METSÄKONEALAN TYÖEHTOSOPIMUS

1.2.2020–31.1.2022

Sisällys

Metsäkonealan työehtosopimus

1 § Sopimuksen soveltamisala 1

2 § Työsuhde ja järjestäytymisvapaus 1

3 § Työsopimuksen tekeminen ja päättyminen 1

4 § Työaika 5

5 § Vuotuisen työajan lyhentäminen 6

6 § Palkat 7

7 § Vuorotyölisät 1.2.2020 9

8 § Palkan maksaminen 9

9 § Matkakustannus- ja työvälinekorvaus 1.2.2020 lukien 10

10 § Arkipyhäkorvaus ja itsenäisyyspäivä 11

11 § Vuosiloma 11

12 § Reservin kertausharjoitukset sekä väestönsuojelukoulutus 13

13 § Henkilökohtaiset merkkipäivät ja lähiomaisen hautajaiset 13

14 § Tapaturma ja sairaustapaukset 14

15 § Ryhmähenkivakuutus 17

16 § Työturvallisuus ja suojavaatetus 17

17 § Työmaaohjeita 18

18 § Luottamusmiehet 18

19 § Asiamiehet 18

20 § Erimielisyyksien käsittely 19

21 § Paikallissopimukset 19

22 § Työrauha 19

23 § Sopimukseen yhtyminen 20

24 § Voimassaolo ja irtisanominen 20

Luottamusmiessopimus

1 § Sopimuksen tarkoitus ja soveltamisala 21

2 § Luottamusmiehen valitseminen 21

3 § Luottamusmiehen työsuhde 21

4 § Luottamusmiehen tehtävät 22

5 § Luottamusmiehelle annettavat ansio-, yms. tiedot 22

6 § Luottamusmiestehtävien hoitaminen 22

7 § Ansiomenetyksen korvaaminen 27

8 § Luottamusmiehen koulutus 27

9 § Voimassaolo 27

Pöytäkirja työajoista puutavaraterminaaleissa

1 § Soveltamisala 28

2 § Työaika 28

3 § Muut työaika- ja palkanmaksumääräykset 31

4 § Voimassaolo 32

5 § Pöytäkirjan tarkastus 32

Sopimus metsäkonealan jaksotyöjärjestelmästä Etelä-Suomessa

1 § Soveltamisala ja määritelmä 34

2 § Sopimismenettely 34

3 § Tasoittumisjakso 34

4 § Työaika, sen sijoittaminen ja lepoajat 34

5§ Työajan kirjaaminen ja palkanmaksu 35

6 § Työajan tasoittaminen 35

7 § Tasoittumisvapaan suhde työssäoloon, sairausaikaan ja lomauttamiseen 35

8 § Palkanmaksu 36

9 § Tasoittumaton työaika 36

10 §Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumisjakson 36

11 § Muut sopimusmääräykset 36

12 § Voimaantulo 37

Sopimus metsäkonealan jaksotyöjärjestelmästä Pohjois-Suomessa

1 § Soveltamisala ja määritelmä 39

2 § Sopimismenettely 39

3 § Tasoittumisjakso 39

4 § Työaika, sen sijoittaminen ja lepoajat 39

5 § Työajan kirjaaminen ja palkanmaksu 40

6 § Työajan tasoittaminen 40

7 § Tasoittumisvapaan suhde työssäoloon, sairausaikaan ja lomauttamiseen 40

8 § Palkanmaksu 41

9 § Tasoittumaton työaika 41

10 §Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumisjakson 41

11 §Muut sopimusmääräykset 41

12 §Voimaantulo 42

Esimerkki työajan tasoittumisjärjestelmästä 43

Työvuoroluettelo 44

Metsäkonealan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja

1 § Voimassaolo 46

2 § Palkantarkistukset 46

3 § Tekstimuutokset 47

4 § Työryhmä 47

5 § Pöytäkirjan tarkastus 47

Metsäkonealan vaaliohjeet työsuojeluvaltutettujen vaalien järjestämiseksi ja työsuojelun yhteistoiminnan organisoimiseksi

Xxxxxxxxxxx 49

Koneyrittäjien työnantajapuolen asiamiehet 52

Teollisuusliiton työntekijäpuolen asiamies 52

Metsäkonealan työehtosopimus

1 § Sopimuksen soveltamisala

1.1 Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan Koneyrittäjät ry:n ja sen jäsenyhdistysten jäsen- yritysten ja näiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin metsäkonealan töissä.

1.2 Tässä työehtosopimuksessa luetaan metsäkonealan töiksi seuraavat työt: 1)

• puun korjuu, puuenergian talteenotto ja puun käsittely muualla kuin teollisuuslaitos- ten yhteydessä

• puutavaran ja hakkeen purkaus, kuljetus, kuormaus sekä muu käsittely teollisuuslaitok- sissa, varastoilla, satamissa tai hake- ja puutavaraterminaaleissa

• metsäojien kaivuu ja kunnossapito

• metsäteiden rakentaminen ja kunnossapito

• metsänviljely ja maan muokkaus sekä kasvinsuojelu ja torjunta-aineiden sekä lannoit- teiden levitys

• puun haketus ja murskaus

• metsurityöt em. jäsenyrityksissä

• kausi- tai tilapäisluontoisesti suoritettavat muut työt

2) 1-kohdan töissä käytettävän kaluston asennus-, huolto- ja korjaustyöt sekä mainitun kaluston siirtokuljetukset

3) työntekijöiden, jotka pääasiassa suorittavat edellä määriteltyä metsäkonealan työtä tai muuta metsätyötä tai näitä palvelevaa suunnittelu- tai avustavaa työtä, suorittamat työt.

1.3 Sopijapuolet ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että tähän sopimukseen sidotut työnanta- jat ja työntekijät noudattavat tämän sopimuksen määräyksiä.

1.4 Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan sopijaosapuolten välistä:

1. Luottamusmiessopimusta

2. Pöytäkirjaa työajoista puutavaraterminaaleissa

3. Metsäkonealan yhteistoimintasopimusta

2 § Työsuhde ja järjestäytymisvapaus

Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.

3 § Työsopimuksen tekeminen ja päättyminen

Työsopimuksen tekeminen

3.1 Työnantajalla on oikeus ottaa työhön, erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

Työsopimus tehdään suullisesti tai kirjallisesti joko määräajaksi, määrättyä työtä varten tai toistaiseksi jatkumaan tarkoitetuksi. Määräaikaisen työsopimuksen käyttö työnantajan aloitteesta edellyttää pe- rusteltua syytä, ellei laista muuta johdu. Milloin työsopimus tehdään suullisesti on riittävän selkeästi todettava, onko sopimus määräaikainen, määrättyä työtä varten vai toistaiseksi jatkumaan tarkoitet- tu. Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, työsuhteen keskeisistä ehdoista kirjallinen selvitys viimeistään ensimmäiseen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta.

Koeajan pituus on enintään kuusi kuukautta; vuotta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla kuitenkin enintään puolet työsopimuksen kestosta ja muilta osin noudatetaan työso- pimuslain säännöksiä. Työnantajan on ilmoitettava koeaikamääräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa.

Työsopimuksen päättyminen

3.2 Työsuhde päättyy ilman irtisanomisaikaa, mikäli työsopimus on tehty määräajaksi tai jos työntekijä on otettu suorittamaan määrätty työ, mistä hänelle on selvästi ilmoitettu työhön otettaes- sa.

Toistaiseksi jatkumaan tarkoitetun työsopimuksen irtisanomisajat ovat työnantajan irtisanoessa seu- raavat:

Työsuhde jatkunut irtisanomisaika keskeytyksettä

enintään yhden vuoden 2 viikkoa

yli yhden vuoden, mutta 1 kuukausi enintään 5 vuotta

yli 5 vuotta, mutta 2 kuukautta

enintään 8 vuotta

yli 8 vuotta 4 kuukautta

Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen irtisanomisaika on yksi kuukausi, kun työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta. Enintään 5 vuoden työsuhteessa irtisanomisaika on kaksi viikkoa.

Työntekijän työsuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sen kalenterikuukauden päät- tyessä, jonka aikana työntekijä täyttää eroamisiän, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi työsuhteen jatkamisesta. Työntekijän saadessa täyden työkyvyttömyyseläkkeen työsuhde raukeaa seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun eläkepäätös on eläkelaitoksen toimesta postitettu.

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, taloudellisin ja tuotannollisin perustein irtisanotulla työntekijällä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisanomisaikanaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitetun työllistymisohjelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssäoppimi- seen tai oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uu- delleensijoitusvalmennukseen.

Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraavasti:

1) enintään yhteensä viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2) enintään yhteensä 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi

Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perus- teesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvi- tys kunkin vapaan perusteesta.

Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa. Täydellä palkalla tarkoitetaan henkilökohtaista aikapalkkaa työssä oltaessa.

Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet

Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta työntekijästä johtuvasta tai hä- nen henkilöönsä liittyvästä syystä.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopi- muslain mukaan on mahdollista, samoin kuin työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, kuten töiden laiminlyö- mistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä. Työntekijää, joka on laiminlyönyt työ- suhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa en- nen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä.

Työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä.

Työntekijää ei voida irtisanoa työsopimuslain 7 luvun 2 § 2 todetuilla (sairaus, osallistuminen työ- taistelutoimenpiteeseen, työntekijän vakaumus tai turvautuminen oikeusturvakeinoihin) perusteilla.

Muutoinkin työsopimuksen päättämisessä noudatetaan sen perusteiden ja menettelytapojen osalta työsopimuslain määräyksiä.

Lomautus

3.3 Työsopimuslain 5 luvun 2 §1 momentissa säädettyjen perusteiden täyttyessä työnantajalla on oikeus kahden viikon ilmoitusaikaa noudattaen lomauttaa työntekijä siten, että työnteko ja pal- kanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen muutoin pysyessä voimassa.

Työn suorittamisen estyessä pakkasen, metsäpalovaroituksen määrittämän kuivuuden tai urapainau-

tumia synnyttävän märkyyden aiheuttaman luonnonolosuhteen takia työnantaja voi lomauttaa työn- tekijän ilman edellä sanottua ilmoitusaikaa. Noudatettavat pakkasraja tai vastaavat reunaehdot tulee paikallisesti määritellä etukäteen. Tällöin voidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopia paikallisesti työajan lyhennyspäivien käytöstä ilman ennakkoilmoitusaikaa.

Työnantaja voi antaa palkatonta vapaata työntekijälle määräajaksi erityistä ilmoitusaikaa noudatta- matta samoilla perusteilla, joilla työsopimus voitaisiin irtisanoa tai purkaa.

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi lomautuksen syy, alkamisaika sekä lomautuksen kesto tai arvioitu kesto.

Mikäli lomautuksen kestäessä työnantaja voi tarjota työntekijälle lyhytaikaisesti työtä, työnantaja voi keskeyttää lomautuksen kahden päivän ilmoitusajalla. Xxxxxxxx jatkuu tällaisen työn päätyttyä il- man uutta lomautusilmoitusta. Ellei työntekijä lomautuksen kestäessä ottamansa satunnaisen työn tai muun pätevän esteen takia voi ottaa vastaan tarjottua lyhytaikaista työtä, tulee hänen ilmoittaa esteestä välittömästi. Tällöin lomautus voi jatkua keskeytyksettä.

Lyhytaikaisena on pidettävä enintään kaksi viikkoa kestävää työtä.

Lomautusta voidaan siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa, mistä työnantaja saa vähentää työntekijän hyväkseen saaman kahden viikon lomautusilmoitusajan palkan.

Muutoin lomautuksen perusteiden sekä menettelytapojen osalta noudatetaan työsopimuslain mää- räyksiä.

Työvoiman vähentämisjärjestys

3.4 Muusta kuin työntekijöistä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että näiden lisäksi otetaan huomioon työntekijän työsuhteen kestoaika ja huoltovelvollisuuden määrä. Viimeksi irtisanottaviin tai lomautettaviin ammattityönte- kijöihin luetaan myös työntekijät, jotka käyttävät tai kuljettavat työkoneita, jotka työnantaja viimeksi voi pitää työllistettynä.

Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut

3.5 Silloin, kun kyseessä on 3.3 § mukaiset luonnonolosuhteista johtuvat lomautukset, ne eivät kuulu yhteistoimintalain tai -sopimuksen mukaisten eivätkä työsopimuslain 5 luvun 3 §:n ja 9 luvun 3 §:n mukaisten selvitysvelvoitteiden piiriin.

4 § Työaika

4.1 Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Pöytäkirjamerkintä: Työaikamääräyksistä on Koneyrittäjät ry:n jäsenyritysten osalta sovittu erilliset Ete- lä- ja Pohjois-Suomea koskevat sopimukset jaksotyöjärjestelmästä, jotka eivät ole osa tätä valtakunnal- lista työehtosopimusta.

Työaika alkaa erityisellä työntekemispaikalla. Mikäli työntekijä työmatkaansa liittyen suorittaa työ- maan huoltoon, koneiden korjaamiseen tai siirtoon liittyvää kuljetusta tai muita tehtäviä, joita ei voi- da katsoa tavanomaiseen työmatkaan liittyviksi, luetaan näihin käytetty aika työaikaan. Työmatkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei paikallisesti muuta sovita.

4.2 Säännöllisen vuorokautisen työajan ylittävältä 2 ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 pro- sentilla korotettu ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seu- raavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Samana työpäivänä tehdyn kahdeksan viikottaisen ylityötunnin lisäksi tehdystä ylityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

Työntekijän työaika ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa kuuden kuukauden ajanjakson aikana.

4.3 Kun on sovittu työskentelystä sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä työn- tekijöille lain mukaan kuuluvina vapaapäivinä, maksetaan näinä päivinä tehdyiltä työtunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

4.4 Aikapalkkaisissa töissä ylityö- ja 4.3 kohdan mukaiset korotukset lasketaan 6.2 kohdan mu- kaisesta henkilökohtaisesta aikapalkasta palkanmaksukaudella, jonka aikana aikana kyseinen työ on tehty.

Suoritepalkkaisissa töissä ylityö- ja 4.3 kohdan mukaiset korotukset lasketaan edellisen palkanmak- sukauden keskituntiansiosta, jonka aikana aikana kyseinen työ on tehty.

Paikallisesti voidaan sopia edellisen kappaleen mukaisten korvausten laskemisesta toisin. Sopimus tehdään kirjallisesti ja on irtisanottavissa kuukauden irtisanomisajalla. Perusteen tulee kuitenkin täyt- tää 6.2 §:n mukainen henkilökohtaisen aikapalkan määritelmä.

4.5 Työviikko alkaa maanantaina kello 06.00, ellei paikallisesti toisin sovita. Viikottainen keskey- tymätön vapaa-aika on 35 tuntia viikossa, mikä on pyrittävä sijoittamaan sunnuntain yhteyteen ja mistä voidaan poiketa työaikalaissa määritellyin tavoin.

4.6 Vuorotyössä vuorot vaihtuvat viikoittain. Vuorojen vaihtumisesta voidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopia toisin, mikäli se töiden järjestelyjen tai työmaaolosuhteiden kannalta on tar- koituksenomaista.

4.7 Varsinaisen työajan, työhöntulojärjestyksen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnan- taja tämän työehtosopimuksen sallimissa rajoissa.

Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi, työntekijälle on annettava vähintään puoli tun-

tia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana. Muista tauoista voidaan sopia paikallisesti.

Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika varallaoloaikana tehtyä työtä lukuun ottamatta. Jaksotyössä vuoro- kausilepo saadaan kuitenkin työn järjestelyihin liittyvistä syistä lyhentää yhdeksään tuntiin.Tästä voi- daan poiketa vain työaikalaissa mainituissa tapauksissa ja mainituin määrin.

4.8 Muutoin noudatetaan työaikalakia (872/2019).

4.9 Työnantajan tulee kertoa työntekijälle noudatettavana oleva työaikajärjestely ja sen keskei- nen sisältö kuten työajan tasoittumisjakson pituus ja palkanmaksu.

5 § Vuotuisen työajan lyhentäminen

5.1 Työntekijä ansaitsee vapaata kahdeksan (8) tuntia jokaista tehtyä 22 työpäivää kohti, kuiten- kin enintään 10 vapaapäivää kalenterivuodessa.

Työntekijä ansaitsee 1.1.2022 alkaen vapaata kahdeksan (8) tuntia jokaista tehtyä 20 työpäivää kohti, kuitenkin enintään 11 vapaapäivää kalenterivuodessa.

Näitä vapaapäiviä koskevia määräyksiä sovelletaan niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työ- aika on 40 tuntia viikossa.

Tehdyiksi työpäiviksi luetaan niiden lisäksi ne poissaolopäivät, jotka aiheutuvat osallistumisesta Teol- lisuusliiton liittovaltuuston tai hallituksen kokouksiin sekä metsäkonealan tes-neuvottelukunnan ja sen asettamien yhteisten työryhmien kokouksiin.

5.2 Työnantaja antaa 5.1-kohdan mukaan kertyneet vapaapäivät ilmoitettuaan siitä vähintään viikon etukäteen, elleivät työnantaja ja työntekijä ole vapaapäivien ajankohdasta tai pitämisestä muu- ta sopineet. Kerrallaan vapaata annetaan vähintään yksi päivä.

Työntekijä ja työnantaja voivat sopia, että vapaapäiviä voidaan käyttää myös ammattitaidon kehittä- miseen tai ylläpitämiseen tähtäävään koulutukseen sekä työkykyä ylläpitävään toimintaan.

Vapaapäivät annetaan viimeistään niiden kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden toukokuun lop- puun mennessä, minkä jälkeen pitämätön vapaa mitätöityy.

5.3 Ansaitut vapaapäivät maksetaan kunkin ansaitun vapaapäivän osalta seuraavan normaalin palkanmaksun yhteydessä siitä riippumatta, milloin vapaapäivä pidetään. Palkka lasketaan henkilö- kohtaisen aikapalkan mukaan.

Paikallisesti sopien ansionmenetys voidaan korvata maksamalla annetulta vapaapäivältä kahdeksan tunnin henkilökohtaisen aikapalkan mukainen palkka sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin vapaa pidetään.

Jos 5.2-kohdan mukaisesti työntekijälle annettujen vapaapäivien määrä ylittää 5.1-kohdan mukaan kertyneiden vapaapäivien määrän, vähennetään ylitys seuraavana kalenterivuonna kertyvien vapaa- päivien määrästä tai, jos niin sovitaan, vähennetään ylitystä vastaavien vapaapäivien palkka seuraa- van palkanmaksukauden tilistä.

Työsuhteen päättyessä työnantaja pidättää työntekijän lopputilistä palkan tämän pykälän tarkoitta- milta liikaa annetuilta vapaapäiviltä.

5.4 Pidetyt työajanlyhennyspäivät ovat tehtyjen työpäivien veroisia vuosiloman pituutta mää- rättäessä.

6 § Palkat

Metsäkonealan peruspalkat määräytyvät työn vaativuuden ja työntekijän ammattikokemuksen pe- rusteella, missä huomioidaan täydet työskentelykuukaudet tehtävänään olevassa työssä. Toisen työn- antajan palveluksessa olon huomioimiseksi työntekijän tulee esittää siitä hyväksyttävä selvitys työ- suhteen alkaessa, jotta se voidaan ottaa huomioon.

Ammattiin opiskelevat ja työhön harjaantuvat työntekijät:

Palkkaryhmään A kuuluvat metsäkonealan ammattiin harjoittelevat, oppisopimusoppilaat sekä alal- le tuleva työntekijä, jolla ei ole työkokemusta tehtävänään olevasta työstä ja riittäviä valmiuksia täy- sin itsenäiseen työhön.

Ensimmäisen vuoden osalta palkka on aina vähintään 80 % palkkaryhmän A mukaisesta palkasta. Toisen vuoden osalta se on palkkaryhmä A.

Metsäkonealan ammattitutkinnon suorittaneet työntekijät:

Metsäkonealan ammattitutkinnon suorittanut työntekijä voi kuulua palkkaryhmään A enintään puo- len vuoden ajan, minkä jälkeen hän kuuluu palkkaryhmään I enintään vuoden ajan.

6.1 Palkkaryhmät 1.2.2020 lukien

A Oppisopimuskoulutuksessa olevat, ammattiin opiskelevat ja työhön harjaantuvat työntekijät

I Työt, jotka eivät edellytä ammatillista koulutusta ja joissa työ on vastuultaan ja kuormituk- siltaan normaalia. Palkkaryhmään I kuuluu esimerkiksi varastointialueella tapahtuva puutavaran las- taus, lumenauraus ja muu teiden kunnossapito, jossa työt ovat hyvin samansisältöisinä toistuvia.

II Työt, jotka edellyttävät ammatillista koulutusta tai pitkähköä työkokemusta tästä työstä. Työ on luonteeltaan itsenäistä ja vastuullista. Palkkaryhmään II kuuluu esimerkiksi metsäkuljetus, puue- nergian korjuu, kaivinkonetyöt, haketus, koneellinen istutus ja taimikonhoito sekä miestyönä tehtä- vä hakkuu- ja metsänhoitotyöt. Työt ovat tyypillisesti sellaisia, jotka edellyttävät yksintyöskentelyä ja itsenäisten ratkaisujen tekoa sekä vastuuta niistä.

III Työt, jotka vaativat erityisen pitkän oppimisajan sekä sisältävät erittäin suuren vastuun. Työn kuormittavuus on suurta. Palkkaryhmään III kuuluu esimerkiksi hakkuukonetyö, metsäkoneiden eri- tyisammattitaitoa vaativat asennustyöt sekä työt, joissa edellytetään yhdistelmäajoneuvon ajokort- tia. Työt ovat tyypillisesti sellaisia, jotka edellyttävät yksintyöskentelyä ja monipuolisten ratkaisujen itsenäistä tekemistä sekä vastuuta niistä.

Perustuntipalkat

Ammattikokemus		yli 2 v	yli 4v	yli 6 v	yli 8v	yli 10 v
Palkkaryhmä A	9,87
Palkkaryhmä I	11,18	11,56	11,93	12,31	12,68	13,06
Palkkaryhmä II	12,42	12,84	13,25	13,68	14,09	14,51
Palkkaryhmä III	13,34	13,79	14,23	14,69	15,13	15,59

Perustuntipalkat 1.6.2020

Ammattikokemus	yli 2 v		yli 4v	yli 6 v	yli 8v	yli 10 v
Palkkaryhmä A	10,02
Palkkaryhmä I	11,35	11,73	12,11	12,49	12,87	13,25
Palkkaryhmä II	12,61	13,03	13,45	13,89	14,30	14,73
Palkkaryhmä III	13,54	14,00	14,44	14,91	15,36	15,82
Perustuntipalkat 1.6.2021
Ammattikokemus		yli 2 v	yli 4v	yli 6 v	yli 8v	yli 10 v
Palkkaryhmä A	10,19
Palkkaryhmä I	11,54	11,93	12,31	12,70	13,09	13,48
Palkkaryhmä II	12,82	13,25	13,68	14,12	14,54	14,98
Palkkaryhmä III	13,77	14,23	14,69	15,16	15,62	16,09
Ammattitutkintoraha

Kun työntekijä työsuhteensa aikana suorittaa metsäkonealan ammatti- tai erikoisammattitutkinnon, ja toimittaa työnantajalle siitä todistuksen, maksaa työnantaja hänelle kertakorvauksena ammatti- tutkinnosta 275 euron suuruisen ja erikoisammattitutkinnosta 375 euron suuruisen ammattitutkin- torahan.

6.2 Henkilökohtainen aikapalkka

Työntekijän henkilökohtainen aikapalkka on hänen 6.1 kohdan mukainen perustuntipalkka ammat- tikokemus huomioiden. Mikäli työntekijän säännöllisen työajan käytännön tuntipalkka on tätä kor- keampi sovelletaan kuitenkin tätä korkeampaa vaihtoehtoa.

Siirtyminen tehtävästä toiseen

Työntekijän työkohtainen peruspalkka määräytyy kulloinkin tehtävän työn vaativuuden mukaisesti.

Mikäli työntekijä siirretään aikapalkkaisessa työssä muutoin kuin tilapäisesti toiseen työhön, määri- tetään hänen henkilökohtainen aikapalkkansa tässä työssä. Alle 4 viikon siirto katsotaan tilapäiseksi.

6.3 Kannustepalkkio

Työssä voidaan sopia maksettavasta kannustepalkkiosta, jonka suuruus määräytyy esimerkiksi teh- dyn työsuoritteen määrän ja/tai laadun saavutetun kustannussäästön tai muun paikallisesti sovitun tekijän perusteella. Työntekijän näin muodostuvan kokonaispalkan tulee ylittää työntekijän henkilö- kohtainen aikapalkka kalenterikuukausittain tarkasteltuna. Kannustepalkkio voidaan maksaa palkan- maksukausittain tai muutoin sovittuina ajankohtina. Kannustepalkkiota ei oteta huomioon työehto- sopimuksen 8.6 kohdan mukaisen keskituntiansion laskennassa.

6.4 Suoritepalkat

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työn tekemisestä suoritepalkalla. Suoritepalkkauksen käytön tu- lee olla tehtävänä olevaan työhön ja olosuhteisiin soveltuva sekä perustua tekijöihin, joihin työnteki- jä voi itse vaikuttaa. Työntekijän suoritepalkan tulee ylittää työntekijän henkilökohtainen aikapalkka kalenterikuukausittain tarkasteltuna. Ellei suoritepalkkauksen käytöstä päästä sopimukseen tai työn- antaja taikka työntekijä on irtisanonut siitä tehdyn sopimuksen noudattaen kuukauden irtisanomisai- kaa, tehdään työ henkilökohtaisella aikapalkalla.

Työntekijän ja työnantajan on sovittava ennen työn aloittamista työstä maksettava palkka tai palkka- perusteet. Edellä mainitut tiedot on työntekijän sitä vaatiessa ilmoitettava hänelle kirjallisesti. Huo- mautukset palkanmaksuperustetta vastaan on tehtävä viipymättä aiheen ilmaantuessa ja viimeistään työtä koskevan tilinmaksun yhteydessä.

Jos suoriteperusteista työtä suorittava työntekijä joutuu työnantajasta johtuvasta syystä keskeyttä- mään työnsä, järjestetään hänelle keskeytyksen ajaksi muuta työtä, josta hänelle maksetaan joko ko. työn edellyttämä suoritepalkka, mikäli työ suoritetaan suoritetyönä, tai työehtosopimuksen 6 §:ssä määritelty henkilökohtainen aikapalkka kysymykseen tulevine lisineen, mikäli työ suoritetaan aika- palkalla.

7 § Vuorotyölisät 1.2.2020

Iltavuorossa työskentelevälle työntekijälle maksetaan vuorotyölisänä 1,04 euroa jokaiselta iltavuo- rossa tehdyltä työtunnilta ja yövuorossa vuorotyölisänä 2,08 euroa tunnilta jokaiselta yövuorossa tehdyltä työtunnilta.

Vuorotyölisät 1.6.2021 lukien

Iltavuorolisä 1,07 euroa/h

Yövuorolisä 2,14 euroa/h

8 § Palkan maksaminen

8.1 Palkka maksetaan kahdesti kuukaudessa. Palkanmaksu tapahtuu kuukauden 15. ja viimeinen päivä, ellei paikallisesti ole toisin sovittu. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia palkan maksamisesta tiettynä palkkapäivänä kerran kuukaudessa tapahtuvaksi.

Käytettäessä jaksotyöaikaa tavoitteena on tasainen palkanmaksu, mitä koskevat määräykset löytyvät erillisistä jaksotyöjärjestelmää koskevista sopimuksista.

Suoritepalkkatyössä palkan on oltava maksettuna viimeistään 9 toimistopäivän kuluessa työn valmis- tumisesta, mikäli työnantaja ja työntekijä eivät ole muuta sopineet.

Ylitöiden korotusosat maksetaan jaksotyössä tasoittumisjakson päättymistä lähinnä seuraavan pal- kanmaksun yhteydessä.

Työntekijälle annetaan kirjallinen selvitys hänelle maksetuista palkoista ja korvauksista.

8.2 Muistutukset palkanmaksusta on tehtävä välittömästi aiheen ilmaannuttua, kuitenkin vii- meistään seuraavaan palkanmaksutapahtumaan mennessä sekä nostetun rahamäärän osalta pal- kanmaksutilaisuudessa.

8.3 Mikäli palkka on työnantajasta johtuvasta syystä työsuhteen kestäessä työntekijän käytettä- vissä myöhemmin kuin edellä 1. kohdassa on sovittu, maksaa työnantaja työntekijälle korvauksena maksamatta olevalle määrälle viivästysajalta korkolain mukaisen viivästyskoron.

8.4 Työntekijän työsuhteen päättyessä lopputili erääntyy maksettavaksi työsuhteen päättymistä lähinnä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä.

8.5 Jos edellä mainittua palkanmaksujärjestystä ei voida noudattaa suoritepalkkatyön kestäessä yhtä palkanmaksukautta kauemmin, maksetaan työntekijälle kultakin palkanmaksukaudelta ennak- koa arvioitua työmäärää vastaava määrä. Työn valmistuttua lopputilitys tehdään edellä 1. kohdassa olevaa määräystä noudattaen.

8.6 Keskituntiansio

Työntekijän keskituntiansio lasketaan jakamalla työntekijän edellisen kahden palkanmaksukauden tehdyn työajan palkka ilman yli- ja sunnuntaityökorotuksia sekä 6.3 kohdan mukaisia kannustepalk- kioita ko. palkanmaksukausiin sisältyvillä tehdyillä työtunneilla. Vaihtoehtoisesti voidaan keskitun- tiansio laskea kalenterivuosittain jakamalla edellisen kalenterivuoden tehdyn työajan palkka ilman yli- ja sunnuntaityökorotuksia sekä 6.3 kohdan mukaisia kannustepalkkioita ko. kalenterivuoden teh- dyillä työtunneilla ja lisäämällä näin saatuun mahdollinen työehtosopimuksen mukainen tuntipalkan yleiskorotus.

9 § Matkakustannus- ja työvälinekorvaus 1.2.2020 lukien

9.1 Työnantaja määrittää, miten työmatkat kuljetaan. Työntekijän tulee ilmoittaa asuinpaikkansa työsopimusta solmittaessa, mikä paikka on päivittäisten työmatkojen alkamispaikka ja mitä pitem- mältä matkalta matkakustannusten korvauksia ei suoriteta asuinpaikan myöhemmin muuttuessa, ellei toisin sovita.

Mikäli työntekijä, jolla ei ole varsinaista työpaikkaa, sovittuaan siitä työnantajan kanssa kulkee työ- matkat hallinnassaan olevalla autolla hänelle maksetaan kilometrikorvauksena auton käytöstä 0,43 euroa kilometriltä ja kultakin kyydissä olevalta lisähenkilöltä 0,03 euroa/km.

Mikäli työntekijä suorittaa koneen korjaukseen liittyviä varaosien hankinta- yms. huoltoajoja omal-

la autollaan, hänelle maksetaan korvauksena tällöin kilometrikorvaus korotettuna 0,02 eurolla/km. Huoltoajoksi katsotaan autoa likaavien tai kooltaan hankalien koneenosien tai voiteluaineiden kul- jetus.

1.6.2020 lukien huoltoajokorotus 0,03 euroa/km

9.2 Kun työntekijä sovittuaan siitä työnantajan kanssa yöpyy vakituisen asuinpaikkansa ulko- puolella asianmukaisessa työmaamajoituksessa taikka työmaata varten järjestetyssä asunnossa, mak- setaan hänelle ylläpitokorvausta 35,40 euroa/yöpymisvuorokausi.

Ylläpitokorvaus sisältää ateriakorvauksen.

Pöytäkirjamerkintä: Sovittiin, että työehtosopimuksen 9 §:n 2 kohdassa sanotussa asianmukaisessa ma- joituksessa on lämpö, valaistus ja vesi, makuusija vuodevaatteineen, mahdollisuus ruoan valmistukseen sekä peseytymismahdollisuus saunassa tai suihkussa.

9.3 Mikäli työntekijän yhdensuuntainen työmatka hänen vakituiselta asunnoltaan työmaalle on yli 35 kilometriä ja työpäivän pituus edellyttää ruokailua työpaikalla, hänelle maksetaan ateriakor- vausta 10,50 euroa päivässä sekä mikäli työntekijän yhdensuuntainen työmatka hänen vakituiselta asunnoltaan työmaalle kestää yli 75 minuuttia tai on yli 75 kilometriä ja työpäivän pituus ruokailutau- ot huomioon ottaen ylittää 11 tuntia, maksetaan korotettuna ateriakorvauksena 18,70 euroa päivässä.

1.6.2020 lukien

Ateriakorvaus 10,75 euroa/päivä Korotettu ateriakorvaus 18,85 euroa/päivä

9.4 Kun työntekijä käyttää työssään omaa moottori- tai raivaussahaa, suoritetaan tästä työväli- nekorvauksena 5,30 euroa käyttötunnilta.

10 § Arkipyhäkorvaus ja itsenäisyyspäivä

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuukauden ennen pitkäperjan- taita, toista pääsiäispäivää, vapunpäivää, itsenäisyyspäivää tai jouluaattoa, maksetaan arkipyhäkor- vauksena henkilökohtaisen aikapalkan mukainen palkka kahdeksalta tunnilta, kuitenkin vain mikäli mainittu arkipyhä muutoin olisi ollut hänen työpäivänsä.

Mikäli arkipyhäviikolla työntekijä työskentelee esityksestään siten, että arkipyhä on työpäivä ja viikon lauantai vapaapäivä, arkipyhältä ei makseta sunnuntaityökorotusta.

11 § Vuosiloma

Oikeus vuosilomaan ja lomapalkka

Työntekijän oikeus vuosilomaan, lomapalkkaan ja lomakorvaukseen määräytyy vuosilomalain (162/2005) mukaan. Työntekijällä on oikeus saada lomaa 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmää- räytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän maaliskuun 31. päivään mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Työntekijän vuosilomapalkka on hänen keskimääräinen päiväpalkkansa kerrottuna lomapäivien lu- kumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella. Työntekijän kes- kimääräinen päiväpalkka on hänen lomanmääräytymisvuoden tai edellisen kalenterivuoden keski- tuntiansionsa mukainen palkka kahdeksalta tunnilta.

Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työntekijän keskimääräisenä päiväpalkkana käytetään vähintään hänen lomaa edeltävän henkilökohtaisen aikapalkkansa mukaista palkkaa kahdeksalta tunnilta. Täl- lainen sopimus on irtisanottavissa kuukauden irtisanomisajalla päättymään irtisanomista seuraavan lomanmääräytymisvuoden alussa.

Lomapäivien lukumäärä	Kerroin
2	1,8
3	2,7
4	3,6
5	4,5
6	5,4
7	6,3
8	7,2
9	8,1
10	9,0
11	9,9
12	10,8
13	11,8
14	12,7
15	13,6
16	14,5
17	15,5
18	16,4
19	17,4
20	18,3
21	19,3
22	20,3
23	21,3
24	22,2
25	23,2
26	24,1
27	25,0
28	25,9
29	26,9
30	27,8

Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 0,9 lomapäivää kohden.

Osa-aikaeläkkeellä olevien osalta vuosilomapalkkaetuudet määräytyvät siinä suhteessa, kun työsopi- muksessa sovittu säännöllinen työaika on kokoaikaisen työn säännölliseen työaikaan.

Muutoin noudatetaan vuosilomalain määräyksiä.

Lomaltapaluuraha

Vuosilomalain mukaiselta vuosilomalta työhön palanneelle työntekijälle maksetaan lomaltapaluu- rahana puolet hänen lomapalkastaan työhönpaluuta seuraavan ensimmäisen palkanmaksun yhtey- dessä.

Mikäli lomautus alkaa tai jatkuu välittömästi vuosiloman päätyttyä, lomaltapaluuraha maksetaan työntekijälle lomautuksen päättyessä välittömästi tapahtunutta työhön palaamista seuraavan en- simmäisen palkanmaksun yhteydessä.

Lomaltapaluuraha maksetaan työhön palanneelle työntekijälle myös, mikäli työntekijä välittömästi vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai lo- mautuksen, sairauden taikka tapaturman takia.

12 § Reservin kertausharjoitukset sekä väestönsuojelukoulutus

12.1 Reservin kertausharjoituksiin sekä väestönsuojelulain mukaan koulutettavaksi kutsutuille työntekijöille työnantaja maksaa henkilökohtaisen aikapalkan mukaisen palkan kertausharjoituksiin tai väestönsuojelukoulutukseen käytetyltä päivältä, joka muuten olisi ollut työntekijän työpäivä.

12.2 Palkan maksamisen edellytyksenä on, että

• työntekijä on ollut vähintään yhden kuukauden työsuhteessa ko. työnantajaan ennen ker- tausharjoituksen tai väestönsuojelukurssin alkamista,

• työntekijä ilmoittaa työnantajalleen hyvissä ajoin heti kutsun saatuaan kertausharjoituk- siin lähdöstään,

• työntekijä palaa kertausharjoitusten jälkeen entiseen työpaikkaansa.

12.3 Työnantaja voi vähentää edellä 1 kohdassa mainitusta, työntekijälle maksettavasta palkasta valtion maksaman reserviläispalkan.

12.4 Työntekijän osallistuessa ensimmäisen kerran varusmiespalveluksen edellyttämään kutsun- taan tai valintatilaisuuteen, työnantaja maksaa hänelle henkilökohtaisen aikapalkan mukaisen palkan kutsuntapäivältä, joka muuten olisi ollut työntekijän työpäivä.

13 § Henkilökohtaiset merkkipäivät ja lähiomaisen hautajaiset

Työntekijälle myönnetään vapaapäivä hänen avioliittoon vihkimispäivänään, lähiomaisen hautajais- päivänä sekä työntekijän täyttäessä 50 tai 60 vuotta, milloin em. päivä sattuu hänen työpäiväkseen. Edellä mainitulta päivältä maksetaan henkilökohtaisen aikapalkan mukainen palkka.

Lähiomaisena pidetään työntekijän puolisoa, lasta ja xxxxxxxxx, vanhempia, veljiä ja sisaria sekä aviopuolison vanhempia.

14 § Tapaturma ja sairaustapaukset

14.1 Ensiapu

Tapaturma ja sairaustapauksesta on niin pian kuin se on mahdollista tehtävä ilmoitus työnantajalle.

Puunkorjuutyömaalla on oltava asianmukainen ensiapuvalmius. Lisäksi työntekijällä on moottorisa- hatyössä oltava mukanaan tarpeellinen ensisidepakkaus.

Työnantajan on varmistettava, että työntekijällä on riittävä ensiaputaito ja tiedot avunsaantimahdol- lisuuksista onnettomuus- ja sairaustapauksissa.

Kun puunkorjuutyötä tehdään syrjäisissä olosuhteissa, on erityisesti huolehdittava siitä, että ensiapu- ja hoitopaikalle on asianmukainen kuljetusmahdollisuus. Tällaisen ensiavun ja kuljetuksen kustantaa työnantaja. Milloin kuljetus joudutaan järjestämään työnantajan voimatta todeta sen tarpeellisuutta, tulee työntekijän työnantajan sitä vaatiessa kuljetuskorvauksen saadakseen esittää asianmukainen lääkärintodistus sairaudestaan. Tällaisen lääkärintodistuksen hankinnasta aiheutuvat lääkärinkulut suorittaa työnantaja.

Menettelytavoista

Sairausajan palkan maksaminen edellyttää työntekijän viivyttelemättä työnantajalle toimittamaa ja työnantajan hyväksymää selvitystä sairaudesta tai tapaturmasta, joka estää työntekijän työnteon.

Hyväksyttävänä selvityksenä työkyvyttömyydestä pidetään työntekijän omaa ilmoitusta lyhytkestoi- sissa (esimerkiksi flunssa tai ripuli) enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa, ellei ole työntekijän ja työnantajan kesken ole toisin sovittu.

Tällöin voidaan sopia myös:

• ilmoituksen muodosta ja ajankohdasta, kenelle se tehdään ja miten se kirjataan

• rajoituksista työntekijän ilmoituksella hyväksyttävien poissaolojen määrään

• hyväksymisen edellytykseksi, että ilmoitus tehdään välittömästi tai viimeistään ennen työ- vuoron alkua

• työnantajan oikeudesta aina vaatia lääkärintodistus

Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut hyväksyttävät perusteet taan- nehtivuudelle.

Työnantajan järjestämän työterveyshuollon käyttö on ensisijaista. Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää selvitystä tai lääkärintodistusta, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi.Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

14.2 Sairausajan palkanmaksu

Työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään yhden kuukauden, työkyvyt- tömyysajalta sairausajan palkkaa seuraavin edellytyksin alla mainituilta työsuhteen yhdenjaksoisesta kestosta riippuvilta ajanjaksoilta:

Työsuhteen kesto Ajanjakson pituus

vähintään 1 kuukausi 10 päivää

vähintään 1 vuosi 28 päivää

vähintään 3 vuotta 35 päivää

vähintään 7 vuotta 42 päivää

vähintään 10 vuotta 56 päivää

Sairausajan palkkaa maksetaan yllämainittuihin ajanjaksoihin sisältyviltä työpäiviltä. Sairausajan palk- kaa maksetaan toisen sairauspäivän alusta tai, mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta ensimmäisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu niin kauan, että sairausvakuutuslain mukainen oi- keus sairauspäivärahaan on alkanut, maksetaan sairausajan palkka myös ensimmäiseltä sairauspäi- vältä.

Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kaksi vuotta, sairausajan palkka maksetaan ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaes- sa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Xxxxxxx työntekijän työsuhde työkyvyttömyyden alkaessa on kestänyt vähemmän kuin kuukauden, maksaa työnantaja hänelle 50 % edellä määritellystä sairausajan palkasta niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sitä seuraavien yhdeksän arki- päivän pituisen ajanjakson sisällä, lukuunottamatta ajanjakson ensimmäistä työpäivää, joka on työn- tekijän omavastuupäivä.

Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön paluustaan maksetaan sai- rausajan palkka laskemalla poissaolojaksot yhteen ja maksamalla palkka siten kuin kyseessä olisi ol- lut yksi sairastumisjakso.

14.3 Milloin työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia korvausta ansion menetyksestä sai- rausvakuutuslain, tapaturmavakuutuslain, työntekijän eläkelain tai liikennevakuutuslain nojalla, vä- hennetään korvaus samalta ajalta maksettavasta sairausajan palkasta. Jos palkka on jo maksettu, työnantajalla on oikeus saada ja nostaa palautuksena enintään maksettua palkkaa vastaava osa sa- malta ajalta saadusta korvauksesta.

Pöytäkirjamerkintä: Sopijapuolet toteavat 14 §:n 3 kohdan osalta meneteltäväksi siten, että työnantaja maksaa työntekijälle hänelle kuuluvan täyden sairausajan palkan ja perii sitten itselleen työntekijän an- taman valtakirjan nojalla tälle 3 kohdan mukaan mahdolliset tulevat muut korvaukset.

Mikäli korvaus työntekijästä johtuvasta syystä evätään tai maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää sairausajan palkasta se, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

14.4 Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai vamman tahal- lisesti tai aiheuttanut sen rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla tuottamuk- sella.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta korvata työkyvyttömyyttä, joka aiheutuu muualla tehdystä ansiotyöstä.

14.5 Työntekijän sairausajan palkka määräytyy hänen henkilökohtaisen aikapalkkansa mukaan.

Suoritepalkalla työskentelevien osalta sairausajan palkka maksetaan keskituntiansion mukaan.

14.6 Lääkärintarkastukset

Työterveydenhuoltolain (1383/2001) 3 luvun 12 § 1 momentin 2-kohdan mukaisiin työhöntulo- ja määräaikaistarkastuksiin sekä niistä johtuviin lääkärin määräämiin, työssä erityistä sairastumisen vaa- raa aiheuttavista tekijöistä johtuviin valtioneuvoston asetuksen (1485/2001) 4 §:n mukaisiin lisätar- kastuksiin työaikana osallistuvalle työntekijälle maksetaan menetetyltä työajalta ansionmenetys ku- ten sairausajan palkka.

Työhöntulotarkastuksen tapahtuessa ennen työsuhteen alkamista suoritetaan ansionmenetyskor- vaus tarkastuspäivältä työkohtaisen peruspalkan mukainen palkka.

Tarkastuksiin osallistumisesta aiheutuvat matka ja muut välittömät kustannukset maksaa työnantaja.

14.7 Alle 10-vuotiaan lapsen hoito

Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan äidille tai isälle tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoi- tamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta, kuitenkin enintään kolmelta päivältä. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että lap- sen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan sekä, että äidin tai isän työsuhde on kestänyt vähintään yhden kuukauden. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin ja samassa taloudessa asuvan puolison lapsiin.

Tätä kohtaa sovellettaessa opiskelu toisella paikkakunnalla rinnastetaan ansiotyöhön. Saman sairas- tumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle vanhemmista.

Sopijapuolet suosittelevat, että tämän kohdan mukaisessa työstä poissaolon järjestelyssä otetaan huomioon metsäkonealan työntekijän työstä poissaolon mahdollisesti tuotannolle aiheuttamat hait- tavaikutukset. Tämä koskee erityisesti työntekijää, joka toimii metsäkoneen ainoana käyttäjänä.

14.8 Vaikeasti sairaan lapsen hoito

Työntekijällä, jonka lapsella on sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun 2 § 2 momentin 2 kohdan mukainen vaikea sairaus tai vamma, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen lapsensa hoitoon, kuntoutukseen taikka sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille sovittuaan poissaolosta etukä- teen työnantajan kanssa.

14.9 Perhevapaat

Työntekijän äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sai- rausvakuutuslain perusteella.

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen isyysvapaata, maksetaan

työsopimuslain 4 luvun 1 §:n tarkoittamalta isyysvapaan ajalta henkilökohtainen aikapalkka enintään kuuden päivän ajanjaksolta.

Vapaan pitämisestä on ilmoitettava työnantajalle vähintään kahta kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi.

Maksamismenettelyn osalta noudatetaan soveltuvin osin sairausajanpalkanmaksua koskevia mää- räyksiä.

15 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä sovittu.

16 § Työturvallisuus ja suojavaatetus

Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työturvallisuuslakia ja muita työturvallisuuteen ja ammatti- tautien torjuntaan liittyviä lakeja, asetuksia ja viranomaisten päätöksiä noudatetaan. Työntekijän vel- vollisuutena on noudattaa annettuja ohjeita. Työnantaja antaa työntekijälle hänen käytettäväkseen henkilökohtaisen suojapuvun ja tarvittaessa kuulosuojaimet, turvajalkineet, turvakäsineet ja lämpö- suojapuvun.

Raivaus- tai moottorisahatyöt

Mikäli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva työntekijä työskentelee vain moottori- ja rai- vaussahatöissä, hankkii työnantaja hänen käyttöönsä seuraavat turva- ja suojavarusteet:

• moottorisahatöissä CE-hyväksytty metsuripuku 1–2 kpl

• raivaussahatöitä tekevälle työntekijälle raivaus-

sahatyöntekijän housut ja metsuripusero 1 kpl

• moottori- ja raivaussahatöissä CE-hyväksytty kypäräpaketti sisältäen kypärän, kuulosuojaimet,

silmäsuojan, alusmyssyn ja niskasuojan 1 kpl

• moottorisahatöissä CE-hyväksytyt metsurin

turvajalkineet: kumi- ja nahkajalkineet 1+1 pr

• muissa töissä muut paikallisesti sovittavat

työhön soveltuvat suojajalkineet 1 pr

• sadeviitta ja sadeasu 1 kpl

• suojakäsineet 3 pr

• välipuku 1 kpl

• hakkuutöissä konkeloliina 1 kpl

Määräaikaisesti tai muutoin tilapäisesti raivaus- tai moottorisahalla työskentelevän työntekijän käyt- töön työnantaja hankkii tarvittavat em. luettelon mukaiset turva- ja suojavarusteet.

Mikäli jokin em. varuste tulee käyttökelvottomaksi tavanomaisessa käytössä korvaa työnantaja vau- rioituneen varusteen uudella vastaavalla varusteella tai korjauttaa sen.

Kasvinsuojelu- ja torjunta-aineita käsiteltäessä ja levitettäessä työnantaja hankkii työntekijän käyt- töön työsuojelumääräysten mukaiset henkilönsuojaimet.

Paikallisesti sopien voidaan ottaa käyttöön muitakin tarkoituksenmukaisia tehtävien töiden edellyt- tämiä turva- ja suojavarusteita. Tällaiset varusteet ovat vaihtoehtoisia edellä mainituille varusteille.

Työnantaja hankkii toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevan työntekijän käyttöön tauko- takin.

Määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän käyttöön työnantaja hankkii taukotakin sää- tai työ- maaolosuhteiden sitä edellyttäessä.

Mikäli taukotakki tulee tavanomaisessa käytössä käyttökelvottomaksi korvaa työnantaja käyttökel- vottoman takin uudella tai korjauttaa sen.

Tämän pykälän määräykset vastaavat Valtioneuvoston asetuksen puunkorjuutyön turvallisuudesta säädöksiä taukovarustuksesta.

Jos työ on lyhytaikaista ja työntekijällä on edellä mainitut asianmukaiset varusteet, voidaan paikalli- sesti sopia niiden käyttämisestä näissä töissä 2,50 euroa/työpäivä suuruista varustekorvausta vastaan.

17 § Työmaaohjeita

Työntekijän tulee suorittaa työnsä ahkerasti ja huolellisesti sekä noudattaa työnjohdon antamia oh- jeita.

Työnantajan työntekijän käytettäväksi luovuttamia työkoneita ja muita työvälineitä tulee hoitaa ja säilyttää huolellisesti.

Työnantajan ja työntekijän etujen mukaista on molemminpuolisella siivolla ja inhimillisellä esiinty- misellä välttää riitaisuuksia.

18 § Luottamusmiehet

Luottamusmiesten osalta noudatetaan, mitä siitä on osapuolten välillä erikseen sovittu.

19 § Asiamiehet

Tämän sopimuksen täytäntöönpanon paikallista valvontaa sekä sopimusta sovellettaessa ehkä syn- tyvien erimielisyyksien selvittelyä varten asettaa kumpikin sopijapuoli erikseen määrättävillä alueil- la toimivia asiamiehiä. Asiamiehillä on oikeus tarvittaessa käydä työmaalla ilmoitettuaan siitä ensin työnantajalle.

Työnantajan tulee pyydettäessä näyttää ja selostaa asiamiehille palkkaukseen liittyviä asioita, jollai-

siksi on katsottava palkkauksen perusteet, keskimääräinen ansiotaso ja palkkalistat.

20 § Erimielisyyksien käsittely

20.1 Mikäli työntekijällä on muistutettavaa tämän sopimuksen tai siihen liittyvien muiden sopi- musten tulkintaa tai soveltamista vastaan, tulee hänen viipymättä ilmoittaa siitä työnantajalle.

20.2 Erimielisyydet on pyrittävä selvittämään paikallisesti työntekijän, mahdollisen luottamus- miehen ja työnantajan kesken. Selvittelyssä yhteisesti todetut virheet on oikaistava.

Paikallisesti ratkaisematta jäänyt erimielisyys voidaan saattaa sopijapuolten asettamien asiamiesten käsiteltäväksi.

20.3 Mikäli asiamiehet pääsevät yksimielisyyteen asian ratkaisemisesta, jättävät he esityksensä osapuolille. Palkkausta koskevasta paikallisesta erimielisyydestä näin annettu ratkaisu on molempia osapuolia sitova. Jos kyseessä on muu erimielisyys eikä jompikumpi osapuoli esitystä hyväksy, saa- tetaan asia sopijapuolten käsiteltäväksi. Samoin on meneteltävä, milloin asiamiehet eivät pääse yksi- mielisyyteen. Asiamiehet laativat asiasta muistion, jossa kerrotaan lyhyesti erimielisyyden aihe sekä osapuolten kannat asiassa.

Sopijapuolten väliset erimielisyysneuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa niitä koskevan esityksen tekemisestä.

20.4 Edellä tarkoitettujen neuvottelujen kestäessä ei asian johdosta saa ryhtyä työtaistelutoimen- piteisiin.

20.5 Sopijapuolten välisestä erimielisyysneuvottelusta on laadittava kummallekin muistio, jon- ka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta.

20.6 Sopijapuolet toteavat, ettei työntekijän tässä pykälässä tarkoitettu toiminta saa olla aiheena hänen työsuhteensa huonontamiseen.

21 § Paikallissopimukset

Tämän työehtosopimuksen puitteissa voidaan tehdä paikallisia työaikajärjestelyjä ja palkkausta kos- kevia sopimuksia noudattaen tässä työehtosopimuksessa sovittuja vähimmäisehtoja.

Paikallissopimus on tehtävä ensisijaisesti kirjallisesti ja oltava irtisanottavissa enintään kahden kuu- kauden irtisanomisajalla, ellei sopimus ole tehty määräaikaiseksi.

Paikallinen sopiminen tapahtuu ensisijaisesti työnantajan ja luottamusmiehen välillä.

22 § Työrauha

Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun, joukkoirtisanomiseen ja -sanoutumiseen tai muuhun näi- hin verrattavaan työn kulkua estävään toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi tai lisäyk- sen saamiseksi siihen, on sen voimassaoloaikana kielletty.

23 § Sopimukseen yhtyminen

Työnantaja tai työnantajayhdistys, joka tämän sopimuksen voimassa ollessa tahtoo yhtyä siihen il- moittakoon siitä kirjallisesti käsittelyä ja päätöksentekoa varten Koneyrittäjät ry:lle ja Teollisuusliitolle.

Sopimukseen yhtyneeseen työnantajaan tai työnantajayhdistykseen sekä työnantajan taikka työnan- tajayhdistyksen jäsenten palveluksessa oleviin työntekijöihin noudatetaan sopimuksen määräyksiä yhtymisilmoituksen allekirjoituspäivämäärästä lukien.

24 § Voimassaolo ja irtisanominen

24.1 Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2020 ja päättyy 31.1.2022, minkä jälkeen se on voimassa edelleen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota viimeistään kahta kuukautta ennen päättymisaikaa.

24.2 Jos tämä sopimus kokonaisuudessaan tai joiltakin osiltaan irtisanotaan, on irtisanovan puo- len esitettävä vastapuolelle täydellinen muutosehdotus viimeistään sopimuksen voimassaolon päät- tyessä tai ensimmäisessä uutta sopimusta koskevassa neuvottelussa silloin, kun neuvottelut uudesta sopimuksesta aloitetaan aikaisemmin.

24.3 Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän sopimuksen määräykset voimas- sa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

24.4 Tämän sopimuksen alaan kuuluvien liitepöytäkirjojen voimassa oloon ja irtisanomiseen näh- den on voimassa, mitä niissä on erikseen määrätty.

Helsingissä, 17. helmikuuta 2020 Koneyrittäjät Teollisuusliitto

Luottamusmiessopimus

1 § Sopimuksen tarkoitus ja soveltamisala

1 Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata osapuolten välillä solmittu- jen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoituksenmukainen ja nopea selvittäminen, muiden työnantajan ja työntekijöiden välillä esiinty- vien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

2 Tätä sopimusta sovelletaan sellaisissa metsäkonealan työehtosopimuksen piiriin kuuluvissa yrityk- sissä, joiden palveluksessa on vähintään 5 mainitun työehtosopimuksen piiriin kuuluvaa työntekijää.

2 § Luottamusmiehen valitseminen

1 Jäsenyrityksen palveluksessa olevat työntekijät valitsevat loka-marraskuussa kahdeksi vuodeksi ker- rallaan keskuudestaan luottamusmiehen. Luottamusmiesvaali ja sen ehdokasasettelu on järjestettävä siten, että kaikilla yrityksen työntekijöillä on mahdollisuus osallistua siihen.

2 Luottamusmiehen, joka on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työssä oleva Teollisuusliiton ammattiosaston jäsen, tulee olla perehtynyt yrityksen olosuhteisiin sen työntekijänä.

3 Ammattiosaston on vahvistettava valinta ja saatettava se kirjallisesti työnantajan tietoon, minkä jäl- keen luottamusmies saavuttaa tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiesaseman.

4 Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Teollisuusliiton rekisteröityä jäsenyhdistystä.

3 § Luottamusmiehen työsuhde

1 Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa kuin muut työntekijät. Luot- tamusmies on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

2 Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmies- tehtävän takia.

3 Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Luottamusmies- tehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4 Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

5 Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei täl- laista toimenpidettä saa kohdistaa luottamusmieheen, ellei yrityksen toimintaa keskeytetä kokonaan luottamusmiehen normaalilla työntekoalueella. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei luottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä sään- nöstä kuitenkin poiketa.

6 Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei luottamusmiestä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 lu-

vun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edus- taa.

7 Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun säännöksiä.

8 Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan luot- tamusmiehelle suoritettava korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun säännösten mukaisesti.

9 Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

4 § Luottamusmiehen tehtävät

1 Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia työntekijöiden edustajana työehtosopimuk- sen soveltamista koskevissa asioissa.

2 Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä.

3 Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vai- kuttavat tiedot.

5 § Luottamusmiehelle annettavat ansio-, yms. tiedot

1 Luottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada seuraavat yrityksen tämän sopimuksen piirissä olevia työntekijöitä koskevat tiedot:

• Työntekijän suku- ja etunimet sekä osoite

• Palkkausperusteet

• Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä

Tiedot on annettava työnantajan saatua tiedon luottamusmiehen valinnasta ja työntekijämäärän muuttuessa. Tiedot on annettava tarvittaessa kirjallisesti. Luottamusmiehelle annetaan kaikista yri- tyksen tämän sopimuksen piirissä olevista työntekijöistä palvelukseentuloaikatieto irtisanomis- ja lomauttamistapauksissa.

Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä yrityksen tämän sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden kulloinkin voimassa oleviin palkkausperusteisiin.

2 Luottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.

6 § Luottamusmiestehtävien hoitaminen

1 Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle järjestetään tarvittaessa vapautusta työstään. Arvioitaessa vapaa-ajan tarvetta on huomiota kiinnitettävä mm.

• yrityksen tämän sopimuksen piirin kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, toiminnan luon-

teeseen ja alueelliseen laajuuteen

METSÄKONEALAN TYÖSOPIMUS

SOPIJAPUOLET:

Työnantaja: Y-tunnus: Työnantajan osoite: Puhelin: Työntekijä: Henkilötunnus: Työntekijän osoite: Puhelin: Asuinpaikka (jos eri kuin osoite): Sähköposti:

Yllämainitut sopijapuolet ovat tehneet seuraavan työsopimuksen:

1. Työala

Työsopimus koskee ensisijassa metsäkonetöitä.

Työsuhteessa noudatetaan Koneyrittäjät ry:n ja Teollisuusliiton välistä metsä- konealan työehtosopimusta.

Metsäkonetöihin luetaan tässä sopimuksessa metsäkonealan työehtosopi- muksen 1 §:ssä todetut työt ja Koneyrittäjät ry:n jäsenenä olevan työnantajan muihinkin töihin sovelletaan mainittua työehtosopimusta.

2. Yleistä

Työntekijä sitoutuu vastiketta vastaan tekemään työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena työnantajan kulloinkin tarpeelliseksi katsomia metsäko- ne- tai muita töitä.

3. Työaika

Työssä

noudatetaan työehtosopimuksen mukaisia työaikamääräyksiä

käytetään jaksotyöaikajärjestelmää ja käytettävä säännöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia enintään 26/28 viikon ajanjakson aikana. Jaksotyöaikajärjestelmän käyttö edellyttää työnantajalta Koneyrittäjät ry:n jäsenyyttä ja em. 26/28 viikkoa pitemmän ajanjakson käyttö perus- teltua, kohdassa Lisäehdot mainittua syytä.

6. Työsuojelu

Työntekijä sitoutuu noudattamaan työsuojelusta annettuja ohjeita ja mää- räyksiä.

7. Voimassaoloaika

Työsopimus on voimassa / 20 alkaen toistaiseksi

Määräajan ja päättyy ilman irtisanomista / .20 . Kunnes seuraava yksilöity työtehtävä on suoritettu:

Määräaikaisuuden peruste: kausiluonteisuus sijaisuus

työntekijän oma pyyntö

muu

noudatetaan muuta työaikajärjestelyä kuten Pöytäkirja työajoista puu- tavaraterminaaleissa mukaista, mikä on täsmennetty kohdassa ”Lisäeh- dot” sovitulla tavalla.

4. Palkkaus ja muut työehdot

Palkka maksetaan jälkikäteen työnantajan kulloisenkin yleisesti käyttämän palkanmaksujärjestelmän mukaisesti

kerran kuukaudessa kaksi kertaa kuukaudessa

Työntekijän tuntipalkka työsuhteen alkaessa on euroa/h.

Tuntipalkan perusteet:

Työntekijän palkkaryhmä työsuhteen alkaessa on

A I II III

Työntekijän työkokemukseksi on hyväksytty

vuotta kk I palkkaryhmän työssä

vuotta kk II palkkaryhmän työssä

vuotta kk III palkkaryhmän työssä

Kun työ suoritetaan suoritepalkalla, palkkaus määräytyy kohdassa ”Lisäeh- dot” sovitulla tavalla.

Matkakustannusten korvauksen perusteena oleva vakituinen asuinpaikka on tässä sopimuksessa mainittu kohdassa asuinpaikka.

Muutoin palkkauksessa ja muissa työehdoissa noudatetaan mainittua työeh- tosopimusta mahdollisine liitteineen.

5. Vuosiloma ja sairausajan palkka

Vuosilomaan nähden noudatetaan vuosilomalakia ja mainittua työehtosopi- musta. Työnantaja saa noudattaa tässä työsuhteessa mainitun työehtosopi- muksen vuosilomalain 6 luvun 30 § 2 momentissa tarkoitettuja sekä sairaus- ajan palkkaa koskevia määräyksiä työehtosopimuksen lakkaamisen jälkeenkin uuden työehtosopimuksen voimaantuloon asti.

8. Koeaika

Työsopimuksessa noudatetaan kuukauden koeaikaa, jonka kuluessa sopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Koeajan pituus on enintään kuusi kuukautta. Vuotta lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeaika saa olla kuitenkin enintään puolet työsopimuksen kestosta.

9. Päättyminen

Tämän sopimuksen päättymisessä noudatetaan kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain ja mainitun työehtosopimuksen määräyksiä. Irtisanomisai- kojen osalta noudatetaan mainittua työehtosopimusta.

10. Lisäehdot

Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

/ .20

Paikka Aika

Työnantajan allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus Todistaa

• yrityksessä tämän sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden osalta käytössä olevien palk- kausjärjestelmien sekä niiden edellyttämään neuvottelutarpeeseen

• muiden luottamusmiehelle tämän sopimuksen mukaan kuuluvien tehtävien määrään.

2 Paikallisesti voidaan sopia työnantajan yhteydenpitovälineiden käytöstä luottamusmiestehtävien hoitamista varten.

7 § Ansiomenetyksen korvaaminen

1 Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisessa neuvot- telussa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtä- vissä.

2 Työnantaja korvaa luottamusmiehelle myönnetystä vapautuksesta johtuvan ansiomenetyksen. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolel- la, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisä- korvauksesta.

Luottamusmiehelle maksetaan korvauksena työajan ulkopuolella tehtävistä töistä 40 €/kk tai, mikäli luottamusmiehen työpaikalla on yli 50 vakituista työntekijää, 80 €/kk sopimuskauden ajan.

3 Ansiomenetyksen korvaus suoritetaan sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaan.

4 Työnantajan kanssa sovittujen luottamustehtävien yhteydessä tehdyistä matkoista suoritetaan kor- vaus metsäkonealan työehtosopimuksen 9.1-, 9.2- ja 9.3-kohtien mukaan.

8 § Luottamusmiehen koulutus

1 Luottamusmiehellä on tilaisuus osallistua, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa yrityksen toi- minnalle käy päinsä, osapuolten hyväksymälle työsuhdeasioita käsittelevälle, enintään 5 työpäivän mittaiselle kurssille, jolta ajalta työnantaja korvaa hänen ansiomenetyksensä tämän sopimuksen 7.3 kohdassa määritellyllä tavalla.

2 Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on annettava työnantajalle vähintään 4 viikkoa ennen kurssin alkua. Mikäli työnantaja epää luottamusmiehen osallistumisen kurssille, niin hänen on ilmoi- tettava luottamusmiehelle viimeistään 2 viikkoa ennen kurssin alkamista epäämisen syy.

9 § Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2020 ja on voimassa 31.1.2022 saakka, minkä jälkeen edelleen vuo- den kerrallaan ellei sitä irtisanota viimeistään kahta kuukautta ennen päättymisaikaa. Muutoin nou- datetaan osapuolten välillä tehdyn metsäkonealan työehtosopimuksen sopimuksen irtisanomista koskevia määräyksiä.

Helsingissä 17. helmikuuta 2020 Koneyrittäjät Teollisuusliitto

Pöytäkirja työajoista puutavaraterminaaleissa

1 § Soveltamisala

Tätä pöytäkirjaa sovelletaan Koneyrittäjät ry:n ja sen jäsenyhdistysten jäsenyritysten puutavaratermi- naaleissa työskentelevien työntekijöiden työssä.

Paikallisesti sopimalla tämän työaikapöytäkirjan mukaiset työaikajärjestelmät voidaan ottaa käyttöön muissakin metsäkonealan työehtosopimuksen piiriin kuuluvissa töissä.

2 § Työaika

2.1 Työaikaan nähden noudatetaan voimassaolevan työaikalain säännöksiä, ellei jäljempänä toi- sin määrätä.

2.2 Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Vuorokautista työaikaa voidaan työnantajan ja työntekijän kesken sopien pidentää työaikalain 11 §:n 1 momentissa todetulla tavoin.

2.3 Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se keskimäärin on 40 tuntia viikossa, edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajak- si, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.

2.4 Työaika on 1.2.2020 alkaen jatkuvassa kaksivuorotyössä ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä keskimäärin enintään 36,9 tuntia viikossa ja 1736 tuntia vuodessa. Keskeytymättömässä kolmivuoro- työssä työaika on keskimäärin enintään 34,8 tuntia viikossa ja 1637 tuntia vuodessa.

Työaika 1.1.2021 alkaen jatkuvassa kaksivuorotyössä ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä on keskimää- rin enintään 36,8 tuntia viikossa ja 1728 tuntia vuodessa. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työ- aika on keskimäärin enintään 34,7 tuntia viikossa ja 1629 tuntia vuodessa.

Työaika 1.1.2022 alkaen jatkuvassa kaksivuorotyössä ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä on keskimää- rin enintään 36,6 tuntia viikossa ja 1720 tuntia vuodessa. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työ- aika on keskimäärin enintään 34,5 tuntia viikossa ja 1621 tuntia vuodessa.

Paikallisesti käytettävä työaikajärjestelmä voidaan sopia vastaamaan tehdaslaitoksen osastossa, jota terminaali palvelee, noudatettavaa työaikajärjestelmää.

Työajan tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi.

2.5 Työajan lyhentämisestä johtuva ansion vähentyminen jatkuvassa kaksivuorotyössä, keskey- tyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä korvataan työntekijälle maksamalla työntekijälle annetulta vapaapäivältä palkka kahdeksalta tunnilta. Palkka lasketaan keskituntiansion mukaan.

1.2.2020 alkaen

Jatkuvassa kaksivuorotyössä (2/7) tämä tarkoittaa seuraavaa:

Työaikamuoto	Viikkotyöaika keskimäärin	Vuosityöaika	Korvattava työajan lyhentäminen	Vuosiloma
2/7	36,9 tuntia	1736 tuntia	18 päivää	30 päivää
2/7	36,9 tuntia	1773 tuntia	18 päivää	24 päivää

Keskeytyvässä kolmivuorotyössä (3/5) tämä tarkoittaa seuraavaa:

Työaikamuoto	Viikkotyöaika keskimäärin	Vuosityöaika	Korvattava työajan lyhentäminen	Vuosiloma
3/5	36,9 tuntia	1736 tuntia	18 päivää	30 päivää
3/5	36,9 tuntia	1773 tuntia	18 päivää	24 päivää

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (3/7) tämä tarkoittaa seuraavaa:

Työaikamuoto	Viikkotyöaika keskimäärin	Vuosityöaika	Korvattava työajan lyhentäminen	Vuosiloma
3/7	34,8 tuntia	1637 tuntia	30,5 päivää	30 päivää
3/7	34,8 tuntia	1672 tuntia	30,5 päivää	24 päivää

1.1.2021 alkaen

Jatkuvassa kaksivuorotyössä (2/7) tämä tarkoittaa seuraavaa:

Työaikamuoto	Viikkotyöaika keskimäärin	Vuosityöaika	Korvattava työajan lyhentäminen	Vuosiloma
2/7	36,8 tuntia	1728 tuntia	19 päivää	30 päivää
2/7	36,8 tuntia	1765 tuntia	19 päivää	24 päivää

Keskeytyvässä kolmivuorotyössä (3/5) tämä tarkoittaa seuraavaa:

Työaikamuoto	Viikkotyöaika keskimäärin	Vuosityöaika	Korvattava työajan lyhentäminen	Vuosiloma
3/5	36,8 tuntia	1728 tuntia	19 päivää	30 päivää
3/5	36,8 tuntia	1765 tuntia	19 päivää	24 päivää

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (3/7) tämä tarkoittaa seuraavaa:

Työaikamuoto	Viikkotyöaika keskimäärin	Vuosityöaika	Korvattava työajan lyhentäminen	Vuosiloma
3/7	34,7 tuntia	1629 tuntia	31,5 päivää	30 päivää
3/7	34,7 tuntia	1664 tuntia	31,5 päivää	24 päivää

1.1.2022 alkaen

Jatkuvassa kaksivuorotyössä (2/7) tämä tarkoittaa seuraavaa:

Työaikamuoto	Viikkotyöaika keskimäärin	Vuosityöaika	Korvattava työajan lyhentäminen	Vuosiloma
2/7	36,6 tuntia	1720 tuntia	20 päivää	30 päivää
2/7	36,6 tuntia	1757 tuntia	20 päivää	24 päivää

Keskeytyvässä kolmivuorotyössä (3/5) tämä tarkoittaa seuraavaa:

Työaikamuoto	Viikkotyöaika keskimäärin	Vuosityöaika	Korvattava työajan lyhentäminen	Vuosiloma
3/5	36,6 tuntia	1720 tuntia	20 päivää	30 päivää
3/5	36,6 tuntia	1757 tuntia	20 päivää	24 päivää

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (3/7) tämä tarkoittaa seuraavaa:

Työaikamuoto	Viikkotyöaika keskimäärin	Vuosityöaika	Korvattava työajan lyhentäminen	Vuosiloma
3/7	34,5 tuntia	1621 tuntia	32,5 päivää	30 päivää
3/7	34,5 tuntia	1656 tuntia	32,5 päivää	24 päivää

Korvattava työajan lyhentäminen pitää sisällään metsäkonealan työehtosopimuksen 5 ja 10 §:ien mukaiset vapaapäivät.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellä todettu vapaapäivien lukumäärä voi vaihdella vuodesta toiseen johtuen vuotuisten työpäivien ko- konaismäärästä ilman, että se johtaisi erilliskorvauksiin.

Jos työntekijälle työajan lyhentämiseksi annettujen vapaapäivien määrä ylittää 2.5-kohdan mukaan kertyneiden vapaapäivien määrän, vähennetään ylitys seuraavana kalenterivuonna kertyvien vapaa- päivien määrästä tai, jos niin sovitaan, vähennetään ylitystä vastaavien vapaapäivien palkka seuraa- van palkanmaksukauden tilistä.

Vapaapäivät annetaan viimeistään niiden kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden toukokuun lop- puun mennessä, minkä jälkeen pitämätön vapaa mitätöityy.

Työsuhteen päättyessä työnantaja pidättää työntekijän lopputilistä palkan tämän pykälän tarkoitta- milta liikaa annetuilta vapaapäiviltä. Työsuhteen päättyessä työnantaja maksaa työntekijälle palkan tämän pykälän tarkoittamilta antamatta jääneiltä vapaapäiviltä.

2.6 Työajan määräytyessä kohdan 2.2 tai 2.3 mukaan maksetaan säännöllisen vuorokautisen työ- ajan ylittävältä 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla korotettu ja seuraavilta tunneilta 100 prosentil- la korotettu palkka. Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Sama- na työpäivänä tehdyn kahdeksan viikottaisen ylityötunnin lisäksi tehdystä ylityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

Työajan määräytyessä kohdan 2.4 mukaan maksetaan säännöllisen vuorokautisen työajan ylittäväl- tä 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla korotettu ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Keskimääräisen viikkotyöajan ylittäessä 40 tuntia viikossa, maksetaan kuudelta ensimmäisel- tä keskimääräiseltä ylityötunnilta 50 prosentilla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 prosen- tilla korotettu palkka.

Työajan määräytyessä kohdan 2.4 mukaan maksetaan työntekijälle hänen juhannusaattona, juhan- nuspäivänä, jouluaattona, ensimmäisenä joulupäivänä tai toisena joulupäivänä tekemiltään työtun- neilta muutoin maksettavan palkan lisäksi korvauksena henkilökohtainen aikapalkka yksinkertaisena.

Työajan ylittäminen toistuvasti 10 tuntia vuorokaudessa taikka 50 tuntia viikossa edellyttää työnte- kijän suostumusta.

2.7 Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia annettavaksi osaksi tai kokonaan vapaa-aikana työntekijän säännöllisenä työaikana noudattaen rahakorvauksesta sovittua laskentasääntöä.

2.8 Kun on sovittu työskentelystä sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä työnte- kijöille lain mukaan kuuluvina vapaapäivinä, tehdyiltä työtunneilta maksetaan 100 prosentilla koro- tettu palkka.

2.9 Työntekijän työaika ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa kahdentoista kuukauden ajanjakson aikana.

2.10 Tämän pöytäkirjan mukaiset korotetut palkat lasketaan keskituntiansion mukaan.

Paikallisesti voidaan sopia tämän kohdan mukaisten korvausten laskemisesta toisin. Sopimus teh- dään kirjallisesti ja on irtisanottavissa kuukauden irtisanomisajalla. Perusteen tulee kuitenkin täyt- tää metsäkonealan työehtosopimuksen 6.2 §:n mukainen henkilökohtaisen aikapalkan määritelmä.

2.11 Puutavaraterminaaleissa työskenteleville työntekijöille suoritetaan lauantaityökorotuksena 1,04 euroa/h säännöllisen työajan lauantaityötunneilta.

3 § Muut työaika- ja palkanmaksumääräykset

3.1 Varsinaisen työajan ja työhöntulojärjestyksen määrää työnantaja tämän työehtosopimuksen ja työaikalain puitteissa.

3.2 Työviikko alkaa maanantaina kello 06.00 ja työvuorokausi vaihtuu kello 06.00. Viikoittainen keskeytymätön vapaa-aika on 35 tuntia viikossa, mikä on pyrittävä sijoittamaan sunnuntain yhtey- teen ja mistä voidaan poiketa työaikalaissa määritellyin tavoin. Säännöllisen vuorokausilevon on ol- tava vähintään 11 tuntia.

3.3 Vuorotyössä vuorot vaihtuvat viikoittain. Vuorojen vaihtumisesta voidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopia toisin, mikäli se töiden järjestelyn kannalta on tarkoituksenmukaista.

3.4 Pysyvästä työtuntijärjestelmän tai työaikamuodon muutoksesta on ilmoitettava hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään seitsemän vuorokautta aikaisemmin ja tilapäiseksi tarkoitetusta muutok- sesta kahta työvuoroa aikaisemmin, mikäli se on mahdollista.

3.5 Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi, työntekijälle on annettava vähintään puo- li tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana. Muista tauoista voidaan sopia paikallisesti.

Työntekijälle annetaan kaksi 10 minuutin pituista, työaikaan luettavaa taukoa, toinen työvuoron alku- ja toinen työvuoron loppupuolella, ellei paikallisesti ole sovittu muuta käytäntöä.

3.6 Palkan maksaminen ja matkakustannusten korvaukset

Palkka maksetaan tasoittumisjakson kestäessä palkanmaksukausittain keskimääräisen 40 tuntia/viik- ko mukaan riippumatta palkanmaksukaudella tehtyjen viikkotyötuntien määrästä, mistä aiheutuva mahdollinen poikkeama oikaistaan tasoittumisjakson päättymistä lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä, ellei paikallisesti ole toisin sovittu.

Työnantaja määrittää, miten työmatkat kuljetaan. Kiinteällä työpaikalla puutavaraterminaalissa työs- kentelevän työntekijän työnantajan määräyksestä erityiselle työntekemispaikalle suorittama työmat- ka korvataan kulloinkin voimassa olevan verohallituksen verovapaista matkakustannusten korvauk- sista antaman päätöksen mukaisesti.

3.7 Tämän pöytäkirjan puitteissa voidaan tehdä paikallisia työaikajärjestelyjä ja palkkausta kos- kevia sopimuksia noudattaen tässä pöytäkirjassa ja metsäkonealan työehtosopimuksessa sovittuja vähimmäisehtoja.

Paikallissopimus on tehtävä ensisijaisesti kirjallisesti ja oltava irtisanottavissa enintään kahden kuu- kauden irtisanomisajalla, ellei sopimus ole tehty määräaikaiseksi.

Paikallinen sopiminen tapahtuu ensisijassa työnantajan ja luottamusmiehen välillä.

4 § Voimassaolo

Pöytäkirja tulee voimaan 1.2.2020 ja on voimassa kuten metsäkonealan työehtosopimus 1.2.2020– 31.1.2022.

5 § Pöytäkirjan tarkastus

Sovittiin pöytäkirja tarkastettavaksi siten, että osapuolet tarkistavat sen allekirjoittaessaan. Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi samansanaista kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Helsingissä, 17. helmikuuta 2020 Koneyrittäjät Teollisuusliitto

Sopimus metsäkonealan

jaksotyöjärjestelmästä Etelä-Suomessa

Sopimus metsäkonealan jaksotyöjärjestelmästä Etelä-Suomessa

1 § Soveltamisala ja määritelmä

Tätä sopimusta sovelletaan Koneyrittäjät ry:n jäsenyhdistykseen kuuluvissa jäsenyrityksissä, joiden kotipaikka on Ahvenanmaan maakunnassa taikka manner-Suomessa poislukien Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat.

Jaksotyöllä tarkoitetaan työaikalain (872/2019) mukaista jaksotyötä. Jaksotyössä työntekijän viikoit- tainen työaika voi ylittää 40 tuntia viikossa ja työaika tasoitetaan sovitun jakson aikana keskimääräi- seen 40 tuntiin viikossa. Tämä tapahtuu antamalla 40 tuntia/viikossa ylittäneet työtunnit palkallisena vapaana jakson aikana (tasoittumisvapaa).

2 § Sopimismenettely

Jaksotyön käytöstä sovitaan työsopimuksella tai työsuhteen aikana muutoin. Mikäli jaksotyöajan käy- töstä ei sovita, työnantaja voi ottaa jaksotyön käyttöön ilmoittamalla siitä työntekijälle vähintään kah- den viikon ilmoitusaikaa noudattaen.

3 § Tasoittumisjakso

Työnantaja voi päättää enintään 26 viikon mittaisen tasoittumisjakson käytöstä. Mikäli tasoittumis- jakson pituudesta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä, niin tällöin jakson pituus voi olla perus- tellusta syystä enintään 52 viikkoa.

4 § Työaika, sen sijoittaminen ja lepoajat

Vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituudesta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Sovit- taessa on otettava huomioon, että työaikalain mukaiset jaksotyötä koskevat vuorokautista ja viikoit- taista lepoaikaa koskevat määräykset toteutuvat. Mikäli työajan pituudesta ei sovita, voi työantaja ottaa omalla päätöksellään käyttöön enintään kymmenen tunnin vuorokautisen ja enintään 50 tun- nin viikoittaisen työajan huomioiden, että työntekijän työaika ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa kahdentoista kuukauden ajanjakson aikana.

Työviikko alkaa maanantaina kello 06.00, ellei paikallisesti toisin sovita. Viikottainen keskeytymätön vapaa-aika on 35 tuntia viikossa, mikä on pyrittävä sijoittamaan sunnuntain yhteyteen ja mistä voi- daan poiketa työaikalaissa määritellyin tavoin.

Vuorotyössä vuorot vaihtuvat viikoittain. Vuorojen vaihtumisesta voidaan työnantajan ja työnteki- jän välillä sopia toisin, mikäli se töiden järjestelyjen tai työmaaolosuhteiden kannalta on tarkoituk- senmukaista.

Varsinaisen työajan, työhöntulojärjestyksen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnantaja tämän työehtosopimuksen sallimissa rajoissa.

Jos vuorokautinen työaika on kuutta (6) tuntia pidempi, työntekijälle on annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana. Muista tauoista voidaan sopia paikallisesti.

Tasoittumisjakson ei katsota katkeavan työaikalain 20 §:ssä tarkoitetulla tavalla, jos työntekijä ei ole voinut olla työssä loman, sairauden, työajan lyhentämisvapaan taikka muun hyväksyttävän syyn vuoksi. Näitä aikoja ennaltasuunniteltuja vapaapäiviä lukuun ottamatta ei kuitenkaan lueta tasoit- tumisjaksoon kuuluvaksi ajaksi.

5 § Työajan kirjaaminen ja palkanmaksu

Työntekijän tulee kirjata työaikansa paikallisesti tarkemmin sovitulla tavalla. Työntekijälle maksetaan palkka säännöllisen työajan (40 h/viikko) mukaan ja säännöllisen työajan ylittävät tunnit tasoitetaan vapaapäivinä joilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka.

Mikäli työtä on tehty sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä, itsenäisyyspäivänä tai jouluaattona, maksetaan näiden mukaiset korotusosat normaalin palkanmaksun yhteydessä. Vuoro- työssä vuorotyölisät maksetaan normaalin palkanmaksun yhteydessä.

Työajan tasoittamisen määrä lasketaan jakamalla jakson aikana keskimääräisen 40 h/vko ylittäneet työtunnit luvulla kahdeksan jolloin saadaan tasoittamiseen käytettävien työpäivien määrä.

Työajan tasoittamiseen käytetään arkipäiviä maanantaista perjantaihin mainitut päivät mukaan lu- kien. Mikäli tasoittumisjaksoon sisältyvissä arkipäivissä (ma-pe) on lain tai työehtosopimuksen mu- kaan palkallisia päiviä, maksetaan niistä palkka sen mukaan, mitä niistä on sovittu eikä näitä päiviä käytetä työajan tasoittamiseen.

6 § Työajan tasoittaminen

Työajan tasoittumisesta jakson aikana sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Mikäli asiasta ei ole sovittu, voi työnantaja määrätä tasoittumisvapaan pidettäväksi viikon ilmoitusaikaa noudattaen. Ta- soittuminen voidaan toteuttaa yhdessä tai useammassa erässä, pyrkien siihen että tasoittumisjakso on kuitenkin vähintään yhden työvuoron mittainen. Mikäli työt joudutaan keskeyttämään luonnon- olosuhteen takia, voidaan keskeytysjaksoon käyttää kertynyttä jaksotyöaikaa ilman edellä sanottua ilmoitusaikaa.

7 § Tasoittumisvapaan suhde työssäoloon, sairausaikaan ja lomauttamiseen

Tasoittumisvapaa on kaikilta osin työssäolon veroista aikaa.

Jos työntekijä sairastuu tasoittumisvapaan aikana ja työkyvyttömyys jatkuu yhtäjaksoisesti yli seitse- män kalenteripäivää, tämän ajan ylittävää osaa samalle tasoittumisvapaajaksolle ajoittuvasta työky- vyttömyysajasta ei pidetä tasoittumisvapaana, jos työntekijä pyytää sitä ilman aiheetonta viivytystä.

Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

Työnantaja ei voi lomauttaa työntekijää ennen kuin kaikki tasoittumisvapaat on käytetty, ellei tästä erikseen työnantajan ja työntekijän välillä sovita.

8 § Palkanmaksu

Ylitöiden korotusosat maksetaan jaksotyössä tasoittumisjakson päättymistä lähinnä seuraavan pal- kanmaksun yhteydessä.

Tasoittumisvapaata pidettäessä palkka määräytyy vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan sään- nöllisen työajan palkan mukaisesti ja maksetaan yrityksen normaalin palkanmaksujärjestelmän mu- kaisesti.

9 § Tasoittumaton työaika

Mikäli työaikaa ei ole tasoitettu tasoittamisjakson aikana, maksetaan keskimääräisen 40 h/vko ylittä- vät työtunnit 50 %:lla korotetulla palkalla tasoittumisjakson päättymistä lähinnä seuraavan palkan- maksun yhteydessä.

10 § Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumisjakson

Mikäli työsuhde päättyy kesken tasoittumisjakson, niin tällöin myös tasoittumisjakso päättyy. Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin 40 tuntiin viikossa, lasketaan, kuin- ka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti 40 tuntia pidempi, ja tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus.

11 § Muut sopimusmääräykset

Työntekijän työaika ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa kahdentoista kuukauden ajanjak- son aikana.

Suoritepalkkaisissa töissä ylityö- ja 5 §:n mukaiset korotukset lasketaan edellisen palkanmaksukauden keskituntiansiosta, minkä aikana kyseinen työ on tehty.

Paikallisesti voidaan sopia edellisen kohdan mukaisten korvausten laskemisesta toisin. Sopimus teh- dään kirjallisesti ja on irtisanottavissa kuukauden irtisanomisajalla. Perusteen tulee kuitenkin täyt- tää metsäkonealan työehtosopimuksen 6.2 §:n mukainen henkilökohtaisen aikapalkan määritelmä.

Paikallisesti voidaan sopia yötyöstä muuna kuin jakso- tai vuorotyönä.

Pöytäkirjamerkintä: Aiemman kaltainen, 18.11.1996 käytössä ollut urakalla tehtävien töiden ylityökor- vauksia koskeva paikallinen sopimus voidaan tehdä noudattaen työehtosopimuksen 21 §:n määräyksiä. Sopimuksesta tulee käydä selville ylityökorvausten laskentatapa sekä työajoista on pidettävä kirjaa työ- aikalain edellyttämällä tavalla.

Pöytäkirjamerkintä: Vuorolisiä taikka kannustepalkkioita ei oteta huomioon laskettaessa työaikapöytä- kirjan mukaisia korotettuja palkkoja.

Tämän sopimuksen soveltamiseen oikeutettu työnantaja saa soveltaa tätä sopimusta myös Suomen ulkopuolella, ulkomailla tehtävässä työssä.

Muutoin noudatetaan työaikalain (872/2019) säännöksiä.

12 § Voimaantulo

Tämä työehtosopimus korvaa Koneyrittäjien liiton ja Teollisuusliiton välillä 27.2.2018 allekirjoitetun sopimuksen metsäkonealan työaikamääräyksistä Koneyrittäjien liiton jäsenyrityksissä Etelä-Suomes- sa ja tulee voimaan 1.1.2020.

Helsingissä 17. helmikuuta 2020 Koneyrittäjät Teollisuusiitto

Sopimus metsäkonealan

jaksotyöjärjestelmästä Pohjois-Suomessa

Sopimus metsäkonealan jaksotyöjärjestelmästä Pohjois-Suomessa

1 § Soveltamisala ja määritelmä

Tätä sopimusta sovelletaan Koneyrittäjät ry:n jäsenyhdistykseen kuuluvissa jäsenyrityksissä, joiden kotipaikka on Kainuun, Lapin tai Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

2 § Sopimismenettely

3 § Tasoittumisjakso

Työnantaja voi päättää enintään 28 viikon mittaisen tasoittumisjakson käytöstä. Mikäli tasoittumis- jakson pituudesta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä, niin tällöin jakson pituus voi olla perus- tellusta syystä enintään 52 viikkoa.

4 § Työaika, sen sijoittaminen ja lepoajat

Varsinaisen työajan, työhöntulojärjestyksen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnantaja tämän työehtosopimuksen sallimissa rajoissa.

Tasoittumisjakson ei katsota katkeavan työaikalain 20 §:ssä tarkoitetulla tavalla, jos työntekijä ei ole voinut olla työssä loman, sairauden, työajan lyhentämisvapaan taikka muun hyväksyttävän syyn vuoksi. Näitä aikoja ennaltasuunniteltuja vapaapäiviä lukuunottamatta ei kuitenkaan lueta tasoittu- misjaksoon kuuluvaksi ajaksi.

5 § Työajan kirjaaminen ja palkanmaksu

Työajan tasoittamiseen käytetään arkipäiviä maanantaista perjantaihin mainitut päivät mukaan lu- kien. Mikäli tasoittumisjaksoon sisältyvissä arkipäivissä (ma–pe) on lain tai työehtosopimuksen mu- kaan palkallisia päiviä, maksetaan niistä palkka sen mukaan, mitä niistä on sovittu eikä näitä päiviä käytetä työajan tasoittamiseen.

6 § Työajan tasoittaminen

Työajan tasoittumisesta jakson aikana sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Mikäli asiasta ei ole so- vittu, voi työnantaja määrätä tasoittumisvapaan pidettäväksi viikon ilmoitusaikaa noudattaen. Tasoittu- minen voidaan toteuttaa yhdessä tai useammassa erässä, pyrkien siihen että tasoittumisjakso on kuiten- kin vähintään yhden työvuoron mittainen. Mikäli työt joudutaan keskeyttämään luonnonolosuhteen takia, voidaan keskeytysjaksoon käyttää kertynyttä jaksotyöaikaa ilman edellä sanottua ilmoitusaikaa.

7 § Tasoittumisvapaan suhde työssäoloon, sairausaikaan ja lomauttamiseen

Tasoittumisvapaa on kaikilta osin työssäolon veroista aikaa.

Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

Työnantaja ei voi lomauttaa työntekijää ennen kuin kaikki tasoittumisvapaat on käytetty, ellei tästä erikseen työnantajan ja työntekijän välillä sovita.

8 § Palkanmaksu

Ylitöiden korotusosat maksetaan jaksotyössä tasoittumisjakson päättymistä lähinnä seuraavan pal- kanmaksun yhteydessä.

9 § Tasoittumaton työaika

10 § Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumisjakson

11 § Muut sopimusmääräykset

Työntekijän työaika ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa kahdentoista kuukauden ajanjak- son aikana.

Suoritepalkkaisissa töissä ylityö- ja 5 §:n mukaiset korotukset lasketaan edellisen palkanmaksukauden keskituntiansiosta, minkä aikana kyseinen työ on tehty.

Paikallisesti voidaan sopia yötyöstä muuna kuin jakso- tai vuorotyönä.

Pöytäkirjamerkintä: Vuorolisiä taikka kannustepalkkioita ei oteta huomioon laskettaessa työaikapöytä- kirjan mukaisia korotettuja palkkoja.

Tämän sopimuksen soveltamiseen oikeutettu työnantaja saa soveltaa tätä sopimusta myös Suomen ulkopuolella, ulkomailla tehtävässä työssä.

Muutoin noudatetaan työaikalain (872/2019) säännöksiä.

12 § Voimaantulo

Helsingissä 17. helmikuuta 2020 Koneyrittäjät Teollisuusiitto

Esimerkki työajan tasoittumisjärjestelmästä - päivitetty versio löytyy aina Koneyrittäjien ekstranetistä

YRITYS Puunkorjuu Oy Jaksotyö ajalle 02.07.2018-30.12.2018

läinen

Työntekijä Xxxxx Xxxxx-

SUUNNITELMA: TOTEUTUS:

Työtunnit ilman ylityötä

Viik- Tuntia/

Työ-

Tunteja Raa-

Viikkoja jaksossa

viikkoa

ko Merkintöjä

viikko

tunnit kumul.

jäljellä mia

alen-

Tunteja/viikko 40 tuntia/v

1	40
2	16 40
5	16 40
	0

Tuntiresurssi/jakso 1040 tuntia Resurssia vähentävät tunnit:

Tuntiraami jakson alussa -----> 1040,0 tavat tunnit

27 Loma (2.7.-6.7.2018) 0 0 1000,0 40

28 44 44 956,0

Lomia ; täydet viikot Lomia ;yksitt. päiviä Työajan lyh.pv/arkipyhät Muu työstä poissaolo Työtuntiresurssi ilman lisä- ja ylityötä

tuntia 29

tuntia 30

tuntia 31

tuntia 32

944 tuntia 34

48 92 908,0

40 132 868,0

50 182 818,0

50 232 768,0

50 282 718,0

40 322 678,0

Vkn nro

Tuntia/ Tunti- Jäljellä Merkintöjä viikko kertymä tunteja

35 Pekkaspäivä * 3 16

36 50

338 638,0 24

388 588,0

27 Loma (2.7.-6.7.2018) 0

0 944

37 Tasoittumisvapaapäivä*1 32

420 556,0

28 45

29 45

30 45

31 40

32 32

33 45

34 32

35 40

36 40

37 40

38 40

39 45

40 45

41 45

45 899

90 854

135 809

175 769

207 737

252 692

284 660

324 620

364 580

404 540

444 500

489 455

534 410

579 365

38 50

39 50

40 sairauspv*2 24

41 50

42 tasoittumisvapaapäivä * 5 0

43 50

44 45

45 45

46 45

47 45

48 45

49 Its. päivä + pekkaspäivä 30

50 40

51 40

470 506,0

520 456,0

544 416,0 16

594 366,0

644 316,0

689 271,0

734 226,0

779 181,0

824 136,0

869 91,0

899 45,0 16

939 5,0

979 -35,0

42 2*pekkaspäivä 24

603 341

52 pekkaspäivä * 2 0

979 -51,0 16

43 40 643 301

44	40	683	261	Toteutus ja ylityökorv.laskeminen (loppulasku)
45	40	723	221	Jakson viikkolukumäärä 26	vk
46	40	763	181	Teor. työtuntiresurssi (40 h * vko) 1040	tuntia

47 40

803 141

Toteutuneet vähentävät tekijät: (- 8h/pv , ma-pe)

48 40

843 101

-Loma (viikko=40 h/vko) vkot->

40,0 tuntia

49 Its.pv.+ xxxxxxxx. 21

864 80

-Loma (vajaaviikot; 8 h/pv) pvt->

0,0 tuntia

50 40

51 40

904 40

944 0

-Sairaus/lomautus (8 h/pv) pvt ->

-Pekkanen/arkipyhä/its.pv (8 h/pv)

16,0 tuntia

56,0 tuntia

52 Pekkaspäivä * 2 0

944 0

-Muu työstä poissaolo ei väh. tunteja 0,0 tuntia

(muu palkaton vapaa kuin tas.vapaa)

Työtuntiraami huomioiden edelliset

vähentävät tekijät = 928,0 tuntia

Tämän esimerkin takana olevan excel-taulukon saatte halutessanne Koneyrittäjät ry:stä.

Tehdyt työtunnit/jakso 979,0 tuntia

Tasoittumaton työaika 51,0 tuntia

(=50 %:n korotukseen oikeuttavat tunnit )

Yritys:

TYÖVUOROLUETTELO

ajalle / -- / .20

TYÖNTEKIJÄ(T) MAANANTAI

TIISTAI KESKIVIIKKO

TORSTAI

PERJANTAI

LAUANTAI

SUNNUNTAI

Nimi/Nimet /

/ /

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

TUNNIT

Lepo

YHT. /VKO

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Lepo

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Lepo

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Lepo

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Lepo

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Lepo

Ruokailu suoritetaan työn ohessa.

Vuorot vaihtuvat kalenteriviikoittain maanantaina.

Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa työnantajan ja työntekijän kesken siitä sopimalla tai työnantajan toimesta töiden järjestelyihin tai työmaaolosuhteisiin liittyvistä painavista syistä.

Esimerkki työvuoroluettelosta yhden viikon jaksolle:

Yritys: Konetyö Oy

Pääsääntö

aamuvuoro 06-14

iltavuoro 06-15

Henkilö

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa Päättyy

Lepo

Alkaa Päättyy

Lepo

TUNNIT YHT. /VKO

Paavo Markka

06.00

14.00

06.00

14.00

06.00

14.00

06.00

14.00

06.00

14.00

06.00 14.00

Sauli Euro

14.00

22.00

14.00

22.00

14.00

22.00

14.00

22.00

14.00

22.00

TYÖVUOROLUETTELO ajalle 3/8 – 9/8 2020 Hakkuukone 1

MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI

3. elokuuta 4. elokuuta 5. elokuuta 6. elokuuta 7. elokuuta 8. elokuuta 9. elokuuta

Ohje: Ruokailu suoritetaan työn ohessa.Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa työnantajan ja työntekijän kesken siitä sopimalla tai työnantajan toimesta töiden järjestelyihin tai työmaaolosuhteisiin liitty- vistä painavista syistä

Esimerkki pysyväisluontoisesta työvuoroluettelosta

Yritys: Konetyö Oy ajalle 3/8 alkaen Hakkuukone 1

TYÖVUOROLUETTELO

MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI

Pääsääntö

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa Päättyy

Lepo

Alkaa Päättyy

Lepo

TUNNIT YHT. /VKO

aamuvuoro 06-14

iltavuoro 14-22

06.00

14.00

06.00

14.00

06.00

14.00

06.00

14.00

06.00

14.00

22.00

14.00

22.00

14.00

22.00

14.00

22.00

14.00

22.00

Ohje:

Ruokailu suoritetaan työn ohessa tai ruokailutauolle on varattu aika työvuorolistassa.

Vuorot vaihtuvat kalenteriviikoittain maanantaina.

Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa työnantajan ja työntekijän kesken siitä sopimalla tai työnantajan toimesta töiden järjestelyihin tai työmaaolosuhteisiin liittyvistä painavista syistä.

Metsäkonealan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja

1 § Voimassaolo

Työehtosopimus alkaa 1.2.2020 ja päättyy 31.1.2022.

2 § Palkantarkistukset

Yleiskorotus 1.6.2020

Mikäli paikallisesti ei muuta sovita 1.5.2020 mennessä, yleiskorotus on 1,5 % 1.6.2020 lähinnä seuraa- van palkanmaksukauden alusta lukien käytännön tuntipalkkoihin.

Perustuntipalkat (€/h) 1.6.2020

Ammattikokemus

		yli 2 v	yli 4v	yli 6 v	yli 8v	yli 10 v
Palkkaryhmä
A	10,02
I	11,35	11,73	12,11	12,49	12,87	13,25
II	12,61	13,03	13,45	13,89	14,30	14,73
III	13,54	14,00	14,44	14,91	15,36	15,82

Suoritepalkkojen tarkistus

Suoritepalkkojen perusteita tarkistetaan 1,5 prosentilla 1.6.2020 lähinnä seuraavan palkanmaksukau- den alusta lukien, ellei paikallisesti muuta sovita 1.5.2020 mennessä.

Matkakustannusten korvaukset

Työehtosopimuksen matkakustannusten korvauksia tarkistetaan sopimuskauden aikana samassa suhteessa kuin verohallituksen niitä koskevat päätökset muuttuvat 1.1.2021.

Yleiskorotus 1.6.2021

Mikäli paikallisesti ei muut sovita 1.5.2021 mennessä, yleiskorotus on 1,7 % 1.6.2021 lähinnä seuraa- van palkanmaksukauden alusta lukien käytännön tuntipalkkoihin.

Perustuntipalkat(€/h) 1.6.2021

Ammattikokemus

		yli 2 v	yli 4 v	yli 6 v	yli 8 v	yli 10 v
Palkkaryhmä
A	10,19
I	11,54	11,93	12,31	12,70	13,09	13,48
II	12,82	13,25	13,68	14,12	14,54	14,98
III	13,77	14,23	14,69	15,16	15,62	16,09

Lisät 1.6.2021

Iltavuorolisä 1,07 euroa/h

Yövuorolisä 2,14 euroa/h

Suoritepalkkojen tarkistus

Suoritepalkkojen perusteita tarkistetaan 1,7 prosentilla 1.6.2021 lähinnä seuraavan palkanmaksukau- den alusta lukien, ellei paikallisesti muuta sovita 1.5.2021 mennessä.

3 § Tekstimuutokset

Osapuolten sopimat 1.2.2020 voimaan tulevat tekstimuutokset ilmenevät lihavoituina allekirjoitus- kappaleista.

Korvattaviin arkipyhiin (10§) lisätään 1.1.2021 lukien juhannusaatto, vuotuista työaikaa lyhentävänä.

Työajan vuotuinen vähentäminen voidaan toteuttaa terminaalipöytäkirjan alaisissa töissä paikallisesti sopien, mikä koskee myös jaksotyötä. Mikäli paikalliseen sopimukseen ei päästä 31.10.2020 mennes- sä, noudatetaan terminaalipöytäkirjassa todettua työaikaa. Näillä työpaikoilla sairausajan palkanlas- kennassa käytettyä tuntipalkkaa ei ole neuvotteluissa muutettu.

4 § Työryhmä

Osapuolet asettavat työryhmän selvittämään sopimuskauden aikana kuukausipalkan käytön vaati- mia muutoksia.

5 § Pöytäkirjan tarkastus

Osapuolet ovat tarkastaneet pöytäkirjan allekirjoittaessaan. Helsingissä 17. helmikuuta 2020

Koneyrittäjät Teollisuusliitto

Metsäkonealan vaaliohjeet työsuojeluvaltuutettujen vaalien järjestämiseksi ja työsuojelun yhteistoiminnan organisoimiseksi

1. Yleistä

Metsäkonealan vaaliohjeet perustuvat työsuojelun valvontalakiin (44/2006).

Työsuojeluyhteistoiminnan organisaatio sovitaan ensisijaisesti paikallisesti ottaen huomioon työpai- kan laatu, laajuus, työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteis- toimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta työpaikalle, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää.

2. Työpaikka

Työpaikalla tarkoitetaan työsuojelua koskevien säännösten ja määräysten noudattamisen valvonnan kannalta tarkoituksenmukaista eri työskentelypaikkojen muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta.

Tämän määritelmän mukainen työpaikka on esim. metsäkoneyritys, puutavaraterminaaliyritys ja ha- ketusyritys.

3. Vaalimenettely

3.1 Vaalien valmistelutoimet

Työnantajan tai nimetyn työsuojelupäällikön on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin työsuojelua koskevan yhteistoiminnan järjestämiseksi.

Työntekijät voivat suorittaa ehdollepanon kohdan 3.7 mukaisesti. Vaaleja ei tarvitse järjestää, mikä- li suostumuksensa antaneita ehdokkaita on asetettu vain yksi kuhunkin tehtävään. Vaalitoimikunta vahvistaa kyseisen valinnan.

3.2 Vaalitoimikunnat

Vaalitoimikunnaksi soveltuvat nykyiset työsuojelutoimikunnat.

Mikäli työpaikalla ei ole työsuojelutoimikuntaa, voivat työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelupäällikkö huolehtia vaalien toteuttamisesta.

Mikäli työpaikalla ei ole lainkaan työsuojeluyhteistoimintaelimiä, nimeävät työnantaja sekä työnteki- jät edustajansa vaalien valmistelua ja vaalitoimitusta varten. Vaalitoimikunnalle ja -toimitsijoille kor- vataan ansionmenetys ja matkakustannukset siten kuin niistä on erikseen sovittu.

3.3 Vaalien ajankohta

Vaalit toimitetaan vaalivuoden marras-joulukuussa. Mikäli työpaikalla ei ole työsuojeluvaltuutettua, vaaliajankohdasta voidaan poiketa.

Postiäänestyksessä vaalitoimikunta ilmoittaa äänestäjille ääntenlaskutilaisuuden ajankohdan. Hy- väksyttäviä ääniä ovat kaikki ne äänet, jotka on toimitettu vaalitoimikunnalle ennen ääntenlasku- tilaisuutta. Vaalimateriaalin postituksen ja ääntenlaskutilaisuuden välisen ajan tulee olla vähintään kaksi viikkoa.

3.4 Vaalitapa

Vaalin ajasta ja paikasta on sovittava etukäteen työnantajan kanssa. Vaali on järjestettävä niin, että työpaikan kaikki työntekijät voivat osallistua siihen ja että se ei aiheuta tarpeetonta haittaa työpai- kan toiminnalle.

Vaalit voidaan suorittaa työpaikalla, esim. työnantajan järjestämän koulutustilaisuuden yhteydessä, jolloin kutsusta on käytävä ilmi pidettävä työsuojeluvaltuutetun vaali, tai toteuttaa postiäänestykse- nä tai sähköisesti.

3.5 Äänioikeus ja vaalikelpoisuus

Äänioikeutettuja ovat kaikki äänestysaikana työpaikalla oppisopimus- tai työsuhteessa olevat työn- tekijät. Myös sairaslomalla, vuosilomalla, osa-aikaeläkkeellä, lomautettuina olevat tai muutoin työ- paikalta tilapäisesti poissaolevat henkilöt ovat äänioikeutettuja.

Vaalikelpoisia ovat kaikki äänioikeutetut henkilöt. Toiminnan jatkuvuuden takia tehtäviin tulisi valita ensisijassa työpaikan vakinaisia työntekijöitä.

3.6 Luettelo äänioikeutetuista ja vaalikelpoisista henkilöistä

Työnantajan on annettava työntekijöiden käyttöön nimiluettelo työpaikan työntekijöistä. Äänestys- luettelot on laadittava tilanteesta 20 vuorokautta ennen vaalien suorittamista.

3.7 Ehdollepano

Työsuojeluvaaleissa työntekijät voivat suorittaa ehdollepanon vaalitoimikunnalle vähintään 20 vuo- rokautta ennen vaalia. Ehdollepano on tehtävä kirjallisesti ja siinä on oltava vähintään kolme (3) alle- kirjoittajaa samasta työpaikasta. Ehdollepanossa ei saa esiintyä poliittisia tai muita tunnuksia.

Ehdollepano ei estä äänestämästä ketä tahansa nimiluettelossa ilmenevää henkilöä.

Vaalitoimikunta toimittaa aakkosjärjestyksessä olevan nimilistan ehdolle asetetuista muun vaalima- teriaalin mukana äänestäjille.

3.8 Luetteloiden toimittaminen ja vaaleista ilmoittaminen

Luettelot ja ilmoitus vaalien toimittamisesta sekä ehdollepanot on toimitettava työntekijöille ja toi- mihenkilöille 14 vuorokautta ennen vaalitapahtumaa.

3.9 Vaalien yleiset ohjeet

Työsuojeluvaltuutetut ja -varavaltuutetut valitaan enemmistövaalilla suljetuin lipuin. Työpaikan työ- suojeluvaltuutetuksi tulee eniten ääniä saanut henkilö ja varavaltuutetuksi seuraavaksi eniten ääniä

saaneet äänimääriensä mukaisessa järjestyksessä. Äänten mennessä tasan vaalitulos ratkaistaan ar- valla.

Työsuojeluyhteistoimintaelimeen henkilöstöryhmiensä edustajaksi tulee automaattisesti työsuoje- luvaltuutettu.

Mikäli työsuojeluyhteistoimintaelimenä on työsuojelutoimikunta, tulee nelihenkiseen työsuojelutoi- mikuntaan lisäksi ensimmäinen varavaltuutettu.

3.10 Äänestäminen

Äänestyslippuja varten vaalipaikalla tulee olla vaaliuurna, joka on sinetöity, lukittu tai muutoin varmis- tettu. Äänestäminen tapahtuu suljetuin lipuin. Kukin äänioikeutettu äänestää yhtä henkilöä.

Postiäänestystä varten vaalitoimikunta toimittaa äänestäjälle äänestyslipun lisäksi nimellä varustetun ja nimettömän kuoren. Äänestäjä sulkee äänestyslipun taitettuna nimettömään kuoreen ja lähettää sen toisessa, nimellä varustetussa kuoressa vaalitoimikunnalle, jotta äänioikeus voidaan varmistaa ja tehdä merkintä luetteloon äänioikeuden käytöstä. Vaalisalaisuuden säilyttämiseksi äänestysliput si- sältävät nimettömät kuoret pudotetaan vaaliuurnaan ja avataan vasta ääntenlaskentatilaisuudessa. Äänestyksen tapahtuessa sähköisesti on erityisesti pidettävä huolta vaalisalaisuuden säilymisestä kai- kissa oloissa sekä noudatettava yhteistoiminnassa sovittuja vaaleja koskevia määräyksiä ja periaat- teita.

3.11 Äänten lasku

Ääntenlasku aloitetaan työpaikkaäänestyksessä tai sähköisesti tapahtuvassa äänestyksessä äänestys- ajan päätyttyä ja postiäänestyksessä vaalitoimikunnan sopimana ja äänestäjille ilmoittamana ajan- kohtana. Hyväksyttäviä ääniä ovat vaalitoimikunnalle ennen ääntenlaskentatilaisuutta toimitetut ää- net.

3.12 Valittujen toimikausi

Valittujen toimikausi on kaksi kalenterivuotta.

3.13 Pöytäkirja ja äänestystuloksen ilmoittaminen

Vaalitoimituksesta laaditaan pöytäkirja, johon merkitään vaalin toimittamisaika ja -paikka, vaaliin osallistuneiden lukumäärä, äänioikeutettujen lukumäärä sekä kaikkien vaalissa ääniä saaneiden ni- met ja äänimäärät. Pöytäkirja varmennetaan vaalitoimitsijoiden allekirjoituksilla, minkä jälkeen jäljen- nös siitä toimitetaan työnantajalle. Vaalituloksesta ilmoitetaan henkilöstölle.

4. Valittujen ilmoittaminen työsuojeluhenkilörekisteriin

Valittujen työsuojeluhenkilöiden yhteystiedot (työsuojeluvaltuutetut ja -varavaltuutetut) ja työnanta- jan nimeämän työsuojelupäällikön nimi ilmoitetaan Työturvallisuuskeskukseen, osoite: Lönnrotinkatu 4 B 00120 Helsinki. Ilmoitus tehdään erikseen annettujen ohjeiden mukaisesti.

Koneyrittäjien työnantajapuolen asiamiehet

HÄMEENLINNA

Xxx Xxxxxxxxxxxx puh. 040 9009 419

email: xxx.xxxxxxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxx.xx Xxxx Xxxxxxxx katu 7

13100 Hämeenlinna

HELSINKI

Xxxxx Xxxxxxxxxx puh. 040 9009 426

email: xxxxx.xxxxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxx.xx Sitratie 7

00420 Helsinki

Teollisuusliiton työntekijäpuolen asiamies

Xxxx Xxxxxx

puh. 020 774 1211 tai 0400 361 925

email: xxxx.xxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxx.xx Hakaniemenranta 1,

PL 107, 00531 Helsinki

Document Metadata

Table of Contents

METSÄKONEALAN TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata