Contract

Tarkentava virkaehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta aluehallintovirastoissa. Sopimus on tehty 24. päivänä marraskuuta 2011 Itä-Suomen aluehallintoviraston, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liittö JHL ry:n välillä.

1 § Sopimuksen peruste ja tarkoitus

Sopimuksen tavoitteena on tuloksellista toimintaa tukeva, tehtävän vaativuuteen sekä henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva oikeudenmukainen palkkaus sekä työnantajakilpailukyvyn parantaminen. Palkkausjärjestelmä tukee naisten ja miesten välisen palkkatasa-arvon ja samapalkkaisuusperiaatteen toteutumista. Tavoitteena on kannustaa henkilöstöä hakeutumaan vaativampiin tehtäviin ja parantamaan työsuoritustaan ja muutenkin tukea henkilöstön kehittymistä sekä kehittää esimiestyötä ja parantaa johtamista.

2 § Soveltamisala

Sopimusta sovelletaan aluehallintovirastojen toistaiseksi virkaan nimitettyihin virkamiehiin.

Sopimusta sovelletaan myös sellaisiin määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi virkaan tai virkasuhteeseen nimitettyihin virkamiehiin, joiden virkasuhde yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestää yli 6 kuukautta. Viimeksi mainituissa tapauksissa sopimusta sovelletaan sen osan alusta, jonka aikana 6 kuukautta täyttyy. Sopimusta ei sovelleta enintään tämän ajan kestävissä määräaikaisissa palvelussuhteissa. Niissä työnantaja vahvistaa euromääräiset palkat siten, että kaikki vpj-sopimuksen mukaiset, säännöllisesti kuukausittain maksettavat palkkauksen osat määräytyvät tämän sopimuksen mukaisina.

Sopimusta ei sovelleta työnantajavirkamiehiin eikä harjoittelutehtävissä olevaan tai palkkatuella palkattavaan henkilöstöön.

Palkkausjärjestelmän soveltamisen näkökulmasta määräaikaista virkasuhdetta ei pidetä keskeytyneenä, mikäli (virkasuhteiden välinen) keskeytys kestää enintään 30 päivää tai yhden kalenterikuukauden.

Osa-aikaisen henkilöstön tehtävien vaativuus ja henkilökohtainen palkanosa arvioidaan samoilla periaatteilla kuin kokoaikaisen henkilöstön. Sopimuspalkkaisten virkamiesten palkkaus määräytyy heidän kanssaan tehdyn sopimuksen mukaisesti.

3 § Palkkaustekijät

Palkkaus muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaisen työsuorituksen tasoon perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Henkilökohtainen palkanosa on vähintään 5 % ja enintään 45 % tehtäväkohtaisesta palkanosasta. Nämä palkanosat määräytyvät liitteinä 1 ja 2 olevien taulukoiden mukaisesti.

Tehtävien vaativuuden arviointitekijät ovat

1. Tehtävän edellyttämä osaamis- ja vuorovaikutusympäristö

2. Tehtävän ohjaus ja päätöksenteko, sekä

3. Tehtävän vastuu ja rooli

Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointitekijät ovat ja niiden painoarvot ovat:

1. Ammattitaito ja aikaansaavuus (50 %)

2. Yhteistyö ja vuorovaikutus (25 %)

3. Kehittämisote ja joustavuus (25 %)

Arvioinnit perustuvat noudatettaviin tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmiin, joista on sovittu allekirjoittamispöytäkirjassa.

Tehtävien vaativuutta määriteltäessä arvioidaan vain tehtävän vaativuutta eikä virkaa hoitavan henkilökohtaista työsuoritusta. Työsuoritusta ja suoritustasoa arvioidessa tarkastellaan henkilön suoriutumista tehtävässään ja hänelle siinä asetetuista tavoitteista. Virkanimike ei ole palkkausperuste.

4 § Palkkauksen määräytymismenettely

Työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Kannustavassa henkilöstöpolitiikassa on keskeistä hyödyntää henkilöstön osaaminen ja sen kehittyminen parhaalla tavalla. Tätä toteutetaan tarjoamalla tilanteiden mukaan ja viraston tuloksellisen toiminnan tukena mahdollisuuksia vaativampiin tehtäviin tai ainakin vaativuutensa säilyttäviä tehtäviä.

Jokaisella virkamiehellä on oikeus vuosittaisten tulos- ja kehityskeskustelujen käymiseen osana hyvää johtamista ja esimiestyötä. Tulos- ja kehityskeskustelujen yhteydessä tarkastellaan henkilön tehtäviä, työssä suoriutumista ja tehtävien kehittymistä, selvitetään kehittämis- ja koulutustarpeet ja laaditaan suunnitelma niiden toteuttamiseksi.

Esimies on velvollinen laatimaan jokaiselle virkamiehelle tehtäväkuvauksen. Tehtävien vaativuusarviointi perustuu virkamiehen tehtävänkuvaukseen, jonka virkamies ja hänen esimiehensä käsittelevät yhdessä vuotuisissa tulos- ja kehityskeskusteluissa, tai myös muulloin jos virkamiehen tehtäviä muutetaan olennaisesti.

Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa sekä henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritustasoa tarkastellaan virkamiehen ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa tulos- ja kehityskeskusteluissa sekä muulloinkin, jos virkamiehen tehtävät muuttuvat olennaisesti. Arvioinnissa huomioidaan tehtävien vähittäisen, useamman arviointijakson aikana tapahtuneen muuttumisen vaikutus vaativuustasoon. Aloitteen arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös virkamies itse tai häntä edustava luottamusmies.

Xxxxxxx tekee ehdotuksen vaativuus- ja suoritusarvioinneiksi ja -tasoiksi. Työnantaja vahvistaa arvioinnit ja tasot sekä tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosan nämä ehdotukset ja tämän sopimuksen mukaisissa tapauksissa arviointiryhmän kannan saatuaan.

Aluehallintovirastoilla on työnantaja- ja palkansaajaosapuolten yhteinen arviointiryhmä, joka käsittelee uusien ja muuttuneiden tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee niihin kantansa, kuitenkin 1.2.2013 alkaen vain tapauksissa, joissa aluehallintovirastossa ei ole jo vahvistettu vastaavan tai kokonaisuutena samankaltaisen tehtävän vaativuusarviointia. Arviointiryhmän on käsiteltävä sille saapunut tapaus kolmen kuukauden kuluessa.

Vuotuisten tulos- ja kehityskeskustelujen perusteella vahvistettujen tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosan muutosten edellyttämät palkkauksen tarkistukset toteutetaan kulloisenkin vuoden maaliskuun alusta. Muissa tapauksissa muuttunut palkkaus tulee voimaan viraston suorittaman arvioinnin jälkeen muutosta seuraavan kuukauden alusta.

Jos työnantaja kuitenkin tekee aloitteen vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilön tehtävien muuttamiseksi, joka johtaa vaativuustason alenemiseen, eikä henkilö suostu muutokseen, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus järjestää henkilölle nykyisen vaativuustason mukaiset tehtävät. Työnantaja tai henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies voi vaatia asian käsittelemistä arviointiryhmässä. Ryhmä määrittelee kantansa tehtävien muutokseen, sen perusteisiin ja sanottuun mahdollisuuteen. Käsittely ryhmässä tapahtuu ennen tehtävien muuttamista, ellei tehtävien muutosta ole välttämätöntä toteuttaa jo sitä ennen. Edellä tässä momentissa sanottu ei koske tilanteita, joissa tehtävien vaativuustaso alenee määräajaksi annettujen tehtävien tai määräaikaisen palvelussuhteen päättyessä taikka uuden palvelussuhteen alkaessa. Momentti ei koske myöskään vaativuus-tason alentamistilanteita, joissa henkilölle on palvelussuhteen päättämistä koskevassa asiassa varattu tilaisuus tulla asiassa kuulluksi valtion virka-mieslain 66 §:n 2 momentissa tai työsopimuslain 9 luvun 2 §:ssä tarkoitetuin tavoin. Erikseen on noudatettava, mitä on määrätty valtioneuvoston 23.3.2006 tekemässä tai myöhemmässä periaatepäätöksessä henkilöstön aseman järjestämisestä valtionhallinnon organisaatio- muutostilanteissa.

Tehtävänkuvaus laaditaan yhteistyössä virkamiehen kanssa. Tehtävänkuvaus- lomakkeen avulla voidaan seurata ja arvioida virkamiehen tehtävissä tapahtuneita muutoksia sekä niiden mahdollisia vaikutuksia palkkatasoon.

Tulos- ja kehityskeskustelujen yhteydessä tarkastellaan ura- ja tehtäväkehitystä.

Ennen vuotuisten tulos- ja kehityskeskustelujen aloittamista aluehallintoviraston johdon tulee käydä keskustelu arvioinnin linjauksista virastossa.

Aluehallintovirasto huolehtii arviointien yhdenmukaisuudesta sekä vahvistaa tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvan palkanosan esimiehen suorittaman arvioinnin ja tämän sopimuksen mukaisissa tapauksissa arviointiryhmän kannan saatuaan. Työsuojeluvastuualueen johtaja tekee vahvistamispäätökset vastuualueensa osalta. Vahvistamispäätös tehdään viipymättä ja toimitetaan virkamiehelle kirjallisesti. Xxxxxx vahvistamispäätös poikkeaa esimiehen tulos- ja kehityskeskustelun perusteella tekemästä esityksestä, virkamiehelle perustellaan päätöksen sisältö.

Mikäli virkamiehellä on useita esimiehiä, vuotuisen tulos- ja kehityskeskustelun käy lähtökohtaisesti se esimies, jonka ohjauksen alaisuudessa virkamiehen työpanos suurimmalta osalta tehdään. Vuotuisen tulos- ja kehityskeskustelun käyvän esimiehen tulee tällaisessa tapauksessa kuulla myös muita henkilöä ohjaavia esimiehiä.

Aluehallintovirasto vastaa esimiesten ja virkamiesten perehdytyksestä vuotuisten tulos- ja kehityskeskustelujen käymiseen. Palkkausjärjestelmän soveltamista varten tulee kehittää esimiestyötä sekä esimiesten ja henkilöstön työyhteisötaitoja.

Arviointi muutostilanteissa:

Vaativuustaso määritellään uudelleen tehtävien muuttuessa olennaisesti. Muutos voidaan katsoa olevan olennainen silloin, kun tehtävien vaativuus todennäköisesti tulee muuttumaan. Muutos on olennainen, kun tehtävät muuttuvat toisentyyppiseksi tai ammattiala vaihtuu, vaikka vaativuus ei välttämättä muuttuisikaan. Muutoksen olennaisuuteen vaikuttaa myös muutoksen kestoaika. Tehtävien muutos voi olla määräaikainen, mutta lyhytaikaiset sijaisuudet (vuosilomasijaisuudet) eivät muuta vaativuustasoa.

Arviointi sijaisuustilanteissa:

Sijaisuuksien hoitaminen ei muuta tehtävän vaativuustasoa silloin kun sijaisuuksilla tarkoitetaan esim. kesälomasijaisuutta tai muuta vastaavaa lyhytaikaista sijaisuutta tai toisen virkamiehen poissaolon aiheuttamaa tilapäistä lisä- tai ylityötarvetta. Lisä- ja ylityöstä maksetaan työajoista solmitun valtion työ- ja virkaehtosopimuksen mukaiset korvaukset. Jos virkamies nimitetään määräaikaisesti kokonaan toiseen tehtävään esim. toisen virkamiehen sairasloman ajaksi, määräytyy tehtävän vaativuustaso hoidettavan tehtävän vaativuustason mukaisesti. Jos sijaisuuden hoitaminen ei ole tarkoituksenmukaista järjestää lisä- tai ylityömääräyksin ja virkamies määrätään tai nimitetään määräaikaisesti hoitamaan toista tehtävää osittain omien tehtäviensä lisäksi, tulee tehtävän vaativuus arvioida virkaehtosopimuksen 2 §:n 2 momentin mukaisesti.

Keskustelujen dokumentointi:

Tehtävänkuvauslomakkeita laaditaan ja allekirjoitetaan yksi kappale kummallekin osapuolelle. Lomake päivätään ja siihen merkitään molempien alustava näkemys vaativuustasosta ja mahdolliset huomautukset tai eriävät näkemykset. Lomakkeen allekirjoittamisen jälkeen siihen ei tehdä toisen osapuolen tietämättä muutoksia.

Liitteet:

- tulos- ja kehityskeskustelulomake

- tehtävänkuvauslomake

5 § Henkilökohtaisen työsuorituksen ja palkanosan erityiskysymykset

Virkamiehen tullessa uutena viraston palvelukseen maksetaan henkilökohtainen palkanosa aluksi sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka työnantaja arvioi vastaavan hänen osaamistaan, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan.

Kysymyksessä on näihin seikkoihin ja niistä saatavaan tietoon perustuva aito arviointi. Arvioinnissa noudatetaan tämän sopimuksen mukaisia työsuorituksen arviointitekijöitä. Arviointi suhteutetaan muun henkilöstön osalta noudatettuun arviointikäytäntöön. Henkilökohtainen palkanosa vahvistetaan myös näissä tapauksissa henkilökohtaisen palkanosan taulukon mukaisesti.

Tehtävien vaativuustason muuttuessa maksetaan henkilökohtainen palkanosa aluksi samana euromääränä kuin aiemmin.

Mikäli vuotuisessa tulos- ja kehityskeskustelussa todetaan virkamiehen henkilökohtaisen työsuoritustason alentuneen, keskustelussa määritellään myös työsuorituksen parantamista tukevat toimenpiteet. Tällöin henkilökohtainen palkanosa säilytetään ennallaan.

Edellä 1-4 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa suoritus arvioidaan (uudelleen) viimeistään kuuden kuukauden kuluttua palvelukseen tulemisesta (1. ja 2. mom.) tai vaativuustason nousemisesta (3. mom.) taikka mahdollisimman pian kuuden kuukauden kuluttua edellisestä suoritusarvioinnista (4. mom.). Tästä alkaen henkilökohtainen palkanosa määräytyy jälkimmäisen arvioinnin mukaan.

Jos virkamies on ollut osan vuotuisen tulos- ja kehityskeskustelun arviointijakson ajasta sairauslomalla tai valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen perusteella lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetyllä vapaalla, hänen työsuorituksensa arvioidaan jakson muun ajan perusteella. Mikäli poissaolo on kestänyt puolet vuotuisen arviointijakson ajasta tai pitempään,

maksetaan henkilökohtainen palkanosa sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan virkamiehen pätevyyttä ja työkokemusta sekä suoriutumista.

Jos virkamies on ollut huomattavan osan 4 ja 5 momentissa tarkoitettujen kahden arvioinnin kohteena olevasta ajasta sairauslomalla tai 6 momentissa sanotulla vapaalla, voidaan suorittaa kolmas arviointi, joka tehdään viivytyksettä kolmen kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Mikäli henkilökohtainen työsuoritus ei kolmannen arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa kolmatta arviointia vastaavaksi. Jos suoritustason alenemisen molemmissa edellisessä momentissa tarkoitetuissa arvioinneissa voidaan katsoa johtuneen lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetystä vapaasta, henkilökohtaista palkanosaa ei sen johdosta kuitenkaan tarkisteta.

Mikäli henkilökohtainen suoritus alenee, täsmennetään henkilön ja esimiehen välisessä vuotuisessa kehityskeskustelussa ne toimenpiteet, joihin ryhdytään suoritustason palauttamiseksi. Keskustelussa pyritään selvittämään suoritustason alenemisen syy. Kehityskeskustelussa hyväksytään yhteisesti työsuorituksen parantamista tukevat toimenpiteet.

Suoritustason parantamisen keinoista voidaan, jos niin sovitaan, keskustella esimerkiksi työterveyshuollon tai muiden asiantuntijoiden kanssa. Käytettäviä keinoja voivat olla esimerkiksi tehtävien hoidon järjestelyihin liittyvät ratkaisut, kuntoutuksen järjestäminen tai työtehtäviin liittyvän perehdytyksen järjestäminen, uudelleen koulutus tai työkierto.

Mikäli tehtävien vaativuus on lisääntynyt vaiheittain, useamman arviointijakson kuluessa ja tehtävän vaativuutta päätetään nostaa, ei henkilökohtaisen työsuorituksen tasoa pääsääntöisesti lasketa.

Henkilöstön edustajien henkilökohtaisen suorituksen arvioinnista on kirjauksia valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteessä 2.

6 § Työaikakorvausraja virastotyössä

Virastotyötä tekevistä ovat työajoista tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen 13 §:n 1 momentissa sanottuihin korvauksiin oikeutettuja ne, joiden tehtävät sijoittuvat enintään vaativuustasolle 11 a. Sanotun sopimuksen 18 §:n mukaisiin korvauksiin oikeutettuja ovat ne, joiden tehtävät sijoittuvat sitä ylemmälle vaativuustasolle, mutta jotka eivät kuitenkaan ole johtavassa asemassa.

7 § Palkkausjärjestelmän käyttöönotto ja sen vaiheittainen toteutus

Tässä sopimuksessa on sovittu otettavaksi käyttöön uusi palkkausjärjestelmä. Uudistuksen kustannusvaikutus on 4,03 %. Siitä katetaan 0,43 %-yksikköä vuoden 2010 virastoerällä, 0,70 %-

yksikköä vuoden 2011 virastoerällä, 1,00 %-yksikköä vuoden 2012 palkkausjärjestelmän

kehittämiserällä sekä 1,00 %-yksikköä sopimuskauden 2012 – 2014 erillä. Loput 0,84 %-yksikköä katetaan myöhemmillä paikallisesti toteutettavilla, siihen täten sidottavilla erillä siten, että tarkistusvaiheiden ja erien ajankohdat ja rahavaikutukset kytketään toisiinsa.

Uusi palkkausjärjestelmä otetaan käyttöön 1.2.2011. Henkilöllä on käyttöönottoajankohdasta lukien oikeus

a) sanotun ajankohdan mukaiseen 8 §:ssä tarkoitettuun euromääräiseen vanhaan palkkaansa tai sitä korkeampaan tehtäväkohtaiseen palkanosaan tai

aluehallintovirastojen väliaikaisen palkkausjärjestelmän nojalla sen jälkeen korotettuun palkkaansa, sekä lisäksi

b) henkilökohtaisesta palkanosasta määrään, joka vastaa 26,0 % hänen uuden järjestelmän mukaisen täysimääräisen palkkansa ja a)-kohdan mukaisen palkkansa välisestä erotuksesta.

Helmikuun 1 päivästä 2012 lukien palkkoja tarkistetaan kullekin määrällä, joka lasketaan kaikkien osalta samalla prosentilla kunkin silloin maksetun palkan ja hänen uuden järjestelmän mukaisen täysimääräisen palkkansa jäljellä olevasta erotuksesta. Tarkistusprosentti lasketaan siten, että tarkistusten kustannusvaikutus on 1,51 %.

Huhtikuun 1 päivästä 2013 lukien palkkoja tarkistetaan kullekin määrällä, joka lasketaan kaikkien osalta samalla prosentilla kunkin silloin maksetun palkan ja hänen uuden järjestelmän mukaisen täysimääräisen palkkansa jäljellä olevasta erotuksesta. Tarkistusprosentti lasketaan siten, että tarkistusten kustannusvaikutus on 0,50 %.

Palkkauksia tarkistetaan sitten myöhemmistä ajankohdista 0,84 %-yksikön määräisillä paikallisesti toteutettavilla erillä siten kuin 1 momentin lopussa on sanottu. Henkilökohtainen palkanosa otetaan täysimääräisenä käyttöön ja siirtymäkausi päättyy siitä ajankohdasta, josta edellä sanottu sidottu erämäärä tulee täysimääräisesti toteutetuksi.

Tammikuun 1 päivänä 2012 palveluksessa olevalle aluehallintovirastojen henkilöstölle maksetaan heidän tammikuussa 2012 maksetusta kuukausipalkastaan laskettu 0,55 %:n suuruinen kertaerä.

Siirtymäkauden aikana uutena viraston palvelukseen tulevalle maksetaan tehtäväkohtainen palkanosa ja 5 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti määrättävä henkilökohtainen palkanosa siten, että niiden yhteismäärä vastaa siirtymäkauden sen vaiheen palkkakäytäntöä viraston vastaavissa tehtävissä, samoilla vaativuus- ja suoritustasoilla. Sen jälkeen hänen palkkaustaan tarkistetaan siirtymäkauden aikana edellä tässä pykälässä sanotun mukaisesti.

Siirtymäkaudella palkka määräytyy edellä sanotun mukaisesti henkilön kulloistenkin tehtävien vaativuustason ja henkilökohtaisen suoritustason perusteella. Jos tehtävien vaativuustaso tai henkilön suoritustaso muuttuu siirtymäkauden aikana vuotuisen kehityskeskustelun yhteydessä tai muuna aikana, kulloinkin maksettavaa palkkaa tarkistetaan samassa suhteessa kuin uuden järjestelmän mukainen täysimääräinen palkka tasomuutoksen johdosta muuttuu.

8 § Palkkatason turvaaminen

Tarkoituksena on, ettei palkkaus alene uuden järjestelmän käyttöönottamisen johdosta. Tässä tarkoituksessa noudatetaan seuraavaa henkilön osalta, joka uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoajankohtana ja siitä alkaen keskeytyksettä on ollut toistaiseksi voimassa ollessa ko. aluehallintoviraston palvelussuhteessa.

Tämän pykälän 3 – 5 momenttien soveltaminen edellyttää, että henkilölle käyttöönottoajankohtana maksettu palkka (vanha palkka) on suurempi kuin uuden järjestelmän mukainen kuukausipalkka. Momentteja sovelletaan vastaavasti myös, jos henkilön palkka on aluehallintovirastojen väliaikaista palkkausjärjestelmää koskevan sopimuksen perusteella noussut korkeammaksi kuin uuden järjestelmän mukainen palkka, jolloin tämä korkeampi palkka on korotuksesta alkaen vanha palkka. Momentteja sovelletaan vain siihen saakka, kunnes henkilön tämän järjestelmän mukainen palkka saavuttaa tai ylittää käyttöönottoajankohdan jälkeisin yleiskorotuksin tarkistetun vanhan palkan tai henkilön tehtävien vaativuustaso alenee. Soveltaminen jatkuu kuitenkin, vaikka vaativuustaso olisi ennen tämän pykälän 3 momentissa sanotun 18 kuukauden määräajan (31.7.2012 saakka) tai 24.11.2011 tehdyn keskustason sopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan 15

§:n 8 momentissa tarkoitetun 24 kuukauden määräajan päättymistä 31.12.2011 ollut välillä alempikin, jos vaativuustaso palaa ennalleen näiden määräaikojen kuluessa. Soveltaminen ei myöskään lakkaa, jos uuden järjestelmän mukaisen palkan nousu johtuu määräaikaisista tehtävistä.

Henkilöllä on edellä sovituilla edellytyksillä ja perusteilla oikeus vanhaan palkkaan, jota tarkistetaan samassa suhteessa kuin henkilön tämän järjestelmän mukainen palkka muuttuu, kuitenkin enintään yleiskorotuksin tarkistetun vanhan palkan määrään saakka. Henkilön vanha palkka säilyy kuitenkin vähintään käyttöönottoajankohdan ja sen jälkeisillä yleiskorotuksilla tarkistetun määrän mukaisena 18 kuukautta vpj-järjestelmän käyttöönottamisesta alkaen.

Oikeus vanhaan palkkaan jatkuu 18 kuukauden jälkeen, muiden edellä sovittujen edellytysten ja perusteiden mukaisesti. Myös tapauksissa, joissa vaativuustaso on alentunut, mutta 2 momentissa sanotuin tavoin palannut ennalleen siinä sanotuissa määräajoissa, oikeus vanhaan palkkaan säilyy vastaavasti. Muissa kuin 1 – 4 momentissa erikseen mainituissa tapauksissa oikeus tämän pykälän soveltamiseen lakkaa vaativuustason alentuessa.

Lisäksi henkilöllä, joka on käyttöönottoajankohtana nimitettynä määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi virkaan tai virkasuhteeseen tai tehtävään taikka määräaikaisesti korkeamman vaativuustason tehtävissä, on tämän määräajan oikeus niiden mukaisen vanhan palkan turvaamiseen 1 - 4 momentissa sovittuja edellytyksiä ja perusteita noudattaen. Näissä tapauksissa määräajan päätyttyä palkkataso turvataan 1 - 4 momentissa sanotulla tavalla, mutta sen tehtävän, johon henkilö on ollut käyttöönottoajankohtana toistaiseksi nimitettynä, silloisten varsinaisten tehtävien perusteella.

Edellä tässä pykälässä sanotun lisäksi organisaatiomuutoksessa lakanneen viraston palveluksessa muutoksen voimaantuloa edeltävänä päivänä olleella henkilöllä, joka silloin siirtyi organisaatiomuutoksessa perustettuun virastoon ja joka sen jälkeen on keskeytyksettä ollut viimeksi mainitun viraston palveluksessa, säilyttää oikeutensa aikaisemman virastokohtaisen palkkausjärjestelmän mukaiseen takuupalkkaan. Oikeus tähän takuupalkkaan määräytyy edelleen siten kuin siitä oli sovittu kyseisen viraston palkkausjärjestelmää koskeneessa virka- tai työehtosopimuksessa.

Liite: Palkkausten turvaamisjärjestelyjen pääasiat aluehallintovirastossa

9 § Tietojen saanti ja tilastoyhteistyö

Henkilöllä on oikeus saada kirjallinen tieto tehtäviensä vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksensa arviointituloksista ja niiden perusteista sekä tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosastaan samoin kuin muistakin tämän sopimuksen mukaisista palkkaustekijöistään ja niiden perusteista.

Sopimusosapuolilla sekä pääluottamusmiehillä ja, oman toimipiirinsä tai työpaikkansa osalta, muilla luottamusmiehillä on oikeus vuosittain ja 7 §:ssä tarkoitettujen käyttöönotto- ja siirtymävaiheiden yhteydessä sekä ennen palkkausta koskevia neuvotteluja luottamuksellisesti saada tiedot tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan henkilöstön sijoittumisesta vaativuus- ja suoritustasoille ja heidän vuotuisiin kehityskeskusteluihin perustuvista vaativuustasomuutoksistaan sekä tilastotiedot henkilöiden kokonaispalkkauksesta ja sen kehityksestä vaativuustasoittain, henkilöstöryhmittäin, koulutustasoittain ja sukupuolen mukaan ryhmiteltyinä.

Luottamusmiehellä on lisäksi 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa ja edellytyksin oikeus saada tiedot edustamiensa henkilöiden tehtävänkuvauksista, vaativuusarvioinneista ja -tasoista ja heidän vuotuisiin kehityskeskusteluihin perustuvista vaativuustasomuutoksistaan sekä kokonaispalkkauksesta palkkatekijöittäin eriteltynä ja niiden perusteista. Henkilökohtaisen

palkanosan perusteita koskevan tiedon antaminen edellyttää kuitenkin, että henkilö on suostunut siihen yksilöidyllä valtakirjalla. Luottamusmiehellä on lisäksi 2 momentissa tarkoitetuin edellytyksin oikeus kahdesti vuodessa saada tiedot edustamiensa henkilöiden osalta muuhun kuin vuotuisiin kehityskeskusteluihin perustuvista vaativuustasomuutoksista sekä uusien, niin täytettyjen kuin vailla haltijaa olevien tehtävien vaativuustasoista, sekä niiden perusteena olevista tehtävänkuvauksista.

Arviointiryhmän jäsenillä ja puheenjohtajalla on oikeus luottamuksellisesti saada tämän sopimuksen soveltamisalalta ryhmän toimialalla tiedot vuotuisiin kehityskeskusteluihin perustuvista vaativuustasomuutoksista ja niiden perusteena olevista tehtävänkuvauksista. Lisäksi heillä on kahdesti vuodessa oikeus luottamuksellisesti saada tämän sopimuksen soveltamisalalta ryhmän toimialalla tiedot muuhun kuin vuotuisiin kehityskeskusteluihin perustuvista vaativuustasomuutoksista sekä uusien, niin täytettyjen kuin vailla haltijaa olevien tehtävien vaativuustasoista, sekä niiden perusteena olevista tehtävänkuvauksista.

Tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja annettaessa on otettava huomioon tietosuojavaatimukset. Tiedot luovutetaan ilman erillistä pyyntöä ja maksutta.

Xxxxxxx saa tiedon oman tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin tuloksista arvioinnin suorittaneelta esimieheltään. Arviointilomakkeeseen on merkittävä arvioinnin tulokset perusteluineen.

Henkilökohtaisen palkanosan perusteita koskevan tiedon antaminen luottamusmiehelle edellyttää, että henkilö on suostunut siihen yksilöidyllä valtakirjalla. Valtakirja voi olla myös ammattiliiton jäsenmaksun perintää koskevaan sopimukseen sisältyvä erillinen valtuutus.

Tehtävänkuvaukset ja vaativuustasoille sijoittelut ovat julkista tietoa, joka on aluehallintovirastossa kaikkien saatavilla.

Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen luottamusmiestoimintaa koskevien sopimusmääräysten 12 §:n 1 momentin mukaan siinä tarkoitetuissa soveltamisen epäselvyyttä tai erimielisyyttä koskevissa tapauksissa luottamusmiehelle on annettava kaikki tapausten selvittämiseen vaikuttavat tiedot. Tällöinkin tieto voi edellyttää edellä 3 momentissa tarkoitettua suostumusta.

Momentissa 4 on kysymys yksilötason tiedoista, joina annetaan entinen ja muuttunut vaativuustaso sekä niiden perusteena olevat tehtävänkuvat. Sama koskee 3 momentin nojalla annettuja vaativuustasomuutostietoja.

Kun 3 ja 4 momentin mukaisesti on kahdesti vuodessa oikeus saada ko. tiedot muuhun kuin vuotuisiin tuloskeskusteluihin perustuvista vaativuustasomuutoksista, on tarkoituksenmukaista antaa nämä tiedot ensimmäisen kerran vuodessa samassa yhteydessä kuin tiedot vuotuisiin kehityskeskusteluihin perustuvista vaativuustasomuutoksista (kevätkaudella) ja toisen kerran noin puolen vuoden kuluttua syyskaudella. Tietojen toimittamisen ajoituksessa otetaan huomioon seuranta-, kehittämis- ja neuvottelu- ym. tilanne ja -aikataulut sekä tietojen tarkoituksenmukainen käytettävyys 11 §:ssä tarkoitetussa seuranta- ja kehittämistyössä.

Luottamusmiehille toimitettavien tilastotietojen tulee olla ajantasaisia ja ne tulee toimittaa 2 viikkoa ennen palkkauksen tarkistamista koskevien virka- ja työehtosopimusneuvottelujen alkamista ja 3 kuukautta tilastointivuoden (1.4. – 31.3) päättymisen jälkeen.

10 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Mikäli tehtävien vaativuuden tai henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnista syntyy erimielisyyttä, se pyritään selvittämään seuraavasti.

Vaativuusarviointia koskeva asia käsitellään henkilön tai häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta henkilön esimiehen tai muun palkkausjärjestelmäasioista vastaavan työnantajan edustajan kanssa ja jommankumman osapuolen aloitteesta arviointiryhmässä.

Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia koskeva asia käsitellään henkilön tai hänen pyynnöstään häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta henkilön esimiehen tai muun palkkausjärjestelmäasioista vastaavan työnantajan edustajan kanssa.

Arviointiryhmän on käsiteltävä sille saapunut erimielisyystapaus kolmen kuukauden kuluessa.

Mikäli asia edelleen jää erimieliseksi, se voidaan, samoin kuin muut tämän sopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevat erimielisyydet, saattaa ratkaistavaksi valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksessa sovitussa neuvottelumenettelyssä.

Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia koskevaa erimielisyyttä ei käsitellä arviointiryhmässä.

Vuotuisten kehityskeskustelujen yhteydessä suoritetuista arvioinneista jätetään erimielisyysilmaukset työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkayksikön erikseen ilmoittamaan määräaikaan mennessä. Erimielisyysasia tulee vireille tästä ajankohdasta lukien. Muissa tapauksissa erimielisyysilmaukset jätetään kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta.

Virkamiehelle tulee tiedottaa erimielisyystapauksen käsittelyvaiheiden etenemisestä.

Aluehallintoviraston tai työsuojelun vastuualueen päätös palkkausta koskevasta erimielisyysasiasta ja palkkauksen vahvistamisesta (myönteinen tai kielteinen päätös) toimitetaan tiedoksi ao. virkamiehelle välittömästi.

Sen jälkeen kun aluehallintovirasto on antanut erimielisyysasiassa päätöksen ja asia jää edelleen erimieliseksi on mahdollista käynnistää valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen 5 §:n mukainen neuvottelumenettely. Välitön neuvonpito käydään aluehallintovirastossa virkamiehen ja /tai luottamusmiehen ja työnantajan kanssa välittömästi. Mikäli asia jää vieläkin erimieliseksi, käydään Itä-Suomen aluehallintoviraston työantaja- ja henkilöstöpolitiikkayksikön ja henkilöstöjärjestön välillä paikallisneuvottelut. Jos paikallisneuvottelut jäävät erimielisiksi, on mahdollista nostaa kanne työtuomioistuimessa.

11 § Seuranta ja kehittäminen

Sopimusosapuolet seuraavat vuosittain ja varmistavat yhteistyössä palkkausjärjestelmän toteuttamista, yhdenmukaista soveltamista ja muuta toimivuutta. Vuosittain osapuolet tarkastelevat yhteisesti, miten järjestelmä on toteuttanut tarkoitustaan, ja sopimusalan palkkausten kilpailukykyä suhteessa valtion ja yleisten työmarkkinoiden palkkatasoon sekä järjestelmän kehittämistarpeita ja

-mahdollisuuksia.

Sopimusosapuolet seuraavat ja tarkastelevat aluehallintovirastojen tasa- arvosuunnitelmiin sisältyviä palkkakartoituksia sekä niiden perusteella sovittujen tasa- arvoa edistävien toimenpiteiden toteutumista.

12 § Työrauhavelvoite

Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä tai sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassaolevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

Lisäksi tähän sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, että sen alaiset yhdistykset ja henkilöstö, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla vaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

13 § Voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa 31.3.2014 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, sikäli kuin joku sopimusosapuolista ei irtisano sitä viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä. Tämä sopimus tulee irtisanotuksi myös valtion vuosille 2012–2014 tehdyn virka- ja työehtosopimuksen irtisanomisella.

Tämän sopimuksen käyttöönottamisessa jokaisen henkilön tehtävien vaativuustaso ja henkilökohtainen suoritustaso vahvistetaan sellaisina kuin ne sisältyvät ratkaisun perusteena olleeseen laskenta-aineistoon.

Helsingissä 24. päivänä marraskuuta 2011

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

Palkansaajajärjestö Pardia ry

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry