Kunnanjohtajan ja poliittisen johdon välinen työnjako Mallilausekkeet

Kunnanjohtajan ja poliittisen johdon välinen työnjako. Johtamistyylit voidaan Xxxx Xxxxxxx työryhmän 1930-luvun lopulla luoman mallin mukaan jakaa karkeasti autoritääriseen johtamistyyliin, laissez faire -johtamistyyliin ja demokraattiseen johtamistyyliin. 137 Autoritäärinen tyyli korostaa yksilökeskeistä johtajuutta, jossa johtaja tekee itse päätökset, mutta myös kantaa vastuun päätöksistä. Autoritäärinen johtajuus on tyypillistä armeijoissa. Laissez faire -johtamistyylissä perinteinen johtaminen on hylätty ja onnistuminen riippuu alaisten kyvystä itseohjautua. Demokraattisessa johtamistyylissä päätöksentekoon osallistuu laajempi joukko. Kunnissa demokraattista johtamista toteutetaan monijäsenisissä toimielimissä 136 Kuntaliiton johtajasopimusopas 2016: 12–13. 137 Lewin 1939. ja johtoryhmässä. Dualistinen johtaminen, jossa poliittinen johto ja kunnanjohtaja toimivat xxxxxxx, on yksi demokraattisen johtamisen muoto. Vastaavasti kunnan johtoryhmätyöskentely on demokraattista johtamista, vaikka viime kädessä johtoryhmän linjasta päättää kunnanjohtaja.138 Kunnanjohtajan ja poliittisen johdon välinen työnjako nojaa johtajasopimuksissa tyypillisesti dualistiselle pohjalle. Dualistinen malli korostaa kunnanjohtajan ja poliittisen johdon välistä työnjakoa. Osassa johtajasopimuksia korostetaan kunnanjohtajan työparina kunnanhallituksen puheenjohtajaa, mutta osassa sopimuksia taas viitataan poliittiseen johtoon yleisesti tai puheenjohtajistoon. Tältä osin johtajasopimus on selvästi myös johtamissopimus, jossa kyse ei ole pelkästään kunnanjohtajasta, vaan kunnan johtamisesta yhteistyössä poliittisen johdon ja kunnanjohtajan kesken. Tältä osin johtajasopimus täydentää kunnan hallintosääntöä. Toimivan, dualistisen kuntajohtamisen edellytyksenä on toimijoiden selvä rooli- ja työnjako. Uudessa kuntalaissa on pyritty selkeyttämään poliittisen ja ammatillisen johdon perustehtävän määrittelyä ja työnjakoa. Johtajasopimus on tapa sopia johtamisen eri rooleista ja noudatettavista menettelytavoista. Poliittisen johdon ja kunnanjohtajan yhteinen näkemys työnjaosta ja rooleista on tärkeää myös johtajuuden uskottavuuden ja julkisuuskuvan kannalta.139 Keskeinen osa työnjakoa on toimivaltakysymysten määrittäminen. Kunnanjohtaja tarvitsee riittävän toimivallan ja vapauden toimiakseen tehokkaasti ja joustavasti kulloisenkin tilanteen vaatimalla tavalla. 140 Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunnanjohtajalle delegoidaan operatiivista vastuuta hallituksen keskittyessä strategiseen päätöksentekoon. Hallituksen ja kunnanjohtajan yhteistyön ...

Related to Kunnanjohtajan ja poliittisen johdon välinen työnjako

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 5. Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta. Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin ja toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 1. Työnantajan antaessa työntekijöille ammatillista koulutusta tai lähdettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansiomenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Sopimuksen voimassaoloaika 1. Tämä sopimus on voimassa 1.2.2018- 31.3.2020 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä ole kummankaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

  • Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

  • Sovellettava laki ja erimielisyydet Tähän sopimukseen ja sen tulkintaan sovelletaan Suomen lakia. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki erimielisyytensä neuvottelemalla. Mikäli Osapuolet eivät pääse neuvottelemalla sovintoon, ratkaistaan tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään edellä mai- nittua velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiöllä on oikeus pitää suorite- tut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimat- tomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedon- antovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenotta- jan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuk- senottajan ja vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin. Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun anta- man väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmak- sun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkeama annetun tiedon ja täydellisen tiedon välillä ei kuitenkaan oikeuta vakuutuskor- vauksen alentamiseen.

  • Sopimusehtojen ja hintojen muuttaminen 15.1. Sopijapuolet voivat yhdessä sopia yksilöllisen verkkosopimuksen muuttamisesta. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan mitä kohdissa 2.6-2.6.5 on määrätty.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.