ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

I LUKU KUNTAYHTYMÄ

1 § NIMI JA KOTIPAIKKA Kuntayhtymän nimi on Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä. Sen kotipaikka on Porvoo.

2 § TEHTÄVÄT

Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän tehtävänä on kouluttaa osaamiseltaan kilpailukykyisiä ja itseään kehittäviä kansalaisia sekä tuottaa hyvinvointia toimialueelleen.

Kuntayhtymä arvostaa ja tukee henkilöstönsä kehittymistä ja uudistaa toimintojaan jatkuvasti.

Kuntayhtymä tuottaa koulutus-, tutkimus- ja kehittämispalveluja sekä niiden oheispalveluja.

Tätä varten kuntayhtymä ylläpitää ja kehittää ammatillisia oppilaitoksia, jotka voivat toimia myös kunnallisina liikelaitoksina.

Tehtävänsä hoitamiseksi kuntayhtymä voi perustaa, omistaa ja hallita myös yksityisoikeudellisia yhteisöjä.

3 § JÄSENKUNNAT Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Artjärvi Pernaja Askola Pornainen Lapinjärvi Porvoo Loviisa Pukkila Myrskylä Ruotsinpyhtää Sipoo

Jäsenkuntien osuudet Edupolin ja muun kuntayhtymän toimintaan ovat liitteen mukaiset.

4 § PERUSPÄÄOMA

Peruspääoma muodostetaan vuoden 1996 tilinpäätöksen käyttöpääomasta vuoden 1997 aloittavaan taseeseen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston taseohjeen mukaisesti.

Peruspääoman määrän vahvistaa yhtymävaltuusto.

Peruspääoma jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi vuoden 1996 tilinpäätöksen kuntayhtymäosuuksien suhteessa. Taseen liitteessä peruspääoma ilmoitetaan jäsenkuntien osuuksina osajäsenyyksien edellyttämällä tarkkuudella.

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

I LUKU KUNTAYHTYMÄ

1 § NIMI JA KOTIPAIKKA Kuntayhtymän nimi on Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä. Sen kotipaikka on Porvoo.

Kuntayhtymä on kaksikielinen. Hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset, joilla turvataan laissa säädettyjen kielellisten oikeuksien toteutuminen kuntayhtymän hallinnossa.

2 § TEHTÄVÄT

Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän tehtävänä on kouluttaa osaamiseltaan kilpailukykyisiä ja itseään kehittäviä kansalaisia sekä tuottaa hyvinvointia toimialueelleen.

Kuntayhtymä arvostaa ja tukee henkilöstönsä kehittymistä ja uudistaa toimintojaan jatkuvasti.

Kuntayhtymä tuottaa koulutus-, tutkimus- ja kehittämispalveluja sekä niiden oheispalveluja.

Tätä varten kuntayhtymä ylläpitää ja kehittää ammatillisia oppilaitoksia, jotka voivat toimia myös kunnallisina liikelaitoksina.

Tehtävänsä hoitamiseksi kuntayhtymä voi perustaa, omistaa ja hallita myös yksityisoikeudellisia yhteisöjä, joiden ohjauksesta tarkemmat määräykset annetaan hallintosäännössä.

3 § JÄSENKUNNAT Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Artjärvi Pernaja Askola, Pornainen, Lapinjärvi, Porvoo, Loviisa, Pukkila, Myrskylä, Orimattila Ruotsinpyhtää ja Sipoo.

Jäsenkuntien osuudet Edupolin ja muun kuntayhtymän toimintaan ovat liitteen mukaiset.

4 § siirto 16 §

Uuden jäsenkunnan ja osajäsenyyttään laajentaneen kunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta siirrolla muusta omasta pääomasta päättää yhtymävaltuusto.

5 § JÄSENKUNTIEN OSUUDET JA VASTUU

Kuntayhtymän jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin ja vastuu sen veloista määräytyvät jäsenkunnittain kunkin kalenterivuoden päättyessä olleiden peruspääomapanosten suhteessa.

Kuntayhtymä pitää rekisteriä jäsenkuntien peruspääomasijoituksista. Rekisterissä on eriteltävä pääomaosuudet osajäsenyyksittäin.

6 § JÄSENKUNNAN OTTAMINEN

Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymän jäseneksi, on tehtävä siitä esitys kuntayhtymälle. Yhtymävaltuusto päättää uuden jäsenkunnan ottamisesta.

7 § JÄSENKUNNAN EROAMINEN JA OSUUKSIEN LUOVUTTAMINEN

Jäsenkunnan, joka aikoo erota kuntayhtymästä, on ilmoitettava erosta kuntayhtymälle kirjallisesti. Perussopimus päättyy ja ero astuu voimaan eroavan kunnan osalta em. ilmoituksen jättämistä seuraavan kalenterivuoden lopussa, ellei muusta päättymisajankohdasta ole sovittu yhtymävaltuuston suostumuksella.

Eroava kunta voi luovuttaa osuutensa ja jäsenkunta voi luovuttaa osan osuuksiaan kuntayhtymän varoihin toiselle jäsenkunnalle sen mukaan kuin asianomaisten kuntien kesken sovitaan. Luovutuksesta on ilmoitettava kuntayhtymälle. Muussa tapauksessa eroavalle jäsenkunnalle suoritetaan yhtymävaltuuston päättämä korvaus kuntayhtymälle luovutettavista osuuksista.

Kuntayhtymä voi yhtymävaltuuston päätöksen mukaan ja sen määräämästä korvauksesta luovuttaa jäsenkunnalle osuuksia kuntayhtymän varoihin. Korvauksen tulee vastata luovutettavia osuuksia kuntayhtymän varoihin vähennettynä veloilla ja varojen hankintaan saadun valtionosuuden ja -avustuksen suhteellisella määrällä.

4 § JÄSENKUNTIEN OSUUDET JA VASTUU

Kuntayhtymän jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin ja vastuut sen velvoitteista määräytyvät jäsenkunnittain kunkin kalenterivuoden päättyessä olleiden peruspääomaosuuksien suhteessa.

Kuntayhtymä pitää rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista ja mahdollisista rahasto- osuuksista. Rekisterissä on eriteltävä pääomaosuudet osajäsenyyksittäin.

5 § JÄSENKUNNAN OTTAMINEN

Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymän jäseneksi, on tehtävä siitä esitys kuntayhtymälle. Yhtymähallitus päättää uuden jäsenkunnan ottamisesta.

6 § JÄSENKUNNAN EROAMINEN JA OSUUKSIEN LUOVUTTAMINEN

Jäsenkunnan, joka aikoo erota kuntayhtymästä, on ilmoitettava erosta kuntayhtymälle kirjallisesti. Perussopimus päättyy ja ero astuu voimaan eroavan kunnan osalta em. ilmoituksen jättämistä seuraavan kalenterivuoden lopussa, ellei muusta päättymisajankohdasta ole sovittu yhtymähallituksen suostumuksella.

Eroava kunta voi luovuttaa osuutensa ja jäsenkunta voi luovuttaa osan osuuksiaan kuntayhtymän varoihin toiselle jäsenkunnalle sen mukaan kuin asianomaisten kuntien kesken sovitaan. Luovutuksesta on ilmoitettava kuntayhtymälle. Muussa tapauksessa eroavalle jäsenkunnalle suoritetaan yhtymähallituksen päättämä korvaus kuntayhtymälle luovutettavista osuuksista.

Kuntayhtymä voi yhtymähallituksen päätöksen mukaan ja sen määräämästä korvauksesta luovuttaa jäsenkunnalle osuuksia kuntayhtymän varoihin. Korvauksen tulee vastata luovutettavia osuuksia kuntayhtymän varoihin vähennettynä veloilla ja varojen hankintaan saadun valtionosuuden ja -avustuksen suhteellisella määrällä.

Luovutettuihin osuuksiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet alkavat tai siirtyvät luovutusta seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1. päivänä, jollei yhtymävaltuuston päätöksen mukaan toisin sovita.

8 § KUNTAYHTYMÄSTÄ EROAVAN JA TOIMINTAA JATKAVIEN KUNTIEN ASEMA

Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan yhtymävaltuuston päättämä erokorvaus kuntayhtymälle luovutettavista osuuksista.

Erokorvaus maksetaan kertasuorituksena eron astuessa voimaan, jos se on pienempi kuin 80.000

€. Jos erokorvaus on suurempi, maksetaan se kolmena yhtä suurena eränä 3 vuoden kuluessa eron voimaantulosta lukien. Mikäli kunta siirtyy osajäsenyyteen tai aikaisempaa suppeampaan osajäsenyyteen, menetellään vastaavalla tavalla. Erokorvauksen maksavat jäljelle jäävät jäsenkunnat tai peruspääomaa alennetaan vastaavalla summalla.

II LUKU HALLINTO

9 § YHTYMÄVALTUUSTO

Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto

10 § ÄÄNIVALTA

Äänivalta yhtymävaltuustossa jakautuu jäsenkuntien kesken liitteen mukaisesti. Yhtymävaltuustoon valitsee kukin jäsenkunta yhden edustajan kutakin alkavaa viittätoista ääniosuutta kohti kuitenkin enintään viisi (5) jäsentä ja heille kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Heillä on käytössään äänivalta, joka yhteensä vastaa jäsenkunnan osuuksien määrää siinä toiminnassa, jota äänestys koskee.

Jäsenkunnan äänivalta jakaantuu jäsenkunnan saapuvilla olevien edustajien kesken tasan.

11 § KUTSUMISAIKA

Yhtymävaltuuston kokouskutsu on vähintään kaksikymmentäyksi (21) päivää ennen kokousta lähetettävä jäsenkuntien kunnanhallituksille, yhtymävaltuuston ja yhtymähallituksen jäsenille.

Luovutettuihin osuuksiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet alkavat tai siirtyvät luovutusta seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1. päivänä, jollei yhtymähallituksen päätöksen mukaan toisin sovita.

7 § KUNTAYHTYMÄSTÄ EROAVAN JA TOIMINTAA JATKAVIEN KUNTIEN ASEMA

Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan yhtymähallituksen päättämä erokorvaus kuntayhtymälle luovutettavista osuuksista.

Erokorvaus maksetaan kertasuorituksena eron astuessa voimaan, jos se on pienempi kuin 80.000

€. Jos erokorvaus on suurempi, maksetaan se kolmena yhtä suurena eränä 3 vuoden kuluessa eron voimaantulosta lukien. Mikäli kunta siirtyy osajäsenyyteen tai aikaisempaa suppeampaan osajäsenyyteen, menetellään vastaavalla tavalla. Erokorvauksen maksavat jäljelle jäävät jäsenkunnat tai peruspääomaa alennetaan vastaavalla summalla.

II LUKU HALLINTO

8 § YLIN PÄÄTTÄVÄ TOIMIELIN

Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymähallitus.

9 § JÄSENKUNTIEN PÄÄTÖSVALTA

Jäsenkunnat päättävät

1) Yhtymähallituksen jäsenten ja henkilökohtaisten varajäsenten valinnasta niin, että jokaisella jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa 30 prosentin omistusosuutta kohti. Jokaisella kunnalla on kuitenkin vähintään yksi yhtymähallituksen jäsen. Yhtymähallituksen puheenjohtajan valitsee Porvoo ja varapuheenjohtajan Loviisa.

2) tarkastuslautakunnan jäsenten ja henkilökohtaisten varajäsenten valinnasta niin, että kunnat, joilla on yli 7 prosentin omistusosuus, saavat yhden jäsenen kukin. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajan valitsee Loviisa ja varapuheenjohtajan Askola.

3) tilintarkastusyhteisön valinnasta yhtäpitävin päätöksin.

12 § PÄÄTÖSVALTAISUUS

Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) jäsenkunnista on edustettuna ja läsnäolevien edustajien äänimäärä on vähintään puolet (1/2) kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta äänimäärästä.

13 § PÄÄTÖSVALLAN RAJOITUKSET

Yhtymävaltuustossa voi yhden jäsenkunnan valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä olla kuitenkin enintään yhtä ääntä vailla sama kuin muiden yhtymävaltuustossa läsnä olevien edustajien yhteenlaskettu äänimäärä.

14 § YHTYMÄVALTUUSTON TEHTÄVÄT JA TOIMIVALTA

Yhtymävaltuusto

1. hyväksyy taloussuunnitelman ja -arvion sekä vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä.

2. hyväksyy johtosäännöt, yhtymävaltuuston työjärjestyksen ja tilintarkastussäännön.

3. valitsee yhtymähallituksen ja määrää sen jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

4. valitsee tarkastuslautakunnan ja sekä määrää sen jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

5. valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä ammattitilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisön.

6. päättää kiinteän omaisuuden luovuttamisesta siltä osin kuin sitä ei ole hallintosäännössä tai erillispäätöksin siirretty yhtymähallitukselle.

7. päättää oppilaitoksen tai sen osan muuttamisesta liikelaitokseksi.

Yhtymävaltuuston toiminnasta määrätään tarkemmin työjärjestyksellä.

15 § TOIMIELIMET

Kuntayhtymän toimielimiä ovat yhtymähallitus ja Edupolin johtokunta.

Hallinnon ja talouden tarkastamisen järjestämistä varten on lisäksi tarkastuslautakunta

4) vastuuvapaudesta tilivelvollisille yhtäpitävin päätöksin

5) tilinpäätöksen hyväksymisestä yhtäpitävin päätöksin

6) kuntayhtymän purkamisesta. 10 § YHTYMÄHALLITUS

Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymähallitus, jonka toimikausi on yksi (1) vuosi.

Yhtymähallitukseen kuuluu 11 jäsentä, joilla jokaisella on henkilökohtainen varajäsen.

Kullakin jäsenkunnalla on kokouksessa jäsenkuntaosuuksien mukainen äänimäärä, joka jakaantuu tasan kunnan läsnä olevien jäsenten kesken.

Yhtymähallituksessa voi yhden jäsenkunnan valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä olla kuitenkin enintään yhtä prosenttia vailla sama kuin muiden yhtymähallituksessa läsnä olevien edustajien yhteenlaskettu äänimäärä.

Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa ja kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään.

Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää sekä tekee sen puolesta sopimukset.

Yhtymähallitus:

1) päättää kuntayhtymän talous- ja toiminta- suunnitelmasta 2/3 määräenemmistöpäätöksellä

2) nimeää kuntayhtymän johtajan ja muut johtavat viranhaltijat sekä päättää kuntayhtymän johtajan johtajasopimuksesta,

3) päättää johtosäännöistä, yhtymäkokouksen työjärjestyksestä ja tilintarkastussäännöstä,

4) päättää kiinteän omaisuuden luovuttamisesta.

5) vastaa kuntayhtymäkonsernin johtamisesta,

6) antaa selityksen yhtymäkokouksen päätöksestä tehdyn valituksen johdosta, jos se katsoo, ettei yhtymäkokouksen päätöstä ole kumottava.

Kuntayhtymän toimielimiin tulee valita tasapuolisesti eri jäsenkuntien edustajia.

16 § YHTYMÄHALLITUKSEN JÄSENTEN LUKUMÄÄRÄ JA VALINTA

Kuntayhtymällä on yhtymähallitus, johon yhtymävaltuusto valitsee kunnallisvaalikautta vastaavaksi toimikaudeksi yhdeksän (9) jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen.

Yhdellä jäsenkunnalla voi olla yhtymähallituksessa korkeintaan puolet sen paikoista.

17. § YHTYMÄHALLITUKSEN TEHTÄVÄT JA TOIMIVALTA

Yhtymähallitus

1. valvoo kuntayhtymän etua

2. edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset, ellei tehtävää ole johtosäännössä siirretty kuntayhtymän muulle toimielimelle tai viranhaltijalle

3. antaa selityksen yhtymävaltuuston päätöksestä tehdyn valituksen johdosta, jos se katsoo, ettei yhtymävaltuuston päätöstä ole kumottava.

4. hoitaa muut kunnanhallituksen hoidettavaksi laissa määrätyt tehtävät

5. valitsee alaisensa johtokunnan ja muiden toimielinten jäsenet ja näille henkilökohtaiset varajäsenet sekä määrää valituista jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan

6. laatii kultakin kalenterivuodelta kuntalaissa tarkoitetun kertomuksen kuntayhtymän hallinnosta. Se on annettava yhtymävaltuustolle asianomaisen vuoden tilinpäätöksen yhteydessä.

Yhtymähallituksen tehtävistä ja toimivallasta sekä yhtymähallituksen oikeudesta siirtää sille kuuluvia asioita edelleen alaisensa viranomaisen ratkaistavaksi määrätään lähemmin hallintosäännössä.

Yhtymähallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet (1/2) edustajista on paikalla ja läsnä olevien edustajien yhteenlasketut äänimääräosuudet ovat yli 50 prosenttia.

Yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

11 § YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN

Mikäli jäsenkunnat eivät ole tehneet yhtäpitäviä päätöksiä jäsenkuntien päätösvaltaan kuuluvassa perussopimuksen 10 9 §:ssä määrätyssä asiassa, yhtymähallitus kutsuu koolle yhtymäkokouksen päättämään asiasta.

Kokouskutsu tulee lähettää kolme (3) viikkoa ennen kokousta.

Yhtymäkokouksessa on yksi edustaja jokaisesta jäsenkunnasta.

Jäsenkunnat valitsevat yhtymäkokoukseen yhtymäkokousedustajat.

Kullakin yhtymäkokousedustajalla on kunnan peruspääomaosuuden mukainen prosenttiosuus äänimäärästä. Yhtymäkokouksessa voi yhden jäsenkunnan äänimäärä olla kuitenkin enintään yhtä prosenttia vaille sama kuin muiden yhtymäkokouksessa läsnä olevien edustajien yhteenlaskettu prosenttiosuus äänimäärästä.

Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun 2/3 edustajista on läsnä ja, kun edustajien yhteenlasketut äänimääräosuudet ovat yli 50 prosenttia.

III LUKU

KUNTAYHTYMÄN NIMEN KIRJOITTAMINEN JA KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA

12 § KUNTAYHTYMÄN NIMEN KIRJOITTAMINEN

Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä.

18 § EDUPOLIN JOHTOKUNNAN JÄSENTEN LUKUMÄÄRÄ JA VALINTA

Yhtymähallitus valitsee Edupolin johtokuntaan toimikaudekseen seitsemän jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Jäsenistä kaksi valitaan edustavimpien työmarkkinajärjestöjen esityksestä.

19 § EDUPOLIN JOHTOKUNNAN TEHTÄVÄT JA TOIMIVALTA

Edupolin johtokunnan tehtävistä ja toimivallasta määrätään johtosäännössä.

III TALOUS SEKÄ HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS

20 § TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA

Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava mahdollisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi.

Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä oppilaitoksittain ja investointien osalta hankkeittain. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille 10.10. mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma 15.11. mennessä.

Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palveluiden käytön taikka talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin.

21 § SUUNNITELMAPOISTOT

Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymävaltuusto.

22 § KÄYTTÖMENOJEN KATTAMINEN

Kuntayhtymän yhteiset toiminnot Yhteisten toimintojen nettomenot jaetaan

Porvoon ammattiopiston ja Edupolin kesken aiheuttamisperiaatteella.

Porvoon ammattiopisto (AMISTO) Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan menot on sopeutettava valtion rahoituksen ja kuntayhtymän omien tulojen tasolle, ellei yhtymävaltuusto jäsenkuntien suostumuksella talousarvion tai

13 § KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA

Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa.

Kuntayhtymän johtajan tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

IV LUKU OMISTAJAOHJAUS

14 § OMISTAJAOHJAUS

Xxxxxxxxxxxx johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymäkonsernin talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.

15 § KONSERNIOHJE

Kuntayhtymässä on konserniohje, jonka yhtymähallitus hyväksyy. Kuntayhtymän on pyydettävä jäsenkunnilta lausunnot konserniohjeesta ja konserniohjeen muutoksista ennen sen hyväksymistä.

V LUKU TALOUS

16 § PERUSPÄÄOMA JA JÄSENKUNTIEN OSUUDET

Peruspääoma muodostetaan vuoden 2016 tilinpäätöksen perusteella yhdistämällä kuntayhtymän ja Edupolin peruspääomaosuudet jäsenkuntien omistusosuuksiksi.

Peruspääoman määrän vahvistaa yhtymähallitus.

Peruspääoma jaetaan jäsenkuntien prosenttiosuuksiksi vuoden 2016 tilinpäätöksen kuntayhtymäosuuksien suhteessa. Taseen liitteessä peruspääoma ilmoitetaan jäsenkuntien osuuksina. osajäsenyyksien edellyttämällä tarkkuudella.

Uuden jäsenkunnan ja osajäsenyyttään laajentaneen kunnan peruspääomasijoituksen

talousarviomuutoksen käsittelyn yhteydessä toisin päätä.

Jos menot ylittävät em. tulot, jaetaan menoylitys jäsenkuntien kesken. Xxxxxxxxx vahvistetaan talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Tuloslaskelman tilikauden tulos siirretään kuntayhtymän omaan pääomaan, ellei yhtymävaltuusto päätä tuloksen siirtämisestä jäsenkunnille.

Kunnallinen liikelaitos

Liikelaitoksen toiminta investointeineen rahoitetaan opetus- ja muiden palveluiden myynnistä saatavilla ja liikelaitoksen muilla tuloilla. Liikelaitoksen tilikauden ylijäämän siirtämisestä ja alijäämän kattamisesta määrätään liikelaitoksen rahastosäännössä. Muusta liikelaitoksen toiminnasta määrätään johtosäännöissä tai yhtymävaltuuston erillispäätöksin.

23 § INVESTOINTIEN PÄÄOMARAHOITUS

Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta.

Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa. Jäsenkunnan osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamishankkeen kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen.

Mikäli yhtymävaltuusto päättää rahoittaa investoinnin tai osan siitä rahalaitokselta otettavalla lainalla, jäsenkunnat osallistuvat lainan takaisinmaksuun peruspääoman jaon suhteessa.

Jäsenkuntien osuudet Edupolin pääomarahoitusmenoihin ja niistä aiheutuviin rahoituskuluihin suoritetaan ennen tämän perussopimuksen voimaan tuloa tehtyjen päätösten mukaisesti.

Jäsenkuntien osuuksista liikelaitoksen pääomarahoitusmenoihin ja niistä aiheutuviin

määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta siirrolla muusta omasta pääomasta päättää yhtymähallitus.

Peruspääomaa voidaan alentaa yhtymähallituksen päätöksellä, kun perusteena on pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen omaisuuden luovutuksen, menetyksen tai ylimääräisten poistojen taikka arvonalentumisten seurauksena.

Muusta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkunnat yhtäpitävin päätöksin.

17 § TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA

Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava riittävän ajoissa tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin.

Olennaisista kuntayhtymän toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyydettävä erikseen jäsenkuntien lausunnot.

Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille

10.10. mennessä. ja hyväksytty talousarvio ja - suunnitelma 15.11. mennessä > 20 §.

Yhtymähallituksen päätöksessä talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi on otettava kantaa jäsenkuntien tekemiin esityksiin.

Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana.

18 § TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTAJÄRJESTELMÄ SEKÄ RAPORTOINTI JÄSENKUNNILLE

Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.

rahoituskuluihin päättää yhtymävaltuusto. Uudisrakennusinvestoinneista tulee päättää yhtymävaltuustossa 2/3 enemmistöllä.

Muusta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkunnat (yhtäpitävin) päätöksin.

24 § RAHASTOJEN PERUSTAMINEN

Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymävaltuusto.

25 § VIIVÄSTYSKORKO

Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisen viivästymiskoron.

26 § TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN

Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja tilinpäätöksen esittelijät.

Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymävaltuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.

Tilinpäätöstiedot toimitetaan jäsenkunnille vuosittain helmikuun loppuun mennessä

27 § HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTAMINEN

Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa (365/95) ja määrätty kuntayhtymän tarkastussäännössä.

Yhtymävaltuusto valitsee tarkastuslautakuntaan 5 jäsentä ja heille varajäsenet.

28 § KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS

Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän

Yhtymähallitus raportoi 6 kuukauden välein toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille.

19 § TILIKAUDEN YLI- JA ALIJÄÄMÄKÄSITTELY

Tilinpäätöstä käsitellessään yhtymähallitus voi päättää, että tilikauden ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille tai, että alijäämä katetaan jäsenkuntaosuuksien mukaisessa suhteessa.

19 § ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN

Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 § 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta kuntayhtymän alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta jäsenkuntaosuuksien mukaisessa suhteessa.

20 § TILINPÄÄTÖS

Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä.

Tilinpäätöstiedot toimitetaan jäsenkunnille vuosittain helmikuun loppuun mennessä.

21 § KUNTAYHTYMÄN TIEDONANTOVELVOLLISUUS

Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallituksille kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot 15.11 mennessä.

VI LUKU

KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITTAMINEN

22 § KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN RAHOITUS

Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan menot katetaan valtiolta tulevalla yksikköhinnalla ja kuntayhtymän muilla tuloilla.

Tuloslaskelman tilikauden tulos ylijäämä/alijäämä siirretään kuntayhtymän omaan pääomaan., ellei yhtymähallitus päätä tuloksen siirtämisestä jäsenkunnille.

purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä.

Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

29 § VOIMAANTULO JA SOVELTAMINEN

Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.2005.

23 § INVESTOINNIT JA PÄÄOMARAHOITUS

Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena, jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena, lainana rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymähallituksen hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti.

Jäsenkunnan rahoitusosuuden tai peruspääoman korotuksen ehdoista päättää yhtymähallitus hankekohtaisesti. Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa.

Yli 1 miljoonan euron investoinneista tulee päättää yhtymähallituksessa 2/3 enemmistöllä.

24 § SUUNNITELMAPOISTOT

Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymähallitus.

25 § JÄSENKUNNAN MAKSUOSUUDEN ERÄÄNTYMINEN JA VIIVÄSTYSKORKO

Jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien ja muiden suoritusten erääntymisajat määritellään siten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika.

Viivästyneelle suoritukselle jäsenkunta tai kuntayhtymä maksaa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisen viivästyskoron.

26 § RAHASTOT

Kuntayhtymällä voi olla omaan pääomaan kuuluvia rahastoja, joiden perustamisesta ja säännöistä päättää yhtymähallitus.

27 § TARKASTUSLAUTAKUNTA

Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa.

Tarkastuslautakunnan toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

VII LUKU

HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS

28 § HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS

Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätään hallintosäännössä.

29 § SISÄINEN TARKASTUS

Kuntayhtymällä on sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

VIII LUKU

KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS

30 § KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS

Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä.

Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen.

Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.

31 § PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN

Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.

32 § SOPIMUKSESTA AIHEUTUVIEN ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN

Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asioina Helsingin hallinto-oikeudessa.

IX LUKU

VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET 33 § SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

Edupoli-liikelaitoksen toimintaan sovelletaan soveltuvin osin 1.1.2005 voimaan tulleen Itä- Uudenmaan koulutuskuntayhtymän perussopimuksen 2, 15, 18-19 ja 22-23 §:ien

säännöksiä 31.12.2017 saakka.

Hallinto- ja muiden sääntöjen yhtymävaltuustoa koskevia määräyksiä sovelletaan 1.6.2017 lukien myös yhtymähallitukseen siihen asti, kunnes säännöt on uudistettu.

34 § VOIMAANTULO

Tämä perussopimus tulee voimaan kun jäsenkunnat ovat sen kuntalain 57 §:n mukaisesti hyväksyneet. Sopimus on voimassa 31.12.2018 saakka, kunnes kuntayhtymän ammatillisen koulutuksen järjestäminen on siirretty uudelle toimijalle. Tämän jälkeen kuntayhtymä jatkaa toimintaansa kiinteistöomaisuuden omistajana ja hallinnoijana.

Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä järjestää jäsenkuntiensa puolesta tämän perussopimuksen mukaiset palvelut sen hyväksymisen jälkeen.

Allekirjoitukset

LIITE Peruspääomaosuudet valtuuston 30.5.2017 päätöksen mukaisena