LUKU 4. VUOSILOMA A YLEISET MÄÄRÄYKSET

    LUKU   4.                VUOSILOMA                     

A YLEISET MÄÄRÄYKSET

72 § Vuosilomaluvun soveltamisala ja oikeus vuosilomaan 1 mom. Vuosilomaoikeus

Työntekijällä on oikeus vuosilomaan tämän luvun määräysten mukai- sesti.

Soveltamisohje

Tämän luvun määräykset korvaavat vuosilomalain säännökset, jollei jäljempänä ole erikseen toisin määrätty. Toisin kuin vuosilomalaissa, tämän työehtosopimuksen vuosilomamääräykset perustuvat 5-päiväi- seen työviikkoon.

2 mom. Vuosilomalain soveltaminen

Vuosilomalaista (162/2005) tulevat sovellettaviksi tämän luvun mää- räysten lisäksi seuraavat säännökset:

1 § (soveltamisala), 2 § (soveltamisalarajaukset), 3 § (säännösten pa- kottavuus), 5 §:n 2 momentti (ansainnan keskeytymättömyys), 8 § 2 momentti (työntekijän oikeus vapaaseen toistuvien määräaikaisten työ- sopimusten perusteella), 28 § (vuosilomapalkkalaskelma), 29 § (vuosi- lomakirjanpito), 30 § (poikkeaminen työehtosopimuksella), 35 § (näh- tävänä pito), 36 § (työneuvoston lausunto), 37 § (valvonta), 38 § (ran- gaistussäännökset), 39 § (voimaantulo) ja 40 § (siirtymäsäännökset).

3 mom. Vuosilomaoikeus siirryttäessä välittömästi työsuhteesta toiseen

Jos työntekijä siirtyy saman työnantajan palveluksessa välittömästi työ- suhteesta toiseen, hänellä on oikeus vuosilomaan tämän luvun mukai- sesti myös kulumassa olevan lomanmääräytymisvuoden siirtymistä edeltävältä ajalta.

Soveltamisohje

Jos tuntipalkkaisten työehtosopimuksen (TTES) piiriin kuuluva työnte- kijä siirtyy kesken lomanmääräytymisvuotta välittömästi (ilman yhden- kään kalenteripäivän keskeytystä) kuukausipalkkaiseksi työntekijäksi, hänellä on oikeus vuosilomaan tai lomakorvaukseen tämän luvun mu- kaisesti myös siirtymistä edeltävältä saman lomanmääräytymisvuoden ajalta. Vastaavasti, jos työntekijä siirtyy välittömästi tuntipalkkaisten työehtosopimuksen piiriin, vuosiloma ja lomakorvaus määräytyvät tun- tipalkkaisten työehtosopimuksen mukaan. Vuosilomasta vähennetään ennen siirtymistä mahdollisesti pidetty saman

lomanmääräytymisvuoden loma. Tuntipalkkasopimuksen (TTES) mu- kainen lomakorvaus sisältää myös lomarahan. Ks. 86 § 4 momentti.

4 mom. Vuosilomaetuuksien siirtyminen seuraavaan työsuhteeseen

Mikäli ennen työsuhteen päättymistä sovitaan uudesta työsuhteesta, työnantaja ja työntekijä voivat samalla sopia, että ennen ensimmäisen työsuhteen päättymistä kertyneet vuosilomaetuudet lomarahaa lukuun ottamatta siirretään annettavaksi seuraavan työsuhteen aikana. Sopi- mus on tehtävä kirjallisesti.

Soveltamisohje

Sopimus voi koskea myös lomaetuuksien siirtoa useammasta työsuh- teesta myöhemmin pidettäväksi, kunhan uudesta työsuhteesta on sovittu aina ennen voimassa olevan työsuhteen päättymistä. Sopimus loman siirtämisestä tehdään kirjallisesti ja liitetään vuosilomakirjanpi- toon. Etuudet siirtyvät ansaitun mukaisina.

Mikäli on sovittu jäljempänä 84 §:n 3 momentissa tarkoitetun lomakor- vauksen siirtämisestä, siirretty lomakorvaus maksetaan sen suurui- sena kuin se olisi maksettu sen työsuhteen perusteella, josta se on siirretty. Xxxxxxxxx ei voida sopia siirrettäväksi, vaan mahdollinen lo- maraha maksetaan aina kunkin työsuhteen päättyessä.

Jos vuosilomaetuuksien siirtämisestä tehdyn sopimuksen ja työsuh- teen päättymisen jälkeen selviää, että työsopimus raukeaa eikä uusi työsuhde alakaan, kertyneet vuosilomaedut erääntyvät maksettavaksi.

5 mom. Opettajana toimivan vuosiloma

Työntekijältä, jolla on oikeus vuosilomaan ja joka siirtyy hoitaakseen saman työnantajan palveluksessa opettajan tehtävää, johon ei kuulu oikeutta vuosilomaan, vähennetään ko. aikaan sisältyvä laskennallisen vuosiloman aika hänen edellisenä lomanmääräytymisvuotena ansait- semastaan vuosilomasta.

Soveltamisohje

Opettajan siirtyessä hoitamaan tehtävää, johon liittyy vuosilomaoikeus, noudatetaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n opetusalan työehtosopi- muksen (AVAINOTES) yleisen osan 19 §:ää.

73 § Vuosiloman peruskäsitteet

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.

Xxxxxxxxx on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymis- vuosi päättyy.

Kesäloma on lomakaudella (2.5.–30.9.) annettava lomanosa.

Talviloma on lomakauden ulkopuolisena aikana (1.10.–30.4.) annet- tava lomanosa.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on tämän luvun 74 §:n mukainen vuosilomaan oikeuttava kalenterikuukausi.

Vuosilomapäiviä ovat tämän luvun 76 §:n mukaan ansaitut vuosilo- mapäivät, jotka kuluvat vuosilomaa annettaessa 77 §:n mukaan.

Vuosiloma-aika on vuosiloma-ajaksi määrätty ajanjakso, johon voi si- sältyä vuosilomapäivien lisäksi muitakin päiviä.

74 § Täysi lomanmääräytymiskuukausi

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomanmääräytymisvuoden sel- lainen kalenterikuukausi, jonka aikana yhtäjaksoinen työsuhde on kes- tänyt vähintään 16 kalenteripäivää ja jona aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää.

Soveltamisohje

Myös jäljempänä 75 §:ssä mainittu työssäoloajan veroinen aika lue- taan mukaan arvioitaessa työsuhteen yhtäjaksoista kestoa. Kussakin työssäolon veroisessa päivässä katsotaan olevan työtunteja se määrä, joka siinä olisi ollut, jos työntekijä olisi tuona päivänä ollut työssä.

Esimerkki 40

14 työpäivän sääntöä tarvitaan vain niissä harvoissa tapauksissa, jolloin työsuhde jatkuu vähintään 16 kalenteripäivää kalenterikuu- kaudessa, ja siihen sisältyy 14 työpäivää, mutta siihen ei sisälly 35 työtuntia. Jos työntekijä esimerkiksi työskentelee vain 2 tuntia päi- vässä 14 päivänä kuukaudessa eli yhteensä 28 tuntia, on kuukausi täysi lomanmääräytymiskuukausi 14 päivän säännön perusteella, vaikka 35 työtunnin ehto ei täytykään.

75 § Työssäoloajan veroinen aika *) allekirjoituspöytäkirjan liite

Työssäolon veroista aikaa ovat edellä 74 §:ssä tarkoitettuja vuosilo- maan oikeuttavia kalenterikuukausia laskettaessa ne ajat, joina työn- tekijä on estynyt tekemästä työtään ollessaan

1) vuosilomalla tai tämän työehtosopimuksen 85 §:n 1 momentin tai vuosilomalain 8 §:n 2 momentin mukaisella vapaalla

2) sairauspoissaolon, jolta hänellä on tai olisi ollut ehdoton oikeus palkkaan

Soveltamisohje

Tätä kohtaa sovelletaan myös, jos työntekijä on sairausajan palkan sijasta saanut tapaturma- tai muuta korvausta työkyvyttömyys- ajalta, jolta hänellä olisi ehdoton oikeus sairausajan palkkaan.

3) työsopimuslain (55/2001) 4 luvun 1 §:ssä säädetyllä erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla, 6 §:ssä säädetyllä tilapäi- sellä hoitovapaalla taikka 7 §:ssä säädetyn, pakottavista perhe- syistä johtuvan poissaolon vuoksi tai 7 b §:ssä säädetyn omaishoi- tovapaasta johtuvan poissaolon vuoksi 1.8.2022 lukien.

4) lomautettuna enintään 30 kalenteripäivää kerrallaan

5) opintovapaalaissa (273/1979) tarkoitetulla opintovapaalla, yh- teensä 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana

6) työn edellyttämää koulutusta varten myönnetyllä työlomalla enin- tään 30 kalenteripäivää kerrallaan

7) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 70 §:n mu- kaisessa koulutuksessa suorittamassa voimassa olevaan oppiso- pimukseen kuuluvia tietopuolisia opintoja

8) muutoin luvallisesti poissa yhteensä enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana edellyttäen, että työntekijä lo- manmääräytymisvuoden aikana on ollut asianomaisessa jäsenyh- teisössä työssä vähintään 22 työpäivää.

Kohdan 8 mukaiseksi muuksi luvalliseksi poissaoloksi kat- sotaan myös edellä kohdissa 2 (sairauspoissaolo), 5 (opintovapaa) ja 6 (työn edellyttämä koulutus) tarkoitetut ajat ylittävät poissaoloajat. Mikäli työntekijä saa poissaolo- ajalta vuosilomaa tai lomakorvausta muun työnantajan työsuhteen perusteella, voidaan tällainen poissaoloaika jättää kokonaan lukematta työssäolopäivien veroiseksi.

Soveltamisohje

Muuta luvallista poissaoloa on mm. hoitovapaa, vuorotteluvapaa, opintovapaa ja työnantajan myöntämä palkaton työloma. Jos työntekijä on esimerkiksi opintovapaalla, hänelle luetaan työssä- oloajan veroiseksi ajaksi 30 päivää kohdan 5 perusteella ja toiset 30 päivää kohdan 8 perusteella, jos hänen opintovapaansa kes- tää yli 30 päivää tai hän on muusta syystä luvallisesti poissa työstä. Xxxxxx 8 soveltaminen edellyttää kuitenkin, että työntekijä ei ole ollut poissa työstä koko lomanmääräytymisvuotta, vaan että hän on ollut työssä (työnteossa) vähintään 22 työpäivää.

9) tämän työehtosopimuksen 42 §:n 2 momentin mukaisesti sovitun työaikapankin pankkivapaalla.

B VUOSILOMAN PITUUS

76 § Vuosiloman pituuden määräytyminen *) allekirjoituspöytäkirjan liite

1 mom. Vuosiloman pituus määräytyy edellä 74 §:ssä tarkoitettujen täysien lo- manmääräytymiskuukausien lukumäärän, vuosilomaan vaikuttavan kokemuslisään oikeuttavan palvelusajan ja työsuhteen pituuden mu- kaan.

Soveltamisohje

Vuosiloma määrätään ja lomakorvaus sekä lomaraha maksetaan kul- takin lomanmääräytymisvuodelta erikseen.

2 mom. Vuosilomataulukoiden käyttö, KOHTA 2 ja soveltamisohje POISTUU 1.4.2023

Loman pituus määräytyy 3 momentin taulukoiden 1, 2 tai 3 mukaisesti. Käytettävä taulukko valitaan työntekijän kokemuslisään oikeuttavan palvelusajan ja nykyisen työsuhteen keston perusteella. Vuosilomapäi- vien tai lomakorvauksena maksettavien päivien lukumäärä määräytyy taulukon

1) rivin A mukaan, jos vuosiloma pidetään kokonaan lomana ja työn- tekijä on lomavuoden lomakautena (2.5.–30.9) ollut työssä (työnte- ossa) vähintään 6 päivänä

2) rivin B mukaan, jos loma maksetaan osaksikin lomakorvauksena tai jos työntekijä ei ole lainkaan työssä lomavuoden lomakautena tai työssäolopäiviä on lomavuoden lomakautena (2.5.–30.9.) vä- hemmän kuin 6. Ei sovelleta 1.4.2023

Soveltamisohje Ei sovelleta 1.4.2023

Työssäoloajaksi rinnastuu myös sairausvakuutuslaissa tarkoitettu äi- tiysvapaa (105 arkipäivää sisältävä ajanjakso) tarkasteltaessa sitä, onko työntekijä ollut työssä lomavuoden lomakautena vähintään 6 työ- päivää.

Esimerkki 41 Ei sovelleta 1.4.2023

▪ Taulukot 1, 2 tai 3, rivin B käyttö

▪ Työntekijällä on sairauspoissaolo 4.5.–30.9.

▪ Työntekijän vuosiloma määräytyy rivin B mukaan, koska hän ei ole lomavuoden lomakautena (2.5.–30.9.) työssä vähintään 6 työssäolo- päivää.

Esimerkki 42 b rivin osalta ei sovelleta 1.4.2023

▪ Taulukot 1, 2 tai 3, rivin A tai B käyttö: Lomakorvaus

▪ Työntekijän työsuhde kestää 1.9.2012–31.5.2013.

▪ Työsuhde ajoittuu kahdelle lomanmääräytymisvuodelle: 2012–2013 (lomakausi 2.5.–30.9.2012) ja lomanmääräytymisvuodelle 2013–2014 (lomakausi 2.5.–30.9.2014). Lomanmääräytymisvuodet tarkastellaan erikseen.

▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2012–2013 maksetaan lomakorvaus ri- vin B mukaan 7 kuukaudelta työsuhteen päättyessä.

Jos työntekijälle annettaisiin kertynyt vuosiloma lomana ennen työsuh- teen päättymistä, käytettäisiin riviä A ehdolla, että työntekijä olisi työssä (työnteossa) vähintään kuutena päivänä ajalla 2.5.–30.9.2013.

▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2013–2014 lomakorvaus maksetaan ri- vin B mukaan 2 kuukaudelta. Riviä B käytetään, vaikka kertynyt loma annettaisiin tämänkin lomanmääräytymisvuoden osalta lomana ennen työsuhteen päättymistä, koska työntekijä ei olisi enää palveluksessa lo- mavuoden lomakautena 2.5.–30.9.2014.

3 mom. Vuosilomataulukot

Taulukko 1, B-rivi poistuu 1.4.23

Täysiä lomanmääräytymiskuukausia→		1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11
Rivi A →	Vuosilomapäiviä (työpäiviä)	3	6	9	12	15	18	21	24	27	30	33
Rivi B →	Vuosilomapäiviä (työpäiviä)	3	5	8	10	13	15	18	20	23	25	28

1

3

3

Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 1:n mukaan, jos työntekijä on ollut 31.3. työsuhteessa ja hänellä on tällöin päättyneen lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä

– nykyisen työnantajan palvelua tai hyväksymää kokemuslisään oi- keuttavaa palvelusaikaa vähintään 15 vuotta

– ja lisäksi hänen nykyinen työsuhteensa omaan työnantajaan on välittömästi ja yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään 6 kuukautta.

Jos taulukko 1 ansaintasäännön piirissä olevan työntekijän työsuhde päättyy kesken lomanmääräytymisvuoden, hän ansaitsee vuosilo- maa viimeiseksi jäävältä lomanmääräytymisvuodelta edelleen tämän taulukon mukaan.

Katso esimerkit 43-45.

Taulukko 2, B-rivi poistuu 1.4.23

Täysiä lomanmääräytymiskuukausia →		1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Rivi A →	Vuosilomapäiviä (työpäiviä)	3	5	7	9	12	15	18	20	22	24	26	28
Rivi B →	Vuosilomapäiviä (työpäiviä)	3	5	7	9	11	13	15	17	20	21	24	25
10 vuoden palvelu Täysiä lomanmääräytymiskuukausia →													12
Vuosilomapäiviä (työpäiviä) →													30

1) Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 2:n mukaan sen lomanmääräyty- misvuoden alusta lukien, jonka aikana työntekijän työsuhde tulee kestä- neeksi yhtäjaksoisesti vähintään 1 vuoden.

Tässä kohdassa tarkoitettuna vuoden yhtäjaksoisena palveluna ei oteta huomioon aikaa, jolloin työntekijä on ollut suorittamassa asevelvollisuuslaissa (1438/2007) tarkoitettua vakinaista palve- lua, naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa (194/1995) tarkoitettua vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipal- veluslaissa (1446/2007) tarkoitettua siviilipalvelusta.

2) Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 2:n mukaan, jos työntekijä on ol- lut 31.3. työsuhteessa ja hänellä on tällöin päättyneen lomanmääräyty- misvuoden loppuun mennessä nykyisen työnantajan palvelua tai hyväk- symää kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa vähintään 5 vuotta ja lisäksi hänen nykyinen työsuhteensa omaan työnantajaan on välittö- mästi ja yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään 6 kuukautta.

3) Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 2:n 10 vuoden palvelun mukaan, jos työntekijä on ollut 31.3. työsuhteessa ja hänellä on tällöin päätty- neen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä nykyisen työnanta- jan palvelua/hyväksymää kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa vä- hintään 10 vuotta ja lisäksi vuosilomaoikeutta on kertynyt 12 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Jos taulukon 2 ansaintasäännön piirissä olevan työntekijän työsuhde päättyy kes- ken lomanmääräytymisvuoden, hän ansaitsee vuosilomaa viimeiseksi jäävältä lo- manmääräytymisvuodelta edelleen tämän taulukon mukaan.

Katso esimerkit 46-47.

Taulukko 3, B-rivi poistuu 1.4.23

Täysiä lomanmääräytymiskuukausia →		1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Rivi A →	Vuosilomapäiviä (työpäiviä)	2	4	5	7	9	10	13	15	17	19	21	23
Rivi B →	Vuosilomapäiviä (työpäiviä)	2	4	5	7	9	10	12	14	15	17	19	20

Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 3:n mukaan muissa kuin taulukoihin 1–2 kuuluvissa tapauksissa.

Soveltamisohje

Taulukkoa 3 käytetään useimmiten alle vuoden kestävissä työsuh- teissa. Poikkeuksena tästä ovat vain viimeistään 1.10. alkaneet työ- suhteet, jotka ovat edelleen voimassa lomanmääräytymisvuoden päät- tyessä 31.3. ja joissa työntekijällä on kokemuslisään oikeuttavaa pal- veluaikaa 15 vuotta (taulukko 1) tai 5 vuotta (taulukko 2, 2 kohta).

Katso esimerkit 45-48.

5 mom. Vuosiloman vähimmäispituus työkyvyttömyystilanteissa

Työntekijällä on oikeus 20 vuosilomapäivään, jos hänen täydeltä lo- manmääräytymisvuodelta ansaitsemansa vuosiloma alittaa 20 vuosi- lomapäivää sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työky- vyttömyyden tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi.

Soveltamisohje

Lääkinnällisellä kuntoutuksella tarkoitetaan lääkärin määräämää, am- mattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyt- tämiseksi annettavaa lääkinnällistä kuntoutusta.

Määräys koskee vain työkyvyttömyydestä tai lääkinnällisestä kuntou- tuksesta johtuvaa poissaoloa. Työntekijän vuosiloma voi alittaa 20 päi- vää muiden poissaolojen perusteella.

Määräyksen soveltamista tarkastellaan koko lomanmääräytymisvuo- delta. Mikäli palvelussuhde ei kestä koko lomanmääräytymisvuotta, työntekijällä on oikeus työkyvyttömyys- tai kuntoutuspoissaoloaikaa vastaavaan osaan 20 vuosilomapäivästä.

6 mom. Poissaolojakson yhdenjaksoisuus työkyvyttömyystilanteissa

Oikeutta 5 momentin mukaiseen vuosilomaan ei ole 12 kuukautta yh- denjaksoisesti jatkuneen poissaolon ylittävältä ajalta. Poissaolojakson yhdenjaksoisuuden katkaisevat sellaiset työssäolojaksot, jotka oikeut- tavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen, ei kuitenkaan työnteko osa-aikaisen sairauspoissaolon aikana. Vuosiloma, perhevapaat tai muut työssäolon keskeytykset eivät myöskään katkaise yhdenjaksoi- suutta.

Soveltamisohje

Osa-aikaisella sairauspoissaololla tarkoitetaan työsopimuslain 2 luvun 11 a §:n mukaista osa-aikatyötä.

    Vuosilomataulukkojen   käyttöä   koskevat   esimerkit            

Esimerkki 43

Taulukko 1, rivin A käyttö: Viidentoista (15) vuoden palvelusehto täyttyy loman- määräytymisvuoden aikana

▪ Työntekijän työsuhde alkaa 1.10.2012 ja jatkuu edelleen.

▪ Nykyinen työnantaja hyväksyy toisen työnantajan palvelusta kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa 14 vuotta 6 kuukautta, jolloin 15 vuoden palvelus- aika täyttyy 31.3.2013.

▪ Lomanmääräytymisvuonna 1.4.2012–31.3.2013 työntekijälle kertyy vuosi-lo- maa taulukon 1 rivin A mukaan 6 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta

18 vuosilomapäivää.

▪ Taulukkoa 1 käytetään, koska työntekijällä on lomanmääräytymisvuoden päättyessä (31.3.2013) kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa 15 vuotta ja hänen työsuhteensa on kestänyt välittömästi ja yhtäjaksoisesti vähimmäis- määrän eli 6 kuukautta.

▪Riviä A käytetään, koska työsuhde jatkuu ja loma pidetään lomana.

Esimerkki 44 , Ei sovelleta 1.4.2023

▪ Taulukko 1, rivin B käyttö: Työsuhde päättyy, ei työssä lomavuoden lomakautena.

▪ Työntekijä siirtyy eläkkeelle 1.6.2012 (yli 15 vuoden palvelu).

▪ Tarkastellaan kahta lomanmääräytymisvuotta: 2011–2012 ja 2012–2013.

▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2011–2012 työntekijälle kertyy vuosilomaa 12 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta taulukon 1 mukaan.

▪ Työnantaja vahvistaa kertyneen vuosiloman pidettäväksi ennen eläkkeelle siirtymistä ajalle 19.4.–31.5.2012.

▪ Vuosilomapäivien lukumäärä (30) määräytyy taulukon rivin B mukaan,

koska työntekijä ei olisi ollenkaan työssä (ainoastaan lomalla) loman-määräyty- misvuoden lomakautena 2.5.–30.9.2012.

▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2012–2013 työntekijälle kertyy uutta lomaa huhti–toukokuulta eli kahdelta kuukaudelta taulukon 1 rivin B mukaan

5 päivää.

▪ Riviä B käytetään, koska työntekijä ei olisi työssä enää lomanmääräytymisvuo- den lomakautena 2.5.–30.9.2013. Tämä loma maksetaan lomakorvauksena työ- suhteen päättyessä.

Esimerkki 45

Taulukot 3 ja 1: Kuuden kuukauden yhtäjaksoinen palvelusehto ei täyty ennen lomanmääräytymisvuoden loppua.

▪ Työntekijän nykyinen työsuhde alkaa 1.11.2012 ja jatkuu edelleen.

▪ Työntekijällä on nykyisen työnantajan hyväksymää kokemuslisään oikeutta- vaa aikaisempaa palvelusaikaa yli 15 vuotta.

▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2012–2013 työntekijälle kertyy vuosilomaa taulukon 3 rivin A mukaan viideltä täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta 9 vuosilomapäivää.

▪ Taulukkoa 3 käytetään, koska työntekijä ei ole lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä yhtäjaksoisesti nykyisen työnantajan palveluksessa kuutta kuukautta.

▪ Riviä A käytetään, koska työsuhde jatkuu ja vuosiloma pidetään lomana.

▪ Lomanmääräytymisvuonna 2013–2014 ja sitä seuraavina vuosina palvelussuhteen jatkuessa keskeytymättä, työntekijä ansaitsee vuosilomaa taulukon 1 mukaisesti.

Esimerkki 46, B rivin osalta ei sovelleta 1.4.2023

▪ Taulukot 3 ja 2: Yhden vuoden palvelusehto täyttyy toisena lomanmääräyty- misvuonna, jolloin myös työsuhde päättyy.

▪ Työntekijän työsuhde kestää 1.10.2012–30.9.2013.

▪ Työsuhde ajoittuu kahdelle lomanmääräytymisvuodelle 2012–2013 ja 2013–2014.

▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2012–2013 käytetään taulukkoa 3, koska nykyinen työsuhde jatkuu lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.2013) men- nessä yhtäjaksoisesti alle vuoden, eikä työntekijällä ole kokemuslisään oikeut- tavaa aikaisempaa palvelua vähintään viittä vuotta.

▪ Taulukon 3 rivin A mukaan työntekijälle kertyy vuosilomaa kuudelta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta 10 vuosilomapäivää.

▪ Riviä A käytetään, koska työsuhde jatkuu edelleen vuoden 2012 lomakautena ja loma pidetään lomana.

▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2013–2014 työntekijälle kertyy vuosilomaa tau- lukon 2 rivin B mukaan kuudelta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta 13 vuosilomapäivää.

▪ Taulukkoa 2 käytetään, koska työsuhde tulee kestäneeksi yhden vuoden (30.9.2013) tämän lomanmääräytymisvuoden aikana.

▪ Riviä B käytetään, koska työntekijä ei työsuhteen päättymisen vuoksi olisi työssä enää lomavuoden (2014) lomakaudella.

Esimerkki 47 B rivin osalta ei sovelleta 1.4.2023

▪ Taulukot 3 ja 2: Yhden vuoden palvelusehto täyttyy, työsuhde päättyy, vuosi- loma pidetty osittain ja loppuloma maksetaan lomakorvauksena.

▪ Työntekijän työsuhde kestää 1.7.2010–31.3.2013 ja hänellä on kokemusli- sään oikeuttavaa palvelusaikaa 2 vuotta.

▪ Työsuhde ajoittuu kolmelle lomanmääräytymisvuodelle: 2010–2011, 2011–2012 ja 2012–2013.

▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2010–2011 työntekijälle kertyy vuosilomaa taulukon 3 rivin A mukaan 9 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta

17 vuosilomapäivää.

▪ Taulukkoa 3 käytetään, koska yhtäjaksoinen palvelu jatkuu ennen loman- määräytymisvuoden loppua (31.3.2011) alle vuoden.

▪ Riviä A käytetään, koska työsuhde jatkuu ja vuosiloma pidetään lomana.

▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2011–2012 työntekijälle kertyy vuosilomaa taulukon 2 rivin A mukaan 12 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta 28 vuosilomapäivää.

▪ Taulukkoa 2 käytetään, koska työsuhde tulee kestäneeksi yhden vuoden tämän lomanmääräytymisvuoden aikana.

▪ Riviä A käytetään, koska työsuhde jatkuu ja vuosiloma pidetään kokonaan lo- mana.

▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2012–2013 työntekijälle kertyy vuosilomaa 12 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

▪ Kertynyt vuosiloma maksetaan kokonaan lomakorvauksena taulukon 2 rivin B mukaan (25 korvauspäivää).

▪ Jos osakin lomasta maksetaan lomakorvauksena, korvattavien päivien lukumäärä määräytyy taulukon rivin B mukaan.

Esimerkki 48 B rivin osalta ei sovelleta 1.4.2023

▪ Taulukko 3: Alle yhden vuoden työsuhde päättyy, vuosiloma maksetaan lo- makorvauksena tai lomapäivät pidetään.

▪ Työntekijän työsuhde kestää 1.6.2012–20.2.2013 ja ajoittuu yhdelle loman- määräytymisvuodelle (2012–2013).

▪ Lomanmääräytymisvuodelta työntekijälle kertyy vuosilomaa taulukon 3

rivin B mukaan 9 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta 15 vuosilomapäivää. ▪ Taulukkoa 3 käytetään, koska työsuhde kestää lomanmääräytymisvuoden lop- puun mennessä alle yhden vuoden.

▪ Riviä B käytetään, koska vuosilomapäivät maksetaan lomakorvauksena.

▪ Riviä B käytettäisiin, vaikka työntekijä pitäisi vuosilomapäivät lomana työsuh- teen aikana, koska hän ei olisi työssä työsuhteen päättymisen vuoksi lomavuo- den lomakautena (2.5.–30.9.2013) vähintään kuutena päivänä.

C VUOSILOMAPÄIVIEN KULUMINEN

77 § Vuosilomapäivien kuluminen

1 mom. Pääsääntö (keskimäärin 5 työpäivää viikossa)

Vuosilomaa annettaessa vuosilomapäiviä ovat kaikki vuosiloma-ai- kaan sisältyvät päivät, jotka ilman vuosilomaa olisivat säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä, jollei jäljempänä 3 momentista muuta ai- heudu. Vuosiloma-aikaan voi sisältyä vuosiloman pituudesta riippuen työpäivien lisäksi myös vapaapäiviä. Jos kalenteriviikon kaikki työpäi- vät ovat vuosilomapäiviä, loma-ajaksi määrätään koko kalenteriviikko maanantaista sunnuntaihin.

Soveltamisohje

Vuosilomaa ansaitaan ja se kuluu viisipäiväisen työviikon mukaisesti. Yleis- ja toimistotyöajassa tavanomaista viisipäiväistä työviikkoa teke- vän työntekijän lomapäiviä kuluttavat pääsääntöisesti päivät maanan- taista perjantaihin. Siten yhden kalenteriviikon vuosiloma kuluttaa 5 vuosilomapäivää sellaisella viikolla, jolla ei ole arkipyhää. Jaksotyössä kaikki viikonpäivät (myös lauantai ja sunnuntai) kuluttavat lomapäiviä, kuitenkin niin, että sellaisella viikolla, jolla ei ole arkipyhää, kuluu enin- tään 5 lomapäivää.

Vajailla viikoilla vuosilomapäiviä kuluttavat yleis- ja toimistotyöajassa kaikki vuosilomapäiviksi merkityt päivät maanantaista perjantaihin ja jaksotyöajassa kaikki vuosilomapäiviksi merkityt kalenteripäivät, kui- tenkin enintään 5 päivää kalenteriviikossa. Arkipyhät eivät kuluta loma- päiviä.

Jos työntekijän säännöllinen työaika on järjestetty niin, että hän tekee keskimäärin enemmän tai vähemmän kuin 5 työpäivää viikossa (esi- merkiksi osa-aikatyön työaikajärjestelyt), noudatetaan tämän pykälän 2 momentin määräystä poikkeavista työaikajärjestelyistä. Tämän pykä- län 1 ja 2 momenttien soveltamisedellytykset ratkaistaan vuosiloman tai sen osan antamishetkellä.

Esimerkki 49

▪ Jaksotyöaikajärjestelmässä vuosiloman kulumista vajailla viikoilla ja

keskeytyneen työaikajakson taulukkoa tarkastellaan aina yhdessä.

▪ Jaksotyöajassa olevan työntekijän vuosiloma vahvistetaan ajaksi 29.3–1.4.2010 (pääsiäisviikon maanantai–torstai). Vuosilomaa kuluu 4 päivää. Koska viikolla on 4 keskeytyspäivää, keskeytyneen jakson taulukon mukaan viikolta tulisi työvuoroluetteloon työaikaa 8 tuntia 6 minuuttia. Viikolla on kuitenkin yksi työaikaa lyhentävä arkipyhä (pit- käperjantai), joka lyhentää työaikaa 7 tunnilla 40 minuutilla. Työaikaa jää viikolta jaksolle siten 20 minuuttia. Koska päivät perjantaista sun- nuntaihin eivät ole lomapäiviä, voidaan ne merkitä työpäiviksi.

2 mom. Tavanomaisesta poikkeavat työaikajärjestelyt

Mikäli säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä on keskimäärin vä- hemmän tai enemmän kuin 5 kalenteriviikossa, vuosiloma-aikaan si- sällytetään työ- ja vapaapäiviä samassa suhteessa kuin niitä muutoin- kin on ja vuosilomapäivät kuluvat vuosiloma-aikana seuraavasti:

1) Täydellä kalenteriviikolla kuluu 5 vuosilomapäivää ottaen kuitenkin huomioon, että arkipyhä ei kuluta vuosilomapäiviä.

2) Vajaalla kalenteriviikolla vuosilomapäiviä kuluttavat vuosiloma-ai- kaan sisältyvät arkipäivät paitsi lauantai ja arkipyhät. Mikäli vuosi- loma-aikaan sisältyvä lauantai, sunnuntai tai arkipyhä olisi ollut työ- päiviä, kuluttaisivat nekin vuosilomapäiviä. Vuosilomapäiviä voi kuitenkin vajaalla kalenteriviikolla kulua enintään 4.

Soveltamisohje

Täysi kalenteriviikko on maanantaista sunnuntaihin kestävä viikko, joka on kokonaan merkitty vuosilomaksi. Vajaa kalenteriviikko on viikko, jossa vain osa kalenteriviikon päivistä on merkitty vuosilomapäi- viksi.

Poikkeavia työaikajärjestelyjä esiintyy useimmin osa-aikatyön työaika- järjestelyissä. Jos työntekijä tekee työtä esimerkiksi joka toinen viikko

2 päivää ja joka toinen viikko 3 päivää, on työpäiviä keskimäärin 2,5 viikossa. Jos työ on järjestetty niin, että työntekijä on työssä joka toinen viikko 5 päivää, joka toisen viikon ollessa vapaaviikko, on työ- päiviä tässä 2 viikon työaikajaksossa myös 2,5.

Tämän momentin määräyksiä sovelletaan myös, kun säännöllistä työ- aikaa ei ole lainkaan määrätty tai säännöllinen työaika vaihtelee viikoit- tain.

Laskettaessa viikon keskimääräisten työpäivien lukumäärää työaikaa lyhentävät arkipyhät ja vapaa-aikakorvauspäivät katsotaan työpäiviksi. Yövuoro katsotaan yhdeksi työpäiväksi.

1 ja 2 momentin soveltamisedellytykset ratkaistaan vuosiloman anta- mishetkellä. Näin ollen, jos sillä kalenteriviikolla tai siinä tasoittumisjak- sossa, johon vuosiloma sisältyy tai jossa vuosiloma alkaa tai päättyy, olisi ilman vuosilomaa säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä kes- kimäärin vähemmän tai enemmän kuin 5 kalenteriviikossa, sovelletaan 2 momentin määräyksiä.

Vuosilomaa sijoitetaan työ- ja vapaapäiville samassa suhteessa, kuin näitä päiviä on työssä ollessakin. Työpäiville sijoitettavien lomapäivien määrä saadaan seuraavasta kaavasta:

kalenteriviikon keskimääräiset työpäivät	x lomapäivien lukumäärä
5

Esimerkki 50

▪ Osa-aikaeläkkeellä olevan työntekijän lomaoikeus on 38 päivää.

▪ Hänen työaikansa on 19 tuntia viikossa, ja hän työskentelee joka viikko kolmena (3) työpäivänä viidestä (5).

▪ Laskutoimitus 3 : 5 x 38 = 22,8 eli 23 päivää

▪ Koska vuosilomaa annettaessa lomaan tulee sisällyttää työ- ja vapaapäiviä samassa suhteessa (38 - 23 = 15), kuin työssä olles- sakin, pitää loma-aikaan sijoittaa 23 lomapäivää työpäiville ja 15 lomapäivää päiville, jotka ilman lomaa olisivat vapaapäiviä.

3 mom. Arkipyhät

Vuosilomaan sisältyvät työaikaluvun 47 §:ssä luetellut arkipyhät eivät kuluta vuosilomapäiviä.

4 mom. Vuosilomapäivien pyöristäminen

Vajaat päivät pyöristetään lähimpään täyteen kokonaislukuun siten, että 0,5 pyöristetään ylöspäin. Mikäli saman lomanmääräytymisvuoden lomia annetaan siten, että lomanosia jouduttaisiin pyöristämään kaksi kertaa tai useammin, lopputuloksen pitää olla sama, kuin jos pyöristys olisi suoritettu yhteenlasketuista loman osista em. tavalla.

D VUOSILOMAN AJANKOHTA JA JAKAMINEN

78 § Vuosiloman ajankohta *) allekirjoituspöytäkirjan liite 1 mom. Vuosiloman ajankohdan määrääminen

Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi loman pitämisestä jäljempänä 4 tai 5 mo- mentissa tarkoitetulla tavalla. Työnantajan määrätessä loman ajankoh- dan on vuosilomasta 20 vuosilomapäivää (kesäloma) sijoitettava loma- vuoden lomakauteen, (2.5.–30.9.). Muu osa lomasta (talviloma) on an- nettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun (30.4.) mennessä. Yli 20 päivän vuosilomasta 20 päivää ylittävä osa ja vähintään 25 päi- vää käsittävästä vuosilomasta vähintään 5 päivää on annettava talvilo- mana.

Soveltamisohje

Työajan tasoittumisjärjestelmää käytettäessä vuosilomaa ei saa mää- rätä siten, että työntekijän työssäoloajan säännöllinen työaika muuttuisi olennaisesti vuosiloman vuoksi.

2 mom. Kesäloman antaminen kausiluontoisessa työssä

Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesäloma voi- daan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana.

3 mom. Vuosiloman osien yhdenjaksoisuus

Kesäloma ja talviloma annetaan yhdenjaksoisina, ellei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää

10 vuosilomapäivää, pidettäväksi lomakaudella (2.5.–30.9.) yhdessä tai useammassa osassa.

4 mom. Vuosiloman jakamisesta sopiminen

Työnantaja ja työntekijä voivat työsuhteen aikana sopia, että

1) työntekijä pitää 10 vuosilomapäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa

2) vuosiloma sijoitetaan ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta (1.1.), jolle lomakausi (2.5.–30.9.) sijoittuu ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua (30.4.)

3) 10 vuosilomapäivää ylittävän vuosiloman osa pidetään viimeis- tään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä (30.9.)

4) jos työsuhde päättyy ennen lomakauden alkamista, työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittu vuosiloma voidaan pitää työsuh- teen kestäessä

5) työntekijän aloitteesta 20 vuosilomapäivää ylittävä, enintään 5 lo- mapäivän pituinen vuosiloman osa voidaan pitää lyhennettynä työ- aikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

Soveltamisohje

Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin edellä 3 kohdan mukaisesti sovittu loman osa on pidetty, maksetaan pitämättömästä lomanosasta loma- korvaus käyttäen loman pituuden määrittelyssä lomataulukoiden B-ri- viä. Vuosilomakirjanpidossa tämä lomanosa on selvästi pidettävä eril- lään tämän luvun 80 §:n mukaisesta säästövapaasta, eikä tähän lo- maan näin ollen sovelleta, mitä säästövapaan korvaamisesta määrä- tään.

5 mom. Äitiys- ja isyysvapaan ja muun työvapaan vaikutus vuosiloman antamiseen

Vuosilomaa ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Jos vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuoksi antaa tämän pykälän 1–4 momentissa tarkoitetulla tavalla, loma saadaan antaa 6 kuukauden kuluessa äitiys- tai isyysvapaan päättymi- sestä. Muun työvapaan ajaksi vuosiloma voidaan vahvistaa.

Soveltamisohje

Mikäli työntekijälle on myönnetty muu pitkäaikainen työloma kuin äitiys- tai isyysvapaa, vuosiloma voidaan antaa työloman aikana. Vuosiloma voidaan siten antaa myös vanhempainvapaan ja hoitovapaan aikana. Tällöin vuosiloma-aika ei pidennä vanhempain-/hoitovapaata.

Ellei tämän pykälän 4 momentin 2 tai 3 kohdan perusteella ole toisin sovittu, vuosiloma on annettava viimeistään lomavuotta seuraavana kalenterivuonna 30.4. mennessä, vaikka työntekijä olisikin esimerkiksi vanhempainvapaalla, hoitovapaalla, opintovapaalla tai harkinnanvarai- sella työlomalla. Tällöin työloma keskeytetään vuosiloman ajaksi.

Vahvistettu, mutta työkyvyttömyyden johdosta siirretty vuosiloma an- netaan tämän luvun 81 §:n mukaisesti.

6 mom. Työntekijöiden kuuleminen vuosiloman ajankohdasta

Työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen vuo- siloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. En- nen loman ajankohdan määräämistä työntekijälle on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on

mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa.

Soveltamisohje

Vuosilomien ajankohtaa on, mikäli mahdollista, vuoroteltava sopivasti eri työntekijöiden kesken.

Mikäli työntekijä on loman ajankohtaa määrättäessä työkyvytön ja sai- rauspoissaolon tiedetään työnantajalle toimitetun lääkärintodistuksen mukaan jatkuvan koko sen ajan, johon työnantaja aikoo vahvistaa vuo- siloman tai sen osan, työnantajan on varatessaan työntekijälle tilaisuu- den esittää mielipiteensä loman ajankohdasta samalla kehotettava työntekijää ilmoittamaan, haluaako hän vuosiloman vahvistettavaksi työkyvyttömyysaikaan vai siirrettäväksi tämän luvun 81 §:n määräysten mukaisesti.

7 mom. Vuosiloman alkaminen vapaapäivänä

Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa alkavaksi työntekijän työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen.

79 § Vuosiloman ajankohdan ilmoittaminen

Työnantajan määrätessä loman ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin. Siitä on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.

Soveltamisohje

Sairastumisen vuoksi siirretyn vuosiloman ajankohdan ilmoittamisesta määrätään jäljempänä 81 §:n 5 momentissa.

E VUOSILOMAN SÄÄSTÄMINEN JA SIIRTÄMINEN

80 § Vuosiloman säästäminen

Työntekijä voi säästää 15 vuosilomapäivää ylittävän osan vuosittain ansaitsemistaan vuosilomapäivistä pidettäväksi seuraavalla lomakau- della tai sen jälkeen säästövapaana, mikäli asiasta sovitaan työntekijän ja työnantajan edustajan kesken. Säästövapaa annetaan työntekijän ja työnantajan edustajan sopimana aikana. Työajan muuttuessa olennai- sesti tai työntekijän joutuessa lomautetuksi toistaiseksi maksetaan jo- kaiselta pitämättä jääneeltä säästövapaapäivältä korvaus, joka laske- taan ennen muutosta voimassa olleen varsinaisen palkan perusteella jäljempänä 84 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje

Yleensä on tarkoituksenmukaista, että säästövapaasta ja xxxxxxxx- suuksien mukaan sen antamisen ajankohdasta sovitaan samalla, kun työnantaja vahvistaa kesäloman tämän luvun 78 §:n määräysten mu- kaisesti.

Jos henkilö säästää sellaista vuosilomaa, jonka palkka määräytyy tä- män luvun 82 §:n 2 mom. mukaisesti, niin pitäessään ko. säästöva- paata tai maksettaessa säästövapaasta edellä tässä pykälässä tarkoi- tettu korvaus, säästövapaan ajalta maksettava palkka maksetaan 82

§:n 2 mom. mukaan määräytyneen keskimääräisen työaikaprosentin mukaan ja lasketaan säästövapaalle lähtöhetken tai korvauksen laske- misajankohdan täydestä palkasta.

81 § Vuosiloman siirto työkyvyttömyyden johdosta

1 mom. Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa tai aikana

Jos työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa tai sen ai- kana sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön, siir- retään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosiloma- tai säästövapaapäi- vät myöhäisempään ajankohtaan, mikäli työntekijä pyytää siirtoa ilman aiheetonta viivytystä ja mikäli mahdollista ennen loman alkua. Työnte- kijällä on vastaava oikeus loman tai säästövapaan siirtämiseen, jos tie- detään, että hän joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaan- tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Soveltamisohje

Muuttuneita 81 §:n määräyksiä sovelletaan 1.4.2014 alkaen siitä riip- pumatta, minkä lomanmääräytymisvuoden lomasta on kysymys.

2 mom. Selvitys työkyvyttömyydestä

Työnantajan vaatimuksesta työntekijä on velvollinen esittämään lääkä- rintodistuksen tai työnantajan harkinnan mukaan muun luotettavan sel- vityksen työkyvyttömyydestään (terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai työfysioterapeutin antama todistus).

Soveltamisohje

2 momentissa tarkoitetetun selvityksen toimittaminen työnantajalle en- nen loman alkamista tai 1 momentissa määrätyssä ajassa katsotaan pyynnöksi siirtää loma myöhäisempään ajankohtaan.

3 mom. Vuosiloman antaminen siirtotapauksissa

Edellä 1 momentin perusteella siirretyt kesälomaan kuuluvat vuosilo- mapäivät annetaan lomakauden loppuun mennessä ja talviloma en- nen seuraavan lomakauden alkua. Jos siirretyn loman antaminen ei ole mahdollista edellä sanotun mukaisesti, niin siirretty loma on annet- tava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, ellei työnantajan ja työntekijän kesken sovita loman antamisesta tätä en- nen. Loma annetaan kuitenkin viimeistään lomakautta seuraavan ka- lenterivuoden loppuun mennessä.

4 mom. Xxxxxxxxxxx siirretystä lomasta

Jos siirretyn loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jääneestä lo- masta maksetaan lomakorvaus tämän luvun 84 §:n mukaan

5 mom. Siirretyn loman ajankohdan ilmoittaminen

Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alka- mista.

F VUOSILOMAPALKKA TYÖSUHTEEN JATKUESSA

82 § Vuosilomapalkka

1 mom. Vuosiloma-ajan palkka

Vuosiloman ja säästövapaan ajalta maksetaan varsinainen kuukausi- palkka.

Soveltamisohje

Vuosilomapalkka määräytyy pääsääntöisesti lomallelähtöhetken eli ensimmäisen vuosilomapäivän varsinaisen palkan perusteella. Työn- tekijä kuuluu kuukausipalkkaa saavien ryhmään, jos hän on vuosilo- mansa alkaessa kuukausipalkalla. Mikäli palkka kuitenkin muuttuu vuosiloman aikana esimerkiksi yleiskorotuksen tai työtehtävän muutok- sen takia, vuosilomapalkka muuttuu vastaavasti.

2 mom. Vuosiloma-ajan palkka työajan ja palkan muuttuessa

Mikäli työntekijän säännöllinen työaika ja vastaavasti palkka ovat muut- tuneet lomanmääräytymisvuoden aikana tai lomanmääräytymisvuo- den päätyttyä ennen vuosiloman alkamista, päättyneeltä lomanmää- räytymisvuodelta ansaitun vuosiloman vuosilomapalkan perusteena oleva kuukausipalkka määräytyy kertomalla lomallelähtöhetken täysi varsinainen kuukausipalkka lomanmääräytymisvuoden keskimääräi- sellä työaikaprosentilla.

Esimerkki 51

Työntekijä on työskennellyt lomanmääräytymisvuoden aikana 7 kuukautta 60 %:n työajassa ja 5 kuukautta 100 %:n työajassa. Hä- nen keskimääräinen työaikaprosenttinsa on näin ollen (7 x 60 + 5 x 100)/12 = 76,7 %. Henkilön täysi (100%) varsinainen palkka on

2 500 €/kk. Vuosilomapalkka lasketaan kuukausipalkasta, joka on 76,7 % x 2500 € = 1917,50 €/kk, riippumatta siitä mikä henkilön työaikaprosentti on loman alkaessa.

Esimerkki 52

Työntekijän palvelussuhde on alkanut 1.5. eli on voimassa 11 kk lomanmääräytymisvuoden loppuun menessä.Hänen työaikaprose- tinsa on kesäkuun 17 päivään saakka 60 % ja sen jälkeen 100 %. Hänen keskimääräinen työaikaprosenttinsa on näin ollen 1,57 kuu- kautta x 60 % (toukokuu 1kk + kesäkuun osuus 17/30pv) + 9,43 kk x 100 % (kesäkuun osuus 13/30pv + heinä - maaliskuu 9kk)/11= 94,3 %

Henkilön täysi (100 %) varsinainen palkka on 2500 €/kk. Vuosilo- mapalkka lasketaan kuukausipalkasta, joka on 94,3 % x 2500 € = 2357,50 €, riippumatta siitä mikä henkilön työaikaprosentti on lo- man alkaessa.

Soveltamisohje

Pykälän 2 momentin määräystä sovelletaan lomanmääräytymisvuo- delta 2013-2014 ja sen jälkeen ansaittuun vuosilomaan. Tätä ennen ansaitun vuosiloman vuosilomapalkka maksetaan 1 momentin mu- kaan.

Määräystä sovelletaan niissä tilanteissa, joissa työajan muutoksesta ja siten myös kuukausipalkan määrästä sovitaan työnantajan ja työnteki- jänkesken.Tällaiset työaikamuutokset liittyvät mm. osa-aikaeläkkeelle, osatyökyvyttömyyseläkkeelle, osa-aikaiselle sairauspoissaololle tai osittaiselle hoitovapaalle siirtymiseen taikka muutoin työntekijän omaan pyyntöön perustuvaan osa-aikatyön tekemiseen. Määräystä sovelletaan myös silloin, kun työntekijä osa-aikaistetaan. Sen sijaan työajan lyhennyksenä toteutettavaan lomautukseen määräystä ei so- velleta, vaan vuosilomapalkka määräytyy 1 momentin mukaisesti.

Työntekijän vuosilomapalkka määräytyy 2 momentin mukaisesti silloin kun työaika lisääntyy tai vähenee, ja vastaavasti palkka muuttuu. Pel- kästään työntekijän peruspalkan (esim. yleiskorotukset tai palkkaryh- mittelyn muuttuminen) tai pelkästään työaikamuodon muutokset (esim. yleistyöajan muuttuminen toimistotyöajaksi) eivät johda 2 momentin soveltamiseen.

Mikäli työnantaja ja työntekijä sopivat vuosiloman antamisesta tämän luvun 78 §:n 4 momentissa sanotulla tavalla lomanmääräytymisvuoden kuluessa, vuosilomapalkka korjataan vastaamaan edellä 2 momentin mukaista palkkaa, mikäli työntekijän työaikaprosentti ja palkka muuttu- vat ko. lomanmääräytymisvuoden aikana.

3 mom. Kutsuttaessa työhön tulevan vuosiloma-ajan palkka

Sellaiselle työntekijälle, jolle palkka maksetaan tämän työehtosopimuk- sen 12 §:n 2 momentin 2)-kohdan Kutsuttaessa työhön tulevat -

mukaisena tuntipalkkana ja jolle kertyy vuosilomaa kaikilta työsuhtee- seen sisältyviltä kuukausilta, vuosiloma-ajan palkka lasketaan loman- määräytymisvuoden aikana kuukausittain keskimäärin maksetun pal- kan perusteella.

Soveltamisohje

Jos kaikki työsuhteeseen sisältyvät kuukaudet eivät ole täysiä loman- määräytymiskuukausia, loma-ajan palkka maksetaan 83 §:n mukai- sena prosenttikorvauksena.

Jos työntekijä on osan lomanmääräytymisvuodesta ansainnut lomaa kutsuttaessa työhön tulevana työntekijänä tämän momentin mukaan ja osan vuotta kuukausipalkkaisena työntekijänä, lasketaan vuosilo- mapalkka ja lomakorvaus kultakin jaksolta erikseen.

4 mom. Vuosilomapalkan lisäys

Niiden työntekijöiden, joiden työaikaan sisältyy säännöllisenä työai- kana tehtyä sunnuntai-, ilta- tai yötyötä tai vuorotyössä säännöllisenä työaikana tehtyjä ilta- tai yövuoroja, vuosiloman päiväpalkkaan laske- taan näistä työajoista maksettujen rahakorvausten mukainen lisäys. Vuosilomapalkkaa korotetaan tällöin prosenttiluvulla, joka saadaan las- kemalla, kuinka monta prosenttia edellisenä lomanmääräytymisvuo- den aikana säännöllisenä työaikana tehdystä sunnuntai-, ilta- ja yö- työstä sekä vuorotyössä ilta- ja yövuoroista maksetut rahakorvaukset ovat edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksetusta varsinaisesta palkasta. Korotus on enintään 35 prosenttia.

Lisäys maksetaan koko vuosiloma-ajalta eikä pelkästään lomapäiviksi luettavilta päiviltä.

Soveltamisohje

Kun työsuhde on alkanut kesken lomanmääräytymisvuoden, käytetään laskennassa niiden kuukausien työaikakorvauksia ja varsinaista palk- kaa, jotka työsuhde on kestänyt ko. lomanmääräytymisvuonna. Vas- taavasti toimitaan lomanmääräytymisvuoden keskeydyttyä työvapaan vuoksi, jolloin käytetään niitä kuukausia joina työntekijä on ollut työssä.

Esimerkki 53

▪ Työntekijän varsinainen palkka lomanmääräytymisvuodelta (1.4.–31.3.) on ollut 28 000 €.

▪ Säännölliseltä työajalta maksetut sunnuntai-, ilta- ja yötyökor- vaukset ovat olleet 1 750 €.

▪ Vuosiloma-ajan päiväpalkan korotusprosentti saadaan seuraa- vasti:

1 750 : 28 000 x 100 = 6,25 %

Esimerkki 54

▪ Työntekijän työsuhde on alkanut 1.1.

▪ Korotus lasketaan 1.1. ja 31.3. väliseltä ajalta maksettujen työai- kakorvausten osuutena samana aikana maksetusta varsinaisesta palkasta.

5 mom. Vuosilomapalkan lisäys lomakorvaukseen

Työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus lasketaan edellä 4 momentin mukaan käyttäen sen lomanmääräytymisvuoden aikana maksettuja työaikakorvauksia ja varsinaista palkkaa, jona työsuhde päättyy.

Soveltamisohje

Oikeus 4 ja 5 momentissa mainittuun vuosilomapalkan lisäykseen rat- kaistaan lomalle lähtöhetken tai työsuhteen päättymishetken tilanteen mukaan. Lisäystä ei siten suoriteta, jos työntekijä on vuosilomalle läh- tiessään sellaisessa tehtävässä, jossa säännölliseen työaikaan ei si- sälly edellä tarkoitettua työtä. Työntekijällä on kuitenkin edellisestä poi- keten oikeus ko. lisäykseen, jos hän työn kausiluontoisuuden vuoksi suorittaa lisään oikeuttavaa työtä muulloin kuin xxxxxxx lähtiessään. Korotusprosenttia laskettaessa ei oteta huomioon vuosiloman, työlo- man ja muulta työsuhteen keskeytyksen ajalta mahdollisesti makset- tuja tässä tarkoitettuja palkanlisiä.

Lomanmääräytymisvuoden ajalta maksettuun varsinaiseen palkkaan kuuluu myös sairaus- ja vuosiloma-ajan varsinainen palkka. Lisäys maksetaan koko vuosiloma-ajalta eikä pelkästään lomapäiviksi luetta- vilta päiviltä.

G LOMAKORVAUS TYÖSUHTEEN JATKUESSA

83 § Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa *) allekirjoituspöytäkirjan liite 1 mom. Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka, harvoin työssä olevat

Työntekijälle, joka työsopimuksensa mukaisesti on lomanmääräyty- misvuoden aikana työssä niin harvoina päivinä tai niin lyhyen ajan, että tästä syystä vain osa kalenterikuukausista on täysiä lomanmääräyty- miskuukausia, suoritetaan vuosilomapalkkana 9 prosenttia hänelle työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä pal- kasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta. Jos työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, suoritetaan vuosilo- mapalkkana 11,5 prosenttia tämän momentin mukaan määräytyvästä palkasta.

Soveltamisohje

Tällaisen työskentelyn tulee perustua työsopimukseen. Pelkästään se seikka, että työntekijä on tosiasiallisesti tehnyt työtä harvoina päivinä (esimerkiksi sairauspoissaolon tms. syyn vuoksi) tai työsuhde on alka- nut niin, ettei kuukaudesta ole muodostunut täyttä lomanmääräytymis- kuukautta, ei johda tämän momentin soveltamiseen.

Jos työntekijän työsuhde kestää kalenterikuukauden aikana yhtäjak- soisesti vähintään 16 työpäivää ja hän on sinä aikana työssä vähintään 35 tuntia tai 14 työpäivää, hän ansaitsee vuosilomapäiviä tämän luvun 76 §:n mukaisesti. Ansaituilta vuosilomapäiviltä hänelle vahvistetaan vuosiloma, jonka ajalta maksetaan vuosiloma-ajan palkan sijaan tässä momentissa tarkoitettu lomakorvaus. Lomaraha maksetaan vain an- saittujen vuosilomapäivien osalta. Niiltä kuukausilta, joilta ei kerry vuo- silomapäiviä, ei makseta myöskään lomarahaa.

Esimerkki 55

▪ Osa-aikaisen työntekijän, joka on työssä kahtena päivänä viikossa, 4 tuntia päivässä tai 10 tuntia joka toinen viikko, työaika jää useimpina kuukausina alle 35 tunnin tai alle 14 työpäivän, jolloin näiltä kuukausilta ei kerry vuosilomapäiviä.

▪ Jos lomaa kertyy esimerkiksi neljältä (4) kuukaudelta vuodessa, hä- nelle vahvistetaan vuosilomaa tältä ajalta ja maksetaan loma-ajan palkkana tässä momentissa tarkoitettu lomakorvaus.

▪ Työntekijä ansaitsee lomarahaa 4 kuukaudelta.

Sellaisen työntekijän, jolle ei työsopimuksen mukaisen työaikajärjeste- lyn perusteella kerry yhtään täyttä lomanmääräytymiskuukautta, oikeu- desta vapaaseen ja vapaan ajalta maksettavaan lomakorvaukseen, on määräys jäljempänä 85 §:ssä.

2 mom. Vuosilomapalkan laskennalliset korjaukset

Jos 1 momentissa tarkoitettu, harvoin työssä oleva työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ollut estynyt tekemästä työtä

1) äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempainvapaan, työsopimuslain 4 luvun 6 §:ssä säädetyn tilapäisen hoitovapaan tai lain 4 luvun

7 §:ssä säädetyn pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon vuoksi

2) sairauden tai tapaturman vuoksi

3) lääkärin määräämän, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työ- kyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi

4) sairauden leviämisen ehkäisemiseksi annetun viranomaisen mää- räyksen vuoksi

5) lomauttamisen vuoksi

lomapalkan perusteena olevan palkkasummaan lisätään laskennalli- sesti poissaolon ajalta saamatta jäänyt varsinainen palkka ja tältä ajalta maksettu palkka, kuitenkin 2 ja 3 kohdissa tarkoitetuissa tapauk- sissa enintään 105 kalenteripäivän ajalta ja 5 kohdan tarkoittamassa tapauksessa 42 kalenteripäivän ajalta.

Soveltamisohje

Työntekijälle maksetaan vuosiloma-ajalta edellä 1 momentissa mai- nittu 9 tai 11,5 prosentin lomakorvaus, jonka määrää laskettaessa ote- taan huomioon sekä vajaiden että täysien lomanmääräytymiskuukau- sien ajalta maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka.

Esimerkki 56

▪ Työnantajan palveluksessa 12 vuotta olleen osa-aikaisen työnteki- jän työsopimuksessa on sovittu, että hän työskentelee joka viikko maanantaina ja keskiviikkona kumpanakin päivänä 4 työtuntia.

▪ Lomanmääräytymisvuonna 1.4.–31.3. hänelle muodostuu 7 täyttä lomanmääräytymiskuukautta 5 kuukauden jäädessä vajaaksi.

▪ Täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta työntekijä ansaitsee lomaa edellä 76 §:n 3 momentin taulukon 2 kohdan 2 mukaan eli yhteensä 18 lomapäivää.

▪ Vuosiloman ajalta hänelle maksetaan edellä 3 momentin mukai- sesti vuosilomapalkkana 11,5 prosenttia hänelle lomanmääräytymis- vuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä pal- kasta.

▪ Täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta (7) työntekijälle maksetaan myös lomaraha.

▪ Hätätyöstä ja ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettua korotusta ei oteta huomioon lomakorvausta laskettaessa.

3 mom. Poissaoloajan palkan laskeminen

Edellä 2 momentissa tarkoitettu poissaoloajan palkka lasketaan työn- tekijän keskimääräisen viikkotyöajan ja poissaolon alkamishetken pal- kan mukaan ottaen huomioon poissaoloaikana toteutetut palkankoro- tukset. Jos keskimääräisestä viikkotyöajasta ei ole sovittu, laskennalli- nen palkka määräytyy poissaoloa edeltävän 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.

4 mom. Lomapalkan ja lomakorvauksen yhdistäminen

Jos työntekijä on osan lomanmääräytymisvuodesta ansainnut lomaa tämän luvun 76 §:n mukaan ja osan vuotta kuulunut jäljempänä 85 §:ssä tarkoitetun vapaan piiriin, loman ja vapaan ajalta määräytyvä palkka ja lomakorvaus lasketaan kultakin jaksolta erikseen.

H LOMAKORVAUS TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ

84 § Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

1 mom. Lomakorvaus pitämättömiltä vuosilomapäiviltä

Työntekijällä on oikeus työsuhteen päättyessä saada lomakorvaus edellä 76 §:n mukaan ansaituilta, pitämättömiltä vuosilomapäiviltä. Lo- makorvaus lasketaan jakamalla lomakorvauksen laskemisajankohdan varsinainen kuukausipalkka luvulla 20,83 ja kertomalla se pitämättö- mien vuosilomapäivien lukumäärällä. Lomakorvaukseen maksetaan myös lomaraha jäljempänä 86 §:n mukaisesti. Niiden vuosiloma- ja säästövapaapäivien osalta, joiden vuosilomapalkka määräytyy edellä 82 §:n 2 momentin mukaisesti, edellä sanottu kuukausipalkka laske- taan lomakorvauksen laskemisajankohdan täydestä varsinaisesta kuu- kausipalkasta 82 §:n 2 momentissa tarkoitetun keskimääräisen työai- kaprosentin mukaan.

Soveltamisohje, B-RIVI POISTUU 1.4.23

Lomakorvausta laskettaessa pitämättömien lomapäivien lukumäärä katsotaan taulukoiden 1–3 riviltä B.

Lomakorvaukseen maksetaan 86 §:n mukainen lomaraha ansaituilta täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta. Lomakorvaukseen maksetaan myös mahdollinen vuosilomapalkan lisäys. Ks. työaikakorvauksien vai- kutuksesta lomakorvaukseen edellä 82 §:n 5 momentti.

Lomakorvaus maksetaan myös jokaiselta pitämättä jääneeltä säästö- vapaapäivältä. Tähän lomakorvaukseen ei makseta lomarahaa.

Pykälän 1 monentin viimeisen virkkeen määräystä sovelletaan loman- määräytymisvuodelta 2013-2014 ja sen jälkeen ansaittuun vuosilo- maan.

Esimerkki 57 B rivin osalta ei sovelleta 1.4.2023

▪ Työntekijän lomaoikeus määräytyi taulukon 1 mukaisesti.

▪ Työsuhde oli jatkunut koko edellisen lomanmääräytymisvuoden ja päättyi 31.8.

▪ Työntekijä oli pitänyt edellisen lomanmääräytymisvuoden 38 vuo- silomapäivästä 27 lomapäivää ennen työsuhteen päättymistä. Koska osa vuosilomasta maksetaan lomakorvauksena, käytetään vuosilomataulukon 1 riviä B, jonka mukaan korvattavia vuosiloma- päiviä on 30. Koska vuosilomasta oli pidetty jo 27 päivää lomana, korvattavaksi jää 3 päivää.

▪ Kulumassa olevalta lomanmääräytymisvuodelta työntekijä oli an- sainnut lomaa 1.4.–31.8. viideltä (5) kuukaudelta. Koska kulumassa oleva loma maksetaan kokonaan lomakorvauksena, käytetään tau- lukon 1 riviä B, jolloin korvattavaa vuosilomaa oli 13 päivää. Yh- teensä korvattavia päiviä oli siten 16 (3 + 13).

▪ Jos esimerkin työntekijä olisi pitänyt ”vanhasta” vuosilomasta en- nen työsuhteen päättymistä esimerkiksi 32 päivää ja lopullinen lo- mapäivien lukumäärä olisi pienentynyt 30 päivään, ei yli meneviä päiviä voitaisi periä takaisin tai kuitata seuraavan lomanmääräyty- misvuoden lomasta, vaan korvattavaksi jäisi edelleen ”uuden” vuo- siloman 13 päivää.

2 mom. Yhdistämismääräys lomakorvausta maksettaessa

Jos työntekijä niinä kalenterikuukausina, joina työsuhde alkoi ja päättyi, on ollut työsuhteessa yhtäjaksoisesti yhteensä vähintään 16 kalenteri- päivää ja näihin päiviin on sisältynyt 35 työtuntia tai 14 työpäivää eikä hän tämän työsuhteen ajalta ole saanut lomaa tai korvausta siitä, lue- taan tämä aika lomakorvausta määrättäessä yhdeksi täydeksi loman- määräytymiskuukaudeksi, jolta maksetaan myös lomaraha. Luvaton poissaolo ja lakko vähennetään 16:ta kalenteripäivää laskettaessa.

Esimerkki 58

▪ Työntekijän määräaikainen työsuhde on alkanut 25.7. ja päätty- nyt seuraavana vuonna 9.4.

▪ Työsuhteen aikana ei ole pidetty lomaa eikä maksettu lomakor- vausta.

▪ Aloittamiskuukausi (heinäkuu) ja lopettamiskuukausi (huhtikuu) ei- vät kumpikaan yksin ole vuosilomaan oikeuttavia täysiä lomanmää- räytymiskuukausia.

▪ Aloittamis- ja lopettamiskuukauden aikana työsuhde on yhteensä jatkunut 16 kalenteripäivää ja niihin on yhteensä sisältynyt vähin- tään 35 työtuntia (tai vähintään 14 työpäivää).

▪ Heinäkuu ja huhtikuu yhdistetään ja niistä muodostuu yksi täysi lomanmääräytymiskuukausi.

3 mom. Lomakorvaus työsuhteen päättyessä, prosenttiperusteinen vuosilomapalkka

Työntekijälle, jolle ei kerry vuosilomaa tämän luvun 74 §:n perusteella, suoritetaan työsuhteen päättyessä lomakorvauksena 9 prosenttia tai, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuo- den loppuun mennessä vähintään vuoden 11,5 prosenttia hänelle edellä 83 §:n 1 momentin mukaan lasketusta palkasta siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomakorvausta.

I OIKEUS VAPAASEEN JA LOMAKORVAUKSEEN

85 § Vapaan ansainta *) allekirjoituspöytäkirjan liite 1 mom. Oikeus vapaaseen

Työntekijällä, jolle ei työsopimuksen mukaisen työaikajärjestelyn pe- rusteella kerry yhtään täyttä edellä 74 §:ssä tarkoitettua lomanmääräy- tymiskuukautta eikä siten synny oikeutta vuosilomaan, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa.

Soveltamisohje

Oikeus vapaan saamiseen perustuu vuosilomalain 8 §:ään.

2 mom. Vapaan antaminen

Työntekijän on ennen lomakauden alkua ilmoitettava työnantajalle ha- lustaan käyttää vapaata. Vapaan antamisessa noudatetaan soveltuvin osin mitä edellä 78, 79 ja 81 §:ssä on vuosiloman antamisesta mää- rätty.

3 mom. Lomakorvauksen laskeminen vapaaseen oikeutetulle

Työntekijällä on oikeus saada lomakorvauksena 9 prosenttia, jos työ- suhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden ja 11,5 prosenttia, jos työsuhde on jat- kunut vähintään vuoden, hänelle edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Jos työntekijä on ollut estyneenä te- kemästä työtä äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi, lomakorvauksen perusteena olevaan palkkaan lisätään lasken- nallisesti poissaolon ajalta saamatta jäänyt varsinainen palkka edellä 83 §:n 2 momentin mukaisesti laskettuna sekä siltä ajalta maksettu palkka.

4 mom. Lomakorvauksen maksaminen

Työntekijälle, joka käyttää oikeuttaan vapaaseen, maksetaan edellä 3 momentissa tarkoitettu lomakorvaus vapaan yhteydessä siten kuin vuosilomapalkan maksamisesta on jäljempänä 87 §:n 1 momentissa määrätty. Muutoin lomakorvaus maksetaan viimeistään lomakauden päättyessä.

5 mom. Vapaaseen oikeutetun lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Tässä pykälässä tarkoitettujen vähän työtä tekevien työntekijöiden lo- makorvaus työsuhteen päättyessä määräytyy edellä 83 §:n 3 momen- tin mukaisesti.

J LOMARAHA

86 § Lomaraha

1 mom. Lomarahan suuruus

Xxxxxxxx määräytyy työntekijän tämän luvun 76 § 3 momentin perus- teella ansaitsemien täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumää- rän mukaisesti. Lomarahan suuruus on jokaista täyttä lomanmääräyty- miskuukautta kohden

– 6 prosenttia, kun loma määräytyy taulukon 1 mukaisesti

– 5 prosenttia, kun loma määräytyy taulukon 2 mukaisesti

– 4 prosenttia, kun loma määräytyy taulukon 3 mukaisesti.

Lomaraha lasketaan lomanmääräytymisvuotta seuraavan heinäkuun varsinaisesta kuukausipalkasta.

Soveltamisohje

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on sellainen kuukausi, jolta työnte- kijälle on edellä 74 §:n perusteella kertynyt vuosilomapäiviä. Laskenta- perusteena on työntekijälle heinäkuulta tosiasiallisesti määräytyvä var- sinainen kuukausipalkka eli laskentaperusteena ei käytetä tämän luvun 82 §:n 2 momentin mukaan määräytyvää vuosilomapalkkaa.

Esimerkki 59

▪ Mikäli työntekijä on esimerkiksi hoitanut osan heinäkuuta omaa työ- tään ja osan heinäkuuta yksinomaan muuta työtä ja tämän vuoksi heinäkuulta hänelle on maksettu kahdenlaista palkkaa, lomaraha lasketaan kummankin tehtävän hoitamisesta heinäkuulta maksetun yhteenlasketun varsinaisen palkan perusteella.

▪ Jos työntekijän heinäkuun palkka määräytyy tämän työehtosopi- muksen 15 §:n mukaisena osa-aikapalkkana, lomaraha lasketaan tä- män osa-aikapalkan perusteella.

Esimerkki 60

▪ Työntekijän työsuhde on alkanut 1.8.

▪ Hänellä on 15 vuotta työnantajan hyväksymää kokemuslisäaikaa ja ansaitsee siten vuosilomaa taulukon 1 mukaisesti.

▪ Täysiä lomanmääräytymiskuukausia on 8 lomanmääräytymisvuo- den päättyessä 31.3.

▪ Lomanmääräytymisvuoden lomaraha on 6 (%) x 8 (kk) = 48 pro- senttia heinäkuun varsinaisesta kuukausipalkasta.

2 mom. Lomarahan laskeminen

Jos heinäkuun aikana on palkaton työssäolon keskeytys tai osapalk- kainen sairauspoissaolo, lomaraha lasketaan sen varsinaisen kuukau- sipalkan mukaan, jonka työntekijä olisi koko heinäkuun työssä olles- saan ansainnut. Mikäli työsuhde on päättynyt ennen heinäkuun palkan- maksuajankohtaa, lomaraha lasketaan työsuhteen päättymistä edeltä- vän täyden kalenterikuukauden varsinaisesta kuukausipalkasta tai jos tällaista kuukautta ei ole, siitä kuukausipalkasta, jonka työntekijä olisi mainitun kuukauden työsuhteessa ollessaan ansainnut.

3 mom. Lomarahan epääminen, laskukaava muuttu 1.4.23

Lomarahaa ei makseta lomalta tai sen osalta, jos työntekijä on välittö- mästi ennen loman tai sen osan alkamista tai välittömästi loman tai sen osan päätyttyä ollut lakossa tai muuten työstä poissa luvattomasti tai ilman pätevää syytä. Lomarahaa ei myöskään makseta lomakorvauk- seen, jos työntekijä jättää irtisanomisajan noudattamatta, työntekijä purkaa määräaikaisen työsuhteen tärkeän syyn sitä vaatimatta tai työ- suhde puretaan tai työsuhde purkautuu.

Soveltamisohje

Koeaikapurku ei ole tässä momentissa tarkoitettu peruste lomarahan epäämiselle.

Vähennettävän lomarahan määrä lasketaan seuraavasta kaavasta:

lomanosaan sisältyvät vuosilomapäivät	x lomarahan kokonaismäärä
taulukon rivin B mukainen vuosiloman koko pituus

4 mom. Lomaraha tuntipalkkaisesta kuukausipalkkaiseksi siirryttäessä

Mikäli tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen piiristä tämän sopimuksen piiriin siirtyneellä työntekijällä on vielä lomaa jäljellä, mak- setaan hänelle pitämättä olevan loman osan lomaraha elokuun palkan- maksun yhteydessä tai jos siirtyminen tapahtuu myöhemmin, siirty- mistä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Soveltamisohje

Tämä momentti koskee ainoastaan sellaisia tuntipalkkaisia työnteki- jöitä, jotka siirtyvät kuntien tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevasta työehtosopimuksesta (TTES) tämän työehtosopimuksen (AVAINTES) mukaiseksi kuukausipalkkaiseksi työntekijäksi.

Esimerkki 61

▪ Työntekijä, jonka vuosilomaoikeus on 38 työpäivää, siirtyy tunti- palkkaisesta työntekijästä kuukausipalkkaiseksi työntekijäksi 1.9. alkaen.

▪ Hän on pitänyt lomaa touko–kesäkuussa 25 työpäivää, joilta päi- viltä hän on saanut vuosilomapalkkansa yhteydessä myös lomara- han.

▪ Työntekijälle on maksettava syyskuun palkanmaksun yhteydessä jäljellä olevan vuosiloman (13 työpäivää) lomarahan osuus.

▪ Laskutoimitus: 13 : 38 x koko lomaraha

(koko lomaraha = 12 kuukautta x 6 prosenttia x heinäkuun varsinai- nen kuukausipalkka).

K MAKSAMISAJANKOHDAT

87 § Vuosilomapalkan, lomarahan ja lomakorvauksen maksaminen 1 mom. Vuosilomapalkan maksaminen

Vuosilomapalkka ja säästövapaan palkka maksetaan tavanmukaisena palkanmaksupäivänä tai työntekijän pyynnöstä ennen loman alka- mista.

2 mom. Lomarahan maksaminen

Lomaraha maksetaan elokuun palkanmaksun yhteydessä, ellei paikal- lisesti toisin sovita. Ks. jäljempänä 126 § Paikallinen sopiminen.

Jos työsuhde päättyy ennen elokuun palkanmaksun ajankohtaa, loma- raha maksetaan lomapalkan tai lomakorvauksen maksamisen yhtey- dessä.

3 mom. Xxxxxxxx ja xxxxxxxxxxx kuolemantapauksessa

Työsuhteen päättyessä kuoleman vuoksi lomaraha ja lomakorvaus maksetaan kuolinpesälle.