Common use of Kestävä kaupunkikehitys Clause in Contracts

Kestävä kaupunkikehitys. Väestö keskittyy kasvukeskuksiin, etenkin metropolialueelle. Kaupunkiseutujen kehitys vaikuttaa koko kansantalouden kehitykseen ja kansainväliseen kilpailukykyyn. Väestö kasvaa suurimmilla kaupunkiseuduilla ja vastaavasti suuressa osassa maata väestö vähenee. Kasvavilla kaupunkiseuduilla kysyntään nähden liian vähäinen asuntojen tarjonta nostaa asuntojen hintatasoa ja vuokria, mikä voi heikentää kaupunkiseutujen kilpailukykyä ja kotitalouksien taloudellista tilannetta. Vuokra-asuntotarjonta on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa, ja pandemia on samalla vähentänyt kasvukeskuksissa vuokra- asuntokysyntää lyhyellä aikavälillä. Väestöltään vähenevillä alueilla asuntoja on tarjolla liikaa, jolloin niiden ylläpito ja korjaaminen vaikeutuvat ja niistä voi aiheutua omistajille taloudellisia tappioita. Asuntopolitiikassa toteutetaan pitkäjänteistä asuntopoliittista kehittämisohjelmaa. Asuntopoliittisen kehittämisohjelman ehdottamia toimenpiteitä lähdetään toteuttamaan lainsäädäntöhankkeiden ja ohjelmassa esitettyjen selvitystarpeiden kautta. Kaupunkiseutujen kasvun toteutuminen kestävällä tavalla edellyttää toimia. Maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen suunnitelmia sekä toteutusta sovitetaan yhteen yli kunta- ja aluerajojen. Suurimmilla kaupunkiseuduilla valtio ja kaupunkiseutujen kunnat toteuttavat MAL-sopimuksia, joiden avulla rakennetaan hiilineutraaleja kaupunkiseutuja, lisätään asuntotuotantoa ja kasvatetaan kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuutta. Kaupunki-kehityksen kestävyyden merkitys korostuu mm. Uusi kaupunkikehitysohjelman (NUA, YK Habitat III) ja Kestävän kaupunki- ohjelman toimeenpanossa. Asuntojen tarjonta vastaa eri väestöryhmien tarpeisiin ja kysyntään. Kohtuuhintainen asuminen ja asuntomarkkinoiden toimivuus edellyttävät asuntorakentamisen pitämistä korkealla tasolla niillä alueilla, joissa on kova kysyntä asunnoista. Erityisenä tavoitteena on asunnottomuuden puolittaminen hallituskauden aikana, johon liittyen toteutetaan yhteistyöohjelmaa kuntien kanssa sekä laajennetaan asumisneuvontaa. Lähiympäristöjä kehitetään sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviksi. Asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden, viihtyisyyden sekä asuinympäristön monimuotoisuuden merkitys kasvaa. Lähiöohjelmalla edistetään asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä asuinalueiden elinvoimaa ja ehkäistään segregaatiota. Kaupunkien viheralueet lisäävät kaupunkitilan viihtyisyyttä, kannustavat liikkumaan, edistävät hyvinvointia sekä puhdistavat ilmaa ja vettä. Luonnon tarjoamilla keinoilla ratkotaan ilmastonmuutokseen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä haasteita. Vesiensuojelun tehostamisohjelman kaupunkivesien hallinnalla vastataan lisääntyviin tulvatilanteisiin ja haitallisten ja vaarallisten aineiden vesistöpäästöihin. Kehitys kaupunkiseutujen ja maaseudun välillä on toisiaan tukevaa ja vuorovaikutteista. Uudet viestintä-, liikkumis- ja kuljetuspalvelut tukevat alueiden omien vahvuuksien hyödyntämistä sekä kestävää monipaikkaisuutta. Kasvavien kaupunkiseutujen ohella on elinvoimaisia alueita, joissa elinvoimaa syntyy alueiden vahvuuksista, esimerkiksi biotaloudesta, erikoistuneesta ja innovatiivisesta yritystoiminnasta sekä matkailusta.

Kestävä kaupunkikehitys. Väestö keskittyy kasvukeskuksiin, etenkin metropolialueelle. Kaupunkiseutujen kehitys vaikuttaa koko kansantalouden kehitykseen ja kansainväliseen kansainvälisen kilpailukykyyn. Väestö kasvaa suurimmilla kaupunkiseuduilla ja vastaavasti suuressa osassa maata väestö vähenee. Kasvavilla kaupunkiseuduilla kysyntään kaupunkiseuduillakysyntään nähden liian vähäinen asuntojen tarjonta nostaa asuntojen hintatasoa ja vuokria, mikä voi heikentää kaupunkiseutujen kilpailukykyä ja kotitalouksien taloudellista tilannetta. Vuokra-asuntotarjonta on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa, ja pandemia on samalla vähentänyt kasvukeskuksissa vuokra- asuntokysyntää lyhyellä aikavälillä. Väestöltään vähenevillä alueilla asuntoja on tarjolla liikaa, jolloin niiden ylläpito ja korjaaminen vaikeutuvat ja niistä voi aiheutua omistajille taloudellisia tappioita. Asuntopolitiikassa toteutetaan pitkäjänteistä asuntopoliittista kehittämisohjelmaa. Asuntopoliittisen kehittämisohjelman ehdottamia toimenpiteitä lähdetään toteuttamaan lainsäädäntöhankkeiden ja ohjelmassa esitettyjen selvitystarpeiden kautta. Kaupunkiseutujen kasvun toteutuminen kestävällä tavalla edellyttää toimia. Maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen suunnitelmia sekä toteutusta sovitetaan yhteen yli kunta- ja aluerajojen. Suurimmilla kaupunkiseuduilla valtio ja kaupunkiseutujen kunnat toteuttavat MAL-sopivat MAL- sopimuksia, joiden avulla rakennetaan hiilineutraaleja kaupunkiseutuja, lisätään asuntotuotantoa ja kasvatetaan kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuutta. Kaupunki-kehityksen kestävyyden merkitys korostuu mm. Uusi kaupunkikehitysohjelman (NUA, YK Habitat III) ja Kestävän kaupunki- ohjelman toimeenpanossa. Asuntojen tarjonta vastaa eri väestöryhmien tarpeisiin ja kysyntään. Kohtuuhintainen asuminen ja asuntomarkkinoiden toimivuus edellyttävät asuntorakentamisen pitämistä korkealla tasolla niillä alueilla, joissa on kova kysyntä asunnoista. Erityisenä tavoitteena on asunnottomuuden puolittaminen hallituskauden aikana, johon liittyen toteutetaan yhteistyöohjelmaa kuntien kanssa sekä laajennetaan asumisneuvontaakanssa. Lähiympäristöjä kehitetään sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviksi. Asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden, viihtyisyyden sekä asuinympäristön monimuotoisuuden merkitys kasvaa. Lähiöohjelmalla edistetään asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä asuinalueiden elinvoimaa ja ehkäistään segregaatiota. Kaupunkien viheralueet lisäävät kaupunkitilan viihtyisyyttä, kannustavat liikkumaan, edistävät hyvinvointia sekä puhdistavat ilmaa ja vettä. Luonnon tarjoamilla keinoilla ratkotaan ilmastonmuutokseen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä haasteita. Vesiensuojelun tehostamisohjelman kaupunkivesien hallinnalla vastataan lisääntyviin tulvatilanteisiin ja haitallisten ja vaarallisten aineiden vesistöpäästöihin. Kehitys kaupunkiseutujen ja maaseudun välillä on toisiaan tukevaa ja vuorovaikutteista. Uudet viestintä-, liikkumis- ja kuljetuspalvelut tukevat alueiden omien vahvuuksien hyödyntämistä sekä kestävää monipaikkaisuutta. Kasvavien kaupunkiseutujen ohella on elinvoimaisia alueita, joissa elinvoimaa syntyy alueiden vahvuuksista, esimerkiksi biotaloudesta, erikoistuneesta ja innovatiivisesta yritystoiminnasta sekä matkailusta.

Kestävä kaupunkikehitys. Väestö keskittyy kasvukeskuksiin, etenkin metropolialueelle. Kaupunkiseutujen kehitys vaikuttaa koko maan kansantalouden kehitykseen ja kansainväliseen kansainvälisen kilpailukykyyn. Väestö kasvaa suurimmilla kaupunkiseuduilla ja vastaavasti suuressa osassa maata väestö väheneesuuri osa maasta menettää väestöään. Kasvavilla kaupunkiseuduilla kysyntään nähden liian vähäinen asuntojen tarjonta nostaa asuntojen hintatasoa ja vuokria, mikä voi heikentää kaupunkiseutujen kilpailukykyä ja kotitalouksien taloudellista tilannetta. Vuokra-asuntotarjonta on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa, ja pandemia on samalla vähentänyt kasvukeskuksissa vuokra- asuntokysyntää lyhyellä aikavälillä. Väestöltään vähenevillä alueilla asuntoja on tarjolla liikaa, jolloin niiden ylläpito ja korjaaminen vaikeutuvat ja niistä voi aiheutua omistajille taloudellisia tappioita. Asuntopolitiikassa toteutetaan pitkäjänteistä asuntopoliittista kehittämisohjelmaa. Asuntopoliittisen kehittämisohjelman ehdottamia toimenpiteitä lähdetään toteuttamaan lainsäädäntöhankkeiden ja ohjelmassa esitettyjen selvitystarpeiden kautta. Kaupunkiseutujen kasvun toteutuminen kestävällä tavalla edellyttää toimia. Maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen suunnitelmia sekä toteutusta sovitetaan yhteen yli kunta- ja aluerajojen. Suurimmilla kaupunkiseuduilla valtio ja kaupunkiseutujen kunnat toteuttavat sopivat MAL-sopimuksia, joiden avulla rakennetaan hiilineutraaleja kaupunkiseutuja, lisätään asuntotuotantoa ja kasvatetaan kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuutta. Kaupunki-Kaupunki- kehityksen kestävyyden merkitys korostuu mm. Uusi kaupunkikehitysohjelman (NUA, YK Habitat III) ja Kestävän kaupunki- ohjelman toimeenpanossa. Asuntojen tarjonta vastaa eri väestöryhmien tarpeisiin ja kysyntään. Kohtuuhintainen asuminen ja asuntomarkkinoiden toimivuus edellyttävät asuntorakentamisen pitämistä korkealla tasolla niillä alueilla, joissa on kova kysyntä asunnoista. Erityisenä tavoitteena on asunnottomuuden puolittaminen hallituskauden aikana, johon liittyen toteutetaan yhteistyöohjelmaa kuntien kanssa sekä laajennetaan asumisneuvontaakäynnistetään yhteistyöohjelma. Lähiympäristöjä kehitetään sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviksi. Asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden, viihtyisyyden sekä asuinympäristön monimuotoisuuden merkitys kasvaa. Lähiöohjelmalla edistetään asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä asuinalueiden elinvoimaa ja ehkäistään segregaatiota. Kaupunkien viheralueet lisäävät kaupunkitilan viihtyisyyttä, kannustavat liikkumaan, edistävät hyvinvointia sekä puhdistavat ilmaa ja vettä. Luonnon tarjoamilla keinoilla ratkotaan ilmastonmuutokseen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä haasteita. Vesiensuojelun tehostamisohjelman kaupunkivesien hallinnalla vastataan lisääntyviin tulvatilanteisiin ja haitallisten ja vaarallisten aineiden vesistöpäästöihin. Kehitys kaupunkiseutujen ja maaseudun välillä on toisiaan tukevaa ja vuorovaikutteista. Uudet viestintä-, liikkumis- ja kuljetuspalvelut tukevat alueiden omien vahvuuksien hyödyntämistä sekä kestävää monipaikkaisuutta. Kasvavien kaupunkiseutujen ohella on elinvoimaisia alueita, joissa elinvoimaa syntyy alueiden vahvuuksista, esimerkiksi biotaloudesta, erikoistuneesta ja innovatiivisesta yritystoiminnasta sekä matkailusta.

Kestävä kaupunkikehitys. Väestö keskittyy kasvukeskuksiin, etenkin metropolialueelle. Kaupunkiseutujen kehitys vaikuttaa koko maan kansantalouden kehitykseen ja kansainväliseen kansainvälisen kilpailukykyyn. Kaupunkien merkitys tulee korostumaan entisestään. Väestö kasvaa suurimmilla kaupunkiseuduilla niin sisäisen kuin ulkoisen muuttoliikkeen ja vastaavasti suuressa osassa maata väestö väheneeluonnollisen väestönkasvun seurauksena. Kasvavilla kaupunkiseuduilla kysyntään Kysyntään nähden liian vähäinen asuntojen tarjonta nostaa erityisesti pääkaupunkiseudulla pitää asuntojen hintatasoa ja vuokria, mikä voi heikentää kaupunkiseutujen vuokria suhteellisen korkeina. Kohtuuhintaisten asuntojen riittävyys edistää oleellisesti kasvukeskusten kilpailukykyä sekä palveluiden ja kotitalouksien taloudellista tilannetta. Vuokra-asuntotarjonta on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa, ja pandemia on samalla vähentänyt kasvukeskuksissa vuokra- asuntokysyntää lyhyellä aikavälillä. Väestöltään vähenevillä alueilla asuntoja on tarjolla liikaa, jolloin niiden ylläpito ja korjaaminen vaikeutuvat ja niistä voi aiheutua omistajille taloudellisia tappioita. Asuntopolitiikassa toteutetaan pitkäjänteistä asuntopoliittista kehittämisohjelmaa. Asuntopoliittisen kehittämisohjelman ehdottamia toimenpiteitä lähdetään toteuttamaan lainsäädäntöhankkeiden ja ohjelmassa esitettyjen selvitystarpeiden kauttaliikenneratkaisujen järjestämistä. Kaupunkiseutujen kasvun toteutuminen kestävällä tavalla edellyttää toimia. Maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen suunnitelmia sekä toteutusta sovitetaan yhteen yli kunta- ja aluerajojen. Suurimmilla kaupunkiseuduilla valtio ja kaupunkiseutujen kunnat toteuttavat MAL-sopimuksia, joiden avulla rakennetaan hiilineutraaleja kaupunkiseutuja, lisätään asuntotuotantoa ja kasvatetaan kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuutta. Kaupunki-kehityksen Kaupunkikehityksen kestävyyden merkitys korostuu mm. Uusi kaupunkikehitysohjelman (NUA, YK Habitat III) ja kansallisen Kestävän kaupunki- kaupunkikehityksen ohjelman toimeenpanossa. Asuntojen tarjonta vastaa eri väestöryhmien tarpeisiin ja kysyntään. Kohtuuhintainen asuminen ja asuntomarkkinoiden toimivuus edellyttävät asuntorakentamisen pitämistä korkealla tasolla niillä alueilla, joissa on kova kysyntä asunnoista. Erityisenä tavoitteena Asuntojen suunnittelussa ja korjaamisessa on asunnottomuuden puolittaminen hallituskauden aikana, johon liittyen toteutetaan yhteistyöohjelmaa kuntien kanssa huomioitava väestörakenteen ja perhekoon muutokset sekä laajennetaan asumisneuvontaaasuntojen muunneltavuus myöhempiä tarpeita varten. Nykyisen rakennus- ja asuntokannan ylläpidon ja palvelukyvyn säilyttäminen on yhä tärkeämpää. Väestön ikääntyessä yhteiskunnan on tuettava asukkaiden terveyttä ja toimintakykyä esimerkiksi edistämällä esteettömiä asuin- ja elinympäristöjä ja näiden kehittämistä tukevaa yhdyskuntasuunnittelua. Ikääntyvien ja muiden erityisryhmien kotona asumisen mahdollistaminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista. Lähiympäristöjä kehitetään sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviksi. Asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden, viihtyisyyden sekä asuinympäristön monimuotoisuuden merkitys kasvaa. Lähiöohjelmalla edistetään asukkaiden Laadukkaalla lähiympäristöllä parannetaan ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta sekä asuinalueiden elinvoimaa ja ehkäistään segregaatiota. Kaupunkien viheralueet lisäävät kaupunkitilan viihtyisyyttä, kannustavat liikkumaan, edistävät hyvinvointia sekä puhdistavat ilmaa ja vettä. Luonnon tarjoamilla keinoilla ratkotaan ilmastonmuutokseen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä haasteita. Vesiensuojelun tehostamisohjelman kaupunkivesien hallinnalla vastataan lisääntyviin tulvatilanteisiin ja haitallisten ja vaarallisten aineiden vesistöpäästöihin. eri ryhmien epätasaista Kehitys kaupunkiseutujen ja maaseudun välillä on toisiaan tukevaa ja vuorovaikutteista. Uudet viestintä-, liikkumis- ja kuljetuspalvelut tukevat alueiden omien vahvuuksien hyödyntämistä sekä kestävää monipaikkaisuuttahyödyntämistä. Kasvavien kaupunkiseutujen ohella Kaupunkiseutujen rinnalla on elinvoimaisia alueitayhdyskuntia, joissa elinvoimaa syntyy alueiden vahvuuksistajotka perustuvat niiden vahvuuksiin, esimerkiksi biotaloudesta, erikoistuneesta biotalouteen erikoistuneeseen ja innovatiivisesta yritystoiminnasta sekä matkailustainnovatiiviseen yritystoimintaan.