Contract
Liite 1 Hankinnan kohteen kuvaus
Perusturvakuntayhtymä Akseli, Maskun kunta, Mynämäen kunta ja Nousiaisten kunta: Työterveyshuoltopalveluiden hankinta
1.Hankintayksikköjen sekä mahdollisten yritysasiakkaiden esittely
Hankintayksikköinä ovat Perusturvakuntayhtymä Akseli sekä Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten kunnat (jäljempänä yhdessä ”Tilaajat” ja erikseen ”Tilaaja”).
Akselia koskevat tiedot vuodelta 2019:
Vakituisia työntekijöitä 420 ja määräaikaisia 72.
Kela-korvausluokkien mukainen ostettujen palvelujen jakautuminen: KL1 55 % ja KL2 45 %
Akselin henkilöstömäärä jakautuu toimialoittain sekä hallintoon (2,5%) että sosiaali- ja terveyspalveluihin (97,5%). Sairauspoissaoloja näissä henkilöstöryhmissä oli vuonna 2019 0,3 % ja 9,1%. Xxxxxx käytti työterveyshuollon palveluihin rahaa yhteensä 146 750 euroa.
Maskun kuntaa koskevat tiedot vuodelta 2019:
Vakituisia työntekijöitä 308 ja määräaikaisia 49.
Kela-korvausluokkien mukainen ostettujen palvelujen jakautuminen: KL1 47,3% ja KL2 52,7%
Maskun kunnan henkilöstömäärä jakautuu toimialoittain hallintoon (4 %), sivistyspalveluihin (77 %) sekä teknisiin ja ympäristöpalveluihin (19 %). Sairauspoissaolot jakautuivat näissä henkilöstöryhmissä vuonna 2019 seuraavasti: hallinto 4 %, sivistyspalvelut 77 % ja tekniset- ja ympäristöpalvelut 19 %. Sairauspoissaoloja näissä henkilöstöryhmissä oli vuonna 2019 yhteensä 4,1 %. Maskun kunta käytti työterveyshuollon palveluihin rahaa yhteensä 111 375 euroa.
Mynämäen kuntaa koskevat tiedot vuodelta 2019:
Vakituisia työntekijöitä 238 ja määräaikaisia 71.
Kela-korvausluokkien mukainen ostettujen palvelujen jakautuminen: KL1 41,7 % ja KL2 58,3 %
Mynämäen kunnan henkilöstömäärä jakautuu toimialoittain hallintoon (5 %), sivistyspalveluihin (68 %) sekä teknisiin ja ympäristöpalveluihin (27 %). Sairauspoissaoloja näissä henkilöstöryhmissä oli vuonna 2019 yhteensä 6,8 %. Mynämäen kunta käytti työterveyshuollon palveluihin rahaa yhteensä 79 429 euroa.
Nousiaisten kuntaa koskevat tiedot vuodelta 2019:
Vakituisia työntekijöitä 177 ja määräaikaisia 49.
Kela-korvausluokkien mukainen ostettujen palvelujen jakautuminen: KL1 48,3 % ja KL2 51,7 %
Nousiaisten kunnan henkilöstömäärä jakautuu toimialoittain hallintoon (3 %), sivistyspalveluihin (82 %) sekä teknisiin ja ympäristöpalveluihin (15 %). Sairauspoissaolot jakautuivat näissä henkilöstöryhmissä vuonna 2019 seuraavasti: hallinto 3 %, sivistyspalvelut 78 % ja tekniset- ja ympäristöpalvelut 19 %. Sairauspoissaoloja näissä henkilöstöryhmissä oli vuonna 2019 yhteensä 4,5 %. Nousiaisten kunta käytti työterveyshuollon palveluihin rahaa yhteensä 63 745 euroa.
Alueen yritysasiakkaat
Tilastokeskuksen tietojen mukaan yhteensä 1776 yrityksellä oli toimipaikka Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten kuntien alueella vuonna 2018. Kyseiset toimipaikat työllistivät yhteensä 2823 henkilöä (htv).
2.Hankinnan kohde ja laajuus sekä solmittavat palvelusopimukset
Työterveyshuoltolain (21.12.2001/1383) mukaan työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja olosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Palvelut tulee tuottaa hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä annetun asetuksen (708/2013) mukaisesti.
Xxxxxxxxx kohteena ovat työterveyshuollon palvelut Akselin palveluksessa oleville työntekijöille sekä Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten kuntien palveluksessa oleville työntekijöille. Hankittavan palvelun sisältöön kuuluvat Kelan korvausluokan 1 mukaiset ennaltaehkäisevät lakisääteiset palvelut sekä rajatusti korvausluokan 2 mukaiset muut terveydenhuollon ja sairaanhoidon palvelut. Näille asetetut tarkemmat vaatimukset ilmenevät jäljempänä.
Hankintaan sisältyvät myös Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten kuntien osalta terveydenhuoltolain (31.12.2010/1326) 18 §:n mukaiset työterveyspalvelut alueillaan sijaitsevissa työpaikoissa työskenteleville työntekijöille sekä yrittäjille ja muille omaa työtä suorittaville henkilöille. Nämä yksityiset tahot saavat hankkia työterveyspalveluita valituksi tulleelta palveluntarjoajalta tässä kilpailutuksessa sovittujen ehtojen mukaisesti. Palveluntuottajan velvollisuutena on informoida Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten kuntien alueilla sijaitsevia yrityksiä Tilaajien kanssa tehdyistä sopimuksista ja niiden sisältämistä palveluista.
Työterveyshuollon palveluntuottajaksi valitun tarjoajan tulee tuottaa laissa säädetyt Kansaneläkelaitoksen korvausluokkaan 1 (KL1) kuuluvat palvelut enintään tarjouksessa tarjoamillaan yleisen työterveyshuollon palveluhinnastonsa mukaisilla hinnoilla kaikille Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten kuntien järjestämisvelvollisuuden piirissä oleville työterveyshuollon palveluja tarvitseville yrityksille, yrittäjille ja muille omaa työtä tekeville henkilöille. Valittu palveluntuottaja on oikeutettu neuvottelemaan vapaasti Kelan korvausluokan 2 (KL2) mukaisista palveluista ja niiden hinnoittelusta palveluita ostavan tahon kanssa. Tilaajat eivät ole kustannusvastuussa terveydenhuoltolain 18 §:n mukaan alueidensa yrityksille tuotettavista työterveyshuollon palveluista, eikä kyseisillä tahoilla ole velvollisuutta solmia työterveyshuollon palveluja koskevaa sopimusta valituksi tulleen palveluntuottajan kanssa.
Valitun palveluntuottajan tarjouksessa antamat hinnat ovat sitovia suhteessa Akseliin sekä Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten kuntiin. Jokainen kilpailutukseen osallistuva Tilaaja tekee oman hankintasopimuksen valituksi tulleen yhden (1) palveluntuottajan kanssa. Tämän lisäksi Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten kuntien alueilla olevat yritykset ja muut omaa työtä tekevät tahot tekevät kukin oman palvelusopimuksen valituksen tulleen palveluntuottajan kanssa, mikäli ne haluavat hankkia työterveyshuollon palvelut valitulta palveluntuottajalta.
Tilaaja ei sitoudu tiettyihin hankinta-, henkilöstö- tai asiakasmääriin. Määrät on ilmoitettu sitoumuksetta. Hankinta- ja henkilöstömäärät voivat muuttua sopimuskauden aikana.
3.Hankittavia palveluita koskevat vaatimukset
Työterveyshuoltopalvelujen painopiste on ennaltaehkäisevissä palveluissa täydennettynä työterveyshuoltopainotteisella yleislääkäritasoisella sairaanhoidolla.
Palveluntuottajan toteuttamissa työterveyshuollon palveluissa tulee noudattaa kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä sosiaali- ja terveysministeriön (STM), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), työsuojeluviranomaisten ja muiden alan toimivaltaisten viranomaisten määräyksiä, ohjeita ja suosituksia. Työterveyshuollon toiminnan toteutuksessa tulee noudattaa hyvää työterveyshuoltokäytäntöä, Käypä hoito -suosituksia sekä alan vallitsevaa kliinistä käytäntöä.
3.1.Ehkäisevä työterveyshuolto (Kela luokka 1)
Xxxxxxxxxxx kuuluvat työterveyshoitajan, työterveyslääkärin tai hänen konsultoimansa erikoislääkärin tarpeellisiksi katsomat kohtuulliset tutkimukset, toimenpiteet, lausunnot, todistukset ja muut vastaavat. Tarvittaessa työterveyslääkäri voi konsultoida erikoislääkäriä diagnoosin varmistamiseksi sekä hoitomahdollisuuksien, työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioimiseksi. Palveluun kuuluu myös työfysioterapeutin ja työpsykologin tarjoamat palvelut sekä työkyvyn selvittämiseksi välttämättömät laboratorio- ja kuvantamistutkimukset. Kaikessa tekemisessä painottuu työterveyshuollon ennaltaehkäisevä rooli. Tilaajat odottavat, että työterveyshuolto pyrkii puuttumaan mahdollista työkyvyttömyyttä ennustaviin asioihin ja tekee niistä työnantajalle toimenpidesuosituksia.
Työterveyshuollon toiminnan kohteena ovat:
3.1.1.Työpaikkaselvitykset
Työpaikkaselvitys tehdään suunnitelmallisesti vähintään kolmen mutta enintään viiden vuoden välein, työpaikan olosuhteiden olennaisesti muuttuessa, työpaikalta tai työsuojeluhenkilöstöltä tulevan aloitteen tai työterveyshuoltohenkilökunnan harkinnan perusteella.
Kaikista työpaikkaselvityksistä (suunnitellut, suunnatut, erityisselvitykset) ja työpaikkakäynneistä laaditaan kirjallinen raportti, joka sisältää arvion työolosuhteissa havaittujen riskien, kuormitustekijöiden ja altisteiden terveydellisestä merkityksestä, toimenpidesuosituksia em. tekijöiden hallitsemiseksi sekä ohjeita terveysseurannasta. Raportit toimitetaan kyseisen yksikön esimiehelle ja työsuojelupäällikölle.
Työpaikkaselvityksiä voidaan suunnitellun lisäksi tehdä työpaikan tarpeen mukaan:
Suunnatut työpaikkaselvitykset ovat ennaltaehkäisevää toimintaa ja perustuvat työpaikkaselvityksissä ja terveystarkastuksissa todettuun tarpeeseen ja ammattihenkilöiden arvioon.
Työterveyspsykologi selvittää psyykkisiä ja sosiaalisia kuormitustekijöitä ja / tai työyhteisön toimivuutta.
Työfysioterapeutin suunnatun selvityksen tavoitteena on arvioida työolosuhteita sekä fyysistä ergonomiaa ja työn fyysistä kuormittavuutta.
Erityisselvitys tehdään jonkin tunnistetun terveysriskin tai sairastumisvaaran perusteella, esim. työhygieeniset mittaukset tai työyhteisön ongelmatilanteen kuten konfliktin tai epäasiallisen kohtelun ja häirinnän kokemusten selvittäminen ja arviointi
Vuosittaiset suunnitelmat työpaikkaselvityskohteista tehdään yhteistyössä työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon ja työsuojeluhenkilöstön kanssa.
3.1.2.Terveystarkastukset
Työhöntulotarkastukset yli 6 kk:n virka- tai työsuhteeseen tuleville
Työhöntulotarkastus tehdään kaikille vakituiseen virka- tai työsuhteeseen tuleville työntekijöille.
Määräaikaisessa palvelussuhteessa oleva työntekijä ohjataan tarkastukseen, kun palvelussuhde kestää yli 6 kk. Tarkastuksen sisältö määräytyy suhteessa siihen työtehtävään, johon työntekijää ollaan sijoittamassa.
Lakisääteiset terveystarkastukset
Toteutetaan lain ja asetusten mukaan. Määräaikaistarkastuksia tehdään erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä 1-3 vuoden välein. Erityisen sairastumisen vaaraa voi työntekijälle tai lisääntymisterveydelle aiheutua töissä, joissa ilmenee fysikaalisia, kemiallisia ja/tai biologisia altisteita.
Näyttöpäätetyötä tekeville suoritetaan työfysioterapeutin tekemä työpisteen ergonomiakartoitus.
Määräaikaistarkastukset
Määräaikaistarkastuksia tehdään erilaisten työn kuormittavuutta ja työkykyä arvioivien sähköisten kyselyiden perusteella siten, että Tilaajan koko henkilöstö osallistuu määräaikaistarkastuksiin noin viiden (5) vuoden välein. Määräaikaistarkastukset tehdään pääsääntöisesti työpaikkaselvitysten yhteydessä. Sähköisten kyselyiden perusteella henkilö kutsutaan mahdollisesti laajennettuun terveystarkastukseen, jonka perusteella henkilö voidaan edelleen ohjata ohjauksen, neuvonnan ja ennaltaehkäisevän tuen piiriin.
3.1.3.Varhaisen tuen toimintamalli ja korvaavan työn malli
Työterveyshuollon tehtävänä on toimia asiantuntijana ja antaa tietoa, ohjata ja neuvoa työpaikkoja työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen järjestämisessä.
Varhaisen tuen malli on laadittu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Tarjouspyynnön liitteenä ovat varhaisen tuen mallit (Akseli, Masku, Mynämäki, Nousiainen).
Työnantaja huolehtii sairauspoissaoloseurannasta ja ilmoittaa työterveyshuoltoon, mikäli työntekijä on ollut sairauslomalla yli 30 päivää joko yhtäjaksoisesti tai lyhyemmissä jaksoissa.
Työterveyshuolto ja työnantaja analysoivat sairauspoissaolotiedot yhteistoiminnassa varhaisen tuen näkökulmasta sovitulla tavalla. Yhteistoiminnassa sovitaan toimijat, roolit ja prosessit.
Työterveyshuolto osallistuu aktiivisesti osatyökykyisen työntekijän kuntoutusmahdollisuuksien arviointiin ja selvittämiseen. Jos työpaikalla tai työterveyshuollossa huomataan työntekijän työkyvyn alentuminen, käynnistetään työssä selviytymistä tukevat toimenpiteet varhaisen tuen toimintamallin mukaisesti:
Esimies ja työntekijä käyvät keskustelun tilanteesta ja sen korjausmahdollisuuksista
Osatyökykyisen työntekijän terveydentilaa ja työssä selviytymistä seurataan ja edistetään
Tarvittaessa järjestetään työterveysneuvottelu. Työterveys raportoi vuosittain pidettyjen neuvotteluiden määrän.
Työterveyshuolto arvioi työntekijän kuntoutustarvetta, antaa kuntoutusta koskevaa neuvontaa ja ohjaa hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen.
Aloitteen kuntoutukseen hakeutumisesta voi tehdä työnantaja, työntekijä tai työterveyshuolto. Tavoitteena on ennenaikaisen eläköitymisen ehkäisy.
Tilaajakohtaisesti sovitaan työyhteisötuesta ja muista ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä, joille havaitaan tarvetta määräaikaistarkastuksissa.
Tilaajat hyödyntävät myös korvaavan työn mallia, jonka tarkoituksena on mahdollistaa ammatillisesti työkyvyttömän tai muutoin työkyvyltään alentuneen työntekijän työpanoksen hyödyntäminen tavalla, joka ei vaaranna hänen tervehtymistään tai aiheuta muutoin työturvallisuusriskejä. Tarkoituksena on tukea työntekijää osoittamalla hänen alentunutta työkykyään vastaavaa muuta työtä, jos se vain suinkin on mahdollista.
Työterveyshuollon ja etenkin työterveyslääkärien tehtävänä on arvioida kliinisen kokemuksensa perusteella, milloin työntekijä soveltuisi korvaavaan työhön ja millaista tuo korvaava työ voisi olla. Työterveyshuollon on tämän jälkeen oltava yhteydessä potilaan työnantajaan, jotta työnantaja voi etsiä kyseistä korvaavaa työtä omasta organisaatiostaan. Tarkemmat korvaavan työn mallin käytön edellytykset ja kriteerit sekä muut käytännöt sovitaan Toimintasuunnitelmassa.
3.1.4.Työsuojeluyhteistyö
Työterveyshuollon nimetty asiantuntija toimii työsuojelu- ja sisäilma-asioissa Tilaajan määrittelemissä työryhmissä
Työterveyshuolto edistää yhteistyössä työnantajan ja työntekijän kanssa työn ja työympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja ehkäisee työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia. Työterveyshuolto toimii riskien arvioinnin asiantuntijana. Työterveyshuollon tehtävänä on tunnistaa terveydelle haitalliset tekijät, arvioida niiden terveydellinen merkitys ja toimia aloitteentekijänä yhdessä työsuojelun kanssa työturvallisuus- ja ammattitautiasioissa. Työterveyshuollon edustaja osallistuu kutsuttuna myös Tilaajan päihdeohjelmatyöhön ja sen toteuttamiseen. Työterveyshuolto toimii asiantuntijana sisäilma-asioissa (arvioi terveydellisen merkityksen, tekee toimenpide-ehdotuksia, seuraa ja edistää oireilevien työntekijöiden työkykyä). Työterveyshuolto toimii myös yhtenä aloitteentekijänä sisäilmaongelmien tunnistamisessa. Työterveyshuolto osallistuu tarvittaessa Tilaajan työsuojeluorganisaation (ml. työsuojelutoimikunta) toimintaan ja kokouksiin.
3.2.Työterveyshuoltoa tukeva sairaanhoito (Kela luokka 2)
Työterveyspainotteisen sairaanhoidon tavoitteena on työntekijän suojaaminen työperäisiltä tekijöiltä tai tapaturmilta sekä työkyvyn ylläpitäminen kuntouttavin toimin. Sairaanhoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota työperäisiin tai työhön liittyviin sairauksiin ja ammattitauteihin, niiden varhaiseen toteamiseen, hoitoon ja kuntoutukseen ohjaukseen. Sairauspoissaolojen vähentämiseksi on tehtävä tiivistä yhteistyötä tilaajan kanssa. Tilaajalle nimetty työterveyslääkäri koordinoi sairaanhoidon toteutusta ja raportoi siitä vähintään kuukausitasolla. Palvelu sisältää tarpeelliset lausunnot, todistukset tai vastaavat.
Palveluihin kuuluvat:
Vastaanottokäynnit työterveyshoitajalla ja työterveyslääkäreillä
Vastaanottokäynnit työfysioterapeutilla ja työpsykologilla työterveyslääkärin tai -hoitajan lähetteellä
Työpsykologin ohjaus- ja neuvontatyyppinen yksilötyö sekä konsultatiivisesti että työkykyä ylläpitävänä toimintana 1-5 kertaa/työntekijä per vuosi (yhdellä kerralla tarkoitetaan 60 min)
Työpsykologin työyhteisötyö kriisitilanteessa
Työfysioterapeutin ns. suoravastaanottokäynnit määritellyissä sairausryhmissä ilman lääkärin lähetettä ko. koulutuksen saaneella työfysioterapeutilla
Välttämättömät perusterveydenhuollon tasoiset laboratorio- ja kuvantamistutkimukset sisältäen ENMG-tutkimukset ja perustason ultraäänitutkimukset
Perusrokotusturva sekä työnantaja-asiakkaan erikseen määrittämät ammattiryhmittäiset rokotukset (sisältäen tartuntatautilain vaatimukset ja velvoitteet)
Työterveyslääkäri voi lähettää työntekijän erikoislääkärin konsultaatiokäynnille diagnoosin varmistamiseksi sekä hoitomahdollisuuksien, työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioimiseksi sekä tarvittaviin lisätutkimuksiin molempiin enintään kolme (3) kertaa vuodessa seuraavilla erikoisaloilla:
Fysiatria
Kardiologia
Korva-, nenä- ja kurkkutaudit
Käsikirurgia
Neurologia
Ortopedia
Psykiatria
Muut erikoislääkäritasoiset sairaudet ja ongelmat sekä niiden tutkimus järjestetään pääsääntöisesti julkisessa terveydenhuollossa. Toimintasuunnitelmissa voidaan Tilaajan tarpeiden mukaan sopia toisinkin erikoislääkäritasoisten palveluiden käytöstä ja niistä aiheutuvista kustannuksista siltä osin, kuin kyseiset palvelut eivät kuulu kattohintaan.
Seuraavat palvelut eivät kuulu työterveyshuollon sopimukseen:
Raskauden ehkäisy
Lapsettomuuden tai menopaussin hoidot ja tutkimukset
Sukupuolitautien tutkimus ja hoito
Pienkirurgiset toimenpiteet, jotka eivät vaikuta työkykyyn (mm. luomen poistot)
Säännölliset urologiset tai gynekologiset seurannat, niiden tutkimus ja hoito
Vapaa-ajan tapaturmien hoito
Vapaa-ajan matkoihin liittyvät rokotukset
Arvonlisäverollinen palveluntuotanto, kuten hyvinvointipalvelut, valmennukset ja ryhmäpalvelut paitsi erikseen tilattuna
Työkykyyn vaikuttamattomien pitkäaikaissairauksien seurantaan liittyvät hoidot ja tutkimukset.
3.3.Tilaajayhteistyö
Sopimuskauden aikainen sopimusyhteistyö järjestetään kaksiportaisesti:
1) sopimuksen hallintaan ja työterveyshuoltopalveluiden kokonaisuuden kehittämiseen perustetaan ohjausryhmä, jossa on kaikkien eri Tilaajien ja työterveyshuollon edustus. Ryhmä kokoontuu vähintään yhden (1) kerran vuodessa.
2) Tilaajakohtainen ohjausryhmä seuraa palvelusopimuksen käytännön toteutumista hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti Tilaajittain erikseen. Tilaajat nimeävät edustajansa ohjausryhmiin.
Tilaajakohtaisen yhteistyön sisältöä on kuvattu tarkemmin sopimusluonnoksessa.
3.4.Toimitilat sekä laboratorio- ja kuvantamispalveluiden tuottaminen
Työterveyshuollon toiminnan tulee toteutua kahdessa (2) toimipisteessä. Näistä toisen on oltava Mynämäessä ja toisen Maskussa tai Nousiaisissa, xxxxx Xxxxxxxxx kanssa toisin erikseen sovita. Laboratorionäytteiden otto tulee tapahtua enintään 15 km etäisyydellä xxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx 00, Xxxxxxxxxx. Kuvantamispalvelut tulee tapahtua enintään 25 km etäisyydellä xxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx 00, Xxxxxxxxxx. Päivystysvastaanotot ja erikoislääkäripalvelut tulee toteuttaa enintään 30 km etäisyydellä xxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx 00, Nousiainen. Etäisyydet mitataan ajorataa pitkin.
3.5.Palveluntuottaja
laatii yhteistyössä tilaajan kanssa sopimuskaudelle työterveyshuollon toimintasuunnitelman (myös Kelalle kelpaavana dokumenttina) ja osallistuu suunnitelman vuosittaiseen päivittämiseen
laatii toiminnasta Tilaajittain toimintakertomuksen (sis. KELA-korvaushakemus) sopimusmallin mukaisesti (käytetään myös Kelalle kelpaavana dokumenttina)
laatii raportin toiminnasta ohjausryhmien kokouksiin
o Raportin tulee sisältää ainakin yhteenvedon toteutuneista palveluista kuten terveystarkastuksista, työkykyarvioista ja työpaikkakäynneistä, vastaanottokäyntien sekä sairauspoissaolojen diagnoosijakautumat ICD-10 luokituksen mukaisesti sekä eritellyt kustannustiedot sovitulla organisaatiotasolla. Raportoinnissa oleellista on tiivistää työterveyshenkilöstön keskeiset havainnot ja löydökset sekä kehittämisehdotukset.
4.Toimipiste ja laitteet
4.1.Päätoimipisteet ja niiden yleiset aukioloajat ja palvelut
Palveluntuottajan päätoimipisteinä ovat Mynämäessä ja Maskussa tai Nousiaisissa sijaitsevat toimipisteet. Palveluntuottajalla voi olla myös muita toimipisteitä Tilaajan työssäkäyntialueella. Toimipisteiden tulee olla avoinna vähintään arkisin (kaikkina arkipäivinä maanantaista perjantaihin lukuun ottamatta arkipyhiä) klo 8.00-16.00 välisenä aikana.
Mynämäen toimipiste:
työterveyshoitajan vastaanotto arkipäivisin (ma-pe) klo 8-16 välisenä aikana
yhden (1) työterveyslääkärin palvelut vähintään kahtena (2) täytenä työpäivänä (esim. ma ja to) klo 8-16 välisenä aikana
Maskun tai Nousiaisten toimipiste:
vähintään kahden (2) työterveyshoitajan vastaanotto arkipäivisin (ma-pe) siten, että heidän yhteenlaskettu työpanoksensa on käytettävissä vähintään 60 tunnin verran (esim. 40h ja 20h tai 30 h ja 30 h)
yhden (1) työterveyslääkärin palvelut vähintään arkipäivisin (ma-pe) klo 8-16 välisenä aikana
yhden (1) työfysioterapeutin vastaanotto vähintään neljänä (4) arkipäivänä klo 8-16.
Loma-aikoina hyväksytään kuitenkin supistettu toiminta, mistä tulee ilmoittaa Tilaajille vähintään kuukautta ennen kuin supistettu toiminta alkaa.
Palveluntuottaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että mainitut päätoimipisteet ovat toiminnassa viimeistään sopimuskauden alkaessa. Tilaajien ja yritysten työntekijöillä sekä yrittäjillä ja muilla omaa työtä tekevillä henkilöillä tulee olla oikeus käyttää myös muita palveluntuottajan toimipisteitä niiden nykyisten aukioloaikojen puitteissa.
4.2.Koneet ja laitteet
Palveluntuottaja hankkii palvelutuotannossa tarvittavat tilat sekä koneet ja laitteet. Palveluntuottaja on velvollinen hankkimaan myös tarpeelliset Internet-yhteydet, muut tiedonsiirron välineet ja menetelmät, puhelinjärjestelmät, puhelimet ja vastaavat laitteet.
Kaikki infrastruktuuriin liittyvät kulut ja kustannukset jäävät yksin Palveluntuottajan vastuulle. Palveluntuottaja vastaa siitä, että sen palveluntuotannossa käyttämillä toimitiloilla on vaadittavat viranomaishyväksynnät ja sillä on tarvittavat viranomaisluvat palveluiden tuottamiseen kyseisissä tiloissa koko sopimuskauden ja mahdollisen optiokauden ajan. Palveluntuottajan tulee tuottaa palvelut tiloissa, joihin työterveyshuollon asiakkailla on esteetön pääsy. Esteettömyydellä tarkoitetaan sitä, että liikkumisen apuvälineitä, kuten pyörätuolia, käyttävät henkilöt pääsevät turvallisesti liikkumaan Palveluntuottajan toimitiloissa.
4.3.Tietotekniset laitteet ja järjestelmät
Palveluntuottajan tulee käyttää omaa potilastietojärjestelmäänsä Palvelujen tuottamisessa syntyvien potilasasiakirjojen, potilaskertomusten, lääkärinlausuntojen, sähköisten lääkemääräysten ynnä muiden terveydentilaa koskevien asiakirjojen laatimiseen. Palveluntuottaja vastaa kaikista tietojärjestelmien käyttöön ja palveluiden tuottamiseen liittyvistä kuluista ja kustannuksista. Palveluntuottaja vastaa asiakas- ja potilastietojen siirtämiseen liittyvistä kustannuksista sekä kustannuksista, joita aiheutuu toiminnan käynnistämisen yhteydessä tietojen siirtämisestä Tilaajien järjestelmistä Palveluntuottajalle.
Palveluntuottaja vastaa siitä, että potilasasiakirjamerkinnät laaditaan ja arkistoidaan potilaslain sekä sosiaali- ja terveysministeriön potilasasiakirjoista antaman asetuksen (298/2009, potilasasiakirja-asetus) mukaisesti, eikä salassa pidettäviä terveydentilatietoja luovuteta tai vaitiolovelvollisuudesta poiketa vastoin lainsäädännön edellytyksiä. Palveluntuottaja on velvollinen noudattamaan potilaslain1 säännöksiä potilaan itsemääräämisoikeudesta muun ohella silloin, kun se pyytää tavalla tai toisella työntekijöiden aiemmat potilaskertomukset käytettäväkseen työterveyshuollon ja sairaanhoidon jatkuvuuden takaamiseksi. Palveluntuottaja vastaa kaikista tietojen hankkimiseen liittyvistä kustannuksista.
Palveluntuottajan on pidettävä yllä potilas- ja asiakasrekisteriä. Rekisterinpidossa on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta 679/2016 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta, ns. GDPR (”tietosuoja-asetus”) ja tietosuojalakia (5.12.2018/1050). Palveluntuottajan on täytettävä kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa (9.2.2007/159) sekä sähköisestä lääkemääräyksestä annetussa laissa (2.2.2007/61) asetetut vaatimukset. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Palveluntuottajan tulee olla liittynyt Kanta-arkistoon, jolloin käytössä on A luokan mukainen potilastietojärjestelmä riittävine tietoturva- ja tietosuojaominaisuuksineen sekä CE-merkintöineen. Tämän lisäksi lääkemääräykset on annettava E-resepteinä.
Palveluntuottajan tulee huolehtia Tilaajien työntekijöiden tietosuojasta. Koska jo ajanvaraustietoa pidetään henkilön terveydentilaa kuvaavana tietona, tulee mahdolliset sähköiset viestit lähettää työntekijälle suojatun yhteyden avulla. Myös mahdollisten puhelinsovellusten ja muiden sähköisten palvelujen tulee toteutua suojatun yhteyden avulla silloin, kun niissä välitetään terveydentilatietoja, kuten laboratoriotutkimusvastauksia, potilasasiakirjamerkintöjä, yms. terveystietoja. Mikäli salassa pidettäviä tietoja on tarpeen lähettää myös Tilaajille, tulee tällöinkin käyttää suojattua yhteyttä.
5.Palveluntuottajan henkilöstö ja osaaminen
Palveluntuottajan työterveyshuollon ammattihenkilöstön tulee täyttää työterveyshuoltolaissa, työterveysasetuksessa2 ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (28.6.1994/559, ammattihenkilölaki) asetetut vaatimukset koulutuksen ja kokemuksen osalta. Palveluntarjoajan henkilöstön tulee pystyä palvelemaan Tilaajien palveluksessa olevia työntekijöitä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (17.8.1992/785, potilaslaki) mukaisesti heidän äidinkielellään.
Palveluntuottajan tulee tarjota riittävät lain ja asetuksen edellyttämät lääkäri- ja hoitajatyöpanokset työterveyshuollon palvelujen turvaamiseksi niin, että työntekijät hoidetaan työnantajien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti ja tässä asiakirjassa kuvattujen määräaikojen puitteissa. Kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti toimivilla lääkäreillä tulee olla työterveyshuoltoasetuksen mukaiset koulutukset.
6.Hoitoon pääsyn ja ajanvarauksen vasteajat
Palveluntuottajan tule tarjota työterveyshoitajien palveluita niin, että potilas pääsee kiireellisissä tapauksissa vastaanotolle samana arkipäivänä, jos yhteydenotto työterveyshuoltoon on tapahtunut klo 12 mennessä. Jos yhteydenotto kiireellisissä tapauksissa tapahtuu tämän jälkeen, työterveyshoitajan vastaanotolle on päästävä viimeistään seuraavana arkipäivänä. Kiireettömissä tapauksissa työterveyshoitajan vastaanotolle on päästävä viimeistään seitsemän (7) päivän kuluttua yhteydenotosta.
Palveluntuottajan tulee tarjota etä- tai tavallinen työterveyslääkärin vastaanottoaika niin, että potilas pääsee kiireellisissä tapauksissa tällaisen palvelun piiriin samana arkipäivänä, jos yhteydenotto työterveyshuoltoon on tapahtunut klo 12 mennessä. Jos yhteydenotto kiireellisissä tapauksissa tapahtuu tämän jälkeen, työterveyslääkärin etä- tai tavalliselle vastaanotolle on päästävä viimeistään seuraavana arkipäivänä.
Jos työntekijä ei pysty ottamaan tarjottua aikaa vastaan, ja työntekijä on kiireellisen hoidon tarpeessa, työterveyshuollon edustajan tulee antaa potilaalle tarpeellinen hoitoonohjaus esimerkiksi Palveluntarjoajan yleislääkäritasoiseen päivystykseen tai viime kädessä julkiselle sektorille.
Etävastaanotoilla tarkoitetaan sellaisia digitaalisia terveydenhuollon ammattihenkilön tarjoamia palveluita, joista Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut 28.10.2015 kirjeen (3756/2015).3 Etävastaanotot on toteuttava tunnisteellisesti sekä asianmukaiset potilasasiakirjamerkinnät laatien. Vastuu tietosuojasta ja tietoturvallisuudesta niin etäpalveluissa käytettävien yhteyksien kuin siinä syntyvien henkilötietojen käsittelyn osalta on Palveluntuottajalla. Etävastaanottopalvelujen antaminen edellyttää potilaan tietoista suostumusta.
Palveluntuottajan on taattava, että kiireetöntä hoitoa koskeva työterveyslääkärin tai muun työterveyshuollon asiantuntijan etä- tai tavallinen vastaanottoaika voidaan tarjota seitsemän (7) päivän sisällä työntekijän yhteydenotosta, kun hoidon tarve tai vastaanottokäynnin syy kuuluu työterveyshuoltosopimuksen piiriin. Palveluntuottaja sitoutuu siihen, että työntekijä pääsee erikoislääkärin, työpsykologin tai työfysioterapeutin vastaanotolle viimeistään kymmenen (10) päivän kuluttua siitä, kun työterveyslääkäri on todennut konsultoinnin tarpeen ja tehnyt tarvittavan lähetteen.
Palveluntuottajan tulee mahdollisuuksien mukaan osoittaa vapaa vastaanottoaika työntekijän kannalta lähimpään päätoimipisteeseen ja vain, jos aikaa ei ole siellä tarjolla, hyödyntää kauempaa päätoimipistettä tai muuta vaihtoehtoista toimipistettä, jos sellaisia on käytettävissä. Mikäli yllä mainitut hoitoon pääsyn vasteajat jäävät toteutumatta sen vuoksi, ettei potilas pysty ottamaan vasteajan mukaista vapaata vastaanottoaikaa vastaan, kyseessä ei ole sopimusmallin mukainen virhetilanne (ks. tarkemmin sopimusmallin 17. kohta).
Tilaaja on kustannusvastuussa työntekijöidensä käynneistä sopimuksen mukaisesti ainoastaan arkipäivisin, ei viikonloppuisin tai arkipyhinä.
Palveluntuottajan ajanvarausnumeron tulee olla käytettävissä arkipäivisin (ma-pe) vähintään klo 8-16. Ajanvaraus työterveyshuoltoon tehdään ensisijassa puhelimitse, jonka aikana Palveluntarjoajan edustaja tekee hoidon tarpeen arvioinnin. Varatun ajan peruutukset tehdään samaan puhelinnumeroon kuin ajanvaraukset.
Palveluntuottajalla tulee olla mahdollisuus ottaa käyttöön myös internet-ajanvaraus tai muu sähköinen ajanvarausjärjestelmä, joka toimii myös mobiililaitteilla. Internetajanvarauksen käyttöönotto ja käyttö sisältyy palveluntuottajan perimiin työterveyshuollon suoriteveloituksiin. Internetajanvarauksen tai muiden sähköisten ajanvarausjärjestelmien käyttöönotosta ja laajuudesta sovitaan kunkin Xxxxxxxx kanssa erikseen laadukas hoidon tarpeen arviointi huomioon ottaen.
Tilaajan nimetyillä työnantajaedustajilla tulee olla mahdollisuus keskustella yhteydenottoa vastaavan päivän aikana vastaavan työterveyshoitajan tai muun nimetyn työterveyshuollon asiantuntijan kanssa henkilöstöön liittyvistä haasteista.
7.Asiakasrekisterit ja rekisterinpito
Palveluntuottaja toimii lainsäädännössä tarkoitettuna rekisterinpitäjänä sen vastuulla olevien asiakasrekistereiden, potilastietojärjestelmien ym. osalta. Lisäksi se huolehtii lainmukaisesta asiakasrekisterin ylläpidosta ja arkistoinnista. Siltä osin, kun on kysymys Tilaajan rekisterinpitäjänä Palveluntuottajalle toimittamista tiedoista, toimii Palveluntuottaja henkilötietojen käsittelijänä rekisterinpitäjän lukuun. Palveluntuottajaa velvoittavat kaikilta osin Euroopan unionin tietosuoja- asetuksen ja muun henkilötietojen suojaa koskevan lainsäädännön huolellisuus- ja suojaamisvelvoitteet sekä potilaslain 13 §:n mukainen potilasasiakirjojen salassapitovelvollisuus.
8.Raportointi ja yhteydenpito
Palveluntuottaja on velvollinen tuottamaan Tilaajalle palveluntuottamista koskevia raportteja Tilaajan pyynnöstä sekä osallistumaan Xxxxxxxx kanssa kokouksiin sekä kehittämään palvelua ja sen sisältöä yhteistyössä Xxxxxxxx kanssa. Palveluiden kehittämiseen sisältyy mukaan lukien, muttei rajoittuen, toimintasuunnitelman päivitys yhteistyössä Xxxxxxxx kanssa sekä Palveluntuottajan edustajan osallistuminen palvelun tuottamiseen sekä kehittämiseen liittyviin tapaamisiin ja palavereihin.
Palveluntuottajan tulee tarjota Tilaajan käyttöön raportointijärjestelmä, joka täyttää seuraavat vähimmäisvaatimukset:
Järjestelmään kirjaudutaan Internet-selaimella
Järjestelmä on suomenkielinen
Kunkin Tilaajan osoittamien käyttäjien määrää ei ole rajoitettu
Jokaiselle Tilaajan käyttäjälle on saatavissa oma käyttäjätunnus järjestelmään, ja jokaiselle Tilaajalle voidaan räätälöidä omat tiedot ja Tilaajakohtainen näkymä järjestelmään
Järjestelmä on käytettävissä vähintään arkityöpäivisin (ma-pe) klo 07.00-18.00 normaaleja huoltokatkoja lukuun ottamatta.
Järjestelmästä on saatavissa reaaliaikaisesti seuraavat tiedot ja raportit Tilaajan määrittelemin organisaatio-osittain:
Palveluiden käyttömäärät eriteltyinä palvelulajeittain ja diagnooseittain sekä näiden palveluiden kustannukset tarjoajan tarjouksen liitteenä toimitetun yksikköhintaluettelon mukaisesti
Henkilöstön sairauspoissaolojen määrät
Muualla kuin työterveyshuollossa asioineiden tietojen toimittamisesta sovitaan erikseen.
Lisäksi järjestelmästä on saatava:
Automaattiset hälytykset joko järjestelmän sisällä ja/tai valittujen käyttäjien sähköpostiin työntekijän sairauspoissaolojen ylittäessä 30, 60 tai 90 päivää. Hälytyksen lisäksi järjestelmä ilmoittaa valitulle käyttäjälle hälytyksen johdosta aiheutuvat tehtävät. Tehtävien tai tehtäväehdotusten tulee olla Tilaajakohtaisesti määriteltävissä. Tilaajakohtaisesti järjestelmässä tulee olla mahdollista määritellä myös lyhyempien poissaolomäärien hälytysrajat sekä hälytyksen johdosta tehtävät toimenpiteet. Hälytyksestä toimitetaan ilmoitus joko järjestelmän sisällä ja/tai valittujen käyttäjien sähköpostiin.
Palveluntuottajan tallentamana palveluntuotantoon liittyvä dokumentaatio, kuten työpaikkaselvitykset. Järjestelmään tallennettavista tiedoista sovitaan erikseen.
Käyttäjän laatimia omia raporttimalleja työterveyshuoltopalveluiden kustannuksista, sairauspoissaoloista sekä työkyvyttömyystilastoista.
Palveluntuottaja on Sopimuksen päättyessä velvollinen toimittamaan raportointijärjestelmissä olevat Xxxxxxxx tiedot Tilaajalle taikka tämän osoittamalle kolmannelle osapuolelle sähköisesti, yleisesti koneluettavassa muodossa, ilman eri veloitusta.
Raportointijärjestelmä tarjotaan Tilaajan käyttöön Tilaajan työntekijöitä koskevien työterveyshuollon palveluiden seuraamiseksi. Yritykset sopivat palveluntuottajan kanssa erikseen raportoinnista ja sen menetelmistä. Palveluntuottajan tulee kuitenkin tuottaa yrityksille ilman erillistä veloitusta vähintään raportoinnit työterveyshuollon kustannuksista ja palveluiden käyttömääristä sekä henkilöstön poissaolojen määristä. Lisäksi palveluntuottajalta edellytetään aktiivista ja säännöllistä vuosittain tapahtuvaa yhteydenpitoa yrityksiin, jotta työnantajien tarpeet tulevat huomioiduiksi ja kokonaiskustannusten taso vastaa yrityksen näkemyksiä saaduista palveluista ja niiden vaikutuksesta työntekijöiden työhyvinvointiin.
8.1.Tietojen syöttö ja integraatio
Palveluntuottaja tarjoaa Tilaajan käyttöön myös selainpohjaisen sovelluksen, jonne muualla kirjoitetut sairauspoissaolotiedot voidaan siirtää avoimen rajapinnan kautta ilman lisäveloitusta. Palveluntuottaja voi huolehtia mainittujen tietojen syöttämisestä myös manuaalisesti tai muulla vastaavalla tavalla, mutta tästä ei voida veloittaa Tilaajaa erikseen.
Lisäksi Xxxxxxxx organisaation tietoja tulee Tilaajan edustajien voida hallinnoida itsenäisesti raportointijärjestelmässä Tilaajakohtaisesti.
9.Tietojärjestelmäintegraatiot (OPTIO)
Palveluntuottaja tarjoaa optiona Tilaajalle palvelutuotannon kannalta tarpeelliset integraatiot palveluntuottajan ja Tilaajien käyttämien järjestelmien (esim. HR järjestelmät) välillä. Integraatioiden vaatimat tarkemmat määrittelytyöt tehdään sopimuskaudella.
Kukin Xxxxxxx päättää itsenäisestä option käyttöönotosta sopimuskaudella. Ennen option käyttöönottoa Palveluntuottajan on annettava sitova kattohinta tietojärjestelmäintegraation toteutukselle sisältäen kaikki toteutukseen ylläpitoon yms. liittyvät kustannukset (ml. integraation vaatima määrittelytyö). Option käyttöönotto on yksinomaan kunkin Tilaajan harkintavallassa.
Selvyyden vuoksi todetaan, että tämä optio ei sisälly kattohintaan.
1 Potilaslaki on tarkoitus korvata uudella asiakas- ja potilaslailla, jossa säädetään nykyistä tarkemmin muun ohella potilaan itsemääräämisoikeudesta. Mikäli potilaslaki jossain vaiheessa kumotaan, on Palveluntuottaja velvollinen noudattamaan sen sijaan tulevaa lainsäädäntöä.
2 Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä valtioneuvoston ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (VNA 708/2013).
3 xxxxx://xxx.xx/xxxxxxxxx/0000000/0000000/XXX_xxxxxxx_xxxxxxxxxxxxxxxx_xx%X0%X0xxxxxxxx.xxx/000000x0-x000-0000-xx00-xxx0xx000000/XXX_xxxxxxx_xxxxxxxxxxxxxxxx_xx%X0%X0xxxxxxxx.xxx, viitattu 20.2.2020
Ks. myös xxxxx://xxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxx_xxxxxxxxxxxxxxxx_xxxxx/xxxxxxxxxx-xxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx, viitattu 20.2.2020
12(12)