TOIMEKSIANTOSUHTEISEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE VUODELLE 2022

Varsinais-Suomen sopimuskunnat Sijaishuoltoyksikkö Tammi

TOIMEKSIANTOSUHTEISEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE VUODELLE 2022

.

Sisällys

1. Perhehoidon toimintaympäristö 5

1.1 Perhehoidon lainsäädäntö 5

1.2 Perhehoidon tarkoitus ja tavoite 5

1.3 Perhehoidon organisointi 6

1.4 Perhehoitomuodot 7

1.4.1 Lyhytaikainen perhehoito 7

1.4.1.1 Päivystysperhehoito 8

1.4.1.2 Perhe perheessä –sijoitukset 8

1.4.1.3 Osavuorokautinen perhehoito 9

1.4.2 Pitkäaikainen perhehoito 9

1.4.3 Jälkihuolto perhehoitona 9

2. Perhehoidon pääprosessit 10

3. Perhehoitajien rekrytointi 14

4. Ennakkovalmennus ja perhehoitajaksi hyväksymisen edellytykset 14

4.1 Läheisverkostoselvitys ja arviointityöskentely 15

4.2 PRIDE-ennakkovalmennus 18

4.3 Perhehoitajan valmiudet 19

4.4 Rikostaustan selvittäminen 20

4.5 Ehdottomat esteet perhehoitoon ryhtymiselle 20

5. Perhekoti 20

5.1 Perhekodin koko 21

6. Perhehoidon valvonta 21

6.1 Ennakollinen ja suunnitelmallinen valvonta 22

6.2 Reaktiivinen valvonta 22

7. Lapsen sijoitus perhehoitoon 23

7.1 Sijoitus avohuollon tukitoimena 24

7.2 Kiireellinen sijoitus 25

7.3 Huostaanotto ja sijaishuolto 25

7.4 Sijoituspaikan valinta 26

7.4.1 Lapsen tarpeiden huomiointi 28

7.4.2 Sijoituksen tarkoitus ja tavoitteet 28

7.4.3 Yhteydenpito läheisiin ihmisiin 29

7.4.4 Lapsen mielipide ja toiveet sekä kielellisen,

kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioiminen 29

7.4.5 Terveydentilan tutkiminen 29

7.5 Tutustumiskäynnit ja päätöksenteko 30

7.6 Xxxxxx siirtyminen perhehoitoon 30

7.7 Hoito- ja kasvatusprosessi 31

7.8 Jälkihuoltoprosessi 33

8. Perhehoitoa määrittävät suunnitelmat ja sopimukset 33

8.1 Asiakassuunnitelma 33

8.2 Toimeksiantosopimus 35

8.2.1 Toimeksiantosopimuksen sisältö 35

8.2.2 Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen 36

9. Perhehoidon korvaukset 36

9.1 Hoitopalkkio 37

9.1.1 Määräytymisen perusteet 37

9.1.2 Vähimmäismäärän mukainen hoitopalkkio 38

9.1.3 Lyhytaikaisen perhehoidon hoitopalkkiot 38

9.1.4 Perushoitopalkkio 38

9.1.5 Korotettu hoitopalkkio 39

9.1.6 Erityishoitopalkkio 39

9.2 Kulukorvaus 40

9.3 Erityisten kustannusten korvaus 41

9.3.1 Terapia ja terveydenhuolto 41

9.3.2 Opiskelukulut 42

9.3.3 Xxxxxxxxx, harrastusvälineet ja lomanvietto 42

9.3.4 Muut jatkuvaluonteiset tai kertakaikkiset erityiset kustannukset 43

9.4 Matkakustannusten korvaus 43

9.5 Käynnistämiskorvaus 43

9.6 Perhehoidon keskeytyminen 44

9.6.1 Perhehoitajasta johtuva syy 44

9.6.2 Perhehoitajasta riippumaton syy 44

10. Perhehoitoon sijoitetun lapsen asema ja oikeudet 45

10.1 Käyttövarat 47

10.2 Itsenäistymisvarat 47

10.3 Edunvalvonta 48

11. Lapsen huoltajien asema ja oikeudet 49

12. Perhehoitajan oikeudet, velvollisuudet ja tuki 51

12.1 Vastuutyöntekijä 52

12.2 Yhteistyö 52

12.3 Oikeus saada tietoa ja kuuleminen asian osallisena 52

12.4 Raportointi ja perhehoitajan yksityisyyden suoja 53

12.5 Salassapito ja vaitiolovelvollisuus 53

12.6 Perhehoitajan ilmoitusvelvollisuus 54

12.7 Sijaishuoltoyksikön työntekijät 55

12.8 Oikeus vapaaseen 55

12.9 Täydennyskoulutus 56

12.10 Mentorointi 57

12.11 Työnohjaus 57

12.12 Vertaisryhmätoiminta 57

12.13 Ihan iholla – kasvuryhmä 58

12.14 Sijaishoitaja 58

12.15 Hyvinvointi- ja terveystarkastukset 59

12.16 Eläketurva 59

12.17 Sosiaaliturva 60

12.18 Verotus 61

12.19 Perhehoitoliitto 62

12.20 Pankkitili 62

12.21 Lapsen päivähoito 62

13. Perhehoidon vakuutukset 63

14. Perhehoidon asiakasmaksut 64

15. Perhehoidon muutostilanteet 65

15.1 Sijaishuoltopaikan muutos 65

15.2 Perheen jälleenyhdistäminen 65

15.3 Adoptio 66

16. Perhehoidon päättyminen 66

17. Jälkihuolto 66

LIITTEET

Perhehoidon korvaukset v. 2022, hoitopalkkioiden määräytymisperusteet, kulu- korvauksen sisältö ja käyttövarat 69

Perhehoidon toimintaohje

Perhehoidon toimintaohje on hallinnollinen ohje siitä, miten lastensuojelun toimeksianto- sopimussuhteista perhehoitoa toteutetaan kunnassa. Asiakirja sisältää tietoa perhehoidon käytännöistä, menettelytavoista ja mm. tuen muodoista, joten se palvelee molempia per- hehoidon sopijaosapuolia. Toimintaohje lisää perhehoidon suunnitelmallisuutta ja ennakoi- tavuutta sekä luo perhehoidon järjestämiselle yhtenäisen linjan kuntien välillä. Tavoitteena on luoda onnistuneelle perhehoidolle riittävät toimintaedellytykset, antaa mahdollisuudet huomioida lasten ja perheiden yksilölliset tarpeet joustavasti sekä lisätä perhehoidon suunnitelmallisuutta ja ennakoitavuutta.

1. Perhehoidon toimintaympäristö

1.1. Perhehoidon lainsäädäntö

Perhehoitoa säätelevät seuraavat lait ja asetukset niihin myöhemmin tehtyine muutoksi- neen:

• Perhehoitolaki (263/2015)

• Lastensuojelulaki (417/2007)

• Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (190/2019) ja asetus (556/1994)

• Sosiaalihuoltolaki (1301/2014)

• Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)

• Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) ja asetus (912/1992)

• Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002)

• Laki yksityistä sosiaalipalveluista (922/2011)

• Hallintolaki (434/2003)

• Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019)

• Kotikuntalaki (201/1994)

• Tietosuojalaki (1050/2018)

• EU:n yleinen tietosuoja-asetus (EU) 2016/679

• Julkisten alojen eläkelaki (81/2016)

• Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015)

• Sairausvakuutuslaki (1224/2004)

1.2. Perhehoidon tarkoitus ja tavoite

Perhehoito on hoidettavan hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon jär- jestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Perhehoitoa voidaan käyt- tää huostaanotettujen ja kiireellisesti sijoitettujen lasten hoidon ja huolenpidon järjestä- miseksi tai kun lapsi sijoitetaan avohuollon tukitoimena. Perhehoitoa toteutetaan myös las- tensuojelulain mukaisena jälkihuoltona.

Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle lapselle mahdollisuus kodin- omaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan. Perhehoidossa olevalla lapsella ja nuorella on muihin perhekodin jäseniin nähden tasavertainen asema. Perhehoito mahdollistaa lapselle lämpimän kiinty-

myssuhteen syntymisen, luo mallin perhe-elämästä, mahdollistaa yksilöllisen hoidon ja hoivan sekä kiinnittää sijoitetut lapset turvallisiin, elämänmittaisiin ihmissuhteisiin. Perhe- hoito tarjoaa lapselle korjaavia kokemuksia lapsi-vanhempi -suhteesta, kiintymyssuhteen muodostamisesta ja perhe-elämästä. Perhehoidon keskeisiä arvoja ovat yksilöllisyys, yh- teisöllisyys sekä perhe kasvu- ja elinympäristönä.

Varsinais-Suomen kunnat ovat sijaishuollon kehittämistyön aikana asettaneet tavoitteeksi kehittää perhehoitoa ja luoda riittävät toimintaedellytykset onnistuneelle perhehoidolle. Vuoden 2012 voimaan tulleen Lastensuojelulain uudistuksen myötä lapsen sijaishuolto tulee järjestää ensisijaisesti perhehoitona. Sijaishuolto voidaan järjestää laitoshoitona vain, jos sitä ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidos- sa tai muualla.

Perhehoidon tavoitetila

• Lapsille taataan tasavertainen mahdollisuus päästä perhehoitoon kunnasta riippu- matta.

• Perhehoitajia rekrytoidaan ja ennakkovalmennetaan sijoitustarpeeseen nähden riit- tävästi.

• Perhehoidon eri muodot ovat mahdollisia ja käytössä

• Perhehoidon laatu turvataan maakunnallisesti, kuntien yhteistyönä hoidettavalla rekrytoinnilla, ennakkovalmennuksella ja tukipalveluilla, jotka tukevat perhehoitajan jaksamista ja ammatillisuutta. Perhehoidossa noudatetaan valtakunnallisia sijais- huollon laatukriteereitä ja lastensuojelun laatusuosituksia.

1.3. Perhehoidon organisointi

Varsinais-Suomen kunnat ovat perustaneet hankkeiden kautta tapahtuneen kehittämistyön jälkeen sijaishuoltoyksikkö Tammen vastaamaan maakunnallisesti alla mainituista toimek- siantosuhteiseen perhehoitoon liittyvistä palveluista:

• erilaisiin sijoitustarpeisiin vastaavien perhehoitajien rekrytointi, PRIDE- ennakkovalmennuksen, täydennyskoulutuksen ja tukipalveluiden järjestäminen (esim. perheohjaus sijoituksen alku- ja kriisivaiheissa, Ihan iholla-kasvuryhmä, si- jaishoito, mentoritoiminta, vertaisryhmät)

• toimeksiantosuhteisten perhekotien vapaista paikoista koostuvan tietopankin ylläpi- to

• toimeksiantosuhteisen perhehoidon toimintaohjeen päivitys

• konsultaatio lastensuojelua ja sijaishuoltoa koskevissa kysymyksissä, yhteistyö kunnan työntekijän kanssa sijoituspaikan valinnassa sekä sijoituksen aikana nouse- vissa kriisitilanteissa tai haasteellisissa kohdissa

• perhehoitajille annettava neuvonta perhehoitajuuteen liittyvissä asioissa

• perhehoidon kehittäminen yhdessä sopimuskuntien kanssa ja valtakunnalliseen ke- hittämistyöhön osallistuen

• perhehoidosta tiedottaminen

Sijaishuoltoyksikön toimintaan liittyy oleellisesti yhteistyö seudullisten toimijoiden kanssa ja jokaisessa yksittäisessä asiakastapauksessa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa.

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä kunnassa valmistelee perhehoidon sijoituksen lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa sekä tekee lasta koskevat viranomaispäätökset ja asiakassuunnitelman. Sijoittava kunta tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kans- sa, nimeää perhehoitajalle perhehoitolain mukaisen vastuuhenkilön, seuraa ja arvioi hoito- jaksoa, ohjaa ja valvoo perhehoitoa. Kaikkiin työvaiheisiin on mahdollista saada apua si- jaishuoltoyksiköstä.

Sijaishuoltoyksikkö Tammeen kuuluu 23 Varsinais-Suomen kuntaa. Sopimuskunnat ovat Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski Tl., Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, So- mero, Uusikaupunki ja Vehmaa.

Sijaishuoltoyksikkö Xxxxx toimii isäntäkuntamallilla. Kaarina toimii isäntäkuntana. Sijais- huoltoyksikössä työskentelee kaksi sosiaalityöntekijää ja kolme perheohjaajaa. Esimiehe- nä toimii Kaarinan kaupungin perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja. Yksikön toiminnan ja kuntien välisen yhteistyön kehittämistä varten sopimuskuntien edustajat kutsutaan tukiryhmään, joka kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa.

1.4. Perhehoitomuodot

Lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimenpiteenä, sijais- tai jälkihuol- tona. Sijaishuoltoon voidaan sijoittaa vain sosiaalihuollon johtavan viranhaltijan ja tahdon- vastaisissa huostaanotoissa hallinto-oikeuden päätöksellä huostaanotettu lapsi tai nuori. Perhehoito on laitoshoitoon nähden ensisijainen lapsen sijaishuollon muoto.

Perhehoito voi olla määräaikaista tai toistaiseksi voimassaolevaa perustuen yksilöllisiin asiakas-, hoito- ja palvelusuunnitelmiin. Määräaikainen perhehoito sisältää lastensuojelun avohuollon perhehoidon ja kiireelliset sijoitukset. Xxxxx ja hänen perhettään tuetaan ensisi- jaisesti siten, että lapsi voi kasvaa ja asua omassa kodissaan. Mikäli lapsen tilanne ei riit- tävästi korjaannu yhdessä sovittujen tukitoimien avulla, viimesijaisena toimenpiteenä on lapsen huostaanotto ja sijoitus kodin ulkopuolelle. Toistaiseksi voimassa olevat sijoitukset huostaanotettujen lasten kohdalla ovat usein pitkäaikaisia sijoituksia. Perhehoidon tehtä- vänä on auttaa lasta palaamaan takaisin syntymäperheeseen, silloin kun se on mahdollis- ta ja lapsen edun mukaista.

Perhehoidon moninaisia tarpeita varten tarvitaan riittävän kattava valikoima erilaisia val- miuksia omaavia perheitä vastaamaan erilaisiin sijoitettavien lasten ja nuorten tarpeisiin. Suunnitelmallisen rekrytoinnin ja ennakkovalmennuksen kautta voidaan turvata erilaisten vaihtoehtojen saatavuus.

1.4.1. Lyhytaikainen perhehoito

Avohuollon tukitoimena tapahtuva sijoitus on ajallisesti rajattu tuen tarvetta arvioiva tai kuntouttava jakso. Se on suunnitelmallinen tukitoimi, joka järjestetään asiakassuunnitel- massa tarkoitetulla tavalla. Avohuollon tukitoimena järjestettävän sijoituksen lähtökohtana on lapsen ja perheen kuntoutuminen, ei pitempiaikainen sijoitus kodin ulkopuolelle.

Lapsi voidaan sijoittaa lyhytaikaisesti avohuollon tukitoimena perhehoitoon maksimissaan kolmeksi kuukaudeksi, mikäli sijoitus on tarpeen:

1. lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi

2. lapsen kuntouttamiseksi; tai

3. lapsen huolenpidon järjestämiseksi väliaikaisesti huoltajan tai muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavan henkilön sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. (LsL 37§)

Sijoituksen aikana lapsen perhettä kuntoutetaan ja tarjotaan tukitoimia siten, että lapsi voi palata mahdollisimman nopeasti takaisin kotiin. Sijoitusta voidaan käyttää perheen lyhytai- kaisissa kriiseissä (avioero, murrosiän vaikeudet tms.) tai pitempiaikaisten ongelmien sel- vittelemisessä (mielenterveysongelmat, vanhemmuuteen liittyvät kysymykset, päihteiden väärinkäyttö). Joissakin tilanteissa täysi-ikäisyyttä lähestyvien nuorten kohdalla avohuollon tukitoimenpiteenä tehty sijoitus voi olla onnistunein ratkaisu. Myös adoptiota odottavat lap- set voidaan sijoittaa avohuollon tukitoimena äidin 8 viikon harkinta-ajaksi perhehoitoon.

Xxxxxx sijoittamista kodin ulkopuolelle yksin ei tule käyttää pitkäaikaisesti lapsen hoidon järjestämiseksi tilanteissa, joissa lapsi ei vanhemmista tai huoltajista johtuvista syistä voi palata kotiin. Jos kodin ulkopuolista sijoitusta harkittaessa on todennäköistä lapsen ja per- heen olosuhteet huomioonottaen, että lapsi ei voi pitkähköön aikaan (esimerkiksi puoleen vuoteen) palata kotiinsa, tulee selvittää täyttyvätkö tilanteessa huostaanoton edellytykset ja järjestää tarvittaessa lapselle sijaishuolto. Sijoitusta avohuollon tukitoimena ei voi käyt- tää huostaanoton korvikkeena. Jos avohuollon sijoitusta jatketaan päättyneen määräajan jälkeen, lapsen perheen kokonaistilanne ja huostaanoton edellytysten täyttyminen tulee arvioida uudelleen viimeistään kolmen kuukauden kuluttua. Lapselle tulee turvata ihmis- suhteiden pysyvyys eikä häntä tule siirrellä epätarkoituksenmukaisesti kodin ja sijoituspai- kan välillä.

1.4.1.1. Päivystysperhehoito

Jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tar- peessa, voidaan hänet sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon. Päivystysperheet pystyvät otta- maan lapsen vastaan lyhyelläkin varotusajalla tarvittavaksi ajaksi. Lapsi tai nuori voi palata päivystysperheestä kotiin, jatkaa päivystysperheessä asumista avohuollon sijoituksen pää- töksellä tai odottaessaan pitkäaikaiseen sijaishuoltopaikkaan siirtymistä. Myös päivystys- perhe voi muuttua pitkäaikaiseksi sijaisperheeksi, jolloin kiireellisen sijoituksen päättymi- sen jälkeen perhehoitajan kanssa tehdään uusi toimeksiantosopimus sijoitusta koskevan päätöksen sekä asiakassuunnitelman pohjalta.

Päivystysperhetoiminta on maakunnalliseen yhteistyöhön perustuvaa. Kuntien sijoitus- pyynnöt hoidetaan kaikkina vuorokauden aikoina keskitetysti Turun kaupungin päivystys- perheyksikön kautta. Sijaishuoltoyksikkö Tammen ja Turun kaupungin järjestämän LyPe- täydennyskoulutuksen käyneet toimintaan hyväksytyt perhekodit siirretään päivystysperhe- rinkiin. Sijoituksen jälkeen Xxxxxx perheohjaaja on päivystysperheen tukena koko sijoi- tuksen ajan tehden yhteistyötä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa.

1.4.1.2. Perhe perheessä -sijoitukset

Perhe perheessä –sijoitus tarkoittaa koko perheen sijoittamista yhdessä avohuollon tuki- toimenpiteenä perhehoitoon. Perhehoitajan valmiuksien ja osaamisen on tärkeä olla vah- voja, jotta sijoituksen tavoitteisiin vastataan laadukkaasti. Myös perhekodin puitteiden ja tilojen on vastattava sijoitetun perheen oman tilan tarvetta. Perhehoitomuodon tavoitteena on lapsen ja vanhempien tukeminen ja ohjaaminen yhteiseen, toimivaan arkeen, jota van-

xxxxx kykenee toteuttamaan myöhemmin itsenäisesti lapsen kanssa. Tässäkin perhehoi- tomuodossa tärkeää on kiinnittää huomiota turvallisen kiintymyssuhteen muodostumiseen lapsen ja vanhempien välille.

1.4.1.3. Osavuorokautinen hoito

Vuonna 2015 voimaan tullut Perhehoitolaki määrittelee, että perhehoitoa voidaan järjestää myös osavuorokautisesti. Tuolloin hoito kestää vuorokauden aikana vähemmän kuin 24h.

Xxxxxxxx tai päivähoidossa olevan pitkäaikaiseen perhehoitoon sijoitetun lapsen perhehoi- to ei ole osavuorokautista.

1.4.2. Pitkäaikainen perhehoito

Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun, kiireellisesti sijoitetun tai Lastensuoje- lulain 83 §:ssä tarkoitetun väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon ja kasva- tuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Lasta ei voida sijoittaa avohuollon tukitoimenpitee- nä, mikäli huostaanoton edellytykset täyttyvät. Lasta ei myöskään ole tarkoitus sijoittaa toistuvasti avohuollon tukitoimenpiteenä määräaikaisille sijoitusjaksoille, ellei lapsen etu välttämättä vaadi uutta lyhytaikaista sijoitusta.

Lapsen sijaishuolto on järjestettävä ensisijaisesti perhehoitona, jolloin valitut perhehoitajat ovat valmistautuneet huolehtimaan lapsesta pitkäaikaisesti. Toistaiseksi voimassa oleva perhehoito on kodinomainen tapa järjestää huostaanotetun lapsen tai nuoren hoito ja kas- vatus. Perhehoito mahdollistaa kiintymyssuhteen syntymisen ja korjaavan kokemuksen saamisen kiintymyssuhdevaurioissa, luo mallin perhe-elämästä, mahdollistaa yksilöllisen hoidon ja hoivan sekä tutkimusten mukaan kiinnittää sijoitetut lapset parhaiten kaikista si- jaishuoltomuodoista elämänmittaisiin ihmissuhteisiin.

1.4.3. Jälkihuolto perhehoitona

Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto Lastensuojelulain 40§:ssä tarkoitetun sijaishuollon päättymisen jälkeen sekä Lastensuoje- lulain 37 §:ssä tarkoitetun avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos avohuollon sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja koh- distunut yksin lapseen. Jälkihuoltoa voidaan järjestää myös muulle kuin em. lastensuojelun asiakkaana olleelle nuorelle. (LsL 75§).

Jälkihuollon palvelut rakennetaan yksilöllisen tarpeen mukaan ja suunnitelmallisesti yhteis- työssä viranomaisten kanssa. Itsenäistymistä varten laaditaan yksilöllinen jälkihuoltosuun- nitelma, johon kirjataan tarkoitus ja tavoitteet. Nuorella on käytettävissään sosiaali- ja ter- veydenhuollon palvelut, joita on järjestettävä yksilöllisen jälkihuoltotarpeen perusteella. Jälkihuoltovelvoitteeseen kuuluu myös vanhempien ja perhehoitajien tukeminen perheen jälleenyhdistämistilanteessa.

Jälkihuoltoon kuuluu mm. sijaisperheessä asumiseen, toimeentuloon, työhön ja opiskeluun liittyvä tukitoiminta.

Jälkihuolto voidaan toteuttaa perhehoitona siten, että nuori jatkaa 18 vuotta täytettyään asumistaan sijaisperheessään. Täysi-ikäistyneelle 18-24-vuotiaalle ja pääsääntöisesti tai kokonaan itsenäisesti asuvalle nuorelle voidaan myös tarjota ympäri- tai osavuorokautista

perhehoitoa siirtymävaiheesta aiheutuvan psyykkisen kuorman keventämiseksi, sijaishuol- lossa syntyneen verkoston vahvistamiseksi ja ihmissuhteiden säilyttämiseksi sekä aikuis- tumisen ja siihen liittyvien taitojen tueksi.

Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on ollut kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 25 vuotta. Jälkihuollon päättyessä sosiaalityöntekijän on tarvittaessa laadittava yhdessä nuoren kanssa suunnitelma, johon kirjataan jälkihuollon päättymisen jälkeen nuoren käy- tettävissä olevat palvelut ja tukitoimet.

2. Perhehoidon pääprosessit

Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelun on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Sen tehtävänä on tukea van- hempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Lastensuo- jelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua to- teutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Perhehoidon onnistumisen kannalta on erittäin tärkeää, että perhehoitaja on saanut tehtä- väänsä ennakkovalmennuksen ja arvioinut valmiuksiensa pohjalta kykynsä ja resurssinsa suhteessa lasten tarpeisiin sekä biologisten vanhempien ja viranomaisten kanssa tehtä- vään yhteistyöhön. Tärkeää on myös se, että sijoitusprosessi tehdään huolellisesti ja että perhehoitoa tarvitseva sijoitetaan juuri hänen tarpeisiinsa vastaavaan perheeseen. Perhe- hoitoa ohjaa toimiva asiakassuunnitelma, jossa määritellään lapsen/nuoren yksilölliset si- joitus-, kasvatus- ja hoito- sekä jälkihuollon prosessit ja niiden edellyttämät tukipalvelut.

Perhehoito on suunnitelmallinen prosessi, jota arvioidaan ja kehitetään. Arvioinnin tarkoi- tuksena on kuvata lapsen/nuoren kasvua, hyvinvointia ja elämää suhteessa sijoituksen tavoitteisiin. Jatkuvan ja systemaattisen arvioinnin avulla eri osapuolet suuntaavat toimin- taansa yhteisesti hyväksyttyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Prosessin kaikissa vaiheissa tulee olla määriteltyinä:

• päämäärät ja keinot niiden saavuttamiseksi,

• vastuuhenkilöt ja päätöksentekojärjestelmät,

• dokumentointitavat ja arviointimenetelmät.

Perhehoidon pääprosessit ovat Rekrytointi- ja valmennusvaihe

• Perhehoidosta kiinnostuneen perheen yhteydenotto kuntaan tai sijaishuoltoyksik- köön, josta saa neuvontaa, ohjausta ja tietoa perhehoidosta sekä ennakkovalmen- nusryhmistä. Kunnan työntekijät ohjaavat kiinnostuneiden perheiden yhteydenotot Tammeen jatkotyöskentelyä varten. Perheille lähetetään sijaishuoltoyksikön kautta infoa PRIDE-ennakkovalmennuksesta. Perheet palauttavat sijaishuoltoyksikköön in-

fon mukana lähetetyn taustatietolomakkeen. Jo toiminnassa olevat ja Xxxxxx xxx- tien perhepankkiin haluavat perhehoitajat täyttävät perustietolomakkeen.

• Sijaishuoltoyksikkö Xxxxxx sosiaalityöntekijän ja perheen tutustumistapaaminen ja/tai alkuhaastattelu sekä lisätiedon antaminen valmennuksesta, perhehoidosta ja toiminnan organisoinnista. Perheen ja sosiaalityöntekijän työntekijän arvio perheen soveltuvuudesta ennakkovalmennukseen ja/tai perhehoitoon.

• PRIDE-ennakkovalmennukseen osallistuminen, valmiuksien arviointi ja päätös jat- kosta. Toimintaan halukkaat ja hyväksytyt perheet siirtyvät osaksi ”perhepankkia” sijaishuoltoyksikön sopimuskuntien käyttöön Tammen kautta.

• Sukulais- ja läheisperheille järjestettävä perhekohtainen ennakkovalmennus ja arvi- ointityöskentely, jonka pohjalta perheen valmiudet ja mahdollisuudet sijoitukseen arvioidaan.

• Päivystysperheet käyvät ennakkovalmennuksen lisäksi Lyhytaikaisen perhehoidon täydennyskoulutuksen (LyPe-koulutus), jonka jälkeen toimintaan hyväksyttyjen per- heiden yhteystiedot siirtyvät päivystysperhepankkiin, jota koordinoi Turun kaupun- gin päivystysperheyksikkö.

Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle

• Kiireellinen sijoitus ja kiireellisenä avohuollon tukitoimena tehty sijoitus käynnistyy kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaalipäivystäjän yhteydenotolla päivystysperheyk- sikköön, josta annetaan vapaana olevan päivystysperheen yhteystiedot. Sijoitus- pyynnön tehnyt taho sopii päivystysperheen kanssa lapsen siirtymisestä perhee- seen. Sijoittava kunta tekee perhehoitajan kanssa toimeksiantosopimuksen ja jär- jestää tarvittavat neuvottelut lapsen verkoston kanssa mm. yhteydenpidosta sopi- mista varten. Sijaishuoltoyksikkö Xxxxxx perheohjaaja tukee päivystysperhettä koko sijoituksen ajan yhteistyössä sijoittavan kunnan kanssa.

• Lyhytaikainen tai pitkäaikainen sijoitusprosessi käynnistyy kunnan sosiaalityönteki- jöiden arvioinnilla sijoitettavan lapsen tarpeista. Ennen lapsen sijoittamista kodin ul- kopuolelle on selvitettävä sen vanhemman, jonka luona lapsi ei pääasiallisesti asu, sukulaisten tai muiden lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen. Sosiaalityöntekijä sel- vittää lapsen/nuoren ja hänen vanhempiensa sekä mahdollisesti läheistensä mielipi- teen sijoituksesta. Mikäli lapsen läheinen haluaa ryhtyä sijaisvanhemmaksi, käyn- nistetään läheisperheen kanssa perhekohtainen sukulaissijaisvanhemmuuden ar- viotyöskentely. Sijaishuoltoyksikkö Tammen sosiaalityöntekijä voi osallistua työs- kentelyyn kunnan sosiaalityöntekijän työparina tai osana tiimiä.

• Kun lapsi tarvitsee pitkäaikaista perhehoitopaikkaa eikä läheisverkostossa ole lap- sen edun mukaisia vaihtoehtoja, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä sijaishuoltoyksikkö Tammeen välittäen tietoa lapsen tarpeista ja asian- osaisten toiveista täyttämällä perustietolomakkeen, jonka tietojen avulla lapselle et- sitään sopivaa perhettä. Lomakkeeseen on tärkeä laittaa monipuolisesti perheen valintaan vaikuttavia tietoja, esim. olennaiset tiedot lapsesta, erityiset hoidon ja tuen tarpeet, vanhempien yhteistyövalmiudet yms. Lomake löytyy Tammen nettisivuilta Kaarinan kaupungin sosiaalipalveluiden alta kohdasta ”Tapahtumakalenteri, lomak- keet ja toimintaohjeet” 🡪 ”Perustietolomake sijaisperhehakuun”.

• Sijaishuoltoyksikkö Xxxxxx sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä lapsen tarpeisiin sopi- viin perhehoitajiin. Perheet arvioivat saamiensa tietojen pohjalta omia valmiuksiaan ja sopivuuttaan ko. lapsen osalta sekä itsenäisesti että yhdessä sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijän kanssa.

• Perhehoitaja ilmoittaa sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijälle päätöksestään sijoi- tuksen mahdollisuuksiin liittyen. Jos perhe on kiinnostunut ryhtymään lapsen sijais- perheeksi, sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä kunnan sosiaalityöntekijään ja molem- mat sosiaalityöntekijät arvioivat vielä yhdessä perheen soveltuvuutta lapsel- le/nuorelle sekä keskinäisen keskusteluiden että perhe-ehdokkaan kanssa käytä- vien keskusteluiden pohjalta.

• Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ilmoittaa lapsen vanhemmille perhehoi- topaikan löytymisestä.

• Perhehoitajat, sosiaalityöntekijät ja lapsi vanhempineen arvioivat halukkuuttaan toiminnan aloittamiseen tutustumistapaamisten yhteydessä. Perhehoitajan on tär- keä saada kaikki se tieto, joka auttaa heitä huolehtimaan lapsesta parhaalla mah- dollisella tavalla lapsen tarpeet ja mieltymykset huomioiden. Tällaisia tietoja ovat ai- kaisemmin annettujen tietojen lisäksi esim. päivärytmi, pelot/mieltymykset/tärkeät asiat.

• Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä sopii lapsen vanhempien ja perhehoita- jien kanssa myöhempien tutustumiskäyntien toteutuksesta, muuttoaikataulusta, lap- sen ja vanhempien yhteydenpidon toteutuksesta ja varaa ajan asiakassuunnitelman teolle. Tutustumisia voidaan mahdollisuuksien mukaan toteuttaa ensin päivävierai- luina perhekodissa laajentaen ne yökyliksi, kun lapsi on siihen valmis.

• Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä varmistaa lapsen/nuoren tarvitsemien palveluiden saatavuuden sijoituskunnasta sekä tekee sijoituspäätöksen ja laatii asiakassuunnitelman: huomioon otettavia asioita ovat esim. lapsen ikä, kehitystaso, hoidon ja tuen tarpeet, sisarussuhteet ja muiden ihmissuhteiden ylläpito, hoidon jat- kuvuus ja sijaishuollon kesto, vanhempien tilanne ja yhteistyökyky.

• Sijoittava kunta valmistelee toimeksiantosopimuksen yhteistyössä perhehoitajien kanssa asiakassuunnitelma huomioiden ja sopimus allekirjoitetaan sisällön hyväk- symisen jälkeen. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee tarvittavat pää- tökset.

Sijoituksen aikana

• Perhehoitajan vastuulla on lapsen/nuoren hoito ja kasvatusprosessi, johon sisälty- vät mm. hoiva ja huolenpito, lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen, perhesuh- teiden tukeminen ja pysyvyyden tarjoaminen, yhteistyö ja asiakassuunnitelmassa sovituista asioista huolehtiminen.

• Sijoittavan kunnan vastuulla on sijoitetun lapsen/nuoren, biologisten vanhempien ja perhehoitajan tukeminen, vastuutyöntekijän nimeäminen ja säännöllisten tapaamis- ten toteuttaminen, tuen antaminen ja muiden tukimuotojen mahdollistaminen sekä perhehoidon valvonta.

• Sijaishuoltoyksikkö Xxxxxx vastuulla on järjestää perhehoitajille tiivistä tukea sijoi- tuksen alkuvaiheessa ja sijoituksen myöhemmissä haasteellisissa kohdissa yhteis- työssä sijoittavan kunnan kanssa. Sijaishuoltoyksikkö Tammi tuottaa ja järjestää eri- laisia yksilö-, perhe- ja ryhmäkohtaisia tukimuotoja: esim. keskustelu- ja ohjaustuki, Ihan iholla –kasvuryhmä, täydennyskoulutukset, sijaishoitajapalvelu, eri kohderyh- mille suunnatut vertaisryhmät, mentorointi, työnohjaajien yhteystietopankki.

• Perhehoidon laatua arvioidaan yhteistyössä sijoittavan kunnan, perhehoitajien ja si- jaishuoltoyksikkö Xxxxxx kanssa.

Perhehoidon päättyessä

• Perhehoidon päättyessä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä arvioi perhehoi- toon sijoitetun lapsen/nuoren tarpeita, laatii asiakassuunnitelman yhdessä asian- osaisten kanssa, tekee tarvittavat päätökset ja irtisanoo toimeksiantosopimuksen

• Perhehoitaja toimittaa säilytyksessään olevat lasta koskevat asiakirjat lapsen asiois- ta vastaavalle sosiaalityöntekijälle edelleen asianmukaisesti hävitettäväksi.

• Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä laatii uuden toimeksiantosopimuksen, mikäli jälkihuolto toteutetaan perhehoitona.

• Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä päättää jälkihuollon viimeistään nuoren täyttäessä 25 vuotta.

3. Perhehoitajien rekrytointi

Perhehoidon rekrytointia on tärkeä tehdä jatkuvasti, jotta perhehoidon vaihtuviin ja kasva- viin tarpeisiin voidaan vastata. Kuntien yhteistyön tiivistäminen suuremmaksi alueelliseksi kokonaisuudeksi tehostaa rekrytointia. Lastensuojelun ja perhehoidon tunnetuksi tekemi- sen lisäksi myös perhehoitajana toimimisen edellytyksien parantaminen tukevat sijaisvan- hemmuudesta kiinnostuneiden rekrytointityötä.

Rekrytointia toteutetaan Tammen nettisivuilla, lehti-ilmoituksilla ja – jutuilla, joissa kerro- taan perhehoidosta sekä alkavista valmennusryhmistä. Myös radiohaastatteluita ja infoilto- ja on järjestetty. Sijaishuoltoyksikkö Tammi osallistuu vuosittain syksyisin järjestettävään valtakunnalliseen rekrytointikampanjaan, jota kautta asialle saadaan laajempaa näyttävyyt- tä eri mediakanavissa. Nettiportaalin xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx kautta aiheesta kiinnostu- neet saavat sijaishuoltoyksikön yhteystiedot lisätietoja varten. Sijaishuoltoyksikön yhteys- tietojen lisäämien kuntien nettisivuille on todettu rekrytointia tehostavaksi tietokanavaksi. Kunnat voivat myös lisätä omille nettisivustoille linkin, joka ohjaa kiinnostuneiden yhtey- denotot sijaishuoltoyksikkö Tammen sivuille.

Sijaishuoltoyksikkö Tammen sosiaalityöntekijät antavat perhehoidosta kiinnostuneille tie- toa sekä perhehoidosta että alkavista ennakkovalmennuksista. Kuntien työntekijät voivat ohjata suoraan kuntiin yhteyttä ottaneet perheet sijaishuoltoyksikköön saamaan tarvittavaa lisätietoa. Jokaiselle yhteyttä ottaneelle ja perhehoidosta kiinnostuneelle perheelle lähete- tään infoa PRIDE-valmennuksesta. Infon mukana lähetetään myös taustatietolomake, jon- ka perheet palauttavat sijaishuoltoyksikköön, mikäli PRIDE-valmennukseen osallistuminen kiinnostaa. Sijaishuoltoyksiköllä on mahdollisuus toteuttaa tarpeen ja kysynnän mukaan maksimissaan neljä valmennusryhmää vuodessa (kaksi ryhmää keväällä ja kaksi ryhmää syksyllä). Taustatietolomakkeen palauttaneisiin perheisiin pidetään yhteyttä tiedottamalla alkavista valmennusryhmistä.

4. Ennakkovalmennus ja perhehoitajaksi hyväksymisen edel- lytykset

Perhehoitolain 6§:n mukaan perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus ennen kuin toimeksiantosopimusta voidaan solmia. Val- mennuksen yhtenä keskeisenä tehtävänä on selvittää aiheesta kiinnostuneen henkilön soveltuvuus ja valmiudet tehtävään. Säännösten mukaan laadukas ennakkovalmennus

▪ vastaa sitä tehtävää, jota perhehoitajalta edellytetään

▪ huomioi lapsen mahdolliset erityistarpeet ja valmennettavan osaamisen

▪ on prosessinomainen, kestoltaan riittävän pitkä ja sisältää riittävän monta ta- paamista

▪ sisältää valmennuksen jälkeisen arviointimenetelmän sekä kirjallisen arvioin- nin osallistujan valmiuksista ja edellytyksistä toimia tehtävässä

▪ sisältää tietoa perhehoitajan asemasta, velvollisuuksista ja lainsäädännöstä

▪ huomioi erityisryhmien vaatimukset

▪ toteutetaan osallistujan omalla äidinkielellä.

Sijaisperheeksi ryhtyminen on suuri haaste ja elämänmuutos. Perheillä, jotka harkitsevat sijaisvanhemmuutta on oikeus saada ennakkovalmennusta ja tietoa siitä, mitä sijaisvan- hemmuus merkitsee. Valmennuksen yhtenä keskeisenä tehtävänä on antaa myös val- mennuksen järjestäjille mahdollisuus arvioida osallistujien valmiuksia toimia perhehoitaji- na. Prosessinomainen ennakkovalmennus on perhehoidon laadun, onnistuneen sijoitus- prosessin ja sijoitusten kestävyyden varmentamiseksi ensiarvoisen tärkeää. On myös huomioitava, että sijoitettavalla lapsella on oikeus päästä hyvin valmentautuneeseen ja arvioituun perheeseen.

Lapsen sijoittaminen perhehoitoon edellyttää laaja-alaista ja huolellista arviointia perhe- hoidon soveltuvuudesta lapselle sekä sopivista perhehoitajista. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuk- siensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa (PhL 6§). Sopivuutta harkitessaan on kiinnitettävä erityistä huomiota kodin ihmissuhteisiin, perhehoitoa antavan henkilön mah- dollisuuksiin ottaa huomioon ja vastata perhehoitoon sijoitettavan lapsen tarpeista hänen etunsa mukaisesti. Henkilön kelpoisuutta perhehoitajuuteen tulee arvioida sijoitettavan lapsen kannalta kokonaisvaltaisesti. Mitä vaativampi lapsen tilanne on, sitä enemmän huomiota tulee kiinnittää perhehoitajien ammattitaitoon ja työssä tarvittavaan tukeen.

Kuka voi ryhtyä perhehoitajaksi?

• Perhehoitaja on vastuullinen aikuinen, joka voi tarjota perhehoidettavalle kodin ja si- toutuu tehtäväänsä tarvittaessa hoidettavan aikuisuuteen saakka

• Perheenjäsenten ihmissuhteet ja elämäntilanne ovat kunnossa, perheen talous on vakaa.

• Perhehoitajalla on kykyä vastata lapsen tarpeisiin, kasvatukseen ja huolenpitoon. Hänellä on mahdollisuus huolehtia lapsen osallistumisesta tarvittaviin tukitoimiin (kuntoutus, terapia yms.)

• Perhehoitaja ei hyväksy eikä käytä fyysisiä rankaisumenetelmiä.

• Perhehoitajalla on riittävästi aikaa lapselle.

• Perhehoitajan esittämässä rikosrekisteriotteessa ei ole estäviä merkintöjä.

• Perhehoitajan terveydentila on hyvä. Tarvittaessa pitkäaikaiselta perhehoitajalta pyydetään lääkärinlausunto terveydentilasta.

• Perhehoitajan ikä vastaa perhehoitoon sijoitettavan lapsen tarpeita

• Perhehoitajana voi myös toimia yhden aikuisen perhe

• Perhehoitaja on osallistunut ennen tehtävään ryhtymistä prosessinomaiseen en- nakkovalmennukseen, jonka arviotyöskentelyn päätöksenä hänet on hyväksytty perhehoitotoimintaan.

• Perhehoitaja on yhteistyökykyinen. Yhteistyötahoja ovat lapsen biologiset vanhem- mat, lähiomaiset, sosiaalityöntekijät ja lapsen asioissa työskentelevät verkosto.

• Perhekodin jokainen perheenjäsen on valmis hyväksymään sijoitettavan lapsen muuton perheeseen ja lapselle halutaan antaa muihin jäseniin nähden tasavertai- nen asema.

4.1. Läheisverkostoselvitys ja arviointityöskentely

Lastensuojelulain 32§:n mukaan ennen lapsen sijoitusta kodin ulkopuolelle on selvitettävä sen vanhemman, jonka luona lapsi ei pääasiallisesti asu, sukulaisten tai muiden lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua

lapsen tukemiseen. Sosiaalitoimen tulee ryhtyä toimenpiteisiin lapsen huollon järjestä- miseksi vanhempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, jos tätä on lap- sen edun kannalta pidettävä aiheellisena. Mikäli lapsen tilanne ja asuminen voidaan turva- ta siten, että läheisverkostosta löytyy sopiva henkilö tai perhe huolehtimaan hänen hoidos- taan ja huollostaan, on ensisijaisesti haettava lapsen huoltoa ja asumista koskevaa mää- räystä. Vanhemmat voivat sopia huollon siirrosta toiselle vanhemmalla tekemällä sopi- muksen lastenvalvojan luona.

Jos vanhempien välinen sopimus ei ole mahdollinen tai jos huoltajuuden siirto tapahtuisi muulle kuin lapsen vanhemmalle, on laadittava hakemus käräjäoikeudelle huoltajuus- ja asumisasian ratkaisemiseksi. Mikäli lapsen asuminen ja huolenpito järjestetään sukulaisen tai muun läheisen luona huoltajuusjärjestelyin, ei kyseessä ole perhehoito eikä kunta tuol- loin ole velvollinen järjestämään ennakkovalmennusta. Kun asumisen järjestäminen ja huoltajuusasioiden järjestely tapahtuvat kunnan myötävaikutuksella ja kodin ulkopuolisen sijoituksen vaihtoehtona, on kunnan varmistettava tulevalle hoitajalle riittävä perehdytys, valmennus ja tuki lapsen asumista järjesteltäessä ja sen aikana.

Läheisverkoston selvitysvelvollisuus koskee kaikkia sijoitustilanteita ellei esim. asian kii- reellisyyden tai muun perustellun syyn vuoksi selvitystä ole tarpeen perusteellisesti tehdä. Sosiaalityöntekijällä on selvitysvelvollisuus myös niissä tilanteissa, joissa lapsen huoltaja kieltää läheisverkoston kartoituksen. Sosiaalityöntekijän harkintaan näissä tilanteissa jää, missä laajuudessa ja millä menettelytavoilla läheisverkostoa voidaan selvittää.

Tärkeää on kuulla myös lasta:

▪ keihin perheen ulkopuolisiin aikuisiin hän luottaa

▪ ketkä henkilöt ovat osallistuneet lapsen arkeen ja huolenpitoon aiemmin

▪ ketkä ovat hänelle merkityksellisiä ja turvallisia aikuisia

▪ keitä hän haluaa asiansa selvittelyyn mukaan tai neuvotteluun tuekseen

▪ keiden luona hän haluaisi asua.

Kartoituksessa selvitetään läheisverkoston voimavaroja, halukkuutta ja edellytyksiä sekä tuen tarvetta suhteessa lapsen tukemiseen myös mahdollisen sijoituksen aikana. Sukulai- silta ja läheisiltä edellytetään samanlaisia valmiuksia kuin kaikilta perhehoitajilta ja ennak- kovalmennuksen pakollisuus koskee myös heitä. Joskus voi tulla tilanteita, joissa lapsi on jo sijoitettu sukulaisen/läheisen luokse ilman ennakkovalmennusta esim. kriisiytyneen ti- lanteen vuoksi. Näitä tilanteita varten on laissa säädetty, että ennakkovalmennus voidaan erityisistä syistä suorittaa loppuun vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta.

Tilanteen monipuoliselle ja perusteelliselle selvittämiselle on annettava riittävästi aikaa. Sukulaisten väliset suhteet, elämäntilanteet tai – olosuhteet eivät aina ole sellaiset, että sijoituksen voidaan arvioida olevan lapsen edun mukainen. Ongelmallisia ovat tilanteet, joissa sukulaisperheellä on oma lastensuojelu- tai toimeentulotukiasiakkuus. Sijoitus iso- vanhemmille voi joskus hämärtää sukupolvien välistä rajaa. Isovanhempien kohdalla on arvioitava, mitkä ovat heidän realistiset mahdollisuutensa vastata esim. vaikeahoitoisen lapsen tarpeisiin ikänsä ja toimintakykynsä puolesta. Vanhempien yhteydenpidon välttä- mätön rajaaminen voi olla sukulaiselle tai läheiselle vaikeaa. Sukulaisten/läheisten ajatus mahdollisuudestaan sitoutua perhehoitoon voi olla sidoksissa sukulaisen omaan arvioon sijoituksen tarpeellisuudesta ja kestosta.

Läheisperheillä on mahdollisuus osallistua kaikille perhehoidosta kiinnostuneille tarkoitet- tuun PRIDE-ennakkovalmennusryhmään. Tuolloin lapsen asioista vastaava sosiaalityön- tekijä on mukana arviointityöskentelyssä tutustumalla perheen tekemiin kotitehtäviin, osal- listumalla perhekohtaisiin keskusteluihin ja loppuarviokeskusteluun. Työskentelyn aikana sosiaalityöntekijä saa perheestä monipuolisesti tietoa päätöksenteon ja mahdollisen jatko- työskentelyn pohjaksi.

Valmennusryhmien toteutusajankohta ei välttämättä vastaa selvityksen valmistumisaikaan liittyviin toiveisiin ja tarpeisiin, sillä ryhmiä käynnistyy 2-4 kertaa vuodessa. Näissä tilan- teissa ennakkovalmennus voidaan tehdä Pesäpuu ry:n laatiman ”Sukulaissijaisvanhem- muudesta kiinnostuneiden ennakkovalmennus ja arviointi” - työskentelymallin mukaisesti. Työskentely käsittää kartoitustapaamisen, viisi perhekohtaista tapaamista ja niiden jälkeen annettavat kotitehtävät, riittävän määrän kotikäyntejä sekä kirjallisen loppuarvion. Tapaa- miset ovat teemoitettu seuraavasti:

• Arki ja verkostot

• Elämäntapahtumat

• Kasvatus ja huolenpito

• Yhteistyö

• Yhteinen arviointi ja päätöksenteko.

Läheisverkostosijoituksen onnistumisen edellytykset:

• sijoitus on lapsen kannalta paras vaihtoehto

• lapsella ja läheisellä on olemassa kiintymyssuhde ja lapsi on viettänyt joitakin aikoja tai viikonloppuja hänen luonaan

• läheinen on ollut aidosti huolissaan lapsen tilanteesta

• läheinen on halukas ja kykenevä suojelemaan ja hoivaamaan lasta, vastaamaan lapsen kehityksellisiin tarpeisiin

• läheinen on valmis ottamaan vastaa tukea ja apua

• läheinen hyväksyy viranomaisyhteistyön ja on halukas yhteistyöhön lapsen van- hempien ja muiden läheisten kanssa

Läheissijaisvanhemman rooli ja asema on erilainen verrattuna sijaisvanhempaan, joka ei ole sukulainen:

• lapselle ja hänen vanhemmilleen läheiset ja näiden koti ovat jo tuttuja, tunnesuhde lapseen/läheisiin on jo olemassa

• sukulaisilla voi olla niin suuri halukkuus lapsen auttamiseen, että realistisen sovel- tuvuusarvion tekeminen vaikeutuu

• sukulaisroolin muutos sijaisvanhemmaksi on haastavaa

• yhteydenpito biologisiin vanhempiin ja muuhun sukuun voi olla parhaimmillaan eri- tyisen helppoa tai vastaavasti haastavaa

• lojaliteettiristiriidat voivat vaarantaa lapsen edun.

Läheisverkoston kartoittaminen on sellaista sosiaalitoimen myötävaikuttamista sijoituk- seen, jonka perusteella lasta hoitaville henkilöille ja hänelle määrätyille huoltajille voidaan muodostaa perhehoitajaan verrattava asema ja oikeus mm. Perhehoitolain mukaisiin kor- vauksiin. Sijoitusta ei työskentelyn jälkeen ole tarkoitus toteuttaa yksityisenä sijoituksena. Riittävän tuen turvaaminen on lakimääräistä myös läheissijoituksissa.

4.2. PRIDE-ennakkovalmennus

Ennakkovalmennuksen järjestämisvastuu on perhehoitoa järjestävillä ja sijoittavilla tahoilla. Varsinais-Suomen sopimuskunnat ovat määritelleet järjestämisvastuun sijaishuoltoyksikkö Tammen tehtäväksi. Sijaishuoltoyksiköllä on mahdollisuus järjestää perheiden kiinnostuk- sen mukaan enimmillään neljä PRIDE-valmennusryhmää vuodessa: kaksi keväällä ja kak- si syksyllä.

PRIDE-valmennuksen tavoitteena on turvata sijaishuollon palveluita tarvitseville lapsille tasavertaiset mahdollisuudet päästä tehtävään ennakolta valmennettuihin perheisiin ja antaa sijaisvanhemmuutta harkitseville perheille riittävästi tietoa perhehoitotoiminnasta, jotta he voivat saamansa tiedon pohjalta tehdä päätöksen sijaisvanhemmaksi ryhtymises- tään. Valmennuksen tavoitteena on myös taata lapselle hyvä hoito ja huolenpito niin, että sijaisvanhemmilla on riittävästi tietoja ja taitoja vastata lapsen yksilöllisiin tarpeisiin ja teh- dä yhteistyötä lapselle tärkeiden ihmisten kanssa. Ennakkotiedon antamisen lisäksi val- mennukseen on yhdistetty arviointi, jossa perheen kykyä ja halukkuutta sijaisvanhemmuu- teen arvioidaan perheiden ja kouluttajien yhteistyönä.

PRIDE-valmennus kestää noin 3-4 kuukautta sisältäen alkuhaastattelun lisäksi yhdeksän ryhmätapaamista (á 3h), vähintään kaksi perhekohtaista tapaamista sekä loppuarviokes- kustelun. Osallistujat saavat ryhmätapaamisten jälkeen kotitehtäviä käsiteltyyn aiheeseen liittyen sekä kehitystehtäviä perhetapaamisten yhteydessä tarpeiden mukaan. Valmennuk- sessa on keskeistä tiedon jakamisen lisäksi kokemuksellinen oppiminen. Erilaisten harjoi- tusten avulla eläydytään omiin, lapsen ja hänen vanhempiensa tilanteisiin ja tunteisiin sijoi- tuksen eri vaiheissa. Valmennusryhmää vetää tehtävään koulutettu kouluttajapari, joista toinen on kokenut lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja toinen on kokenut sijais- tai adoptio- vanhempi.

PRIDE-valmennukseen voivat osallistua perheet, joilla on kiinnostusta perhehoitajuuteen. Perhehoitolain mukaan erityisestä syystä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta. Ryhmämuotoiseen valmennukseen otetaan maksimis- saan 8-9 perhettä. Perhehoitoperheeksi ryhtyminen on koko perheen asia, mistä johtuen molempien puolisoiden osallistumista edellytetään. Perhehoidosta ja sen mahdollisista vaikutuksista perheeseen tulee keskustella kaikkien perheenjäsenten kesken ja kaikkien tulee hyväksyä perhehoidon aloittaminen.

Valmennuksen jälkeen toimintaan halukkaat ja siihen hyväksytyt perheet kootaan ns. ”si- jaisperhepankkiin", jota kautta hyväksytyt perheet ovat sijaishuoltoyksikkö Tammen sopi- muskuntien käytössä keskitetysti.

PRIDE-valmennuksen yhdeksän ryhmätapaamisen teemat ja sisällöt ovat seuraavat:

1. Lapsen oikeus perheeseen - perheen oikeus valmennukseen

Osallistujien ja kouluttajien tutustuminen toisiinsa. Mitä on PRIDE-valmennus?

PRIDE-valmennuksen yhteys lastensuojeluun. Mitä ovat perhehoito ja adoptio? Mitä valmiuksia sijais- ja adoptiovanhemmilta edellytetään?

2. Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen - perheen oikeus tiimiin

Pysyvyyden ja jatkuvuuden merkitys lapselle.

Yhteistyön ja tiimityön merkitys. Mitä on sijaissisaruus?

3. Lapselle lupa kiintyä Kiintymyksen syntyminen ja merkitys. Lapsen kehitys.

Lapsen myönteisen itsetunnon ja identiteetin merkitys.

4. Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä

Xxxxxxxxx menetyksiä sijoitetut ja adoptoidut lapset ovat kokeneet? Xxxxxxxxx tunteita ja reaktioita menetyksen kokemukseen liittyy?

Lapsen tukeminen menetysten suremisessa.

5. Lapsen oikeus perhesuhteisiin

Xxxxxx perhesuhteiden ja niiden tukemisen merkitys lapselle. Elinikäisten ihmissuhteiden merkityksen ymmärtäminen lapsen elämässä.

6. Lapsen oikeus hoivaan, huolenpitoon ja turvallisiin rajoihin Hoivaan, huolenpitoon ja turvallisten rajojen asettamiseen liittyvät haasteet. Lapsen myönteisen itsetunnon, kehityksen ja kasvun tukeminen.

7. Tietoa ja kokemuksia perhehoidosta ja adoptiosta

Tapaaminen, jossa on perhehoidon ja adoption asiantuntijoista koottu paneeli. Osallistujilla on mahdollisuus kutsua tapaamiseen myös sukulaisiaan, naapureitaan ja muuta verkostoaan kuulemaan ja kysymään perhehoidosta ja adoptiosta.

8. Muutokseen valmistautuminen

Perhe ja lapsi muutoksessa. Kun perheestä tulee sijais- tai adoptioperhe. Lapsen ja perheen tukeminen muutoksessa.

Valmennuksen päättäminen. Yhteiseen arviointiin ja päätöksen tekemiseen valmistautu- minen.

9. Perhehoidon tietopaketti

Perhehoidon tukimuodot. Toimeksiantosopimuksen sisältö ja tekeminen. Perhehoitajan verotus ja sosiaaliturva. Perhehoitajuuden ja kodin ulkopuolisen työelämän yhteensovitta- minen. Vakuutukset.

4.3. Perhehoitajan valmiudet

Onnistunut perhehoitosijoitus edellyttää perhehoitajilta monia tietoja, taitoja ja ominaisuuk- sia, joita kutsutaan valmiuksiksi. Lapsen ja nuoren perhehoitajalla tulee olla valmius:

• Suojella ja hoivata lasta

• Tukea lapsen yksilöllistä kehitystä

• Tukea lapsen suhteita vanhempiin ja muihin lapselle tärkeisiin ihmisiin

• Sitoutua lapseen sekä edistää ennakoitavuutta ja jatkuvuutta lapsen elämässä

• Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa.

4.4. Rikostaustan selvittäminen

Perhehoitajat kuuluvat ryhmään, jota velvoitetaan selvittämään lasten kanssa työskentele- vien rikostausta. (Xxxx lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Ennen perhehoidon toimeksiantosopimuksen tekemistä kunta pyytää perhehoi- tajalta nähtäväksi rikosrekisteriotteen, joka ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi eikä sii- nä saa olla merkintöjä esim. lapsiin kohdistuvista tai pahoinpitelyrikoksista. Rikosrekiste- riote palautetaan sen esittäneelle perhehoitajalle välittömästi eikä sitä saa kopioida tai ot- taa sosiaalitoimen säilytettäväksi.

4.5. Ehdottomat esteet perhehoitoon ryhtymiselle

Ehdottomat esteet perhehoitoon ryhtymiselle ovat esim.

• rikosrekisterimerkinnät liittyen erityisesti lapsiin kohdistuviin ja pahoinpitelyrikoksiin

• perheessä hyväksytään ja käytetään fyysisiä rangaistusmenetelmiä

• perheessä käynnissä oleva aktiivinen tai toistuva lastensuojeluasiakkuus (esim. las- tensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tai sijaishuollon asiakkuus, oma lapsi sijoitet- tu kodin ulkopuolelle)

• perheellä on aktiivinen tai toistuva toimeentulotukiasiakkuus

• fyysiset pitkäaikaissairaudet, joiden ennustetaan aiheuttavan toimintakyvyn laskua

• mielenterveyden häiriöt ja sairaudet, jotka vaikeuttavat perhehoitotyötä

• päihdeongelma

• akuutti kriisi perheessä tai elämäntilanteessa (esim. xxxxxxx huoltajuuskiista)

• arjenhallinnan vaikeudet perheessä

• puoliso tai joku muu perheenjäsen vastustaa ennakkovalmennukseen tuloa tai sijoi- tusta

• asuinkunnan arvio perheen sopimattomuudesta perhehoitajuuteen

• hylkäävä arvio ennakkovalmennuksesta.

5. Perhekoti

Perhekodilla tarkoitetaan Perhehoitolain mukaisen toimeksiantosopimuksen tehneen per- hehoitajan yksityiskotia, jossa sekä sijoitettu lapsi että perhehoitajat asuvat. Perhehoidos- sa käytettävien tilojen tulee olla rakenteeltaan, tiloiltaan, varustetasoltaan, terveydellisiltä ja muita olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopivat ja turvalliset. Perhekodin sijain- nissa on huomioitava sijoitettavan tarvitsemat palvelut ja mahdollisuus yhteydenpitoon lapsen läheisten kanssa.

Jokaisella sijaishuoltoon tulevalla lapsella tulee olla mahdollisuus yksityisyyteen ja omaan rauhaan. Perhekodin soveltuvuudessa huomioidaan myös perheen keskinäiset ihmissuh- teet ja kodin ilmapiiri. Perhekodin sopivuutta harkittaessa on selvitettävä, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet lapsen sijoituksen ja voiko lapsi saada on perhekodissa tasa- arvoisen aseman suhteessa muihin jäseniin. Soveltuvuutta arvioitaessa huomioidaan myös perhehoitajan mahdollisuudet huomioida ja vastata sijoitettavan lapsen kehitystar- peisiin. Lapsella on oikeus saada osakseen hyvää kohtelua ja laadukasta perhehoitoa.

5.1. Perhekodin koko

Sijoittava kunta varmistaa, että lapsi sijoitetaan perheeseen, jossa hoidettavien enim- mäismäärä ei ylity. Hoidettavien määrää arvioitaessa tehdään kokonaisarvio, jossa kes- keisenä tekijänä on perhehoidossa hoidettavan kodinomaisen hoidon, osallisuuden ja lä- heisten ihmissuhteiden turvaaminen sekä sijoitettavan lapsen perusturvallisuuden ja sosi- aalisten suhteiden edistäminen. Sijoitusta tehdessä huomioidaan sekä sijoitettavan lapsen tai nuoren että perheessä jo elävien lasten ja muiden hoidettavien etu.

Perhehoidossa saa hoitaa samanaikaisesti enintään neljää henkilöä mukaan lukien perhe- hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt. Hoidettavien määrästä voidaan poiketa vain erityistilan- teissa, joita voivat olla esim. tietyn lapsen sijoittaminen hänelle tuttuun perheeseen tai ti- lanteet, jolloin hoitoa annetaan sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Perhekodissa saadaan hoitaa samanaikaisesti enintään kuutta henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella on Perhehoitolain 6§:n 1 momentissa (koulutuksen, kokemuksen tai henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella sopiva) ja toisella 3 momen- tissa säädetty kelpoisuus (tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kas- vatustehtävistä).

Mikäli perhekoti toimii myös tukiperheenä, ei tukiperhelapsia lähtökohtaisesti lasketa mu- kaan hoidettavien lasten määrään. Kokonaisarviossa tulee tuolloin ottaa huomioon toimin- nan luonne, perheen jaksaminen, sijoitettujen lasten hyvän hoidon takaaminen sekä per- heessä jo asuvien lasten mielipide ja hyvinvointi. Kuntien on hyvä tehdä yhteistyötä kes- kenään ja valvoa perhekodin lapsilukua.

Perhehoitajalla ei ole oikeutta tiettyyn sijoitukseen tai tiettyyn määrään sijoituksia. Perhe- hoidon sijoituksista päättää aina kunta hoidettavien tarpeiden pohjalta. Hoidettavien määrä on suhteutettava perhehoitajien lukumäärään, hoidettavien tarvitsemaan hoitoon ja kasva- tukseen sekä toiminnan luonteeseen. Toiminnan on oltava sovitettua asiakkaan tarpeisiin (esim. ikäihmisten lyhytaikaiset perhehoitojaksot verrattuna pitkäaikaiseen lastensuojelun sijaishuoltoon).

Ennen Perhehoitolain (263/2015) voimaantuloa 1.4.2015 tehtyyn sopimukseen perustuva perhehoito voi hoidettavien määrän osalta jatkua niin pitkään kuin hoidettavan hoidon tar- ve sitä edellyttää.

6. Perhehoidon valvonta

Sijoittavan kunnan tehtävänä on mahdollistaa lapsen hyvinvoinnin kannalta olennaiset asi- at ja valvoa niiden käytännön toteutumista. Onnistunut perhehoito perustuu avoimeen ja tasa-arvoiseen yhteistyöhön, jossa sekä sijoittajan että perhehoitajan asiantuntemus huo- mioidaan asiakassuunnitelmia ja päätöksiä tehtäessä. Yhteistyön sujumisen kannalta riit- tävä yhteydenpito sijoittajan ja perhehoitajan välillä on välttämätöntä.

Lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon toteu- tuu lapsen edun mukaisesti ja lapsen sijaishuollon aikaisia oikeuksia toteuttaen. Sijoittavan kunnan on myös huolehdittava, että lapsi saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka

sijoituskunnan (perhehoitajien asuinpaikkakunnan) on järjestettävä. Kun lapsi sijoitetaan pois kotipaikkakunnaltaan, sijoittajakunnan tulee ilmoittaa sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle lapsen sijoituksesta sekä sen päättymisestä. Tällä turvataan sijoi- tetun lapsen palvelujen ja tukitoimien järjestäminen sekä sijaishuoltopaikan valvonta. Sijoi- tuskunnan on pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista. (LsL 78§).

Sijoittava kunta toteuttaa valvontatehtävää yhteistyössä sijoituskunnan, sijaishuoltoyksikön ja aluehallintoviraston (AVI) kanssa. AVI ja Valvira ohjaavat ja valvovat kuntien toiminnan lainmukaisuutta.

Perhehoidon valvonta voidaan jakaa ennakolliseen, suunnitelmalliseen ja reaktiiviseen valvontaan. Sisällöllisesti valvonta voi olla laillisuusvalvontaa eli toiminnan lainmukaisuu- den ja tarkoituksen mukaisuuden seurantaa ja valvontaa.

6.1. Ennakollinen ja suunnitelmallinen valvonta

Rekrytointi, ennakkovalmennus ja hyvin toteutettu sijoitusprosessi ovat ennakollisen val- vonnan tärkeimpiä muotoja. Suunnitelmallisia valvontakäyntejä tehdään ennalta sovituilla tapaamisilla, joissa käydään yhdessä läpi perhehoitoon liittyviä asioita ja arvioidaan yhteis- työssä, miten perhehoitajan valmiudet, perhekodin henkinen ilmapiiri ja lapsen asema suh- teessa perhekodin muihin jäseniin vastaavat lapsen tarpeita ja etua. Valvonnan keinona säännöllinen ja riittävän usein toteutettu yhteydenpito perhehoitajaan ja lapseen tukevat perhehoidon onnistumista ja laatua. Valvonnan painopisteenä on perhehoidon riittävän tuen järjestäminen, jotta puutteiden tai epäkohtien ilmaantuminen ehkäistään ennalta tai niihin voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa. Suunnitelmallinen ohjaus ja toimiva vuoro- vaikutus perhehoidon osapuolten välillä lisäävät keskinäistä luottamusta ja edistävät yh- teistyötä.

Sosiaalityöntekijän käynneillä on mahdollisuus seurata perhehoidon toimintaedellytyksiä sekä lasten hoidon ja kasvatuksen periaatteita. Sosiaalityöntekijän tulee tavata lasta ja keskustella lapsilähtöisiä työskentelymenetelmiä hyödyntäen sijoitetun lapsen kanssa kahden kesken, jotta lapsi voi kertoa luottamuksellisesti omasta tilanteestaan ja kokemuk- sistaan. Lapsen kokemus hoidosta ja huolenpidosta on tärkeä sijaishuollon laatua arvioita- essa. Lapsen tulee olla tietoinen omien oikeuksiensa lisäksi siitä, mikä on hyvää ja hyväk- syttävää kohtelua. Hänellä tulee olla tieto tahoista, joiden puoleen voi kääntyä, mikäli ko- kee joutuneensa väärin kohdelluksi. Perhehoidon turvallisuuden ja laadun varmistamiseksi kaikilla perheessä asuvilla lapsilla tulee olla suora kontakti joko lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään tai perhehoitajalle määrättyyn vastuutyöntekijään.

6.2. Reaktiivinen valvonta

Jos lapsen sijoittanut kunta tai sijoituskunta havaitsee perhehoitajan toiminnassa sellaisia epäkohtia tai puutteita, jotka voivat vaikuttaa lasten hoitoon tai huolenpitoon, on em. taho- jen ilmoitettava asiasta välittömästi toinen toisilleen sekä muille samaan perhekotiin sijoit- taneille kunnille. (LsL 79§). Sijoittaja- ja sijoituskunta voivat tarkastaa perhehoitopaikan toiminnan ja tilat ennalta ilmoittamatta, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Perusteltuja syitä ovat mm. lapsen/nuoren pyyntö tehdä tarkastuskäynti tai kunnalle tullut ilmoitus, jossa perhekodissa epäillään olevan epäkohtia. Valvontamenetelmät valitaan ta- paus- ja tilannekohtaisesti. Tarkastustilanteessa työntekijä on päästettävä kaikkiin perhe-

hoitopaikan tiloihin ja tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Työntekijällä on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana.

Toiminnassa havaituista puutteista tai epäkohdista keskustellaan heti perhehoitajien kans- sa. Perhehoitajilla on mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä tilanteesta, saada kokemus kuulluksi tulemisesta sekä ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi yhdessä sovitta- valla tavalla. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä keskustelee havaituista epäkoh- dista harkintansa mukaan lapsen ja tämän vanhempien kanssa. Kokonaistilanteen selvit- tämiseksi on hyvä kartoittaa myös muiden viranomaisten näkemyksiä tilanteesta. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä konsultoi tarvittaessa sijaishuoltoyksikkö Tammen so- siaalityöntekijää valvonnan aloittamisesta.

Asioiden välitön ja avoin selvittäminen luo edellytyksiä keskinäisen luottamuksen säilymi- selle ja nopealle tilanteeseen puuttumiselle. Perhehoitajalle on tärkeä antaa selkeä kuvaus havaitusta epäkohdasta ja millaisia muutoksia toimintaan odotetaan, jotta asian kanssa voidaan työskennellä. Havaittuihin epäkohtiin ei aina löydy nopeaa ratkaisua, mutta per- hehoitajan on tärkeä sitoutua vastaanottamaan tiivistä tukea ja sijoittavan kunnan sitoutua tukea järjestämään. Sijaisperheen palvelusuunnitelma, tukitoimien riittävyys ja tarkoituksen mukaisuus tarkistetaan. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on tarpeen mukaan yhteydessä sijaishuoltoyksikkö Tammeen tarvittavan tuen järjestämiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi.

Ostopalveluperhehoidon kohdalla lasten asioista vastaava sosiaalityöntekijä tarkistaa tuo- tetun palvelun sopimuksen mukaisuuden.

Valvontaprosessin aikana lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tapaa työparin kans- sa perhehoitajia keskustellen epäkohdista ja niiden korjaamiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Tapaamisista on hyvä kirjata muistio, joka annetaan myös perhehoitajalle. Keskusteluiden tavoitteena on antaa/saada palautetta työskentelystä, sopia mahdollisten jäljellä olevien epäkohtien korjaamiseen liittyvistä toimenpiteistä ja niiden toteutumisen tarkastamisen ajankohdasta. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä osallistaa harkintansa mukaan lapsen vanhemmat mukaan valvontaprosessiin.

Epäkohtien korjaantumisen jälkeen valvontaprosessi päätetään ja siitä annetaan ilmoitus myös perhehoitajalle.

Jos perhehoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi korjaustoimenpiteistä huolimat- ta tai puutetta ei ole korjattu asetetussa määräajassa, on sijoittajakunnan huolehdittava lapsen hoidon järjestämisestä hänen etunsa ja tarpeidensa mukaisella tavalla. Ellei puutet- ta korjata tai voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksian- tosopimus voidaan purkaa välittömästi.

7. Lapsen sijoitus perhehoitoon

Jokaisella sijoitetulla lapsella on oikeus laadukkaaseen, hänen yksilölliset tarpeensa huo- mioon ottavaan perhehoitoon. Lastensuojeluasiakkuus on tärkeää nähdä jatkumona, jossa eri vaiheet tukevat toinen toisiaan. Laadukkaan sijoitusprosessin päämääränä on mahdol- lisimman kattavalla tiedonkeruulla, suunnitelmallisuudella ja moniammatillisella arvioinnilla mahdollistaa lapsen tarpeiden ja tarvittavan palvelun kohtaaminen sekä luoda suotuisa

alku hyvälle hoitosuhteelle ja laadukkaalle työlle, jossa lapsi ja hänen läheisensä huomioi- daan.

Riittävä sosiaalityön tuki kaikissa lastensuojelun vaiheissa on olennaista. Erityisen tärkeää tuki on lastensuojeluketjun kriittisissä pisteissä eli siirtymävaiheissa avohuollosta sijais- huoltoon ja sijaishuollosta jälkihuoltoon. Puutteellinen suunnittelu ja työskentely edellises- sä vaiheessa näkyvät ylimääräisinä haasteina seuraavassa vaiheessa. Muutosvaiheiden työskentelyllä on suora sisältövaikutus sijoitetun lapsen ja nuoren ainutkertaiseen elä- mään. Tavoitteena on luoda lapsen kasvulle ja kehitykselle mahdollisimman myönteiset olosuhteet ja vielä siten, että arvio tarpeita vastaavasta sijoituspaikasta onnistuu heti.

7.1. Sijoitus avohuollon tukitoimena

Avohuollon tukitoimiin on ryhdyttävä, kun lastensuojelun tarve on todettu. Tukitoimien tar- koituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa lapsen hoidosta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia. Tukitoimien on oltava suunnitelmallisia ja vastattava lapsen ja perheen yksilöllisiin, tilannekohtaisiin tarpeisiin.

Avohuollon tukitoimena tapahtuva sijoitus on määräaikainen tuen tarvetta arvioiva tai kun- touttava jakso. Se on suunnitelmallinen tukitoimi, joka järjestetään asiakassuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla. Avohuollon sijoituksen tulisi tapahtua ensisijaisesti siten, että lapsi si- joitetaan yhdessä hänen vanhempansa, huoltajansa tai muun hänen hoidostaan ja kasva- tuksestaan vastaavan henkilön kanssa. Koko perheen sijoitus voidaan järjestää myös per- hehoidossa. Lapsi voidaan sijoittaa lyhytaikaisesti yksin avohuollon tukitoimena perhehoi- toon maksimissaan kolmeksi kuukaudeksi, mikäli sijoitus on tarpeen:

1. lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi

2. lapsen kuntouttamiseksi; tai

3. lapsen huolenpidon järjestämiseksi väliaikaisesti huoltajan tai muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavan henkilön sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi.

Sijoituksen aikana perheelle järjestetään kuntoutusta ja tarjotaan ratkaisuja siten, että lapsi voi palata mahdollisimman nopeasti takaisin kotiin. Sijoitusta voidaan käyttää perheen ly- hytaikaisissa kriiseissä (avioero, murrosiän vaikeudet tms.) tai pitempiaikaisten ongelmien selvittelemisessä (esim. mielenterveysongelmat, vanhemmuuteen liittyvät kysymykset, päihteiden väärinkäyttö). Joissakin tilanteissa erityisesti täysi-ikäisyyttä lähestyvien lasten osalta avohuollon sijoitus voi olla onnistunein ratkaisu. Tällöin lapseen yksin kohdistunut sijoitus voi kestoltaan olla pitempiaikainenkin.

Sijoitukseen vaaditaan lapsen huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumus. Jos huoltaja vaatii avohuollon sijoituksen lakkauttamista eikä huostaanoton edellytyksiä ole, on avohuollon sijoitus lakkautettava heti. Avohuollon tukitoimena tapahtuvan sijoituksen aika- na ei voida rajoittaa lapsen ja hänen huoltajansa välistä yhteydenpitoa eikä käyttää Las- tensuojelulain 11 luvun mukaisia rajoitustoimenpiteitä. Mikäli 12 vuotta täyttänyt lapsi itse vaatii avohuollon sijoitusta, mutta hänen huoltajansa vastustaa sitä, on arvioitava edelly- tykset edunvalvojan määräämiseksi. Samalla on arvioitava myös huostaanoton edellytys- ten täyttymistä. Ensisijaisesti tulisi kuitenkin pyrkiä ratkaisemaan lapsen ja hänen huolta- jansa välinen mahdollinen ristiriita sosiaalityön keinoin.

Jos lapsen kodin ulkopuolisen sijoituksen tarve jatkuu yli kolme kuukautta, on selvitettävä sijoituksen jatkamisen edellytykset ja sen vaihtoehdot, kuten mahdollinen sijaishuollon tar- ve. Jos avohuollon sijoitusta jatketaan, tilanne tulee arvioida kolmen kuukauden välein. Arvioinnin yhteydessä on selvitettävä myös mahdollinen huostaanoton tarve. Lasta ei sijoi- teta toistuvasti avohuollon tukitoimenpiteenä, ellei lapsen etu välttämättä vaadi uutta lyhyt- aikaista sijoitusta. Lapselle tulee turvata ihmissuhteiden pysyvyys, eikä häntä tule siirrellä epätarkoituksenmukaisesti kodin ja sijoituspaikan välillä.

Jos lapsi Lastensuojelulain 40 §:ssä mainituista syistä tarvitsee kiireellisesti apua, voidaan avohuollon tukitoimia järjestää kiireellisesti edellyttäen, että tukitoimet ovat lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia, mahdollisia ja riittäviä (LsL 37 b §). Lapsel- le voidaan järjestää kiireellinen avohuollon sijoitus kiireellisen sijoituksen sijasta.

Avohuollon järjestämisestä vastaa lapsen kotikunta. Kun lapsi on sijoitettuna avohuollon tukitoimenpiteenä toisen kunnan alueelle, sijoittajakunta ja sijoituskunta vastaavat yhteis- työssä avohuollon järjestämisestä, mutta kustannusvastuu kuuluu sijoittajakunnalle.

7.2. Kiireellinen sijoitus

Jos lapsi on Lastensuojelulain 8. luvussa mainituista syistä välittömässä vaarassa tai muu- toin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa, hänet voidaan sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon. Kiireellinen sijoitus voi kestää korkeintaan 30 päivää ja jatkua toiset 30 päi- vää kun LsL:n 38§:ssä mainitut säädökset täyttyvät.

7.3. Huostaanotto ja sijaishuolto

Jos kodin ulkopuolista sijoitusta harkittaessa on todennäköistä lapsen ja perheen olosuh- teet huomioonottaen, että lapsi ei voi pitkähköön aikaan (esim. puoleen vuoteen) palata kotiinsa, tulee selvittää täyttyvätkö tilanteessa huostaanoton edellytykset ja järjestää tarvit- taessa lapselle sijaishuolto. Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, on se jär- jestettävä viivytyksettä. Sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. Sijoituksesta päätettäessä on määriteltävä sijoituksen tavoitteet ja arvioitu kesto. Tämä tulisi tehdä ensisijaisesti asia- kassuunnitelmassa, jossa määritellään yhdessä asiakkaiden kanssa em. asioiden lisäksi ajankohta, jolloin sijoituksen tavoitteiden toteutumista arvioidaan.

Huostaanottoon ja sijaishuoltoon turvaudutaan vain, jos kodin olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen uhkaavat vaarantaa vakavasti lapsen terveyttä tai kehitystä. Lisäksi huos- taanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan ryhtyä vain, jos avohuollon tukitoimet eivät ole olleet mahdollisia, sopivia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. On myös arvioitava, että sijaishuolto on lapsen edun mukaista. Huostaanoton edellytykset on arvioi- tava sekä lapsen että vanhempien kannalta. Lapsen kannalta on varmistuttava siitä, että huostaanotto on se vaihtoehto, joka parhaiten turvaa lapsen kehityksen. Sijaishuoltoa jär- jestettäessä ei voida tyytyä lasta ”säilyttävään” hoitoon, vaan sijaishuollon on oltava lapsen nykytilanteeseen nähden parempi vaihtoehto ja vastattava lapsen edun mukaisella tavalla hänen yksilölliseen hoidon ja huollon tarpeeseensa. Sosiaalitoimen tulee varmistua siitä, että kaikki mahdollinen on tehty perheen tukemiseksi. Arvioinnin tulee olla lapsilähtöistä. Laadukkaasti tehdyssä huostaanotossa sekä lapsen että vanhempien toivomukset, mielipi- teet ja kulttuuritausta on otettu huomioon.

Lapsen edun toteuttaminen lastensuojelutyössä tarkoittaa, että lapselle turvataan yksilöllis- ten tarpeiden ja odotusten mukainen kohtelu ja kehittymisen mahdollisuus. Jokainen lasta koskeva päätös tai ratkaisu on tehtävä niin, että se on perusteltu lapsen näkökulmasta. Lapsen edun arvioinnissa on aina kyse kokonaisharkinnasta, joka liittyy lapsen yksilölli- seen tilanteeseen ja erityistarpeisiin. Eri-ikäisten lasten elämäntilanteessa arvioidaan osin samoja, osin ikäkausittain eroavia tekijöitä. Xxxxxx etua määriteltäessä on otettava huo- mioon lapsen ikä ja kehitystaso sekä perheen kokonaistilanne. Perheissä on erilaisia käy- täntöjä mm. lapsen kasvattamisessa ja siksi on tärkeää keskustella kaikkien perheen- jäsenten kanssa. Lapsen mielipidettä ja tuntemuksia voidaan selvittää keskustelun lisäksi myös havainnoimalla ja tutkimalla sekä kuulemalla ja keräämällä tietoa esimerkiksi lapsen läheisiltä ihmisiltä, koulusta ja päiväkodista.

Lastensuojelutyön lähtökohtana ovat lapsen tarpeet, jotka on otettava huomioon myös ai- kuisille suunnatuissa palveluissa. Jos lapsen ja vanhemman edut ovat keskenään ristirii- dassa, on asia ratkaistava lapsen edun hyväksi. Viranomaisilla, vanhemmilla ja lapsella itsellä saattaa olla hyvinkin erilaiset mielipiteet siitä, mikä on parasta lapselle. Viranomais- työssä joudutaan pohtimaan, onko huostaanotto käytettävistä vaihtoehdoista paras tai on- ko se tarjolla olevista epätyydyttävistä vaihtoehdoista kaikkein vähiten huono.

Huostaanottopäätöstä tehtäessä on arvioitava, voidaanko sijaishuollossa paremmin turva- ta lapselle tasapainoinen kehitys, hyvinvointi ja läheiset sekä jatkuvat ihmissuhteet. On punnittava, mikä vaihtoehto parhaiten toteuttaa lapselle:

• mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukai- sen valvonnan ja huolenpidon

• taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen

• turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden

• itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen

• mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa oloissaan sekä

• kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen.

Huostaanottopäätöksessä on kyettävä kuvaamaan, millä tavalla sijaishuolto tarjoaa pa- remman vaihtoehdon lapsen hoidollisiin ja kasvatuksellisiin tarpeisiin kuin kotiin jääminen. Sijaishuollon tavoitteena on antaa lapselle turvallinen koti, yksilöllinen huolenpito ja hoito sekä mahdollisuus pitkäaikaisiin ihmissuhteisiin ja yhteydenpitoon biologisten vanhempien kanssa.

Huostaanottoa valmistelevalla sosiaalityöntekijällä tulee olla säännöllinen työnohjaus ja mahdollisuus konsultaatioon sekä työskentelyyn työparin kanssa. Työntekijällä on oltava mahdollisuus saada tarvittaessa lausuntoja lastensuojelun asiantuntijaryhmältä sekä tukea tiimiltä tai työryhmältä, jossa on oman alan kokemukseen perustuvaa osaamista huos- taanotoista. Kunnan on huolehdittava, että lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on käytettävissään lapsen kasvun ja kehityksen, terveydenhuollon, oikeudellista sekä muuta lastensuojelutyössä tarvittavaa asiantuntemusta.

7.4. Sijoituspaikan valinta

Perhehoito on laitoshoitoon nähden ensisijainen sijaishuollon muoto. Sijaishuolto voidaan järjestää laitoshoitona vain, jos sitä ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tuki- toimien avulla perhehoidossa tai muualla. Xxxxxx edun mukaista on päästä heti hänen

tarpeisiinsa vastaavaan sijaishuoltopaikkaan. Mikäli arvioidaan, ettei perhehoito tukitoi- mienkaan avulla turvaisi lapsen edun mukaista sijaishuoltoa, toteutetaan sijaishuolto lai- toshoitona. Rajoitustoimenpiteitä tarvitsevaa lasta ei ole syytä sijoittaa perhehoitoon, jossa toimenpiteiden käyttö ei lain mukaan ole sallittua.

Tavoitteena on löytää perhekoti, jolla on parhaat mahdolliset valmiudet vastata sijoitetta- van tarpeisiin. Sosiaalityöntekijä kartoittaa lapsen ja hänen perheensä kanssa heidän tar- peitaan ja ottaa yhteyttä sijaishuoltoyksikköön sopivan sijoituspaikan löytymiseksi lapselle. Arvioinnin tavoitteena on selvittää, mitkä perhekodit pystyvät vastaamaan lapsen tarpei- siin. Perhe-ehdokkaiden tulee saada kaikki tarvittavat taustatiedot, jotka vaikuttavat lapsen hoitoon ja kuntoutumisen edellytyksiin, voidakseen itsenäisesti ja yhdessä sosiaalityönteki- jän kanssa arvioida valmiuksiaan vastata lapsen tarpeisiin. Lasta koskevia tietoja xxxx- xxxx tässä vaiheessa perheelle ilman tunnistettavia henkilötietoja. Perhehoitaja puolestaan antaa tarvittavat tiedot omasta perheestään ja valmiuksistaan tehtävään sekä kunnan pal- veluista ja harrastusmahdollisuuksista yms. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä valitsee lapselle perhekotipaikan sijaishuoltoyksikön antamien tietojen ja sopiviksi arvioitu- jen vaihtoehtojen pohjalta.

Sijoituspaikkaa valittaessa on huomioitava ja arvioitava:

• Minkä ikäinen lapsi on kyseessä ja kuinka pitkään hän on ollut lastensuojelun toi- menpiteiden piirissä?

• Mitkä tekijät ja tarpeet ovat sijoittamisen taustalla ja miten ne vaikuttavat sijaishuol- toon?

• Mitkä ovat lapsen läheisverkoston mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai olla lapsen tukena?

• Mikä on mahdollisesti lapsen vaurioitumisen taso ja sen vaatima terapia tms. kun- toutusmuodot?

• Missä lasta on hoidettu ja tullaan hoitamaan? Onko sijaishuoltopaikalla edellytyksiä jatkaa hoitosuhdetta? Mitkä ovat hoidon jatkuvuuden edellytykset? Voiko sijaishuol- topaikka vastata muihin kuntoutustarpeisiin?

• Onko lapsen biologisilla vanhemmilla edellytyksiä, halua ja kykyä toimia yhteistyös- sä sijaishuoltopaikan kanssa? Voidaanko valinta tehdä yhteistyössä perheen kans- sa?

• Lapsen ja biologisen perheen yhteydenpito ja miten etäisyydet mahdollistavat sen? Kyetäänkö turvaamaan sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden jatku- vuus? Sijoitetaanko sisarukset samaan paikkaan?

• Pystyykö sijoituspaikka vastaamaan lapsen kielelliseen, kulttuuriseen ja uskonnolli- seen taustaan?

• Onko lapsen terveydentila tutkittu, jotta hänen tarvitsemansa hoito ja huolenpito voidaan turvata sijaishuollon aikana?

• Onko suunnitelmissa nopea kotiuttaminen? Miten pitkästä sijoittamisesta on kyse tässä vaiheessa; onko edellytyksiä tavoitella kotiuttamista lähiaikoina? Miten huo- mioidaan perheen jälleenyhdistäminen?

• Onko sijoituspaikassa muita lapsia? Millä problematiikalla muut lapset ovat?

• Minkälainen koulutus sijoituspaikan vanhemmilla on? Mikä on koulutuksen ja koke- muksen suhde sijoitettavan lapsen hoidollisiin ja kasvatuksellisiin tarpeisiin?

• Miten hyvin laatukriteerit täyttyvät sijoituspaikassa?

• Miten hyvin sijoituspaikka pystyy vastaamaan tämän lapsen tarpeeseen?

• Mikä on lapsen oma toive ja sen suhde sijoituspaikan tarjoamiin mahdollisuuksiin; liittyen mm. lapsen harrastuksiin, kiinnostuksen kohteisiin jne.?

• Miten sijoittaja voi tukea tätä sijoitusta? Miten sijaishuoltopaikkaan järjestetään riit- tävät lapsen edun mukaiset tukitoimet?

• Mitä enemmän ammatillisuutta lapsen hoito vaatii, sitä todennäköisempää on, että sijaishuoltopaikaksi tarvitaan ammatillinen perhekoti, lastensuojelulaitos, koulukoti tmv.

• Mitä enemmän kodinomaisuutta lapsen hoito ja kuntoutuminen vaativat, sitä toden- näköisempää on, että oikea sijaishuollon muoto on perhehoito

7.4.1. Lapsen tarpeiden huomiointi

Sijoituspaikan valinta perustuu aina lapsen etuun. Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettä- vä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle:

• tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet;

• mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukai- sen valvonnan ja huolenpidon;

• taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen;

• turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden;

• itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen;

• mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä

• kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen.

Sijoituspaikkaa valittaessa on otettava huomioon se, mitkä ovat avohuollon tukitoimien tai huostaanoton taustalla olevat ja lastensuojelutarpeesta johtuvat lapsen fyysiset, psyykki- set, emotionaaliset ja sosiaaliset tuen tarpeet. Valinnassa tulee ottaa huomioon lapsen ikä ja kehitystaso, mahdolliset erityiset hoidon ja tuen tarpeet, koulunkäyntiin liittyvät erityis- tarpeet ja harrastukset. Vaihtoehtoja arvioitaessa huomioidaan sijaisvanhempien työ- ja perhehoitokokemus ja koulutus sekä muiden sijoitettujen lasten määrä, ikäjakauma ja hoi- dolliset erityispiirteet.

Perhehoitoa käytettäessä on huolehdittava siitä, etteivät sijoitettavat lapset ole sijoitusvai- heessa liian vaurioituneita tullakseen hoidetuksi sijaisperheessä. On tärkeä huomioida, että perhehoidossa ei voida käyttää lastensuojelulain mukaisia rajoittamistoimenpiteitä.

7.4.2. Sijoituksen tarkoitus ja tavoitteet

Sijoituspaikkaa valittaessa on arvioitava sitä, mitä lapsi tarvitsee lastensuojelupalveluilta ja millainen paikka parhaiten vastaa tähän tarpeeseen. Lapsen asioista vastaavan sosiaali- työntekijän on kerrottava sijaisvanhemmille avoimesti ja kattavasti avo- ja sijaishuollon tar- koituksesta, sijoitettavan lapsen ja perheen tilanteesta sekä mahdollisista sijoitukseen vai- kuttavista asioista, sillä perhehoitajan on pystyttävä vastaamaan omalta osaltaan lapsen kokonaistilanteesta nouseviin asioihin sekä lapsen hoidon ja huolenpidon tarpeisiin. Tieto- jen avoin ja perusteellinen käsittely edistää kaikkien tahojen sitoutumista sijoitukseen sekä vähentää virheellisten tulkintoja ja sijoitusten ennakoimattomia katkeamisia.

Sijoituksen tarkoitus määrittää sijoituksen arvioitua kestoa, vaikka tilanteet ja tarpeet saat- tavat muuttua sijoituksen aikana. Huostaanotettujen lasten sijoitukset ovat aina voimassa

toistaiseksi. Joitakin arvioita sijaishuollon kestosta saattaa silti olla mahdollista tehdä, jos se on kokonaistilanteen kannalta järkevää.

7.4.3. Yhteydenpito läheisiin ihmisiin

Perhehoidossa olevalle lapselle turvataan hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsella on oikeus sijoituksen aikana tavata vanhempiaan ja mui- ta hänelle läheisiä ihmisiä sekä pitää heihin yhteyttä. Perhekotia valittaessa huomioidaan sijoituspaikan sijainti lapselle tärkeiden henkilöiden yhteydenpidon kannalta. Sijoittava kun- ta tukee yhteydenpitoa tarvittavilla tavoilla.

Sisarukset tulee pääsääntöisesti sijoittaa samaan sijoituspaikkaan.

Olennaista on selvittää lapsen oma kokemus siitä, ketkä ovat hänelle läheisiä ihmisiä. Lä- heisverkoston kanssa työskentely mahdollistaa heidän osallistumisensa lapsen tukemi- seen myös sijoituksen aikana. Näin voidaan edistää lapsen yhteyden säilymistä hänelle läheisiin ihmisiin ja biologiseen sukuun, mikä vahvistaa lapsen jatkuvuuden tunnetta.

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä huolehtii siitä, että edellytykset rakentavalle yhteistyölle biologisen perheen ja sijaisvanhempien välille luodaan. Tämä on edellytyksenä sijoituksen onnistumiselle ja sille, että lapsi saa luvan kiinnittyä sijaisperheeseen. Hyvä yhteistyö tukee kaikkien osapuolten kuntoutumista ja hyvinvointia.

7.4.4. Lapsen mielipide ja toiveet sekä kielellisen, kulttuurisen ja uskon- nollisen taustan huomioiminen

Sijoituspaikkaa valittaessa tulee ottaa huomioon lapsen toivomukset, mielipide, etu ja yksi- lölliset tarpeet hänen ikänsä ja kehitystasonsa huomioiden. Lapsen mielipide selvitetään hienovaraisesti ja siten, ettei siitä koidu tarpeettomasti haittaa lapsen ja hänen vanhem- piensa tai muiden läheisten ihmisten välisille suhteille. Mielipiteen selvittämisen tapa ja sisältö kirjataan lasta koskeviin asiakirjoihin.

Sijaishuoltopaikkaa valittaessa huomioidaan lapsen kielellinen, kulttuurinen ja uskonnolli- nen tausta sekä selvitetään sen merkitys lapsen edun toteutumisessa. Taustan asettamat erityispiirteet huomioidaan tekemällä tiivistä yhteistyötä lapsen vanhempien ja muun lähi- verkoston sekä tarvittaessa kulttuurisen ja kielellisen yhteisön kanssa. Tämän lisäksi lap- sen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja perhehoitajan tulee hankkia tarvittavaa asian- tuntemusta siitä, miten näitä erityistarpeita voi huomioida ja tukea sijoituksen aikana. Huomioitavaksi tulee myös asiakkaiden oikeus osallistua ja tulla kuulluksi ymmärtämällään kielellä. Pääsääntöisesti käytetään tulkkausta ja kirjallisten dokumenttien kääntämistä asi- akkaan ymmärtämälle kielelle. Kielellisen, uskonnollisen ja kulttuurisen taustan huomioon ottaminen on tärkeää, jotta lapsella on mahdollisuus voi säilyttää yhteys oman kulttuuriin- sa, uskontoonsa ja äidinkieleensä.

7.4.5. Terveydentilan tutkiminen

Ennen lapsen sijoittamista sijaishuoltoon tulee olla käytössä riittävät tiedot lapsen tervey- dentilasta, jotta hänelle voidaan valita oikea sijaishuoltopaikka. Sijaishuoltoon sijoittamisen yhteydessä lapsen terveydentila tutkitaan, ellei sitä ole tutkittu jo aiemmin tai riittäviä ter- veystietoja ei muusta syystä ole käytettävissä. Jos lapsen terveydentilan selvittäminen on jäänyt jostakin syystä aiemmin kesken, tulee tutkimukset saattaa tässä vaiheessa loppuun.

(LsL 51§). Terveydentilan tutkiminen edellyttää perusteellista lääkärintarkastusta. Tervey- dentila on hyvä tutkia myös sijaishuollon päättyessä. Lastensuojelu saa tarvittavat tiedot terveydenhuollosta käyttöönsä asiakaslain (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista) 20 §:n perusteella.

Terveydentila voidaan jättää tutkimatta, jos lapsi on ollut säännöllisesti esim. neuvolan asiakkaana, hänestä on muuten olemassa riittävät terveystiedot tai jos huostaanottoon johtaneet syyt huomioon ottaen tutkimusta on pidettävä tarpeettomana. Jos lapsi sijoite- taan väliaikaisesti kotiin vanhempien tai muun huoltajan luokse, terveydentilan tutkiminen ei ilman perusteltua syytä ole tarkoituksen mukaista. Huolellinen ja erityinen anamneesi ja tutkimus ovat tarpeen, jotta lapsen tai nuoren tarvitsema lääketieteellinen kuntoutuksen tai hoidon tarve selviää. Tieto on tärkeä sijoittavalle taholle ja hoitoa järjestävälle kunnalle, jotta sijaishuolto vastaa lapsen tarpeita. Lapsen sijaishuoltopaikka tarvitsee ehdottomasti tiedon lapsen terveydentilasta mahdollisine hoito-ohjeineen.

7.5. Tutustumiskäynnit ja päätöksenteko

Ennen sijoituspaikkaan siirtymistä lapselle ja hänen vanhemmilleen järjestetään tutustu- miskäynti perhekotiin yhdessä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Tu- tustumiskäynnin tavoitteena on varmistaa, että paikka on lapselle sopiva ja samalla luo- daan perustaa hyvälle keskinäiselle yhteistyölle. Tutustumiskäynnin aikana lapselle ja hä- nen vanhemmilleen esitellään perhekodin tilat ja ihmiset sekä käydään läpi kodin käytäntö- jä, sääntöjä yms. Xxxxxxxxx kanssa keskustellaan myös sijoituksen tarkoituksesta ja ta- voitteista.

Tutustumiskäynnin jälkeen lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä kuulee lapsen ja hänen vanhempansa mielipiteet sijoituspaikasta ja tekee päätöksen sijoituksesta. Yhdessä perhehoitajien kanssa sovitaan siirtymävaiheen aikataulusta. Päätöksen jälkeen tulee pa- nostaa perhekodin ja lapsen sekä hänen vanhempiensa välisen yhteistyösuhteen ja luot- tamuksen rakentamiseen. Yhdessä auki puhutut odotukset, toiveet ja pelot helpottavat työskentelyä jatkossa. Yhteiset keskustelut auttavat myös luomaan yhteistä näkemystä sijoituksen aikana tarvittavista vanhempien tuki- ja kuntoutustoimenpiteistä sekä siitä, mi- ten parhaalla mahdollisella tavalla voidaan tukea lapsen ja vanhempien välistä suhdetta. Biologisten vanhempien näkökulmasta on olennaista, että he ymmärtävät sijoitukselle ase- tetut tavoitteet ja lapsen hoidon periaatteet.

7.6. Xxxxxx siirtyminen perhehoitoon

Lapsen siirtyminen perhehoitoon tulee aina valmistella ja toteuttaa suunnitelmallisesti, ellei kyseessä ole akuutti kriisitilanne, joka vaatii välittömiä toimia. Myös näissä tilanteissa on tärkeää, että työntekijä varmistaa, että lapsi tietää, mihin hän on matkalla ja miksi sekä mitä on tapahtumassa seuraavaksi. Siirtymävaiheessa tärkeää on, että perhehoitajalla on aikaa olla lapsen kanssa hänen saapuessa uuteen paikkaan. Tällöin lapsi voi kokea itsen- sä tervetulleeksi ja hyväksytyksi sekä siirtymävaiheen turvalliseksi. Lapsen kannalta eten- kin ensimmäiset päivät ovat hyvin tärkeä. Xxxxxx siirtymään ja tulevaa perhehoitoa helpot- taa, kun lapsen historia (esim. valokuvat) ja hänelle tärkeät lelut ja muut tavarat seuraavat hänen mukanaan. Lapselle tutut tavat ja rutiinit kerrotaan perhehoitajalle, jotta hän voi ot- taa ne huomioon lapsen kanssa toimiessaan. Sijoitukseen ja uuteen paikkaan sopeutumi- seen liittyviä asioita käydään lapsen kanssa läpi sen mukaan kuin lapsen ikä ja kehitystaso edellyttävät. Tärkeää on, että perhehoitaja pystyy huomioimaan lapsen yksilöllisen tarpeen

ja tilanteen sekä sopeuttamaan lasta uuteen tilanteeseen hänelle parhaiten sopivalla taval- la. Lasta ohjataan ja autetaan tutustumaan muihin perheen jäseniin. Perhekodilla on suuri vastuu siitä, että lapsi kokee siirtymävaiheen myönteisellä tavalla.

Huostaan otetulle ja pitkäaikaiseen sijoitukseen tulevalle lapselle on oltava varattuna omat tilat perusvarustuksineen siten, että lapsi voi sisustaa huoneestaan oman näköisensä. Siir- tymävaiheessa tehdään tiivistä yhteistyötä lapsen, perheen, sijoittajan ja sijaisperheen vä- lillä. Perhehoitaja kokoaa tietoja sijoitettavasta lapsesta ja saa sijoittavalta sosiaalityönteki- jältä tiedokseen mm. sijoituspäätöksen, viranomaislausunnot ja lääkärinlausunnot. Tietojen jakamisen lisäksi on tärkeää luoda yhteiset pelisäännöt sijaishuollon toteuttamisesta. Se, että osapuolilla on yhteinen näkemys sijoituksen tavoitteista ja hoidon toteuttamisesta, aut- taa kaikkia toimimaan saman tavoitteen eteen.

Siirtymävaiheessa tarkistetaan lapsen asiakassuunnitelma, jota suositellaan täydennettä- väksi hoito- ja kasvatussuunnitelmalla sekä mahdollisesti vanhempien kuntoutussuunni- telmalla. Jatkossa asiakassuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa ja lain mukaan vähintään kerran vuodessa (LsL 30§).

7.7. Hoito- ja kasvatusprosessi

Hoito- ja kasvatusprosessin päämääränä on, että perhehoitaja hahmottaa lapsen elämän kokonaisuuden sekä oman roolinsa siinä ja toimii aktiivisesti yhteistyössä lapselle tärkei- den ja läheisten ihmisten kanssa sekä muiden ammattilaisten kanssa. Yhteistoiminnalla turvataan lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toi- vomusten mukaisesti.

Lapsen hoidossa, kasvatuksessa ja kasvuolojen järjestämisessä tulee noudattaa, mitä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 1 §:ssä on säädetty. Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Xxxxxxx tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuh- teet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Myös muita lapselle tärkeitä ihmis- suhteita on vaalittava. Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallal- ta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osak- seen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuu- teen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.

Vaurioittavissa oloissa eläneen lapsen ja nuoren monipuolinen tukeminen on hoito- ja kas- vatusprosessiin kuuluva perustehtävä. Lasten taustat ja tuen tarpeet vaihtelevat paljon, joten sijoitetulle lapselle räätälöidään yksilöllisiä tarpeita vastaava ja lapsen kehityksen mukaan päivittyvä suunnitelma tukipalveluista. Lapsen arki sijaishuollossa tulee järjestää lapsilähtöisesti.

Lapsilähtöisyys sijaishuollossa tarkoittaa sitä, että

1. lapsi on arvokas. Lapsi ja lapsen elämän tukeminen ovat korkealla sijalla arvo- ja käytännön valinnoissa myös konkreettisesti, eivät vain teoriassa.

2. lapsen kehitystarpeet tunnetaan. Xxxxxx ydintarpeista, kehityksen vaiheista ja ikä- kauden mukaisista keskeisistä tarpeista on hyvä käsitys. Lapsi on ensisijaisesti ke- hittyvä lapsi, vaikka hän olisi lastensuojeluasiakas tai hänellä olisi diagnooseja ja oi- reita. Lapsen elämänvaiheiden ja ihmissuhteiden ainutkertaisuus ymmärretään.

3. vuorovaikutus ja arki hoitavat. Jatkuva kehitystarpeisiin ja -viiveisiin vastaava vuo- rovaikutus vaikuttaa korjaavasti kehitykseen. Arjen yhteiselämä ja kaikki valitut toi- mintatavat ovat hoidollisen prosessin osia.

4. sijaishuolto järjestetään lasten tarpeiden mukaan. Vanhemmat tai muut hoitajat pys- tyvät erottamaan lapsen tarpeet omista tarpeistaan ja vastaamaan lapsen tarpeisiin. Sijaishuoltoa järjestetään lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla monimuotoisesti. Teoriat, kustannukset tai aikuisten omat päämäärät eivät ensisijaisesti ohjaa ratkai- suja.

Oleellinen osa perhehoidon laadukkuutta on prosessin jatkuva ja systemaattinen arviointi, jonka tarkoituksena on

⮚ kuvata lapsen ja nuoren kasvua, hyvinvointia ja elämää suhteessa sijoituksen ta- voitteisiin

⮚ ohjata osapuolia suuntaamaan toimintaansa yhteisesti hyväksyttyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lastensuojelutyö on kaikissa osa-alueissaan vaativa työkenttä, mistä johtuen hoitoproses- sin laadun turvaaminen haastaa myös perhehoitajat tekemään jatkuvaa arviota ja kehittä- mistyötä omien valmiuksien kanssa. Huomioitavaa on, että ennakkovalmennukseen osal- listuminen ei vähennä tai poista monipuolisen tuen tarvetta sijoituksen jälkeen.

Hoito ja kasvatus sijaishuollossa

• Sijaishuollossa kuunnellaan lasta niin, että hän kokee tulevansa ymmärretyksi.

• Sijaishuollossa lasta kohdellaan arvostavasti.

• Lasta kohdellaan siten, että hän voi tuntea itsensä hyväksytyksi, lapsi saa osakseen ymmärtämistä, turvaa ja hellyyttä.

• Lapselle luodaan tilanteita, joissa hän voi saada onnistumisen kokemuksia ja pystyy rakentamaan myönteistä kuvaa itsestään ja osaamisestaan.

• Lasta autetaan tunnistamaan omia ja muiden tunteita ja ilmaisemaan itseään.

• Lasta autetaan luomaan myönteisiä ja läheisiä ihmissuhteita

• Sijaisvanhemmat omalla esimerkillään ohjaavat lasta selvittämään ristiriitoja ja eri- mielisyyksiä sekä pyytämään ja antamaan anteeksi.

• Huolehditaan lapsen perushoidosta: vaatetus, ruokailu, lepo, hygienia, terveys, lii- kunta, siisteys

• Opetetaan lapselle taloudellisuutta ja rahan käyttöä.

• Lapselle taataan hänen fyysinen, psyykkinen, emotionaalinen, seksuaalinen turval- lisuutensa ja luodaan turvalliset olosuhteet.

• Lapselle opetetaan rajojen, sääntöjen ja sopimusten tekemistä ja noudattamista si- ten, että hän oppii kantamaan vastuuta itsestään ja luomaan rajat omalle toiminnal- leen.

• Lapselle on tärkeää aikuisen läsnäolo ja lasta kannustetaan harrastuksissa, koulun- käynnissä, kuntoutumisessa ja ylipäätään kaikessa tasapainoisen tulevaisuuden mahdollistavissa valinnoissa.

Lapsen kasvun turvaaminen sisältää lapsen hengen ja terveyden turvaamisen ja siihen liittyvän valvonnan tarpeen, jotka vaihtelevat eri ikäkausina ja riippuvat lapsen kehitysta- sosta ja henkilökohtaisista kyvyistä. Puhelimen käytön rajoittaminen hyväksyttävänä kas- vatuksellisena toimenpiteenä voi tulla kyseeseen esim. yöaikaa riittävän levon turvaa- miseksi, koulunkäynnin tai läksyjenteon rauhoittamiseksi tai perheen yhteiseen toimintaan osallistuttaessa (esim. yhteinen juhla, ruokailutilanne). Jos puhelimen käyttöä joudutaan merkittävästi rajoittamaan, saattaa tämä muodostaa esteen yhteydenpidolle läheisiin. Ti- lanteesta on tärkeä keskustella lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Mi- käli internetin käyttö tai pelaaminen on lapselle haitallista, on sosiaalityöntekijän kanssa hyvä keskustella sopivasta käytön määrästä lapsen ikä, kehitystaso ja arjen rutiinit huomi- oiden. Perhehoitaja määrittelee perheen arjessa peliajat ja huolehtii näihin liittyvien ikärajo- jen noudattamisesta.

7.8. Jälkihuoltoprosessi

Jälkihuollon tarkoituksena on turvata nuoren suunnitelmallinen siirtyminen itsenäiseen elämään. Valmistelutyön tavoitteena on hahmottaa nuoren uuden elämänvaiheen koko- naisuus ja kirjata se suunnitelmaksi nuoren ja hänelle tärkeiden ihmisten kanssa. Nuorta tuetaan hänen tarpeidensa ja toiveiden mukaan kaikilla hänen elämänsä osa-alueilla. Si- joittaja tukee nuoren tärkeitä elinikäisiä ihmissuhteita ja toimii nuoren tärkeiden ja läheisten ihmisten kanssa niin, että he pystyvät tukemaan nuorta jälkihuollon aikana ja sen päätyt- tyä.

Jälkihuolto voidaan toteuttaa perhehoitona siten, että nuori jatkaa 18 vuotta täytettyään asumistaan sijaisperheessään. Täysi-ikäistyneelle 18-24-vuotiaalle nuorelle, joka pää- sääntöisesti tai kokonaan asuu itsenäisesti, voidaan myös tarjota ympäri- tai osavuoro- kautista perhehoitoa siirtymävaiheesta aiheutuvan psyykkisen kuorman keventämiseksi, sijaishuollossa syntyneen verkoston vahvistamiseksi ja ihmissuhteiden säilyttämiseksi se- kä aikuistumisen ja siihen liittyvien taitojen tueksi.

8. Perhehoitoa määrittelevät suunnitelmat ja sopimukset

Tämä toimintaohje keskittyy vain toimeksiantosuhteiseen perhehoitoon.

8.1. Asiakassuunnitelma

Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma.

Avohuollon asiakassuunnitelman tulee sisältää seuraavat asiat

• Lapsen ja perheen palvelujen ja tuen tarve

• Ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan

• Palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan

• Arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan

• Asianosaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja tukitoimien järjestämisestä

• Sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän henkilökohtaiset tapaamiset

Kun asiakassuunnitelmaa tehdään, on pyrittävä löytämään sellaisia tukemisen ja auttami- sen muotoja, jotka asiakkaat itse hyväksyvät ja joista kokevat olevan apua. Näiden tuki-

muotojen etsimiseen kannattaa panostaa, sillä asiakkaille sopivien tukimuotojen löytymi- nen voi olla polku huostaanoton välttämiseen.

Sijaishuollon asiakassuunnitelmaan edellä mainittujen asioiden lisäksi kirjataan

• sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet

• erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle

• erityisen tuen ja avun järjestäminen lapsen vanhemmille, huoltajille tai muille lap- sen hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille

• miten toteutetaan lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta lapsen vanhempien ja mui- den lapselle läheisten henkilöiden kanssa

• miten lapsi voi riittävästi tavata henkilökohtaisesti hänen asioistaan vastaavaa so- siaalityöntekijää tai muuta lastensuojelun työntekijää muiden läsnä olematta ja keskustella häntä itseään ja sijaishuollon toteuttamista koskevista asioista

• miten tietojen antaminen lapselle toteutetaan

• lapselle maksettavat käyttövarat

• miten otetaan huomioon lapsen edun mukaisella tavalla tavoite perheen jälleenyh- distämisestä.

Huostaanotetun lapsen vanhemmille on lisäksi laadittava vanhemmuuden tukemiseksi eril- linen asiakassuunnitelma, jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana. Suunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kuten päihde- ja mielenterveyshuollon kanssa.

Jälkihuollossa olevan nuoren asiakassuunnitelmaan kirjataan

• jälkihuollon tarkoitus ja tavoitteet

• erityisen tuen ja avun järjestäminen nuorelle sekä hänen vanhemmilleen, huoltajil- leen tai muille hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaaville henkilöille

• jälkihuollon toteuttamistavat, joita ovat mm. nuoren taloudellinen tukeminen, asun- non järjestäminen, koulutuksen tukeminen, terapiapalvelujen ym. järjestäminen se- kä harrastusten tukeminen.

Asiakassuunnitelman tekemiseen osallistuvat lapsen ja nuoren vanhemmat (tai läheiset), perhehoitajat ja eri viranomaistahot sekä lapsi itse riippuen iästä ja kehitystasosta. Sosiaa- lityöntekijän on huolehdittava siitä, että edellytykset biologisen perheen ja perhehoitajien väliselle rakentavalle yhteistyölle ovat hyvät. Tämä on edellytyksenä sijoituksen onnistumi- selle ja lapsen kiintymiselle häntä hoitaviin aikuisiin.

Asiakassuunnitelma päivitetään avohuollon määräaikaisissa sijoituksissa kolmen kuukau- den välein ja pitkissä sijaishuollon sijoituksissa vähintään kerran vuodessa. Asiakassuun- nitelma on kuitenkin tarkistettava aina tilanteen tai olosuhteiden oleellisesti muuttuessa tai muun tarpeen niin vaatiessa. Suositeltavaa on, että kulloinkin laadittavaan asiakassuunni- telmaan kirjataan valmiiksi seuraavan tarkistamisen ajankohta. Asiakassuunnitelmaa täy- dennetään tarvittaessa erillisillä hoito- ja kasvatussuunnitelmilla, jotka konkretisoivat asia- kassuunnitelmaan kirjatut tavoitteet arkipäivän tavoitteiksi ja kuvaa yksityiskohtaisesti sen, miten lapsen tarpeisiin vastataan. Suunnitelmaa seurataan, päivitetään ja tarkistetaan suh- teessa arjen sujumiseen sekä asiakassuunnitelmaan.

Asiakassuunnitelmaan on kirjattava myös asianomaisten eriävät näkemykset tuen tarpees- ta ja palvelujen sekä muiden tukitoimien järjestämisestä. Jos yhteydenpidosta ei päästä sopimukseen, tehdään valituskelpoinen päätös yhteydenpidon rajoittamisesta.

8.2. Toimeksiantosopimus

Toimeksiantosopimussuhteinen perhehoito perustuu kunnan ja perhehoitajan väliseen so- pimukseen hoitosuhteeseen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Toimeksiantosopi- mus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitettavan osalta erikseen ennen perhehoitoon sijoi- tusta. Toimeksiantosopimuksen liitteeksi kuuluu asiakassuunnitelma, jolla on suora vaiku- tus mm. perhehoitoon sijoitetun hoidettavuuden määrittelyyn ja siten myös hoitopalkkion suuruuteen. Perhehoitajien tuen tarpeet määrittyvät myös pitkälle asiakassuunnitelman perusteella.

Toimeksiantosopimus tehdään myös lyhytaikaisen perhehoidon muodoissa (päivystysper- he- ja sijaishoitotoiminta sekä avohuollon sijoitukset) jokaisesta lapsesta erikseen.

Toimeksiantosopimuksen allekirjoittavat molemmat puolisot. PRIDE-valmennukseen osal- listuneet perheet ovat toimittaneet sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijälle nähtäväksi ri- kosrekisterilain mukaisen rikosrekisteriotteen. Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä kunta varmistaa sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijältä ja/tai perhehoitajalta, että valmen- nuksen aikana esitetty rikosrikosrekisteriote ei ole kuutta kuukautta vanhempi. Mikäli ote on puolta vuotta vanhempi, toimittaa perhehoitaja sijoittavan kunnan nähtäväksi uuden rikosrekisteriotteen. Ote palautetaan perhehoitajalle eikä siitä saa ottaa kopioita.

Tulkinnalle sopimisasioissa ei jätetä tilaa. Sanontoja ”tarvittaessa”, ”tarpeen mukaan”, ”voidaan” on hyvä välttää. Toimeksiantosopimusta tarkistetaan sijoituksen aikana hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä silloin, kun sen tarkistamiseen muu- toin on aihetta. Tarkistamisesta on aina käytävä neuvottelu, kun toinen osapuoli sitä vaatii. Sopimus on molempia osapuolia sitova eikä sopimusta voida muuttaa sopimuksen voi- massaoloaikana yksipuolisesti. Jos neuvottelun jälkeen ei löydy yhteisymmärrystä, voi- massaolevaa sopimusta tulee noudattaa normaalisti. Ellei entisillä ehdoilla haluta jatkaa, voi kumpi tahansa osapuoli irtaantua sopimuksesta irtisanomalla toimeksiantosopimus.

Toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kun- taan. Perhehoitajana toimiminen ei kerrytä ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Toimeksi- antosopimuksen myötä perhehoitajalla on mahdollisuus kerryttää toiminnastaan eläkettä ja perhehoitaja on lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piirissä.

Valtakunnallisessa käytössä oleva Perhehoitoliiton tekemä toimeksiantosopimuspohja löy- tyy sijaishuoltoyksikön nettisivuilta: Kaarinan kaupunki 🡪 Sosiaalipalvelut 🡪 Sijaishuolto- yksikkö Tammi 🡪 Lomakkeet 🡪 Toimeksiantosopimuspohja.

8.2.1. Toimeksiantosopimuksen sisältö

Toimeksiannon perustana olevassa toimeksiantosopimuksessa tulee Perhehoito- lain mukaan sopia:

• perhehoitajalle maksettavan palkkion määrästä ja suorittamisesta,

• perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaami- sesta sekä perhehoidossa olevan henkilön kalenterikuukausittaisten käyttövaro- jen maksamisesta,

• perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustan- nusten korvaamisesta,

• hoidon arvioidusta kestosta,

• perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta,

• perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta,

• toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta,

• tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista sekä

• yhteistyöstä kunnan ja perhehoitajan kesken.

8.2.2. Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen

Ellei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Irtisanominen tehdään kirjallisesti. Irtisanomisajan laskeminen alkaa tiedoksisaantipäivästä. Irtisanomisajalta maksetaan hoitopalkkio riippumatta siitä, asuuko lapsi perhehoitajan luona. Kulukorvaus maksetaan vain niiltä ajoilta, jolloin lapsi asuu perhehoitajan luona.

Mikäli perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoi- don järjestämisestä vastaavan kunnan tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus ohjauksen avulla. Toiminnassa havaituista puutteista tai epäkohdista on keskusteltava heti yhdessä sekä lapsen että perhehoitajien kanssa. Perhehoitajilla on mahdollisuus kertoa oma nä- kemyksensä tilanteesta sekä tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi siten kuin yhdessä sovitaan. Kokonaistilanteen selvittämiseksi on syytä kartoittaa myös vanhempien sekä muiden viranomaisten näkemyksiä tilanteesta. Asioiden välitön ja avoin selvittäminen luo edellytyksiä keskinäisen luottamuksen säilymiselle sekä nopealle tilantei- siin puuttumiselle. (ks. kohta 6. Perhehoidon valvonta)

Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman koh- tuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa heti.

Toimeksiantosopimuksen irtisanomiseen/purkamiseen liittyvä ilmoituspohja löytyy Tam- men nettisivuilta: Kaarinan kaupunki 🡪 Sosiaalipalvelut 🡪 Sijaishuoltoyksikkö Tammi 🡪 Lomakkeet.

9. Perhehoidon korvaukset

Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota, kulukorvausta, käynnistämiskorvausta sijoituk- sen alussa ja matkakustannusten korvauksia. Hoitopalkkion määrää tarkistetaan kalenteri- vuosittain vuoden alusta työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkaker- toimella. Vuoden 2022 alusta alkaen hoitopalkkioita korotetaan 2,46 %. Kulukorvauksen ja käynnistämiskorvauksen määrää tarkistetaan myös kerran vuodessa samasta ajankohdas- ta lukien. Tarkistusperusteena on elinkustannusindeksin vuosimuutos. Vuoden 2022 alusta kulukorvausten ja käynnistämiskorvauksen määrää nostetaan 3,13 %.

Tammikuussa voimaan tulevat indeksikorotukset ovat lakisääteisiä ja automaattisesti teh- täviä.

9.1. Hoitopalkkio

Perhehoidosta maksettavan hoitopalkkion tulee vastata lapsen hoidettavuuteen, hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen ja sitovuuteen sekä toiminnan luonteeseen. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa ja se kerryttää eläkettä. Hoitopalkkio voidaan maksaa molemmille puolisoille jaettuna tai vain toiselle puolisoista. Tilanne on harkittava perhehoi- tajan verotukselliset ja eläkeseikat huomioiden.

Lyhytaikaisessa perhehoidossa palkkio määritetään läsnäolon mukaan päiväperusteiseksi, jolloin lyhytaikaisen hoidon erityisyys ja vaativuus otetaan huomioon palkkiota korottavina tekijöinä.

Ellei toimeksiantosopimuksessa ole muuta sovittu, lapsen muuttaessa pois perhehoidosta (perheen jälleen yhdistäminen, sijaishuoltopaikan muutos, itsenäiseen asumiseen siirtymi- nen tai toimeksiantosopimuksen lakkaaminen) päättyy hoitopalkkion maksu irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Mikäli toimeksiantosopimuksessa on sovittu kor- vausten maksun päättymisestä samaan aikaan kuin muutoskin tapahtuu, maksetaan hoi- topalkkio sen kuukauden loppuun, jona aikana muutos on tapahtunut.

Palkkiota maksetaan enintään siihen asti, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Mikäli nuoren jälkihuolto ja asuminen järjestetään tämän jälkeen perhehoitona, tehdään uusi toimeksian- tosopimus.

9.1.1. Määräytymisen perusteet

Hoitopalkkion määrä perustuu lapsen hoidettavuuteen, jolla viitataan lapsen toimintaky- kyyn, hoidon sitovuuteen ja yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen. Palkkiosta neuvotelta- essa on aina määriteltävä perhehoidon sisällöllinen vaativuus:

• Onko hoitotyö erityisen vaativaa ja sitovaa?

• Vaatiiko hoito yhtämittaista huolenpitoa, avustamista ja silmälläpitoa?

• Edellyttääkö työ perhehoitajalta erityisiä valmiuksia, kokemusta, asiantuntemusta tai ammattikoulutusta?

• Vaatiiko huolenpito yöllisiä hoitotoimenpiteitä?

• Mitä hoidettavan vaikeavammaisuus tai sairaus (liikuntavamma, aistivamma, vaikea psyyken vamma, epilepsia) edellyttävät perhehoitajalta?

• Miten lapsen haastava käyttäytyminen ja lastensuojelun ei-diagnosoidut, mutta vaa- tivat hoidon tarpeet vaikuttavat hoitoisuuteen ja perhehoidon sisältöön?

• Vaatiiko hoitotyö perhehoitajan kotona olemista, minkä vuoksi ei voi käydä kodin ul- kopuolella töissä?

• Kuinka laajoja ovat lapsen asioissa toimivat yhteistyöverkostot ja kuinka vaativaa on niiden ylläpito?

Hoidon vaativuus ja sitovuus eivät aina ole todettavissa ja arvioitavissa perhehoidon alka- essa ja toimeksiantosopimusta tehtäessä. Siksi on tärkeä sopia, milloin hoidon vaativuutta ja sitovuutta sekä sopimusta tarkistetaan ensimmäisen kerran (esim. 2-3 kk kuluttua).

Palkkiota alentavana seikkana ei voi pitää esim. lapsen päiväkodissa tai koulussa olemis- ta, koska perhehoitajalla on ympärivuorokautinen vastuu sijoitetusta.

Perhehoitoon sijoittavilla lapsilla on erilaisia traumaattisia kokemuksia ja lapsi saattaa tar- vita sijoituksen eri vaiheissa erityistä tukea ja hoitoa. Lapsen tilanne voi edellyttää perhe- hoitajan jäämistä pois ansiotyöstä mahdollistaakseen lapsen hoidon kotona. Perhehoidon toimintaedellytysten parantamisen ja asianmukaisten, tarpeen mukaan korotettujen hoito- palkkioiden kautta voidaan näihin haasteisiin vastata.

Tässä toimintaohjeessa hoitopalkkioiden määrät on jaettu neljään luokkaan: vähimmäis- määrän mukainen hoitopalkkio, perus-, korotettu ja erityishoitopalkkio. Palkkioiden määrät löytyvät myös liitteestä toimintaohjeen lopusta.

9.1.2. Vähimmäismäärän mukainen hoitopalkkio

Hoitopalkkion vähimmäismäärä on 1.1.2022 lukien 847,24 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa.

Hoitopalkkio voidaan sopia maksettavaksi säädetyn vähimmäismäärän mukaisesti silloin, kun perhehoitoon sijoitettu ja/tai jälkihuollossa on

• 18-24-vuotias nuori

• alle 18-vuotias nuori, joka asuu opiskelija-asuntolassa tai opiskelupaikkakunnalla ja käy viikonloppuisin sijaisperheessä. Vähimmäismäärän mukainen hoitopalkkio maksetaan opiskelukuukausilta eli syyskuu-toukokuu. Kesälomakuukausilta, jolloin nuori asuu sijaisperheessä, maksetaan perushoitopalkkio.

• alle 18-vuotias nuori on varusmies- tai siviilipalvelusta suorittamassa ja käy viikon- loppuisin sijaisperheessä.

9.1.3. Lyhytaikaisen perhehoidon hoitopalkkiot

Suunnitelmallinen avohuollon sijoitus: 54 euroa/päivä/lapsi

Kiireellisenä avohuollon tukitoimenpiteenä tehty sijoitus: 65 euroa/päivä/lapsi

Päivystysperhehoito: 65 euroa/päivä/lapsi.

Perhe perheessä –sijoitus: 65 euroa/päivä/henkilö.

9.1.4. Perushoitopalkkio

Sijaisperheessä asuvan alle 18–vuotiaan lapsen / nuoren hoidosta maksetaan perhehoita- jalle perushoitopalkkio 1382 euroa/kk/lapsi, mikäli perusteita palkkion korotukseen ei ole. Kodin ulkopuolella täysi- tai osa-aikaisesti ansiotyössä olevalle perhehoitajalle maksetaan perushoitopalkkio.

9.1.5. Korotettu hoitopalkkio

Perushoitopalkkiota korotetaan, kun lapsen hoivan ja huolenpidon tarve poikkeaa normaa- lista kehitysiästä ja lapsi vaatii hoitoa enemmän kuin sijaishuollossa oleva lapsi keskimää- rin. Korotettua hoitopalkkiota 2072 euroa/kk/lapsi maksetaan sijoituksen jälkeisen en- simmäisen vuoden ajan, jolloin perhehoitajan edellytetään jäävän kotiin. Lisäksi sitä käyte- tään kun

• lapsen iän, sairauden tai vammaisuuden vuoksi kokoaikaisen valvonnan ja perhe- hoitajan jatkuvan läsnäolon tarve on normaalia suurempi

o lapsen tarvitsema ylimäärinen ja yhtämittainen hoito on erityisen sitovaa (esim. lapsella on jatkuvasti ja määrällisesti paljon hoito- tai kuntoutuskontak- teja tai –käyntejä tai hän vaatii jatkuvaa valvontaa tai hoitoa esim. yöaikaan terveys- ja turvallisuussyistä)

• perhehoitajan edellytetään jäävän sijoituksen eri vaiheissa asiakassuunnitelman mukaisesti pois ansiotyöstä mahdollistaakseen lapsen hoidon kotona.

Hoitopalkkiota voidaan korottaa yhteisestä sopimuksesta enintään vuoden määräajaksi, kun lapsen tilanteen tuntevat sosiaalityöntekijät arvioivat lapsen hoitoisuusperusteiden täyttyvän perhehoidossa saatua tietoa ja tarvittaessa asiantuntijalausuntoja hyödyntäen. Vuoden määräajan jälkeen siirrytään perushoitopalkkioon tai korotetun hoitopalkkion mak- sua jatketaan edelleen vuosi kerrallaan työntekijöiden arvioiden pohjalta.

Mikäli lapsi saa Kelan vammaistukea, peritään vammaistuki kunnalle, joka kerryttää sum- masta itsenäistymisvaroja lapselle.

9.1.6. Erityishoitopalkkio

Hoitopalkkiota korotetaan perushoitopalkkiosta erityishoitopalkkioksi 2762 euroa/kk/lapsi

kun

• lapsi tarvitsee erityisen vaativaa, sitovaa, ympärivuorokautista huolenpitoa, avusta- mista ja hoitoa sekä valvontaa (jatkuva silmälläpito)

• lapsi on vaikeavammainen ja/tai muuten sairauden vuoksi runsasta hoitoa tarvitse- va (lääkärin tai asiantuntijan lausunto)

• lapsella vaikea kriisi- tai traumakokemus, joka aiheuttaa viivettä iänmukaisessa ke- hityksessä (asiantuntijan lausunto)

• lapsen/nuoren vaikeahoitoisuudesta (esim. vaikeat käytöshäiriöt, psyykkiset oireilut) on asiantuntijalausunto

• lasta on valvottava kohtausten ja/tai lääkityksen vuoksi

• lapselle tulee äkillisiä muutoksia huonompaan suuntaan voinnissaan

• lapsen kuntoutuksesta aiheutuva rasite on poikkeuksellisen suuri

• sijaisvanhemmilla on velvollisuus osallistua lapsen hoitoa tukeviin ryhmätoimintoihin

• lapsi saa Xxxxx ylintä vammaistukea

• sijaisperheellä on valmiudet vastata erityishoidon tarpeeseen

• perhehoito korvaa lapsen laitoshoidon.

Hoitopalkkiota voidaan korottaa yhteisestä sopimuksesta enintään vuoden määräajaksi, kun lapsen tilanteen tuntevat sosiaalityöntekijät ja asiantuntijat tai asiantuntijaryhmät ar- vioivat lapsen erittäin vaikeahoitoiseksi myös perhehoidon kautta saatua tietoa hyödyntä- en. Erityishoitopalkkio on sidoksissa lapsen hoidon vaativuuteen ja sitovuuteen, ei lapsen ikään.

Mikäli lapsi saa Kelan vammaistukea, peritään vammaistuki kunnalle, joka kerryttää sum- masta itsenäistymisvaroja lapselle.

9.2. Kulukorvaus

Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista perhe- hoitajalle maksetaan todellisten kustannusten mukainen korvaus eli kulukorvaus. Vuonna 2022 0-12- vuotiaiden kulukorvaus on 690 euroa/kk/lapsi ja 13–17-vuotiaiden 828 euroa/kk/lapsi.

Lyhytaikaisissa sijoituksissa (suunnitelmallinen avohuollon sijoitus, kiireellinen avohuollon tukitoimenpiteenä tehty sijoitus, päivystysperhehoito) korvataan perhehoitajalle 42 eu- roa/päivä/lapsi.

Perhe-perheessä sijoituksista korvataan 42 euroa/päivä/henkilö.

Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön:

1. Ravintomenot

2. Tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata. Kulukorvaus sisältää tavanomaiset, esim. infektiosairauksiin liittyvät käsikauppa- lääkkeet ja tilapäiseen sairastamiseen liittyvät reseptilääkekulut, terveyskeskusmaksut, poliklinikkamaksut, lääkärinpalkkiot ja matkakulut

3. Pesuaineet ja hygienia

4. Asunnon käytöstä aiheutuvat menot: sähkö, lämmitys, vesi, jätehuolto, kodin puhtaa- napito, kodin kiinteistön korjaus, ja irtaimiston kuluminen sekä nuoren opiskelupaikkakun- nalla tai opiskelija-asuntolassa asumisesta aiheutuvat kulut siltä osin, mitä asumistuki ja muut etuudet eivät kata

5. Vaatteet ja vaatteiden huollosta aiheutuvat kustannukset

6. Virkistys-, lomanvietto- ja harrastusmenot. Virkistysmatkoihin ja lomanviettoon sisälty- vät koko perheen matkat matkalippuineen, yöpymisineen, kilometreineen ja parkkimaksui- neen sekä muut tavanomaiset virkistysmatkat lähialueilla, elokuva- ja teatteriliput ja muut pääsyliput. Kulukorvaus kattaa tavanomaisista harrastuksista ja harrastusvälineistä (esim. koululiikuntavälineet) aiheutuvat kulut sekä harrastuskuljetukset.

7. Lapsen tai nuoren omaan käyttöön annettavat käyttövarat

8. Omalla autolla ajettujen, tavanomaiseen perhehoidon arkeen kuuluvien ajojen matka- kustannukset

9. Puhelin ja liittymään liittyvät maksut

10. Vakuutukset: sijoittaja edellyttää perhehoitajan ottavan laajennetun kotivakuutuksen vahinkojen varalta. Kunta on korvausvelvollinen, jos lapsen aiheuttamia aineellisia vahin- koja ei korvata lapsen / perheen vakuutuksesta.

Sijaisperheet eivät anna ns. ruokarahaa lapsen biologisille vanhemmille tapaamisten yh- teydessä.

Kulukorvausta ei vähennetä perhehoitajalle maksettavan lapsilisän perusteella. Kulukor- vausta ei myöskään alenneta, mikäli sijaisperhe vastaa opiskelun aikaisista kuluista toisel- la paikkakunnalla.

Kulukorvaukseen luettavia kustannuksia ei perhehoidon päättymisen jälkeen enää muo- dostu, joten kulukorvaus maksetaan lapsen/nuoren muuttopäivään saakka.

Vähimmäismääräinen tai sitä pienempi kulukorvaus

Kulukorvauksen vähimmäismäärä on 1.1.2022 lukien 437,44 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Tämä voi tulla kyseeseen esim. kun

• perhehoidossa on 18-24-vuotias nuori. Nuoren omaa avustamista voidaan harkita jälkihuollon aikana toimeentulotuella (esimerkiksi suuret matkakulut).

• alle 18-vuotias nuori on suorittamassa asevelvollisuuttaan, siviilipalvelusta tai opis- kelee toisella paikkakunnalla ja käy viikonloppuisin sekä lomillaan sijaisperheessä eikä sijaisperhe vastaa opiskelusta aiheutuvista kuluista toisella paikkakunnalla.

• alle 18-vuotias nuori on pitkäaikaisessa (yli 6 kk) työsuhteessa perhesijoituksen ai- kana. Tuolloin tehdään yksilöllinen suunnitelma siitä, mistä kuluista ja hankinnoista nuori vastaa itse (huomioitavia seikkoja ovat esim. työmatkakulut, käyttövarat, vaat- teet, autokoulumenot ja toimeentulo). Sosiaalityöntekijä tekee sijaisperheen ja nuo- ren kanssa yhdessä suunnitelman sijaisperheelle maksettavan kulukorvauksen vä- hentämisestä. Kulukorvausta ei suoriteta, mikäli nuori kykenee elättämään itsensä.

• sijoitettavan sairaalahoito tai muu sovittu oleskelu muualla kuin sijaisperheessä kes- tää yli kuukauden, jolloin kulukorvaus kohdistuu kuluihin, jotka ovat olemassa sijoi- tettavan poissa ollessakin (asumiskulut, käyttövarat jne.)

9.3. Erityisten kustannusten korvaus

Toimeksiantosopimusta tehtäessä on tarkkaan selvitettävä, mitkä kustannukset katetaan kulukorvauksella ja mitkä korvataan erityiskuluina. Perhehoitaja ei ole sijoitettavaan henki- löön nähden elatusvelvollinen ja perhehoidossa olevan lapsen tulisi voida viettää mahdolli- simman normaalia elämää myös suhteessa ikätovereihin.

9.3.1. Terapia ja terveydenhuolto

Kulukorvaus sisältää tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita ei muun lainsää- dännön nojalla korvata. Kulukorvaus sisältää tavanomaiset ja satunnaiset, esim. infektio- sairauksiin liittyvät käsikauppalääkkeet ja tilapäiseen sairastamiseen liittyvät reseptilääke- kulut, terveyskeskusmaksut, poliklinikkamaksut, lääkärinpalkkiot ja matkakulut.

Kaikkiin terapioiden ja terveydenhoidon kuluihin tulee ensisijaisesti hakea Kelan korvauk- sia. Kulukorvauksen lisäksi korvataan sellaiset perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvat terapian ja terveydenhuollon aiheutuvat erityiset kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata ja joista on sovittu sosiaalityöntekijän kanssa etu- käteen. Lapsen asioissa käytetään julkista terveydenhuoltopalvelua. Yksityisen terveyden-

huoltopalveluun liittyvistä kustannuksista on neuvoteltava sosiaalityöntekijän kanssa etu- käteen.

Erikseen korvataan

• lapsen elämäntilanteen kannalta tarvittavat rokotukset sosiaalityöntekijän harkin- nan mukaan

• pitkäaikaissairauteen liittyvät lääkärin määräämät reseptilääkkeet ja sairauden hoi- xxx xxxxxxxxxxxx poliklinikkamaksut

• kohtuulliset kustannukset silmälaseista ja piilolinsseistä,

• sovitut terapiasta aiheutuvat kulut (arviokäynnit)

• terapiaan ja terveydenhoitoon liittyvät matkakulut siltä osin, kun niihin ei saada kor- vausta Kelan kautta,

• muut ei-tavanomaiseksi luokiteltavat terveydenhuoltomenot.

Terapiaan, terveyden- tai sairaudenhoitoon liittyvät pysyväisluonteiset tai pitempikestoiset kustannukset voidaan liittää maksettavaksi varsinaisen kulukorvauksen yhteydessä. Vaih- toehtoisina menettelytapoina voivat olla maksusitoumus, sijoittaja maksaa aiheutuneet kulut suoraan laskuttajalle tai perhehoitaja saa korvauksen kunnalta kuitteja vastaan.

9.3.2. Opiskelukulut

Kulukorvauksen lisäksi korvataan sellaiset alle 25-vuotiaan lapsen tai nuoren opinnoista aiheutuvat erityiset kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata.

Erikseen korvataan opiskelusta aiheutuvat ja sosiaalityöntekijän harkitsemat kustannukset, joita ei sivistystoimen tai Kelan kautta korvata.

Opintoraha on ensisijaisena etuutena tarkoitettu kattamaan opiskelusta aiheutuvat kustan- nukset. Käytännön ratkaisuista sovitaan jokaisen nuoren kanssa yksilöllisesti lapsen asi- oista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa.

Kun nuori asuu viikot opiskelupaikkakunnalla eikä sijaisperheelle makseta täyttä kulukor- vausta, voidaan nuorta avustaa toimeentulotukinormia soveltaen ottaen tulona huomioon opintoraha ja asumislisä, menona yksinäisen perusosa. Taloudellinen tuki maksetaan asiakassuunnitelman mukaisesti joko perhehoitajalle tai nuorelle itselleen.

9.3.3. Harrastus, harrastusvälineet ja lomanvietto

Kulukorvaus kattaa tavanomaisista harrastuksista ja harrastusvälineistä aiheutuvat ku- lut. Erikseen korvattavista harrastuksista on sovittava etukäteen lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa, joka harkitsee yhdessä sijaisperheen kanssa, millaista harras- tusta perhehoitajan on mahdollista tukea huomioiden harjoitusten määrät, sitovuuden, kul- jettamiset ja harrastuksen kokonaiskustannukset.

Aikaisemmin käytössä ollut ja lapsen yhdessä perhehoitajan kanssa vietetystä lomasta aiheutuneita kustannuksia korvannut 500e/lapsi/vuosi sisältyy v. 2022 kulukorvaukseen, jota on kaikkien lasten osalta korotettu 42e/kk/lapsi (500e/12kk=42e). Erikseen korvataan lapsen passin hankinnasta aiheutuneet kulut.

9.3.4. Muut jatkuvaluonteiset tai kertakaikkiset erityiset kustannukset

Päivähoitokulut maksaa sijoittava kunta. Perhehoitajalle ei määritellä päivähoitomaksua sijoitetun lapsen osalta.

Koululaisen iltapäivähoidosta aiheutuvat kustannukset hoidetaan ensisijaisesti myöntämäl- lä maksuvapautus palvelusta.

9.4. Matkakustannusten korvaus

Lyhytaikaisissa sijoituksissa matkakustannuksia korvataan perhehoitajalle kaikilta niiltä osin, joihin sijoittaja edellyttää perhehoitajan lasta kuljettavan (päivähoitoon, kouluun, ta- paamisiin, tutkimuksiin yms.).

Pitkäaikaisissa sijoituksissa matkakustannusten korvausta maksetaan perhehoitajalle tilan- teissa, jotka liittyvät lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämiseen liittyviin neuvotteluihin ja perhetapaamisiin. Lapsen terapiaan ja terveydenhoitoon liittyvät matkakulut korvataan siltä osin, kun niihin ei saada korvausta Kelan kautta.

Perhehoitajille korvataan matkakulut todellisen suuruisina tai omaa autoa käytettäessä 0,46 e/km mukaisesti. Matkakulujen korvaamisesta sovitaan asiakassuunnitelmassa. Ta- vallisia lapsen ja perheen arkeen tai lasten harrastuksiin liittyviä matkoja ei korvata eikä kyydissä olevista lisämatkustajista makseta lisäsenttejä.

9.5. Käynnistämiskorvaus

Perhehoitajalle maksetaan perhehoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kus- tannuksista korvausta jokaisen pitkäaikaisen hoitosuhteen alkaessa. Käynnistämiskor- vauksen enimmäismäärä on 1.1.2022 lukien 3106,53e perhehoidossa olevaa henkilöä kohti.

Enimmäismäärään saakka voidaan korvata lapsikohtaisesti mm.

• asuntoon kohdistuvat pienet välttämättömät korjaus- ja muutostyöt (esim. kaiteiden tai turvaporttien asennus, joita ei korvata vammaispalvelulain perusteella, lapsen huoneen maalaaminen, tapetointi tms.)

• lapsen käyttöön tulevat tarpeelliset hankinnat (esim. sänky, kirjoituspöytä, vaatteet, oman huoneen sisustus), jotka jäävät lapsen omaisuudeksi.

Käynnistämiskorvaus maksetaan vuoden sisällä perhesijoituksen alkamisesta. Perhehoita- ja laatii luettelon lapsen tarvitsemista tarvikkeista ja mahdollisista kodissa tehtävistä muu- tostöistä, jonka pohjalta käynnistämiskorvauksen määrästä sovitaan lapsen asioista vas- taavan sosiaalityöntekijän kanssa.

Käynnistämiskorvauksena tehdyt hankinnat (paitsi kulutustavarat, joiden käyttöikä on 3 - 5 vuotta) ovat sijoittavan kunnan omaisuutta. Kuoleentumisaika on 4 vuotta siten, että kuna- kin vuonna poistuu neljäsosa (25 %) hankinnan arvosta. Mikäli perhehoito lakkaa lyhyem- män ajan kuluessa, voidaan kohtuus ja tilanne huomioiden sopia kuoleentumattoman osan takaisinmaksusta tai esim. välineiden luovuttamisesta sijoitetun lapsen tai kunnan käyt-

töön. Sijoituksen päättyessä lapsen käyttöön jäävät ja hänen mukanaan kulkevat ikätason mukaiset tarpeelliset hankinnat.

Vammaisen lapsen tarvitsemat asunnon muutostyöt tai apuvälineet tulee ensisijaisesti hankkia vammaispalveluna tai lääkinnällisenä kuntoutuksena.

9.6. Perhehoidon keskeytyminen

Palkkion maksamisesta hoidon keskeytyksen ajalta sovitaan toimeksiantosopimuksessa. Perhehoitajan osallistuminen työnohjaukseen, koulutukseen tai vertaisryhmätoimintaan ei vaikuta hänelle maksettavan hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrään vähentävästi. Per- hehoitaja saa lakisääteisen vapaansa ajalta normaalin hoitopalkkion ja kulukorvauksen. Lasten ja nuorten lyhyttä sairaalassaoloaikaa eikä vierailuja biologisten vanhempien luona lasketa perhehoidon keskeytykseksi.

9.6.1. Perhehoitajasta johtuva syy

Perhehoidon ei tarvitse keskeytyä perhehoitajan sairauden vuoksi, mutta tuolloin on osoi- tettava, miten perhehoito on hoidettu sairausloman aikana. Xxxxxx perhehoito jatkuu perhe- kodissa esim. puolison toteuttamana tai muilla järjestelyillä, perhehoitaja on oikeutettu sai- rauspäivärahaan sekä perhehoidon korvauksiin.

Perhehoitajan sairastuessa ja ollessa kykenemätön hoitamaan tehtävää enintään 3 vuoro- kautta, tilanteesta riittää oma ilmoitus lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Xxx- xxxxxxxxx jatkuessa yli 3 vuorokautta tarvitaan terveydenhoitajan tai lääkärin todistus.

Perhehoitajan ollessa sairauden vuoksi tilapäisesti kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä ja sijoittava kunta järjestää lapselle korvaavan hoidon, maksetaan perhehoitajalle hoito- palkkio ja kulukorvaus sairastumispäivältä ja yhdeksältä arkipäivältä. Perhehoitaja on oi- keutettu saamaan sairauspäivärahaa omavastuuajan (sairastumispäivä + 9 arkipäivää) jälkeen verotettavien tulojensa perusteella laskettavan sairausvakuutuspäivärahan suurui- sena. Kulukorvauksesta vähennetään 1/3, kun hoidettava siirretään muualle hoitoon. Mikä- li lapsen sovittu oleskelu muualla kuin sijaisperheessä kestää yli kuukauden, maksetaan vähimmäismäärän kokoinen kulukorvaus.

Edellytyksenä sairausajan perhehoidon korvausten maksamiselle on toimiminen perhehoi- tajana vähintään yhden kuukauden ajan ennen sairasloman alkua.

9.6.2. Perhehoitajasta riippumaton syy

Hoito voi keskeytyä perhehoitajasta riippumattomasta syystä, esim. lapsen pitkäkestoisen sairaalahoidon, laitoshoidon, pitkähkön omaisten luona oleskelun tmv. takia. Mikäli lapsen sairaalahoito tai muu sovittu oleskelu muualla kuin sijaisperheessä kestää yli kuukauden, maksetaan kulukorvausta kuluihin, jotka ovat olemassa sijoitettavan poissa ollessakin (asumiskulut, käyttövarat jne.) lakimääräisen vähimmäismäärän mukaan. Palkkiota määri- tettäessä on huomioitava, mitä perhehoitajalta edellytetään keskeytyksen aikana esim. yhteyden pitämisen, hoidon avustamisen ja hoitopaikan ylläpitämisen osalta. Sijoitettavan tulo- ja lähtöpäivää ei lasketa poissaolopäiviksi.

Perhehoitajan tulee ilmoittaa lasten asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle välittömästi palkkioiden ja korvauksien maksuperusteissa tapahtuneet muutokset. Ilmoitusvelvollisuus koskee erityisesti sijoitettujen lasten poissaloja, kuten sairaalajaksoa.

10. Perhehoitoon sijoitetun lapsen asema ja oikeudet

Lapsella on sijaishuollon aikana oikeus

• laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon, suojeluun ja tarpeita vastaavaan sijais- huoltopaikkaan

• hyvään kohteluun ja perheenjäsenen asemaan perhehoidossa

• pitää yhteyttä vanhempiin ja muihin hänelle läheisiin henkilöihin

• tavata sosiaalityöntekijää riittävän usein

• saada tietoa omasta tilanteestaan ja esittää siitä mielipiteensä

• osallistua itseä koskevaan päätöksentekoon sekä arjen elämään että palve- luihin liittyvissä asioissa

Lapsen oikeuksien toteutumisesta vastaavat sijoittajakunnan sosiaaliviranomaiset, perhe- hoitajat ja lapsen vanhemmat. Perhehoito tulee kyseeseen erityisesti silloin, kun henkilön tasapainoinen kehitys edellyttää kiinteitä ihmissuhteita ja pysyvän perheyhteisön antamaa tukea. Toimeksiantosuhteiselle perhehoidolle on ominaista, että sijoitetut lapset ja nuoret jakavat arkipäivää osallistuen perheen yhteisiin toimintoihin perheyhteisön jäsenenä.

Lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapanoiseen ja monipuoliseen kehi- tykseen sekä erityiseen suojeluun. Perhehoidon tavoitteena on mm. edistää lapsen perus- turvallisuutta niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Turvallisuusnäkökohdat huomioidaan jo en- nakkovalmennuksessa kartoitettavien perhekodin olosuhteiden ja tilojen kautta. Lapsen psyykkistä turvallisuuden tunnetta lisäävät perhekodin perheenjäsenten yhdenvertaisuus, johdonmukaiset kasvatusperiaatteet ja toisia kunnioittava vuorovaikutus. Lapsella on oi- keus saada osakseen ymmärtämystä ja hellyyttä. Lapsen alistaminen, ruumiillinen kuritta- minen ja muu loukkaava kohtelu on kielletty. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiillisel- ta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta, pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä, välinpitä- mättömältä tai huonolta kohtelulta.

Xxxxxxxx tulisi välittyä tietoisuus siitä, että vanhemmat eivät ole hylänneet häntä ja ettei vanhemmista erottaminen johdu hänestä. Samoin lapsen tulee olla tietoinen siitä, että hä- nellä on oikeus pitää yhteyttä omiin vanhempiinsa ja muihin hänelle tärkeisiin henkilöihin sekä myös lupa kiintyä sijaisvanhempiinsa. Lapselle on tärkeää tietää, että omat vanhem- mat hyväksyvät sijoituksen ja että vanhempia tuetaan ja autetaan. Xxxxxxxxxxxx tieto van- hempien auttamistavoista keventää lapsen omaa huolehtimisesta kertyvää taakkaa ja va- pauttaa voimavaroja kasvuun ja kehitykseen. Xxxxx kokee olevansa arvostettu, kun hänen perhettään arvostetaan.

Xxxxxxxxxxxxxxx lapselle on turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja tur- valliset ihmissuhteet. Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita hänel- le läheisiä henkilöitä vastaanottamalla vieraita tai vierailemalla sijaishuoltopaikan ulkopuo- lella sekä pitää heihin muuten yhteyttä käyttämällä puhelinta tai lähettämällä ja vastaanot- tamalla kirjeitä tai niihin rinnastettavia muita luottamuksellisia viestejä taikka muita lähetyk- siä. Lapsen sijaishuolto on järjestettävä niin, että sijoituspaikan etäisyys ei ole este yhtey-

denpidolle lapselle läheisiin henkilöihin. Sijoittajakunta tukee yhteydenpitoa taloudellisesti, jos vanhempien taloudellinen tilanne olisi este tapaamisille tai yhteydenpidolle sijoituksen aikana. Lapsen vanhemmille korvattavat taloudelliset kustannukset liittyvät matkoihin ja ruokakustannuksiin. Muita korvattavia kustannuksia voivat olla erilaiset yhteydenpidon ai- kana syntyvät harrastemenot yms. Xxxxxx matkakulut vanhempien ja muiden lapselle lä- heisten henkilöiden luo korvataan asiakassuunnitelman mukaisesti.

Lapsen sisarussuhteiden vaalimiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. On pyrittävä sii- hen, että sisarukset sijoitetaan samaan paikkaan. Jos muut sisarukset asuvat vanhem- piensa kanssa, on huolehdittava siitä, että perhehoidossa oleva lapsi voi säännöllisesti tavata sisaruksiaan.

Lapsella on oikeus saada tietoa omasta tilanteestaan ja tavata sosiaalityöntekijäänsä kah- den kesken riittävän usein. Tapaamisten tulee olla lapselle turvallisia sekä ulkoisilta puit- teiltaan että kokemuksena. Käytettävien menetelmien ja välineiden tulee olla riittävän mo- nipuolisia ja lapselle sopivia. Lapsella on oikeus omaan henkilökohtaiseen ja riittävään työskentelyaikaan. Xxxxxx pitää myös itse saada määritellä, mitkä asiat ovat hänen mie- lestään tärkeitä. Lapsella on oikeus saada tietoa ja palautetta siitä, miten työntekijä hänen tilanteensa näkee. Sosiaalityöntekijän tulee kertoa lapselle, millä edellytyksillä lapsen ker- tomat asiat on luovutettava esimerkiksi vanhemmille tai sijaisvanhemmille. Tapaamisten toteuttaminen kirjataan lapsen asiakassuunnitelmaan.

Lastensuojelua toteutettaessa on selvitettävä lapsen toivomukset ja mielipide sekä xxxxxx- va ne huomioon lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla. Lapsen mielipide on sel- vitettävä hienovaraisesti sekä siten, että tästä ei aiheudu tarpeettomasti haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden läheisten ihmisten välisille suhteille. Lapsen mielipiteen selvittämisen tapa ja pääasiallinen sisältö kirjataan lasta koskeviin asiakasasiakirjoihin. Kaksitoista vuotta täyttäneelle lapselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi hallintolain (434/2003) 34 §:n mukaisesti häntä itseään koskevassa lastensuojeluasiassa. Lapsen mielipide voidaan jättää selvittämättä vain, jos selvittäminen vaarantaisi lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos se on muutoin ilmeisen tarpeetonta. Kaksitoista vuotta täyttäneellä lap- sella on oikeus käyttää huoltajan tai muun laillisen edustajan ohella erikseen puhevaltaan- sa itseään koskevassa lastensuojeluasiassa.

Xxxxxxxx on selvitettävä hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisella tavalla sijoituksen syyt ja toimenpiteet, joihin hänen tilanteessaan on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä. Lisäksi lapselle kerrotaan, miten yhteydenpito lapsen ja hänen läheistensä välillä järjestetään ja turvataan sijoituksen aikana sekä mitkä ovat lapsen kotiuttamiseen liittyvät edellytykset ja mahdolli- suudet. Selvitys on annettava siten, että lapsi ymmärtää selvityksen sisällön ja merkityk- sen. Xxxxxxxx ei kuitenkaan saa antaa sellaisia tietoja, jotka vaarantavat hänen kehitystään tai ovat vastoin erittäin tärkeää yksityistä etua.

Kunnan on huolehdittava siitä, että lastensuojelun palvelut järjestetään sisällöltään ja laa- juudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua on järjestettävä tarvittavassa laajuudessa niinä vuorokauden aikoina, joina sitä tarvitaan. Lastensuojelun on oltava laadultaan sellaista, että se takaa lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen heidän tarvitsemansa avun ja tuen. Palveluiden ja etuuksien hakemisesta tulee aina neuvotella ja sopia tehtäväjaosta perhehoitajan ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kesken. Vastuu erityisen tuen ja palveluiden organisoimisesta ja maksusitoumuksista on sijoittajalla, joka järjestää

palveluja yhteistyössä sijoittajakunnan kanssa. Tällaisia palveluja ovat terveydenhuollon palvelut, erikoissairaanhoidon palvelut, koulupalvelut ja muut lapsen tarvitsemat palvelut. Sijoittavan tahon on otettava selvää sijoituskunnan palvelurakenteesta jo ennen lapsen sijoittamista ja näin ollen varmistua siitä, että palveluja on saatavilla. Palveluista ja tukitoi- mista on tehtävä valituskelpoinen päätös, johon on mahdollista hakea muutosta.

10.1. Käyttövarat

Kunnan tulee huolehtia, että lapselle annetaan hänen käyttöönsä kalenterikuukaudessa käyttövaroja henkilökohtaisten tarpeiden hoitamista varten. Käyttövarat sisältyvät perhe- hoitajalle maksettavaan kulukorvaukseen. Käyttövaroja maksetaan seuraavasti:

• alle 8-vuotta 18,80e/kk

• 8-11–vuotta 30,50e/kk

• 12-14–vuotta 42,20e/kk

• yli 15-vuotta 57,50e/kk

Lapselle maksettavia käyttövaroja ei ole tarkoitettu kattamaan lapsen koulunkäyntiä tai harrastuksia, vaan kyse on taskurahan luonteisista varoista. Käyttövaroja ei ole myöskään tarkoitettu käytettäväksi sellaisten hygieniatuotteiden hankkimiseen, joiden on katsottava kuuluvan osaksi kulukorvauksia.

Lapsella on oikeus itse päättää henkilökohtaiseen käyttöön saamistaan käyttövaroista ja opetella itsenäistä rahan käyttöä. Lapsen edunvalvoja (yleensä huoltaja) tai perhehoitaja eivät ole siten oikeutettuja määräämään varojen käytöstä. Käyttövarojen määrään ja mak- samiseen ei vaikuta myöskään lapsen tai nuoren käyttäytyminen sijaishuoltopaikassa. Käyttövarojen määrää ei voida vähentää seuraamismenettelynä sopimattoman käyttäyty- misen tai tekemättömien kotitöiden perusteella.

Perhehoitajan tulee pitää kirjaa lapselle annettujen käyttövarojen maksamisesta ja siten huolehtia lapsen oikeusturvan toteutumisesta. Käyttövarojen maksut raportoidaan lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle vuoden lopussa käyttämällä joko sijoittavassa kunnassa käytössä olevaa lomaketta tai hyödyntämällä Tammen nettisivuilta löytyvää ra- portointilomaketta xxxxx://xxxxxxx.xx/xx/xxxxxxxx-xx-xxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxx 🡪 Sijais- huoltoyksikkö Tammi 🡪 lomakkeet. Lapsen edunvalvojalla (huoltaja tai määrätty edunval- voja) on myös oikeus saada selvitys käyttövarojen maksamisesta sijaishuollon aikana.

10.2. Itsenäistymisvarat

Kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuolelle sijoitusta avohuollon tukitoimena, sijais- huoltoa tai jälkihuoltoa koskevien säännösten mukaisesti, hänen itsenäistymistään varten on kalenterikuukausittain varattava määrä, joka vastaa vähintään 40 prosenttia hänen so- siaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 §:ssä tarkoitetuista tulois- taan, korvauksistaan tai saamisistaan. Määrää laskettaessa ei lapsilisää kuitenkaan oteta huomioon. (LsL 77§). Kyse on minimisäännöksestä, joten kunnalla on mahdollisuus varata lapsen tuloista enemmänkin kuin ohjeistetut 40 %. Kunta voi periä perhehoitoa saaneen eläkkeet, elinkorot, elatusavut, avustukset tai muut jatkuvat taikka kertakaikkiset tulot, kor- vaukset tai saamiset siltä ajalta, jonka perhehoito kestää. Kunta ei voi periä itselleen perin- töä, rikosvahinkotuloa tai vakuutuskorvausta. Perinnän edellytyksenä on, että kysymyk- sessä olevat korvaukset ovat tarkoitetut lapsen hoitoon tai huoltoon ja ne maksetaan tätä

tarkoitusta varten. Tällä perusteella kertakaikkisena tulona lapselle maksettava ryhmähen- kivakuutus voidaan ottaa huomioon itsenäistymisvaroja määrättäessä.

Itsenäistymisvaroja talletetaan kunnan avaamalle lapsen pankkitilille. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on annettava selvitys itsenäistymisvarojen kertymisestä ja maksa- misesta sijoituksen päätyttyä sekä huoltajan, edunvalvojan tai 15-vuotiaan lapsen sitä pyy- täessä sijoituksen aikana. Lapselle kertyneitä itsenäistymisvaroja ei voi käyttää osaksikaan perhehoidon kustannusten korvaamiseen.

Sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää itsenäistymisvarojen maksa- misen ajankohdasta. Lähtökohtaisesti itsenäistymisvarat on annettava lapselle tai itsenäis- tymässä olevalle nuorelle sijoituksen päättyessä tai itsenäistymisen tukemiseen tai tur- vaamiseen liittyvästä erityisestä syystä viimeistään hänen täyttäessään 25 vuotta.

Jollei lapsella tai nuorella ole sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 §:ssä tarkoitettuja tuloja, korvauksia tai saamisia taikka jos ne ovat riittämättömät, sosi- aalihuollosta vastaavan toimielimen on tuettava sijoituksen päättyessä itsenäistymässä olevaa nuorta asumiseen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymiseen liittyvissä menoissa tarpeellisilla itsenäistymisvaroilla. Laki ei säätele tarpeellisen suuruisen itsenäistymisvaran enimmäismäärää, mutta itsenäistymisvaroja pitäisi varata ja maksaa aiheutumisperiatteen mukaisesti eli todellisuudessa aiheutuvien, itsenäistymistä tukevien kustannusten mukai- sessa laajuudessa.

10.3. Edunvalvonta

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ensisijainen velvollisuus on huolehtia per- hehoidossa olevan lapsen oikeuksien ja edun toteutumisesta. Sosiaalityöntekijän tulee koko lastensuojeluprosessin aikana arvioida, onko lapselle tarpeen hakea lastensuojelun edunvalvojaa. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä johtaa lastensuojeluprosessia, mutta hän ei voi käyttää lapsen puhevaltaa. On tärkeää muistaa, että edunvalvoja määrä- tään tiettyyn asiaan nimenomaan huoltajan sijaan käyttämään lapsen puhevaltaa, ei sosi- aalityöntekijän tilalle. Edunvalvojan määrääminen ei vaikuta millään tavalla sosiaalityönte- kijän lakisääteisiin velvoitteisiin suhteessa lapseen, tämän tapaamiseen, kuulemiseen ja mielipiteen selvittämiseen.

Lapselle tulee lastensuojeluasioissa määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta lapsen puhevaltaa, jos

• on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi toimia puolueettomasti tai muuten lapsen edun mukaisesti; ja

• edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi.

Lastensuojelun edunvalvojan tehtävänä on toimia lapsen puolueettomana edustajana käyttäen lapsen puolesta vastaavaa puhevaltaa kuin huoltajalla olisi siinä lastensuojelu- asiassa, johon hänet on määrätty. Tuomioistuimen antamasta määräyksestä ilmenee, mi- kä on edunvalvojan toimivalta ja tehtävät lapsen asiassa. On mahdollista, että edunvalvoja määrätään koko lastensuojeluasiaan siihen saakka, kunnes lapsen lastensuojeluasiakkuus päättyy esim. täysi-ikäistymiseen. Edunvalvojalla on asiassa, johon hänet on määrätty, samat asianosaisen oikeudet kuin huoltajalla on yleensä. Tätä kautta hänellä on oikeus saada lasta koskevat asiakirjat ja käyttää lapsen puhevaltaa tämän asiassa. Edunvalvojaa tulee kuulla lasta koskevia päätöksiä tehtäessä. Edunvalvoja tapaa lasta ja tutustuu tämän

elämäntilanteeseen sekä osallistuu asiakassuunnitelmaneuvotteluihin. Edunvalvoja huo- lehtii siitä, että lapsen mielipiteet ja toivomukset tulevat esille lastensuojelun työskentelys- sä ja päätöksenteossa sellaisina kuin lapsi itse tuo ne esiin silloin, kun se on lapsen iän ja ilmaisukyvyn puolesta mahdollista.

Hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi voi tehdä holhousviranomaisena toimiva digi- ja väestötietovirasto, sosiaalihuollosta vastaava toimielin tai huoltaja itse. Holhousviran- omaisena toimiva digi- ja väestötietovirasto voi määrätä edunvalvojan, jos huoltaja ja sosi- aalihuollosta vastaava toimielin ovat siitä yksimieliset. Muutoin edunvalvojan määrää ylei- nen tuomioistuin, ensiasteena käräjäoikeus. Edunvalvojan määräämisestä aiheutuneista kustannuksista sekä edunvalvojan palkkiosta ja kustannuksista vastaa se kunta, joka on vastuussa lastensuojelun järjestämisestä. Edunvalvojan on pidettävä kirjaa päämiehen varoista ja veloista sekä annettava vuositilitykset digi- ja väestötietovirastolle.

11. Lapsen huoltajan asema ja oikeudet

Lapsen vanhempien kanssa tehtävän työn tavoitteena tulee olla luottamuksellisen vuoro- vaikutuksen syntyminen ja lapsen tasapainoisen kehityksen turvaaminen yhteistyössä. Xxxxxxxxxxx on tärkeä rooli auttaessaan lastaan sopeutumaan uuteen tilanteeseen, mutta he tarvitsevat myös itse tukea tässä tilanteessa. Xxxxxxxxxxx on usein vaikeaa kohdata lapsensa kiintyminen sijaisvanhempiin tai muihin häntä hoitaviin tahoihin. Myös vierailut lapsen luona saattavat aiheuttaa voimakkaita tunnereaktioita. Lapsestaan luopumaan jou- tuneen vanhemman saattaa olla vaikeaa pitää yhteyttä lapseen johtuen omasta kriisitilan- teesta, syyllisyydestä ja häpeästä. Jos vanhemmilla ei ole käsitystä oman vanhemmuuten- sa merkityksestä lapsen kehityksen kannalta, vanhempien saattaa olla mahdotonta toimia vanhemmuudessaan lasta tyydyttävällä tavalla. Oikea-aikaisella ja riittävällä kriisi- interventiolla on suuri merkitys sijoituksen onnistumisen kannalta. Tärkeää on tukea lap- sen ja vanhemman suhdetta ja auttaa vanhempien ymmärtämään myös lapsen tilannetta sijaishuollossa. Vanhemman tukeminen vahvistaa mahdollisuutta hyvää yhteistyöhön. Perhehoitajien ja vanhempien toimiva rinnakkainen vanhemmuus luo lapselle jatkuvuuden ja turvallisuuden tunnetta.

Lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunni- telma, jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana. Suunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kuten päihde- ja mielenterveydenhuollon kanssa. Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuo- dessa. Suositeltavaa on, että kulloinkin laadittavaan asiakassuunnitelmaan kirjataan val- miiksi seuraavan tarkistamisen ajankohta. Asiakassuunnitelmaan on kuitenkin tarkistettava aina tilanteen tai olosuhteiden oleellisesti muuttuessa tai muun tarpeen niin vaatiessa.

Huostaanotettujen lasten vanhempien vertaistukitoiminnasta on saatu hyviä kokemuksia. Ohjattu Voikukkia-ryhmätoiminta tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden jakaa tuntemuk- siaan ja keskustella kokemuksistaan muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Käynnistyviä ryhmiä voi tiedustella sijaishuoltoyksiköstä.

Avohuollon tukitoimena tapahtuvan sijoituksen yhteydessä lapsen huolto ja hänen asioistaan päättäminen säilyvät kokonaan huoltajilla. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista.

Sijoitukseen vaaditaan lapsen huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumus. Jos huoltaja vaatii avohuollon sijoituksen lakkauttamista eikä huostaanoton edellytyksiä ole, on avohuollon sijoitus lakkautettava heti. Avohuollon tukitoimena tapahtuvan sijoituksen aika- na ei voida rajoittaa lapsen ja hänen huoltajansa välistä yhteydenpitoa eikä käyttää LsL:n 11 luvun mukaisia rajoitustoimenpiteitä.

Xxxxxxxxxxxxx aikana lapsen vanhemmilla säilyvät huoltajan oikeudet ja velvollisuu- det tietyin rajoituksin.

Vaikka lapsi on sijoitettuna kodin ulkopuolelle, vanhempien elatusvelvollisuus ei lakkaa. Tulojen mukaan laskettava hoitokustannusten korvaus voidaan periä molemmilta van- hemmilta. Elatusmaksu määräytyy lapsen elatuksesta annetun lain mukaisesti.

Kun huostaanotetun lapsen asioita käsitellään eri viranomaisissa, ovat vanhemmat huolta- jina lapsen edustajia. Sosiaalitoimella on oikeus tulla kuulluksi lapsen asioissa. Lapsen huoltajalla on huostaanoton ja kiireellisen sijoituksen aikana oikeus saada tietoa lapsensa asioista ja pitää lapseen yhteyttä. Päätettäessä esimerkiksi lapselle tehtävistä terveyden- huollon toimenpiteistä tai opetuksen järjestämisestä, on kaikissa tilanteissa pyrittävä hy- vään yhteistoimintaan lapsen, huoltajan ja vanhempien kanssa. Ellei kyse ole esimerkiksi kiireellisestä terveydenhuollon toimenpiteestä, on eri vaihtoehdoista keskusteltava lapsen huoltajien ja lapsen kanssa. Lapsen huoltajat säilyvät huostaanotosta huolimatta lapsen edunvalvojina. Tästä johtuen vanhemmat voivat nostaa varoja alle 18-vuotiaan lapsensa nimissä olevalta pankkitililtä. Mikäli on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi toimia puo- lueettomasti tai muuten lapsen edun mukaisesti lasta koskevissa asioissa, määrätään lap- selle edunvalvoja käyttämään lapsen puhevaltaa huoltajien sijaan.

Vanhemmalla on sijoituksen aikana oikeus pitää yhteyttä lapseen asiakassuunnitelmas- sa sovitulla tavalla. Tapaamisajalta biologisille vanhemmille maksetaan ruokarahaa 10e/vrk/lapsi ja korvataan matkat 0,20e/km mukaan.

Jos lapsen vanhempi on eri mieltä yhteydenpidon määrästä tai muodosta siten, että asias- ta ei päästä sopimukseen, on vanhemmalla oikeus saada valituskelpoinen yhteydenpidon rajoittamispäätös, johon hän voi hakea muutosta.

Xxxxxx huoltajilla on oikeus päättää myös sijaishuollon aikana lapsen uskonnosta, kan- sallisuudesta ja nimestä. Lapsen nimeä koskevan muutoksen edellytyksistä on kuitenkin pyydettävä lausunto sen kunnan sosiaalihuollon toimielimeltä, jonka huostassa lapsi on. Tarkoituksena on varmistaa, ettei lapsen identiteettiä tarpeettomasti tai toistuvasti horjute- ta. Huoltajalla on oikeus antaa lupa adoptioon.

Sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. Huoltajalla on oikeus halutessaan hakea huostaanoton purkamista ja sijaishuollon lopettamista. On tärkeätä varmistaa, että huoltaja on selvillä huostaanoton lopettamisen edellytyksistä, niin ettei lapsi altistuisi jatkuvaan epävarmuu- teen ja katteettomiin toiveisiin. Mikäli perheen tilanne muuttuu sellaiseksi, että voidaan ar- vioida lapsen tulevaisuudessa siirtyvän takaisin kotiin, on ryhdyttävä valmistelemaan per- heen jälleenyhdistämistä.

Joissain tapauksissa saattaa olla tarpeen tavata lasta henkilökohtaisesti vastoin huoltajan kieltoakin tai ilman hänen lupaansa. Erityisesti tällainen tilanne voi olla kyseessä silloin, kun selvitetään lastensuojelun tarvetta tilanteessa, jossa lapsi itse on kääntynyt lastensuo- jelun puoleen. Lapsen huoltajalla on oikeus saada tieto tällaisesta ilman huoltajan lupaa tapahtuneesta tapaamisesta, ellei se ole lapsen edun vastaista.

Kunta järjestää lastensuojelun asiakkaille ne sosiaalihuollon palvelut, jotka lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on asiakassuunnitelmassa arvioinut välttämättömiksi.

12. Perhehoitajan oikeudet, velvollisuudet ja tuki

Perhehoitaja on oikeutettu

• perhehoidon korvauksiin

• vapaaseen sekä saamaan tukea sijoittajakunnalta lapsen hoidon järjestämisessä vapaa ajaksi

• kunnalliseen peruseläketurvaa ja tapaturmavakuutukseen

• ennakkovalmennukseen, työnohjaukseen ja täydennyskoulutukseen, joista vastaa sijoittava kunta

• hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin

• saamaan perhehoidon onnistumisen kannalta oleelliset tiedot sijoitettavan elämän tilanteesta, historiasta ja terveydentilasta

• vastuutyöntekijän tarjoamaan riittävään tukeen ja yhteydenpitoon

• sijoittavan kunnan järjestämään riittävään ja oikea-aikaiseen tukeen

• asianosaisuuteen huostaanottoa, sijaishuoltoa ja huostaanoton lakkaamista koske- vissa päätöksissä, kun lapsi on ollut ennen päätöstä perhehoitajan hoidossa

• erilaisiin sosiaalisiin etuuksiin ja yhteiskunnan tuottamiin palveluihin

Perhehoitajan velvollisuutena on

• luoda hoidettavalle turvallinen ja virikkeitä antava hoitoympäristö

• huomioida hoito- ja kasvatustehtävässään hoidettavan kehitys erityistarpeineen

• turvata hoidettavan ja hänen läheistensä yhteydenpito ja suhteet sekä ilmoittaa so- siaalitoimelle heti, mikäli sopimukset tapaamisjärjestelyistä eivät toimi tai niistä poi- ketaan

• tehdä yhteistyötä lapsen, vanhempien ja sosiaalitoimen sekä muun lapsen asioissa työskentelevien tahojen kanssa

• noudattaa sitovaa vaitiolovelvollisuutta

• raportoida lapsen tilanteesta ja tarpeista riittävän usein sekä muutoksista mahdolli- simman nopeasti

• ilmoittaa perhehoidossa tapahtuneista muutoksista vastuutyöntekijälle sekä kun- taan, jossa perhekoti sijaitsee

• toimia aloitteellisesti aina huomatessaan lapsen tarvitsevan jotakin tukea tai palve- luita

• säilyttää lasta koskevat asiakirjat lukitussa kaapissa ja toimittaa asiakirjat sijoituk- sen päättymisen jälkeen sijoittavalle kunnalle asianmukaisesti hävitettäväksi.

Oikein rakennetut ja kohdennetut hoitajien tukipalvelut hyödyttävät etenkin perhehoitoon sijoitettua lasta. Perhehoidon tukeen sisältyvät sekä perhehoitoon sijoitetulle että perhehoi- tajalle ja hänen perheelleen suunnattu tuki. Perhehoitajaa tukevat mm. ennakkovalmen- nus, vapaan pitämisen mahdollisuus, työnohjaus ja vertaistuki sekä mahdollisuus osallis- tua täydennyskoulutuspäiviin. Kaikki nämä tukimuodot sisältyvät perhehoitoa määrittävään lainsäädäntöön ja niiden tulee näkyä toimeksiantosopimuksessa. Huomioitavaa on, että ennakkovalmennukseen osallistuminen ei vähennä tai poista monipuolisen tuen tarvetta sijoituksen jälkeen.

12.1. Vastuutyöntekijä

Sijoittava kunta nimeää perhehoitajalle jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijän. Vas- tuutyöntekijä vastaa siitä, että perhehoitaja saa tukea. Vastuutyöntekijänä voi toimia lap- sen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai muu riittävän koulutuksen saanut työntekijä (esim. sosiaaliohjaaja). Asiakassuunnitelmaneuvotteluiden lisäksi perhehoitajalle järjeste- tään mahdollisuus tavata vastuutyöntekijää vähintään kahdesti vuodessa. Sijoituksen käynnistymistä seuraavana vuotena tulisi tapaamisia järjestää vähintään neljä. Intensiivi- sen tuen mahdollisuus turvataan erityisesti perhesijoituksen alkuvaiheessa ja elämän muu- tostilanteissa. Kotikäynnit ovat osa sosiaalityön ja perhehoidon yhteistyötä. Kotikäynnillä sosiaalityöntekijä tapaa kaikkia perheenjäseniä. Kotikäyntien lisäksi muita yhteydenottoja (puhelut, neuvottelut) on vuodessa vähintään neljä. Asiakassuunnitelma päivitetään vähin- tään kerran vuodessa. Päivityksen yhteydessä tarkistetaan myös toimeksiantosopimus.

12.2. Yhteistyö

Perhehoitaja on velvollinen tekemään yhteistyötä lapsen asioissa kaikkien lapsen elämän piiriin kuuluvien tahojen kanssa. Asiakassuunnitelmassa sovitaan yhteistyön tavoista lap- sen läheisten kanssa ja perhehoitaja toimii osaltaan rakentavasti yhteistyöverkostossa.

Toimeksiantosopimuksessa sovitaan yhteistyöstä kunnan ja perhehoitajan kesken. Perhe- hoitajan velvollisuus on tuoda omat näkökulmansa esille yhteisneuvotteluissa lapsen arjen asiantuntijana. Jotta lapsen tarpeet tulevat näkyviksi ja niihin vastaaminen mahdolliseksi, tehtävien ja vastuiden jakautumisen on tärkeä olla selkeää. Jotta kaikilla osapuolilla on yhteinen ymmärrys tehtävistä ja vastuista, on yhteistyötä rakennettava aikuisten yhteistoi- minnalla. Perhehoito on suurelta osin omalla persoonalla tehtävää yhteistyötä. Tämä eri- tyisyys on huomioitava järjestettävissä tukimuodoissa.

Sijaishuollon aikainen yhteistyö voi olla vaativaa. Perhehoitajan velvollisuus on pyytää tu- kea yhteistyöhön silloin, kun yhteistyössä on tarkasteltavia asioita tai yhteistyö ei suju. Si- joittavan kunnan lisäksi tukea on saatavissa sijaishuoltoyksikkö Tammesta.

12.3. Oikeus saada tietoa ja kuuleminen asiaan osallisena

Perhehoitajalla on oikeus saada itseään koskevat asiakirjat tai asiakirjat itseä koskevin osin tiedoksi, mikä tarkoittaa lapsen asiakirjoihin merkittyjä perhehoitajaa tai hänen per- heenjäseniään koskevia tietoja. (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 12§). Perhe- hoitajan ollessa asiaan osallisena hänellä on oikeus saada tietoa, joka voi tai on voinut vaikuttaa lastensuojeluasian käsittelyyn. Perhehoitajalla on oikeus saada sijoittajakunnalta salassapitosäädösten estämättä lapsen hoitamiseksi välttämättömät tiedot.

Lastensuojelulain mukaan henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välit- tömästi ollut, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöstä lapsen huostaanotosta, sijaishuollosta ja huostaanoton lakkaamisesta. Kuulemisen yhteydessä ja prosessin kulu- essa perhehoitajalla on oikeus tietoihin, jotka ovat vaikuttaneet tai voineet vaikuttaa asian ratkaisuun. Perhehoitaja kuuluu asianosaisten joukkoon eli hänellä on tietojen saanti- ja muutoksenhakuoikeus. Perhehoitaja ei voi hakea muutosta yhteydenpidon rajoittamista koskevaan viranhaltijan päätökseen, ellei hän ole lapsen oheishuoltaja.

12.4. Raportointi ja perhehoitajan yksityisyyden suoja

Perhehoitaja tuottaa tietoa sijoitetun lapsen arjesta raportoimalla kirjallisesti lapsen asiois- ta vastaavalle sosiaalityöntekijälle yhteisesti sovittavalla tavalla. Arjesta tuotettu tieto on osa yhteisen ymmärryksen rakentamista sijoitetun lapsen hyvän hoidon toteutumiseksi, sillä tietoja hyödynnetään mm. asiakassuunnitelmaa laadittaessa. Raportissa on hyvä ku- vata mm. lapsen arkea ja suhteita perhekodissa, kaverisuhteita, terveydentilaa, harrastuk- sia, koulunkäyntiä ja yhteydenpidon toteutumista. Tarpeen mukaan voidaan sopia myös muun tapahtuman tai suhteen yms. dokumentoinnista. Raportointi sisältää myös lapsen omat terveiset sosiaalityöntekijälle.

Raportti arkistoidaan lapsen asiakirjoihin, joihin vanhemmat saavat aina halutessaan tutus- tua. Ennen arkistointia ja tietojen antamista eteenpäin sosiaalityöntekijä varmistaa, ettei raportissa ole perhehoitajien tai muiden perheessä asuvien lasten yksityisyyden suojaan kuuluvia asioita, jotka arkistoidaan erikseen sijaisperheen tietoihin eikä niitä lähetetä van- hemmille.

Vaikka perhehoito on julkinen hallintotehtävä, koskee yksityiselämän suoja myös perhehoi- tajia ja heidän perheenjäseniään. Yksityinen suoja on tärkeä perhehoidon turvallisuuden kannalta, mikä tulee huomioida perhehoidon kaikissa vaiheissa, neuvottelutilanteissa ja lausuntoja annettaessa. Sosiaalitoimi säilyttää perhekotiin liittyvät asiakirjat (esim. todis- tukset, lausunnot, ilmoitukset) perhekotikohtaisissa kansioissa ja sähköisessä rekisterissä. Perhehoitajien ennakkovalmennusraportti tai muu arviointi eivät kuulu esim. lapsen huolta- jille. Perhehoitajaa ja hänen perhettään koskevia asioita ei kirjata lapsen asiakastietoihin. Kun lapsen asiakirjoihin kirjataan perhehoitoa koskevia asioita, on kirjaus tehtävä vain vält- tämättömiltä osin. Kanta-palveluun tehtävissä kirjauksissa on noudatettava erityistä varo- vaisuutta ja harkintaa. Mikäli perhehoitaja kertoo viranomaiselle sellaista tietoa omasta perheestään, joka on tarpeellista kertoa myös vanhemmille, asiasta informoidaan ensin perhehoitajaa, jolla on mahdollisuus vaikuttaa siihen mitä, miten ja xxxxx sanoin vanhem- mille tiedosta kerrotaan.

12.5. Salassapito ja vaitiolovelvollisuus

Lastensuojelusta tulee antaa perhehoitajalle sellaiset lasta koskevat tiedot, jotka ovat vält- tämättömiä lapsen asianmukaisen hoidon järjestämiseksi perhehoidossa. Lapsen asiak- kuus, häntä koskevat asiat ja asiakirjat ovat salassa pidettävää tietoa. Perhehoitajaa sitoo elinikäinen vaitiolovelvollisuus eikä hän saa käyttää salassa pidettävää tietoa omaksi tai toisen hyödyksi tai vahingoksi. Perhehoitaja ei saa ilmaista sivulliselle asiakkuuden perus- teella saatuja salassa pidettäviä tietoja myöskään muista asianosaisista. Tietojen luovut- taminen sijaisperheen lähi- ja ystäväverkostolle on kielletty eikä lapsen asioista saa puhua myöskään sellaisen tahon kanssa, jota koskee oman työnsä kautta salassapito tai rippisa- laisuus. Lasta koskevia tietoja ei ole lupa käsitellä tunnistettavasti missään foorumissa. Poikkeuksena tähän sijoittavan tahon järjestämä työnohjaus ja toiselle viranomaiselle lain nojalla annettavat tiedot. Tunnistettavuus on arvioitava niin, että jo vähäinenkin riski estää tietojen käsittelyn. Lasta koskevan kuvamateriaalin jakaminen on kielletty esim. sosiaali- sessa mediassa. Lasten yhdenvertaisen kohtelun kannalta voi joskus olla perusteltua jul- kaista kuva esim. harrastustoiminnassa. Julkaisuun on oltava lapsen, huoltajan sekä lap- sen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän lupa.

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä päättää salassa pidettävän tiedon antamisesta ja huolehtii salassa pidettäviin asiakirjoihin kohdistuvien vaatimusten täyttymisestä ja niihin liittyvistä ohjeistuksista. Perhehoitajan tulee säilyttää lasta ja hänen asiaansa koskevat asiakirjat ja muistiinpanot asiakaskohtaisissa kansioissa lukitussa kaapissa. Asiakirjaa, sen kopiota tai tulostetta ei saa näyttää eikä luovuttaa sivullisen nähtäväksi tai käytettä- väksi. Perhehoidon päättyessä asiakirjat palautetaan lapsen asioista vastaavalle sosiaali- työntekijälle. Salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden sekä hyväksikäyttökiellon rikkominen voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Perhehoitaja toteuttaa vaitiolovelvollisuutta aktiivisesti kaikessa vuorovaikutuksessa tois- ten ihmisten kanssa, joten perhehoitajalla on tärkeä olla keinoja vastata keskustelukump- panin kysymyksiin vaitiolovelvollisuutta rikkomatta. Ulkopuolisissa keskusteluissa on syytä olla erityisen tarkkana.

Perheen sisäisissä keskusteluissa painopiste on lasten yksityisyyden suojaamisen ohella perheen lasten keskinäisen yhteisymmärryksen ja tasa-arvon kokemuksen ylläpitämises- sä. Perhehoitajan tehtävä on tapauskohtaisesti arvioida lasten edun näkökulmasta niin kertominen kuin kertomatta jättäminen.

Perhekodissa olevat lapset eivät ole toimeksiantosopimuksen osapuolia, joten vaitiolovel- vollisuus ei suoraan koske heitä ja he saavat puhua omista asioistaan. Sen sijaan lapsille opetetaan ikä- ja kehitystason mukaisella tavalla, mitkä asiat ovat ihmisten yksityisasioita sekä miten ja kenen kanssa ko. asioista keskustellaan. Vuorovaikutustaitojen opettaminen on perhehoitajan tehtävä, joka toteutuu arjen vuorovaikutustilanteiden yhteydessä.

12.6. Perhehoitajan ilmoitusvelvollisuus

Onnistunut perhehoito perustuu mahdollisimman avoimeen ja tasa-arvoiseen yhteistyö- hön, jossa sijoittajan ja perhehoitajan asiantuntemus huomioidaan asiakassuunnitelmia ja päätöksiä tehtäessä. Yhteistyön sujumisen kannalta riittävä yhteydenpito vastuutyöntekijän ja perhehoitajan välillä on välttämättömyys. Perhehoitajalla on paljon tietoa sijoitetun lap- sen tilanteesta ja tarpeista, joista hänellä on velvollisuus raportoida lapsen asioista vas- taavalle sosiaalityöntekijälle riittävän usein ja muutoksien tapahtuessa mahdollisimman nopeasti.

Perhehoitajan perheen elämässä tapahtuvat muutokset vaikuttavat suoraan sijoitetun lap- sen elämään, mistä johtuen lapsesta vastuussa olevan sijoittajan on välttämätöntä tietää muutoksista. Etukäteen tiedossa olevista muutostilanteista keskustellaan hyvissä ajoin etukäteen. Sosiaalityöntekijä voi osallistua muutoksen tuomien asioiden ratkomiseen ja vaihtoehtojen kartoittamiseen yhteistyössä. Esimerkiksi avioeron sattuessa sijaisperhe ei voi päättää lapsen asumisesta ja yhteydenpidosta itse.

Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan perhehoidossa tapahtuneista muutoksista vas- tuutyöntekijälle hyvissä ajoin. Ilmoitettavia asioita ovat mm.

• perheeseen sijoitettujen lasten määrissä tapahtuvat muutokset, uusien sijoitusten suunnittelu ja toteutuminen, sijoitetun lapsen poissijoittaminen

• elämäntilanteen muutokset; sairastumiset, mahdolliset esteet perhehoitotehtävälle, perhesuhteiden muutokset

• suunnitellut vapaat ja niiden aikaiset hoitojärjestelyt

• ulkomaanmatkat perhehoidossa olevan lapsen kanssa

• lapselle sattuneet vakavammat tapaturmat, sairaudet, väkivallanteot ja sairaalassa olo

• perhehoitajalle sattuneet vakavammat tapaturmat ja sairaudet sekä sairaalassa olo, oikeustoimet perhehoitajaa kohtaan (esim. syytteeseen joutuminen), väkivallanteot ja pakkotoimenpiteet

• muut mahdolliset tärkeät perhehoitotyöhön vaikuttavat seikat.

12.7. Sijaishuoltoyksikkö Tammen työntekijät

Sijaishuoltoyksikkö Tammen tehtäviin kuuluu mm. perhehoidon tukipalveluiden järjestämi- nen perhehoitajille. Sosiaalityöntekijät ja perhehoitajat voivat olla yhteydessä sijaishuolto- yksikön työntekijöihin tukeen liittyvissä asioissa. Yksikössä työskentelee kaksi sosiaali- työntekijää ja kolme perheohjaajaa, jotka osallistuvat tarvittavan tuen suunnitteluun ja to- teutukseen. Sijaishuoltoyksikön työntekijöiden työskentely tapahtuu yhteistyössä sijoitta- van kunnan, perhekodin ja tarvittavien tahojen kanssa tavoitteena tukea lapsen etua, per- hehoitajan jaksamista, sijaishuollon laadun toteutumista ja sijoituksen onnistumista.

Perheohjaajien työpanos keskittyy perhehoitajille tarjottavaan tiiviiseen tukeen alkavissa sijoituksissa ja myöhemmin haasteellisiksi koetuissa sijoituksen vaiheissa.

12.8. Oikeus vapaaseen

Sijoittavan kunnan tulee järjestää perhehoitajalle mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on kaksi vuorokautta kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toi- meksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vrk perhehoitajana (PhL 13§). Vapaapäi- viä kertyy enimmillään 24 päivää vuodessa, ellei toimeksiantosopimuksessa ole sovittu suuremmasta määrästä. Toimeksiantosopimuksen teon yhteydessä neuvotellaan perhe- hoitajan kanssa vapaaoikeuden toteuttamisesta eli vapaajärjestely on toimeksiantosopi- mus- ja lapsikohtainen. Vapaan määräytymisjakso on kalenterivuosi (1.1.–31.12.). Vapaa on pidettävä viimeistään seuraavan kalenterivuoden aikana.

Xxxxxx perhehoito sitoo perhehoitajan ympärivuorokautisesti tehtävään, joten vapaan tar- koitus on taata perhehoitajalle mahdollisuus irrottautua sitovasta tehtävästään ja tukea hänen jakamistaan. Vapaan pitäminen palvelee siten myös perhehoidossa olevan henkilön hyvinvointia. Xxxxxx perhehoidossa on useampia lapsia, tulee vapaa pyrkiä järjestämään kaikkien perhehoidossa olevien lasten osalta yhtä aikaa.

Perhehoitajan vapaan ajalta maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus täysimääräisenä. Si- joittavan kunnan tulee huolehtia tai tarvittaessa avustaa lapsen hoidon tarkoituksenmukai- sessa järjestämisessä perhehoitajan vapaan ajaksi.

Vapaan pitämisen toteutusvaihtoehdot:

1. Perhehoitajan vapaa toteutuu lapsen omien läheisten tapaamispäivien yhteydessä, kun tapaamiset toteutuvat turvallisesti ja suunnitellusti ilman toistuvia keskeytyksiä eikä perhehoitajan edellytetä olevan hälytysvalmiudessa noutamaan lasta kesken tapaamisen.

2. Sijoittava kunta maksaa vapaapäivät rahana perhehoitajalle. Vuonna 2022 korvaus vapaasta on 37 euroa/vapaapäivä/lapsi. Esim. yhden kuukauden pitämättömistä vapaa- päivistä korvaus on 2x37 euroa = 74 euroa/kk/lapsi. Perhehoitaja voi järjestää itse em. ra- hakorvauksella lapselle hoitajan vapaan ajaksi esim. perhehoitajan omia ja lapselle tuttuja

sukulaisia tai läheisiä hyödyntäen. Perhehoitaja ilmoittaa lasta hoitavan henkilön tiedot lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle, joka hyväksyy hoitojärjestelyt.

3. Perhehoitaja ehdottaa omaa läheistään vapaan aikaiseksi sijaishoitajaksi. Lapsen asi- oista vastaava sosiaalityöntekijä arvioi läheisen valmiudet tehtävään hyödyntäen esim. ”Lomitusperheen arviointiraportti” – lomaketta. Läheisen kanssa tehdään sijaishoitoon liittyvä toimeksiantosopimus vapaan aikaisen hoidon ajalta. Toiminta korvataan sijaishoi- dosta määriteltyjen korvausten mukaisesti: alle 5 h hoidosta 20 e/tunti/lapsi sekä 5h ja yli 5h hoidosta 65e/päivä/lapsi. Kun lasta hoidetaan sijaishoitajan kotona, maksetaan hoitopalkkiota 54e/päivä/lapsi ja kulukorvausta 42e/päivä/lapsi. Matkat sijaishoitopaik- kaan ja muut määrätyt matkat korvataan 0,46 e/km mukaan eivätkä matkat ole hoitopalk- kioon oikeuttavaa aikaa. Sijaishoitaja toimittaa sijoittavalle kunnalle maksatuksia varten tarkat tiedot hoitoajasta sekä verokortin.

4. Kunta järjestää perhehoitajan vapaan sijoittamalla lapsen sijaishoitoon valmennettuun perheeseen. Sijaishoitopaikkoja kunnat voivat tiedustella sijaishuoltoyksikkö Tammesta. ”Lomittavan” perheen kanssa tehdään sijaishoitoon liittyvä toimeksiantosopimus vapaan pitämisen ajalle. Palkkio ja kulukorvaus maksetaan sijaishoidosta määriteltyjen korvausten mukaan: alle 5 h hoidosta 20 e/tunti/lapsi sekä 5h ja yli 5h hoidosta 65e/päivä/lapsi. Kun lasta hoidetaan sijaishoitajan kotona, maksetaan hoitopalkkiota 54e/päivä/lapsi ja kulukorvausta 42e/päivä/lapsi. Matkat sijaishoitopaikkaan ja muut määrätyt matkat kor- vataan 0,46 e/km mukaan eivätkä matkat ole hoitopalkkioon oikeuttavaa aikaa. Sijaishoita- ja toimittaa sijoittavalle kunnalle maksatuksia varten tarkat tiedot hoitoajasta sekä verokor- tin.

5. Kunta järjestää perhehoitajan vapaan ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä toimeksi- antosopimuksen sijaishuoltoyksikön kautta saatavan sijaishoitajan kanssa. PRIDE- valmennuksen käyneitä sijaishoitajia voi tiedustella sijaishuoltoyksiköstä. Sijaishoitaja voi tulla perhehoitajan kotiin hoitamaan tämän hoidossa olevia lapsia, jos perhehoitaja suos- tuu siihen ja se on sosiaalityöntekijän arvion mukaan hoidettavien etujen mukaista. Toi- meksiantosopimus tehdään sijaishoitajan kanssa jokaisesta hoidettavasta erikseen. Sijais- hoitajalle korvataan alle 5 h hoidosta 20 e/tunti/lapsi sekä 5h ja yli 5h hoidosta 65e/päivä/lapsi. Kun lasta hoidetaan sijaishoitajan kotona, maksetaan hoitopalkkiota 54e/päivä/lapsi ja kulukorvausta 42e/päivä/lapsi. Matkat sijaishoitopaikkaan ja muut määrätyt matkat korvataan 0,46 e/km mukaan eivätkä matkat ole hoitopalkkioon oikeutta- vaa aikaa. Samat korvaukset koskevat perhehoitajan biologisen lapsen hoitamista, mikäli kyseessä on PRIDE-valmennettu sijaishoitaja, joka ei ole perheen oma lähei- nen/sukulainen.

Mikäli perhehoitaja ei halua käyttää oikeuttaan vapaaseen, siitä tulee olla maininta toimek- siantosopimuksessa.

12.9. Täydennyskoulutus

Täydennyskoulutuksen sisällön tulee määräytyä perhehoitajan aikaisempi koulutus sekä perhehoidon sisältö, vaativuus ja tarve huomioon ottaen. Sijoittava kunta vastaa perhehoi- tajalle annettavasta tarvittavasta koulutuksesta. Perhehoitajille korvataan kaksi täydennys- koulutuspäivää vuodessa. Perhehoitaja voi osallistua sijoittajan järjestämiin, maakunnalli- siin tai valtakunnallisiin koulutuksiin. Mikäli perhehoitaja osallistuu koulutustapahtumaan, johon on lapsille järjestetty omaa ohjelmaa, koulutustilaisuus maksetaan koko perheen

osalta (sisältää perhehoitajan puolison sekä biologisten lasten ja sijoitettujen lasten osallis- tumis- ja majoituskulut).

Sijaishuoltoyksikkö Tammi järjestää yhteistyössä Turun kaupungin ja Satakunnan lasten- suojelun kehittämisyksikön kanssa vuosittain kaksi täydennyskoulutuspäivää. Koulutusai- heista informoidaan lastensuojelun työntekijöitä ja perhehoitajia sijaishuoltoyksikön kautta. Nämä koulutuspäivät ovat perhehoitajille maksuttomia.

12.10. Mentorointi

Mentorointi on kokeneen ja ”työiältään” vanhemman perhehoitajan antamaa asiantuntija- apua nuoremmalle ja perhehoitouransa alkuvaiheessa olevalle perhehoitajalle. Mentori voi ohjata ja tukea sijaisperhettä myös erilaisissa kriisitilanteissa.

Varsinais-Suomen alueella toimiviin, mentorikoulutuksen saaneisiin perhehoitajiin saa yh- teyden sijaishuoltoyksikön kautta. Mentorisuhde kestää 6kk – 1 vuosi. Ennen toiminnan alkamista tehdään toiminnalle suunnitelma ja sopimus käytännön järjestelyistä. Mentorille maksetaan palkkiota 43e/45min./henkilö tai 54e/45min./pariskunta. Yksi tapaaminen kestää 90 minuuttia.

12.11. Työnohjaus

Perhehoitajille järjestetään tarpeenmukaista yksilö-, perhekohtaista tai ryhmätyönohjausta, jolla tuetaan hoito- ja kasvatustyötä, perhehoitajan jaksamista ja voimavaroja. On tärkeää tarkistaa, että työnohjaaja on suorittanut vähintään 60 opintopisteen laajuisen työnohjaaja- koulutuksen hyväksytysti. Ennen työnohjauksen aloitusta tulee perhehoitajan ja sijoittaja- kunnan sopia työnohjauksen toteuttamisesta. Sijoittajakunta vastaa työnohjauksen kus- tannuksista. Sijaishuoltoyksiköstä saa tarvittaessa työnohjaajien yhteystietoja.

12.12. Vertaisryhmätoiminta

Vertaisryhmässä jaetaan ajatuksia ja kokemuksia sekä käydään läpi joskus hankaliakin perhehoidon arjen tilanteita. Vertaisryhmässä perhehoitajat saavat tilaisuuden oppia tois- tensa kokemuksista, lisätä ammattitaitoaan ja vahvistaa voimavarojaan. Vertaisryhmässä kokemusten ja tunteiden jakaminen vertaisten kanssa helpottaa joskus vaikeilta tuntuvissa perhehoidon tilanteissa ja ehkäisee uupumista.

Sijoittava kunta mahdollistaa perhehoitajan osallistumisen vertaistukiryhmätoimintaan maksamalla toiminnasta aiheutuvat perhekohtaiset kustannukset. Vertaisryhmän aloittami- sesta tulee sopia etukäteen lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Sijais- huoltoyksikkö Xxxxx käynnistää vertaisryhmiä eri seutukunnille tarpeen ja ilmoittautunei- den perheiden määrän mukaan. Vertaisryhmiä on järjestetty yleisten perhehoitajaryhmien lisäksi mm. sukulaissijaisvanhemmille, sijoitetuille lapsille ja sijaissisaruksille sekä sijaisisil- le. Sijoittavan kunnan on mahdollista tilata vertaisryhmä omalle kohderyhmälleen sijais- huoltoyksikön kautta.

Ohjatut vertaisryhmät kokoontuvat kymmenen kertaa. Ryhmät ovat suljettuja ja ovat osal- listujamäärältään pieniä, noin 5-10 henkeä. Perhehoitoliitto suosittaa vertaisryhmäohjaa- jien palkkioiksi vähintään 16 e/kerta/osallistuja. Ohjaaja sopii suoraan sijoittavan kun- nan kanssa palkkioiden suuruudesta ja laskutustavoista.

Valtakunnallisesti järjestetään vertaisryhmiä sijoituksen ennakoimattoman katkeamisen kokeneille perhehoitajille sekä yksin perhehoitajana toimiville. Perhehoitoliiton paikallisyh- distykset järjestävät myös vertaisryhmiä jäsenilleen.

12.13. Ihan iholla – kasvuryhmä

Ihan iholla - kasvuryhmän tavoitteina on:

1. lisätä tietoisuutta omasta vanhemmuustyylistä suhteessa sijoitetun lapsen tarpei- siin,

2. lisätä tietoisuutta sijaisvanhemman oman kasvuhistorian vaikutuksista tämän päi- vän sijaisvanhemmuuteen,

3. antaa tietoa terapeuttisesta vanhemmuudesta

4. antaa työvälineitä tunteiden ja kokemusten puheeksi ottamiseen, nimeämiseen ja tunnetaitojen työstämiseen lapsen/nuoren kanssa.

Sijaishuoltoyksikkö järjestää Xxxx iholla – kasvuryhmiä tarpeiden ja toiveiden mukaan eri seutukunnille. Ryhmästä kiinnostuneet perheet voi ohjata ottamaan yhteyttä sijaishuolto- yksikköön. Ryhmä käynnistyy heti kun riittävä määrä osallistujia on koossa.

12.14. Sijaishoitaja

Kunta voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä PhL 6§:ssä säädetyt edellytykset täyttävän henkilön kanssa toimek- siantosopimuksen, jonka pohjalta tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan kotona. Sijaishoito voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos perhehoitaja suostuu siihen ja järjestely arvioidaan hoidettavan henkilön edun mukaiseksi.

Xxxxxxxxxxxxxx kanssa tehtävässä toimeksiantosopimuksessa sovitaan sijaishoitajalle mak- settavan hoitopalkkion määrästä ja suorittamisesta, tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta, toimeksiantosopimuksen voimassaolosta sekä tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista.

Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan. Sijaishoitajalle järjestet- tävästä koulutuksesta ja tuesta on voimassa, mitä niistä Perhehoitolain 15 §:ssä sääde- tään ja sijaishoitajan sosiaaliturvasta, mitä siitä Perhehoitajan 20 §:ssä säädetään.

Sijaishoitajan kanssa tehdään toimeksiantosopimus jokaisesta hoidettavasta erikseen siltä ajalta, jolloin sijaishoitaja toimii perhehoitajan sijaisena. Sijaishoitajalle maksetaan alle 5 h hoidosta 20 e/tunti/lapsi sekä 5h ja yli 5h hoidosta 65e/päivä/lapsi. Kun lasta hoide- taan sijaishoitajan kotona, maksetaan hoitopalkkiota 54e/päivä/lapsi ja kulukorvausta 42e/päivä/lapsi. Matkat sijaishoitopaikkaan ja muut määrätyt matkat korvataan 0,46 e/km mukaan eivätkä matkat ole hoitopalkkioon oikeuttavaa aikaa. Samat korvaukset koskevat perhehoitajan biologisen lapsen hoitamista, mikäli kyseessä on PRIDE-valmennettu sijais- hoitaja, joka ei ole perheen oma läheinen/sukulainen.

12.15. Hyvinvointi- ja terveystarkastukset

Kunnan on tarvittaessa järjestettävä toimeksiantosopimuksessa sovittavalla tavalla perhe- hoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Päätoimiselle perhehoitajalle mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkas- tukseen on järjestettävä vähintään joka toinen vuosi. (PhL 15a§). Muille toimeksiantosuh- teisille perhehoitajille mahdollisuus tarkastukseen järjestetään tarvittaessa. Jos perhehoita- ja on ansiotyönsä kautta työterveyshuollon piirissä tai kyseessä on lyhytaikainen perhehoi- to, ei tarkastus ole välttämätön. Tarkastuksen voi tehdä terveydenhoitaja tai sairaanhoita- ja. Tarkastukset tulisi keskittää perhehoidon erityiskysymyksiin perehtyneelle terveyden- huollon ammattihenkilölle.

Valtakunnallisesti kunnilla on erilaisia käytäntöjä terveystarkastuksen suhteen. Usealla seudulla toteutettu käytäntö on, että

• yksilökohtaiset maksusitoumukset tulevat sijoittavasta kunnasta. Mikäli lapsia on perheessä sijoitettuna useista kunnista, jakautuu kustannus sen mukaisesti. Mak- susitoumuksen perhehoitajalle kirjoittaa yksi kunta ja kustannusten jako suoritetaan hallintoelinten kesken.

• maksusitoumuksen yhteydessä lähetettävä lomake sisältää saatteen maksu- sitoumukseen kuuluvista palveluista ja tietoa perhehoidon erityiskysymyksistä.

12.16. Eläketurva

Sijoittava kunta ottaa eläkevakuutuksen perhehoitajille, joiden kanssa ne tekevät toimeksi- antosopimuksen. Vuosilta 1992–1997 eläkettä karttui hoitopalkkioista, jotka ylittivät vuosit- tain määräytyvän kuukausittaisen alarajan. Vuodesta 1998 alkaen eläkettä karttuu kaikista hoitopalkkioista ilman alarajaa. Ennen vuotta 2005 karttuneilla eläkkeillä on yläraja, ja niin- pä perhehoitajan tehtävästä 31.12.2004 mennessä karttunut eläke sovitetaan yhteen mui- den, ennen vuotta 2005 karttuneiden työeläkkeiden kanssa. Vuodesta 2005 lähtien karttu- valla eläkkeellä ei ole ylärajaa. Perhehoitaja voi lisätä eläketurvaansa vapaaehtoisella elä- kevakuutuksella.

Vuoden 2017 alussa voimaan tulleen eläkeuudistuksen myötä vanhuuseläkeiän alaraja nousee asteittain 63 vuodesta 65 vuoteen. Muutos koskee vuonna 1955 syntyneitä ja sitä nuorempia. Jos perhehoitaja on saavuttanut eläkeiän (63 vuotta) ennen vuotta 2017, hä- nen eläkeikänsä ei muutu, vaikka hän jatkaisi perhehoitajana toimimista. Vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jonka vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta (v. 2027). Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden eläkeikäraja kytketään elinajan kehityk- seen. Eläkkeen karttumisen yläraja on aina viisi vuotta alarajaa ylempänä, eli kun van- huuseläkkeen alaikäraja on 65, yläraja on 70 vuotta. Eläkettä karttuu vuodesta 2017 alka- en 1,5 % vuodessa koko palkan osuudelta, eli eläkkeen perusteena olevasta palkasta ei enää vähennetä työntekijän työeläkevakuutusmaksua. Edellisestä poiketen ikävälillä 53– 62 vuotta eläkettä karttuu 1,7 % 31.12.2025 saakka. Jos henkilö jatkaa työn tekoa alim- man vanhuuseläkeiän saavuttamisen jälkeen eli ei ota eläkettä maksuun, korotetaan elä- kettä 0,4 prosentilla jokaista lykkäyskuukautta kohti (lykkäyskorotus). Xxx xxxxxxxxxxxx on alkanut 1.1.2020 tai myöhemmin, perhehoitoa tai muuta toimeksiantosuhdetta ei tarvitse enää päättää, mikäli se on ainoa jatkuva julkisten alojen eläkelain (JuEL) mukainen palve- lussuhde.

Varhennettua vanhuuseläkettä voi ottaa 61-vuotiaasta alkaen osittain maksuun joko puolet tai neljäsosan. Osittainen varhennettu vanhuuseläke pienentää lopullista eläkettä pysyvästi. Eläkkeen määrään tulee 0,4 prosentin suuruinen varhennusvähennys jokaista kuukautta kohti, jona eläkettä maksetaan ennen alimman vanhuuseläkeiän täyttymistä. Osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä voi tehdä tai olla tekemättä työtä. Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu uutta eläkettä normaalisti eikä työn teon ja tulon määrälle ole rajoituksia.

Sairauden pitkittyessä voi hakea kuntoutustukea eli määräaikaista työkyvyttömyyselä- kettä Työeläkelaitokselta tai Kelalta. Kuntoutustukea haetaan hyvissä ajoin ennen sai- rauspäivärahan päättymistä. Hakemuksen käsittely kestää keskimäärin 2–3 kuukautta. Hakemuslomakkeita saa muun muassa Kevasta ja Kelan toimipisteistä. Työeläkelaitos myöntää täyden kuntoutustuen, jos työkyky on heikentynyt 3/5 vähintään vuoden ajaksi. Perhehoidon palkkio otetaan huomioon kuntoutustukea myönnettäessä. Työeläkelaitos voi myöntää osakuntoutustuen, jos työkyky on heikentynyt 2/5 vähintään vuoden ajaksi. Jos työkykyä ei voida palauttaa hoidon tai kuntoutuksen avulla, työkyvyttömyyseläke myönne- tään toistaiseksi. Kuntoutustuen ja työkyvyttömyyseläkkeen aikana saa ansaita enintään 40 % vakiintuneesta keskiansiosta. Vakiintunut keskiansio lasketaan yleensä työkyvyttö- myyden alkamista edeltäneiden viiden kalenterivuoden ansioista. Täysi työkyvyttömyys- eläke voidaan muuttaa osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, jos työansiot ovat yli 40 % mutta alle 60 % työkyvyttömyyseläkettä edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta. Ansiotuloista on ilmoitettava Kelalle ja Työeläkelaitokselle, ja ansioraja on hyvä selvittää kummastakin pai- kasta.

Perhehoitajan tulee informoida sijoittavan kunnan sosiaalityöntekijää eläkkeelle siirtymi- sestä hyvissä ajoin. Perhehoidon loppumisesta sijoitettujen lastan kohdalla sovitaan yksi- löllisesti.

12.17. Sosiaaliturva

Perhehoitaja on oikeutettu saamaan sairauspäivärahaa omavastuuajan (sairastumispäivä

+ 9 arkipäivää) jälkeen verotettavien tulojensa perusteella laskettavan sairausvakuutus- päivärahan suuruisena. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä.

Sairausvakuutuslain mukaan tartuntatautipäivärahaan on oikeus alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos lapsi on määrätty karanteeniin tai eristettäväksi ja huoltaja on tämän vuoksi estynyt tekemästä ansiotyötään. Perhehoitajalla, joka ei ole lapsen huoltaja, ei ole siis oi- keutta tartuntatautipäivärahaan. Nykylainsäädännön mukaan perhehoitajan ansionmene- tyskorvaukset ovat siis perhehoidon kustannuksia ja siten kunnan korvattavia perhehoita- jan kanssa sovittavalla tavalla.

Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssien ajalta voidaan perhehoitajille maksaa kun- toutusrahaa, joka yleensä saajan sairauspäivärahan suuruinen ja se on verollista tuloa. Perhehoitaja voi saada kuntoutusrahaa ja hoitopalkkiota yhtäaikaisesti, mikäli perhehoito jatkuu perheessä.

Työttömyyspäivärahaa saadakseen perhehoitajan täytyy olla työmarkkinoiden käytettä- vissä eikä hän saa työllistyä yritystoimintaa vastaavalla tavalla. Jos perhehoitotehtävä on kovin työllistävä (esim. erityishoidettava lapsi), perhehoitaja ei voi olla työmarkkinoiden käytettävissä. Työllistävyys voidaan todeta lapsen asiakassuunnitelmassa. Toimeksianto-

suhteisena perhehoitajana toimimista ei lasketa työssä olemiseksi, mutta se voi pidentää työttömyysturvan tarkastelujaksoa. Perhehoitajana toimiminen yleensä on hyväksyttävä syy olla pois työmarkkinoilta. Jos henkilö ei ole vakuuttanut itseään työttömyyskassassa tai kassan jäsenyysehto ei vielä täyty, hän voi saada peruspäivärahaa työssäoloehdon täytty- essä. Perhehoitajana toimiminen ei kerrytä työssäoloehtoa, sillä perhehoitaja ei ole työ- suhteessa. KHO:n päätöksen mukaan perhehoitajalle maksettava palkkio ei ole verotuk- sellisesti palkkaa vaan työkorvausta. Perhehoidosta saatua palkkiota ei vähennetä työttö- myyspäivärahasta, koska kysymyksessä ei ole sosiaalietuus. Perhehoitajana toimiminen on silti aina ilmoitettava työvoimatoimistoon.

Perhehoitajan mahdollisia opintotuen muotoja ovat aikuiskoulutustuki, koulutustuki, koulu- tuspäiväraha ja opintoraha. Näiden lisäksi opiskeleva perhehoitaja voi saada Kelan myön- tämää yleistä asumistukea tai sen korotusta. Perhehoitajan tulot eivät vaikuta perhehoi- toon sijoitetun lapsen opintotukeen.

Perhehoitoon sijoitetun vauvan hoitaminen ei oikeuta sijaisvanhempia äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaan. Jos perhehoitaja saa biologisen lapsen, toimeksiantosopimuksen mukainen perhehoidon palkkio huomioidaan vanhempainetuuden perusteena olevassa työtulossa. Päätoimiselle perhehoitajalle vanhempainpäiväraha maksetaan minimimääräi- senä, jos perhehoito jatkuu myös äitiys- ja vanhempainrahakaudella.

Uudet perhesijoitukset edellyttävät ainakin toisen perhehoitoperheen vanhemman jäämistä joksikin aikaa vastaamaan täysipäiväisesti sijoitetun hoidosta. Perhehoidosta maksettavat korvaukset harvoin mahdollistavat tulotason säilymistä lähellä entistä. Perhehoitaja on oi- keutettu työlainsäädännön perusteella saamaan hoitovapaata kodin ulkopuolisesta työs- tään. Hoitovapaaoikeus oikeuttaa kahteen kokoaikaiseen hoitovapaajaksoon alle 3- vuotiaan lapsen hoitamiseksi. Hoitovapaajakson vähimmäispituus on yksi kuukausi. Myös kahta useammasta ja kuukautta lyhyemmästä hoitovapaajaksosta voidaan sopia.

Perhehoitaja ei ole Kelan nykyisen tulkinnan mukaan oikeutettu saamaan kotihoidontu- kea sijoitetusta lapsesta.

Tilapäinen hoitovapaa mahdollistaa alle 10-vuotiaan sairaan lapsen lyhytaikaisen hoidon. Oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen on kerrallaan enintään neljä työpäivää. Oikeus tilapäi- seen hoitovapaaseen koskee myös perhehoitajaa sijoitetun lapsen sairastuessa.

Perhehoitaja on oikeutettu saamaan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata koulun toisen lukuvuoden tai mikäli lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, kolmannen lukuvuoden loppuun.

Perhehoitaja on oikeutettu vuorotteluvapaaseen sekä vuorotteluvapaa-ajalta maksetta- vaan vuorottelulisään. Vuorottelulisän määrä perustuu kodin ulkopuolisesta työstä saadun palkan määrään. Hoitopalkkio ei vähennä maksettavan vuorottelulisän määrää. Perhehoi- taja voi saada yhtä aikaa vuorottelulisää ja hoitopalkkiota. Perhehoitajuudesta ei voi jäädä vuorotteluvapaalle.

12.18. Verotus

Perhehoitajalle maksettavat hoitopalkkio, kulukorvaus, kilometrikorvaukset ja käynnistä- miskorvaus ovat veronalaista tuloa, koska ne käsitellään työkorvauksena verotuksessa.

Perhehoitaja vähentää muiden kuin hoitopalkkion määrän verotuksessa tulonhankkimisku- luna. Vähennettävät osuudet voi huomioida perhehoitajan verokortissa jo etukäteen muut- tamalla ennakonpidätysprosentti sopivaksi arvioitujen vuositulojen mukaan.

12.19. Perhehoitoliitto

Toimeksiantosuhteisten perhehoitajien kannattaa liittyä oman alueensa Perhehoitoliiton alueelliseen jäsenyhdistykseen. Monet perhehoitajat ja sijaisvanhemmat kokevat saavan- sa tukea yhdistyksissä toimimisesta ja vertaistukea toisten perhehoitajien tapaamisesta ja kokemusten vaihtamisesta. Jäsenyhdistykset järjestävät alueellaan virkistystoimintaa ja tapahtumia koko perheelle. Jäsenyhdistysten toimintaan voi kuulua myös pienryhmätoi- mintaa ja koulutustilaisuuksien järjestämistä joko yksin tai yhdessä alueen perhehoidon viranomaisten kanssa. Maakunnan alueella toimii kaksi paikallisyhdistystä: Varsinais- Suomen sijoituslasten vanhemmat ry ja Varsinais-Suomen perhehoitajat ry.

Perhehoitoliitto tarjoaa sekä sijoittajille että perhehoitajille apua ja tukea perhehoidon ky- symyksiin. Neuvonta- ja ohjauskeskusteluiden lisäksi tukimuotoihin kuuluvat tukiluuripalve- lun ylläpitäminen, tuki yhteistyön haasteisiin, kuntoutustoiminnan järjestäminen yhdessä Xxxxx kanssa, tuettujen lomien organisoiminen yhdessä lomajärjestöjen kanssa, vertais- ryhmäohjaajien ja mentoreiden työn tukeminen, vertaisryhmien järjestäminen suunnittele- mattoman perhesijoituksen katkeamisen kokeneille perhehoitajille, valtakunnallisten ja alueellisten koulutusten järjestäminen, perhehoitajien oman keskustelupalstan ylläpitämi- nen sekä uusien toimintamallien kehittäminen perhehoidon tarpeisiin.

Perhehoitoliitto osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttaa perhe- hoidon lainsäädännön kehittymiseen. Perhehoitajien aseman ja oikeuksien vahvistaminen sekä sosiaalisten etuuksien lisääminen ovat Perhehoitoliiton keskeisiä tehtäviä. Tärkeä osa Perhehoitoliiton tiedotustoimintaa on kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Perhehoito- lehti. Kaikella toiminnallaan Perhehoitoliitto pyrkii lisäämään tietoa ja tietoisuutta perhehoi- dosta sekä kehittämään perhehoitoa myös kansainvälisen yhteistyön avulla.

12.20. Pankkitili

Lapsen huoltajat ovat huostaanotosta huolimatta lapsensa edunvalvojia, ellei asiasta ole muuta sovittu tai oikeudessa päätetty. Lapsen huoltajilla on mahdollisuus nostaa varoja alle 18-vuotiaan lapsensa nimissä olevalta pankkitililtä. Mahdollisten väärinkäytösten vält- tämiseksi perhehoitajalla on oikeus avata omiin nimiinsä pankkitili, johon lapsella on käyt- töoikeus.

12.21. Lapsen päivähoito

Sijoitetulla lapsella on oikeus kunnalliseen päivähoitoon, mikäli päivähoito katsotaan lap- sen edun mukaiseksi ja hänen kehitystään tukevaksi. Sijoituksen alkuvaiheessa on tärkeä keskittyä vahvan turvan ja keskinäisen kiintymyssuhteen rakentamiseen hoitamalla lasta kotona. Turvallisuuden ja kiintymyksen kautta lapsi saa valmiuksia kehittyä muillakin osa- alueilla ja hyötyä myöhemmässä vaiheessa myös varhaiskasvatuksen kautta saatavista virikkeistä. Päivähoidon aloittamisen mahdollisuuksista on aina neuvoteltava ensin lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa.

13. Perhehoidon vakuutukset

Perhehoitaja

Toimeksiantosopimuksen allekirjoittavien perhehoitajien tapaturmavakuuttaminen kuuluu sijoittajakunnan lakisääteisiin tehtäviin. Vahinkotilanteessa selvitetään kaikki olosuhteet, jossa tapaturma sattui. Työtapaturman lisäksi perhehoitaja on oikeutettu saamaan kor- vausta myös ammattitaudista. Tapaturmavakuutus kattaa kaikki sellaiset vammat ja sai- raudet, joilla on selvä ja suora yhteys itse tehtävän suorittamiseen: esim. perhehoitaja loukkaantuu hoitotehtävän yhteydessä vaikkapa nostotilanteessa. Lakia sovelletaan myös konkreettista tehtävän suorittamista laajemmin vahinkoihin, jotka sattuvat työstä johtuvissa olosuhteissa esim. kauppamatkalla perhehoitajan hankkiessa perheelle ruokaa. Tapatur- mavakuutuslain mukaiset korvaukset koskevat sairaanhoitoa (lääkärin antama tai mää- räämä hoito, lääke-, proteesi- ja apuvälinekulut sekä erityisessä laitoksessa annettava py- syvä hoito), päivärahaa, tapaturmaeläkettä, haittarahaa, erilaisia lisiä kuten haittalisää, ansionmenetyskorvausta, perhe-eläkettä sekä hautausapua.

Omassa vapaa-ajan vietossa tapahtuvat vahingot eivät kuulu sijoittajan ottaman vakuutuk- sen piiriin. Kunta voi ottaa perhehoitajalle myös vahingonkorvausvastuuvakuutuksen.

Lapset

Sijoittajakunnalla ei ole lakisääteistä velvoitetta ottaa vakuutuksia perhehoidossa olevalle henkilölle (esim. tapaturmavakuutus, vahingonkorvausvastuuvakuutus), mutta sijoittajalla on vahinkotilanteessa perhehoidon järjestämisestä vastuussa olevan tahon vastuu kor- vauksista.

Lapset voidaan vakuuttaa kunnan vapaaehtoisella tapaturmavakuutuksella ns. täysajan ehdoilla myös matkojen ajalta. Vakuutuksesta voidaan korvata tapaturman seuraamukset. Sairaudet ja rasituksesta vähitellen aiheutuneet vammat eivät kuulu korvauspiiriin. Hoito- kulut korvataan alkuperäisiä, maksettuja laskuja vastaan.

Vahinkojen varalta perhehoitajan suositellaan hankkivan laajennetun kotivakuutuksen. Kunta on viime kädessä korvausvelvollinen, jos lapsen aiheuttamia aineellisia vahinkoja ei korvata perheen tai lapsen vakuutuksesta.

Vahingonkorvausvastuu

Vahingonkorvausvastuuta selvitettäessä tarkastellaan perhehoitoon sijoitetun henkilön vastuuta aiheuttamastaan vahingosta, perhehoitajan vastuuta ja valvontavelvollisuutta hoidossaan olevan henkilön aiheuttamasta vahingosta sekä sijoittajan vastuuta perhehoi- don järjestäjänä eli ns. isännän vastuuta. Vahingonkorvausta voidaan myös sovitella, jos korvausvelvollisuus harkitaan kohtuuttoman raskaaksi ottaen huomioon vahingon aiheutta- jan ja vahingon kärsineen varallisuus ja muut olosuhteet.

Perhehoitajan suositellaan ottavan laajennetun kotivakuutuksen. Perheeseen sijoitetun henkilön omaisuus sisältyy lähtökohtaisesti perhehoitajan koti-irtaimiston vakuutukseen. Edellytyksenä kuitenkin on, että sijoitettu henkilö asuu perheessä perheenjäsenenä, eikä kyseessä ole lyhyt- tai väliaikainen järjestely. Koska käytännöt vaihtelevat vakuutusyhtiöit-

täin, vakuutussopimusta tehtäessä on syytä sopia vakuutuksen ehdoista mahdollisimman tarkasti tai tarkistaa jo tehdyn vakuutussopimuksen ehdot omasta vakuutusyhtiöstä. Esi- merkiksi oman kotivakuutuksen osalta on tärkeää selvittää, tuleeko kaikki perheenjäsenet luetella vakuutussopimuksessa ja millainen tilapäisesti perhehoitoon sijoitettujen henkilöi- den vastuuvakuutusturva on.

Jos perheeseen pysyvästi sijoitettu henkilö aiheuttaa perhehoitajan omaisuudelle vahin- koa, sitä ei lähtökohtaisesti korvata perheen kotivakuutuksesta. Vahingonkorvauslaki on Suomessa yleislaki, jonka perusteella korvausvastuu toiselle aiheutetuista vahingoista määräytyy. Korvausvastuu syntyy, kun vahinko on aiheutettu tahallaan tai huolimattomalla menettelyllä (tuottamusvastuu). Korvausvastuun syntyminen edellyttää aina, että henkilö on täydessä ymmärryksessä ja mieltää tekonsa seuraukset.

Kun vahingonaiheuttaja on pieni lapsi tai henkilö, joka kehitysasteensa tai sairautensa vuoksi ei vastaa itse omista teoistaan, voi korvausvastuuseen joutua henkilö (lapsen koh- dalla yleensä vanhemmat tai hoitajat) jonka vastuulla valvonta on. Silloin vastuu perustuu valvonnan laiminlyömiseen.

14. Perhehoidon asiakasmaksut

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista eli Asiakasmaksulain 7§:n 1 mom. perusteella lastensuojelulain mukaisena sijaishuoltona, avohuollon tukitoimena tai jälki- huoltona järjestetystä perhehoidosta tai laitoshuollosta taikka asumispalveluista lapsen vanhemmilta perittävä maksu jaetaan heidän kesken maksukyvyn mukaan. Perittävä maksu saa olla määrältään enintään elatusavun suuruinen. Vanhemmilta perittävän mak- sun määrittämisessä voidaan käyttää elatusavun määrittämisen laskukaavaa. Vanhempien maksukyvyn ohella määritellään lapsen elatuksen tarve, josta vähennetään lapselle tuleva ja kunnalle perittävä lapsilisä. Asia on ratkaistava tapauskohtaisesti, vallitsevat erityisolo- suhteet huomioiden. Asiakasmaksulain 11§:n mukaan maksu voidaan jättää perimättä tai alentaa, jos henkilön elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat sitä edellyttävät. Xxxxxxxx ollessa työtön, peritään hoidon ja palvelun korvaukseksi työ- markkinatuen tai työttömyyspäivärahan lapsikorotus. Tarvittaessa on hyvä konsultoida las- tenvalvojaa.

Lapsen tai nuoren tuloista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7

§:n 2 ja 3 momentin perusteella perittävä maksu lastensuojelulain mukaisena avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista määritellään sosiaali- ja terveysministeriössä. Lapsen tai nuoren tuloista perittävä maksu voi olla vuonna 2022 enintään 1860,20 euroa kuukaudessa. Perittävä maksu ei saa kuitenkaan ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Kunta voi periä perhehoitoa saaneen eläkkeet, elinkorot, elatusavut, avustukset tai muut jatkuvat taikka kertakaikkiset tulot, korvaukset tai saamiset siltä ajalta, jonka perhehoito kestää. Kunta ei voi periä itselleen perintöä, rikosvahinkotuloa tai vakuutuskorvausta. Pe- rinnän edellytyksenä on, että kysymyksessä olevat korvaukset ovat tarkoitetut lapsen hoi- toon tai huoltoon ja ne maksetaan tätä tarkoitusta varten.

Maksua aletaan periä sijoitusta seuraavan kuukauden alusta. Jos kunta on ilmoittanut tu- lon, korvauksen tai saamisen suorittajalle vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää, että tuloa, korvausta tai saamista ei saa suorittaa henkilölle itselleen, voi suoritus tapahtua laillisin vaikutuksin vain kunnalle. Alle kuukauden pituisista sijoituksista ei maksua peritä. Maksu määrätään toistaiseksi ja tarkistetaan kalenterivuosittain tammikuussa ja aina sil- loin, kun maksajan taloudessa tapahtuu olennaisia maksukykyyn vaikuttavia muutoksia.

Asiakasmaksun periminen lapselta voi saattaa sijaisperheessä elävän lapsen eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin samassa perheessä asuviin ja yleisesti muihin suomalaisiin lapsiin, joita ei ole sijoitettu. Tästä johtuen asiakasmaksun perimistä sijoitetulta lapselta tai nuorelta esim. hänen palkkatuloistaan tulee harkita erittäin tarkasti.

15. Perhehoidon muutostilanteet

15.1. Sijaishuoltopaikan muutos

Sijaishuoltopaikan muutos tulee toteuttaa mahdollisimman suunnitelmallisesti kaikkia osa- puolia tukien. Muutos toteutetaan aina huomioiden lapsen yksikölliset tarpeet ja etu. Vaik- ka kyseessä olisi suunniteltu muutos, on se kaikille osapuolille totuttelemista ja tukea vaa- tiva asia. Xxxxxx yhteydenpidosta hänelle läheisiksi tulleisiin perhekodin jäseniin on sovit- tava lapsen edun mukaisella tavalla. Mikäli sijaishuollon muutos joudutaan tekemään kii- reellisenä esim. kriisitilanteessa, on tuen järjestäminen tärkeää ja erityisen tarpeellista.

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ja perhehoitaja ovat yhteydessä sijaishuoltoyk- sikön työntekijään, kun sijaishuollon muutosta suunnitellaan tilanteen kokonaisarviointia ja tarvittavan tuen järjestämistä varten.

15.2. Perheen jälleenyhdistäminen

Laki velvoittaa arvioimaan huostassapidon jatkamisen edellytyksiä asiakassuunnitelman tarkistuksen yhteydessä, lapsen tai huoltajan hakiessa huostassapidon lopettamista tai kun se muutoin osoittautuu tarpeelliseksi (LsL 4§ 3mom.). Huostassapidon lakkaaminen ja perheen jälleenyhdistäminen eivät saa olla lapsen edun vastaisia. Perheen jälleenyhdis- tämistä harkittaessa on erityistä merkitystä annettava lapsen edulle ja sen toteutumiselle. Harkittaessa lapsen etua on otettava huomioon sijaishuollon kestoaika, lapsen ja sijais- perheen välillä vallitsevan kiintymyssuhteen laatu, lapsen ja hänen vanhempiensa välinen kanssakäyminen sekä lapsen mielipide. Turvallisten ja pysyvien ihmissuhteisen merkitys on huostaan otetulle lapselle erityisen suuri, koska hänellä on usein kokemusta epävakais- ta ihmissuhteista ja kasvuolosuhteista. Mitä useampia muutostilanteita lapsi kohtaa, sitä huonommin hän yleensä pystyy selviytymään niistä. Jos huostaanotto on kestänyt pitkään, lapsen elämäntilanteen muutoksia vastaan puhuvat seikat voivat painavampina syrjäyttää hänen vanhempiensa odotukset saada perhe jälleenyhdistettyä.

Perheen jälleenyhdistämistä on valmisteltava vähintään yhtä huolellisesti kuin huostaanot- toa. Perheen jälleenyhdistäminen on suunnitelmallinen, kaikkien osapuolien tiedossa oleva ja riittävän pitkäkestoinen prosessi, jonka aikana osapuolet voivat kasvaa muuttuvaan ti- lanteeseen. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on vastuussa prosessista ja huo- lehtii siitä, että osapuolet tietävät roolinsa ja velvollisuutensa jälleenyhdistämiseen liittyen.

Perheen jälleenyhdistämisen prosessissa kaikki osapuolet tarvitsevat tukea muutoksen hallintaan ja erilaisten tunteiden käsittelyyn. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee huomioida, miten yhteydenpitoa sijaisperheen ja lapsen välillä toteutuneen jälleenyh- distämisen jälkeen edistetään ja tuetaan. Perhehoidon muodossa tuki voi olla lyhytaikaista perhehoitoa vanhassa perhekodissa tai osavuorokautista perhehoitoa lapsen perheen ko- tona.

15.3. Adoptio

Sijoitetun lapsen ja perhehoitajan välinen suhde voidaan vahvistaa adoptiolla, jonka seu- rauksena juridinen vanhemmuus siirtyy adoptiovanhemmille. Adoption vahvistaminen on mahdollista, mikäli kaikki osapuolet siihen suostuvat. Osapuolia ovat 12 vuotta täyttänyt lapsi, vanhempi ja tuleva adoptiovanhempi. Poikkeuksellisista syistä adoptio on mahdollis- ta vahvistaa ilman biologisen vanhemman suostumustakin.

Kaikki adoption osapuolet saavat lakisääteistä adoptioneuvontaa, jonka aikana kukin voi omalta osaltaan pohtia haluavatko asian etenemistä. Adoptio vahvistetaan käräjäoikeu- dessa, mikäli adoption katsotaan olevan lapsen edun mukainen. Kun adoptio on vahvistet- tu, perhehoidon korvausten maksaminen päättyy.

Tuomioistuin voi adoption vahvistamisen yhteydessä päättää, että adoptiolapsella on oi- keus tavata aikaisempaa vanhempaansa tai pitää häneen muulla tavoin yhteyttä, jos se on lapsen edun mukaista. Käräjäoikeus vahvistaa osapuolten yhdessä laatiman yhteydenpi- tosopimuksen, josta ilmenevät tapaamisten tiheys, kesto ja muut järjestelyihin liittyvät asi- at.

Sijoitettu nuori voidaan adoptoida sijaisperheeseen myös täysi-ikäisenä. Tällöin hakemus tehdään käräjäoikeuteen vapaamuotoisesti nuoren ja perhehoitajan yhteisellä hakemuk- sella.

16. Perhehoidon päättyminen

Avohuollon tukitoimi, huostaanotto ja sijaishuolto päättyvät, kun tarvetta perhehoidolle ei enää ole. Huostassapito ja sijaishuolto lakkaa viimeistään silloin, kun lapsi täyttää 18 vuot- ta.

17. Jälkihuolto

Jälkihuolto tulee järjestää

• Sijaishuollon päättymisen jälkeen

• Avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin

• Nuorelle, vaikka häntä ei olisi aiemmin sijoitettu kodin ulkopuolelle tai sijoitus olisi kestänyt alle puoli vuotta. Näin voidaan tukea nuorta itsenäistymisessä, vaikka eh- dotonta jälkihuoltovelvollisuutta ei olisikaan

Jälkihuoltoon siirtymistä valmistellaan hyvissä ajoin yhteistyössä lapsen, perhehoitajan ja vanhempien kanssa. Lapsen toiveista ja suunnitelmista keskustellaan, muodostetaan ta- voitteet ja tehdään suunnitelma niiden toteuttamiseksi sekä sovitaan käytännön järjeste- lyistä.

Laadukasta jälkihuoltoa on tarjottava tasapuolisesti kaikille sijoitettuna olleille lapsille ja nuorille, riippumatta sijoitusmuodosta tai paikkakunnasta. Jälkihuollon tarkoituksena on helpottaa lapsen tai nuoren kotiutumista sijaishuollosta tai helpottaa nuoren itsenäistymis- tä. Jälkihuollon palvelut rakennetaan yksilöllisen tarpeen mukaan ja suunnitelmallisesti yhteistyössä viranomaisten kanssa. Itsenäistymistä varten laaditaan yksilöllinen jälkihuol- lon asiakassuunnitelma, johon kirjataan työskentelyn tarkoitus ja tavoitteet. Nuorella on käytettävissään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, joita on järjestettävä yksilöllisen jäl- kihuoltotarpeen perusteella. Toimeentulon ja asumisen järjestäminen ovat jälkihuollossa olevalle nuorelle subjektiivisia oikeuksia. Nuoren suhteita läheisiin ihmisiin tuetaan.

Perhehoidossa eläneillä on tarve ja oikeus pysyviin ihmissuhteisiin myös aikuisuudessa. Sijoituksen aikana muodostuneet ihmissuhteet tarjoavat parhaimmillaan luonnollista tukea opintoihin, työelämään ja parisuhteen rakentamiseen. Perhehoitajien ja sijaissisarusten kannustuksella ja tuella voi olla ratkaiseva merkitys ylisukupolvisen huono-osaisuuden katkaisemisessa, mistä johtuen ihmissuhteiden tukemiseen on kiinnitettävä jälkihuollossa erityistä huomiota.

Kun nuoren jälkihuolto järjestetään perhehoitona, tehdään uusi toimeksiantosopimus ja perhehoidon korvausten maksu jatkuu edelleen. Hoitopalkkion määrää arvioitaessa huo- mioidaan nuoren hoidettavuus ja kokonaistilanne, miltä pohjalta määräytyy hoitopalkkion määrä sosiaalityöntekijän harkinnan mukaan.

Täysi-ikäistyneelle 18-24-vuotiaalle nuorelle, joka pääsääntöisesti tai kokonaan asuu itse- näisesti, voidaan myös tarjota ympäri- tai osavuorokautista perhehoitoa siirtymävaiheesta aiheutuvan psyykkisen kuorman keventämiseksi, sijaishuollossa syntyneen verkoston vahvistamiseksi ja ihmissuhteiden säilyttämiseksi sekä aikuistumisen ja siihen liittyvien taitojen tueksi. Sijaisperhe voi myös toimia jälkihuollon aikana nuoren tukiperheenä.

Mikäli sijoitetun ja perhehoitajan suhteen jatkuminen ei jostain syystä ole mahdollista, on sosiaalitoimen otettava erityisen aktiivinen rooli nuoren tukemisessa myös aikuisuudessa.

Kun jälkihuoltoa ei järjestetä, on tästä tehtävä valituskelpoinen päätös. Nuorelle jälkihuolto on vapaaehtoista. Jos hän kieltäytyy tarjotusta jälkihuollosta, hän voi milloin tahansa pyy- tää sitä ennen 25 ikävuottaan.

Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy nuoren täyttäessä 25 vuotta tai viiden vuo- den kuluttua siitä, kun lapsi on sijoittamisen päättymisen jälkeen ollut viimeksi lastensuoje- lun asiakkaana. Itsenäistyvää nuorta ei kuitenkaan saa jättää ilman tukea tämän jälkeen- kään, vaan sosiaalityöntekijän tulee ohjata ja saattaa hänet tarvittaessa käyttämään muita kunnan järjestämiä yleisiä palveluja, tukitoimia ja etuusjärjestelmiä. Sosiaalityöntekijän on tarvittaessa laadittava nuoren kanssa yhdessä suunnitelma, jossa kuvataan jälkihuollon jälkeen nuoren käytettävissä olevat palvelut.

Perhehoidon korvaukset v. 2022

Lasten ja nuorten toimeksiantosuhteinen perhehoito

Perhehoitomuoto	Hoitopalkkio	Kulukorvaus
Pitkäaikainen perhehoito – Perushoitopalkkio - myös tilanteissa, jois- sa perhehoitaja on työssä kodin ulkopuo- lella joko täysi- tai osa-aikaisesti	1382 e/kk/lapsi	0 – 12v. 690 e/kk/lapsi 13 – 17v. 828 e/kk/lapsi Vähimmäismäärän mu- kainen kulukorvaus 437,44 e/kk/lapsi
Vähimmäismäärän mukai- nen hoitopalkkio - 18-24 –vuotiaat, joiden jäl- kihuolto toteutetaan perhe- hoidossa – alle 18-vuotias nuori asuu opiskelija-asuntolassa tai opiskelupaikkakunnalla ja käy viikonloppuisin sijais- perheessä. Vähimmäismää- rän mukainen hoitopalkkio maksetaan opiskelukuukau- silta eli syyskuu-toukokuu. Kesälomakuukausilta, jolloin nuori asuu sijaisperheessä, maksetaan perushoitopalk- kio - alle 18-vuotias nuori on suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelusta ja käy viikon- loppuisin sijaisperheessä.	847,24 e/kk/lapsi	-18-24 -vuotiaat – alle 18-vuotias on suo- rittamassa asevelvolli- suuttaan, siviilipalvelusta tai opiskelee toisella paikkakunnalla ja käy viikonloppuisin sekä lo- millaan sijaisperheessä eikä sijaisperhe vastaa toisella paikkakunnalla tapahtuvan opiskelun aikaisista kuluista. – alle 18-vuotias on pit- käaikaisessa (yli 6 kk) työsuhteessa perhesijoi- tuksen aikana, jolloin tehdään yksilöllinen suunnitelma siitä, mistä kuluista ja hankinnoista nuori vastaa itse. (Kulu- korvausta ei suoriteta, mikäli nuori kykenee elät- tämään itsensä.) –sijoitettavan sairaala- hoito tai muu sovittu oleskelu muualla kuin sijaisperheessä kestää yli kuukauden
Korotettu hoitopalkkio -määräytymisperusteet s. 39 ja taulukon lopussa	2072 e/kk/lapsi
Erityishoitopalkkio -määräytymisperusteet s. 39 ja taulukon lopussa	2762 e/kk/lapsi

Päivystysperhehoito ja 65 e/päivä/lapsi 42 e/päivä/lapsi

kiireellisenä avohuollon tukitoimenpiteenä tehty sijoitus

Lyhytaikainen perhehoito	54 e/päivä/lapsi	42 e/päivä/lapsi
Perhe perheessä –sijoitus	65 e/päivä/henkilö	42 e/päivä/henkilö

Tulo- ja lähtöpäivät lasketaan hoitopäiviksi.

Kilometrikorvaus: 0,46 e/km (kyydissä olevista matkustajista ei makseta lisäsenttejä)

– Lapsen kuljetus perhetapaamisiin, terapiakäynneille, verkostotapaamisiin. Päivystysperheiden osalta myös sijoittajan edellyttämät kuljetukset esim. kouluun ja päiväkotiin kiireellisen sijoituksen aikana

Lapsilisä maksetaan huostaanoton jälkeen pitkäaikaiselle perhehoitajalle.

Vammaistuki peritään kunnalle itsenäistymisvarojen kerryttämistä varten.

Vapaan korvaaminen rahalla: 37 e/vapaavrk/lapsi. Perhehoitajalle kertyy vapaata 2vrk/kk/lapsi, kun on toimittu enemmän kuin 14 vrk/kk perhehoitajana, joten korvaus kuukauden vapaasta on 74 e/kk/lapsi. Vapaan korvaamisesta rahana sovitaan jokaisen sijoitettavan lapsen toimeksianto- sopimuksessa, mistä johtuen myös rahallinen korvaus maksetaan lapsikohtaisesti.

Terapia ja terveydenhuolto: Kulukorvaus sisältää tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata. Kulukorvaus sisältää tavanomaiset ja satunnaiset, esim. infektiosairauksiin liittyvät käsikauppalääkkeet ja tilapäiseen sairastamiseen liittyvät resepti- lääkekulut, terveyskeskusmaksut, poliklinikkamaksut, lääkärinpalkkiot ja matkakulut.

Kulukorvauksen lisäksi korvataan sellaiset perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvat terapian ja terveydenhuollon aiheutuvat erityiset kustannukset, joita muun lainsäädän- nön nojalla ei korvata ja joista on sovittu sosiaalityöntekijän kanssa etukäteen. Lapsen asioissa käytetään julkista terveydenhuoltopalvelua. Yksityisen terveydenhuoltopalveluun liittyvistä kus- tannuksista on neuvoteltava sosiaalityöntekijän kanssa etukäteen.

Erikseen korvataan

• lapsen elämäntilanteen kannalta tarvittavat rokotukset sosiaalityöntekijän harkinnan mu- kaan

• pitkäaikaissairauteen liittyvät lääkärin määräämät reseptilääkkeet ja sairauden hoidon edellyttämät poliklinikkamaksut

• kohtuulliset kustannukset silmälaseista ja piilolaseista,

• sovitut terapiasta aiheutuvat kulut (arviokäynnit)

• terapiaan ja terveydenhoitoon liittyvät matkakulut siltä osin, kun niihin ei saada korvausta Kelan sairausvakuutuksesta ja

• muut ei-tavanomaiseksi luokiteltavat terveydenhuoltomenot.

Opiskelun tuki: Kulukorvauksen lisäksi korvataan sellaiset perhehoidossa olevan alle 25- vuotiaan lapsen tai nuoren opinnoista aiheutuvat erityiset ja sosiaalityöntekijän harkitsemat kus- tannukset, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata (esim. sivistystoimi tai Kelan).

Lomanvietto: Aikaisemmin käytössä ollut ja lapsen yhdessä perhehoitajan kanssa vietetystä lomasta aiheutuneita kustannuksia korvannut 500e/lapsi/vuosi sisältyy v. 2022 kulukorvaukseen, jota on kaikkien lasten osalta korotettu 42e/kk/lapsi (500e/12kk=42e). Erikseen korvataan lapsen passin hankinnasta aiheutuneet kulut.

Harrastusraha: Kulukorvaus kattaa tavanomaisista harrastuksista ja harrastusvälineistä aiheutu- vat kulut. Erikseen korvattavista harrastuksista on sovittava etukäteen lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa, joka harkitsee yhdessä sijaisperheen kanssa, millaista harrastusta perhehoitajan on mahdollista tukea huomioiden harjoitusten määrät, sitovuuden, kuljettamiset ja harrastuksen kokonaiskustannukset.

Päivähoitolaskut: Sijaisperheelle ei määritellä päivähoitomaksua.

Koululaisen iltapäivähoidosta aiheutuvat kustannukset hoidetaan ensisijaisesti myöntämällä maksuvapautus palvelusta.

Sijoitetun lapsen päivähoidon sekä aamu- ja iltapäivähoidon tarve arvioidaan aina lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa.

Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 3106,53 e/lapsi. Enimmäismäärään saakka voi- daan ensimmäisen sijoitusvuoden aikana korvata lapsikohtaisesti mm.

• asuntoon kohdistuvat pienet välttämättömät korjaus- ja muutostyöt (esim. kaiteiden tai tur- vaporttien asennus, joita ei korvata vammaispalvelulain perusteella, lapsen huoneen maa- laaminen, tapetointi tms.)

• lapsen käyttöön tulevat tarpeelliset hankinnat (esim. sänky, kirjoituspöytä, vaatteet, oman huoneen sisustus), jotka jäävät lapsen omaisuudeksi.

Sijaishoitajan kanssa tehdään sijaishoitoon liittyvä toimeksiantosopimus jokaisesta hoidettavas- ta erikseen siltä ajalta, jolloin sijaishoitaja toimii perhehoitajan sijaisena. Kun lasta hoidetaan per- hekodissa, sijaishoitajalle maksetaan hoitopalkkiota alle 5 h hoidosta 20 e/tunti/lapsi sekä 5h ja yli 5h hoidosta 65e/päivä/lapsi. Kun lasta hoidetaan sijaishoitajan kotona, maksetaan hoito- palkkiota 54e/päivä/lapsi ja kulukorvausta 42e/päivä/lapsi. Matkat sijaishoitopaikkaan ja muut määrätyt matkat korvataan 0,46 e/km mukaan eivätkä perhekotiin ja sieltä pois suuntautuvat matkat ole hoitopalkkioon oikeuttavaa aikaa. Samat korvaukset koskevat perhehoitajan biologi- sen lapsen hoitamista, mikäli kyseessä on PRIDE-valmennettu sijaishoitaja, joka ei ole perheen oma läheinen/sukulainen.

Mentoroinnin tarkoitus on tukea uutta tai haasteellisessa vaiheessa olevaa sijaisperhettä koke- neen perhehoitajan tarjoaman vertaistuen avulla. Vuoden kestävä mentorisuhde käynnistetään yhteisellä toiminnan suunnitelmalla ja sopimuksella käytännön järjestelyistä. Mentorille makse- taan palkkiota 43e/45min./henkilö tai 54e/45min./pariskunta. Tapaaminen kestää 90 minuuttia.

Korotettu hoitopalkkio

Perushoitopalkkiota korotetaan, kun lapsen hoivan ja huolenpidon tarve poikkeaa normaa- lista kehitysiästä ja lapsi vaatii hoitoa enemmän kuin sijaishuollossa oleva lapsi keskimää- rin. Korotettua hoitopalkkiota 2072 euroa/kk/lapsi maksetaan sijoituksen jälkeisen en- simmäisen vuoden ajan, jolloin perhehoitajan edellytetään jäävän kotiin. Lisäksi sitä käyte- tään kun

• lapsen iän, sairauden tai vammaisuuden vuoksi kokoaikaisen valvonnan ja perhe- hoitajan jatkuvan läsnäolon tarve on normaalia suurempi

o lapsen tarvitsema ylimäärinen ja yhtämittainen hoito on erityisen sitovaa (esim. lapsella on jatkuvasti ja määrällisesti paljon hoito- tai kuntoutuskontak- teja tai –käyntejä tai hän vaatii jatkuvaa valvontaa tai hoitoa esim. yöaikaan terveys- ja turvallisuussyistä)

• perhehoitajan edellytetään jäävän sijoituksen eri vaiheissa asiakassuunnitelman mukaisesti pois ansiotyöstä mahdollistaakseen lapsen hoidon kotona.

Hoitopalkkiota voidaan korottaa yhteisestä sopimuksesta enintään vuoden määräajaksi, kun lapsen tilanteen tuntevat sosiaalityöntekijät arvioivat lapsen hoitoisuusperusteiden täyttyvän perhehoidossa saatua tietoa ja tarvittaessa asiantuntijalausuntoja hyödyntäen. Vuoden määräajan jälkeen siirrytään perushoitopalkkioon tai korotetun hoitopalkkion mak- sua jatketaan edelleen vuosi kerrallaan työntekijöiden arvioiden pohjalta.

Mikäli lapsi saa Kelan vammaistukea, peritään vammaistuki kunnalle, joka kerryttää sum- masta itsenäistymisvaroja lapselle.

Erityishoitopalkkio

Hoitopalkkiota korotetaan perushoitopalkkiosta erityishoitopalkkioksi 2762 euroa/kk/lapsi

kun

• lapsi tarvitsee erityisen vaativaa, sitovaa, ympärivuorokautista huolenpitoa, avusta- mista ja hoitoa sekä valvontaa (jatkuva silmälläpito)

• lapsi on vaikeavammainen ja/tai muuten sairauden vuoksi runsasta hoitoa tarvitse- va (lääkärin tai asiantuntijan lausunto)

• lapsella vaikea kriisi- tai traumakokemus, joka aiheuttaa viivettä iänmukaisessa ke- hityksessä (asiantuntijan lausunto)

• lapsen/nuoren vaikeahoitoisuudesta (esim. vaikeat käytöshäiriöt, psyykkiset oireilut) on asiantuntijalausunto

• lasta on valvottava kohtausten ja/tai lääkityksen vuoksi

• lapselle tulee äkillisiä muutoksia huonompaan suuntaan voinnissaan

• lapsen kuntoutuksesta aiheutuva rasite on poikkeuksellisen suuri

• sijaisvanhemmilla on velvollisuus osallistua lapsen hoitoa tukeviin ryhmätoimintoihin

• lapsi saa Xxxxx ylintä vammaistukea

• sijaisperheellä on valmiudet vastata erityishoidon tarpeeseen

• perhehoito korvaa lapsen laitoshoidon.

Hoitopalkkiota voidaan korottaa yhteisestä sopimuksesta enintään vuoden määräajaksi, kun lapsen tilanteen tuntevat sosiaalityöntekijät ja asiantuntijat tai asiantuntijaryhmät ar- vioivat lapsen erittäin vaikeahoitoiseksi myös perhehoidon kautta saatua tietoa hyödyntä- en. Erityishoitopalkkio on sidoksissa lapsen hoidon vaativuuteen ja sitovuuteen, ei lapsen ikään.

Mikäli lapsi saa Kelan vammaistukea, peritään vammaistuki kunnalle, joka kerryttää sum- masta itsenäistymisvaroja lapselle.

Kulukorvaus

Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista perhe- hoitajalle maksetaan todellisten kustannusten mukainen korvaus eli kulukorvaus. Vuonna 2022 0-12- vuotiaiden kulukorvaus on 690 euroa/kk/lapsi ja 13–17-vuotiaiden 828 euroa/kk/lapsi.

Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön:

1. Ravintomenot

2. Tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata. Kulukorvaus sisältää tavanomaiset, esim. infektiosairauksiin liittyvät käsikauppalääkkeet ja tilapäiseen sairastamiseen liittyvät reseptilää- kekulut, terveyskeskusmaksut, poliklinikkamaksut, lääkärinpalkkiot ja matka- kulut

3. Pesuaineet ja hygienia

4. Asunnon käytöstä aiheutuvat menot: sähkö, lämmitys, vesi, jätehuolto, kodin puhtaanapito, kodin kiinteistön korjaus, ja irtaimiston kuluminen sekä nuoren opiskelupaikkakunnalla tai opiskelija-asuntolassa asumisesta aiheutuvat ku- lut siltä osin, mitä asumistuki ja muut etuudet eivät kata

5. Vaatteet ja vaatteiden huollosta aiheutuvat kustannukset

6. Virkistys-, lomanvietto- ja harrastusmenot. Virkistysmatkoihin ja lomanviettoon sisältyvät koko perheen matkat matkalippuineen, yöpymisineen, kilometrei- neen ja parkkimaksuineen sekä muut tavanomaiset virkistysmatkat lähialueil- la, elokuva- ja teatteriliput ja muut pääsyliput. Kulukorvaus kattaa tavanomai- sista harrastuksista ja harrastusvälineistä (esim. koululiikuntavälineet) aiheu- tuvat kulut sekä harrastuskuljetukset.

7. Lapsen tai nuoren omaan käyttöön annettavat käyttövarat

8. Omalla autolla ajettujen, tavanomaiseen perhehoidon arkeen kuuluvien ajojen matkakustannukset

9. Puhelin ja liittymään liittyvät maksut

10. Vakuutukset: sijoittaja edellyttää perhehoitajan ottavan laajennetun kotiva- kuutuksen vahinkojen varalta. Kunta on korvausvelvollinen, jos lapsen ai- heuttamia aineellisia vahinkoja ei korvata lapsen / perheen vakuutuksesta.

Käyttövarat

Kunnan tulee huolehtia, että lapselle annetaan hänen käyttöönsä kalenterikuukaudessa käyttövaroja henkilökohtaisten tarpeiden hoitamista varten. Käyttövarat sisältyvät perhe- hoitajalle maksettavaan kulukorvaukseen. Käyttövaroja maksetaan seuraavasti:

• alle 8-vuotta 18,80e/kk

• 8-11–vuotta 30,50e/kk

• 12-14–vuotta 42,20e/kk

• yli 15-vuotta 57,50e/kk

Lapselle maksettavia käyttövaroja ei ole tarkoitettu kattamaan lapsen koulunkäyntiä tai harrastuksia, vaan kyse on taskurahan luonteisista varoista. Käyttövaroja ei ole myöskään tarkoitettu käytettäväksi sellaisten hygieniatuotteiden hankkimiseen, joiden on katsottava kuuluvan osaksi kulukorvauksia.

Lapsella on oikeus itse päättää henkilökohtaiseen käyttöön saamistaan käyttövaroista ja opetella itsenäistä rahan käyttöä. Lapsen edunvalvoja (yleensä huoltaja) tai perhehoitaja eivät ole siten oikeutettuja määräämään varojen käytöstä. Käyttövarojen määrään ja mak- samiseen ei vaikuta myöskään lapsen tai nuoren käyttäytyminen sijaishuoltopaikassa. Käyttövarojen määrää ei voida vähentää seuraamismenettelynä sopimattoman käyttäyty- misen tai tekemättömien kotitöiden perusteella.

Perhehoitajan tulee pitää kirjaa lapselle annettujen käyttövarojen maksamisesta ja siten huolehtia lapsen oikeusturvan toteutumisesta. Käyttövarojen maksut raportoidaan lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle vuoden lopussa käyttämällä joko sijoittavassa kunnassa käytössä olevaa lomaketta tai hyödyntämällä Tammen nettisivuilta löytyvää ra- portointilomaketta xxxxx://xxxxxxx.xx/xx/xxxxxxxx-xx-xxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxx 🡪 Sijais- huoltoyksikkö Tammi 🡪 lomakkeet. Lapsen edunvalvojalla (huoltaja tai määrätty edunval- voja) on myös oikeus saada selvitys käyttövarojen maksamisesta sijaishuollon aikana.