Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan ja Euroopan työviranomaisen välinen yhteistyösopimus

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan ja Euroopan työviranomaisen välinen yhteistyösopimus

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevä hallintotoimikunta, jota tämän yhteistyösopimuksen allekirjoittajana edustaa hallintotoimikunnan puheenjohtaja,

ja

Euroopan työviranomainen, jota tämän yhteistyösopimuksen allekirjoittajana edustaa

pääjohtaja,

joihin viitataan jäljempänä erikseen ”sopimuspuolena” tai yhdessä ”sopimuspuolina”,

ottavat huomioon asetuksen (EU) 2019/1149 Euroopan työviranomaisen perustamisesta (jäljempänä ”asetus 2019/1149”1) avustamaan jäsenvaltioita ja Euroopan komissiota, kun ne soveltavat käytännössä työvoiman unionin laajuista liikkuvuutta koskevaa unionin lainsäädäntöä ja valvovat sen täytäntöönpanoa ja sovittavat yhteen sosiaaliturvajärjestelmiä unionissa,

ottavat huomioon sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 (jäljempänä ”asetus 883/2004”2) 72 artiklan, jonka mukaan sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan (jäljempänä ”hallintotoimikunta”) tehtävänä on käsitellä kaikkia hallinnollisia ja tulkinnallisia kysymyksiä, jotka johtuvat ”yhteensovittamisasetusten”3 säännöksistä taikka mistä tahansa sopimuksesta tai järjestelystä,

joka on tehty näiden perusteella,

ottavat huomioon asetuksen 2019/1149 13 artiklan 11 kohdan, jonka mukaan hallintotoimikunnan ja Euroopan työviranomaisen (jäljempänä ”työviranomainen”) on laadittava yhteistyösopimus, jotta voidaan varmistaa hyvä yhteistyö, koordinoida toimia yhteisestä sopimuksesta ja välttää päällekkäisyyksiä sovittelutapauksissa, jotka koskevat sekä sosiaaliturvaan että työlainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä,

1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1149, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, Euroopan työviranomaisen perustamisesta, asetusten (EY) N:o 883/2004, (EU) N:o 492/2011 ja (EU) 2016/589 muuttamisesta ja päätöksen (EU) 2016/344 kumoamisesta.

2 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta.

3 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004 ja asetus (EY) N:o 987/2009, mukaan lukien neuvoston asetusten (ETY) N:o 1408/71 ja (ETY) N:o 574/72 säännökset, sikäli kuin ne ovat vielä sovellettavissa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1231/2010 ja neuvoston asetus (EY) N:o 859/2003, jolla asetusten (ETY) N:o 1408/71 ja (ETY) N:o 574/72 säännökset ulotetaan koskemaan niitä kolmansien maiden kansalaisia, jotka eivät jo kuulu kyseisten säännösten piiriin kansalaisuutensa perusteella.

ottavat huomioon asetuksen 2019/1149 14 artiklan, jonka mukaan työviranomainen pyrkii kaikessa toiminnassaan varmistamaan yhteistyön, välttämään päällekkäisyyksiä ja edistämään synergiaa ja täydentävyyttä muiden unionin erillisvirastojen ja erityiselinten, kuten hallintotoimikunnan, kanssa,

ottavat huomioon asetuksen 883/2004 74a artiklan, jonka mukaan työviranomainen tukee tämän asetuksen soveltamista asetuksessa 2019/1149 säädettyjen tehtäviensä mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hallintotoimikunnan tehtäviä ja toimia, ja kumpikin sopimuspuoli tekee yhteistyötä koordinoidakseen toimia yhteisestä sopimuksesta ja välttääkseen päällekkäisyyksiä. Hallintotoimikunta tekee tätä tarkoitusta varten yhteistyösopimuksen työviranomaisen kanssa,

ottavat huomioon hallintotoimikunnan pitkän kokemuksen sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamiseen liittyvistä kysymyksistä,

ottavat huomioon, että työviranomaisen ja hallintotoimikunnan on tehtävä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen alalla tiiviisti yhteistyötä synergioiden aikaansaamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi,

ovat sopineet seuraavaa:

OSASTO I

Yleiset säännökset 1 artikla

Tarkoitus, määritelmät ja yleiset periaatteet

(1) Tämän hallintotoimikunnan ja työviranomaisen välisen yhteistyösopimuksen (jäljempänä ”yhteistyösopimus”) tarkoituksena on perustaa sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskeva yhteistyökehys. Näin ollen sillä pyritään koordinoimaan toimia ja välttämään päällekkäisyyksiä tavalla, jossa otetaan huomioon sopimuspuolten välinen oikeudellinen toimivallan jako sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen alalla.

(2) Yhteistyösopimuksessa termillä ”sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen” on sama merkitys kuin yhteensovittamisasetuksissa.

(3) Soveltaessaan tätä yhteistyösopimusta kumpikin sopimuspuoli noudattaa periaatteita, joista säädetään asetuksessa 2019/1149 ja yhteensovittamisasetuksissa:

(a) Kuten asetuksessa 2019/1149 ja erityisesti sen 1 artiklan 2 kohdassa säädetään, työviranomainen avustaa jäsenvaltioita ja komissiota, kun ne soveltavat käytännössä työvoiman unionin laajuista liikkuvuutta koskevaa unionin lainsäädäntöä ja valvovat sen täytäntöönpanoa ja sovittavat yhteen sosiaaliturvajärjestelmiä unionissa.

(b) Kuten asetuksessa 883/2004 ja erityisesti sen 72 artiklassa säädetään, hallintotoimikunnan tehtävänä on muun muassa käsitellä kaikkia hallinnollisia ja tulkinnallisia kysymyksiä, jotka johtuvat yhteensovittamisasetuksista, helpottaa yhdenmukaista soveltamista, edistää ja kehittää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja edistää uusien teknologioiden käyttöä henkilöiden vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi.

(c) A ja b kohdasta seuraa, että työviranomaisen on kuultava hallintotoimikuntaa ja tarvittaessa käännyttävä tämän puoleen, kun se käsittelee asetuksen 883/2004 72 artiklan soveltamisalaan kuuluvia asioita.

(4) Soveltaessaan tätä yhteistyösopimusta työviranomainen ja hallintotoimikunta sitoutuvat noudattamaan vilpittömän yhteistyön ja keskinäisen luottamuksen periaatteita. Lisäksi niiden on varmistettava tehokas keskinäinen viestintä. Jos tässä yhteistyösopimuksessa ei viitata erityisiin määräaikoihin, sopimuspuolten on pyrittävä vastaamaan toisen sopimuspuolen esittämiin kyselyihin yhteistyösopimukseen liittyvistä asioista kohtuullisessa ajassa ja pidettävä toisensa ajan tasalla, jos pyydettyjen tietojen toimittaminen viivästyy.

(5) Keskinäisessä yhteistyössään sopimuspuolten on avustettava toista sopimuspuolta, tehtävä yhteistyötä ja tuettava toista sopimuspuolta kunnioittaen 3 kohdassa mainittua toimivaltaa.

OSASTO II

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen alalla toteutettavaa yhteistyötä koskevat horisontaaliset määräykset

2 artikla Yhteistyön soveltamisala

Rajoittamatta mahdollisesti soviteltaviin jäsenvaltioiden välisiin riitoihin liittyviä erityisiä menettelyjä ja toimenpiteitä koskevan III osaston määräysten soveltamista tässä osastossa käsitellään hallintotoimikunnan ja työviranomaisen välisen sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan horisontaalisen yhteistyön kaikkia näkökohtia.

3 artikla Keskinäinen tiedotus

Turvatakseen parhaan mahdollisen viestinnän kaikissa sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamiseen liittyvissä kysymyksissä sopimuspuolet ovat sopineet seuraavista toimenpiteistä:

(a) Työviranomaisen edustajia on kutsuttava hallintotoimikunnan, sen työryhmien ja muiden hallintotoimikunnan perustamien elinten kokouksiin erityisinä osallistujina, kun esityslistalla on asioita, jotka liittyvät työviranomaisen toimeksiantoon ja toimintaan, hallintotoimikunnan työjärjestyksen mukaisesti.

(b) Hallintotoimikunnan edustajia ja sen sihteeristöä on kutsuttava työviranomaisen hallintoneuvoston ja muiden työviranomaisen perustamien elinten kokouksiin, kun esityslistalla on asioita, jotka liittyvät hallintotoimikunnan toimeksiantoon ja toimintaan, hallintoneuvoston tai asianomaisen elimen työjärjestyksen mukaisesti.

(c) Kokouksesta vastaavan sopimuspuolen on toisen sopimuspuolen pyynnöstä järjestettävä valmistelevia kokouksia ennen a ja b kohdassa tarkoitettuja kokouksia tai raportointikokouksia näiden jälkeen.

(d) Jos asianomainen sopimuspuoli sen hyväksyy, a ja b kohdassa mainittujen kokousten pöytäkirjat on lähetettävä toiselle sopimuspuolelle tiedoksi.

(e) Sopimuspuolet voivat ehdottaa, että järjestetään säännöllisiä yhteisiä seminaareja, joissa keskustellaan erityisistä yhteistyötä ja yhteistä etua koskevista aiheista ja varmistetaan synergiat ja täydentävyys niiden toimissa. Sopimuspuolten on sovittava yhdessä seminaarien ohjelmasta.

(f) Hallintotoimikunnan ja työviranomaisen on tiedotettava toisilleen vuotuisesta työohjelmastaan heti, kun asianomainen sopimuspuoli on sen hyväksynyt. Toinen sopimuspuoli voi ilmaista olevansa kiinnostunut erityisistä aiheista ja toimista, ja siinä tapauksessa sopimuspuolet sopivat tavoista tehdä kyseisiin aiheisiin ja toimiin liittyvää yhteistyötä.

(g) Sopimuspuolet voivat päättää käynnistää sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen alalla yhteisen edun mukaisia aiheita koskevia yhteisiä aloitteita, kuten analyysejä, koulutusohjelmia, tutkimuksia, riskinarviointeja, kyselyitä, tiedotuskampanjoita, tilastotietojen keruuta jne.

(h) Hallintotoimikunnan on tiedotettava työviranomaiselle merkityksellisistä päätöksistä, joita se tekee yhteensovittamisasetusten tulkitsemisesta ja soveltamisesta. Nämä tiedot on asetettava saataville heti, kun tällainen päätös on tehty. Jos kyse on hallintotoimikunnan virallisesta päätöksestä, suosituksesta tai päätelmästä, tämä on tehtävä sen jälkeen, kun hallintotoimikunta on hyväksynyt sen, ennen sen julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Päätöksiin liittyvät tekstit on asetettava saataville 5 artiklassa tarkoitettujen keskitettyjen yhteyspisteiden kautta.

(i) Työviranomaisen on tiedotettava hallintotoimikunnalle hallintoneuvoston tekemistä merkityksellisistä päätöksistä, jotka koskevat hallintotoimikunnan ja työviranomaisen yhteistyön piiriin kuuluvia aiheita, heti kun ne on tehty. Päätöksiin liittyvät tekstit on asetettava saataville 5 artiklassa tarkoitettujen keskitettyjen yhteyspisteiden kautta.

(j) Xxxxxx sopimuspuolen pyynnöstä pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen on toimitettava sille muut tiedot tai tekstit, jotka voisivat kiinnostaa toista sopimuspuolta ja jotka eivät sisällä mitään luottamuksellisia tai arkaluonteisia tietoja.

(k) Sopimuspuolet voivat sopia muista toimenpiteistä, joilla pyritään parantamaan niiden yhteistyötä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen alalla.

4 artikla Merkityksellisten tietojen tietokanta

(1) Sopimuspuolten on sovittava yhdessä parhaasta tavasta jakaa asiakirjoja keskenään. Yksi mahdollisuus on perustaa digitaalinen tietokanta kaikista merkityksellisistä yhteistä etua koskevista asiakirjoista, jotka ovat kummankin sopimuspuolen saatavilla.

(2) Kumpikin sopimuspuoli vastaa asiakirjojensa päivittämisestä.

5 artikla Sopimuspuolten välinen yhteydenpito

(1) Sopimuspuolten välinen yhteydenpito ja viestintä kaikissa tämän yhteistyösopimuksen soveltamiseen liittyvissä näkökohdissa on järjestettävä keskitettyjen yhteyspisteiden kautta, joista sopimuspuolten sihteeristöt tiedottavat. Tässä yhteydenpidossa on käytettävä sähköisiä viestintävälineitä niin pitkälti kuin mahdollista. Sihteeristöjen on tiedotettava siitä, miten keskitettyihin yhteyspisteisiin voi ottaa yhteyttä, ennen tämän sopimuksen voimaantuloa.

(2) Sopimuspuolten on tiedotettava toisilleen välittömästi keskitettyjä yhteyspisteitä koskevista muutoksista.

(3) Kummankin sopimuspuolen on päätettävä, miten se organisoi keskitetyn yhteyspisteensä. Keskitetyn yhteyspisteen on kuitenkin oltava ainoa sopimuspuolten välinen yhteyspiste.

OSASTO III

Yhteistyö sovittelun alalla, kun riita-asia liittyy kokonaan tai osittain sosiaaliturvakysymyksiin

1 luku

Työviranomaisen ilmoitus hallintotoimikunnalle kokonaan tai osittain sosiaaliturvakysymyksiin liittyvästä riita-asiasta asetuksen 2019/1149 13 artiklan 11 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti

6 artikla

Vaihe, jossa työviranomainen antaa ilmoituksen hallintotoimikunnalle

(1) Kun kaikki riita-asian osapuolina olevat jäsenvaltiot jättävät riita-asian, joka liittyy kokonaan tai osittain sosiaaliturvakysymyksiin, työviranomaisen ratkaistavaksi, tämän on ilmoitettava siitä hallintotoimikunnalle ennen sovittelumenettelyn ensimmäisen vaiheen aloittamista. Sama koskee tapauksia, joissa työviranomainen ehdottaa sovittelumenettelyn käynnistämistä omasta aloitteestaan asetuksen 2019/1149 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja kaikki riita-asian osapuolina olevat jäsenvaltiot suostuvat osallistumaan siihen.

(2) Jos 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettua pyyntöä ei ole saatu kaikilta riita- asian osapuolina olevilta jäsenvaltioilta, työviranomaisen on otettava yhteyttä jäsenvaltioihin, jotka eivät ole esittäneet pyyntöä, vahvistaakseen, suostuvatko ne osallistumaan sovitteluun vai eivät. Kun kaikki jäsenvaltiot ovat vahvistaneet osallistumisensa, työviranomaisen on ilmoitettava siitä hallintotoimikunnalle ennen sovittelumenettelyn ensimmäiseen vaiheen alkua. Jos yksi tai useampi jäsenvaltio päättää olla osallistumatta sovitteluun, työviranomainen ei käynnistä sovittelun ensimmäistä vaihetta eikä anna ilmoitusta hallintotoimikunnalle.

(3) Työviranomaisen on ilmoitettava hallintotoimikunnalle kaikissa sovittelumenettelyn käynnistämisen jälkeisissä vaiheissa siitä, jos riita-asiassa nousee esiin uusia sosiaaliturvaa koskevia tekijöitä, jotka eivät olleet aluksi ilmeisiä tai dokumentoituja. Jos on epäselvää, liittyykö riita-asia kokonaan tai osittain sosiaaliturvakysymyksiin, työviranomainen ja hallintotoimikunta tekevät siitä päätöksen yhdessä.

(4) Tämän artiklan 1–3 kohdassa mainituissa tapauksissa työviranomainen ei käynnistä menettelyä tai keskeyttää sen sosiaaliturvakysymyksiin liittyvältä osalta siihen saakka, kunnes hallintotoimikunta antaa työviranomaiselle päätöksensä siitä, pyytääkö se riita- asian antamista käsiteltäväkseen 8 artiklan mukaisesti.

7 artikla

Tietojen toimittamista koskevat menettelyt

(1) Kun työviranomainen antaa hallintotoimikunnalle ilmoituksen 6 artiklan mukaisesti, sen on toimitettava työviranomaisen sovittelumenettelyä koskevassa työjärjestyksessä tarkoitettu yksityiskohtainen lausunto ja tarvittaessa kaikki muut asiakirjat, jotka koskevat sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista ja jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet työviranomaiselle. Hallintotoimikunta voi pyytää lisätietoja suoraan asianomaisilta jäsenvaltioilta, myös niiden hallintotoimikunnassa olevilta kansallisilta valtuuskunnilta. Kaikki tällä tavoin saadut tiedot on toimitettava edelleen työviranomaiselle, jos sovittelumenettely jatkuu siellä.

(2) Jos riita-asia liittyy kokonaan tai osittain sosiaaliturvakysymyksiin, työviranomaisen on ilmoitettava kaikille riita-asian osapuolina oleville jäsenvaltioille, että yksityiskohtainen lausunto toimitetaan hallintotoimikunnalle. Niitä yksityiskohtaisessa lausunnossa olevia tietoja, jotka eivät liity sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamiseen, ei toimiteta hallintotoimikunnalle.

(3) Kun työviranomaisen sovittelumenettelyä koskevassa työjärjestyksessä tarkoitettu riita- asiarekisteri on perustettu, hallintotoimikunnalle annetaan pääsy siihen. Tämä pääsy koskee vain riita-asioita tai niiden osia, jotka liittyvät kokonaan tai osittain sosiaaliturvakysymyksiin.

2 luku

Riita-asian antaminen hallintotoimikunnan käsiteltäväksi tämän pyynnöstä asetuksen 2019/1149 13 artiklan 11 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti

8 artikla

Määräaika ja vaihe, jossa pyyntö hallintotoimikunnan käsiteltäväksi antamisesta tapahtuu

(1) Hallintotoimikunta voi pyytää antamaan riita-asian käsiteltäväkseen ennen sovittelumenettelyn ensimmäisen vaiheen alkua, mistä säädetään 6 artiklan 1 kohdassa, ja missä tahansa muussa vaiheessa menettelyn aikana, kun se saa työviranomaiselta 6 artiklan 3 kohdan mukaisen ilmoituksen. Asetuksen 2019/1149 13 artiklan 11 kohdan

mukaisesti käsiteltäväksi antamiseen on saatava kaikkien riita-asian osapuolina olevien jäsenvaltioiden suostumus.

(2) Hallintotoimikunnan on ilmoitettava työviranomaiselle 20 työpäivän kuluessa siitä, kun se on saanut tältä 7 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot,

(a) pyytääkö se työviranomaista antamaan itselleen sosiaaliturvaa koskevan riita- asian sekä perustelut ja ilmoituksen, jossa todetaan, että kaikki riita-asian osapuolina olevat jäsenvaltiot suostuvat antamaan sosiaaliturvaa koskevan riita- asian hallintotoimikunnan käsiteltäväksi, ja

(b) koskeeko riita-asia yhteensovittamisasetusten uutta tulkintaa, jota hallintotoimikunta tai muu organisaatio, kuten Euroopan unionin tuomioistuin tai jokin erityiselin, jolle on unionin lainsäädännössä annettu valta antaa tällaisia tulkintoja, ei ole lopullisesti käsitellyt, ja kuuluuko se siten hallintotoimikunnan yksinomaiseen toimivaltaan käsitellä tällaista asiaa asetuksen 883/2004 72 artiklan mukaisesti.

(3) Työviranomaisen on ilmoitettava hallintotoimikunnan päätöksestä riita-asian osapuolina oleville jäsenvaltioille.

(4) Tapauksissa, joissa hallintotoimikunta ilmoittaa työviranomaiselle 2 kohdassa määrätyssä määräajassa, että se ei pyydä riita-asian antamista käsiteltäväkseen, työviranomaisen on käynnistettävä sovittelumenettely sen sovittelumenettelyä koskevan työjärjestyksen mukaisesti.

(5) Tapauksissa, joissa hallintotoimikunta ei ilmoita työviranomaiselle 2 kohdassa määrätyssä määräajassa, pyytääkö se riita-asian käsiteltäväksi antamista, menettely on keskeytettävä, ja työviranomaisen on ilmoitettava siitä riita-asian osapuolina oleville jäsenvaltioille. Tässä tapauksessa työviranomainen ei saa käynnistää sovittelumenettelyä ennen kuin hallintotoimikunta vahvistaa päätöksensä 2 kohdan b alakohdassa mainitusta kysymyksestä. Hallintotoimikunnan on pyrittävä ilmoittamaan työviranomaiselle määräajassa, voidaanko riita-asiassa turvautua tulkintoihin, joita Euroopan unionin tuomioistuin tai muu erityiselin, jolle unionin lainsäädännössä on annettu valta antaa tällaisia tulkintoja, kuten hallintotoimikunta, on jo antanut. Tässä tapauksessa työviranomaisen on käynnistettävä sovittelumenettely.

(6) Tämän artiklan 5 kohdan nojalla, jos hallintotoimikunta vahvistaa, että riita-asia edellyttää yhteensovittamisasetusten uutta tulkintaa, eikä pyydä sen antamista käsiteltäväkseen määräajassa, työviranomainen ei saa käynnistää sovittelumenettelyään ennen kuin hallintotoimikunnan päätös asiasta on saatu. Työviranomaisen on ilmoitettava tästä riita- asian osapuolina oleville jäsenvaltioille ja suositeltava, että ne voivat antaa hallintotoimikunnan käsitellä tämä erityinen oikeudellinen kysymys, ennen kuin työviranomaisen sovittelumenettely voidaan käynnistää.

(7) Jos työviranomaisen sovittelumenettely on käynnistetty 4 ja 5 kohdan mukaisesti ja jos riita-asiassa ei ole noussut esiin uusia sosiaaliturvaa koskevia tekijöitä niiden lisäksi, jotka olivat aluksi ilmeisiä ja dokumentoituja ja joista ilmoitettiin hallintotoimikunnalle, tämän ei pidä jälkeenpäin pyytää työviranomaista antamaan riita-asiaa käsiteltäväkseen. Tällaisissa tapauksissa työviranomainen jatkaa riita-asian sovittelua, ellei se saa joltain riita-asian osapuolena olevalta jäsenvaltiolta pyyntöä asetuksen 2019/1149 13 artiklan 11 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti.

3 luku

Riita-asian antaminen hallintotoimikunnan käsiteltäväksi minkä tahansa riita-asian osapuolena olevan jäsenvaltion pyynnöstä asetuksen 2019/1149 13 artiklan 11 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti

9 artikla

Minkä tahansa jäsenvaltion esittämä pyyntö

(1) Mikä tahansa riita-asian osapuolena oleva jäsenvaltio voi pyytää sovittelun missä tahansa vaiheessa, että sosiaaliturvaan liittyvä kysymys annetaan hallintotoimikunnan käsiteltäväksi. Kun työviranomainen saa tällaisen pyynnön, se ei saa käynnistää sosiaaliturvaan liittyvää menettelyä tai, jos sovittelumenettely on jo käynnistetty, työviranomaisen on keskeytettävä se. Työviranomaisen on annettava sosiaaliturvaan liittyvä kysymys hallintotoimikunnalle 7 artiklan mukaisesti yksityiskohtaisen lausunnon ja muiden asiaankuuluvien asiakirjojen kanssa. Tarvittaessa työviranomaisen on käynnistettävä sovittelumenettelynsä tai jatkettava sitä pelkästään niiden kysymysten osalta, jotka eivät liity sosiaaliturvaan. Työviranomaisen on ilmoitettava tästä riita-asian osapuolina oleville jäsenvaltioille.

(2) Kun hallintotoimikunta on saanut kysymyksen käsiteltäväkseen 1 kohdan mukaisesti, sen on käsiteltävä tämä omien sääntöjensä mukaisesti. Jos hallintotoimikunta katsoo, että työviranomaisen sovittelumenettely sopii tapaukseen liittyvien olosuhteiden vuoksi paremmin riita-asian käsittelyyn, hallintotoimikunta voi suositella asianomaisille jäsenvaltiolle riita-asian palauttamista takaisin työviranomaiselle.

10 artikla

Minkä tahansa riita-asian osapuolena olevan jäsenvaltion erimielisyys sosiaaliturvaan liittyvän kysymyksen antamisesta hallintotoimikunnan käsiteltäväksi

(1) Jos mitkä tahansa riita-asian osapuolina olevat jäsenvaltiot eivät suostu sosiaaliturvaan liittyvän kysymyksen antamiseen hallintotoimikunnan käsiteltäväksi, työviranomaisen ja hallintotoimikunnan on arvioitava tapausta ja laadittava kyseisille jäsenvaltioille yhteinen ei-sitova suositus, jossa ilmoitetaan, kumpi elin voisi käsitellä riita-asian tehokkaammin ottaen huomioon 1 artiklassa esitetyt yleiset periaatteet.

(2) Jos jäsenvaltiot eivät pääse ei-sitovan suosituksen vastaanottamisen jälkeen vieläkään sopimukseen siitä, kumman elimen käsiteltäväksi tapaus olisi annettava, sovittelun vapaaehtoisuuden perusteella tapauksen taustalla oleva abstrakti kysymys jää hallintotoimikunnalle, joka käsittelee asian omien sääntöjensä mukaisesti.

4 luku

Tilanteet, joissa riita-asia annetaan työviranomaisen ja hallintotoimikunnan käsiteltäväksi 11 artikla

Riitojenratkaisun vaihtoehdot

(1) Periaatteessa jäsenvaltiot, jotka ovat osapuolina kokonaan tai osittain sosiaaliturvakysymyksiin liittyvissä riita-asioissa, voivat päättää antaa riita-asiansa joko työviranomaisen tai hallintotoimikunnan käsiteltäväksi. On vältettävä työviranomaisen ja hallintoviranomaisen sovittelumenettelyn yhtäaikaista käyttöä samanlaisten asioiden käsittelyyn.

(2)

(3) Jos näin käy, työviranomaisen ja hallintotoimikunnan on arvioitava tapausta ja laadittava kyseisille jäsenvaltioille yhteinen ei-sitova suositus, jossa ilmoitetaan, kumpi elin voisi käsitellä riita-asian tehokkaammin ottaen huomioon 1 artiklassa esitetyt yleiset periaatteet.

(4) Jos jäsenvaltiot eivät pääse 2 kohdassa tarkoitetun ei-sitovan suosituksen vastaanottamisen jälkeen vieläkään sopimukseen siitä, kumman elimen käsiteltäväksi tapaus olisi annettava, sovittelun vapaaehtoisuuden perusteella tapaus jää hallintotoimikunnalle, joka käsittelee asian omien sääntöjensä mukaisesti.

12 artikla

Sovittelun mahdottomuus tapauksessa, josta hallintotoimikunta tai työviranomainen on antanut ei-sitovan lausunnon

(1) Periaatteessa toinen sopimuspuoli ei saa käsitellä riitojenratkaisumenettelyssä työviranomaisen tai hallintotoimikunnan käsittelemiä riita-asioita, joista on annettu ei- sitova lausunto. Tätä määräystä sovelletaan vain samoihin tapauksiin tai tapauksen samoihin näkökohtiin.

(2) Sovittelumenettelyn lopussa toiselle sopimuspuolelle on ilmoitettava sen tuloksesta.

OSASTO IV

Loppumääräykset

13 artikla Yhteistyön arviointi

Sopimuspuolten on arvioitava tarpeiden mukaan tämän yhteistyösopimuksen täytäntöönpanossa saavutettua edistystä ja keskusteltava tarvittaessa mahdollisista uusista yhteistyötoimista ja muutoksista tähän yhteistyösopimukseen.

14 artikla Riitojenratkaisu

Kaikki riidat, joita voi syntyä tämän yhteistyösopimuksen tulkitsemisesta tai soveltamisesta, on ratkaistava sopimuspuolten välisissä kuulemisissa ja neuvotteluissa.

15 artikla Muutokset ja lisäykset

(1) Tätä yhteistyösopimusta voidaan muuttaa milloin tahansa sopimuspuolten molemminpuolisella sopimuksella. Kaikki muutokset ja lisäykset on tehtävä kirjallisesti

(2) Muutettu yhteistyösopimus tulee voimaan sinä päivänä, jolloin molemmat sopimuspuolet ovat hyväksyneet sen.

16 artikla Voimaantulo

Tämä yhteistyösopimus tulee voimaan kuudennen kuukauden ensimmäisenä päivänä siitä, kun työviranomainen ja hallintotoimikunta ovat allekirjoittaneet sen, jälkimmäisestä allekirjoituksesta laskettuna.

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan puolesta:	Euroopan työviranomaisen puolesta: (sähköisesti allekirjoitettu)
XXXXX XXXXX XXXXX XXXXXXXX	XXXXXX-XXXXXX XXXXXXXX
HALLINTOTOIMIKUNNAN PUHEENJOHTAJA	PÄÄJOHTAJA
Päivämäärä: