Bara 2 Lakk. 72 Maxxansa Torbe Roobii - Qaammee / 02 / 2014 ALI Gatii Qar. 2:00

Baasii Birrii Biiliyoona 5 Ijaarsa Paarkii Indastiriif waliigalteen mallatteefame.

Bulchiinsa Dirree Dhawaatti Abbootii qabeeenya biyya keessaan Baasii Birrii Biiliyoona 5 Ijaarsa Paarkii Indastiriif waliigalteen mallatteefame.

Akka Itoophiyaatti kan jalqabaa fi kan kophaa kan ta’e Paarkiin Indastiriiti.

Komishinariin Invastimantii ‘Reedwa Mootarsi Indastirii’ Dhaabanni Dhuunfaa kan Ittigaafatamummaan isaa murtaa’e Paarkii Indastirii Dirree Dhawaatti misoomsuuf waliigalteen mallatteefameera.

waliigalteen mallatteefame kana irratti Itti Aanaan Komishinarii Invastimantii Itoophiyaa Obbo Daani’eel Tarreessaa Abbaa Qabeenyaa fi Hoji Raawachiisaa ‘Reedwa Mootarsi Indastirii Injiinar Taaddasa Admaasuu waliin mallatteessan.

Paarkiin Indastirii kun lafa Heektaara 116 irratti kan ijaaramu akka Itoophiyaatti Paarkiin Indastirii 9ffaa kan ta’uudhaa

jedhame.

Sirna Waliigaltee kana irratti Itti Aanaan Komishinarii Invastimantii Itoophiyaa Obbo Daani’eel Tarreessaa

haasawa taasisaniin akka jedhanitti Paarkiin Indastirii kun Oomishaalee biyya keessaa babal’isuu fi xxxxxxxx- suun akka danda’amuuf kan yaadamee jedhan.

ijaaramuun paarkichaa sharafa biyya alaa biyyaaf argamsiisuu fi walumaaga- latti guddina Dinagdeef shoora gama isaa kan gumaachuu jedhan.

kanaafiis Dirree Dhawaatti Baasii Birrii Biiliyoona 5 Paarkii Indastirii Ijaaruuf waliigalteen mallatteefamuus ibsan.

Paarkiin Indastirii kun guutumaan guututti yeroo xumurame xxxxxx xxxxxxx Xxxxxxxxxx 23 kan qabu taachaaniis ibsameera.

Kantiibaan Bukchiinsa Dirree Dhawaa Obbo Kadiir Juhaar gama isaaniin akka jedhanitti magaalaan Dirree Dhawaa sababa nageenya amansiisaa qabduuf Hawata Invastimantii ta’aa dhufuu addeessanii ijaaramuun paarkichaa Dargaggoota magaalattiif carraa hojii uumuun cinatti sharafa biyya alaas kan argamsiisuun guddina magaalattiis kan saffisiisuu jedhan.

Nageenya biyyatti mirkaneeysuuf Mootummaa cinaa dhaabbachuun namuu gahee isaairraa eeggamu bahachuu akka qabu ibsame .

Ayyaanota dhufaa jiru Hawaasni rakkoo qaalayiinsa jireenyaatiin maletti akka kabaju xiyyeeffannoo addaan hojjachuu qabnaa jedhan.

Dhimma Waraana humni ABUT biyya diiguuf yeroo 3ffaaf nurratti bane ilaal- chisee Mataduree “Kabaja Biyyaaf Qabsoodhaan Tumsina” jedhuun mariin hubannoo kennuu Abbootii Gadaaf, Ugaazotaaf, Abbootii Amantaaf, Jaarsotii Biyyaaf, Abbootii Afooshaa Bulchinsa Dirree Dhawaatii waliin gag- geeffamee jira.

Waltajjii marii kanaa kan hogganaa jiran Kabajamoo Kantibaa Bulchinsa Xxxxxx Xxxxxx, Obbo Kadiir Xxxxxx, Hogganaa Paartii Badhaadhinaa Dirree Dhawaa Obbo Ibraahim Yuusuf fi Hogganaa Biiroo Dhimma Nageenyaafi Haqaa Bulchinsa Dirree Dhawaa Obbo Xxxxxxxxxx Xxxxxxxx xxxxxx ta’u, Kabajamoo Kantibaan Kadiir humna shoo- rarkeessaa karaa xxxxx xxxxx

nagaa mootummaan dhiheesse didee xxxx xxxx- udhaan lammiilee nagaa ajjeesaa jiru mootum- maan nagaa lammiilee eeguuf dirqama waan qabuuf tarkaanfii fudhachuurra jira jidhan.

Gara fuula 6 tti naanna’e

Dabalataanis akka biyyaattis ta’ee akka bulchinsaatti aggaammii humni diigumsaa biyya diiguuf ,lammiilee biyyattii shoororkees- suuf akkasumaas dargaggoota Naannoo Tigraay dirqamaan waraanatti bobbaasuudhaan dhihana ibiddaa taasisaa jiru xumura itti gochuuf sochii mootummaan taasisaa jiru xxxxxxx xxxxxx hundi beekee nagaa naannoo ofii gamtaafi dammaqinaan qaama nageenyaa waliin ta’ee

Biiroon Daldala Indastirii fi Invastimantii Bulchiinsa Dirree Dhawaa

Yeroo gara yeroodhaatti Qaalayiinsa jireenyaa akkaan hammaachaa jiruu fi keessattuu Ayyaanota dhufaa jiraniin walqabatee Hawaasni rakkoo qaalay- iinsa jireenyaatiin akka hin hadheeyfan- neef qaamoleen ga’ee waliin xxxxx ittiin Qaalayiinsa keessattuu kan meeshaalee fedhii bu’uraa to’achuun danda’amu irratti marii geggeese.

Waltajjii marii kan Itti-Aanaan Kantiibaa Bulchiinsa Dirree Dhawaa fi Biiroo Daldala Indastirii fi Invastimantii

Obbo Harbii Buuh geggeessan kana irratti Hoji Raawachiiftonni Araddoottan Magaalaa, Araddoottan Magaalaatti Hoogantootni Qindeessa damee Daldalaa akkasumaas geggees- sota Qaamolee ga’ee Daldalaa waliin marii fi kallattii hojii fuula duraa irratti geggeefameera.

Gara fuula 2 tti naanna’e

Waltajjicha irratti Obbo Harbii Buuh akka addeessanitti rakkoo qaalayiinsa jireenyaatiin dhiibbaa ol’aanaa Hawaasa irraan ga’u keessattuu Ayyaanota dhufaa jiraniin walqabatee to’achuuf

Jaalalaa Fi Dhiifamaan Xxxx’amuun Bu’ura Jabaa Amna Badhaadhina Keenyaati!!

Roobii - Qaammee / 02 / 2014 ALI

Dinqisiifachuun Qaroomuudha

Galaalcha Dirree

Gamoowwan Magaalota siidaadha

Magaalota keessa gamoowwan, siidaawwanis ta’e bakkawwan gara garaa ashaaraa seenaa mataa isaanii ni qabu waan ta’eef ogeessonni isaan kamtu diigamuu akka qabaniifi halluu dibamuu akka qaban ni murteessu.

Gamoowwan seenaafi ashaaraa mataa isaanii waan qabaniif eegumsi taasifam- eef tursiifamuu qabu namoonni jedhan akkuma jiran ammoo gamoowwan kunneen diigamanii haaraan xxx xxxxxxxxx, akkasumas xxx xxxx- omfamanis ta’e halluu dibaman magaalotaaf miidhagina adaa kennu kanneen jedhanis jiru.

Rakkoon haaromsuu osoo hin taane, gamoowwan dullooman bifaafi danaa qaban akkuma qabataniin akkamuun haaromfamuu qabu kan jedhudha.

pirofeesarri gargaaraa Baqqalaa wanti hundumtuu diigamuu hin qabu ykn wanti hundumtuus eegumsi taasifam- uufii qaba yaada jedhu hin fudhatan.

Xxxxxxxxxx ulaagaaleen baasanii warra tuqamuu hin qabne adda baasanii akka dhaloota boruutti darbuun seenaa himu gochuu feesisadha kan jedhu.

Ogeessonni lamaan adda durummaan kan eeran barbaachisummaa gorsa ogeessaafi faallaa adeemsa ogummaa ta’een akka hin hojjetamnedha.

Biyyoota gara garaa keessatti gamoo qofa osoo hin taane magaa- laafi naannawaa gamoon sun itti argamu dabalatee adeemsi tti eegamu jira. Kanaaf ammoo fakkeenyi gaariin magaalaa Indiaa Niiwuu Deelh kaasuun ni anda’ama.

Awurooppaa magaalota tokko tokko keessatti naannawaa gamoowwan duraan turaniitti gamoon haaraa kan ijaaramu taanaan akka keessummaa hin taanetti ykn faallaa kan duraan turee sana akka hin taanetti halluun dibamu, bifti gamoo sanaafi dhimmoonni biroon akka murtaa’an hima Xxxxxxxxx.

Gamoowwan Finfinnee keessa jiran waggoota baay’eef dhimma falmisi- isaa ta’anii turaniiru. Finfinnee jijjiiruu waliin walqabsiisee gamoowwan dheddheeroo ijaaruu, aandiiwwaniifi bu’uuraalee misoomaa diriirsuuf xxxxx hambaaleen manca’an hedduu akka jiran ogeessonni kunneen ni dubbatu.

Haata’u malee, Yohaannis akka jedhutti, xxxxx kallattii mootummaatiin taasifamaa jiru yeroo ilaalu bifa haaraa kennuufiifiin nama ajaa’ibsiisuu fedhii jiruun malee, “ta’e jedhamee bifa qin- daa’een hambaalee balleessuufidha jedhee fudhachuuf na rakkisa. Sababiin isaas itti dhiyeenyaan itti hirmaadhee waanan beekuuf,” jedha ogeessi kun.

Garuu haalli ittiin hojjetamu ariitiin

hojjechuun baay’ateefi qorannoofi qorsa ogummaa xxxxx xxx raawwatamu ta’uun isaa yaaddeessa taasisa.

“Fedhiin waan haaraa agarsi- isanii namoota ajaa’ibsiisuu badiinsa qaqqabsiiseera.

Kan ta’e kana xxxxx, xx’e jedhamee seenaa jijjiiruu, bifa Finfinnee ballees- suuf kan hojjetamaa jirudha jedhee fud- hachuudhaaf ani nan rakkadha,” jedha.

Dhiyeenya kana gamoowwan durii halluu dibuun haaromsuu waliin walqa- batee mormiin ka’es kan bu’aa buuse xxx xx’u, gamoon Kidaanee Bayyanaa halluun dibamuun eegalamee tures akka dhaabbatu taasifameera.

Qaamni gamoo sanaa garri halluu dibamee tures gara duraan turetti dee- bisuudhaaf mariin taasifamaa akka jirus eerameera.

Dirree Dhawaa Magaalaa ham- baaleen Seenaa baay’een qabdu xxx xxxxx hambaawan (Duratti) ykn kan Bara Seenaan duraa fi Hambaawan bara Seenaati.

Dirree Dhawaa kutaa Magaalaa fi baadiyaatii hawata Turuzimiif hambaawan bara Seenaan duraa qabdu baay’ee keessaa muraasni kanneen armaan gadiiti

Holqa Xxxx Katabaa :- Fakkii ykn suuraawan Umrii Waggoottan 7000 ta’u qabu.

Araddoottan Baadiyaa Bulchiinsa Dirree Dhawaa keessaa tokko kan ta’e Araddaa Laga Odaa Gunuunfataa

Magaalaa Dirree Dhawaa irraa

Fageenya Km 35 ta’u irratti argama.

Holqa Goda Ajaawaa:- Fakkii ykn suuraawan Xxxxx Xxxxxxxxxx 5,000

Iddoon Hambaan kun itti argamuus Araddoottan Baadiyaa Bulchiinsa Dirree Dhawaa keessaa tokko kan ta’e Araddaa Biyyoo Awaallee

tti kan argaman Hambaawan bara

Seenaan duraa kan Dirree Dhawaa

xxxxx ijoo keessaa isa tokkoodha.

Xxxxx Xxxx jiddugaleessaatti iddoo magaalaa Magaalaa

Magaalaan Xxxxxx Xxxxxx akka magaalaatti osooniifi hin hundaa’in dura seenaa Itiyoophiyaa keessatti iddoo addaa kan qaban iddoowan lamaatu ture isaaniis

Kan jalqabaa jaarraa 16ffaa- 18ffaatti jidu-gala mootii Harillaa kan turte kan Magaalaa Dirree Dhawaa irraa KM 15 hiiqxee Daandii karaa gara Hararitti geessu irratti kan argamtu.

Magaalaa Harillaa bara sanitti sadarkaa ol’aanaan jiddu-gala Qonnaa

, kan Daldalaa , kan Indastirii Wayyaa Dhawuuti fi akkasumaas (jidu-gala Qarooma Islaamummaa ) akka turte xxxx xxxxxx hayyootni Qorannoowan geggeessan ni ibsu. .

Magaalaan Durattii isheen lamaffaan Kan walakkaa jaarraa 20ffaa tti Buufata Zaayilaatti aanuun Sarara daandii Daldaltootni biyyattii irra dedeebi’uun hojii daldalaaf karra daldala Biyyattii fi jidu-gala Gumruukni galii gibira meeshaa baatuu fi seentu irraa itti sasaabamu ta’uun kan hundeefamte Magaalaa Jaldeessaa (Qalaad) xxx xxx- hamtuudha. Magaalaan tuniis Magaalaa Dirree Dhawaa irraa KM 48 fagaatee kan Daandii karaa gara Jabuutiitti geessu irratti kan argamtuudha.

Magaalaan Dirree Dhawaa

bara 1902 jaarmayni jalqabame amma iddoo handhuraa magaalaa tahee hun- dessuuf danda’ame . waliigalatti hun- deeffamaafi guddina magaalaa dir- reedhawaa kan baaburaa waliin wal qabatuudha .

yeroo ammaa magaalaa keessatti manneen dulloonni mumul’atan yeroo san kan jaaraman yeroo tahuu xxxxxx- xxxxx xxxxxx xxxxxxxxx jedhamtu kan walakkaa magaalaatti argamtu yeroo san hojjetootaaf ijaaramteedhaa .

maayyii irratti naannoo dhiheenya magaalaa durii harar giddu gala daldalaa kan taate dhiheenyatti kan argamtu waan taheef jabuutii fi finfinee fagenya walaka irratti waan argamuuf

akkasumaa qillenenssii nannoo jirenyaf mij’aa waan ta’heef qonddal- xxxxx wajjiraa guddaa issanii nannoo kanatti ijaruu waanbarbadanii fi hun- deefamnii dirreedawwa dhugomee jira.

faranassayyonni dirre dawwa giddu galaa daldalaa godhuf abjuu waan qabanif jarmayya kan gegessan itti fufi- inssaa magalaa dhugomssuf ture.

Duuba yeroo ammaa magaalaan Dirree Dhawaa iddoo Saba,Sab- lamootaa fi Ummatootni kan Oromoo

Ayyaanota . . .

qaamoleen ga’xx Xxxxx qindoomina cimaa fi hojii dhiheessa Oomishaalee qonnaa fi Indastirii fedhii hawaasaa irratti hundaa’anii guddisuun rakkoo Qaalayiinsa keessattuu kan meeshaalee fedhii bu’uraa to’achuuf Xiyyeeffannoo addaan qaamoleen ga’ee Xxxxx xxx- doominii socho’uun shoora gama isaanii ittigaafatamummaa cimaan bahuu qabuu jedhan.

Fuula 1 irraa naanna’e

, Soomaalee , Amaara, Hararii , Guraagee , Tigree , Walayitaa , Hadiyaa Sidaamakanneen biro baay’eeniis kan jiraatan taateeti jirti . haaluma wal-fakkaatuun hawaasni Lammiiwan Biyyoottan xxxx xxx Faransaay, Ingiliizotni, Giriikotni , Armanootni , Arabootni , lamiileen Jabuutii , lamiileen Soomaaliyaa Ayihuudotnii fi Hindootaa fi k.k.fak kanneen ijoo keessaahi. Duuba hawaasni kutaa Adunyaa kan gara garaa kun Aadaa , Afaan , Duudhaawanii fi Beekumsaa isaanii kan roga daldalaatii fi ogummaa ijaarsa mana isaanii waan qabatamaan mul’atuudha.

Roobii - Qaammee / 02 / 2014 ALI

Galaalcha Dirree

Ijoo Dubbii

Birmadummaa Ityoophiyaa kabachiisuuf wareegama kamuu kaffaluuf qophiidha ja'an: Bulchiinsi Dirree Dhawaa.

Birmadummaa Ityoophiyaa kabachiisuuf wareegama kamuu kaffaluuf qophii ta’uu Bulchiinsi Dirree Dhawaa beeksiise.

Bulchiinsi Dirree Dhawaa xxxxx yeroo ilaalchisee ibsa laatee jira.

Gareen ABUT jaalala gidduutti jibba, tokkummaa

keessatti walqooduu, nageenya gidduutti waraana kan uumuu xxxxx bu’uurarraa xxxxx namummaa ta’e ta’uu ibsa isaan himee jira.

Aangoo siyaasaa isaa dheereffachuuf shira xaxaa tureen fakkeenya tokkummaa fi nageenyaa ta’uun kan beekkamtu Dirree Dhawaa diinagdee fi hawaasum- maan akka quucartu taasiisaa turuu himee jira.

Ummannii fi Bulchiinsi Dirree Dhawaa xxxxx xxxx- mtoota isaa fashaleessuurra darbee tarkaanfii xxxxx ABUT irratti fudhatamaa jiru tumsuu cimsee kan itti fufu ta’uu mirkaneessee jira.

Hawaasni idil addunyaa garichi waamicha nagaa dhiyaate akka fudhatu dhiibbaa taasiisuu akka qaban waamicha dhiyeesse jira.

Ajandaa

Xxxxxxxx xxxxxxxx Xxxxxxx

Qormaatileen heddummatanis barri 2014 bara

milkiin hedduun itti galmaa’eedha

Qormaatileen heddummatanis barri 2014 bara milkiin hedduun itti galmaa’e ta’uu Tajaajilli Kominikeeshinii Mootummaa ibse.

Tajaajilli Kominikeeshinii Mootummaa raawwii bara hojii darbee fi karoora bara 2015 ilaalchisee ibsa laateera.

Bara 2014 keessa shira fi Weerara ABUT fi erga- mtoota isaa fashaleessuun danda’amuu Ministir Deetaan Tajaajila Kominikeeshinii Mootummaa Obbo Kabbaddaa Deessisaan ibsa laataniin himaniiru.

Hojiilee Misoomaa damee hundaan bu’aa jajjabees- san argamuu eeraniiru.

Sagantaa Xxxxxxxx magariisaan hojiin raajii ta’e hojjetameera jedhan.

Qamadii Jallisii Boneen misoomsuun bu’aa dinqi- siisaan argameera.

Bara 2014 keessaa dhiibbaa keessaa fi alaa hedduun qoramnus hojii murannoo fi kutannoon hojjetameen bu’aa hedduu galmeessineerra jedhan.

Bara 2015 keessas dameewwan hundaan hojii milkaa’ina qabu raawwachuuf karoorfamee gara hojiitti galamuu eeraniiru.

Bara 2015 wayita simannus sirnoota garaagaraan kabajuuf qophiin xumuramuu ibsaniiru.

Qaammee 1-5, 2014tti hojiilee hojjetamanii fi

moggaafni guyyoota shananii laatamuu himaniiru.

Haaluma kanaan Qaammeen 1, Guyyaa tola

ooltummaa,

Qaammeen 2, Guyyaa Oomistummaa, Qaammeen 3, Guyyaa Nageenyaa, Qaammeen 4, Guyyaa Tajaajiltummaa fi

Qaammeen 5, xxxxxx Xxxxxxxxx, jedhamuun mog- gaafamuu Obbo Kabbadaan ibsa isaaniin himaniiru.

Xxxxxxxx kanneen keessas akkaatuma moggaafama isaaniin hojiilee garaagaraa raawwachuuf qophiin xumuramuu himaniiru.

Qopheessaan Ol’aanaan

Xxxxx Xxxx

Biiroo Dhimmoota Koominikeeshinii Mootummaa Bulchiinsa Dirree Dhawaa

Torbanitti kan maxxanfamuu Ebla 18/2013 A.L.H kan jalqabame

Roobii - Qaammee / 02 / 2014 ALI

Bilbila :- 000 000 00 00

Fax :- 000 000 00 00

Gulaalaan

Xxxxxxx Xxxxx

Photographer

Selaam Xxxxx

)0915039254(

Qopheessitoonni Xxxxxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxx

Laayaawutii fi Diizaayinii

Sammaan Musxafa

Email :- info xxxxxx x@xxxxx.xxx Website :- xxx.xxxxxxxx.xxx.xx

Facebook :- Xxxx Xxxx Government Communication Affairs Bureau Youtube :- Xxxx Xxxx Government Communication Affairs Bureau

Roobii - Qaammee / 02 / 2014 ALI

Galaalcha Dirree

Muuxannoo

Kenna tajaajila si’ataa Dhimma xiyyeeffannaa fedhu

Ummanni mootummaarra tajaajila si’ataafi qulqulluu argachuuf mirga qaba, hoggansiifi ogeessi ammoo tajaajila ummanni barbaadu kennuuf dirqama qaba. Mootummaan tajaajila si’ataafi qulqullina qabu ummataaf kennuuf caasaaleesaa hanga dakaatti diriirsee hojjechaa jira. akkuma caasaalee mootummaa kanneen keessaa hog- gantoonni, hojjettoonniifi ogeessonni tajaajila haqa qabeessa, si’ataafi qulqul- xxxx qabu xxxxxx xxxxx, kanneen imaanaa kennameef nyaatanis hedduudha.

malaamaltummaan sadarkaalee adda addaatti dabalaa jira. Rakkoo kana hir’isuuf hubannoo cimsuu, ittigaafat- amummaa mirkaneessuufi xxxxx xxxxx- jilaa dijitaalawaa gochuurratti xiyy- eeffatamee hojjetamuu akka qabuufi malaamaltummaan rakkoo hundaa waan ta’eef qaamoleen hundi walga’anii mari’achuun rakkoo kana hir’isuurratti waliin hojjechuu qabu jechuun yaadni furmaataa taa’eera.

Malaamaltummaan balaa biyyaafi sirnaa rakkoo dinagdee, siyaasaafi hawaasummaa qaqqabsiisuurra darbee dudhaa hawaasaafi bulchiinsa gaarii waan balleessuuf hundumtuu rakkoo kana wajjummaan furuuf hirmaannaa barbaachisu taasisuu qaba. Rakkoo kana hir’isuun bulchiinsi gaarii babal’isuufi sirni dimokraasii sirriitti akka lafa qabatu taasisuu keessatti gahee olaanaa qabuuf hunduu qooda irraa eegamu sirnaan bahachuu akka qabu eerameera.

Hoggantoonni, hojjettoonniifi ogees- sonni waajjiraalee mootummaa keessa xxxxx xxxxx bakkawwan hundatti xxxxx walfakkaatuun tajaajila ummanni barbaadu kennaa hinjiran. Kanaafuu mootummaan tajaajila haqaqabeessa, si’ataafi qulqullina qabu ummataaf

kennuuf yeroo kamuurra xiyyeeffannaa guddaa kenneefii irratti hojjechuu qaba.

Ummanni mootummaarraa tajaajila haqaqabeessa, si’ataafi qulqullina qabu guutummaatti argachaa akka hinjirre, mootummaanis mootummaanis tajaajila ummanni barbaadu kennuurratti hanqina kan qabu ta’uu rakkoo ijoo waltajjii- wwan adda addaarratti ka’aa tureefi jiruudha.

Hoggantoonni, hojjettoonniifi ogees- sonni sektaroota mootummaa keessa hojjetan imaanaafi ittigaafatamummaa olaanaa kennameef sirnaan bahataniifi

haqaan tajaajilan akkuma jiran kanneen

tajaajila madda galii godhatanis jiru.

Keessummeessaniifi tajaajilan komii guddaa nama xxxxxxxxx uuma. “Afaan tolaan afaa tolaa caala” xxxxx Xxxxxxx. Hojjettoonniifi ogeessonni tokko tokko utuu abbaa dhimmaa tajaajiluu dhiisanii fuuluma ifaafi afaan tolaanillee geggees- saniiyyuu gaariidha.

Abbaa dhimmaa deddeebisuun yeroosaa gubuun, deebii quufsaafi odeef- fannoo sirrii kennuufii dhiisuun, iddoo hojiirratti yeroon argamanii tajaajila ummataaf kennuu dhabuun, tajaajila

tola kennamuu qabu abbaan dhimmaa qarshii kennee dhimmasaa akka xumuratu taasisuun hojmaata badaa hoggantoota, hojjettootaafi ogeessota tokko tokko biratti mul’atuudha. Gama biraatiin ammoo hoggantoonni, hojj- ettoonniifi ogeessonni abbaa dhimmaa haqaan, si’aayinaafi qulqullinaan tajaa- jilan utuun hingalateeffatin hindarbu.

Mootummaan rakkoo xxxxx xxxxx- jilaatiin walqabatee mul’atu furuuf itti- gaafatamtoota, hojjettootaafi ogeessota sadarkaa sadarkaan jiraniifi mirga tajaajila ummataa sharafan kamirrat- tuu tarkaanfii barbaachisaa fudhachuu qaba. Ummannis qaamolee mirga tajaa- jilamuusaanii sarban eeruu kennuun mootummaa bira dhaabbachuu malee tajaajila qarshiin bitachuu hinqabu. Tarkaanfiin qaamolee mirga tajaajila- muu ummataa sharafanirratti fudhata- maa jiru rakkoo kenna tajaajilaarratti mul’atu furuu keessatti gahee olaanaa waan qabuuf cimee ittifufuu qaba. Rakkoo kana furuuf qaamoleen moo- tummaafi hawaasaas waliin hojjechuu qabu.

Beellama dheeressuun, yeroo abbaa dhimmaa gubuun, miira ittigaafatamum- maafi dammaqinaan hojjechuu dhabuun, bakka hojiitti yeroon argamuu dhabuun, bilbila kaasuu dhiisuun, fuula ifaafi afaan tolaan abbaa dhimmaa simachuu dhabuufi odeeffannoo sirrii kennuu dhiisuun rakkoo, ittigaafatamtoota, hojjettootaafi ogeessota tokko tokko biratti bal’inaan mul’achaa jiruudha. Rakkoon kenna tajaajilaan walqabatee mul’atu mootummaafi ummata gidduutti komii waan uumuuf qaamoleen lamaan rakkoo kana waliin furuuf hojjechuu qabu jenna.

Roobii - Qaammee / 02 / 2014 ALI

Keessummaa

Galaalcha Dirree

NAGEENYA‼

Dudhaalee nagaan waliin jiraachuu

mirkaneessan

Nageenya: Nageenyi jiraatu Qonnaan bulaan qotuus yaaddoo keessaa bahee qotatee jiraata!

Nageenya: Nageenyi jiraatu Horsiifatee bulaan sodaa keessaa bahee horsiisee jiraata!

Nageenya: Nageenyi jiraatu halkanii fi guyyaa daldalaan daldalee qabeenya horata!

Nageeya: Nageenyi jiraatu Barataan hamileen qabxii gaarii fiduuf barnoota barata!

Nageenya: Nageenyi jiraatu Barsiisaan barsiisuus karoora baafatee sagantaan hojjata!

Nageenya: Nageenyi jiraatu hojjataan dammaqee Oogummaa barateen uummataaf hojjata!

Nageenya: Nageenyi jiraatu warri biyya bulchuus taatee keessaa bahee karoora baafate raawwiisaa qoratee uummataaf hojjata!

Duudhaalee tokkummaa xxxxxx cimsuufi nageenya mirkaneessuuf gargaaran bu’uura godhachuudhaan xxx xxxxxxxx xxxxxx cimsanne rakkoolee nu mudatan salphaatti furachuu dandeenya. Nageenya, misoomaafi guddina biyya mirkaneessuu kan dandeenyu duud- haalee xxxxxx waliiniitiin geggeef- famnee xxx xxxxxxxxx xxxxxxxx hojjenneedha.

Duudhaalee keenyaan geggeeffamuun nageenyaafi ijaarsa biyyaa mirkanees- suu keessatti gahee olaanaa qaba. Akka ummataafi biyyaatti milkaa’uuf duud- haalee xxxxxx waliiniirratti hundaa’uun geggeeffamuufi tokkummaa xxxxxx xxxxx cimsachuu qabna. Waan gaarii argachuuf hundi xxxxxx waan gaarii hojjechuu qabna.

Xxx tokkoon tokkoon xxxxxx waan gaarii hojjenne hundi xxxxxx xxxxxx xxxxxxxxxx, xxx xxxx xxxxx xxxxxxxxx xxxxxx xxxxxxxxx. Namoonni hundinuu bu’aa akka argatan gochuudhaan faayidaa guddaa argachuu dandeenya. Guddinni biyya keenyaas badhaadhina hunda keenyaati.

Duudhaaleen armaan gaditti eeraman hundi xxxxxx nagaan waliin akka jiraan- nuufi milkoofnuuf kan gargaaran waan ta’aniif hundi xxxxxx ittiin geggeeffamuu qabnuudha. Isaanis: Dimokiraasii, walqixxummaa, hirmaannaa, bilisum- maa, bilisummaa amantii, xxxx, itti- gaafatamummaa, amanamummaa, hojii gaarii, guyyaa guyyaan of fooyyessaa deemuu, kabaja namummaafi walqixa fayyadamuutti amanuudha.

Dimokiraasiin duudhaalee jiran keessaa adda durummaan kan eeramu xxx xx’u, uummata gidduutti bilisum- maafi walqixxummaan akka jiraatu kan

taasisuudha. Walqixxummaan ammoo hundi xxxxxx xxxxxx walqixa akka argannu kan taasisuudha. Hirmaannaan misoomaafi nageenya biyyaa mirkan- eessuun keessatti gahee guddaa kan qabu ta’uu beeknee hirmaannaa nurraa eegamu bahachuu qabna.

Hundi xxxxxx bilisummaa waan bar- baannuuf bilisummaa saba ykn nama biraa eeguu qabna. Mirga ykn bili- summaa nama (saba) tokko miidhuufi qabeenyasaa saamuu kan hinqabne ta’uus hubachuu qabna. Haqa mir- kaneessuuf ittigaafatamummaa seeraa akka dhuunfaafi gareetti qabnu sirnaan ba’achuu qabna.

Hojii gaariin hojjechuun Waaqa birattis ta’e nama biratti gatii guddaa kan qabu ta’uu hubannee hojii gaarii nus ta’e nama biraa fayyadu hojj- echuuf kaka’uu qabna. Addunyaa keessa jiraannu ittifufiinsaan jijjiiraa deemuuf guyyaa guyyaan of fooyyessaafi waan

haaraa uumaa deemuutu nurraa eegama. Tokkummaafi hariiroo xxxxxx caalaatti cimsaa deemuuf ammoo hundi xxxxxx waliif amanamuu qabna.

Waliif amanamuun waliigaltee uuma. Tokkoon tokkoon xxxxxx xxxxxx namummaa walii keenyaa eeguu qabna. Kana malees walqixa fayyadamumuutti amanuu qabna. Hundi xxxxxx duud- haalee armaan olitti eeraman hojiirra oolchuudhaan nageenya, tokkummaafi waliigaltee ummataafi biyya keenyaa haa mirkaneessinu.

Nageenyiifi tokkummaan biyya kamiifuu barbaachisaadha. Nageenyaafi tokkummaa biyya tokkoo mirkanees- suuf ummanni biyyattii keessa jiraatu wal kabajuu, hariiroo gaarii qabaachuu, tokkummaan jiraachuufi carraa walqixa fayyadamuutti amanuu qaba. Kun ta’uu baannaan nagaan, jaalalaafi tokkum- maafi obbolummaan waliin jiraachuun gaaffii keessa gala.

Dhimma xxxxx yaroo irratti mariin hawaasa jiraattoota araddaale gara garaa tii waliin gaggeeyfamaa oolee jira.

Hawaasa jiraattoota Araddaalee 07,08,09 kan irratti hirmaatan marii hawaasa galama araddaa 07 ugaas xxxxxx xxxxx keeysatti gaggeeyfame irratti mariin ballaan kan gaggeeyfame hoggaa tahu marii xxxx xxx hogganan af xxx’xx M/M bulchiinsa Dirre dhawa Kabajamoo Adde Fathiyaa Aadan hoggaa tahu sanada kha’uumsa mariidha itti aana Biiro konistrakshini fi misooma manneeni obbo Xxxxxxx Xxxxxxxxxxxx.

Xxxxx xxxx irratti kan hirmaatan bakka bu’oonni hawaasa araddichaa birmadummaa biyya kabajsiisuun nageenya biyyattiidha mirkaneeysuuf sochii motummaan xxxxx xxxx kan

deeggaran tahuu ibsanii humna badii kan yaroo 3ffaaf nageenya biyya teenya booreeysuuf daa’imman umriin isaani lolaaf hingahin ifdura hiriirsoon lubbuu lammiileetti qoosa jiru kana xxxxx xxxxx kana irraa dhaabsisuuf mootummaa cinaa hiriiruuf qophii tahuu ibsanii jiran.

Af yaaiin Mana maree kabajamoo adde Fathiyaa Aadan ummanni misooma amma jalqabame kana itti fufsiisuun badhaadhuna biyya teenya mirkaneey- suuf sochii gama hundaan gaggeeyfama jiru fiinxa baasuuf xxxxxxxx xxx caala tokkommaa isaa cimsuu akka qabu dhaamsa dabarsaniiti jiran .

Roobii - Qaammee / 02 / 2014 ALI

Galaalcha Dirree

Hawaasummaa

Rakkoon qulqullina barnoota akka addunyaatti kan mul'atu tahuus kan biyya keenyaa yaachisaa ja'ame.

Minsteeri ministeera barnoota FDRE pirofesar Biraanuu Naggaa fi Deetaa ministeera barnootaa dhaabbilee barnoota olaanoo Dr Xxxxxxx Kiflee hawaasa Yuunivarsiitii Haramaayaa wajjiin rakkoo qulqullina barnoota irratti Galma Afran Qallootti mari’atame.

Waggootan kurnaan lamaanii fi sadeen darbaan barnoota dhaqqabamaa fi haqa qabeessa gochuuf hujiin bifa adda addaatiin ibsaman baay’xx xxxxx hojjatamaniis rakkoon qulqullina barnootaa yaachisa ja’amu Uumamuu Deetaan ministeera barnoota Dr.Saamuel kiflee ibsanii kanaaf rakkoon xxx- deettii barsiisaa, barataa fi dhaabbilee barnoota agarsiiftuu tahuu mariich- arratti kaasaniiru.

Akka Itoophiyaatti dhaabbileen barnootaa kutaa jalqaba irraa kaasee hangaa Yuunivarsiitiitti jiran dhaabbi- leen barnoota 47000 tahan jiraataniis dhaabbilee kanneen keessa sadarkaa madaallii barnootaa ministeeri barnootaa kaayeen sadarkaa 1-4 tahuu fi kanaaniis sadarkaa 1ffaa xxx xx’xxxxx hujii baruu fi barsiisuuf kan hin mijanne yoo tahu sadarkaa 3ffaan ulaagaa ministeeri barnoota kaayee muraasa kan guutanii fi sadarkaa 4ffaa ulaagaa kaayame bifa olaanaan kan guutan yoo tahu kanaan walqabatee naannooleen tokko tokko mana barumsa sadarkaa isaa Eeggate tokkollee kan hin qabne tahuu dubbatu.

Akka biyyatti manneen barnoota sadarkaa 4ffaa lakkoofsan kan beekamu tahu fi dhibbantaa 10% qofa yoo tahuu manneen barnoota sadarkaa 3ffaa fi isaa olii 4800 qofa. Kana jachuun manneen barnoota 47000 biyyaattiin qabdu keessaa 43000 ulaagaa madaallii manneen barnootaa kan hin guune fi hujii baruu fi barsiisuuf kan hin mijanne tahuun biyyaatitti rakkoon qulqul- xxxx xxxxxxxx hagam hanga hidda gadi fageeffate tahuu muliiftuu akka tahe dha mariicharratti Dr. Saamuel xxx xxxxx.

Gama biraatiin bu’aa qormaata barat- xxxxx galmeessaniin akka addunyatti

rakkoon qulqullina barnootaa jiraatuus akka biyyaa keenyaatti kisaaraa hamaa keessa akka galame lakkoofsi staatiksii yaachisaa tahe mul’achu ragaaleen jiran ni agarsiisu.

Dabalataan harcaatiin barattootaa kisaaraa diinaagdee barnootaa fidaa jiraachuu harcaataa qofa osoo hin taane barattoonni seensa qormaata dhaab- bilee barnoota olaanoo fudhatan firiin qormaata galmeessan qormaata hatuu fi gareen hojjachuun itti dabalamee bu’aan argame fooyya’insa kan hin qabaanne tahuu ibsamee jira.

Kanaaf rakkoo qulqullina barnootan walqabatee kisaaraa biyyattii qunname keessaa bahuuf rakkoon nu qunname maali, essatti mucuccaannee kufne xxx xx’u irratti mari’achuun addaan baasuun barbaachisa tahee mul’atee jira.

Dhaabbile barnoota olaanoo irratti xiyyeeffachuun sababoonni rakkoo qul- qullina barnootaa xxx xxxx bafamu

Dhaabbilee barnoota olaanooo karoora fi beekumsa ala filaannoo bara 1997 irraa kaasee lakkoofsan babal’achuu dhimmi barnootaa fi siyaasa wal makuu, dhiibbaa siyaasa biyyaatitti Uumameen naannummaa cimaan mudachuu, bittaa meeshaalee barnootaa raawwatamu qul- qullina dhabuun rakkoolee qulqullina

barnootaaf bu’ura tahuu ministeera barnootan addaan bahanii jiran. Rakkoo kunneen furuuf dhaabbilee barnootaa olaanoo akka muxxannoo isaaniitiin roga xiyyeeffannoo adda baasanii gur- maa’anii hojjachuu akka qaban, filannoo biyyaatitti gaggeeffamuun walqabatee dhaabbilee barnoota olaanoo ijaaruuf dhagaa bu’uraa kaa’uun akka dhaabbatu gochuun dhaabbilee jiraan maqaaa Yuunivarsiitiin dhugaan akka guutatan gochuu, dhaabbileen barnoota olaanoo mataa isaanii danda’anii siyaasaarra bilisaa tahanii dhimma baruu fi barsiisuu irratti akka murteeffatan gochuun bar- baachisaa tahuu ibsamee jira.

Ministeeri ministera barnoota FDRE profesar Biraanuu Naggaa yeroon amma dhimma barnoota irratti gadi fageenyaa mari’achuun waliigaltee waloo irraa gahuun barbaachisaa tahuu ibsanii Yuunivarsiitiin Haramaayaa gama hujii ijaarsa fi babal’inna fi tajaajila misooma hawaasaan jijjiramni guddaan jiraatuus dhimmoota dhaabbi- leen barnoota itti madaalamuu danda’an gooroo gurguddoo barnootaan rakkoon guddaan jiraachuu irratti walii galuun barbaachisa akka tahe himu.

Gama biraatiin yeroo dhaabbilee barnoota babal’atu lakkoofsa qofa osoo hin taanee dhimma qulqullina barnoota

wal cinaa adeemsisuun barbaachisaa tahuu fi kun tahuu baannaan biyyatitti humna namaa baratee kan dandeet- tii fi gahuumsa hin qabne lakkoof- saan baay’isuun rakkoo nageenyaa fi gagga’amu hawaasa dhufuu kan danda’u akka tahees ibsamee jira.

Xxxx biraatiin mindaan barsiisoota dhaabbilee barnoota olaanoo xiqqaa tahuun barsisoonni dhaabbilee barnootaa fi naannawaa keessatti barnoota babal’isuu xxxx xxxxx jireenyaa isaanii

,akkaataa ilmaan isaani itti barsiisuu danda’an kan yaadan tahuu isaan rakko kana keessaa bahanii ijaa hawaasa akka tahan gochuun barbaachisaa tahuu profesar Biraanuu Naggaa xxxxxx- arratti ibsanii jiran. Karaa biraatiin wal dorgommii soba gaggeessuuf naannoolee fi dhaabbileen barnootaa qormaataa kutaa 10ffaa hachisiissan fi namoota qormaataa qoramsiisaaniif maallaqa miiliyoonaan walitti qaban jiraachuun fi kan booda qormaanni qaamna walaba taheen akka kannamuu gochuuf hojjatamaa jiraachuus eeramee jira.

Mariichaaniis yaadonni dhaabbilee barnoota olaanoo Baankoota xxxxxx walitti hidhuun rakkoo mana jireenyaa barsiisaa furuuf hojjatamu qaba xxx xx’u,qulqullina barnoota mirkaneessuuf sirna barnoota sirritti gamaaggamamuu qaba xxx xx’u ,qaxarrii barsiisaa irratti of Eeggganoo gochuun barbaachisaa tahuu, mindaa fi faayidaan barsiisaa adeemsa keessaa furamuus furmaanni yeroo akka ministeera barnootaatti kannamuu qaba xxx xx’u fi kolleejjii dhunfatiin walqa- batee rakkoolee qulqullina barnoota barnootaaf hayyama kan kan kannee ministeera barnoota tahuu isaatiin min- isterrii barnoota rakkoo Uumameef itti gaafatama fudhachuu qaba xxx xx’uu fi dhimmoota biroo qulqullina dhaabbbilee barnoota olaanoo fi seektara barnootaan walqabatan irratti mari’atame jira.

Gabaasni kan FM 91.5

Nageenya biyyatti . . .

Fuula 1 irraa naanna’e

akka eeggatu gochuurratti abbootiin amantaafi jaarsotiin biyyaa gahee guddaa qabdu waan ta’eef kanarratti hubannoo waltajjii kanarraa argame gara hawaasaatti gadbuusuun nagaa biyya keenyaaf gahee keessan akka baatan jechuudhaan dhaamaniiru.

Xxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxx “Xxxx abbootiin amantaa akkaataa amantiin xxxxxx itti nu ajajanitti waliin taanee nagaa naannoo keenyaa eeggachuur- xxxxx gahee xxxxxx xx’achuuf qophiidha

; qaamota ergama humnoota badii fudhachuu yaalan xxx xxxxxx qaama nageenyaa waliin ta’uun seeratti akka dhihaatu gochuudhaan akkasumas gama barbaadameen gootota raayyaa ittisa xxxxxx cinaa nidhaabbanna ; hiyyeessa biyya qabuutu sooreessa biyya hinqabne caala dhukkubsataa biyya qabuutu fayyaalessa biyya hinqabne caala ; waan ta’eef hanga humni nageenyaa gara seeraatti yookiin waraana dhaabuun gara marii nageenyaa mootummaan dhi- heesseef dhufaniitti tarkaanfii fudhatamu

cinaa dhaabbanna”jedhan

Xxxxx xxxxxxxxxxx hubannoo xxx xxxxxx Hogganaan Paartii Badhaadhinaa Obbo Ibraahim Yuusuf xxxxxxx xxxxxx fedhii biyya diigumsaa humni ABUT qabatee socho’aa jiruufi aggaammii diinonni alaafi keessan nu dadhabsii- suufi aggaammii birmadummaa biyya keenyaarratti godhamaa jiru kana dura dhaabbannoo gochuudhaan ofirraa qola- chuurratti mootummaa cinaa dhaabba- chuutu barbaachisa jedhan

Hogganaa Dhimmoota Tasgabbiifi Nageenyaa Bulchinsa Dirree Dhawaa Obbo Abdusalaam Xxxxxxxxx xxxx- saaniitiin namoota haaraa naannoo keessanitti argamnaan gaama xxxxxx- yaaf gabaasuudhaan hookkaraafi walitti bu’insa naannoo keessanitti uumamuu xxxxx qeequufi dammaqinaan hirmaa- chuun jiraattota naannoo keessanii eeguurratti cimanii akka hojjetan dhaaman.

Roobii - Qaammee / 02 / 2014 ALI

Galaalcha Dirree

Hawaasummaa

Guyyaa tola ooltummaa

Waggoottan xxxxxx xxxxxx asitti waantota gaggaariin akka biyyaalessaa, Naannolee fi kutaalee biyyattii hunda keessatti Gochoottan eebifamoo aadaa Ummata keenyaa kan ganamaa cimsan kan bal’inaan raawatamaa jiran keessaa tokko Sochii hojii tola ooltummaati.

Hojiin tola ooltummaa fi Gochi walgargaaruu Aadaa Ummata Biyya teenyaa kan Waggoottan dheeraa ta’uus Waggoottan xxxxxx xxxxxx asitti garuu xxxxx addaan xiyyeeffannoo Mootummaan ol’aanaa argatee haalli ittiin raawatamaa fi geggeefamaa jiru kan nama gamachiisu kan hariiroo tokkumaa Ummata biyyaa guddisu, Kan Kabajaa lammiiwanii gabbisuun jaalala biyyaa cimsuudha.

Duudhaa walgargaarsaatiin xxxxx xxxxx qal’eeyyii ijaarame dhaloota haaraatti abdii kan horeedha

Xxxxxx Baaleetti xxxxx xxxx duudhaa walgargaarsaafi walii tumsuu Oromummaatiin manneen harka qal’eeyyii ijaaramaa jiran hojii daandii fakkeenyummaa dhaloota haaraaf

saaquudha.

Hojiin qindoomina mootummaafi hirmaannaa ummataatiin hojjatameen hanga ammaatti ijaarsa manneen harka qal’eeyyii suphuu, arjooma dhiigaafi meeshaalee barnootaa dabalatee hojiin hojjatamaa jiru guddina Biyyaa fi tok- kummaan Ummataaf shoora ol’aanaa kan qabuudha.

Hawaasni akkuma aadaa wal gargaarsa isaatiin hojii fakkeenyummaa qabu kana durirraa hojjachaa turetti roga

hundaan cimsee ittifufsiisuu qaba.

Hojjatamuun mana harka qal’eeyyii kun bu’aa danuu kan qabuufi keessat- tuu, aadaa walgargaarsaafi walii tumsuu Oromummaa ganamaa san deebisuun labata ittaanuufi aadaich itichuuf gumaacha olaanaa kan qabuudha.

Calaqqee aadaa fakkeenyummaa addunyaa kan ta’e duudhaa walgar- gaarsa Oromummaatiin xxxxx xxxxx qal’eeyyii ijaaramee dhaloota haaraatti abdii kan horeedha.

Yeroo ittaanuttis,hojiilee fakkeenyum- maa qaban kana hojiilee misoomaa birootiin dabaaluun nageenya hawaasaa eeguufi fayyadamummaa hawaasaa daran mirkaneessuuf xiyyeeffannoon kan hojjatamu ta’uus dubbataniiru.

Namoonni xxxxx ijaarameef tokko tokko yaada kennaniin yeroo bonaa adu- un,ganna ammoo bokkaan dararamaa turuusaanii himuun,deeggarsa taasifam- eefitti kan gammadan ta’uufi qaamolee deeggarsa taasiseefis galateeffataniiru.

Harka Nageenyaaf Diriire Ciniinuun kufaatii isaa daran hammeessaa jedhan.

Waldayoonni Siiviikii fi Hoogantoonni Dhaabilee Federaalaa Xxxx xxxxx “Kabajaa Biyyaaf Qabsoon haa tumsinuu”

Jedhuun Dhimma xxxxx yeroo biyyaa- lessaa irratti marii geggeessan.

Xxxxxxxxxxx Xxxxxxxxx xxxxx xxxxx xxxxx laataniin akka jedhanitti Dhimmi kun Dhimma Siyaasaa osoo hin taane Dhimma Biyyaati Dhimma hunda keenyaati Harka Nageenyaaf Diriire Ciniinuun kufaatii isaa daran hameessaa jedhanii Birmadummaa Ityoophiyaa kabachiisuuf wareegama kamuu kaffaluuf qophii taachaas ibsan.

Ummannii fi Bulchiinsi Dirree

Dhawaa shira ergamtoota isaa

fashaleessuurra darbee tarkaanfii xxxxx ABUT irratti fudhatamaa jiru tumsuu

cimsee kan itti fufu ta’uu mirkaneessee jira.

Roobii - Qaammee / 02 / 2014 ALI

Galaalcha Dirree

Aadaa fi Artii

Xxxxxxx Xxxxxxxxx

MAAL NAAN JA'ANII

Kabajaa fi ulfinaa Dangaa hawaas- ummaa cimaa ijaaruu keeysatti ga’ee MAAL NAAN JA’ANII

fi rakkoo maal naan ja’anii walaaluun dhaqabsiisu barruu BAKKALCHA DIRREE arraatiin qabannee dhufnee jirraa hanga dhuma barruu keenyaatti akka nu waliin turtan abdii guutuu isinirraa qabna.

Xxxxx Xxxxxx keeysatti MAAL NAAN JA’ANII hiikkaan laatamu kan akkamiiti?maal naan ja’aniin hawaasa keeysatti kabaja ulfinaa fi gatii malummaa xxxx namaatiif xxx- xxxxxxxx.Akkuma maaqaa fi hayyoota Odeeyfanneetti maal naan ja’aniin waan namni siin ja’u takka yeroo dursitee ati ifiin jettuudha.Nama MAAL NAAN JA’ANII hin beeyne na seetee?

Waan badaa hawaasa keeysatti godhuun dhoorkamu dhiisanii gaarii hawaasa keeysatti godhamu godhuudha. Gara hojii tolaatti sigeeysiti.Akka waan firra dhaabii laali Oborraan jettee Oborraan xxxxx jirtuu dubbii ja’e ja’aniiti.

HARRAAN XXXX NAMOOTA HANGAM TAKKAATU MAAL

NAAN JA’ANII BEEKA? Xxx xxxxxx walqabatee yaada namootaa barruu keenyaan isin baraan gahuu kan filanne. Garagarummaa nama MAAL NAAN JA’ANII beekuu hin beeynee jidduu jiru hedduu guddaadha.Namni maal naan ja’anii beeku Afaaniin hedduu

dhadhaqu,waan namni itti xxxx xxxxxx waan hubatuuf laalee dubbata.Namni maal naan ja’anii beeyne nam na arki na arkii guddisaa nama waan afaan isa dhufe hunda numa dubbatu.

Namni Maal naan ja’aanii beeyne

Warra soddaa faraqaa xxxxx guuza kadhata ja’ama.Namni maal naan ja’anii beeku qaba ulagaa namummaa keeysaa isii takka waan taateef kanaaf namni maal naan ja’anii beeyne hin qaanfatu hin toluu waan hunda hasawa, haasawni isaa nama arsa nama xuqaa akka dubbanne godhama.

Jaalala hawaasa waan hin qabneef

Pirimiyerliigiin . . .

Fuula 12 irraa naanna’e

asii olitti ibsaman kun tapha daawwat- toonni hedduun irratti argamuu danda’an waan taheef bakka daawwattoonni irratti argamuu danda’anitti dhiyaatee gag-

xxxxx akka namatti xxx xxxxxxx. Jechi gaariin xxxxx caala.

Nu hin buqqisu Tokkumaan Hummna! Gaaddisa Odaa jala gadi teenyee

Xxx xxx-xxxxxxxx xxx xxxxxxxxx

Xxx wal jalaa kaafne dhagaa Xxx waliif yaadne nagaayaa Tokkummaan

wal qabannee Xxx xxxxx xxxxxxx

dhaabbanne Kattaan gaaraa yoo dhodho’e

Cabbiin roobee xxx xxxx’e Xxxxxxxx xxxxxxx

haa bubbisuu

Nu hin sochoosu nu hin buqqisu!.

Keeysahuu Abbootiin teenya

kaleeysaa gootoonni murti guutoo

Jeeynoonni irree leencaa Xxxxxx Xxxxxxxxxxx diina meeshaa waraanaa xxxxxxx hidhatee dhufe

Onnee gootummaatiin kan isaan dura dhabaatan xxxx dhaloonni keen- ya”Maal nuun ja’an” jechuuni kan isaan dura dhaabatanii falmatan.Xxxxx saniin seenaa hangana guddaa galmeeysanii arra kan nu boonsan.Maal naan ja’anii sodaachuun kan isaan seenaa gal- meeysan kanaaf jechi Abbaa Gadaa Wadaay Galmoo Koormoosoo Lola duraa fi yeroo

Lubbuun isaa bahaa jirtu ja’an agar- siiftuu guddoo dhaloonni arraa

Sagantaan taphoota Beetkiingii Itoophiyaa kun gabatee CAF fi FIFA bu’uura godhachuun kan qopha’ee ta’uun ibsamee jira.

Haaluma kanaan Fulbaana 20, 2015

Waa irraa barataniidha. Dhadannoon akka “Maqaan baduu mannaa mataan baduu wayyaa

fi Bagaa”

Namni waan godhu kamuu keeysatti waan itti amane kan sirrii akka godhu qajeelchituu ayaa dur

kaayamte tan dhaalamaa dhufte.

Namni waan sodaatu qabne mataan isaatu soda; maal naan ja’aniin sodaa mitii kabajaadha, kabajamuuf dursii nama kabaji yoo kana goone Maal baasuuf xxxxx raasu ja’amaa mitiiree. Ummanni Oromoo kaleeysa akka arraa turre.Waan hundaaf xxxxxx xxxxx

eegee jiraata waan tureef.Mirgaa fi dirqama isaatiis toolchee bara.

Adeemsi seera tumaa yookaan tumaa seeraa xxxxx Xxxxx keessatti seeraafi dambii mataa isaa danda’e qaba.Sirna gadaa Oromoo keessatti adeemsi seera tumaa adeemsa hirmaannaa uummata baldhaatti kan amanuufi kan ittiin raaw- watudha.Akka seera Xxxxxxxx namni kamiyyuu kan umuriinsaa eyyamu hunuu adeemsa seera tumaa irratti argamuuf mirga qofa osoo hin taane,dirqama sabummaas qaba.Adeemsa seera tumaa kanarrattis namni hunduu ni dhageey- fata isarraa wa barata.Arra san hunda dhabuun xxxxxx aadaa

Gaggaarii dhaloonni dhaaluu qaban akka dhaalamne godhamee jira.Kun tahuun carraa baayyee nu dhabsiisee jira.

Malabbee xxxxx xxxxx

Garaan gootaa hurumaa

Kan luuynaa marrimaanii.

Malabbeen gaafasii maal naan ja’anii beekaa yookaan beeyti.Aadaa gara Biraatii itti dhufteen hin dhaalamne. Xxxxxx namni maal naan ja’anii beeyne

Taphoonni torbee 11ffaa hanga torbee 15ffaan Magaalaa Adaamaa Istaadiyeemii Yuunivarsiitii Saayinsii fi Teeknooloojii Adaamaatti kan taphatamu ta’uun beekkamee jira.

dargaggeeysi fuudha dhaba

Xxxxxxxxxxxx heeruma olti bulchaan biyya bulchu.Oromoon nama bakka isii bu’u yeroo filattu Si laaltee si laaltee nama jabaa,cimaa maal naan ja’anii beeku filatti.San booda namni filata- mees nama Karaa kanarraa deem karaa kanarraa deebi’i namaan jechuu danda’u filata.Maal naan ja’anii beekuun xxxx namarraa gamnummaadha, ammayyum- maadha.Itti gaafatama dangaa angoo sirnaa fi seeraan akka itti fayadaman nama godhuu keeysatti tan ga’ee bahaa turte.Meeqa isii sodaa xxxxx Afaan isaatii bahu bareefatee xxxxx xxxxx meeqarraa kan if qusatee hawaasa isaa fayyade.Akka jechoota hayyootaatti maqaan gaariin mallaqa caala.warri safuu hawaasa eegu maal naan ja’anii beeka.Yeroo adda addaatti isaa milkawu agarra.

Aadaa hangana qabeenyaa tan hamtu- urraa gara tooltuutti wal xiqqeeysurraa gara wal ulfeeysuu, wal muruurraa gara wal maxxanfachuu,wal miidhuurra gara walii toluu tan eeggatummaarraa gara of danda’uutti namni osoo si gorsine kan abbaan dursee if gorsu

Xxxx xx’iinii gaafa kan “Abbaarra beeku budawaa qoricha,namuu waan isa baasu nibeeka ja’an san.Gaafa galmi bakka ture,gaafa Irbuu Sodaatan kan sirnaan wal himatan Gaafa heerri Odaa beeku seerri dhadachaa gaafa bulchaan Abbaa gadaa kan Ayyoon haadha Boollaa gaafas waayni wayyuu dub- bataaniis hayyuu mallattoon siqqee,ci- icoo,callee,bokkuu fi Kallachaa;gaafas maal naan ja’anii jiraa hundi tokkicha maqaanuu Oromoo warra Okolee takkaa ture.Gaafas yoom takkaa diinaa ogole ni oggoolchiisa malee.Gaafaas sirnaan walgaggeeysaa Aadaa isaa akka gaaritti jabeeysa.Akkasitti ha jabeeysinuu;Waan gaggaarii qabnu qabannee gaarii ha tanu- u,Gaggaarii Ayaa Akaakilee fi Abaabilee keenyaa kaleeysaa faana dhooynee baasuun dhaloota barsisuun galaa ha godhannuun dhamsa BAKKALCHA DIRREETI torbaan maxxansa biraatiin hanga wal agarruu arraaf xumuree nagayatti.

geeyfamuu qabu jedhamuun kallattii kaa’ameen, bakki taphoonni kanneen itti gaggeeyfaman akka jijjiiramu taa- sifamee jira.

Taphoonni Pirimiyerliigii Itoophiyaa bara 2015 Fulbaana 20 ni eegala jedhamee eeggama.

eegaluun taphoonni torbee 1ffaa hanga torbee 5ffaa Istaadiyeemii magaalaa Bahaar Daaritti kan gaggeeffaman xxx xx’x, xxxxxx 6ffaa hanga 10ffaatti immoo Dirree Dhawaatti taphatamu jedhamee jira.

Sagantaan taphoota Marsaa 2ffaa xxxxx Istaadiyeemotaa gamaaggamuun kilabootaaf kan ifoomu ta’uu ragaan Liigicharraa argame ni muullisa.

Roobii - Qaammee / 02 / 2014 ALI

Galaalcha Dirree

Aggaammii humnoonni diigumsaa biyya keenyarratti godhan kamiyyuu mootummaa waliin dhaabbannee qolachuuf qophiidha jedhame.

Xxxxxx xxxxxxxx xxxxxx bakka bu’oota hawaasa araddaalee 04,05fi 06 xxxx xxxxx shoororkeessaa ABUT biyya diiguuf banerratti mataduree “Tokkummaan Kabaja Xxxxxxx Xxxxxxxxxxx” jedhuun gaggeeffame.

Waltajjii marii kan gaggeessan Hogganaa Biiroo Galii Bulchinsa Dirree Dhawaa Obbo Xxxxxxxxxx Xxxxxxxx, Xxxxxxxx Xxxxxx Dhimmoota Komunikeeshinii Mootummaa Bulchinsa Dirree Dhawaa Obbo Buruk Fallaqaafi Hoggantuu Biiroo Fayyaa Bulchinsa Dirree Dhawaa Aadde Lamlam Bazzaabbih yommuu ta’uu sochii humni badii ABUT biyya diiguuf gochaa jiruufi olola sobaan ummata burjaajessaa jirurratti ummanni xxxxx- noofi dammaqinaan gamtaan dhaabba- tee ofirraa qolatuufi nageenya naannoo ofii akka tokkummaan eeggatanirratti hubannoon kennameera.

Hubannoo waltajjiirraa dhihaaterratti ummanni yaada deeggarsaafi ejjannoo akkasumaas kutannoo birmadummaa biyya offii eeggachuuf qaban ibsaniiru.

Yaada kennaniinis “ Xxxx hundi ijoollee xxxxxx, xxxxxx xxxxxx, obboleeyyan xxxxxx akka isaan olola diinni xxxxxx miidiyaalee adda addaatiin hafarsaniin hinburjaajofne, akka naannoon xxxxxx gosaafi amantiin

, gandaan sabaan wal hinqoonne, karaa danda’amu hundaan mootummaa cinaa dhaabbachuun birbadummaa biyya keenyaa nieegsifanna” jedhan.

Kana malees hirmaattonni marichaa shira waljibbinsaa wayyaneen nuuf xaxxee deemteefi ajjeechaa suukannees- saa waggoota 4 dura lammiilee keenyar- xxxxx raawwachaa turteef godaannisni qabnulleen osoo hinqoorin kanarra darbee marii nageenyaa karaa moo- tummaan dhihaate diduudhaan diinota xxxxxx kanneen akka USA waliin hiriiruun duula ajjaachaa Raayya Ittisaa keenyarratti raawwataniifi kan tibbana lammiilee nagaarratti raawwatan waliin yoo walitti qabnee ilaallu oobsi daangaa darbeera waan ta’eef kaan booda hinoob- sinu , karaa galaa qopheessuutiin ,dhiiga

arjoomuutiin, naannoo xxxxxx gamtaafi dammaqinaan humna nageenyaa waliin taanee eeggachuutiin akkasumaas kan danda’u duula deemuutiin ,namuu qooda xxxxxx baanee biyya xxxxxx balaarraa baraaruuf kutannoo kaaneerra” xxxxxx.

Amma wayyaaneen olola sobaa hafarsaa xxxxx xxxxx humna ummata tokko ittiin injifatan hinqaban; kanaanis hingawwoomnu; humnoota isaaniif ololaa jirantu nu keessa jira waan ta’eef olola Burjaajjii uumuuf ummata xxxxxx keessa deemaa jiru dammaqi- naan beekuun jalaa diduun akka ummata

Dirree Dhawaatti deeggarsa nyaataafi meeshaa waraanaa akkuma kanaan duraa gochuufi jijjiirama amma dhufe kana tumsuuf carraaquu qabna jedhaniiru.

Obbo Abdusalaam Shiraafi aggaammii Humni badii ABUT biyya diiguuf diinota keenyaa waliin ta’uun waraana nurratti bane dura dhaabbachuu qabna jedhan.

Dabalataanis Obbo Abdusalaam Xxxxxxxx Mootummaanis birmadum- maa biyyattiitiifi nageenya lammiilee biyyattii eegsisuun dirqama waan ta’eef karaa adda addaatiin lammiilee biyyattii gurmeessuudhaan diinota keenyarratti tarkaanfii fudhachaa jira; kanaafis ummanni Itoophiyaa hundi osoo sabaan, gandaan, amantaan, sanyiin walhin- qoonnetti tokkummaan qabsaa’uutu barbaachisa jedhan.

Xxxx Xxxxx Fallaqaa amma booda xxxxxxx xxxxxx keessattuu dargag- goonni xxxxxx biyya ofii eeggachuuf adda durummaan tokkummaan dhaab- batee naannoo ofii eeggachuu qabu.

Gama biraatiin waldeeggaruufi bittaafi gurgurtaa keessattillee waliif yaaduun barbaachisaadha.Kanaatu tokkummaa uumuufi jabeessuu danda’a kan jedhan Xxxx Xxxxx Maatii gootota xxxxxx kanneen nageenya lammiileefi birmadummaa biyya keenyaa eeguuf wareegama qaalii kaffalaa jiranii gar- gaaruufi cinaa dhaabbachuun dirqama tokkoon tokkoo keenyaati” jedhan.

Kilabiin kubbaa. . .

garichatti makamuu kilabiin kubbaa miilaa Dirree Dhawaa ifoomsee jira.

Asaanteen fuulduratti Masaayi Phaawloos yookiin Jooshuwaa Laggasee waliin qindoomina gaarii uumuun sarara ittisaa grrichaa ni cimsa jedhamee eeggama.

Kana malees, kilabiin kubbaa miilaa Dirree Dhawaa dabalataan taphataa sarara fuulduraa lammummaa biyya alaa qabu tokko mallatteessisuuf xxxxx- xxxxx jiraachuu beeksisee jira.

Taphattoota haaraa fi kanneen duraan turan dabalatee taphattootaa 25 wali sassaabbatee mooraa Yuunivarsitii Haramaayaa keessatti qophii bara haaraa taasisaa kan jiru gareen kubbaa miilaa Dirree Dhawaa Pirimiyerliigii Itoophiyaa bara 2015 Fuulbana 20,

2015 eegalamuun Fuulbana 21, bara 2015 tapha jalqabaa isaa kilabii Buna Sidaamaa waliin taphata.

Fuula 12 irraa naanna’e

Roobii - Qaammee / 02 / 2014 ALI

Tibbana

Galaalcha Dirree

Hawaasni idil-addunyaa mootummaan Itoophiyaa fi TPLF gara mariitti akka deebii'aniif dhiibbaa gochuu danda’uu??

Biyyoota gidduutti yookaan biyya tokko keessatti lolli wayita dhalatu, hawaasa idila-addunyaa jedhamuun kan beekaman biyyooti diinagdeen bad- haadhanii fi dhaabbileen garaa garaa lola dhalate dhaabsisuuf gaheesaanii bahu.

Haa tahu malee biyyoonni kun yeroo hunda gama kanaan hin milkaa’an.

Biyyoota kanaan alattis dhaabbileen akka Biyyoota Gamtoomanii - UN fi kaanis, nagaa buusuuf itti gaafatamum- maa qabu.

Gamtaan Afrikaa – AU yeroo hundaa’u, galmisaa inni xxxxx xxxx ardittii keessatti mudatu Afrikaan hiikuu danda’uu kan jedhu ture.

Haa tahu malee waraana waliinii kaaba Itoophiyaatti erga jalqabamee xxxxx xxxx guutuuf deemu dhaabsisuu hin dandeenye.

UN, Ameerikaa fi Awurooppaa dabalatee qaamoleen kaanis, xxxx xxxx dhaabsisuuf yaalla jedhanis, callisa ji’ootaan booda waraanni irra deebiyee eegalameera.

Biyyoonni Lixaa fedhiisaanii eegsisuu malee nagaa buusuuf dhimma hinqaban jedhu xiinxaltoonni tokko tokko.

Gama kaaniin ammoo qaamoleen wal- waraanaa jiran fedhii qabbana buusuu hin qaban taanaan, gaheen warra jaar- summaa taa’anii daanga’aadha kanneen jedhanis jiru.

Hawaasni idil-addunyaa waraana Kaaba Itoophiyaa irratti ibsa baasuun alatti maal gochuu danda’a, qaamoleen xxx xxxx mariitti akka seenan dhiibbaa gochuu danda’aa?

‘Walabummaa hawaasa

idil-addunyaa’

Mootummaan federaalaa Itoophiyaa ergamaa addaa AU xxx xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxxxxxxx adeemsa xxxxx xxxxx akka gaggeessan fedha. TPLF ammoo pireez- idantiin Keeniyaa barri aangoo isaanii obba’e Uhuruu Keeniyaataan akka dursan fedha.

Kana gidduutti waraanni akka

haaraatti deebi’ee dhalate.

Xxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx TPLF ‘marii waan hin feeneef’ qawwee xxxxx jedhee himata. TPLF gamasaan moo- tummaatu xxxx xxxx jedhee komata.

Waraanni xxx xxxx deebiin dhalachuu hordofee biyyoonni Lixaa qaamoleen lamaaniinuu qabbaneessaa jechuun waamicha dhiyeessaa jiru.

Ministirri Dhimma Alaa US Xxxxxxx Xxxxxxxx, xxxxx xxxxxx’aa ji’oota xxxxxx turetti akka deebi’an ergaa dabarsan.

Barreessaa olaanaan UN Antooniyoo

Gutereez gamasaaniin, lolli deebiyuun isaa akka isaan yaaddesse himan.

Yunivarsiitii Finfinneetti Gargaaraa Piroofeesaraa Qorannoo Nagaa xxx xxxxx Xxxxxx Xxxxxxx, hawaasni idil-addunyaa gaaffiin loogii yookaan baabsuu irratti ka’a jedhu.

‘‘Falaasamni nageenyaa inni bu’uuraa yaada gaariidha. Tahus xxxxx qabatamaa xxxxxxx xxxxx ilaaluu feesisa,’’ kan jedhan hayyuun kun, hawaasni idiladdunyaa walabummaa isaa eegaa? Hiikaa nageenyaa hubataa? jechuunis gaaffii kaasu.

Yunivarsiitii United States International (USIU)tti Piroofeesara Seenaa fi Walitti Dhufeenya Idiladdunyaa xxx xxxxx Maachaariyaa Muneenee, kanneen araarsan qaamolee xxxxxx xxxx mariitti fiduuf amanamummaa kennuu danda’uu? gaaffii jedhu kaasu.

Piroofesarichi: ‘‘Gama Tigraayin waraanichi erga dhaabbatee booda yaaddoon maaltu dhufa jedhu jira. Gama mootummaan ammo TPLF irra deebiin of gurmeessuun xxxx xxxxxxxx uume akka jiru natti mul’ata,’’ jedhu.

Hayyuun lammii Keeniyaa kun akka jedhanitti, yaaddoon naannoo xxxx xxxxxx dhufuu malu waan yaaddessaa taheef, mootummaa Keeniyaa dabalatee kaanis waraanichi akka dhaabbatu fedhu.

Gargaaraa Piroofeesaraa Yonaas Addaayees yaada piroofeesarichaan waliigalu.

‘‘Itoophiyaa keessa nageenyi dhabamuu jechuun, Afrikaa Bahaattis nageenyi dhiba. Keeniyaa fi Sudaaniif akkasumas kaaniif rakkoo fidee dhufa. Kana malees fedhiin Ameerikaafi Awurooppaa naannoo kanatti qabanis ni tuqama.’’

Akka isaan jedhanitti, hawaasni idil-addunyaa hiikaa nagayaa hubateetu moo faayidaa biyyaalessaa isaatiif dursa laateera kan jedhu murteessaadha.

Xxxxxx Xxxxxxxxx lolli xxx xxxx Gamtaa Afrikaan furamuu qaba jedhanii amanu.

‘’Rakkinichi kan Afrikaa callaa miti. Garuu rakkinicha furuuf xxxxxx biyyootaa Afrikaa fi Afrikaanonni keessa jiraachuu qabu. Kanaaf wanti bu’uuraa xxxxx qabatamaa lafa jirutu murteessa. Waanta qabatamaan ala waa dubba- chuun fedhii gara biraa agarsiisuudha.’’

Pirofeesar Munenee ammoo qaamni gama lachanuun fudhatama qabu jiraachuu qaba jedhu.

‘’Namni araarsuuf ergame gama lamaaniinuu fudhatama hinqabu taanaan, qisaasadha. Dhumni waraana

kanaa mancaatii tahuusaa namni agarsii- suu danda’u hanga argamutti waraanichi itti fufa,’’ jedhanii yaadu.

‘’Gamtaan Afrikaas tahe UN wabiin amanamummaa argatan akka eegamutti hin taane. Kun amma argamutti waraanni itti fufa.’’

Dhiibbaa gochuun ni danda’amaa?

Biyyoota aango-qabeessa tahan dabalatee dhaaboti addunyaafi ardiileen dhageettii qaban dhiibbaa gochuu yaa- lanillee waraanni Kaaba Itoophiyaa marsaa lammeessoo jalqabuurraa hin hafne.

Haa tahu malee biyyooti ollaafi biyyooti addunyaa mootummaan fed- eraalaafi humnoonni mariif akka taa’an dhiibbaa taasisuu danda’u jechuun yaada kennu.

‘’Iftoominni, wal-amanuufi looguu dhiisuun jiraannaan ni danda’ama. Daa’imman hin ajjeesiinaa, waraanni xxxxx xxxxxx miidha jedhanii dubbisuu, xxxxx’xxxxxxxxxx walitti isaan fiduu ni xxxxx’x,’’ xxxxx Dr Xxxxxxx Xxxxxxxx.

Haa tahu malee jedhu Dr Xxxxxxx, ‘’jaarsummaaf namni deemu duraan xxxxx tokkoof kan baabse yoo tahe rakkisaa dha,’’ jedhu.

Ameerikaan mootummaan dhukaasa dhaabuu otoo hin labsiin dura karaa garagaraa dhiibbaa gochaa turuu hayyoonni kunneen dubbatu.

Kanaaf fakkeenya kan tahu Ameerikaan waliigaltee daldalaa Itoophiyaan miseensa itti taate AGOA irraa haquusheeti jedhu.

Yeroos mootummaan Itoophiyaa namoonni keessumaa dubartoonni 200,000 ol waraana kana wajjin hidhata hin qabne miidhamu jechuun murtoo sana mormee ture.

Kana malees mootummaan Ameerikaa aangawoota Itoophiyaa, Eritiraafi akkasuma Naannoo Amaaraafi humnoota TPLF miseensa tikaa fi waraanaa tahan irratti dhorkaa viizaa kaa’ee ture.

Ibsi yeroos xxxx murtoon kuni loltoonni Ertiraa naannoo Tigraayii akka bahan, dhiyeessi deeggarsa namoomaa akka fooyya’u akkasumas hirmaattonni waraanaa gara mariitti akka dhufan tat- taaffiin taasifame ijaa hin milkoofneefi jedha.

Tumsaan piroofeesaraa, Xxxxxxx ‘’xxxxx hin baabsineen meeshaa waraanaa dhorkuunis tahe xxxx xxxxxx- xxxx dhiibbaa tolchuu danda’u,’’ jedhu.

Haa tahu malee, ‘’dhiibbaa kan gochuu qaban qaama isa qoccollaa taasisu irratti tahuu qaba,’’ amantii jedhu qabu.

Piroofeesar Muneeneen gama isaaniin dhiibbaan taasifamu hangam jabaadha kan jedhu jiraatullee, ‘’qoqqobbii kaa’uun garuu jijjiirama akka hin fidne kana duras mul’ateera,’’ jedhu.

‘’Ertiraan qoqqobbiin garagaraa irratti kaa’amus hin jijjiiramne,’’ kan jedhan piroofeesarichi,’’rakkoon mootummaa bira jira, mootummaafi uummanni immoo qoqqobbiin qixxee itti hin dhagahamu,’’ jedhu.

Dhimma nagaa kan xxxxxxx Xxxxxxx ammallee mariin kuni karaa Gamtaa Afrikaa kan hogganamu yoo tahe abdii jira jechuun amanu.

‘’Xxxx yeroo barsiisnu: ‘karaan gara nagaa geessu hin jiru, nagaatu ofiisaa karaadha!’ jenna.’’

Mariisistoonni kana akkaan hubatanii nagaan akka bu’u kan barbaadanidha? Moo faayidaa mataasaanii kabachiisuuf sirni bulchiinsaa akka geeddaramu kan fedhanidha?’’

Hayyuun xxxx xxxx xxxxxx ejjennoo biyyoota kanneen akka Chaayinaa, Afrikaa Kibbaa, Noorweeyiifi Deenmaarki dinqisiifatu.

Yeroo baayyee, ‘’hawaasni addunyaa nagaa irraa wal-dhibdee uuma,’’ jechuun kan falaman Xxxxxxx, ‘’Xxxxxxxx, Xxxxx, Iraaq, Afgaanistaan keessatti waggoota 20 booda waan uumame argineerra,’’ tahus qajeelummaan jiraannaan furmaatni hin dhibu jedhu.

‘’Fakkeenyaaf Gamtaa Afrikaa keessa ‘Paanal oof za Waayis’ waan jedhamu jira. Iddoo dhaa iddootti naanna’un araara buusa. Lolli Buruundii keessa ture akka qabbanaa’uu gumaacheera. Kaanaafi qajeelummaan jiraannaan hawaasni idila addunyaa nagaa buusuu danda’a kanin jedhu.’’

Roobii - Qaammee / 02 / 2014 ALI

Galaalcha Dirree

Heeraa fi Seera

Hidhaa waggootaan booda bilisa jedhamuun ija seeraan akkamiin ilaalama?

Dhaddacha

Itoophiyaatti namoonni siyaasaa hedduun erga waggootaaf hidhaa turanii booda bilisa jedhamanii xxx xxxxxx- faman dhagahamu.

Beellama mana murtii hedduu booda, qorannoo poolisii fi ragaa namootaa erga dhiyeessanii booda himata adda kutuun ykn ammoo bilisadha jedhamuun himatamtooti yoo gadhiifaman waan baramedha.

Ofii kun adeemsa seeraatii immoo

yknis qaawwaa seeraati?

Ofii dhimma kanarratti miidhamtoon- nii fi ogeesoonni seeraa hoo maal himu?

Xxxxxx Xxxxxxxx jedhama. Xxxxx xxxxxx isaaf haaraa miti. Yeroo barataa yunvarsiitii ture irraa eegaluun hidhamaa akka ture hima. Waggoota sadii keessatti waggaa lamaa fi ji’oota jahaa oliif hidhamee xxxx.

Erga MM Itoophiyaa Xxxx Ahimad aangoo qabatanii as yoo xiqqaate waggoota xxxxxx xxxxx keessatti yeroo 39 ol dhaddacha irratti dhiyaateera. ALI bara 2013 xxxxxx xxxxx xxxx xxxxxxxxx gadhiifamee deebi’ee qabamuun hidhame.

Xxxxx dhiyeenya bilisa jedhamuun

gadhiifame.

‘’Namni tokko balleessaaf shak- kamuun to’atamee yeroo dheeraaf erga dadhacha irratti dedebi’aa ture booda bilisa jedhama taanaan beenyaa argachuu qaba jedheen amana. Kun ammoo namni sun humna oomishu waan taheef bu’aa buusuu qabu sana irraa waan hidhameef kaffalamuufii qaba jedheen yaada,’’ jedha Yaasoon

‘’Beenyaan kan kaffalamuuf ammoo namichaaf osoo hin taane bu’aa namni sun akka dhuunfaatti biyyaaf buusuu maluufiidha’’ jechuun sababii kaa’a.

Rakkoo guddaan kan jiru, namni tokko erga waggoota shaniif ykn kudhaniif hidhameen booda ati bilisadha jedhamu sanadha kan jedhu Yaasoon, ‘’Namoota akkasiitiif beenyaan kaf- falamee bilisa hin jedhaman xxx xx’e ammoo, waggoota hanga kanaatiif hidhamee xxxx jedhanii waraqaa ragaa kennuufiitu gaariidha,’’ jedha.

‘’Anaaf haalli akkasii kun, bilisan xxxx xxxx hin taane waggaa lama hidhamee xxxx xxx jedhudha. Osoo bilisa na jedhan tahee, gaafuma jalqaba qorannoon xuurame sana akkan bilisa tahe waan beekaniif gaafasuma na gadhiisu ture.

‘’Haata’u malee, waan ittiin na himataniif ragaa gahaa hin qaban ture. Kanaaf xxxxx dhiifama dogogoraan hidhamte, ykn ati yakka kana irraa bilisa na jedhanii na gadhiisuu qabu ture,’’ jedha.

Garuu erga yeroon darbe gaafa itti tole kan na gadhiisan yoo tahe, waggaa lama hidhamee xxxx xxxx jedhan gaarii ture jedha.

Yaasoon hidhamusaatti waan hedduu hojjechuu qabu akka dhabe dubbata. Taatee dhiyeenyaatiinis kitaaba bar- reessee osoo eebbisiisuuf jedhu irraa hidhamu hima.

Sababii hidhamu isaatti ammoo akka maatii fi akka dhuunfaatti wantoota milkeesuu qabu hedduu akka dhabe hima.

Abukaatoo namoota siyaasaa hedduu tahuun kan beekaman Obbo Tuulii Baayisaa akka seera Itoophiyaatti seerri namni tokko hidhamee yoo bilisa xxxx beenyaa gaafachuu danda’a jedhu hin jiru jedhan.

Garuu namni tokko seeraan ala hidhamee erga bahee miidhaan narra gaheera jedhee kan xxxxx xxx tahe, beenyaa gaafachuu danda’a jedhu.

Mirga Namoomaa ilaalchisee seerota idil-adunyaa irratti Itoophiyaan waan mallattesitee jirtuuf karaa sana gaafa- chuun akka danda’amu himu.

Seerri kaffaltii beenyaa kun ifatti hin xxxxxx’xxx malee waliigaltewwan mirga namoomaa itoophiyaan mallateesite hedduu keessa jira. namni beenyaa gaafachuu barbaadus karaa kana himata banee gaafachuu akka danda’u dubbatu Obbo Tuuliin.

Seera farra shororkeesummaa Itoophiyaa keessatti garuu namni seeraan ala hidhamee xxx xxxxxxxx, miidhaan qaamaa fi qalbii irra gahe beenyaa gaafachuu akka danda’u tumamee akka jiru himan.

Qaamni seeraa nama hidhee tokko xxx xxxxxxx irraan gahe karaa sadiin gaafatama kan jedhan Obbo Tuuliin, kan jalqabaa rakkoo naamusaan, beenyaa kaffaluu fi yakka irratti hojjechuudhaan tahuu himan.

Haa tahu malee, Itoophiyaa keessatti namni tokko hidhamee gaafa bahu, achii bahuu isaatti gammada xxxxx xxxxx seeraan qabu deebisee gaafachuun waan baratame miti jedhan.

Bara 2 Lakk. 72 Maxxansa Torbe Roobii - Qaammee / 02 / 2014 ALI Gatii Qar. 2:00

Gareen kubbaa miilaa biyyaaleessa Itoophiyaa waancaa CHAN'f xxxxx.

Xxxxx Xxxxxxxxxx

Gareen kubbaa miilaa biyyaaleessa Itoophiyaa Ruwaandaa injifachuun waancaa CHAN bara dhufu Aljeeriyaatti gaggeeyfamuuf dabruu mirkaneeffatee jira.

Tapha deebii gulaallii XXXX xxxxxx xumuraan dirree isaatii ala Ruwaandaa waliin kan taphate gareen kubbaa miilaa biyyaaleessa Itoophiyaa 1 fi 0’n injifa- chuun dorgommichaaf dabruu mirkan- eeffatee jira.

Gareen kubbaa miilaa biyyaaleessa Itoophiyaa Leenjisaa Wubatuu Abaateen duurfamu tapha deebii Ruwaandaa waliin taphate kana kubbaa adabbii taphataan sarara fuulduraa magaalaa Adaamaa Daawaa Huteessaa boqonnaa dura halaa- larraa galcheen 1 fi 0’n injifachuun yeroo sadaffaaf waancaa CHAN irratti hirmaa- chuu mirkaneeffatee jira.

Gareewwan biyyaalessaa lamaan tapha duraa Hagayya 20, 2014 Taanzaaniyaa Istaadiyeemii Beeniyaamin Mikaapaatti waliin taphatan goolii malee qixa xumuruun isaanii ni yaadatama.

Gareen kubbaa miilaa biyyaaleessa Itoophiyaa bara 2016 as yeroo jalqa- baatiif waldorgommii waancaa CHAN kanaaf dabruu isaati.

Waldorgommiin Waancaa CHAN taphattoota Liigota biyya keessaa qofa hirmaachisu kun bara 2023 qopheessum- maa Aljeeriyaatiin ni dorgomama.

Pirimiyerliigiin Itoophiyaa bara 2015 Fulbaana 20 eegala.

Kilabiin kubbaa miilaa Dirree Dhawaa taphataa lammii Gaanaa mallatteesse.

Xxxxx Xxxxxxxxxx

Waldaan Aksiyoona Pirimiyerliigii Itoophiyaa Hagayya 26 bakka miidi- yaaleen ispoortii argamanitti guyyaa fi bakka dorgommiin itti gaggeeffamu osoo hin ibsin bara dorgommii 2015’f ramaddii ifoomsuun ni yaadatama.

Akkaataa sagantaa yeroo san baheetti torbee 5ffaan Qiddus Giyoorgis Buna Itoophiyaa waliin, torbee 6ffaan Faasil Kanamaan Qiddus Giyoorgis waliin akka taphatan, torbee 14ffaan ammoo

Faasiil Kanamaan kilabii magaalaa

Baahirdaar waliin akka taphatan ibsamee ture.

Haa tahuu malee sagantaa taphoota marsaa jalqabaa bara dorgommii 2015 san booda baheen taphoota olitti ibsaman kanarratti fooyya’insi taas- ifamuun beekkamee jira.

Waldaan Aksiyoonichaa Suuppar Ispoorti waliin mari’achuun taphoonni

Gara fuula 8 tti naanna’e

Gareen kubbaa miilaa Dirree Dhawaa taphataa sarara ittisaa jiddu galeessaa biyya alaa lammii Gaanaa mallatteessuu beeksise.

Leenjisaa Xxxxxxxxxx Xxxxxxxxx durfamaa bara dorgommii haaraa kan jalqabu kilabiin kubbaa miilaa Dirree Dhawaa xxxxx xxxx taphat- toota haaraa hedduu mallat- teessisuun xxxxx xxxx cimsaa jira.

Ammaas dabalataan taphataa sarara ittisaa jiddu galeessaa lammummaa biyya alaa qabu tokko mallatteessi- suu beeksisee jira.

Taphataan sarara ittisaa haaraan kun lammii Xxxxxx yoo tahu, maqaan isaa Asaantee Xxxxxxxxxx jedhama.

Taphataan kun carraan yaalii kennameefii mooraa Yuunivarsitii Haramaayaa keessatti miseensota garichaa waliin shaakalaa taasisaa kan ture yoo tahu, waliigaltee mallatteessuun taphataa haaraa kilabichaa tahuun mirkanaa’ee jira.

Taphataan xxx xxxxxx dura Ashaantii Kootookoo dabalatee kilaboota biyya isaa Gaanaa afuriif kan taphate xxx xx’u, Giiniittiis yeroo dabarsee jira.

Taphataan kun kontiraata waggaa tokkootiin

Gara fuula 9 tti naanna’e

Document Metadata

Bara 2 Lakk. 72 Maxxansa Torbe Roobii - Qaammee / 02 / 2014 ALI Gatii Qar. 2:00

Document Metadata