FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUS

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUS

13.2.2023–31.1.2025

FARMASEUTTIEN VÄHIMMÄISPALKAT 1.5.2023 ALKAEN
Palkkaryhmä	1.–2. vuotena	3.–5. vuotena	6.–8. vuotena	9.–11. vuotena	12.– vuotena
II	2 604	2 693	2 796	2 954	3 166
III	2 712	2 817	2 924	3 096	3 298
IV	2 829	2 941	3 054	3 233	3 447
V	2 952	3 067	3 186	3 372	3 600
VI	3 077	3 199	3 319	3 512	3 746

PROVIISORIEN VÄHIMMÄISPALKAT 1.5.2023 ALKAEN

	1.–2.	3.–5.	6.–8.	9.–
Palkkaryhmä	vuotena	vuotena	vuotena	vuotena
I	3 775	3 934	4 096	4 458
III	4 154	4 330	4 504	4 904
IV	4 340	4 521	4 709	5 127
V	4 528	4 722	4 914	5 347
VI	4 719	4 917	5 120	5 570

Farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimus

Farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimus 13.2.2023–31.1.2025 1

13.2.2023–31.1.2025

Työehtosopimukseen on merkitty

muuttuneet kohdat.

Työehtosopimukseen on merkitty

sovitut selvennykset,

jotka eivät muuta työehtosopimuksen sisältöä.

SISÄLLYS

AAKKOSELLINEN HAKEMISTO 6

1. SOPIMUKSEN SOVELTAMINEN 10

1 § Soveltamisala 10

2. TYÖSUHDE 10

2 § Työnjohto 10

3 § Työsopimus ja koeaika 10

4 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus 11

Irtisanomisaika 11

Yhteistoimintalaista poikkeava neuvotteluaika 12

Määräaikainen työsopimus 13

Työsuhteen purkaminen 13

Päättämistoimenpiteet 13

Lomautus 13

3. TYÖAIKA 14

5 § Työaika 14

Säännöllinen työaika 14

Työajan järjestäminen 14

Työvuoroluettelo 15

Yöpäivystys 15

Varallaolo 15

6 § Ruoka- ja kahvitauko 16

Ruokatauko 16

Kahvitauko 16

7 § Vapaat 16

Vuorokausilepo 16

Viikkolepo (ent. viikoittainen vapaa-aika) 16

Vapaapäivä 16

Arkipyhälyhennys 19

Kokoaikaiset 19

Osa-aikaiset 20

8 § Lisä- ja ylityö 20

Lisä- ja ylityökorvauksen laskeminen 20

Tuntipalkka 22

Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana 22

Työaikapankki 23

9 § Sunnuntaityö 23

4. PALKKAUS 24

10 § Palkat 24

Palkan suuruus 24

Farmasiaoppilaan vähimmäispalkka 24

Palkkaryhmät 24

Palvelusvuodet 25

Työkohtaisuuslisä 26

Henkilökohtainen lisä 26

Apteekin / sivuapteekin hoito 26

11 § Työaikalisät 27

Iltalisä 27

Lauantai- ja aattolisä 27

Yölisä 28

Korotettu lisä 28

Lisien maksaminen 28

Lisien vaihto vapaa-aikaan 28

12 § Osa-aikaisen palkka 28

13 § Osakuukauden palkka 29

5. POISSAOLOT 32

14 § Sairastuminen 32

Palkanmaksuedellytykset 32

Ilmoitusvelvollisuus 32

Lääkärintodistus tai muu poissaoloselvitys 32

Työkykyä vastaava korvaava työ 33

Palkanmaksu 33

Sairauden uusiutuminen 36

15 § Tilapäinen poissaolo 36

Äkillinen sairaus perheessä 36

Vihkiminen ja merkkipäivä 38

Kuolema ja hautajaiset 38

Farmasialiiton luottamustehtävät 38

Yhteiskunnalliset tehtävät 38

Kertausharjoitukset 39

Poissaolon edellytykset ja vuosilomaedut 39

16 § Lääkärintarkastukset 39

Palkanmaksuedellytykset 39

a. Sairauden toteaminen 39

b. Äkillinen hammassairaus 39

c. Raskaus 40

d. Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset (työterveystarkastukset) 40

e. Poissaolo muista syistä 40

17 § Lapsen syntymä 40

Perhevapaat 40

Ilmoitusajat 40

Raskaus- ja vanhempainvapaan palkallisuus 40

Palkallisuuden edellytykset 41

Etuudet 41

Voimaantulo 42

6. VUOSILOMA 43

18 § Vuosiloma 43

Loman pituus 43

Loman antaminen 44

Loma ja vapaapäivät 45

Vuosiloma ja työkyvyttömyys 46

Lomapalkka ja lisät 46

Lomapalkan maksaminen 47

Lomakorvaus 48

19 § Lomaraha 49

Maksamisedellytykset 49

Suuruus 49

Lomarahan maksaminen 50

Hoito-, opinto- ja vuorotteluvapaa sekä muu palkaton vapaa 50

Eläkkeelle siirtyminen 51

Varusmiespalvelus ja vapaaehtoinen asepalvelu 51

Työsuhteen päättyminen loman aikana 51

7. TYÖPAIKKAKOHTAINEN SOPIMINEN 52

20 § Työpaikkakohtainen sopiminen 52

8. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 53

21 § Erinäiset määräykset 53

Noudatettavat sopimukset 53

Luottamushenkilö 53

Yhdyshenkilö 54

Koulutus 54

Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen 55

Työtakki 55

Ryhmähenkivakuutus 55

9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA 56

22 § Erimielisyydet 56

Paikalliset neuvottelut 56

Liittoneuvottelut 56

Neuvottelujen käyminen 56

Työtuomioistuin 56

Työtaistelutoimenpiteet 56

10. NÄHTÄVILLÄ PITO JA VOIMASSAOLO 57

23 § Sopimuksen nähtävillä pito 57

24 § Sopimuksen voimassaolo 57

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 58

KERTAKORVAUS 62

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAINEN ERÄ 63

TYÖAIKAPANKKIPÖYTÄKIRJA 72

LUOTTAMUSHENKILÖSOPIMUS 74

KOULUTUSSOPIMUS 82

YHTEINEN KANNANOTTO AMMATILLISEN OSAAMISEN YLLÄPITÄMISESTÄ JA KEHITTÄMISESTÄ 85

120 TUNNIN TYÖAIKAJÄRJESTELMÄ 87

PALKKARYHMITTELY 90

FARMASEUTTIEN JA PROVIISORIEN VÄHIMMÄISPALKAT 1.5.2023 . 91 FARMASEUTTIEN JA PROVIISORIEN VÄHIMMÄISPALKAT 1.5.2024 . 92 TYÖSOPIMUSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET 93

TYÖSOPIMUSLOMAKE 95

PERHEVAPAAT (ennen 1.8.2022) 96

PERHEVAPAAT (1.8.2022 jälkeen) 97

AAKKOSELLINEN HAKEMISTO

A Aattolisä 27, 46, 48, 59, 91–92

Adoptiovapaa 40

Allekirjoituspöytäkirja 58–61

Ammatillinen koulutus 54, 82, 84–85 Arkipyhälyhennys

- kokoaikaiset 19–20, 29–30, 88

- osa-aikaiset 19–20, 29–30

E Ehdokassuoja 80

Epidemia 32

Erimielisyydet 56, 74, 76

F Farmasialiiton luottamustehtävät 38 Farmasiaoppilas 10, 24–25, 91–92

H Hammassairaus (äkillinen) 39 Hautajaiset 38

Henkilökohtainen lisä 26

Hoitolisä 26–27

Hoitovapaa 40–41, 44, 50, 62, 64, 96–97

I Iltalisä 27, 34, 46, 48, 59, 91–92

Irtisanominen, -sanoutuminen 11–13, 62, 70, 79–80

J Jakaja

- tuntipalkka 22

- työpäivän palkka 29, 88

- vuosilomapäivän palkka 31, 46

Jouluaatto 19, 27, 45

Juhannusaatto 19, 27, 45

Jälkisuoja 80

Järjestäytymisoikeus 10

K Kahvitauko 16

Kertakorvaus 62

Konkurssi 12

Korvaava työ 33 Kuukausipalkan jakaja

- tuntipalkka 22

- työpäivän palkka 29, 88

- vuosilomapäivän palkka 31, 46

Kuukausipalkan osittaminen 29–30

L Laboratorio- ja röntgentutkimukset 39 Lapsen sairastuminen 36–37, 96–97

Lauantailisä 27, 34, 46, 48, 59, 91–92 Lisät

- aattolisä 27, 46, 48, 59, 91

- henkilökohtainen lisä 26

- hoitolisä 26–27

- iltalisä 27, 34, 46, 48, 59, 91–92

- lauantailisä 27, 34, 46, 48, 59, 91–92

- työkohtaisuuslisä 26

- yölisä 28, 46, 48, 59, 91–92

- maksaminen 24, 26–28, 34

- vaihto vapaa-aikaan 22, 28

Lisätyö 20–22, 34

Lomakausi 44

Lomakorvaus 31, 48–49, 51

Lomanmääräytymiskuukausi 43, 49

Lomanmääräytymisvuosi 31, 43, 46–47

Lomapalkka 30–31, 46–51

Lomaraha 46–51

Lomautus 11–14

Luottamushenkilö 15, 19, 28, 33, 47, 50, 52–54, 56, 63–71, 74–83

Luottamushenkilökorvaus 53, 59–60, 79

Luottamushenkilöorganisaatio 75–76

Luottamushenkilösopimus 74–81

Luottamustehtävät 38

Lääkärintarkastus 39

Lääkärintodistus 32, 36, 39

M Merkkipäivä (50, 60 vuotta) 38

Muutosneuvottelut 12

Määräaikainen työsopimus 10, 13, 19, 63, 70, 93, 95

N Neuvottelujärjestys 56, 80

O Osa-aikatyöntekijä

- arkipyhälyhennys 19–20

- kuukausipalkka 28

- palvelusvuodet 25

- tuntipalkka 22, 29

- vuosilomapalkka, tuntipalkkainen 47 Osakuukauden palkka 29–31

P Paikalliset neuvottelut 56

Palkkaryhmät 24–27, 76, 90–92, 94–95

Palkkataulukot 91–92

Palvelusvuodet 24–25, 26–27, 43, 94

Palvelusvuosiportaan muutos 25, 69

Pekkaspäivä 87–89

Perhevapaat 10–11, 40–42, 96–97

- erityisraskausvapaa 40, 87, 97

- raskausvapaa 25, 40–42, 64, 87, 97

- vanhempainvapaa 25, 40–42, 44, 64, 87, 96–97

- osittainen vanhempainvapaa 97

- hoitovapaa 40–41, 44, 50, 62, 64, 96–97

- osittainen hoitovapaa 96–97 Periodi 14–15, 20–21

Periodiylityö 20–22 Poissaolot, tilapäiset

- Farmasialiiton luottamustehtävät 38

- hammassairaus, äkillinen 39

- hautajaiset 38

- kertausharjoitukset 39

- kuolemantapaus 38

- laboratoriotutkimus 39

- lapsen sairaus 36, 37

- lääkärintarkastukset 39, 40

- merkkipäivä (50, 60 vuotta) 38

- perheenjäsenen sairaus 36

- röntgentutkimus 39

- vihkiäiset 38

- yhteiskunnalliset tehtävät 38–39 Purku 11, 13, 90

Päiväpalkka

- työpäivä 29, 30, 31

- vuosilomapäivä 31

R Raskausvapaa, raskauspäiväraha 25, 40–42, 64, 87, 97

Ruokatauko 16

Ryhmähenkivakuutus 55

S Sairastuminen 32

Sairausajan palkka 32–36, 47, 64

Sairauspäiväraha 34–36

Seulontatutkimukset 40

Soveltamisala 10

Suhteutettu kuukausipalkka 28–29

Sunnuntaityö 23

Sunnuntaityökorvaus 21, 22, 23, 24, 34, 64, 72

T Tapaturma 32 Tauot

- kahvitauko 16

- ruokatauko 16

Terveystarkastukset 40

Tuntipalkkainen 22, 23, 29

Työaikaa lyhentävät päivät

- kokoaikaiset 19

- osa-aikaiset 19–20

Työhyvinvointi 55

Työkohtaisuuslisä 26, 64, 94

Työkyvyttömyys 10–11, 32–35, 44, 46, 50

Työnjohto-oikeus 10, 94–95

Työpaikkakohtainen sopiminen 17, 20, 52

Työsopimus 10, 93–95 Työsopimuslomake ja täyttämisohje 93–95 Työsuhteen päättyminen 11–13

Työtaistelutoimenpiteet 56–57

Työtakki 55

Työterveystarkastukset 40

Työvuoroluettelo 15, 18, 20–21, 89

V Vanhempainvapaa, vanhempainpäiväraha 25, 40–42, 44, 64, 87, 96–97

Vapaaehtoinen asepalvelus 51

Vapaapäivä 16–18, 37, 45–46

Varallaolo 15

Velkasaneeraus 12

Vihkiminen 38

Viikkoylityö 20–22

Viikkolepo (ent. viikoittainen vapaa-aika) 16–17, 37, 45

Vuorokausilepo 16

Vuorokautinen ylityö 20–22

Vuorotteluvapaa 34, 50

Vähimmäispalkat 24, 69, 91–92

Vähimmäispalkkataulukot 91–92

Y Yhdyshenkilö 54, 65, 69, 70

Yhteiskunnalliset tehtävät 38–39 Ylityö

- periodiylityö 20–22

- viikkoylityö 20–22

- vuorokautinen ylityö 20–22 Yölisä 28, 91–92

Yöpäivystys 15

• Graafinen suunnittelu Saarinen Book&Web Design, Helsinki 2023 •

APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO SUOMEN FARMASIALIITTO‌‌‌‌

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUS

1. SOPIMUKSEN SOVELTAMINEN

1 § Soveltamisala

1. Sopimusta noudatetaan apteekeissa

- farmaseuttien

- proviisorien

- farmasiaoppilaiden työsuhteisiin.

2. Sopimus sitoo sopijapuolten jäseniä.

2. TYÖSUHDE

2 § Työnjohto

1. Työnantaja johtaa ja jakaa työtä.

2. Työnantaja ottaa ja erottaa työntekijät.

3. Järjestäytymisoikeus on loukkaamaton.

3 § Työsopimus ja koeaika

1. Työsuhteen alussa on tehtävä kirjallinen työsopimus noudattaen työ- ehtosopimuksen liitteenä (s. 95) olevaa mallia.

2. Koeajasta voidaan sopia työsopimuksessa.

3. Koeajan pituus on enintään 6 kuukautta.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopi- muksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta.

4. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus työsopimuslain mukaisesti pidentää

koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30:tä kalenteripäivää kohden.‌

Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

5. Koeaikana sopimus voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Työsuhde lakkaa tällöin sen työpäivän päättyessä, jonka aikana purkuilmoitus annetaan.

4 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus

Irtisanomisaika

1. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on, ellei pidemmästä irtisanomis- ajasta ole sovittu,

työsuhteen jatkuttua	irtisanomisaika
enintään 5 vuotta	1 kuukausi
yli 5 - enintään 10 vuotta	2 kuukautta
yli 10 vuotta - enintään 15 vuotta	3 kuukautta
yli 15 vuotta	4 kuukautta

2. Työntekijän noudattama irtisanomisaika on 1 kuukausi, ellei muusta ole sovittu.

3. Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.

Esimerkki 1.

Kun irtisanomisaika lasketaan kuukausina, työsuhde päättyy järjestys- numeroltaan samana päivänä kuin irtisanominen on suoritettu. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jossa määräaika päättyisi, työ- suhde päättyy kuukauden viimeisenä päivänä.

Irtisanomisaika 2 kk

4.3. <—————— 2 kk ——––———> 4.5.

irtisanominen työsuhteen viimeinen päivä Irtisanomisaika 3 kk

30.11. <——————— 3 kk ——————––—> 28.2.

työsuhteen viimeinen päivä (kuukauden viimeinen päivä)

4. Jos työnantaja asetetaan konkurssiin tai työnantaja on velkasaneerauk- sen kohteena, irtisanomisajoissa sovelletaan työsopimuslain säännöksiä (työsopimuslain 7 luvun 7 § ja 8 §).

Yhteistoimintalaista poikkeava neuvotteluaika

5. Työnantajan harkitessa irtisanomisia, lomautuksia tai osa-aikaistamisia tuotannollisista, taloudellisista tai toimintojen uudelleen järjestelyistä johtuvista syistä, yhteistoimintalain (1333/2021) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä tässä määräyksessä sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työ- ehtosopimuksen osa.

Yhteistoimintalaista poiketen lasketaan yhteistoimintalain 23 §:n mukainen muutosneuvotteluja koskeva neuvotteluaika alkavaksi siitä päivästä, jona yhteistoimintalain 19 §:n mukainen kirjallinen neuvotteluesitys annetaan tiedoksi.

Esimerkki 2.

Työnantaja aloittaa alle kymmeneen henkilöön kohdistuvat muutos- neuvottelut maaliskuussa. Neuvotteluesitys annetaan tiedoksi 10.3. Yhteistoimintalaista poiketen neuvotteluajan katsotaan alkavan 10.3., joten 14 päivän neuvotteluaika katsotaan tulleen täytetyksi 24.3.

Voimaantulo: edellä mainittuja muutoksia sovelletaan niihin tilantei- siin, joissa yhteistoimintalain mukainen neuvotteluesitys annetaan 13.2.2023 tai sen jälkeen.

Määräaikainen työsopimus‌‌‌

6. Määräaikainen työsopimus lakkaa sovitun työkauden päättyessä ilman irtisanomista, ellei toisin ole sovittu.

7. Työnantajan on ilmoitettava hyvissä ajoin työntekijälle sopimuksen päät- tymisajankohdasta, jos se on vain työnantajan tiedossa.

8. Päättäessään määräaikaisen työsuhteen ennen määräaikaa ilman pur- kuperustetta työntekijä maksaa työnantajalle kertakorvauksena kahden viikon palkan tai laiminlyödyn työkauden ollessa lyhyempi sitä vastaavan määrän.

Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2 luvun 17 §:n mu- kaan.

9. Päättäessään määräaikaisen työsuhteen ennen määräaikaa ilman purkuperustetta työnantaja korvaa työntekijälle aiheuttamansa vahingon työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaan.

Työsuhteen purkaminen

10. Työsuhteen purkaminen määräytyy työsopimuslain mukaan.

Purettaessa työsuhde lopputili maksetaan viimeistään kahden viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä lukien.

Päättämistoimenpiteet

11. Irtisanominen, irtisanoutuminen ja työsuhteen purkaminen suoritetaan kirjallisesti tai muuten todistettavasti.

12. Irtisanomisen syy ja työsuhteen päättymisaika on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti työntekijälle.

Lomautus

13. Toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa työsopimuslain mukaisesti.

Paikallisesti voidaan sopia kerran jo ilmoitetun lomautuksen ajankohdan siirtämisestä ilman uutta lomautusilmoitusaikaa. Sopimus lomautuksen siirtämisestä tehdään kirjallisesti ennen siirtoa.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kerran meneillään olevan lomautuk- sen tilapäisestä keskeyttämisestä, mikäli lomautuksen tarkoitus on jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen uutta lomautusilmoitusta antamatta. Keskeyttämisestä on sovittava kirjallisesti ennen työn alkamista ja samalla ilmoitetaan tilapäisen työn arvioitu kestoaika.‌‌‌

3. TYÖAIKA

5 § Työaika

Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 115 tuntia 3 viikossa. Muuta periodia käy- tettäessä työaika on keskimäärin enintään 38 tuntia 20 minuuttia viikossa.

2. Työntekijän kanssa voidaan sopia 20 §:n mukaan muusta järjestelmästä, joka toteuttaa työajan lyhennyksen vuositasolla. Sopimus on voimassa kalenterivuoden kerrallaan, ellei toisin sovita.

3. Työviikko alkaa maanantaina, elleivät pätevät syyt toisin edellytä.

4. Vuorokausi alkaa klo 00.

Työajan järjestäminen

5. Säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimääräisenä viikkotyöaikana 2–8 viikon periodissa.

6. Periodin pituus voi poikkeuksellisesti vaihdella 2–8 viikon puitteissa.

7. Pysyvästä periodin vaihtelusta tai pidemmän periodin käytöstä sovitaan 20 §:n mukaisesti työntekijän kanssa.

8. Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa.

9. Säännöllinen työaika voidaan työntekijän halutessa sopia 20 §:n mukai- sesti enintään 10 tunniksi vuorokaudessa. Sopimusta tehtäessä sovitaan myös viikoittaisten työpäivien enimmäismäärä. Sopimus tehdään kirjalli- sesti. Mikäli työpäivien enimmäismäärää ei ole erikseen sovittu, viikossa on enintään 4 työpäivää.

Työntekijän halutessa luottamushenkilö osallistuu asiasta sopimiseen työntekijän tukena.‌‌

10. Jos työntekijän kanssa on sovittu 20 §:n mukaisesti viikoittaisen vapaa- ajan siirtämisestä edelliselle tai seuraavalle viikolle, säännöllinen työaika voidaan järjestää enintään 56 tunniksi viikossa.

11. Työajan jakaminen samana työpäivänä kahteen vuoroon, joiden välillä on yli 2 tuntia, edellyttää

- tilapäisiä painavia syitä tai

- työntekijän suostumusta.

12. Alle neljän (4) tunnin työvuoroa ei tule käyttää, ellei perusteltu syy tai työntekijän tarpeet tätä edellytä. Tämä kirjaus ei muuta kohtaa 11.

Työvuoroluettelo

13. Työnantajan on laadittava työvuoroluettelo, jossa on työntekijän

- säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen sekä

- päivittäiset lepoajat.

Työvuoroluettelo annetaan kirjallisesti tiedoksi viimeistään kaksi viikkoa ennen periodin alkua. Tämän jälkeen sitä saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.

Yöpäivystys

14. Yöpäivystystä on päivystävässä apteekissa klo 24.00–8.00 tehty työ.

15. Yöpäivystyksen päättymisvuorokautena työntekijää voidaan pitää työssä

- painavista syistä tilapäisesti tai

- hänen omalla suostumuksellaan.

16. Yöpäivystyksessä tehdään vain vakiintuneen käytännön mukaiset työt.

Varallaolo

17. Varallaolo määräytyy työaikalain 4 §:n mukaan.

6 § Ruoka- ja kahvitauko‌‌‌‌‌‌

Ruokatauko

1. Työaikalain 24 §:stä poiketen on sovittu seuraavaa:

- jos vuorokautinen työaika on vähintään 7 tuntia, työntekijälle järjes- tetään ruokailumahdollisuus työaikana

- ruokailuun tarvittava aika on pääsääntöisesti 20 minuuttia.

Kahvitauko

2. Työntekijälle varataan mahdollisuus kahvitaukoon työn lomassa seuraa- vasti:

Työpäivän pituus	Kahvitauko
4 tuntia - alle 6 tuntia	10 minuuttia
6 tuntia - alle 7 tuntia	15 minuuttia
7 tuntia - 9 tuntia	10 minuuttia
yli 9 tuntia	15 minuuttia

Kahvitauosta voidaan paikallisesti sopia toisin.

7 § Vapaat

Vuorokausilepo

1. Työntekijälle annetaan jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika.

2. Vuorokausilevosta voidaan sopia toisin työntekijän kanssa 20 §:n mukai- sesti. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään 7 tuntia.

Viikkolepo (ent. viikoittainen vapaa-aika)

3. Viikkolepo on 35 tuntia työaikalain 27 §:n mukaan.

4. Työntekijän kanssa voidaan sopia 20 §:n mukaisesti viikkolevon siirtä- misestä edelliselle tai seuraavalle viikolle. Tällöin perättäisten työpäivien määrä on enintään 10.

Vapaapäivä

5. Työntekijällä on viikkolevon lisäksi yksi vapaapäivä kutakin työaikaperiodin työssäoloviikkoa kohti.

Vapaapäivä voidaan antaa

- saman viikon aikana tai

- yhdistämällä työaikaperiodissa kaksi tai useampia vapaapäiviä yhdeksi tai useammaksi yhdenjaksoiseksi vapaaksi tai

- siirtämällä se työpaikkakohtaisella sopimuksella muuhun työaika- periodiin.

Esimerkki 3.

Työaika 115 tuntia 3 viikossa.

1. viikko:

2. viikko:

3. viikko:

T = työpäivä

V = vapaapäivä VV = viikkolepo

Perättäisten työpäivien määrä voi olla enintään 10 työpäivää. Vapaapäivä on pyrittävä sijoittamaan viikkolevon yhteyteen.

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
T	T	T	T	T	VV	T

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
V	T	T	T	T	T	VV

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
T	T	T	T	V	V	VV

6. Poissaolot eivät aiheuta muutosta sovittuihin, ilmoitettuihin tai työvuoro- listaan ennen poissaoloa merkittyihin vapaapäiviin.

Esimerkki 4.

Työaika keskimäärin 38 tuntia 20 minuuttia viikossa. Työvuoroluettelo:

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
T	T	T	-	V	V	VV

Sairausloma

Torstaina kyseisellä viikolla arkipyhä.

Sairausloman alta ei vapaapäiviä siirretä myöhempään ajankohtaan. Työvuoroluettelo:

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
T	T	T	V	T	T	VV

Sairausloma

Työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä (V) on sairausloman ulkopuolella, joten työntekijä palaa töihin perjantaina.

T= työpäivä V=vapaapäivä VV=viikkolepo

7. Työntekijän kanssa voidaan sopia 6-päiväisestä työviikosta.

Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopijapuolia ovat työnantaja ja työntekijä.

Koko farmaseuttista henkilöstöä koskevasta sopimuksesta on neuvoteltava mahdollisesti valitun luottamushenkilön kanssa. Yksittäisellä työntekijällä on itsenäinen oikeus irtisanoa sopimus omalta osaltaan.‌

Sopimusta ei voida tehdä koeajalla. Tämä rajoitus ei koske koko farma- seuttisen henkilöstön kanssa tehtyä sopimusta.

Sopimus tehdään toistaiseksi tai määräajaksi. Toistaiseksi voimassa ole- van sopimuksen irtisanomisaika on enintään 3 kuukautta. Määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

Arkipyhälyhennys

8. Työaikaa lyhentävät

- pitkäperjantai

- toinen pääsiäispäivä

- helatorstai

- juhannusaatto.

Työaikaa lyhentävät maanantaista perjantaihin sijoittuvat:

- uudenvuodenpäivä

- loppiainen

- vapunpäivä

- itsenäisyyspäivä

- jouluaatto tai tapaninpäivä

- joulupäivä.

Työajan lyhennys annetaan lyhentävän päivän sisältävällä periodilla.

Työntekijä on oikeutettu arkipyhälyhennykseen edellyttäen, että työsuh- de tai toisiaan seuraavat peräkkäiset määräaikaiset työsopimukset ovat ennen arkipyhää kestäneet vähintään 2 kuukautta. Työsuhteen kestoa koskeva ehto ei koske itsenäisyyspäivästä johtuvaa työajan lyhennystä.

Kokoaikaiset

9. Työajan lyhennys on 7 tuntia 30 minuuttia lyhennyspäivää kohden.

Lyhennys toteutetaan antamalla yhdenjaksoinen vapaa. Jos se ei ole mahdollista, lyhennetään periodin tuntimäärää muulla tavalla.

Kokoaikaisen työajan lyhennys voidaan sopia työntekijän halutessa raha- korvauksena arkipyhäkohtaisesti.‌‌

Osa-aikaiset

10. Osa-aikaisen työaikaa lyhennetään sillä tuntimäärällä, joka saadaan jakamalla työsopimuksessa sovittu keskimääräinen viikkotyöaika 5:llä.

Periodityöajan vaihdellessa keskimääräinen viikkotyöaika lasketaan 12 edelliseltä kalenteriviikolta.

Osa-aikaisen tuntipalkkaisen arkipyhälyhennys edellyttää työskentelyä kyseisellä viikolla, mikäli keskimääräinen työaika on alle 12 tuntia viikossa.

Osa-aikaisen työajan lyhennys voidaan sopia rahakorvauksena.

8 § Lisä- ja ylityö

Lisä- ja ylityökorvauksen laskeminen

1. Lisä- ja ylityökorvauksia laskettaessa työvuoroluetteloa verrataan työ- aikaperiodin yksittäisenä päivänä ja viikkona tehtyihin työtunteihin sekä periodin kokonaistunteihin.

2. Lisätyö syntyy ylitettäessä työvuoroluettelon mukainen tuntimäärä, mutta ei ylityörajoja. Lisätyöstä maksetaan korottamatonta tuntipalkkaa.

3. Vuorokautinen ylityö syntyy tehtäessä yli 9-tuntisia päiviä tai yli 10-tun- tisia (työpaikkakohtainen sopimus) päiviä. Yli 9 tuntia / 10 tuntia vuoro- kaudessa tehdystä työstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50

%:lla korotettu palkka ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka.

4. Viikkoylityö syntyy viikon työtuntien ylittäessä vielä 48 tuntia tai 56 tun- tia (7 §:n 4. kohdan sopimus) saman viikon mahdollisten vuorokautisten ylityötuntien vähentämisen jälkeen. Viikkoylityötunnit korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla.

5. Periodiylityö syntyy työaikaperiodin kokonaistuntien ylittäessä vielä peri- odin enimmäistuntimäärän (viikkojen lukumäärä x 40 tuntia) mahdollisten vuorokautisten ja viikkoylityötuntien vähentämisen jälkeen. Periodiylityö korvataan maksamalla 20 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

6. Lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa työaika pyöristetään lähimpään nel- jännestuntiin.

Esimerkki 5.

1. vk Työvuoroluetteloon merkitty 37 t, tehty 37 t

2. vk Työvuoroluetteloon merkitty 37 t, tehty 37 t

3. vko	Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su	yht.
Työvuoro- luettelo	8	8	8	9	8	–	–	41 t = 115 t/3 vko
Tehty	8	8	8	10	9	–	12	55 t = 129 t/3 vko

Lisätyö 0 %			1		4	5
Vuorok. ylityö 50 %		1			2	3
Vuorok. ylityö 100 %					1	1
Viikkoylityö 50 %					3	3
Periodiylityö 50 %					2	2
Sunnuntaityökorvaus					12	12

Korvaukset:

Lisätyö

120 tunnin ja työvuoroluetteloon merkityn 115 tunnin erotus on lisätyötä, joka korvataan korottamattomalla tuntipalkalla. Lisätyötä on tehty 1 tunti perjantaina ja 4 tuntia sunnuntaina.

Vuorokautinen ylityö

Torstaina ja sunnuntaina on ylitetty 9 tuntia. Torstain vuorokautinen ylityötunti korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla. Sunnuntain kolmesta vuorokautisesta ylityötunnista kaksi ensimmäistä korvataan 50 %:lla ja yksi tunti 100 %:lla korotetulla palkalla.

Viikkoylityö‌

Viikossa on tehty 55 tuntia. Tästä vähennetään saman viikon jo kor- vatut vuorokautiset 4 ylityötuntia. Viikkoylityötä on 48 tunnin ylite eli 3 tuntia, jotka korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla. Viikkoylityötä on tehty sunnuntaina lisätyön jälkeen.

Periodiylityö

Jaksossa on tehty kaikkiaan 129 tuntia. Tästä vähennetään jo korvatut 4 tuntia vuorokautista ylityötä ja 3 tuntia viikkoylityötä. Jäljelle jää 122 tuntia. 120 tuntia ylittävät 2 tuntia on periodiylityötä ja korvataan 50

%:lla korotetulla palkalla. Periodiylityötä on tehty sunnuntaina lisätyön ja viikkoylityön jälkeen.

Sunnuntaityö

Sunnuntaina tehdyiltä 12 tunnilta maksetaan ylityökorvausten lisäksi sunnuntaikorotuksena yksinkertainen tuntipalkka tai annetaan sopi- malla vastaava vapaa-aika 9 §:n 3. xxxxxx mukaan.

Tuntipalkka

7. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka mahdollisine henkilökoh- taisine lisineen luvulla 160.

Osa-aikatyöntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla palvelusvuosia vas- taava täyden työajan vähimmäistaulukkopalkka mahdollisine henkilökoh- taisine lisineen luvulla 160.

Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana

8. Lisä- ja ylityökorvaus voidaan vaihtaa vapaa-aikaan työaikalain 21 §:n mukaan.

Esimerkki 6.

Työntekijä on tehnyt 5 tuntia lisätyötä ja 2 tuntia vuorokautista ylityötä. Vapaana annetaan 5 tuntia lisätyöstä ja 2 tuntia 50 %:lla korotettuna eli 3 tuntia. Yhteensä vapaata annetaan 8 tuntia.

Työaikapankki‌

9. Pöytäkirja työaikapankista on työehtosopimuksen liitteenä (s. 72).

9 § Sunnuntaityö

1. Sunnuntaityö määräytyy työaikalain 5 luvun mukaan.

2. Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka.

Esimerkki 7.

Työntekijä on työskennellyt työvuoroluettelon mukaisesti sunnuntaina 6 tuntia. Sunnuntaityön peruspalkka sisältyy kuukausipalkkaan. Sun- nuntaityökorvauksena työntekijälle maksetaan kuukausipalkan lisäksi yksinkertainen tuntipalkka 6 tunnilta. Tuntipalkka määräytyy 8 §:n 7. xxxxxx mukaan.

3. Sunnuntaityökorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa- aikaan työaikalain 21 §:n mukaan.

4. Pöytäkirja työaikapankista on työehtosopimuksen liitteenä (s. 72).

4. PALKKAUS‌‌‌‌

10 § Palkat

Palkan suuruus

1. Palkan suuruuteen vaikuttavat:

- työtehtävät

- koulutus

- palvelusvuodet

- lisät.

2. Palkka on maksettava vähintään kerran kuukaudessa.

3. Työaikalisät sekä sunnuntaityökorvaus on maksettava lisiin oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.

4. Työsuhteen päättyessä loppupalkka voidaan maksaa työsuhteen päättymis- päivän mukaisen palkanmaksukauden normaalina palkanmaksupäivänä.

Työsuhteen purkutilanteessa sovelletaan 4 §:n 10 kohtaa.

Farmasiaoppilaan vähimmäispalkka

5. Farmasiaoppilaan I pakollisen harjoittelun vähimmäispalkka on 45 % farmaseuttien palkkataulukon II palkkaryhmän 1. vuoden palkasta.

Farmasiaoppilaan II pakollisen harjoittelun vähimmäispalkka on 50 % farmaseuttien palkkataulukon II palkkaryhmän 1. vuoden palkasta.

Palkkaryhmät

6. Työntekijä sijoitetaan palkkaryhmään päätehtävän perusteella. Tehtäviin voi sisältyä muutakin kuin palkkaryhmän mukaista työtä. Palkkaryhmittely on sopimuksen liitteenä (s. 90).

7. Palkkaryhmän uudelleen määrittely edellyttää, että ennalta tiedetään tehtävien jatkuvan yli kaksi kuukautta. Palkkaus muuttuu ryhmittelyn mu- kaiseksi siitä päivästä, jolloin ryhtyy tehtävää hoitamaan siihen päivään, jolloin tehtävä päättyy.

8. Työntekijälle ilmoitetaan kirjallisesti

- työtehtävien muutoksesta

- palkkaryhmästä

- työkohtaisuuslisän perusteena olevasta tehtävästä.

Palvelusvuodet

9. Palvelusvuosiin lasketaan

- työssäolokuukaudet, lukuun ottamatta farmasiaoppilaan pakollista harjoittelua

- palkkaan oikeuttava poissaoloaika

- lakisääteinen raskaus- ja vanhempainvapaa (hoitovapaata ja muuta palkatonta vapaata ei lasketa palvelusaikaan).

Osa-aikaisen palvelusvuodet kertyvät seuraavasti:

Keskimääräinen viikkotyöaika	Osa-aikaisesta työsuhteesta palvelusvuosiin lasketaan
10 - 19 tuntia	puolet (1/2)
20 - 29 tuntia	kaksi kolmasosaa (2/3)
30 tuntia tai enemmän	kaikki

10 tunnin alarajaa sovelletaan palvelusvuosien ansaintaan 1.11.2010 jälkeen.

10. Palvelusvuosia laskettaessa apteekkipalveluun rinnastetaan työskentely farmaseuttina tai proviisorina

- lääketehtaassa

- lääketukkukaupassa

- sairaala-apteekissa

- lääkekeskuksessa.

11. Muu hyödyllinen työkokemus otetaan kohtuullisessa määrin huomioon palvelusvuosia laskettaessa.

12. Proviisorin palvelusvuosiin lasketaan apteekkipalvelu farmaseuttina.

13. Palvelusvuosiportaan muuttuessa palkkaus muuttuu seuraavan palkan- maksukauden alusta lukien.

Työkohtaisuuslisä‌‌

14. Vähintään 5 %:n suuruista työkohtaisuuslisää maksetaan työntekijän hoitaessa omaa palkkaryhmäänsä vaativampia tai vastuunalaisempia osatehtäviä, kuten työsuhdeasioiden hoitoa tai työntekijän suorittaessa lääkehoidon kokonaisarviointeja (LHKA) osana työnkuvaansa.

Soveltamisohje: Työkohtaisuuslisää maksetaan, mikäli lääkehoidon kokonaisarvioinnit kuuluvat oleellisessa määrin työntekijän työnkuvaan. Työnkuvaan kuulumista arvioitaessa huomioidaan lääkehoidon kokonai- suuden perusteelliseen arviointiin käytetty kokonaisaika, joka sisältää mm. hoidon arviointeihin liittyvän yhteydenpidon lääkärin ja moniammatillisen työryhmän kanssa sekä erityispätevyyden ylläpitoon käytetyn ajan.

Työkohtaisuuslisää ei makseta, jos kyseiset tehtävät on otettu huomioon jo palkkaryhmässä.

Henkilökohtainen lisä

15. Henkilökohtaista lisää suositellaan maksettavaksi erityisestä ansiosta, työtehosta ja ammattitaidosta. Erityinen ansio voi olla esimerkiksi työn- tekijän työssään käyttämä hyvä kielitaito tai apteekin toiminnan kannalta olennaista lisäarvoa tuottava suoritettu tutkinto tai pätevyys.

Apteekin / sivuapteekin hoito

16. Yli 2 kuukautta kestävään hoitoon sovelletaan sopimuksen liitteenä olevaa palkkaryhmittelyä.

17. Apteekkia tai sivuapteekkia yhdenjaksoisesti yli viikon, mutta enintään kaksi kuukautta hoitavalle proviisorille tai farmaseutille maksetaan hoidon alusta lukien hoitolisää

- 10 %, jos edellisen kalenterivuoden reseptiluku on enintään 50 000.

- 15 %, jos edellisen kalenterivuoden reseptiluku on yli 50 000.

Lisä lasketaan farmaseuteilla II palkkaryhmän ja proviisoreilla I palkka- ryhmän taulukkopalkasta palvelusvuodet huomioon ottaen.

Esimerkki 8.

Hoitolisää laskettaessa hoitoaikaan sisältyvät kaikki kalenteripäivät

apteekin aukiolosta riippumatta. Maksettaessa hoitolisää osalta kuu- kautta jakajana on kyseisen kuukauden kaikki päivät.‌‌

Hoito kestää 1.–16.7. Heinäkuussa on 31 päivää. Hoitolisä heinäkuulta:

16 pv x reseptuurista riippuen 10 % / 15 % x II/I palkkaryhmän 31 pv taulukkopalkka

palvelusvuodet huomioon ottaen

Heinäkuulta maksetaan hoitolisä ja normaali kuukausipalkka.

18. Työnantaja ja työntekijä voivat paikallisesti 20 §:n mukaisesti sopia, että hoitolisä maksetaan erillisenä euromääräisenä kuukausikorvauksena. Erilliseen kuukausikorvaukseen perustuvan hoitolisän tulee perustua realistiseen arvioon hoidon määrästä sovittavalla ajanjaksolla. Kuu- kausikorvausta määritettäessä lasketaan mukaan kaikki apteekinhoi- topäivät ilman hoidon kestoon pohjautuvaa alarajaa. Sovittu korvaus maksetaan kuukausittain eikä sitä vähennetä loma- tai sairausajan palkasta.

Sopimuksesta tulee ilmetä laskennan perusteena oleva ajanjakso sekä hoitopäivien määrä.

Tämä kirjaus ei muuta kohtaa 16.

11 § Työaikalisät

Iltalisä

1. Kello 18.00 ja 22.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan 1.5.2023 alkaen 5,27 euroa tunnilta

1.5.2024 alkaen 5,40 euroa tunnilta

Lauantai- ja aattolisä

2. Lauantaina kello 15.00, joulu- ja juhannusaattona kello 12.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan

1.5.2023 alkaen 5,63 euroa tunnilta

1.5.2024 alkaen 5,77 euroa tunnilta

Yölisä‌‌‌‌

3. Kello 22.00 ja 8.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan 1.5.2023 alkaen 5,99 euroa tunnilta

1.5.2024 alkaen 6,14 euroa tunnilta

Yölisää ei makseta aamulla työvuoroon tuleville.

Korotettu lisä

4. Sunnuntaina, muuna kirkollisena juhla-, vapun- tai itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä työaikalisä maksetaan kaksinkertaisena.

Lisien maksaminen

5. Lisiä laskettaessa työaika pyöristetään työvuorokohtaisesti lähimpään neljännestuntiin.

Lisien vaihto vapaa-aikaan

6. Työntekijän kanssa voidaan sopia työaikalisien vaihtamisesta vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana tai näin syntyvien vapaiden siirtä- misestä työaikapankkiin. Samalla sovitaan laskutavasta.

Koko farmaseuttista henkilöstöä koskevasta sopimuksesta neuvotellaan 20 §:n mukaisesti mahdollisesti valitun luottamushenkilön kanssa.

12 § Osa-aikaisen palkka

1. Osa-aikaisen kuukausipalkka määräytyy sovitun keskimääräisen viikko- työajan ja 38 tunnin 20 minuutin suhteessa.

Esimerkki 9.

Osa-aikaisen työsopimuksessa sovittu työaika on 96 tuntia 3 viikossa eli keskimääräinen viikkotyöaika on 32 tuntia. Kokoaikaisen palkka on 2 659 €.

Osa-aikaisen peruskuukausipalkka on näin ollen:

32 x 2 659 € = 2 219,88 €.

38,33

2. Osa-aikaiselle voidaan maksaa tuntipalkkaa, jos

- työaika vaihtelee periodista toiseen tai

- asiasta sovitaan.

3. Osa-aikaisen tuntipalkka määräytyy 8 §:n 7. kohdan mukaisesti.

13 § Osakuukauden palkka

1. Maksettaessa työntekijälle palkkaa osalta kuukautta päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.

2. Osakuukauden palkka lasketaan:

- kertomalla päiväpalkka palkkaan oikeuttavilla päivillä, jos niitä on alle 13.

- vähentämällä kuukausipalkasta poissa oltujen työpäivien palkka, jos palkkaan oikeuttavia päiviä on vähintään 13.

Esimerkki 10.

Työssä

Poissaolo

1.–12. välisenä aikana on 8 palkkaan oikeuttavaa päivää, joista yksi on työaikaa lyhentävä arkipyhä. Arkipyhä rinnastetaan palkkaan oi- keuttavaksi päiväksi, koska se sisältyy palkalliseen osaan kuukautta. Kuukausipalkka on 2 850 euroa.

Päiväpalkka: 2 850 € : 21,5 = 132,56 €.

Palkkaa maksetaan: 132,56 € x 8 = 1 060,48 €.

Työaikaa lyhentävät arkipyhät rinnastetaan palkkaan oikeuttaviin päiviin tai poissa oltuihin työpäiviin sen mukaan, sisältyvätkö ne palkalliseen vai palkattomaan osaan kuukautta.

1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12	13	14	15	…	20
la	su	ma	ti	ke	to (ap)	pe	la	su	ma	ti	ke	to	pe	la	…	to

Esimerkki 11.

Työssä

1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12	13	14	15
ma	ti	ke	to	pe	la	su	ma	ti	ke	to	pe	la	su	ma

Poissaolo

16	17	18	19	20	…	30
ti	ke	to	pe	la	…	ti

1.–17. välisenä aikana on 13 palkkaan oikeuttavaa päivää. 18.–30. välisenä aikana poissa oltuja työpäiviä on 9.

Kuukausipalkka on 2 850 euroa. Koska palkkaan oikeuttavia päiviä on vähintään 13, osakuukauden palkka lasketaan vähentämällä kuukausipalkasta poissa oltujen työpäivien palkka.

Ensin lasketaan työtekijän päiväpalkka: 2 850 € : 21,5 = 132,56 €.

Poissa oltujen työpäivien palkka: 132,56 € x 9 = 1 193,04 €.

Palkkaa maksetaan: 2 850 € - 1 193,04 € = 1 656,96 €.

3. Tätä pykälää sovelletaan osakuukauden palkan laskemiseen myös silloin, jos osalta kuukautta maksetaan vuosilomalain 10 §:n 4 momentin mukaista lomapalkkaa.

Mikäli tällaisessa tilanteessa palkkaan oikeuttavia työpäiviä on kuitenkin kuukaudessa vähintään 13, poissa olluiksi työpäiviksi lasketaan päivät maanantaista perjantaihin. Loman sisään mahdollisesti jäävä työaikaa lyhentävä arkipyhä rinnastetaan laskennallisesti palkkaan oikeuttavaksi työpäiväksi, eikä sitä vähennetä kuukausipalkasta.

Esimerkki 12.

Lomalla

1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12	13	14	15
ma	ti	ke	to (ap)	pe	la	su	ma	ti	ke	to	pe	la	su	ma

Työssä

16	17	18	19	20	…	31
ti	ke	to	pe	la	…	ke

Kuukausipalkkainen työntekijä on lomalla 1.–14. välisen ajan. Loma- palkka lasketaan vuosilomalain 10 §:n 4 momentin perusteella, koska työntekijän työaika ja palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuo- den aikana.

Loppukuun työntekijä on normaalisti töissä, palkkaan oikeuttavia työpäiviä tällä ajalla on 13. Loppukuun palkka saadaan vähentämällä hänen kuukausipalkastansa poissa oltujen työpäivien palkka. Loppu- kuun palkan suuruus saadaan laskemalla loman alle jäävien työpäivien määrä.

Työpäiviksi luetaan maanantaista perjantaihin olevat päivät. Xxxxx alle jää 10 poissa oltua työpäivää, joista yksi on arkipyhä. Arkipyhä rinnastetaan laskennallisesti palkkaan oikeuttavaksi työpäiväksi, eikä sitä vähennetä palkasta. Xxxxx alle jää 9 poissa oltua työpäivää.

Työntekijän kuukausipalkasta vähennetään 9 työpäivän palkka, ja näin saatu summa on loppukuun työssäolon ajalta maksettava palkka.

Työntekijän päiväpalkka: 3 050 €/kk : 21,5 = 141,86 €. Poissa oltujen eli loman alle jäävien työpäivien palkka: 141,86 € x 9 = 1 276,74 €.

Palkkaa maksetaan: 3 050 € - 1 276,74 € = 1 773,26 €.

4. Vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta laskettaessa päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka vuosilomalain mukaisesti luvulla 25.

5. POISSAOLOT‌‌‌‌

14 § Sairastuminen

Palkanmaksuedellytykset

1. Palkka maksetaan jos

- työntekijä on sairastumisen tai tapaturman johdosta estynyt teke- mästä työtä ja

- työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

Ilmoitusvelvollisuus

2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja sen arvioidusta kestosta. Sairausajan palkanmaksu alkaa ilmoituksesta.

Lääkärintodistus tai muu poissaoloselvitys

3. Työntekijän on vaadittaessa esitettävä viipymättä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys työkyvyttömyydestä. Vaatimus on esitet- tävä mahdollisimman varhaisessa työkyvyttömyysvaiheessa selvityksen saatavuuden ja luotettavuuden vuoksi.

Lääkärintodistus on haettava työterveyshuollosta, kun lääkäripalvelut sisältyvät työterveyshuoltosopimukseen ja nämä palvelut ovat ilman koh- tuutonta haittaa saatavilla vastaanottoajat ja välimatka huomioon ottaen.

Työnantajan nimetessä lääkärin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.

Epidemioiden (esim. influenssa) aikana hyväksyttäväksi poissaoloselvi- tykseksi voidaan katsoa työterveys-, terveyden- tai sairaanhoitajan tut- kimuksensa perusteella antama todistus. Sairausloman pituus on tällöin enintään kolme vuorokautta.

Paikallisesti 20 §:n mukaisesti voidaan sopia omailmoitusmenettelystä. Sopimus voi koskea enintään kolme kalenterivuorokautta kestäviä työn- tekijän omia sairauspoissaoloja, ja vain lyhytkestoisia sairauksia, jotka eivät vaadi sairaanhoitoa.

Työkykyä vastaava korvaava työ‌

4. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työntekijän halutessa työkykyä vastaavasta korvaavasta työstä silloin, kun työterveyslääkäri arvioi, että työntekijä ei ole täysin työkyvytön, eikä korvaava työ haittaa tai estä työntekijän paranemista tai toipumista sairaudesta tai tapaturmasta. Kor- vaava työ tukee varhaista työhön paluuta ja on tärkeä osa toimintakyvyn ylläpitämistä ja paranemisen tukemista.

Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja sen tulee vastata työntekijän työkykyä. Korvaavaa työtä pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään siten, että työntekijän normaaleja työtehtäviä mukautetaan työkykyä vastaavaksi. Työntekijän ansiot eivät saa korvaavan työn joh- dosta laskea.

Työntekijällä ja työnantajalla on mahdollisuus keskeyttää korvaava työ.

Tarkemmista pelisäännöistä korvaavan työn käytössä sovitaan yhdessä henkilöstön kanssa. Korvaavan työn käytöstä ilmoitetaan aina luottamus- henkilölle.

Palkanmaksu

5. Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraa- vasti:

Työsuhteen kesto sairastumishetkellä	Palkallisen perusjakson pituus
alle 1 kk	28 kalenterivuorokautta, palkka 50 % henkilökohtaisesta kuukausipalkasta
vähintään 1 kk, mutta alle 3 vuotta	28 kalenterivuorokautta
vähintään 3 vuotta, mutta alle 5 vuotta	35 kalenterivuorokautta
vähintään 5 vuotta	42 kalenterivuorokautta

Palkka maksetaan jaksoon sisältyviltä työpäiviltä.

Sairausajan palkassa ei makseta ilta-, yö- tai lauantailisiä, sunnuntaikoro- tusta eikä lisä- ja ylityökorvauksia. Työaikalisät maksetaan vain, jos lisiin oikeuttavat työvuorot on tehty.

6. Jos työntekijä keskeyttää oman sairautensa tai muusta syystä aiheutu- neen työkyvyttömyytensä takia opintovapaansa tai vuorotteluvapaansa tai muun näihin rinnastettavan palkattoman vapaansa, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa ajalta, jonka vapaa olisi kestänyt.

Mikäli työntekijä palaa keskeytyneen vapaansa jälkeen töihin ja sairastuu uudelleen, sairausajan palkka maksetaan normaalisti.

7. Työkyvyttömyyden kestäessä yli palkallisen perusjakson (työsuhteen kes- tettyä vähintään 1 kuukauden), maksetaan työntekijälle täyttä sairausajan palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta 28 lisävuorokautta. Lisä- jakso tulee maksettavaksi ainoastaan kerran 12 perättäisen kuukauden aikana ja se voi muodostua yhdestä tai useammasta osasta.

Mikäli uusi työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin 12 perättäisen kuukau- den jakso on päättynyt ja jatkuu edelleen yhdenjaksoisesti jakson päätty- misen jälkeen, ei tämän työkyvyttömyyden johdosta suoriteta sairausajan lisäjakson palkkaa.

Esimerkki 13 a.

Työntekijän työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta. Hän on sairauslomalla 1.3.–17.6. Työsuhteen keston perusteella hänelle maksetaan sai- rausajan palkkaa 42 + 28 kalenterivuorokauden jaksoon sisältyviltä työpäiviltä.

Saman työntekijän 5.12.–16.2. sairauslomasta palkka maksetaan vain 42 kalenterivuorokauden jaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Lisäjakso 28 kalenterivuorokautta on jo käytetty kuluneen 12 kuukauden aikana.

Esimerkki 13 b.

Yli 5 vuotta työsuhteessa olleen työntekijän sairausloma alkaa 1.3. ja päättyy 9.5. Sairausajan palkkaa maksetaan 42 kalenterivuorokauden

perusjaksolta ja 28 kalenterivuorokauden lisäjaksolta. Hän sairastuu uudelleen seuraavan vuoden huhtikuun alussa. Sairausloma kestää 1.4.–31.5. Sairausajan palkkaa maksetaan 42 kalenterivuorokauden perusjaksolta eli 1.4.–12.5. Lisäjakso ei tule maksettavaksi, koska uusi työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin 12 perättäisen kuukauden jakso on päättynyt (9.5.), vaikka sairausloma jatkuu jakson päättymisen

jälkeen.

42+28

42

1.3.

9.5.

1.4.

12.5. 31.5.

9.5

Palkallinen jakso

Palkaton jakso

8. Sairausajan palkanmaksu voidaan toteuttaa noudattamalla jompaakumpaa seuraavista vaihtoehdoista:

a. Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee itselleen jaksolta tulevan sairausvakuutuskorvauksen.

b. Sairausvakuutuslain karenssiaikaan (1+9 arkipäivää) sisältyviltä työpäiviltä maksetaan täysi palkka. Karenssin jälkeisiltä päiviltä mak- setaan päiväpalkan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Maksaminen edellyttää, että työnantajalle on sel- vitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä.

9. Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä sairauspäi- värahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.

Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja sa- malta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan

- lain perusteella tai

- työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perusteella.

Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.‌‌

Työntekijälle, joka on ikänsä vuoksi estynyt saamasta sairauspäivärahaa, maksetaan kuitenkin sairausajan palkka 5.–7. kohtien mukaan.

Sairauden uusiutuminen

10. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 kalenteripäivän kuluessa työhön paluusta sairausajan palkka maksetaan seuraavasti:

- poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso

- palkka maksetaan kuitenkin vähintään sairausvakuutuslain karens- siajalta. Xxxxxxxx on päivärahaoikeuden alettua jo aiemmalla jaksolla uusiutumistapauksissa vain sairastumispäivä. Palkka maksetaan sairastumispäivän ollessa työpäivä.

15 § Tilapäinen poissaolo

Äkillinen sairaus perheessä

1. Työntekijälle pyritään antamaan mahdollisuus lyhyeen palkattomaan poissaoloon perheessä sattuneen äkillisen sairauden johdosta.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen huoltajalle makse- taan palkka 14 §:n mukaan 1–3 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä, jos

- lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi ja

- työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja sen arvioidusta kestosta sekä

- lapsen sairaudesta on toimitettu lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.

Xxxxxx ensimmäinen sairastumispäivä on tämän kohdan tarkoittama en- simmäinen palkallinen kalenteripäivä.

Soveltamisohje: Mikäli työntekijän lapsi sairastuu äkillisesti jo päättyneen työvuoron jälkeisenä iltana, ja työntekijä ilmoittaa tästä sairastumisesta välittömästi työnantajalle seuraavan aamun työ-

vuorojärjestelyjen vuoksi, ilmoituspäivää ei lasketa ensimmäiseksi kalenteripäiväksi.

Mikäli työntekijä joutuu lähtemään työstä äkillisesti sairastuneen lapsensa vuoksi kesken työpäivän, katsotaan tämä kuitenkin ensim- mäiseksi kalenteripäiväksi.

Esimerkki 14.

T = työpäivä

V = vapaapäivä VV = viikkolepo

S = lapsi sairaana ja työntekijä pois työstä

Palkka maksetaan kolmeen kalenteripäivään (ti–to) sisältyviltä

työpäiviltä (ti ja to).

Palkka maksetaan kolmeen kalenteripäivään (pe–su)

sisältyvältä työpäivältä (pe).

Muulle kuin yksinhuoltajalle palkka maksetaan, jos toisella huoltajalla ei ole ansiotyön eikä työajan takia mahdollisuutta järjestää hoitoa tai hoitaa lasta itse.

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
T	T	V	T	T	T	VV
	S	S	S	S

To	Pe	La	Su	Ma	Ti
T	T	V	VV	T	T
	S	S	S	S

3. Lapsen ollessa vaikeasti sairas työntekijä on sovittaessa oikeutettu palkattomaan poissaoloon (VNP 93/1987).

Vihkiminen ja merkkipäivä‌‌‌

4. Työntekijän vihkimispäivä on palkallinen vapaapäivä sen sattuessa hänen työpäiväkseen.

5. Vähintään vuoden työsuhteessa olleen työntekijän 50- ja 60-vuotispäivä on palkallinen vapaapäivä, kun merkkipäivä osuu hänen työpäiväkseen.

Kuolema ja hautajaiset

6. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen poissaoloon lähiomaisen kuoleman ja hautajaisten johdosta.

Lyhyellä poissaololla tarkoitetaan kuolemasta ja hautajaisista johtuviin järjestelyihin tarvittavaa aikaa.

Poissaolon kestäessä yli päivän työntekijän on annettava työnantajan pyynnöstä etukäteen selvitys ajan tarpeesta.

Lähiomaisia ovat lähinnä puoliso, vanhemmat, iso- ja appivanhemmat, lapsi, sisar ja veli.

Poissaolo ei vähennä ansioita.

Farmasialiiton luottamustehtävät

7. Työntekijälle, joka on nimetty Suomen Farmasialiiton edustajaksi työehto- sopimusneuvotteluihin, järjestetään mahdollisuuksien mukaan tilaisuus niihin osallistumiseen palkattomasti.

8. Työntekijälle, joka on jäsenenä Suomen Farmasialiiton edustajistossa tai hallituksessa, pyritään järjestämään tilaisuus kokouksiin osallistumiseen ansiota vähentämättä.

Yhteiskunnalliset tehtävät

9. Työntekijälle maksetaan palkan ja ansionmenetyskorvauksen erotus hänen osallistuessa työaikana

- aluevaltuuston tai

- kunnanvaltuuston tai

- kunnanhallituksen tai

- valtiollisten tai kunnallisten vaalien vaalilautakunnan tai -toimikunnan työskentelyyn tai‌‌‌‌‌

- terveys- tai sosiaalilautakunnan kokoukseen.

Erotus maksetaan työntekijän annettua selvityksen ansionmenetys- korvauksesta.

Kertausharjoitukset

10. Työntekijälle maksetaan reservin kertausharjoituspäiviltä palkan ja reservi- läispalkan erotus.

Poissaolon edellytykset ja vuosilomaedut

11. Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan työntekijän on sovittava työn- antajan kanssa.

12. Tämän pykälän mukaiset poissaolot ovat vuosilomaa ansaittaessa työpäi- vien tai työtuntien veroista aikaa lukuun ottamatta 3., 4., 5. ja 7. kohtaa.

16 § Lääkärintarkastukset

Palkanmaksuedellytykset

Säännöllisen työajan palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa (a.–e.) edellyttäen, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty tarpee- tonta työajan menetystä välttäen.

a. Sairauden toteaminen

Sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä lääkärin määräämä laboratorio- tai röntgentutkimus, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella. Jos vastaanotolle pääseminen siirtyisi viikkoja sen johdosta, että työntekijä ei saa vastaanottoaikaa työajan ulkopuolella, hyväksytään lääkärissäkäynti työaikana.

b. Äkillinen hammassairaus

Äkillisen hammassairauden hoitotoimen ajalta, jos

- hammassairaus ennen hoitoa aiheuttaa työkyvyttömyyden ja

- hammassairaus vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana ja

- hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttömyyden ja hoidon kiireellisyyden.

c. Raskaus‌‌‌‌‌‌

Raskaana olevan työntekijän käydessä synnytystä edeltävissä lääketie- teellisissä tutkimuksissa, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.

d. Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset (työterveystarkastukset)

Työntekijän käydessä:

• työterveyshuoltolain tarkoittamissa ja työterveyshuollon toiminta- suunnitelmaan hyväksytyissä tarkastuksissa

• nuorista työntekijöistä annettuun lakiin liittyvissä tutkimuksissa

• tartuntatautilakiin liittyvissä ja työnantajan edellyttämissä tutkimuksissa

• tartuntatautilain edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työn- tekijän siirtymisestä yrityksessä toisiin tehtäviin.

Työnantaja maksaa työntekijälle välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tutkimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä edellytysten täyttyessä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikkakunnalla.

e. Poissaolo muista syistä

Kunnan järjestämät seulontatutkimukset (Vna 339/2011): mammografia- ja papakoe), mikäli käynnit eivät ole työvuoro- tai vapaapäiväjärjestelyitä taikka työaikapankkivapaita käyttäen mahdollisia työajan ulkopuolella.

17 § Lapsen syntymä

Perhevapaat

1. Erityisraskaus- ja raskaus-, vanhempainvapaa sekä hoito- että osittainen hoitovapaa ja työhön paluu näiltä määräytyvät työsopimuslain ja sairaus- vakuutuslain mukaan.

Ilmoitusajat

2. Erityisraskaus- ja raskaus-, vanhempain- ja hoitovapaasta tulee pääsään- töisesti ilmoittaa kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.

3. Adoptiovapaasta on ilmoitettava, mikäli mahdollista, kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.

Raskaus- ja vanhempainvapaan palkallisuus

4. Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen raskaus- rahaan, maksetaan raskausrahakauden alusta lukien palkka, tai palkan ja raskausrahan erotus, 40 arkipäivän ajalta.

5. Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen vanhem- painrahaan, maksetaan palkka, tai palkan ja vanhempainrahan erotus, vanhempainvapaan 36 ensimmäisen arkipäivän ajalta. Edellä mainittu oikeus syntyy adoptiotilanteessa kuitenkin vain silloin, kun työntekijä adoptoi alle 7-vuotiaan lapsen.‌

Palkallisuuden edellytykset

6. Raskaus- ja vanhempainvapaan palkallisuuden edellytys on, että työn- tekijän työsuhde on kestänyt vähintään 9 kuukautta ennen vapaan alkua ja työntekijä palaa vanhempain-, adoptio- tai hoitovapaan päättymisen jälkeen työhön, ellei työsuhde ole työntekijästä riippumattomista syistä päättynyt vapaiden aikana ja paluu siten on mahdotonta.

Lisäksi edellytetään, että palkallinen raskaus- ja vanhempainvapaa pide- tään yhdenjaksoisena. Muulla kuin synnyttävällä vanhemmalla on kuitenkin mahdollisuus pitää yhdenjaksoisuusvaatimuksesta poiketen palkallista vanhempainvapaata lapsen syntymän yhteydessä yhdenjaksoisesti ja loput palkallisesta vanhempainvapaasta myöhemmin yhdenjaksoisesti.

7. Mikäli työnantaja maksaa 4. ja/tai 5. kohdan mukaisilta ajoilta täyttä palk- kaa, siirtyy oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen raskaus- ja vanhem- painrahaan työnantajalle siltä osin kuin raskaus- ja/tai vanhempainrahat eivät ylitä työntekijän samalta ajalta saamaa palkkaa.

8. Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä sairausvakuutus- lain mukaisista raskaus- ja/tai vanhempainrahan suuruuksista.

9. Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä raskaus- tai vanhempainrahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.

Etuudet

10. Työntekijän ollessa poissa yli lakisääteisen raskaus- ja vanhempainva- paan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäolonveroisena määriteltäessä työsuhteen kestoon sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

Voimaantulo:

Uusia perhevapaita koskevia työehtosopimuksen määräyksiä noudate- taan 13.2.2023 alkaen niihin työntekijöihin, joihin noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulleita työsopimuslain ja sairausvakuutuslain muutoksia eli niihin työntekijöihin, joiden oikeus raskaus- tai vanhempainvapaaseen alkaa 13.2.2023 tai sen jälkeen.

Mikäli työntekijään noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita perhevapaita koskevia työsopimuslain ja sairausvakuutuslain säännöksiä, sovelletaan työntekijään 31.1.2023 voimassa olleita työehtosopimuksen äitiys- ja isyysvapaan määräyksiä. 31.1.2023 päättyneen työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan myös niissä tapauksissa, joissa työntekijään so- velletaan 1.8.2022 voimaan tulleita työsopimuslain ja sairausvakuutuslain muutoksia, mutta perhevapaita on pidetty joko kokonaan tai osittain ennen tämän sopimuksen voimaantuloa eli ennen 13.2.2023.

6. VUOSILOMA‌‌

18 § Vuosiloma

1. Vuosilomaetuudet määräytyvät työehtosopimuksen mukaan, ellei vuosi- lomalaista muuta johdu.

Loman pituus

2. Lomaa ansaitaan täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavasti:

Työsuhteen kesto lomanmää- räytymisvuoden (1.4.–31.3.) loppuun mennessä	Lomapv / kk	Täysi loma
a. alle 1 v	2 pv	24 pv
b. vähintään 1 v, alle 10 v	2,5 pv	30 pv
c. vähintään 10 v, alle 15 v tämän työehtosopimuksen piirissä	3 pv	36 pv
d. vähintään 15 v tämän työehto- sopimuksen piirissä	3 pv	36 pv + 3 pv
Vähintään 15 vuotta palvelleilla on oikeus saada 30 päivää ylittävä loman osa lomakauden (2.5.–30.9.) ulkopuolella 50 %:lla pidennettynä.

Kohdissa c. ja d. työsuhteen kestoon luetaan nykyisestä työsuhteesta tämän työehtosopimuksen piirissä työskennelty aika, joka oikeuttaa pal- velusvuosiin.

Tätä määräystä sovelletaan 1.4.2003 alkavasta lomanmääräytymis- vuodesta lähtien.

Jos loman pituutta laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, on päivän osa annettava täytenä lomapäivänä.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi

- jonka aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 14 päivää.

- jonka aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 35 tuntia.

Lomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön perusteella.

Lomaa ansaitaan 35 tunnin säännön perusteella työntekijän työskennelles- sä työsopimuksen mukaan pääsääntöisesti alle 14 päivää kuukaudessa.

Esimerkki 15.

Osa-aikainen työntekijä työskentelee viikossa kaksi päivää ja kumpa- nakin päivänä kahdeksan tuntia. Työsopimuksensa mukaan työnteki- jällä ei ole mahdollisuutta työskennellä 14 työpäivänä kuukaudessa. Lomaoikeus lasketaan 35 työtunnin ansaintasäännön perusteella.

Työntekijä ansaitsee vuosilomaa jokaiselta vähintään 35 työtunnin kuukaudelta.

Loman antaminen

3. Työnantajan on annettava ennen loman määräämistä työntekijälle mah- dollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.

Työnantaja määrää loman alkamisajankohdan vuosilomalain mukaisesti.

Loman ajankohta on ilmoitettava työntekijälle, mikäli mahdollista, kuukautta tai kuitenkin viimeistään 2 viikkoa ennen loman alkamista. Työkyvyttömyy- den johdosta siirretyn loman alkamisesta ilmoitetaan kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.

4. Kuukaudelta 2,5 päivää lomaa ansaitsevalle annetaan 24 lomapäivää lomakaudella (2.5.–30.9.) ja muu osa lomasta ennen seuraavan loma- kauden alkua (1.10.–30.4.).

Kuukaudelta 3 päivää lomaa ansaitsevalle annetaan kertyneestä lomasta 30 lomapäivää lomakaudella.

5. Työsuhteen päättymisen sekä vanhempain- että hoitovapaalle jäämisen yhteydessä työnantaja ja työntekijä voivat sopia myös muusta loman antamisajankohdasta vuosilomalain 20 ja 21 §:stä ja edellä määrätystä poiketen.

6. Lomapäiviksi ei lomaa annettaessa lueta sunnuntaita, muuta kirkollista juhla-, vapun-, itsenäisyyspäivää, pääsiäislauantaita, juhannus- tai joulu- aattoa.

7. Lakisääteisen (2,5 pv/kk) vuosiloman ylittävä loman osa voidaan 20 §:n mukaisella sopimuksella korvata rahassa. Samalla sovitaan laskutavasta.

Loma ja vapaapäivät

8. Vuosiloma ei aiheuta muutoksia työntekijän kiinteään vapaapäiväjärjes- telmään.

Ennalta laadittua vapaapäiväsuunnitelmaa noudatetaan myös vuosiloman alkamis- ja päättymisviikolla.

Jos työntekijällä ei ole kiinteää vapaapäivää (ks. esimerkki 16)

- loman alkaessa tai päättyessä kesken viikkoa ei vajaalla viikolla ole vapaapäivää

Esimerkki 16.

T = työpäivä

VL = vuosilomapäivä VV = viikkolepo

Xxxxx päättyessä kesken viikkoa tiistaina ei päättymisviikolla ole

vapaapäivää.

Loman alkaessa torstaina ja päättyessä lauantaina ei vajaalla viikolla

ole vapaapäivää.

- loman alkaessa ja päättyessä kesken kalenteriviikkoa jommallakum- malla viikolla on vapaapäivä.

Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

VL

VL

VL

VL

VL

VL

-

VL

VL

T

T

T

T

VV

Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

T

T

T

VL

VL

VL

-

VL

VL

VL

VL

VL

VL

VV

Ma‌

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

T

T

T

VL

VL

VL

-

VL

VL

VL

T

T

V

VV

Loman alkaessa kesken viikkoa torstaina ja päättyessä kesken viikkoa keskiviikkona on vapaapäivä annettu loman päättymisviikolla. Vaihto- ehtona on sijoittaa vapaapäivä loman alkamisviikolle.

Vuosiloma ja työkyvyttömyys

9. Vuosilomalain (162/2005) 25 §:n mukainen oikeus siirtää vuosilomia työkyvyttömyyden ajalta koskee lakisääteisten lomien lisäksi työehtoso- pimuksen 18 §:n 2 c. ja d. –kohtien perusteella ansaittuja lomia.

Lomapalkka ja lisät

10. Lomapäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25.

Lomapalkkaan lisätään kuukausipalkkaiselle lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista ilta-, lauantai-, aatto- ja yölisistä

- 9 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden.

- 11,5 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden.

Esimerkki 17.

Työntekijän kuukausipalkka on 2 600 €. Ilta- ja lauantailisiä hänelle on maksettu lomanmääräytymisvuoden aikana 800 €. Tästä 11,5 % on 92 €, johon sisältyy sekä kesä- että talviloman ajalle maksettavat lisät.

Työntekijällä on oikeus 30 päivän lomaan. 24 päivän kesälomalle lähtiessä maksettava palkka on

24 x 2.600 € + 24 x 92 € (kesälomaa vastaava osuus lisistä)

25 30

= 2 496 € + 73,60 € = 2 569,60 €.

Loput lisien osuudesta (18,40 €) maksetaan talvilomapalkan yhteydessä. Lomarahan suuruus on 50 % 2 569,60 €:sta, eli 1 284,80 €.

Esimerkki 18.

Osa-aikainen tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, työskentelee vaihtelevasti 1–3 päivää viikossa. Palkka maksetaan tuntipalkkana, koska työrytmin takia hänelle ei pystytä määrittelemään ositettua kuukausipalkkaa. Työntekijän vuosiloma määräytyy 35 tunnin ansaintasäännön mukaan.

Ensin selvitetään 1.4.–31.3. maksetut työssäoloajan palkat ja vuosi- lomalain 12 §:n 2. momentin laskennalliset palkat.

Työssäoloajan palkkoja hänelle on lomanmääräytymisvuoden aikana maksettu 11 500 € ja sairausajan palkkoja 500 €. Hänellä on oikeus 30 päivän lomaan, koska kaikissa lomanmääräytymisvuoden kuukausissa on vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia.

Lomapalkka on 11,5 % x 12 000 € = 1 380 €. Kesälomapalkkana mak-

setaan 24/30 x 1 380 € = 1 104 € ja talvilomapalkkana loput eli 276 €.

Jos työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun 31.3. mennessä alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan 2 pv / kuukaudessa ja lomapalkka määräytyy 9 %:n mukaan.

Vuosilomaa annettaessa lomapäiviksi lasketaan osa-aikatyöntekijöillä- kin kaikki vuosilomalain mukaiset arkipäivät (normaalisti 6 arkipäivää/ viikko), vaikka työpäiviä olisikin 2–3 päivää viikossa.

Lisäksi maksetaan erikseen lomaraha 19 §:n mukaan.

Lomapalkan maksaminen

11. Lomapalkka maksetaan vuosilomalain mukaisesti, ellei 20 §:n mukaisesti toisin sovita.

Koko farmaseuttista henkilöstöä koskevasta sopimuksesta neuvotellaan mahdollisesti valitun luottamushenkilön kanssa.

Enintään kuuden päivän loman palkka saadaan maksaa apteekin nor- maalina palkkapäivänä.

12. Kuukausipalkkaisen laskennallinen lomapalkka ja työssäoloajan palkka tasataan tarvittaessa vastaamaan sovittua palkkaa. Tasauksessa ei huo- mioida ilta-, lauantai-, aatto- ja yölisiä.

Esimerkki 19.

Työntekijän kuukausipalkka on 2 000 €. Hänellä on 24 päivän vuosi- loma 1.–28.8. Xxxxxxx lähtiessään hän saa lomapalkkana

24 x 2 000 € = 1 920 €.

25

Koska työntekijän tulee saada elokuulta sovittu kuukausipalkkansa vuosilomasta huolimatta, hänelle maksetaan loppukuun palkkana

2 000 € - 1 920 € = 80 €.

Esimerkki 20.

Työntekijän kuukausipalkka on 2 000 €. Hänellä on 24 päivän vuosi- loma 1.6.–1.7. Xxxxxxx lähtiessään hän saa lomapalkkana edellisen esimerkin mukaisesti 1 920 €.

Koska työntekijän tulee saada sekä kesä- että heinäkuulta sovittu kuu- kausipalkkansa, palkka tasataan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä niin, että hän saa näiltä kuukausilta yhteensä 4 000 €.

Heinäkuussa työntekijälle maksetaan 4 000 € - 1 920 € = 2 080 €.

Lomakorvaus

13. Työsuhteen päättyessä maksetaan lomakorvaus ansaituista, pitämättömis- tä lomapäivistä lukuun ottamatta 2.d. kohdan 50 %:n talvilomapidennystä (3 pv). Lomakorvaus lasketaan kuten lomapalkka.

Esimerkki 21.‌‌

Työntekijän sairausloman sijaisena olleen henkilön työsuhde kesti 3 päivää. Työtunteja kertyi yhteensä 15 tuntia.

Työsopimuksen perusteella on työskennelty niin lyhyt aika, että täyttä lomanmääräytymiskuukautta ei ole tästä syystä kertynyt. Työsuhteen päättyessä maksetaan kuitenkin lomakorvauksena 9 % työstä mak- setusta palkasta.

19 § Lomaraha

Maksamisedellytykset

1. Lomaraha maksetaan työntekijän:

- aloittaessa loman ilmoitettuna tai sovittuna aikana ja

- palatessa työhön heti loman päätyttyä.

Lomaraha maksetaan myös työntekijän:

- oltua poissa työstä työnantajan suostumuksella välittömästi ennen xxxxx alkamista tai sen päätyttyä tai

- ollessa estynyt palaamasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitusta syystä tai

- ollessa siihen oikeutettu jäljempänä olevien 6.–9. kohtien tilanteissa.

Suuruus

2. Lomaraha on 50 % vuosilomalain mukaan ansaittua lomaa (2 / 2,5 pv/kk) vastaavasta lomapalkasta.

35 tunnin säännön mukaan xxxxx ansaitsevan tuntipalkkaisen lomaraha määräytyy ansaittujen lomapäivien ja työsuhteen xxxxxx mukaan mää- räytyvän teoreettisen kokonaislomaoikeuden suhteessa.

Esimerkki 22 a.

Tuntipalkkaisen työntekijän työsuhde alkoi 1.9. Hän ansaitsee lomaa 35 tunnin säännön perusteella 1.9.–31.3. Hän on neljänä kalenterikuu- kautena työskennellyt vähintään 35 tuntia.

Lomapäiviä on näin ollen yhteensä 4 x 2 pv = 8 päivää.

Lomaraha on tällöin:‌

8 x lomapalkka x 50 %

14

Jakaja on 14, koska ko. ajanjakson teoreettinen lomaoikeus on 7 x 2 pv = 14 päivää.

Esimerkki 22 b.

Tuntipalkkaisen työntekijän työsuhde on kestänyt yli vuoden.

Hän ansaitsee vuosilomaa 35 tunnin säännön perusteella. Lomanmää- räytymisvuoden aikana hän on 8 kuukautena työskennellyt vähintään 35 tuntia. Lomapäiviä on näin ollen yhteensä

8 x 2,5 pv = 20 päivää. Lomaraha on tällöin:

20 x lomapalkka x 50 %

30

Lomarahan maksaminen

3. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkan yhteydessä, elleivät työnantaja ja työntekijä 20 §:n mukaisesti toisin sovi.

4. Vuosiloman ollessa jaettu osiin maksetaan kutakin loman osaa vastaava osa lomarahasta vuosilomapalkan yhteydessä, ellei paikallisesti muuta ole sovittu.

5. Lomaraha voidaan vaihtaa 20 §:n mukaisella sopimuksella vapaaksi säännöllisenä työaikana. Lomarahavapaiden määrä on 50 % vuosilomalain mukaisten lomapäivien määrästä. Lomarahavapaiksi lasketaan arkipäivät.

Koko farmaseuttista henkilöstöä koskevasta sopimuksesta on neuvoteltava mahdollisesti valitun luottamushenkilön kanssa.

Hoito-, opinto- ja vuorotteluvapaa sekä muu palkaton vapaa

6. Xxxxxxxx maksetaan myös työntekijän oltua poissa työstä välittömästi loman päätyttyä hoitovapaan, opintovapaan, vuorotteluvapaan tai muun näihin rinnastettavan palkattoman vapaan vuoksi. Lomarahan maksamis-

edellytyksenä on, että työntekijä on palannut työhön vapaalta ilmoituk- sensa mukaisesti.‌‌

Lomaraha maksetaan vapaan päättymistä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Eläkkeelle siirtyminen

7. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkasta ja -korvauksesta työntekijän siirtyessä vanhuus-, työkyvyttömyys- tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle.

Varusmiespalvelus ja vapaaehtoinen asepalvelu

8. Xxxxxxxx maksetaan asevelvollisuutta sekä vapaaehtoista asepalvelusta suorittavalle hänen palattua asianmukaisesti työhön.

Lomaraha määräytyy 2. xxxxxx mukaan ennen palvelukseen astumista xxxxxxxxxx lomapalkasta tai lomakorvauksesta ja silloin voimassa olleen työehtosopimuksen mukaisesti.

Työsuhteen päättyminen loman aikana

9. Lomaraha maksetaan työsuhteen päättyessä loman aikana taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

Esimerkki 23.

Työntekijän työsuhde irtisanottiin 30.5. taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla päättymään 30.7. Työntekijän kesäloman ajankohdaksi oli sovittu 14.7.–10.8.

Työntekijä saa lomarahana 50 % sovitun kesälomansa (14.7.–10.8.) lomapalkasta. Lopputilin yhteydessä maksettavasta lomakorvauksesta lomarahaa ei makseta.

7. TYÖPAIKKAKOHTAINEN SOPIMINEN‌

20 § Työpaikkakohtainen sopiminen

1. Työpaikkakohtaisessa sopimisessa sopijapuolia ovat työnantaja tai hänen edustajansa ja luottamushenkilö, työntekijä tai työntekijät.

Jos apteekkiin on valittu vain Palvelualojen ammattiliiton luottamushenkilö, farmaseuttinen henkilöstö voi kirjallisesti valtuuttaa hänet edustamaan heitä tämän pykälän mukaan sovittavissa asioissa.

2. Sopimus on tehtävä kirjallisena jommankumman sopijapuolen pyynnöstä.

3. Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi.

Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta, ellei toisin sovita.

Kaksi vuotta kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

Sovitun järjestelyn ollessa sidottu tiettyyn ajanjaksoon se jatkuu joka tapauksessa jakson loppuun.

4. Sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

5. Tämän pykälän mukaisella työpaikkakohtaisella sopimuksella on työ- ehtosopimuksen oikeusvaikutukset.

8. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET‌‌‌

21 § Erinäiset määräykset

Noudatettavat sopimukset

1. Apteekkien farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimuksen osana ovat luottamushenkilö- ja koulutussopimus.

Luottamushenkilö

2. Apteekin farmaseuttisella henkilöstöllä on oikeus valita keskuudestaan luottamushenkilö edustamaan heitä tämän sopimuksen tulkintaa koske- vissa asioissa.

Vaalista ja valituista luottamushenkilöistä varaluottamushenkilöineen sekä luottamustehtävien päättymisestä on ilmoitettava välittömästi ja kirjallisesti sekä työnantajalle että Suomen Farmasialiittoon.

3. Luottamushenkilöksi valittua ei saa tämän tehtävän vuoksi painostaa tai erottaa työstä.

4. Luottamushenkilöihin sovelletaan Apteekkien työnantajaliiton ja Suomen Farmasialiiton välistä luottamushenkilösopimusta.

5. Luottamushenkilölle maksetaan luottamushenkilötehtävien hoitamisesta luottamushenkilökorvausta seuraavasti:

• Jos apteekissa on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa

vähintään 5 Suomen Farmasialiittoon järjestäytynyttä farmaseuttia tai proviisoria, korvauksen määrä on

1.5.2023 alkaen 33,59 €/kk

1.5.2024 alkaen 34,60 €/kk.

• Jos apteekissa on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa vähintään 14 Suomen Farmasialiittoon järjestäytynyttä farmaseuttia tai proviisoria, korvauksen määrä on

1.5.2023 alkaen 44,08 €/kk

1.5.2024 alkaen 45,40 €/kk.

Korvaus maksetaan ajalta, jolta työnantaja maksaa tehdyn työajan palkkaa.

Yhdyshenkilö‌

6. Mikäli työpaikalle ei ole valittu tämän sopimuksen tarkoittamaa luottamus- henkilöä, työntekijät voivat valita keskuudestaan yhdyshenkilön. Yhdys- henkilön valinnasta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle ja Suomen Farmasialiittoon.

7. Yhdyshenkilö tiedottaa työpaikan työntekijöille järjestönsä tiedotteiden sisällöstä.

Yhdyshenkilö voi osallistua tämän sopimuksen tulkintaa koskevien asioi- den käsittelyyn.

8. Yhdyshenkilöksi valittua ei saa tämän tehtävän vuoksi painostaa tai erottaa työstä.

Koulutus

9. Osapuolet pitävät työntekijöiden ammatillista koulutusta tärkeänä. Am- matillisen koulutuksen tarkoituksena on henkilöstön ammattitaidon ja pätevyyden ajan tasalla pitäminen ja kehittäminen vastaamaan apteekin nykyisiä ja tulevia tarpeita. Sillä voidaan myös vaikuttaa apteekin tuotta- vuuteen, henkilöstön työssään kehittymiseen ja työmotivaatioon.

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä asettaa täydennyskoulutukseen liittyviä velvoitteita sekä työnantajalle että farmaseuttiselle henkilöstölle. Farmaseuttinen henkilöstö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtymään ammat- titoimintaa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Toisaalta työnantajan tulee luoda edellytykset sille, että farmaseuttinen henkilöstö voi osallistua tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen.

Koulutustarpeiden kartoitus, siihen pohjautuva kehittämissuunnitelma kustannusarvioineen on tarkoituksenmukaista laatia työnantajan ja hen- kilöstön yhteistyönä. Koulutuksen toteutuminen ja seuranta käsitellään vastaavasti vuosittain.

10. Työnantajan järjestäessä ammatillista koulutusta työpaikalla tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyvään koulutustilaisuuteen korvataan koulutuskustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys.

Koulutuksen tapahtuessa työajan ulkopuolella korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.‌‌

11. Osapuolten yhteinen kannanotto ammatillisen osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä on koulutussopimuksen liitteenä.

Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen

12. Työhyvinvoinnin kannalta työntekijöiden työkyvyn ja sairauspoissaolojen seuranta työpaikalla on tärkeää.

Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämistä. Työhyvinvoinnin kehittäminen voi lisätä myös työn tuottavuutta.

Työpaikalla suositellaan kiinnitettävän erityistä huomiota työntekijöiden työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työntekijöiden yksilölliset piirteet huo- mioiden. Työkyvyn ylläpitämiseksi suunniteltavia toimenpiteitä käsitellään yhteistyössä henkilöstön kanssa. Lähtökohtana on sekä työnantajan että henkilöstön tarpeiden tunnistaminen, yhteisten etujen tavoittelu ja niiden saavuttamiseksi tarvittavien ratkaisujen etsiminen. Samalla voidaan tar- kastella työntekijän ikääntymisen vaikutuksia työkykyyn ja työtehtäviin. Työkyvyn ylläpidossa ja seurannassa työterveyshuolto on tärkeä yhteis- työkumppani.

On suositeltavaa, että työnantaja ja työntekijä käyvät, viimeistään työnte- kijän täytettyä 60 vuotta, keskustelun niistä mahdollisista toimenpiteistä, jotka tukevat työntekijän työssä jaksamista ja jatkamista.

Työnantaja voi tarvittaessa ohjata työntekijän työterveyshuoltoon työkyvyn arviointia ja mahdollisten kuntoutustarpeiden selvittämistä varten.

Työtakki

13. Työnantaja hankkii työntekijöille työtakit ja vastaa niiden puhtaana- ja kunnossapidosta.

Ryhmähenkivakuutus

14. Työnantaja kustantaa työntekijän ryhmähenkivakuutuksen keskusjärjes- töjen välillä sovitulla tavalla.

9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA‌‌‌‌‌‌

22 § Erimielisyydet

Paikalliset neuvottelut

1. Työntekijän tulee kääntyä välittömästi esihenkilönsä puoleen palkkaustaan ja työehtojaan koskevissa kysymyksissä.

2. Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja työntekijän tai luottamushenkilön kanssa. Ellei työnantaja itse hoida neuvotteluja, on hänen ilmoitettava edustajansa sekä hänen toimivaltansa, jos se on rajattu tiettyihin asiaryhmiin.

Asian jäädessä erimieliseksi paikalliset neuvottelut tulee yhteisesti todeta päättyneiksi. Tällöin laaditaan erimielisyysmuistio, jos jompikumpi osa- puoli sitä pyytää. Erimielisyysmuistiosta tulee käydä ilmi muun muassa seuraavat seikat:

- apteekki

- erimielisyyden osapuolet

- erimielisyyden sisältö lyhyesti eri vaiheittain

- molempien osapuolten esittämät vaatimukset perusteluineen

- päiväys ja osapuolten allekirjoitukset.

3. Luottamushenkilön työsuhteen päättämistä koskevissa erimielisyyksissä noudatetaan luottamushenkilösopimuksen 9 §:n kohtaa 2.

Liittoneuvottelut

4. Asian jäädessä paikallisissa neuvotteluissa erimieliseksi, se voidaan antaa allekirjoittajajärjestöjen ratkaistavaksi.

Neuvottelujen käyminen

5. Paikalliset ja liittoneuvottelut aloitetaan ja käydään ilman tarpeetonta viivytystä.

Työtuomioistuin

6. Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuo- mioistuimen ratkaistavaksi.

Työtaistelutoimenpiteet

7. Kaikki työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet on kielletty.

8. Tämän työehtosopimuksen rikkomisen seuraamukset määräytyvät alle- kirjoituspäivänä voimassa olevan työehtosopimuslain mukaan. Ammatti- yhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärä on työehtosopimuslaista poiketen 2 590 euroa.‌‌

10. NÄHTÄVILLÄ PITO JA VOIMASSAOLO

23 § Sopimuksen nähtävillä pito

Tämä työehtosopimus on pidettävä työpaikan ilmoitustaululla tai muussa vastaavassa paikassa työntekijöiden nähtävillä.

24 § Sopimuksen voimassaolo

1. Sopimus on voimassa 13.2.2023–31.1.2025.

2. Sopimus jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä.

3. Sopimuksen irtisanojan on samassa yhteydessä jätettävä muistio muu- tosesityksistä toiselle sopijapuolelle. Muutoin irtisanominen on mitätön.

4. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneeksi.

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA‌‌‌‌‌

Aika 13.2.2023

Paikka Sähköpostitse osapuolten välillä

Läsnä Apteekkien työnantajaliitto ry:n sekä Suomen Farmasialiitto ry:n edustajat

Asia Farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimus 13.2.2023–31.1.2025

1. Työehtosopimus ja sopimuskausi

Farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimuksen (1.2.2022–31.1.2024) voimassaoloaika päättyi 31.1.2023, optiovuoden toteutumattomuuden takia.

Uusi työehtosopimus tulee voimaan 13.2.2023 alkaen ja on voimassa 31.1.2025 saakka.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopi- muksen määräykset voimassa siihen saakka, kunnes uusi työehtosopimus on tullut voimaan ja sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

2. Palkantarkistukset vuonna 2023

Palkankorotukset toteutetaan vuonna 2023 yleiskorotuksena ja kertakor- vauksena.

2.1. Yleiskorotuksen suuruus ja ajankohta

Farmaseuttien ja proviisorien 30.4.2023 voimassa olevia henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.5.2023 3,0 prosentin yleiskorotuksella.

2.2. Kertakorvaus 2023

Kertakorvauksen suuruus on 450 euroa ja se maksetaan heinäkuun 2023 palkanmaksun yhteydessä. Paikallisesti voidaan työnantajan ja henkilös- tönedustajan/työntekijöiden kanssa sopia kertakorvauksen maksuajan- kohdan jakamisesta. (Xxxxxxxxxxxxxxx tarkemmat ohjeet löytyvät s. 62)

Osa-aikaiselle työntekijälle euromääräisen kertakorvauksen määrä las- ketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.

2.3. Vähimmäispalkkataulukot ja työaikalisät Vähimmäispalkkataulukkoja korotetaan 1.5.2023 alkaen 3,0 prosentin yleiskorotuksella.

Työaikalisiä korotetaan 1.5.2023 alkaen 3,0 prosentin yleiskorotuksella.‌‌‌‌‌

Työaikalisät 1.5.2023 alkaen

Iltalisä 5,27 €

Lauantai- ja aattolisä 5,63 €

Yölisä 5,99 €

3. Palkantarkistukset vuonna 2024

Palkankorotukset toteutetaan vuonna 2024 yleiskorotuksena ja apteekki- eränä.

3.1. Yleiskorotuksen suuruus ja ajankohta

Farmaseuttien ja proviisorien 30.4.2024 voimassa olevia henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.5.2024 2,5 prosentin yleiskorotuksella.

3.2. Apteekkierä 2023

Yleiskorotuksen lisäksi palkkojen korottamiseen käytetään 1.5.2024 alkaen 0,5 prosentin suuruinen apteekkierä.

Apteekkierä toteutetaan työehtosopimuksen apteekkierää koskevien pelisääntöjen mukaisesti.

3.3. Vähimmäispalkkataulukot ja työaikalisät Vähimmäispalkkataulukkoja korotetaan 1.5.2024 alkaen 2,5 prosentin yleiskorotuksella.

Työaikalisiä korotetaan 1.5.2024 alkaen 2,5 prosentin yleiskorotuksella. Työaikalisät 1.5.2024 alkaen

Iltalisä 5,40 €

Lauantai- ja aattolisä 5,77 €

Yölisä 6,14 €

4. Luottamushenkilökorvaus Vuonna 2023

Luottamushenkilökorvauksia (ent. luottamusmies) korotetaan 1.5.2023 alkaen 3,0 prosentin suuruisella korotuksella.

Jos apteekissa on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa vähintään 5 Suomen Farmasialiittoon järjestäytynyttä farmaseuttia tai proviisoria, korvauksen määrä on 1.5.2023 alkaen 33,59 €/kk.‌‌‌

Jos apteekissa on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa vähintään 14 Suomen Farmasialiittoon järjestäytynyttä farmaseuttia tai proviisoria, korvauksen määrä on 1.5.2023 alkaen 44,08 €/kk.

Vuonna 2024

Luottamushenkilökorvauksia (ent. luottamusmies) korotetaan 1.5.2024 alkaen 3,0 prosentin suuruisella korotuksella.

Jos apteekissa on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa vähintään 5 Suomen Farmasialiittoon järjestäytynyttä farmaseuttia tai proviisoria, korvauksen määrä on 1.5.2024 alkaen 34,60 €/kk.

Jos apteekissa on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa vähintään 14 Suomen Farmasialiittoon järjestäytynyttä farmaseuttia tai proviisoria, korvauksen määrä on 1.5.2024 alkaen 45,40 €/kk.

5. Sovitut tekstimuutokset

Sovitut tekstimuutokset on päivitetty työehtosopimukseen ja merkitty pystyviivalla.

6. Työryhmät sopimuskaudelle

• Selkiyttämistyöryhmä

Apteekkien työnantajaliitto ja Suomen Farmasialiitto ovat sopineet, että työehtosopimuksen selkiyttämistyöryhmä jatkaa toimintaansa sopimuskaudella kesäkuusta 2023 lukien.

• Palkkaustyöryhmä

Apteekkien työnantajaliitto ja Suomen Farmasialiitto ovat sopineet palkkaustyöryhmän perustamisesta 10.1.2020. Osapuolet toteavat, että työryhmän työ jatkuu tämän sopimuskauden.

7. Muut sovitut asiat

• Korjataan farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimuksen 10 §:n 4. kohdan lauseen viittaus: Työsuhteen purkutilanteessa sovelletaan 4 §:n 10 kohtaa.

• 120 tunnin työaikajärjestelmää koskevat määräykset on siirretty omaksi työehtosopimuksen pöytäkirjaliitteeksi ja niitä säilytetään sellaisessa muodossa vähintään seuraavan 7 vuoden ajan.

8. Sopimuksen voimassaolo

Sopimus on voimassa 31.1.2025 saakka. Sopimuksen irtisanomisessa noudatetaan työehtosopimuksen 24 §:ää.

Helsingissä 13.2.2023

Apteekkien työnantajaliitto ry Suomen Farmasialiitto ry

KERTAKORVAUS

Kertakorvauksen suuruus on 450 euroa ja se maksetaan heinäkuun 2023 palkanmaksun yhteydessä. (Kustannusvaikutus 1 %).

Osa-aikaiselle työntekijälle euromääräisen kertakorvauksen määrä las- ketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa. Jos osa-aikaisen työntekijän työaika vaihtelee hänelle pitää määrittää em. tilanteissa sovellettava keskimääräinen työaika, joka saadaan laskemalla yhteen 1.6.2023 edeltävien 12 täyden viikon tehtyjen työtuntien perusteella.

Paikallisesti voidaan työnantajan ja henkilöstönedustajan/työntekijöiden kanssa sopia kertakorvauksen maksuajankohdan jakamisesta. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Kertakorvaus voidaan tällöin sopia maksettavaksi kahdessa erässä niin, että ensimmäinen osa erästä maksetaan heinäkuus- sa ja toinen osa erästä viimeistään lokakuussa. Heinäkuussa maksettava osa on tällaisessa tapauksessa suuruudeltaan vähintään 200 euroa.

Kertakorvaus maksetaan vain niille työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 30.4.2023 ja on edelleen voimassa ker- takorvauksen maksupäivänä.

Kertakorvausta ei makseta, jos työntekijän työsuhde päättyy tai on päätty- nyt ennen kertakorvauksen maksuajankohtaa. Kertakorvausta ei makseta, jos työntekijä on itse irtisanoutunut ja irtisanomisaikaa on jäljellä enintään yksi kuukausi ennen kertakorvauksen maksuajankohtaa.

Kertakorvausta ei oteta huomioon muita palkkaeriä maksettaessa, muun muassa vuosilomapalkkaa, hoitolisää, ylityökorvausta tms. laskettaessa. Jos työntekijä on kertakorvauksen maksuajankohtana poissa työstä palkat- tomasti (esimerkiksi hoitovapaalla, opintovapaalla, pitkällä sairauslomalla, jonka osalta ei ole enää palkanmaksuvelvoitetta, tms.), kertakorvaus mak- setaan hänelle sen jälkeen, kun hän on palannut takaisin töihin. Xxxxxxx suoritetaan työhön paluuta seuraavan ensimmäisen palkanmaksun yhte- ydessä. Kertakorvausta ei makseta, jos työntekijä on itse irtisanoutunut ja irtisanomisaikaa on jäljellä enintään yksi kuukausi ennen kertakorvauksen maksuajankohtaa.

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAINEN ERÄ‌‌

Apteekkien työnantajaliitto ja Suomen Farmasialiitto ovat sopineet 1.5.2024 toteutettavan 0,5 %:n apteekkikohtaisen palkankorotuksen toteutuksesta seuraavaa:

Apteekkikohtaisen erän tärkeät päivämäärät:

• Erän jakoperusteet on päätettävä ja tiedotettava henkilöstölle

31.8.2023 mennessä.

• Erän laskennan pohjana on marraskuun 2023 palkkasumma.

• Erän saajat ja jaettavat euromäärät on päätettävä ja tiedotettava luottamushenkilölle viimeistään 31.3.2024 ja luottamushenkilön puut- tuessa henkilöstölle on tiedotettava 31.3.2024 mennessä eränsaajien lukumäärää sekä jaettu kokonaissumma.

Määräpäivien lähestyminen ei anna oikeutta poiketa apteekkikohtaisen erän jako-ohjeistuksesta. Apteekkikohtaiseen erään liittyvät neuvottelut ja keskustelut on syytä aloittaa hyvissä ajoin ennen määräpäiviä.

Apteekkikohtaisen erän tarkoitus

Apteekkikohtaista erää käytetään henkilökohtaisen hyvän työsuorituksen palkitsemiseen. Tarkoituksena on, että henkilön ammattitaidon kehittymi- nen, pätevyys, työtaidot ja -teho, oma-aloitteisuus, itsensä kouluttaminen tai erityisosaaminen otetaan huomioon henkilökohtaista palkankorotusta määriteltäessä. Jokaisen apteekin henkilöstöstä löytyy yksilöllisiä eroja näissä suhteissa.

Apteekkikohtaista erää ei ole tarkoitettu lähiaikoina työsuhteensa päät- tävän työntekijän palkitsemiseen (esim. irtisanomisajalla olevat, määrä- aikaiset, eläkkeelle jäävät). Tähän tarkoitukseen on muita palkitsemis- keinoja. Tämä ei tarkoita sitä, että määräaikaiset tai eläkeikää lähestyvät henkilöt automaattisesti sivuutetaan palkkoja tarkistettaessa, jos heidän palkantarkistuksilleen on työsuhteen jäljellä olevasta kestosta riippumaton hyväksyttävä syy.

Apteekkikohtaisen erän toteuttaminen‌

1. Palkankorotuserän suuruus

Erän laskennan pohjana on apteekin mahdollisimman normaali kuu- kausi- ja tuntipalkkojen yhteismäärä. Apteekki sivuapteekkeineen on yksi kokonaisuus. Ensin selvitetään 30.11.2023 työsuhteessa olevalle farmaseuttiselle henkilöstölle marraskuussa maksetut palkat. Tällä tarkoi- tetaan kuukausi- ja tuntipalkkoja, työaikalisiä ja sunnuntaityökorotuksia, säännöllisesti maksettavia henkilökohtaisia ja työkohtaisuuslisiä, luotta- mushenkilökorvauksia sekä lomapalkkoja ja apteekkikohtaisia eriä.

Palkkasummaan ei lasketa marraskuussa maksettuja ylityökorvauksia, kuukausipalkkaisen työntekijän lisätyökorvauksia, apteekin tai sivu- apteekin tilapäisen hoidon korvauksia, lomarahoja eikä lomakorvauksia. Mukaan lasketaan ne, joille on marraskuussa maksettu palkkaa ja joiden työsuhde on voimassa 30.11.2023, joten esim. hoitovapaalla oleva ei ole mukana, hänen sijaisensa sen sijaan on.

Seuraavissa tilanteissa tehdään korjauksia marraskuussa maksettuun todelliseen palkkasummaan:

• jos raskaus- tai vanhempainvapaalla olevalle maksetaan marras- kuussa palkan ja raskaus- tai vanhempainrahan erotusta koko kuukausipalkka otetaan huomioon. Mahdollisen sijaisen palkkaa ei lasketa tällöin mukaan

• jos marraskuun lomapalkkoja on maksettu etukäteen lokakuussa tai joulukuun lomapalkkoja etukäteen marraskuussa, laskennassa otetaan huomioon vain henkilöiden normaalit kuukausipalkat.

• jos työntekijälle maksetaan marraskuussa sairausajan palkkana palkan ja sv-päivärahan erotusta, koko palkka otetaan laskennassa huomioon. Mahdollisen sijaisen palkkaa ei lasketa tällöin mukaan.

• jos työntekijä on marraskuussa lomautettuna (osittain tai kokonaan), huomioidaan laskennassa palkka, joka työntekijälle olisi maksettu ilman lomautusta.

Saadusta palkkasummasta lasketaan 0,5 %, joka muodostaa korotuksina jaettavan euromäärän.

2. Erän jakoperusteet‌

Jakoperusteeksi voidaan valita yksi tai useampi seuraavista:

A) Hyvä asiakaspalvelija

B) Erityiset vastuu- ja osaamisalueet

C) Ammattitaidon ja pätevyyden kehittyminen

D) Erityistä tai laaja-alaista ammattipätevyyttä omaavat henkilöt

E) Työyhteisön tiimihengen (positiivisen ja kannustavan ilmapiirin) luoja

F) Muu apteekin henkilökunnan tiedossa oleva toimintastrategian mukainen peruste

G) Palkkojen harmonisoiminen palkkaepäkohtien korjaamiseksi ja palkkapolitiikan oikeudenmukaistaminen

Valittaessa jakoperusteeksi F):

• tulee henkilökunnalle yksilöidä se toimintastrategian peruste tai ne toimintastrategian perusteet, joita jaossa käytetään. Pelkkä viittaus apteekin toimintastrategiaan ei ole tämän kohdan tarkoittama jako- peruste.

Valittaessa jakoperusteeksi G):

• tulee henkilökunnalle antaa kirjallisesti riittävät tiedot palkkaepä- kohtien perusteista ja/tai palkkapolitiikan epäoikeudenmukaisuuden perusteista.

Valittavan jakoperusteen mukaisen tehtävän hoitaminen ei sellaisenaan ole peruste apteekkikohtaisen erän saamiselle, vaan edellytyksenä on, että asianomainen on tässä tehtävässään henkilökohtaisesti suoriutunut hyvin ja kehittänyt osaamistaan.

Kannustavuuden edistämiseksi jakoperusteet päätetään ja tiedotetaan henkilökunnalle hyvissä ajoin, jotta työntekijät voivat toimia tavoitteellisesti.

3. Keskustelut erän jakoperusteista ja jaosta

Neuvotteluosapuolina ovat apteekkari ja luottamushenkilö tai luottamus- henkilön puuttuessa farmaseuttisen henkilöstön yhdyshenkilö. Mikäli farmaseuttisella henkilöstöllä ei ole kumpaakaan, he valitsevat keskuu- destaan edustajan neuvotteluun. Jäljempänä käytetään yhteistä nimitystä luottamushenkilö.

Apteekkikohtaisen erän toteuttamisesta käydään ensimmäisessä vaihees- sa neuvottelu apteekkarin ja luottamushenkilön kesken. Neuvotteluissa käydään läpi apteekkierän jakosäännöt ja yleiset periaatteet sekä jaettavan potin laskentaperusteet.‌‌

Erän jakamisessa on kaksi vaihtoehtoista mallia (A ja B). Apteekkari ja luottamushenkilö keskustelevat kumpaa mallia käytetään. Jakoperusteita koskevat neuvottelut muodostavat molempien mallien (A tai B) ensimmäi- sen vaiheen. Nämä neuvottelut käydään hyvissä ajoin.

Jos valittavasta mallista (A tai B) ei olla yhtä mieltä, apteekkari valitsee,

kumpaa mallia käytetään.

Jakoperusteiden tulee olla päätettyinä ja henkilökunnan tiedossa viimeistään 31.8.2023 (ks. kohdan 3 vaihtoehtojen A ja B, 1-kohdat).

Paikalliset osapuolet voivat olla yhteydessä liittoihinsa, mikäli vaikuttaa siltä, että keskustelut eivät etene em. aikataulussa.

Vaihtoehto A)

Apteekkari käy keskustelut työntekijöiden kanssa

Erän toteuttamista koskevat keskustelut käydään vaiheittain. Ensim- mäisessä vaiheessa apteekkari neuvottelee luottamushenkilön kanssa jakoperusteista ja erän saajien lukumäärästä.

Toisessa vaiheessa apteekkari keskustelee jokaisen työntekijän kanssa siitä, miten kukin työntekijä on jakoperusteiden täyttämisestä suoriutunut. Toisen vaiheen aika on, kun erän jakohetki lähestyy.

Kolmannessa vaiheessa apteekkari päättää erän saajat ja kullekin jaet- tavan euromäärän.

Neuvotteluvaiheet:

1. Jakoperusteiden (A-G) määrittäminen

• Apteekkari ja luottamushenkilö keskustelevat jakoperusteista, sopivat käytettävät jakoperusteet ja sopivat siitä, kuinka monelle erä jaetaan ottaen huomioon 4. kohdan mukaiset yleiset periaatteet. Jakoperus- teina voidaan käyttää kaikkia A-G-kohtia tai vain osaa näistä.

• Jakoperusteista pyritään saavuttamaan yhteisymmärrys. Mikäli yhteisymmärrystä jakoperusteista tai saajien lukumäärästä ei saavu- teta, apteekkari päättää jakoperusteet ja saajien lukumäärän, ottaen huomioon asiasta käydyt keskustelut.‌

2. Apteekkari keskustelee työntekijöiden kanssa ennen kuin erän saajat päätetään

• Apteekkari keskustelee kunkin työntekijän kanssa siitä, miten ap- teekissa on yleisesti suoriuduttu, miten työntekijä on suoriutunut työtehtävistään ja miten hän on täyttänyt valitut jakoperusteet. Keskustelu voidaan käydä myös apteekin mahdollisen kehityskes- kustelun yhteydessä.

3. Selvitetään palkankorotuserän suuruus ja päätetään jaettavat euromäärät

• Käytyjen keskustelujen jälkeen selvitetään marraskuun palkkasum- man pohjalta jaettavan erän suuruus (kokonaispotti)

• Tämän jälkeen apteekkari päättää erän saajat ja kullekin jaettavan euromäärän ja tiedottaa ne sekä käytetyt jakoperusteet työntekijöit- täin luottamushenkilölle 31.3.2024 mennessä, jotta luottamushenkilö voi varmistua erän jaosta. Mikäli farmaseuttisella henkilöstöllä ei ole ollut nimettynä edustajaa apteekkikohtaisen erän jakoon, apteekkari tiedottaa vastaavasti henkilöstölle yleisellä tasolla monelleko erä on jaettu, käytetyt jakoperusteet sekä jaetun kokonaissumman.

Vaihtoehto B)

Luottamushenkilö käy keskustelut työntekijöiden kanssa

Erän toteuttamista koskevat keskustelut käydään vaiheittain. Ensim- mäisessä vaiheessa apteekkari neuvottelee luottamushenkilön kanssa jakoperusteista ja erän saajien lukumäärästä.

Toisessa vaiheessa luottamushenkilö keskustelee jokaisen työntekijän kanssa siitä, miten kukin työntekijä kokee jakoperusteiden täyttämisestä suoriutuneensa. Toisen vaiheen aika on, kun erän jakohetki lähestyy.

Kolmannessa vaiheessa luottamushenkilö tekee apteekkarille jakoesityk- sen. Tämän jälkeen päätetään erän saajat ja kullekin jaettava euromäärä.

Neuvotteluvaiheet‌‌

1. Jakoperusteiden (A-G) määrittäminen

• Apteekkari ja luottamushenkilö keskustelevat jakoperusteista, sopivat käytettävät jakoperusteet ja sopivat siitä, kuinka monelle erä jaetaan ottaen huomioon 4. kohdan mukaiset yleiset periaatteet. Jakoperus- teina voidaan käyttää kaikkia A-G-kohtia tai vain osaa näistä.

• Jakoperusteista pyritään saavuttamaan yhteisymmärrys. Mikäli yhteisymmärrystä jakoperusteista tai saajien lukumäärästä ei saavu- teta, apteekkari päättää jakoperusteet ja saajien lukumäärän, ottaen huomioon asiasta käydyt keskustelut.

2. Luottamushenkilö keskustelee työntekijöiden kanssa ennen kuin hän tekee esityksen erän saajista

• Luottamushenkilö keskustelee farmaseuttisen henkilöstön kanssa. Luottamushenkilön ja farmaseuttisen henkilöstön keskustelut saa- daan käydä työajalla apteekin normaalin toiminnan häiriintymättä.

• Luottamushenkilö toteaa jaettavan erän suuruuden (kokonaispotti), käytetyt jakoperusteet ja kuinka monelle erä on tarkoitus jakaa.

• Kun erän saajista päättäminen lähestyy, luottamushenkilö ja työn- tekijät keskustelevat, ketkä täyttävät jakokriteerit parhaiten.

• Luottamushenkilö tekee apteekkarille esityksen erän saajista.

3. Luottamushenkilö ja apteekkari neuvottelevat jakoesityksestä

• Apteekkari ja luottamushenkilö keskustelevat luottamushenkilön tekemästä jakoesityksestä.

• Apteekkari ja luottamushenkilö neuvottelevat kullekin työntekijälle jaettavasta summasta ja pyrkivät asiasta yksimielisyyteen.

• Jos erän saajista ja/tai kullekin jaettavasta summasta ei saavuteta yhteisymmärrystä, apteekkari päättää asian ottaen huomioon jako- esityksen.

• Apteekkari perustelee jakoesityksestä poikkeavan päätöksensä luot- tamushenkilölle ja tiedottaa hänelle erän saajat, jaetut euromäärät ja

käytetyt jakoperusteet työntekijöittäin, jotta tämä voi varmistua erän tulleen jaetuksi.‌

4. Yleiset periaatteet ja aikataulu

Suosituksena on, että erän saajina olisi noin puolet apteekin farmaseut- tisesta henkilöstöstä. Jos tämä on epätarkoituksenmukaista esimerkiksi farmaseuttisen henkilöstön vähäisen lukumäärän takia, voidaan suosi- tuksesta poiketa, mutta tällöinkin on tarkoitus, ettei summaa jaeta tasan kaikille, vaan että henkilökohtainen menestyminen työtehtävässä otetaan jaossa huomioon.

Liittojen yhteinen kanta on myös, ettei jakoperusteena voi olla se seikka, onko henkilö saanut aikaisemmin erää jaettaessa korotuksen vai ei. Jos henkilö on useamman kerran jäänyt saamatta erää, voidaan työpaikalla selvittää, onko mahdollista vaikuttaa asiaan perehdytyksen, opastuksen tai täydennyskoulutuksen avulla.

Erän saajia ja jaettuja euromääriä ei julkisteta koko henkilöstölle ilman asianomaisten lupaa. Palkkasalaisuus on tässä yhteydessä säilytettävä. Jaosta laaditaan pöytäkirja, johon merkitään erän saajat, jakoperusteet ja jaetut summat. Pöytäkirjasta annetaan kopio luottamushenkilölle. Mikäli luottamushenkilöä ei ole, pöytäkirjakopio annetaan yhdyshenkilölle tai sille, joka neuvotteluihin on valittu henkilöstön edustajaksi.

5. Korotuksen toteuttaminen

Apteekkikohtainen erä lisätään sen saajan henkilökohtaiseen kuukausi- palkkaan eikä sitä voi myöhemmin poistaa palkkaa alentamalla. Erä ei ole erillinen lisä vaan osa henkilökohtaista kuukausipalkkaa. Apteekkikoh- taiset erät, jotka on saatu 1.5.2011 tai sen jälkeen, eivät vähennä palve- luvuosiportaan vähimmäispalkan muutoksen mahdollisesti aiheuttamaa palkankorotusta.

Mikäli työntekijän työaika ja vastaavasti palkka muuttuvat apteekkierän jaon jälkeen, hänelle jaetun apteekkierän suuruus suhteutetaan työajan ja palkan muutosta vastaavalla tavalla. Tätä suhteutusta noudatetaan 1.5.2021 jälkeen tapahtuviin muutostilanteisiin.

Apteekkikohtaisen erän koko potti tulee jakaa kokonaan. Potin summiin ei voida tehdä jaettavaa pottia pienentäviä suhteutuksia jakohetkellä, vaan

potista työntekijälle jaettu summa suhteutuu vasta apteekkierän jaon jälkeen mahdollisesti tapahtuvien työajan muutosten yhteydessä.

Tuntityöntekijöitä ei voida jättää palkkausmuodon vuoksi apteekkikohtai- sen erän jaon ulkopuolelle. Tuntityöntekijälle jaettavaa apteekkikohtaista erää ei kuitenkaan voida käsitellä niin, että se sellaisenaan lisättäisiin teoreettiseen kuukausipalkkaan, josta laskettaisiin uusi tuntipalkka, koska tällöin osa potista jäisi tosiasiallisesti jakamatta.

Jos yleiskorotus ja apteekkikohtainen erä tulevat toteutettavaksi samana ajankohtana, yleiskorotus lasketaan ensin. Apteekkikohtainen erä lisätään myönnetyn suuruisena yleiskorotuksella korotettuun palkkaan.

Mikäli apteekkierän saaneen työntekijän työsuhde päättyy (esim. irtisanou- tuminen tai määräaikaisen työsuhteen päättyminen) vuoden kuluessa erän saamisesta, työntekijän apteekkierä palautuu uudelleen jaettavaksi, kun työsuhde on päättynyt. Apteekkari päättää kenelle erä jaetaan ja tiedottaa kirjallisesti luottamushenkilölle erän uudelleen jaosta (saaja ja summa), jotta luottamushenkilö voi varmistua erän tulleen uudelleen jaetuksi.

Erän uudelleen jako toteutetaan työntekijän työsuhteen päättymisen jälkeen seuraavasta palkanmaksukaudesta lukien. Mikäli tätä ei ehditä toteuttaa, maksetaan uudelleen jaettu erä takautuvasti sen saajalle ko. palkanmaksukaudesta lukien.

6. Apteekkikohtaisen erän jakamisen aikataulu ja aikataulusta poikkeamisen seuraukset

• Erän jakoperusteet on päätettävä ja tiedotettava henkilöstölle 31.8.2023 mennessä.

• Erän laskennan pohjana on marraskuun 2023 palkkasumma.

• Erän saajat ja jaettavat euromäärät on päätettävä ja tiedotettava luottamushenkilölle viimeistään 31.3.2024 ja luottamushenkilön puut- tuessa henkilöstölle on tiedotettava 31.3.2024 mennessä eränsaajien lukumäärää sekä jaettu kokonaissumma.

Määräpäivien lähestyminen ei anna oikeutta poiketa apteekkikohtaisen erän jako-ohjeistuksesta. Apteekkikohtaiseen erään liittyvät neuvottelut ja keskustelut on syytä aloittaa hyvissä ajoin ennen määräpäiviä.

Mikäli apteekkikohtaisen erän jakoperusteita ei ole tiedotettu hen- kilökunnalle viimeistään 31.8.2023, erä toteutetaan 0,5 % yleiskoro- tuksena farmaseuttisen henkilöstön palkkoihin 1.5.2024 alkaen.

Mikäli luottamushenkilö (tai luottamushenkilön puuttuessa yhdyshenkilö tai neuvotteluihin valittu henkilöstön edustaja) ei ole saanut eräjakoa koskevaa pöytäkirjaa 31.3.2024 mennessä tai A-vaihtoehtoa käytettäessä eränsaajien lukumäärää sekä jaettua kokonaissummaa ei ole tiedotettu 31.3.2024 mennessä henkilöstölle, asia tulee ensin pyrkiä selvittämään paikallisesti.

Mikäli tietoja ei edelleenkään luovuteta henkilöstönedustajalle tai A- vaihtoehdossa henkilöstölle, voidaan asia saattaa ratkaistavaksi liittojen välillä.

7. Voimaantulo

Edellä olevia ohjeita noudatetaan 1.5.2024 jaettavaan ja sen jälkeen toteutettaviin apteekkikohtaisiin eriin.

TYÖAIKAPANKKIPÖYTÄKIRJA‌

1. Työpaikkakohtaisesti sopien (työehtosopimuksen 20 §:n mukaan, s. 52) voidaan tehtyjä työtunteja siirtää työaikapankkiin alla esitetyllä tavalla.

2. Lisä- ja ylityön tekemisestä sovitaan työaikalain mukaisesti.

Työaikapankin tunnit

3. Työnantajan ja työntekijän sopiessa työaikapankkiin voidaan siirtää

- lisätyötunteja

- ylityötunteja

- sunnuntaityökorvaus

- viikkolevon (viikoittaisen vapaa-ajan) korvaus

- liukuvan työajan plus-saldotunteja

- työaikalisistä sovittu vapaa

- työajan ulkopuolella suoritettuihin koulutuksiin käytetty aika, joka erikseen sovitaan

- työhyvinvointiin käytetty aika, joka erikseen sovitaan

4. Työnantajan aloitteesta tehtävät työtunnit, jotka työehtosopimuksen mu- kaan korvataan korotetulla palkalla, siirretään työaikapankkiin vastaavasti korotettuina.

Työntekijän pyynnöstä vapaan keräämiseksi tehtävät työtunnit siirretään työaikapankkiin korottamattomina.

Sopiessaan työtuntien siirtämisestä työaikapankkiin työnantaja ja työn- tekijä toteavat yhdessä, kuinka monta tuntia pankkiin siirretään ja kuinka monesta maksetaan rahakorvaus.

5. Työaikapankissa saa kokoaikatyöntekijällä olla enintään 80 tuntia ja osa-aikatyöntekijällä enintään kaksi kertaa työsopimuksen mukainen keskimääräinen viikkotyöaika.

Vapaan pitäminen

6. Työnantaja ja työntekijä pyrkivät sopimaan työaikapankkiin kertyneen vapaan antamisajankohdan. Muussa tapauksessa työnantaja määrää vapaan antamisajankohdan.

Vapaan antamisajankohdasta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään työvuoroluettelon vahvistamisen yhteydessä.‌‌

Vapaa annetaan kokonaisina vapaapäivinä, ellei toisin sovita. Se pyritään antamaan muiden vapaapäivien tai vuosiloman yhteydessä.

Vapaa on pidettävä viimeistään kertymisvuotta seuraavan kalenterivuoden aikana, ellei työntekijän hyväksyttävän poissaolon takia muuta sovita.

Työnantajan tai työntekijän irtisanoessa työaikapankkisopimuksen pide- tään työaikapankkiin siirretyt työtunnit vapaana tämän pykälän mukaan.

Poissaolot ja vuosiloma

7. Poissaolot eivät aiheuta muutosta sovittuihin, ilmoitettuihin tai työvuoro- listaan ennen poissaoloa merkittyihin vapaapäiviin.

Pankkivapaat kerryttävät vuosilomaa.

Kirjanpito

8. Työaikapankista työnantaja pitää kirjaa, josta ilmenee

- milloin työ on tehty

- onko työ tehty työnantajan vai työntekijän aloitteesta

- montako tuntia työtä on tehty ja montako tuntia on siirretty pankkiin

- vapaan ajankohta ja montako tuntia pankista otetaan.

Työsuhteen päättyminen

9. Työsuhteen päättyessä pitämätön vapaa korvataan rahana.

APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY

LUOTTAMUSHENKILÖSOPIMUS‌‌‌‌‌

Johdanto

Luottamushenkilösopimus on osa työehtosopimusta. Sopimuksen tarkoi- tuksena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa, solmittujen sopimusten asianmukaista toteuttamista, niiden soveltamista sekä ennaltaehkäistä erimielisyyksien syntymistä. Keskeisenä asiana siihen kuuluu myös työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopi- musjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Apteekkien tulevaisuuden haasteet ja toimintaympäristön muutokset sekä yhteiset kehittämishankkeet korostavat yhteistoiminnan merkitystä ja paikallisen sopimisen tärkeyttä. Nämä edellyttävät, että luottamushen- kilöillä on tarvittava osaaminen tehtäviensä hoitamiseen. On tärkeää, että luottamushenkilöt saavat riittävästi tietoa apteekin liiketoiminnasta ja sen taloudesta, jotta he pystyvät yhdessä työnantajan kanssa toimimaan tämän sopimuksen mukaisissa tehtävissä.

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä luottamushenkilösopimus sitoo Apteekkien työnantajaliittoa ja sen jäseninä olevia apteekkeja sekä Suomen Farmasialiittoa ja farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevia työntekijöitä.

2 § Luottamushenkilön tehtävät

Luottamushenkilön tehtävänä on:

- kehittää työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistyötä

- osallistua paikallisten sopimusten tekemiseen

- valvoa ja edistää työehtosopimusten ja työlainsäädännön noudattamista

- edustaa Farmasialiittoon järjestäytyneitä työntekijöitä työehto- sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa

- välittää tietoja työnantajan ja edustamiensa työntekijöiden välillä

- osallistua paikallisten erimielisyyksien selvittämiseen

- edistää ja ylläpitää työrauhaa

3 § Luottamushenkilön valinta

Yleistä

1. Suomen Farmasialiittoon järjestäytyneet työntekijät valitsevat luottamus- henkilön.

2. Luottamushenkilö on Suomen Farmasialiiton jäsen ja apteekin farmaseut- tinen työntekijä.

Luottamushenkilön toimikausi on 4 vuotta. Peräkkäisten kausien määrää ei ole rajattu.

3. Vaalin toimittamisesta huolehtii luottamushenkilö, tai vaihtoehtoisesti vaalitoimikunta, joka huolehtii luottamushenkilövalinnan käytännön jär- jestelyistä. Työnantaja varaa tilaisuuden vaalien toimittamiseksi. Vaalin toimittamiseen käytetty välttämätön aika luetaan luottamushenkilötehtäviin käytetyksi ajaksi. Kaikille järjestäytyneille työntekijöille on varattava tilai- suus osallistua vaaliin. Vaalien järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa.

4. Luottamushenkilövalinnan järjestämisestä työpaikalla on ilmoitettava työnantajalle viimeistään 14 päivää ennen valinnan toimittamista.

Luottamushenkilöt

5. Luottamushenkilöitä voidaan valita seuraavasti:

Apteekkiin voidaan valita luottamushenkilö ja tarvittaessa varaluottamus- henkilö.

Jos luottamushenkilön toimi päättyy kesken toimikauden, valittu vara- luottamushenkilö toimii varsinaisena luottamushenkilönä, kunnes uusi on valittu.

Jos luottamushenkilö on väliaikaisesti estynyt hoitamasta luottamushen- kilötehtäviään, valittu varaluottamushenkilö toimii varsinaisena luottamus- henkilönä.

Varaluottamushenkilön toimiessa luottamushenkilönä siitä on ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Toimiessaan luottamushenkilönä varaluottamus- henkilöllä on luottamushenkilön oikeudet ja velvollisuudet.

Paikallisesti voidaan sopia (20 §), että suureen ja alueellisesti hajautettuun apteekkiin valitaan useampia tämän sopimuksen tarkoittamia luottamus- henkilöitä apteekin itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin. Asiasta sovitaan kirjallisesti ennen vaalijärjestelyjä.

Mikäli apteekkiin on valittu useita luottamushenkilöitä, voidaan sopia, että heistä yksi valitaan siksi, jonka kanssa työnantaja neuvottelee koko ap- teekkia koskevissa asioissa. Tällöin on myös yhdessä kirjallisesti sovittava, mitkä asiat ovat koko apteekkia koskevia ja mitkä apteekkikohtaisia tai alueellisia. Samassa yhteydessä on sovittava, kuka toimii valitun henkilön varalla.‌‌

Luottamushenkilöorganisaatiosta edellä mainituilla tavoilla tehty sopimus voidaan tehdä määräaikaisena enintään luottamushenkilön toimikauden mittaiseksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Mikäli toistaiseksi voimas- sa oleva sopimus luottamushenkilöorganisaatiosta irtisanotaan kesken luottamushenkilökauden, voimassa olevaa organisaatiota noudatetaan tämän toimikauden loppuun.

Ilmoitukset luottamushenkilötehtävän alkamisesta ja päättymisestä

6. Valituista luottamushenkilöistä varaluottamushenkilöineen sekä luottamus- henkilötehtävien päättymisistä on ilmoitettava välittömästi ja kirjallisesti sekä työnantajalle että Suomen Farmasialiittoon.

Ilmoitusvelvollisuus koskee myös tilanteita, jossa luottamushenkilö tulee uudelleen valituksi.

4 § Luottamushenkilölle annettavat tiedot

1. Syntyessä epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai työsuh- teeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta luottamushenkilölle annetaan ilman aiheetonta viivytystä tapauksen selvittämiseen tarvittavat tiedot.

2. Luottamushenkilölle on oikeus pyynnöstä saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla työehtosopimuksen piiriin kuuluvista apteekin työnte- kijöistä seuraavat tiedot:

Kerran vuodessa

- suku- ja etunimet

- työntekijän yhteystiedot

- palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuuluu

- koko- ja osa-aikaisten työntekijöiden lukumäärä sekä vuoden aikana

työssä olleiden erikseen työhön kutsuttavien tai muun tilapäisen hen- kilöstön lukumäärä.

Kuukauden kuluessa työsuhteiden alkamisesta tai päättymisestä

- uusien työntekijöiden suku- ja etunimet sekä palvelukseen tuloaika

- tieto irtisanotuista

Luottamushenkilöllä on oikeus saada tieto myös lomautetuista.

3. Luottamushenkilöllä on oikeus pyynnöstä saada, kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla, selvitys apteekin taloudellisesta tilasta tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Työnantaja voi esittää selvityksen apteekin talou- dellisesta tilasta yrityksen koko henkilöstölle järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa. Tiedonsaantioikeus velvoittaa apteekkeja, jotka työllistävät vähintään 5 farmaseuttista henkilöä. Tätä pienemmissä apteekeissa tiedot suositellaan annettavaksi luottamushenkilölle.

Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen apteekin taloutta koske- vien tietojen yhteydessä selvitetään mahdollisuuksien mukaan apteekin yhteydessä toimivan osakeyhtiön tilanne apteekkiin liittyvän toiminnan osalta. Jos selvitystä ei voida syystä tai toisesta tehdä, tulee työnantajan selvittää perusteet sille, miksi selvitystä ei voida antaa.

Luottamushenkilö saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtä- viensä hoitamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa ulkopuolisille eikä niitä saa muutoinkaan levittää. Mikäli tietojen luottamuksellisuutta ei noudateta, tietoja ei tarvitse antaa samalle luottamushenkilölle seuraavan 5 vuoden aikana.

4. Luottamushenkilöllä on oikeus perehtyä sunnuntai- ja hätätyöstä, ylityöstä ja niistä maksetusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

5. Luottamushenkilölle annetaan pyynnöstä selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.

6. Luottamushenkilön on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

5 § Työstävapautus ja työskentelypuitteet‌‌‌

1. Luottamushenkilöllä on oikeus riittävään työstävapautukseen luottamus- henkilötehtävien hoitamista varten.

Työstävapautuksen määrässä otetaan huomioon mm. työntekijöiden ja toimipaikkojen lukumäärä, toimipaikan sijainti ja apteekin toiminnan luonne.

2. Luottamushenkilölle annetaan työpaikan olosuhteet huomioon ottaen riit- tävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakirjoille ja tarvittaessa oikeus käyttää työnantajan hallinnassa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa ja tavanomaisia toimistovälineitä kuten apteekissa yleisesti käytössä ole- vaa tietokonetta ja internetyhteyttä (sähköposti) luottamushenkilötehtävien hoitamiseen.

6 § Ansiomenetyksen korvaus

Säännöllisen työajan ansionmenetyksen korvaus

1. Työnantaja korvaa ansion, jonka luottamushenkilö menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Luottamushenkilön tehdessä työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä sään- nöllisen työajan ulkopuolella, maksetaan siihen käytetystä ajasta työnan- tajan ja luottamushenkilön välillä erikseen sovittava korvaus. Ansiotaso ei saa alentua luottamushenkilön tehtävien hoitamisen vuoksi.

Työstävapautusaika rinnastetaan työssäolon veroiseksi.

Matkakustannukset

2. Työnantajan kanssa sovittujen luottamushenkilötehtävien takia matkus- taessaan, luottamushenkilölle maksetaan matkakustannusten korvausta apteekissa noudatettavan käytännön mukaan, kuten muissakin työtehtä- vissä.

Luottamushenkilön käyttäessä matkustamiseen työnantajan suostumuk- sella omaa autoa maksetaan kilometrikorvaus.

Luottamushenkilökorvaus‌‌‌‌‌

3. Luottamushenkilökorvauksesta on sovittu työehtosopimuksen 21 §:n 5. kohdassa.

7 § Luottamushenkilön koulutus

1. Luottamushenkilön koulutuksesta on sovittu Apteekkien työnantajaliiton ja Suomen Farmasialiiton välisessä koulutussopimuksessa.

8 § Työsuhdeturva

Syrjintäkielto

1. Luottamushenkilöä ei saa luottamushenkilötehtävän takia erottaa työstä eikä muutoinkaan syrjiä.

2. Luottamushenkilöä ei saa luottamushenkilötehtävän aikana tai sen johdos- ta siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli valituksi tullessaan.

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

3. Irtisanottaessa tai lomautettaessa apteekin henkilöstöä taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luotta- mushenkilöön, ellei apteekin toimintaa lopeteta kokonaan.

Luottamushenkilön riitauttaessa irtisanomisen liittojen väliset neuvottelut on käytävä irtisanomisajan kuluessa.

4. Luottamushenkilö voidaan irtisanoa tai lomauttaa hänen työnsä päättyessä kokonaan, jos:

- työnantaja ei voi järjestää hänelle ammattitaitoa vastaavaa tai muu- toin sopivaa työtä tai

- työnantaja ei voi kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Yksilösuoja

5. Luottamushenkilöä ei saa irtisanoa hänestä johtuvasta syystä ilman edustamiensa työntekijöiden enemmistön suostumusta (työsopimuslain 7:10 §). Enemmistö selvitetään Farmasialiiton toimesta.

6. Luottamushenkilön työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1-3 §:n säännöksiä. Luottamushenkilön työsuh-

detta ei saa sairauden takia purkaa työsopimuslain purkuperusteillakaan noudattamatta työsuhteen irtisanomisaikaa.‌‌‌

7. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamushenkilölle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamushenkilölle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy.

Korvaukset

8. Päätettäessä luottamushenkilön työsopimus tämän sopimuksen vastai- sesti työnantajan on maksettava korvauksena vähintään 10 kuukauden ja enintään 30 kuukauden palkka.

Korvausperusteet määräytyvät työsopimuslain 12:2 §:n mukaan ottaen huomioon työntekijän luottamushenkilöasema.

Liitot voivat yksittäistapauksissa sopia pienemmästä korvauksesta kuin 10 kuukauden palkka.

Ehdokassuoja (1.2.2022 alkaen)

9. Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä sovelletaan myös luot- tamushenkilöehdokkaaseen, jonka asettamisesta on ilmoitettu kirjallisesti työnantajalle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan luottamushenkilön toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Jälkisuoja (1.2.2022 alkaen)

10. Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä sovelletaan myös luottamushenkilö- nä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen kyseisen tehtävänsä päättymisen jälkeen.

9 § Neuvottelujärjestys

1. Neuvottelujärjestys määräytyy työehtosopimuksen 22 §:n mukaan.

2. Jos erimielisyys koskee luottamushenkilön työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut käynnistettävä ja käytävä viipy- mättä sen jälkeen, kun päättämisen peruste on riitautettu.

10 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi 1.1.2020 alkaen.

2. Irtisanomisaika on 6 kuukautta.

Helsingissä tammikuun 10. päivänä 2020 APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY SUOMEN FARMASIALIITTO RY

KOULUTUSSOPIMUS‌‌‌‌‌

1 § Ammattiyhdistyskoulutus

Koulutustyöryhmä

1. Tämän pykälän mukaista ammattiyhdistyskoulutusta varten on liittojen yhteinen koulutustyöryhmä.

Kurssien hyväksyminen

2. Koulutustyöryhmä hyväksyy työnantajan tuen piiriin kuuluvat kurssit seuraavasti:

- hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve

- kurssit hyväksytään kalenterivuodeksi kerrallaan

- tarvittaessa kursseja voidaan hyväksyä kalenterivuoden aikana

- ennen hyväksymistä työryhmälle annetaan selvitys kurssin tavoit- teista, opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta ja kohderyhmästä.

Kurssit käsitellään koulutustyöryhmässä niin hyvissä ajoin, että liitot voi- vat tiedottaa niistä viimeistään kaksi kuukautta ennen kalenterivuoden ensimmäisen kurssin alkua.

Koulutustyöryhmä voi seurata kurssien opetusta.

Osallistumisoikeus

3. Luottamushenkilö voi osallistua koulutustyöryhmän hyväksymälle enintään 3 päivän kurssille, jos se ei aiheuta apteekille tuntuvaa haittaa.

Luottamushenkilökursseja ovat vuosittain järjestettävä peruskurssi, joka toinen vuosi järjestettävä jatkokurssi ja joka kolmas vuosi järjestettävä täydennyskurssi sekä vuosittainen luottamushenkilöpäivä.

Luottamushenkilö voi osallistua

- jatkokurssille aikaisintaan peruskurssin suorittamisvuotta seuraavana vuonna

- täydennyskurssille aikaisintaan jatkokurssin suorittamisvuotta seuraavana vuonna

- uudelle täydennyskurssille aikaisintaan viiden vuoden kuluttua edellisen täydennyskurssin suorittamisesta

- peruskurssin lisäksi saman kalenterivuoden aikana luottamus- henkilöpäivälle‌‌

- jatko- tai täydennyskurssin lisäksi saman kalenterivuoden aikana luottamushenkilöpäivälle, jos näiden välinen aika on vähintään 5 kuukautta

- kalenterivuoden aikana useampijaksoisen kurssin kaikille jaksoille kurssin kokonaispituuden ollessa enintään 3 päivää.

Työnantaja ja luottamushenkilö sopivat kursseista kalenterivuodeksi ker- rallaan. Osallistumisesta useammalle kurssille voidaan sopia työnantajan kanssa.

Ilmoitusvelvollisuus

4. Luottamushenkilön on keskusteltava työnantajan kanssa aikomuksestaan osallistua kurssille mahdollisimman aikaisin, kuitenkin vähintään 4 viikkoa ennen kurssin alkua ja niin, että osallistuminen voidaan ottaa huomioon muiden työvuoroja suunniteltaessa.

Työnantajan on ilmoitettava luottamushenkilölle mahdollisimman aikaisin, kuitenkin viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, miksi kurssille osallistuminen aiheuttaisi apteekille tuntuvaa haittaa.

Työnantaja voi peruuttaa kurssille/jaksolle osallistumisen apteekin töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.

Korvaukset

5. Luottamushenkilö voi osallistua koulutustyöryhmän hyväksymälle kurssille ilman säännöllisen työajan ansionmenetystä.

Ansionmenetys korvataan enintään 1 viikolta.

Ansionmenetys korvataan peruspalkan mukaan. Työaikalisiä, sunnun- taityökorvauksia sekä muita mahdollisia tuntikohtaisia lisiä ei korvata. Kuukausikohtaiset lisät korvataan.

Muut edut

6. Osallistuminen tämän pykälän mukaiseen koulutukseen ei vähennä vuosi- loma-, eläke- tai näihin rinnastettavia etuuksia.

2 § Ammatillinen lisäkoulutus‌

1. Ammatillisesta lisäkoulutuksesta on sovittu työehtosopimuksessa (21 §).

2. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan peruspalkan mukaan.

Työaikalisiä, sunnuntaityökorvauksia sekä muita tuntikohtaisia lisiä ei korvata. Kuukausikohtaiset lisät korvataan.

Ylimääräiset matkakustannukset korvataan xxxxxxxxx xxxxxxxxxxx mukaan. Tavanomaista korkeammista matkakustannuksista sovitaan etukäteen.

3. Ennen koulutukseen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

3 § Voimassaolo

Sopimus on voimassa toistaiseksi 3 kuukauden irtisanomisajalla.

Helsingissä tammikuun 31. päivänä 2002 APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY

APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY 28.2.2003

SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY

YHTEINEN KANNANOTTO AMMATILLISEN OSAAMISEN YLLÄPITÄMISESTÄ JA KEHITTÄMISESTÄ

Apteekissa työskentelevillä farmaseuteilla ja proviisoreilla on lakiin perus- tuva velvollisuus ylläpitää ammatillista osaamistaan. Apteekkarille on puo- lestaan säädetty velvoite luoda edellytykset ammattitaidon ylläpitämiselle. Näiden velvoitteiden kirjaamisella lakiin on haluttu korostaa ammattitaidon ylläpitämisen tärkeyttä. Ammattitaidon ylläpitämistä ei pitäisi nähdä pelkän lain kirjaimen toteuttamisena vaan laajempana koko apteekkijärjestelmää ja ammattiapteekkikonseptia tukevana asiana.

Myös kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (STM Työryhmämuistioita 2002:3) korostaa ammattitaidon uusiutumista ja ylläpitämistä ja järjestelmällisen täydennyskoulutuksen roolia tavoitteen saavuttamisessa.

Puutteellinen osaaminen on työkykyä ja työmotivaatiota heikentävä teki- jä. Ammattitaidon kehittäminen ja oikeanlaisen osaamisen hankkiminen parantavat työssä jaksamista ja edesauttavat osaltaan työntekijöitä jatka- maan työelämässä eläkeikään saakka. Tarvittavan osaamisen hankkimi- nen työyhteisöön parantaa sen kokonaisvaltaista toimivuutta ja prosessien sujuvuutta.

Apteekkarin vastuulla on farmaseuttisen henkilöstön täydennyskoulu- tuksen suunnittelu ja koulutuksen toteutumisen seuranta osana apteekin laadun varmistamista. Työntekijän velvollisuutena on osallistua koulutuk- seen apteekin kehittämissuunnitelman mukaisesti.

Kansallinen terveysprojekti suosittaa vuotuiseksi terveydenhuollon ammat- tihenkilöiden täydennyskoulutusmääräksi 3–10 koulutuspäivää / työntekijä. Tämä voi olla tavoitteena myös apteekkien koulutusta suunniteltaessa. Ammatillista koulutusta voidaan toteuttaa sekä työpaikalla että sen ulko- puolisissa koulutustilaisuuksissa. Koulutus voi tapahtua sekä työaikana että sen ulkopuolella.

Ammattitaidon ylläpitämisen ja osaamisen kehittämisen tulee toisaalta lähteä sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön todellisesta tarpeesta. Apteekissa osaamistarpeet lähtevät asiakkaiden tarpeista ja heidän odotuksistaan. Nämä ovat lähtökohtana rakennettaessa apteekin toiminta-ajatusta, arvoja ja toiminnan tavoitteita. Nämä puolestaan ovat pohjana kartoitettaessa, minkälaista osaamista apteekissa tarvitaan.

Apteekin osaamistarpeiden kartoituksen ohella on tarkasteltava myös yksittäisen henkilön tehtäviä ja osaamistarpeita. Yhtenä työvälineenä voidaan käyttää kehityskeskustelua, jonka yhteydessä arvioidaan hen- kilön nykyinen osaaminen ja vahvuudet. Näiden pohjalta voidaan laatia henkilökohtainen kehityssuunnitelma.

120 TUNNIN TYÖAIKAJÄRJESTELMÄ‌

Osapuolet ovat sopineet, että 120 tunnin työaikajärjestelmää koskevat määräykset (5 §:n 3–4 kohdat) poistetaan työehtosopimuksesta. Koska järjestelmä on edelleen käytössä joissakin apteekeissa, vanhaa järjestel- mää koskevat määräykset säilytetään nykyisessä sekä tulevissa allekirjoi- tuspöytäkirjoissa vähintään 7 vuoden ajan. Tähän 120 tunnin työaikajär- jestelmään viittaava työaikakohta poistetaan työsopimuslomakepohjasta. Ne työntekijät, jotka tekevät työsopimuksensa mukaisesti 120 t/3 viikossa, säilyttävät oikeutensa pitää työaikajärjestelmänsä pekkaskäytäntöineen ennallaan työsuhteensa päättymiseen saakka.

5 § Työaika

3. Säännöllisen keskimääräisen työajan ollessa 120 tuntia 3 viikossa tai 40 tuntia viikossa kokoaikainen työntekijä ansaitsee ylimääräisiä vapaapäiviä kalenterivuodessa seuraavasti:

Kuukaudet, joissa työskennelty keskimäärin 40 t / vk	Vapaapäivien lukumäärä
2–3 kuukautta	2 vapaapäivää
4–6 kuukautta	4 vapaapäivää
7–8 kuukautta	6 vapaapäivää
9–10 kuukautta	8 vapaapäivää
11–12 kuukautta	10 vapaapäivää

Edellä mainittuihin kuukausiin luetaan ne kalenterikuukaudet, joissa työn- tekijällä on vähintään 14 työpäivää.

Työpäivien veroisiksi lasketaan myös:

- työehtosopimuksen 15 §:n tilapäiseen poissaoloon liittyvät vuosi- lomaa kerryttävät päivät (s. 36) ja

- vuosilomalain 7 §:n mukaiset päivät lukuun ottamatta ko. pykälän 2. momentin 1. kohdan raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainvapaata,

2. kohdan sairautta ja tapaturmaa, 3. kohdan kuntoutusta, 5. koh- dan opintovapaata, 7. kohdan lomautusta ja 8. kohdan työviikkojen lyhentämistä.‌

4. 2. kohdan vapaapäivät annetaan

- seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä tai

- 20 §:n mukaisella sopimuksella seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä.

Jos vapaapäivä tai yhdistetyt vapaapäivät annetaan muuna ajankohtana kuin työntekijä on esittänyt tai on sovittu, siitä ilmoitetaan työntekijälle vähintään 2 viikkoa etukäteen.

Vapaapäivät kerryttävät vuosilomaa. Työsuhteen päättyessä

- pitämättömät vapaapäivät korvataan vastaavalla päiväpalkalla

(jakajana 21,5)

- liikaa annettujen vapaapäivien palkka vähennetään palkkaennakkona lopputilistä.

Vapaapäivät voidaan antaa vastaavana rahakorvauksena 20 §:n mukaan sopimalla.

Kokoaikaisen arkipyhälyhennys

Työajan lyhennys on 8 tuntia lyhennyspäivää kohden keskimääräisen viikkotyöajan ollessa 40 tuntia viikossa.

7 § Vapaat

Poissaolot eivät aiheuta muutosta sovittuihin, ilmoitettuihin tai työvuoro- listaan ennen poissaoloa merkittyihin vapaapäiviin.

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
T	T	T	-	PP	V	VV

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
T	T	T	V	T	T	VV

Esimerkki

Työaika keskimäärin 40 tuntia viikossa. Työvuoroluettelo:

Torstaina kyseisellä viikolla arkipyhä.

Sairausloman alta ei vapaapäiviä siirretä myöhempään ajankohtaan. Työvuoroluettelo:

Työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä (V) on sairausloman ulko-

puolella, joten työntekijä palaa töihin perjantaina.

Sairausloma

Sairausloma

PALKKARYHMITTELY

Proviisorit ja farmaseutit sijoitetaan palkkaryhmiin seuraavasti:

I palkkaryhmä

Proviisorit, jotka tekevät farmaseuttista työtä päätehtävänään, elleivät he jäljempänä olevan perusteella kuulu johonkin muuhun palkkaryhmään.

II palkkaryhmä

Farmaseutit, jotka tekevät farmaseuttista työtä päätehtävänään, elleivät he jäljempänä olevan perusteella kuulu johonkin muuhun palkkaryhmään.

III palkkaryhmä

Apteekeissa esihenkilönä toimivat, joille työnantaja on henkilökunnan suuren lukumäärän tai muun vastaavan syyn vuoksi antanut tehtäväksi alaistensa työnjohtamisen.

Pöytäkirjamerkintä:

Työnjohtamiseen sisältyvät työsuoritusten valvonta, töiden organisointi, työaika-, vapaapäivä- ja lomajärjestelyt, poissaolot, sijaisuudet sekä näihin liittyvä lakien ja sopimusten soveltaminen.

IV palkkaryhmä

Alle 10 000 reseptin apteekkia tai sivuapteekkia hoitavat.

V palkkaryhmä

10 000–50 000 reseptin apteekkia tai sivuapteekkia hoitavat.

VI palkkaryhmä

Yli 50 000 reseptin apteekkia tai sivuapteekkia hoitavat.

Palkkaryhmä määräytyy edellisen kalenterivuoden reseptuurin perusteella.

FARMASEUTTIEN JA PROVIISORIEN VÄHIMMÄISPALKAT

1.5.2023 alkaen

FARMASEUTTIEN VÄHIMMÄISPALKAT 1.5.2023 ALKAEN
Palkka- ryhmä	1.-2. vuotena	3.-5. vuotena	6.-8. vuotena	9.-11. vuotena	12.- vuotena
II	0000	0000	0000	0000	3166
III	2712	2817	2924	3096	3298
IV	2829	2941	3054	3233	3447
V	2952	3067	3186	3372	3600
VI	3077	3199	3319	3512	3746

PROVIISORIEN VÄHIMMÄISPALKAT 1.5.2023 ALKAEN
Palkkaryhmä	1.-2. vuotena	3.-5. vuotena	6.-8. vuotena	9.- vuotena
I	3775	3934	4096	4458
III	4154	4330	4504	4904
IV	4340	4521	4709	5127
V	4528	4722	4914	5347
VI	4719	4917	5120	5570

Farmasiaoppilaan vähimmäispalkka 1.5.2023 alkaen

I harjoittelu 1172 euroa kuukaudessa. II harjoittelu 1302 euroa kuukaudessa

Työaikalisät 1.5.2023 alkaen

Iltalisä	5,27 €
Lauantai- ja aattolisä	5,63 €
Yölisä	5,99 €

FARMASEUTTIEN JA PROVIISORIEN VÄHIMMÄISPALKAT

1.5.2024 alkaen

FARMASEUTTIEN VÄHIMMÄISPALKAT 1.5.2024 ALKAEN
Palkka- ryhmä	1.-2. vuotena	3.-5. vuotena	6.-8. vuotena	9.-11. vuotena	12.- vuotena
II	2669	2760	2866	3028	3245
III	2780	2887	2997	3173	3380
IV	2900	3015	3130	3314	3533
V	3026	3144	3266	3456	3690
VI	0000	0000	0000	3600	3840

PROVIISORIEN VÄHIMMÄISPALKAT 1.5.2024 ALKAEN
Palkkaryhmä	1.-2. vuotena	3.-5. vuotena	6.-8. vuotena	9.- vuotena
I	3869	4032	4198	4569
III	0000	0000	0000	0000
IV	4449	4634	4827	5255
V	4641	4840	5037	5481
VI	4837	5040	5248	5709

Farmasiaoppilaan vähimmäispalkka 1.5.2024 alkaen

I harjoittelu 1201 euroa kuukaudessa. II harjoittelu 1335 euroa kuukaudessa

Työaikalisät 1.5.2024 alkaen

Iltalisä	5,40 €
Lauantai- ja aattolisä	5,77 €
Yölisä	6,14 €

TYÖSOPIMUSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET

Työsopimuksen voimassaolo

Työsuhteen alkamispäivämääräksi merkitään päivämäärä, jolloin työntekijä aloittaa työnteon.

Normaalitapauksessa työsuhde on voimassa toistaiseksi. Tällöin merkitään rasti ao. kohtaan.

Mikäli määräaikainen työsuhde on sidottu kalenteriaikaan, työsuhteen viimeinen kestopäivä merkitään lomakkeeseen. Tällöin tulee myös todeta kohdassa 2 a määräaikaisen työsuhteen peruste, esim. raskaus- ja van- hempainvapaasijaisuus, vuosilomasijaisuus, työntekijän oma pyyntö jne.

Jos määräaikaisen työsuhteen kesto ei ole sidottu kalenteriaikaan, vaan se on riippuvainen esim. xxxxxx työtehtävän suorittamisesta, yksilöidään tämä tehtävä työsopimukseen kohtaan 2 b.

Koeaika

Sovitun koeajan pituus merkitään kohtaan 3 työsopimuksessa. Koeajan enimmäispituus on 6 kuukautta.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työso- pimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi (6) kuukautta (ks. työehtosopimus 3 §, s.10).

Työpaikka ja -aika

Työpaikaksi merkitään ko. apteekki, jolla tarkoitetaan apteekkia mahdol- lisine sivuapteekkeineen. Mikäli poikkeuksellisesti rajataan jokin apteekin toimipisteistä ainoaksi työpaikaksi, se merkitään tähän kohtaan.

Lomakkeeseen on merkitty apteekin säännöllisen enimmäistyöajan vaihtoehdot. Mikäli sovitaan lyhyemmästä tai pidemmästä periodista tai osa-aikatyöstä, se merkitään kohtaan muu työaika, esim. 152 t/4 viikkoa tai 60 t/3 viikkoa.

Työtehtävä

Kohtaan muut sovitut tehtävät merkitään sellaiset erityistehtävät, jotka

eivät sisälly farmaseuttisen henkilön tai apteekin työntekijän normaaliin toimenkuvaan.

Työntekijä on velvollinen suorittamaan muutakin ammattiinsa liittyvää työtä, jota työnantaja työnjohto-oikeutensa rajoissa osoittaa.

Palkkaus

Palkkaus määräytyy noudatettavan työehtosopimuksen mukaan. Palkan määräytymisperusteet ja palkan määrä sovitaan kohdassa 7.

Aikaisemmasta työkokemuksesta huomioon otettava palvelusaika mer- kitään tähän kohtaan, esim. 7 v 4 kk. Työntekijällä on näyttövelvollisuus aikaisemmasta työkokemuksestaan. Myös palkkaryhmä ja palvelusvuo- siporras merkitään tähän kohtaan, esim. I palkkaryhmä 9. vuosi.

Työsuhteen alussa sovittavan kuukausi- tai tuntipalkan määrä merkitään ao. kohtaan. Jos työntekijän kanssa sovitaan työkohtaisuus- tai henkilö- kohtaisesta lisästä tai esim. erityistehtävästä maksettavasta lisästä, sen määrä ja peruste merkitään joko tähän kohtaan tai kohtaan 9 muut ehdot.

Muut ehdot

Tähän kohtaan kirjataan esimerkiksi sellaiset sovitut ehdot, joilla poiketaan työehtosopimuksen vähimmäismääräyksistä. Tällaisia ehtoja voi liittyä palkkaukseen, työaikaan, vapaapäiviin, luontoisetuihin, vuosilomaan jne.

Muita ohjeita

Mikäli lomakkeen jollekin kohdalle varattu tila ei riitä, voidaan käyttää erillistä liitettä, jossa viitataan työsopimukseen.

Jos työsuhteen ehtoja muutetaan olennaisesti pysyvästi tai määräajaksi työsopimuksen tekemisen jälkeen, muutoksesta tehdään merkintä työso- pimukseen tai sen liitteeseen.

Jos apteekkarin vaihdoksen jälkeen halutaan tehdä kirjalliset työsopimuk- set, ei kyse ole uudesta työsopimuksesta vaan sen hetkisten työsuhteen ehtojen kirjaamisesta. Tällöin esim. kokemusvuosiksi, palkkaryhmäksi ja palvelusvuosiportaaksi sekä palkan määräksi merkitään sen hetkinen tilanne. Työsuhteen alkamispäiväksi merkitään puolestaan se päivämäärä, jolloin työntekijä alun perin tuli apteekin palvelukseen.

APTEEKKIEN TYÖSOPIMUS

1. TYÖSOPIMUKSEN TEKIJÄT	Työnantaja
	Työntekijä		Henkilötunnus
	Ammattinimike
	Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllä mainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena sekä seuraavin ehdoin:
2. TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO	Työsuhteen alkamispäivä   /   20 Työsopimus on voimassa Toistaiseksi Määräajan a)       /       20      asti. Syy määräaikaisuuteen:
	b) Kunnes seuraava työtehtävä, sijaisuus tms. on suoritettu:
3. KOEAIKA	Työsuhteen alkamispäivästä lukien koeaika on	kuukautta.
4. TYÖPAIKKA JA TYÖAIKA	Työpaikka: Työaika: 115 t / 3 vkoa Muu:
5. YLITYÖ JA LISÄTYÖ	Työntekijällä voidaan teettää lisä-, yli- ja sunnuntaityötä lain ja työsopimuksen mukaisesti.
6. TYÖTEHTÄVÄ	Työntekijän työtehtävät ovat: Farmaseuttiset tehtävät Muut sovitut tehtävät, mitkä: Työntekijä on velvollinen suorittamaan muutakin työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa osoittamaa työtä.
7. PALKKAUS	Työsuhteen alkaessa huomioon otettava palvelusaika ja palkkaryhmä: v. kk Työsuhteen alussa työntekijän palkka määräytyy seuraavasti: Palkka on euroa kk t	palkkaryhmä
8. TYÖEHTOSOPIMUS	Työsuhteessa noudatetaan puolin ja toisin palkka- ja muiden työehtojen osalta työnantajaa velvoittavaa työehtosopimusta, voimassa olevia lakeja, asianmukaisesti annettuja sisäisiä ohjeita ja sääntöjä siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole sovittu työntekijälle paremmista ehdoista.
9. MUUT EHDOT	Purettaessa työsuhde lopputili maksetaan viimeistään kahden viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä.
10. PÄIVÄYS JA	Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista yksi annetaan työntekijälle ja yksi jää työnantajalle.
ALLEKIRJOITUS	Paikka Aika
	Työnantajan allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus
	Nimen selvennys Nimen selvennys

PERHEVAPAAT (ennen 1.8.2022)

Uusi perhevapaapaalainsäädäntö tuli voimaan 1.8.2022. Tätä taulukkoa sovelletaan 31.7.2022 voimassa olleen lain perusteella pidettäviin perhevapaisiin.

Vapaa	Pituus	Jaksotus	Ilmoitusvelvollisuus	Muuttaminen
Erityisäitiysvapaa	Äitiysvapaan alkuun	–	–	–
Äitiysvapaa	105 arkipv	–	2 kk ennen alkua	- terveydelliset syyt - perusteltu syy
Isyysvapaa	54 arkipv
	1) 1 - 18 arkipv voidaan pitää lapsen syntymän jälkeen samaan aikaan kuin äiti on äitiys- tai vanhempainvapaalla	enintään 4 jaksossa	2 kk ennen alkua 1 kk ennen alkua, jos kesto xxx. 12 arkipv	Isyysvapaa synty- män yhteydessä - niin pian kuin mahdollista lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän tervey- dentilan vuoksi
				Xxxxxxxx ilmoitusaika 1 kk - perusteltu syy
	2) Loput / kaikki pitämättömät isyysvapaapäivät (36 - 54 arkipv) vanhempainraha- kauden jälkeen ennen kuin lapsi täyttää 2 v	enintään 2 jaksossa	2 kk ennen alkua 1 kk ennen alkua, jos kesto max. 12 arkipv	- perusteltu syy - ilmoitusaika 1 kk
Vanhempainvapaa	158 arkipv	Enintään 2 jaksoa; väh. 12 arkipv / jakso / vanh.	2 kk ennen alkua 1 kk ennen alkua, jos kesto max. 12 arkipv	- perusteltu syy - ilmoitusaika 1 kk
Osittainen vanhempainvapaa	158 arkipv	vähintään 2 kk	sopimus	- sopimus - perusteltu syy
Hoitovapaa	Kunnes lapsi 3 v	Enintään 2 jaksoa; väh. 1 kk / jakso sop.mahd.	2 kk ennen alkua	- perusteltu syy - ilmoitusaika 1 kk
Osittainen	Sen vuoden	Sopimus tai 1	2 kk ennen alkua	- sopimus
hoitovapaa	heinäkuun	jakso / kalenteri-		- perusteltu syy
(työajan lyhennys)	loppuun, jolloin	vuosi		(ilmoitusaika 1 kk)
	lapsen toinen
	lukuvuosi päättyy
Tilapäinen hoito-	1–4 työpv	–	ilmoitus niin	–
vapaa (alle 10 v.			pian kuin
lapsen äkillinen			mahdollista
sairastuminen)

PERHEVAPAAT (1.8.2022 jälkeen) Tätä taulukkoa sovelletaan 1.8.2022 jälkeen tulleen perhevapaalainsäädännön mukaisiin perhevapaisiin.
Vapaa	Pituus	Jaksotus	Ilmoitusvelvollisuus	Muuttaminen
Erityisraskausvapaa	Raskausvapaan alkuun	–	–	–
Raskausvapaa (raskausrahakausi alkaa 14-30 päivää ennen laskettua aikaa)	40 arkipv	Yhtäjaksoinen	2 kk ennen alkua	- terveydelliset syyt - perusteltu syy
Vanhempainvapaa (oikeus vanhem- painrahaan alkaa lapsen syntymästä tai adoptiolapsen hoitoon ottami- sesta)	Yhteensä 320 arkipv, josta kummallakin vanhemmalla oikeus käyttää enint. 160 arkipv/xxxxxxxx Xxxxxxxxxxxxxxx tai raskaus- ja vanhem- painrahaa voidaan maksaa vakuutetuille samalta ajalta saman lapsen perusteella enintään 1–18 arki- päivältä Vanhempi voi luovuttaa omasta 160 arkipäivän kiintiöstään yhteensä enintään 63 vanhem- painrahapäivää: - toiselle vanhemmalle - lapsen huoltajalle - omalle puolisolle - toisen vanhemman puolisolle	Enintään 4 jaksos- sa, joiden tulee olla vähintään 12 arki- päivän pituisia. Vanhempainvapaa- jaksoja voi pitää sii- hen saakka kunnes lapsi täyttää 2 vuot- ta tai adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut 2 vuotta.	2 kk ennen alkua 1 kk ennen alkua, jos kesto enintään 12 arkipv	Työntekijä saa perus- tellusta syystä muuttaa vapaan ajankohdan ja pituuden ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutosta. Työntekijä saa aikaistaa synnytyksen yhteydessä pidettä- väksi aiotun vapaan ajankohdan, joka on oikeus pitää yhtä aikaa toisen vanhemman tai puolison kanssa, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen tai vanhemman terveydentilan vuoksi. Muutoksesta on tällöin ilmoitettava työnan- tajalle niin pian kuin mahdollista.
	Mikäli lapsella on vain yksi vanhempi, hänellä on oikeus käyttää kaik- ki 320 arkipäivää.
Osittainen	vastaavasti kuin	sopimus	sopimus	- sopimus
vanhempainvapaa	vanhempainvapaa,			- perusteltu syy
	osittainen vanhempain-
	vapaapäivä kuluttaa
	puolikkaan vanhem-
	painrahapäivän
Hoitovapaa	Kunnes lapsi 3 v	Enintään 2 jaksoa; väh. 1 kk /jakso sop.mahd.	2 kk ennen alkua	- perusteltu syy - ilmoitusaika 1 kk
Osittainen hoitovapaa (työajan lyhennys)	Sen vuoden heinäkuun loppuun, jolloin lapsen toinen lukuvuosi päättyy	Sopimus tai 1 jakso/kalenteri- vuosi	2 kk ennen alkua	- sopimus - perusteltu syy (ilmoitusaika 1 kk)
Tilapäinen hoito-	1–4 työpv	–	ilmoitus niin	–
vapaa (alle 10 v.			pian kuin
lapsen äkillinen			mahdollista
sairastuminen)