla on oikeus päättää näistä harkintansa mu- kaan sekä sisällyttää niitä koskevat ehdot tonttien maanvuokrasopi- muksiin ja muihin luovutusasiakirjoihin sekä mainittuihin sopimuksiin.

Vuokranantaja ei vastaa mistään po. rasitteenluonteisista oikeuksista, rasitteista, eikä yhteisjärjestelyistä aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista eikä rasitteiden tai yhteisjärjestelyjen perustami- sesta aiheutuvista kustannuksista.

Mikäli tontin vuokraoikeus rakennuksineen myöhemmin siirretään toi- selle, vuokralainen on velvollinen tällöin samalla siirtämään luovutus- asiakirjassa tonttia koskevat rasitteenluonteiset asiat, rasitteet ja yhteis- järjestelyt uuden vuokralaisen vastattavaksi niistä laadittujen sopimus- ten ja tämän vuokrasopimuksen mukaisin ehdoin.

21 §

Yhdyskuntatekniset laitteet

Vuokralainen on velvollinen kaupungin vaatimuksesta sallimaan tar- peellisten johtojen, laitteiden, laitteistojen ja kiinnikkeiden sijoittamisen vuokramaalle tai sen yli.

Jos kaupunki ennen vuokra-ajan päättymistä tarvitsee osaa vuokra-alu- eesta katu- tai liikennealueeksi tai muuta yleistä tarvetta varten, vuok- ralaisen on kolmen (3) kuukauden kuluttua irtisanomisesta luovutettava sitä varten tarvittava ala. Tämä ei kuitenkaan koske alaa, jolla vuokra- laisen omistama rakennus sijaitsee.

Kaupunki korvaa vuokralaiselle edellä mainituista toimenpiteistä aiheu- tuvan vahingon arvion mukaan.

Vuokralainen on velvollinen kaupungin niin vaatiessa varaamaan vuokra-alueelta tilan muuntamoa varten.

22 §

Uudelleen vuokraus Vuokralaisella on etuoikeus vuokra-ajan päättyessä saada vuokra-alue uudelleen vuokralle, jos se vuokrataan samanlaiseen tarkoitukseen.

Jos vuokralainen haluaa käyttää mainittua etuoikeutta, tämän on kirjalli- sesti ilmoitettava siitä vuokranantajalle viimeistään yhtä (1) vuotta en- nen vuokra-ajan päättymistä mainitun oikeuden menettämisen uhalla.

23 §

Toimenpiteet vuokra- ajan päättyessä

Maaperän pilaantuminen

Vuokralainen on vuokra-ajan päättymiseen mennessä velvollinen esit- tämään kaupungille riittävän selvityksen alueella harjoitetusta toimin- nasta sekä alueella säilytetyistä jätteistä tai aineista, jotka voivat ai- heuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Tarvittaessa vuokra- laisen on tutkittava alueen maaperä.

Mikäli vuokra-alue tai osa siitä on vuokra-aikana pilaantunut, vuokralai- nen on vuokra-ajan päättyessä velvollinen kunnostamaan vuokra-alu- een maaperän siten, ettei sen pilaantumisesta myöhemminkään ai- heudu lisäkustannuksia alueen rakentamiselle. Vuokralainen on velvol- linen esittämään Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit palvelulle kunnostuksen loppuraportin.

Lunastus

Vuokralainen on vuokra-ajan päättyessä velvollinen siivoamaan vuokra-alueen.

Kun vuokra-aika päättyy, kaupunki on velvollinen lunastamaan itselleen vuokra-alueella olevat vuokralaisen rakennukset vuokra-alueen tultua sopimusehtojen mukaan puhdistetuksi ja siivotuksi.

Lunastusta maksetaan 60 % rakennusten teknisestä nykyarvosta vuokra-ajan päättymisen ajankohtana.

Arvioinnissa ei oteta huomioon maan arvon kohoamista, rakennusten mahdollista tuottoa eikä ylellisyyslaitteita.

Jos vuokra-aikaa maanvuokralain 9 §:n 2 momentin mukaisesti piden- netään, siirtyy kaupungin velvollisuus maksaa edellä mainittu lunastus uuden vuokra-ajan loppuun tai siksi, kunnes sopimus muutoin lakkaa.

Jos vuokraoikeus vuokra-alueeseen ja sillä olevat vuokralaisen raken- nukset on kiinnitetty velasta, suorittaa kaupunki, kiinnityksenhaltijan sitä ajoissa vaatiessa, edellä mainitun lunastushinnan siten, että siitä välit- tömästi kiinnityksenhaltijalle maksetaan kiinnitetyn saamisen määrä korkoineen ja kuluineen etusijan mukaan, minkä jälkeen ylijäämä tulee vuokralaiselle.

Mikäli vuokralainen ei kolmen (3) kuukauden kuluessa vuokra-ajan päättymisestä ole täyttänyt edellä tässä pykälässä mainittuja velvolli- suuksiaan, vuokranantajalla on oikeus tehdä tai teettää velvollisuuksien täyttämiseksi tarpeelliset toimenpiteet vuokralaisen lukuun ja periä toi- menpiteistä aiheutuvat kustannukset ja muut vuokrasopimukseen pe- rustuvat saatavat lunastushinnasta tai vuokralaiselta.

Lunastamatta jäävä omaisuus

Milloin kaupunki on ennen vuokra-ajan päättymistä ilmoittanut vuokra- laiselle olevansa halukas vuokra-ajan pidentämiseen entisin ehdoin tai vähintään kymmeneksi (10) vuodeksi vuokra-alueen uudelleen vuok- raamiseen vuokrasta, joka ei ylitä vuokra-alueen käypää vuokraa uu- delleen vuokraamisen ajankohtana, mutta vuokralainen ei ole hyväksy- nyt tarjousta, kaupunki ei ole velvollinen suorittamaan lunastusta.

Tällöin vuokralainen on vuokra-ajan päättyessä velvollinen viemään pois omistamansa rakennukset, rakenteet, laitteet ja laitokset perustuk- sineen sekä muun vuokra-alueella olevan omaisuuden. Vuokralainen on velvollinen siivoamaan vuokra-alueen.

Mikäli vuokralainen ei kolmen (3) kuukauden kuluessa vuokra-ajan päättymisestä ole poistanut lunastamatta jäävää omaisuutta sekä puh- distanut ja siivonnut vuokra-aluetta, vuokranantajalla on oikeus tehdä tai teettää velvollisuuksien täyttämiseksi tarpeelliset toimenpiteet vuok- ralaisen lukuun ja periä toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset vuokra- laiselta.

Tällöin vuokranantajalla on oikeus viedä pois vuokra-alueella oleva vuokralaisen omaisuus ja menetellä sen suhteen parhaaksi katsomal- laan tavalla. Jos omaisuuden arvo ylittää sen myymisestä aiheutuvat kulut, vuokranantajalla on tällöin oikeus myydä se vuokralaisen lukuun julkisella huutokaupalla tai muulla omaisuuden laatu ja arvo huomioon ottaen tarkoituksenmukaisella tavalla. Vuokranantajalla on oikeus käyt- tää omaisuuden myynnistä kertyvät varat edellä mainituista toimenpi- teistä aiheutuvien kustannustensa ja muiden vuokrasopimukseen pe- rustuvien saataviensa kattamiseen.

Käyttökorvaus

Vuokralainen on velvollinen suorittamaan vuokraa vastaavaa korvausta vuokra-alueen käytöstä myös vuokra-ajan päättymisen jälkeiseltä ajalta siihen saakka, kunnes vuokra-alue on puhdistettuna ja siivottuna jätetty kaupungin vapaaseen hallintaan.

24 §

Katselmukset Vuokranantajalla on oikeus toimittaa vuokra-alueella katselmus. Vuok- ralaiselle ilmoitetaan katselmuksesta etukäteen. Samalla ilmoitetaan, onko vuokralaisen tai tämän edustajan läsnäolo katselmuksessa tar- peen. Katselmuksessa tarkastetaan, onko vuokra-alue rakennuksineen hyvässä kunnossa ja onko vuokrasopimuksen määräyksiä muutoin noudatettu.

Vuokralaisen on katselmuksen toimittamista varten järjestettävä pääsy kaikkiin tiloihin.

Jos katselmus on aiheuttanut muistutuksia, vuokranantaja ilmoittaa vuokralaiselle ajan, jonka kuluessa puutteellisuudet on korjattava.

25 §

Ilmoitukset ja tiedon- annot

Vuokralaisen on viivytyksettä ilmoitettava kirjallisesti Helsingin kaupun- gin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit palvelulle nimeään sekä koti- paikka- ja laskutusosoitettaan koskevat muutokset.

Kaupungilla on oikeus antaa vuokralaiselle tähän sopimukseen perus- tuvat tiedoksiannot, ilmoitukset ja kehotukset lähettämällä ne todisteelli- sesti vuokralaisen viimeksi kaupungille ilmoittamaan laskutusosoittee- seen. Tiedoksiannon katsotaan tällöin saapuneen vastaanottajalle vii- meistään seitsemäntenä päivänä lähettämisen jälkeen, jos se on lähe- tetty kaupungille viimeksi ilmoitettuun laskutusosoitteeseen.

Vuokranantajalla on oikeus antaa tähän sopimukseen perustuvia tietoja kolmannelle.

26 §

Lisäehdot Vuokralainen on velvollinen kustannuksellaan toteuttamaan vuokra-alu- eelle vapaarahoitteisia omistusasuntoja Hitas II-ehdoin.

27 §

Suunnittelussa ja rakentamisessa on noudatettava niitä laatutasoa kos- kevia suunnitelmia, jotka ovat olleet hinnan määrittelyn perusteina.

28 §

Vuokra-aluetta hallitsemaan ei perusteta asunto-osakeyhtiötä. Vuokra-alue luovutetaan vuokralaisille yhteisesti määräosin.

Määräosa määritellään murtoluvulla, ja sillä tarkoitetaan vuokralaisen osuutta tontin vuokra-oikeudesta ja vuokra-alueelle toteutettavista rakennuksista. Määräosan suuruus (esim. 1/5) määräytyy vuokralaisten välillä laadittavan hallinnanjakosopimuksen mukaisesti tai määritellään muutoin tontin vuokrauksen yhteydessä. Ellei muusta perusteesta ole vuokranantajan kanssa sovittu, määräosan suuruus määräytyy vuokra- laisen toteuttamaksi tarkoitetun asuinrakennuksen rakennusoikeuden mukaisesta suhteesta tontin asuinrakennusoikeuteen.

Vuokralainen omistaa vuokra-alueella hallinnanjakosopimuksen mukai- sesti omaa määräosaa vastaavalla alueella sijaitsevan asuinrakennuk- sen (asunnon) ja hallitsee määräosaa vastaavia alueita.

Määräosa (= vuokralaisen omistama asuinrakennus ja hallitsemat alueet vuokra-alueella) voi olla kaupan tai muun luovutuksen kohteena, mikäli tontin maanvuokrasopimuksessa on myönnetty vuokralaiselle vuokra-oikeuden vapaa siirto-oikeus.

Määräosien toteuttamiseen ja niiden luovutuksiin sovelletaan Hitas II- sääntelyä.

29 §

Määräosien lopullinen myyntihinta määräytyy kaupunkiympäristön asu- kas- ja yrityspalvelujen asuntopalvelut- yksikön hyväksymän hinnan pe- rusteella.

Määräosien myyntihinta saa poiketa kaupunkiympäristön asukas- ja yri- tyspalvelujen asuntopalvelut -yksikön hyväksymästä keskimääräisestä hinnasta jyvityksen, viranomaisten määräyksien tai muiden pakottavien syiden johdosta. Vuokralaisen on tarvittaessa esitettävä oman määrä- osansa osalta kustannusmuutoksista asuntopalvelut -yksikölle yksityis- kohtainen laskelma tositteineen.

Vuokralainen on velvollinen toimittamaan oman määräosan lopullisen myyntihinnan asuntopalvelut -yksikölle kahden (2) kuukauden kuluessa määräosan (asuinrakennuksen) valmistumisesta.

Vuokralainen on velvollinen toimittamaan jäljennöksen kustakin oman määräosan kauppakirjasta asuntopalvelut-yksikölle kahden (2) kuukau- den kuluessa kaupasta (allekirjoittamisesta).

30 §

Hitas-yhtiöitä koskevan yhtiöjärjestysmallin Hitas II-ehtoja vastaavat tontin määräosaiseen luovutuksen muokatut ehdot (kohdat a-e):

a)

Määräosa määritellään murtoluvulla, ja sillä tarkoitetaan vuokralaisen osuutta tontin vuokraoikeudesta ja vuokra-alueelle toteutettavista ra- kennuksista (= vuokralaisen omistama rakennus ja hallitsemat alueet vuokra-alueella).

Määräosalla korvataan näissä ehdoissa huoneiston hallintaan oikeutta- vat osakkeet. Määräosien luovutukseen tai lunastukseen ei kuitenkaan sovelleta asunto-osakeyhtiölain säännöksiä.

Vuokralaisen oikeudesta luovuttaa omistamansa määräosa ja määrä- osan lunastushinnan laskemisesta on voimassa, mitä tämän vuokraso- pimuksen pykälän 30 a-e kohdissa on määrätty.

b)

Vuokralaisen (myyjän) on ilmoitettava kirjallisesti Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön asukas- ja yrityspalvelujen asuntopalvelut- yksi- kölle omistamansa määräosan luovutuksesta (omistusoikeuden siirty- misestä) kahden viikon kuluessa ja liitettävä ilmoitukseen selvitys kau- pungin etukäteen vahvistamasta enimmäishinnasta, jota käytetään myös lunastushintana kaupungin mahdollisesti käyttäessä lunastusoi- keuttaan, ja sen perusteena olevasta laskelmasta. Ilmoituksen mukana on toimitettava kopio kauppakirjasta tai muusta luovutusasiakirjasta.

Helsingin kaupungilla on kuukauden kuluessa siitä, kun kaupungille on ilmoitettu määräosan siirtymisestä tai kun määräosan siirtyminen on muulla tavalla tullut kaupungin tietoon, oikeus lunastaa määräosa D kohdassa määrätyllä tavalla lasketulla lunastushinnalla.

Kaupungilla ei ole lunastusoikeutta, jos omistusoikeus määräosaan on siirtynyt perintönä, lahjana, testamentilla tai osituksen kautta tai jos määräosa on luovutettu aviopuolisolle, rintaperilliselle, ottolapselle, vanhemmille, ottovanhemmille, sisaruksille tai sisarpuolille.

c)

Kaupunkiympäristön asukas- ja yrityspalvelujen asuntopalvelut- yksi- kön on ilmoitettava määräosan ostajalle lunastusoikeuden käyttämi- sestä kuukauden kuluessa siitä, kun määräosan siirtyminen on tullut kaupungin tietoon.

Lunastushinta on suoritettava määräosan ostajalle viimeistään kahden viikon kuluttua siitä, kun lunastushinta on määrätty ja lunastusoikeuden käyttämisestä on ilmoitettu määräosan ostajalle.

d)

Määräosan enimmäishinta (lunastushinta) lasketaan siten, että määrä- osan tarkoittaman asuinrakennuksen valmistumisajankohdan hankinta- arvo tarkistetaan Tilastokeskuksen julkaisemilla asuntojen hintaindek- sillä (2005=100) ja rakennuskustannusindeksillä (2005=100) rakennuk- sen valmistumisajankohdasta enimmäishinnan (lunastushinnan) las- kenta-ajankohtaan. Määräosan tarkoittaman rakennuksen hankinta-ar- voon lisätään ennen indeksitarkistusta rakennukseen rakennusaikana tehtyjen muutos- ja lisätöiden kustannukset siltä osin kuin vuokralainen esittää niiden tekemisestä ja kustannuksista hyväksyttävän selvityksen.

Enimmäishinta (lunastushinta) vahvistetaan sen indeksin perusteella, joka tuottaa korkeamman hinnan.

Vuokra-alueelle toteutettaessa useampia asuinrakennuksia, kaikkien tontilla sijaitsevien asuinrakennusten valmistumisajankohtana käyte- tään enimmäishintaa (lunastushintaa) laskettaessa viimeksi valmistu- neen asuinrakennuksen valmistumisajankohtaa.

Enimmäishintaan (lunastushintaan) lisätään määräosan tarkoittaman asuinrakennuksen rakennuskohtainen osuus tai hallinnanjakosopimuk- sen mukainen osuus mahdollisten sitä palvelevien yhteisten rakennus- ten parannusten ja peruskorjausten kustannuksista ja tarkistettuna val- mistumisajankohdasta lukien indeksillä edellä tässä kohdassa kuvatulla tavalla.

Enimmäishinnasta (lunastushinnasta) vähennetään määräosan tarkoit- taman asuinrakennuksen vastuulle tuleva osuus mahdollisista omista tai yhteisistä lainoista.

e)

Vuokralaisen omistama määräosa voidaan myydä ja siirtää vapaasti kolmannelle.

Mikäli määräosa myydään tai siirretään asunto-osakeyhtiölle tai keski- näiselle kiinteistöosakeyhtiölle, on mainitun yhtiön yhtiöjärjestyksessä oltava osakkeenomistajan oikeudesta luovuttaa omistamansa osakkeet ja osakkeiden lunastushinnan laskemisesta voimassa mitä Hitas-yhtiö- järjestysmallin mukaisissa vastaavissa ehdoissa a-e kohdissa on mää- rätty. Kohtien a-e muuttamiseen vaaditaan tällöin Helsingin kaupungin ja kaikkien osakkaiden yksimielinen päätös.

Kohdat a – e ovat voimassa 30 vuotta vuokra-alueelle (tontille) raken- nettavan viimeisen määräosan (asuinrakennuksen) valmistumisesta.

31 §

Vuokralaisen on huolehdittava oman määräosansa osalta siitä, että tontin kaikille tuleville vuokralaisille tiedotetaan hinta- ja laatutason määräytymisperiaatteista sekä tämän vuokrasopimuksen ehdoista.

32 §

Vuokralainen on velvollinen ennen kunkin määräosan luovutusta pyytä- mään kaupunkiympäristön asukas- ja yrityspalvelujen asuntopalvelut - yksikköä vahvistamaan po. määräosan sitovan enimmäishinnan (lunas- tushinnan).

Vuokralaisen on vuokrasopimusehdoissa tarkoitettua yhtiöjärjestysmal- liin perustuvaa oman määräosan enimmäishintaa (lunastushintaa) määriteltäessä noudatettava asuntopalvelut –yksikön enimmäishinnan (lunastushinnan) laskemisesta antamia ohjeita ja määräyksiä.

33 §

Määräosien luovutuksessa on etusijalle asetettava sellaiset asunnon- tarvitsijat, jotka itse tai joiden perheenjäsenet muuttavat asuntoihin asu- maan.

Perheasunnoiksi suunnitellut asunnot (määräosat) on osoitettava ensi- sijaisesti lapsiperheille.

34 §

Vuokralainen on velvollinen noudattamaan Helsingin kaupunginvaltuus- ton 3.6.2009 (136 §) Hitas-järjestelmän kehittämistä koskevaa pää- töstä.

Omistamisrajoituksen valvonta

Vuokralainen (kukin omatoiminen ryhmärakennuttaja oman määräos- san) on velvollinen uutta määräosaa (Hitas-asuntoa) myytäessä tai muutoin luovutettaessa omistusoikeudella varmistamaan kaupunkiym- päristön asukas- ja yrityspalvelun asuntopalvelut- yksiköltä ja määrä- osan (Hitas-asunnon) ostajalta, ettei mainittu taho pysyvästi omista muita Hitas-asuntoja. Asuntopalvelut- yksiköltä on myös varmistettava, että kysymys on omistamisrajoituksen valvonnan piiriin kuuluvasta kau- pasta. Omistamisrajoituksen valvonta koskee vain sellaisia tilanteita, joissa uusi määräosa (Hitas-asunto) myydään kolmannelle rakennusai- kana ennen sen valmistumista tai ennen kuin vuokralainen itse on muuttanut siihen asumaan (ns. ensimmäinen myynti).

Tällöin vuokralainen (kukin omatoiminen ryhmärakennuttaja oman määräosansa osalta) on velvollinen sisällyttämään uuden määräosan (Hitas-asunnon) kauppakirjaan tai muuhun luovutusasiakirjaan omista- misrajoituksen valvontaa koskevat kiinteistölautakunnan 24.11.2009 (688 §) hyväksymän mallin mukaiset tai vastaavan sisältöiset ehdot.

Sitoumuksen toimittaminen

Vuokralainen (kukin omatoiminen ryhmärakennuttaja oman määrä- osansa osalta) on velvollinen toimittamaan vuokranantajalle (maaomai- suuden kehittäminen ja tontit palvelulle) ennen tontin pitkäaikaista vuokraamista allekirjoittamansa kiinteistölautakunnan 24.11.2009 (688

§) hyväksymää mallia sisällöltään vastaavan Hitas-asuntojen omista- misrajoituksen valvontaa koskevan sitoumuksen määräosan kauppakir- joihin/muihin luovutusasiakirjoihin ja tontin maanvuokrasopimukseen si- sällytettävistä ehdoista.

Tiedottaminen

Samalla vuokralainen (kukin omatoiminen ryhmärakennuttaja oman määräosansa osalta) sitoutuu tiedottamaan uusia määräosia myytä- essä tuleville ostajille/tontin vuokralaisille määräosan kauppakir- jaan/muuhun luovutusasiakirjaan ja tontin maanvuokrasopimukseen si- sällytettävistä omistamisrajoituksen valvontaa koskevista ehdoista.

35 §

Hitas-sääntelyä koskevat ehdot ovat voimassa 30 vuotta vuokra-alu- eelle rakennettavan viimeisen määräosan (asuinrakennuksen) valmis- tumisesta. Valmistumispäivänä pidetään ajankohtaa, jolloin rakennus- valvontapalvelut on hyväksynyt viimeisen määräosan (asuinrakennuk- sen) käyttöön otettavaksi.

36 §

Vuokralainen on velvollinen sijoittamaan tontin 35172/1 asemakaavan ja rakennusluvan edellyttämät autopaikat 8 kappaletta vuokra-alueelle.

Vuokralainen on velvollinen huolehtimaan, että mainitut autopaikat säi- lyvät po. tontin asukkaiden käytössä

37 §

Hallinnanjakosopimuksesta riippumatta vuokralainen vastaa omasta ja toisten vuokralaisten puolesta (yhteisvastuullisuus) tämän vuokrasopi- muksen ehtojen ja velvoitteiden täyttämisestä koko vuokra-alueen (ton- tin 35172/1) osalta vuokranantajalle, ellei vuokranantajan kanssa pe- rustellusta syystä muuta sovita.

38 §

Vuokralaisen on noudatettava ryhmärakennuttamislakia (190/2015) sekä ryhmärakennuttamisen periaatteita ja vuokralaisen tulee selvittää ryhmärakennuttamislain vaikutukset suunnittelemalleen ryhmäraken- nuttamishankkeelle.

39§

Vuokralainen on velvollinen toimittamaan viimeistään kuuden kuukau- den kuluttua tontille rakennettavan viimeisen määräosan (asuinraken- nuksen) valmistumisesta maaomaisuuden kehittäminen ja tontit palve- lulle selvityksen ryhmärakennuttamisesta saaduista kokemuksista sekä siinä havaituista haasteista. Samalla vuokralaisen tulee esittää mahdol- liset kehittämisehdotukset ryhmärakennuttamisen edistämiseksi. Vuok- ralainen on lisäksi velvollinen toimittamaan kaupungin vapaasti hyödyn- nettäväksi ryhmärakennuttamishankkeen hallinointiin ja toteuttamiseen liittyvät sopimusasiakirjamallit ja muut vastaavat asiakirjat.

40 §

Sopimussakko Jos vuokralainen ei noudata tätä sopimusta tai sen nojalla annettuja määräyksiä, vuokralainen voidaan velvoittaa maksamaan kaupungille sopimussakkoa kulloinkin enintään kaksisataatuhatta (200 000) euroa asuntoa kohden.

41 §

Vahingonkorvaus Sopimussakosta riippumatta vuokralainen vastaa muun muassa kai- kesta siitä vahingosta, mitä tässä vuokrasopimuksessa tarkoitetun ra- kennuksen rakentamisesta, käytöstä, ylläpidosta, korjaamisesta tai uu- distamisesta saattaa aiheutua vuokranantajalle tai kolmannelle.

42 §

Vastuunrajaus

Kaupunki ei vastaa mistään vuokralaisen hankkeen toteuttamisen eikä käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista, haitoista eikä kustan- nuksista.

Kaupunki ei myöskään vastaa vuokralaiselle eikä kolmannelle mahdol- lisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, mikäli vuokralaisen hankkeen aloittaminen, rakentaminen tai käyttöönotto vii- västyy esimerkiksi ympäröivien kiinteistöjen, yleisten alueiden tai kun- nallistekniikan suunnittelun/rakentamisen viivästymisen johdosta, käy- tössä olevien kunnallisteknisten johtojen, viemäreiden, laitteiden tai muiden vastaavien rakenteiden siirroista johtuen tai mikäli tonttia ei muista syistä saada rakennuskelpoiseksi vuokralaisen hankkeen edel- lyttämässä aikataulussa taikka vuokralainen joutuu tällaisten viivästy- misten tms. seikkojen johdosta suorittamaan väliaikais- tai muita järjes- telyjä vuokra-alueensa osalta.

Kaupunki ei myöskään vastaa vuokralaiselle aiheutuvista kustannuk- sista ja mahdollisista vahingoista, kuten suunnittelu- ja muista kuluista, joita vuokralaiselle saattaa aiheutua esimerkiksi siitä, että tontin pitkä- aikaista vuokraamista koskeva päätös tai tämä vuokrasopimus oikai- suvaatimuksen, kunnallisvalituksen tai ylemmän toimielimen päätöksen johdosta muuttuu tai kumoutuu tai etteivät hanketta koskevat luvat tule lainvoimaisiksi tai niiden myöntäminen pitkittyy tai estyy.

Tätä sopimusta on tehty viisi yhtäpitävää kappaletta, yksi kullekin sopi- japuolelle.

Helsingissä kuun päivänä 20 Helsingin kaupunki

Xxxxx Xxxxx Kiinteistölakimies Hallinto- ja lakipalvelut

Toimialajohtajan valtuuttamana