YLEISET SOPIMUSEHDOT 1

Yleiset sopimusehdot

Vakuutusehdot 1.1.2020

332467f 1.20

Sisällysluettelo

YLEISET SOPIMUSEHDOT 1

YL 1 Eräät keskeiset käsitteet 1

YL 2 Tietojen antaminen ennen vakuutussopimuksen tekemistä 1

YL 3 Vakuutusyhtiön vastuun alkaminen ja vakuutus-

sopimuksen voimassaolo 2

YL 4 Vakuutusmaksu 2

YL 5 Tietojen antaminen sopimuksen voimassa-oloaikana 3

YL 6 Velvollisuus estää ja rajoittaa vahingon syntymistä 4

YL 7 Vakuutustapahtuman aiheuttaminen 5

YL 8 Samastaminen 5

YL 9 Syyntakeettomuus ja pakkotila 5

YL 10 Korvausmenettely 5

YL 11 Vakuutuskorvaus 6

YL 12 Sota, ydinvahinko ja pakotteet 6

YL 13 Muutoksenhaku vakuutusyhtiön päätökseen 6

YL 14 Vakuutusyhtiön takautumisoikeus 6

YL 15 Vakuutussopimuksen muuttaminen 7

YL 16 Vakuutussopimuksen päättyminen 7

YL 17 Kolmannen henkilön oikeudet 8

YL 18 Digitaaliset palvelut 9

YL 19 Sovellettava laki 9

YLEISET SOPIMUSEHDOT

YL 1 Eräät keskeiset käsitteet

Vakuutuksenottaja on se, joka on tehnyt vakuutuksenantajan kanssa vakuutussopimuksen.

Vakuutuksenantajana on vakuutuksen myöntänyt vakuutusyhtiö. Vakuutuksenantajasta käytetään näissä ehdoissa nimitystä vakuu- tusyhtiö.

Vakuutettu on se, jonka hyväksi vahinkovakuutus on voimassa.

Kuluttaja on henkilö, joka hankkii kulutushyödykkeitä pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten.

Kuluttajaan rinnastettava vakuutuksenottaja on sellainen luon- nollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka huomioon ottaen hänen elinkeinotoimintansa tai muun toimintansa laatu ja laajuus sekä olosuhteet muutoin on vakuutuksenantajan sopimuspuolena rin- nastettava kuluttajaan.

Vakuutuskausi on vakuutuskirjaan merkitty vakuutuksen voi- massaoloaika. Jatkuva vakuutussopimus jatkuu sovitun vakuu- tuskauden kerrallaan, jollei jompikumpi sopimuspuoli irtisano sopimusta.

Vakuutusmaksukausi on ajanjakso, jolta vakuutusmaksu on säännöllisin väliajoin sovittu maksettavaksi.

Vakuutustapahtuma on se tapahtuma, jonka perusteella vakuu- tuksesta suoritetaan korvausta.

Suojeluohje on vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai muutoin kirjallisesti asetettu velvollisuus noudattaa määräyksiä, joilla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä tai määräys siitä,

että vakuutuksen kohdetta käyttävällä tai huolehtivalla henkilöllä tulee olla määrätty kelpoisuus.

Rajoitusehto on vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai muussa kirjallisessa sopimuksessa oleva ehto tai määräys, joka määrit- telee korvauspiirin ulkopuolelle jääviä vahinkoja tai rajoittaa va- kuutusturvaa.

YL 2 Tietojen antaminen ennen vakuutussopimuksen tekemistä

2.1 Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus

Vakuutusyhtiö antaa ennen vakuutussopimuksen solmimista va- kuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuk- sen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusyhtiön omista vakuutusmuodoista, vakuutusmaksuista ja vakuutuseh- doista. Tietoja annettaessa kiinnitetään huomiota myös vakuutus- turvan olennaisiin rajoituksiin.

Kuluttajille on vakuutusten etämyynnissä lisäksi annettava kulut- tajasuojalain 6 a luvussa tarkoitetut ennakkotiedot. Etämyynnillä tarkoitetaan esim. vakuutusten myymistä puhelimitse tai verkos- sa.

2.1.1 Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti

2.1.1.1 Yritysten ja yhteisöjen vakuutukset

Jos vakuutusyhtiö tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaes- sa antanut vakuutuksenottajalle puutteellisia, virheellisiä tai har- haanjohtavia tietoja, vakuutusyhtiö oikaisee väärät tiedot viipy- mättä virheen tultua havaituksi. Vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa oikaistujen tietojen mukaisena siitä alkaen, kun tieto oikaisusta on annettu vakuutuksenottajalle.

2.1.1.2 Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset

Jos vakuutusyhtiö tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuu- tuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaan- johtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

2.2 Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus

2.2.1 Yritysten ja yhteisöjen vakuutukset

Vakuutuksenottajalla tarkoitetaan tässä myös vakuutettua sekä vakuutuksenottajan tai vakuutetun edustajaa.

Vakuutuksenottajan tulee ennen vakuutuksen myöntämistä antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutusyhtiön esittämiin kysy- myksiin, sekä ilmoittaa muutkin tiedot, joilla vakuutuksenottaja käsitti tai hänen olisi pitänyt käsittää olevan merkitystä vakuu- tusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee lisäksi ilman aiheetonta viivytystä vakuutuskau- den aikana oikaista vakuutusyhtiölle antamansa vääriksi tai puut- teellisiksi havaitsemansa tiedot.

2.2.2 Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset

Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee ennen vakuutuksen myöntämistä antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutusyhtiön esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee lisäksi vakuutuskauden aikana ilman aiheetonta viivytystä oikaista vakuutusyhtiölle antamansa, vääriksi tai puutteellisiksi havaitsemansa tiedot.

2.3 Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti

2.3.1 Yritysten ja yhteisöjen vakuutukset

Vakuutuksenottajalla tarkoitetaan tässä kohdassa myös vakuutet- tua sekä vakuutuksenottajan tai vakuutetun edustajaa.

Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään edellä mai- nittua velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiöllä on oikeus pitää suorite- tut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi.

Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimat- tomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedon- antovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenotta- jan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuk- senottajan ja vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun anta- man väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmak- sun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkeama annetun tiedon ja täydellisen tiedon välillä ei kuitenkaan oikeuta vakuutuskorvauk- sen alentamiseen.

2.3.2 Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset

Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään edellä mai- nittua velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiöllä on oikeus pitää suorite- tut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi.

Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimat- tomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedon-

antovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenotta- jan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuk- senottajan ja vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun anta- man väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmak- sun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkeama annetun tiedon ja täydellisen tiedon välillä ei kuitenkaan oikeuta vakuutuskorvauk- sen alentamiseen.

YL 3 Vakuutusyhtiön vastuun alkaminen ja vakuutus- sopimuksen voimassaolo

3.1 Vakuutusyhtiön vastuun alkaminen

Vakuutusyhtiön vastuu alkaa osapuolten sopimasta ajankohdasta. Jollei muusta ajankohdasta ole yksilöllisesti sovittu, vakuutusyh- tiön vastuu alkaa silloin, kun vakuutusyhtiö tai vakuutuksenotta- ja on antanut tai lähettänyt hyväksyvän vastauksen toisen sopija- puolen tarjoukseen.

Jos on erityisiä syitä, esimerkiksi vakuutuksenottajan aikaisempi maksulaiminlyönti, vakuutuksen laatu tai kesto, vakuutusyhtiön vastuu alkaa vasta, kun vakuutuskautta koskeva maksu on suori- tettu. Maksamisedellytyksistä tehdään merkintä vakuutusmaksua koskevaan laskuun.

Jos vakuutuksenottaja on antanut tai lähettänyt kirjallisen va- kuutushakemuksen vakuutusyhtiölle ja jos on ilmeistä, että va- kuutusyhtiö olisi hakemuksen hyväksynyt, vastaa vakuutusyhtiö myös hakemuksen antamisen tai lähettämisen jälkeen sattuneesta vahingosta.

Vakuutushakemus tai hyväksyvä vastaus, jonka vakuutuksenotta- ja on antanut tai lähettänyt vakuutusyhtiön edustajalle, katsotaan jätetyksi tai lähetetyksi vakuutusyhtiölle.

Jollei ole selvitystä siitä, mihin vuorokauden aikaan vastaus tai hakemus on annettu tai lähetetty, katsotaan tämän tapahtuneen klo 24.00.

3.2 Vakuutussopimuksen voimassaolo

Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen.

Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai vakuutusyhtiö irtisano sopimusta. Vakuu- tussopimus voi päättyä myös ilman irtisanomista kohdassa 16.4 mainitusta syystä (omistajan vaihdos).

Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa sovitun vakuutus- kauden, jollei vakuutuksenottaja tai vakuutusyhtiö irtisano sopi- musta tai jollei sopimus pääty vastaavasti kohdassa 16.4 maini- tusta syystä (omistajan vaihdos).

Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä kohdissa

4.2.1 ja 16 mainituista syistä.

YL 4 Vakuutusmaksu

4.1 Vakuutusmaksun suorittaminen

4.1.1 Yritysten ja yhteisöjen vakuutukset

Vakuutusmaksu on suoritettava viimeistään vakuutusyhtiön lä- hettämässä laskussa mainittuna eräpäivänä. Ensimmäistä maksua ei kuitenkaan tarvitse suorittaa ennen vakuutusyhtiön vastuun al- kamista, ellei maksun suorittaminen ole vakuutusehtojen mukaan

vakuutusyhtiön vastuun alkamisen edellytys, eikä myöhempiä maksuja ennen sovitun vakuutusmaksukauden tai vakuutuskau- den alkamista.

Jos vakuutuksenottajan suoritus ei riitä kaikkien vakuutusyhtiön vakuutusmaksusaatavien maksamiseen, vakuutusyhtiöllä on oi- keus määrätä, mitä vakuutusmaksusaatavia hänen suorituksillaan lyhennetään.

4.1.2 Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset

Vakuutusmaksu on suoritettava viimeistään vakuutusyhtiön lähettämässä laskussa mainittuna eräpäivänä. Vaikka laskun eräpäivä olisi aikaisemmin, vakuutusmaksu voidaan suorittaa kuukauden kuluessa siitä, kun vakuutusyhtiö on lähettänyt va- kuutuksenottajalle laskun. Ensimmäistä maksua ei kuitenkaan tarvitse suorittaa ennen vakuutusyhtiön vastuun alkamista, ellei maksun suorittaminen ole vakuutusehtojen mukaan vakuutus- yhtiön vastuun alkamisen edellytys, eikä myöhempiä maksuja ennen sovitun vakuutusmaksukauden tai vakuutuskauden alka- mista. Jos vakuutusyhtiön vastuu alkaa joltakin osin myöhemmin, tätä osaa koskevaa vakuutusmaksua ei tarvitse suorittaa ennen vastuun alkamista.

Jos vakuutuksenottajan suoritus ei riitä kaikkien vakuutusyhtiön vakuutusmaksusaatavien maksamiseen, vakuutuksenottajalla on oikeus määrätä, mitä vakuutusmaksusaatavia hänen suorituksil- laan lyhennetään.

Vakuutuksenottajan maksusuoritus kohdistetaan vakuutussopi- mukseen kuitenkin ensisijaisesti maksetun laskun viitetietojen mukaisesti, ellei vakuutuksenottaja ole suorituksen yhteydessä kirjallisesti erikseen toisin määrännyt.

4.2 Vakuutusmaksun viivästyminen

4.2.1 Irtisanomisoikeus viivästymisen johdosta

Jos vakuutuksenottaja on laiminlyönyt vakuutusmaksun suoritta- misen eräpäivään mennessä, vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa vapaaehtoinen vakuutus päättyväksi 14 vuorokauden kuluttua ir- tisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä.

Jos vakuutuksenottaja suorittaa koko vakuutusmaksun ennen ir- tisanomisajan päättymistä, ei vakuutus kuitenkaan pääty irtisano- misajan kuluttua. Vakuutusyhtiö mainitsee tästä mahdollisuudes- ta irtisanomista koskevassa ilmoituksessa.

Jos vakuutuksenottajana on kuluttaja tai kuluttajaan rinnastetta- va vakuutuksenottaja ja maksun laiminlyönti on johtunut vakuu- tuksenottajan maksuvaikeuksista, joihin hän on joutunut sairau- den, työttömyyden tai muun erityisen seikan vuoksi pääasiassa ilman omaa syytä, vakuutus päättyy irtisanomisesta huolimatta vasta 14 vuorokauden kuluttua esteen lakkaamisesta. Vakuutus päättyy kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluttua irti- sanomisajan päättymisestä. Vakuutuksenottajan on ilmoitettava kirjallisesti vakuutusyhtiölle tässä tarkoitetusta maksuvaikeudesta viimeistään irtisanomisaikana.

4.2.2 Viivästyskorko sekä perintä- ja oikeudenkäyntikulut

Jos vakuutusmaksua ei suoriteta määräaikaan mennessä, myö- hästymisajalta on suoritettava viivästyskorkoa korkolain mukaan.

Vakuutusyhtiö on oikeutettu korvauksiin vakuutusmaksun perin- nästä aiheutuvista kuluista perintälain mukaisesti. Jos vakuutus- maksu peritään oikeusteitse, on vakuutusyhtiö oikeutettu lisäksi lain mukaisiin oikeudenkäyntimaksuihin ja -kuluihin. Vakuutus- yhtiö voi myös siirtää saatavansa perittäväksi kolmannelle osa- puolelle.

4.3 Viivästyneen vakuutusmaksun suorittaminen

Jos vakuutuksenottaja suorittaa laiminlyödyn vakuutusmaksun kokonaisuudessaan sen jälkeen, kun vakuutus on päättynyt, vakuutusyhtiön vastuu alkaa maksun suorittamista seuraavasta

päivästä. Vakuutus on tällöin voimassa alun perin sovitun vakuu- tuskauden loppuun siitä lukien, kun vakuutus tuli uudelleen voi- maan.

Jos vakuutusyhtiö ei kuitenkaan halua saattaa päättynyttä vakuu- tusta uudelleen voimaan, se ilmoittaa 14 vuorokauden kuluessa vakuutusmaksun suorittamisesta vakuutuksenottajalle, ettei se suostu ottamaan maksua vastaan.

4.4 Vakuutusmaksun palauttaminen

Jos vakuutus päättyy sovittua ajankohtaa aikaisemmin, on va- kuutusyhtiöllä oikeus vakuutusmaksuun vain siltä ajalta, jonka sen vastuu on ollut voimassa. Muu osa jo suoritetusta vakuutus- maksusta palautetaan vakuutuksenottajalle. Vakuutusmaksua ei kuitenkaan palauteta, jos kohdassa 2.2 vakuutuksenottajan ja va- kuutetun tiedonantovelvollisuutta koskevassa asiassa on menetel- ty vilpillisesti.

Palautettava vakuutusmaksu lasketaan siten, että maksunpalau- tusta koskevan vakuutuskauden maksusta vähennetään voimas- saoloa vastaavan ajanjakson osuus maksusta seuraavan kaavan mukaisesti:

–( x =

Vakuutus- voimassaolo päivinä vakuutuskauden palautettava kauden maksu vakuutuskausi päivinä maksu maksu

Vakuutusyhtiö vähentää palautettavasta vakuutusmaksusta kä- sittelymaksuna 50 euroa tai vakuutuksesta peritään vakuutuskir- jassa, vakuutusehdoissa tai muussa vakuutusyhtiön ja vakuutuk- senottajan välisessä sopimuksessa määritelty minimimaksu.

Vakuutusmaksua ei kuitenkaan palauteta erikseen, jos palautettava maksu on vähemmän kuin vakuutussopimuslaissa mainittu euro- määrä.

4.5 Kuittaus palautetusta maksusta

Vakuutusyhtiö voi vähentää palautettavasta vakuutusmaksusta maksamattomat erääntyneet vakuutusmaksut ja muut eräänty- neet saatavat. Mikäli palautettava määrä ei riitä kaikkien eräänty- neiden saatavien suoritukseksi, käytetään se saatavien suorituk- seksi kohdassa 4.1 mainituilla tavoilla yleisten kuittaussäännösten mukaisesti.

YL 5 Tietojen antaminen sopimuksen voimassa- oloaikana

5.1 Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus

5.1.1 Yritysten ja yhteisöjen vakuutukset

Vakuutusyhtiö toimittaa vakuutuksenottajalle vakuutussopimuk- sen tekemisen jälkeen vakuutuskirjan, muun vakuutuksen sisäl- töä koskevan sopimuksen, mikäli sellainen on tehty, ja vakuu- tusehdot, ellei niitä ole jo aiemmin annettu tai ellei asiasta toisin sovita.

Vakuutuksen voimassaoloaikana vakuutusyhtiö lähettää vakuu- tuksenottajalle vuosittain tiedon vakuutusmäärästä ja muista sel- laisista vakuutusta koskevista seikoista, joilla on vakuutuksenot- tajalle ilmeistä merkitystä.

Jos vakuutusyhtiö tai sen edustaja on vakuutuksen voimassaolo- aikana antanut vakuutuksesta puutteellisia, virheellisiä tai har- haanjohtavia tietoja, vakuutusyhtiö oikaisee väärät tiedot viipy- mättä virheen tultua havaituksi. Vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa oikaistujen tietojen mukaisena siitä alkaen, kun tieto oikaisusta on annettu vakuutuksenottajalle.

Tietojen antamiseen vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen so- velletaan vakuutussopimuslain 9 §:n 2 momentin säännöstä.

5.1.2 Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset

Vakuutusyhtiö toimittaa vakuutuksenottajalle vakuutussopimuk- sen tekemisen jälkeen vakuutuskirjan ja vakuutusehdot, ellei va- kuutusehtoja ole annettu jo aiemmin.

Vakuutuksen voimassaoloaikana vakuutusyhtiö lähettää vakuu- tuksenottajalle vuosittain tiedon vakuutusmäärästä ja muista sel- laisista vakuutusta koskevista seikoista, joilla on vakuutuksenot- tajalle ilmeistä merkitystä (vuositiedote).

Jos vakuutusyhtiö tai sen edustaja on vakuutuksen voimassaolo- aikana antanut vakuutuksesta puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli aihetta käsittää, jos tällaisten puutteellisten, virheellisten taikka harhaan- johtavien tietojen voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenotta- jan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuu- tusyhtiö tai sen edustaja on vahingon sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

5.2 Vakuutuksenottajan tiedonantovelvollisuus vaaran lisääntymisestä

5.2.1 Yritysten ja yhteisöjen vakuutukset

Vakuutuksenottajalla tarkoitetaan tässä kohdassa myös vakuutet- tua sekä vakuutuksenottajan tai vakuutetun edustajaa.

Vakuutuksenottajan on viipymättä, viimeistään 14 vuorokauden kuluessa, ilmoitettava vakuutusyhtiölle, jos vakuutussopimusta tehtäessä ilmoitetuissa tai vakuutuskirjaan merkityissä tiedoissa on tapahtunut olennainen muutos, joka lisää vahingonvaaraa ja jota vakuutusyhtiön ei voida katsoa ottaneen lukuun vakuutusso- pimusta tehtäessä.

Olennaisia vahingonvaaraa lisääviä muutoksia voivat olla esimer- kiksi vakuutuskohteen käyttötarkoituksen muuttuminen, korja- us-, muutos-, tai laajennustoimet, muuttuneet kuljetusolosuhteet tai muutokset vakuutetussa toiminnassa.

Mikäli ilmoitus laiminlyödään, on vakuutusyhtiöllä oikeus vähen- tää vakuutuksen perusteella maksettavaa korvausta tai evätä se kokonaan.

Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys vahingonvaaraa lisänneellä muuttu- neella olosuhteella on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuksenottajan tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä muut olosuhteet.

Mikäli vakuutuksenottaja laiminlyö velvollisuutensa ilmoittaa va- kuutusyhtiölle vakuutuskauden aikana tapahtuneesta olennaisesti vahingonvaaraa lisäävästä muutoksesta, vakuutusyhtiöllä on oi- keus irtisanoa vakuutus kohdan 16.2.1.7 perusteella.

Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun anta- man väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmak- sun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkeama annetun tiedon ja oikean ja täydellisen tiedon välillä ei kuitenkaan oikeuta vakuu- tuskorvauksen alentamiseen.

5.2.2 Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset

Vakuutuksenottajan on viimeistään kuukauden kuluttua muutosta seuraavan vuositiedotteen saamisesta ilmoitettava vakuutusyhtiöl- le, jos vakuutussopimusta tehtäessä ilmoitetuissa tai vakuutuskir- jaan merkityissä tiedoissa on tapahtunut olennainen muutos, joka lisää vahingonvaaraa ja jota vakuutusyhtiön ei voida katsoa otta- neen lukuun vakuutussopimusta tehtäessä. Vakuutusyhtiö muis- tuttaa vakuutuksenottajaa tästä velvollisuudesta vuositiedotteessa.

Olennaisia vahingonvaaraa lisääviä muutoksia voivat olla esimer- kiksi vakuutuskohteen käyttötarkoituksen muuttuminen, korja- us-, muutos-, tai laajennustoimet, muuttuneet kuljetusolosuhteet tai muutokset vakuutetussa toiminnassa.

Mikäli ilmoitus laiminlyödään, on vakuutusyhtiöllä oikeus alen- taa korvausta tai evätä se kokonaan, mikäli vakuutuksenottaja on laiminlyönyt ilmoittamisvelvollisuutensa tahallisesti tai huolimat- tomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä.

Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys vahingonvaaraa lisänneellä muuttu- neella olosuhteella on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuksenottajan tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä muut olosuhteet.

Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun anta- man väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmak- sun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkeama annetun tiedon ja oikean ja täydellisen tiedon välillä ei kuitenkaan oikeuta vakuu- tuskorvauksen alentamiseen.

YL 6 Velvollisuus estää ja rajoittaa vahingon syntymistä

6.1 Velvollisuus noudattaa suojeluohjeita

Vakuutetun tulee noudattaa vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai kirjallisesti muutoin annettuja suojeluohjeita. Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vä- häisenä, laiminlyönyt suojeluohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys suojeluohjeen laiminlyönnillä on ollut vahingon synty- miseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutetun tahallisuus ja huo- limattomuuden laatu sekä muut olosuhteet.

Mikäli vakuutuksenottajana on kuluttaja tai kuluttajaan rinnastet- tava vakuutuksenottaja, voidaan vastuuvakuutuksessa korvausta alentaa tai korvaus evätä vakuutetun huolimattomuuden takia vain, jos vakuutettu on laiminlyönyt suojeluohjeen noudattami- sen tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella taikka, milloin hänen alkoholin tai huumausaineen käyttönsä on vaikuttanut lai- minlyöntiin.

Vakuutusyhtiö suorittaa kuitenkin vakuutetun menettelystä huoli- matta korvauksena vastuuvakuutuksesta luonnolliselle henkilölle sen osan korvauksesta, jota vahinkoa kärsinyt ei ole saanut peri- tyksi vakuutetulta. Korvausta ei kuitenkaan suoriteta, mikäli va- kuutettu on laiminlyönyt suojeluohjeen noudattamisen tahallaan.

6.2 Vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuus eli pelastamisvelvollisuus

Vahingon sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tai tähän samastetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumi- sesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin vakuutusyhtiön oi- keuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan. Vakuutetun on pyrittävä esimerkiksi selvittämään vahingon aiheuttajan hen- kilöllisyys. Jos vahinko on aiheutettu rangaistavalla teolla, vakuu- tetun tulee viivytyksettä ilmoittaa asiasta poliisiviranomaiselle ja vaatia oikeudessa rikoksen tekijöille rangaistusta, jos vakuutusyh- tiön etu sitä vaatii. Vakuutetun tulee muutoinkin noudattaa vakuu- tusyhtiön vahingon torjumiseksi ja rajoittamiseksi antamia ohjeita.

Vakuutusyhtiö korvaa vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvol- lisuuden täyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin.

Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt edellä tarkoitetun velvolli-

suutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys laiminlyönnillä on ollut vahingon syn- tymiseen tai sen rajoittamiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon va- kuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä muut olo- suhteet.

Mikäli vakuutuksenottajana on kuluttaja tai kuluttajaan rinnastet- tava vakuutuksenottaja, voidaan vastuuvakuutuksessa korvausta alentaa tai korvaus evätä vakuutetun huolimattomuuden takia vain, jos vakuutettu on laiminlyönyt velvollisuutensa tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella taikka, milloin hänen alkoholin tai huumausaineen käyttönsä on vaikuttanut laiminlyöntiin.

Vakuutusyhtiö suorittaa kuitenkin vakuutetun menettelystä huoli- matta korvauksena vastuuvakuutuksesta luonnolliselle henkilölle sen osan korvauksesta, jota vahinkoa kärsinyt ei ole saanut peri- tyksi vakuutetulta. Korvausta ei kuitenkaan suoriteta, mikäli va- kuutettu on laiminlyönyt velvollisuutensa tahallaan.

YL 7 Vakuutustapahtuman aiheuttaminen

7.1 Vakuutustapahtuman aiheuttaminen tahallaan

Vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

7.2 Törkeä huolimattomuus sekä alkoholin tai huumausaineen käyttö

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeällä huolimattomuudella tai jos vakuutetun alkoholin tai huumaus- aineiden käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Harkittaessa onko korvausta edellä mainituissa tapauksissa alen- nettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys vakuu- tetun henkilön toimenpiteellä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutetun henkilön tahallisuus ja huolimattomuuden laatu ja olosuhteet muutoin.

Jos vakuutettu on aiheuttanut vahingon törkeällä huolimattomuu- della tai, jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineiden käyttö on vaikuttanut vahinkoon, vakuutusyhtiö suorittaa kuitenkin vastuu- vakuutuksesta vahinkoa kärsineelle luonnolliselle henkilölle sen osan korvauksesta, jota tämä ei ole ulosotossa tai konkurssissa to- detun vakuutetun maksukyvyttömyyden vuoksi saanut perityksi.

7.3 Alkoholin ja muun huumaavan aineen vaikutus vahinkoon moottoriajoneuvovakuutuksissa

Harkittaessa korvauksen maksamista moottoriajoneuvovakuutuk- sen perusteella noudatetaan edellä kohdissa 7.1 ja.7.2 esitetyn li- säksi seuraavaa:

Jos vakuutettu on vahinkotapahtuman sattuessa kuljettanut ajo- neuvoa sellaisessa tilassa, että hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 1,2 promillea tai että hä- nellä on vähintään 0,53 milligrammaa alkoholia litrassa uloshen- gitysilmaa, tai hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on tuntuvasti huonontunut muun huumaavan aineen kuin alkoholin vaikutuksesta taikka alkoholin ja muun huumaavan aineen yh- teisvaikutuksesta, korvausta suoritetaan vain siltä osin kuin muut olosuhteet ovat vaikuttaneet vahinkoon.

Jos vakuutettu on vahinkotapahtuman sattuessa kuljettanut ajo- neuvoa sellaisessa tilassa, että hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 0,5 promillea tai että hänellä on vähintään 0,22 milligrammaa alkoholia litrassa ulos- hengitysilmaa, tai hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on huonontunut muun huumaavan aineen kuin alkoholin vaiku- tuksesta taikka alkoholin ja muun huumaavan aineen yhteisvai- kutuksesta, korvausta alennetaan sen mukaan, mikä oli hänen osuutensa vahinkoon.

YL 8 Samastaminen

Mitä edellä on sanottu vakuutetusta, kun kysymys on vahingon aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamis- velvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön,

● joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneu- vosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta,

● joka omistaa vakuutetun omaisuuden yhdessä vakuutetun kanssa ja käyttää sitä yhdessä hänen kanssaan tai

● joka asuu vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa ja käyttää vakuutettua omaisuutta yhdessä hänen kanssaan.

Mitä edellä on sanottu vakuutetusta, kun kysymys on suojeluoh- jeiden noudattamisesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön, jonka tehtävänä vakuutuksenottajaan olevan työ- tai virkasuhteen pe- rusteella on huolehtia suojeluohjeen noudattamisesta.

YL 9 Syyntakeettomuus ja pakkotila

Vakuutusyhtiö ei vastuusta vapautuakseen tai sen rajoittamiseksi vetoa edellä mainittuihin kohtiin 6 ja 7, jos vakuutettu aiheuttaes- saan vahingon tai laiminlyödessään suojeluohjeen noudattamisen taikka vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuuden oli 12 vuot- ta nuorempi tai sellaisessa mielentilassa, ettei häntä olisi voitu tuomita rangaistukseen rikoksesta.

Vakuutusyhtiö ei vastuusta vapautuakseen tai sen rajoittamiseksi vetoa kohtiin 5, 6 ja 7, jos vakuutettu aiheuttaessaan vaaran li- sääntymisen tai vahingon taikka laiminlyödessään suojeluohjeen noudattamisen tai vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuuden toimi henkilön tai omaisuuden vahingoittumisen estämiseksi sel- laisissa olosuhteissa, että laiminlyönti tai toimenpide oli puolus- tettavissa.

Mitä tässä kohdassa on sanottu vakuutetusta, sovelletaan myös kohdassa 8 vakuutettuun samastettavaan henkilöön.

YL 10 Korvausmenettely

10.1 Korvauksen hakijan velvollisuudet

Korvauksenhakijan on viipymättä ilmoitettava vakuutustapahtu- masta vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiölle on myös varattava tilai- suus vahingon tarkastamiseen. Rikoksesta on viipymättä ilmoitet- tava poliisiviranomaiselle.

Korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asia- kirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvit- tämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vahinko sattunut, kuinka suuri va- hinko on syntynyt ja kenelle korvaus on suoritettava (esimerkiksi poliisitutkintapöytäkirja, rikosilmoitus, rasitustodistus ja selvitys kiinnityksenhaltijoista). Xxxxxxxxxxxxxxxx on velvollinen hankki- maan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan.

Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen suorittamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset.

Jos korvauksen hakija on vahingon jälkeen vilpillisesti antanut vakuutusyhtiölle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merki- tystä vahingon ja vakuutusyhtiön vastuun selvittämisen kannalta, voidaan korvausta alentaa tai se evätä sen mukaan, kuin olosuh- teet huomioon ottaen on kohtuullista.

10.2 Korvausoikeuden vanhentuminen

Vakuutuskorvausta on haettava vakuutusyhtiöltä vuoden ku- luessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää vakuutuksen voi- massaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä 10 vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai jos vakuutus on otettu vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esit-

tämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtu- masta. Jos korvausvaatimusta ei esitetä tässä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

10.3 Vakuutusyhtiön velvollisuudet

Vahingon sattumisen jälkeen vakuutusyhtiö antaa korvauksen hakijalle tietoja vakuutuksen sisällöstä ja korvauksen hakemis- menettelystä. Korvauksen hakijalle mahdollisesti annetut ennak- kotiedot tulevasta korvauksesta, korvausmäärästä tai korvauksen suorittamistavasta eivät vaikuta vakuutussopimuksen mukaiseen suoritusvelvollisuuteen.

Vakuutusyhtiö suorittaa vahingosta johtuvan vakuutussopimuk- sen mukaisen korvauksen tai ilmoittaa, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saa- nut vastuunsa selvittämisen kannalta tarpeelliset asiakirjat ja tie- dot. Jos korvauksen määrä ei ole riidaton, vakuutusyhtiö suorittaa kuitenkin edellä mainitussa ajassa korvauksen riidattoman osan.

Vastuuvakuutusta koskevasta korvauspäätöksestä vakuutusyhtiö lähettää tiedon myös vahinkoa kärsineelle.

Vakuutusyhtiö ilmoittaa vajaavaltaisen kotikunnan holhousviran- omaiselle vajaavaltaiselle suoritettavasta muusta kuin kustannus- ten tai varallisuuden menetyksen korvaamista koskevasta vakuu- tuskorvauksesta, jos korvausten kokonaismäärä on suurempi kuin 1 000 euroa.

Viivästyneelle korvaukselle vakuutusyhtiö maksaa viivästyskor- koa korkolain mukaan.

10.4 Kuittaus vakuutuskorvauksesta

Korvauksesta voidaan vähentää maksamattomat erääntyneet va- kuutusmaksut ja muut vakuutusyhtiön erääntyneet saatavat. Mi- käli maksettavasta korvauksesta ei voida kuitata kaikkia eräänty- neitä saatavia, käytetään se saatavien suoritukseksi kohdassa 4.1 mainituilla tavoilla yleisten kuittaussäännösten mukaisesti.

YL 11 Vakuutuskorvaus

11.1 Ylivakuutus ja rikastumiskielto

Omaisuus tai etuus on ylivakuutettu, jos vakuutussopimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuu- den tai etuuden oikeaa arvoa suurempi.

Vakuutusyhtiö ei korvaa ylivakuutetulle omaisuudelle tai etuudel- le sattuneen vahingon johdosta enempää kuin vahingon peittä- miseksi tarvittavan määrän. Jos kuitenkin vakuutusmäärä olen- naisesti perustuu vakuutusyhtiön tai sen edustajan antamaan arvioon, korvaus suoritetaan vakuutusmäärän mukaisena, paitsi milloin vakuutuksenottajan tahallisesti antamat väärät tai puut- teelliset tiedot olivat vaikuttaneet arvioon.

11.2 Alivakuutus

Omaisuus tai etuus on alivakuutettu, jos vakuutussopimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuu- den tai etuuden oikeaa arvoa pienempi.

Vakuutusyhtiö korvaa alivakuutetulle omaisuudelle tai etuudelle sattuneen vahingon johdosta vain niin suuren osan vahingosta kuin vakuutusmäärän ja omaisuuden tai etuuden arvon välinen suhde osoittaa. Alivakuutusta arvioitaessa vakuutusmäärää ver- rataan jälleenhankinta-arvokorvausta laskettaessa omaisuuden jälleenhankinta-arvoon ja päivänarvokorvausta laskettaessa omai- suuden päivänarvoon.

Jos kuitenkin vakuutusmäärä olennaisesti perustuu vakuutus- yhtiön tai sen edustajan antamaan arvioon, korvaus suoritetaan vahingon määräisenä, kuitenkin enintään vakuutusmäärän mu- kaisena.

YL 12 Sota, ydinvahinko ja pakotteet

12.1 Sota ja ydinvahinko

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut

● sodasta, kapinasta, vallankumouksesta, terrorismista tai muus- ta sen kaltaisesta syystä,

● ydinvastuulaissa kuvatusta ydinvahingosta tai ydinreaktioon tai ionisoivaan säteilyyn perustuvan materiaalin, laitteen tai aseen aiheuttamasta vahingosta riippumatta siitä, missä vahin- ko on sattunut.

12.2 Pakotteiden vaikutus korvaukseen

Vakuutusyhtiöllä, tämän tytäryhtiöillä tai paikallisen vakuutuksen kirjoittavalla verkostokumppanilla ei ole velvollisuutta suorittaa korvausta, vahingonkorvausta, torjuntakuluja, selvitys- tai oikeu- denkäyntikuluja taikka muitakaan taloudellisia resursseja, mikäli tällainen suoritus olisi Suomen valtion, Yhdistyneiden Kansakun- tien, Euroopan Unionin, Amerikan Yhdysvaltojen tai Yhdistynei- den Kuningaskuntien taikka näiden toimivaltaisten viranomaisten tai toimielinten asettamien pakotteiden, muiden rajoittavien toi- menpiteiden tai lainsäädännön vastainen.

YL 13 Muutoksenhaku vakuutusyhtiön päätökseen

Vakuutuksenottajalla tai korvauksenhakijalla on käytettävissään eri keinoja saadakseen muutosta vakuutusyhtiön päätökseen. Jos yhteydenotto vakuutusyhtiöön ei selvitä asiaa, hän voi kysyä neu- voa ja opastusta FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta tai pyy- tää ratkaisusuositusta lautakunnista. Tyytymättömällä on myös mahdollisuus nostaa kanne oikeudessa vakuutusyhtiötä vastaan.

13.1 Itseoikaisu

Jos vakuutuksenottaja tai korvauksenhakija epäilee virhettä va- kuutusyhtiön päätöksessä, hänellä on oikeus saada lähempää tietoa seikoista, jotka ovat johtaneet ratkaisuun. Vakuutusyhtiö oikaisee päätöksen, jos uudet selvitykset antavat siihen aihetta.

13.2 FINE

FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvonta (xxx.xxxx.xx) antaa mak- sutta riippumattomia neuvoja ja opastusta. FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvonta ja Vakuutuslautakunta antavat myös ratkaisu- suosituksia riita-asioihin. FINE ei käsittele riitaa, joka on vireillä tai käsitelty tuomioistuimessa.

13.3 Käräjäoikeus

Jos vakuutuksenottaja tai korvauksenhakija ei tyydy vakuutusyh- tiön päätökseen, hän voi panna vireille kanteen vakuutusyhtiötä vastaan. Kanne voidaan panna vireille joko asianosaisen Suomes- sa olevan kotipaikan käräjäoikeudessa tai vakuutusyhtiön koti- paikan taikka Suomessa olevan vahinkopaikan käräjäoikeudessa, jollei Suomen kansainvälisistä sopimuksista muuta johdu.

Kanne vakuutusyhtiön tekemän päätöksen johdosta on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun asianosainen sai kirjallisen tie- don vakuutusyhtiön päätöksestä ja tästä määräajasta. Määräajan kuluttua umpeen oikeutta kanteen nostamiseen ei enää ole.

Lautakuntakäsittelyt katkaisevat kanneoikeuden vanhentumisen.

YL 14 Vakuutusyhtiön takautumisoikeus

14.1 Vakuutusyhtiön takautumisoikeus kolmatta kohtaan

Vakuutetun oikeus vahingonkorvaukseen vahingosta korvausvas- tuussa olevalta kolmannelta henkilöltä siirtyy vakuutusyhtiölle sen suorittamaan korvausmäärään saakka

Jos vahingon on aiheuttanut kolmas henkilö yksityishenkilönä, työntekijänä, virkamiehenä tai näihin vahingonkorvauslain 3 lu- vun 1 §:n mukaan rinnastettavana muuna henkilönä, syntyy yh-

tiölle takautumisoikeus kyseistä henkilöä kohtaan vain, jos tämä on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai törkeästä huolimattomuu- desta tai jos hän on korvausvastuussa vahingosta huolimattomuu- destaan riippumatta.

14.2 Muut takautumisoikeustilanteet

Jos vahinko on aiheutettu kuljetettaessa moottoriajoneuvoa, va- kuutusyhtiöllä on oikeus edellä kohdassa 14.1 mainitun lisäksi vaatia takaisin vahingon johdosta suorittamansa korvaus

● moottoriajoneuvon omistajalta, kuljettajalta, matkustajalta tai haltijalta, jos tämä on aiheuttanut vahingon tahallaan tai tör- keällä tuottamuksellaan

● vahingon aiheuttaneen moottoriajoneuvon kuljettajalta, jos tämä on vahingon sattuessa kuljettanut ajoneuvoa sellaisessa tilassa, että hänen verensä alkoholipitoisuus oli ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 1,2 promillea tai hänellä oli vähintään 0,53 mg alkoholia litrassa uloshengitysilmaa

● vahingon aiheuttaneen moottoriajoneuvon kuljettajalta, jos tämä on vahingon sattuessa kuljettanut ajoneuvoa muun huu- maavan aineen kuin alkoholin vaikutuksen alaisena tai alko- holin ja muun huumaavan aineen yhteisvaikutuksen alaisena niin, että hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on tuntuvasti huonontunut.

Vakuutusyhtiön takautumisoikeus vakuutuksenottajaa, vakuutet- tua tai vakuutettuun samastettua kohtaan määräytyy muutoin va- kuutussopimuslain 75 §:n 4 momentin mukaisesti.

YL 15 Vakuutussopimuksen muuttaminen

15.1 Sopimusehtojen muuttaminen vakuutuskauden aikana

Vakuutusyhtiöllä on oikeus vakuutuskauden aikana muuttaa va- kuutusmaksua tai muita sopimusehtoja vastaamaan uusia olosuh- teita, jos

● vakuutuksenottaja tai vakuutettu on laiminlyönyt kohdassa 2.2 tarkoitetun tiedonantovelvollisuutensa tai

● vakuutuksenottajan tai vakuutetun vakuutusyhtiölle sopimus- ta päätettäessä ilmoittamissa olosuhteissa tai vakuutuskirjaan merkityssä asiantilassa on vakuutuskauden aikana tapahtunut kohdassa 5.2 tarkoitettu muutos.

Vakuutusyhtiö lähettää ilman aiheetonta viivytystä saatuaan tie- don edellä mainitusta seikasta ilmoituksen siitä, miten ja mistä ajankohdasta vakuutusmaksu tai muut sopimusehdot muuttuvat. Ilmoituksessa mainitaan, että vakuutuksenottajalla on oikeus irti- sanoa vakuutus.

15.2 Sopimusehtojen muuttaminen vakuutuskauden vaihtuessa

15.2.1 Yritysten ja yhteisöjen vakuutukset

Tätä ehtokohtaa noudatetaan vakuutuksessa, joka on alkanut 1.1.2014 tai sen jälkeen.

Vakuutusyhtiöllä on oikeus vakuutuskauden vaihtuessa muuttaa vakuutusehtoja, maksuja ja muita sopimusehtoja.

Muutoksia noudatetaan seuraavan vakuutuskauden alusta luki- en. Vakuutusyhtiön on ilmoitettava muutoksista viimeistään yhtä kuukautta ennen uuden vakuutuskauden alkua. Vakuutus jatkuu muutettuna, ellei vakuutuksenottaja irtisano vakuutusta kirjalli- sesti ennen uuden vakuutuskauden alkua.

Jos vakuutus on alkanut ennen 1.1.2014, noudatetaan ehtokohtaa 15.2.2.

15.2.2 Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset

A. Ilmoitusmenettely

Vakuutusyhtiöllä on oikeus vakuutuskauden vaihtuessa muuttaa vakuutusehtoja, vakuutusmaksua sekä muita sopimusehtoja, kun perusteena on

● uusi tai muuttunut lainsäädäntö tai viranomaisen määräys,

● oikeuskäytännön muuttuminen

● ennalta arvaamaton olosuhteiden muutos (esim. kansainväli- nen kriisi, poikkeuksellinen luonnontapahtuma, suuronnetto- muus),

● vakuutukseen vaikuttavan vakuutuskirjassa mainitun indeksin muutos,

● korvausmenon tai kustannustason muutos

● muutos sellaisessa seikassa tai olosuhteessa, jolla vakuutus- yhtiön mukaan on vaikutusta vakuutusmaksun suuruuteen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi muutokset yrityksen liikevaih- dossa, yrityksen iässä, yrityksen toimialassa, yrityksen riski- luokassa, yrityksen palkkasummassa tai yrityksen muissa tie- doissa sekä muutokset vakuutuksen kohteessa, vakuutuksen kohteen tai sen osan iässä, sijaintipaikassa, ominaisuuksissa tai vakuutuspaikassa.

Vakuutusyhtiöllä on lisäksi ajoneuvovakuutuksessa oikeus va- kuutuskauden vaihtuessa muuttaa vakuutusehtoja ja – maksua sekä muita sopimusehtoja, kun perusteena on muutos sellaises- sa seikassa tai olosuhteessa, jolla vakuutusyhtiön mukaan on vaikutusta ajoneuvovakuutuksen vakuutusmaksun suuruuteen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi muutokset ajoneuvon tiedoissa, ajoneuvoryhmässä tai ajoneuvon käytössä.

Vakuutusyhtiöllä on myös oikeus muuttaa vakuutusmaksua mää- rittämällä erilaisia maksuperusteita vahinkoriskin mukaan.

Vakuutusyhtiöllä on lisäksi oikeus tehdä vakuutusehtoihin ja mui- hin sopimusehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutussopimuksen keskeiseen sisältöön.

Jos vakuutusyhtiö tekee vakuutussopimukseen edellä kuvattuja muutoksia, vakuutusyhtiö lähettää vakuutusmaksua koskevan laskun yhteydessä vakuutuksenottajalle ilmoituksen siitä, miten ja mistä ajankohdasta lukien vakuutusmaksu tai muut sopimus- ehdot muuttuvat. Ilmoituksessa mainitaan, että vakuutuksenotta- jalla on oikeus irtisanoa vakuutus.

Vakuutusyhtiöllä on edellä esitetyn lisäksi oikeus tehdä muu- toksia, jotka johtuvat vakuutukseen sisältyvistä bonus-, keskit- täjäasiakkuus- tai etuasiakkuussäännöistä tai muista vastaavista säännöistä. Vakuutusmaksuun vaikuttavat myös mahdolliset asiakasedut ja alennukset, joiden suuruudet, antamisen perusteet sekä kesto- ja voimassaoloajat voivat muuttua.

B. Vakuutuksen irtisanomista edellyttävät muutokset

Jos vakuutusyhtiö muuttaa vakuutusehtoja, vakuutusmaksuja tai muita sopimusehtoja muissa kuin edellä kohdassa A luetelluissa tapauksissa tai poistaa vakuutuksesta voimakkaasti markkinoi- dun edun, vakuutusyhtiön on irtisanottava vakuutus päättymään vakuutuskauden lopussa. Irtisanominen suoritetaan kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä.

YL 16 Vakuutussopimuksen päättyminen

16.1 Vakuutuksenottajan oikeus irtisanoa vakuutus

16.1.1 Yritysten ja yhteisöjen vakuutukset

Vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa jatkuva vakuutus kirjal- lisella ilmoituksella

● yhtä kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä,

● 30 vuorokauden kuluessa ehtojen muutoksesta tai maksunko- rotusta koskevan tiedon lähettämisestä tai

● vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden vaihtaessa omis- tajaa niin, että vakuutuksenottajan vakuuttamistarve lakkaa. (Vakuutus voidaan tällöin päättää omistusoikeuden siirtymis- päivästä.)

Mikäli irtisanomista ei suoriteta kirjallisesti, irtisanominen on mi- tätön.

Määräaikainen vakuutus päättyy ilman irtisanomista määräajan kuluttua. Vakuutuksenottajalla ei ole oikeutta irtisanoa vakuutus- ta päättymään aiemmin, ellei toisin sovita.

16.1.2 Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset

Vakuutuksenottajalla on oikeus milloin tahansa irtisanoa vakuutus päättymään vakuutuskauden aikana. Irtisanominen on suoritetta- va kirjallisesti. Muu irtisanominen on mitätön. Jos vakuutuksenot- taja ei ole määrännyt vakuutukseen myöhempää päättymisaikaa, vakuutus päättyy, kun irtisanomista koskeva ilmoitus on jätetty tai lähetetty vakuutusyhtiölle.

Irtisanomisoikeutta ei kuitenkaan ole, jos vakuutussopimuksen sovittu voimassaoloaika on lyhempi kuin 30 vuorokautta.

16.2 Vakuutusyhtiön oikeus irtisanoa vakuutus vakuutuskauden aikana

16.2.1 Yritysten ja yhteisöjen vakuutukset

Vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa vakuutus päättymään va- kuutuskauden aikana, jos

15.2.1.1 vakuutuksenottaja tai vakuutettu on ennen vakuutuksen myöntämistä antanut vääriä tai puutteellisia tietoja ja jos vakuu- tusyhtiö oikean asianlaidan tuntien ei olisi myöntänyt vakuutusta,

15.2.1.2 vakuutuksenottajan tai vakuutetun vakuutusyhtiölle so- pimusta tehtäessä ilmoittamissa olosuhteissa tai vakuutuskirjaan merkityssä asiantilassa on vakuutuskauden aikana tapahtunut sellainen olennaisesti vahingonvaaraa lisäävä muutos, jota vakuu- tusyhtiön ei voida katsoa ottaneen lukuun sopimusta tehtäessä,

15.2.1.3 vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai tör- keällä huolimattomuudella laiminlyönyt suojeluohjeen noudatta- misen,

15.2.1.4 vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai törke- ällä huolimattomuudella aiheuttanut vahingon,

15.2.1.5 vakuutuksenottaja tai vakuutettu on vahingon jälkeen vilpillisesti antanut vakuutusyhtiölle vääriä tai puutteellisia tie- toja, joilla on merkitystä vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kanssa,

15.2.1.5 vahinko, joka on vakuutukseen sovellettavien ehtojen mukaan korvattava, sattuu,

15.2.1.7 vakuutuksenottaja on laiminlyönyt ehtokohdassa 5.2 tar- koitetun ilmoituksen (vaaran lisääntymisestä ilmoittaminen) tai

15.2.1.8 vakuutuksenottaja on asetettu konkurssiin.

Vakuutuksenottajalla tarkoitetaan kohdissa 16.2.1.1 - 16.2.1.7 myös vakuutettua sekä vakuutuksenottajan tai vakuutetun edus- tajaa.

Mikäli vakuutusyhtiöllä on kohdissa 16.2.1.1 - 16.2.1.8 määritel- ty irtisanomisoikeus yhden vakuutuksen osalta ja vakuutusyhtiö tätä oikeuttaan käyttää, voi se samalla irtisanoa muutkin vakuu- tuksenottajan vakuutukset.

Vakuutusyhtiö suorittaa irtisanomisen kirjallisesti ilman aiheeton- ta viivytystä saatuaan tiedon irtisanomiseen oikeuttavasta perus- teesta. Vakuutus päättyy kuukauden kuluttua irtisanomista koske- van ilmoituksen lähettämisestä.

Vakuutusyhtiön oikeus irtisanoa vakuutus vakuutusmaksun suorit- tamisen laiminlyönnin vuoksi määräytyy kohdan 4.2.1 mukaisesti.

16.2.2 Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset

Vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa vakuutus päättymään va- kuutuskauden aikana, jos

15.2.2.1 vakuutuksenottaja tai vakuutettu on ennen vakuutuksen myöntämistä antanut vääriä tai puutteellisia tietoja ja jos vakuu- tusyhtiö oikean asianlaidan tuntien ei olisi myöntänyt vakuutusta,

15.2.2.2 vakuutuksenottajan tai vakuutetun vakuutusyhtiölle so- pimusta tehtäessä ilmoittamissa olosuhteissa tai vakuutuskirjaan merkityssä asiantilassa on vakuutuskauden aikana tapahtunut sellainen olennaisesti vahingonvaaraa lisäävä muutos, jota vakuu- tusyhtiön ei voida katsoa ottaneen lukuun sopimusta tehtäessä,

15.2.2.3 vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai tör- keällä huolimattomuudella laiminlyönyt suojeluohjeen noudatta- misen,

15.2.2.4 vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai tör- keällä huolimattomuudella aiheuttanut vakuutustapahtuman tai

15.2.2.5 vakuutuksenottaja tai vakuutettu on vahingon jälkeen vilpillisesti antanut vakuutusyhtiölle vääriä tai puutteellisia tie- toja, joilla on merkitystä vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kanssa.

Vakuutusyhtiö suorittaa irtisanomisen kirjallisesti ilman aiheeton- ta viivytystä saatuaan tiedon irtisanomiseen oikeuttavasta perus- teesta. Irtisanomista koskevassa ilmoituksessa mainitaan irtisano- misperuste. Vakuutus päättyy kuukauden kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä.

Vakuutusyhtiön oikeus irtisanoa vakuutus vakuutusmaksun suo- rittamisen laiminlyönnin vuoksi määräytyy kohdan 4.2.1 mukai- sesti.

16.3 Vakuutusyhtiön oikeus irtisanoa vakuutus vakuutuskauden lopussa

Vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi vakuu- tuskauden lopussa. Irtisanomista koskevassa ilmoituksessa maini- taan irtisanomisperuste. Irtisanomisilmoitus lähetetään viimeis- tään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä.

16.4 Omistajan vaihdos

Vakuutussopimus lakkaa, jos vakuutettu omaisuus siirtyy muulle uudelle omistajalle kuin vakuutuksenottajalle itselleen tai tämän kuolinpesälle. Jos vahinko sattuu 14 vuorokauden kuluessa omis- tusoikeuden siirtymisestä, uudella omistajalla on kuitenkin oi- keus korvaukseen, jollei hän ole ottanut omaisuudelle vakuutusta.

Mikäli omaisuutta koskevaan vakuutukseen on liitetty muita vakuutuksia, esim. vastuu-, oikeusturva- tai keskeytysvakuutus, päättyy tällainen vakuutus välittömästi omaisuuden siirtyessä uu- delle omistajalle.

16.5 Vakuutusyhtiön vaihdos

Moottoriajoneuvon vapaaehtoiset vakuutukset päättyvät ilman ir- tisanomista sinä päivänä jona moottoriajoneuvon liikennevakuu- tus on ajoneuvorekisteriin merkitty siirtyneeksi toiseen vakuutus- yhtiöön.

YL 17 Kolmannen henkilön oikeudet

17.1 Muut vakuutetut, joiden hyväksi omaisuutta koskeva vakuutus on voimassa

Sen lisäksi mitä kyseiseen vakuutukseen liittyvissä varsinaisissa vakuutusehdoissa on muutoin määrätty vakuutetusta, jollei toisin ole sovittu, on omaisuutta (suoranaista esinevahinkoa) koskeva vakuutus voimassa omistajan, omistuksenpidätysehdoin omai-

suuden ostaneen, panttioikeuden ja pidätysoikeuden haltijan sekä muutoinkin sen hyväksi, johon omaisuutta koskeva vaaranvastuu kohdistuu.

17.2 Vakuutetun asema vahingon satuttua

Vakuutusyhtiö vetoaa korvauksen alentamiseksi tai epäämiseksi kohdassa 17.1 tarkoitettua vakuutettua kohtaan vakuutuksenotta- jan tai toisen vakuutetun tiedonantovelvollisuuden (kohta 2.2) tai vaaran lisääntymisestä (kohta 5.2) ilmoittamisen laiminlyöntiin vain, jos vakuutettu ennen vahinkoa tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää vakuutuksenottajan tai toisen vakuutetun menettelystä.

Kullakin vakuutetulla on oikeus vahingon johdosta suoritettavaan korvaukseen. Vakuutuksenottaja saa kuitenkin vakuutettua sito- vasti neuvotella vakuutusyhtiön kanssa sekä nostaa korvauksen, paitsi, jos vakuutettu on sopimuksessa nimeltä mainittu tai hän on ilmoittanut itse valvovansa oikeuttaan, taikka kysymys on kiin- nityksenhaltijan oikeudesta saada maksu korvauksesta.

17.3 Etuoikeus saada maksu korvauksesta

Jos omaisuutta koskeva vakuutus on voimassa luonnollisen tai oikeushenkilön hyväksi, jolla on saatavan vakuudeksi panttioike- us omaisuuteen, hänellä on, vaikkei saatava olisikaan erääntynyt, oikeus ennen omistajaa saada maksu korvauksesta, jollei omistaja ole korjannut vahinkoa tai aseta vakuutta sen korjaamiseksi. Mitä tässä on sanottu, on vastaavasti voimassa luonnollisen tai oikeus- henkilön hyväksi, jolla on oikeus pidättää omaisuus erääntyneen saatavan vakuudeksi.

Omistajalla on oikeus saada maksu korvauksesta ennen omistuk- senpidätysehdoin omaisuuden ostanutta.

Kiinnityksenhaltijan oikeudesta saada maksu korvauksesta on voimassa mitä kiinnityksenhaltijan oikeudesta vakuutuskorvauk- seen on säädetty.

17.4 Vahinkoa kärsineen oikeus korvaukseen vastuuvakuutuksessa

Vahinkoa kärsineellä on vastuuvakuutuksessa oikeus vaatia va- kuutussopimuksen mukainen korvaus suoraan vakuutusyhtiöltä, jos

● vakuutuksen ottaminen on perustunut lakiin tai viranomaisen määräykseen,

● vakuutettu on asetettu konkurssiin tai on muutoin maksuky- vytön tai

● vastuuvakuutuksesta on ilmoitettu vakuutetun elinkeinotoi- mintaa koskevassa markkinoinnissa.

Jos vakuutusyhtiölle esitetään korvausvaatimus, vakuutusyhtiö ilmoittaa tästä vakuutetulle ilman aiheetonta viivytystä sekä va- raa hänelle tilaisuuden esittää selvitys vakuutustapahtumasta. Va- kuutetulle lähetetään tieto asian myöhemmästä käsittelystä. Jos vakuutusyhtiö hyväksyy vahinkoa kärsineen korvausvaatimuk- sen, hyväksyminen ei sido vakuutettua.

17.5 Vahinkoa kärsineen muutoksenhakuoikeus vastuuvakuutuksessa

Vahinkoa kärsineellä on oikeus nostaa vakuutusyhtiön korvaus- päätöksen johdosta kanne vakuutusyhtiötä vastaan tai saattaa asia Vakuutuslautakunnan käsiteltäväksi kohdan 13 mukaisesti.

YL 18 Digitaaliset palvelut

Jos vakuutuksenottaja on solminut yritysasiakkaan digitaalisia palveluita koskevan sopimuksen, vakuutuksenottaja voi hoitaa vakuutuksiinsa liittyvää asiointia OP:n digitaalisissa palveluissa, esimerkiksi xx.xx -palvelussa. Asiointi on mahdollista OP:n mää- rittelemässä laajuudessa. Asiointi voi mahdollistaa mm. oikeuden katsella voimassa olevien vakuutusten tietoja tai ilmoittaa vahin- goista. Vakuutuksenottajan käyttäessä OP:n digitaalisia palveluja vakuutusasioidensa hoitamiseen, sovelletaan vakuutukseen näi- den vakuutusehtojen lisäksi yritysasiakkaan digitaalisia palveluita koskevan sopimuksen yleisiä ehtoja, jotka asiakas saa sopimuk- sen solmiessaan.

Vakuutusyhtiöllä on oikeus lähettää kaikki vakuutuksiin liittyvät tiedot, kuten päätökset, viestit, ilmoitukset, vastaukset, muutok- set ja irtisanomiset vain sähköisesti OP:n verkko- ja mobiilipal- veluihin. Vakuutuksenottajalla on oikeus saada edellä mainitut tiedot postitse kohtuullisessa ajassa sen jälkeen, kun hän on il- moittanut vakuutusyhtiölle, että haluaa tiedot postitse.

YL 19 Sovellettava laki

Vakuutuksessa sovelletaan vakuutussopimuslakia ja muuta Suo- men lainsäädäntöä.

Pohjola Vakuutus Oy, Gebhardinaukio 1, 00013 OP, kotipaikka Helsinki, päätoimiala vakuutustoiminta. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin, Y-tunnus 1458359-3. A-Vakuutus Oy, Gebhardinaukio 1, 00013 OP, kotipaikka Helsinki, päätoimiala vakuutustoiminta. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin, Y-tunnus 1715947-2.

Laaja Kiinteistövakuutus ja

Laaja Kiinteistön täysarvovakuutus

KI 02

Vakuutusehdot 1.1.2020

332498f 11.19

Sisällysluettelo

LAAJAT KIINTEISTÖVAKUUTUKSET 1

ES ESINEVAKUUTUS 1

VA VASTUUVAKUUTUS 6

TJ TOIMITUSJOHTAJAN JA HALLITUKSEN VASTUUVAKUUTUS 9

OI OIKEUSTURVAVAKUUTUS 11

LAAJAT KIINTEISTÖVAKUUTUKSET

Vakuutuksen rakenne

Vakuutus sisältää esine- (ES), vastuu- (VA), toimitusjohtajan ja hallituksen vastuu- (TJ) ja oikeusturvavakuutuksen (OI) sekä yleiset sopimusehdot (YL).

ES ESINEVAKUUTUS

ES 1 Vakuutuksen tarkoitus

1.1 Vakuutuksen tarkoitus

Pohjola Vakuutus Oy tai A-Vakuutus Oy (jäljempänä vakuutusyh- tiö) sitoutuu näiden ehtojen sekä Yleisten sopimusehtojen (YL) mukaisesti korvaamaan vakuutuksen kohteelle aiheutuneen esi- nevahingon sekä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset.

1.2 Vakuutusvaihtoehdot

Tämä vakuutus on vakuutuskirjaan merkityn mukaisesti joko täysarvovakuutus tai vakuutusmäärään perustuva vakuutus. Täysarvovakuutuksessa vakuutuksen kohde on vakuutettu ilman sovittua enimmäiskorvausta ja vakuutusmaksu perustuu ilmoitet- tuun rakennuksen tilavuuteen. Vakuutusmäärään perustuvassa vakuutuksessa vakuutuksen kohde on vakuutettu etukäteen il- moitetun rakennuksen arvon mukaan ja vakuutusmaksu perustuu tähän arvoon.

Kummassakin vakuutusvaihtoehdossa korvauksen perusteena käytettävä vahingon määrä arvioidaan arvioimis- ja korvaussään- töjen ES 5 mukaisesti.

ES 2 Vakuutuksen kohde

Vakuutuksen kohteena on jäljempänä mainittu omaisuus.

2.1 Rakennus

Vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty rakennus.

2.1.1 Rakennusta palvelevat koneet ja laitteet

Rakennukseen kuuluvat, sen käyttöä palvelevat kiinteästi asen- netut

● lämmitys-, jäähdytys-, sammutus-, vedenjakelu-, jätevesivie- märöinti-, sähkö-, automaatio-, sisäpuoliset sadevesiviemä-

röinti-, ilmanvaihto-, valvonta-, ja tiedonsiirtojärjestelmät. Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin kuuluvat myös lämpö- pumput ja aurinkopaneelit sekä aurinkokeräimet,

● hissit, rullaportaat ja nosto-ovet,

● yksityistalouksien yhteiseen käyttöön tarkoitetut koneet ja lait- teet.

● vakuutuksenottajan omistamat tai muutoin vakuutuksenot- tajan vahinkoriskillä olevat, rakennuksen käyttöä palvelevat rakennuksen ulkopuolella olevat kiinteät vesijohto-, jätevesi- viemäri-, lämpö-, jäähdytys-, öljy-, kaasu- ja höyryputkistot, sähköjohdot, tiedonsiirtokaapelit sekä niihin liittyvät koneet ja laitteet yleiseen liittymään saakka.

2.1.2 Muu omaisuus

Vakuutuksenottajan omistamat tai muutoin vakuutuksenottajan vahinkoriskillä olevat, rakennuksen käyttöä palvelevat

● rakennuksen ulkopuolella olevat kiinteät tavanomaiset raken- teet,

● rakennuksen käyttöön liittyvät enintään 40 m2 suuruiset kevyt- rakenteiset rakennukset, auto-, jäte-, varasto- ja muut katokset sekä jäteastiat,

● kiinteistön hoitoon kuuluvat tavanomaiset työkoneet ja -kalut sekä polttoaineet,

● ajoneuvojen kiinteästi asennetut latauspisteet,

● yksityistalouksien yhteiseen käyttöön tarkoitettujen tilojen ka- lusto ja

● piha-alueella oleva puusto ja istutukset enintään 5 000 euron määrään saakka.

2.1.3 Vakuutuksen kohteena eivät ole

● rakennuksen alapohjan ja perusanturoiden alapuolella oleva perusmaa tai sen vahvistaminen,

● salaojitus- tai muu maaperän kuivanapitojärjestelmät,

● ulkopuoliset sadevesijärjestelmät,

● laiturit ja muut rantarakennelmat, kylpypaljut ja ulkona sijait- sevat uima-altaat,

● kiinteistön alueella sijaitsevat kaivot lukuun ottamatta jäteve- sijärjestelmien kaivoja,

● rakennuksessa harjoitettavaa liiketoimintaa palvelevat teippa- ukset, valo- ja muut mainokset, rakenteet, laitteet, johdot ja putkistot, vaikka ne olisi liitetty kiinteästi rakennukseen,

● asunto-osakeyhtiölaissa osakkaan kunnossapitovastuulle sää- detyt rakenteet muulta kuin huoneiston tavanomaisten, kiinte- ästi asennettujen kalusteiden ja pinnoitteiden osalta,

● moottoriajoneuvot, joiden rakenteellinen nopeus on yli 15 ki- lometriä tunnissa,

● energia ja vesi.

ES 3 Korvattavat vahingot, niihin liittyvät rajoitukset ja erityiset korvaussäännöt

3.1 Korvattavat vahingot

Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suo- ranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvi- oidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perustella.

Xxxxxxx on enintään omaisuuden, kunkin esineen tai omaisuus- erän sovittu vakuutusmäärä vahinkohetken mukaisesti indeksillä tarkistettuna. (ks. kohta Indeksiehdot)

Lisäksi vakuutuksesta korvataan suoranaisen esinevahingon kor- jaamiseksi tai jälleenhankinnan suorittamiseksi välttämättömät vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset ja maan kaivu- ja täyttökustannukset.

3.1.1 Muut korvattavat kustannukset Vuokratulon keskeytys

Vakuutuksen kohteena on tästä sopimuksesta korvattavan esi- nevahingon seurauksena vakuutetusta rakennuksesta vakuu- tuksenottajalle saamatta jäänyt vuokratulo. Korvauksen määrää laskettaessa vuokratulosta vähennetään säästyneet kiinteistön hoitokustannukset.

Täysarvokohteet

Vakuutuksenottajalle korvataan saamatta jäänyttä vuokratu- loa enintään 2 euroa/m3 kuukaudessa vahingoittuneen raken- nuksen tilavuudesta laskettuna. Korvausta maksetaan enin- tään yhden vuoden ajalta esinevahingon sattumispäivästä.

Vakuutusmäärälliset kohteet

Vahingon määräksi lasketaan enintään 0,75 % kuukaudessa rakennuksen arvosta ja enintään yhden vuoden ajalta esine- vahingon sattumispäivästä. Rakennuksen arvo on jälleenhan- kinta-arvo, päivänarvo tai ensiriski sen mukaan millä perus- teella rakennus kuuluu vakuutuksen piiriin.

Vesistö- ja merivesitulva

Vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton sekä poikkeuksellinen tulvavahinko.

Vesistötulvan, merivesitulvan tai näiden seurauksena jään liikku- misen aiheuttaman vahingon korvaaminen edellyttää lisäksi, että vedenpinnan nousu on ollut poikkeuksellinen.

Vesistötulvalla tarkoitetaan joessa, järvessä, ojassa tai purossa aiheutunutta poikkeuksellista vedenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, poikkeuksellisista sateista, lumen sulamisesta taikka jää- tai hyydepadoista.

Merivesitulvalla tarkoitetaan poikkeuksellista meren vedenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, ilmanpaineen vaihtelusta tai virtauksista Tanskan salmissa.

Poikkeuksellisella vesistön tai meren vedenpinnan nousulla tar- koitetaan myrskytuulen aiheuttamaa vedenpinnan nousua sekä vedenkorkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Poikkeuksellista ei ole pysyvästä keski- vedenpinnan noususta tai vedenpinnan tason normaalista vaihte- lusta tai aallokosta johtuva tulva.

Avainvahinko

Vakuutuksesta korvataan avainten menetyksestä aiheutuneet vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen lukkojen tarpeelli- set korjauskustannukset. Kustannuksista tehdään 5 % vähennys jokaista alkanutta käyttövuotta kohti toisesta käyttövuodesta al- kaen. Käyttövuosien laskeminen aloitetaan asennusvuotta seu- raavan kalenterivuoden alusta. Vähennys lasketaan kertomalla poistoprosentti käyttövuosien lukumäärällä.

Viranomaismääräyksen lisäkustannukset

Vakuutuksesta korvataan rakennusvahingoissa korjaamista tai rakentamista koskevista viranomaisten pakottavista määräyksis- tä aiheutuvat kohtuulliset lisäkustannukset, kuitenkin enintään 20 % suoranaisen esinevahingon ja siihen edellä olevan mukai- sesti kuuluvien kustannusten yhteismäärästä.

Jos vakuutus perustuu sovittuun, ensiriskin mukaiseen vakuutus- määrään, kokonaiskorvauksen ylimpänä rajana on vakuutusmäärä.

Uhkaavan vahingon torjunta

Suoranaisen esinevahingon lisäksi vakuutuksesta korvataan Yleisten sopimusehtojen kohdan Vahingon torjumis- ja rajoitta- misvelvollisuus eli pelastamisvelvollisuus mukaisesti kohtuulliset kustannukset, jotka ovat aiheutuneet sattuneen tai välittömästi uhkaavan, vakuutuksesta korvattavan vahingon rajoittamisesta tai torjumisesta.

Maaperälle aiheutuneet vahingot

Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle sattuneen kor- vattavan esinevahingon seurauksena vakuutuksenottajan omis- taman tai hallitseman kiinteistön maaperän pilaantumisesta aiheutuneet tutkimuskustannukset, puhdistus- tai vaihtokustan- nukset ja jätteen kuljetus- ja käsittelykustannukset. Edellytyksenä on, että kustannukset ovat syntyneet viranomaisen pakottavasta määräyksestä suoritetuista toimenpiteistä ja, että viranomaisen määräys on annettu viimeistään vuoden kuluessa vahingon ha- vaitsemispäivämäärästä tai vahinkotapahtumasta. Kustannuksia korvataan vahinkoa kohden enintään 200 000 euroa.

3.2 Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot ja muut rajoitukset

3.2.1 Kuluminen

Vakuutuksesta ei korvata esineen kulumista, ruostumista, syöpy- mistä, pilaantumista, sienettymistä, lahoamista, aineen väsymistä tai vastaavaa vähitellen tapahtuvaa vahingoittumista eikä esineen tai sen osan toimintakyvyn lakkaamista.

3.2.2 Huoltokustannukset

Vakuutuksesta ei korvata kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet säätö- tai kunnossapitotoimista, ennakkohuollosta, määräaikais- huollosta, toimintahäiriöiden poistamisesta eikä näiden yhteydes- sä vaihdettavista osista.

3.2.3 Valmistusviat ja työvirheet

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuk- sen kohteena olevan omaisuuden suunnittelu-, valmistus-, mate- riaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten,

-ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin virheen seurauksena muulle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutunut vahinko.

3.2.4 Sopimukset

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa eikä kustannuksia, joista toi- mittaja tai joku muu on vastuussa sopimuksen, takuun, huolto- sopimuksen tai vastaavan sitoumuksen perusteella. Vakuutuksen piiriin muutoin kuuluva vahinko korvataan kuitenkin siltä osin kuin vakuutuksenottaja osoittaa, ettei vastuullinen osapuoli ky- kene korvausvelvollisuuttaan täyttämään.

3.2.5 Varallisuusrikokset

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut petos, kavallus tai muu näihin rinnastettava rikos.

3.2.6 Katoaminen, unohtaminen ja varkaus

Vakuutuksesta ei korvata omaisuuden katoamista tai unohtamista eikä varkautta, jos,

● tapahtumahetkeä, -paikkaa eikä -olosuhteita voi määritellä tai

● katoaminen todetaan tapahtuneeksi vasta inventaarin yhtey- dessä.

3.2.7 Räjäytystyöt

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut ammat- timainen räjäytys- tai louhintatyö.

Vakuutuksen piiriin muutoin kuuluva vahinko korvataan kuiten- kin siltä osin kuin vakuutuksenottaja osoittaa, ettei vastuulliseksi todettu osapuoli kykene korvausvelvollisuuttaan täyttämään.

3.2.8 Ohjelmien ja tiedostojen tuhoutuminen

Vakuutuksesta korvataan ohjelmien tai sähköisessä muodossa olevien tiedostojen tuhoutuminen vain siinä tapauksessa, että itse vakuutuksen kohteena olevalle laitteelle tai tietovälineelle on ta- pahtunut näiden ehtojen mukaan korvattavaa vahinkoa. Edellä mainittujen ohjelmien tai tiedostojen palauttamisesta syntyneitä kuluja korvataan yhteensä enintään 3 000 euroon saakka.

3.2.9 Piirikortit ja tiedon tallennusvälineet

Vakuutuksesta ei korvata yksittäisen piirikortin, tiedon tallennus- välineen tai vastaavan komponentin toimintakyvyn lakkaamista tai toimimattomuutta, ellei sen syynä ole vakuutetun osoittama komponentin ulkopuolinen, äkillinen ja ennalta arvaamaton ta- pahtuma.

3.2.10 Pohjavesi

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut pohja- veden korkeuden muuttuminen.

3.2.11 Arvonalennus

Vakuutuksesta ei korvata arvon alentumista, eikä vahinkoa, joka ei vaikuta omaisuuden käyttökelpoisuuteen.

3.2.12 Tulva

Vakuutuksesta ei korvata

● jään liikkumisesta aiheutunutta vahinkoa, jollei liikkuminen ole aiheutunut vesistö- tai merivesitulvasta,

● vesistötulvasta, merivesitulvasta tai näiden seurauksena jään liikkumisesta aiheutunutta vahinkoa rakennukselle tai siellä olevalle irtaimistolle, jos rakennus on rakennettu ilman laissa säädettyä lupaa tai myönnetyn luvan vastaisesti,

● vahinkoa, joka korvataan julkisista varoista,

● vahinkoa, joka on aiheutunut suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirheestä.

3.2.13 Vesikatteen vuoto

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut vesikat- teen vuoto, ellei kyseessä ole äkillisestä ja ennalta arvaamatto- masta ulkopuolisesta tapahtumasta johtuneesta rikkoutumisesta aiheutunut vuotovahinko.

3.2.14 Xxxxx, kosteus tai kondenssivesi

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut

● kondenssivesi,

● kosteus, kuten mätänemistä, sienettymistä, lahoamista tai ha- jua,

● rakenteiden vesieristeiden läpi tai putkiston ja rakenteen liitty- mäkohdasta kuten lattiakaivon ja korokerenkaan välistä vuo- tanut neste,

● ehtojen kohdassa 2.1.3 mainittujen kuivanapitojärjestelmien toimimattomuus,

● putken tai laitteen ulkopuolinen syöpyminen tai ruostuminen,

● kuluminen, ruostuminen tai muu vähitellen tapahtuva syy.

3.2.15 Tuhoeläimet

Vakuutuksesta ei korvata hyönteisten, jäniseläinten tai jyrsijöiden aiheuttamia vahinkoja eikä niiden torjunta- ja hävittämiskustan- nuksia. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin jäniseläinten ja jyrsi- jöiden puremalla aiheutetut palo- ja vuotovahingot.

3.2.16 Tietomurrot, haittaohjelmat ja palvelunestohyökkäykset

Vakuutuksesta ei korvata laitteen toimimattomuutta, joka aiheutuu:

● tietomurrosta, jolla tarkoitetaan oikeudetonta tunkeutumista tietojärjestelmään

● haittaohjelmasta, tietoliikenteen häirinnästä tai muusta vastaa- vasta vahingonteosta, joka kohdistuu ohjelmiin, tiedostoihin tai laitteisiin.

ES 4 Suojeluohjeet

Suojeluohjeiden noudattaminen

Suojeluohjeet ovat osa vakuutussopimusta. Vakuutetun tulee noudattaa vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai muutoin kir- jallisesti annettuja suojeluohjeita. Jos vakuutettu laiminlyö suo- jeluohjeiden noudattamisen tahallaan tai huolimattomuudella, jota ei voida pitää vähäisenä ja suojeluohjeen noudattamatta jät- tämisellä on ollut vaikutusta vahingon syntyyn tai sen määrään, voidaan tulevaa korvausta alentaa tai se voidaan evätä yleisten sopimusehtojen mukaisesti.

Vakuutetun tulee noudattaa vakuutettua omaisuutta ja toimintaa koskevia säädöksiä ja viranomaismääräyksiä. Rakennukset, ko- neet ja laitteet tulee pitää rakennuslain, rakentamismääräysten ja työsuojelumääräysten mukaisessa kunnossa. Rakennusten, konei- den ja laitteiden käyttöohjeita ja huolto-ohjelmia tulee noudattaa sekä havaitut viat ja puutteet tulee korjata välittömästi.

Vakuutussopimukseen liittyvät erilliset suojeluohjeet on mainittu vakuutuskirjassa.

ES 5 Arvioimis- ja korvaussäännöt

Tämä vakuutus on vakuutuskirjaan merkityn mukaisesti joko täysarvovakuutus, jolloin vakuutuksen kohde on vakuutettu il- man sovittua vakuutusmäärää ja vakuutusmaksu perustuu raken- nuksen ilmoitettuun tilavuuteen, tai sovittuun vakuutusmäärään perustuva vakuutus.

5.1 Vakuutusmäärä

Omaisuus on vakuutettu sovitusta, kullekin vakuutuksen kohteel- le vakuutuskirjaan merkitystä vakuutusmäärästä, joka on vakuu- tuskirjaan merkityllä indeksillä tarkistettuna (ks. kohta Indeksieh- dot) vahingon sattuessa suoritettavan korvauksen yläraja.

Vakuutusmäärä on vakuutusmaksun laskentaperuste ja ylin kor- vausmäärä, mutta se ei ole vahingon määrän tai sen arvioimisen peruste.

Vakuutusmäärän peruste on merkitty vakuutuskirjaan. Se on jo- kin seuraavista:

5.1.1 Täysarvo

Täysarvovakuutuksessa vakuutuksen kohde on vakuutettu ilman sovittua enimmäiskorvausta ja vakuutusmaksu perustuu ilmoitet- tuun rakennuksen tilavuuteen. Kohteen todellinen tilavuus las- ketaan Rakennustietosäätiön RT-kortissa annetun määritelmän mukaan.

5.1.2 Jälleenhankinta-arvo

Jälleenhankinta-arvo on rahamäärä, joka tarvitaan uuden saman- laisen tai lähinnä vastaavan omaisuuden hankkimiseen samalle paikalle.

Ellei toisin ole vakuutusyhtiön kanssa sovittu, vakuutusmäärä pe- rustuu omaisuuden jälleenhankinta-arvoon.

5.1.3 Päivänarvo

Päivänarvo on rahamäärä, joka saadaan, kun jälleenhankinta- arvosta vähennetään, mitä omaisuus on arvossa menettänyt iän, käytön, tekniikan vanhentumisen, käyttökelpoisuuden alenemi- sen tai muun sellaisen syyn johdosta. Päivänarvoa määriteltäessä rakennusten osalta huomioon otetaan myös omaisuuden käypä arvo. Käyvällä arvolla tarkoitetaan rahamäärää, joka olisi saatu, jos omaisuus olisi myyty normaalisti ennen vahinkoa.

Päivänarvo ei voi ylittää omaisuuden jälleenhankinta-arvoa.

5.1.4 Ensiriski

Ensiriski on vakuutuskirjaan merkitty vakuutuksen kohteelle sovittu vakuutusmäärä. Ensiriskivakuutuksessa ei sovelleta ali- vakuutussäännöksiä (ks. kohta 5.5.2 Alivakuutus). Muilta osin sovelletaan arvioimis- ja korvaussäännösten määräyksiä.

5.2 Korvauksen laajuus

Vakuutuksesta korvataan vakuutetulle omaisuudelle aiheutunut suoranainen esinevahinko. Xxxxxxx on enintään omaisuuden, kun- kin esineen tai omaisuuserän sovittu vakuutusmäärä vahinkohet- ken mukaisesti indeksillä tarkistettuna (ks. kohta Indeksiehdot).

Lisäksi vakuutuksesta korvataan suoranaisen esinevahingon kor- jaamiseksi tai jälleenhankinnan suorittamiseksi välttämättömät vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset ja maan kaivu- ja täyttökustannukset.

5.3 Omaisuuden arvon ja esinevahingon määrän laskeminen

5.3.1 Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä

Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä saadaan, kun omaisuudella välittömästi ennen vahinkoa olleesta arvosta vähen- netään jäljelle jääneen omaisuuden arvo (jäännösarvo). Molem- mat arvot lasketaan jälleenhankinta-arvon mukaan. (Jälleenhan- kinta-arvon käsite on määritetty edellä kohdassa 5.1.2)

Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset, kuitenkin enintään jälleenhankinta-arvon ja jäännösarvon erotus.

Jos kuitenkin esineen arvo on vahinkohetkeen mennessä laskenut niin, että päivänarvo on ollut alle 50 % jälleenhankinta-arvosta välittömästi ennen vahinkoa, vahingon määrä lasketaan päivän- arvon mukaan (ks. kohta 5.3.2). Xxxxx vahingoittunut esine arvi- oidaan erikseen.

Korvauksista vähennetään vakuutusehdon kohdissa 5.3.4 ja 5.3.5 mainitut ikävähennykset.

5.3.2 Päivänarvon mukainen vahingon määrä

Päivänarvon mukainen vahingon määrä saadaan, kun päivänar- vosta vähennetään jäljelle jääneen omaisuuden arvo (jäännösar- vo). Molemmat arvot lasketaan päivänarvon mukaan. (Päivänar- von käsite on määritetty edellä kohdassa 5.1.3)

Jos omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustan- nukset, kuitenkin enintään päivänarvo vähennettynä päivänarvo- perusteisella jäännösarvolla.

Jos omaisuutta ei jälleenrakenneta tai korjata, päivänarvon mu- kainen vahingon määrä ei voi ylittää omaisuuden käypää arvoa.

Korvauksista vähennetään vakuutusehdon kohdissa 5.3.4 ja 5.3.5 mainitut ikävähennykset.

5.3.3 Ensiriskin mukainen vahingon määrä

Jos omaisuus on vakuutettu ensiriskivakuutuksella, poikkeaa korvaus jälleenhankinta- ja päivänarvokorvauksesta siltä osin, et- tei alivakuutussääntöä sovelleta. (Ensiriskin käsite on määritetty edellä kohdassa 5.1.4)

Korvauksista vähennetään vakuutusehdon kohdissa 5.3.4 ja 5.3.5 mainitut ikävähennykset.

5.3.4 Vahingon määrä koneen ja laitteen rikkoutumisvahingoissa

Kohdassa 2.1.1 (ES) mainitulle omaisuudelle aiheutuneissa kor- vattavissa rikkoutumisvahingoissa tehdään kaikista korjaus- tai jälleenhankintakustannuksista mukaan lukien kohdassa 5.2 mai- nitut esinevahinkoon kuuluvat kustannukset 5 % vähennys jokai- selta alkaneelta käyttövuodelta viidennestä käyttövuodesta alka- en. Käyttövuosien laskeminen aloitetaan käyttövuotta seuraavan kalenterivuoden alusta. Vähennys lasketaan kertomalla poisto- prosentti käyttövuosien lukumäärällä. Vähennystä ei kuitenkaan sovelleta kohdassa 2.1.2 (ES) mainitulle omaisuudelle aiheutu- neissa vahingoissa.

5.3.5 Vahingon määrä vuotovahingoissa

Jos vahingon on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun äkillinen, ennalta arvaamaton vuoto rakennukseen kiinteästi asennetusta:

● rakennusta palvelevasta vesijohdosta tai jätevesiviemäri-, läm- pö-, jäähdytys-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta, öljysäiliöstä, sisäpuolisesta sadevesiviemäristä, pore- tai uima-altaan putkis- tosta tai näihin kiinteästi liitetystä koneesta, laitteesta tai

● aineen säilytysastiasta

tehdään vuotovahingoissa vahingon aiheuttaneen johdon, putkis- ton tai muun laitteen iän perusteella kaikista rakennuksen kor- jaus- tai jälleenhankintakustannuksista ikävähennys seuraavan taulukon mukaisesti.

Johdon, putkiston tai muun laitteen ikä / v	%
11 – 20	10
21 – 30	20
31 – 40	40
41 – 50	50
51 tai yli	60

Ikävähennys on kuitenkin enintään 20 000 euroa vahinkoa kohti.

Johdon, putkiston tai muun laitteen ikä lasketaan asennusvuotta seuraavan kalenterivuoden alusta.

5.4 Arvonlisävero

Vahingon määrää laskettaessa otetaan huomioon arvonlisäveroa koskevat säännökset. Veron osuutta ei korvata silloin, kun se voi- daan vähentää korvauksen saajan verotuksessa.

Arvolisäveroa ei korvata myöskään silloin, kun vakuutetulla on palautusoikeus arvonlisäveroon.

5.5 Xxxxxxxxxx määrä

Korvauksen määrä saadaan, kun vahingon määrästä vähennetään omavastuu.

5.5.1 Omavastuut

Vakuutuksenottajalla on jokaisessa vahinkotapahtumassa vakuu- tuskirjaan merkitty tai näissä ehdoissa määritetty omavastuu. Korvauksen määrää laskettaessa vahingon määrästä vähennetään ennen omavastuuta mahdolliset ikään perustuvat ikävähennyk- set.

5.5.1.1 Omavastuu tulitöissä

Jos vahinko on aiheutunut tulitöistä (ks. kohta 4.1.1), on vakuu- tuksenottajan omavastuu vakuutuskirjaan merkityn omavastuun kymmenkertainen määrä, kuitenkin enintään 20 000 euroa tai tätä suurempi vakuutuskirjaan merkityn omavastuun määrä.

5.5.1.2 Omavastuu palonkestävän jätekatoksen tai syväsäiliön palovahingossa

Omavastuuta ei vähennetä, jos palonkestävä jätekatos tai syväsäi- liö on rajoittanut korvattavan palovahingon määrää.

5.5.1.3 Omavastuu hälyttimen rajoittamissa vuotovahingossa

Omavastuuta ei vähennetä, jos vuotovahinko on pienentynyt siitä syystä, että vakuutuspaikassa oleva vuotohälytyslaitteisto on toi- minnallaan rajoittanut korvattavan vuotovahingon määrää.

5.5.1.4 Omavastuu vuotovahingossa

Mikäli vahingon on aiheuttanut avoinna olevasta johtoverkkoon kuuluvasta hanasta, sulkuventtiilistä tai suihkulaitteesta virran- nut neste, omavastuu on jokaisessa vahingossa 25 % vahingon määrästä, kuitenkin vähintään vakuutuskirjaan merkitty omavas- tuu, ellei vahinko ole seurausta hanan, sulkuventtiilin tai suihku- laitteen mekaanisesta rikkoontumisesta.

5.5.2 Alivakuutus Täysarvovakuutus

Jos rakennuksen vakuutuskirjassa mainittu tilavuus on todellista tilavuutta pienempi, vakuutuksesta korvataan vain niin suuri osa vahingon määrästä kuin vakuutuskirjassa mainitun tilavuuden ja todellisen tilavuuden välinen suhde osoittaa. Todellinen tilavuus lasketaan RT-kortissa annetun määritelmän mukaan.

Vakuutusmäärään perustuva vakuutus

Jos vakuutusmäärä on omaisuuden arvoa pienempi, on kyseessä alivakuutus. Vakuutuksesta korvataan alivakuutetulle omaisuu- delle tai etuudelle sattuneesta vahingosta ainoastaan niin suuri osa vahingosta kuin vakuutusmäärän ja omaisuuden arvon väli- nen suhde osoittaa.

5.5.3 Ylivakuutus

Vakuutuksesta ei korvata ylivakuutetulle omaisuudelle sattuneen vahingon johdosta enempää kuin vahingon peittämiseksi tarvitaan.

Täysarvovakuutus

Jos rakennuksen vakuutuskirjaan merkitty tilavuus on todellista tilavuutta suurempi, on kyseessä ylivakuutus.

Vakuutusmäärään perustuva vakuutus

Jos vakuutusmäärä on omaisuuden arvoa suurempi, on kyseessä ylivakuutus.

5.6 Xxxxxxxxxx suorittaminen

Ensin suoritetaan päivänarvon mukainen korvaus. Jälleenhankin- ta-arvon ja päivänarvon mukaisten korvausten erotus suoritetaan, kun vahingoittunut omaisuus kahden vuoden kuluessa vahingos- ta on korjattu tai omaisuuden tilalle on hankittu samanlaatuista ja samaan käyttöön tarkoitettua omaisuutta samalle paikalle.

Oikeus jälleenhankinta-arvon ja päivänarvon mukaisten korvaus- ten erotukseen on vain vakuutuksenottajalla tai kolmannen hen- kilön hyväksi tehdyssä vakuutuksessa tällä henkilöllä. Oikeutta ei voi siirtää.

Jos rakentaminen viivästyy viranomaisen toimen johdosta, kah- den vuoden aikaan lisätään viivästysaika.

5.7 Rakennuksen jäännösarvo

5.7.1 Jäännösarvon alentumisen korvaaminen

Jos rakennus- tai tielainsäädännön perusteella voimassa oleva ra- kennuskielto tai rakentamisrajoitus estää vahingossa säilyneiden rakennusosien käyttämisen rakennuksen kunnostamisessa, kor- vataan myös jäännösarvon alentuminen.

5.7.2 Poikkeuslupa

Vakuutuksenottajan tulee esittää selvitys siitä, että rakennuskielto tai rakentamisrajoitus on voimassa.

Jos vakuutusyhtiö pyytää, vakuutuksenottajan tulee hakea poik- keuslupaa saattaakseen rakennuksen entiseen kuntoonsa, sekä, jollei lupaa myönnetä, hakea muutosta päätökseen. Vakuutuk- senottajan tulee vakuutusyhtiön pyynnöstä valtuuttaa vakuutus- yhtiö edustamaan häntä poikkeusluvan hakemisessa.

5.8 Muita korvaukseen liittyviä säännöksiä

5.8.1 Rahakorvauksen vaihtoehdot

Vakuutusyhtiöllä on oikeus rakennuttaa, hankkia tai korjauttaa hävinnyt tai vahingoittunut omaisuus sen sijaan, että maksaisi korvauksen rahana.

Vakuutusyhtiöllä on oikeus määrätä rakentaja tai korjaaja, joka uudelleen rakentaa tai korjaa omaisuuden, tai määrätä hankinta- paikka, josta vastaavanlainen omaisuus hankitaan.

5.8.2 Vahingon selvittelykulut

Vakuutusyhtiö on velvollinen korvaamaan vain toimeksiannos- taan suoritettuja vahinkokartoituksia, tai muita vahingon ratkai- semiseksi tai vahingon määrän arvioimiseksi tehtyjä tarpeellisia selvityksiä. Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen korvaamaan muita kartoituksia tai selvityksiä, ellei niistä ole etukäteen sovittu va- kuutusyhtiön kanssa.

5.8.3 Kiinnitettävissä oleva omaisuus

Sellaisesta omaisuudesta, johon voidaan vahvistaa kiinnitys, suo- ritetaan korvaus vakuutuksenottajalle vasta, kun hän on selvit- tänyt, että omaisuutta ei ole kiinnitetty velan vakuudeksi tai että kiinnityksenhaltijat ovat suostuneet korvauksen suorittamiseen vakuutuksenottajalle (vrt. Yrityskiinnityslaki 13 § ja Maakaari 17 luku 8 §).

Kiinteistön osalta selvitystä ei vaadita, mikäli vakuutuksenottaja osoittaa, että

● vahinko on korjattu,

● korvauksen käyttämisestä vahingoittuneen omaisuuden kor- jaamiseen on annettu vakuus,

● korvauksen määrä on kiinteistön arvoon verrattuna vähäinen tai

● kun muutoin on ilmeistä, ettei korvauksen nostaminen heiken- nä velkojan mahdollisuutta saada suoritusta saamiselleen.

5.8.4 Vakuutusyhtiön oikeus lunastaa vahingoittunut omaisuus

Vakuutuksen kohteena oleva omaisuus jää vahingoittuneenakin omistajalleen. Vakuutusyhtiöllä on kuitenkin oikeus lunastaa jäl- jelle jäänyt omaisuus tai osa siitä. Lunastus korvataan samalla pe- rusteella (joko jälleenhankinta-arvon tai päivänarvon perusteella) kuin kyseisen esineen tai omaisuuserän vahinkokin.

5.8.5 Vakuutuksenottajan velvollisuus palauttaa takaisin saatu omaisuus

Jos vakuutuksenottaja saa menetettyä omaisuutta takaisin korva- uksen maksamisen jälkeen, hänen tulee viipymättä luovuttaa se vakuutusyhtiölle tai palauttaa korvaus sen osalta.

ES 6 Indeksiehdot

Vakuutus on sidottu vakuutuskirjassa mainittuun indeksiin.

6.1 Vakuutusmaksun tai vakuutusmäärän indeksitarkistus vakuutuskausittain

Täysarvovakuutus

Vakuutusmaksu on sidottu vakuutuskirjassa mainittuun indek- siin. Vakuutusmaksu tarkistetaan jokaisen vakuutuskauden al- kamispäivänä. Vakuutusmaksua muutetaan tuolloin yhtä monta prosenttia kuin tarkistusindeksi poikkeaa perusindeksistä.

Perusindeksi on vakuutuksen alkamisvuotta edeltäneen vuoden elokuun rakennuskustannusindeksi.

Tarkistusindeksi on vakuutuskirjaan merkityn vakuutuskauden alkamiskuukautta edeltäneen kalenterivuoden elokuun rakennus- kustannusindeksi.

Vakuutusmäärään perustuva vakuutus

Vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä tarkistetaan jokaisen vakuutuskauden alkamispäivänä. Vakuutusmäärää muutetaan

tuolloin yhtä monta prosenttia kuin tarkistusindeksi poikkeaa pe- rusindeksistä. Samalla vakuutusmäärään lisätään vakuutuskau- den aikana tehtyjen ja ilmoitettujen investointien määrä.

Perusindeksi on ensimmäisen vakuutuskauden alkamiskuukautta viisi kuukautta aikaisemman kalenterikuukauden indeksi.

Tarkistusindeksi on vakuutuskirjaan merkittyä vakuutuskauden alkamiskuukautta viisi kuukautta aikaisemman kalenterikuukau- den indeksi.

Vakuutusmaksut muuttuvat tarkistettua vakuutusmäärää vastaa- viksi.

6.2 Vakuutusmäärä vahinkohetkellä (Ei koske täysarvovakuutusta)

Vakuutusmäärä on vahingon sattuessa yhtä monta prosenttia va- kuutuskirjaan merkitystä alkuperäisestä vakuutusmäärästä kuin viisi kuukautta aikaisemman kalenterikuukauden indeksi on pe- rusindeksistä.

Vahinkohetken vakuutusmäärässä otetaan lisäksi huomioon va- kuutuskauden aikana ennen vahinkoa kyseessä olevaan vakuu- tuspaikkaan tehdyt rakennus- ja koneinvestoinnit, kuitenkin seu- raavin rajoituksin

● investoinnit perustuvat samaan toimintaan, johon vakuutuk- sen kohteena olevaa omaisuutta on käytetty,

● indeksin noususta ja investoinneista johtuva kunkin vakuu- tuskirjan kohdan vakuutusmäärän nousu voi yhteensä olla enintään 15 % vakuutuskirjaan merkitystä vakuutusmäärästä, kuitenkin enintään vakuutuskirjassa mainittu määrä.

ES 7 Monivakuutus

Jos sama omaisuus on vakuutettu usealla vakuutuksella saman vahingon varalta, on kyseessä monivakuutus, jolloin korvaus las- ketaan Vakuutussopimuslain mukaisesti.

VA VASTUUVAKUUTUS

VA 1 Vakuutuksen tarkoitus

Pohjola Vakuutus Oy tai A-Vakuutus Oy (jäljempänä vakuutusyh- tiö) sitoutuu näiden ehtojen sekä Yleisten sopimusehtojen (YL) mukaisesti

● korvaamaan kohdassa VA 2.1 mainitut vahingot ja ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset,

● huolehtimaan vahingonkorvauksen perusteiden ja määrän sel- vityksestä,

● neuvottelemaan xxxxxxxxxx vaatijan kanssa ja

● hoitamaan tai korvaamaan oikeudenkäynnin, jos korvauskysy- mys joutuu oikeuskäsittelyyn.

VA 2 Korvattavat vahingot ja niihin liittyvät rajoitukset

2.1 Korvattavat vahingot

Vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön omistajana toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko,

● joka todetaan vakuutuskauden aikana ja

● josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vakuutuksesta korvataan myös tietosuojalain tai EU:n tietosuo- ja-asetuksen mukainen toiselle aiheutunut puhdas taloudellinen vahinko, jonka on aiheuttanut vakuutetussa toiminnassa vakuu- tuksen voimassaoloaikana todettu henkilötiedon lainvastainen käsittely, ja josta vakuutettu on korvausvastuussa rekisterinpitä- jän ominaisuudessa.

2.2 Rajoitukset

2.2.1 Itselle aiheutunut vahinko

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu vakuutuk- senottajalle tai vakuutetulle itselleen.

2.2.2 Käytettävänä oleva omaisuus

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin tapahtuessa oli vakuutetun hallussa, lainassa tai muutoin vakuutetun hyödykseen käytettä- vänä.

Lisäturva tilapäisesti lainatulle työkoneelle tai laitteelle

Lisäturvasta korvataan vakuutettua toimintaa varten tilapäisesti lainatulle työkoneelle tai laitteelle aiheutettu vahinko.

Lisäturva ei kuitenkaan kata vahinkoa,

● joka on aiheutunut vakuutetun vuokralle ottamalle tai muulla tavoin vakuutetun käytössä olevalle käyttöomaisuuteen rinnas- tettavalle omaisuudelle,

● joka syntyy vakuutusturvan tarkoittamalle omaisuudelle sellai- sista tekijöistä, teosta tai olosuhteista, joiden perusteella vahin- goittuminen on ollut ennalta arvattavissa tai

● joka johtuu omaisuuden katoamisesta tai unohtamisesta.

Vakuutusmäärä tämän lisäturvan perusteella korvattavissa vahin- goissa on 20.000 euroa vahinkoa kohden ja 40.000 euroa vakuu- tuskauden aikana yhteensä. Tämä vakuutusmäärä sisältyy Toi- minnan vastuuvakuutuksen vakuutusmäärään.

2.2.3 Käsiteltävänä tai huolehdittavana oleva omaisuus

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana oli vakuutetun tai jon- kun muun tämän lukuun

● valmistettavana, asennettavana, korjattavana, käsiteltävänä, taikka muulla tavoin työn kohteena,

● säilytettävänä,

● suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutetun toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri tai

● muulla tavoin huolehdittavana.

2.2.4 Sopimusvastuu

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa siltä osin kuin korvausvastuu perustuu vakuutuksenottajan tekemään sopimukseen, takuuseen tai muuhun sitoumukseen ellei tällaista korvausvastuuta olisi il- man mainittua sitoumusta.

2.2.5 Ympäristövahingot

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

● veden, ilman tai maaperän pilaantumisesta,

● savusta, noesta, pölystä, höyrystä, kaasusta,

● melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai hajusta taikka

● muusta vastaavasta häiriöstä.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin äkillinen vahinko, jonka syy- nä on satunnainen tai yksittäinen virhe tai laiminlyönti taikka ra- kennukseen, laitokseen tai laitteeseen vakuutuksenottajan korva- usvastuun perustavasta syystä äkillisesti tai odottamatta syntynyt vika tai puute. Lisäksi edellytetään, että myös vahingon syntymi- nen edellä mainitut edellytykset täyttävän syyn seurauksena on tapahtunut äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti eikä perustu hitaaseen, vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen tai jatkettuun te- koon tai laiminlyöntiin taikka muutoin toistuviin tapahtumiin.

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että vakuutuk- senottaja on tiennyt pilaantumisesta, päästöstä tai muusta häiriös- tä viimeistään neljäntoista vuorokauden kuluttua sen alkamisesta ja tehnyt kirjallisen korvausvaatimuksen vakuutuksenantajalle

kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa pilaantumisen, pääs- tön tai muun häiriön alkamisesta.

Ympäristövahinkojen torjuntatoimenpiteistä ja niistä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta ks. kohta 3.4 Torjuntakulut.

2.2.6 Viranomaiskustannukset ympäristövahingoissa

Vakuutuksesta ei korvata ympäristövahinkojen korvaamisesta an- netun lain mukaisia viranomaisten suorittamien torjunta- ja en- nalleen palauttamistoimenpiteiden kustannuksia.

2.2.7 Xxxxxxx ja tulviminen

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

● kosteudesta tai

● sadeveden tai sulamisveden, jäteveden, meren tai vesistöjen aiheuttamasta tulvimisesta.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin äkillinen vahinko, jonka syy- nä on satunnainen tai yksittäinen virhe tai laiminlyönti taikka ra- kennukseen, laitokseen tai laitteeseen vakuutuksenottajan korva- usvastuun perustavasta syystä äkillisesti tai odottamatta syntynyt vika tai puute. Lisäksi edellytetään, että myös vahingon syntymi- nen edellä mainitut edellytykset täyttävän syyn seurauksena on tapahtunut äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti eikä perustu hitaaseen, vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen tai jatkettuun te- koon tai laiminlyöntiin taikka muutoin toistuviin tapahtumiin.

Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata tulvimisesta aiheutunutta vahinkoa, jonka syynä on vesi- tai viemäriputken suunnittelu-, mitoitus-, tai rakennusvirhe.

2.2.8 Pohjavesi

Vakuutuksesta ei korvata pohjaveden korkeuden muuttumisesta aiheutunutta vahinkoa.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin vahinko, jonka syynä on sa- tunnaisen virheen aiheuttama tilapäinen tapahtuma tai olosuhde taikka se, että rakennukseen tai laitteeseen on syntynyt vika tai puute äkillisesti ja arvaamattomasti.

2.2.9 Vesi- ja ilma-aluksen käytöstä aiheutunut vahinko

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

● rekisteröitävän aluksen tai rekisteröitävän veneen käytöstä, ellei käyttö liity vakuutuksenottajan itselleen suorittamaan työhön tai

● ilma-aluksen käyttämisestä ilmailuun, kun vakuutuksenotta- ja on korvausvelvollinen ilma-aluksen haltijana, omistajana, käyttäjänä, ilma-aluksessa tehtävää suorittavana tai näiden työnantajana.

2.2.10 Louhinta- ja räjäytystyö

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka johtuu vieraalla työvoi- malla tai toiselle suoritetusta louhinta- tai räjäytystyöstä taikka siitä aiheutuvasta maanpainumasta tai maansiirtymästä.

2.2.11 Lääke- tai potilasvahinko, työtapaturma, työperäinen altistuminen tai ammattitauti

Vakuutuksesta ei korvata

● potilasvahinkolain tarkoittamaa potilasvahinkoa,

● lääkkeen aiheuttamaa henkilövahinkoa,

● vahinkoa siltä osin kuin se korvataan vakuutetun työtapatur- ma- ja ammattitautilain mukaisen vakuutuksen perusteella tai

● ammattitaudista tai muusta työperäisestä altistumisesta aiheu- tunutta vahinkoa tai sairautta.

2.2.12 Liikennevahinko

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu liikennevakuu- tuslain tai vastaavan ulkomaisen lain mukaisesta moottoriajoneu- von liikenteeseen käyttämisestä.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin Suomessa sattunut liikenne- vakuutuslain 40 § 2 momentissa mainittu liikennevakuutuksesta korvaamatta jäävä liikennevahinko, joka on aiheutunut ajoneu-

von omistajan tai haltijan muulle kuin ajoneuvossa olevalle omai- suudelle.

Vakuutuksesta korvataan myös liikennevakuutuslain 42 §:ssä mainittu liikennevakuutuksesta korvaamatta jäävä liikennevahin- ko, kun se on aiheutunut kuormauksen, kuorman purkamisen tai muun työsuorituksen aikana

● ajoneuvon ollessa liikkumattomana ajoneuvon omistajalle, kuljettajalle tai muulle henkilölle, joka suorittaa tässä tarkoi- tettua työtä.

● työsuorituksen kohteena olevalle omaisuudelle taikka tähän toimintaan osalliselle toiselle ajoneuvolle.

Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata

● vakuutetun nostotoiminnan kohteena olleelle, hinattavana tai kuljetettavana olleelle omaisuudelle aiheutunutta vahinkoa.

● vakuutetun omalle tai ehtokohdassa 2.2.2 mainitulle omaisuu- delle aiheutettua vahinkoa.

● henkilövahinkoa siltä osin kuin se korvataan työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vakuutuksen perusteella (ks. kohta 2.2.11).

Jos valtiossa, jossa vahinko tapahtuu, ei ole Suomen liikenne- vakuutusta vastaavaa lakia, ei vakuutuksesta korvata vahinkoa, joka aiheutuu moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä.

2.2.13 Kemialliset ja muut aineet tai tuotteet

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa tai kustannuksia, jotka johtuvat

● asbestista, piidioksidista, kvartsipölystä, kemiallisista ja muis- ta aineista tai tuotteista,

● homeesta tai sieni- tai bakteerikasvustoista.

2.2.14 Kunnian tai yksityiselämän loukkaaminen

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu kunnian tai yk- sityiselämän loukkaamisesta.

2.2.15 Sakko

Vakuutuksesta ei korvata sakkoa tai muuta sen kaltaista seuraa- musta.

2.2.16 Tiedossa ollut vahingonuhka

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jos virhe, virheellisyys tai muu korvausvastuun peruste oli tai olisi pitänyt olla vakuutuk- senottajan tiedossa vakuutuksen tullessa voimaan.

2.2.17 Muu vastuuvakuutus

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka korvataan vakuutuk- senottajan muusta vastuuvakuutuksesta.

2.2.18 Avaimen katoaminen

Vakuutuksesta korvataan toisen käytössä olevien tilojen avaimen katoamisen seurauksena syntyneitä lukkojen sarjoitus- tai uusi- miskustannuksia vain seuraavien edellytysten vallitessa yhtäai- kaisesti,

● vakuutuksenottajan palveluksessa oleva työntekijä tai hallinto- elimiin kuuluva henkilö on virheellä tai laiminlyönnillä aiheut- tanut avaimen katoamisen,

● on ilmeistä, että avain on sellaisen hallussa, jolla siihen ei ole oikeutta ja tämän seurauksena välitön anastuksen vaara uhkaa tiloissa säilytettävää omaisuutta ja

● vakuutuksenottaja olisi vahingonkorvausvastuussa anastusva- hingosta.

Ks. myös kohta 3.9 Erityisomavastuut

2.2.19 Tupakka

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu tupakasta, tu- pakkatuotteista tai tupakansavusta.

2.2.20 EU:n ympäristövastuudirektiivin mukaisten vahinkojen korjaamis- tai ennallistamiskustannukset

Vakuutuksesta ei korvata kustannuksia, jotka perustuvat EU:n ympäristövastuudirektiiviin (2004/35/EY) tai vastaavaan lainsää- däntöön luontovahinkojen korjaamisesta tai ennallistamisesta eikä muita näihin vahinkoihin liittyviä kustannuksia tai korvauksia.

Lisäturva ympäristövahingon korjaamiskustannuksille

Lisäturvasta korvataan kuitenkin EU:n ympäristövastuudirektii- vin mukaiset korjaamiskustannukset, jotka johtuvat ehtokohdan

2.2.5 mukaan korvattavasta ympäristövahingosta. Lisäturva on voimassa EU:n alueella. Suomen ulkopuolella tapahtuvista va- hingoista korvataan enintään EU:n ympäristövastuudirektiivin vähimmäisvaatimusten mukaiset kustannukset. Lisäturvasta kor- vataan kustannukset toimivaltaisen viranomaisen edellyttämistä vahingon rajoittamis- tai ehkäisemistoimenpiteistä sekä ensisijai- sista, täydentävistä ja korvaavista korjaamistoimenpiteistä, siten kuin ne on määritelty EU:n ympäristövastuudirektiivissä. Kustan- nukset korjaamistoimenpiteistä korvataan vain, mikäli vakuutus- yhtiö on ne etukäteen hyväksynyt. Muilta osin noudatetaan VA vakuutusehtoja ja vakuutuskirjassa todettua.

Vakuutusmäärä tämän lisäturvan perusteella korvattavissa va- hingoissa on 500.000 euroa vahinkoa kohden ja vakuutuskauden aikana yhteensä. Tämä vakuutusmäärä sisältyy Toiminnan vas- tuuvakuutuksen vakuutusmäärään.

VA 3 Korvaussäännöt

3.1 Vakuutusyhtiön velvollisuudet

Vakuutusyhtiö selvittää, onko vakuutuksenottajalla vahingonkor- vausvelvollisuutta ilmoitetusta, vakuutuksen korvauspiiriin kuu- luvasta vahingosta, jonka määrä ylittää vakuutuksen omavastuun ja neuvottelee korvauksen vaatijan kanssa.

Jos vakuutuksenottaja korvaa vahingon, sopii siitä tai hyväksyy vaatimuksen, ei tämä sido vakuutusyhtiötä, ellei korvauksen määrä ja peruste ole ilmeisesti oikea.

Jos vakuutusyhtiö on päässyt vahingonkärsijän kanssa sopimuk- seen vahinkojen korvaamisesta eikä vakuutuksenottaja tähän suostu, vakuutusyhtiö ei ole tämän jälkeen velvollinen korvaa- maan sen jälkeen aiheutuneita kustannuksia eikä suorittamaan enempää kuin se edellä mainitun sopimuksen perusteella olisi korvannut. Vakuutusyhtiö ei myöskään ole velvollinen selvittä- mään asiaa enempää.

3.2 Vakuutuksenottajan velvollisuudet

Vakuutuksenottaja on velvollinen

● omalla kustannuksellaan osallistumaan vahingon selvittelyyn,

● esittämään vakuutusyhtiölle hallussaan olevat tiedot, asiakirjat sekä muun aineiston, joilla on merkitystä vahingon selvittelyssä,

● hankkimaan tai valmistamaan tarpeelliset selvitykset ja tutki- mukset, jotka ovat kohtuullisin kustannuksin vakuutuksenot- tajan saatavilla sekä

● varaamaan vakuutusyhtiölle mahdollisuuden myötävaikuttaa sovinnollisen ratkaisun aikaansaamiseen.

3.3 Vahingonkorvaus

Vakuutuksesta korvataan se vahingonkorvaus, jonka vakuutuk- senottaja on velvollinen maksamaan. Vahingonkorvauksen määrä lasketaan vahingonkorvausta koskevien säännösten ja oikeuskäy- tännön mukaisesti.

Vahingon määrää laskettaessa otetaan huomioon arvonlisävero- lain säännökset. Veron osuutta ei makseta silloin, kun se voidaan vähentää korvauksen saajan verotuksessa.

Jos usea on velvollinen yhteisvastuullisesti korvaamaan saman vahingon, vakuutuksesta korvataan ainoastaan se osa vahingosta,

joka vastaa vakuutuksenottajan osuutta korvausvelvollisuudesta. Jos muuta perustetta ei ole, korvausta maksetaan pääluvun mu- kaisesti.

3.4 Torjuntakulut

3.4.1 Välittömästi uhkaavan vahingon vaaran torjuntakulut

Vakuutetulla on vakuutustapahtuman välittömästi uhatessa tai sa- tuttua velvollisuus huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittami- sesta (ks. Yleiset sopimusehdot YL, kohta 6.2). Tämä velvollisuus koskee ainoastaan niitä toimenpiteitä, joilla poistetaan välitön toi- selle aiheutuvan vastuuvahingon uhka, mutta ei tätä pitemmälle ulottuvia vahingon jälkitoimia, ellei vakuutusyhtiön kanssa erik- seen toimenpiteistä sovita. Näistä välttämättömistä toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset korvataan vakuutuksesta.

3.4.2 Lisäedellytykset torjuntakulujen korvaamiselle omalle tai hallussa olleelle omaisuudelle aiheutetuissa ympäristövahingoissa

Jos vakuutuksenottaja aiheuttaa ympäristövahingon omalle tai hallussa olleelle omaisuudelle kuten maaperälle, on edellä koh- dassa 3.4.1 olevan lisäksi noudatettava seuraavaa.

Omalle tai hallussa olleelle omaisuudelle aiheutuvia vahinkoja ei korvata.

Torjuntakuluja korvataan vain ja ainoastaan tilanteissa, joissa vä- litön vaara uhkaa jonkun muun omaisuutta esimerkiksi ympä- ristöä pilaavien aineiden kulkeutuessa pohjaveden tai maaperän kautta omalta maalta muualle. Korvattavia toimenpiteitä ovat vain ne välttämättömät toimenpiteet, joilla vakuutuksesta korvat- tavan, jonkun toisen omaisuutta uhkaavan vahingon välitön uhka on saatu poistetuksi.

Ympäristövahingon satuttua voidaan joutua tekemään välittömän vaaran torjuntaa laajempia toimenpiteitä syntyneen tilanteen lop- puun hoitamiseksi. Näitä voivat olla esimerkiksi saastuneiden maamassojen kuljettaminen ja syntyneiden ongelmajätteiden hä- vittäminen tai neutralointi. Näistä toimenpiteistä syntyneitä kus- tannuksia ei korvata vastuuvakuutuksesta torjuntakuluina siinä- kään tapauksessa, että kyseessä ovat viranomaisten pakottavien määräysten mukaiset toimenpiteet.

3.4.3 Toimenpiteet ympäristövahingoissa

Ympäristövahingon (ks. kohta 2.2.5 Ympäristövahingot) uhates- sa tai satuttua vakuutuksenottajan on välittömästi ilmoitettava vahingosta vakuutusyhtiölle sen seikan varmistamiseksi, mitkä vahingon torjuntatoimenpiteet kuuluvat vastuuvakuutuksen kor- vauspiiriin (ks. kohdat 3.4.1 ja 3.4.2).

3.5 Selvittely- ja oikeudenkäyntikulut

Vakuutuksesta korvataan vahingon lisäksi vahingon selvittelystä aiheutuneet kohtuulliset ja tarpeelliset kustannukset, ei kuiten- kaan sellaisia vakuutuksenottajalle syntyviä selvityskustannuk- sia, jotka vakuutuksenottaja on vakuutusehtojen mukaan vel- vollinen itse maksamaan tai joista ei ole vakuutusyhtiön kanssa erikseen sovittu.

Xxxxxx vahingonkorvausvaatimus, joka perusteeltaan koskee va- kuutuksesta korvattavaa vahinkoa, joutuu oikeuden käsiteltäväk- si, on vakuutuksenottajan saatuaan tiedon oikeudenkäynnistä välittömästi ilmoitettava siitä vakuutusyhtiölle.

Mikäli vahingonkorvausvaatimus määrältään ja perusteeltaan koskee vakuutuksesta korvattavaa vahinkoa, maksaa vakuutusyh- tiö oikeudenkäynnistä aiheutuvat kustannukset edellyttäen, että

● vahinkoilmoitus on tehty ennen vastineen antamista ja

● vakuutusyhtiö hyväksyy käytetyn oikeudenkäyntiasiamiehen.

Jos oikeudenkäynnin kohteena on myös muita asioita, korvataan ainoastaan vakuutuksen piiriin kuuluvan korvausvaatimuksen osuus kustannuksista.

Vakuutusyhtiöllä on aina oikeus ottaa oikeudenkäynti hoidetta- vakseen.

3.6 Korvauksen enimmäismäärä

Yhden vahingon perusteella maksettavien korvausten yhteisenim- mäismäärä on vahingontorjunta-, selvitys-, neuvottelu-, korko- ja oikeudenkäyntikustannukset mukaan lukien vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä. Torjuntakustannukset korvataan Yleis- ten sopimusehtojen YL, kohdan 6.2 mukaisesti.

Tietosuojalain tai EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisessa taloudel- lisessa vahingossa korvauksen enimmäismäärä on yhdessä vahin- gossa ja yhteensä vakuutuskauden aikana 50 000 euroa.

Erityisehdoissa saattaa olla poikkeavia vakuutusmääriä.

3.7 Sarjavahinko

Samasta tapahtumasta tai olosuhteesta aiheutuneet vahingot kat- sotaan yhdeksi vahingoksi siitä riippumatta, onko vahingot to- dettu yhden vai useamman vakuutuskauden aikana. Jos tällaiset vahingot todetaan eri vakuutuskausien aikana, katsotaan ne koh- distuneiksi siihen vakuutuskauteen, jonka aikana ensimmäinen vahinko on todettu.

3.8 Omavastuut

Jokaisessa vahingossa vakuutuksenottajalla on vakuutuskirjaan merkitty omavastuu, joka vähennetään ehtojen mukaan lasket- tujen vahingonkorvauksen sekä torjunta-, selvitys-, neuvottelu-, korko- ja oikeudenkäyntikustannusten yhteismäärästä.

3.9 Erityisomavastuut

Tuli-, vedeneristys-, maankaivu- ja maansiirtotyöstä sekä avaimen katoamisesta aiheutuvasta vahingosta vakuutuksenottajan oma- vastuu on 10 % vahingon määrästä, kuitenkin vähintään 3 000 euroa ja enintään 20 000 euroa tai tätä suurempi vakuutuskirjaan merkitty omavastuun määrä.

Yhdyskunnan vesihuoltoa palvelevien putkistojen ja viemäreiden aiheuttamat vuoto- ja tulvimisvahingot

Vuoto- tai tulvimisvahingossa, joka on aiheutunut yhdyskunnan vesihuoltoa palvelevasta vesi-, sadevesiviemäri-, viemäri- tai lämpöputkijärjestelmästä taikka vastaavasta putkijärjestelmästä, vähennetään vahingon määrästä seuraavan taulukon mukainen erityisomavastuu

Putkiston ikä	Omavastuu %
20 - 30 vuotta	20 %
yli 30 vuotta	40 %

Johdon, putkiston tai muun laitteen ikä lasketaan asennus- tai uusimisvuotta seuraavan kalenterivuoden alusta. Jokaisessa va- hingossa vakuutuksenottajalla on kuitenkin vähintään vakuutus- kirjaan merkitty omavastuu.

TJ TOIMITUSJOHTAJAN JA HALLITUKSEN VASTUUVAKUUTUS

TJ 1 Vakuutuksen tarkoitus

Pohjola Vakuutus Oy tai A-vakuutus Oy (jäljempänä vakuutusyh- tiö) sitoutuu näiden ehtojen sekä Yleisten sopimusehtojen (YL) mukaisesti

● korvaamaan kohdassa TJ 3.1 mainitut vahingot ja ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset,

● huolehtimaan vahingonkorvauksen perusteiden ja määrän sel- vityksestä,

● neuvottelemaan xxxxxxxxxx vaatijan kanssa ja

● hoitamaan tai korvaamaan oikeudenkäynnin, jos korvauskysy- mys joutuu oikeuskäsittelyyn.

TJ 2 Vakuutetut

Vakuutettuja ovat vakuutuskirjaan merkityn asunto-osakeyhtiön, kiinteistöyhtiön tai asunto-osuuskunnan laillisesti valitut hallituk- sen jäsenet, varajäsenet ja yhtiökokouksen puheenjohtaja sekä toimitusjohtaja (isännöitsijä).

TJ 3 Korvattavat vahingot ja niihin liittyvät rajoitukset

3.1 Korvattavat vahingot

Vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa mainitun kiinteistön hallinnossa vakuutuksenottajalle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle aiheutettu sellainen taloudellinen vahinko

● joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon ja

● josta vakuutettu on vakuutuskauden aikana tapahtuneen teon tai laiminlyönnin seurauksena voimassa olevan Osakeyhtiö- lain, Asunto-osakeyhtiölain tai Osuuskuntalain mukaan korva- usvastuussa.

3.2 Rajoitukset

3.2.1 Sopimuksen mukainen työsuoritus

Vakuutuksesta ei korvata vakuutetun velvollisuutena olevan työn tuloksen korjaamiseksi suoritettua työtä tai työn uudelleen suorit- tamista siinäkään tapauksessa, että tuollaisen työn suorittaa joku muu kuin vakuutuksenottaja.

3.2.2 Henkilö- ja esinevahinko

Vakuutuksesta ei korvata henkilö- eikä esinevahinkoa tai sellai- seen yhteydessä olevaa taloudellista vahinkoa.

Esinevahingoksi luetaan myös muun muassa käteisen rahan, ar- vopapereiden, käyttämättömien postimerkkien, kuponkien, vek- selien, shekkien tai vastaavien saamistodistuksien tuhoutuminen, vaurioituminen tai hukkaan joutuminen.

3.2.3 Lukkojen sarjoitus- ja uusimiskulut

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu lukkojen sar- joittamisesta tai uusimisesta.

3.2.4 Sopimusvastuu

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa siltä osin, kun korvausvastuu perustuu vakuutetun tekemän sopimuksen sellaiseen määräyk- seen, jolla vakuutettu on ottanut itselleen enemmän vastuuta, kuin hänellä olisi voimassa olevan oikeuden mukaan ilman tuol- laista sopimusmääräystä.

3.2.5 Rahan maksaminen tai vastaanottaminen

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu laskuvirheestä tai muusta syystä käteistä rahaa maksettaessa tai vastaanotettaessa.

3.2.6 Vakuutetun oma palkka, palkkio tai etuus

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu vakuutetulle maksettavaa palkkaa, palkkiota tai muuta henkilökohtaista etuut- ta taikka korvausta koskevasta päätöksestä.

3.2.7 Sakko tai vero

Vakuutuksesta ei korvata sakkoa, veroa, tai muuta sen kaltaista seuraamusta.

3.2.8 Kunnian tai yksityiselämän loukkaaminen

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu kunnian tai yk- sityiselämän loukkaamisesta.

3.2.9 Vakuutusten voimassa pitäminen

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu vakuutetun vir- heestä tai laiminlyönnistä ottaa ja pitää voimassa tarvittavat ja riittävät vakuutukset vakuutuksenottajan lukuun.

3.2.10 Osakekaupat

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu siitä, että va- kuutettu hankkii suoraan tai epäsuorasti vakuutuksenottajan lu-

kuun vakuutuksenottajayhtiön, sen emoyhtiön tai sen tytäryhtiön osakkeita.

3.2.11 Työsopimus, työsopimuslaki ja tasa-arvolaki

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, kun korvausvastuu perustuu työsopimuksen, työ- tai virkaehtosopimuksen, työsopimuslain taikka tasa-arvolain rikkomiseen.

3.2.12 Tiedossa ollut vahingonuhka

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jos virhe, virheellisyys tai muu korvausvastuun peruste oli tai olisi pitänyt olla vakuutuk- senottajan tai vakuutetun tiedossa vakuutuksen tullessa voimaan.

3.2.13 Muu vastuuvakuutus

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka korvataan vakuutuk- senottajan tai vakuutetun muusta tai aikaisemmin voimassa ol- leesta vastuuvakuutuksesta.

3.2.14 Ammattimainen isännöinti

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutettu ammatti- maisessa isännöintitoiminnassa.

3.2.15 Itselle aiheutettu vahinko

Vakuutuksesta ei korvata vakuutetun itselleen aiheuttamaa vahin- koa.

Jos vakuutettu omistaa yli 20 % vakuutuksenottajayhtiön osak- keista, pidetään vakuutuksenottajayhtiölle aiheutettua vahinkoa vakuutetun itselleen aiheuttamana vahinkona samassa suhteessa kuin vakuutettu omistaa yhtiön osakkeita.

3.2.16 Tupakka

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu tupakasta, tu- pakkatuotteista tai tupakansavusta.

3.2.17 Kemialliset ja muut aineet tai tuotteet

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jotka johtuvat

● asbestista, piidioksidista, kvartsipölystä, kemiallisista ja muis- ta aineista tai tuotteista,

● homeesta tai sieni- tai bakteerikasvustoista.

3.2.18 Julkiset hankinnat

Vakuutuksesta ei korvata julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitetusta tarjousmenettelystä aiheutunutta vahinkoa tai hyvi- tysmaksua.

3.2.19 Vahinkoilmoituksen jättäminen

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu vahinkoilmoi- tuksen tekemättä jättämisestä tai myöhästymisestä.

TJ 4 Korvaussäännöt

4.1 Vakuutusyhtiön velvollisuudet

Vakuutusyhtiö selvittää, onko vakuutetulla vahingonkorvausvel- vollisuutta ilmoitetusta, vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta vahingosta, jonka määrä ylittää vakuutuksen omavastuun ja neu- vottelee korvauksen vaatijan kanssa.

Jos vakuutuksenottaja korvaa vahingon, sopii siitä tai hyväksyy vaatimuksen, ei tämä sido vakuutusyhtiötä, ellei korvauksen määrä ja peruste ole ilmeisesti oikea.

Jos vakuutusyhtiö on päässyt vahingonkärsijän kanssa sopimuk- seen vahinkojen korvaamisesta eikä vakuutuksenottaja tai vakuu- tettu tähän suostu, vakuutusyhtiö ei ole tämän jälkeen velvollinen korvaamaan sen jälkeen aiheutuneita kustannuksia eikä korvaa- maan enempää kuin se edellä mainitun sopimuksen perusteella olisi korvannut. Vakuutusyhtiö ei myöskään ole velvollinen selvit- tämään asiaa enempää.

4.2 Vakuutuksenottajan ja vakuutetun velvollisuudet

Vakuutuksenottaja ja vakuutetut ovat velvollisia

● saatuaan tietoonsa korvausvaatimuksen taikka tapahtuman ja olosuhteen, joka saattaa johtaa korvausvaatimukseen, ilmoit- tamaan siitä välittömästi vakuutusyhtiölle,

● omalla kustannuksellaan osallistumaan vahingon selvittelyyn,

● esittämään vakuutusyhtiölle hallussaan olevat tiedot, asiakirjat sekä muun aineiston, joilla on merkitystä vahingon selvitte- lyssä,

● hankkimaan tai valmistamaan tarpeelliset selvitykset ja tutki- mukset, jotka ovat kohtuullisin kustannuksin vakuutuksenot- tajan saatavilla sekä

● varaamaan vakuutusyhtiölle mahdollisuuden myötävaikuttaa sovinnollisen ratkaisun aikaansaamiseen.

4.3 Vahingonkorvaus

Vakuutuksesta korvataan se vahingonkorvaus, jonka vakuutettu on velvollinen maksamaan. Vahingonkorvauksen määrä laske- taan vahingonkorvausta koskevien säännösten ja oikeuskäytän- nön mukaisesti.

Jos usea on velvollinen yhteisvastuullisesti korvaamaan saman va- hingon, vakuutuksesta korvataan ainoastaan se osa vahingosta, joka vastaa vakuutetun osuutta korvausvelvollisuudesta. Jos muu- ta perustetta ei ole, korvausta maksetaan pääluvun mukaisesti.

4.4 Välittömästi uhkaavan vaaran torjuntakulut

Vakuutuksenottajalla ja vakuutetulla on vakuutustapahtuman vä- littömästi uhatessa tai satuttua velvollisuus huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta (ks. Yleiset sopimusehdot YL, koh- ta 6.2). Tämä velvollisuus koskee ainoastaan niitä toimenpiteitä, joilla poistetaan välitön toiselle aiheutuvan vastuuvahingon uhka, mutta ei tätä pitemmälle ulottuvia vahingon jälkitoimia, ellei va- kuutusyhtiön kanssa erikseen toimenpiteistä sovita. Näistä vält- tämättömistä toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset korvataan vakuutuksesta.

4.5 Selvittely- ja oikeudenkäyntikulut

Vakuutuksesta korvataan vahingon lisäksi vahingon selvittelystä aiheutuneet kohtuulliset ja tarpeelliset kustannukset, ei kuiten- kaan sellaisia vakuutuksenottajalle syntyviä selvityskustannuk- sia, jotka vakuutuksenottaja on vakuutusehtojen mukaan vel- vollinen itse maksamaan tai joista ei ole vakuutusyhtiön kanssa erikseen sovittu.

Xxxxxx vahingonkorvausvaatimus, joka perusteeltaan koskee va- kuutuksesta korvattavaa vahinkoa, joutuu oikeuden käsiteltäväk- si, on vakuutuksenottajan tai vakuutetun saatuaan tiedon oikeu- denkäynnistä välittömästi ilmoitettava siitä vakuutusyhtiölle.

Mikäli korvausvaatimus määrältään ja perusteeltaan koskee va- kuutuksesta korvattavaa vahinkoa, maksaa vakuutusyhtiö oikeu- denkäynnistä aiheutuvat vakuutetun kustannukset edellyttäen, että

● vahinkoilmoitus on tehty ennen vastineen antamista ja

● vakuutusyhtiö hyväksyy käytetyn oikeudenkäyntiasiamiehen.

Jos oikeudenkäynnin kohteena on myös muita asioita, korvataan ainoastaan vakuutuksen piiriin kuuluvan korvausvaatimuksen osuus kustannuksista.

Vakuutusyhtiöllä on aina oikeus ottaa oikeudenkäynti hoidetta- vakseen.

Vakuutuksesta ei korvata oikeudenkäyntikuluja, jos nämä koske- vat rangaistusvaatimusta.

4.6 Korvauksen enimmäismäärä

Yhden vakuutuskauden aikana aiheutetuista vahingoista makset- tavien korvausten yhteisenimmäismäärä on selvitys-, neuvottelu-, korko- ja oikeudenkäyntikulut mukaan lukien enintään vakuutus- kirjaan merkitty vakuutusmäärä.

4.7 Sarjavahinko

Samasta tapahtumasta tai olosuhteesta aiheutuneet vahingot kat- sotaan yhdeksi vahingoksi siitä riippumatta, onko vahingot to- dettu yhden vai useamman vakuutuskauden aikana. Jos tällaiset vahingot todetaan eri vakuutuskausien aikana, katsotaan ne koh- distuneiksi siihen vakuutuskauteen, jonka aikana ensimmäinen vahinko on aiheutettu.

4.8 Omavastuu

Jokaisessa vahingossa vakuutetulla hallituksen jäsenellä on va- kuutuskirjaan merkitty omavastuu, joka vähennetään ehtojen mukaan laskettujen vahingonkorvausten sekä torjunta-, selvitys-, neuvottelu-, korko- ja oikeudenkäyntikustannusten yhteismääräs- tä.

OI OIKEUSTURVAVAKUUTUS

OI 01 Vakuutuksen tarkoitus

Pohjola Vakuutus Oy tai A-Vakuutus Oy (jäljempänä vakuutusyh- tiö) sitoutuu näiden ehtojen sekä Yleisten sopimusehtojen (YL) mukaisesti korvaamaan vakuutetun välttämättömät ja kohtuulli- set asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet laki- miesavun käyttämisestä vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön ja sillä sijaitsevien rakennusten omistukseen, hallintaan, hoitoon tai käyttöön liittyvissä riita-, rikos- ja hakemusasioissa kohdassa OI 4 tarkoitetuissa vakuutustapahtumissa.

OI 02 Vakuutetut

Vakuutettuina ovat

● vakuutuksenottaja,

● vakuutuksenottajan palveluksessa olevat henkilöt, sellaiset palkattomat tai satunnaiset työnsuorittajat, joiden aiheuttamis- ta vahingoista vakuutuksenottaja voimassa olevan oikeuden mukaan on korvausvastuussa,

● vakuutuksenottajan työntekijöihin rinnastettavat itsenäiset yrittäjät, joiden aiheuttamista vahingoista vakuutuksenottaja voimassaolevan oikeuden mukaan on korvausvastuussa.

OI 03 Tuomioistuimet ja vakuutuksen voimassa-oloalue

Vakuutettu voi käyttää vakuutusta asioissa, jotka voidaan saat- taa Suomessa käsiteltäviksi käräjäoikeudessa sekä sen muutok- senhakuasteissa, välimiesmenettelyssä, vakuutuslautakunnassa ja kuluttajariitalautakunnassa. Jos kyseessä on ilman oikeuden- käyntiä ratkaistava riita-asia, vakuutusta voidaan käyttää sel- laisissa asioissa, jotka olisi voitu välittömästi saattaa Suomessa käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Vakuutusta ei voi käyttää muissa tuomioistuimissa tai lautakunnissa, vaikka asia voitaisiin vaihto- ehtoisesti saattaa käräjäoikeuden tai sanottujen tuomioistuinten tai lautakuntien käsiteltäväksi.

OI 04 Vakuutustapahtuma ja korvattavat vakuutustapahtumat

4.1 Vakuutustapahtuman määritelmä

Riita- ja hakemusasiassa vakuutustapahtumalla tarkoitetaan rii- dan syntymistä. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määräl- tään yksilöity vaatimus on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta.

Rikosasiassa vakuutustapahtumalla tarkoitetaan

● syytteen nostamista vakuutetun ollessa asianomistajana,

● syytteen nostamista ja jatkamista vakuutettua vastaan asian- omistajan toimesta, kun virallinen syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai on sen peruuttanut. Syyte on nostettu, kun asianomistajan haastehakemus on saapunut käräjäoikeu- den kansliaan. Syytettä on jatkettu, kun asianomistaja on il-

moittanut syytteen ajamisesta kirjallisesti tuomioistuimelle sen jälkeen, kun virallinen syyttäjä on peruuttanut syytteen.

Kysymyksessä on yksi vakuutustapahtuma silloin, kun

● kaksi tai useampia tämän vakuutuksen vakuutettuja on riita-, rikos- tai hakemusasiassa samalla puolella;

● vakuutetulla on useita riita-, rikos- tai hakemusasioita, jotka perustuvat samaan tapahtumaan, olosuhteeseen, oikeustoi- meen tai oikeudenloukkaukseen taikka samaan tai samanlai- seen, vaikkakin eriperusteiseen vaatimukseen.

4.2 Korvattavat vakuutustapahtumat

Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattu- nut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapah- tuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuu- tetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapah- tuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä va- kuutus.

Mikäli vakuutuksen korvauspiiriä on laajennettu ja laajennus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa alle kaksi vuotta, on laajennuksen soveltamisen edellytyksenä se, että ne seikat, joihin riita, vaatimus, kiistäminen, työsuhteen päättämisilmoitus, syyte taikka epäilty rikos perustuu, ovat syntyneet laajennuksen voimaan tulon jälkeen. Vakuutuksen korvauspiirin laajennuksella tarkoitetaan vakuutusmäärän korotusta, vakuutuksen voimassa- oloalueen laajennusta tai vastapuolen kulujen lisäämistä vakuu- tukseen.

OI 05 Vakuutustapahtumiin liittyvät rajoitukset

Vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa,

● joka johtuu kiinteistöllä tai sen rakennuksilla ennen vakuu- tuksen voimaantuloa aloitetusta muusta kuin tavanomaisesta kunnossapitoon liittyvästä rakennus-, korjaus- tai purkutyöstä, niiden suunnittelutyöstä tai niitä koskevista sopimuksista, ta- kuista tai vakuuksista,

● joka liittyy huoneenvuokrasuhteeseen,

● jossa tämän vakuutuksen vakuutetut ovat vastapuolina; va- kuutuksesta korvataan kuitenkin vakuutuksenottajan kustan- nukset,

● joka liittyy saatavaan tai vaateeseen, joka on vakuutetulle siir- retty, ellei siirrosta riidan syntyessä ole kulunut kahta vuotta,

● jossa on kysymys virallisen syyttäjän vakuutettua vastaan ajamasta syytteestä tai tällaisen syytteen vireillä ollessa asian- omistajan syytteessä olevaa vakuutettua kohtaan esittämästä yksityisoikeudellisesta vaatimuksesta,

● joka koskee vakuutettua vastaan esitettyä sellaiseen tekoon pe- rustuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta, - josta vakuutetulle aiheutuvat kustannukset korvataan vastuuvakuutuksesta,

● joka liittyy konkurssiin,

● joka liittyy ulosottoon, ulosottolaissa tarkoitettuun täytäntöön- panoriitaan tai ulosottoon liittyvään täytäntöönpanoon,

● joka liittyy velkajärjestelyyn tai yrityssaneeraukseen,

● jossa on kysymys siitä, onko vakuutetun ilmoittamasta vakuu- tustapahtumasta aiheutuneet kustannukset joko kokonaan tai osittain korvattava oikeusturvavakuutuksesta,

● jota käsitellään ryhmäkanteena ja jossa vakuutettu on hakijana tai ryhmän jäsenenä.

OI 06 Toimenpiteet vakuutus-tapahtuman satuttua

6.1 Jos vakuutettu haluaa käyttää vakuutusta, on siitä kirjallisesti ilmoitettava vakuutusyhtiölle etukäteen. Vakuutusyhtiö antaa täl- löin vakuutetulle kirjallisen korvauspäätöksen.

6.2 Vakuutetun on käytettävä asiamiehenään asianajajaa, julkis- ta oikeusavustajaa tai muuta sellaista oikeustieteen kandidaatin tai maisterin tutkinnon suorittanutta lakimiestä, jolla on lain mu- kaan oikeus toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä tai –avustajana Suomessa.

Rajoitus

Jos vakuutettu ei käytä lainkaan asiamiestä tai käyttää asiamie- henään muuta kuin edellä mainittua lakimiestä, vakuutuksesta ei suoriteta korvausta.

6.3 Vakuutetun on käräjäoikeudessa pääkäsittelyyn edenneis- sä asioissa vaadittava vastapuolelta täysimääräisesti korvausta asianajo- ja oikeudenkäyntikuluistaan. Riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain mukaisessa sovittelume- nettelyssä (tuomioistuinsovittelu) käsiteltävässä asiassa kuluvaa- timusta ei kuitenkaan tarvitse esittää sovittelumenettelystä aiheu- tuneista kustannuksista.

Mikäli vakuutetun vastapuolelleen esittämä oikeudenkäyntikulu- vaatimus on tuomioistuimen päätöksellä hylätty osittain tai ko- konaan, päätöksestä on valitettava, jos vakuutusyhtiö niin vaatii.

Rajoitus

Jos vakuutettu jättää kuluvaatimuksen esittämättä tai luopuu siitä taikka ei suostu valittamaan tuomioistuimen päätöksestä, vakuu- tuksesta suoritettavaa korvausta voidaan alentaa tai se evätä.

6.4 Vakuutetulla ei ole oikeutta myöntää asian hoitamisesta aiheu- tuneiden kustannusten määrää vakuutusyhtiötä sitovasti.

Rajoitus

Vakuutetun mahdollisesti asiamiehelleen suorittama korvaus asia- miehen palkkioista ja kuluista ei sido vakuutusyhtiötä arvioitaes- sa oikeudenkäyntikulujen välttämättömyyttä ja kohtuullisuutta.

OI 07 Korvaussäännökset

7.1 Vakuutusmäärä

Vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä on vakuutusyhtiön kor- vausvelvollisuuden ylimpänä rajana jokaisessa vakuutustapahtu- massa.

Vakuutuksenantajan korvausvelvollisuuden enimmäismäärä en- nen käräjäoikeuden pääkäsittelyn tai tuomioistuinsovittelun aloit- tamista aiheutuneista kustannuksista sekä kustannuksista asias- sa, jotka on ratkaistu ilman oikeudenkäyntiä, on kuitenkin 50 % vakuutuskirjaan merkitystä vakuutusmäärästä.

Mikäli riidanalaisen etuuden arvo on rahassa arvioitavissa, va- kuutuksesta korvataan riita- ja hakemusasiassa sekä vakuutetun ollessa rikosasiassa asianomistajana enintään kaksinkertainen määrä riidanalaiseen etuuteen nähden. Etuuden määrää arvioi- taessa ei oteta huomioon korko-, asianosais-, asianajo- eikä oi- keudenkäyntikuluvaatimuksia. Mikäli riidan kohteena on tois- tuvaisluonteinen maksu, määrää arvioitaessa otetaan huomioon enintään riidanalaisen kertamaksun kymmenkertainen määrä.

Yhden vakuutuskauden aikana sattuneista vakuutustapahtumista korvataan yhteensä enintään vakuutusmäärän kaksinkertainen määrä.

7.2 Omavastuu

Korvattavista kustannuksista vähennetään vakuutuskirjaan mer- kitty omavastuu.

OI 08 Korvattavat kustannukset

8.1 Asiamiehen käyttäminen, todistelukulut ja sovittelijan palkkio

Vakuutuksesta korvataan vakuutetulle asiamiehen käyttämisestä ja todistelusta aiheutuneet kulut. jos on kysymys asiasta, jota on käsitelty tai joka olisi voitu välittömästi saattaa käsiteltäväksi koh- dassa 3 (OI 03) mainituissa tuomioistuimissa ja lautakunnissa.

Jos edellytyksenä asian saattamiselle tuomioistuimen tutkittavak- si on jokin oikeustoimi taikka jossakin elimessä tai toimituksessa tehty päätös, kustannukset korvataan siitä lukien, kun sanottu edellytys on täyttynyt.

Kun asiaa on käsitelty tuomioistuinsovittelussa, korvataan vakuu- tuksesta myös sovittelijan mahdollisen avustajan palkkiosta ja ku- luista riidan osapuolten pääluvun mukaisesti laskettu vakuutetun osuus.

Jos vakuutetun ja jutussa vastapuolena olevan elinkeinonharjoit- tajan tai oikeushenkilön välistä riita-asiaa on käsitelty muussa vapaaehtoisessa sovittelussa kuin tuomioistuinsovittelussa, korva- taan myös sovittelijan palkkiosta riidan osapuolten pääluvun mu- kaisesti laskettu vakuutetun osuus. Sovittelijan palkkion korvaa- minen edellyttää, että sovittelija on asianajaja tai muu lakimies.

8.2 Muutoksenhausta hovioikeuteen ja korkeimpaan oikeuteen

Jos muutoksenhaku edellyttää hovioikeuteen käsittelylupaa tai valituslupaa korkeimpaan oikeuteen, muutoksenhausta aiheutu- neet kustannukset korvataan vakuutuksesta vain siinä tapaukses- sa, että lupa on myönnetty.

Ylimääräisten muutoksenhakukeinojen käyttämisestä aiheutuneet kustannukset korvataan vain, jos korkein oikeus on hyväksynyt kantelun, tuomion purkamisen tai palauttanut menetetyn mää- räajan.

8.3 Yhteinen intressi

Mikäli asiassa on kysymys olennaisesti muusta kuin vakuutetun omasta intressistä taikka vakuutetulla on vakuutustapahtumassa valvottavana yhteinen etu tällä vakuutuksella vakuuttamattomien kanssa, vakuutuksesta korvataan vain vakuutetun osuudeksi kat- sottava osa kustannuksista.

8.4 Xxxxxxxxxx määrä ja sen laskeminen sekä arvonlisävero

Vakuutuksesta korvattavat asianajo- ja oikeudenkäyntikulut mää- rätään oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain oikeudenkäyntikuluja koskevien oikeusohjeiden mu- kaisesti.

Jos tuomioistuin ei asianosaisten myöntämisen, tai jonkin muun syyn vuoksi, ole lausunut päätöksessään asianajo- ja oikeuden- käyntikuluista, tai jos asia on ratkaistu myöntämisen mukaisesti tai sovintoteitse, korvattavat kustannukset määritellään ottaen huomioon myös vastaavanlaisissa asioissa yleensä tuomitut tai maksetut kulut. Kustannuksista korvataan kuitenkin enintään tuomioistuimen vakuutetun vastapuolen maksettavaksi velvoit- tama kulumäärä, ellei tuomioistuin ole ratkaisussaan ilmenevien perustein nimenomaisesti katsonut, että vakuutetun on itse kärsit- tävä kulunsa osittain tai kokonaan vahinkonaan.

Asiamiehen käytöstä korvataan kohtuullinen palkkio asiamiehen työstä ja välttämättömistä kuluista. Palkkion ja kulujen kohtuulli- suutta arvioitaessa otetaan huomioon riidanalaisen etuuden arvo, asian vaikeus ja laajuus sekä suoritetun työn määrä ja laatu. Kor- vattavien kustannusten määrä on kuitenkin enintään vakuutetun vastapuolelleen esittämän kuluvaatimuksen suuruinen.

Jos vakuutettu on arvonlisäverolain mukaan oikeutettu vähen- tämään asianajolaskuun tai oikeudenkäyntikuluihin sisältyvän

veron, korvauksesta vähennetään kustannuksiin sisältyvä arvon- lisävero.

8.5 Kustannukset, joita vakuutuksesta ei korvata

Vakuutuksesta ei korvata

● kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet ennen vakuutustapah- tumaa suoritetuista toimenpiteistä tai asian alustavasta sel- vittelystä taikka sellaisesta riitaisenkin asian selvittelystä tai hoitamisesta, minkä seurauksena vakuutettu perustellustikin luopuu vaatimuksistaan vastapuoltaan kohtaan,

● vakuutetun maksettavaksi tuomittuja tai sovittuja vastapuolen oikeudenkäyntikuluja, ellei tästä ole erikseen sovittu ja tätä ole merkitty vakuutuskirjaan,

● tuomion tai päätöksen täytäntöönpanosta aiheutuvia kustan- nuksia,

● sitä lisäkustannusta, joka aiheutuu asiamiehen vaihtamisesta tai vakuutetun omasta, kustannuksia lisäävästä tai tarpeetto- mia kustannuksia aiheuttavasta menettelystä,

● oikeustieteellisen asiantuntijalausunnon hankkimisesta aiheu- tuneita kuluja,

● rikosilmoituksen tekemisestä ja rikosasian esitutkinnasta ai- heutuvia kuluja,

● kustannuksia, jotka vakuutettu tai hänen asiamiehensä ovat aiheuttaneet jäämällä pois tuomioistuimesta, jättämällä nou- dattamatta tuomioistuimen antamia määräyksiä tai esittämällä väitteen, jonka he ovat tienneet tai heidän olisi pitänyt tietää aiheettomaksi, taikka muutoin ovat oikeudenkäyntiä pitkittä- mällä tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaneet,

● välimiesten palkkioita ja kuluja,

● kustannuksia sellaisista seikoista tai todisteista, joita tuomiois- tuin ei ota huomioon.

8.6 Vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Vakuutuksesta korvataan vakuutetun maksettavaksi tuomitut oi- keudenkäyntikulut, mikäli tästä on erikseen sovittu ja tämä on merkitty vakuutuskirjaan.

Xxxxxxx vakuutetun maksettavaksi tuomituista oikeudenkäynti- kuluista voi olla enintään puolet vakuutusmäärästä ja ehtokohdan

7.1 tarkoittamissa asioissa enintään sama määrä, mitä vakuutetun omien korvattavien asianajo- ja oikeudenkäyntikulujen määrä voi olla.

Vakuutuksesta korvataan vakuutetun vastapuolen välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka vakuutettu on tuomittu korvaamaan asiassa vain, jos vakuutetulle aiheutu- neet omat asianajo- ja oikeudenkäyntikulut korvataan tästä oi- keusturvavakuutuksesta.

Rajoitus

Vakuutuksesta ei korvata vakuutetun vastapuolen kuluja,

● jos tuomio perustuu kuluista tehtyyn sopimukseen tai

● jotka ovat aiheutuneet vastapuolelle vakuutetun tai tämän asiamiehen kustannuksia lisäävästä tai tarpeettomia kustan- nuksia aiheuttavasta menettelystä.

Jos tuomio perustuu vakuutetun puolelta oikeaksi myönnettyyn määrään, vakuutusyhtiöllä on oikeus arvioida vakuutuksesta kor- vattavat vastapuolen asianajo- ja oikeudenkäyntikulut oikeuden- käymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain oikeudenkäyntikulu-ja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti.

OI 09 Korvauksen maksaminen

9.1 Vakuutusyhtiö suorittaa korvauksen vakuutetun oikeuden- käyntikuluista ja asianajokuluista oikeusasteittain. Lopullinen korvaus suoritetaan tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen tai sovinnon syntymisen jälkeen.

9.2 Jos vakuutettu on arvonlisäverolain mukaan oikeutettu vä- hentämään asianajolaskuun sisältyvän veron, vakuutusyhtiö suo- rittaa vakuutetulle korvauksen asianajo- ja oikeudenkäyntikuluis- ta vakuutetun suorittamaa maksettua laskua vastaan.

9.3 Vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden vähennykseksi on lu- ettava kulukorvaus, minkä vakuutetun vastapuoli on tuomittu tai sitoutunut maksamaan vakuutetulle, mikäli se on saatu perityksi maksuvelvolliselta.

9.4 Jos vastapuoli on tuomittu tai sitoutunut maksamaan vakuu- tetulle kulukorvausta, joka vakuutuksesta korvausta suoritettaes- sa on maksamatta, vakuutettu on velvollinen ennen korvauksen suorittamista siirtämään oikeutensa kulukorvaukseen vakuutus- yhtiölle vakuutuksesta suoritettavan korvauksen määrään asti.

Jos vakuutettu on joutunut maksamaan osan kustannuksistaan itse sen vuoksi, että kustannukset ylittävät kohdassa 7.1 mainitun enimmäiskorvauksen, vakuutettu on velvollinen siirtämään vas- tapuolen kulukorvauksesta vakuutusyhtiölle sen osan, joka ylittää vakuutetun itse maksaman osuuden.

13

Pohjola Vakuutus Oy, Gebhardinaukio 1, 00013 OP, kotipaikka Helsinki, päätoimiala vakuutustoiminta. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin, Y-tunnus 1458359-3 A-Vakuutus Oy, Gebhardinaukio 1, 00013 OP, kotipaikka Helsinki, päätoimiala vakuutustoiminta. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin, Y-tunnus 1715947-2.

Suojeluohje Voimassa 1.1.2019 alkaen.‌

Päivittäinen paloturvallisuus S411

290161f 11.18

1 Tarkoitus

Tässä suojeluohjeessa asetetaan vaatimukset päivittäiselle paloturval- lisuudelle.

Paloturvallisuuden suunnittelussa, hankinnassa ja toteutuksessa on noudatettava pelastus- ja rakennuslainsäädännön sekä rakentamis- määräysten ja hyvän rakentamistavan vaatimuksia.

Jokainen on velvollinen noudattamaan paloturvallisuudesta annettuja viranomaismääräyksiä ja ohjeita. Jokaisen on oltava huolellinen tulipa- lon tai muun onnettomuuden ja vahingon välttämiseksi.

2 Velvoittavuus

Tämä suojeluohje on osa vakuutussopimusta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun on noudatettava tätä suojeluohjetta ja sen määräyksiä. Mikäli suojeluohjetta ei noudateta, voidaan korvausta vakuutussopi- muslain mukaan alentaa tai se voidaan evätä.

Vakuutuksenottaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että suojeluoh- jeiden sisältö on työsuorituksesta vastaavien henkilöiden tiedossa.

3 Päivittäinen palontorjunta osana yrityksen turvallisuutta

Paloturvallisuudesta huolehtiminen on osa yrityksen päivittäistä nor- maalia toimintaa. Yrityksen johdon ja työntekijöiden tulee noudattaa annettuja turvallisuusohjeita ja -määräyksiä. Esimiesten on valvot- tava, että näin tapahtuu myös paloturvallisuuden osalta. Yrityksen johto vastaa siitä, että paloturvallisuuden ylläpitämiseen on olemassa riittävät resurssit. Yrityksen ja henkilökunnan palontorjuntavalmiutta on ylläpidettävä, ja henkilökunnalle on järjestettävä tarkoituksenmu- kaista paloturvallisuuskoulutusta.

Jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin.

Tuhopolton torjunta

Helposti syttyvää tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellaris- sa, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu.

Lastauslaitureilla ja -katoksissa tai rakennuksen ulkoseinien läheisyy- dessä ei saa säilyttää syttyvää materiaalia, mikäli asiattomien pääsy näihin kohteisiin ei ole estetty.

Jätekatokset tulee sijoittaa riittävän etäälle rakennuksista tai auto- paikoista. Jätekatos tulee palo-osastoida asianmukaisesti muusta rakennuksesta tai autopaikkojen läheisyydessä.

Jätteet on säilytettävä siten, että asiattomat eivät pääse käsiksi jätteisiin, mikäli jätteiden syttyminen aiheuttaa palon leviämisvaaran rakennukseen.

Roska-astioiden ja muun palavan materiaalin turvaetäisyydet tulee olla räystäslinjasta ilman palo-osastointia taulukon 1. mukaiset. Mikäli taulukon 1. vähimmäisetäisyydet eivät täyty, tulee kohde palo-osas- toida vähintään EI30 mukaisesti.

Rakennuksen ullakot, kellarit ja muut yhteiset tilat on lukittava siten, että asiattomien pääsy näihin tiloihin on estetty.

Kohde	Etäisyys metreinä	Huomautukset / ohje
Yksi roska-astia	4 metriä
Kaksi tai useampi roska-astia	6 metriä	Suositellaan erillistä jätekatosta
• Kuorma- ja vaihto- lavat • Renkaat • Roskakatos	8 metriä	Suositellaan erillistä jätekatosta Suositellaan erillistä rengasva- rastoa Suositellaan erillistä jätekatosta
• Kuorma- ja vaihto- lavat	alle 8 metriä	Varasto on palo-osastoitava EI30 mukaan.
• Renkaat
• Roskakatos
Roskakatos autotallissa tai rakennuksessa kiinni		Roskakatos tai autotallin seinä ja räystäs on palo-osastoitava EI30 mukaan, myös sivulle aina 4 metriin saakka.

4 Järjestys ja puhtaanapito

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osal- taan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen.

Jokainen on velvollinen huolehtimaan seuraavista asioista:

• Hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet ja muut kulkuyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokuntoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti. Pelastusteille ei saa pysäköidä ajoneuvo- ja eikä asettaa muutakaan estettä.

• Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellareiden ja varastojen kulku- reiteillä ei saa säilyttää tavaraa. Uloskäytävät ja kulkureitit tulee tarvittaessa merkitä ja valaista asianmukaisesti.

• Yhdyskuntajäte sekä muu palava materiaali on poistettava ja toimitettava niille erikseen varatuille hyötykeräyspisteille. Syttyvät jätteet on säilytettävä palonkestävissä, kannellisissa jäteastioissa, jotka tyhjennetään säännöllisesti.

• Ilmastointikanavat ja kaapelihyllyt sekä kulkureitit ym. tilat on puh- distettava säännöllisesti pölystä ja muusta palavasta materiaalista.

• Kuormauslaituria käytetään ainoastaan kuormaukseen, ei varas- tointiin.

5 Tupakointi

Tupakointi on sallittua vain merkityillä paikoilla. Tupakointipaikat on merkittävä selvästi, ja paikoilla on oltava paloturvalliset tuhkakupit, jotka tyhjennetään säännöllisesti sovittuun paikkaan.

6 Rakenteellinen palontorjunta

Rakennus on jaettava palo-osastoihin palon ja savun leviämisen rajoittamiseksi, poistumisen turvaamiseksi, pelastus- ja sammutus- toimien helpottamiseksi sekä omaisuusvahinkojen rajoittamiseksi. Kantavien rakenteiden mitoitus perustuu paloluokkien, pinta-ala-, kerros- ja käyttötapaosastointien vaatimuksiin.

Kerrososastointi

Rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko on muodostet- tava eri palo-osastoiksi.

Pinta-alaosastointi

Palo-osaston koko on rajoitettava siten, että osastossa syttyvä palo ei aiheuta kohtuuttoman suuria omaisuusvahinkoja.

Käyttötapaosastointi

Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettava eri palo-osastoiksi.

Osastoivat ovet, ikkunat ja luukut

Osastoivassa rakennusosassa olevan oven, ikkunan ja muuta pie- nehköä aukkoa suojaavan rakennusosan palokestävyysajan tulee olla vähintään puolet osastoivalle rakennusosalle vaaditusta palonkestä- vyysajasta. Osastoivien ovien on oltava itsestään sulkeutuvia ja sal- pautuvia. Mikäli niitä pidetään auki normaaliaikana, tulee ne varustaa laittein jotka sulkevat ovet palon sattuessa.

Läpiviennit

Osastoivan rakennusosan läpi saa johtaa vain tarpeelliset putket, roilot, kanavat, johdot ja hormit sekä kuljetinlaitteistojen edellyttämät läpiviennit edellyttäen, ettei olennaisesti heikennetä rakennusosan osastoivuutta. Käytetään ainoastaan luotettavia, CE-merkittyjä ja tyyppihyväksyttyjä palomassoja läpivientien tukkimiseen.

Savuhormit

Savuhormit ja niiden läpiviennit on tarkastettava säännöllisesti ja pidettävä jatkuvasti kunnossa. Nuohous on hoidettava määräysten mukaisesti ja havaitut viat korjattava välittömästi.

Nuohouksen järjestämisestä vastaa kiinteistön omistaja. Tulisijat hormeineen tulee nuohota niissä käytettävän polttoaineen laadun ja käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti

• kiinteällä polttoaineella, kevyt- tai raskasöljyllä tai useammilla polttoaineilla toimivat tulisijat hormeineen kerran vuodessa,

• muussa kuin ympärivuotisessa käytössä olevien loma-asuntojen tulisijat hormeineen tulee nuohota kerran kolmessa vuodessa.

Hormien- ja erityisesti kevythormien kunnon tarkastus on syytä suorittaa nuohouksen yhteydessä. Tarkastuksessa tulee kiinnittää huomiota, että hormi on yhteensopiva tulisijan kanssa ja itse hor- mien asennus sekä hormien läpivientikohdat ympäröiviin rakenteisiin nähden tulee olla palomääräysten ja valmistajan asennusohjeiden mukaisesti tehty. Nuohouksen suorittajalla tulee olla nuohoojan ammattitutkinto.

Muovipohjaiset tuotteet

Muovipohjaisten tuotteiden (mm. EPS, PU tai PIR tuotteiden) käyttöä rakenteissa tulee välttää, koska muovin lämpöarvo on palaessaan hyvin korkea muodostaen erittäin haitallisia palokaasuja ja nokeavaa savua ympäristöönsä.

7 Alkusammutuskalusto, paloilmoitin- ja sammutuslaitteisto sekä savunpoistolaitteet

Asennus-, muutos- ja huoltotyö

Paloilmoitin- ja sammutuslaitteistojen asennus- ja huoltotoiminta on lailla säänneltyä toimintaa. Näitä töitä voivat tehdä vain Turvatek- niikan keskuksen (TUKES) rekisteriin merkityt liikkeet, joiden palve- luksessa on vastuuhenkilö, jolla on kyseisiin töihin pätevyystodistus. Liikkeen on itse tehtävä tarkastus kaikille asennustöilleen.

Paloilmoitinliike tekee tarkastuksestaan käyttöönottotarkastuspöytä- kirjan. Sammutuslaitteistoja asentava liike laatii asennustodistuksen.

Laitteiston omistaja tai haltija vastaa siitä, että laitteistolle on olemas- sa sille laadittu kunnossapito-ohjelma ja että huolto ja korjaustoiminta on järjestetty laitekohtaisten huolto-ohjeen mukaisesti siten, että laitteistot täyttävät niille säädetyt vaatimukset käyttöikänsä ajan.

Alkusammutuskalusto

Käsisammuttimet sekä muu alkusammutuskalusto on oltava asian- mukaisesti tarkastettu ja huollettu säännöllisesti. Alkusammutus- kaluston edustat on pidettävä vapaana. Jokaista alkavaa 300 m2 tai kerrosta kohti on oltava vähintään yksi käsisammutin.

Pikapalopostin on katettava suojattava alue kyseisessä tilassa. Pikapalopostin riittävyyttä arvioitaessa perusteena on letkun pituus. Pikapalopostilla varustettu tila on aina varustettava myös tiloihin soveltuvalla käsisammuttimella.

Paloilmoitin- ja sammutuslaitteisto

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä on testattava kuukausittain ja siitä on pidettävä asianmukaista päiväkirjaa.

Automaattiset paloilmoitin- ja sammutuslaitteistot

Automaattiset paloilmoitin- ja sammutuslaitteistot on testattava kuu- kausittain ja niistä on pidettävä asianmukaista päiväkirjaa.

Savunpoisto

Rakennukseen on suunniteltava ja rakentaa sen eri tiloihin soveltuva riittävä mahdollisuus savunpoistoon.

8 Palavat nesteet, kaasut, vaaralliset aineet ja räjähdysvaaralliset pölyt

Palavat nesteet ja kaasut

Vaarallisten ja palavien kemikaalien käsittelyssä, varastoinnissa ja säilytyksessä on noudatettava kulloinkin voimassa olevia viranomais- määräyksiä. Vaaralliset kemikaalit on säilytettävä vaatimusten mukai- sissa niille varatuissa paikoissa. Kemikaalin haltijan on huolehdittava siitä, etteivät asiattomat saa kemikaaleja haltuunsa tai aiheuta vaaraa. Vaarallisen kemikaalin säilytystilassa on lisäksi huolehdittava asian- mukaisesta järjestyksestä ja ilmanvaihdosta sekä siitä, että vahinkota- pauksissa kemikaali voidaan kerätä talteen tai tehdä vaarattomaksi.

Palavat nesteet ja vaaralliset aineet on varastoitava palo-osastoituun erilliseen tuuletettuun varastotilaan. Xxxxxxxx eteen on asennetta- va vähintään kynnys, jolla estetään astian kaatumisesta aiheutuva nestevaluma tilan ulkopuolelle. Keskenään reagoivat kemikaalit on säilytettävä toisistaan erillään, jos niiden reaktiosta toistensa kanssa voi olla seurauksena palaminen, huomattava lämmön kehittyminen, vaarallisten kaasujen kehittyminen taikka epästabiilien aineiden muo- dostuminen.

Nestekaasupullojen varastointi maanpinnan alapuolelle kuten kellarei- hin ja kaivantoihin ei ole sallittu. Kaasupullot on kiinnitettävä turvalli- sesti kaatumisen estämiseksi.

Avotulen teko ja tupakointi on kielletty edellä mainittujen aineiden säilytystiloissa sekä niitä käsiteltäessä.

Räjähdysvaaralliset tilat

Niiden aineiden, joiden käsittelystä syntyy pölyä tai kaasuja ja jotka voivat muodostaa ilman kanssa räjähdyskelpoisen ilmaseoksen, on sinne sijoitettavien laitteiden sovelluttava ATEX-räjähdysvaaralliseen tilaan.

Koneiden, laitteiden, putkistojen sekä niitä palvelevien rakenteiden suojaus staattisen sähkön osalta on toteutettava riittävällä potentiaa- litasauksella ja maadoituksella.

9 Lämmityslaitteet

Lämmityslaitteiden suojaetäisyyksiä ja käyttöohjeita on noudatettava. Laitteiden lähellä ei saa olla helposti syttyviä aineita.

Sähkölämmityslaitteiden tulee täyttää sähköturvallisuusmääräysten vaatimukset. Avorakenteisten säteilylämmittimien käyttöä tulee vält- tää tehdasrakennuksissa ja varastoissa. Pysyvät sähkölämmittimet on asennettava kiinteästi. Sähkölämmittimiä ei saa peittää eikä niiden yläpuolella saa kuivattaa vaatteita.

Öljylämmityslaitteita on hoidettava huolellisesti, ja niiden käyttöä on valvottava. Niiden läheisyydessä on pidettävä asianmukaisia alku- sammuttimia. Tilapäisten lämmityslaitteiden paloturvallisuuteen ja sijoitukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tilapäisiä lämmittimiä ei sallita jatkuvassa lämmityskäytössä.

10 Sähkölaitteet ja asennukset

Sähkölaitteiden ja -asennusten on oltava sähköturvallisuusmääräys- ten mukaisia ja määräaikaistarkastukset on suoritettava säännösten mukaisesti. Sähkölaitteiden lämpökamerakuvaus suositellaan tehtä- väksi säännöllisin määräajoin.

Sähkökeskustiloissa ei saa säilyttää ylimääräistä tavaraa. Sähkölait- teiden, kuten sähkökeskuksien edustat, on pidettävä vapaina ja niiden ympärille järjestetään vähintään 2 metriä vapaata tilaa palavaan materiaaliin nähden.

Sähkölaitetta ei saa kiinnittää suoraan muovieristeiseen paneeliin kiinni. Sähkölaitteet vaativat aina palamattoman kiinnitysalustan.

Sähkölaitteiden huolto ja puhdistus on suoritettava määräajoin. Laitteissa ilmenevät viat ja puutteellisuudet on viipymättä korjattava. Laitteita ei saa käyttää ennen korjausta.

Sähkömoottorit on pidettävä kuivina ja puhtaina. Moottorin jäähdy- tysilma-aukot on pidettävä vapaina tuulettumisen varmistamiseksi.

Kuumapintaisten valaisimien, esim. halogeenivalaisimien tai kaasu- purkauslamppujen sijoitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota eikä niitä saa sijoittaa palavien materiaalien läheisyyteen siten, että ne voivat aiheuttaa tulipalon riskin. Tällaisten valaisimien kaatuminen ja/ tai putoaminen on estettävä ja valaisinosa on varustettava siihen tar- koitetulla suojalla, joka estää materiaalin pääsyn liian lähelle kuumaa pintaa. Tavaroiden sijoittaminen tai varastointi valaisimien läheisyy- teen on kielletty. Varastointietäisyys kuumapintaiseen valaisimeen on oltava vähintään 0,5 metriä.

Yleensä käytettäväksi suositellaan matalan pintalämpötilan valaisimia, esim. led-valaisimia tai elektronisella kuristimella varustettuja lois- teputkilamppuja. Magneettiset loisteputkivalaisimet on varustettava erillisellä turvasytyttimellä, sillä tämän tyyppinen valaisin voi epäkun- toisena kuumeta hetkessä yli 200-asteiseksi aiheuttaen kohteeseen palovaaran.

Sähkölaitteet, joita ei käytetä työajan jälkeen, on tehtävä jännitteettö- miksi tai tarvittaessa käytettävä ajastinta tai kellokytkintä.

11 Rakennus-, korjaus- ja asennustyömaat

Rakennus-, korjaus- ja asennustyömailla on paloturvallisuutta valvot- tava erityisen huolellisesti niiden suuren palovaaran vuoksi.

Tulitöissä tulee noudattaa suojeluohjetta Tulityöt S621. Tulityöt ovat töitä, joissa syntyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta läm- pöä ja jotka aiheuttavat palovaaraa. Näitä tulitöitä ovat muun muassa sähkö- ja kaasuhitsaustyöt, kaasujuotostyöt, kuumailmapuhallintyöt, polttoleikkaustyöt sekä metallien hionta ja katkaisu laikkaleikkaimella.

Paloturvallisuus tulee aina ottaa huomioon, kun muovieristeistä sei- näpaneelia joudutaan esim. poraamaan tai lävistämään huoltotöiden yhteydessä. Tämä vaatii aina erillisen tulityöluvan. Kaikki muovipoh- jaiset paneelirakenteet tulisi myös merkitä selkeällä seinäopasteella, jossa mainitaan tulityölupavelvollisuus ja vaaditut erityistoimenpiteet paloturvallisuuden silmällä pitäen.

Roskat, pakkausmateriaalit ja muut turhat, herkästi syttyvät materi- aalit on poistettava päivittäin ja toimitettava niille varattuihin keräys- paikkoihin, joiden sijoittamisessa on huomioitu tuhopolton vaara.

Työmaan sähkö- ja lämmityslaitteiden kunnosta sekä tulitöiden lupamenettelyn toimivuudesta on huolehdittava jatkuvasti. Työmaan kulkutiet on pidettävä kunnossa ja vapaina sekä henkilökunnan pelastautumista, että palokunnan toimintaa varten. Henkilökunta on perehdytettävä kaikkiin työmaan paloturvallisuusjärjestelyihin sekä hälytysohjeisiin. Rakennus-, korjaus- ja asennustöissä on noudatetta- va suojeluohjetta Rakennus- ja korjaustyöt S450.

12 Varastointi

Varastoinnin paloturvallisuus riippuu varastoitavan materiaalin pa- lovaarallisuudesta, varastointitavasta, suojaustasosta sekä varaston osastoinnista, - koosta ja rakenteista. Toiminnan muuttaminen olemassa olevassa rakennuksessa siten, että paloturvallisuuteen vai- kuttavat tekijät muuttuvat, edellyttää, että rakennuksen soveltuvuus uuteen toimintaan tarkistetaan.

Myös rakennuksen turvallisuustaso uudessa tilanteessa on selvitettävä.

Tuotantotiloihin varastoidun tavaran määrä on pidettävä mahdollisim- man vähäisenä huomioiden päivittäinen tavaran tarve.

Tavaraa ei saa varastoida lähelle kuumia pintoja, valaisimia tai muita syttymislähteitä. Turvallisuusetäisyyksien määrittelyssä on huomioi- tava valmistajien ohjeet.

Kiukaan sijoittamisessa on otettava huomioon asennusohjeiden mukaiset suojaetäisyydet. Vaatteiden tai muun palavan materiaalin kuivattaminen kiukaan yläpuolella tai muuten kiukaan välittömässä läheisyydessä on kielletty.

12.1 Ajoneuvot

Ajoneuvojen säilyttäminen tai varastoiminen sallitaan niissä tiloissa, jotka ovat rakennusluvan perusteella hyväksytty ajoneuvosuojiksi tai ajoneuvojen säilyttämiseen ja varastointiin niissä sisätiloissa, jotka on hyväksytty viranomaispäätöksellä erillisiksi säilytystiloiksi.

Ajoneuvoja saa ulkoalueella pysäköidä vain merkityille paikoille.

12.2 Sähköajoneuvojen lataaminen

Sähköajoneuvojen lataaminen, sekä latauspisteiden, pistoketyypit ja kaapeloinnin toteutus ja asennus tulee toteuttaa voimassa olevien sähköturvallisuuslakien, -asetusten, viranomaismääräysten, stan- dardien sekä ladattavan ajoneuvon valmistajan ohjeiden mukaisesti. Latauslaitteisto tulee olla kokonaisuudessaan ehjä (esim. liitäntäjoh- dot). Lataamisen aikana jatkojohtojen käyttö ei ole sallittu. Riittävästä ilmanvaihdosta on huolehdittava.

12.2.1Kevyiden sähköisten liikkumisvälineiden lataus

Kevyillä sähköisillä liikkumisvälineillä tarkoitetaan jalankulkua avus- tavia tai korvaavia liikkumisvälineitä, sähköavusteisia polkupyöriä tai kevyitä sähköajoneuvoja, joiden nopeus on enintään 25 km/h ja joiden moottorin nimellisteho on enintään 1kW. (Kevyiden sähköajoneu-vo- jen akut voidaan ladata tavanomaisesta maadoitetusta 16A/250V pistorasiasta, joka on suojattu kiinteään asennukseen kuuluvalla enintään 30mA vikavirtasuojalla)

Latausalueet tulee olla selkeästi merkittyjä alueita, jotta kulkuneu- vojen akut ladattaisiin aina erikseen merkityillä alueilla. Palavaa mate-riaalia ei saa säilyttää 1 metriä lähempänä latausaluetta eikä

sen yläpuolella. Helposti syttyviä aineita ei saa säilyttää 2 m lähempä- nä latausaluetta.

Latausalueen välittömässä läheisyydessä on oltava sähköpaloihin soveltuva riittävän kokoinen vähintään 43 A 233 BC -teholuokan käsi-sammutin tai 89 B luokan 5 kg CO2 -sammutin.

12.2.2 Muiden kuin kevyiden sähköajoneuvojen lataus

Muiden kuin kevyiden sähköajoneuvojen akut voidaan ladata ainoas- taan koteloidusta virtayksiköstä (esim. lataustolppa), jonka turvallisuus on varmistettu asianmukaisilla ohjaus- ja suojalaitteilla (mm. vikavir- tasuojaus). Latausjohtoja on suojattava mekaaniselta rikkoutumiselta.

Latauspaikan ympärillä tulee olla vähintään kaksi metriä vapaata tilaa palaviin materiaaleihin. Latausalue on syytä erottaa muusta alu-ees- ta keltaisilla viivoilla tai muilla merkinnöillä. Kaapelit on suojattava törmäyksiltä ja rikkoutumiselta. Kaapelit tulee ripustaa niille erik-seen varattuihin säilytyspaikkoihin seinällä oleviin koukkuihin tai muihin vastaaviin säilytyspaikkoihin. Latauspaikalla tulee olla riittävästi säh- köpaloihin soveltuva alkusammutuskalustoa kuitenkin vähintään esim. 43 A 233 BC -teholuokan käsisammutin tai 89 B luokan 5 kg CO2

-sammutin. Silmänhuuhteluvälineet sijoitetaan latauspaikan lähei- syyteen. Laitteiden käyttöohjeet, turvallisuusohjeet ja varoituskyltit sijoitetaan latauspaikalle näkyvästi esille.

12.3 Trukit

Sähkötrukeille on osoitettava hyvin tuuletettu latauspaikka, jolla vetykaasun aiheuttama vaara voidaan minimoida. Palavaa materiaalia ei saa säilyttää 2 metriä lähempänä latauspaikkaa eikä latauspaikan yläpuolella. Suositeltavin latauspaikka on erillinen palo-osastoitu ja tuuletettu lataushuone.

Polttomoottorikäyttöiset trukit ja muut ajoneuvot on säilytettävä ulkona tai palo-osastoidussa moottoriajoneuvosuojassa.

Trukit tulee varustaa käsisammuttimella.

Latauspisteen välittömässä läheisyydessä on oltava sähköpaloihin sopiva esim. 43 A 233 BC -teholuokan käsisammutin tai 89 B luokan 5 kg CO2 -sammutin ja silmänhuuhteluasema opastekyltillä merkat- tuna.

13 Turvallisuuskatselmukset

Paloturvallisuus ja sen ylläpitäminen tulee nähdä osana toiminnan

turvallisuuskulttuuria, jossa turvallisuusasiat on huomioitu kaikilla tasoilla. Sisäisiä turvallisuuskatselmuksia on tehtävä säännöllisesti ja katselmuksiin on osallistuttava turvallisuudesta vastaavia henkilöi- tä. Turvallisuuskatselmuksien tarkoituksena on arvioida ja kehittää palo- ja rakenteellisen turvallisuuden tasoa. Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen asukkaille ja työnte- kijöille sekä muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon.

Pelastussuunnitelmassa on oltava ohjeet mm. toimenpiteistä onnetto- muuksien ehkäisemiseksi ja vaaratilanteita varten, ohjeet henkilöiden poistumisesta ja pelastamisesta, mahdollisista muista kohteen oma- toimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä sekä rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä.

Perehdytys- sekä muu säännöllinen koulutus tulee ottaa huomioon osana päivittäistä paloturvallisuutta.

14 Toimet tulipalon sattuessa

14.1 Tärkeimmät ensitoimet (Ohjeita onnettomuustilanteisiin)

Toiminta tulipalotilanteessa:

1. VAROITA – varoita ja pelasta vaaralle alttiina olevat

2. SAMMUTA – aloita alkusammutus, mikäli voit tehdä sen turvalli- sesti

3. RAJOITA – poistu palavasta tilasta, rajoita tulipaloa sulkemalla ikkunat ja ovet perässä

4. OPASTA – opasta pelastuslaitos palokohteeseen

14.2 Kaasupullojen ja bitumipadan käsittely tulipalon sattuessa

Tulipalon sattuessa, mikäli se voidaan tehdä turvallisesti, on kaasu- pullojen venttiilit suljettava ja pullot siirrettävä pois palon uhkaamalta alueelta. Bitumipataa ei saa sammuttaa vedellä vaan ainoastaan jauheella tai tukahduttamalla.

OP Vakuutus Oy, Gebhardinaukio 1 00013 OP, kotipaikka Helsinki, päätoimiala vakuutustoiminta. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin, Y-tunnus 1458359-3 A-Vakuutus Oy, Gebhardinaukio 1 00013 OP, kotipaikka Helsinki, päätoimiala vakuutustoiminta. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin, Y-tunnus 1715947-2.

Suojeluohje Voimassa 1.1.2019 alkaen.

Sähköpalojen torjunta S331

290163f 11.18

1 Tarkoitus

Tämän suojeluohjeen tarkoituksena on vähentää sähköpaloja, pienen- tää sähkölaitteista ja -asennuksista johtuvaa tulipalon syttymisvaaraa ja ohjata toimintaa sähköpaloriskin huomioimiseen.

2 Velvoittavuus

Tämä suojeluohje on osa vakuutussopimusta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun on noudatettava tätä suojeluohjetta ja sen määräyksiä. Mikäli suojeluohjetta ei noudateta, voidaan korvausta vakuutussopi- muslain mukaan alentaa tai se voidaan evätä. Vakuutuksenottaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että suojeluohjeen sisältö on työsuori- tuksesta vastaavien henkilöiden tiedossa.

3 Määritelmä

Sähköpalolla tarkoitetaan tässä suojeluohjeessa tulipaloa,

• joka on alkanut sähkölaitteesta tai

• asennuksesta ja jossa palon mahdollistavana syttymislähteenä on ollut sähköenergia tai

• jossa palokuorman muodostaa pääosin sähkölaite kuten muuntaja, kaapelit jne. tai

• jossa palon kehittymiseen ja leviämiseen on vaikuttanut sähkölait- teiston tai

• asennuksen käyttövirhe tai kunnossapidon laiminlyönti, vaikka palon syy on jokin muu kuin sähköenergia.

4 Vaatimukset sähköpalojen torjumiseksi

4.1 Sähkötöiden tekeminen

Sähkötöitä ovat sähkölaitteistojen asennustyöt sekä sähkölaitteiden ja

-laitteistojen korjaus- ja huoltotyöt. Sähkötöitä saavat tehdä vain lain, asetusten ja viranomaismääräysten edellytykset täyttävät henkilöt ja yritykset annettujen viranomaisvaatimusten mukaisesti. Asennusten jälkeen ennen jännitteen kytkemistä on tehtävä tarkastukset ja mit- taukset, jotka takaavat asennuksen turvallisuuden ja oikeellisuuden. Käyttöönotto- ja varmennustarkastus tulee tehdä siten, kun laissa edellytetään.

4.2 Sähkölaitteiden tarkastukset

Sähkölaitteistojen määräysten mukaiset määräaikaistarkastusvälit ja tarkastuksen tekijät määräytyvät voimassaolevan sähköturvallisuus- lain sekä sähkölaitteistoluokan mukaan seuraavasti:

Sähkölaitteisto
Laitteistouokka	Laitteisto	Tarkastusväli
Xxxxxx 0	• Verkkoyhtiöiden sähköverkot	• 5 vuotta
Xxxxxx 0	• yli 1000V osia sisältävät laitteistot, liittymisteholtaan • yli 1600kVA:n pienjännitelaitteistot pääsulakkeiltaan yli 35A:n sähkölaitteistot	• 10 vuotta
Xxxxxx 0	• pääsulakkeiltaan yli 35A:n sähkölaitteistot (liike-, julkiset ja teollisuusrakennukset, maatalousrakennukset, yleisten paikkojen asennukset)	• 10 vuotta

Omistajan tai haltijan tulee huolehtia siitä, että sähkölaitteistolle suori- tetaan ajallaan sille säädetyt lakisääteiset määräaikaistarkastukset.

4.3 Sähkölaitteiston huolto ja kunnossapito

Sähköasennusten ja niihin liitettyjen sähkölaitteiden omistaja ja haltija ovat vastuussa siitä, että sähkölaitteistoa käytetään tarkoituksen- mukaisesti ja että sitä huolletaan siten, että laitteisto säilyy turvalli- sena koko käyttöikänsä. Säännöllistä huoltoa edellyttäville suoja- ja turvajärjestelmille on laadittava huolto- ja kunnossapito-ohjelma.

Kunnossapito-ohjelmaan tulee sisällyttää kaikki sähköturvallisuuden ylläpitämiseen liittyvät asiat. Yrityksen turvallisuussuunnitelmassa tu- lee määritellä ne suoja- ja turvajärjestelmät, jotka tulee sisällyttää ko. kunnossapito-ohjelmaan. Sähkölaitteissa ja -asennuksissa havaitut puutteet ja viat on korjattava välittömästi.

4.4 Vahingontorjuntatoimenpiteitä

Seuraavassa esitetään yksilöityjä vaatimuksia syttymisriskin pienen- tämiseksi, palon havaitsemiseksi, sen kehittymisen hidastamiseksi ja rajoittamiseksi.

4.4.1 Lämpökuvaus

Lämpökuvauksen tulee suorittaa siihen pätevöitynyt henkilö. Läm- pökuvaus suoritetaan esim. sähköpääkeskuksille ja sen alakeskuksille vähintään kerran vuodessa. Tulokset tulee analysoida ja dokumentoi- da kuvauksen jälkeen. Lämpökuvauksessa havaitut ongelmakohdat korjataan havaintojen perusteella, ja korjaustyö tarkastetaan lopuksi lämpökameran avulla.

4.4.2 Kaapeliläpiviennit

Osastoivan rakennusosan kaapeliläpivienti tulee tehdä niin, että osas- toivuutta ei olennaisesti heikennetä. Kaapeliläpiviennit tulee tiivistää jo asennustyön aikana ja lopullisesti heti läpiviennin kaikkien kaapeli- asennusten jälkeen. Työn aikana, silloin kuin kaapeliläpivientikohdassa ei tehdä töitä, on läpivienti tiivistettävä tilapäisesti rakenteen osas- tointia vastaavaksi. Yrityksen tulee luoda käytäntö kaapeliläpivientien kunnossapitämiseksi ja tiivistämiseksi. Läpivientien tiivistämisestä

on myös määriteltävä vastuu yrityksessä. Tämä voidaan järjestää esimerkiksi valitsemalla tietyt kaapeliläpivientimenetelmät, joita oma

1

organisaatio käyttää, tai tilaamalla läpiviennin tiivistystyö ulkopuoli- selta toimittajalta. Läpivientien tukkimiseen tulee käyttää luotettavia, CE-merkittyjä ja tyyppihyväksyttyjä palomassoja.

Hyvänä ohjeena voidaan pitää, että pursotettavat palokatkovaahtoja käytettäessä on selvitettävä tuotteen hyväksyntäehdot; mihin käyt- tötarkoitukseen ja käyttökohteeseen palokatkovaahto soveltuu. Tämä seikka tulee myös selvittää huolellisesti ennen palokatkovaahtojen käyttöä.

4.4.3 Siisteys ja järjestys

Sähkölaitteet ja kaapeliasennukset kuten kaapelihyllyt, -kanavat ja

-tunnelit sekä asennuslattiat, on pidettävä puhtaina syttyvistä materi- aaleista ja pölystä. Tarpeettomiksi jääneet kaapelit on poistettava, etteivät ne lisää palokuormaa.

4.4.4 Sähkötilojen suojaus

Sähkötilat tulee suojata osastoimalla, automaattisella paloilmoittimella tai automaattisella sammutuslaitteistolla. Suojaustaso ja -menetelmä määräytyvät kohteen mukaan. Kohteet, kuten esimerkiksi kaapeli- tunnelit, joihin sammutushenkilöstö palo- ja pelastuskalustoineen ei pääse helposti, on varustettava automaattisella sammutuslaitteistolla ja niihin tulee järjestää savunpoistomahdollisuus ulos. Kellariin tai muualle rakennuksen sisätiloihin sijoitettu öljyjäähdytteinen muuntaja tulee suojata automaattisella sammutuslaitteistolla ja ko. tilaan tulee järjestää manuaalisesti laukaistava koneellinen kohdesavunpoisto.

Tämä vaatimus ei koske osastoitua muuntajaa, joka on sijoitettu rakennuksen ulkoseinälle ja muuntamon ovet avautuvat suoraan ulos.

4.4.5 Sähkölaitteiden käyttö

Sähkölaitteiden ylikuormitus on sallittua vain valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti siten, että valmistajan ilmoittamaa suurinta sallit- tua käyttölämpötilaa ei ylitetä. Laitteiden riittävä jäähtyvyys tulee var- mistaa kaikkina vuodenaikoina ja kaikissa kuormitusolosuhteissa. Jos laitteiden kuormitettavuudesta ei ole riittävästi tietoa, tulee laitteen lämpötilaa seurata mittauksin (esim. lämpökuvaus), ja muutostöiden yhteydessä heti käyttöönoton jälkeen seurata lämpötilojen kehitty- mistä. Sähkölaitteen pinnalle prosessista irtoavan eristävän ja/tai pa- lovaarallisen materiaalin kertymisen vaikutuskuormitettavuuteen on huomioitava ja mittauksin varmistettava laitteen turvallinen toiminta. Henkilö- tai palovaaraa aiheuttavissa olosuhteissa saa käyttää vain kyseisiin olosuhteisiin soveltuvia ja suunniteltuja sähkölaitteita.

4.4.6 ATEX - Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteet

Räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäväksi tarkoitettujen sähkölait- teiden ja suojausjärjestelmien tulee täyttää terveys- ja turvallisuus- vaatimukset sekä ATEX-laitesäädösten vaatimukset, jotta sähkölait- teista mahdollisesti johtuva onnettomuus voidaan välttää. Lisätietoa ATEX-lainsäädännöstä ja laitteiden vaatimuksenmukaisuudesta antaa TUKES.

4.4.7 Sähköajoneuvojen lataaminen

Sähköajoneuvojen lataaminen, sekä latauspisteiden, pistoketyypit ja kaapeloinnin toteutus ja asennus tulee toteuttaa voimassa olevien sähköturvallisuuslakien, -asetusten, viranomaismääräysten, stan- dardien sekä ladattavan ajoneuvon valmistajan ohjeiden mukaisesti. Latauslaitteisto tulee olla kokonaisuudessaan ehjä (esim. liitäntäjoh- dot). Lataamisen aikana jatkojohtojen käyttö ei ole sallittu. Riittävästä ilmanvaihdosta on huolehdittava.

4.4.8 Kevyiden sähköisten liikkumisvälineiden lataus

Kevyillä sähköisillä liikkumisvälineillä tarkoitetaan jalankulkua avus tavia tai korvaavia liikkumisvälineitä, sähköavusteisia polkupyöriä tai kevyitä sähköajoneuvoja, joiden nopeus on enintään 25 km/h ja joiden moottorin nimellisteho on enintään 1kW. (Kevyiden sähköajoneuvojen akut voidaan ladata tavanomaisesta maadoitetusta 16A/250V pisto- rasiasta, joka on suojattu kiinteään asennukseen kuuluvalla enintään 30mA vikavirtasuojalla)

Latausalueet tulee olla selkeästi merkittyjä alueita, jotta kulkuneu- vojen akut ladattaisiin aina erikseen merkityillä alueilla. Palavaa materiaalia ei saa säilyttää 1 metriä lähempänä latausaluetta eikä sen yläpuolella. Helposti syttyviä aineita ei saa säilyttää 2 m lähempänä latausaluetta.

Latausalueen välittömässä läheisyydessä on oltava sähköpaloihin soveltuva riittävän kokoinen vähintään 43 A 233 BC -teholuokan käsisammutin tai 89 B luokan 5 kg CO2 -sammutin.

4.4.9 Muiden kuin kevyiden sähköajoneuvojen lataus

Muiden kuin kevyiden sähköajoneuvojen akut voidaan ladata ainoas- taan koteloidusta virtayksiköstä (esim. lataustolppa), jonka turvallisuus on varmistettu asianmukaisilla ohjaus- ja suojalaitteilla (mm. vikavir- tasuojaus). Latausjohtoja on suojattava mekaaniselta rikkoutumiselta.

Latauspaikan ympärillä tulee olla vähintään kaksi metriä vapaata tilaa palaviin materiaaleihin. Latausalue on syytä erottaa muusta aluees- ta keltaisilla viivoilla tai muilla merkinnöillä. Kaapelit on suojattava törmäyksiltä ja rikkoutumiselta. Kaapelit tulee ripustaa niille erikseen varattuihin säilytyspaikkoihin seinällä oleviin koukkuihin tai muihin vastaaviin säilytyspaikkoihin. Latauspaikalla tulee olla riittävästi säh- köpaloihin soveltuva alkusammutuskalustoa kuitenkin vähintään esim. 43 A 233 BC -teholuokan käsisammutin tai 89 B luokan 5 kg CO2

-sammutin. Silmänhuuhteluvälineet sijoitetaan latauspaikan lähei- syyteen. Laitteiden käyttöohjeet, turvallisuusohjeet ja varoituskyltit sijoitetaan latauspaikalle näkyvästi esille.

OP Vakuutus Oy, Gebhardinaukio 1 00013 OP, kotipaikka Helsinki, päätoimiala vakuutustoiminta. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin, Y-tunnus 1458359-3

A-Vakuutus Oy, Gebhardinaukio 1 00013 Helsinki, kotipaikka Helsinki, päätoimiala vakuutustoiminta. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin, Y-tunnus 1715947-2.

Suojeluohje Voimassa 1.1.2019 alkaen.

Tulityöt S621

290162f 11.18

1 Tarkoitus

Tässä suojeluohjeessa annetaan vaatimukset tulitöistä sekä katto- ja vedeneristysalan tulitöistä aiheutuvien palovahinkojen torjumiseksi.

2 Velvoittavuus

Tämä suojeluohje on osa vakuutussopimusta. Lisäksi vakuutuksen- ottajan on varmistettava, että suojeluohjetta noudatetaan kaikissa vakuutuksenottajan tai vakuutuksenottajaan rinnastettavan teettä- missä tulitöissä. Mikäli suojeluohjetta ei noudateta, voidaan korvausta vakuutussopimuslain mukaan alentaa tai se voidaan evätä. Vakuutuk- senottaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että suojeluohjeen sisältö on työsuorituksesta vastaavien henkilöiden tiedossa.

3 Käsitteet

Tulitöiden koulutus

Tulityökoulutus sekä katto- ja vedeneristysalan tulityökoulutus ovat yhdistyneet 1.1.2016. Ennen vuotta 2016 suoritettu koulutus on voimassa kortissa mainitun ajan ja oikeuttaa tekemään vain kortin mukaisia tulitöitä: katto- ja vedeneristysalan tulitöiden turvallisuus- tutkinto oikeuttaa tekemään vain katto- ja vedeneristysalan tulitöitä ja tulitöiden turvallisuustutkinto vain muita tulitöitä.

Tulityöt

Tulityöt ovat töitä, joissa syntyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaaraa. Näitä tulitöitä ovat muun muassa sähkö- ja kaasuhitsaustyöt, kaasujuotostyöt, kuumail- mapuhallintyöt, polttoleikkaustyöt sekä metallien hionta ja katkaisu laikkaleikkaimella.

Katto- ja vedeneristysalan tulityöt

Katto- ja vedeneristysalan tulitöitä ovat vedeneristystyöt, joissa käy- tetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaaraa. Näitä ovat esimerkiksi eristettävän alustan kuivaaminen liekillä tai kuumalla ilmalla, bitumin kuumentaminen bitumipadassa ja vedeneristysten kuumentamalla tapahtuva kiinnitystyö sekä näihin töihin liittyvät välttämättömät aputyöt, joissa syntyy kipinöitä.

Tulityösuunnitelma

Tulityösuunnitelma on kirjallinen suunnitelma tulitöiden sekä katto- ja vedeneristysalan tulitöiden turvallisesta tekemisestä.

Tulityösuunnitelmassa on esitettävä vähintään seuraavat asiat:

• Tulityöturvallisuudesta vastaava henkilö, joka ylläpitää tulityösuun- nitelmaa ja huolehtii siitä, että tämän suojeluohjeen määräykset on mahdollista toteuttaa käytännössä.

• Henkilöt, joilla on oikeus myöntää tulityölupa

• Henkilöt, joilla on oikeus tehdä tulitöitä

1

• Tulitöissä tarvittavien suojausmateriaalien ja alkusammutuskalus- ton saatavuus sekä tulityövartioinnin järjestäminen.

• Vakuutuksenottajan tuotannosta, toimitiloista, ympäristöstä ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuvat tulityöturvallisuuteen vaikuttavat asiat, jotka on otettava huomioon tässä suojeluohjeessa esitettyjen asioiden lisäksi.

• Vakituiset tulityöpaikat.

Jos vakuutuksenottaja teettää tulityön ulkopuolisella urakoitsijalla, tulityössä voidaan noudattaa urakoitsijan tulityösuunnitelmaa, kun vakuutuksenottaja on

• varmistanut, että urakoitsijalla on vähintään edellä kuvatun mukai- nen kirjallinen tulityösuunnitelma ja

• edellyttänyt, että urakoitsija ja aliurakoitsija noudattavat tätä turvallisuusohjetta.

Vakituinen tulityöpaikka

Vakituinen tulityöpaikka on erityinen tulitöiden tekemiseen varattu pa- lo-osasto tai muu ympäristöstään rajattu alue, jossa tulityöt voidaan tehdä turvallisesti.

Tilapäinen tulityöpaikka

Tilapäisiä tulityöpaikkoja ovat kaikki muut kuin vakituiset tulityöpaikat. Katto- ja vedeneristysalan tulityöpaikka on aina tilapäinen tulityöpaik- ka.

Tulitöistä aiheutuvien vaarojen selvitys ja arviointi

Tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvitys ja arviointi on tulityöpaikalla ja sen ympäristössä tapahtuvaa tulityöstä aiheutuvien vaarojen tunnis- tamista ja niiden vakavuuksien arviointia. Vaarojen selvitys ja arviointi tehdään ennen tulityöluvan myöntämistä sekä aina, kun tulityöpaikan olosuhteet muuttuvat. Vaarojen selvityksen ja arvioinnin perusteella määrätään tarvittavat turvatoimet, joilla tulityöstä aiheutuvat vahin- got vältetään.

Tulityölupa

Tulityölupa on kirjallinen lupa, joka oikeuttaa tulitöiden tekemiseen tilapäisellä tulityöpaikalla. Tulityöluvan myöntämistä edeltää tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvitys ja arviointi sekä tarvittavien turvatoi- mien määrääminen.

Tulitöiden turvallisuustutkinto

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hyväksymä tutkinto, jolla var- mistetaan, että tulityöntekijällä ja tulityöluvan myöntäjällä on riittävä tieto tulityöturvallisuudesta.

Katto- ja vedeneristysalan tulitöiden turvallisuustutkinto

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hyväksymä tutkinto, jol-

la varmistetaan, että katto- ja vedeneristysalan tulityöntekijällä ja tulityöluvan myöntäjällä on riittävä tieto katto- ja vedeneristysalan tulityöturvallisuudesta.

Tulityökortti

Tulityökortti on määräaikainen todistus hyväksytysti suoritetusta tulitöiden turvallisuustutkinnosta.

Katto- ja vedeneristysalan tulityökortti

Katto- ja vedeneristysalan tulityökortti on määräaikainen todistus hyväksytysti suoritetusta katto- ja vedeneristysalan tulitöiden turvalli- suustutkinnosta.

4 Tulityöt

4.1 Tulityöt vakituisella tulityöpaikalla

Tulityöt on tehtävä rajatulla ja merkityllä vakituisella tulityöpaikalla aina, kun se on mahdollista. Vakituisella tulityöpaikalla tulitöissä on otettava huomioon kyseisen työmenetelmän, työkohteen ja ympä- ristön edellyttämät turvallisuusasiat. Vakituisella tulityöpaikalla ei edellytetä tulityölupaa eikä tulityöntekijältä tulityökorttia.

Vakituisen tulityöpaikan on täytettävä seuraavat vaatimukset:

• Tulityöpaikan rakenteiden on oltava palamattomia tai suojaver- hottuja, jos rakenteet ovat palavia tulityöpaikan rakenteiden ja suojausten on oltava niin tiiviitä, että tulitöissä syntyvät kipinät ja roiskeet eivät pääse kulkeutumaan työtilan ulkopuolelle tai tunkeu- tumaan rakenteiden sisälle.

• Tulityöpaikalla on oltava vähintään kaksi 55 A 233 BC-teholuokan käsisammutinta, joista toisen voi korvata pikapalopostilla tai kah- della 43 A 233 BC-teholuokan käsisammuttimella.

• Tulityöpaikalla ei saa olla työhön kuulumatonta palavaa materiaalia.

• Tulityöpaikalla ei saa käsitellä tai säilyttää palavia nesteitä, eikä tulityöpaikka saa olla yhteydessä sellaiseen tilaan, jossa voi olla palavia kaasuja.

• Vakituisella tulityöpaikalla on noudatettava tilapäiselle tulityöpai- kalle annettuja vaatimuksia, jos tulityön kohde oleellisesti lisää palovaaraa.

4.2 Tulityöt tilapäisellä tulityöpaikalla

Tilapäisellä tulityöpaikalla tulityötä saa tehdä vain, jos sitä ei voida tehdä vakituisella tulityöpaikalla.

Tilapäisellä tulityöpaikalla tulityötä saa tehdä vain henkilö, jolla on voimassa oleva tulityökortti. Tulityön tekemiseen tilapäisellä tulityö- paikalla vaaditaan aina kirjallinen, määräaikainen tulityölupa.

4.2.1 Tulityölupa

Ennen tulityöluvan myöntämistä tulityöpaikalla on tehtävä tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvitys ja arviointi.

Tulityöluvan myöntäjä määrää tulityöluvassa turvatoimet, jotka hän on todennut tarpeelliseksi tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvioinnin perusteella. Tulityön saa aloittaa vasta, kun tulityönte- kijä ja tulityövartija ovat varmistaneet, että tulityöluvassa määrätyt turvatoimet on toteutettu. Tulityöluvassa on nimettävä tulityöluvan myöntäjä, tulityöntekijät ja tulityövartijat.

Tulityöluvan myöntäjän on kirjoitettava tulityölupa vähintään neljä- nä kappaleena, joista yksi toimitetaan vakuutuksenottajalle. Ennen tulityön aloittamista tulityöluvan myöntäjän on annettava yksi kappale tulityöntekijälle, yksi tulityön aikaiselle tulityövartijalle ja yksi tulityön jälkeiselle tulityövartijalle. Tulityöluvassa määrätyt turvatoimet on saatettava kaikkien tulityötekijöiden ja tulityövartijoiden tietoon.

Tulityöluvan myöntäjällä on oltava voimassa oleva tulityökortti.

Tulityöluvan saa myöntää vakuutuksenottajan tulityösuunnitelmas- sa mainittu henkilö, jolla kokemuksensa ja kohteen tuntemuksensa perusteella on parhaat edellytykset tunnistaa ja arvioida tulityöstä aiheutuvat vaarat sekä määrätä tämän perusteella tarvittavat turva- toimet.

Mikäli vakuutuksenottajalla ei ole edellä mainittuja edellytyksiä toimia tulityöluvan myöntäjänä, tulityöluvan voi myöntää urakoitsijan tulityösuunnitelmassa mainittu henkilö, joka voi olla voimassa olevan

tulityökortin omaava tulityöntekijä. Tällöin tulityöluvan myöntäjän tu-

xxx tutustua kohteeseen ja laatia sen perusteella tulitöistä aiheutuvien vaarojen selvitys ja arviointi.

Tulityöluvan saa myöntää vain määräajaksi ja se tulee uusia aina olo- suhteiden muuttuessa. Tulityölupa on tulityöpaikkakohtainen ja vain tulityöluvassa mainitut tulityöt ovat tulityöpaikalla sallittuja. Tulityö- paikan on oltava jatkuvasti tulityöluvan edellyttämässä kunnossa.

4.2.2 Turvatoimet tilapäisellä tulityöpaikalla

Tilapäisellä tulityöpaikalla on toteutettava tulitöistä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvioinnin perusteella määrätyt turvatoimet, kuitenkin vähintään seuraavat:

• Tulityöpaikka on puhdistettava syttyvistä materiaaleista.

• Käytettävissä työvälineissä on oltava asianmukaiset suojausratkai- sut ja käyttäjän on tunnettava laitevalmistajan antamat turvalli- suusohjeet.

• Syttyvät materiaalit, joita ei voida poistaa, on suojattava tiiviisti palamattomalla suojapeitteellä.

• Tulityöpaikalla olevat laitteet ja varusteet (esim. kaapelit) on suoja- peitettävä.

• Rakenteissa olevat aukot on suojapeitettävä ja raot on tiivistettävä.

• Rakenteiden syttyvät pinnat on suojapeitettävä.

• Kipinöiden ja roiskeiden kulkeutuminen ympäristöön sekä lämmön johtuminen rakenteiden sisään on estettävä.

• Työtilassa on tarvittaessa mitattava kaasupitoisuus ja tila on tar- vittaessa tuuletettava.

• Paloilmoitin ja sammutusjärjestelmä, jonka laukaisu perustuu savunilmaisuun, on erheellisten hälytysten estämiseksi tarvittaes- sa irtikytkettävä alueelta, johon tulityöstä aiheutuvat käryt voivat levitä ja kytkettävä takaisin päälle heti, kun se on mahdollista.

• Sprinklerilaitteistoa ei kytketä pois päältä, vaan tarvittaessa sprinklerisuuttimet suojataan väliaikaisella suojauksella, joka pois- tetaan välittömästi tulitöiden jälkeen.

• Sammutuskaluston varaaminen.

4.2.3 Sammutuskalusto

Tulityöluvassa määrätään tilapäisellä tulityöpaikalla tarvittava sammutuskalusto, jonka on oltava vähintään kaksi 55 A 233 BC-te- holuokan käsisammutinta. Käsisammuttimista toisen voi korvata pika- palopostilla tai kahdella 43 A 233 BC teholuokan käsisammuttimella. Sammutuskaluston on oltava tulityöpaikalla koko tulityön ja tulityön jälkivartioinnin ajan.

4.2.4 Tulityövartiointi

Tulityövartiointi on määrättävä tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvi- tyksen ja arvioinnin perusteella.

Tulityövartiointi on toteutettava koko työn ajan, myös työtaukojen aikana. Tulityön jälkeen on tulityövartiointi toteutettava tulityöluvan mukaisesti, kuitenkin vähintään yhden tunnin ajan. Tulityösuunnitel- massa on esitettävä, kuinka tulityövartiointi järjestetään. Tulityöntekijä ei voi toimia työnaikaisena tulityövartijana.

Tulityövartioinnin aikana tulityöpaikan ympäristöineen on oltava jatkuvan silmälläpidon alaisena.

Tulityövartijan on tiedettävä tulityöstä aiheutuvat vaarat, osattava tehdä hätäilmoitus ja käyttää tulityöpaikalle varattua alkusammutus- kalustoa. Tarvittaessa tulityövartijan on keskeytettävä tulityö.

5 Katto- ja vedeneristysalan tulityöt

Katto- ja vedeneristysalan tulityötä saa tehdä vain henkilö, jolla on vuonna 2016 alkaneen tulitöiden turvallisuustutkinnon mukainen tulityökortti tai voimassa oleva katto- ja vedeneristysalan tulityökortti.

5.1 Katto- ja vedeneristysalan tulityölupa

Katto- ja vedeneristysalan tulityöhön vaaditaan aina kirjallinen, mää- räaikainen tulityölupa.

Ennen tulityöluvan myöntämistä tulityöpaikalla on tehtävä tulitöistä aiheutuvien vaarojen selvitys ja arviointi. Vaarojen selvityksessä ja

arvioinnissa on erityisesti otettava huomioon työkohteen alla olevien rakenteiden ja onteloiden aiheuttamat vaarat.

Tulityöluvan myöntäjä määrää tulityöluvassa turvatoimet, jotka hän on todennut tarpeelliseksi tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvioinnin perusteella. Tulityön saa aloittaa vasta, kun tulityönte- kijä ja tulityövartija ovat varmistaneet, että tulityöluvassa määrätyt turvatoimet on toteutettu. Tulityöluvassa on nimettävä tulityöluvan myöntäjä, tulityöntekijät ja tulityövartijat.

Tulityöluvan myöntäjän on kirjoitettava tulityölupa vähintään neljä- nä kappaleena, joista yksi toimitetaan vakuutuksenottajalle. Ennen tulityön aloittamista tulityöluvan myöntäjän on annettava yksi kappale tulityöntekijälle, yksi tulityön aikaiselle tulityövartijalle ja yksi tulityön jälkeiselle tulityövartijalle. Tulityöluvassa määrätyt turvatoimet on saatettava kaikkien tulityötekijöiden ja tulityövartijoiden tietoon.

Tulityöluvan myöntäjällä on oltava voimassa oleva katto- ja vedene- ristysalan tulityökortti. Tulityöluvan saa myöntää vakuutuksenottajan tulityösuunnitelmassa mainittu henkilö, jolla kokemuksensa ja kohteen tuntemuksensa perusteella on parhaat edellytykset havaita ja arvioida katto- ja vedeneristysalan tulityöstä aiheutuvat vaarat sekä määrätä tämän perusteella tarvittavat turvatoimet.

Mikäli vakuutuksenottajalla ei ole edellä mainittuja edellytyksiä toimia tulityöluvan myöntäjänä, tulityöluvan voi myöntää vakuutuksenottajan nimeämä asiantuntija tai urakoitsijan tulityösuunnitelmassa mainittu henkilö. Katto- ja vedeneristysalan tulityössä tulityöntekijä ei voi olla tulityöluvan myöntäjä.

Tulityöluvan saa myöntää vain määräajaksi. Tulityölupa on tulityöpaik- kakohtainen ja vain tulityöluvassa mainitut tulityöt ovat tulityöpaikalla sallittuja. Mikäli tulityöluvan voimassaolon aikana tulityöpaikan olo- suhteet muuttuvat, tulityöluvan myöntäjän on päivitettävä tulityölupa vastaamaan uusia olosuhteita.

5.2 Työmenetelmän valinta

Tulityö on korvattava palovaarattomalla työmenetelmällä silloin, kun eristettävät rakenteet ovat syttyviä ja rakenteet muodostavat ontelo- tiloja eikä niitä voida tarkistaa ja valvoa.

Vedeneristettä ei saa kiinnittää pellitysten eikä metallirakenteiden päälle siten, että kiinnityskohtaa kuumennetaan.

Avoliekkiä tai kuumaa ilmaa ei saa käyttää rakenteessa olevan aukon tai läpiviennin läheisyydessä eikä vaaka- ja pystyrakenteen yhtymä- kohdassa siten, että avoliekki tai kuuma ilma pääsee tunkeutumaan rakenteen sisälle.

Jäätyneitä putkia ei saa sulattaa avotulta tai kuumailmapuhallinta käyttäen.

5.3 Turvatoimet katto- ja vedeneristystöiden tulityöpaikalla

Tulityöpaikalla on toteutettava tulitöistä aiheutuvien vaarojen sel- vityksen ja arvioinnin perusteella määrätyt turvatoimet, kuitenkin vähintään seuraavat:

• Tulityöpaikalta on poistettava työhön kuulumaton syttyvä materiaali.

• Syttyvät materiaalit, joita ei voida poistaa, on suojattava tiiviisti palamattomalla suojapeitteellä.

• Rakenteissa olevat aukot on suojapeitettävä ja raot on tiivistettävä, jos liekki, roiskeet tai kipinät voivat levitä rakenteisiin näiden kautta.

• Paloilmoitin ja sammutusjärjestelmä, joiden laukaisu perustuu savunilmaisuun, on erheellisten hälytysten estämiseksi tarvittaes- sa irtikytkettävä alueelta, johon tulityöstä aiheutuvat käryt voivat levitä ja kytkettävä takaisin päälle heti, kun se on mahdollista.

• Sprinklerilaitteistoa ei kytketä pois päältä, vaan tarvittaessa sprinklerisuuttimet suojataan väliaikaisella suojauksella, joka pois- tetaan välittömästi tulitöiden jälkeen.

• Sammutus- ja raivauskaluston sekä palamattoman suojaus- materiaalin varaaminen

5.4 Sammutus- ja raivauskalusto sekä suojausmateriaali

Tulityöluvassa määrätään katto- ja vedeneristystyömaalla tarvittava sammutuskalusto, jonka on oltava vähintään kaksi 55 A 233 BC-te- holuokan käsisammutinta, joista toisen voi korvata pikapalopostilla tai kahdella 43 A 233 BC teholuokan käsisammuttimella.

Sammutuskaluston on oltava tulityöpaikalla koko tulityön ja tulityön jälkivartioinnin ajan.

Kattotulityömaalla on oltava palamatonta suojausmateriaalia ja raivauskalusto, jolla palon syttyessä saadaan kattoon sammutusaukko sammutusta varten.

5.5 Katto- ja vedeneristysalan tulityövartiointi

Tarvittava tulityövartiointi on määrättävä kattotulityöstä aiheutuvi- en vaarojen selvityksen ja arvioinnin perusteella. Tulityössä ja työn jälkeen on käytettävä tulityövartijaa aina, kun eristettävät rakenteet tai niiden läheisyydessä olevat rakenteet ovat syttyviä tai rakenteet muodostavat ontelotiloja.

Tulityövartijan on jatkuvasti tarkkailtava tulityöpaikkaa, sen ympäris- töä ja alusrakenteita. Tarvittaessa on nimettävä useita tulityövartijoi- ta. Tulityövartiointi on toteutettava koko työn ajan, myös työtaukojen aikana. Tulityön jälkeen on jälkivartiointi toteutettava tulityöluvan mukaisesti, kuitenkin vähintään yhden tunnin ajan.

Tulityövartijan on tiedettävä tulityöstä aiheutuvat vaarat, osattava tehdä hätäilmoitus ja käyttää tulityöpaikalle varattua alkusammutus- kalustoa. Tarvittaessa tulityövartijan on keskeytettävä tulityö.

6 Pelastuslaki ja tulityöstandardit

Pelastuslain mukaan on huolehdittava riittävistä varotoimista, kun ryhdytään tulityöhön.

Tätä suojeluohjetta sekä standardeja SFS 5900 Tulitöiden paloturval- lisuus ja SFS 5991 Katto- ja vedeneristysalan tulitöiden paloturvalli- suus noudattamalla tulityöntekijä varmistaa, että hän toimii riittävän huolellisesti tulitöitä tehdessään.

Tulityöntekijä on aina vastuussa siitä, että hän tekee tulityön palotur- vallisesti.

OP Vakuutus Oy, Gebhardinaukio 1 00013 OP, kotipaikka Helsinki, päätoimiala vakuutustoiminta. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin, Y-tunnus 1458359-3 A-Vakuutus Oy, Gebhardinaukio 1 00013 OP, kotipaikka Helsinki, päätoimiala vakuutustoiminta. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin, Y-tunnus 1715947-2.

Tulityölupa

Nro

Hätänumero 112 - Yrityksen sisäisestä numerosta soitettaessa, nro?

Tulityön tilaaja	Yritys		Osoite
	Yritys/Työntekijä Tulityöluvan myöntäjä on tarkastanut tulityökortin voimassaolon kaikilta tulityöntekijöiltä
Työkohde	Yritys/Tilaaja		Osoite
	Tulityöpaikka		Osoite
Työsuoritus	Tulityöt Katto- ja vedeneristystyöt
Tulityö	Sähköhitsaus Kaasuhitsaus Polttoleikkaus Laikkaleikkaus- ja hionta Bitumikeittimen käyttö Muu, mikä?
Tulityön vaarojen selvitys ja arviointi	Ei Kyllä, suojatoimia tarvitaan Tulityöpaikalla on syttyviä materiaaleja Tulityöpaikkaa lähellä olevan seinä-, katto- tai lattiarakenteen pinta on syttyvää Tulityöpaikan lähellä olevat seinä, katto tai lattiarakenteet sisältävät syttyviä materiaaleja Tulityöpaikalla on syttyvää pölyä tai hienojakoista ainetta Tulityöpaikalla on tai sinne voi muodostua syttyviä kaasuja tai höyryjä Tulityöpaikalla on kaapeleita tai kaapelihyllyjä Tulityön kohde sisältää materiaaleja, jotka voivat syttyä Tulityöpaikkaa rajoittavissa rakenteissa on rakoja, aukkoja tai läpivientejä, joiden kautta kipinät tai roiskeet voivat päästä seinä-, katto- tai lattiarakenteeseen tai viereiseen tilaan Tulityössä syntyvää lämpöä voi johtua seinä-, katto tai lattiarakenteeseen Tulityö joudutaan tekemään korkealla, jolloin kipinöillä ja roiskeilla on otolliset olosuhteet levitä laajalle alueelle Tulityöstä aiheuvat muut vaarat; mitä?
Tulityön turvallisuus- toimenpiteet	Tilaaja Urakoitsija Suojaukset on tehtävä niin lähelle tulityökohtaa, että kipinät/roiskeet eivät pääse leviämään ympäristöön Seinissä, katossa ja lattiassa olevat raot ja aukot sekä läpiviennit on suojattava Koneet ja laitteet, syttyvät rakenteet, kaapelihyllyt ym. on siirrettävä tai suojattava Työpaikka on kasteltava Työkohdetta on jäähdytettävä jatkuvasti Kaasupitoisuus on mitattava ja tila tuuletettava Tulityöpaikkaa ympäröivät sekä alapuoliset tilat on tarkastettava ja puhdistettava Paloilmoittimen irtikytkennästä huolehtiminen. Irtikytkentä on tehtävä laitteiston hoitajan toimesta.
	Laitteiston hoitajan nimi			Xxxxxxxxxxxxx
Tulityön edellyttämät erityis- toimenpiteet
	Tilaaja Urakoitsija Xxxxxxx Xxxxxxxxxxx Ympäröivien tilojen vartiointi Työn aikana syntyvän palavien materiaalien poistaminen Erillinen suojarakenne Lämpökamerakuvaus työn jälkeen Muuta, mitä?
Sammutuskalusto ja sammute sekä hälytystoimen- piteet	Tilaaja Urakoitsija Tilaaja Urakoitsija Tilaaja Urakoitsija Käsisammutin 55 A 233 BC   Kpl Sankoruisku Erityissammutuskalusto Käsisammutin 43A 144 BC   Kpl Pikapaloposti Sammutuspeite CO2-sammutin Kpl Paineellinen paloletku Raivauskalusto Muuta, mitä?
	Tulityöpaikalla on oltava vähintään kaksi 55 A 233 BC-teholuokan käsisammutinta. Käsisammuttimista toisen voi korvata pikapalopostilla tai kahdella 43 A 233 BC -teholuokan käsisammuttimella. Sammutuskaluston on oltava tulityöpaikalla koko tulityön ja tulityön jälkivartioinnin ajan.
Tulityövartiointi	Tilaaja Urakoitsija Tilaaja Urakoitsija Työn ja taukojen aikana Työn jälkeen tuntia (vähintään yksi tunti)
Tulityöluvan voimassaoloaika	Alkamispäivä	Päättymispäivä	Lupa on voimassa päivittäin klo
Tulityöluvan myöntäjä	Päiväys
	Allekirjoitus (nimenselvennys)			Puhelinnumero
Tulityöluvan myöntäjä	Päiväys
	Allekirjoitus (nimenselvennys)			Puhelinnumero

110302f

Nestekaasupolttimia ei saa jättää palaamaan valvomatta; valvonta koskee myös kuumailmapuhaltimia. Tulitöiden, työtaukojen- sekä jälkivartioinnin aikana on huolehdittava tulityöpaikan vartioinnista. Korjaustöissä on otettava huomioon sade- ja sulamisvedestä aiheutuva vahingonvaara, jonka estämiseksi on laadittava suojaussuunnitelma.

S460 Vuotovahinkojen torjunta

Suojeluohje

Voimassa 1.1.2020 alkaen

290165f 11.19

1 Tarkoitus

Tämän suojeluohjeen tarkoituksena on vähentää vuotovahinkoja, ohjeita noudattamalla voidaan ehkäistä vahinkojen syntymistä ja pienentää vahinkomääriä.

2 Velvoittavuus

Tämä suojeluohje on osa vakuutussopimusta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun on noudatettava tätä suojeluohjetta ja sen määräyksiä. Mikäli suojeluohjetta ei noudateta, voidaan korvausta vakuutussopi- muslain mukaan alentaa tai se voidaan evätä. Vakuutuksenottaja ja vakuutettu ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että suojeluohjeiden sisältö on työsuorituksesta vastaavien henkilöiden tiedossa.

3 Suojaustoimenpiteet vuotovahinkojen torjuntaan

3.1 Rakennukset, rakenteet ja niiden tilat

Vesijohtoverkoston ja LVI-laitteiden jäätymisen ja vuotovahinkojen estämiseksi on huolehdittava rakennuksen riittävästä lämmityksestä. Mikäli rakennusta ei lämmitetä kylmänä vuodenaikana, on vesijoh- toverkosto ja LVI-laitteet tyhjennettävä ja rakennuksen ulkopuolella oleva tonttivesijohdon sulkuventtiili suljettava, käyttövesipumppu kyt- kettävä pois käytöstä tai muutoin katkaistava vedentulo rakennukseen siten, että jäätyminen ei voi aiheuttaa vuotovahinkoa rakennukselle.

Mikäli osaa rakennuksesta ei lämmitetä, on kylmänä ja käyttämättö- mänä olevan rakennusosan vesijohtoverkko ja siihen liittyvät LVI-lait- teet tyhjennettävä vedestä siten, että jäätyminen ei voi aiheuttaa vuotovahinkoa rakennukselle tai sen laitteille.

Mikäli rakennus on käyttämättä tai jää tyhjilleen pidemmäksi aikaa kuin kahdeksi viikoksi, on käyttövesipumppu kytkettävä pois käytöstä tai muutoin katkaistava vedentulo rakennukseen. Mikäli rakennuksen käyttö on luonteeltaan sellaista, että rakennuksessa ei ole päivit- täistä valvontaa (esim. tavaran pitkäaikaissäilytys), eikä vedentuloa rakennukseen ole katkaistu, on rakennukseen tehtävä valvontakäynti vähintään kerran kahdessa viikossa.

3.2 Koneet ja laitteet

Vettä käyttävän laitteen liitokset vesi- ja viemäriverkkoon tulee olla valmistajan, maahantuojan, myyjän sekä viranomaisten määräysten ja ohjeiden mukaisia. Liitosten pitävyyttä ja letkujen kuntoa tulee seura- ta. Havaitut viat tai puutteet on korjattava välittömästi.

Vesijohtoverkostoon liitettävä kone tai laite (esim. pesukone) on aina liitettävä omalla sulkuventtiilillä ja paineenkestävällä täyttöletkulla vesijohtoverkostoon. Paineellisten vesijohtojen sulkuventtiilit tulee sulkea, kun laitetta ei käytetä. Kun vesijohtoverkkoon liitetty laite pois- tetaan käytöstä tai irrotetaan vesiliitännästä, on vesiliitäntä tulpattava siten, ettei vesi pääse vuotamaan putkesta, vaikka hana tai sulku- venttiili aukaistaan. Pesukoneen poistoletku tulee asentaa kiinteästi viemäriverkostoon.

Mikäli vesijohtoverkkoon liitetty laite (esim. astianpesukone) sijaitsee tilassa, jossa ei ole lattiakaivoa tai jonka lattiassa ei ole vedeneristystä, on laitteen asentamisen, uusimisen, huollon tai korjauksen yhteydessä alle asennettava vesitiivis suojarakenne. Suojarakenne tulee asentaa siten, että se ohjaa mahdolliset vuotovedet näkyville, jotta vuoto on havaittavissa ennen kuin se aiheuttaa vahinkoa.

4 Irtaimiston säilytys

Kosteudesta vahingoittuva, myytävänä tai varastoituna oleva omai- suus, on sijoitettava vähintään 10 cm korkeudelle lattian pinnasta.

5 Paineastiat ja öljysäiliöt

Painelaitteiden sekä öljysäiliöiden asennuksessa, huollossa, korjauk- sessa ja käytössä on noudatettava valmistajan, maahantuojan ja viranomaisen antamia ohjeita ja määräyksiä.

Maanalaiset öljysäiliöt ja niihin liittyvät putkistot tulee tarkastut- taa viiden vuoden ja maanpäälliset kymmenen vuoden välein, ellei tarkastuksessa saatava säiliön kuntoluokitus velvoita tiheämpään

tarkastusväliin. Edellä mainitusta voidaan poiketa, mikäli tarkastukset on suoritettu viranomaismääräyksen mukaisesti.

Maanpäällisten öljysäiliöiden päällä ei saa säilyttää mitään sinne kuulumatonta.

Käytöstä poistetuista lämmitys-öljysäiliöistä on poistettava lämmitys- öljy, laitteistot tehtävä vaarattomiksi ja täyttöyhde on poistettava.

Säiliöiden ja painelaitteiden tarkastuksessa on käytettävä Turvalli- suus- ja kemikaaliviraston (TUKES) hyväksymää tarkastusliikettä. Tarkastuksessa annettuja ohjeita on noudatettava, havaitut puutteet on korjattava välittömästi ja tarkastuspöytäkirja on säilytettävä vähin- tään seuraavaan tarkastukseen saakka.

Öljysäiliöissä, niihin liittyvissä putkistoissa ja laitteistoissa sekä pai- neastioissa havaitut viat ja puutteet on korjattava välittömästi.

6 Kiinteistön hoito

Vesikate, kattokaivot ja sadevesikourut on tarkastettava ja tarvittaes- sa puhdistettava lumettomana aikana keväällä ja syksyllä. Havaitut puutteet ja viat on korjattava välittömästi.

Katolle asennettavien laitteiden ja rakennelmien asennustapa ei saa vaurioittaa vesikatetta eikä estää sadeveden tai sulamisveden ohjau- tumista kattokaivoihin tai pois vesikatteelta.

Sade- ja sulamisvesien eli hulevesien kulkeutuminen rakennukseen on estettävä vesieristyksin ja hulevesien poistojärjestelmillä, joita ovat mm. pihamaan kallistukset rakennuksesta poispäin, tontin ojat, sala- ojat ja hulevesikaivot sekä -pumppaamot. Hulevesiviemärit ja -kaivot on tarkastettava vähintään vuosittain ja tarvittaessa huollettava siten, että huoltamattomuuden vuoksi ei aiheudu vahinkoa.

1

Rakennuksen tonttiviemärissä on oltava padotusventtiili aina, jos rakennuksessa on padotuskorkeuden alapuolella sijaitsevia viemäri- pisteitä. Lisäksi on noudatettava vesilaitoksen liittymissääntöjä.

Käsi- tai bideesuihkulaitetta ei saa asentaa siten, että se voi jäädä käytön jälkeen paineelliseksi.

Ulkohanaan liitetty letku on irrotettava kylmäksi vuodenajaksi, jotta letkuun tai hanaan jäänyt vesi ei pääse jäätymään.

Kiinteistön kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja havaitut puutteet sekä viat tulee korjata välittömästi.

Pohjola Vakuutus Oy, Gebhardinaukio 1 00013 OP, kotipaikka Helsinki, päätoimiala vakuutustoiminta. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin, Y-tunnus 1458359-3 A-Vakuutus Oy, Gebhardinaukio 1 00013 OP, kotipaikka Helsinki, päätoimiala vakuutustoiminta. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin, Y-tunnus 1715947-2.

Suojeluohje Voimassa 1.1.2018 alkaen.

Rakenteellinen murtosuojeluohje 1 S850

290084f 6.19

1 Murtosuojeluohjeiden yleiset käsitteet

Murto

Tunkeutuminen rakenteellisesti suojattuun ja lukittuun omaisuuden säilytystilaan sen rakenteita tai lukkoja vahingoittaen.

Vakuutetun omaisuuden säilytystila (säilytystila)

Ne tilat, joissa vakuutettu omaisuus sijaitsee. Säilytystila tulee ympäröidä kiinteillä rakenteilla. Säilytystiloiksi ei lueta rakennuk- sen ulkopuolisia rakenteita, kuten parvekkeita, katoksia, kuisteja ja lastaussiltoja.

Säilytystilan seinät, lattia ja katto

Säilytystilaa rajoittavia rakenteita, jotka voivat olla rakennuksen ulko- pintoja tai muihin sisätiloihin rajoittuvia seiniä, lattioita tai kattoja.

Julkisivun ikkunat

Julkisivun ikkunoilla tarkoitetaan rakennuksen tai liiketilan asiakas- sisäänkäynnin puoleisella sivulla olevia ikkunoita.

Ovet, ikkunat ja muut aukot

Säilytystilan seinissä, xxxxxxxxx ja katossa olevia ovia, ikkunoita ja muita aukkoja.

Avain

Oven lukkoa tai kiinteistön lukitusjärjestelmää ohjaava tunniste, joka voi olla mekaaninen, sähköinen tai biometrinen.

Lukko

Kiinnittämiseen, sulkemiseen tai käytön estämiseen käytettävä laite, joka voidaan asettaa siten, että se avautuu vain siihen sopivalla tun- nisteella tai ohjauslaitteella.

Lukitus

Lukkojen ja niihin sopivien tunnisteiden muodostama järjestelmä, jolla sallitaan tai rajataan henkilöiden pääsy tiloihin ja liikkuminen niissä.

2 Rikoksentorjunta ja ympäristö

Rikoksentorjunta on huomioitava jo tulevan rakennuksen ja sen ympäristön suunnittelussa. Rikoksenteon mahdollisuuksiin voidaan vaikuttaa suunnittelemalla turvallisia, huollettavia rakenteita sekä huolehtimalla niiden ylläpidosta ja korjauksesta. Rakennuksen ym- päristön suunnittelulla ja toteutuksella voidaan osoittaa eri alueiden käyttötarkoitus ja kulkuoikeudet. Käyttötarkoituksiltaan erilaiset alueet erotetaan toisistaan aidoilla, pensailla, selkeillä opasteilla, valaistuksel- la, erilaisilla pintarakenteilla tai muilla arkkitehtuurisilla keinoilla.

Rakennuksen ja aluerakenteiden sijoittamisen tulee edistää luonnol- lista valvontaa. Ne eivät saa toimia näköesteinä alueella liikkumisen havaitsemiselle. Luonnollisella valvonnalla tarkoitetaan oman henkilö- kunnan valvontaa ja satunnaisten ohikulkijoiden havainnointia.

3 Rakenteellisen suojauksen vaatimukset

Tässä esitetään vähimmäisvaatimukset rakenteelliselle suojaukselle niille toimialoille, joita koskee murtosuojeluohje 1. Mikäli kohteessa säilytetään toimialaluokituksesta poikkeavaa ja varkaudelle alttiimpaa omaisuutta, on tämä omaisuus suojattava rakenteellisen murtosuoje- luohjeen 2 tai 3 vaatimusten mukaisesti.

Rakenteiden on kiinnityksineen oltava sellaisia, ettei tilaan tunkeutuminen ole mahdollista ilman työkaluja tapahtuvaa rakenteiden rikkomista

Ulkoseinien avainsäiliössä saa säilyttää vain teknisiin tiloihin johtavien ovien avaimia

Takaovi

• kuten etuovi tai

• teräspuomi, lukittava riippu- lukolla tai

• sisäpuoliset salvat ja lukittava riiippulukolla

Etuoven lukitus

• umpiovi käyttölukolla

• profiili tai lasiruudullinen ovi varmuuslukolla

• oven pikasalpa riippulukolla

Ovet

• oven karmit on kiilattava

• kiinnitettävä kolme murto- suojatappia

• huultamattoman oven käyt- tölukko suojattava takorau- dalla

• käyntiväli max. 5 mm

Ikkunat

• ikkunoiden on oltava sisä- puolelta salpaamalla suljet- tuja, ettei niitä saa ulkopuo- lelta rikkomatta auki

Rakenteiden on kiinnityksineen oltava sellaisia, ettei tilaan tunkeutuminen ole mahdollista ilman työkaluja tapahtuvaa rakenteiden rikkomista.

Takaoven lukitus

• umpiovi käyttölukolla

• profiili tai lasiruudullinen ovi varmuuslukolla

• oven pikasalpa riippulukolla

Lasioven lukitus

• lukittava varmuuslukolla

3.1 Säilytyspaikan seinät, lattia ja katto

Rakenteiden on oltava lujuudeltaan ja rakennustavaltaan sellaisia, että tilaan tunkeutuminen ei ole mahdollista ilman työkaluilla tapahtu-

vaa rakenteiden rikkomista. Rakenteet tai niiden osat eivät saa olla ulkopuolelta rikkomatta irrotettavissa. Luokan 1 murronsuojaseinä täyttää edellä olevat vaatimukset. Väliseinärakenteen tulee ulottua lattiasta kattoon. Alakaton yläpuoli voidaan suojata myös ristikolla (kuvat 1 ja 2).

min.12 mm max.120 mm

max.350 mm

Kuva 1 Teräsristikko

Kuva 2 Teräsverkko

A max 22 cm 2

A min 10 mm 2

Kuva 3 Muototeräsristikko

A max 400 cm2

A min 75 mm 2

(Ø min 10 mm)

3.2 Ikkunat ja aukot

Ikkunoiden lasiruudut on kiinnitettävä ja ikkunat suljettava siten, ettei niitä voi ulkopuolelta rikkomatta irrottaa tai avata.

Rakennuksen ulkoseinässä olevia julkisivun ikkunoita lukuun ottamatta on muiden ikkunoiden ja kattoikkunoiden oltava luokan P4A iskunkestävää lasia tai ne on suojattava kiinteällä tai lukitulla

• rullakalterilla,

• lasin ulkopuolinen suojaus luokka 3

• lasin sisäpuolinen suojaus luokka 2

• teräsristikolla tai -verkolla (kuvat 1, 2 ja 3) tai

• aukkojen suojauslevyllä.

Muut aukot, kuten savunpoisto- ja ilmanottoaukot, on suojattava kiinteällä tai lukitulla teräsristikolla.

Suojausvaatimus ei koske ikkunaa tai aukkoa, joka on vähintään 4 m:n korkeudella maan pinnasta tai muusta seisomatasosta.

Näyteikkunoiden suojauksen on oltava ikkunan levyinen ja sen tulee ulottua vähintään 2 metrin korkeudelle maan pinnasta tai muusta seisomatasosta. Suojattaessa näyteikkuna muulla kuin murronsuo- jalasilla on käytettävän suojarakenteen aukkokoko valittava näytteil- läolevien esineiden koon mukaan siten, ettei esineiden kuljettaminen suojarakenteen läpi ole mahdollista sitä rikkomatta.

3.3 Ovet, saranat ja karmit

Oven rakenteen on oltava lujuudeltaan seinärakennetta vastaava. Ovirakenteen on oltava seuraavanlainen:

• Karmi on kiilattava rakenteisiin lukkojen ja saranoiden kohdalta (kuva 4).

• Karmiin saranapuolelle on kiinnitettävä saranoiden kohdalle mur- tosuojatapit (kuvat 5 ja 6).

Kuva 4 Karmin kiilaus

Kuva 5 Murtosuojatappien asennus

Karmi

Ovi

Murtosuoja- tappi

Kuva 6 Murtosuojatappi

10

• Käyntiväli lukkosivulla ei saa olla suurempi kuin 5 mm (kuva 7).

• Huultamattoman oven käyttölukko on suojattava rakoraudalla (kuva 8).

• Oven lasi on kiinnitettävä siten, ettei sitä voi ulkopuolelta rikkomat- ta irrottaa.

Kuva 7 Käyntiväli

5

Kuva 8 Huultamattoman oven rakorauta

4 Lukitus

4.1 Yleistä

Tilaa rajoittavat ovet on lukittava standardi SFS-EN 112209 tai SFS 720 testatulla lukolla. Käyttölukon sijasta voidaan käyttää 3. luokan ja varmuuslukon sijasta 4. luokan riippulukkoa. Lukittaessa ovi riippulu- koilla on niiden oltava

• ulkopuolella vähintään 4. luokka kiinnikkeineen

• sisäpuolella vähintään 3. luokka kiinnikkeineen.

Kun tilassa ei oleskella, on lukkojen oltava takalukossa ja parioven pikasalpa lukittuna. Lukko on takalukossa, kun sen telki lukitusasen- nossa on liukumaton.

4.2 Ovien lukitus

Yksilehtiset ovet (kuvat 9a, 9b ja 10)

• Umpiovi on lukittava käyttölukolla.

• Profiiliovi on lukittava varmuuslukolla.

• Lasiruudullinen ovi on lukittava varmuuslukolla.

• Lasiovi on lukittava varmuuslukolla.

• Lasioven lukkojen telkien etäisyys voi olla yli 40 cm.

Kuva 9A Yksilehtinen umpiovi

Kuva 9B Yksilehtinen profiiliovi

• Pariovet voidaan myös lukita käyttölukolla ja riippulukolla lukitulla teräspuomilla tai sisäpuolisilla salvoilla ja riippulukolla.

Kuva 11 Profiiliovi

Kuva 12 Umpipariovi

Kuva 10 Profiilioven varmuus- ja käyttölukko

400

Kuva 13 Umpipariovi

Pariovet (kuvat 11, 12 ja 13)

• Pariovien käyntipuoli lukitaan kuten yksilehtiset ovet. Kiintopuoli suljetaan pikasalvalla, joka lukitaan vähintään 2. luokan riippulukol- la tai muulla vastaavalla pikasalvan toiminnan estävällä tavalla.

Kippi- ja nosto-ovet

• Ovi on lukittava sisäpuolisella salvalla ja riippulukolla tai ulkopuolel- ta kahdella riippulukolla (kuva 14)

Kuva 14 Nosto-ovi

Siirtolasiseinät ja lasiliukuovet (kuva 16)

• Ovi on lukittava vähintään yhdellä varmuuslukolla Kuva 16 Siirtolasiseinä, lasiliukuovi

Taite- ja liukuovet

• Ovi on lukittava riippulukolla (kuva 15).

Kuva 15 Xxxxxxxx

Heiluriovet (kuva 17)

• Lukitus kuten pariovet tai

• molemmat ovilehdet varmuuslukolla ylä- ja alareunasta tai

• toinen ovilehti lukitaan varmuuslukolla ylä- ja alareunasta ja toinen ovilehti lukitaan siihen kuten yksilehtiset ovet.

Kuva 17 Heiluripariovi

5 Avainturvallisuus

Yrityksessä tai yhteisössä on oltava lukituksesta vastaava henkilö, jonka tehtäviin kuuluu käyttäjien avainohjeen ylläpito sekä heidän perehdyttämisensä. Lisäksi hänen tehtävänään on

• avainrekisterin ylläpito,

• avainten luovutusten, palautusten ja lainauksien valvominen,

• sarjoituksen muutokset ja

• lisäavainten tilaaminen.

Avaimia on säilytettävä erittäin turvallisella tavalla eikä niitä saa mer- kitä siten, että ne voi yhdistää kohteeseen.

Ulkoseinään upotetuissa avainsäiliöissä voidaan säilyttää vain erillisiä sähkö-, puhelin- yms. teknisiin tiloihin johtavien ovien avaimia. Xxxxx- avainta ei saa koskaan säilyttää tällaisissa avainsäiliöissä.

Avaimen kadotessa tai joutuessa luvattomasti ulkopuolisen haltuun, on välittömästi selvitettävä voiko avainta käyttää väärin. Välittömän vahingonvaaran uhatessa on aloitettava lisävahinkojen torjunta ja otettava yhteys Pohjola Vakuutukseen.

6 Tekniset määritelmät

Käyttölukko

Kiinteästi oveen asennettava lukko vastalevyineen, joka on standardin SFS-EN 12209 mukaan testattu luokkaan 3 ja standardin SFS 7020 mukaan joko luokkaan 1 tai 2 (kuva 18).

Varmuuslukko

Kiinteästi oveen asennettava lukko vastalevyineen, joka on standardin SFS-EN 12209 mukaan testattu luokkaan 5 ja standardin SFS 7020 mukaan joko luokkaan 3 tai 4. (kuva 19).

Telki

Lukon liikkuva osa, joka lukitsee oven karmissa olevaan vastalevyyn. Vastalevy

Kiinteästi asennettavan lukon osa, joka kiinnitetään ruuveilla karmiin. Rakorauta

Huultamattomaan oveen lukon kohdalle kiinnitetty teräksinen tai messinkinen T-profiili, jonka pituus on vähintään 30 cm ja materiaalin paksuus 3 mm (kuva 8).

Käyntiväli

Ovilevyn ja karmin välinen rako lukon kohdalla (kuva 7). Murtosuojatappi

Teräksestä valmistettu tappi, jonka halkaisija on vähintään 6 mm ja ulkonema vähintään 12 mm. Tappi on kiinteästi saranassa tai jälkia- sennettuna se kiinnitetään karmiin saranan läpi (kuvat 5 ja 6).

Riippulukko

Riippulukot ovat standardin SFS-EN 12320 ja SFS 7020 mukaan testattu luokkiin 1, 2, 3 tai 4.

Riippulukkokiinnikkeet

Teräksestä valmistettuja riippulukkojen kiinnitykseen tarkoitettuja osia, jotka asennetaan karmiin ja oveen hitsaamalla, ruuvi- tai pultti- kiinnityksin siten, ettei niitä saa ulkopuolelta rikkomatta irrotettua.

Teräspuomi

Riippulukkokiinnikkeillä varustettu teräsputkiprofiilista tai lattateräk- sestä valmistettu oven, parioven tai suojalevyn lukituslaite. Puomi on kiinnitettävä tai lukittava molemmista päistään seinään tai karmiin. Puomi voidaan valmistaa vähintään 50x30x3 mm3:n teräsputkiprofii- lista tai vähintään 12x50 mm2:n lattateräksestä.

Pikasalpa

Oven kiintopuolen sulkeva salpalaite, joka on sisäpuolelta painikkeesta avattavissa.

Iskunkestävä lasi

Xxxx, joka on testattu standardin SFS-EN 356 mukaan luokkiin P1A

– P5A

Murronsuojalasi

Xxxx, joka on testattu standardin SFS-EN 356 mukaan luokkiin P6B

– P8B

Rullakalteri

Xxxxxxx, joka on testattu standardin SFS-ENV 1627 mukaan luokkiin 2-6.

Ikkunoiden suojauslevy

• sisäpuolella 12 mm:n vaneria tai 1,5 mm:n metallilevy

• ulkopuolella 18 mm:n vaneria tai 2,5 mm:n metallilevy Aukkojen suojauslevy

18 mm:n vaneria tai 2,5 mm:n metallilevy

Teräsristikot

• Hitsaamalla tai niittaamalla valmistettu ristikko, jossa teräksen poikkipinta- ala on vähintään 110 mm2 (pyöröteräs ø 12 mm), terästen väli korkeintaan 120 mm ja jänneväli 350 mm (kuva 1).

• Muototeräsristikko on hitsaamalla valmistettu teräsristikko, jossa teräksen poikkipinta-ala on vähintään 75 mm2 (pyöröteräs ø 10 mm) ja aukkokoko enintään 400 cm2 (kuva 3).

Teräsverkko

Teräskehikkoon hitsaamalla kiinnitetty verkko, jonka poikkipinta-ala on vähintään 10 mm2 ja aukkokoko enintään 22 cm2

(kuva 2). Murronsuojaovi

Xxx, joka on testattu standardin SFS-ENV 1627 mukaan luokkiin 2 – 6 Murronsuojaseinä

Seinärakenne, joka on testattu normin SSF 1047 mukaan luokkiin

1 – 3 tai standardin SFS-ENV 1627 mukaan vastaaviin luokkiin 2 – 4

Kuva 18 Käyttölukko Kuva 19 Varmuuslukko

Pohjola Vakuutus Oy, Gebhardinaukio 1 00013 OP, kotipaikka Helsinki, päätoimiala vakuutustoiminta. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin, Y-tunnus 1458359-3 A-Vakuutus Oy, Gebhardinaukio 1 00013 Helsinki, kotipaikka Helsinki, päätoimiala vakuutustoiminta. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin, Y-tunnus 1715947-2.

S480 Omaisuuden muut suojeluohjeet

Suojeluohje

Voimassa 1.1.2020 alkaen

290166f 11.19

1 Tarkoitus

Tämän suojeluohjeen tarkoituksena on vähentää omaisuusvahinko- ja. Ohjeita noudattamalla voidaan ehkäistä vahinkojen syntymistä ja pienentää vahinkomääriä.

2 Velvoittavuus

Tämä suojeluohje on osa vakuutussopimusta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun on noudatettava tätä suojeluohjetta ja sen määräyksiä. Mikäli suojeluohjetta ei noudateta, voidaan korvausta vakuutussopi- muslain mukaan alentaa tai se voidaan evätä. Vakuutuksenottaja ja vakuutettu ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että suojeluohjeiden sisältö on omaisuuden haltijan tai työsuorituksesta vastaavien henki- löiden tiedossa.

3 Koneet ja laitteet

Koneita ja laitteita on huollettava ja käytettävä niiden valmistajan, maahantuojan tai myyjän antamien ohjeiden mukaisesti. Koneille ja laitteille on tehtävä viranomaisten vaatimat määräaikaistarkastukset ja niissä havaitut viat on korjattava välittömästi.

Sähkömoottoreiden tuuletussäleiköt ja jäähdytysrivat on pidettävä puhtaana ylikuumenemisen estämiseksi.

3.1 Kylmälaitteet

Kylmälaitteet on huollettava valmistajan, maahantuojan tai myy- jän huolto-ohjelman mukaisesti Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) rekisteröimän kylmälaitteisiin erikoistuneen huolto- ja korjausliikkeen toimesta. Kylmälaitteiden tarkastuksista ja huolloista on pidettävä huoltopäiväkirjaa, johon on merkittävä myös vaihde- tut komponentit. Ulkoisella kylmäkoneella toimivat kylmähuoneet ja

-kalusteet on varustettava lämpötilahälytysjärjestelmällä, joka siirtää hälytyksen henkilökunnan poissa ollessa paikkaan, jossa on jatkuva päivystys (esim. vartioimisliikkeeseen). Hälytyksen vastaanottajan on käynnistettävä ennalta sovitut toimenpiteet vahingon estämiseksi.

Hälytyslaitteiden toimivuus on testattava kylmälaitteiden huollon, korjausten taikka muutostoimenpiteiden yhteydessä.

4 Kattorakenteiden suojaaminen lumikuormalta sekä lumenpudotus

Kiinteistönomistajan tai -haltijan on huolehdittava katolle kertyneen lumen ja jään poistamisesta, jos lumen paino vaarantaa kattoraken- teiden kantokykyä tai aiheuttaa muuta vaaraa. Jää ja lumi on poistet- tava siten, ettei putoamisesta tai pudottamisesta aiheudu vaaraa eikä rakenteiden kantokyky vaarannu.

5 Tietoteknisten vahinkojen torjunta ja varmuuskopiointi

Liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta oleellisimmat tiedot on var- muuskopioitava. Varmuuskopiointi tulee tehdä muuttuneiden tietojen ja ohjelmistojen osalta päivittäin ja kaikkien tiedostojen täysvarmistus vähintään kerran viikossa. Varmuuskopiot ja alkuperäistiedosto-

jen- ja ohjelmistojen asentamiseen liittyvät tunnukset on säilytettävä siten, että ne eivät voi tuhoutua saman vahingon seurauksena kuin tietojärjestelmiin asennettujen ohjelmistojen ja tiedostojen tiedot tuhoutuisivat. Turvalliseksi säilytystavaksi katsotaan varmuuskopioi- den ja ohjelmistojen säilyttäminen eri palo-osastoissa tai kokonaan eri rakennuksessa lukitussa dataturvakaapissa. Mikäli varmuuskopioita säilytetään samassa palo-osastossa, ne on säilytettävä vähintään 60 minuutin palosuojan antavassa lukitussa dataturvakaapissa. Tieto- järjestelmät, ohjelmistot ja tiedostot on pidettävä ajantasaisena, jotta ohjelmisto- ja tiedostojen varmuuskopiot voidaan palauttaa korjat- tuihin tai hankittuihin laitteistoihin vahinkohetkeä edeltävään tasoon kohtuullisella työmäärällä.

Vakuutuksenottajan on testattava varmuuskopioiden palauttamista kuukausittain ja samalla tarkastettava niiden toimivuus.

Mikäli tietoteknillisiä palveluita on hankittu ulkopuoliselta palvelun- toimittajalta, on tietojen ja ohjelmistojen varmistamisesta sovittava vähintään yllä olevan mukaisesti osana palvelusopimusta.

Pohjola Vakuutus Oy, Gebhardinaukio 1 00013 OP, kotipaikka Helsinki, päätoimiala vakuutustoiminta. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin, Y-tunnus 1458359-3 A-Vakuutus Oy, Gebhardinaukio 1 00013 OP, kotipaikka Helsinki, päätoimiala vakuutustoiminta. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin, Y-tunnus 1715947-2.

Suojeluohje Voimassa 1.1.2018 alkaen.

Moottoriajoneuvosuojat S441

290083f 01.18

1 Tarkoitus

Tämä moottoriajoneuvosuojia koskeva suojeluohje on tekninen oh- jeisto, joka on tarkoitettu vakuutussopimukseen liittyväksi tekniseksi erityisehdoksi. Ohje sisältää suojeluteknisiä moottoriajoneuvosuojien suunnittelu-, rakennus- ja käyttöohjeita, joita noudattamalla voidaan ehkäistä vahinkojen syntymistä ja pienentää vahinkomääriä.

Moottoriajoneuvosuoja on tarkoitettu vain moottoriajoneuvojen säilyttämistä varten. Autosuojan käyttötarkoitus mainitaan voimassa olevassa rakennusluvassa.

2 Velvoittavuus

Tämä suojeluohje on osa vakuutussopimusta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun on noudatettava tätä suojeluohjetta ja sen määräyksiä. Mikäli suojeluohjetta ei noudateta, voidaan korvausta vakuutussopi- muslain mukaan alentaa tai se voidaan evätä.

Vakuutuksenottaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että suojeluoh- jeen sisältö on työsuorituksesta vastaavien henkilöiden tiedossa.

3 Rakenteellinen palontorjunta

3.1 Rakennustekniikka

Autosuojan suunnittelussa, hankinnassa ja rakentamisessa on nou- datettava pelastus- ja rakennuslainsäädännön sekä rakentamismää- räysten ja hyvän rakentamistavan vaatimuksia.

Erillisen autosuojan riittävä etäisyys toisesta rakennuksesta ilman erityistoimenpiteitä on oltava vähintään 8 metriä, enintään 60 m2:n suojan vähintään 4 metriä. Jos etäisyys on edellä mainittuja pienempi, rakennuksia tarkastellaan palotekniseltä kannalta yhtenä rakennuk- sena.

Autosuojasta voi olla yhteys rakennuksen muihin tiloihin. Yhteys (umpinaisesta autosuojasta) muun tilan uloskäytävään, tulisijalliseen tilaan tai tilaan, jossa oleskelee ihmisiä, sallitaan kuitenkin vain sellai- sin järjestelyin, että myrkyllisten tai palavien kaasujen leviäminen on tehokkaasti estetty. Tällaiseksi järjestelyiksi hyväksytään esimerkiksi suljetuin ovin rajoitettu tila, jonka läpi kuljettaessa molempia ovia ei jouduta samanaikaisesti avaamaan.

Autosuojasta ei sallita yhteyttä palovaaralliseen eikä räjähdysvaaralli- seen tilaan.

Palo-ovien on sulkeuduttava ja salpauduttava itsestään ja oltava tiivii- tä. Osastoivan oven tulee olla itsestään sulkeutuva ja salpautuva.

3.2 Ilmanvaihto

Autosuojan ilmanvaihto on järjestettävä siten, että myrkylliset ja pala- vat kaasut kulkeutuvat sieltä pois. Moottoriajoneuvojen joutokäyttö on kielletty tuulettamattomassa suojassa.

Autosuojan ilmanvaihdon suunnittelussa, hankinnassa ja asenta- misessa on noudatettava pelastus- ja rakennuslainsäädännön sekä rakentamismääräysten ja hyvän rakentamistavan vaatimuksia.

3.3 Lämmitys

Autosuojan lämmityksessä tai sen ylläpidossa on noudatettava palo- ja rakennuslainsäädännön sekä sähköturvallisuuslain vaatimuksia.

Tilan lämmitykseen suositellaan käytettäväksi joko vesikiertoista kes- kuslämmitysjärjestelmää, jonka kattila on sijoitettu eri palo-osastoon, tai kiinteää sähköturvallisuusmääräykset täyttävää sähkölämmitys- järjestelmää. Lämmitykseen voidaan käyttää myös autosuojakäyttöön hyväksyttyjä ja sähköturvallisuusmääräykset täyttäviä siirrettäviä sähkölämmittimiä sekä paloviranomaisen tähän tilaan erikseen hy- väksymiä muita lämmityslaitteita.

Tilapäisten lämmityslaitteiden paloturvallisuuteen ja sijoitukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tilapäisiä lämmittimiä ei sallita jatku- vassa lämmityskäytössä.

Öljy-, kaasu- tai petrolikäyttöisten lämmityslaitteiden taikka kamiinoi- den käyttö moottoriajoneuvosuojassa on kielletty.

Moottoriajoneuvosuojaa lämmitettäessä lämminilmakehittimellä tulee lämminilmakehittimen sijoittamisessa ja asentamisessa noudattaa palo- ja rakennuslainsäädäntöä sekä lämminilmakehittimien sijoitta- misesta annettuja ohjeita. Silloin kun edellytetään erillisen lämminil- makehitin- tai lämmönjakohuoneen rakentamista, tulee myös näiden osalta täyttyä viranomaisvaatimukset.

Lämminilmakehitin saa kuitenkin olla moottoriajoneuvosuojassa, mikäli se on sijoitettu vähintään 2 m korkeuteen lattiatasosta eikä lämmitettävää ilmaa oteta tätä alempaa. Palamisilma on otettava ul- koa tai vähintään 2 m korkeudelta lattiatasosta. Muussa tapauksessa lämminilmakehitin on sijoitettava erilliseen kehitinhuoneeseen.

3.4 Sähkölaitteet

Autosuojan sähkölaitteiden on täytettävä sähköturvallisuusmääräyk- set ja olla käyttötarkoitukseen sopivia.

Akkuja voidaan ladata vain sähköturvallisuusmääräysten mukaisissa, hyvin tuuletetuissa tiloissa, joissa vapautunut vety voidaan tuulettaa hallitusti pois.

4 Käyttötekninen palontorjunta

4.1 Huolto- ja korjaustyöt

Autosuojassa saa tehdä vain moottoriajoneuvojen kylmää huoltoa. Korjaustöihin liittyviä tulitöitä ei saa suojassa tehdä.

4.2 Ajoneuvon lämmitys

Moottoriajoneuvosuojassa saa ajoneuvon tai moottorin, voiman- siirtolaitteiden, sisätilan tai muiden osien lämmittämiseen käyttää ajoneuvon vakiovarusteiden lisäksi ainoastaan ajoneuvokäyttöön hyväksyttyjä laitteita.

Peitteen asettaminen konepellin ja moottorin väliseen tilaan ei ole sallittu.

1

4.3 Jätteet ja palavat aineet

Jätteet tulee laittaa kannellisiin metalliastioihin.

Suojassa saa säilyttää siellä säilytettäviin ajoneuvoihin kuuluvia tar- vikkeita ja renkaita sekä kohtuullisessa määrin muita tarvikkeita, jotka eivät oleellisesti lisää suojan palokuormaa.

Maanalaisissa tiloissa ei saa käyttää eikä säilyttää nestekaasua.

Ajoneuvon polttoainesäiliön täyttö moottoriajoneuvosuojassa on kielletty.

5 Palontorjuntalaitteet

5.1 Alkusammutusvälineet

Moottoriajoneuvosuojassa tulee olla alkusammutuskalustoa, kuten käsisammuttimia tai paloposteja.

Käsisammuttimina tulevat kysymykseen vähintään 43 A 233 BC - te- holuokan käsisammuttimet. Sammuttimet on sijoitettava tarkoituksen mukaisesti, yksi jokaista alkavaa 300 m2 kohti. Avoimessa autosuo- jassa ja tarvittaessa muussakin lämmittämättömässä autosuojassa on käytettävä pakkasen kestäviä sammuttimia. Sijoituspaikan eteen ei saa sijoittaa ajoneuvoja. Alkusammutuskaluston paikka on merkittävä hyväksytyin merkinnöin.

Pikapalopostit tulevat yleensä kysymykseen vain lämpimissä auto- suojissa. Palopostien tulee olla siten sijoitetut, että niillä ulotutaan sammuttamaan suojan kaikkiin tiloihin.

5.2 Automaattiset paloilmoittimet ja sammutuslaitteistot

Autosuoja on varustettava automaattisella paloilmoitinjärjestelmällä tai automaattisella sammutuslaitteistolla, kun autosuojan osastointi- koko ylittää palo- ja rakennuslainsäädännön mukaiset enimmäispin- ta-alavaatimukset.

Automaattisen paloilmoittimen käytön edellytyksenä on, että tehokas sammutustyö voidaan aloittaa viimeistään 10 minuutin kuluttua paloilmoituksen tapahtumisesta ja että vettä on riittävästi palokunnan sammutustyötä varten. Ellei näin ole, tulee moottoriajoneuvosuoja varustaa automaattisella sammutuslaitteistolla.

5.3 Savunpoisto

Moottoriajoneuvosuojan savunpoisto on järjestettävä palo- ja raken- nuslainsäädännön vaatimusten mukaisesti.

OP Vakuutus Oy, Gebhardinaukio 1 00013 OP, kotipaikka Helsinki, päätoimiala vakuutustoiminta. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin, Y-tunnus 1458359-3

A-Vakuutus Oy, Gebhardinaukio 1 00013 Helsinki, kotipaikka Helsinki, päätoimiala vakuutustoiminta. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin, Y-tunnus 1715947-2.