Liittymisjohto Mallilausekkeet

Liittymisjohto. Liittymisjohto on liittämiskohdan jälkeinen johto-osuus mittauspisteelle, jonka asiakas voi hankkia valitsemaltaan urakoitsijalta. Liittymisjohdon kytkentä liittämiskohdassa kuuluu JSE:lle ja se sisältyy liittymismaksuun. Pienin sallittu liittymisjohto on poikkipinnaltaan Al 25 tai Cu 16, kun enimmäispituus on 40 metriä. Muissa tapauksissa liittymisjohdon koko on varmistettava JSE:lta. Rinnakkaisten liittymiskaapeleiden tapauksessa kaapelit suojataan omilla sulakkeillaan johdon molemmissa päissä. Liittymän pääsulakkeet toimivat tällöin myös kaapelin oikosulkusuojauksena. Liittymisjohtoa ei kytketä, jos JSE:n vaatimukset tai sähköturvallisuusmääräykset täyty. Tällöin tulee maakaapelin olla muun muassa peitettynä ojaan ja muutenkin sen vaatimat suojaukset on oltava kunnossa.
Liittymisjohto. Liittymisehtojen mukaan liittymisjohdolla tarkoitetaan yhtä liitty­ jää varten rakennettavaa lyhyttä sähköjohtoa, jolla liittyjä liitetään jakeluverkkoon. Sähkömarkkinalain mukaan sähkönkäyttäjän liittymisjohdon saa rakentaa paikallinen JVH tai muu sähköurakoitsija JVH:n ohjeita noudattaen. Liittymisehtojen mukaan liittämiskohta on jakeluverkon ja liittyjän sähkölaitteistojen välinen kohta (omistusraja), jollei toisin ole sovittu. Liittämiskohta määritellään liittymissopimuksessa. Maakaapelilla liittämiskohta on: • tontin tai muun hallinnassa olevan alueen ja yleisen katualueen raja • liittyjän pääkeskuksen kaapelinpuoleiset liittimet (esim. liikennevalo­ohjauskaappi, kioskimittarikotelo tms.). Liittymiskohta on sovittava viimeistään liittymissopimusta tehtäessä. Ilmajohdolla liittämiskohta on jakeluverkon pylväs. Liittymisjohdon rakentajan on huomioitava seuraavat seikat: • hankittava tarvittavat luvat maanomistajalta • selvitettävä olemassa olevien kaapeleiden sijainnit • rakentamisessa on noudatettava JVH:n teknisiä ohjeita • liittymisjohdosta on laadittava teknisin tiedoin varustettu sijaintikartta. Liittymisjohto on mitoitettava standardin mukaisin suojaus­ vaatimuksin.
Liittymisjohto. 5.1. 110 kilovoltin avojohdot on varustettava ukkosköysillä ja rakennettava puuvarmoik- si. Avojohdot on vuoroteltava erikseen so- vittavia lyhyitä johtoja lukuun ottamatta. Muista liittymistavoista sovitaan tapauskoh- taisesti erikseen. 5.2. 110 kilovoltin liittymisjohdon on oltava
Liittymisjohto. Liittymisjohto on liittymissopimuksessa sovitun liittämiskohdan ja kiinteistön pääkeskuksen välinen johto-osuus. Rakentaja voi sopia sen toimittamisesta ja rakentamisesta haluamansa sähköurakoitsijan kanssa. Liittymiskaapeli ja sen rakentaminen ei sisälly liittymismaksuun.
Liittymisjohto. 5.1. 110 kilovoltin avojohdot on varustettava ukkosköysillä ja rakennettava puuvarmoiksi. Avojohdot on vuoroteltava erikseen sovittavia lyhyitä johtoja lukuun ottamatta. Muista liittymistavoista sovitaan tapauskohtaisesti erikseen. 5.2. 110 kilovoltin liittymisjohdon on oltava erotettavissa alueverkosta erottimella tai katkaisijalla erikseen sovittavia lyhyitä avojohtoja lukuun ottamatta. Kun liitettävä johto liittyy kaksoisvoimajohtoon, on liityntäerottimet varustettava asiakkaan toimesta alueverkon puolelta maadoituserottimin turvallisuuden ylläpitämiseksi.

Related to Liittymisjohto

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.

  • Ylivakuutus ja rikastumiskielto Omaisuus tai etuus on ylivakuutettu, jos vakuutussopimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuu- den tai etuuden oikeaa arvoa suurempi. Vakuutusyhtiö ei korvaa ylivakuutetulle omaisuudelle tai etuudel- le sattuneen vahingon johdosta enempää kuin vahingon peittä- miseksi tarvittavan määrän. Jos kuitenkin vakuutusmäärä olen- naisesti perustuu vakuutusyhtiön tai sen edustajan antamaan arvioon, korvaus suoritetaan vakuutusmäärän mukaisena, paitsi milloin vakuutuksenottajan tahallisesti antamat väärät tai puut- teelliset tiedot olivat vaikuttaneet arvioon.

  • Muutoksenhaku Tähän päätökseen voi hakea oikaisua Uudenmaan ELY-keskukselta siten kuin hallintolaissa säädetään. Xxxxxxxxxxxxxxxxxxx on liitteenä.

  • Vakuutuksenottajan velvollisuudet Vakuutuksenottaja on velvollinen • omalla kustannuksellaan osallistumaan vahingon selvittelyyn, • esittämään vakuutusyhtiölle hallussaan olevat tiedot, asiakirjat sekä muun aineiston, joilla on merkitystä vahingon selvittelyssä, • hankkimaan tai valmistamaan tarpeelliset selvitykset ja tutkimukset, jotka ovat kohtuullisin kustannuksin vakuutuksenottajan saatavilla sekä • varaamaan vakuutusyhtiölle mahdollisuuden myötävai- kuttaa sovinnollisen ratkaisun aikaansaamiseen.

  • Laitoksen korvausvelvollisuus Laitos korvaa vesihuollossa olevasta virheestä henkilölle taikka yksityiseen käyttöön tai kulutukseen tarkoitetulle ja vahinkoa kärsineen pääasiassa sellaiseen tarkoitukseen käyttämälle omaisuudelle aiheutuneen vahingon. Laitos korvaa vesihuollossa olevasta virheestä kuluttajalle aiheutuvan taloudellisen vahingon. Välillisen vahingon laitos on velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko aiheutuu huolimattomuudesta laitoksen puolella. Välilliset vahingot on lueteltu vesihuoltolain 28 §:n 3 momentissa. Laitos ei vastaa niistä haitoista, vahingoista tai edunmenetyksistä, jotka aiheutuvat asiakkaalle sellaisista toimituksen keskeytyksistä ja rajoituksista, jotka eivät johdu vesihuollon virheestä. Laitos ei vastaa niistä veden laadun ja paineen vaihteluista tai viemäriveden vastaanoton keskeytyksistä tai rajoituksista aiheutuvista haitoista, vahingoista tai edunmenetyksistä, jotka eivät johdu vesihuollon virheestä. Laitos ei myöskään vastaa vahingoista, haitoista tai edunmenetyksistä, jotka johtuvat siitä, että kiinteistön vesihuolto on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä tai jotka johtuvat asiakkaan tai kolmannen henkilön laitteista, toimenpiteistä tai laiminlyönneistä.

  • Kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset Xxx XxxxXxxxxxx tai sen edustaja on vakuutusta markkinoi- taessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katso- taan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenotta- jalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Vakuutuksen voimassaoloalue Vakuutus on voimassa Suomessa ja koskee Suomessa käsiteltäviä korvausvaatimuksia.

  • Vakuutustapahtumiin liittyvät rajoitukset Vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, ● joka johtuu kiinteistöllä tai sen rakennuksilla ennen vakuu- tuksen voimaantuloa aloitetusta muusta kuin tavanomaisesta kunnossapitoon liittyvästä rakennus-, korjaus- tai purkutyöstä, niiden suunnittelutyöstä tai niitä koskevista sopimuksista, ta- kuista tai vakuuksista, ● joka liittyy huoneenvuokrasuhteeseen, ● jossa tämän vakuutuksen vakuutetut ovat vastapuolina; va- kuutuksesta korvataan kuitenkin vakuutuksenottajan kustan- nukset, ● joka liittyy saatavaan tai vaateeseen, joka on vakuutetulle siir- retty, ellei siirrosta riidan syntyessä ole kulunut kahta vuotta, ● jossa on kysymys virallisen syyttäjän vakuutettua vastaan ajamasta syytteestä tai tällaisen syytteen vireillä ollessa asian- omistajan syytteessä olevaa vakuutettua kohtaan esittämästä yksityisoikeudellisesta vaatimuksesta, ● joka koskee vakuutettua vastaan esitettyä sellaiseen tekoon pe- rustuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta, - josta vakuutetulle aiheutuvat kustannukset korvataan vastuuvakuutuksesta, ● joka liittyy konkurssiin, ● joka liittyy ulosottoon, ulosottolaissa tarkoitettuun täytäntöön- panoriitaan tai ulosottoon liittyvään täytäntöönpanoon, ● joka liittyy velkajärjestelyyn tai yrityssaneeraukseen, ● jossa on kysymys siitä, onko vakuutetun ilmoittamasta vakuu- tustapahtumasta aiheutuneet kustannukset joko kokonaan tai osittain korvattava oikeusturvavakuutuksesta, ● jota käsitellään ryhmäkanteena ja jossa vakuutettu on hakijana tai ryhmän jäsenenä.