Sopiminen käytöstä. Kiinteistöllä, jota voimassaoleva liittymissopimus koskee, tulee olla voimassa myös käyttösopimus. Liittyjän ja laitoksen välinen käyttösopimus tehdään samanaikaisesti ja samalla asiakirjalla kuin liittymissopimus ja se on voimassa toistaiseksi. Laitos voi tehdä käyttösopimuksen myös kiinteistön haltijan kanssa, kun liittyjä antaa siihen kirjallisen suostumuksensa ja jos laitoksella ei ole liittyjältä erääntyneitä maksuja koskevia saatavia. Lisäksi laitos voi edellyttää, että kiinteistöä koskeva liittymismaksu on maksettu. Jos samalla kiinteistöllä on useita haltijoita (muita kuin liittyjä), näiden kanssa tehdään yksi käyttösopimus. Muun kuin liittyjän kanssa käyttösopimus voidaan tehdä myös määräajaksi. Jos muuta myöhemmin tehtyä käyttösopimusta ei ole voimassa, noudatetaan liittyjän ja laitoksen välistä käyttösopimusta. Kun kiinteistön haltijan ja laitoksen välisen käyttösopimuksen voimassaolo päättyy irtisanomisen tai määräajan kulumisen johdosta, noudatetaan liittyjän ja laitoksen välistä käyttösopimusta ilman eri toimenpiteitä päättymispäivästä alkaen.
Sopiminen käytöstä. Xxxxxx määrittelee sopimuksessa kiinteistölle padotuskorkeuden eli tason, jolle viemärivesi voi verkostossa nousta. Mikäli laitos ei sopimuksessa ole määritellyt liittyvälle kiinteistölle erikseen padotuskorkeutta, on jätevesiviemärin padotuskorkeus erillisviemäröinnissä viemärin sisäpuolisen laen tasokorkeus tonttiviemärin liittymäkohdassa + 1000 mm ja sekaviemäröinnissä ja hulevesiviemärissä kiinteistöä palvelevan kadun tai maan pinta + 100 mm tonttiviemärin liitoskohdassa. Mikäli liittyjä viemäröi padotuskorkeuden alapuolisia tiloja, laitos ei vastaa padotuksesta (viemäritulvasta) mahdollisesti aiheutuvasta haitasta tai vahingosta. Asiakkaan tulee suojata padotuskorkeuden alapuolella olevat viemäröidyt tilansa vahinkojen välttämiseksi. Kiinteistöllä, jota voimassaoleva liittymissopimus koskee, tulee olla voimassa myös käyttösopimus. Liittyjän ja laitoksen välinen käyttösopimus tehdään samanaikaisesti ja samalla asiakirjalla kuin liittymissopimus ja se on voimassa toistaiseksi. Laitos voi tehdä käyttösopimuksen myös kiinteistön haltijan kanssa, kun liittyjä antaa siihen kirjallisen suostumuksensa ja jos laitoksella ei ole liittyjältä erääntyneitä maksuja koskevia saatavia. Lisäksi laitos voi edellyttää, että kiinteistöä koskeva liittymismaksu on maksettu ennen käyttösopimuksen tekemistä. Jos samalla kiinteistöllä on useita haltijoita (muita kuin liittyjä), näiden kanssa tehdään yksi käyttösopimus. Muun kuin liittyjän kanssa käyttösopimus voidaan tehdä myös määräajaksi. Jos muuta myöhemmin tehtyä käyttösopimusta ei ole voimassa, noudatetaan liittyjän ja laitoksen välistä käyttösopimusta. Kun kiinteistön haltijan ja laitoksen välisen käyttösopimuksen voimassaolo päättyy irtisanomisen tai määräajan kulumisen johdosta, noudatetaan liittyjän ja laitoksen välistä käyttösopimusta ilman eri toimenpiteitä päättymispäivästä alkaen.
Sopiminen käytöstä. Kiinteistöllä, jota voimassaoleva liittymissopimus koskee, tulee olla voimassa myös käyttösopimus. Liittyjän ja laitoksen välinen käyttösopimus tehdään samanaikaisesti ja samalla asiakirjalla kuin liittymissopimus ja se on voimassa toistaiseksi.
Sopiminen käytöstä. Käytöstä sovitaan liittymissopimuksessa.
Sopiminen käytöstä. Vesihuollon sopimuksia ovat liittymis- ja käyttösopimus ja erillinen käyttösopimus (jälj. käyttösopimus). Liittymis- ja käyttösopimus koskee kiinteistön liittämistä laitoksen verkostoon ja laitoksen palvelujen toimittamista ja käyttämistä. Sen osapuolet ovat liittyjä ja laitos. Käyttösopimus koskee laitoksen palvelujen toimittamista ja käyttämistä. Sen osapuolet ovat kiinteistön haltija ja laitos. Sopimukset tehdään kirjallisesti tai sähköisesti. Laitoksella on oikeus vedota asiakkaan kanssa tekemäänsä sopimukseen huolimatta siitä, mitä liittyjä ja kiinteistön haltija ovat keskenään sopineet kiinteistön vesihuollosta.
Sopiminen käytöstä. Muutosten perusteena on vesihuoltolaki, asiakkaan rakennusten suojaaminen, vastuun rajoittaminen ja vesihuollon kustannukset, hyvä rakennustapa ja asiakkaiden kiinteistöjen sekä niillä sijaitsevien rakennusten suojaaminen. Muutosten perusteena on myös uuden käytännön vahvistaminen ja informointi asiakkaille selkokielellä. Lisätty maininta siitä, että laitos voi tehdä käyttösopimuksen myös kiinteistön haltijan kanssa edellyttäen, ettei tämä ole luottotietomerkintöjen perusteella ilmeisen kyvytön suoriutumaan sopimukseen perustuvasta maksuvelvollisuudestaan. Lisäksi laitos voi edellyttää, että kiinteistöä koskeva liittymismaksu ja muut maksut on maksettu ennen käyttösopimuksen tekemistä. Jos samalla kiinteistöllä on useita haltijoita (muita kuin liittyjä), näiden kanssa tehdään yksi käyttösopimus. Muutosten perusteena on vesihuoltolaki ja kuluttajansuojalaki, vastuun rajoittaminen ja vesihuollon kustannukset. Muutosten perusteena on myös uuden käytännön vahvistaminen ja informointi asiakkaille selkokielellä.
Sopiminen käytöstä viemärin liitoskohdassa + 1000 mm ja sekaviemäröinnissä ja hule- vesiviemärissä kiinteistöä palvelevan kadun tai maan pinnantason kor- keus tonttiviemärin liitoskohdassa + 100 mm. Mikäli liittyjä viemäröi padotuskorkeuden alapuolisia tiloja, laitos ei vastaa padotuksesta (viemäritulvasta) mahdollisesti aiheutuvasta hai- tasta tai vahingosta. Asiakkaan tulee suojata padotuskorkeuden alapuo- lella olevat viemäröidyt tilansa vahinkojen välttämiseksi. Kiinteistöllä, jota voimassaoleva liittymissopimus koskee, tulee olla voimassa myös käyttösopimus. Liittyjän ja laitoksen välinen käyttöso- pimus tehdään samanaikaisesti ja samalla asiakirjalla kuin liittymisso- pimus ja se on voimassa toistaiseksi.