Contract

Keski-Suomen liiton jäsenkunnat ovat syksyllä 2020 kunnanvaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä hyväksyneet kuntayhtymän perussopimuksen ja sopineet kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisestä seuraavasti:

KESKI-SUOMEN LIITTO -KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS I

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto -kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki.

2 § Jäsenkunnat

Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski.

3 §

Toiminta-ajatus ja tehtävät

Toiminta-ajatus

Keski-Suomen liitto edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Keski-Suomen liitto toimii maakunnan ja sen asukkaiden toimintaympäristön, elinkeinojen ja palveluiden kehittäjänä. Se edistää yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten toimijoiden kanssa ja ajaa maakunnan asukkaiden ja kuntien etuja. Tämän toteuttamiseksi liitto toteuttaa ja rahoittaa hankkeita ja tekee tutkimus-, kehittämis-, suunnittelu- ja edunvalvontatyötä toimien jäsenkuntien ja muiden sidosryhmien yhteistyöelimenä.

Tehtävät

Kuntayhtymän tehtävänä on:

1. toimia Keski-Suomessa aluekehityslainsäädännön tarkoittamana aluekehitysviranomaisena;

2. toimia maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana maakunnan suunnitteluviranomaisena;

3. vastata alueen yleisestä kehittämisestä maakunnassa sekä edistää suunnitelmien toteuttamista sekä toteuttaa rahoitus- ja rakennerahastolain mukaiset EU-ohjelmien suunnittelu- ja toimeenpanotehtävät;

4. vastata muulla lainsäädännöllä maakunnan liitolle määrätyistä tehtävistä ja jäsenkuntien sille antamista tehtävistä;

5. valvoa maakunnan etua kansallisen ja Euroopan politiikan tasolla, minkä

onnistumiseksi Keski-Suomen liitto luo ja hoitaa yhteistyötä ja kumppanuuksia maakunnassa ja maakunnan ulkopuolella;

6. huolehtia kansallisella ja kansain-välisellä tasolla maakunnan positiivisesta tunnettavuudesta yhdessä toisten toimijoiden kanssa ja

7. hoitaa jäsenkuntien sille erikseen yhteisesti hoidettavaksi osoittamat tehtävät.

Kuntayhtymä voi olla jäsenenä tai osakkaana kuntayhtymän toimialaan liittyvissä yhteisöissä ja yhtiöissä.

Kuntayhtymä voi sopimuksin ottaa täyttä korvausta vastaan suorittaakseen kuntayhtymän toimialaan liittyvän toimeksiannon muiltakin kuin jäsenkunnilta.

4 §

Kuntayhtymän aluekehityslaissa tarkoitettu yhteistoiminta-alue ja siinä hoidettavat tehtävät

Maakunnan liitto voi kuulua aluekehityslaissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi vain yhteen yhteistoiminta-alueeseen.

Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat sellaiset aluekehityslain mukaiset tehtävät, jotka ovat alueen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittäviä, sisältyvät maakuntaohjelmiin ja niiden toimeenpanosuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sekä koskevat pääosin koko yhteistoiminta-aluetta.

5 §

Yhteistoiminta-alueen päätöksenteko ja asian valmistelun järjestäminen

Päätökset yhteistoiminnassa hoidettavista tehtävistä tehdään aluekehityslain mukaisesti liittojen yhtäpitävin päätöksin joko hallituksissa taikka valtuustoissa.

Liittojen hallitukset käyttävät päätösvaltaa asioissa, joissa liittojen yhteinen päätös on luonteeltaan valtuuston päätöksen täytäntöönpanoa. Mikäli kyseessä olevasta asiasta ei ole valtuuston päätöstä taikka hallituksen päätös merkitsisi siitä olennaista poikkeamista, niin päätösvalta kuuluu valtuustolle.

Yhteistoiminta-alueen liittojen hallitukset sopivat ja vastaavat siitä, miten yhteistyössä käsiteltävät ja päätettävät asiat valmistellaan ja miten esittely- ja muut virka- ja talousvastuut järjestetään.

Kuntayhtymän valtuusto taikka kuntayhtymän jäsenkunnat asettavat aluekehittämis- laissa tarkoitetulla maakuntien liittojen yhteistoiminta-alueella yhteistoimintaelimen vain, mikäli yhteistoimintaan osallistuvat maakunnan liitot eivät tee laissa tarkoitettuja päätöksiä yhtäpitävin päätöksin ja vain mikäli valtioneuvosto siinä tapauksessa toimielintä edellyttää.

II

KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET EDUSTAJAINKOKOUS

6 §

Edustus edustajainkokouksessa

Jäsenkunnat valitsevat edustajat edustajainkokoukseen kunnan edellisen vuoden viimeisen päivän asukasluvun mukaan siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa viittä tuhatta asukasta kohti, kuitenkin enintään 40,6 % rajoittamattomasta kokonaisedustajamäärästä.

Kullekin edustajalle valitaan varaedustaja.

Kullakin edustajalla on edustajainkokouksessa yksi ääni. Edustajan ja varaedustajan on oltava jäsenkuntien valtuutettuja.

7 § Edustajainkokous

Edustajainkokous pidetään kuntavaalivuoden syyskuun loppuun mennessä. Maakuntahallitus päättää edustajainkokouksen ajasta ja paikasta.

Kutsu edustajainkokoukseen on toimitettava kirjallisesti jäsenkunnille vähintään kuukautta ennen kokousta.

Jäsenkuntien on kirjallisesti ilmoitettava valitsemiensa kokousedustajien nimet maakuntahallitukselle viimeistään 14 päivää ennen edustajainkokousta.

Edustajainkokouksen kokouskutsu ja esityslista on lähetettävä kokousedustajille viimeistään seitsemän päivää ennen edustajainkokousta.

8 §

Edustajainkokouksen järjestäytyminen

Maakuntahallituksen puheenjohtaja xxxx xxxxxxxxx, minkä jälkeen edustajain- kokous valitsee itselleen puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Lisäksi edustajainkokous valitsee itselleen sihteerin sekä kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.

9 §

Edustajainkokouksen päätösvaltaisuus

Edustajainkokous on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa edustajista on saapuvilla.

10 §

Edustajainkokouksen päätöksenteko

Päätökset edustajainkokouksessa tehdään noudattaen soveltuvin osin Keski- Suomen liiton hallintosäännön määräyksiä.

11 §

Edustajainkokouksen tehtävät

Edustajainkokous valitsee jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

YHTYMÄVALTUUSTO

12 § Yhtymävaltuuston nimi

Yhtymävaltuustosta käytetään nimitystä Keski-Suomen maakuntavaltuusto, lyhennettynä maakuntavaltuusto.

13 §

Maakuntavaltuuston jäsenten valinta

Maakuntavaltuustoon valitaan jäsenet kunnan edellisen vuoden viimeisen päivän asukasluvun mukaan siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa viittä tuhatta asukasta kohti, kuitenkin enintään 40,6 % rajoittamat- tomasta kokonaisjäsenmäärästä.

Kullekin valtuuston jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.

Maakuntavaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi.

Maakuntavaltuuston jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja. Maakunta- valtuustossa edustettuina olevien ryhmien ääniosuuksien tulee valittaessa vastata jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta maakunnan alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuus- periaatteen mukaisesti.

Mikäli valtuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai muusta syystä pyytää eroa valtuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen on edustettava samaa poliittista tai muuta ryhmää kuin se, jonka tilalle hänet valitaan.

Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymälle hyväksytään jäseniksi uusia kuntia, ao. kunnat valitsevat jäljellä olevaksi toimikaudeksi omat edustajansa valtuustoon noudattaen tämän perussopimuksen määräyksiä.

Mikäli kaksi tai useampi kunta yhdistyy yhdeksi liiton jäsenkunnaksi kesken vaalikauden, valitsee yhdistynyt kunta edustajansa valtuustoon noudattaen soveltuvin osin tämän perussopimuksen määräyksiä.

14 §

Jäsenen äänivalta

Jokaisella maakuntavaltuuston jäsenellä on yksi ääni. Mikäli jäsen on poissa tai esteellinen, siirtyy hänen äänivaltansa henkilökohtaiselle varajäsenelle.

15 § Päätösvaltaisuus

Maakuntavaltuusto on päätösvaltainen, kun puolet sen jäsenistä on saapuvilla.

16 §

Maakuntavaltuuston tehtävät

Jäsenkunnat käyttävät maakuntavaltuuston kokouksissa ylintä päätösvaltaa liiton asioissa.

Maakuntavaltuusto

1. hyväksyy jokaista varainhoitovuotta varten liiton talousarvion ja sen hyväksymisen yhteydessä kolmea tai useampaa vuotta koskevan taloussuunnitelman.

2. päättää toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu, tilintarkastus- kertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta,

hyväksyessään tilinpäätöksen maakuntavaltuusto päättää vastuuvapaudesta tilivelvollisille,

3. valitsee maakuntahallituksen jäsenet, näiden henkilökohtaiset varajäsenet sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat.

4. perustaa tarpeelliseksi katsomiansa toimielimiä,

5. asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten sekä valitsee tarkastuslautakunnan esityksen perusteella tilintarkastusyhteisön, jonka tulee olla julkishallinnon ja - talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä yhteisö (JHTT-yhteisö),

6. tekee luvussa III valtuuston tehtäviksi osoitetut päätökset,

7. käsittelee mahdolliset muut maakuntavaltuuston päätettävät asiat.

HALLITUS

17 §

Nimi, koko ja toimikausi

Kuntayhtymällä on hallitus, josta käytetään nimitystä maakuntahallitus. Maakuntahallitukseen kuuluu 13 jäsentä.

Maakuntahallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta.

18 § Edustavuus

Maakuntahallitusta valittaessa noudatetaan kunnallisvaalilain suhteellisuus- periaatetta ottaen huomioon jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien (puolueiden ja valitsijayhdistysten) kunnallisvaaleissa saamat äänimäärät.

19 §

Maakuntahallituksen tehtävät

Maakuntahallitus valvoo yhtymän etua, edustaa yhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset.

Maakuntahallituksen tehtävät määritellään tarkemmin hallintosäännössä sekä maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksessä.

20 § Nimenkirjoitus

Kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään, kenellä on oikeus kirjoittaa kuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset, sitoumukset ja muut asiakirjat.

TARKASTUSLAUTAKUNTA

21 §

Määräykset tarkastuslautakunnasta

Tarkastuslautakuntaa koskevat määräykset sisältyvät perussopimuksen lukuun III sekä hallintosääntöön.

III

TALOUS SEKÄ HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS

22 § Peruspääoma

Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääomaa voidaan muuttaa siirrolla oman pääoman muiden erien välillä. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin. Peruspääoman jäsenkuntaosuuksiksi vahvistetaan vuosien 2017- 2019 maksuosuuksista lasketun suhdeluvun mukainen osuus.

Peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättää yhtymävaltuusto. Taseen liitteessä peruspääoma ilmoitetaan jäsenkuntien osuuksina.

Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää yhtymävaltuusto.

Mikäli jäsenkuntaan liitetään kunta tai kunnan osa kuntayhtymän ulkopuolelta, voi yhtymävaltuusto päätöksellään edellyttää jäsenkunnalta vastaavan lisäyksen

pääomasijoitukseen. Lisäys lasketaan tällöin liittymistä edeltävän vuoden vaihteen asukasluvun suhteessa. Mikäli jäsenkunnan osa siirtyy kuntayhtymän alueen ulkopuolelle, voidaan yhtymävaltuuston päätöksellä maksaa kyseiselle maa- kunnan ulkopuoliselle kunnalle vastaava osuus peruspääomasta.

Mikäli jäsenkunta liittyy toiseen jäsenkuntaan, taikka niistä muodostuu uusi jäsenkunta 32 §:ssä kuvatulla tavalla, on uuden jäsenkunnan pääoman suuruus yhdistyneiden kuntien aikaisempien pääomaosuuksien yhteenlaskettu määrä.

Peruspääoman muuttamisesta oman pääoman muiden erien välillä päättää yhtymävaltuusto.

23 §

Jäsenkuntien osuudet ja vastuu

Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa.

Kuntayhtymässä pidetään rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista.

24 §

Talousarvio ja -suunnitelma

Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi.

Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja –suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille 15.11. mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma vuoden loppuun mennessä.

Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana.

25 § Suunnitelmapoistot

Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy yhtymävaltuusto.

26 §

Jäsenkuntien maksuosuudet

Se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tulojen lisäksi tarvitaan menojen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden maksuosuuksina.

Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät kunnan viimeisimmän tilinpäätöksen tuloslaskelman verotulot -summan suhteessa.

Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana maakuntahallituksen määräämissä erissä ja määrääminä aikoina.

27 §

Talouden seuranta ja raportointi jäsenkunnille

Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.

Maakuntahallitus raportoi puolivuosittain toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille

28 §

Investointien pääomarahoitus

Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena tai oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta.

Jäsenkunnan rahoitusosuuden, oman pääoman ehtoisen sijoituksen tai jäsenkunta- lainan ehdoista päättää yhtymävaltuusto hankekohtaisesti.

Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa.

Jäsenkunnalta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennykseen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden lisäykseksi.

Jäsenkuntaosuuden lisäyksen merkitsemisestä sijoituspääomarahastoon päättää yhtymävaltuusto.

Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vastuulla.

29 §

Rahastojen perustaminen

Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymävaltuusto.

30 § Viivästyskorko

Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisen viivästyskoron.

31 §

Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen

Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä. Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymävaltuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.

32 §

Alijäämän kattaminen

Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 § 2. momentissa tarkoitettua

selvityshenkilön laatimaa sopimusta kuntayhtymän talouden tasapainottamisesta, vastaavat kunnat alijäämän kattamisesta asukasmäärien mukaisessa suhteessa. Alijäämä on katettava vuoden kuluessa em. sopimuksen valmistumisesta.

33 §

Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema

Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan yhtymävaltuuston päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus peruspääomaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä kolmen (3) vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.

34 §

Hallinnon ja talouden tarkastaminen

Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa (410/2015) ja määrätty kuntayhtymän hallintosäännössä. Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme jäsentä sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen.

35 §

Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä.

Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suoritta maan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

IV

MUUT MÄÄRÄYKSET

36 §

Uuden jäsenkunnan ottaminen

Milloin uusi kunta syntyy valtioneuvoston päätöksellä kuntien yhdistymisen johdosta tai milloin kunta liitetään valtioneuvoston päätöksellä kuntayhtymän maakunta- kaava-alueeseen saa kunta jäsenyyden ilman eri hakemusta päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien. Muussa tapauksessa esitys jäsenyydestä tehdään kuntayhtymälle ja jäseneksi hyväksyminen tapahtuu perussopimuksen hyväksymismenettelyn mukaisesti.

37 §

Kuntayhtymästä eroamien

Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, on ilmoitettava siitä kuntayhtymälle. Jäsenyys päättyy ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden lopussa.

Milloin jäsenkunta valtioneuvoston päätöksellä siirretään toiseen maakuntaan tai lakkautetaan kuntien yhdistymisen seurauksena, lakkaa kunnan jäsenyys ilman eri hakemusta päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien.

38 §

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.2021 korvaten 1.1.2009 voimaan tulleen perussopimuksen.